Sijaishuollon ongelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sijaishuollon ongelma"

Transkriptio

1 Sijaishuollon ongelma Teemu Vauhkonen BG- Tutkimus

2 2 Sijaishuollon ongelma Tiivistelmä Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten määrän kasvu on merkittävä huolen aihe suomalaisessa yhteiskunnassa. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen määrä on kaksinkertaistunut kahdessakymmenessä vuodessa. Lastensuojelun asiakkaina on jo kymmenen prosenttia kaikista alle 21- vuotiaista lapsista ja nuorista. Viimekätiseksi tarkoitetusta keinosta suojella lapsia sijoittamalla heidät kotinsa ulkopuolelle on tullut merkittävä ongelma. Lastensuojelun painopistettä on haluttu siirtää enemmän ongelmien ennaltaehkäisyyn, mutta kuntien taloudelliset resurssit tyhjenevät sijaishuoltoon ja muuhun korjaavaan lastensuojeluun. Polttava kysymys on, mitä yhteiskunnassa on tapahtunut, kun yhä suurempi osa lapsista ja nuorista ei voi enää asua kotonaan. Onko kasvulle löydettävissä syitä yhteiskunnan rakenteista ja muutoksesta vai onko se seurausta pelkästä ilmoitustehtailusta. Toinen merkittävä sijaishuollon ongelma on kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten korkea syrjäytymisriski. Sijaishuollossa olleiden työttömyys on huomattavasti yleisempää ja koulutustaso matalampi kuin muulla väestöllä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksen mukaan peräti 80 prosenttia teini- iässä sijoitetuista pojista oli vielä vuotiaina ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa (Heino & Johnson 2010). Toisen tutkimuksen mukaan (Kalland ym. 2001) huostaan otettujen lasten ja nuorten kuolleisuus on suurempaa kuin ikätovereilla. Myös onnettomuudet ja päihteet kuolemien taustalla sekä itsemurhat ovat heillä yleisempiä. Lastensuojelu ei kykene suojelemaan heitä itsetuhoiselta käyttäytymiseltä huostaanoton aikana eikä sen jälkeen. Huostaan otetut tytöt eivät tuossa tutkimuksessa sopeutuneet vaikeisiin olosuhteisiin poikia paremmin. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten suuri määrä sekä heidän sekä heidän korkea syrjäytymisriskinsä muodostavat sijaishuollon ydinongelman. Kodin ulkopuolelle sijoittaminen lisääntyy, koska palvelujärjestelmä ei kykene riittävästi ennaltaehkäisemään lasten ja perheiden ongelmien syvenemistä. Kodin ulkopuolelle sijoittaminen puolestaan ei ehkäise riittävästi nuorten syrjäytymistä. Kuntien välillä on kuitenkin huomattavia eroja kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten osuuksissa ja sijaishuoltopaikkojen välillä niihin sijoitettujen nuorten syrjäytymisessä. Tässä tutkimuksessa kysytään, onko suomalaisen yhteiskunnan sisäisillä rakenteellisilla eroavaisuuksilla ja muutoksilla yhteyttä kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten osuuden kasvuun. Rakenteellisia syitä etsitään ensisijaisesti taloudellisen tilanteen ja perherakenteen vaihtelusta ja muutoksesta. Tämän jälkeen tarkastellaan sijaishuollosta itsenäistyneiden lasten ja nuorten syrjäytymisriskiä, ja kysytään mistä erot syrjäytymisriskissä erilaisten sijaishuoltopaikkojen välillä johtuvat. Tutkimusongelma jakautuu siis epätyypillisesti selkeästi kahteen erilliseen osaan, joka vaikuttaa aineistovalintoihin. Rakenteellisia syitä tarkastellaan THL:n ja Tilastokeskuksen tietokannoista yhdistetyillä kuntakohtaisella aineistolla. Sijaishuoltopaikkojen välisten erojen tarkastelussa puolestaan käytetään SOS- lapsikylän I matter - hankkeen yhteydessä kerättyä kyselyaineistoa. Menetelminä käytetään ristiintaulukointia ja logistista regressiota luvulla Suomi ajautui lamaan, ja vuodesta 2008 uuteen lamaan. Uusi lama jatkuu edelleen vaikka edellisenkin laman jäljet näkyvät yhä. Lamat ovat lisänneet pitkäaikaistyöttömyyttä ja suhteellista köyhyyttä. Vuonna 2014 köyhyysrajan alapuolella eli 13% suomalaisista, kun vuonna 1995 osuus oli vain 7%. Myös perus- ja vähimmäisturvan taso on jäänyt jälkeen yleisestä ansiokehityksestä. Toimeentulotuen perusosa on samalla tasolla

3 3 kuin 20 vuotta sitten, ja kattaa vain noin kaksi kolmasosaa kohtuulliseksi katsotusta minimistä. 1 Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten määrän kaksinkertaistuminen on tapahtunut samalla aikavälillä. Tämän tutkimuksen mukaan kuntien lapsiköyhyys- ja pitkäaikaistyöttömyysaste ennustavatkin tämän tutkimuksen mukaan selvästi korkeaa kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten osuutta. Lapsiköyhyysasteen kasvaessa sijaishuollossa olevien osuus kasvaa kuitenkin vain tiettyyn pisteeseen saakka. Selityksenä on se, että vain tietyllä väestönosalla lapsiköyhyys ja kodin ulkopuolelle sijoittaminen kytkeytyvät toisiinsa. Lapsiköyhyys ei yksinään riitä selittämään kodin ulkopuolelle sijoitettujen osuuden vaihtelua ja kasvua. Mitä suurempi kunta on väkiluvultaan, sitä suurempi suhteellinen osuus lapsista ja nuorista on sijoitettuna kotina ulkopuolelle. Lapsiköyhyys ei selitä lainkaan eroja eri kokoisten kuntien välillä. Sen sijaan yksinhuoltajaperheiden osuus selittää eroja merkittävästi. Isommissa kaupungeissa on suurempi osa lapsista ja nuorista sijoitettu kodin ulkopuolelle, koska niissä on suurempi yksinhuoltajaperheiden osuus. Lapsiköyhyys ainoastaan näyttää selittävän eroja voimakkaasti, koska lapsiköyhyyttä on paljon juuri yksinhuoltajaperheissä. Yksinhuoltajuus on ensisijainen selittäjä eikä köyhyys. Kunnissa, joissa lapsiköyhyysaste on suhteellisen korkea, mutta yksinhuoltajaperheiden osuus suhteellisen matala, ei ole keskimääräistä enempää lapsia ja nuoria sijoitettuina kodin ulkopuolelle, ja päinvastoin. Keskeinen kysymys on se, mitä yksinhuoltajuus kätkee taakseen. Yksinhuoltajuuteen liittyy usein ainakin raskaampi lapsiperheen arki, taloudellisia vaikeuksia, riitelyä, useimmiten isän poissaolo ja lasten ja nuorten heikentynyt kontrolli. Olosuhteet yksinhuoltajuuden lisääntymiselle ovat rakentuneet yli puolen vuosisadan yhteiskunnallisista ja kulttuurisista muutoksista. Kristillisten avioliittoa tukevien normien ja isän vallan purkautuminen, avioeron lainsäädännöllinen helpottaminen, sosiaaliturvajärjestelmien kehittyminen, naisten osallistuminen työelämään yhdenvertaisesti miesten kanssa ja ennen muuta individualismin ihanteen nousu ovat kääntöpuolenaan mahdollistaneet perheiden hajoamisen lisääntymisen. Eron lähtökohtana ovat nykypäivänä yksilön omat kokemukset ja tunteet ja hänen itse arvioimansa etu. 2 Sekä isät että äidit ovat valmiimpia purkamaan parisuhteen ja perheen mikäli se ei täytä heidän henkilökohtaisia mieltymyksiään. Avio- ja avoerot jättävät jälkeensä monesti myös isätyhjiön. 3 Samaan aikaan lasten ja nuorten vapaa- alue on kasvanut ja kulttuuriteollisuus tarjoaa esimerkkejä haastamaan vanhempien tarjoaman mallin. Yksinhuoltajaperheiden osuuden kasvu ei näytä vieläkään taittuneen. Vaikka ensisijainen kasvatusvastuu on vanhemmilla, myös yhteiskunta on ottanut vastuuta kasvatuksesta. Tarjottu tuki ei kuitenkaan ole ollut riittävää nykyisiin tarpeisiin, minkä vuoksi enenevissä määrin on jouduttu turvautumaan viimesijaisiin intervention muotoihin: lasten ja nuorten huostaanottoihin ja muihin sijoituksiin. Niin yksinhuoltajaperheille kuin muillekin lapsiperheille tulisi tarjota enemmän apua ja tukea kasvatukseen niin peruspalveluissa kuin varsinaisessa lastensuojelussa. Lastensuojelun apuun turvautumisesta tulisi tehdä vähemmän leimaavaa ja madaltaa kynnystä avun hakemiseen. 1 Kaikkonen, R, Mäki,P, Hakulinen- Viitanen, T, Markkula, J, Wikström, K, Ovaskainen, M- J, Virtanen, S, 2 Kiiski, J.: Suomalainen avioero luvun alussa miksi avioliitto puretaan, miten ero koetaan ja miten siitä selviydytään? Joensuu: Itä- Suomen yliopisto, Roos, J.P., Rotkirch (toim.) Vanhemmat ja lapset. Helsinki: Gaudeamus, 1997.

