SILENT REPORTAGE MILJOONAN NELIÖN UUSI ELÄMÄ. Kuinka työpaikoista konvertoiduista taloista syntyy kaupunkien halutuimpia asuntoneliöitä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SILENT REPORTAGE MILJOONAN NELIÖN UUSI ELÄMÄ. Kuinka työpaikoista konvertoiduista taloista syntyy kaupunkien halutuimpia asuntoneliöitä"

Transkriptio

1 SILENT REPORTAGE MILJOONAN NELIÖN UUSI ELÄMÄ Kuinka työpaikoista konvertoiduista taloista syntyy kaupunkien halutuimpia asuntoneliöitä Asukas- ja asiantuntijahaastatteluja 2015 ISBN (nid.) ISBN (PDF)

2 Hiljainen reportaasi MILJOONAN NELIÖN UUSI ELÄMÄ Kuinka työpaikoista konvertoiduista taloista syntyy kaupunkien halutuimpia asuntoneliöitä Asukas- ja asiantuntijahaastatteluja 2015 ISBN (nid.) ISBN (PDF) Kuvat: Helsinki: Mika Horelli, Richard Rambaran, Tukholma: Kirsti Kajanne, Kööpenhamina: Thomas Sloth 2015 NEWSBROKERS OY (Ltd.) The Global Fact Finders Company Selkämerenkatu 18 D HELSINKI, Finland

3 Vanhat konttorit eivät vastaa tämän päivän tarpeita. Vaa- dittaisiin merkittäviä muutoksia, jotta joutilaat toimitilat oli- sivat kurantteja toimistomarkkinoilla. Lisäksi nykytekniikal- la varustettujen uusien toimitilojen tarjontaa vaikka kuinka paljon. Kaj Knappe, kiinteistönvälittäjä Bekkan Oy:n toimitusjohtaja Luulen että Helsingissä on niin paljon isoja kaavoitushank- keita, jotka menevät pienten ohi. Järjestelmä on suunniteltu uusien alueiden rakentamista varten, mutta yksittäisiä tont- teja varten se on jähmeä. Yksittäisen kohteen kaavamuutos on kaavoittajan mielestä häiriö, eikä tonttikohtaisiin muu- toksiin haluta lähteä. Kaavoittaja etsii vain aluekohtaisia ratkaisuja. Hella Hernberg, arkkitehti SAFA Konvertoiminen on kuitenkin aika monisyinen vyyhti. Suh- tautumisemme on sikäli varauksellinen, että työpaikkakiin- teistöjen muuttaminen asuinkiinteistöiksi on aika pysyvä muutos. Asuminen on luonteeltaan sellainen toiminto, joka ei helposti palaudu muuhun toimintoon. Jos toimisto- tai teolli- suuskiinteistö muuttuu asumiseen, ovat asumisen installaa- tiot ja rakentaminen kalliita. Kun rakennukseen muuttaa asukkaita, useimmiten asukkaat kiinnittyvät kotiympäris- töönsä ja muuntuminen takaisin työpaikoiksi ei ole todennä- köistä. Tuomas Eskola, Helsingin Kaupunkisuunnitteluviraston asema- kaavaosaston läntisen toimiston päällikkö 3

4 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 6 JOHDANTO... 7 YHTEENVETO... 9 Ristiriitaiset periaatteet Luvalla on hintalappu Eläkemiljoonat jumissa Kokemukset toteutuneista konvertoinneista ovat hyviä TOIMISTOISTA ASUNNOIKSI ULKOMAISISSA SUURKAUPUNGEISSA. 15 BERLIINI JA SAKSA KÖÖPENHAMINA JA TANSKA TUKHOLMA NEW YORK New York yrittää korjata vanhoja virheitä eri sosiaaliluokkien erottelussa HAASTATTELUT TUOMAS ESKOLA, HELSINGIN KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Tuhoaako asuntotuotanto työpaikkoja? Suhtaudumme myönteisesti, mutta Varustelutaso ja sen hintavaikutus ei ole kaavasta kiinni Tontit eivät ole tasa- arvoisia HELLA HERNBERG, ARKKITEHTI SAFA, URBAN DREAM MANAGEMENT Tyhjät tilat uudiskäyttöön Konvertointi asunnoiksi, kustannukset ja asukastyytyväisyys Miksi kaavansaanti kestää niin pitkään? Normitalkoot Ei konvertointi ole uudelleen rakentamista Asuntoja ja työpaikkoja lähekkäin MARKO HOLOPAINEN, TOIMITUSJOHTAJA, CONSTI YHTIÖT Lähtökohtana kiinteistö, joka ei tuota Tekniset vaatimukset Vanhaa hyvää ja vanhaa pahaa Konvertointi on kasvava trendi Muuntojoustavaan suunnitteluun KAJ KNAPPE, TOIMITUSJOHTAJA, BEKKAN LKV Haluttuja ja kiinnostavia Helsingin vastahankainen kaupunkisuunnittelu Asuminen ja työ ovat koko ajan yhdentymässä

5 Tarjonnan lisäys mahtuu markkinoille Konvertoiminen ei ole fyysisesti vaikeaa Parempi tehdä eläviä kivijalkakauppoja kuin suojella kuolleita MARCUS BJÖRN, ARKKITEHTIOPISKELIJA, AALTO- YLIOPISTO Konvertointimahdollisuudet vaihtelevat tapauskohtaisesti Saadaanko niitä edullisia asuntoja? Tehtaan varjossa? ELÄMÄÄ KONVERSIOTALOISSA FREDRIK BLOMQVIST & MAX WRETMAN, KATARINA VÄSTRA SKOLA, TUKHOLMA THOMAS SLOTH, NEW YORKER LEJLIGHEDER, RANZAUSGADE, KÖÖPENHAMINA Konversiokohteiden kysyntä on kovaa, vuokrat kohtuulliset ERIKA JA OSKARI JUVA, MUNKKISAARENKATU 2, HELSINKI Teollinen ympäristö oli houkuttava tekijä RICHARD RAMBARAN, HELSINGINKATU SAMI ALATALO, ASUNTO OY JAFFA, MALMINKATU 20, HELSINKI Oma rauha ja autopaikat Konvertointihankkeen edellytykset tekijän kannalta Ketkä Jaffaan hakeutuivat asumaan? Työpaikat ja asunnot lomittain Jos joku miettii muuttoa konversiotaloon, mitä kannattaa selvittää? NEWSBROKERS, RIIPPUMATONTA FAKTAA TILATUISTA AIHEISTA

6 TIIVISTELMÄ Maailmassa on meneillään urbanisoitumisen megatrendi, jonka johdosta jo yli puolet maailman väestöstä asuu kau- pungeissa. Samalla työn luonne on digitalisaation myötä ra- justi muuttumassa ja yhä suurempi osa työstä varsinkin kaupungeissa tehdään muualla kuin perinteisissä työpaik- kaympäristöissä. Myös Suomi on osa näitä trendejä. Helsingissä on yli miljoona neliötä tyhjää tai vajaakäyttöistä työpaikkatilaa joka on lopullisesti vanhentunut alkuperäi- seen käyttötarkoitukseensa samalla kun uutta, tulevaisuu- den tarpeet täyttävää toimitilaa rakennetaan riittävästi li- sää. Yhtä aikaa pääkaupunkiseudulla on huutava pula asun- noista. Metropolit muualla maailmassa ovat ryhtyneet aktiivisesti suosimaan entisten työpaikkakiinteistöjen konvertoimista eritasoisiksi asunnoiksi. Myös kaavoittajat ovat oivaltaneet, että sääntöjen muokkaaminen konvertointia suosivaksi tuottaa win- win asetelman josta hyötyvät kaikki: Eri tulo- tasojen asukkaat, yritykset, kaupungit ja tyhjien kiinteistö- jen omistajat. Konvertoimalla syntyy erittäin haluttuja ja persoonallisia uusia asuntoja joilla on historia. Niiden vetovoiman yksi keskeinen tekijä on asuminen hybridikaupungissa joissa kodit, palvelut ja työpaikat ovat vanhan kaupunkikeskusta- perinteen mukaan toistensa kanssa lomittain ja sekaisin. Helsingissä kaavoittaja ilmoittaa periaatteessa kannattavan- sa sopivien kohteiden konvertoimista, mutta lupien saami- nen on mm. Berliiniin, Tukholmaan ja Kööpenhaminaan verrattuna erittäin hidasta ja muutosrakentamiseen sovel- lettavat rakentamisen normit johtavat käytännössä siihen, että konversiorakentaminen kannattaa vain parhaille pai- koille rakennettavissa arvokohteissa. Konversiorakentamisen helpottaminen ja rakennusnormien jouston lisääminen ovat mukana hallitusohjelmassa, mutta on vielä täysin epäselvää kuinka ja milloin poliittinen tahto niiden vauhdittamiseen alkaa näkyä virkamiesten käytän- nön kaavapäätöksissä. 6

7 JOHDANTO Hiljainen reportaasi Miljoonan neliön uusi elämä on Keskinäi- nen vakuutusyhtiö LähiTapiolan ja Keskinäinen henkivakuutus- yhtiö LähiTapiolan kesäkuussa 2015 tilaama Hiljainen reportaa- si käytännön kokemuksista toimisto- ja työpaikkakiinteistöjen muuntamisesta asuinrakennuksiksi. Reportaasin tavoit- teena oli asukas- ja asiantuntijahaastatte- lujen sekä muun ob- jektiivisen tiedonhan- kinnan kautta luoda kuva siitä, kuinka on- nistuneita rakennus- ten käyttötarkoituk- sen muutosprosessit ovat olleet ja ovatko Helsingin kaupunki- suunnitteluviraston varoittamat konversiorakentamisen ongel- mat käytännössä toteutuneet meillä tai muualla. Kuten monessa muussakin tapauksessa, tässäkin Suomi seuraa kansainvälisiä trendejä muiden perässä. Reportaasiin poimitut verrokkikaupungit Tukholma, Kööpenhamina, Berliini ja New York ovat jo pitkään pyrkineet suosimaan muutosrakentamista koska siinä kyetään yhdistämään uusien asuntojen tuottaminen asuntopulasta kärsivään keskustaan ja samalla hyödyntämään jo olemassa olevaa, mutta alkuperäiseen käyttöönsä vanhentunutta rakennuskantaa uudessa tehtävässä. Kenenkään etu ei ole tyhjän tilan pitäminen ikään kuin varalla. Suomesta poiketen muualla maailmalla tyhjentyneiden työpaikkakiinteistöjen laajamittainen muuttaminen asunnoiksi on suunnitelmallista arkipäivää ja pal- velee nykyään myös kohtuuhintaisen asuntotuotannon tarpeita. Hiljaisten reportaasien toimitustavan mukaan tämän tiedon- hankintaprojektin tilaajan osuus on rajoittunut aiheen ja työn laajuuden määrittelyyn. Tiedonhankinta on tehty riippumatto- masti Newsbrokersin toimituksessa eikä tilaaja ole missään työn vaiheessa puuttunut reportaasin sisältöön. Se on syntynyt yksin- omaan haastattelujen ja reportaasissa mainittujen lähteiden pe- rusteella. Reportaasiin haastatellut ovat saaneet tilaisuuden tarkastaa ja 7

