KYLPYLÄPALVELUIDEN NYKYTILA SUOMESSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KYLPYLÄPALVELUIDEN NYKYTILA SUOMESSA"

Transkriptio

1 KYLPYLÄPALVELUIDEN NYKYTILA SUOMESSA Marjo Riekkinen Opinnäytetyö Toukokuu 2004 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala

2 JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Tekijä(t) RIEKKINEN, Marjo Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 44 Julkaisun kieli suomi Luottamuksellisuus Työn nimi Salainen saakka KYLPYLÄPALVELUIDEN NYKYTILA SUOMESSA Koulutusohjelma Matkailualan koulutusohjelma Työn ohjaaja KUHA, Maisa Toimeksiantaja(t) Matkailun verkosto-osaamiskeskus, Jyväskylän solmukohta Tiivistelmä Tutkimuksen tarkoituksena oli kerätä perustietoa kylpylöistä sekä kartoittaa, mitä palveluja ne tarjoavat, jotta niitä voitaisiin alkaa kehittää vastaamaan paremmin kuluttajien tarpeita. Tutkimuksessa myös luokiteltiin kartoitetut kylpylät. Tietoperustassa kerrotaan kylpylätoiminnan historiasta, tarkastellaan kylpylätoimintaa niin Suomessa kuin muualla maailmassa sekä käydään läpi hyvinvointi- ja terveysmatkailua. Tutkimusmenetelmänä käytettiin jo valmiina olevaa aineistoa. Kylpylöistä kerättiin tietoa esitteistä sekä Internetistä kylpylöiden Internet- sivuilta. Tutkimukseen valittiin 38 kylpylää kartoitettavaksi. Tarkastellun aineiston pohjalta nousivat esiin ne luokat, joita käytin luokitellessani kylpylät. Tutkimuksessa kävi ilmi, että lähes kaikki kylpylät tarjoavat melko samankaltaisia palveluita eikä niiden palvelutarjonnassa ole juurikaan eroja. Palvelut on suunnattu lähinnä kuntoutus- ja viihdetarpeisiin. Tulevaisuudessa olisi tärkeää segmentoida palveluja tietyille asiakasryhmille sekä ottaa huomioon palvelutarjonnassa ikääntyvän väestön tarpeet. Kartoitus ja saadut tulokset ovat hyvää pohjatietoa Matkailun verkosto- osaamiskeskukselle kylpyläpalveluiden nykytilasta sekä mahdollisuudesta kehittää niitä tulevaisuudessa. Avainsanat (asiasanat) kylpylä, hyvinvointi, palvelu, terveys Muut tiedot

3 JYVÄSKYLÄ POLYTECHNIC DESCRIPTION School of Tourism and Services Management Author(s) RIEKKINEN, Marjo Type of Publication Bachelor s thesis Pages 44 Language Finnish Confidential Title Until CURRENT STATE OF SPA SERVICES IN FINLAND Degree Programme Degree Programme in Tourism Tutor KUHA, Maisa Assigned by The Finnish Networked Centre of Expertise for Tourism Abstract The purpose of this thesis was to collect basic information on spas and examine services they offer in order to develop spas to meet their customers expectations better. Addition, the thesis also classifies the spas concerned. The theoretical part of the thesis concentrates on the history of spas, spa industry in Finland and in other countries as well as wellness and health tourism. The method used in the thesis was current material on spas. The data were collected from brochures and the Internet. In total 38 spas were chosen to be examined. The examined data was the basis for classification I used in order to classify spas. According to the thesis almost all spas offer very similar services. Their services are directed to rehabilitation and leisure. It would be important in the future to segment services to certain customer groups and pay attention also to the needs of the ageing population. The thesis and its results give the Finnish Networked Centre of Expertise for Tourism good basic information on the current state of spa services and the possibility to develop services in the future. Keywords spa, well-being, service, health Miscellaneous

4 1 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO Matkailun verkosto-osaamiskeskus MOSKE Jyväskylän solmukohta Hyvinvointimatkailun määritelmä Jyväskylän solmukohdassa sekä solmukohdan hankkeet Erilaisia hyvinvointipalveluja Matkailun edistämiskeskus MEK osana koko Suomen hyvinvointimatkailun kehittämistä KYLPYLÄTOIMINNAN HISTORIAA Eurooppalaisen kylpylämatkailun historiaa Suomalaisen kylpylätoiminnan historiaa KYLPYLÄTOIMINTA MUUALLA MAAILMASSA Kansainvälinen kylpyläyhdistys Kylpylämatkailu Iso-Britanniassa ja Unkarissa Suosittu kylpylämaa Viro SUOMI, POHJOLAN JOHTAVA KYLPYLÄMAA KYLPYLÄMATKAILU OSANA HYVINVOINTI- JA TERVEYSMATKAILUA Wellness- eli hyvinvointimatkailu Terveysmatkailu Terveys- ja hyvinvointimatkailun tulevaisuus KYLPYLÖIDEN JAOTTELUSTA Kylpylän määrittely ja suomalaisten kylpylöiden jaottelu City-kylpylät Kansainvälisen kylpyläyhdistyksen käyttämä kylpyläjaottelu Tässä tutkimuksessa käytetty kylpyläjaottelu KYLPYLÄPALVELUIDEN KÄSITTEITÄ...21

5 2 8 KYLPYLÄKARTOITUKSEN TOTEUTUS Tutkimuksen tavoite Tutkimusmenetelmä Tutkimuksen toteuttaminen Aineiston analysointi TUTKIMUKSEN TULOKSET Kauneuspalvelut Hoitopalvelut Kuntoilumahdollisuudet Kuntoutuspalvelut Vesipalvelut Kokouspalvelut POHDINTA Kylpylämatkailun tulevaisuus Kylpylämatkailun kehittämismahdollisuuksia...35 LÄHTEET...38 LIITTEET...41

6 1 JOHDANTO 3 Suomalaiset ovat kylpijäkansaa; meillä on lähes kaksi miljoonaa saunaa ja nelisenkymmentä kylpylää. Muista pohjoismaista ei löydy samankaltaista kylpyläkulttuuria kuin Suomesta. Suomen sanotaankin olevan Pohjolan johtava kylpylämaa. Nykyajan ihmisten kiire ja stressi antavat hyvät lähtökohdat kylpylätoiminnan kehittämiselle; ihmiset kaipaavat lomillaan arjen kiireen vastapainoksi rentoutusta, rauhaa, erilaisia aktiviteetteja sekä hoitoja. Näitä pystyvät kylpylät mitä parhaimmin tarjoamaan. Kylpylämatkailu kuuluu hyvin olennaisena osana hyvinvointimatkailuun. Hyvinvointipalveluiden kysynnän uskotaan kasvavan tulevaisuudessa, sillä työtahti ja elämä n- rytmi kiihtyvät entisestään, työelämä uuvuttaa ja tämän vastapainoksi ihmiset hakevat hyvää oloa ja mielen virkistystä lomiltaan. Myös epävakaa maailmantilanne ja erilaiset taudit saavat ihmiset hakemaan ulkomaanmatkoilleen vaihtoehtoja, joita voivat hyvinkin olla esimerkiksi kylpylälomat kotimaassa. Hyvinvointipalveluiden kehittämiselle on tarvetta tulevaisuudessa, sillä Suomessa suuret ikäluokat vanhenevat. Suomessa jo nyt neljännes väestöstä on täyttänyt 55 vuotta. Ennustetaankin, että vuonna 2017 yli 65-vuotiaiden määrä ylittää Suomessa alle 20- vuotiaiden määrän. Väestön ikääntyminen, eläkeiän nousu ja työssä jaksaminen aiheuttavat matkailupalvelujen tarjoajille uusia haasteita. Hyvinvointimatkailulle uskotaan olevan tulevaisuudessa tilaa siinäkin mielessä, että tulevaisuuden seniorien uskotaan olevan valmiita sijoittamaan omaan terveyteensä ja hyvinvointiinsa enemmän rahaa. Opinnäytetyöni on osa Matkailun verkosto-osaamiskeskuksen (MOSKE) hanketta. Matkailun verkosto-osaamiskeskus koostuu neljästä osaamisalasta, joista jokainen muodostaa oman solmukohtansa. Jyväskylän solmukohdalla on vastuunaan hyvinvointimatkailu. Sen tavoitteena on lisätä erityisesti Suomen tunnettuutta ja kiinnostavuutta hyvinvointimatkailumaana. Tämän opinnäytetyön tarkoitus on luokitella suomalaiset kylpylät sekä kartoittaa niiden palvelutarjontaa. Minkälaisia kylpylöitä Suomessa on ja mitä palveluja ne tarjoavat? Tutkimukseni tarkoituksena on kerätä perustietoa kylp y- löistä sekä kartoittaa niiden palvelutarjontaa, jotta niitä voitaisiin alkaa kehittää tulevaisuudessa vastaamaan entistä paremmin tulevaisuuden kuluttajien tarpeita.