4 4 Vaikka maahanmuutto Suomeen on kasvanut rajusti, sijaishuollossa olevien maahanmuuttajataustaisten lasten osuudesta ei ole tarkkaa tietoa. Erityisesti venäläistaustaisten lasten huostaanotot ovat puhuttaneet viimeaikoina Venäjällä. Kuitenkaan venäläislasten huostaanotoista ei ole saatavilla tarkkaa tietoa, koska huostaanottoja ei tilastoida etnisen taustan mukaan. Aiempia tutkimustuloksia vertaamalla voidaan kuitenkin huomata, että venäläistaustaisten vanhempien tyytyväisyys suomalaiseen lastensuojeluun on kuitenkin laskenut. Kymenlaakson alueella venäläistaustaisten lastensuojelun asiakkaina olleiden vanhempien tyytyväisyys lastensuojeluun on laskenut vuosien välillä 13 prosenttiyksikköä 4. Muilta alueilta ei ole saatavilla vastaavaa tietoa. Myöskään siitä ei ole tutkimustietoa, onko venäläistaustaisten lastensuojelun asiakkaana olevien lasten vanhempien tyytyväisyyden vähenemisen syynä kielteisten lastensuojelukokemusten lisääntyminen vai kielteisen asennepiirin kasvu suomalaista lastensuojelua kohtaan. Vastaanotettujen pakolaisten osuudella sen sijaan näyttää tämän tutkimuksen mukaan olevan yhteys korkeampaan sijaishuollossa olevien lasten ja nuorten osuuteen, mutta ei ole varmaa, onko kyseessä syy- seuraus suhde. Sijaishuoltopaikalla on tämän tutkimuksen mukaan väliä sijoitettujen nuorten tulevaisuuden hyvinvoinnin kannalta. Kodinomaisista sijaishuoltopaikoista itsenäistyneillä oli lastensuojelulaitoksista itsenäistyneisiin nähden kolminkertainen todennäköisyys työllistyä. Eroa selittää osin se, että kodinomaisiin sijaishuoltopaikkoihin sijoitetut olivat olleet sijoitettuina pidemmän aikaa ja saaneet parempaa itsenäistymistä tukevaa tietoa ja paremmat käytännön taidot. Tulokset viittaavat siihen, ettei ero myöhemmässä pärjäämisessä selity vain valikoitumisella. Vaikka esimerkiksi poikia sijoitetaan useammin lastensuojelulaitoksiin ja tyttöjä sijaisperheisiin, tulokset osoittavat, että sijaishuoltopaikalla sinänsä on vaikutusta myöhempään pärjäämiseen. Kodinomaisilla sijaishuoltopaikoilla on eroja ja niin on lastensuojelulaitoksillakin. Tärkeää on kiinnittää huomiota niihin tekijöihin, joiden vuoksi kodinomaisissa sijaishuoltopaikoissa olevat lapset ja nuoret pärjäävät elämässään keskimäärin paremmin kuin lastensuojelulaitoksiin sijoitetut. Kaiken tyyppisissä sijaishuoltopaikoissa on kiinnitettävä riittävästi huomiota siihen, että lapset ja nuoret saavat tarvittavat itsenäistymistä tukevat tiedot ja käytännön taidot. Lasten ja nuorten kodin ulkopuolelle sijoittamisen vähentämisen lisäksi, sijaishuollossa vietettyä aikaa halutaan myös lyhentää. Tämän tutkimuksen mukaan pidemmän aikaa sijaishuollossa olleet pärjäävät sijaishuollon jälkeen kuitenkin selvästi paremmin kuin lyhyemmän aikaa sijaishuollossa olleet. Pidemmissä sijoituksissa lasten ja nuorten suhteet sijaisvanhempiin tai sijaishuoltopaikan työntekijöihin muodostuvat läheisemmiksi ja suhde jatkuu myös sijaishuollon jälkeen. Silloin sijaishuolto voi täyttää nuoren elämässä perheen tehtävän. Kun sijaishuoltoaikoja pyritään lyhentämään, jälkihuollon merkitys kasvaa entisestään. Nuoria on tuettava myös sijaishuollon päättymisen jälkeen. Teemu Vauhkonen 4 vuonna 2007 Empathos- hanke (Törrönen & Vauhkonen 2008) ja vuonna Empowerment- hanke (Veistilä & Heino & Vauhkonen & Törrönen 2014)

5 5 Sisällysluettelo 1. Johdanto Lastensuojelu ja lasten suojelu peruspalveluissa Lastensuojelulaki ja lastensuojelupalvelut Sijaishuolto Rakenteelliset syyt asiakasmäärien vaihtelulle Talous ja työttömyys Sosiaalinen murros Maahanmuutto Tutkimuskysymys ja aineistot Tutkimusmenetelmät Analyysi sijaishuollossa olevien osuuden vaihtelusta Kunnan väkiluku Lasten pienituloisuusaste Pitkäaikaistyöttömyys Yksinhuoltajaperheiden osuus Maahanmuutto ja pakolaiset Miksi isoimmissa kaupungeissa suurempi osa lapsista ja nuorista on sijaishuollossa Yhteenveto Miksi yksinhuoltajuus lisääntyy Sijaishuoltopaikat ja niistä itsenäistyneet nuoret Sijaishuollon muodot Sijaishuollon muotojen vaihtelu Kodin ulkopuolelle sijoittamisen kustannukset Sijoitukset ja lasten ja nuorten hyvinvointi Tutkimuskysymys Tutkimusmenetelmät Aineisto Analyysi kodinomaisten sijaishuoltopaikkojen ja lastensuojelulaitosten välisistä eroista Ihmissuhteet Tiedot ja käytännön taidot sijaishuollosta lähtiessä Sijaishuollon jälkeiset elämäntilanteet Harrastaminen ja liikunta Parisuhde Työ ja opiskelu Miksi kodinomaisissa sijaishuoltopakoissa olleet työllistyvät paremmin Yhteenveto Lähteet Liite... 46