8 hyväksyä omat osuutensa. Toimittajan kysymykset on jätetty osaksi haastattelutekstiä vain silloin, kun sitä on pidetty selvyy- den vuoksi tarpeellisena. Tekstistä omiin laatikoihinsa nostetut poiminnat materiaalista ovat toimituksen korostuksia. Jos tätä Hiljaista reportaasia käytetään tiedotusvälineissä läh- teenä, lähde on mainittava. PDF- reportaasi on julkaisun jälkeen ladattavissa osoitteesta tiedostot/. Kuvamateriaalia voi kysyä toimituksesta. Helsingissä Mika Horelli Newsbrokers Oy 8

9 YHTEENVETO Eri osapuolia edustavat haas- tatellut asiantuntijat ovat yhtä mieltä seuraavasta: Tyhjät tilat pitää saada uu- siokäyttöön kansantaloudelli- sista ja ekologisista syistä. Pääkaupunkiseudun asunto- pulaa voidaan lievittää kon- vertoimalla hylättyjä toimiti- loja asunnoiksi. Konvertointi työllistää ja Suomessa tarvitaan työtä. Tällä linjalla on myös julkaistu Juha Sipilän (kesk.) halli- tuksen hallitusohjelma 1 : Rakennusten käyttötarkoituksen muutok- sia ja täydennysrakentamista sujuvoitetaan ottamalla käyttöön ke- vennetty kaavamenettely. Edistetään rakennusten käyttötarkoituk- sen muuttamista toimisto- ja liiketiloista asunnoiksi. Rakennuksen korjaaminen, käyttötarkoituksen muuttaminen tai perusparantami- nen ei laukaise uudisrakentamistasoisia velvoitteita esimerkiksi es- teettömyys- ja äänieristysvaatimusten osalta. ). Helsingin kaupunkisuunnitteluvi- rasto (KSV) vakuuttaa suhtautu- vansa konvertointiin positiivisesti mutta päälle luettelee monta vara- usta. Keskeisinä pulmina se näkee työpaikkakiinteistöjen mahdolliset melu- ja pienhiukkasongelmat asuinkäytössä ja kysymyksen siitä, syntyykö työpaikkojen ja asuntojen Siinä missä helsinkiläi- nen toimija varaa kon- vertointihankkeelle viisi vuotta, berliiniläi- nen selviää vajaalla parilla vuodella. sekoittamisesta samoihin kortteleihin tai samoille alueille konflikte- ja eri toimijoiden välille. Asukashaastattelut eivät kuitenkaan tue tätä vaan työpaikkojen ja asumisen sekoittuminen nähdään myön- teisenä ilmiönä. Suomalainen lupaprosessi on hidas. Se kestää kaa- van osalta ainakin vuoden ja valitukset voivat tuoda pari vuotta li- sää, ja sitten on anottava erikseen rakennuslupa. Hankkeen aloit- tamisesta menee helposti viisi vuotta ennen kuin yhtään asuntoa on markkinoilla. Berliinissä prosessi kestää vähän yli vuoden ja Wie- 1 Hallitusohjelma: 9

10 nissä parhaissa tapauksissa puoli vuotta. Muissa länsimaissa vali- tusrumba on lähes tuntematon. Suomessakin hallitus on ottanut oh- jelmaansa valitusprosessin rajoitta- misen. Hallitus on esittänyt poliittisen tah- tonsa, mutta Helsingin poliittiset luot- tamuselimet eivät. Todellisen politii- kan määrää Helsingissä virasto, ei valtuusto. Siinä missä helsinkiläinen toimija varaa konvertointihankkeelle viisi vuotta, berliiniläinen selviää va- Hallitus on esittänyt poliittisen tahtonsa, mutta Helsingin po- liittiset luottamuseli- met eivät. Todellisen politiikan määrää Helsingissä virasto, ei valtuusto. jaalla parilla vuodella. Mikään saksalainen lähde ei viittaa siihen, että lupien saaminen olisi ongelmallista. Saksalaiset lehtiartikkelit otsikoivat: Toimistoja muutetaan asunnoiksi, kun suomalaiset ot- sikoivat Toimistoja pitäisi muuttaa asunnoiksi. Ehkä tällä on jota- kin yhteyttä siihen, miksi Saksassa ei ole lamaa mutta Suomessa on. Ristiriitaiset periaatteet Omassa haastattelussaan Kaupunkisuunnitteluviraston asemakaa- vaosaston läntisen toimiston päällikkö Tuomas Eskola pelkää asumisen ja työpaikkojen konfliktia. Että ne häiritsevät toisiaan. Es- kolan alainen arkkitehti Siv Nordström sanoi Ylen haastattelussa tänä vuonna 2 ( Miljoona neliötä tyhjillään eivät kelpaa asun- noiksi ) näin: On mahdollista, että heti kun asukkaat ovat muutta- neet sisään, ne huomaavat, että siellä rullaa kuorma- autoja ja ilmas- tointilaitteet pitää meteliä valituksia tulee pian, Nordström tie- tää. Työssään ilmeisen huolellinen ja asiaansa paneutunut Nord- ström jättää kuitenkin huomiotta, että lukuun ottamatta maanalai- sella jätteenkeräysputkistolla varustettuja uusia alueita Jätkäsaarta ja Kalasatamaa, jokaisen helsinkiläisen kerrostalon pihalla käy pe- rinteisesti jäteautoja säännöllisesti kovalla kolinalla, ja kaupungin rakastamissa kivijalkakaupoissa käy kuormanpurkajia pitkin päi- vää. Sitä pidetään normaalina osana kaupunkilaiselämää. Nordström epäili myös konvertoinnin kannattavuutta. Tämän re- portaasiin haastateltujen konversiorakentamista harjoittavien yri- 2 eivat_kelpaa_asunnoiksi/

11 tysten mielestä sen ei pitäisi lainkaan olla kaavoittajan huoli vaan markkinatoimijoiden. Omassa haastattelussaan Eskola myöntää tämän, mutta huomauttaa että kannattavuus selviää vasta suunnit- telu- ja neuvotteluvaiheessa kaavoittajan kanssa. Toisin sanoen KSV pystyy asettamaan tarvittaessa sellaiset ehdot esimerkiksi tilajaon suhteen, että hanke ei ole kannattava. Toisaalta KSV ei urakoitsija Sami Alatalon mukaan ota kantaa siihen, jätetäänkö remontissa vä- lipohjiin satavuotiaat sammalet ja sanomalehdet vai ei. Kiinteistövälittäjä Kaj Knappen sanoin, Pasilan konepajan aluekin rakentuu parhaillaan. Sinne on tullut uudistuotantoa ja konepajat on säilytetty monenlaisen luovan työ pisteinä. On filmistudiota ja myymälöitä ja siis tuotantoa ja työpaikkoja. Vanha rautatiekulttuuri ja kauniit rakennukset kiinnostavat ihmisiä. Minusta siellä aika hy- vin sekoitetaan asumista ja työtilaa. KSV on siis kaavoittanut Pasilan konepaja- alueen eri periaatteilla joita se soveltaa esimerkiksi Vallilaan ja Pitäjänmäkeen. Kaavoituksen lähtökohtina ovat yhtä aikaa monimuotoinen ur- baaniympäristö ja asumisen erottaminen työpaikoista. Yhtälö ei toimi. Meluhaittoja pelätään. Halutaan liiketaloja meluvalliksi asuntojen ja väylien väliin. Mutta esimerkiksi Mannerheimintiellä on kuitenkin runsasta asutusta kovan liikenteen väylässä kiinni. (Helsingin kau- pungin mukaan vuonna 2014 Mannerheimintiellä Etu- Töölön koh- dalla ajoi keskimäärin autoa tai raitovaunua vuorokaudessa mikä tarkoittaa liikennemäärän olevan noin 60 % Itäväylän päivit- täisestä liikennemäärästä Kulosaaren sillalla 3 ). Vertailun vuoksi yk- si kaupungin arvokkaimpana pidetyistä asunto- osoitteista, Pohjois- ranta, vetää kaupungin mukaan vuorokaudessa keskimäärin autoa eikä kenellekään tulisi mieleen vastustaa asumista Pohjois- rannassa. Eräitä konversiokohteita on tehty teollisuuden ja liikennesolmun kylkeen. Haastattelemamme asukkaat kertovat nykyaikaisen ää- nieristyksen toimivan erinomaisesti. Mutta kuten toimistopäällikkö Eskola toteaa, tontit eivät ole tasa- arvoisia

12 Luvalla on hintalappu Erään hakemushankkeen konsultti, joka ei anna nimeään julkaista- vaksi, esittää luvan jos se muuten myönnetään - hintalapuksi sa- tasen per neliö, joka pitää maksaa kaupungille, ja asukkaathan sen maksavat, mutta kate tietysti pienenee. Helsingin kaupunginhallituksen pöytäkirja kertookin : Kiinteistölautakunta toteaa , että poikkeamispäätöksen mukaisen käyttötarkoituksen muutoksen seurauksena alueen arvo nousee merkittävästi, joten poikkeamishakemuksesta on neuvoteltu kaupunginhallituksen tekemän maapoliittisen päätöksen edellyttämällä tavalla. Neuvottelujen tuloksena on laadittu sopimus- luonnos, jonka mukaan Kiinteistö Oy Jaffa suorittaa kaupungille euroa osallistumisena yhdyskuntarakentamisen kustannuk- siin. Sopimus on allekirjoitettava ennen kaupunginhallituksen poik- keamispäätöksen tekemistä. Päätöksestä ei ilmene, liittyykö yhdyskuntarakentaminen tähän hankkeeseen. Joka tapauksessa muotoilun perusteella kyseessä on piilovero mainitusta arvonnoususta. Edellä mainittu konsultti kiitteli kuitenkin sitä, että kun monessa muussa maassa luvasta pitää maksaa virkamiehelle ruskeassa kir- jekuoressa, Suomi on kunniallinen maa kun täällä saa hallintosuo- ritteen komissiosta kuitinkin. Sitä paitsi itse hallintosuoritteella on hintana myös kaavoitusmak- su, ja KSV veloittaa neuvottelukäynneistä tuntitaksalla ja veloittaa erikseen myös kielteiset päätökset. Lisäksi kaavoittajaa ovat monet toimijat julkisuudessakin arvostel- leet siitä, että se lisää suunnitelmiin ehtoja ja vaatimuksia, jotka nostavat kustannuksia ja lisäävät elinkaarikustannuksia muun mu- assa korroosioalttiiden arkkitehtonisten muotojen kautta. Tutki- muspäällikkö Juha- Matti Junnonen Aalto- yliopistosta sanoo Raken- nuslehdessä , että kuntakohtaisten kaavavaatimusten kustannus vaihtelee 530 euroa neliöltä, eikä Helsinki ole se hal- vempi pää. 12