7 1.1 Matkailun verkosto-osaamiskeskus MOSKE 4 Matkailun verkosto-osaamiskeskuksen tavoitteena on edistää Suomen matkailun kehittymistä kansainvälisillä markkinoilla kysyntälähtöiseksi. Sen tavoitteena on myös tehdä yhteistyötä erilaisten yritysten kanssa ja auttaa niitä järjestämään palveluitaan asiakaslähtöisiksi palveluketjuiksi sekä tuottamaan asiakkaan odottamaa lisäarvoa. Kehittämisalueista keskeisimpiä ovat palveluketjujen johtaminen, ennakointi ja arviointi sekä teknologian siirto. Matkailun verkosto-osaamiskeskus hyväksyttiin valtakunnalliseen osaamiskeskusohjelmaan vuonna Valtioneuvosto päättää osaamiskeskuksista ja rahoista. Tällä hetkellä osaamiskeskus muodostuu neljästä osaamisalasta, joista jokainen muodostaa oman solmukohtansa. Jyväskylän ammattikorkeakoulu vastaa hyvinvointimatkailusta, Tampere Convention Bureau kokous- ja konferenssimatkailusta, ICT-Turku Oy kulttuurimatkailusta ja Joensuun yliopisto sekä Savonlinnan koulutus- ja kehittämiskeskus vastaavat yhdessä matkailun, vapaa-ajan ja joustavan elämäntavan kehittämisestä. 1.2 Jyväskylän solmukohta Jyväskylän ammattikorkeakoululla on Matkailun verkosto-osaamiskeskuksen hankkeessa vastuunaan hyvinvointimatkailu. Sen tavoitteena on erityisesti Suomen tunnettuuden ja kiinnostavuuden lisääminen hyvinvointimatkailumaana. Tarkoituksena on löytää hyvinvointimatkailun mukanaan tuomat mahdollisuudet sekä syventää hyvinvointimatkailun palvelujen osaamista. Lisäksi pyritään lisäämään yritysten matkailutuloja kehittämällä niiden liiketoimintaosaamista. Kun yritysten liiketoiminta vahvistuu, niiden työllistämiskyky kasvaa. Jyväskylän solmukohdan tavoitteena on myös yhdessä sekä kansallisten että kansainvälisten yhteistyökumppaniensa kanssa rakentaa alueelleen merkittävää hyvinvointimatkailun sekä matkailun liiketoimintaosaamisen keskittymää, joka kehittyy jatkuvasti innovatiivisena sekä aktiivisena koulutus- ja kehittämispalvelujen tarjoajana. Hankkimaansa osaamista solmukohdan on tarkoitus jakaa muiden solmukohtien käyttöön ja samalla se voi hyödyntää muiden verkoston solmukohtien tuottamaa osaamista

8 5 Keski-Suome n matkailuyrittäjien käyttöön. Kestävän hyvinvointimatkailun kilpailuedun rakentaminen vaatii systemaattista yritysten kehittämistä: vankan liiketoiminnan perusosaamisen pohjalle rakentuvaa huippuosaamista, ennakoivaa ja luovaa jatkuvaa kehittämistä sekä monitieteellisen asiantuntijaverkoston tukea. Jyväskylän solmukohdan toiminnallisiin vahvuuksiin kuuluu se, että sillä on toimivat yritys- ja aluekehittäjäsuhteet, monipuolinen ja monialainen osaamisympäristö, kansainvälinen laaja matkailun asiantuntijaverkosto, joustavat henkilöstöresurssit sekä vahva hankeosaaminen. Jyväskylän solmukohdassa kokonaistavoitteet on vaiheistettu kolmelle vuodelle eli vuosille Tämä opinnäytetyö on osa Jyväskylän solmukohdan Hyvinvointimatkailun palvelutarjonnan kartoitus -hanketta. Siinä on tavoitteena kartoittaa nykyisten hyvinvointimatkailuyritysten tarjoamat palvelut sekä oman talousalueen koko hyvinvointimatkailun tarjonta. Opinnäytetyöni tarkoituksena on luokitella suomalaiset kylpylät sekä kartoittaa niiden palvelutarjontaa. 1.3 Hyvinvointimatkailun määritelmä Jyväskylän solmukohdassa sekä solmukohdan hankkeet Jyväskylän solmukohdassa hyvinvointimatkailu määritellään seuraavasti: Hyvinvointimatkailu määritellään matkailuksi, joka tuottaa matkailijoille hyvää oloa, joka jatkuu vielä matkan päätyttyäkin. Hyvinvointimatkailu ei ole sairautta parantavaa eikä kuntoa korjaavaa vaan kulloistakin matkailijan terveydentilaa ylläpitävää ja edistävää sekä vireyttä elämään antavaa. Hyvinvointimatkailu tuottaa asiakkaalle yksilöllistä ja kokonaisvaltaista hyvää oloa, joka voi olla sekä fyysistä että psyykkistä vireyttä antavaa. Keski-Suomen matkailuvisio "Suomalaisin Suomi viihdy ja voi hyvin" kuvaa parha i- ten hyvinvointimatkailun merkitystä Jyväskylän solmukohdan alueella. Hyvinvointimatkailu on myös yksi Matkailun edistämiskeskuksen vuoden 2004 strategisista painopistealueista.

9 6 Tällä hetkellä Jyväskylän solmukohdalla on käynnissä useita erilaisia hankkeita. Erilaisia liiketoimintaa kehittäviä hankkeita ovat Keski-Suomen matkailun osaamisstrategian laadinta ja Mara-klinikka eli ammattikorkeakoulujen ja yritysten yhteistyömallin kehittäminen. Mara- klinikan tavoitteena on kehittää sellainen toimintamalli, jolla eri ammattikorkeakoulut pystyisivät kehittämään oman vaikutusalueensa matkailutoimintaa sekä tarjota joustavasti yrityslähtöisiä ja laadukkaita kehittämispalveluja. Tämän tavoitteena on myös toimijoiden osaamisen tehokas kehittyminen. Muita liiketoimintaa kehittäviä hankkeita on Enlite-projekti, jolla kartoitetaan e- markkinoinnin ja e-myynnin parhaita käytänteitä ICT-myynnin ja markkinoinnin kehittämiseksi matkailijan, matkailuyrittäjän ja ICT-palvelun tuottajan näkökulmasta. Lisäksi solmukohdalla on valmisteilla vuonna 2004 Futurenet 358 hanke, jonka tavoitteena on matkailun ennakointityöskentelyn alueellinen, koulutuksellinen ja yrityskohtainen kehittäminen sekä edistää innovatiivisuutta yrityksissä. Jyväskylän solmukohdan hyvinvointimatkailuhankkeita ovat Vire-elementit -hanke, joka on hyvinvointimatkailua syventävän monitieteellisen tiedon ja asiantuntijuuden 2. vaiheen kartoitus. Sen tarkoituksena on syventää vire-elementtien tietoperustaa eri tieteiden näkökulmasta ja kartoittaa erityisasiantuntijuutta sekä hakea uusia palvelu- ja kehittämisaihioita yhteistyöyritysten käyttöön. Sen tavoitteena on myös hyvinvointimatkailun asiantuntijaverkosto-toiminnan kehittäminen. Hyvinvointimatkailun palvelutarjonnan kartoitus -hankkeessa on tavoitteena kartoittaa nykyisten hyvinvointimatkailuyritysten tarjoamat palvelut sekä oman talousalueen koko hyvinvointimatkailun tarjonta. Tähän kuuluu mm. oma opinnäytetyöni. Kolmas hanke on hyvinvointimatkailuelämys, 1.vaiheen kartoitus, jonka tarkoituksena on kartoittaa työikäisten ja eläkkeellä olevien matkailijoiden kokemuksia virettä tuovista matkailun elementeistä. Tourism for All hanke on esiselvitys kansainväliseen vammaismatkailututkimukseen. Tie-Symposium/Wellness-suunnitteluhanke toteutetaan vuonna Jyväskylän ammattikorkeakoulun matkailu-, ravitsemis ja talousala on ollut toteuttamassa Tie Symposiumia vuosina 1999 ja Vuoden 2002 Symposium painottui hyvinvointiin ja sen teema olikin Tourism and Well-being. (Matkailun osaamiskeskus, toimintasuunnitelma 2004.)

10 1.4 Erilaisia hyvinvointipalveluja 7 Jos Internetissä tehdään haku sanalla wellness (hyvinvointi), saadaan noin tulosta. Eri maiden asukkaat käsittävät sanan wellness eli hyvinvointi hyvin eri tavoin. Esimerkiksi Deutche Welle määritteli käsitteen wellness ohjelmassaan siten, että se on "rajaton vapaus, rentoutuminen ja huolien taakse jättäminen". Saksankieliset yhdistävät käsitteeseen terveyden jälkeen myös kulttuurin, kauneuden ja ympäristön. Tähän voi vaikuttaa eurooppalaisen kylpyläkulttuurin historia. (Matkailualan vuosikirja 2004, 78.) Hyvinvointipalveluihin voidaan katsoa Suomessa kuuluviksi fyysinen kuntoutus, terveysravitsemus, kauneudenhoito, rentoutus ja meditaatio, kulttuuri ja koulutus sekä henkinen ja älyllinen mielenvirkistys. Hyvinvointipalveluja hakevan matkailijan tavoitteena onkin säilyttää, suojella ja edistää terveyttään. (Emt ) 1.5 Matkailun edistämiskeskus MEK osana koko Suomen hyvinvointimatkailun kehittämistä Matkailun edistämiskeskus MEK on Kauppa- ja teollisuusministeriön alainen virasto, jonka päätehtäviä ovat Suomen markkinointi ja myynninedistämistyö ulkomailla ja ulkomaisen markkinatiedon hankkiminen ja välittäminen kotimaisille yrityksille. Suomessa sen tehtävänä on koordinoida matkailutuotteiden laadunkehittämistyötä ja tukea tuotekehitystä sekä osallistua alueiden matkailustrategioiden laadintaan. MEK:llä on kesä- ja talvituotteita. Kesätuotteita ovat mm. kiertomatkat, maaseutulomat ja kesäaktiviteetit. Talvituotteita ovat mm. lumilomailu, joka sisältää joulun, seikkailulomat ja talviurheilulomat. Ympärivuotisiin tuotteisiin kuuluvat lyhytlomat, kannustematkat sekä erilaiset tapahtumat ja special interest -lomat. (Valtakunnallinen kesämatkailuprojekti 2004.) Nyt MEK:n uusi kehitettävä tuote on hyvinvointimatkailu. MEK:n mukaan hyvinvointimatkailu on matkailutarjonnan teema, jonka avulla pyritään kohottamaan elämänlaatua lisäämällä sekä henkistä että fyysistä hyvinvointia ja terveyttä. (Hyvinvointimatkailu 2004.) Hyvinvointimatkailun piiriin voidaan katsoa kuuluviksi kylpylä-, kokousja kongressi-, liikunta-, kulttuuri-, elämys- ja ohjelmapalvelut, koulutus- ja opintomatkat sekä retriitit. (Matkailualan vuosikirja 2004, 79.) Hyvinvointimatkailu voidaan