6 6 1. Johdanto Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten määrä on kaksinkertaistunut kahdessakymmenessä vuodessa. Vuonna 2013 kaikkiaan yli lasta tai nuorta oli sijoitettuna kodin ulkopuolelle ja sai avohuollon tukea. Lasten suojelun asiakkaina on jo kymmenen prosenttia kaikista alle 21- vuotiaista lapsista ja nuorista. Yhden lapsen sijaishuolto lastensuojelulaitoksessa maksaa yhteiskunnalle lähes euroa vuodessa. Lastensuojelun keskusliiton selvityksen mukaan pelkästään sijaishuollon kustannukset kasvoivat neljässä vuodessa lähes 200 miljoonaa ja olivat vuonna 2010 jo 630 miljoonaa (Heinonen ym. 2012).Vaikka lastensuojelun ja sijaishuollon kokonaiskustannuksista on hankalasti saatavilla täsmällistä tietoa, lastensuojelun asiakasmäärien ja erityisesti sijaishuollossa olevien lasten ja nuorten määrän kasvusta päätellen kustannukset ovat kasvaneet edelleen. Lastensuojelun painopistettä on haluttu siirtää enemmän ongelmien ennaltaehkäisyyn, mutta kuntien taloudelliset resurssit tyhjenevät sijaishuoltoon ja muuhun korjaavaan lastensuojeluun. Toinen merkittävä sijaishuoltoa koskeva ongelma on kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten korkea syrjäytymisriski. Sijaishuollossa olleiden työttömyys on huomattavasti yleisempää ja koulutustaso matalampi kuin muulla väestöllä. Erityisen korkea on teini- iässä laitoshoitoon sijoitettujen poikien syrjäytymisriski. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksen mukaan 80 prosenttia teini- iässä sijoitetuista pojista oli vielä vuotiaina ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa (Heino & Johnson 2010). Mutta korkea on myös tyttöjen syrjäytymisriski (Reinikainen 2009). Kallandin ym. tutkimuksen (2001) mukaan huostaan otettujen lasten ja nuorten kuolleisuus on myös Suomessa suurempaa kuin muilla ikätovereilla. Huostaan otetut nuoret päätyvät itsemurhaan muita suomalaisnuoria yleisemmin. Kuolemien taustalla ovat tavallista useammin päihteet ja onnettomuudet. Lastensuojelujärjestelmä ei tutkimuksen mukaan kykene suojelemaan nuoria itsetuhoiselta käyttäytymiseltä huostaanoton aikana ja sen jälkeen. Huostaan otetut tytöt eivät tutkimuksen mukaan sopeutuneet vaikeisiin olosuhteisiin poikia paremmin, vaan heidän kuolleisuutensa oli yhtä suurta kuin huostaan otettujen poikienkin. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten suuri määrä sekä heidän korkea syrjäytymisriskinsä muodostavat sijaishuollon ydinongelman. Sijaishuolto ei yleisesti ottaen toimi niin kuin sen osana hyvinvointivaltion kokonaisuutta tulisi toimia. Se ei ole enää viimekätinen lastensuojelun toimenpide, eikä se ehkäise syrjäytymistä. Kuntien välillä on kuitenkin suuria eroja sijaishuollossa olevien lasten ja nuorten osuuksissa kuten sijaishuoltopaikkojen välillä sijaishuollossa olleiden lasten ja nuorten syrjäytymisessä. Sijaishuollossa olevien lasten korkea syrjäytymisriski puolestaan näyttää olevan yhteydessä sijaishuoltopaikkojen välisiin eroihin. Kodinomaisen sijaishuoltopaikan on tutkimuksessa todettu olevan lapsen ja nuoren tulevaisuuden hyvinvoinnin ja pärjäämisen kannalta parempi vaihtoehto kuin lastensuojelulaitos (Ks. Koponen y. 2010, Honkinen & Pasanen 2011). Sijaishuollossa olleiden syrjäytymisen ja sijaishuoltopaikkojen välisten erojen syyt ovat merkittävä tutkimuksellinen aukko. Tämän aukon paikkaaminen on tärkeää sijaishuollon kehittämisen ja järjestämisen kannalta. Sijaishuollossa olevien lasten ja nuorten määrän kasvun syyt puolestaan liittyvät lastensuojeluun sekä lasten ja nuorten hyvinvointiin laajemmin. Siinä olennainen kysymys on, kuinka lapsia ja nuoria sekä perheitä voitaisiin tukea niin, että kodin ulkopuolelle sijoittamista pystyttäisiin vähentämään.

7 7 Tässä tutkimuksessa tarkastellaan kuntatasolla, mistä erot huostaan otettujen sekä muutoin sijaishuoltoon päätyneiden lasten ja nuorten määrän kasvu ja kuntakohtaiset erot sijaishuollossa olevien lasten ja nuorten osuuksissa johtuvat. Tämän jälkeen tarkastellaan sijaishuollosta itsenäistyneiden lasten ja nuorten syrjäytymisriskiä, ja kysytään mistä erot syrjäytymisriskissä erilaisten sijaishuoltopaikkojen välillä johtuvat. Tutkimusasetelma ohjaa metodi- ja aineistovalintoja. Sijaishuollossa olevien lasten ja nuorten määrien kasvua ja vaihtelua tarkastellaan kuntatasolla ja sijaishuoltopaikkojen välisiä eroja kyselyaineiston valossa. 1.1 Lastensuojelu ja lasten suojelu peruspalveluissa Pääasiallisessa vastuussa lapsen kehityksestä ja kasvatuksesta on perhe. Julkisen vallan tulisi puuttua perheen sisäisiin asioihin vain silloin, kun lapsen hyvinvointia ja oikeuksia ei voida muutoin turvata. Kunnan järjestämillä peruspalveluilla pyritään turvaamaan lapsen fyysinen ja psyykkinen terveys ja tasapainoinen kasvuympäristö. Ennaltaehkäiseviin peruspalveluihin kuuluvat neuvola, lasten päivähoito, koulu, nuorisotyö, terveydenhuolto, liikuntatoimi, päihdehuolto, mielenterveyspalvelut yms. Ennaltaehkäisevää lastensuojelua on lasten tukeminen peruspalveluissa ja järjestötoiminnassa, ilman että lapsi on varsinaisesti lastensuojelun asiakkaana. Lapsi- ja perhekohtaisella lastensuojelulla tarkoitetaan lastensuojelua sen tutummassa merkityksessä. Sen ydintehtävänä on turvata lapsen oikeus arvokkaaseen elämään ja arvokkaisiin ihmissuhteisiin. Lastensuojeluun kuuluvat lastensuojelutarpeen selvitys, avohuollon tukitoimet, lapsen kiireellinen sijoitus, huostaanotto, kiireelliseen sijoitukseen ja huostaanottoon liittyvä sijaishuolto sekä jälkihuolto. Huostaanottotilanteessa sosiaalilautakunta ottaa vanhempien vastuun huolenpidosta. (Pylkkänen & Väisänen 2009, 23, 24) Sosiaali- ja terveysministeriön laatimien lastensuojelun laatusuositusten (2013) 5 mukaan lastensuojelussa tulee varmistaa, että lapselle, nuorelle, perheelle, läheisverkostolle, sijaisvanhemmille ja muille viranomaisille syntyy kokemus osallisuudesta sekä ja että yhteistyön sekä lapsen edun toteutumisen mahdollisuus on olemassa. Viranomaisyhteistyössä korostetaan vastuuta lapselle. Jokainen yhteistyötaho vastaa oman hallinnonalansa palvelujen avulla siitä, että viranomaiset tietävät yhteistyön tarkoituksen ja tavoitteet. Lastensuojelun tulee ilmoittaa ilmoituksen tehneelle taholle, että ilmoitus on vastaanotettu ja antaa asiaa hoitavan henkilön yhteystiedot. Lapsille ja perheille tulee tiedottaa lastensuojelun toimintaperiaatteista. Viranomaisyhteistyön suhteen korostetaan vastuuta lapselle. Jokainen yhteistyötaho myös vastaa oman hallinnonalansa palvelujen avulla siitä, että lapsi tai perhe saa tarvitsemansa avun. Sosiaalityöntekijä, joka vastaa lapsen asioista, koordinoi lastensuojeluasiaan liittyvää yhteistyötä ja huolehtii, että viranomaiset tietävät yhteistyön tarkoituksen ja tavoitteet. Lastensuojelun pitää myös ilmoittaa ilmoituksen tehneelle taholle, että ilmoitus on vastaanotettu ja antaa asiaa hoitavan henkilön yhteystiedot. Myös lapsille ja perheille tulee tiedottaa lastensuojelun toimintaperiaatteista. 5 Sosiaali- ja terveysministeriö, Lastensuojelun laatusuositukset 2013