13 Eläkemiljoonat jumissa Miljoonan tyhjän tai alikäyttöisen ne- liön suurimpia omistajia ovat suoma- laiset vakuutusyhtiöt, ennen kaikkea eläkeyhtiöt joilla on suurimmat sijoi- tusmassat. Laki velvoittaa sijoittaman eläkerahat tuottavasti ja turvaavasti. Vakuutusyhtiöt ovat kerta toisensa jälkeen saaneet kielteisiä päätöksiä tyhjien toimistotalojen asuntokon- versiolle. Satoja miljoonia sel- laista varallisuutta, jonka pitäisi tuottaa ja olla katteena eläkevas- tuille ja vakuutusvas- tuille, on siis kuollees- sa kädessä nollan ar- voisena kaavoittajien odottaessa vanhojen aikojen paluuta. Kun eläkeyhtiön talo on tyhjä eikä sii- tä saa vuokratuottoja, se aiheuttaa silti koko ajan kustannuksia. Ta- loa on ylläpidettävä, ettei se raunioidu. Kun kaavoittaja kieltää muuttamasta taloa tuottavaan muotoon, se samalla faktisesti estää talon myymisen mihinkään hintaan. Kun konvertoitavaksi myytyjen kiinteistöjen hinnat raakatilana ovat olleet 500 euron tuntumassa per neliö, muutoskiellossa olevan tyhjän talon arvo on nolla koska kukaan ei sitä osta. Ja kassavirta on negatiivinen. Näiden kiinteistö- jen arvot yhtiöiden taseissa olisi siis kirjattava alas. Ellei niitä saada tuottamaan tai markkinoille, eläkeyhtiöiden vastuunkantokyky heikkenee ja se on pois meidän suomalaisten eläkkeistä. Kaavoittaja julkisuudessa esittämien näkemysten mukaan toimiti- laa pitää säilyttää varastossa, jos sen kysyntä vaikka kasvaisi laman loputtua. Mutta uusien modernien toimitilojen tarjonta on runsasta ja toimitilan luonne ja teknologia on muuttunut ja toimistokeskit- tymät siirtyneet niin, että vanhat toimistot eivät enää koskaan palaa markkinoille. Nykyisin normein tilaa yhtä työntekijää kohti tarvi- taan huomattavasti vähemmän kuin aikaisemmin samalla kun toi- mitilojen on oltava paljon aikaisempaa muunneltavampia. Sama koskee vanhoja tehdas- ja varastotiloja. Työn luonne on muuttunut ja yhä useamman koti on samalla ainakin osa- aikainen työpaikka. Samat ilmiöt on nähty ja analysoitu myös ulkomailla, ja tunnustettu realiteetit. Satoja miljoonia sellaista varallisuutta, jonka pitäisi tuottaa ja olla katteena eläkevastuille ja vakuutusvastuille, on siis kuolleessa kä- 13

14 dessä nollan arvoisena kaavoittajien odottaessa vanhojen aikojen paluuta. Kokemukset toteutuneista konvertoinneista ovat hyviä Helsingin kaavoittajat ovat hyväksyneet kovan rahan hankkeiden li- säksi myös joitakin kohtuuhintaisia, kuten autopaikattomia opiske- lija- asuntoja. Se on siis myös osoittanut toivottua joustavuutta. Asuntojen varustelutasoon kaavoittaja ei puutu. Se saattaa kuormit- taa rakennuskustannuksia muutoin, mutta on rakennuttajista kiin- ni, paljonko sisäpuoleen satsataan ja mitä siitä veloitetaan. Eskolan mielestä kaavoittaja ei ainakaan siinä mielessä estä tuottamasta kohtuuhintaisiakin asuntoja. Lisäksi monet asukkaat haluavat ostaa tai vuokrata raakatilaa, jossa saa itse päättää, pitääkö tiilet peittää jollakin ja pitääkö väliseiniä olla. Saksassa ja New Yorkissa kaavoit- taja vaatii, että osa tuotannosta on tehtävä sellaisena että köyhillä- kin on siihen varaa. Ruotsissa huomattava osa konversioasunnoista on asumisoikeusasuntoja. Asukashaastattelujen nojalla konversioasunnoista pidetään. Tuotta- jien ja välittäjien tiedossa on, että arkkitehdit ja trendiväki hankkiu- tuvat sellaisiin mielellään. Meluongelmat kyetään välttämään oikein suunnitelluilla ja mitoitetuilla ikkuna- ja seinäratkaisuilla. Ympä- ristössä toivotaan olevan muutakin kuin asuntoja. Omistusasunnoiksi myytävistä konversioasunnoista osa valuu vuokramarkkinoille. Arvokohteissa vuokrat ovat korkeat, mutta ko- konaistarjonnan kasvu vähentää vuokrien nousupaineita muilla markkinasegmenteillä. Asuntopoliittisesti on kuitenkin olennaista, että konvertointi alkaa tuottaa suuria määriä muitakin kuin arvo- asuntoja. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto on julkaisussaan Loft- asumisen edellytykset Helsingissä (2008) 4 tarkastellut neljää muu- tosaluetta Helsingissä: Lauttasaaren Vattuniemeä, Pitäjänmäen yri- tysaluetta, Herttoniemen yritysalueen eteläosaa ja Vallilan teolli- suusaluetta. Pisimmälle on vuoden 2008 jälkeen ehditty Vattunie- messä. Kiinnostavimman potentiaalin kantakaupunkiin liittyväksi 4 14

15 yhtenäiseksi konversioasuinalueeksi, Helsingin SoHoksi, muodos- taa Vallilan teollisuusalue. TOIMISTOISTA ASUNNOIKSI ULKOMAISISSA SUURKAUPUNGEISSA Toimitalojen tyhjeneminen vanhentuneina ei ole pelkästään helsin- kiläinen ilmiö. Sitä on tapahtunut kaikissa suurkaupungeissa sa- moista syistä. Vapautuneita tiloja käytetään niissä monipuoliseen asuntotuotantoon. 5 Rakennusten käyttötarkoituksen joustavat muutokset ovat olleet maailman suurissa metropoleissa ja esimerkiksi Kööpenhaminassa ja Tukholmassa arkipäivää pitkään samalla kun Helsinki suhtautuu niihin edelleen empien ja varovasti. Australian suurkaupunkien suuret satama- ja teollisuusalueiden asutushankkeet tehtiin jo luvuilla, kuten Sydneyn Darling Harbour. Jopa Etelä- Afrikassa sellaisia hankkeita toteutettiin jo luvulla. Wienin kaltaisissa historiallisissa metropoleissa keskustat ovat suo- jeltuja ja ainoa tapa, millä niihin saadaan joko uusia asuntoja tai toimitiloja, markkinatarpeen mukaan, on jatkuva konvertoiminen, joskus edestakaisin. Nykykäsityksen mukaan % toimistoista konvertoidaan asunnoiksi. Helpoimpia ovat teknisesti luvun jotka joustavia. Mutta keisariajan suojeltuja rakennuksiakin konver- toidaan. Viranomaiset eivät tee asioita vaikeiksi. Konvertointipro- sessi sujuu hyvässä tapauksessa puolessa vuodessa. 6 ( Was Umwidmungen von Büro- in Wohnflächen in Wien betrifft, werden Entwicklern von der Stadt Wien kaum Hürden gesetzt Stichwort innerstädtische Verdichtung. Sofern Be- darf besteht, erfolgen Umwidmungen in einem entsprechenden Ausmaß, sagt Peter Oberle- chner, Rechtsanwalt und Partner Real Estate bei Wolf Theiss. Wie lang dauert es, bis eine entsprechende Entscheidung getroffen wird? Selbst im Optimalfall dauert es mindestens ein halbes Jahr, bis eine Widmung wirksam zustande kommt. ) 5 Kirjallisuutta ja lähteitä: Emma O Kelly & Corinna Dean, Conversions (London 2007) https://books.google.fi/books?id=fvmvkobw7occ&pg=pt11&lpg=pt11&dq=berlin+conversion+offices+factories+ %22into+apartments%22&source=bl&ots=Vb30zZn_H3&sig=44fUbK6g9DXY_TLY3PrNHTVf2Vg&hl=en&sa=X&ved =0CCcQ6AEwAWoVChMItM- ngiitxwivxm- kuch1_owm3#v=onepage&q=berlin%20conversion%20offices%20factories%20%22into%20apartments%22&f=f alse 6 Buro- morgen- Wohnung 15

16 Saksassa ja Itävallassa yli 20 % suurkaupunkien toimitiloista on joutilaana ja konvertointipotentiaaliksi lasketaan 15 % koko toimi- tilakannasta. Berliini ja Saksa Berliinissä loft- asuminen entisissä tehtaissa ja varastoissa on ollut yleistä pitkään. DDR:n jäljiltä Itä- Berliinissä oli runsaasti joutilaaksi jäänyttä toimisto- ja tuotantotilaa, jota on muutettu asunnoiksi pa- rikymmentä vuotta. 7 Berliinissä ja muuallakin Saksassa on protestoitu luksussaneerauksia vas- taan ja sosiaalisen asuntotuotannon puolesta. Berliinissä ja Kölnissä kau- punki edellyttää kaavoituksessa, että kaikkia konversioasuntoja ei saa teh- dä kalliille markkinoille, vaan osa on tuotettava edulliseen hinta- ja vuok- raluokkaan. Tuottajien suhteelliset katteet ovat molemmissa koko lailla samat, mutta kalliitahan on aina hauskempi myydä. Kaupungeilla on myös etuosto- oikeus myytäviin kiin- teistöihin ja ne voivat halutessaan it- Saksalaiset lehtiar- tikkelit otsikoivat: Toimistoja muute- taan asunnoiksi, kun suomalaiset otsikoi- vat Toimistoja pitäisi muuttaa asunnoiksi. Ehkä tällä on jotakin yhteyttä siihen, miksi Saksassa ei ole lamaa mutta Suomessa on. se tuottaa konversioasuntoja. Münchenissä kaupunki edellyttää, et- tä rakennuttajat tuottavat joka hankkeessa 30 % asunnoista edulli- sella sosiaalisella hinta- ja vuokratasolla. Mutta Saksan suur- kaupungeissa kalliitkin hinnat ja vuokrat alittavat kaikkialla Helsin- gin tason. Noin 15 % nykyisestä toimistotilasta Saksassa on laskettu konver- tointipotentiaaliksi. Vuonna 2015 on Frankfurter Rundschaun mu- kaan käynnissä noin asunnon konvertointihankkeet viidessä 7 Saksalaisia lähteitä: Sozialwohnung- Stadt/seite- 2 Bueros- Wohnungen schmargendorf- investor- plant- wohnungen- im- alten- reemtsma- werk/ html online.de/wirtschaft/mietspiegel- wohnen- wird- immer- teurer- - auch- in- berlin, , html brogebude- zu- wohnungen/ 16

17 suurimmassa kaupungissa. Tänä vuonna valmistunee kon- versioasuntoa, suurin osa Berliinissä ja Frankfurtissa. Frankfurtissa oli 2012 toimistotilasta tyhjänä %, noin 2 mil- joonaa neliötä Helsingin kokoisessa kaupungissa. Erityisesti pank- kikeskuksen pankkien henkilöstömäärät ja tilantarve ovat supistu- neet rajusti. Tyhjän toimistotilan havaittiin melkein vastaavan kau- pungin asuntovajausta joksi laskettiin vajaa asuntoa. Nyt konvertoimisesta on tullut siellä boomi. Mikään saksalainen lähde ei viittaa siihen, että lupien saaminen oli- si ongelmallista. Saksalaiset lehtiartikkelit otsikoivat: Toimistoja muutetaan asunnoiksi, kun suomalaiset otsikoivat Toimistoja pi- täisi muuttaa asunnoiksi. Ehkä tällä on jotakin yhteyttä siihen, mik- si Saksassa ei ole lamaa mutta Suomessa on. Kööpenhamina ja Tanska Toimistojen ja satamavarastojen konvertointia asunnoiksi luvulla luonnehditaan tanskalaisessa mediassa boomiksi. 8 Kööpen- haminassa on 1,3 miljoonaa neliötä tyhjää toimitilaa, noin 10 % ko- konaisvolyymista. Toimistoneliön hinta on pudonnut reilusti alle asuntoneliön ennen oli toisin päin kuten Helsingissäkin. Uuden joustavamman toimistotilan tarjonta pitää huolen siitä, että vanha ei enää täyty. Kunnat ovat ottaneet konvertoinnin kaavoituksessaan huomioon, eikä asumista ja työpaikkoja pyritä mitenkään eristä- mään toisistaan. Entinen telakka Nyhavnissa kanavan varrella on muutettu asun- noiksi osana satama- alueiden uudiskäyttöä, ja on nyt myös turis- tinähtävyys. Entiset sataman soijasiilot on muutettu asuintalon rungoiksi: ulkopintaan on ripustettu asunnot ja siilo on jätetty val- tavaksi atriumiksi sisälle. 9 Århusissa neliön rakennuksesta puolet, entinen Meijerien Yhdistyksen toimisto, muuttuu parhaillaan 120 asunnoiksi, kes- 8 plan- kan- omdanne- koebenhavns- kontorer- til- mindre- boliger 9 https://homeerhverv.dk/aktuelt/nyhedsbrev/november- 2013/tendens- kontorer- bliver- omdannet- til- boliger 17