11 8 jakaa erikoisnimikkeisiin, terveysmatkailu, tyky, wellness, sekä laajempaan hyvinvointia tukevaan matkailutarjontaan. Tämän teeman avulla MEK:n on tarkoitus laajentaa asiakaskuntaa sekä lisätä sesonkien ulkopuolista matkailua. (Hyvinvointimatkailu 2004.) Suomalainen luonto, puhdas ilman, rauha, hiljaisuus, turvallisuus, sekä monipuoliset hoidot ja ohjelmapalvelut antavat hyvät edellytykset terveys- ja hyvinvointimatkailun kehittämiseen Suomessa. Hyviä suomalaisia hyvinvointituotteita ovat esimerkiksi sauna, savusauna, avantouinti, kylmähoidot, lumi ja jää sekä turvehoidot ja kylvyt. (Matkailualan vuosikirja 2004, 80.) Hyvinvointimatkailutuotteita voisivat siis olla esimerkiksi paketoitu kylpyläloma tai hiljentävä viikonloppu luostarissa. Tuotteiden sisältöön voi kuulua esimerkiksi saunomista, hemmottelevia hoitoja, terveellisiä aterioita sekä liikuntaa ja kulttuuria. Hyvinvointimatkailutuotteiden kehittämisessä voidaan käyttää hyväksi suomalaisen terveydenhoidon tutkimuksen korkeaa tasoa sekä hyvinvointiteknologian kehittämishankkeita. Yksi MEK:n tämän hetken projekteista on mm. perhematkailuprojekti, jonka kärkiteemoihin kuuluu myös kylpylämatkailu. (Perhematkailuprojekti 2004.)

12 2 KYLPYLÄTOIMINNAN HISTORIAA Eurooppalaisen kylpylämatkailun historiaa ' Kylpylät olivat osa jo muinaisten roomalaisten elämää. Kaikenlainen kylpeminen kuului roomalaiseen elämänmenoon. Veden kulutus oli valtaisaa; Vanhassa Roomassa oli asukkaita noin miljoona, ja vettä kului henkeä kohti 1350 litraa päivässä. Kylpylät olivat jättiläismäisiä kylpylaitoksia. Jokaisessa Rooman kaupunginosassa oli kylpylää eli keskimäärin viisi kylpylää korttelissa. Kylpylät olivat suuressa suosiossa myös Kreikassa viidennen vuosisadan lopulla. Niissä käytiin ennen pääateriaa, iltapäivällä ja ne olivat paikkoja joissa tavattiin tuttavia. (Vuorenjuuri 1967, ) Japanin kylpylähistoria alkoi vuonna 538, jolloin buddhismi tuotiin maahan. Temppeleihin alettiin rakentaa kylpylöitä Buddhan sanojen "kylpeminen parantaa seitsemän sairautta ja tuo seitsemän onnea" innoittamana. (Hentinen 2002, 10.) 1700-luvun lopussa kylpeminen tuli muotiin Englannin rannikon kylpylöissä. Lääkärin määräyksestä ryhdyttiin Scarboroughissa, Blackpoolissa ja Brightonissa kylpemään meressä talvisin. Kylpemistä varten oli käytössä "kylpykone". Kylpykone odotteli meren rannalla. Kylpijä meni kylpykoneeseen, ja sitten hevonen veti vaunun mereen siten, että sen lattia oli juuri merenpinnan yläpuolella. Tämän jälkeen kylpijä pulahti meren tervehdyttäviin aaltoihin. Kylpylämatkailu kuului olennaisena osana säätyläisväestön matkailuun luvun Euroopassa. Tuolloin kylpylämatkailun päätarkoituksena oli nauttia terveysvesiä, erilaisia hoitoja sekä parantaa vaivoja erilaisin kylvyin. Tärkeää oli myös sosiaalinen kanssakäyminen ja huvittelu. (Autio 2001, 13.) 2.2 Suomalaisen kylpylätoiminnan historiaa Suomalaisetkin matkailijat olivat tutustuneet keskieurooppalaiseen kylpyläkulttuuriin. Heistä innokkain kylpylämatkailija oli Carl Gustav Mannerheim. Turussa olivat myös Suomen ensimmäiset terveyslähteet ja kylpylaitos. (Salokorpi 1981, 14.) Myös muua l- ta Suomesta oli löydetty terveyslähteitä, joista haettiin apua mitä erilaisempiin vaivo i-

13 10 hin, esimerkiksi Kupittaan lähteen vedellä oli tutkimuksissa huomattu parantavaa va i- kutusta sekä Naantalin kivennäisveden tiedettiin auttavan liialliseen ruokahaluun, jäykkään polveen ja sydämen tuskaan. Pian terveyslähteet toivat mukanaan majoitustoimintaa. Vuonna 1863 perustettiin terveyslähteen yhteyteen Naantalin kylpylaitos, jonka erikoisuuksiin kuuluivat muta- ja savikylvyt. Muut suomalaiset kylpylät tarjosivat esimerkiksi sähkö-, tärpättihöyry- sekä muurahaishappokylpyjä. (Autio 2001, 29.) Helsinki oli Suomen johtava kylpyläkaupunki 1800-luvulla. Tuolloin kylpylöiden palveluja käyttivät säätyläiset, jotka kävivät terveyslähteillä vuosittain. Myös varattomilla oli mahdollisuus vesien nauttimiseen. Hangon kylpylä perustettiin 1870-luvulla. Sen palvelut pyrittiin suuntaamaan kaikkien kansalaisten sairauksien hoitamiseen. Kylpylöiden ympärille kehittyi vilkasta seuraelämää sekä ohjelmaa, yleensä kasino. Torvisoittokunnat, nähtävyyksien katselu, huviretket ja illanvietot olivat osa kylpylävieraiden aktiviteetteja. (Emt ) 1980-luvulla rakennettiin viihdekylpylöitä, joita markkinoitiin työuupuneille. Kylpylöillä oli ja on edelleen tarjottavanaan jokaiselle jotakin arjen kiireiden ja stressin katkaisemiseen. (Emt. 39.) Aikaisemmin sana kylpylä tarkoitti paikkaa, jossa on mineraalipitoista vettä. Nyk y- ään sillä tarkoitetaan usein terveydenhoitokeskusta, jossa hoidetaan niin kauneutta kuin liikutaan vesiterapian puitteissa. Spa, joka tarkoittaa englanniksi kylpylää, on peräisin Belgiasta, Span kuuluisasta kylpyläkaupungista. Siellä todettiin jo varhain mineraalipitoisen veden parantava vaikutus. On uskottu erilaisten lähteiden parantavan vaikka minkälaisia tauteja, ja aivan äskettäin Itävaltalaisessa matkailuesitteessä väitettiin heidän kylpylöidensä hoitavan kaikenlaisia mahdollisia sairauksia, esimerkiksi lasten kehityshäiriöitä ja vanhempien naisten hedelmättömyyttä. (Ryrie 1999, 134.)

14 3 KYLPYLÄTOIMINTA MUUALLA MAAILMASSA Kansainvälinen kylpyläyhdistys International Spa Associationin (ISPA) vuonna 2001 teettämän jäsentutkimuksen mukaan kylpylä- ja hyvinvointiteollisuus on kasvussa. Vuonna 2000 ISPA:lla oli 1400 jäsentä 47 maassa ja vuotta myöhemmin jäseniä oli jo yli maassa. Pääjohtaja Lynne Walker McNeesin mukaan kylpyläteollisuuden ilmiömäinen kasvu johtuu siitä, että kuluttajat etsivät pakoa työelämän stressistä ja he ymmärtävät mitä pitkäaikaisia vaikutuksia itsensä hoitamisella on. Myös koulutus on merkittävä tekijä kylpyläteollisuuden kasvussa. ISPA:n mukaan kylpylöissä kävijöistä on miehiä 28 prosenttia ja loput naisia vuotiaat muodostavat 60% kylpylöissä kävijöistä, mutta vuotiaiden osuus on koko ajan kasvussa. (2000 ISPA Industry Study 2003.) 3.2 Kylpylämatkailu Iso-Britanniassa ja Unkarissa Vaikka yhä useammat ihmiset ovatkin entistä kiinnostuneempia terveydestä ja hyvinvoinnista, on esimerkiksi Iso-Britanniassa terveys-ja kylpylälomien suosio ollut laskussa. Niiden suosiota on laskenut 1900-luvulla kansallisten terveyspalveluiden tulo sekä hallituksen potilaille tarkoitettujen tukien leikkaukset. Muita merkittäviä tekijöitä ovat olleet elämäntyylin muutokset sekä se, että ihmiset etsivät entistä perinteisempiä tapoja hoitaa itseään ja matkustavat ulkomaille. Tästä johtuen Iso-Britannian kylpylät kärsivät taloudellisesti hyvin paljon siitä, että ihmisiä ei enää kiinnosta niin paljoa kylpylämatkailu. (Chmielewska 2002, 110.) Euroopassa terveysmatkailua on käytetty vuosia yhtenä välineenä kehitettäessä lomakohteita. Euroopassa, jossa on paljon valtion omistamia perinteisiä kylpylöitä, on pitänyt tehdä kunnolla töitä, jotta vältyttäisiin kylpylöiden suosion laskulta, sillä useat hallitukset ovat vähentäneet kylpylässä kävijöiden tukia. Ne ovat alkaneet tehdä yhä enemmän yhteistyötä muiden palvelun tarjoajien sekä yksityisten sijoittajien kanssa, lisäten nykyaikaisia palveluja ja nykyaikaistakseen kylpylöitä, jotta ne vetäisivät myös kansainvälisiä markkinoita. Ranska on onnistunut hyvin välttämään kylpylöidensä