8 8 Suositusten mukaan työyhteisössä tulee kiinnittää huomiota lastensuojelun kokonaisosaamiseen. Käytännön rinnalla tulisi pitää yllä tutkimus- ja kehittämisosaamista. Suosituksena esitetään myös että lastensuojelun työajasta käytettäisiin vähintään puolet lasten ja perheiden kohtaamiseen. Jokaisella asiakkaana olevalla lapsella, nuorella tai vanhemmalla tulisi olla mahdollisuus saada aktiivisessa työskentelyvaiheessa vähintään kaksi tuntia kuukaudessa henkilökohtaista aikaa työntekijältään. Lisäksi ministeriö antaa suosituksia, jotka koskevat palvelujärjestelmää, arviointia ja laajempaa perheiden palvelujen päätöksentekoa. 1.2 Lastensuojelulaki ja lastensuojelupalvelut Nykyinen lastensuojelulaki (417/2007) tuli voimaan heti vuoden 2008 alusta. Lain lähtökohtana oli lapsen edun toteutuminen. Lapsen etu on huomioitava sekä lastensuojelun tarvetta arvioitaessa että lastensuojelua toteutettaessa. Yleisenä tavoitteena lastensuojelussa on lapsen suotuisan kehityksen ja hyvinvoinnin edistäminen. (Hanhinen & Rintala 2012, 13) Lapsen etu tematisoituna käsitteenä juontuu Suomenkin hyväksymästä YK: n lapsen oikeuksien yleissopimuksesta. Sen mukaan kaikissa lasta koskevissa asioissa on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu, ja se myös sisältyy lukuisiin suomalaisiin lapsioikeudellisiin lakeihin ja niihin sisältyviin pykäliin. Yleisiä periaatteita lukuun ottamatta, täsmentämättä on kuitenkin jäänyt se, mitä lapsen edulla kulloinkin tarkoitetaan. Se milloin lapsen sijoittaminen kodin ulkopuolelle on lapsen etu, määrittyy tilannekohtaisesti. Lastensuojelun on myös tuettava vanhempia, huoltajia ja muita lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä lapsen kasvatuksessa ja huolenpidossa, lastensuojelulaki vaatii. On myös pyrittävä ehkäisemään lapsen perheen ongelmia sekä pyrittävä puuttumaan riittävän varhain havaittuihin ongelmiin. Ellei lapsen etu muuta vaadi, on myös toimittava mahdollisimman hienovaraisesti ja käytettävä ensisijaisesti avohuollon tukitoimia. (Hanhinen & Rintala 2012, 13) SOS- lapsikyliin sijoitettuja lapsia ja heidän läheisiään tutkineen Sonja Vanhasen (2014) mukaan vanhempien erityisasema lasten verkostoissa on ilmeinen. Tutkimuksen mukaan lapset kokevat vanhempansa elämän tärkeimpinä henkilöinä silloinkin, kun he ovat pitkiä aikoja poissa lapsen elämästä. Vanhemmat puolestaan kokevat puolestaan jäävänsä lapsen huostaanoton jälkeen yksin, eikä heillä yleensä ollut oikeaa tietoa perheen yhdistämisen mahdollisuuksista. Uudessa lastensuojelulaissa on pitkälti kyse kunnan järjestämisvelvollisuuden täsmentämisestä. Uudessa laissa säädetään aiempaa tarkemmin palvelujen laadusta, lastensuojelua koskevasta päätöksenteosta ja henkilöstön ammatillisista kelpoisuuksista. Laki myös velvoittaa kunnat laatimaan lastensuojelun suunnitelman. Lain perusteluissa sanotaan lastensuojelussa tarvittavan kattavaa toiminnan suunnittelua, jotta tarvittava yhteistyö palvelujen järjestämisessä pystytään turvaamaan. (Hanhinen & Rintala 2012, 13) Kun kunnissa arvioidaan sijaishuoltopalveluita, huomiota ei tulisi kiinnittää ainoastaan kustannuksiin. Pitää muistaa, että sijaishuollon tarkoituksena on tuottaa lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä hyvinvointia ja ehkäistä syrjäytymistä. Sijaishuollon perustehtävässä epäonnistuminen lisää myös kustannuksia pidemmällä aikavälillä. Olennaista on tarkastella lastensuojelun palveluiden vaikuttavuutta, kuten sijaishuollossa olleiden lasten ja nuorten sijaishuollon jälkeistä pärjäämistä sekä heidän kokemuksiaan sijaishuollosta. Vuoden 2011 alussa voimaan tulleen lastensuojelulain 36 :n muutoksen mukaan kunnan on järjestettävä lapsen terveyden kannalta välttämättömät sosiaalihuollon palvelut sen

9 9 mukaisesti, kuin lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä on arvioinut niiden tarpeen lapsen tai vanhemman asiakassuunnitelmassa. Jälkihuollossa olevien nuorten vanhempien asiakassuunnitelmiin pitää merkitä, mitkä palvelut ovat välttämättömät. Vuoden 2011 elokuussa ja vuoden 2012 alussa voimaan tulleen lastensuojelun sijaishuollon järjestämiseen vaikuttavien perhehoitolain (312/1992) muutosten mukaan perhehoitajille on pyrittävä turvaamaan sijoituksenaikainen tuki nimeämällä vastuutyöntekijä jokaista hoidettavaa varten. Myös perhehoitajien vähimmäispalkkioita korotettiin ja perhehoitajien ennakkovalmennus tuli pakolliseksi. (Hanhinen & Rintala 2012, 13) 1.3 Sijaishuolto Lapsen sijaishuollolla tarkoitetaan huostaan otetun, kiireellisesti sijoitetun tai lastensuojelulain 83 :ssä tarkoitetun väliaikaismääräyksen nojalla sijoitetun lapsen hoidon ja kasvatuksen järjestämistä kodin ulkopuolella. Sijaishuollolla pyritään turvaamaan lapsen tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi lapsen yksilöllisten tarpeiden ja toiveiden mukaisesti. Sijoittava kunta on vastuussa siitä, että sijaishuoltopaikka vastaa lapsen tarpeita. Sijoittamisvaihtoehtoja ovat perhehoito, laitoshoito tai muu lapsen tarpeiden mukainen tapa. Poikkeuksellisesti, ja enintään kuuden kuukauden ajaksi lapsi voidaan sijoittaa myös vanhempansa tai muun huoltajan luokse. Sijoitus voidaan myös tehdä avohuollon tukitoimena tai jälkihuoltona. Lapsi voidaan lähettää sijaishuoltoon vain johtavan viranhaltijan huostaanottamana, tahdonvastaisissa huostaanotoissa hallinto- oikeuden huostaanottamana. On tärkeää erottaa sijaishuolto ja sijoittaminen toisistaan. Sijaishuollon järjestämisestä ja sijaishuollosta aiheutuvista kustannuksista vastaa se kunta, jossa lapsen huostaanottamisen ja sijaishuollon tarve on syntynyt. 6 Sijoitus avohuollon tukitoimena on rajattu, tuen tarvetta arvioiva tai kuntouttava jakso. Se toteutetaan suunnitelmallisesti asiakassuunnitelmassa tarkoitetulla tavalla. Ensisijainen tavoite avohuollon sijoituksessa on, että lapsi sijoitetaan yhdessä vanhempansa, huoltajansa tai muun hänen hoidostaan ja kasvatuksestaan vastaavan henkilön kanssa. Myös koko perhe voidaan sijoittaa laitokseen tai se voidaan järjestää perhehoidossa. Sijoitus voi myös olla osa perheen aikuiselle annettavaa hoitoa. Silloin on tarkoituksenmukaista, että lapsi voi jatkaa yhdessä asumista vanhempansa kanssa. Avohuollon tukitoimena lapsi voidaan sijoittaa myös yksin laitoshoitoon tai perhehoitoon, mutta enintään kolmeksi kuukaudeksi, mikäli se on perusteltua. 2. Rakenteelliset syyt asiakasmäärien vaihtelulle Rakenteellisia syitä kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten määrän kasvulle voidaan etsiä sekä talouteen ja työhön kytkeytyviltä hyvinvoinnin ulottuvuuksilta sekä sosiaalisen hyvinvoinnin ulottuvuudelta. Taloudellinen tilanne, työ ja sosiaalinen eivät tietenkään ole toisistaan kokonaan irrallisia hyvinvoinnin ulottuvuuksia, mutta riittävän erillisiä, jotta niitä voidaan tarkastella erikseen. Tässä tutkimuksessa pyritään selvittämään kumpi näistä ulottuvuuksista taloudellinen tilanne/työllisyys vai sosiaalinen ulottuvuus on määräävämpi sijaishuollossa olevien lasten ja nuorten kasvun määrän kasvun selittäjä. Analyysiin otetaan mukaan myös pakolaisuus, viitteellisesti myös maahanmuutto ylipäätään, joka on edustaa elimellisesti molempia edellä mainittuja ulottuvuuksia. 6 Sosiaaliraportti

