KYLPYLÄPALVELUIDEN NYKYTILA SUOMESSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KYLPYLÄPALVELUIDEN NYKYTILA SUOMESSA"

Transkriptio

1 KYLPYLÄPALVELUIDEN NYKYTILA SUOMESSA Marjo Riekkinen Opinnäytetyö Toukokuu 2004 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala

2 JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Tekijä(t) RIEKKINEN, Marjo Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 44 Julkaisun kieli suomi Luottamuksellisuus Työn nimi Salainen saakka KYLPYLÄPALVELUIDEN NYKYTILA SUOMESSA Koulutusohjelma Matkailualan koulutusohjelma Työn ohjaaja KUHA, Maisa Toimeksiantaja(t) Matkailun verkosto-osaamiskeskus, Jyväskylän solmukohta Tiivistelmä Tutkimuksen tarkoituksena oli kerätä perustietoa kylpylöistä sekä kartoittaa, mitä palveluja ne tarjoavat, jotta niitä voitaisiin alkaa kehittää vastaamaan paremmin kuluttajien tarpeita. Tutkimuksessa myös luokiteltiin kartoitetut kylpylät. Tietoperustassa kerrotaan kylpylätoiminnan historiasta, tarkastellaan kylpylätoimintaa niin Suomessa kuin muualla maailmassa sekä käydään läpi hyvinvointi- ja terveysmatkailua. Tutkimusmenetelmänä käytettiin jo valmiina olevaa aineistoa. Kylpylöistä kerättiin tietoa esitteistä sekä Internetistä kylpylöiden Internet- sivuilta. Tutkimukseen valittiin 38 kylpylää kartoitettavaksi. Tarkastellun aineiston pohjalta nousivat esiin ne luokat, joita käytin luokitellessani kylpylät. Tutkimuksessa kävi ilmi, että lähes kaikki kylpylät tarjoavat melko samankaltaisia palveluita eikä niiden palvelutarjonnassa ole juurikaan eroja. Palvelut on suunnattu lähinnä kuntoutus- ja viihdetarpeisiin. Tulevaisuudessa olisi tärkeää segmentoida palveluja tietyille asiakasryhmille sekä ottaa huomioon palvelutarjonnassa ikääntyvän väestön tarpeet. Kartoitus ja saadut tulokset ovat hyvää pohjatietoa Matkailun verkosto- osaamiskeskukselle kylpyläpalveluiden nykytilasta sekä mahdollisuudesta kehittää niitä tulevaisuudessa. Avainsanat (asiasanat) kylpylä, hyvinvointi, palvelu, terveys Muut tiedot

3 JYVÄSKYLÄ POLYTECHNIC DESCRIPTION School of Tourism and Services Management Author(s) RIEKKINEN, Marjo Type of Publication Bachelor s thesis Pages 44 Language Finnish Confidential Title Until CURRENT STATE OF SPA SERVICES IN FINLAND Degree Programme Degree Programme in Tourism Tutor KUHA, Maisa Assigned by The Finnish Networked Centre of Expertise for Tourism Abstract The purpose of this thesis was to collect basic information on spas and examine services they offer in order to develop spas to meet their customers expectations better. Addition, the thesis also classifies the spas concerned. The theoretical part of the thesis concentrates on the history of spas, spa industry in Finland and in other countries as well as wellness and health tourism. The method used in the thesis was current material on spas. The data were collected from brochures and the Internet. In total 38 spas were chosen to be examined. The examined data was the basis for classification I used in order to classify spas. According to the thesis almost all spas offer very similar services. Their services are directed to rehabilitation and leisure. It would be important in the future to segment services to certain customer groups and pay attention also to the needs of the ageing population. The thesis and its results give the Finnish Networked Centre of Expertise for Tourism good basic information on the current state of spa services and the possibility to develop services in the future. Keywords spa, well-being, service, health Miscellaneous

4 1 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO Matkailun verkosto-osaamiskeskus MOSKE Jyväskylän solmukohta Hyvinvointimatkailun määritelmä Jyväskylän solmukohdassa sekä solmukohdan hankkeet Erilaisia hyvinvointipalveluja Matkailun edistämiskeskus MEK osana koko Suomen hyvinvointimatkailun kehittämistä KYLPYLÄTOIMINNAN HISTORIAA Eurooppalaisen kylpylämatkailun historiaa Suomalaisen kylpylätoiminnan historiaa KYLPYLÄTOIMINTA MUUALLA MAAILMASSA Kansainvälinen kylpyläyhdistys Kylpylämatkailu Iso-Britanniassa ja Unkarissa Suosittu kylpylämaa Viro SUOMI, POHJOLAN JOHTAVA KYLPYLÄMAA KYLPYLÄMATKAILU OSANA HYVINVOINTI- JA TERVEYSMATKAILUA Wellness- eli hyvinvointimatkailu Terveysmatkailu Terveys- ja hyvinvointimatkailun tulevaisuus KYLPYLÖIDEN JAOTTELUSTA Kylpylän määrittely ja suomalaisten kylpylöiden jaottelu City-kylpylät Kansainvälisen kylpyläyhdistyksen käyttämä kylpyläjaottelu Tässä tutkimuksessa käytetty kylpyläjaottelu KYLPYLÄPALVELUIDEN KÄSITTEITÄ...21

5 2 8 KYLPYLÄKARTOITUKSEN TOTEUTUS Tutkimuksen tavoite Tutkimusmenetelmä Tutkimuksen toteuttaminen Aineiston analysointi TUTKIMUKSEN TULOKSET Kauneuspalvelut Hoitopalvelut Kuntoilumahdollisuudet Kuntoutuspalvelut Vesipalvelut Kokouspalvelut POHDINTA Kylpylämatkailun tulevaisuus Kylpylämatkailun kehittämismahdollisuuksia...35 LÄHTEET...38 LIITTEET...41

6 1 JOHDANTO 3 Suomalaiset ovat kylpijäkansaa; meillä on lähes kaksi miljoonaa saunaa ja nelisenkymmentä kylpylää. Muista pohjoismaista ei löydy samankaltaista kylpyläkulttuuria kuin Suomesta. Suomen sanotaankin olevan Pohjolan johtava kylpylämaa. Nykyajan ihmisten kiire ja stressi antavat hyvät lähtökohdat kylpylätoiminnan kehittämiselle; ihmiset kaipaavat lomillaan arjen kiireen vastapainoksi rentoutusta, rauhaa, erilaisia aktiviteetteja sekä hoitoja. Näitä pystyvät kylpylät mitä parhaimmin tarjoamaan. Kylpylämatkailu kuuluu hyvin olennaisena osana hyvinvointimatkailuun. Hyvinvointipalveluiden kysynnän uskotaan kasvavan tulevaisuudessa, sillä työtahti ja elämä n- rytmi kiihtyvät entisestään, työelämä uuvuttaa ja tämän vastapainoksi ihmiset hakevat hyvää oloa ja mielen virkistystä lomiltaan. Myös epävakaa maailmantilanne ja erilaiset taudit saavat ihmiset hakemaan ulkomaanmatkoilleen vaihtoehtoja, joita voivat hyvinkin olla esimerkiksi kylpylälomat kotimaassa. Hyvinvointipalveluiden kehittämiselle on tarvetta tulevaisuudessa, sillä Suomessa suuret ikäluokat vanhenevat. Suomessa jo nyt neljännes väestöstä on täyttänyt 55 vuotta. Ennustetaankin, että vuonna 2017 yli 65-vuotiaiden määrä ylittää Suomessa alle 20- vuotiaiden määrän. Väestön ikääntyminen, eläkeiän nousu ja työssä jaksaminen aiheuttavat matkailupalvelujen tarjoajille uusia haasteita. Hyvinvointimatkailulle uskotaan olevan tulevaisuudessa tilaa siinäkin mielessä, että tulevaisuuden seniorien uskotaan olevan valmiita sijoittamaan omaan terveyteensä ja hyvinvointiinsa enemmän rahaa. Opinnäytetyöni on osa Matkailun verkosto-osaamiskeskuksen (MOSKE) hanketta. Matkailun verkosto-osaamiskeskus koostuu neljästä osaamisalasta, joista jokainen muodostaa oman solmukohtansa. Jyväskylän solmukohdalla on vastuunaan hyvinvointimatkailu. Sen tavoitteena on lisätä erityisesti Suomen tunnettuutta ja kiinnostavuutta hyvinvointimatkailumaana. Tämän opinnäytetyön tarkoitus on luokitella suomalaiset kylpylät sekä kartoittaa niiden palvelutarjontaa. Minkälaisia kylpylöitä Suomessa on ja mitä palveluja ne tarjoavat? Tutkimukseni tarkoituksena on kerätä perustietoa kylp y- löistä sekä kartoittaa niiden palvelutarjontaa, jotta niitä voitaisiin alkaa kehittää tulevaisuudessa vastaamaan entistä paremmin tulevaisuuden kuluttajien tarpeita.