18 kialaltaan 58 neliötä. Loput tilat kuuluvat supermarketille ja polku- pyöräkaupalle. Näiden toimitilojen vaatiman tavaraliikenteen ja asumisen välillä ei nähdä mitään ristiriitaa. 10 Uusien asuntojen keskipinta- ala konvertoinneissa on Kööpenhami- nassa ollut 115 neliömetriä. Kaavoittaja vaatii uudistaloihin 95 ne- liön keskipinta- alan (Helsingissä on 75m2 sääntö). Tanskassa kuten muuallakin länsimaissa asumisväljyys on reippaasti suurempi kuin Suomessa, missä puhutaan vain yksiöiden tarpeesta, vaikka Helsin- gissä on suhteellisesti eniten yksiöitä koko maailmassa. Konvertoinneissa on tanskalaisten rakennusliikkeiden lisäksi mu- kana muun muassa hollantilaisia. Suomessa rakentamisen markki- nat ovat käytännössä vailla kansainvälistä kilpailua

19 Tukholma Sodan jälkeen asunnot hävitettiin Tukholman keskustasta lähes olemattomiin. Nyt kokoomusjoh- toisen kaupungin kelkkansa kään- tänyt kaavoittaja vaatii asuntoja mukaan myös uusiin toimitaloi- hin. Cityinitiativ- hanke tähtää konvertoimisen maksimointiin. Suuri bisnes siitä on tullutkin. Samaan aikaan kunnallinen asun- totuotanto on suunnattu käytän- nössä kokonaan maahanmuutta- jille ja pakolaisille. Ruotsia pidetään byro- kraattisena ja säännel- tynä maana, mutta selvi- tysten mukaan siellä on huomattavasti Suomea vähemmän sitovia nor- meja ja nopeammat kä- sittelyajat melkein kai- kissa lupaprosesseissa. Dagens Nyheter luonnehti 2009 lamaa loistavaksi tilaisuudeksi ra- kentaa halvalla asuntoja kuolleisiin kaupunkikeskustoihin. Vuonna 2010 arvioitiin 20 % toimitiloista olevan tyhjillään. Tuona vuonna noin 7 % Tukholman asuntolisäyksestä saatiin konvertoinneilla, joi- ta tehtiin puolenkymmentä vuodessa ennen kaupungin Ci- tyinitiativ- hanketta. Määrä on kasvanut. Vuonna 2014 tehtiin asun- toaloitusten ennätys uudistuotannossa (n asuntoa) ja kon- vertointeja on googlattavista projektitiedoista laskettavissa päälle ainakin viidesosa tästä, mutta tilastoihin numerot eivät ole vielä eh- tineet ollaan tekemässä jopa neliön kertaprojekteja. Ruotsin asuntohallituksen mukaan kuitenkin jo yli 10 % asuntotuotannosta valtakunnallisesti tuli konvertoinneista. 11 Suomessa lama on ollut syy olla rakentamatta mitään tai lykätä hankkeita. Tukholman kaupunkisuunnittelu- ja rakennustoimenjoh- taja Kristina Alvendal totesi, että laman aikana tällainen asunto- tuotanto on kustannuksiltaan halpaa ja luo työllisyyttä sekä sitä kautta muuttaa työttömyysmenoja verotuloiksi, joten sillä on yleiselvyttävä vaikutus Lähteitä: Svensson Ullsten, Konvertering (Lunds Tekniska Högskola 2010) mersiella_fastigheter_till_bostadsraetter.pdf om- istallet- for- att- bygga- nytt/ 12 kontorslokaler- ska- omvandlas- till- bostader/ 19

20 Työpaikkakeskittymiin halutaan asukkaita ja työssäkäyntiliikennet- tä halutaan lyhentää ja vähentää. Uusien kaupunginosaprojektien ytimessä on usein hylätty tehdas- kompleksi, kuten Gustavsbergin posliinitehdas, joka konvertoidaan asunnoiksi, ja ympärille rakennetaan lisää. Gustavsbergin tapauk- sessa kaikki konversioasunnot ovat asumisoikeusasuntoja. Ruotsia pidetään byrokraattisena ja säänneltynä maana, mutta sel- vitysten mukaan siellä on huomattavasti Suomea vähemmän sitovia normeja ja nopeammat käsittelyajat melkein kaikissa lupaproses- seissa. Tukholmassa suurempi kaavamuutos vie keskimäärin 18 kuukautta, Helsingissä vuosia, ja tapauskohtainen muutoslupa kuu- si kuukautta, kun Helsingissä puhutaan vähintään vuodesta. Tukholmassa tuotetaan konvertoimalla opiskelija- asuntoja sekä asumisoikeusasuntoja, kun Helsingissä on tuotettu vain kalliita eliittiasuntoja. Osataan tietenkin Tukholmassakin eliittiasuntojen tuottaminen konvertoimalla. Esimerkkinä Tukholmasta tässä reportaasissa on Kirsti Kajanteen artikkeli Katrina Västra Skolan konvertoinnista asukashaastatteluineen. New York Yksi maailman tunnetuimmista urbaanirakentamisen kokeilulabo- ratorioista lienee Yhdysvaltain suurin kaupunki New York josta ko- ko loft käsite on lähtöisin. 13 Virallisesti kahdeksan miljoonan asukkaan kaupungin ja noin 22 miljoonan ihmisen työssäkäyntialu- een on ollut pakko sopeutua alati muuttuviin tarpeisiin lähes koko historiansa ajan. Entisestä satama- ja teollisuuskaupungista teollisuus alkoi kadota jo viime vuosisadan puolivälissä ja konttien käyttöönoton seuraukse- na merirahtiliikenteessä luvulla lähes koko Etelä- Manhattanin länsilaitaa hallinnut satama varastoineen siirtyi väl- jemmille vesille muun muassa New Jerseyn Elizabethiin rakennet- tuun konttisuursatamaan

Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös Torsti Patakankaan valituksesta/khall 5.5.2014 162

Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös Torsti Patakankaan valituksesta/khall 5.5.2014 162 Kunnanhallitus 368 10.11.2015 Kunnanhallitus 404 08.12.2015 Kunnanhallitus 414 22.12.2015 Kunnanhallitus 43 09.02.2016 Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös Torsti Patakankaan valituksesta/khall 5.5.2014

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Hätäkeskuslaitoksen ja Lohjan kaupungin välisen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättäminen

Hätäkeskuslaitoksen ja Lohjan kaupungin välisen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättäminen Kaupunginhallitus 139 31.03.2014 Kaupunginhallitus 271 16.06.2014 Kaupunginhallitus 511 15.12.2014 Hätäkeskuslaitoksen ja Lohjan kaupungin välisen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättäminen 877/10.03.02/2013

Lisätiedot

Valtiovarainministeriön kysely kuntien lakisääteisistä tehtävistä ja velvoitteista

Valtiovarainministeriön kysely kuntien lakisääteisistä tehtävistä ja velvoitteista Kaupunginhallitus 342 28.09.2015 Valtiovarainministeriön kysely kuntien lakisääteisistä tehtävistä ja velvoitteista 575/00.03.00/2015 Kaupunginhallitus 28.09.2015 342 Kehityspäällikkö Lasse Lehtonen: Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 655/11.01.00/2014. Rakennus- ja ympäristölautakunta 16.12.2015 252

Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 655/11.01.00/2014. Rakennus- ja ympäristölautakunta 16.12.2015 252 Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 Päätös / ympäristölupahakemus / Syväsatama, jätteiden loppusijoittaminen ja hyödyntäminen satamakentän rakenteissa, Kokkolan Satama / Länsi- ja Sisä-Suomen

Lisätiedot

Asemakaavojen ajanmukaisuuden arviointi

Asemakaavojen ajanmukaisuuden arviointi Kaupunginhallitus 133 03.03.2014 Kaupunginvaltuusto 19 17.03.2014 Asemakaavojen ajanmukaisuuden arviointi 732/10/02/03/2011 KH 133 Valmistelijat: kaa voi tus pääl lik kö Veli Pekka Koivu, p. 0447809360,

Lisätiedot

VALITUSOSOITUS (Poikkeamisluvat 36)

VALITUSOSOITUS (Poikkeamisluvat 36) VALITUSOSOITUS (Poikkeamisluvat 36) Valitusaika Ympäristöteknisen lautakunnan lupajaoston päätökseen saa hakea muu tos ta va littamalla Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen kirjallisella va li tuk sel la.

Lisätiedot

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus Kunnanhallitus 305 27.11.2014 Kunnanhallitus 151 10.06.2015 Kunnanhallitus 19 28.01.2016 Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus 143/00.04.01/2014 KH 27.11.2014 305 Työ-

Lisätiedot

VALITUSOSOITUS (maa-ainesluvat) 59

VALITUSOSOITUS (maa-ainesluvat) 59 VALITUSOSOITUS (maa-ainesluvat) 59 Valitusaika Ympäristöteknisen lautakunnan lupajaoston päätökseen saa hakea muu tos ta va littamalla Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen kirjallisella va li tuk sel la.

Lisätiedot

Kunnanhallitus 88 02.03.2015 Valtuusto 18 26.03.2015. Vuonna 2014 jätetyt aloitteet 63/00.01.02/2015

Kunnanhallitus 88 02.03.2015 Valtuusto 18 26.03.2015. Vuonna 2014 jätetyt aloitteet 63/00.01.02/2015 Kunnanhallitus 88 02.03.2015 Valtuusto 18 26.03.2015 Vuonna 2014 jätetyt aloitteet 63/00.01.02/2015 KHALL 88 Hallintojohtaja Kuntalain 28 :n mukaan kunnan asukkaalla on oikeus tehdä kunnalle aloitteita

Lisätiedot

Sosterin kanssa on käyty neuvotteluja 30.1.2015 ja 4.3.2015 sääs töjen saamiseksi. Neuvottelujen tuloksia käsitellään kokouksessa.