10 Talous ja työttömyys luvulla Suomi ajautui lamaan. Syinä olivat rahoitusmarkkinoiden vapautumisen lisäksi, yritysten epäonnistuneet investoinnit ja ylivelkaantuminen, pankkikriisi, markan spekulointi valuuttamarkkinoilla ja sitä seurannut rahapolitiikan kiristyminen sekä Neuvostoliiton kanssa käydyn bilateraalikaupan loppuminen vuosikymmenen vaihtuessa. Yhdysvaltain finanssikriisistä Vuodesta 2008 alkoi uusilama, joka ei ollut yhtä äkillinen kuin edeltävä lama, mutta se on kestänyt kauemmin. Yhdysvaltain finanssikriisistä johtuen alkoi Suomessa vuonna 2008 uusi lama, joka ei ollut yhtä äkillinen ja jyrkkä kuin edeltävä lama, mutta se on kestänyt kauemmin. (Kiander 2001) Laman aikana pitkäaikaistyöttömyys ja suhteellinen köyhyys ovat kasvaneet. Kotitalous katsotaan köyhäksi, mikäli sen tulot ovat alle 60% väestön keskimääräisestä käytettävissä olevasta tulosta. Työssä käyviin verrattuna työelämän ulkopuolella olevien köyhyysriski on moninkertainen. Myös yksinasuvilla köyhyysriski on moninkertainen. Taloudellisesti heikoimmassa asemassa olevilla tarkoitetaan niitä, jotka ovat jo pitkään eläneet pelkän perustoimeentulon varassa. Varsinkin pitkäaikaistyöttömyys johtaa köyhyyteen ja päällekkäisten tukimuotojen varassa elämiseen. Köyhyys ja tuloerot kasvoivat luvun lopulla, mutta pysähtyi luvulle tultaessa, ja jatkoi kasvuaan vuosikymmenen puolivälissä. Vuonna 2008 köyhyys ja tuloerot laskivat ensimmäisen kerran lähes vuosikymmeneen työttömien sekä toimeentulotukiasiakkaiden määrät lähtivät uudelleen kasvuun. Vuonna 2014 köyhyysrajan alapuolella eli 13% suomalaisista, kun vuonna 1995 osuus oli vain 7%. Laman ja työttömyyden kasvun lisäksi köyhien osuuden kasvu johtuu tulonsiirtojen ja verotuksen tasaavan vaikutuksen heikkenemisestä. Perus- ja vähimmäisturvan taso on jäänyt jälkeen yleisestä ansiokehityksestä. Toimeentulotuen perusosa on samalla tasolla kuin 20 vuotta sitten, ja kattaa vain noin kaksi kolmasosaa kohtuulliseksi katsotusta minimistä Sosiaalinen murros Merkittävä osa toisen maailmansodan jälkeistä muutosta oli myös sukupolvimurroksena tunnettu kulttuurinen ja yhteiskunnallinen muutos. Murros tuotti historiallisesti erityisen sukupuolimaiseman: miehen ja naisen välinen suhde muuttui ja tytöt ja pojat ovat erilaisina kuin äitinsä ja isänsä lapsina ja ennen muuta nuorina. Toisen maailmansodan jälkeisessä Suomessa tyypillinen perhe oli ydinperhe, jossa tuima isä. Vielä lukujen miehillä oli vielä jäljellä ylivaltaa naisiin monilla elämänalueilla, mutta tuo tarina alkoi vakaasti ryytyä viimeistään 60- luvun loppuun mennessä. Isän oikeus määrätä perheen olennaiset asiat olivat pääosin hävinneet. Niin miesten asema perheessä, naisten suhtautuminen miehiin sekä miesten omat käsitykset itsestään kuin tehtävistään perheessä, ovat muuttuneet. (Roos 1996) Suurten ikäluokkien viimeisten ikäluokkien miehillä on omien isiensä kautta perinteinen kuva isän roolista, mutta oma parisuhde oman ikäluokan koulutettujen ja tasa- arvoisten naisten kanssa ei ole voinut sujua vanhan kaavan mukaan. (Hoikkala 1998, 76-77) Tämän 7 Kaikkonen, R, Mäki,P, Hakulinen- Viitanen, T, Markkula, J, Wikström, K, Ovaskainen, M- J, Virtanen, S, Laatikainen, T (toim.). Lasten ja lapsi- perheiden terveys- ja hyvinvointierot. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2012

11 11 murrossukupolven aikana isiltä on mennyt perheen pään ja elättäjän status, naisilta kotirouvainstituutio (Tigersted 1996). Perheen ja vanhemmuuden muutos liittyy kolmeen tendenssiin: (a) äidin kodista irtautumiseen (koulutus ja palkkatyöläistyminen) sekä tähän liittyvän vapautumisen (äitiyden moraalivallin mureneminen), (b) isän kiinnittymiseen kotiin ja (c) yleiseen yksilöllistymiskehitykseen. Perhe intimisoituu, sen tunnetalous kiertyy parisuhteen ja lasten ympärille. Tämä on myös vanhemmuuden konteksti. Lähisuhteisiin ladataan vahvasti. Perheenjäsenten väliset siteet ovat intensiivisiä, mutta samalla paradoksaalisesti heikkoja, mitä avioerojen suuri määrä ilmentää. (Hoikkala 1998, 77) 2.3 Maahanmuutto Maahanmuutto Aasiasta on viimeisten kahden vuosikymmenen aikana yli kymmenkertaistunut ja samalla lähtömaiden kirjo on monipuolistunut. Vuonna 1990 vietnamilaiset olivat selvästi suurin ryhmä. Vaikka heidän määränsä on sittemmin miltei nelinkertaistunut, Suomessa asuu jo enemmän Irakista ja Kiinasta kuin Vietnamista lähtöisin olevia maahanmuuttajia. Afrikkalaistaustaisten kohdalla kasvu on ollut suhteellisesti suurinta. Vuonna 2012 Suomessa asui jo lähes somalialaistaustaista henkilöä, joista kolmannes oli syntynyt Suomessa. Kasvu ei kuitenkaan koske vain somalialaistaustaisia, sillä myös muista Afrikan maista tulevien määrä on samaan aikaan yli kymmenkertaistunut. Vuonna 2012 Suomessa asui maahanmuuttajaa, riippuen siitä, miten maahanmuuttaja määritellään. (VATT 2014, 7-8) 3. Tutkimuskysymys ja aineistot On mahdollista että laajat yhteiskunnalliset muutokset Suomessa selittävät edelleen jatkuvaa sijaishuollossa olevien lasten ja nuorten määrän kasvua. Määrää on yritetty hillitä, mutta paine kasvuun tuntuu jatkuvan yrityksistä huolimatta. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisessa kehittämisohjelmassa (KASTE) vuosiksi tavoitteena oli, että kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten osuutta saataisiin vähennettyä. Miten se sitten tapahtuikaan, vuonna 2009 kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten osuuksissa kirjattiin laskua (- 1,5%) ensimmäisen kerran sitten vuoden 1991 jälkeen, jolloin valtakunnallinen, vuosittainen lastensuojelutietojen keruu aloitettiin (Kuoppala & Säkkinen 2010). Seuraavana vuonna sijaishuollossa olevien lasten ja nuorten määrä kääntyi jälleen nousuun ja nousu on jatkunut ainakin vuoteen 2013 saakka. Terveyden ja Hyvinvoinninlaitoksen (Kuoppala & Säkkinen 2014, 1) mukaan vuonna 2013 kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä kasvoi edeltävästä vuodesta noin prosentin verran. (Ks. kuvio 1) Tutkimuksen ensimmäisessä osassa tarkastellaan kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten osuuden kunnittaista vaihtelua ja kasvua rakenteellisesti. Varsinainen tutkimuskysymys on, mikä selittää kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten osuuden vaihtelua kunnissa. Selittävien tekijöiden tarkastelun kautta pyritään myös vastaamaan kysymykseen, mistä sijaishuollossa olevien lasten ja nuorten osuuden kasvu Suomessa johtuu. Merkittävä ero sijaishuollossa olevien lasten ja nuorten osuuksissa on isojen kaupunkien ja pienempien kuntien välillä. Erityinen tutkimuskysymys onkin, miksi isommissa kaupungeissa suurempi osa lapsista ja nuorista on sijoitettu kodin ulkopuolelle. Elaboraatioasetelmalla pyritään saamaan enemmän tietoa selittävien tekijöiden välisistä suhteista. Kuntakoon

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Miia Pitkänen Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Tavoitteena kuvata ja analysoida ammatillisen

Lisätiedot

Tilastotiedote 2007:1

Tilastotiedote 2007:1 TAMPEREEN KAUPUNGIN TALOUS- JA STRATEGIARYHMÄ TIETOTUOTANTO JA LAADUNARVIOINTI Tilastotiedote 2007:1 25.1.2007 TULONJAKOINDIKAATTORIT 1995 2004 Tilastokeskus kokosi vuodenvaihteessa kotitalouksien tulonjakoa

Lisätiedot

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Valtakunnalliset lastensuojelupäivät, Turku 12.10.2010 Antti Väisänen Terveys- ja sosiaalitalous-yksikkö (CHESS) Esityksen sisältö Lastensuojelun palvelujen

Lisätiedot

Lastensuojelu koulunkäynnin tukena

Lastensuojelu koulunkäynnin tukena Lastensuojelu koulunkäynnin tukena Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 2012 Kehittämispäällikkö Mikko Oranen Lasten, nuorten ja perheiden palvelut -yksikkö Mitä lastensuojelu on? Lasten hyvinvoinnin

Lisätiedot

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Laatuperiaatteita Lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta ovat vastuussa lapsen vanhemmat ja muut huoltajat. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua ja tukea

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voikukkia -seminaari 23.5.2012 Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voiko toive onnistuneesta kotiutumisesta toteutua? Jos uskomme korjaamiseen ja parantumiseen, oppimiseen ja kehittymiseen, meidän on edelleen uskallettava