7 1.1 Matkailun verkosto-osaamiskeskus MOSKE 4 Matkailun verkosto-osaamiskeskuksen tavoitteena on edistää Suomen matkailun kehittymistä kansainvälisillä markkinoilla kysyntälähtöiseksi. Sen tavoitteena on myös tehdä yhteistyötä erilaisten yritysten kanssa ja auttaa niitä järjestämään palveluitaan asiakaslähtöisiksi palveluketjuiksi sekä tuottamaan asiakkaan odottamaa lisäarvoa. Kehittämisalueista keskeisimpiä ovat palveluketjujen johtaminen, ennakointi ja arviointi sekä teknologian siirto. Matkailun verkosto-osaamiskeskus hyväksyttiin valtakunnalliseen osaamiskeskusohjelmaan vuonna Valtioneuvosto päättää osaamiskeskuksista ja rahoista. Tällä hetkellä osaamiskeskus muodostuu neljästä osaamisalasta, joista jokainen muodostaa oman solmukohtansa. Jyväskylän ammattikorkeakoulu vastaa hyvinvointimatkailusta, Tampere Convention Bureau kokous- ja konferenssimatkailusta, ICT-Turku Oy kulttuurimatkailusta ja Joensuun yliopisto sekä Savonlinnan koulutus- ja kehittämiskeskus vastaavat yhdessä matkailun, vapaa-ajan ja joustavan elämäntavan kehittämisestä. 1.2 Jyväskylän solmukohta Jyväskylän ammattikorkeakoululla on Matkailun verkosto-osaamiskeskuksen hankkeessa vastuunaan hyvinvointimatkailu. Sen tavoitteena on erityisesti Suomen tunnettuuden ja kiinnostavuuden lisääminen hyvinvointimatkailumaana. Tarkoituksena on löytää hyvinvointimatkailun mukanaan tuomat mahdollisuudet sekä syventää hyvinvointimatkailun palvelujen osaamista. Lisäksi pyritään lisäämään yritysten matkailutuloja kehittämällä niiden liiketoimintaosaamista. Kun yritysten liiketoiminta vahvistuu, niiden työllistämiskyky kasvaa. Jyväskylän solmukohdan tavoitteena on myös yhdessä sekä kansallisten että kansainvälisten yhteistyökumppaniensa kanssa rakentaa alueelleen merkittävää hyvinvointimatkailun sekä matkailun liiketoimintaosaamisen keskittymää, joka kehittyy jatkuvasti innovatiivisena sekä aktiivisena koulutus- ja kehittämispalvelujen tarjoajana. Hankkimaansa osaamista solmukohdan on tarkoitus jakaa muiden solmukohtien käyttöön ja samalla se voi hyödyntää muiden verkoston solmukohtien tuottamaa osaamista

8 5 Keski-Suome n matkailuyrittäjien käyttöön. Kestävän hyvinvointimatkailun kilpailuedun rakentaminen vaatii systemaattista yritysten kehittämistä: vankan liiketoiminnan perusosaamisen pohjalle rakentuvaa huippuosaamista, ennakoivaa ja luovaa jatkuvaa kehittämistä sekä monitieteellisen asiantuntijaverkoston tukea. Jyväskylän solmukohdan toiminnallisiin vahvuuksiin kuuluu se, että sillä on toimivat yritys- ja aluekehittäjäsuhteet, monipuolinen ja monialainen osaamisympäristö, kansainvälinen laaja matkailun asiantuntijaverkosto, joustavat henkilöstöresurssit sekä vahva hankeosaaminen. Jyväskylän solmukohdassa kokonaistavoitteet on vaiheistettu kolmelle vuodelle eli vuosille Tämä opinnäytetyö on osa Jyväskylän solmukohdan Hyvinvointimatkailun palvelutarjonnan kartoitus -hanketta. Siinä on tavoitteena kartoittaa nykyisten hyvinvointimatkailuyritysten tarjoamat palvelut sekä oman talousalueen koko hyvinvointimatkailun tarjonta. Opinnäytetyöni tarkoituksena on luokitella suomalaiset kylpylät sekä kartoittaa niiden palvelutarjontaa. 1.3 Hyvinvointimatkailun määritelmä Jyväskylän solmukohdassa sekä solmukohdan hankkeet Jyväskylän solmukohdassa hyvinvointimatkailu määritellään seuraavasti: Hyvinvointimatkailu määritellään matkailuksi, joka tuottaa matkailijoille hyvää oloa, joka jatkuu vielä matkan päätyttyäkin. Hyvinvointimatkailu ei ole sairautta parantavaa eikä kuntoa korjaavaa vaan kulloistakin matkailijan terveydentilaa ylläpitävää ja edistävää sekä vireyttä elämään antavaa. Hyvinvointimatkailu tuottaa asiakkaalle yksilöllistä ja kokonaisvaltaista hyvää oloa, joka voi olla sekä fyysistä että psyykkistä vireyttä antavaa. Keski-Suomen matkailuvisio "Suomalaisin Suomi viihdy ja voi hyvin" kuvaa parha i- ten hyvinvointimatkailun merkitystä Jyväskylän solmukohdan alueella. Hyvinvointimatkailu on myös yksi Matkailun edistämiskeskuksen vuoden 2004 strategisista painopistealueista.

9 6 Tällä hetkellä Jyväskylän solmukohdalla on käynnissä useita erilaisia hankkeita. Erilaisia liiketoimintaa kehittäviä hankkeita ovat Keski-Suomen matkailun osaamisstrategian laadinta ja Mara-klinikka eli ammattikorkeakoulujen ja yritysten yhteistyömallin kehittäminen. Mara- klinikan tavoitteena on kehittää sellainen toimintamalli, jolla eri ammattikorkeakoulut pystyisivät kehittämään oman vaikutusalueensa matkailutoimintaa sekä tarjota joustavasti yrityslähtöisiä ja laadukkaita kehittämispalveluja. Tämän tavoitteena on myös toimijoiden osaamisen tehokas kehittyminen. Muita liiketoimintaa kehittäviä hankkeita on Enlite-projekti, jolla kartoitetaan e- markkinoinnin ja e-myynnin parhaita käytänteitä ICT-myynnin ja markkinoinnin kehittämiseksi matkailijan, matkailuyrittäjän ja ICT-palvelun tuottajan näkökulmasta. Lisäksi solmukohdalla on valmisteilla vuonna 2004 Futurenet 358 hanke, jonka tavoitteena on matkailun ennakointityöskentelyn alueellinen, koulutuksellinen ja yrityskohtainen kehittäminen sekä edistää innovatiivisuutta yrityksissä. Jyväskylän solmukohdan hyvinvointimatkailuhankkeita ovat Vire-elementit -hanke, joka on hyvinvointimatkailua syventävän monitieteellisen tiedon ja asiantuntijuuden 2. vaiheen kartoitus. Sen tarkoituksena on syventää vire-elementtien tietoperustaa eri tieteiden näkökulmasta ja kartoittaa erityisasiantuntijuutta sekä hakea uusia palvelu- ja kehittämisaihioita yhteistyöyritysten käyttöön. Sen tavoitteena on myös hyvinvointimatkailun asiantuntijaverkosto-toiminnan kehittäminen. Hyvinvointimatkailun palvelutarjonnan kartoitus -hankkeessa on tavoitteena kartoittaa nykyisten hyvinvointimatkailuyritysten tarjoamat palvelut sekä oman talousalueen koko hyvinvointimatkailun tarjonta. Tähän kuuluu mm. oma opinnäytetyöni. Kolmas hanke on hyvinvointimatkailuelämys, 1.vaiheen kartoitus, jonka tarkoituksena on kartoittaa työikäisten ja eläkkeellä olevien matkailijoiden kokemuksia virettä tuovista matkailun elementeistä. Tourism for All hanke on esiselvitys kansainväliseen vammaismatkailututkimukseen. Tie-Symposium/Wellness-suunnitteluhanke toteutetaan vuonna Jyväskylän ammattikorkeakoulun matkailu-, ravitsemis ja talousala on ollut toteuttamassa Tie Symposiumia vuosina 1999 ja Vuoden 2002 Symposium painottui hyvinvointiin ja sen teema olikin Tourism and Well-being. (Matkailun osaamiskeskus, toimintasuunnitelma 2004.)

10 1.4 Erilaisia hyvinvointipalveluja 7 Jos Internetissä tehdään haku sanalla wellness (hyvinvointi), saadaan noin tulosta. Eri maiden asukkaat käsittävät sanan wellness eli hyvinvointi hyvin eri tavoin. Esimerkiksi Deutche Welle määritteli käsitteen wellness ohjelmassaan siten, että se on "rajaton vapaus, rentoutuminen ja huolien taakse jättäminen". Saksankieliset yhdistävät käsitteeseen terveyden jälkeen myös kulttuurin, kauneuden ja ympäristön. Tähän voi vaikuttaa eurooppalaisen kylpyläkulttuurin historia. (Matkailualan vuosikirja 2004, 78.) Hyvinvointipalveluihin voidaan katsoa Suomessa kuuluviksi fyysinen kuntoutus, terveysravitsemus, kauneudenhoito, rentoutus ja meditaatio, kulttuuri ja koulutus sekä henkinen ja älyllinen mielenvirkistys. Hyvinvointipalveluja hakevan matkailijan tavoitteena onkin säilyttää, suojella ja edistää terveyttään. (Emt ) 1.5 Matkailun edistämiskeskus MEK osana koko Suomen hyvinvointimatkailun kehittämistä Matkailun edistämiskeskus MEK on Kauppa- ja teollisuusministeriön alainen virasto, jonka päätehtäviä ovat Suomen markkinointi ja myynninedistämistyö ulkomailla ja ulkomaisen markkinatiedon hankkiminen ja välittäminen kotimaisille yrityksille. Suomessa sen tehtävänä on koordinoida matkailutuotteiden laadunkehittämistyötä ja tukea tuotekehitystä sekä osallistua alueiden matkailustrategioiden laadintaan. MEK:llä on kesä- ja talvituotteita. Kesätuotteita ovat mm. kiertomatkat, maaseutulomat ja kesäaktiviteetit. Talvituotteita ovat mm. lumilomailu, joka sisältää joulun, seikkailulomat ja talviurheilulomat. Ympärivuotisiin tuotteisiin kuuluvat lyhytlomat, kannustematkat sekä erilaiset tapahtumat ja special interest -lomat. (Valtakunnallinen kesämatkailuprojekti 2004.) Nyt MEK:n uusi kehitettävä tuote on hyvinvointimatkailu. MEK:n mukaan hyvinvointimatkailu on matkailutarjonnan teema, jonka avulla pyritään kohottamaan elämänlaatua lisäämällä sekä henkistä että fyysistä hyvinvointia ja terveyttä. (Hyvinvointimatkailu 2004.) Hyvinvointimatkailun piiriin voidaan katsoa kuuluviksi kylpylä-, kokousja kongressi-, liikunta-, kulttuuri-, elämys- ja ohjelmapalvelut, koulutus- ja opintomatkat sekä retriitit. (Matkailualan vuosikirja 2004, 79.) Hyvinvointimatkailu voidaan