Sosterin kanssa on käyty neuvotteluja 30.1.2015 ja 4.3.2015 sääs töjen saamiseksi. Neuvottelujen tuloksia käsitellään kokouksessa. Kunnanhallitus 60 30.03.2015 Kunnanhallitus 68 21.04.2015 Kunnanhallitus 82 11.05.2015 Kunnanhallitus 102 11.06.2015 Kunnanhallitus 107 18.06.2015 Talouden tasapainottamistoimenpiteet vuodelle 2015 KHALL

Lisätiedot

HYVINVOINTI- JA TERVEYSTOIMEN TALOUSARVION TOTEUTUMINEN AJALLA 1.1.-30.9.2011 SEKÄ TALOUSARVION TARKISTUSESITYS

HYVINVOINTI- JA TERVEYSTOIMEN TALOUSARVION TOTEUTUMINEN AJALLA 1.1.-30.9.2011 SEKÄ TALOUSARVION TARKISTUSESITYS Hyvinvointi- ja terveyslautakunta 102 29.09.2011 HYVINVOINTI- JA TERVEYSTOIMEN TALOUSARVION TOTEUTUMINEN AJALLA 1.1.-30.9.2011 SEKÄ TALOUSARVION TARKISTUSESITYS Hyte 102 Hyvinvointi- ja terveystoimen talousarvion

Lisätiedot

Asumisen näkymiä Helsingin seudulla. ARY-seminaari 9.12.2008 Osmo Soininvaara

Asumisen näkymiä Helsingin seudulla. ARY-seminaari 9.12.2008 Osmo Soininvaara Asumisen näkymiä Helsingin seudulla ARY-seminaari 9.12.2008 Osmo Soininvaara Oikeisiin paikkoihin vai haluttuihin Missä ihmiset halauvat asua? Missä heidän pitäisi haluta? Onko ristiriitaa suunnittelijoiden

Lisätiedot

Oikaisu päätökseen kiinteistöjen Sirola RN:o 28:6 ja RN:o 28:24 myynnistä Vaarankylän kyläyhdistykselle

Oikaisu päätökseen kiinteistöjen Sirola RN:o 28:6 ja RN:o 28:24 myynnistä Vaarankylän kyläyhdistykselle Kunnanhallitus 46 25.02.2014 Kunnanhallitus 76 24.03.2014 Kunnanhallitus 126 13.05.2014 Oikaisu päätökseen kiinteistöjen Sirola RN:o 28:6 ja RN:o 28:24 myynnistä Vaarankylän kyläyhdistykselle 135/1/2013

Lisätiedot

Asuntotoimen järjestäminen Lohjan kaupungissa vuonna 2016

Asuntotoimen järjestäminen Lohjan kaupungissa vuonna 2016 Kaupunginhallitus 327 07.09.2015 Kaupunginvaltuusto 100 16.09.2015 Asuntotoimen järjestäminen Lohjan kaupungissa vuonna 2016 297/00.01.02/2015 PERLJ 16.06.2015 59 Lohjan kaupunginvaltuusto hyväksyi marraskuussa

Lisätiedot

i lc 12. Ö/ LS K KY: n opiskelijakysely 2014 (toukokuu) 1. O pintojen ohjaus 4,0 3,8 4,0 1 ( 5 ) L i e d o n a mma t ti - ja aiku isopisto

i lc 12. Ö/ LS K KY: n opiskelijakysely 2014 (toukokuu) 1. O pintojen ohjaus 4,0 3,8 4,0 1 ( 5 ) L i e d o n a mma t ti - ja aiku isopisto i lc 12. Ö/ 1 ( 5 ) LS K KY: n opiskelijakysely 2014 (toukokuu) 1. O pintojen ohjaus 1=Täysi n en mi eltä. 2=Jokseenki n er i m ieltä, 3= En osaa sanoa 4= Jokseenki n sa m a a mieltä, 5= Täysin sa ma a

Lisätiedot

Kokemäen kaupunki on etsinyt vapautuneisiin tiloihin uusia vuokralaisia useiden vuosien ajan.

Kokemäen kaupunki on etsinyt vapautuneisiin tiloihin uusia vuokralaisia useiden vuosien ajan. Kaupunginhallitus 6 19.01.2015 Kaupunginvaltuusto 5 26.01.2015 Kokemäen kaupungin ja Freyja Oy:n välisen vuokrasopimuksen muuttaminen (vuoden 2015 vuokraerien maksulykkäys) sekä vuoden 2015 talousarvion

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016

Sosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016 Sosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016 TILOJEN VUOKRAAMINEN TORNION SAIRASKOTISÄÄTIÖLTÄ PÄIVÄKESKUSTOIMINTAA VARTEN/TILOJEN VUOKRAAMINEN VUODELLE 2014/TILOJEN VUOKRAAMINEN

Lisätiedot

Yleiskaavoittaja 14.12.2015 15. Hakija [--] Osoite Mahlavuorentie 45 15560 Nastola. Autotalli 21 1 Aitta 15 1

Yleiskaavoittaja 14.12.2015 15. Hakija [--] Osoite Mahlavuorentie 45 15560 Nastola. Autotalli 21 1 Aitta 15 1 Poikkeamislupapäätös, Mahlavuorentie 45 1291/10.102/2015 Päätöksen antopäivä: 22.12.2015 Hakija [--] Rakennuspaikka Kylä Tila RN:o Pinta-ala m² 403 Immilä Mäntyranta 5:40 1900 Osoite Mahlavuorentie 45

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysltk. 96 17.06.2015 LASTENSUOJELUN AVOPALVELUIDEN HANKINTA

Sosiaali- ja terveysltk. 96 17.06.2015 LASTENSUOJELUN AVOPALVELUIDEN HANKINTA Sosiaali- ja terveysltk. 96 17.06.2015 LASTENSUOJELUN AVOPALVELUIDEN HANKINTA SOTEL 17.06.2015 96 Valmistelu: lapsiperhetyön päällikkö Annika Immonen, puh. 0400 126 151, hankintapäällikkö Tuure Marku,

Lisätiedot

Megahub. Toimitilaa: logistiikka jakelu tuotanto 07/2011. Hämeenlinna Turku Tampere Lahti Riihimäki Jyväskylä

Megahub. Toimitilaa: logistiikka jakelu tuotanto 07/2011. Hämeenlinna Turku Tampere Lahti Riihimäki Jyväskylä Megahub Toimitilaa: logistiikka jakelu tuotanto Hämeenlinna Turku Tampere Lahti Riihimäki Jyväskylä 07/2011 Investointi Rakentaminen Onnistuneen hankkeen osatekijät ovat Tontti Käyttäjä Oikea tila, oikea

Lisätiedot

Teknisen sopimuksen (TS) tehtäväkohtaisen palkkojen (TKP) arviointijärjestelmä

Teknisen sopimuksen (TS) tehtäväkohtaisen palkkojen (TKP) arviointijärjestelmä Kunnanhallitus 344 15.09.2014 Kunnanhallitus 31 02.02.2015 Kunnanhallitus 439 21.12.2015 Teknisen sopimuksen (TS) tehtäväkohtaisen palkkojen (TKP) arviointijärjestelmä 375/01.00.01/2014 KHALL 344 Hallintojohtaja

Lisätiedot

Sosterin kanssa on käyty neuvotteluja 30.1.2015 ja 4.3.2015 sääs töjen saamiseksi. Neuvottelujen tuloksia käsitellään kokouksessa.

Sosterin kanssa on käyty neuvotteluja 30.1.2015 ja 4.3.2015 sääs töjen saamiseksi. Neuvottelujen tuloksia käsitellään kokouksessa. Kunnanhallitus 60 30.03.2015 Kunnanhallitus 68 21.04.2015 Kunnanhallitus 82 11.05.2015 Kunnanhallitus 102 11.06.2015 Kunnanhallitus 107 18.06.2015 Kunnanvaltuusto 27 18.06.2015 Talouden tasapainottamistoimenpiteet

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto/invalidiliiton Asumispalvelut Oy

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto/invalidiliiton Asumispalvelut Oy Sosiaali- ja terveyslautakunta 208 18.08.2010 Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto/invalidiliiton Asumispalvelut Oy 604/61/616/2010 640/61/616/2010 STLTK 208 Invalidiliiton Asumispalvelut

Lisätiedot

Ilmoitusasiat. Sosiaali- ja terveyslautakunta 329 28.09.2011 629/41/411/2010 631/41/411/2010 985/21/211/2011 STLTK 329

Ilmoitusasiat. Sosiaali- ja terveyslautakunta 329 28.09.2011 629/41/411/2010 631/41/411/2010 985/21/211/2011 STLTK 329 Sosiaali- ja terveyslautakunta 329 28.09.2011 Ilmoitusasiat 629/41/411/2010 631/41/411/2010 985/21/211/2011 STLTK 329 1) Julkista hankintaa; asu mis- ja hoivapalveluita koskeva markki naoi keuden päätös

Lisätiedot

Palvelukotien ja kuntoutumiskotien vuokrien tarkistus 1.5.2014 alkaen

Palvelukotien ja kuntoutumiskotien vuokrien tarkistus 1.5.2014 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 176 12.12.2013 Sosiaali- ja terveyslautakunta 14 13.02.2014 Palvelukotien ja kuntoutumiskotien vuokrien tarkistus 1.5.2014 alkaen 288/02.05.00/2013 Sosiaali- ja terveyslautakunta

Lisätiedot

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson:

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson: Kaupunginhallitus 251 05.10.2015 Kaupunginhallitus 291 09.11.2015 Kaupunginhallitus 305 23.11.2015 Kaupunginhallitus 325 18.12.2015 Kaupunginhallitus 35 01.02.2016 Kaupunginhallitus 53 22.02.2016 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalveluiden myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016 alkaen

Lapsiperheiden kotipalveluiden myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016 alkaen Hallitus 267 16.12.2015 Lapsiperheiden kotipalveluiden myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016 alkaen H 267 (Valmistelija: perhepalvelujohtaja Matti Heikkinen ja vastuualuepäällikkö Tarja Rossinen)

Lisätiedot

Asuntotoimen järjestäminen Lohjan kaupungissa vuonna 2016

Asuntotoimen järjestäminen Lohjan kaupungissa vuonna 2016 Kaupunginhallitus 327 07.09.2015 Asuntotoimen järjestäminen Lohjan kaupungissa vuonna 2016 297/00.01.02/2015 PERLJ 16.06.2015 59 Lohjan kaupunginvaltuusto hyväksyi marraskuussa 2014 vuoden 2015 talousarvion.

Lisätiedot

(Liikunta- ja nuorisopäällikkö) Esitän, että uimahalli pidetään yleisölle auki 35 h viikossa. Ma-ke 13.00-20.00, to 06.00-14.00 ja su 12.00-18.00.

(Liikunta- ja nuorisopäällikkö) Esitän, että uimahalli pidetään yleisölle auki 35 h viikossa. Ma-ke 13.00-20.00, to 06.00-14.00 ja su 12.00-18.00. Sivistyslautakunta 85 21.10.2014 Sivistyslautakunta 90 12.11.2014 Sivistyslautakunta 103 10.12.2014 Kunnanhallitus 41 16.03.2015 Valtuusto 12 30.03.2015 Uimahallin aukioloajat Sivistyslautakunta 21.10.2014

Lisätiedot

Vihannissa omakotitonttitarjonta ylittää selvästi kysynnän.