15 suosion laskun kehittämällä thalassoterapian. Nyt Ranskaa mainostetaankin erityisenä terveyteen ja hyvinvointiin suuntautuneena kohteena. (Emt. 120.) 12 Unkarissa terveysmatkailu kukoistaa. Maassa on paljon lämpövesiä (thermal water), joista osalla on lääketieteellisiä vaikutuksia. Unkarissa on 37 lääketieteellistä kylpylää, 5 lääketieteellistä luolaa, 114 mineraalilähdettä ja 132 lääketieteellistä lähdettä. Jopa Unkarin hallitus on laatinut ohjelman, jonka tarkoituksena on kehittää terveysmatkailua. Unkarista onkin tarkoitus tulla yksi maailman johtavista terveysmatkailukohteista. Hallitus on lähtenyt tukemaan terveysmatkailun kehitystä ja vuonna 2001 jo 40 kylp y- lälle oli myönnetty tukia. (Sartori ym. 2002, 375.) 3.3 Suosittu kylpylämaa Viro Myös Viro on kylpylöiden luvattu maa. Se on myös monen suomalaisen suosikkikohde edullisen hintatasonsa sekä monipuolisten kylpylöidensä ansiosta. Viron kylpylöihin mennään virkistymään sekä hoitamaan kauneutta ja terveyttä. Tyypillisiä ovat viikon mittaiset kylpylälomat, joihin kuuluu yleensä lääkärin tarkastus sekä lukuisia lääkärin määräämiä hoitoja. Virossa kylpylät tarjoavat erilaisia lomia; hemmottelulomia, kauneuslomia, kunto- ja painonhallintalomia sekä hotellilomia. Kun Suomessa kylpylään mennään tavallisesti yhdeksi tai kahdeksi vuorokaudeksi perheen kanssa, ja kylpyläloman päätarkoituksena on uida ja nauttia erilaisista allaspalveluista, on Viron kylpylöissä pääpaino itsensä hoitamisessa ja erilaisissa hoidoissa. Allasosastot saattavat siellä olla pieniä ja matkan päätarkoitus onkin hemmottelu ja virkistäytyminen. Suomesta kylpylälomat Viroon ovat tavallisesti viikon tai pidennetyn viikonlopun mittaisia. Ehdoton suomalaisten suosikkikohde Virossa on Pärnu, joka on myös Viron tunnetuin kylpyläkaupunki. Se on ollut kylpylä- ja kulttuurikaupunki jo 1800-luvun puolivälistä asti. Virossa kylpyläloman päivät vierähtävät helposti erilaisissa hoidoissa ja aktiviteeteissa. Tavallisesti lomaan kuuluu myös loman alussa tehtävä lääkärintarkastus ja lääkärin määräämät hoidot päivittäin. Suomen kylpylöissä vastaavaa toimintaa on lähinnä niissä kylpylöissä, jotka tarjoavat sotaveteraanien kuntoutusta. Tällöin veteraanit saattavat olla kylpylälomalla viikonkin verran.

16 13 Suomessa kylpylävuorokausi on suhteellisen kallis verrattuna Viron kylpyläpaketteihin, joihin kuuluu vielä tavallisesti useita hoitoja päivittäin. Suomessa kylpylävuorokaudet ovat viikonloppuisin kalliimpia kuin arkisin, sillä kylpylöiden kohderyhmä ovat perheet, jotka käyvät kylpylöissä lähinnä viikonloppuisin ja erilaisilla lomilla. 4 SUOMI, POHJOLAN JOHTAVA KYLPYLÄMAA Viime vuosikymmenen aikana Suomeen on kehittynyt kansainvälisestikin ainutlaatuinen kylpyläkulttuuri. Vuonna 2001 Suomessa oli 41 kylpylää. Niissä vieraili noin viisi miljoonaa ihmistä koostuen yöpyjistä ja päiväkävijöistä. Muista pohjoismaista ei löydy samankaltaista viihdekylpyläkulttuuria kuin Suomesta. Erityisesti kylpylät houkuttelevat ulkomaalaisia turisteja Suomeen. Kylpylät ovat jakautuneet melko tasaisesti pitkin Suomea. Suurin osa kylpylöistä on Suomen keskikohdan alapuolella, mutta muutamia kylpylöitä löytyy aivan Pohjois-Suomestakin. Pohjoisin kylpylä lieneekin Kylpylähotelli Saariselkä. Holiday Club Finlandin toimitusjohtaja Vesa Tengmanin mukaan Suomessa on riittävästi kylpylöitä sitten, kun vielä Helsinkiin saadaan kylpylähotelli. (Holiday Club Finland osti kylpylähotelli Caribian 2003.) Parhaiten majoitusalalla menestyvät Suomessa kylpylät sekä kokous- ja liikemieshotellit (Majoituskysynnän kehitys tahmeaa 2003). Suomessa onkin lukuisia virkistyskylpylöitä, jotka panostavat monipuoliseen allasosastoon ja korkeatasoiseen hotelli- ja ravintolatoimintaan. (Matkailualan vuosikirja 2004, 84.) Kylpylöiden suurista kävijämääristä johtuen Suomesta on tullut pohjolan johtava kylpylämaa. (Lahtonen 2003, 9.) Suosituimpia kylpylöitä ovat mm. Ikaalisten Kylpylä, Holiday Club Kuusamon Tropiikki, Holiday Club Oulun Eden, Kylpylähotelli Rantasipi Eden, Naantalin Kylpylä ja Serena. Esimerkiksi Naantalin Kylpylässä, joka aloitti toimintansa vuonna 1984, majoittuu vuosittain noin asiakasta, joista 40 prosenttia on ulkomaalaisia, valtaosa heistä ruotsalaisia ja norjalaisia sekä japanilaisia. (Kylpylät: Rentoudu kylpylässä 2001.) Naantalin Kylpylän suurimpia käyttäjäryhmiä ovat kokous- ja lomamatkailijat. Kysytyimpiä ajankohtia ovat loppukevät ja -syksy. MEK:n tilastojen mukaan Imatran Kylpylässä kävi ihmistä vuonna Se oli Suomen 13:sta suosituin maksullinen matkailukohde. Holiday Club Katinkulta oli Imatran Kylpylän jälkeen suosituin, ja siellä vieraili ihmistä. Kongressi- ja

17 kylpylähotelli Caribiassa kävijöitä oli ja Kylpylähotelli Rauhalahdessa Kuopiossa kävijää. (Matkailukohteiden kävijämäärät ) luvun loppua pidetään Suomessa todellisena kylpyläbuumin aikakautena, jolloin rakennettiin useita uusia kylpylöitä ja kävijämäärät olivat huipussaan. Silloin kylp y- löiden tehtävänä oli täydentää niitä terveydenhuollon alueita, joita sairauden- ja terveydenhoitopalvelut eivät kattaneet luvulla kylpylät edustivat pääsääntöisesti fysikaalisia hoitoja, kuntoutusta, terveyskasvatusta ja ennaltaehkäisevää terveydenho i- toa. Kylpylään lähdettiinkin usein lääkärin vastaanoton kautta. (Salokorpi 1981, 22.) Nykyään kylpylät tarjoavat asiakkailleen niin kulinaristisia nautintoja, liikuntamahdollisuuksia, kulttuuria ja yöelämää kuin perinteisiä kylpylähoitojakin. Kylpylöihin mennään rentoutumaan sekä irrottautumaan arjen kiireistä. Perinteisten kylpylähoitojen ohella kylpylöissä nautitaan liikunnallisista aktiviteeteista sekä ohjatusta toiminnasta yhdistettynä erilaiseen kulttuuritarjontaan. Kylpyläala ei ole kovin suhdanneherkkä, sillä esimerkiksi 1990-luvun alun laman aikana kylpylöissä käynti kasvoi, koska moni korvasi ulkomaanmatkansa kylpylälomalla. Tosin yritysmyynti laskee laman aikana, sillä yritykset karsivat tuolloin muutenkin menojaan, eikä näin ollen työntekijöitäkään aina välttämättä palkita kalliilla lomilla. Irakin sota ja Sars aiheuttivat sen, että ulkomaalaiset asiakkaat peruuttivat kylpylälomiaan. (Lahtonen 2003, 9.) New Yorkin terrori-isku syyskuussa 2001 aiheutti sen, että suomalaiset kuluttajat peruuttivat ulkomaanmatkojaan ja valitsivat ulkomaanmatkan sijasta kylpyläloman (Kylpylät: Rentoudu kylpylässä 2001). Kylpyläalaa auttaa paljon myös se, että sen asiakaskunta on hyvin vaihtelevaa nuorista ja työikäisistä aina vanhuksiin asti. Varsinkin loma-aikoina ja viikonloppuina kylpylät täyttyvät lapsiperheistä, ja myös vanhukset ja veteraanit käyttävät ahkerasti varsinkin kuntoutuskylpylöiden palveluja. Matkailun edistämiskeskus aloitti vuonna 1999 perhematkailukampanjan, joka kestää ainakin vuoteen 2006 asti (Perhematkailuprojekti 2004). Kampanjassa on mukana 50 suomalaista perhematkailuun sopivaa yritystä, mm. leirintäalueita, hotelleja, kylpylöitä sekä huvi- ja teemapuistoja. Tarkoituksena on tehdä Suomesta Pohjoismaiden johtava ympärivuotinen perhematkailumaa ja nostaa lapsiperheiden yöpymisvuorokausien määrää kymmenellä prosentilla.