11 8 jakaa erikoisnimikkeisiin, terveysmatkailu, tyky, wellness, sekä laajempaan hyvinvointia tukevaan matkailutarjontaan. Tämän teeman avulla MEK:n on tarkoitus laajentaa asiakaskuntaa sekä lisätä sesonkien ulkopuolista matkailua. (Hyvinvointimatkailu 2004.) Suomalainen luonto, puhdas ilman, rauha, hiljaisuus, turvallisuus, sekä monipuoliset hoidot ja ohjelmapalvelut antavat hyvät edellytykset terveys- ja hyvinvointimatkailun kehittämiseen Suomessa. Hyviä suomalaisia hyvinvointituotteita ovat esimerkiksi sauna, savusauna, avantouinti, kylmähoidot, lumi ja jää sekä turvehoidot ja kylvyt. (Matkailualan vuosikirja 2004, 80.) Hyvinvointimatkailutuotteita voisivat siis olla esimerkiksi paketoitu kylpyläloma tai hiljentävä viikonloppu luostarissa. Tuotteiden sisältöön voi kuulua esimerkiksi saunomista, hemmottelevia hoitoja, terveellisiä aterioita sekä liikuntaa ja kulttuuria. Hyvinvointimatkailutuotteiden kehittämisessä voidaan käyttää hyväksi suomalaisen terveydenhoidon tutkimuksen korkeaa tasoa sekä hyvinvointiteknologian kehittämishankkeita. Yksi MEK:n tämän hetken projekteista on mm. perhematkailuprojekti, jonka kärkiteemoihin kuuluu myös kylpylämatkailu. (Perhematkailuprojekti 2004.)

12 2 KYLPYLÄTOIMINNAN HISTORIAA Eurooppalaisen kylpylämatkailun historiaa ' Kylpylät olivat osa jo muinaisten roomalaisten elämää. Kaikenlainen kylpeminen kuului roomalaiseen elämänmenoon. Veden kulutus oli valtaisaa; Vanhassa Roomassa oli asukkaita noin miljoona, ja vettä kului henkeä kohti 1350 litraa päivässä. Kylpylät olivat jättiläismäisiä kylpylaitoksia. Jokaisessa Rooman kaupunginosassa oli kylpylää eli keskimäärin viisi kylpylää korttelissa. Kylpylät olivat suuressa suosiossa myös Kreikassa viidennen vuosisadan lopulla. Niissä käytiin ennen pääateriaa, iltapäivällä ja ne olivat paikkoja joissa tavattiin tuttavia. (Vuorenjuuri 1967, ) Japanin kylpylähistoria alkoi vuonna 538, jolloin buddhismi tuotiin maahan. Temppeleihin alettiin rakentaa kylpylöitä Buddhan sanojen "kylpeminen parantaa seitsemän sairautta ja tuo seitsemän onnea" innoittamana. (Hentinen 2002, 10.) 1700-luvun lopussa kylpeminen tuli muotiin Englannin rannikon kylpylöissä. Lääkärin määräyksestä ryhdyttiin Scarboroughissa, Blackpoolissa ja Brightonissa kylpemään meressä talvisin. Kylpemistä varten oli käytössä "kylpykone". Kylpykone odotteli meren rannalla. Kylpijä meni kylpykoneeseen, ja sitten hevonen veti vaunun mereen siten, että sen lattia oli juuri merenpinnan yläpuolella. Tämän jälkeen kylpijä pulahti meren tervehdyttäviin aaltoihin. Kylpylämatkailu kuului olennaisena osana säätyläisväestön matkailuun luvun Euroopassa. Tuolloin kylpylämatkailun päätarkoituksena oli nauttia terveysvesiä, erilaisia hoitoja sekä parantaa vaivoja erilaisin kylvyin. Tärkeää oli myös sosiaalinen kanssakäyminen ja huvittelu. (Autio 2001, 13.) 2.2 Suomalaisen kylpylätoiminnan historiaa Suomalaisetkin matkailijat olivat tutustuneet keskieurooppalaiseen kylpyläkulttuuriin. Heistä innokkain kylpylämatkailija oli Carl Gustav Mannerheim. Turussa olivat myös Suomen ensimmäiset terveyslähteet ja kylpylaitos. (Salokorpi 1981, 14.) Myös muua l- ta Suomesta oli löydetty terveyslähteitä, joista haettiin apua mitä erilaisempiin vaivo i-

13 10 hin, esimerkiksi Kupittaan lähteen vedellä oli tutkimuksissa huomattu parantavaa va i- kutusta sekä Naantalin kivennäisveden tiedettiin auttavan liialliseen ruokahaluun, jäykkään polveen ja sydämen tuskaan. Pian terveyslähteet toivat mukanaan majoitustoimintaa. Vuonna 1863 perustettiin terveyslähteen yhteyteen Naantalin kylpylaitos, jonka erikoisuuksiin kuuluivat muta- ja savikylvyt. Muut suomalaiset kylpylät tarjosivat esimerkiksi sähkö-, tärpättihöyry- sekä muurahaishappokylpyjä. (Autio 2001, 29.) Helsinki oli Suomen johtava kylpyläkaupunki 1800-luvulla. Tuolloin kylpylöiden palveluja käyttivät säätyläiset, jotka kävivät terveyslähteillä vuosittain. Myös varattomilla oli mahdollisuus vesien nauttimiseen. Hangon kylpylä perustettiin 1870-luvulla. Sen palvelut pyrittiin suuntaamaan kaikkien kansalaisten sairauksien hoitamiseen. Kylpylöiden ympärille kehittyi vilkasta seuraelämää sekä ohjelmaa, yleensä kasino. Torvisoittokunnat, nähtävyyksien katselu, huviretket ja illanvietot olivat osa kylpylävieraiden aktiviteetteja. (Emt ) 1980-luvulla rakennettiin viihdekylpylöitä, joita markkinoitiin työuupuneille. Kylpylöillä oli ja on edelleen tarjottavanaan jokaiselle jotakin arjen kiireiden ja stressin katkaisemiseen. (Emt. 39.) Aikaisemmin sana kylpylä tarkoitti paikkaa, jossa on mineraalipitoista vettä. Nyk y- ään sillä tarkoitetaan usein terveydenhoitokeskusta, jossa hoidetaan niin kauneutta kuin liikutaan vesiterapian puitteissa. Spa, joka tarkoittaa englanniksi kylpylää, on peräisin Belgiasta, Span kuuluisasta kylpyläkaupungista. Siellä todettiin jo varhain mineraalipitoisen veden parantava vaikutus. On uskottu erilaisten lähteiden parantavan vaikka minkälaisia tauteja, ja aivan äskettäin Itävaltalaisessa matkailuesitteessä väitettiin heidän kylpylöidensä hoitavan kaikenlaisia mahdollisia sairauksia, esimerkiksi lasten kehityshäiriöitä ja vanhempien naisten hedelmättömyyttä. (Ryrie 1999, 134.)

14 3 KYLPYLÄTOIMINTA MUUALLA MAAILMASSA Kansainvälinen kylpyläyhdistys International Spa Associationin (ISPA) vuonna 2001 teettämän jäsentutkimuksen mukaan kylpylä- ja hyvinvointiteollisuus on kasvussa. Vuonna 2000 ISPA:lla oli 1400 jäsentä 47 maassa ja vuotta myöhemmin jäseniä oli jo yli maassa. Pääjohtaja Lynne Walker McNeesin mukaan kylpyläteollisuuden ilmiömäinen kasvu johtuu siitä, että kuluttajat etsivät pakoa työelämän stressistä ja he ymmärtävät mitä pitkäaikaisia vaikutuksia itsensä hoitamisella on. Myös koulutus on merkittävä tekijä kylpyläteollisuuden kasvussa. ISPA:n mukaan kylpylöissä kävijöistä on miehiä 28 prosenttia ja loput naisia vuotiaat muodostavat 60% kylpylöissä kävijöistä, mutta vuotiaiden osuus on koko ajan kasvussa. (2000 ISPA Industry Study 2003.) 3.2 Kylpylämatkailu Iso-Britanniassa ja Unkarissa Vaikka yhä useammat ihmiset ovatkin entistä kiinnostuneempia terveydestä ja hyvinvoinnista, on esimerkiksi Iso-Britanniassa terveys-ja kylpylälomien suosio ollut laskussa. Niiden suosiota on laskenut 1900-luvulla kansallisten terveyspalveluiden tulo sekä hallituksen potilaille tarkoitettujen tukien leikkaukset. Muita merkittäviä tekijöitä ovat olleet elämäntyylin muutokset sekä se, että ihmiset etsivät entistä perinteisempiä tapoja hoitaa itseään ja matkustavat ulkomaille. Tästä johtuen Iso-Britannian kylpylät kärsivät taloudellisesti hyvin paljon siitä, että ihmisiä ei enää kiinnosta niin paljoa kylpylämatkailu. (Chmielewska 2002, 110.) Euroopassa terveysmatkailua on käytetty vuosia yhtenä välineenä kehitettäessä lomakohteita. Euroopassa, jossa on paljon valtion omistamia perinteisiä kylpylöitä, on pitänyt tehdä kunnolla töitä, jotta vältyttäisiin kylpylöiden suosion laskulta, sillä useat hallitukset ovat vähentäneet kylpylässä kävijöiden tukia. Ne ovat alkaneet tehdä yhä enemmän yhteistyötä muiden palvelun tarjoajien sekä yksityisten sijoittajien kanssa, lisäten nykyaikaisia palveluja ja nykyaikaistakseen kylpylöitä, jotta ne vetäisivät myös kansainvälisiä markkinoita. Ranska on onnistunut hyvin välttämään kylpylöidensä

15 suosion laskun kehittämällä thalassoterapian. Nyt Ranskaa mainostetaankin erityisenä terveyteen ja hyvinvointiin suuntautuneena kohteena. (Emt. 120.) 12 Unkarissa terveysmatkailu kukoistaa. Maassa on paljon lämpövesiä (thermal water), joista osalla on lääketieteellisiä vaikutuksia. Unkarissa on 37 lääketieteellistä kylpylää, 5 lääketieteellistä luolaa, 114 mineraalilähdettä ja 132 lääketieteellistä lähdettä. Jopa Unkarin hallitus on laatinut ohjelman, jonka tarkoituksena on kehittää terveysmatkailua. Unkarista onkin tarkoitus tulla yksi maailman johtavista terveysmatkailukohteista. Hallitus on lähtenyt tukemaan terveysmatkailun kehitystä ja vuonna 2001 jo 40 kylp y- lälle oli myönnetty tukia. (Sartori ym. 2002, 375.) 3.3 Suosittu kylpylämaa Viro Myös Viro on kylpylöiden luvattu maa. Se on myös monen suomalaisen suosikkikohde edullisen hintatasonsa sekä monipuolisten kylpylöidensä ansiosta. Viron kylpylöihin mennään virkistymään sekä hoitamaan kauneutta ja terveyttä. Tyypillisiä ovat viikon mittaiset kylpylälomat, joihin kuuluu yleensä lääkärin tarkastus sekä lukuisia lääkärin määräämiä hoitoja. Virossa kylpylät tarjoavat erilaisia lomia; hemmottelulomia, kauneuslomia, kunto- ja painonhallintalomia sekä hotellilomia. Kun Suomessa kylpylään mennään tavallisesti yhdeksi tai kahdeksi vuorokaudeksi perheen kanssa, ja kylpyläloman päätarkoituksena on uida ja nauttia erilaisista allaspalveluista, on Viron kylpylöissä pääpaino itsensä hoitamisessa ja erilaisissa hoidoissa. Allasosastot saattavat siellä olla pieniä ja matkan päätarkoitus onkin hemmottelu ja virkistäytyminen. Suomesta kylpylälomat Viroon ovat tavallisesti viikon tai pidennetyn viikonlopun mittaisia. Ehdoton suomalaisten suosikkikohde Virossa on Pärnu, joka on myös Viron tunnetuin kylpyläkaupunki. Se on ollut kylpylä- ja kulttuurikaupunki jo 1800-luvun puolivälistä asti. Virossa kylpyläloman päivät vierähtävät helposti erilaisissa hoidoissa ja aktiviteeteissa. Tavallisesti lomaan kuuluu myös loman alussa tehtävä lääkärintarkastus ja lääkärin määräämät hoidot päivittäin. Suomen kylpylöissä vastaavaa toimintaa on lähinnä niissä kylpylöissä, jotka tarjoavat sotaveteraanien kuntoutusta. Tällöin veteraanit saattavat olla kylpylälomalla viikonkin verran.

16 13 Suomessa kylpylävuorokausi on suhteellisen kallis verrattuna Viron kylpyläpaketteihin, joihin kuuluu vielä tavallisesti useita hoitoja päivittäin. Suomessa kylpylävuorokaudet ovat viikonloppuisin kalliimpia kuin arkisin, sillä kylpylöiden kohderyhmä ovat perheet, jotka käyvät kylpylöissä lähinnä viikonloppuisin ja erilaisilla lomilla. 4 SUOMI, POHJOLAN JOHTAVA KYLPYLÄMAA Viime vuosikymmenen aikana Suomeen on kehittynyt kansainvälisestikin ainutlaatuinen kylpyläkulttuuri. Vuonna 2001 Suomessa oli 41 kylpylää. Niissä vieraili noin viisi miljoonaa ihmistä koostuen yöpyjistä ja päiväkävijöistä. Muista pohjoismaista ei löydy samankaltaista viihdekylpyläkulttuuria kuin Suomesta. Erityisesti kylpylät houkuttelevat ulkomaalaisia turisteja Suomeen. Kylpylät ovat jakautuneet melko tasaisesti pitkin Suomea. Suurin osa kylpylöistä on Suomen keskikohdan alapuolella, mutta muutamia kylpylöitä löytyy aivan Pohjois-Suomestakin. Pohjoisin kylpylä lieneekin Kylpylähotelli Saariselkä. Holiday Club Finlandin toimitusjohtaja Vesa Tengmanin mukaan Suomessa on riittävästi kylpylöitä sitten, kun vielä Helsinkiin saadaan kylpylähotelli. (Holiday Club Finland osti kylpylähotelli Caribian 2003.) Parhaiten majoitusalalla menestyvät Suomessa kylpylät sekä kokous- ja liikemieshotellit (Majoituskysynnän kehitys tahmeaa 2003). Suomessa onkin lukuisia virkistyskylpylöitä, jotka panostavat monipuoliseen allasosastoon ja korkeatasoiseen hotelli- ja ravintolatoimintaan. (Matkailualan vuosikirja 2004, 84.) Kylpylöiden suurista kävijämääristä johtuen Suomesta on tullut pohjolan johtava kylpylämaa. (Lahtonen 2003, 9.) Suosituimpia kylpylöitä ovat mm. Ikaalisten Kylpylä, Holiday Club Kuusamon Tropiikki, Holiday Club Oulun Eden, Kylpylähotelli Rantasipi Eden, Naantalin Kylpylä ja Serena. Esimerkiksi Naantalin Kylpylässä, joka aloitti toimintansa vuonna 1984, majoittuu vuosittain noin asiakasta, joista 40 prosenttia on ulkomaalaisia, valtaosa heistä ruotsalaisia ja norjalaisia sekä japanilaisia. (Kylpylät: Rentoudu kylpylässä 2001.) Naantalin Kylpylän suurimpia käyttäjäryhmiä ovat kokous- ja lomamatkailijat. Kysytyimpiä ajankohtia ovat loppukevät ja -syksy. MEK:n tilastojen mukaan Imatran Kylpylässä kävi ihmistä vuonna Se oli Suomen 13:sta suosituin maksullinen matkailukohde. Holiday Club Katinkulta oli Imatran Kylpylän jälkeen suosituin, ja siellä vieraili ihmistä. Kongressi- ja

17 kylpylähotelli Caribiassa kävijöitä oli ja Kylpylähotelli Rauhalahdessa Kuopiossa kävijää. (Matkailukohteiden kävijämäärät ) luvun loppua pidetään Suomessa todellisena kylpyläbuumin aikakautena, jolloin rakennettiin useita uusia kylpylöitä ja kävijämäärät olivat huipussaan. Silloin kylp y- löiden tehtävänä oli täydentää niitä terveydenhuollon alueita, joita sairauden- ja terveydenhoitopalvelut eivät kattaneet luvulla kylpylät edustivat pääsääntöisesti fysikaalisia hoitoja, kuntoutusta, terveyskasvatusta ja ennaltaehkäisevää terveydenho i- toa. Kylpylään lähdettiinkin usein lääkärin vastaanoton kautta. (Salokorpi 1981, 22.) Nykyään kylpylät tarjoavat asiakkailleen niin kulinaristisia nautintoja, liikuntamahdollisuuksia, kulttuuria ja yöelämää kuin perinteisiä kylpylähoitojakin. Kylpylöihin mennään rentoutumaan sekä irrottautumaan arjen kiireistä. Perinteisten kylpylähoitojen ohella kylpylöissä nautitaan liikunnallisista aktiviteeteista sekä ohjatusta toiminnasta yhdistettynä erilaiseen kulttuuritarjontaan. Kylpyläala ei ole kovin suhdanneherkkä, sillä esimerkiksi 1990-luvun alun laman aikana kylpylöissä käynti kasvoi, koska moni korvasi ulkomaanmatkansa kylpylälomalla. Tosin yritysmyynti laskee laman aikana, sillä yritykset karsivat tuolloin muutenkin menojaan, eikä näin ollen työntekijöitäkään aina välttämättä palkita kalliilla lomilla. Irakin sota ja Sars aiheuttivat sen, että ulkomaalaiset asiakkaat peruuttivat kylpylälomiaan. (Lahtonen 2003, 9.) New Yorkin terrori-isku syyskuussa 2001 aiheutti sen, että suomalaiset kuluttajat peruuttivat ulkomaanmatkojaan ja valitsivat ulkomaanmatkan sijasta kylpyläloman (Kylpylät: Rentoudu kylpylässä 2001). Kylpyläalaa auttaa paljon myös se, että sen asiakaskunta on hyvin vaihtelevaa nuorista ja työikäisistä aina vanhuksiin asti. Varsinkin loma-aikoina ja viikonloppuina kylpylät täyttyvät lapsiperheistä, ja myös vanhukset ja veteraanit käyttävät ahkerasti varsinkin kuntoutuskylpylöiden palveluja. Matkailun edistämiskeskus aloitti vuonna 1999 perhematkailukampanjan, joka kestää ainakin vuoteen 2006 asti (Perhematkailuprojekti 2004). Kampanjassa on mukana 50 suomalaista perhematkailuun sopivaa yritystä, mm. leirintäalueita, hotelleja, kylpylöitä sekä huvi- ja teemapuistoja. Tarkoituksena on tehdä Suomesta Pohjoismaiden johtava ympärivuotinen perhematkailumaa ja nostaa lapsiperheiden yöpymisvuorokausien määrää kymmenellä prosentilla.

18 15 Kylpyläkonsepti kokee suurta rakennemuutosta 2000-luvulla. Kun parikymmentä vuotta sitten kylpyläbuumi perustui kuntoutukseen, niin nyt ollaan kehittelemässä terveys-ja viihdekylpylöistä hyvinvointikeskuksia. Tähän on mentävä, sillä suurin osa kylpylöistä panostaa veteraanien kuntoutukseen ja kylpylät ovat investoineet suuria summia rahaa juuri tätä tarkoitusta varten. Tulevaisuudessa veteraanien määrä tulee vähenemään, ja silloin kylpylöiden olisikin mietittävä, millä toiminnalla ne korvaavat poistuvan veteraanien kuntoutuksen. Tulevaisuudessa kylpylöiden kanssa tulevat kilpailemaan Baltian kylpylät sekä muu vapaa-ajan tarjonta (Lahtonen 2003, 9). 5 KYLPYLÄMATKAILU OSANA HYVINVOINTI- JA TERVEYSMATKAILUA 5.1 Wellness- eli hyvinvointimatkailu Hyvinvointimatkailu voidaan määritellä usealla eri tavalla. Vuonna 1959 amerikkalainen lääkäri Dr. Halbert Dunn kehitti Wellness-konseptin sanojen wellbeing ja fitness yhdistelmistä. Professori Martin Lohmannin määritelmässä wellness on osa terveydenhoitoa USA:ssa, mutta siihen liittyy myös fyysistä hyvinvointia, kauneutta ja sosiaalista elämää. Iso-Britanniassa sanalla wellness on kielteinen sävy. Siellä onkin suositeltavaa käyttää sanaa "well-being" ja matkailullisesti hyvinvointimatkailuun kuuluvat siellä selkeästi kylpylälomat. Hyvinvointimatkailua voidaan myös luonnehtia hakeutumiseksi uuden elinvoiman, mielekkyyden ja hyvän olon lähteille. Nykypäivän wellness- eli hyvinvointimatkailutarjonnalla on juuret tuhatvuotisen kylpyläkulttuurin perinteissä. Hyvinvointimatkailu-käsite pitää sisällään laajana hyvää oloa lisäävänä sosiaalisena loma- ja virkistystoimintana, jossa henkisen vireyden ja terveyden hoidolla on nykyistä laajempi ja keskeisempi merkitys. Hyvinvointimatkailun taustalla onkin perinteinen kylpylähoito. Hyvinvointimatkailulla pyritään edistämään terveyttä, kuntoa ja vireyttä. Hyvinvointimakailuun voidaan katsoa kuuluviksi kylpylä-, kokous- ja kongressi-, liikunta-, kulttuuri-, elämys- ja ohjelmapalvelut, koulutus- ja opintomatkat sekä retriitit. (Matkailualan vuosikirja 2004, ) Hyvinvointimatkailu on nousemassa suosituimpiin matkailutrendeihin. Tätä edesauttaa suurten ikäluokkien vanheneminen: kun Suomessa neljännes väestöstä on täyttänyt 55 vuotta, on vastaava luku Saksassa ja Italiassa 28 prosenttia. Ennustetaan, että vuonna

19 yli 65-vuotiaiden määrä ylittää Suomessa alle 20-vuotiaiden määrän. Näin ollen väestön ikääntyminen, eläkeiän nousu ja työssä jaksaminen asettavat matkailupalvelujen tarjoajille uusia haasteita. Tulevaisuuden seniorimatkailun trendeihin kuuluu myös elämysten hankkiminen, jolloin tunteikkuus, esteettisyys, elinvoimaisuus sekä kulutuksesta ja elämyksistä nauttiminen korostuu. Myös liikunnallinen seniorimatkailu kasvattaa osuuttaan. Seniorit haluavat panostaa yhä enemmän omaan kuntoonsa, kauneuteensa ja terveyteensä. Hyvinvointimatkailulle on tilaa siinäkin mielessä, että tulevaisuuden seniorien uskotaan olevan valmiita sijoittamaan itseensä ja hyvän olon hankkimiseen yhä enemmän rahaa. Hyvinvointimatkailun keskeisiä asiakassegmenttejä ovat ikääntyneet ja jo eläköityneet kulutuskykyiset seniorit, yritysten henkilöstöasiakkaat sekä kiireen vastapainoksi laatuaikaa itselleen ja läheisilleen hankkivat keski- ikäiset hyvinvointipalvelujen kuluttajat. Myös työssä stressaantuneet voivat saada helpotusta hyvinvointimatkailun tarjoamista monista mahdollisuuksista. Kotimaanmatkailijoiden lisäksi myös venäläiset matkailijat ovat huomattava hyvinvointimatkustuksen potentiaalinen ryhmä. Myös Suomen vahvuudet turvallisena ja puhtaana maana lisäävät omalta osaltaan ulkomaalaisten hyvinvointimatkailua Suomeen varsinkin näin epävakaan maailmantilanteen aikana. 5.2 Terveysmatkailu Hyvinvointimatkailun rinnalle on tullut terveysmatkailu. Terveysmatkailua esiintyi jo roomalaisten aikana, jolloin kylpylät olivat siellä erityisen suosittuja. Nykyään terveysmatkailu voidaan määritellä seuraavasti: Terveysmatkailulla tarkoitetaan sellaista matkailua, jossa matkailija matkan aikana hoitaa joko fyysistä tai henkistä terveyttään tai harrastaa terveyttä ylläpitäviä asioita. Terveysmatkailu painottuu fyysisen terveyden ja mielenterveyden hoitamiseen ja ylläpitoon. (Timperi 2003, 3.) Yhä useammat suomalaiset lähtevätkin Baltian ja Keski- Euroopan kylpylöihin hoitamaan terveyttään ja saamaan kylpylälääkärin määräämiä hoitoja.

20 5.3 Terveys- ja hyvinvointimatkailun tulevaisuus 17 Terveys- ja hyvinvointipalveluiden kysynnän uskotaan kasvavan tulevaisuudessa. Elämänrytmi ja työtahti kiihtyy, työelämä uuvuttaa ja työttömyys aiheuttaa turvattomuutta. (Matkailun vuosikirja 2004, 76.) Vuonna 1997 työterveyslaitos teki tutkimuksen josta kävi ilmi, että työuupumuksen oireita poti 55 prosenttia työssäkäyvistä ja jopa seitsemällä prosentilla heistä oli vakava-asteista uupumusta. Yleisintä uupumus oli maa- ja metsätaloudessa, koulutus-, rahoitus- ja vakuutustoiminnassa sekä majoitus- ja ravitsemisalalla. (Leveälahti 2001, 101.) Työn aiheuttaman stressin ja arkielämän hektisyyden vastapainoksi ihmiset hakevat lomiltaan lepoa ja rentoutusta. Oman itsensä hemmotteluun ja hoitoon ollaan valmiita panostamaan. Tuleva isuudessa lääkärien, liikunnanohjaajien, erilaisten hoitojen antajien ja kosmetologien merkityksen ennustetaan kasvavan, koska he ovat juuri niitä, jotka terveyttä ja hyvää oloa pystyvät tarjoamaan. (Matkailun vuosikirja 2004, 77.) Hyvinvointimatkailuun panostetaan ja sen uskotaan olevan tulevaisuuden trendi. Esimerkiksi Turkin tavoitteena on olla kymmenessä vuodessa Euroopan johtava wellness center. Lisäksi tulevaisuuden wellness-ajettelussa on kuntouttajilla, liikunnanohjaajilla, viihdyttäjillä, lääkäreillä ja kosmetologeilla yhä suurempi merkitys koska omaan ulkonäköön ja hyvään oloon halutaan panostaa. (Emt. 77.) Wellness- matkailuun kuuluu olennaisena osana myös vesi sekä erilaiset hieronnat ja fysikaaliset hoidot. Koska wellness-matkailulle ei ole tarkkaa määritelmää eikä käsitteistöä, voi taso vaihdella paljonkin. Tämä saattaa olla yksi uhkatekijä hyvinvointimatkailun hyville mahdollisuuksille. (Emt. 83.)

1. TERVEYS, HYVINVOINTI JA MATKAILU 7 Terveys ja hyvinvointi matkailun historiassa 7 Terveys ja matkailu 16 Hyvinvointi ja matkailu 26

1. TERVEYS, HYVINVOINTI JA MATKAILU 7 Terveys ja hyvinvointi matkailun historiassa 7 Terveys ja matkailu 16 Hyvinvointi ja matkailu 26 SISÄLTÖ 1. TERVEYS, HYVINVOINTI JA MATKAILU 7 Terveys ja hyvinvointi matkailun historiassa 7 Terveys ja matkailu 16 Hyvinvointi ja matkailu 26 2. WELLNESS TAPA AJATELLA, ELÄÄ JA MATKUSTAA 39 Wellness terveysmatkailun

Lisätiedot

Hyvinvointimatkailun työpaja. Hyvinvointia meille ja muille-seminaari, 26.10.2009, Jyväskylä Liisa Renfors, MEK

Hyvinvointimatkailun työpaja. Hyvinvointia meille ja muille-seminaari, 26.10.2009, Jyväskylä Liisa Renfors, MEK Hyvinvointimatkailun työpaja Hyvinvointia meille ja muille-seminaari, 26.10.2009, Jyväskylä, MEK Suomalainen hyvinvointi: Teemat Wellness 4-5 tähteä Finnrelax Terveysja kuntoliikunta Hemmottelu PERUSTARJONTA

Lisätiedot

Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde

Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde Hyvinvointimatkailun kehittämisstrategia 2014-2018 Otteita tutkimuksesta Suomi hyvinvointimatkailun kohdemaana (Itä-Suomen yliopisto) Liisa Renfors 04.12.2014 Haikon

Lisätiedot

Suomalaisten matkailu Virossatulevaisuuden. jo paikan päällä? Suomalaiset +50v. matkailijat. Seminaari 17.3.2010 Sokos- Hotel Viru, Aimo Bonden

Suomalaisten matkailu Virossatulevaisuuden. jo paikan päällä? Suomalaiset +50v. matkailijat. Seminaari 17.3.2010 Sokos- Hotel Viru, Aimo Bonden Suomalaisten matkailu Virossatulevaisuuden kohderyhmät jo paikan päällä? Suomalaiset +50v. matkailijat Seminaari 17.3.2010 Sokos- Hotel Viru, Aimo Bonden Väestö ikäryhmittäin koko maa 1900-2060 (vuodet

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa Kuluttajakysely Maaliskuu 2013 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Suomalaiset kuluttajina Virossa Kuluttajakysely Innolink

Lisätiedot

Soluku. Soluku-luontolomat vuonna 2014

Soluku. Soluku-luontolomat vuonna 2014 Soluku-luontolomat vuonna 2014 Yleistä Soluku-lomista Sosiaalisella luontolomatoiminnalla (Soluku) edistetään pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten mahdollisuuksia toimia ja harrastaa erilaisia luontoaktiviteetteja.