Vihannissa omakotitonttitarjonta ylittää selvästi kysynnän. Maankäytön 12 18.03.2015 suunnittelutoimikunta KAUPUNGINHALLITUS 161 20.04.2015 Tonttitarjonta ja maanhankinta / Raahen keskustan pohjoisosa 199/10.1000.100001/2015 MST 12 Tonttitarjonta Koko Raahen keskustan

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 44 31.01.2011 Kaupunginvaltuusto 14 07.02.2011 Kaupunginhallitus 350 04.11.2013 Kaupunginvaltuusto 92 11.11.2013

Kaupunginhallitus 44 31.01.2011 Kaupunginvaltuusto 14 07.02.2011 Kaupunginhallitus 350 04.11.2013 Kaupunginvaltuusto 92 11.11.2013 Kaupunginhallitus 44 31.01.2011 Kaupunginvaltuusto 14 07.02.2011 Kaupunginhallitus 350 04.11.2013 Kaupunginvaltuusto 92 11.11.2013 Kiinteistö Oy Hopunkallion lainatakaus 640/10.03.02.00/2010 KHALL 31.01.2011

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 44 31.01.2011 Kaupunginvaltuusto 14 07.02.2011 Kaupunginhallitus 350 04.11.2013. Kiinteistö Oy Hopunkallion lainatakaus

Kaupunginhallitus 44 31.01.2011 Kaupunginvaltuusto 14 07.02.2011 Kaupunginhallitus 350 04.11.2013. Kiinteistö Oy Hopunkallion lainatakaus Kaupunginhallitus 44 31.01.2011 Kaupunginvaltuusto 14 07.02.2011 Kaupunginhallitus 350 04.11.2013 Kiinteistö Oy Hopunkallion lainatakaus 640/10.03.02.00/2010 KHALL 31.01.2011 44 Kiinteistö Oy Hopunkallio

Lisätiedot

Päätös osuuskunnan vesijohto- ja viemäriverkostoon liittymisestä / RN:o 529-526-4-18, Heino Mauri kuolinpesä

Päätös osuuskunnan vesijohto- ja viemäriverkostoon liittymisestä / RN:o 529-526-4-18, Heino Mauri kuolinpesä Kaavoitus- ja ympäristölautakunta 84 24.09.2015 Päätös osuuskunnan vesijohto- ja viemäriverkostoon liittymisestä / RN:o 529-526-4-18, Heino Mauri kuolinpesä 599/11.04.02/2014 Kaavoitus- ja ympäristölautakunta

Lisätiedot

Näytesivut. 100 ja 1 kysymystä putkiremontista

Näytesivut. 100 ja 1 kysymystä putkiremontista 18 Asuminen on Suomessa kallista. Asunto-osakkeen ostaminen on monelle elämän suurin yksittäinen hankinta, ja oma koti on jokaiselle hyvin tärkeä. Lisäksi taloyhtiön korjaushankkeet ovat kalliita, erityisesti

Lisätiedot

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson:

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson: Kaupunginhallitus 251 05.10.2015 Kaupunginhallitus 291 09.11.2015 Kaupunginhallitus 305 23.11.2015 Kaupunginhallitus 325 18.12.2015 Kaupunginhallitus 35 01.02.2016 SOSIAALITYÖN JOHTAJAN VIRAN TÄYTTÄMINEN

Lisätiedot

Kiinteistö Oy Mikonkatu 2 Pohjoisesplanadi 35. Historiallisesti arvokas kiinteistö Gasellikorttelissa. Toimitilaa Helsingin ytimessä

Kiinteistö Oy Mikonkatu 2 Pohjoisesplanadi 35. Historiallisesti arvokas kiinteistö Gasellikorttelissa. Toimitilaa Helsingin ytimessä Kiinteistö Oy 2 Pohjoisesplanadi 35 Historiallisesti arvokas kiinteistö Gasellikorttelissa Toimitilaa Helsingin ytimessä 1 Merkittävä osa Helsingin rakennushistoriaa Helsingissä elettiin 1880-luvulla voimakkaan

Lisätiedot

KÄRSÄMÄEN KUNTA ESITYSLISTA 18/2015 1

KÄRSÄMÄEN KUNTA ESITYSLISTA 18/2015 1 KÄRSÄMÄEN KUNTA ESITYSLISTA 18/2015 1 AIKA 16.11.2015 klo 17:30 PAIKKA Kärsämäki-sali, Frosteruksenkatu 25 KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia Otsikko Sivu 276 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen

Lisätiedot

Pietarinpolun tonttien hinnoittelun ja luovutusehtojen hyväksyminen

Pietarinpolun tonttien hinnoittelun ja luovutusehtojen hyväksyminen TEKNINEN LAUTAKUNTA 127 20.11.2014 KAUPUNGINHALLITUS 471 01.12.2014 KAUPUNGINVALTUUSTO 157 08.12.2014 Pietarinpolun tonttien hinnoittelun ja luovutusehtojen hyväksyminen 1836/10.1000.100002/2014 TELA 127

Lisätiedot

Henkilökuljetuspalveluiden järjestämisen kannalta on tar koi tuksenmukaista käyttää yhden vuoden optiota. Valmistelijan päätösehdotus:

Henkilökuljetuspalveluiden järjestämisen kannalta on tar koi tuksenmukaista käyttää yhden vuoden optiota. Valmistelijan päätösehdotus: Yhtymähallitus 75 08.04.2014 Yhtymähallitus 253 09.12.2014 Yhtymähallitus 41 26.02.2015 Yhtymähallitus 71 21.04.2015 Taksiliikenteen kilpailutus 517/02.08.03/2014 Yhall 08.04.2014 75 Sosiaalityön päällikkö

Lisätiedot

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1.

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1. XVII KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 314 TONTTIEN 1 JA 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS- EHDOTUS. KARTTA NO 6680. (ITSENÄISWDENKATU 6 JA 8 ) Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 28. päivänä maaliskuuta 1988 päivättyä

Lisätiedot

VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIJOHTOON JA VIEMÄRIIN LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEISTÖLLE KOTIKUMPU 172-402-16-31

VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIJOHTOON JA VIEMÄRIIN LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEISTÖLLE KOTIKUMPU 172-402-16-31 Ympäristölautakunta 75 04.12.2013 VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIJOHTOON JA VIEMÄRIIN LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEISTÖLLE KOTIKUMPU 172-402-16-31 32/60.602/2013 Ympäristölautakunta

Lisätiedot

Naantalin kaupungin asemakaavan mukaisten omakotitonttien luovutusehdot Merimaskun, Rymättylän ja Velkuan alueella

Naantalin kaupungin asemakaavan mukaisten omakotitonttien luovutusehdot Merimaskun, Rymättylän ja Velkuan alueella Kaupunginhallitus 234 25.05.2009 Kaupunginvaltuusto 34 08.06.2009 KH - Kaupunkisuunnittelujaosto 11 02.02.2015 Kaupunginhallitus 73 23.02.2015 Kaupunginvaltuusto 16 30.03.2015 Naantalin kaupungin asemakaavan

Lisätiedot

ML 25 Valmistelija ja esittelijä: Marina Bergheim-Ahlqvist, 040 521 8128. Lähi- ja virkistysmetsät 1 496 ha

ML 25 Valmistelija ja esittelijä: Marina Bergheim-Ahlqvist, 040 521 8128. Lähi- ja virkistysmetsät 1 496 ha Maaseutulautakunta 25 08.04.2010 Elinkeino- ja kehittämisjaosto 36 27.04.2010 Tekninen lautakunta 76 25.05.2010 Kaupunginhallitus 313 30.08.2010 Strategiaehdotus kaupungin metsille ja maa-alueille 506/14.03.02/2010

Lisätiedot

Nyt voimassa oleva jätteenkuljetussopimus on irtisanottu päättymään 31.12.2011 ja jätteenkuljetukset on kilpailutettu.

Nyt voimassa oleva jätteenkuljetussopimus on irtisanottu päättymään 31.12.2011 ja jätteenkuljetukset on kilpailutettu. Tekninen lautakunta 53 13.10.2011 Jätemaksutaksan hyväksyminen 1.1.2012 alkaen 428/32.321/2011 Tekn.ltk 53 Nykyisin voimassa olevan jätelain 28 :n mukaan kunnalla on oikeus kan taa jär jes tä mäs tään

Lisätiedot

Mistä asunnot maahanmuuttajille?

Mistä asunnot maahanmuuttajille? Mistä asunnot maahanmuuttajille? 19.11.2015 HELENA SÄTERI Ylijohtaja Ympäristöministeriö Turvapaikanhakijat Euroopan maissa 2003 2014 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Itävalta

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 7/2015 1 (6) Kiinteistölautakunta Vp/4 31.03.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 7/2015 1 (6) Kiinteistölautakunta Vp/4 31.03.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 7/2015 1 (6) 4 Kiinteistölautakunnan esitys kaupunginhallitukselle kiinteistönkaupan esisopimuksen tekemiseksi ja tonttien myymiseksi (Kaartinkaupunki, Kasarmitori, tontit

Lisätiedot

HAXLOG RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE

HAXLOG RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA OPTIMAALINEN SIJAINTI PÄÄKAUPUNKI- ALUEELLA Tampereen Kehä lll

Lisätiedot

Kaupunki maksaa välirahana satakymmenentuhatta (110 000) euroa.

Kaupunki maksaa välirahana satakymmenentuhatta (110 000) euroa. 1 Kaupunginhallitus 23.6.2014 liite nro 2 (1/5) VAIHTOKIRJA OSAPUOLET Star Capital Oy, 1933709-2 Atrainpolku 3, 13900 Pekola LUOVUTUKSEN KOHTEET Äänekosken kaupunki, 2045520-5 Hallintokatu 4, 44100 Äänekoski

Lisätiedot

Asuntotuotanto Vantaalla

Asuntotuotanto Vantaalla Asuntotuotanto Vantaalla Vantaan kaupunkirakenteen kehitys 1960-2014 Asuntopolitiikan päätavoitteita Täydennysrakentamisen edistäminen Vantaan asuntorakentamisennuste 2015-2024 ARY:n vierailu Vantaalla

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 12 12.01.2015 Kaupunginhallitus 281 30.11.2015 Kaupunginhallitus 296 07.12.2015

Kaupunginhallitus 12 12.01.2015 Kaupunginhallitus 281 30.11.2015 Kaupunginhallitus 296 07.12.2015 Kaupunginhallitus 12 12.01.2015 Kaupunginhallitus 281 30.11.2015 Kaupunginhallitus 296 07.12.2015 Lausunto Oinaskylän tuulivoimaosayleiskaavaehdotuksesta 774/613/2014 Kaupunginhallitus 12.01.2015 12 Vesannon

Lisätiedot

OMAKOTITONTTIEN LUOVUTUSEHTOJEN VAHVISTAMINEN/JULIUKSENTIEN ALUEEN TONTTIEN HINTOJEN TARKISTAMINEN

OMAKOTITONTTIEN LUOVUTUSEHTOJEN VAHVISTAMINEN/JULIUKSENTIEN ALUEEN TONTTIEN HINTOJEN TARKISTAMINEN Kaupunginhallitus 7 14.01.2015 Kaupunginhallitus 26 04.02.2015 Kaupunginvaltuusto 9 12.02.2015 Kaupunginhallitus 160 01.06.2016 OMAKOTITONTTIEN LUOVUTUSEHTOJEN VAHVISTAMINEN/JULIUKSENTIEN ALUEEN TONTTIEN

Lisätiedot

Rakennustarkastaja Petri Mäki, sähköposti petri.maki@ylojarvi.fi, puh. 050 385 1815