18 15 Kylpyläkonsepti kokee suurta rakennemuutosta 2000-luvulla. Kun parikymmentä vuotta sitten kylpyläbuumi perustui kuntoutukseen, niin nyt ollaan kehittelemässä terveys-ja viihdekylpylöistä hyvinvointikeskuksia. Tähän on mentävä, sillä suurin osa kylpylöistä panostaa veteraanien kuntoutukseen ja kylpylät ovat investoineet suuria summia rahaa juuri tätä tarkoitusta varten. Tulevaisuudessa veteraanien määrä tulee vähenemään, ja silloin kylpylöiden olisikin mietittävä, millä toiminnalla ne korvaavat poistuvan veteraanien kuntoutuksen. Tulevaisuudessa kylpylöiden kanssa tulevat kilpailemaan Baltian kylpylät sekä muu vapaa-ajan tarjonta (Lahtonen 2003, 9). 5 KYLPYLÄMATKAILU OSANA HYVINVOINTI- JA TERVEYSMATKAILUA 5.1 Wellness- eli hyvinvointimatkailu Hyvinvointimatkailu voidaan määritellä usealla eri tavalla. Vuonna 1959 amerikkalainen lääkäri Dr. Halbert Dunn kehitti Wellness-konseptin sanojen wellbeing ja fitness yhdistelmistä. Professori Martin Lohmannin määritelmässä wellness on osa terveydenhoitoa USA:ssa, mutta siihen liittyy myös fyysistä hyvinvointia, kauneutta ja sosiaalista elämää. Iso-Britanniassa sanalla wellness on kielteinen sävy. Siellä onkin suositeltavaa käyttää sanaa "well-being" ja matkailullisesti hyvinvointimatkailuun kuuluvat siellä selkeästi kylpylälomat. Hyvinvointimatkailua voidaan myös luonnehtia hakeutumiseksi uuden elinvoiman, mielekkyyden ja hyvän olon lähteille. Nykypäivän wellness- eli hyvinvointimatkailutarjonnalla on juuret tuhatvuotisen kylpyläkulttuurin perinteissä. Hyvinvointimatkailu-käsite pitää sisällään laajana hyvää oloa lisäävänä sosiaalisena loma- ja virkistystoimintana, jossa henkisen vireyden ja terveyden hoidolla on nykyistä laajempi ja keskeisempi merkitys. Hyvinvointimatkailun taustalla onkin perinteinen kylpylähoito. Hyvinvointimatkailulla pyritään edistämään terveyttä, kuntoa ja vireyttä. Hyvinvointimakailuun voidaan katsoa kuuluviksi kylpylä-, kokous- ja kongressi-, liikunta-, kulttuuri-, elämys- ja ohjelmapalvelut, koulutus- ja opintomatkat sekä retriitit. (Matkailualan vuosikirja 2004, ) Hyvinvointimatkailu on nousemassa suosituimpiin matkailutrendeihin. Tätä edesauttaa suurten ikäluokkien vanheneminen: kun Suomessa neljännes väestöstä on täyttänyt 55 vuotta, on vastaava luku Saksassa ja Italiassa 28 prosenttia. Ennustetaan, että vuonna

19 yli 65-vuotiaiden määrä ylittää Suomessa alle 20-vuotiaiden määrän. Näin ollen väestön ikääntyminen, eläkeiän nousu ja työssä jaksaminen asettavat matkailupalvelujen tarjoajille uusia haasteita. Tulevaisuuden seniorimatkailun trendeihin kuuluu myös elämysten hankkiminen, jolloin tunteikkuus, esteettisyys, elinvoimaisuus sekä kulutuksesta ja elämyksistä nauttiminen korostuu. Myös liikunnallinen seniorimatkailu kasvattaa osuuttaan. Seniorit haluavat panostaa yhä enemmän omaan kuntoonsa, kauneuteensa ja terveyteensä. Hyvinvointimatkailulle on tilaa siinäkin mielessä, että tulevaisuuden seniorien uskotaan olevan valmiita sijoittamaan itseensä ja hyvän olon hankkimiseen yhä enemmän rahaa. Hyvinvointimatkailun keskeisiä asiakassegmenttejä ovat ikääntyneet ja jo eläköityneet kulutuskykyiset seniorit, yritysten henkilöstöasiakkaat sekä kiireen vastapainoksi laatuaikaa itselleen ja läheisilleen hankkivat keski- ikäiset hyvinvointipalvelujen kuluttajat. Myös työssä stressaantuneet voivat saada helpotusta hyvinvointimatkailun tarjoamista monista mahdollisuuksista. Kotimaanmatkailijoiden lisäksi myös venäläiset matkailijat ovat huomattava hyvinvointimatkustuksen potentiaalinen ryhmä. Myös Suomen vahvuudet turvallisena ja puhtaana maana lisäävät omalta osaltaan ulkomaalaisten hyvinvointimatkailua Suomeen varsinkin näin epävakaan maailmantilanteen aikana. 5.2 Terveysmatkailu Hyvinvointimatkailun rinnalle on tullut terveysmatkailu. Terveysmatkailua esiintyi jo roomalaisten aikana, jolloin kylpylät olivat siellä erityisen suosittuja. Nykyään terveysmatkailu voidaan määritellä seuraavasti: Terveysmatkailulla tarkoitetaan sellaista matkailua, jossa matkailija matkan aikana hoitaa joko fyysistä tai henkistä terveyttään tai harrastaa terveyttä ylläpitäviä asioita. Terveysmatkailu painottuu fyysisen terveyden ja mielenterveyden hoitamiseen ja ylläpitoon. (Timperi 2003, 3.) Yhä useammat suomalaiset lähtevätkin Baltian ja Keski- Euroopan kylpylöihin hoitamaan terveyttään ja saamaan kylpylälääkärin määräämiä hoitoja.

20 5.3 Terveys- ja hyvinvointimatkailun tulevaisuus 17 Terveys- ja hyvinvointipalveluiden kysynnän uskotaan kasvavan tulevaisuudessa. Elämänrytmi ja työtahti kiihtyy, työelämä uuvuttaa ja työttömyys aiheuttaa turvattomuutta. (Matkailun vuosikirja 2004, 76.) Vuonna 1997 työterveyslaitos teki tutkimuksen josta kävi ilmi, että työuupumuksen oireita poti 55 prosenttia työssäkäyvistä ja jopa seitsemällä prosentilla heistä oli vakava-asteista uupumusta. Yleisintä uupumus oli maa- ja metsätaloudessa, koulutus-, rahoitus- ja vakuutustoiminnassa sekä majoitus- ja ravitsemisalalla. (Leveälahti 2001, 101.) Työn aiheuttaman stressin ja arkielämän hektisyyden vastapainoksi ihmiset hakevat lomiltaan lepoa ja rentoutusta. Oman itsensä hemmotteluun ja hoitoon ollaan valmiita panostamaan. Tuleva isuudessa lääkärien, liikunnanohjaajien, erilaisten hoitojen antajien ja kosmetologien merkityksen ennustetaan kasvavan, koska he ovat juuri niitä, jotka terveyttä ja hyvää oloa pystyvät tarjoamaan. (Matkailun vuosikirja 2004, 77.) Hyvinvointimatkailuun panostetaan ja sen uskotaan olevan tulevaisuuden trendi. Esimerkiksi Turkin tavoitteena on olla kymmenessä vuodessa Euroopan johtava wellness center. Lisäksi tulevaisuuden wellness-ajettelussa on kuntouttajilla, liikunnanohjaajilla, viihdyttäjillä, lääkäreillä ja kosmetologeilla yhä suurempi merkitys koska omaan ulkonäköön ja hyvään oloon halutaan panostaa. (Emt. 77.) Wellness- matkailuun kuuluu olennaisena osana myös vesi sekä erilaiset hieronnat ja fysikaaliset hoidot. Koska wellness-matkailulle ei ole tarkkaa määritelmää eikä käsitteistöä, voi taso vaihdella paljonkin. Tämä saattaa olla yksi uhkatekijä hyvinvointimatkailun hyville mahdollisuuksille. (Emt. 83.)