Lisätiedot

Ulkomaalaisten potilaiden palvelumahdollisuudet. Jorma Penttinen

Ulkomaalaisten potilaiden palvelumahdollisuudet. Jorma Penttinen Ulkomaalaisten potilaiden palvelumahdollisuudet Jorma Penttinen Terveysmatkailu Kuopion matkailustrategiassa 2005-2012 Terve Kuopio ohjelma / Terveysmatkailu 11.11.2004 Terveysmatkailu on uutta liiketoimintaa

Lisätiedot

Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla

Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Matkustajat yhä nuorempia keski-ikä 42 Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla Majoitusyöt ovat vähentyneet,

Lisätiedot

Luontoon tukeutuvat matkailun hyvinvointipalvelut Etelä-Pohjanmaalla Luonnontuotteet matkailu- ja hyvinvointipalveluissa 20.3.

Luontoon tukeutuvat matkailun hyvinvointipalvelut Etelä-Pohjanmaalla Luonnontuotteet matkailu- ja hyvinvointipalveluissa 20.3. Luontoon tukeutuvat matkailun hyvinvointipalvelut Etelä-Pohjanmaalla Luonnontuotteet matkailu- ja hyvinvointipalveluissa 20.3.2014 Ähtäri Jaana Rintala, projektikoordinaattori MATKO3-hanke SeAMK Elintarvike

Lisätiedot

Sauna from Finland -konsepti 9/2009

Sauna from Finland -konsepti 9/2009 Sauna from Finland -konsepti 9/2009 Monta ulottuvuutta Saunominen tutussa ympäristössä arkinen, toistuva, puhdistauminen Suvi-illan saunominen järven rannassa ihanne, luksusta, rentoutuminen Saunominen

Lisätiedot

Tukea tuotekehitykseen ja markkinointiin Hosumatta paras-seminaari maaseudun matkailuyrittäjille 21.03.2012 Liisa Renfors / MEK

Tukea tuotekehitykseen ja markkinointiin Hosumatta paras-seminaari maaseudun matkailuyrittäjille 21.03.2012 Liisa Renfors / MEK Aurora borealis in Lapland Tukea tuotekehitykseen ja markkinointiin Hosumatta paras-seminaari maaseudun matkailuyrittäjille 21.03.2012 / MEK Tuotekehityksen tuki ja tutkimus Katto-ohjelmat Outdoors Finland

Lisätiedot

KOULUTUSTA, TUTKIMUSTA JA KEHITTÄMISTÄ

KOULUTUSTA, TUTKIMUSTA JA KEHITTÄMISTÄ KOULUTUSTA, TUTKIMUSTA JA KEHITTÄMISTÄ 1 2 Ammattikorkeakoulututkintoja, ylempiä AMK-tutkintoja ja erikoistumisopintoja. EDELLÄKÄVIJÖIDEN HAAGA-HELIA! HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu kouluttaa liike-elämän

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen

Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen MEKin Strategia 2010-2015 ETENEMINEN Ulkomailla 1.Matkailumaabrändin rakentaminen 2.Alueiden strateginen profilointi

Lisätiedot

YLI 50-VUOTIAAT VAPAA-AJAN KULUTTAJINA VAPAA-AJAN KULUTUS JA HYVINVOINTI

YLI 50-VUOTIAAT VAPAA-AJAN KULUTTAJINA VAPAA-AJAN KULUTUS JA HYVINVOINTI YLI 50-VUOTIAAT VAPAA-AJAN KULUTTAJINA VAPAA-AJAN KULUTUS JA HYVINVOINTI Tiia Kekäläinen Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos DIGI 50+ -hankkeen tulosten julkistusseminaari 10.5.2016 Suomalaisten

Lisätiedot

Kati Hienonen Perhosvaikutus Oy Syö ja sauno seminaari / 01.11. 2011. Hyvinvointi megatrendinä

Kati Hienonen Perhosvaikutus Oy Syö ja sauno seminaari / 01.11. 2011. Hyvinvointi megatrendinä Kati Hienonen Perhosvaikutus Oy Syö ja sauno seminaari / 01.11. 2011 Hyvinvointi megatrendinä Sisältö Miksi vastuullisuus, hyvinvointi ja hitaus voimistuu kuluttajakäyttäytymisessä? Elämysyhteiskunnasta

Lisätiedot

Finrelax - luonnollista hyvinvointia. Suomi kansainvälisesti tunnetuksi hyvinvointimatkailukohteeksi

Finrelax - luonnollista hyvinvointia. Suomi kansainvälisesti tunnetuksi hyvinvointimatkailukohteeksi Finrelax - luonnollista hyvinvointia Suomi kansainvälisesti tunnetuksi hyvinvointimatkailukohteeksi Sisältö Finrelax -hyvinvointimatkailustrategia: Visio Missio Ydinviesti Painopistealueet Finrelax -kasvuohjelma

Lisätiedot

Luonnon hyvinvointivaikutuksista uusia palveluja. Viljo Kuuluvainen, projektipäällikkö, Mikkelin ammattikorkeakoulu

Luonnon hyvinvointivaikutuksista uusia palveluja. Viljo Kuuluvainen, projektipäällikkö, Mikkelin ammattikorkeakoulu Luonnon hyvinvointivaikutuksista uusia palveluja Viljo Kuuluvainen, projektipäällikkö, Mikkelin ammattikorkeakoulu Luonnon hyvinvointivaikutusten tuotteistaminen-seminaari 3.9.2015 Seminaarin ohjelma klo

Lisätiedot

TÄYDELLISIIN PÄIVIIN, PAREMPIIN HUOMISIIN SILUETTISPA YHDISTÄÄ TIETEEN JA TUNTEEN

TÄYDELLISIIN PÄIVIIN, PAREMPIIN HUOMISIIN SILUETTISPA YHDISTÄÄ TIETEEN JA TUNTEEN ANTI-AGING SPA SILUETTISPA YHDISTÄÄ TIETEEN JA TUNTEEN SiluettiSpa on Pohjoismaiden ensimmäinen anti-aging spa, jonka filosofiassa yhdistyvät hyvinvoinnille merkittävät osa-alueet. Uskomme yksilön oikeuteen

Lisätiedot

Hoitopalveluiden kansainvälistyminen - HealthCareFinland markkinointiyhteistyö

Hoitopalveluiden kansainvälistyminen - HealthCareFinland markkinointiyhteistyö Hoitopalveluiden kansainvälistyminen - HealthCareFinland markkinointiyhteistyö Matti Eskola, FinnMedi Oy, 13.10.2010 Muutkin toimialat ovat kansainvälistyneet - miksi muka myös terveys- ja hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA SUOMEKSI TILASTOTIETOJA Virolle 14,1 miljardin kruunun matkailutulot! Matkailu on merkittävä tulonlähde Virolle. Vuonna 2004 Viroon tuli matkailukruunuja 14,1 miljardin kruunun edestä, 15 prosenttia enemmän

Lisätiedot

Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa mediassa ja hakukoneissa.

Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa mediassa ja hakukoneissa. Sisältöä ja ilmettä markkinointikanaviin: mitä, miksi ja kenelle. Internetmarkkinointiseminaari osa 2, Tupaswilla, Laukaa, 19.11.2012. Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa

Lisätiedot

gosaimaa yhteismarkkinointi

gosaimaa yhteismarkkinointi gosaimaa yhteismarkkinointi Yhteismarkkinointi Joukkueajattelu Paras matkailualue (joukkue) voittaa Resurssit Yhdessä enemmän kuin yksin Yhteinen suunta Yhteinen viesti kaikessa markkinoinnissa Syöttöpeliä

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimukset

Rajahaastattelututkimukset Rajahaastattelututkimukset www. mek.fi Talvi 1998-1999 - Talvi 2001-2002 Yhteenveto tuloksista ja tapahtuneesta kehityksestä Saapuneet matkan tarkoituksen mukaan... 2 Saapuneet vapaa-ajan matkailijat matkan

Lisätiedot

Mahdollisuuksien matkailuala

Mahdollisuuksien matkailuala Mahdollisuuksien matkailuala Kainuun matkailufoorumi 26.9.2012 Asiantuntija Hannu Hakala Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry www.mara.fi 11.10.2012 Matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan alat suupaloina:

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 Matkailuparlamentti 18.11.2009 Kehittämispäällikkö Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Matkailuparlamentti 2004: Keski-Suomi hyväksyy peruslähtökohdat: 1. Matkailuyrityksillä

Lisätiedot

Hemmottelumatkailu Virossa

Hemmottelumatkailu Virossa Hemmottelumatkailu Virossa Tarmo Bachmann Kartanonherra Vihula Manor Country Club & Spa 28.9.2011 Lapin Matkailuparlamentti Mistä tänään puhutaan! Mista kaikki alkoi - historia Viron kylpylähistoria perinteet

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Mika Vuori Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen KKI-päivät/ Laatua liikunnan palveluketjuun 18.3.2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessin palvelutilaukset (Tilinpäätösennuste 2014) ennaltaehkäisevät

Lisätiedot

Matkatoimistokysely Venäjällä

Matkatoimistokysely Venäjällä Tutkimuksilla tuloksiin Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy Matkatoimistokysely Venäjällä marraskuu 2007 Laserkatu 6 :: FIN-53850 LAPPEENRANTA :: tel. +358 5 624 3190 :: fax +358 5 412 0949 :: info@takoy.fi

Lisätiedot

GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014

GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014 GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014 Hannele Eskelinen, Suvi Ahola 3.11.2014 www.gosaimaa.com 1 Holiday Club Resorts Oy Perustettu 1986 Liikevaihto 123 m Henkilöstö 751 22 lomakeskusta Suomessa, 2 Ruotsissa, 6 Espanjassa

Lisätiedot

MILLÄ TUOTTEILLA JA MILLE MARKKINOILLE? 28.11.2007 Ari Ålander Markkinointijohtaja Keski-Suomen matkailu

MILLÄ TUOTTEILLA JA MILLE MARKKINOILLE? 28.11.2007 Ari Ålander Markkinointijohtaja Keski-Suomen matkailu MILLÄ TUOTTEILLA JA MILLE MARKKINOILLE? 28.11.2007 Ari Ålander Markkinointijohtaja Keski-Suomen matkailu K-S MATKAILUN KEHITTÄMISEN TAVOITTEET VUODELLE 2013 alueellisen matkailutulon kasvattaminen 5% vuodessa

Lisätiedot

Kulttuurimatka suomalaiseen kotiin

Kulttuurimatka suomalaiseen kotiin Kulttuurimatka suomalaiseen kotiin Case: Cosy Finland Hele Kaunismäki / Kulttuurin ketju -hanke, Turku Touring, 8.4.2011 Mistä kaikki alkoi? Kirsti Sergejeff pääsi Gambian matkallaan vuonna 2002 tutustumaan

Lisätiedot

MEKIN UUDET HAASTEET. Keski-Suomen matkailuparlamentti Jyväskylä 29.11.2006. Pirkko Perheentupa Matkailun edistämiskeskus

MEKIN UUDET HAASTEET. Keski-Suomen matkailuparlamentti Jyväskylä 29.11.2006. Pirkko Perheentupa Matkailun edistämiskeskus MEKIN UUDET HAASTEET Keski-Suomen matkailuparlamentti Jyväskylä 29.11.2006 Pirkko Perheentupa Matkailun edistämiskeskus MEKin uudet tehtävät 2007 Yhtenäistää ja selkeyttää Suomen matkailullista kokonaiskuvaa

Lisätiedot

Eteläsavolaisen ruokamatkailun kehittämishanke Ruoka matkailun keskiöön

Eteläsavolaisen ruokamatkailun kehittämishanke Ruoka matkailun keskiöön Eteläsavolaisen ruokamatkailun kehittämishanke Ruoka matkailun keskiöön 2013-2014 Hankkeen tavoitteet ja toimintasuunnitelma Hanke on tiedotushanke, jonka tavoitteena on ruokamatkailuun ja se kehittämiseen

Lisätiedot

InFAcTo: Projektin tavoitteet ja tulokset. InFAcTo. Tavoitteet ja tulokset. Hämeenlinna, Marraskuu 2010

InFAcTo: Projektin tavoitteet ja tulokset. InFAcTo. Tavoitteet ja tulokset. Hämeenlinna, Marraskuu 2010 InFAcTo: Projektin tavoitteet ja tulokset InFAcTo Tavoitteet ja tulokset Hämeenlinna, Marraskuu 2010 1 Kehitys tarvitsee Matkailun strategiat Hämeessä ja Virossa painottavat uusien kestävien matkailutuotteiden

Lisätiedot

Erkki Moisander 27.5.2015

Erkki Moisander 27.5.2015 Erkki Moisander 27.5.2015 Haluamme siirtää vakuutusyhtiöt sairauksien ja tapaturmien korvaamisesta hoitoketjun alkupäähän ennakoimiseen ja hyvinvoinnin luomiseen. Uskomme, että suomalaiset saavat parhaat

Lisätiedot

UKONNIEMI. menestyksesi kasvualusta Imatralla

UKONNIEMI. menestyksesi kasvualusta Imatralla UKONNIEMI menestyksesi kasvualusta Imatralla UKONNIEMI paikka sinun yrityksellesi Imatran Ukonniemen alue houkuttelee niin matkailuyrittäjiä kuin matkailijoitakin. Hyväksytty yleiskaava ja valmis kunnallistekniikka

Lisätiedot

Suomalainen hyvinvointimatkailu kansainvälisillä markkinoilla

Suomalainen hyvinvointimatkailu kansainvälisillä markkinoilla Suomalainen hyvinvointimatkailu kansainvälisillä markkinoilla 14.05.2013, Liisa Renfors / MEK The Global Spa Economy 2007 Hyvinvointi on yksi neljästä kehitettävästä tuoteteemasta jotka mainitaan Suomen

Lisätiedot

Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit

Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Teemat Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Hyvinvointi, liikunta ja rauha Elävät ruukkimiljööt Tarinat ja kulttuuri Ruoka Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Monipuolinen Monipuolinen Markkinointi

Lisätiedot

Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy 30 vuotta. Aki Keskinen 5.9.2012 www.kehy.fi

Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy 30 vuotta. Aki Keskinen 5.9.2012 www.kehy.fi Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy 30 vuotta Tervetuloa Imatralle! Imatra kartalla Helsinki 257 km Joensuu 197 km Jyväskylä 257 km Kotka 145 km Lappeenranta 37 km Oulu 528 km Rovaniemi 748 km Tampere 312 km

Lisätiedot

Opinnäytetyö, 10 ov. Harjoittelu, 20 ov. Vapaasti valittavat opinnot, 10 ov. Ammattiopinnot, 70 ov. Perusopinnot, 30 ov

Opinnäytetyö, 10 ov. Harjoittelu, 20 ov. Vapaasti valittavat opinnot, 10 ov. Ammattiopinnot, 70 ov. Perusopinnot, 30 ov Opinnäytetyö, 10 ov Harjoittelu, 20 ov Vapaasti valittavat opinnot, 10 ov Ammattiopinnot, 70 ov Perusopinnot, 30 ov 0$7.$,/81Ã.28/87862+-(/0$ÃV\NV\OOlÃÃDORLWWDYDW -2(1688.$,.,//(Ã

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa - Kuluttajakysely Maaliskuu 2011 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Suomalaisten vapaa-ajan matkailu Viroon Päivämatkat

Lisätiedot

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen Teemakohtaiset katto-ohjelmat yhteiset tavoitteet ja prioriteetit kehittämiselle hankerahoituksen tehokkaampi käyttö MEK valmistelee

Lisätiedot

Matkailijat Keski-Suomessa

Matkailijat Keski-Suomessa Matkailijat Keski-Suomessa Matkailijamäärät Keski-Suomessa: kotimaa & ulkomaat Mistä kotimaan matkailijat tulevat ja keitä he ovat Ulkomaiset matkailijat: venäläinen matkailija eurooppalainen moderni humanisti

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013

Markkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013 Markkinakatsaus Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013 , 177 000 yöpymistä Matkustaminen pähkinänkuoressa Pohjoismaiden osuudet japanilaisten yöpymisistä

Lisätiedot

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos ERITYISLIIKUNNAN HISTORIA Ennen v. 1900: Lääketieteellinen voimistelu

Lisätiedot

!!!!!!!!!!!!!! PIKAOPAS!RAHAN!TEKEMISEEN!!! Opas!verkkokaupan!markkinoinnin!tuloksekkaa< seen!suunnitteluun!ja!toteutukseen!!! Antti!Sirviö!

!!!!!!!!!!!!!! PIKAOPAS!RAHAN!TEKEMISEEN!!! Opas!verkkokaupan!markkinoinnin!tuloksekkaa< seen!suunnitteluun!ja!toteutukseen!!! Antti!Sirviö! PIKAOPASRAHANTEKEMISEEN Opasverkkokaupanmarkkinoinnintuloksekkaa< seensuunnitteluunjatoteutukseen AnttiSirviö JussiKämäräinen Opinnäytetyö Joulukuu2013 Yritystoiminnankehittämisenkoulutusohjelma Liiketalous

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

MIEHET TAVARATALON ASIAKKAINA

MIEHET TAVARATALON ASIAKKAINA MIEHETTAVARATALONASIAKKAINA AnttilaOy:nvalikoimankehittäminen HeliHeikkinen Opinnäytetyö Huhtikuu2011 Vaatetusalankoulutusohjelma Kulttuuriala OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Julkaisunlaji Opinnäytetyö Päivämäärä

Lisätiedot

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke. Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke. Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari 26.-27.10.2010 Savion Hovi, JÄMSÄ projektipäällikkö Terhi Hook terhi.hook@visitfinland.com

Lisätiedot

Uudenmaan Yrittäjät 21.11.2015. Ulla Kreander / Restel Hotel Group

Uudenmaan Yrittäjät 21.11.2015. Ulla Kreander / Restel Hotel Group Uudenmaan Yrittäjät 21.11.2015 Ulla Kreander / Restel Hotel Group Yrittäjien majoitusedut Restelissä 2016 Huonehinnoista -20 % alennus päivän hinnasta Päiväkokouksista -10 % Varaukset myyntikeskuksesta

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2014. Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen

Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2014. Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2014 Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen 3.11.2014 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat näkymät

Lisätiedot

26.9.2013 Iin työikäisten kokemuksia hyvinvoinnistaan ja siihen liittyvistä palveluista Anitta Koistinen & Pirkko Sandelin

26.9.2013 Iin työikäisten kokemuksia hyvinvoinnistaan ja siihen liittyvistä palveluista Anitta Koistinen & Pirkko Sandelin Sosiaali-, terveys-, liikunta- ja kulttuurialan palvelut tehostuvat kokemustiedolla ja yhteistyöllä 26.9.2013 Iin työikäisten kokemuksia hyvinvoinnistaan ja siihen liittyvistä palveluista Anitta Koistinen

Lisätiedot

05.11.2009 YIT Rakennus Oy Juhani Ylitolonen

05.11.2009 YIT Rakennus Oy Juhani Ylitolonen YIT Rakennus Oy Juhani Ylitolonen Matkailutulon triplaus Kemin kaupungin ja YIT:n yhteistyö SARIUS Palvelut 600 m Keskussairaala Kirkko Koulut, oppilaitokset Päiväkoti Kulttuurikeskus Kauppatori Terveyspysäkki

Lisätiedot

Hyvinvointimatkailun maailmanlaajuinen osuus $ 439 miljardia. 14 % kaikesta matkailun kulutuksesta

Hyvinvointimatkailun maailmanlaajuinen osuus $ 439 miljardia. 14 % kaikesta matkailun kulutuksesta Suomi- luonnollisen hyvinvoinnin lähde Hyvinvointimatkailun kehittämisstrategia 2014-2018 Talouslukuja Hyvinvointimatkailun maailmanlaajuinen osuus $ 439 miljardia 12 miljoonaa työpaikkaa 14 % kaikesta

Lisätiedot

Lohjan Järvikeskus liiketaloudellinen tarkastelu 21.1.2010 www.kaukoviisas.fi Jukka Kauko Tehtävän tarkoitus Selvitystyö keskittyy alueen liiketoiminta- mahdollisuuksien selvittämiseen ja alueen toimintojen

Lisätiedot

Uusi Myllypuron Ostari

Uusi Myllypuron Ostari Citycon on aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Ostari Citycon on kauppakeskusten aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä. Luomme puitteet menestyvälle

Lisätiedot

Venäläiset kuluttajat Suomessa

Venäläiset kuluttajat Suomessa Venäläiset kuluttajat Suomessa - Poimintoja tuloksista - Verottomat ostokset, maahantulot ja yöpymiset - Rajahaastattelututkimus syyskuu 2015 elokuu 2016 Rajahaastattelut on tehnyt Tutkimus- ja Analysointikeskus

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA VENÄLÄISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN VENÄLÄISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä ja

Lisätiedot

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Valtakunnallinen kylämatkailun kehittämishanke Kylien tapahtumat ja kylämatkailutuotteet tervetuloakylaan.fi

Lisätiedot

Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1.10.2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä?

Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1.10.2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä? Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1..2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö Paikallismuseo matkailun kehittäjänä? Matkailu ja kotiseututyö & museot alueen kulttuuri kiinnostaa aina matkailijoita

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA RANSKALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN RANSKALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Matkatoimistokysely Venäjällä

Matkatoimistokysely Venäjällä Matkatoimistokysely Venäjällä Pasi Nurkka pasi.nurkka@tak.fi 040-5055 903 1 2 Toimiiko yrityksenne matkanjärjestäjänä vai matkanvälittäjänä 100 % 90 % 80 % 70 % 85 % 83 % 60 % 50 % 61 % 40 % 30 % 39 %

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa Kuluttajakyselyt Selvitys perustuu Eurostatin ja Statistics Estonian tilastoihin sekä kolmeen otospohjaiseen kuluttajakyselyyn: TNS Gallup:

Lisätiedot

Venäläiset kuluttajat Suomessa

Venäläiset kuluttajat Suomessa Venäläiset kuluttajat Suomessa - Pietarin alueen kuluttajakysely Kesä-syyskuu 2011 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Venäläisten matkailu Suomessa Yleistä

Lisätiedot

SELVITYS: Sosiaali- ja terveyslautakunta pyytää selvitystä työttömien maksuvapautuksen vaikutuksista

SELVITYS: Sosiaali- ja terveyslautakunta pyytää selvitystä työttömien maksuvapautuksen vaikutuksista SELVITYS: Sosiaali- ja terveyslautakunta pyytää selvitystä työttömien maksuvapautuksen vaikutuksista TAUSTAA: Sosiaali- ja terveyslautakunta on päättänyt 19.3.2013 52, että avosairaanhoidon lääkäripalveluista

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta

Ajankohtaista markkinoilta Ajankohtaista markkinoilta Markkinointiedustaja Sanna Tuononen Kesäkuu 2015 03/06/15 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat näkymät tulevalle

Lisätiedot

MATKAILUSATSAUKSET 2015. Benjamin Donner benjamin.donner@kimitoon.fi Maija Pirvola maija.pirvola@yrityssalo.fi

MATKAILUSATSAUKSET 2015. Benjamin Donner benjamin.donner@kimitoon.fi Maija Pirvola maija.pirvola@yrityssalo.fi MATKAILUSATSAUKSET 2015 Benjamin Donner benjamin.donner@kimitoon.fi Maija Pirvola maija.pirvola@yrityssalo.fi Miksi aasia? 2 Matkailuelinkeinon toimintasuunnitelma Määrittellään visio, siitä missä voimme

Lisätiedot

Millainen on asiakkaan suhde luontoon; tunnistatko ekoturistin ja etnomaalaisen? 25.3.2014 Taulun Kartano

Millainen on asiakkaan suhde luontoon; tunnistatko ekoturistin ja etnomaalaisen? 25.3.2014 Taulun Kartano Millainen on asiakkaan suhde luontoon; tunnistatko ekoturistin ja etnomaalaisen? 25.3.2014 Taulun Kartano Maisemasuunnittelija Jutta Ahro MKN Maisemapalvelut Sitra 2013: Luonnonlukutaito. Luo liiketoimintaa

Lisätiedot

Kesän luontomatkailutuotteiden kysynnän kasvupotentiaali ja ostomotivaatio Lapissa

Kesän luontomatkailutuotteiden kysynnän kasvupotentiaali ja ostomotivaatio Lapissa Kesän luontomatkailutuotteiden kysynnän kasvupotentiaali ja ostomotivaatio Lapissa Kirsi Nikkola Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti Lapin yliopisto Tutkimusprojekti ja menetelmät Tutkin Lapin

Lisätiedot

Kansainvälisen matkailun trendejä Suomen näkökulmasta

Kansainvälisen matkailun trendejä Suomen näkökulmasta Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.01.2010, TahkoSpa, Nilsiä Kansainvälisen matkailun trendejä Suomen näkökulmasta MEGATRENDEJÄ Yeoman, Ian (2008). Tomorrow s Tourist. Scenarios and Trends.

Lisätiedot

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Taustaa ja koulutuksen tarkoitus Vaasan eläkeikäisen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe

Lisätiedot

Matkailijat karsastavat kaivoksia

Matkailijat karsastavat kaivoksia Matkailijat karsastavat kaivoksia Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja ravintola-ala on merkittävä toimiala, jolla on potentiaalia työllistää, tuoda verotuloja valtiolle ja luoda pysyvää hyvinvointia

Lisätiedot

Metsään mieltymään! Matkailijoiden matkustusmotiiveissa luonto keskeinen Toivotaan miellyttäviä maisemia ja luontokokemuksia (Metla 2010)

Metsään mieltymään! Matkailijoiden matkustusmotiiveissa luonto keskeinen Toivotaan miellyttäviä maisemia ja luontokokemuksia (Metla 2010) METSÄ HYVINVOINTI- MATKAILUN KOHTEENA Arja Kinnunen Metsään mieltymään! Matkailijoiden matkustusmotiiveissa luonto keskeinen Toivotaan miellyttäviä maisemia ja luontokokemuksia (Metla 2010) Luonto voi

Lisätiedot

Kuvataanko erikseen? Eettinen, kotimainen ja kestävä sijoituskohde

Kuvataanko erikseen? Eettinen, kotimainen ja kestävä sijoituskohde Kuvataanko erikseen? Eettinen, kotimainen ja kestävä sijoituskohde Ainutlaatuinen Edistyksellinen Kotimainen Eettinen Vastaa tarpeeseen Kehittyvä Ajankohtainen Pitkä kokemus Jalmari Jyllin Säätiö on toiminut

Lisätiedot

Matkailun konseptoinnin Masterplan Projektisuunnitelma, Seutuneuvosto, 12.5.2015

Matkailun konseptoinnin Masterplan Projektisuunnitelma, Seutuneuvosto, 12.5.2015 Matkailun konseptoinnin Masterplan Projektisuunnitelma, Seutuneuvosto, 12.5.2015 Aktiivisille ihmisille rakennettu aktiviteettikeskus. Paikka on aidosti ympärivuotinen. Jatkuvaa yhteistyötä, kehittämistä

Lisätiedot

Mieli hyvin. Luonnon rauhassa. Tervetuloa Anttolanhoviin ART&DESIGN VILLAT RANTAHOTELLI RANTARAVINTOLA DAYSPA

Mieli hyvin. Luonnon rauhassa. Tervetuloa Anttolanhoviin ART&DESIGN VILLAT RANTAHOTELLI RANTARAVINTOLA DAYSPA Mieli hyvin. Luonnon rauhassa. Tervetuloa Anttolanhoviin ART&DESIGN VILLAT RANTAHOTELLI RANTARAVINTOLA DAYSPA Omaa tilaa. Hengittää, olla, nauttia. Seitsemäs taivas -vиkonlo u Seitsemäs taivas -viikonloppulomaan

Lisätiedot

Lahden tiedepäivä 12.11.2013

Lahden tiedepäivä 12.11.2013 Lahden tiedepäivä 12.11.2013 Tosielämän Sankarit - terveysviestintää käyttäjälähtöisesti Satu Parjanen LUT Lahti School of Innovation Sari Kullaa HY Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Käyttäjälähtöisyys

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

15.11.2011. Kalevalasta kansainvälisyyteen

15.11.2011. Kalevalasta kansainvälisyyteen 15.11.2011 Kalevalasta kansainvälisyyteen Perusasiat 44 kpl kahden hengen huoneita, 3 suitea kaksi suomalaista, infrapuna- ja turvesaunat, wellness -osasto kaksi kokoustilaa: 100 henkilöä ja 30 henkilöä

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA ESPANJALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN ESPANJALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Outdoors Finland II. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke. Satakunta 14.11.2013

Outdoors Finland II. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke. Satakunta 14.11.2013 Outdoors Finland II Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke Satakunta 14.11.2013 Heli Saari heli.saari@visitfinland.com www.mek.fi/outdoorsfinland Matkailun edistämiskeskus Tehtävänä

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla

Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla MMM Maria Suomela, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Green Care-toiminnasta terveyttä, hyvinvointia

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

Suunnitteluapua asiakkailta Maaseutumatkailun asiakastutkimus

Suunnitteluapua asiakkailta Maaseutumatkailun asiakastutkimus 37. Valtakunnallinen maaseutumatkailuseminaari, Kauhava 22.-23.3.2011 Suunnitteluapua asiakkailta Maaseutumatkailun asiakastutkimus Juho Pesonen, Itä-Suomen yliopisto, Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos,

Lisätiedot

Ilmaisun monet muodot

Ilmaisun monet muodot Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA SAKSALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN SAKSALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA JAPANILAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN JAPANILAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Tietoa ja inspiraatiota

Tietoa ja inspiraatiota Terveyspolitiikka Tietoa ja inspiraatiota Nykypäivänä arvostamme valinnan vapautta. Tämä ilmenee kaikkialla työelämässämme, vapaa-aikanamme ja koko elämäntyylissämme. Vapauteen valita liittyy luonnollisesti

Lisätiedot