Rakennustarkastaja Petri Mäki, sähköposti petri.maki@ylojarvi.fi, puh. 050 385 1815 Ympäristölautakunta 252 30.10.2012 Ympäristölautakunta 145 29.10.2013 Ympäristölautakunta 158 11.11.2014 Ympäristölautakunta 38 17.02.2015 Ympäristön epäsiisteys Ryömäntiellä 746/53.532/2012 YMPLTK 30.10.2012

Lisätiedot

Myymälätilojen vuokran tarkistus/ Antiikki ja Sisustus Kristallisirpale

Myymälätilojen vuokran tarkistus/ Antiikki ja Sisustus Kristallisirpale Kaupunginhallitus 258 20.10.2014 Kaupunginhallitus 294 07.12.2015 Myymälätilojen vuokran tarkistus/ Antiikki ja Sisustus Kristallisirpale 141/522/2013 Kaupunginhallitus 20.10.2014 258 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 10/2015 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kaj/9 20.5.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 10/2015 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kaj/9 20.5.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 10/2015 1 (5) 9 Munkkiniemen Kartanontie 22:n asemakaavan muuttaminen (nro 12255, tontti 30008/22) HEL 2011-006696 T 10 03 03 Päätösehdotus Tiivistelmä Esittelijän perustelut

Lisätiedot

- 1 Kokouksen avaaminen. - 3 Pöytäkirjantarkastajien valinta. - 4 Työjärjestyksen hyväksyminen

- 1 Kokouksen avaaminen. - 3 Pöytäkirjantarkastajien valinta. - 4 Työjärjestyksen hyväksyminen Kaupunginhallitus 119 31.03.2014 Kaupunginvaltuuston kokouksen 27.1.2014 päätösten täytäntöönpano 1224/07.02.03/2014 KHALL 119 Kuntalain 23.1 :n mukaan kunnanhallitus vastaa kunnan hal lin nos ta ja taloudenhoidosta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto/botnia Scan Oy

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto/botnia Scan Oy Sosiaali- ja terveyslautakunta 380 09.11.2011 Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto/botnia Scan Oy 1068/61/616/2011 STLTK 380 Botnia Scan Oy on pyytänyt sosiaali- ja ter veysalan lupa- ja valvontavirastolta

Lisätiedot

LAKIALOITE Laki aravalain 15 a :n ja 15 d :n ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta.

LAKIALOITE Laki aravalain 15 a :n ja 15 d :n ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta. LAKIALOITE Laki aravalain 15 a :n ja 15 d :n ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta Eduskunnalle Yleishyödyllisyyssäädöksiä on muutettava kohtuuhintaisen

Lisätiedot

Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot

Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot ISSN 1237 1288 Lisätiedot/More information: Kimmo Huovinen Puh./tel +358 40 537 3493 Selvityksiä 5/2008 Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot Rajoitusten alaiset ARA vuokra asunnot: määrä, omistajat ja

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 20. 20 Asunto-ohjelman hyväksyminen (Kh-Kv-asia) (Pöydälle 20.1.2014 ja 10.2.2014)

Espoon kaupunki Pöytäkirja 20. 20 Asunto-ohjelman hyväksyminen (Kh-Kv-asia) (Pöydälle 20.1.2014 ja 10.2.2014) 24.03.2014 Sivu 1 / 1 4236/10.04.00/2013 8 20.1.2014 12 10.2.2014 20 Asunto-ohjelman hyväksyminen (Kh-Kv-asia) (Pöydälle 20.1.2014 ja 10.2.2014) Valmistelijat / lisätiedot: Anne Savolainen, puh. 040 353

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 248 02.11.2015 Kaupunginvaltuusto 63 09.11.2015. Tulo- ja kiinteistöveroprosentin määrääminen vuodelle 2016 591/211/2015

Kaupunginhallitus 248 02.11.2015 Kaupunginvaltuusto 63 09.11.2015. Tulo- ja kiinteistöveroprosentin määrääminen vuodelle 2016 591/211/2015 Kaupunginhallitus 248 02.11.2015 Kaupunginvaltuusto 63 09.11.2015 Tulo- ja kiinteistöveroprosentin määrääminen vuodelle 2016 591/211/2015 Kaupunginhallitus 02.11.2015 248 Kuntalain 66 :n mukaan valtuuston

Lisätiedot

Korttelin 53 asemakaavan muutos / hyväksymisvaihe 358/10.02.03/2014

Korttelin 53 asemakaavan muutos / hyväksymisvaihe 358/10.02.03/2014 Kunnanhallitus 34 03.03.2014 Kunnanhallitus 143 16.06.2014 Kaavoitusjaosto 5 25.02.2015 Kunnanhallitus 189 18.05.2015 Kaavoitusjaosto 7 03.03.2016 Kunnanhallitus 47 21.03.2016 Korttelin 53 asemakaavan

Lisätiedot

Työsuojelu- ja. 5 12.02.2015 yhteistyötoimikunta Työsuojelu- ja. 4 16.03.2015 yhteistyötoimikunta Työsuojelu- ja

Työsuojelu- ja. 5 12.02.2015 yhteistyötoimikunta Työsuojelu- ja. 4 16.03.2015 yhteistyötoimikunta Työsuojelu- ja Työsuojelu- ja 5 12.02.2015 yhteistyötoimikunta Työsuojelu- ja 4 16.03.2015 yhteistyötoimikunta Työsuojelu- ja 3 28.05.2015 yhteistyötoimikunta Kaupunginhallitus 10 21.09.2015 Työsuojelu- ja 3 26.11.2015

Lisätiedot

MARKO RANTASEN VAPAUTUSHAKEMUS VESIHUOLTOLAITOKSEN VIEMÄRIVERKKOON LIITTÄMISESTÄ / LAUSUNTO MARKO RANTASEN VALITUKSESTA TURUN HALLINTO-OIKEUDELLE

MARKO RANTASEN VAPAUTUSHAKEMUS VESIHUOLTOLAITOKSEN VIEMÄRIVERKKOON LIITTÄMISESTÄ / LAUSUNTO MARKO RANTASEN VALITUKSESTA TURUN HALLINTO-OIKEUDELLE Ympäristölautakunta 161 06.10.2015 Ympäristölautakunta 222 26.11.2015 MARKO RANTASEN VAPAUTUSHAKEMUS VESIHUOLTOLAITOKSEN VIEMÄRIVERKKOON LIITTÄMISESTÄ / LAUSUNTO MARKO RANTASEN VALITUKSESTA TURUN HALLINTO-OIKEUDELLE

Lisätiedot

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta Asemakaavan muutos Rajamäki, Kylänpää Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta 29.9.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan nykytilanne Rajamäellä... 4 3. Kaupan liiketilatarve

Lisätiedot

Liitteenä on Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymän pe rus ta mis suun ni tel ma liitteineen.

Liitteenä on Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymän pe rus ta mis suun ni tel ma liitteineen. Kunnanhallitus 146 21.09.2015 Kunnanvaltuusto 47 28.09.2015 Kunnanhallitus 7 22.01.2016 Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymän perustaminen 108/010/013/2015 KHALL 146 Selostus: Etelä-Savossa

Lisätiedot

Sivistyslautakunta 15 27.03.2014 Sivistyslautakunta 44 21.10.2014 Sivistyslautakunta 52 02.12.2014

Sivistyslautakunta 15 27.03.2014 Sivistyslautakunta 44 21.10.2014 Sivistyslautakunta 52 02.12.2014 Sivistyslautakunta 15 27.03.2014 Sivistyslautakunta 44 21.10.2014 Sivistyslautakunta 52 02.12.2014 OSIKONMÄEN KOULUN LAKKAUTTAMINEN SIVLTK 27.03.2014 15 Kunnanvaltuuston on hyväksynyt 21.3.2011 11 kouluverkkosuunnitelman

Lisätiedot

KH 225 Kaavasuunnittelija Mathias Holménin lausunto 25.5.2015:

KH 225 Kaavasuunnittelija Mathias Holménin lausunto 25.5.2015: KAUPUNGINHALLITUS 225 01.06.2015 Poikkeamislupa/Suomen Hyötytuuli Oy 271/10.1003.100300/2015 KH 225 Kaavasuunnittelija Mathias Holménin lausunto 25.5.2015: Lausunnonantaja Lausunnonsaaja Hakija Kaavasuunnittelija

Lisätiedot

VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIHOHTOON LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEITÖLLE UUSI-MIKKOLA RN:O 20:0

VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIHOHTOON LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEITÖLLE UUSI-MIKKOLA RN:O 20:0 Ympäristölautakunta 72 04.12.2013 VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIHOHTOON LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEITÖLLE UUSI-MIKKOLA RN:O 20:0 35/60.602/2013 Ympäristölautakunta 72 Asia Hakija

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 4/2016

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 4/2016 Elinympäristövaliokunta AIKA 11.04.2016 klo 16:00-18:15 PAIKKA Kaupungintalo, Kotka-kokoushuone Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Törrö Marja-Leena 16:00-18:15 puheenjohtaja Nivala Kaisa 16:00-18:15 varapuheenjohtaja

Lisätiedot

VALIMO. Parviainen Arkkitehdit Oy

VALIMO. Parviainen Arkkitehdit Oy VALIMO Parviainen Arkkitehdit Oy VALIMO s 3-5 PERUSTIEDOT s 6-8 MUUNNELTAVAT TILAT s 9-11 VIIHTYISÄ TYÖYMPÄRISTÖ 2 Yrityksesi uusi toimitila löytyy Pitäjänmäestä! Valimon uusi toimitilakokonaisuus sijoittuu

Lisätiedot

Kiinteistö Oy Gaselli. Historiallisesti arvokas kiinteistö Gasellikorttelissa. Toimitilaa Helsingin ytimessä

Kiinteistö Oy Gaselli. Historiallisesti arvokas kiinteistö Gasellikorttelissa. Toimitilaa Helsingin ytimessä Historiallisesti arvokas kiinteistö Gasellikorttelissa Toimitilaa Helsingin ytimessä 1 Merkittävä osa Helsingin rakennushistoriaa Helsingissä elettiin 1880-luvulla voimakkaan rakentamisen aikaa. Esplanadista

Lisätiedot

Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen. Vesa Puisto Lakimies

Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen. Vesa Puisto Lakimies Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen Vesa Puisto Lakimies 3.5.2016 Taustaksi Asumisoikeusasuminen on eräänlainen omistus- ja vuokra-asumisen välimuoto Asumisoikeusasumista

Lisätiedot

Teollisuustontin myynti / Pirkanmaan PR-Rakennus Oy omaan, perustetun tai perustettavan yhtiön lukuun

Teollisuustontin myynti / Pirkanmaan PR-Rakennus Oy omaan, perustetun tai perustettavan yhtiön lukuun Kaupunginhallitus 115 24.03.2014 Kaupunginvaltuusto 41 14.04.2014 Teollisuustontin myynti / Pirkanmaan PR-Rakennus Oy omaan, perustetun tai perustettavan yhtiön lukuun 155/52.520/2014 KAUPHALL 24.03.2014

Lisätiedot

Kuntarahoitus 15661/12 2 550 000,00 2 250 000,00 2 250 000,00 2,128 kiinteä, 27.2.2012-23.1.2022

Kuntarahoitus 15661/12 2 550 000,00 2 250 000,00 2 250 000,00 2,128 kiinteä, 27.2.2012-23.1.2022 Kaupunginhallitus 221 25.08.2014 Kaupunginvaltuusto 70 01.09.2014 Kouvolan Vesi Oy:n lainojen takaukset 5700/02.04.07/2014 Kh 25.08.2014 221 Kaupunginvaltuusto päätti 9.6.2014, että Kouvolan Veden toiminnot

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Kunnanhallitus 143 20.05.2013 Kunnanhallitus 182 05.08.2013 OULUN AMMATTIKORKEAKOULUN OMISTUS 613/053/2013

Kunnanhallitus 143 20.05.2013 Kunnanhallitus 182 05.08.2013 OULUN AMMATTIKORKEAKOULUN OMISTUS 613/053/2013 Kunnanhallitus 143 20.05.2013 Kunnanhallitus 182 05.08.2013 OULUN AMMATTIKORKEAKOULUN OMISTUS 613/053/2013 KHALL 143 Valmistelu: hallintojohtaja Eeva Vanhanen, p. 050 356 6427 Oulun kaupunki, Oulun seudun

Lisätiedot

Kaupungin edustajat eri yksityisoikeudellisiin yhteisöihin vuosiksi 2015-2016

Kaupungin edustajat eri yksityisoikeudellisiin yhteisöihin vuosiksi 2015-2016 Kaupunginhallitus 23 26.01.2015 Kaupungin edustajat eri yksityisoikeudellisiin yhteisöihin vuosiksi 2015-2016 652/01.011/2012 KAUPHALL 26.01.2015 23 Seloste 1. Aino Mattila -säätiö Seloste Kaupunginhallituksen

Lisätiedot

Luvan antaminen rakennusvalvonnan tarkastusinsinöörin viran täyttämiseen

Luvan antaminen rakennusvalvonnan tarkastusinsinöörin viran täyttämiseen Kaupunginhallitus 431 07.12.2015 Kaupunginhallitus 455 21.12.2015 Luvan antaminen rakennusvalvonnan tarkastusinsinöörin viran täyttämiseen 723/01.02.00/2015 Kaupunginhallitus 07.12.2015 431 Rakennustarkastaja

Lisätiedot

KÄRSÄMÄEN KUNTA ESITYSLISTA 1/2013 1

KÄRSÄMÄEN KUNTA ESITYSLISTA 1/2013 1 KÄRSÄMÄEN KUNTA ESITYSLISTA 1/2013 1 AIKA 16.01.2013 klo 10:00 PAIKKA Kärsämäen kunnanvirasto, Keskuskatu 14 KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia Otsikko Sivu 1 Laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 2 Pöytäkirjan tarkastus

Lisätiedot

ASIA: HE 30/2015 vp VALTION TALOUSARVIOKSI VUODELLE 2016, Teema: luku 35.20

ASIA: HE 30/2015 vp VALTION TALOUSARVIOKSI VUODELLE 2016, Teema: luku 35.20 LAUSUNTO 1 (5) Eduskunta Valtiovarainvaliokunta, Asunto ja ympäristöjaosto ASIA: HE 30/2015 vp VALTION TALOUSARVIOKSI VUODELLE 2016, Teema: luku 35.20 kiittää mahdollisuudesta tulla kuulluksi hallituksen

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 343 02.09.2013 Kaupunginhallitus 310 25.08.2014

Kaupunginhallitus 343 02.09.2013 Kaupunginhallitus 310 25.08.2014 Kaupunginhallitus 343 02.09.2013 Kaupunginhallitus 310 25.08.2014 Kirkonseudun Haaviston alueelta ja Siivikkalan Vasamankaaren alueelta luovutettavat rivitalotontit sekä Kirkonseudun Ojapuiston alueelta

Lisätiedot

Yhtymähallitus 119 26.08.2015 Yhtymähallitus 151 28.10.2015 Yhtymähallitus 163 25.11.2015 Yhtymähallitus 26 25.02.2016

Yhtymähallitus 119 26.08.2015 Yhtymähallitus 151 28.10.2015 Yhtymähallitus 163 25.11.2015 Yhtymähallitus 26 25.02.2016 Yhtymähallitus 119 26.08.2015 Yhtymähallitus 151 28.10.2015 Yhtymähallitus 163 25.11.2015 Yhtymähallitus 26 25.02.2016 Mäntykodin palvelutuotannon kilpailuttaminen 53/00.01.00/2015 Yhtymähallitus 26.08.2015

Lisätiedot

Määräaikaan mennessä elinvoimapäällikön määräaikaisen työsuhteen ha kijat olivat (nimi, ikä, kotipaikkakunta, tutkinto, nykyinen työpaikka):

Määräaikaan mennessä elinvoimapäällikön määräaikaisen työsuhteen ha kijat olivat (nimi, ikä, kotipaikkakunta, tutkinto, nykyinen työpaikka): Kaupunginhallitus 114 25.04.2016 Kaupunginhallitus 135 23.05.2016 ELINVOIMAPÄÄLLIKÖN TYÖSUHTEEN TÄYTTÄMINEN Kaupunginhallitus 25.04.2016 114 Oriveden kaupunginhallitus päätti 22.2.2016 44 hyväksyä elinvoiman

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus 2015. Pääkaupunkiseutua koskevia tunnuslukuja SeutuRAMAVA 1/2015 -aineistosta

Pääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus 2015. Pääkaupunkiseutua koskevia tunnuslukuja SeutuRAMAVA 1/2015 -aineistosta Pääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus 2015 Pääkaupunkiseutua koskevia tunnuslukuja SeutuRAMAVA 1/2015 -aineistosta SeutuRAMAVA-aineisto HSY tuottaa Seudullisen perusrekisterin pohjalta kaksi kertaa vuodessa,

Lisätiedot

Väestörakenteen muutoksen aiheuttamat tarpeet

Väestörakenteen muutoksen aiheuttamat tarpeet Väestön ikääntyminen, palvelut ja tarvittavat investoinnit Kansalainen, kuntalainen, asiakas Vanhusten määrä lisääntyy räjähdysmäisesti, eräissä kunnissa yli 64 vuotiaiden määrä kasvaa vuoden 2015 loppuun

Lisätiedot

Lappeenranta-lisä on lasten kotihoidon tukimuoto, jonka mak sa minen on kaupungin päätettävissä.

Lappeenranta-lisä on lasten kotihoidon tukimuoto, jonka mak sa minen on kaupungin päätettävissä. Kasvatus- ja opetuslautakunta 55 10.06.2013 Ilpo Heltimoisen ym. aloite sisäilmaongelman osaratkaisuksi 434/10.03.02.03/2013 KOLA 55 Valmistelija / lisätiedot: Kasvatus- ja opetustoimenjohtaja Tuija Willberg,

Lisätiedot

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry suhtautuu myönteisesti Kanervatien asemakaavaan aiottuihin muutoksiin. Muutokset parantavat kaavaa ja entisestään

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

Valmistelu: suunnittelupäällikkö Kari Hällström. Katuosasto esittää tarkistettavaksi palvelu- ja vuokramaksunsa (suluis sa voi massa olevat hinnat):

Valmistelu: suunnittelupäällikkö Kari Hällström. Katuosasto esittää tarkistettavaksi palvelu- ja vuokramaksunsa (suluis sa voi massa olevat hinnat): Tekninen lautakunta 129 15.12.2009 KATUOSASTON MAKSUT 1.1.2010 LÄHTIEN TELA 129 Valmistelu: suunnittelupäällikkö Kari Hällström Katuosasto esittää tarkistettavaksi palvelu- ja vuokramaksunsa (suluis sa

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 397 27.10.2014 Kaupunginvaltuusto 113 10.11.2014. Maakauppa Asuntilassa ja Kirkonseudulla / Laatu RN:o 1:422 541/52.

Kaupunginhallitus 397 27.10.2014 Kaupunginvaltuusto 113 10.11.2014. Maakauppa Asuntilassa ja Kirkonseudulla / Laatu RN:o 1:422 541/52. Kaupunginhallitus 397 27.10.2014 Kaupunginvaltuusto 113 10.11.2014 Maakauppa Asuntilassa ja Kirkonseudulla / Laatu RN:o 1:422 541/52.521/2014 KAUPHALL 27.10.2014 397 Kaavoitusinsinööri Seppo Reiskanen

Lisätiedot

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS Maanmittari Oy Öhman 2014 RANTA-ASEMAKAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Ranta-asemakaavaselostus koskee 2.1.2014 päivättyä ranta-asemakaavakarttaa.

Lisätiedot

HYVINVOINTIPALVELUJEN TULOSKORTIT JA TALOUSARVIO VUODELLE 2015

HYVINVOINTIPALVELUJEN TULOSKORTIT JA TALOUSARVIO VUODELLE 2015 Sosiaali- ja terveysltk 146 16.09.2014 Sosiaali- ja terveysltk 154 30.09.2014 Sosiaali- ja terveysltk 166 14.10.2014 HYVINVOINTIPALVELUJEN TULOSKORTIT JA TALOUSARVIO VUODELLE 2015 713/02.02.00/2014 SOSTE

Lisätiedot

KaKe-pohdintaa 6.3.2013

KaKe-pohdintaa 6.3.2013 KaKe-pohdintaa 6.3.2013 Helsingin yleiskaavan lukemista: - Kasvu (-> 2050) - Maahanmuutto, vieraskielisten määrä, ennuste 2030 - Kaavoitettu maa loppuu n. 2020 - Mistä maata? -> luonto, moottoritiet, ylöspäin,

Lisätiedot

Tervetuloa keskustelutilaisuuteen!

Tervetuloa keskustelutilaisuuteen! Tervetuloa keskustelutilaisuuteen! Tervetuloa keskustelutilaisuuteen! 21.11.2012 klo 18 Kutomotien kaavoitustilanne arkkitehti Siv Nordström, kaupunkisuunnitteluvirasto Kutomotie 14 viitesuunnitelma arkkitehti

Lisätiedot

VAPAAT TOIMITILAT JA TONTIT VAPAAT TOIMITILAT SEKÄ TEOLLILSUUSTONTIT. Tilanne 17.11.2015

VAPAAT TOIMITILAT JA TONTIT VAPAAT TOIMITILAT SEKÄ TEOLLILSUUSTONTIT. Tilanne 17.11.2015 VAPAAT TOIMITILAT SEKÄ TEOLLILSUUSTONTIT Tilanne 17.11.2015 TOIMITILAT (kaikki kaupungin omistamien tilojen vuokrat alv 0%) 1. BERGSTRÖMIN KIINTEISTÖ, Keskuskatu 2 Oulainen - Vuokra sisältää veden ja lämmön

Lisätiedot

Helsingin yleiskaavan kasvuseminaari / Esko Lauronen 14.1.2013

Helsingin yleiskaavan kasvuseminaari / Esko Lauronen 14.1.2013 Helsingin yleiskaavan kasvuseminaari / Esko Lauronen 14.1.2013. 2 Suurkaupungistuminen, kaupunkitalous ja kasvu Yk-seminaari / Lauronen Esko 14.1.2013c..jotain Helsingin asuntomarkkinoiden luonteesta 3

Lisätiedot

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä kirjoittaa:

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä kirjoittaa: Kunnanhallitus 18 11.01.2016 Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän ikäsuunnitelma vuosille 2016-2025 Khall 11.01.2016 18 Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä kirjoittaa: "Yhall 28.08.2013 88 "Vanhuspalvelulaki"

Lisätiedot