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Suomalaisten matkailu Virossatulevaisuuden. jo paikan päällä? Suomalaiset +50v. matkailijat. Seminaari 17.3.2010 Sokos- Hotel Viru, Aimo Bonden

Suomalaisten matkailu Virossatulevaisuuden. jo paikan päällä? Suomalaiset +50v. matkailijat. Seminaari 17.3.2010 Sokos- Hotel Viru, Aimo Bonden Suomalaisten matkailu Virossatulevaisuuden kohderyhmät jo paikan päällä? Suomalaiset +50v. matkailijat Seminaari 17.3.2010 Sokos- Hotel Viru, Aimo Bonden Väestö ikäryhmittäin koko maa 1900-2060 (vuodet

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen ASIAKKAAN ODOTTAMA ARVO MAASEUTUMATKAILUN SEGMENTOINNIN JA TUOTEKEHITYKSEN PERUSTANA Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin 25.11.2011

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen

Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen MEKin Strategia 2010-2015 ETENEMINEN Ulkomailla 1.Matkailumaabrändin rakentaminen 2.Alueiden strateginen profilointi

Lisätiedot

Ulkomaalaisten potilaiden palvelumahdollisuudet. Jorma Penttinen

Ulkomaalaisten potilaiden palvelumahdollisuudet. Jorma Penttinen Ulkomaalaisten potilaiden palvelumahdollisuudet Jorma Penttinen Terveysmatkailu Kuopion matkailustrategiassa 2005-2012 Terve Kuopio ohjelma / Terveysmatkailu 11.11.2004 Terveysmatkailu on uutta liiketoimintaa

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

YLI 50-VUOTIAAT VAPAA-AJAN KULUTTAJINA VAPAA-AJAN KULUTUS JA HYVINVOINTI

YLI 50-VUOTIAAT VAPAA-AJAN KULUTTAJINA VAPAA-AJAN KULUTUS JA HYVINVOINTI YLI 50-VUOTIAAT VAPAA-AJAN KULUTTAJINA VAPAA-AJAN KULUTUS JA HYVINVOINTI Tiia Kekäläinen Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos DIGI 50+ -hankkeen tulosten julkistusseminaari 10.5.2016 Suomalaisten

Lisätiedot

Finrelax - luonnollista hyvinvointia. Suomi kansainvälisesti tunnetuksi hyvinvointimatkailukohteeksi

Finrelax - luonnollista hyvinvointia. Suomi kansainvälisesti tunnetuksi hyvinvointimatkailukohteeksi Finrelax - luonnollista hyvinvointia Suomi kansainvälisesti tunnetuksi hyvinvointimatkailukohteeksi Sisältö Finrelax -hyvinvointimatkailustrategia: Visio Missio Ydinviesti Painopistealueet Finrelax -kasvuohjelma

Lisätiedot

ARCTIC WELLBEING PARK Työn keskeiset kysymykset

ARCTIC WELLBEING PARK Työn keskeiset kysymykset Työn keskeiset kysymykset 1. miten Ounasvaaran alueelle keskitetään hyvinvointi ja liikuntamatkailu liiketoiminnalliseksi kokonaisuudeksi ja 2. miten liikunta sekä sosiaali ja terveysalan koulutus, tutkimus

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimukset

Rajahaastattelututkimukset Rajahaastattelututkimukset www. mek.fi Talvi 1998-1999 - Talvi 2001-2002 Yhteenveto tuloksista ja tapahtuneesta kehityksestä Saapuneet matkan tarkoituksen mukaan... 2 Saapuneet vapaa-ajan matkailijat matkan

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan

Lisätiedot

Kati Hienonen Perhosvaikutus Oy Syö ja sauno seminaari / 01.11. 2011. Hyvinvointi megatrendinä

Kati Hienonen Perhosvaikutus Oy Syö ja sauno seminaari / 01.11. 2011. Hyvinvointi megatrendinä Kati Hienonen Perhosvaikutus Oy Syö ja sauno seminaari / 01.11. 2011 Hyvinvointi megatrendinä Sisältö Miksi vastuullisuus, hyvinvointi ja hitaus voimistuu kuluttajakäyttäytymisessä? Elämysyhteiskunnasta

Lisätiedot

Porvoolaisten sitoutuminen matkailuun MATKATIETO 2016 EVA HOLMBERG, JARMO RITALAHTI, OLIVIA MIETTINEN & RONJA LEHTINEN

Porvoolaisten sitoutuminen matkailuun MATKATIETO 2016 EVA HOLMBERG, JARMO RITALAHTI, OLIVIA MIETTINEN & RONJA LEHTINEN Porvoolaisten sitoutuminen matkailuun MATKATIETO 2016 EVA HOLMBERG, JARMO RITALAHTI, OLIVIA MIETTINEN & RONJA LEHTINEN Taustaa Matkailijat ovat olleet perinteisesti kiinnostuneita paikallisista kulttuureista,

Lisätiedot

Hemmottelumatkailu Virossa

Hemmottelumatkailu Virossa Hemmottelumatkailu Virossa Tarmo Bachmann Kartanonherra Vihula Manor Country Club & Spa 28.9.2011 Lapin Matkailuparlamentti Mistä tänään puhutaan! Mista kaikki alkoi - historia Viron kylpylähistoria perinteet

Lisätiedot

MILLÄ TUOTTEILLA JA MILLE MARKKINOILLE? 28.11.2007 Ari Ålander Markkinointijohtaja Keski-Suomen matkailu

MILLÄ TUOTTEILLA JA MILLE MARKKINOILLE? 28.11.2007 Ari Ålander Markkinointijohtaja Keski-Suomen matkailu MILLÄ TUOTTEILLA JA MILLE MARKKINOILLE? 28.11.2007 Ari Ålander Markkinointijohtaja Keski-Suomen matkailu K-S MATKAILUN KEHITTÄMISEN TAVOITTEET VUODELLE 2013 alueellisen matkailutulon kasvattaminen 5% vuodessa

Lisätiedot

Kyllä maalla on mukavaa!

Kyllä maalla on mukavaa! Kyllä maalla on mukavaa! Kotimaan vapaa-ajan markkinat Kotimaan matkailun nykytrendit ja tulevaisuuden näkymät Jyväskylä 1.9.2016 Kimmo Aalto Toiminnanjohtaja Lomalaidun Ry 15.12.2016 kimmo.aalto@lomalaidun.fi

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa - Kuluttajakysely Maaliskuu 2010 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Jaana Kurjenoja Taustaa Päivämatkat ja yöpymisen Virossa

Lisätiedot

Mahdollisuuksien Vierumäki. Tyyppi-hanke Tulosseminaari Sarianna Manselius Liikunta- ja hyvinvointipalvelut

Mahdollisuuksien Vierumäki. Tyyppi-hanke Tulosseminaari Sarianna Manselius Liikunta- ja hyvinvointipalvelut Mahdollisuuksien Vierumäki Tyyppi-hanke Tulosseminaari 8.12.2015 Sarianna Manselius Liikunta- ja hyvinvointipalvelut Vierumäki on lähellä Vierumäki sijaitsee 25km päässä Lahdesta, keskellä suomalaista

Lisätiedot

MEKIN UUDET HAASTEET. Keski-Suomen matkailuparlamentti Jyväskylä 29.11.2006. Pirkko Perheentupa Matkailun edistämiskeskus

MEKIN UUDET HAASTEET. Keski-Suomen matkailuparlamentti Jyväskylä 29.11.2006. Pirkko Perheentupa Matkailun edistämiskeskus MEKIN UUDET HAASTEET Keski-Suomen matkailuparlamentti Jyväskylä 29.11.2006 Pirkko Perheentupa Matkailun edistämiskeskus MEKin uudet tehtävät 2007 Yhtenäistää ja selkeyttää Suomen matkailullista kokonaiskuvaa

Lisätiedot

Venäläiset kuluttajat Suomessa

Venäläiset kuluttajat Suomessa Venäläiset kuluttajat Suomessa - Poimintoja tuloksista - Verottomat ostokset, maahantulot ja yöpymiset - Rajahaastattelututkimus syyskuu 2015 elokuu 2016 Rajahaastattelut on tehnyt Tutkimus- ja Analysointikeskus

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration 1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

Uusi Myllypuron Ostari

Uusi Myllypuron Ostari Citycon on aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Ostari Citycon on kauppakeskusten aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä. Luomme puitteet menestyvälle

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa - Kuluttajakysely Maaliskuu 2011 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Suomalaisten vapaa-ajan matkailu Viroon Päivämatkat

Lisätiedot

gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla

gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla Yhteismarkkinointi Joukkueajattelu Paras matkailualue (joukkue) voittaa Resurssit Yhdessä enemmän kuin yksin Yhteinen suunta

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

Active Ageing kohti voimavarakeskeisiä ikääntyneiden palveluja

Active Ageing kohti voimavarakeskeisiä ikääntyneiden palveluja FURTHER EAST FROM THE EAST Active Ageing kohti voimavarakeskeisiä ikääntyneiden palveluja Valmennuspaja 7.2.2017, Joensuu Päivi Franssila Active Ageing Maailman Terveysjärjestön (WHO, 2002) luoma käsite

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Kuvataanko erikseen? Eettinen, kotimainen ja kestävä sijoituskohde

Kuvataanko erikseen? Eettinen, kotimainen ja kestävä sijoituskohde Kuvataanko erikseen? Eettinen, kotimainen ja kestävä sijoituskohde Ainutlaatuinen Edistyksellinen Kotimainen Eettinen Vastaa tarpeeseen Kehittyvä Ajankohtainen Pitkä kokemus Jalmari Jyllin Säätiö on toiminut

Lisätiedot

Omahoidon juurruttamisen polut. Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur Sirkku Kivisaari

Omahoidon juurruttamisen polut. Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur Sirkku Kivisaari Omahoidon juurruttamisen polut Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur 10.10.12 Sirkku Kivisaari 2 Jäsennys 1. Mitä on terveys? 2. Paradigman muutos terveyspalveluissa