Lisätiedot

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Syrjäytymisen kustannukset Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Vantaan kaupunki, perhepalvelut 2 Aikuissosiaalityö: Työttömyysprosentti Vantaalla on 8,9 %, Toimeentulotukea saa vantaalaisista 9,1

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun kansalliset linjaukset Kansallisten linjausten tavoitteena on ohjata

Lisätiedot

Lastensuojelu 2014 tietojen toimittaminen

Lastensuojelu 2014 tietojen toimittaminen Liite, THL 1682/5.09.00/2014. sivu[1] Lastensuojelu 2014 tietojen toimittaminen Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten tiedot (Lastensuojelurekisteri) sekä avohuollon toimintaa koskevat tilastotiedot

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Lastensuojelulain toimeenpano

Lastensuojelulain toimeenpano Lastensuojelulain toimeenpano Oppilaan parhaaksi - yhteistä huolenpitoa 24.9.2009 28.9.2009 Hanna Heinonen 1 Esityksen sisältö Käsitemäärittely Lastensuojelulaki > uudistuksen tausta ja tavoitteet Ehkäisevä

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA

LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari Perhepalvelujen johtaja Maritta Pesonen VASTAANOTETUT LASTENSUOJELUILMOITUKSET VANTAALLA VUOSINA 2002-2010

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

1. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta (2012) Info 2. Lasten pienituloisuusaste (2011) Info

1. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta (2012) Info 2. Lasten pienituloisuusaste (2011) Info arvo muutos Kontiolahti Juuka Joensuu Pohjois-Kar jala Koko maa 1 6,1 4,6 7,3 6,7 6,2 7,5 2 18,4 13,4 24,9 21,1 20,3 14,9 3 9,1 5,4 9,8 12,2 10,4 8,6 4 3,4 3,1 3,0 4,0 3,7 2,9 5 6,1 4,6 7,3 6,7 6,2 7,5

Lisätiedot

Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi. Lasten suojelu. Lasten ja perheiden palvelut. Ehkäisevä lastensuojelu

Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi. Lasten suojelu. Lasten ja perheiden palvelut. Ehkäisevä lastensuojelu Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät 27.11.2013, työpaja 5 27.11.2013 Jaana Tervo 1 Lasten suojelu LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Tulot. 12.1.2015 Jenni Kallio

Toimintaympäristö. Tulot. 12.1.2015 Jenni Kallio Toimintaympäristö Tulot 12.1.2015 Jenni Kallio Käytettävissä olevat tulot pienenivät Tulot 2013 Diat 4 7 Vuonna 2013 tamperelaisten tulonsaajien veronalaiset keskitulot olivat 27 587 euroa. Tulonsaajista

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Kuopio 23.9.2010

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Kuopio 23.9.2010 LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT Kuopio 23.9.2010 Lotta Silvennoinen Auttavatko kansalliset laatusuositukset kuntaa varmistamaan laadukkaan ja vaikuttavan lastensuojelutyön? 1 Vaikuttavan työn edellytykset lastensuojelussa

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Lotta Silvennoinen

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Lotta Silvennoinen LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT Järvenpää 30.9.2010 Lotta Silvennoinen Auttavatko kansalliset laatusuositukset kuntaa varmistamaan laadukkaan ja vaikuttavan lastensuojelutyön? Vaikuttavan työn edellytykset

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(7) Sisällys Lastensuojeluasian vireilletulo...3 Arvio toimenpiteiden tarpeesta...4 Kiireelliset lastensuojelutoimenpiteet...4 Lastensuojelutarpeen selvitys...5 Avohuollon tukitoimet...5 Huostaanotto

Lisätiedot

LINDORFFIN ASIAKKAIDEN HENKILÖKUVA VUOSINA 2001 JA 2010 Tutkimusraportti 25.5.2010

LINDORFFIN ASIAKKAIDEN HENKILÖKUVA VUOSINA 2001 JA 2010 Tutkimusraportti 25.5.2010 1/12 Perinnässä olevien suomalaisten henkilöprofiili 2001 ja 2010 KENELLÄ SUOMESSA ON MAKSUJEN KANSSA VAIKEUKSIA? 1. TUTKIMUS Lindorff Oy:n Tilastokeskukselta tilaaman tarkastelun tarkoituksena on selvittää,

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset sijaishuoltoon VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 29.9. 30.9.2015

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset sijaishuoltoon VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 29.9. 30.9.2015 Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset sijaishuoltoon VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 29.9. 30.9.2015 Lainsäädäntö ohjaa, miten toimia Ennen sijoitusta Sijoituksen aikana Sijoituksen jälkeen SHL

Lisätiedot

KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ? Mikkeli 17.4. 2013 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto

KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ? Mikkeli 17.4. 2013 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ? Mikkeli 17.4. 2013 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Perhe ja nuorten hyvinvointi Perhe on nuorten hyvinvoinnin tärkein lähde ja tavat, joilla perhe tuottaa

Lisätiedot

Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten tiedot vuodelta 2012 kerätään sähköisesti Lasu- Netti-sovelluksen kautta osoitteessa

Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten tiedot vuodelta 2012 kerätään sähköisesti Lasu- Netti-sovelluksen kautta osoitteessa THL/1851/5.09.00/2012 Liite Lisätietoja: Tuula Kuoppala puh. 029 524 7234, tuula.kuoppala@thl.fi Salla Säkkinen puh. 029 524 7064, salla.sakkinen@thl.fi Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten

Lisätiedot

Köyhyyden poistaminen on koko yhteiskunnan etu Dos. Timo Pokki Lahden diakonialaitos 6.5.2010 Mitä on globaali köyhyys? Köyhyyden mittaamiseen ei ole yhtä yleisesti hyväksyttyä ja kiistatonta mittaria.

Lisätiedot

YHDEN VANHEMMAN PERHEIDEN KÖYHYYS TILASTOINA

YHDEN VANHEMMAN PERHEIDEN KÖYHYYS TILASTOINA YHDEN VANHEMMAN PERHEIDEN KÖYHYYS TILASTOINA Puheenjohtaja, tekniikan tohtori Eija Tuominen Toiminnanjohtaja, valtiotieteiden maisteri Heljä Sairisalo Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry Kuka kuuntelee

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

Lastensuojelu 2013 tietojen toimittaminen

Lastensuojelu 2013 tietojen toimittaminen Lastensuojelu 2013 Liite, sivu[1] Lastensuojelu 2013 tietojen toimittaminen Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten tiedot (Lastensuojelurekisteri) sekä avohuollon toimintaa koskevat tilastotiedot

Lisätiedot

Nuorten taloudellinen huono-osaisuus

Nuorten taloudellinen huono-osaisuus Reijo Viitanen 31.12.1998 Nuorten taloudellinen huono-osaisuus Taloudellisella huono-osaisuudella tarkoitetaan puutetta aineellisista resursseista; kansantajuisesti sillä tarkoitetaan köyhyyttä. Köyhyys

Lisätiedot

Lastensuojelun tila Länsi- ja Keski- Uudellamaalla 2009 - kommenttipuheenvuoro

Lastensuojelun tila Länsi- ja Keski- Uudellamaalla 2009 - kommenttipuheenvuoro Lastensuojelun tila Länsi- ja Keski- Uudellamaalla 2009 - kommenttipuheenvuoro /PHSOTEY- Ppk Aava Yleisiä huomioita 1(3) Tiedon kokoaminen ja analysointi on tärkeää Länsi- ja Keski-Uudenmaan alueesta ei

Lisätiedot

Lastensuojeluasioiden valmistelu hallinto-oikeuteen

Lastensuojeluasioiden valmistelu hallinto-oikeuteen 1 Lastensuojeluasioiden valmistelu hallinto-oikeuteen 20.5.2008 Lakimies Tuomas Möttönen Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveystoimi Johdon tukipalvelut - 2008 Hallinto-oikeuden toimivalta lastensuojeluasioissa

Lisätiedot

Perhehoitolaki 263/2015

Perhehoitolaki 263/2015 Perhehoitolaki 263/2015 10.9.2015 Valtakunnalliset erityishuoltopäivät Maria Porko Keskeinen sisältö Perhehoitoa koskevat säännökset yhteen lakiin Perhehoitoa mahdollista antaa perhehoidossa olevan kotona

Lisätiedot

Elävänä syntyneet Suomessa 1943-2013

Elävänä syntyneet Suomessa 1943-2013 1943 1945 1947 1949 1951 1953 1955 1957 1959 1961 1963 1965 1967 1969 1971 1973 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 Tekninen ja ympäristötoimiala Pauli Mero 15.12.2014 LAPSIPERHEIDEN RAKENNE SUOMESSA,

Lisätiedot

Kotouttaminen ja maahanmuuton vaikutus julkiseen talouteen

Kotouttaminen ja maahanmuuton vaikutus julkiseen talouteen Kotouttaminen ja maahanmuuton vaikutus julkiseen talouteen Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT www.vatt.fi/maahanmuutto Esityksen viesti 1. Maahanmuuton vaikutuksia julkiseen talouteen on mahdotonta

Lisätiedot

Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin?

Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin? Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin? Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 26.9.2014

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 2014:28 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 Helsingissä mediaanitulo 26 300 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 32 800 euroa Pääomatuloja huomattavasti edellisvuotta vähemmän Veroja

Lisätiedot

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.

Lisätiedot

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 2000-2010. Työeläkepäivä 15.11.2011 Mikko Kautto, Tutkimusosasto

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 2000-2010. Työeläkepäivä 15.11.2011 Mikko Kautto, Tutkimusosasto Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 2000-2010 Työeläkepäivä 15.11.2011 Mikko Kautto, Tutkimusosasto Päätulos: eläkkeet ovat kasvaneet huomattavasti Keskimääräinen eläke on parantunut 10 vuodessa reaalisesti

Lisätiedot

Säästöjä vai kustannuksia - lasten suojelun kustannuksista

Säästöjä vai kustannuksia - lasten suojelun kustannuksista Säästöjä vai kustannuksia - lasten suojelun kustannuksista Ohjelmajohtaja L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O Arm feltintie 1, 00150 Helsinki Puh. (09) 329 6011 toim isto@lskl.fi Esityksen

Lisätiedot

LASTENSUOJELU LÄNSI- JA KESKI- UUDELLAMAALLA 2009

LASTENSUOJELU LÄNSI- JA KESKI- UUDELLAMAALLA 2009 LASTENSUOJELU LÄNSI- JA KESKI- UUDELLAMAALLA 2009 Selvitykseen kerättävät tiedot Timo Turunen 18.2.2010 SISÄLTÖ TAUSTAA... 3 JOHDANTO... 4 1 LASTENSUOJELUSTA KOOTTAVAT TIEDOT... 5 1.1 Lastensuojelun asiakkaat...

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 4.-6.10.2011. Sijaishuollon ajankohtaiset muutokset ja haasteet lainsäädännön näkökulmasta

VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 4.-6.10.2011. Sijaishuollon ajankohtaiset muutokset ja haasteet lainsäädännön näkökulmasta VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 4.-6.10.2011 Sijaishuollon ajankohtaiset muutokset ja haasteet lainsäädännön näkökulmasta Lotta Hämeen-Anttila Neuvotteleva virkamies, STM Lastensuojelua ja perhehoitoa

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta?

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Lappeenranta Linnoitus Rotaryklubi 3.2.2011 Tarja Myllärinen Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Väestörakenne

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

Lapset ja lapsiperheet

Lapset ja lapsiperheet 1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen 6 Kirkkonummi 7 LOST 8 Hanko ja Raasepori 9 Tiivistelmät väestöryhmiä

Lisätiedot

Suomalainen perhe. Perheen modernisaatio murroksessa? Mari-Anna Berg Tilastokeskus-päivä 25.1.2012

Suomalainen perhe. Perheen modernisaatio murroksessa? Mari-Anna Berg Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Suomalainen perhe Perheen modernisaatio murroksessa? Mari-Anna Berg Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Erilaisia perhekäsityksiä Familistinen perhekäsitys Juuret 1500-luvulla ja avioliitossa Perheen ja avioliiton

Lisätiedot

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut Helena Ylävaara Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Kainuu Koko maa Kajaani

Lisätiedot

Muuttoliike 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015

Muuttoliike 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Muuttoliike 213 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.215 Hyvinkään muuttoliiketilastot Muuttoliiketilastot kuvaavat henkilöiden muuttoja. Tilastoissa erotellaan Suomen aluerajojen ylittävät muutot eli

Lisätiedot

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN?

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? Lastensuojelupalvelujen kehittäminen ja yhteistyö psykiatrisen hoitojärjestelmän kanssa Nuorten hyvinvointi ja pahoinvointi Konsensuskokous 2.2.2010 Kristiina

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

Sosiaalisesti kestävä kehitys. Sakari Karvonen Sosiaali- ja terveyspolitiikan ja talouden osasto Osastojohtaja, tutkimusprofessori

Sosiaalisesti kestävä kehitys. Sakari Karvonen Sosiaali- ja terveyspolitiikan ja talouden osasto Osastojohtaja, tutkimusprofessori Sosiaalisesti kestävä kehitys Sakari Karvonen Sosiaali- ja terveyspolitiikan ja talouden osasto Osastojohtaja, tutkimusprofessori Sosiaalinen kestävyys Yhteiskunnan sosiaalinen kestävyys tärkeä strateginen

Lisätiedot

Kuusikko 2007 Liite 1 1(3)

Kuusikko 2007 Liite 1 1(3) Kuusikko 2007 Liite 1 1(3) TOIMEENTULOTUEN TIEDONKERUUN MÄÄRITELMÄT 2006 Toimeentulotuella tarkoitetaan toimeentulotukilain (1412/97) mukaan kunnan varoista suoritettua viimesijaista taloudellista tukea

Lisätiedot

Uusi lastensuojelulaki

Uusi lastensuojelulaki Uusi lastensuojelulaki Vankiperhetyön verkosto 1.10.2009 3.9.2012 Hanna Heinonen 1 Esityksen sisältö Lastensuojelun nykytila Lastensuojelulain toimeenpano ja seuranta Tarkennustarpeet lastensuojelulaissa

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Lapsen hyvä arki 2 / Pakaste -hanke Koillismaan I ajankohtaisfoorumi 18.4.2012 Taivalkoski Arja Honkakoski Poske, Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö

Lisätiedot

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ PERHESOSIAALITYÖN TOIMIPISTEET: Lastensuojelun palvelut: Peruspalvelukeskus Virastotalo, Kuninkaanlähteenkatu 8, 38700 Kankaanpää,

Lisätiedot

Kotoutumissuunnitelmien vaikutukset maahanmuuttajien lasten koulutusvalintoihin. Kari Hämäläinen Hanna Pesola Matti Sarvimäki

Kotoutumissuunnitelmien vaikutukset maahanmuuttajien lasten koulutusvalintoihin. Kari Hämäläinen Hanna Pesola Matti Sarvimäki Kotoutumissuunnitelmien vaikutukset maahanmuuttajien lasten koulutusvalintoihin Kari Hämäläinen Hanna Pesola Matti Sarvimäki 16.6.2015 Tausta 1: Maahanmuuttajien lapset pärjänneet huonosti suomalaisessa

Lisätiedot

PERHESUHTEET JA LAPSEN HYVINVOINTI. Ylivieska 7.9. 2013 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto

PERHESUHTEET JA LAPSEN HYVINVOINTI. Ylivieska 7.9. 2013 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto PERHESUHTEET JA LAPSEN HYVINVOINTI Ylivieska 7.9. 2013 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Perhe ja lasten hyvinvointi Materiaalinen hyvinvointi: kun elintaso saavuttaa tietyn rajan,

Lisätiedot

KASVATUS JA PERHENEUVOLATOIMINTA 2012

KASVATUS JA PERHENEUVOLATOIMINTA 2012 THL/1853/5.09.00/2012 (1(6) KASVATUS JA PERHENEUVOLATOIMINTA 2012 Kysely lähetetään kuntiin. Jos kunta ei tuota palvelua itse niin, kysely pyydetään toimittamaan edelleen palvelun tuottajalle. Tilastotiedot

Lisätiedot

Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita?

Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita? Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita? Katsaus lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilaan Reija Paananen, FT, Erikoistutkija, THL 3.10.2014 1 Yksilö kasvaa osana yhteisöjä, syrjäytymisen tai pärjäämisen

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Tilastokatsaus 1:2014

Tilastokatsaus 1:2014 Tilastokatsaus 1:2014 Vantaa 3.1.2014 Tietopalvelu B1:2014 1 Vähintään 65 vuotta täyttäneet Vantaalla Vuoden 2013 alussa 65 vuotta täyttäneitä tai sitä vanhempia vantaalaisia oli 27 579 henkilöä. Heistä

Lisätiedot

Maahanmuutto Varsinais- Suomessa

Maahanmuutto Varsinais- Suomessa Maahanmuutto Varsinais- Suomessa Kohtaammeko kulttuureja vai ihmisiä? seminaari Raisiossa 25.8.2015 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Esityksen rakenne 1. Maahanmuutto - Suomeen

Lisätiedot

Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista

Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista Järjestöasiain neuvottelukunnan kokous 8.11.2013 klo 9.00 11.00 Timo Renfors va. maakuntasuunnittelija 050 544 3802 timo.renfors@kansanterveys.info Indikaattoritiedon

Lisätiedot

Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto

Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto 1 Geenit + Ympäristö = Myöhempi terveys ja hyvinvointi Geenit Koulutus

Lisätiedot

Sosiodemografiset tekijät ja elinolot. Erikoistutkija Timo Kauppinen, THL

Sosiodemografiset tekijät ja elinolot. Erikoistutkija Timo Kauppinen, THL Sosiodemografiset tekijät ja elinolot Erikoistutkija Timo Kauppinen, THL Maahanmuuttotausta Suomeen on muutettu nuorena: keskimääräinen muuttoikä oli 24 25 vuotta. alaistaustaiset muuttivat hieman muita

Lisätiedot

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelusta Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelulain kokonaisuudistus tuli voimaan 1.1.2008 Kaikkien lasten kehityksen turvaaminen Ongelmien ehkäiseminen

Lisätiedot

Mitä on suorittamatta jääneiden opintojen taustalla?

Mitä on suorittamatta jääneiden opintojen taustalla? Mitä on suorittamatta jääneiden opintojen taustalla? Johanna Korkeamäki Tutkija, VTM 1.12.2014 1 Opintojen keskeyttäminen Opinnot keskeytti viiden vuoden seurannassa 15 % lukion aloittaneista ja joka neljäs

Lisätiedot

MITEN LAPSET RAKENTAVAT HYVINVOINTIAAN? Jyväskylä 11.4. 2013 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto

MITEN LAPSET RAKENTAVAT HYVINVOINTIAAN? Jyväskylä 11.4. 2013 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto MITEN LAPSET RAKENTAVAT HYVINVOINTIAAN? Jyväskylä 11.4. 2013 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Perhe ja lasten hyvinvointi Materiaalinen hyvinvointi: kun elintaso saavuttaa tietyn

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 1.3.2014 lukien. Kriteerit. perushoitopalkkioon

Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 1.3.2014 lukien. Kriteerit. perushoitopalkkioon LASTEN JA NUORTEN PERHEHOITO Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 3.2014 lukien. HOITOPALKKIO Peruste: Perhehoitajalaki 3.12006/ 948 Hoitopalkkion

Lisätiedot

Päihdepalveluja käyttävien perheiden huolet ja palvelukokemukset

Päihdepalveluja käyttävien perheiden huolet ja palvelukokemukset Päihdepalveluja käyttävien perheiden huolet ja palvelukokemukset Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveyspäivät 9.10.2013 Vanhempi tutkija Tuuli Pitkänen, A-klinikkasäätiö 1 Lasinen lapsuus: Hirviöt A-klinikkasäätiön

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 1.1.2015 lukien. Kriteerit

Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 1.1.2015 lukien. Kriteerit LASTEN JA NUORTEN PERHEHOITO Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 2015 lukien. HOITOPALKKIO Peruste: Perhehoitajalaki 3.12006/ 948 Hoitopalkkion

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015 SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ prosessit ja vastuualueet 2015 SISUKAS-PROJEKTI 2015 Lukijalle Sijoitettujen lasten elämään liittyy usein monia menetyksiä, muutoksia, vaihtuvia aikuisia ja kehityksen riskejä.

Lisätiedot

Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 1.1.2014 lukien. Kriteerit

Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 1.1.2014 lukien. Kriteerit LASTEN JA NUORTEN PERHEHOITO Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 2014 lukien. HOITOPALKKIO Peruste: Perhehoitajalaki 3.12006/ 948 Hoitopalkkion

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Kesäkuu 2015

Työttömyyskatsaus Kesäkuu 2015 Työttömyyskatsaus Kesäkuu 2015 Edellisvuoden kesäkuuhun verrattuna Turun työttömyysaste nousi 1,3 prosenttiyksikköä. 18 16 16,9 16,7 16,2 15,9 15,7 18,1 14 12 % 10 8 6 4 2 0 2014 2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9

Lisätiedot

Naantalin kaupungin lausunto koskien Varsinais-Suomen lastensuojelukuntayhtymän toimintaa

Naantalin kaupungin lausunto koskien Varsinais-Suomen lastensuojelukuntayhtymän toimintaa Sosiaali- ja terveyslautakunta 39 21.05.2014 Kaupunginhallitus 260 02.06.2014 Naantalin kaupungin lausunto koskien Varsinais-Suomen lastensuojelukuntayhtymän toimintaa 361/00.03.01/2014 SOTELTK 39 Perusturvajohtaja

Lisätiedot

11.3.2009 Esiselvitys Syrjäytymisvaarassa olevat lapset ja nuoret Tarja Heino ja Tapio Kuure

11.3.2009 Esiselvitys Syrjäytymisvaarassa olevat lapset ja nuoret Tarja Heino ja Tapio Kuure 11.3.2009 Esiselvitys Syrjäytymisvaarassa olevat lapset ja nuoret Tarja Heino ja Tapio Kuure 16.3.2009 Tarja Heino 1 Lapsuus ja nuoruus alle 18 -vuotiaita lapsia on 1 096 025 alle 30 -vuotiaita nuoria,

Lisätiedot

ERIARVOISUUS VANHUUDESSA JA TERVEYDESSÄ

ERIARVOISUUS VANHUUDESSA JA TERVEYDESSÄ ERIARVOISUUS VANHUUDESSA JA TERVEYDESSÄ Eero Lahelma, professori Helsingin yliopisto Hjelt-instituutti Kansanterveystieteen osasto eero.lahelma@helsinki.fi Kohti parempaa vanhuutta, Konsensuskokous Hanasaari

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2014

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2014 01:13 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 0 Helsingissä mediaanitulo 00 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 34 00 euroa Tulokehitys heikkoa Keskimääräisissä pääomatuloissa laskua Veroja ja

Lisätiedot

Paraisten kaupunki Talousarvio ja -suunnitelma 2015 Sosiaali- ja terveysosasto

Paraisten kaupunki Talousarvio ja -suunnitelma 2015 Sosiaali- ja terveysosasto PERHEPALVELUT Sosiaali- ja terveyslautakunta, Paula Sundqvist, vt. sosiaali- ja terveysjohtaja Eva af Heurlin, sosiaalisihteeri Toiminta Lastensuojelu käsittää lakisääteiset viranomaistehtävät, kuten esimerkiksi

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos 17.09.2014 Sivu 1 / 1 3684/05.17.00/2014 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos Valmistelijat / lisätiedot: Marja Dahl, puh. 050 306 2416 Mari Ahlström,

Lisätiedot

SODAN JÄLKEEN SUOMESSA SYNTYNEET JA UUSSUOMALAISET

SODAN JÄLKEEN SUOMESSA SYNTYNEET JA UUSSUOMALAISET SODAN JÄLKEEN SUOMESSA SYNTYNEET JA UUSSUOMALAISET PEKKA PARKKINEN ALUKSI Vuoden 2000 päättyessä Suomessa oli 5,18 miljoonaa asukasta. Asukasluvultaan suurimmassa ikäluokassa eli 1948 syntyneissä oli 87

Lisätiedot

Lasten huoltajuudesta eron jälkeen. Osmo Kontula Tutkimusprofessori

Lasten huoltajuudesta eron jälkeen. Osmo Kontula Tutkimusprofessori Lasten huoltajuudesta eron jälkeen Osmo Kontula Tutkimusprofessori Osmo Kontula 16.5.214 Tutkimuksen aineisto Vuonna 25 avo- tai avioliiton solmineet: Lkm % Otos 1. Naimisissa olevat suomenkieliset 726

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa. Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL

Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa. Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL Nykyisen tilanteen kestämättömyys Vähintään 65 000 nuorta vaarassa

Lisätiedot

Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus

Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia paivi.sinko@helsinki.fi Voimaan 1.1.2008 2

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Työmarkkinat, sukupuoli

Työmarkkinat, sukupuoli Työmarkkinat, maahanmuuttajuus ja sukupuoli VTT Annika Forsander Eurooppalaisen maahanmuuton II maailmansodan jälkeiset vaiheet... Toisen maailmansodan jälkeen alkoi eurooppalaisen muuttoliikkeen ensimmäinen

Lisätiedot

Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa

Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa Reija Paananen, FT, tutkija Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys yksikkö, THL Oulu (Paananen & Gissler: Kansallinen syntymäkohortti 1987

Lisätiedot