Lisätiedot

Tietoa ja inspiraatiota

Tietoa ja inspiraatiota Terveyspolitiikka Tietoa ja inspiraatiota Nykypäivänä arvostamme valinnan vapautta. Tämä ilmenee kaikkialla työelämässämme, vapaa-aikanamme ja koko elämäntyylissämme. Vapauteen valita liittyy luonnollisesti

Lisätiedot

Millainen on asiakkaan suhde luontoon; tunnistatko ekoturistin ja etnomaalaisen? 25.3.2014 Taulun Kartano

Millainen on asiakkaan suhde luontoon; tunnistatko ekoturistin ja etnomaalaisen? 25.3.2014 Taulun Kartano Millainen on asiakkaan suhde luontoon; tunnistatko ekoturistin ja etnomaalaisen? 25.3.2014 Taulun Kartano Maisemasuunnittelija Jutta Ahro MKN Maisemapalvelut Sitra 2013: Luonnonlukutaito. Luo liiketoimintaa

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

KALASTUS TYÖVÄLINEENÄ

KALASTUS TYÖVÄLINEENÄ FANTASY FISHING on suomalainen kalastusohjelmapalveluihin ja ka sintehtyihin perhoihin erikoistunut yritys, joka tarjoaa kalastusaktiviteetteja ja sen oheispalveluja yrityksille ja yksityisille henkilo

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Venäläiset kuluttajat Suomessa

Venäläiset kuluttajat Suomessa Venäläiset kuluttajat Suomessa - Pietarin alueen kuluttajakysely Kesä-syyskuu 2011 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Venäläisten matkailu Suomessa Yleistä

Lisätiedot

Avoimen yliopiston neuvottelupäivät Helsinki Toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen Kansalaisopistojen liitto KoL

Avoimen yliopiston neuvottelupäivät Helsinki Toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen Kansalaisopistojen liitto KoL Avoimen yliopiston neuvottelupäivät Helsinki 15.11.2012 Toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen Kansalaisopistojen liitto KoL YLEISESTÄ TAUSTATILANTEESTA Meneillään suomalaisen talouden ja yhteiskunnan murros

Lisätiedot

Voimaa Pirkanmaan matkailuun 2016 2017 (18 kk)

Voimaa Pirkanmaan matkailuun 2016 2017 (18 kk) Voimaa Pirkanmaan matkailuun 2016 2017 (18 kk) Lähtökohta Suomen matkailustrategia, Visit Finlandin katto ohjelmat, Pirkanmaan elämystalouden strategia ja Pirkanmaan matkailuyritysten toiveet (kysely tehty

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa - Lapsiperheet Kuluttajakysely, maaliskuu 2010 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Suomalaisten Viron matkailu Päivämatkat

Lisätiedot

KUOPION MATKAILUN KEHITYS

KUOPION MATKAILUN KEHITYS Tilastotiedote 11 / 2016 KUOPION MATKAILUN KEHITYS Yöpymiset tammi-kesäkuussa 2016 Ulkomaalaisten yöpymiset 2008-2015 Tilastonkeskuksen tilastoinnin piiriin kuuluvat majoitusliikkeet, joissa on vähintään

Lisätiedot

Persoonatyökalu. Asiakaslähtöinen lähestymistapa

Persoonatyökalu. Asiakaslähtöinen lähestymistapa yökalu Asiakaslähtöinen lähestymistapa Palveluyrityksen liiketoiminnassa on tarkoituksena tyydyttää asiakkaan toiveita ja vastata asiakkaiden odotuksiin, näin muodostuu palvelun asiakaskeskeisyys entistä

Lisätiedot

Kansainvälisen matkailun trendejä Suomen näkökulmasta

Kansainvälisen matkailun trendejä Suomen näkökulmasta Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.01.2010, TahkoSpa, Nilsiä Kansainvälisen matkailun trendejä Suomen näkökulmasta MEGATRENDEJÄ Yeoman, Ian (2008). Tomorrow s Tourist. Scenarios and Trends.

Lisätiedot

Eteläsavolaisen ruokamatkailun kehittämishanke Ruoka matkailun keskiöön

Eteläsavolaisen ruokamatkailun kehittämishanke Ruoka matkailun keskiöön Eteläsavolaisen ruokamatkailun kehittämishanke Ruoka matkailun keskiöön 2013-2014 Ruokamatkailun mahdollisuudet ja haasteet infotilaisuuden 25.9. ohjelma Eteläsavolaisen ruokamatkailun kehittämishanke

Lisätiedot

Tulevaisuuden uimaseura.

Tulevaisuuden uimaseura. Tulevaisuuden uimaseura #urheiluseura @SipiKoo Ennen oli paremmin? Ennen oli helpompaa? Ennen oli ennen. Nyt on nyt. Hyvän seuran ulottuvuudet Resurssien hankintakyky Jatkuvuus, toimintaympäristön lukutaito

Lisätiedot

Hyvinvointimatkailun maailmanlaajuinen osuus $ 439 miljardia. 14 % kaikesta matkailun kulutuksesta

Hyvinvointimatkailun maailmanlaajuinen osuus $ 439 miljardia. 14 % kaikesta matkailun kulutuksesta Suomi- luonnollisen hyvinvoinnin lähde Hyvinvointimatkailun kehittämisstrategia 2014-2018 Talouslukuja Hyvinvointimatkailun maailmanlaajuinen osuus $ 439 miljardia 12 miljoonaa työpaikkaa 14 % kaikesta

Lisätiedot

Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa

Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa Jaakko Lehtonen, Executive Vice President 5.2.2015 2 JAAKKO LEHTONEN Ulkomaiset yöpymiset matkailun suuralueittain 2013 20 % 25 % 18 % 38 % Rannikko ja saaristo,

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Kesän luontomatkailutuotteiden kysynnän kasvupotentiaali ja ostomotivaatio Lapissa

Kesän luontomatkailutuotteiden kysynnän kasvupotentiaali ja ostomotivaatio Lapissa Kesän luontomatkailutuotteiden kysynnän kasvupotentiaali ja ostomotivaatio Lapissa Kirsi Nikkola Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti Lapin yliopisto Tutkimusprojekti ja menetelmät Tutkin Lapin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

Lapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto

Lapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailustrategia 2011-2014 28.9.2011 Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailun visio 2014 Lappi Puhdasta ELÄMÄNVOIMAA lähelläsi. Lappi on Euroopan johtava kestävän luonto- ja elämysmatkailun kohde

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN HYVINVOINNIN

IKÄIHMISTEN HYVINVOINNIN IKÄIHMISTEN HYVINVOINNIN PYSYVYYS JA KULUTUSTOTTUMUKSET KÄKÄTE-seminaari 6.9.2012 Sirpa Kärnä YTT, Lehtori (ent.) Savonia-amk, Iisalmen yksikkö LUENNON NÄKÖKULMA JA AIHEALUEET (1) Suomalaisten ikääntyminen

Lisätiedot

Suunnitteluapua asiakkailta Maaseutumatkailun asiakastutkimus

Suunnitteluapua asiakkailta Maaseutumatkailun asiakastutkimus 37. Valtakunnallinen maaseutumatkailuseminaari, Kauhava 22.-23.3.2011 Suunnitteluapua asiakkailta Maaseutumatkailun asiakastutkimus Juho Pesonen, Itä-Suomen yliopisto, Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos,

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Ethical Leadership and Management symposium

Ethical Leadership and Management symposium www.laurea.fi Ethical Leadership and Management symposium Hyvinvointipalvelut ekosysteemien tietojen mallintaminen 6.10.2016 Dos. Jorma Jokela 2 3 MORFEUS hanke WORKSHOP työskentelyn taustalla yliopettaja

Lisätiedot

Maakunnan turvallisuus Kuopio Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen

Maakunnan turvallisuus Kuopio Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen Maakunnan turvallisuus Kuopio 28.10.2016 Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen Suomi maailman turvallisin maa World Economic Forum arvioi Suomen maailman turvallisimmaksi maaksi Onko Etelä-Savo Suomen turvallisin

Lisätiedot

Tulevaisuuden virkistys ja hyvinvointi tulevat luonnosta

Tulevaisuuden virkistys ja hyvinvointi tulevat luonnosta Tulevaisuuden virkistys ja hyvinvointi tulevat luonnosta Tuija Sievänen Luonnosta voimaa ja hyvinvointia seminaari 25.3.2014 Haltia, Nuuksio Luonnon virkistyskäytön tutkimus Luonnon virkistyskäytön valtakunnallinen

Lisätiedot

TAK Rajatutkimus tuloksia Kouvolan seutu

TAK Rajatutkimus tuloksia Kouvolan seutu TAK Rajatutkimus 2014 tuloksia Kouvolan seutu 2 Suomessa / Ruotsissa vierailleet ulkomaalaiset matkailijat vuonna 2012 Venäjä Viro Ruotsi/Suomi Saksa Iso-Britannia Norja USA Japani Ranska Kiina Tanska

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

Kulttuurisesti kestävä matkailu. Nina Vesterinen

Kulttuurisesti kestävä matkailu. Nina Vesterinen Kulttuurisesti kestävä matkailu Nina Vesterinen Kestävä matkailu "Tourism that takes full account of its current and future economic, social and environmental impacts, addressing the needs of visitors,

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä IKÄÄNTYNEET Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Seniorikyselyyn vastasi 89 yli 65-vuotiasta pieksämäkeläistä. Vastaajiksi on valikoitunut liikunnallisesti erittäin

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa - Kuluttajakysely Maaliskuu 2012 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa 500 Suomalaisten matkailumenot Viroon 2002-2011 Milj.

Lisätiedot

Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari

Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari 01 ostari on osa sujuvaa arkea riittävä, nopea ja helppo. 02 sijaitsee lähellä ihmisiä, harrastuksia ja kulkureittejä. 03 vahva ja vakiintunut kauppapaikka

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotimainen kysyntä supistuu edelleen Mara-alan tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä MaRan tiedotustilaisuus 11.12.2014 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa Selvitys perustuu Eurostatin ja Tilastokeskuksen tilastoihin sekä otospohjaiseen kuluttajakyselyyn: TAK Oy: Rajahaastattelut eli henkilökohtaiset

Lisätiedot

FinlandCare-ohjelman ydin

FinlandCare-ohjelman ydin FinlandCare-ohjelman ydin 2015-2016 Suomalaisten terveysalan palveluyritysten kansainvälistymisen ja viennin edellytyksien parantaminen. Yritysten kansainvälisen liiketoiminnan tukeminen. Hoito-, hoiva

Lisätiedot

Suomalainen viinikulttuuri Mitä se on? Mikä Viini!

Suomalainen viinikulttuuri Mitä se on? Mikä Viini! Suomalainen viinikulttuuri Mitä se on? Mikä Viini! 14.9.2016 Millaisia viininjuojia suomalaiset ovat? Ja kuinka me eroamme viininkuluttajina muista pohjoismaalaisista? Tuloksia koostettu seuraavista tutkimuksista:

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Matkailuinvestointien tulevaisuus Suomessa - case Holiday Club

Matkailuinvestointien tulevaisuus Suomessa - case Holiday Club Matkailuinvestointien tulevaisuus Suomessa - case Holiday Club Holiday Club Perustettu 1986 Holiday Club on Euroopan johtava viikko-osakealan yritys ja Suomen johtava vapaa-ajan asumisen ja matkailun toimija.

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

Matkailutilasto Lokakuu 2016

Matkailutilasto Lokakuu 2016 Matkailutilasto Lokakuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat 4,0 prosenttia Oulussa Lokakuussa 2016 Oulussa yövyttiin 49 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 43 000 yötä ja ulkomaalaiset

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman Matkailutoimijoiden toiveita museoille 1 Matkailun toimiala Matkailuelinkeinoa on vaikea määritellä tarkasti, sillä useat alat ovat siihen yhteydessä. Matkailu kytkeytyy eri elinkeinoihin ja yhteiskuntaan.

Lisätiedot

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014 Toimeksiantaja Kivijärven kunta KÄYTETTY MENETELMÄ Menomenetelmä Tulomenetelmä Asukaskyselyt (keskiarvot) Kuntatilastot Mökkikyselyt

Lisätiedot

Matkailutilasto Syyskuu 2016

Matkailutilasto Syyskuu 2016 Matkailutilasto Syyskuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 6,6 prosenttia Oulussa Syyskuussa 2016 Oulussa yövyttiin 50 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 41 000 yötä ja ulkomaalaiset

Lisätiedot

Liikkuvan Arjen Design KÄYTTÄJÄPROFIILIT. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hanna Laisi, Sabella Kiias & Noora Hokkanen

Liikkuvan Arjen Design KÄYTTÄJÄPROFIILIT. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hanna Laisi, Sabella Kiias & Noora Hokkanen KÄYTTÄJÄPROFIILIT Metropolia Ammattikorkeakoulu Hanna Laisi, Sabella Kiias & Noora Hokkanen KÄYTTÄJÄPROFIILIT TYÖMATKAPYÖRÄILIJÄ SATUNNAINEN PYÖRÄILIJÄ RETKIPYÖRÄILIJÄ MAANTIEPYÖRÄILIJÄ MAASTOPYÖRÄILIJÄ

Lisätiedot

HYVINVOINTILOMAKE. pvm

HYVINVOINTILOMAKE. pvm HYVINVOINTILOMAKE pvm Tämä kyselylomake käsittelee hyvinvointiasi, elämäntapojasi ja sitä, miten hoidat pitkäaikaissairauttasi tai -sairauksiasi, jos sinulla on sellaisia. Täytä lomake ja ota se mukaasi

Lisätiedot

Ratsastuksen 2000-luvun ilmiöt

Ratsastuksen 2000-luvun ilmiöt HEVOSALA WAU! Yhteiskunnan muutos o Väestö ikääntyy ja keskittyy alueellisesti o Yhteiskunta palvelullistuu ja hyvinvointipalveluiden kysyntä kasvaa o Some ja digitaalisuus mullistavat vuorovaikutussuhteita

Lisätiedot

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan Hankekuvaus Hanke Turvallisuus kotona vuorokauden ympäri alkoi elokuussa 2010. Kaksivuotinen hanke on Kristiinankaupungin oma ja sen osarahoittajana toimii Pohjanmaan liitto. Hankkeen pääasiallisena kohderyhmänä

Lisätiedot

Hevosharrastuksen merkitys ja ratsastuskouluyrittäjän mietteitä kuntayhteistyöhön Minna Martin-Päivä. Forssa

Hevosharrastuksen merkitys ja ratsastuskouluyrittäjän mietteitä kuntayhteistyöhön Minna Martin-Päivä. Forssa Hevosharrastuksen merkitys ja ratsastuskouluyrittäjän mietteitä kuntayhteistyöhön Minna Martin-Päivä Forssa 14.6.2010 Esityksen sisältö: Hevosharrastuksen merkitys Kunnalle Harrastajille/perheille Hevosyritys

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia kansallispuistoista

Terveyttä ja hyvinvointia kansallispuistoista Terveyttä ja hyvinvointia kansallispuistoista Lapin Matkailuparlamentti Rovaniemi 24.-25.9.2014 Joel Erkkonen Erikoissuunnittelija Kuvittele uusi lääke, joka pitäisi sinut aktiivisempana ja terveempänä

Lisätiedot

Luonto- ja aktiviteettimatkailusta uutta liiketoimintaa Kotka Pirjo Räsänen

Luonto- ja aktiviteettimatkailusta uutta liiketoimintaa Kotka Pirjo Räsänen Luonto- ja aktiviteettimatkailusta uutta liiketoimintaa 29.1.2014 Kotka Pirjo Räsänen Valmennuksessa opit: - kansainvälisen matkailun markkinoinnin peruskäsitteet - valmiudet aloittaa jakelukanaviin kohdentuvia

Lisätiedot

Matkailutilasto Joulukuu 2016

Matkailutilasto Joulukuu 2016 Matkailutilasto Joulukuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset 3,6 prosentin kasvussa Oulussa Joulukuussa 2016 Oulussa yövyttiin 43 000 yötä, joista suomalaiset 34 000 ja ulkomaalaiset 9 400 yötä.

Lisätiedot

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot

BALANSSIN JOOGAPAKETIT 2016

BALANSSIN JOOGAPAKETIT 2016 BALANSSIN JOOGAPAKETIT 2016 Esim. kokous-, tyky-, tyhy- ja virkistyspäivien ohjelmaan liitettäviä palveluita. Virkisty joogakävelyllä 60min 100 kävelyä hiljaisuudessa hiekkadyyneillä pitkospuita pitkin.

Lisätiedot

IFHE JA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTTEET

IFHE JA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTTEET YK:N KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTEET JA KOTITALOUSALA IFHE Position Paper / Terhi Lindqvist Marttaliitto 2016 IFHE JA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTTEET IFHE hyväksyi Korean maailmankongressissa IFHE Position

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta 10.2.2011 Markku Tervahauta palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki ASIAKASVOLYYMI Potentiaaliset asiakkaat (yritykset,

Lisätiedot

Matkailutilasto Marraskuu 2016

Matkailutilasto Marraskuu 2016 Matkailutilasto kuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät Oulussa 4,4 prosenttia kuussa 2016 Oulussa yövyttiin 42 000 yötä, joista suomalaiset 36 000 ja ulkomaalaiset 6 200 yötä. Yhteensä

Lisätiedot

Kuusamo-Lapland. Matkailun kansainvälistymisstrategia ja toimijoiden alueellinen yhteistyö

Kuusamo-Lapland. Matkailun kansainvälistymisstrategia ja toimijoiden alueellinen yhteistyö Kuusamo-Lapland Matkailun kansainvälistymisstrategia ja toimijoiden alueellinen yhteistyö Hyvinvointia meille ja muille seminaari Jyväskylän Paviljonki 26.10.2009 Toimitusjohtaja Mika Perttunen Arvomme

Lisätiedot

Matkailutilasto Helmikuu 2016

Matkailutilasto Helmikuu 2016 Matkailutilasto Helmikuu 2016 SISÄLLYSLUETTELO Yhteenveto... 1 Tiivistelmä... 2 Matkailun avainluvut Oulussa... 3 Yöpymiset kansallisuuksittain... 5 Yöpymiset vertailuseuduilla... 6 Tietoa tilastoista...

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

Metsäluomu biotalouden mahdollisuutena Luomufoorumi 3.2.2016

Metsäluomu biotalouden mahdollisuutena Luomufoorumi 3.2.2016 Metsäluomu biotalouden mahdollisuutena Eija Vuorela Suomen 4H-liitto/Youngfour Oy Luonnontuotteet monipuolistuvissa arvoverkoissa (LUMOA) -hanke Yhteistyössä Rainer Peltola LUKE 2 Mennään metsään Suomi

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Ikäinnovaatio hanke

Ikäinnovaatio hanke Ikäinnovaatio 2012-2014 hanke http://www.uef.fi/ikainnovaatio 30.5.2013 Paronen, Elsa Ropponen, Katja Ahonen, Tommi Hämäläinen, Susanne Tutkimustulokset -esityksen eteneminen 1)Tutkimus asetelma 2) Kyselyyn

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot