100 vuotta sähköä Kokkolassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "100 vuotta sähköä Kokkolassa"

Transkriptio

1 KOKKOLAN ENERGIAN ASIAKASLEHTI 2/2005 Vuotta År 100 vuotta sähköä Kokkolassa Jugendin helmi nousi Rantakadulle Saunalaitoksesta kylpylätunnelmaa Pirinää pienen pojan saappaissa Valoa käytetään yleensä liikaa Sähköinen aikamatka

2 Vuotta År Sisältö 2/2005 Juhlapuhe 1 Valot syttyneet 61. leveysasteella. Täydellinen menestys. 2 Ajasta, jolloin tuohus sytytti takin ja lampun 4 Jugendin helmi nousi Rantakadulle 6 Saunalaitoksesta kylpylätunnelmaa 8 Pirinää pienen pojan saappaissa 10 Valoa käytetään yleensä liikaa 12 Sähköinen aikamatka 14 Julkaisija: Kokkolan Energia Postiosoite: PL 165, KOKKOLA Katuosoite: Varastotie 3 Puhelin (06) Telefax (06) Päätoimittaja: Tapio Härkönen Toimituskunta: Keski-Pohjanmaan Kirjapaino Oyj: Elina Hirvinen, Minna Mustonen ja Maarit Puukangas Kokkolan Energia: Tapio Härkönen ja Maria Kakkuri Kuvat: Kuvatiimi: Aki Paavola ja Tomi Hirvinen, kansikuva: Esa Tiainen, Energiapuisto: Ilkka Volanen Ulkoasu: CreaMedia: Tanja Känsäkoski Painopaikka: ArtPrint Painosmäärä: kpl Lakiuudistus muuttaa paikallisten sähkölaitosten toimintaa 16

3 Juhlapuhe Kuva: Kuvatiimi/Tomi Hirvinen Tulevana adventtina tulee kuluneeksi sata vuotta siitä, kun ensimmäiset sähkövalot syttyivät Kokkolaan Isokadulle ja raatihuoneen kuuseen luvulla osana ns. teollista vallankumousta tehtiin lähes kaikki sähköön liittyvät keksinnöt. Ensimmäinen kaupallinen sovellutus oli lennätin v Se oli vastaus nopeaan tiedon välittämiseen ja se levisi käsittämättömän nopeasti, eli muutamassa vuodessa tänne Kokkolaan asti. Ensimmäiset valaistussovellutukset tehtiin Ranskassa majakoiden valolähteeksi jo 1860-luvulla. Kaupallinen leviäminen antoi odottaa hyväksyttävää valolähdettä, jolla sähkövirta muutetaan valoksi. Edisonin keksiessä hehkulankalampun vuonna1879 aukeni tämäkin solmu. Sähkön voittokulku valonlähteenä alkoi. Kokkolassa sähköä valaistustarkoituksiin käytettiin ensimmäisen kerran 1898 Friisin konepajalla Ykspihlajassa. Vuonna 1901 yritettiin kaupungin sähköistystä yhtiöpohjalle, mutta tarvittavat riskisijoittajat puuttuivat ja hanke raukesi. Kolme vuotta myöhemmin, eli huhtikuussa 1904 kaupunginvaltuusto päätti kuitenkin rakentaa sähkö- ja saunalaitoksen varsin keskeiselle paikalle Rantakadulle. Päätöksen jälkeen alkoi tosi toimet, ilman ajallemme ominaisia valituksia. Rakennus ja koneistot suunniteltiin, rakennettiin sekä asennettiin 19 kuukaudessa. Tämä on kova suoritus tänäkin päivänä. Rakentaminen ja jopa rakennusmateriaalien valmistus kilpailutettiin, aivan nykysääntöjen mukaan. Valittiin voimakoneeksi höyryturbiini, joka oli varsin edistyksellinen ratkaisu. Eli osattiin sitä sata vuotta sittenkin. Nuoremmille ja Kokkolaan viime vuosina muuttaneille mainittakoon, että laitoksesta rakennus seisoo edelleen ylväänä ja sen omistaa ja siinä toimii Keski-Pohjanmaan liitto. Vanhoista asiapapereista voi päätellä, että pyrittiin rakentamaan nykyaikainen saunalaitos, joka sivutuotteena tekee sähköä. Sellainen siitä tulikin, mutta kun sähkön ylivertaisuus valaistuslähteenä huomattiin, myytiin laitoksen kapasiteetti vuodessa loppuun ja oli ensimmäisen laajennuksen aika. Laajennuksia tehtiin kolmenkymmenen ensimmäisen vuoden aikana yhteensä kolme. Hyvät lukijat, Kokkolan Energian satavuotinen historia voidaan jaksottaa monella eri tavalla. On ollut: Sauna ja Sähkölaitoksen aika, Sähkölaitoksen aika ja Energialaitoksen aika, kukin noin 30 vuotta. On ollut: Tasavirta ja vaihtovirta ajat, pituudeltaan 40 ja 60 vuotta. On ollut: Edistyksen ja kehityksen aikoja sekä paikallaan pysymisen aikoja. Molempia n. 50 vuotta. On ollut: Luottamusjohdon ja ammattijohtajuuden ajat. Molemmat n. 50 vuotta. On ollut: Pitkiä työhistorioita, palkkatyössä ja hallinnossa, pisimmillään yli 40 vuotta. On ollut: Oman tuotannon ja ostoenergioiden ajat. Molemmat n. 50 vuotta. Kokkolan Energia on koko historiansa ajan ollut osa Kokkolan kaupunkia, ja kaupunkilaisten palvelija. Olemme aina toimineet julkisen ja avoimen sektorin rajapinnassa ja pyrkineet välittömästi luopumaan toiminnoista, jonka joku muu hoitaa paremmin kuin me. Päätöksiä tehdessämme kyselemme. Onko kysymyksessä Kokkolan ja kokkolalaisten etu? Näillä eväillä olemme saavuttaneet sen molemminpuolisen luottamuksen, joka on ratkaisevan tärkeää menestykselle näin pääomavaltaisella, pitkäikäisellä ja yhteiskunnan joka soluun tunkeutuvalla toimialalla. Uskon vakaasti, että samoilla eväillä menestytään myös seuraava vuosisata. Kiitos Omistajat! Kiitos Asiakkaat! Kiitos Työtoverit! Kiitos Yhteistyöorganisaatiot! Juhani Paananen Energiajohtaja viimeiset 25 vuotta SAUNA JA SÄHKÖLAITOS 1

4 Tampereen muistolaatta Valot syttyneet 61. leve Täydellinen menestys Tamperelaisen teollisuuslaitoksen työtiloissa vallitsee sähköinen ja odottava tunnelma. Kunnianarvoisan kutsuvierasjoukon läsnä ollessa sytytetään Suomen historian ensimmäinen hehkulamppu. On maaliskuun 15. päivä vuonna Sähköistymisen kärjessä Tuosta maaliskuisesta päivästä voidaan katsoa sähkön hyötykäytön alkaneen Suomessa. Pohjoisesta sijainnistaan huolimatta Suomi oli maailman ensimmäisiä maita, johon valot syttyivät sähkön saattelemana. Suurissa teollisuusmaissakin sähkölaitostoiminnan syntyvaiheet ajoitetaan 1880-luvun alkuvuosiin. Se, miksi Suomi edusti sähköistyvää maailmaa Euroopan metropolien rinnalla, on onnekkaan sattuman kauppaa. Tampereen suurimman teollisuuslaitoksen, Finlayson & Co:n puuvillatehtaan, omistajaperheen poika Carl von Nottebeck nimittäin pääsi opiskelemaan insinöörintutkintoa Zurichiin. Hän työskenteli jonkin aikaa myös Yhdysvalloissa, ja kuinka ollakaan - oppi-isänä toimi Thomas Alva Edison. 2 SAUNA JA SÄHKÖLAITOS

5 Nykyaika kutomosaliin Koska Carl sai seurata sähkön hyötykäytön kehitystä aitiopaikalta, tarjosi hän isälleen, tehdaspatruuna Wilhelm von Nottebeckille Edisonin valaistusjärjestelmää asennettavaksi kutomon työtiloihin. Kokeilu täytti odotukset. Tehtaan valtavaan kutomosaliin asennetut 160 hehkulamppua toimivat moitteettomasti, ja niin Edison sai parin päivän kuluttua Tampereelta lähetetyn sähkeen: Valot syttyneet 61. leveysasteella. Täydellinen menestys. Tampere näyttää tietä Finlaysonin onnistunut alku innosti monet muutkin suomalaiset teollisuuslaitokset hankkimaan valaistusdynamoita luvulla dynamoita pyöritettiin joko omalla höyrykoneella tai tehtaan muun voimankäytön yhteydessä. Paikka paikoin sähkövaloa riitti myös tehtaan lähipiirissä asuville. Sähkön käyttömahdollisuuksien laajuus huomattiin paria vuotta myöhemmin. Tammikuussa 1887 Tampereen Sanomat kirjoitti, kuinka kaupunkien katujakin voitaisiin valaista sähköllä. Ensimmäinen valaistuskokeilu tehtiin niin ikään Tampereella, ja samalla sai alkunsa Suomen ensimmäinen kunnallinen sähkölaitos. Tampere oli hetkessä siirtynyt pimeästä keskiajasta uuden ajan esikuvaksi Suomessa. Muu Suomi matkaan Tampereen viitoittamana kiinnostus sähköistettyihin katuvaloihin virisi nopeasti eri puolilla Suomea. Helsinkiläiset saivat ensimmäisen sähkölaitoksensa vuonna 1884, sa- ysasteella. Finlaysonin tehtaan sähkögeneraattoria pyörittänyt höyrykone. Kuuseen mittaa Raatihuoneen eteen joulunaikaan pystytetty kuusi valaistiin ensi kerran sähkölampuin Alkuun joulukuusen lamput pantiin paikoilleen puisilta, itse tehdyiltä tikkailta. Tällöin kuusetkin olivat suhteellisen pieniä. Kun paloasema sai snorkkeliauton, saatiin lamput helposti asennettua, ja kuusen pituus kasvoi tuntuvasti. Puoli kymmenen pimeys Vuonna 1968 oli päämuuntaja ylikuormitettu. Siksi joka ilta kello katkaistiin virta hetkiseksi, koska virrantulo vaihdettiin toiselle muuntajalle. mana vuonna syttyi ensimmäinen sähkövalo myös Ouluun Åströmin tehtaalle. Viipurissa sähkölamppu valaisi vuodesta 1887 alkaen, Vaasan vuoro koitti Valaistus oli sähkölaitostoiminnan alkuvaiheessa tärkein sähkön käyttömuoto. Teollisuus havaitsi kuitenkin nopeasti sähkömoottorin tarjoamat mahdollisuudet ja niin sähkön voimakäyttö alkoi yleistyä. Myös kotien sähkökäyttö monipuolistui erityisesti pienten sähkökäyttöisten kodinkoneiden myötä luvulla tulivat käyttöön ensimmäiset sähkösilitysraudat, sähkökeittimet sekä pölynimurit. Sähköä maaseudulle Maaseudulle sähkö levisi, nykyaikaisessa merkityksessä mitattuna, vuoden 1910 tienoilla. Eli vasta noin 30 vuotta sen jälkeen, kun sähkö oli tullut maahamme. Verkkaisen alkulähdön yhtenä syynä oli seikka, että maaseudulla öljylamppu oli vastikään vakiinnuttanut asemansa valolähteenä. Myös taloudellinen niukkuus hillitsi sähkön käyttöönottoa. Vasta sitten, kun kaupungeissa oli päästy järjestelmälliseen sähkölaitostoimintaan, kehitys sai vauhtia myös maaseudulla. Suomen itsenäistymisen virittämä henkinen ja taloudellinen toimeliaisuus loi erinomaiset edellytykset myös maaseudun sähköistymisen jatkamiselle. Sähköistys eteni hyvää vauhtia, ja kun vuonna 1918 vain parikymmentä maalaiskuntaa oli sähkön piirissä, oli sähköistettyjen kuntien määrä viisi vuotta myöhemmin kymmenkertainen. Teksti: Elina Hirvinen Kuvat: Vuosisata sähköä Suomessa, julkaisija Suomen Sähkölaitosyhdistys r.y. SAUNA JA SÄHKÖLAITOS 3

6 Friisin konepaja1910. Teksti: Elina Hirvinen Lähde: Eero Huima Kuvat: Kuvatiimi/Tomi Hirvinen ja Aki Paavola, Vi Neristassbor rf/kokkolan kotiseutuarkisto, Old-Fashioned Silhouettes/Grafton Ajasta, jolloin tuohus s Mattakeltainen valo lakaisee Isokatua. Kello ei ole vielä iltakymmentä, ja sen vuoksi eteensä jotain näkeekin. On syksy Öljylampun keksiminen on tuonut Kokkolaankin katuvaloja, öljyllä toimivia, niin sanottuja Forsellesin lamppuja. Lyhdyt ovat korkeiden pylväiden päässä ja ne valaisevat kaupungilla kulkijoita aina yhteentoista saakka illalla. Näiden lamppujen sytyttäminen on uskottu palkkiota vastaan suutarimestareille Vierimaa ja Erik Martin. Hämärän tullen, kun sytyttäjät menevät pitkät tikkaat olallaan tehtäväänsä täyttämään, heidän kannoillaan kulkee liuta pikkupoikia. Pojat huvittelevat potkaisemalla juuri sytytettyä lyhtyä niin, että valo sammuu ja valo täytyy sytyttää uudelleen. Paitsi valon syttyminen, mikä sekään ei ollut helppoa tuulisina iltoina, lisäsi jännitystä suutarimestareiden pitkät liehuvat parrat, jotka koristivat kummankin sytyttäjän leukaperiä. Poikien mielestä parrat ovat jatkuvassa vaarassa syttyä tuleen. Tiettävästi näin ei ole koskaan käynyt, mutta tammikuussa vuonna 1905, kun öljylamppuja oli jo Rantakatua ja Kolumäkeä myöten, sattui tapaus, josta kirjoitettiin jopa Kokkola-lehdessä. Tuolloin sytytettyään erään lyhdyn, ukko ei sammuttanutkaan tuohusta, vaan kiipesi alas tikkaita sytyttääkseen samalla tuohuksella toisenkin lyhdyn. Sitäpä hänen ei olisi pitänyt tehdä, sillä tuohus palaessaan tartutti liekin tulensytyttäjän takkiin. Muu ei auttanut, kuin ottaa takki päältä pois ja polkemalla lumihankeen tukahduttaa tuli. Entäs syksy 1899! Kaupungilla piti vaeltaa pilkkopimeässä, ja ne jotka uskalsivat ulos ilman omia valovehkeitä, saivat haparoida kuraisilla kaduilla näkemättä tuskin vastaantulijaa. Siinä oltiin aivan hengenvaarassa. Lyhtyjen sytyttäjä ei ollut laiminlyönyt velvollisuuttaan, vaan kaasuöljy, jota lyhdyissä poltettiin, oli lopussa, eikä sitä tuova laiva ollut vielä saapunut. Eihän öljylamput toki valaisseet muutenkaan aina. Kuutamoisina iltoina ei lamppuja sytytetty. Yhä useammin myös muina pimeinä, niin sanottuina poliisikuutamoiltoina oli valot sammutettuina. 4 SAUNA JA SÄHKÖLAITOS

7 Olihan tuossa vaiheessa Kokkolassa toki jo sähkötkin. Friisin veljekset Tuomas ja Juhani, olivat asentaneet konepajaansa sähkökoneen jo vuonna Se tuotti sähkövirtaa teollisuuslaitoksen tarpeeseen ja lisäksi valovirtaa Ykspihlajan koteihin. Vuotta Kaupunginvaltuusto päätti huhtikuussa 1904 perustaa sähkölaitoksen ja hankkia sähkövalaistuksen Kokkolaan. Joulukuussa 1905 Isokadulle tuli kuusi kappaletta isoja kaarilamppuja ja seuraavana vuonna niitä lisättiin. Samana jouluna 1905 valaistiin ensi kerran myös raatihuoneen edessä oleva joulukuusi sähköllä. Näin katuvalaistus oli saatu Kokkolaan! Sähkölamppuja käytiin katsomassa maakunnasta saakka, sen verran erikoisia ne olivat. Lamppujen teho oli 1000 normaalia kynttilää, candelaa. Pienemmille kaduille hankittiin valaistukseksi 150 kynttilän tehoisia Nerustlamppuja. Joka toinen katulamppu sammutettiin illalla kello 10 ja loput keskiyöllä. Sähkövalon kehittämiseen käytettiin 75 hevosvoiman konetta sekä kahta höyrypannua, kumpikin tulipinnaltaan 50 neliömetriä. Siinä koko Rantakatu tärisi uuden Sauna- ja Sähkölaitoksen kohdalta, kun höyrypannut pääsivät kunnolla vauhtiin! ytytti takin ja lampun myöhemmin Kokkolaan perustettiin säätiö parannetun valaistuksen saamiseksi kaupunkiin. Norra Posten kirjoitti vuonna 1891 vaatien Kokkolaan sähkövaloja. Koska painostus sähkön saamiseksi alkoi olla ilmeistä, ryhdyttiin Kokkolassakin valmistelemaan nykyaikaisen valaistuksen hankkimista. Kaupunginvaltuustolta tiedusteltiin, tuleeko kaupunki markalla osakkaaksi sähkövalon saamiseksi perustettavaan yhtiöön. Tarjous hylättiin, mutta yhtiö oikeutettiin pystyttämään tolppia kaduille ja vetämään johdot niihin. Jostain syystä suunnitelmat kuitenkin raukesivat. Kunnes sähkövaloa kokeiltiin vuonna 1902 kolmen Lux-lampun teholla, ja se todettiin kaupungissa tarpeelliseksi. Kokkolan kaupungin sähkölaitoksen valmistuttua 1905 Kokkolan maalaiskunnassa käytettiin vielä jonkin aikaa myös muita valon ja voiman lähteitä. Myllyt ja sahat kävivät vesi- ja tuulivoimalla, Kaustarin ensimmäisessä meijerissä oli lokomobiili luvun alussa teollisuuslaitoksissa oli höyrykone yleinen voimanlähde. Liki viisikymmentä vuotta myöhemmin, sähköt vedettiin viimeiseenkin Kokkolan sähköttömään paikkaan. Öjan Mjosundissa sijaitsevat muutamat talot pääsivät osallisiksi nykyajasta vuonna Kotiseutuneuvos Eero Huima on löytänyt Kokkolan Energian historiasta monta mielenkiintoista tarinaa. SAUNA JA SÄHKÖLAITOS 5

8 Kristina Ahmas entisen sähkö- ja kylpylaitoksen eli nykyisen Keski-Pohjanmaan liiton rakennuksen edessä. Jugendin helmi nousi Rantakadulle Sähkölaitoksen talo, tuo moderni, jugendarkkitehtuurin ylistys, valmistui Rantakadun ja Suntin väliselle maaalueelle, entiselle ryytimaalle vuonna Samassa rakennuksessa toimivat kylpylälaitoksen tilat avattiin suurelle yleisölle seuraavan vuoden keväällä. Kaikkiaan mittavia rakennustöitä tehtiin parin vuoden ajan, sillä silloinen kaupunginvaltuusto teki päätöksen sähkölaitoksen perustamisesta vuoden 1904 kokouksessaan. Rakennuksen valmistumiseen budjetoitiin markkaa, joista reilu 1060 markkaa kuluisi rakennuspiirustuksiin. Piirustukset valtuusto päätti tilata arkkitehtitoimisto Strengell- Frosterukselta, parivaljakolta, joka oli kuuluisa uusista, jopa kapinallisista ajatuksistaan rakennustaiteen saralla. - Me emme enää elä metsästyksestä, emmekä kalastuksesta, vaan me elämme sähkön ja höyryn aikakautta, olivat arkkitehdit Gustaf Strengell ja Sigurd Frosterus todenneet julkisesti. Käyttötarkoitus saneli muodon sekä tyylin Kokkolan museotoimenjohtajan Kristina Ahmaksen mukaan sähkö- ja kylpylälaitoksen rakennusta tulisi lähestyä 6 SAUNA JA SÄHKÖLAITOS

9 ennen muuta filosofiselta kantilta. - Filosofisesti lähestymällä saatamme tavoittaa enemmän kuin analysoimalla sitä pelkästään arjen tasolla. Sillä taide saattaa avata meille sellaisen intensiivisen oivalluksen tason, joka muutoin saattaisi jäädä meiltä tavoittamatta, sanoo hän. Rakennuksen piirtäneet Strengell ja Frosterus olivat oman aikansa radikaaleja ja kapinallisia. He keskustelivat julkisesti esteettisistä arvoista ja taidekäsityksistä. Vuonna 1904 arkkitehdit hyökkäsivät vallitsevia käsityksiä vastaan taistelukirjoitukseksi nimeämällään tekstillä. He sivalsivat sanan säilällä voimakkaasti vallallaan olevaa kansallisromantiikkaa. Romantiikassa heidän mielestään pahinta oli totuuden kieltäminen ja oman ajan todellisuudesta irtautuminen sekä valheellisin fantasiasta kehitellyn sadun maailman ihannointi. Taistelukirjoitus herätti taiteessa rationalistisen maailmankatsomuksen, jonka avulla arkkitehtuuriin suhtauduttiin tieteellisesti, tieteen ja tekniikan innovaatioita hyödyntäen ja ekonomiaa kunnioittaen niin toteutuksessa kuin muotoilussa. Taidemaailmaa vavahduttaneen kirjoituksen kanssa samana vuonna suunniteltua Kokkolan sähkölaitoksen rakennusta voidaankin pitää silloisen uuden ajatusmallin sekä uusien kauneuskäsitysten toteutumana. - Tätä Kokkolan sähkö- ja kylpylaitokseksi tehtyä rakennusta on syytä pitää kokonaisvaltaisena taideteoksena, muistuttaa museotoimenjohtaja. Hänen mukaan Strengell- Frosterus arkkitehti parin tavoitteena oli tuoda taide käsin kosketeltavaksi, kokonaan pois hoveista ja ylimystön yksinoikeuksista. He uskoivat, että taide oli tarkoitettu kaikelle kansalle ja sitä tulisi myös löytyä kaikkialta, vaikkapa jokaisesta kylpylän laitteesta. Taiteen tulisi omalta osaltaan tukea ja rikastuttaa niinkin yksinkertaisia arjenkokemuksia kuin ruumiin puhdistautumista. Toisaalta rakentamisessa käytettyjen materiaalien tuli olla aitoja ja käytännöllisiä. Rakennuksen, esineen tahikka laitteen käyttötarkoitus sanelisi muodon ja tyylikeinot sekä sen, miten ja mitä painottaen muoto haluttiin esittää. Kuten muutkin rakennukset, niin myös sähkö- ja kylpylaitoksen rakennus on oman aikansa ideoista, ihanteista ja kauneuskäsityksistä syntynyt. Arkkitehti parin ajatusmalli kiteytyy parhaiten sähkölaitoksen talon tornissa, paikassa jossa muoto, tarve ja tinkimättömyys ehkä parhaiten yhdistyvät. - Sähkölaitoksen talon paikka valittiin siten, että siinä huomioitiin tornin ja sisäänkäynnin asema suhteessa vastapäisen puiston keskipisteeseen, vuonna 1903 pystytettyyn Anders Chydeniuksen patsaaseen. Torni suunniteltiin kaupunkikuvalliseksi, vahvaksi visuaaliseksi kiintopisteeksi, maamerkiksi Kaupunginsalmen rannalle. Tornille oli todellinen käyttötarve, se oli sekä savupiippu että paloletkujen kuivaustorni, näiden lisäksi sen sisällä oli vesijärjestelmän säiliöt, sillä on huomioitavaa, että mittava kylpylaitos rakennettiin noin kymmentä vuotta ennen kuin kaupunkiin valmistui vesijohtoverkosto, kertoo Kristina Ahmas. Vuosisadan alun kosmopoliittinen ilmapiiri puolestaan näkyy tornin ulkoasussa. Tasapäätteinen torni rajattuine sileäksi rapattuine vertikaalisine koristekenttineen oli aikanaan leimallisen moderni ja esikuviltaan kansainvälinen, muistuttaen lähinnä englantilaisia kirkontorneja. Museotoimenjohtajan mukaan Kokkolan sähkö- ja kylpylaitoksen talo nousi aikanaan nuorten kapinallisten arkkitehtien taiteellisena luomuksena. Aikana jolloin polkaistiin käyntiin sähkön, saunan ja höyryn aikakausi. Teksti: Minna Mustonen Kuvat: Kuvatiimi: Tomi Hirvinen ja Aki Paavola, Vuosisata sähköä Suomessa, julkaisija Suomen Sähkölaitosyhdistys r.y., K.H.Renlundin museo Pimeys pelasti pommikoneilta Elettiin sota-aikaa talvella Laskiaistiistaina, tarkemmin 22.päivänä helmikuuta, Aarne Krokfors sai tiedon ilmavalvonnalta Kajaanista, että 30 konetta oli tulossa idästä. Krokfors hälytti saaristossa sijaitsevat Suojeluskunnan valvontaradioasemat, jotka eivät aluksi uskoneet tietoa todeksi. Kokkola kuitenkin pimennettiin, kun Tyko Karlsson sähkölaitokselta sammutti pääkatkaisijan. Hyvä että sammutti, sillä näin Kokkolan kaupunki säästyi kahdeksan venäläisen pommikoneen mahdollisista aikaansaannoksista. SAUNA JA SÄHKÖLAITOS 7

10 Saunalaitoksesta k Rantakatu noin vuonna Etualalla vasta valmistunut kauppahalli, jonka takaa näkyvät sähkölaitoksen polttopuupinot. Sähkölaitoksen tornin vieressä pieni höyryruiskulle rakennettu pulpettikattoinen talli pariovinen. Itse Rantakatu on vielä rakentamaton. Kokkolan kaupungin Sauna- ja kylpylälaitoksen avajaisia vietettiin kevään korvalla vuonna Kaupungin uusi yleinen sauna sijaitsi vasta valmistuneen sähkölaitoksen talossa. Sähkölaitokselle oli varattu yksi kerros, sauna- ja kylpylälaitokselle kaksi seuraavaa kerrosta. Ilmassa oli suuren urheilujuhlan tuntua avajaisten ajankohtana huhtikuun 17. päivä, iltapäivä puoli neljä. Kokkolalaisen kotiseutuneuvoksen Eero Huiman kokoamista muistiinpanoista selviää, että todella mittavasta, erikoisesta ja ylellisestä sauna- ja kylpylaitoksesta olikin kyse. Kylpylaitoksen saunoja varten rakennettiin oma vesijohto- ja viemärijärjestelmä. Sisustus tilattiin W. Rosenlew& Co:lta Björneborgs Mekaniska Verkstadilta Porista. Saunojen valaisimet kuten kaikki näkyvät metalliosat olivat kiillotetusta messingistä. Ikkunasyvennyksissä oli höyrykamiinat. Pukuhuoneiden verhot olivat hamppua ja lattioita peitti korkkimatot. 8 SAUNA JA SÄHKÖLAITOS

11 Toisessa kerroksessa saunoi väki, kolmannessa parempi väki III-luokan saunaosasto miehille ja naisille sijaitsi rakennuksen toisessa kerroksessa. Kerroksessa oli suomalainen sauna, jossa sai halutessaan kylpeä vihtan kanssa. Toisessa kerroksessa oli myös vesiklosetti sekä kylpyhuoneessa kaksi kylmää ja kaksi kuumaa vesihanaa, lattiakaivo. Suihkussa puolestaan oli kaksi sekoitussäiliötä ja saman verran siiviläsuihkuja. Alun alkaen miehet ja naiset kävivät saunomassa vuoropäivin, mutta myöhemmin rakennettiin molemmille omat osastonsa. Väen saunaosastossa kylvettäjä pesi asiakkaat pyyhkeellä peitetyllä penkillä. Saunalaitoksessa riitti kävijöitä. Eero Huiman mukaan vuosisadan alussa ihmiset eivät etenkään talvisaikaan lämmittäneet omia saunojaan, vaan kävivät mieluummin yleisessä saunassa rentoutumassa ja peseytymässä. Kolmannessa kerroksessa sijaitsi korkeampi tasoinen IIluokan saunaosasto. Osastossa oli kaksi istuimellista turkkilaista höyrykaappia, jotka oli varustettu muun muassa höyrypattereilla, soittokelloilla ja lämpömittareilla. Kylpyläkerroksesta löytyi myös roomalainen höyrysauna, jonka seiniä kiersi messinkitanko kiinnipitämistä varten. Kylpijän valittavana oli useita erikoissuihkuja kuten pyörösuihku, istuinsuihku, pääsuihku, salama- ja sädesuihkut sekä höyrysädesuihku. Kaikki suihkut sijaitsivat omissa yksityiskomeroissaan, samoin kaikki kylpykaapit olivat yksityiskomeroissaan. Yhdessä niistä oli emaloitu valurautainen amme muut altaat olivat sinkkisiä. Tässä paremman väen kerroksessa riisuuduttiin pukukaapeissa ja kuljettiin joko kylpytakkiin tai pyyhkeeseen verhoutuneena omaan osastoon. Kylvettäjä pesi asiakkaan kylpyammeessa. Kolmannen kerroksen vesiklosetissa oli fajanssilavuaari sekä kasvosuihku. Saunojia riitti Kotiseutuneuvos Eero Huima arvioi, että saunoissa käytiin pitkälti peseytymisen vuoksi, mutta suuri osansa oli rentoutumisellakin. - Varmaan useatkin Kokkolaa koskevat asiat on etukäteen puitu valtuuston jäsenten yhteisissä löylyissä, sillä siellä oli helppoa keskustella niin sanotusti puoli virattomasti yli puolue-, aate- ja muiden rajojen. Enpä usko siinä mitään kähmintää olleen, kunhan päättäjät tutustuivat etukäteen tuleviin asioihin, aprikoi hän. Olipa saunassa käynnin syynä mikä tahansa oli kaupunginsauna alusta saakka kovassa käytössä luvulla laskettiin asiakkaita käyvän parisenkymmentä tuhatta vuosittain. Suurin osa asiakkaista kävi viikoittain kylpemässä. Etenkin nuoren väen keskuudessa sisäklosetti herätti jopa pelon sekaista ihailua. Vielä vuonna 1946 oli kävijöitä päivittäin lähes 280 henkeä. Samoihin aikoihin yleisen saunan tarve kuitenkin laski talokohtaisten saunojen yleistyttyä. Kolmannen kerroksen sauna lopetettiin ja 50 luvun loppuun tultaessa yleinen sauna toimi yksityisjohtoisesti talon kellaritiloissa. - Viisikymmentäluvulla saattoi kaupungilla tavata parivaljakko Eero ja Eero Huiman. Kaksitoistavuotias pikku Eero kuljetti sokean isoisänsä saunaan viikoittain. Matka taittui Länsi- Kirkkokadulta suoraan kaupungin saunan lippuluukulle, josta pesijätär auttoi isoisän sisälle. Paksu takki niskassa lippuluukun vieressä, penkillä istuessa, tuli toisinaan kovin kuuma ja pitkä aika. Jokaisella kerralla odotus kuitenkin päättyi siihen kun lipunmyyjä kurkisti luukusta ja hihkaisi: Vanha herra Huima on valmis. Silloinpa oli aika tarkistaa, että isoisän ulkovaatteet ovat suorassa, jotta kotimatka voisi alkaa, muistelee Huima. Sähkölaitoksen talossa toiminut sauna lopetti toimintansa 1960-luvun alussa. ylpylätunnelmaa Teksti: Minna Mustonen Kuva: K.H.Renlundin museo Mittaria lukemassa Eräs melko lyhyeksi pituuskasvultaan jäänyt sähkölaitoksen mittarinlukija meni taloon työtään suorittamaan. Mies marssi sisälle kengät jalassa, mikä tietenkin talon emäntää harmitti. Sähkömittari sijaitsi makuuhuoneessa ja lyhyt mittarinlukija joutui ottamaan tuolin avukseen yltääkseen mittarille. Ennen tuolille astumistaan, ulkokengät jalassa siis, emäntä kiirehti sanomaan: - Olisi tässä sanomalehteä alle. - Ei, kyllä minä tästä jo yletän, sanoi siihen mittarinlukija. SAUNA JA SÄHKÖLAITOS 9

12 Bjarne Sundfors ja Leif Hagström pitivät jatkosodan aikana huolta kotikylänsä sähkönjakelusta. Ajasta on monta muistoa kerrottavana. Pirinää pienen pojan saappaissa Sota-aika sai kymmenvuotiaiden pikkupoikien saappaanvarret kuumenemaan ja sormenpäät kipinöimään useaan otteeseen. Kun aikamiehet lähtivät rintamalle, siirtyi sähkön jakeluasemien hoito lasten harteille. 10 SAUNA JA SÄHKÖLAITOS

13 Niistä päivistä on jo aikaa, mutta muistot lapsuuden luottamustehtävästä elävät edelleen. Leif Hagström ja Bjarne Sundfors asuivat lapsuutensa eri puolilla kaupunkia: Leif Perkaksessa ja Bjarne Öjassa. Välimatkasta huolimatta pojilla oli yhteinen luottamustehtävä: molemmat kymmenvuotiaat pitivät huolen, että kotikylän taloihin saatiin sähköä isien ollessa rintamalla. Palkasta ei ollut puhettakaan. Tänään nämä pikkupojat ovat yli 70-vuotiaita. - Sota-aika oli hyvä sauma pienelle pojalle näyttää paikkansa. Silloin kasvettiin isoiksi lyhyessä ajassa, he muistelevat. - Vaan ei tämä päivä ole yhtään sen parempi kuin 60 vuotta sitten. Ei aikaa voi verrata toiseen aikaan. Vallitseva hetki sanelee elämisen nuotit ja niiden mukaan mennään, Leif Hagström muistuttaa. Kumpparit ja kuivat sukat Jakeluaseman hoitajan virka oli tuohon aikaan suuri kunnia. Tehtävä kuului luonnostaan kylän sähköasioista ymmärtävälle miehelle, olihan sähkö tavallisen tallaajan mielestä melkoista tähtitiedettä. Leif Hagström ja Bjarne Sundfors kulkivat pienestä saakka kylänsä sähkömiesten perässä vikojen korjausta katsomassa. Uteliaisuus palkittiin jatkosodan alkaessa, kun sota vei miehet suurempien kipinöiden äärelle. - Kyllä se tuntuu hullulta, että pikkupojat päästettiin niin vaarallisiin hommiin. Sen ajan turvatoimet olivat olemattomat, ainoa turvatoimi oli itsesuojeluvaisto, Bjarne Sundfors sanoo ja pudistelee päätään. - Kuivat sukat ja kumisaappaat, siinä oli sen ajan turvavarusteet, naurahtaa Leif Hagström. Sormenpää sähkömittarina Hagström muistelee yhtä työtehtävistään, sähkölankojen selvittelemistä: - Jos sähkölangat olivat kietoutuneet toistensa ympärille, oli minun tehtäväni mennä niitä selvittelemään, muutenhan ei sähkö kylällä kulkenut. Langat aukesivat parhaiten, aidanriuúlla iskemällä. Koko ajan tuntui pieni pirinä jalkapohjissa ja sormissa. Viimeinen lyönti oli vaarallisin, koska siinä sähkövaraus purkautui, ja tälli oli melkoinen. Se oli hengenvaarallista touhua! luvulla ei ollut sähkömittareita. Nuolaistu sormenpää kertoi hyvinkin äkkiä, onko langassa virtaa vai ei, Sundfors jatkaa. Uhkarohkeasta tehtävästään huolimatta, äidit eivät juurikaan poikiensa turvallisuudesta huolta kantaneet. - Sota-aikana elämä oli niin vaarallista muutenkin, että sähköasioista ei kannattanut turhaan murehtia, he toteavat. Kurjallakin kelillä Sankarinroolista oli kuitenkin hohto kaukana. Paitsi tehtävän vaarallisuus, yleensä sähköviat ilmaantuivat kurjimpaan mahdolliseen aikaan. - Ei se aina niin mukavaa ollut, lähteä ukonilmalla raahaamaan katkenneita puita lankojen päältä. Muuntajat olivat niin ylikuormitettuja, että pienikin salama sai suuria tuhoja aikaiseksi, Bjarne Sundfors toteaa. - Hullua hommaa! Nykyään ei edes ammattiasentaja suostuisi moiseen, Hagström huudahtaa. Uuteen aikaan Sähköosuuskuntien aikaa kesti Kokkolassa aina Kokkolan ja Kaarlelan kuntaliitokseen saakka, jolloin Sauna- ja Sähkölaitos otti viimeisetkin entisen Kaarlelan alueet sähkönjakelunsa piiriin. - Suureksi onneksi näin! Sitten saimme kaikki sähköasiat kerralla kuntoon, Bjarne Sundfors sanoo. Sundfors kehitti sähköstä itselleen myös ammatin: vuodesta 1949 alkaen hän toimi Snellmanin Sähköllä asentajana ja työnjohtajana. Leif Hagström sen sijaan teki leipätyönsä maanviljelijänä, autokoulunopettajana ja myös vakuutusmyyjänä. - Tämän päivän sähköntoimitus on loistavaa ja hinnaltaan merkityksetöntä. Eihän nykyään tiedä sähkökatkoksista muuten kuin mikroaaltouunin vilkkuvasta kellosta, Hagström päättää. Teksti: Elina Hirvinen Kuva: Tomi Hirvinen Kaarlelan kahdeksan sähköosuuskuntaa Sauna- ja Sähkölaitoksen perustamisen aikoihin Kokkola ja Kaarlela olivat kaksi eri asiaa. Siihen aikaan Kaarlela oli Kokkolan niin sanottua maalaiskunta. Sauna- ja Sähkölaitos hoiti ainoastaan Kokkolan sähkönjakelun. Kaarlelan alueella toimi kyläläisten toimesta syntyneitä sähköosuuskuntia, jotka ostivat sähköä eri toimittajilta: pääasiassa Isokosken sähkölaitokselta, Korpelan Voimalta ja Herrakoskelta. Öjaan sähkö ostettiin Uusikarlebystä. Yhteensä näitä sähköosuuskuntia oli Kaarlelan alueella kahdeksan. Sähköosuuskunnista 6 luovutti verkostonsa 60 luvulla Oy Herrakoski Ab:lle, jonka Kaarlelan alueen verkoston Kokkolan Energia osti sitten vuonna Osuuskunnista kaksi eli Öjan ja Isokylä- Kallinen luovuttivat verkostonsa kuntaliitoksen tiimellyksessä suoraan silloiselle Kokkolan kaupungiun sähkölaitokselle. SAUNA JA SÄHKÖLAITOS 11

14 Valtakunnallisesti tunnettu valo- ja äänisuunnittelija Ilkka Volanen uskoo energiapuiston viihtyvyyden lisääntyneen uuden valaistuksen ja vesisuihkujen myötä. Energiapuiston suunnittelija Ilkka Volanen Valoa käytetään yleensä liikaa Valosuunnittelija Ilkka Volanen sanoo olevansa onnellinen mies. Kaksi vuotta sitten aloitettu energiapuiston suunnittelu on saatu loppuun, ja tulos hivelee silmää. - Tämä on ollut valtava projekti, työtä on tehty satoja tunteja. Silti energiapuiston suunnittelu ja luominen on ollut stressitöntä ja mukavaa. Savotta on ollut sopivan kokoinen yhdelle miehelle, Ilkka Volanen summaa. Suunnittelijalle siivet 100-vuotista historiaansa juhlistava Kokkolan Energia rakennutti energiapuiston lahjaksi kaupungille ja sen asukkaille. Kaupungintalolta Antti Chydeniuksenkadulle yltävä energiapuisto ihastuttaa Suntin molemmin puolin. - Tulin Kokkolaan kaksi vuotta sitten ensimmäistä ker- 12 SAUNA JA SÄHKÖLAITOS

15 taa. Innostuin Kokkolan Energian esittämästä energiapuisto-ajatuksesta heti, sillä alueella oli kaikki asiat kohdallaan. Lisäksi minulle tarjoutui mahdollisuus luoda jotain poikkeuksellista, suunnitella puistolle uusi valaistus vapain käsin, Volanen kiittelee. Suunnittelutyötä on tehty pitkin matkaa yhteistyössä Kokkolan Energian juhlatoimikunnan kanssa. - Puisto on tehty palvelemaan kokkolalaisia, Ilkka Volanen muistuttaa. 12 kuukauden puisto Energiapuistossa yhdistyvät uudenlainen puistovalaistus sekä vesisuihkut. - Tarkoitukseni on ollut, että valot eivät häikäise ja liikkuminen puistossa on helppoa. Ennen kaikkea puistoon on haluttu luoda erilaisia tunnelmia, Volanen luettelee. Veneen muotoiset suihkulähteet ovat olleet Volaselle suunnittelutyön haasteellisin osa. - Suihkujen lopullinen muoto ja koko hahmottuivat vasta, kun seisoin lumisella jäällä keskellä Suntia ja piirsin veneitä jään pintaan, hän muistelee hymyillen. Energiapuisto palvelee muuttuvalla ilmeellään ja tunnelmallaan kaupunkilaisia vuoden jokaisena päivänä. Kesällä valaistus on erilainen kuin talvella, samoin vesisuihkut toimivat vaihtelevasti eri vuorokauden- ja vuodenaikoina. Kaupunkivalaistuksen suunnittelu nostaa yhä kasvavassa määrin päätään. Vantaalla asuva, pitkän linjan valosuunnittelija peräänkuuluttaa kaupunkivalaistukseen kokonaisajattelua. - Nykyisestä kohteiden valaisusta pitäisi pyrkiä kokonaisuuksien, tilan valaisuun. Samalla tavalla kuin kaupungeissa on asemakaava, tulisi valaistukselle tehdä niin ikään omat suositukset. Kauniisti sanottuna: kaupungin tulisi pyrkiä hillitsemään ihmisten luovuutta, Volanen naurahtaa. Kokkolan vanhaa kaupunkia hän pitää hyvänä esimerkkinä onnistuneesta valosuunnittelusta. - Valoa käytetään yleensä liikaa, pelataan niin sanotusti varman päälle. Lamppujen lisäämisen sijaan painottaisin valon laatua ja sijoittelun suunnitelmallisuutta. - Kaupunkivalaistuksen ongelmat ovat valtakunnallisia. Onneksi on energiapuiston kaltaisia suunnannäyttäjiä, joiden rohkaisemana kaupunkivalaistus saa uutta tuulta siipiensä alle. Teksti: Elina Hirvinen Kuva: Kuvatiimi/Tomi Hirvinen ja Aki Paavola Energiapuiston rakentaminen on vaatinut satoja tunteja töitä. Sähköasennuksista on ollut vastaamassa myös Kokkolan Energian asentajat. Kuvassa sähköasentaja Ari Hilli. Lisää lyhtyjä Energiapuiston valaistuksella on pyritty korostamaan puiston parhaita puolia kuten esimerkiksi vanhan kaupungin julkisivua. - Yleensä valaistusta suunnitellaan autoilijoiden ehdoilla. Energiapuistossa tehtiin siinä asiassa hieno poikkeus, kun esimerkiksi vanhan kaupungin puolen valaistusta suunniteltiin, valosuunnittelija huomauttaa. Rantakadulta poistettiin entiset valaisinpylväät ja tilalle asennettiin vanhalle kaupungille tyypillisiä lyhtyjä. Valosuunnittelija arvelee, että nykyinen energiapuisto vie vähemmän energiaa kuin edellinen valaistusmalli. Ainakin, jos lamppujen määrä ja energian kulutus suhteutetaan keskenään. Ideaa kaupunkivalaistukseen SAUNA JA SÄHKÖLAITOS 13

16 60-luvun rakennussarjalla tehtiin radio vaikka ompusta. Sähköinen aik K. H. Renlundin museossa esittäytyvä Sata vuotta sähköä - näyttely pureutuu suoraan sähkön ytimeen. Esillä on niin aika ennen sähköä, kuin futuristinen kurkistus aikaan jolloin sähkö ja maailma on kehittyneempi kuin tänä päivänä. Lassanderin talolta käynnistyvä näyttely saattelee kävijän romantiikan kautta siihen aikaan kun isoisä lampun osti. Tuskin voi kukaan väittää, etteikö sieluun hiivi tunne, että silloin pelkän tuvan uunin loisteessa elämä oli paljon luonnollisempaa, oikeampaa ja tätä päivää kiireettömämpää. Töitä tehtiin tuvassa vain tulen loimutuksessa sekä päivän valon saattelemana. esillä on kauniita vanhoja esineitä. Tuvan uunin kylkeen nojatessa voi miltei haistaa piipun käryn, jota isäntä poltteli verkkoja selvitellessä, voipa jopa aistia pienten jalkojen tepsutusta ja jos oikein kuulostelee saattaapa kuulla rukin hyrinää, jota emäntä verkaiseen tahtiin polki. 14 SAUNA JA SÄHKÖLAITOS

17 Tulevaisuudessa sähköä tuotettanee suoraan auringosta. Saunanlauteilta multimediaa Sähkön satavuotisnäyttely jatkuu näyttelyhallin puolella. Kävijä pääsee välittömästi saunan lauteille, jossa istuessa on helppo tempautua yleisen saunan tunnelmaan multimediaesityksen siivittämänä. Näytös ei tokikaan keskity pelkkään saunaan, vaan läpi käydään koko sähkönhistoria pähkinänkuoressa. Näyttelyhallia eteenpäin kulkiessa kävijä piipahtaa huoneeseen, jossa on esillä tarvekaluja siltä ajalta jolloin sähköä ei vielä ollut. Saattaapa mieleen hiipua ajatus, - oliko tuo aika sittenkään niin kiireetöntä? Tämän päivän mittapuun mukaan aikaa menisi jo pelkän aamukahvin valmistukseen paljon. Ensin pavut paahdettaisiin prännärissä, sitten ne jauhettaisiin myllyssä, saman aikaisesti pitäisi tietenkin tuli virittää hellaan. Taitaa nykynainen mielellään painaa kahvinkeittimen nappia ja istua rauhassa lehteä selaillen, sillä aikaa kun kahvi rumpsuttelee valmiiksi. Puhumattakaan lakanoiden mankeloinnista, huolimatta siitä, että entisajan mankeli oli todella kaunis. Seuraavassa tilassa sähkö on jo keksitty ja ollaan vuosisadan ensimmäisillä kymmenillä. Vaikka sähköä käytettiin alun alkaen valaistukseen löytyi sille jo piankin käyttöä enenemässä määrin. Etenkin naisväen mieleen olivat keksinnöt kuten pölynimuri sekä silitysrauta, puhumattakaan 20-luvulla kotiin ilmestyneestä radiosta, josta saattoi kuunnella iskelmäsäveliä aina vuodesta 1935 alkaen. Näyttelyhallin kolmanteen huoneeseen saavuttaessa interiööri vaihtuu lukuun. Sähkön kehitys on harpannut hirvittävän askeleen eteenpäin. Esillä on muun muassa pulsaattorikone, sähköliesi sekä erilaista viihde elektroniikkaa. Näyttelyhallin viimeisessä huoneessa pääsee kurkistamaan tulevaisuuteen. Demonstraatiosta voi seurata muun muassa sitä, kuinka toimii voimala, joka tuottaa puhdasta energiaa vedystä auringon avulla. Esillä on myös koneitten kierrätystä ja jokainen voi tykönään pohtia kuluttaako energiaa kuten Vähä- Virtaset vai onko perheen kulutustottumukset kuten Liika- Virtasilla. Antia vauvasta vaariin Kokkolan Energian ja K. H. Renlundin museon toteuttama ponnistus ei olisi onnistunut ilman useita yhteistyö tahoja. Monen tekijän yhteistyönä onkin syntynyt erittäin antoisa näyttely. Pääosa kävijöistä lienee koululaisia, mutta tietoa saa ihan jokainen irti yllättävän paljon. Vai tiedätkös jo toimiko sähköliesi Toimi? Kuinka virtasi 150 kilometriä pitkä Vetelinjoki? Mitä tekemistä omenalla ja radiolla on toistensa kanssa? Muun muassa nämä asiat selviävät 100 vuotta sähköä - näyttelystä. Näyttely on esillä joulukuun 11. päivään saakka. Teksti: Minna Mustonen Kuva: Tomi Hirvinen matka Kaunis ehkä, muttei niin toimiva kuin nykymankeli. Hakalahteen riittää 40W Sähkölaitoksen ainoana autona oli 4-vetojeeppi, jonka rekisterikilvessä luki napakasti Yö 597. Sillä käytiin iltaisin vaihtamassa palaneita lamppuja tolpissa. Ennen lähtöä haettiin varastopäällikkö Päkäriltä uusi lamppu kertomalla, että lamppu on pimeänä ja pitää saada uusi. Päkäri kysyi: - Mihin se tulee? - Hakalahteen, vastasi lampun vaihtaja. - No sinne kyllä riittää 40 watin lamppu, tuumi varastopäällikkö ja antoi sellaisen. SAUNA JA SÄHKÖLAITOS 15

18 Lakiuudistus muuttaa sähkölaitosten toimintaa Teksti: Arto Rajala, neuvotteleva virkamies, Kauppa- ja teollisuusministeriö/energiaosasto Vuoden 2004 lopussa voimaantullut sähkömarkkinalain muutos vaikuttaa merkittävällä tavalla paikallisten sähkölaitosten toimintaan. Suuret ja keskisuuret sähkönjakelijat joutuvat eriyttämään sähköverkkotoimintansa sähköntuotannosta ja myynnistä erilliseen yritykseen vuoteen 2007 mennessä. Tämä merkitsee monessa paikallisessa sähkölaitoksessa yritysjärjestelyitä, jotka sähkönkäyttäjäkin havaitsee. Uudistusten tavoitteena on parantaa sähkömarkkinoiden toimivuutta sekä asiakkaan asemaa sähkömarkkinoilla. Uudet eriyttämissäännökset merkitsevät muutoksia erityisesti kunnallisina liikelaitoksina toimivissa sähkölaitoksissa. Täyttääkseen erillisen oikeushenkilön vaatimuksen on vähintään joko sähköntuotanto- ja myyntitoiminnot taikka vaihtoehtoisesti sähköverkkotoiminta muodostettava erilliseksi, käytännössä yhtiömuotoiseksi yritykseksi. Moni kunta pohtinee samalla koko energialaitoksensa yhtiöittämistä energiakonserniksi. Eriyttämisen tavoitteena syrjimätön verkkoonpääsy Sähkömarkkinadirektiivi edellyttää, että verkkotoiminta on organisoitava sähköntuotannosta ja -myynnistä erilliseen yritykseen. Direktiivi tosin sallisi poikkeuksen oikeudellisesta eriyttämisestä niiden sähkönjakelijoiden osalta, joilla on alle asiakasta. Suomessa päädyttiin asettamaan eriyttämisraja noin asiakkaan jakeluverkkoihin, sillä maamme noin 90 jakeluverkosta vain kuuden asiakasmäärä ylittää asiakkaan rajan. Direktiivin vähimmäisvaatimuksen mukaisesti asetettu raja olisi merkinnyt sitä, että vain hieman yli puolet jakeluverkkojen asiakkaista ja siirtämästä sähköstä olisi ollut eriyttämisen piirissä. Vastaavasti vain tämä osuus asiakkaista olisi saanut hyväkseen eriyttämisestä koituvat hyödyt. Eriyttämisellä pyritään siihen, että sähkönmyyjät saisivat verkoissa mahdollisimman syrjimättömän kohtelun. Tavoitteena on varmistaa syrjimätön verkkoonpääsy eri sähkönmyyjille sekä vaikeuttaa kilpailun piiriin kuuluvien sähköliiketoimintojen tukemista monopoliluonteisen verkkotoiminnan varoilla. Tätä kautta parannetaan sähkömarkkinoiden toimivuutta sekä asiakkaiden asemaa sähkömarkkinoilla. Sähkönostonsa kilpailuttaneelle kaksi sähkösopimusta Jatkossa oikeudellisen eriyttämisen toteuttavassa sähkölaitoksessa verkkopalvelun tuottaa eri yritys kuin se, joka myy sähkön asiakkaalle. Uusi laki mahdollistaa kuitenkin joustavat sopimusjärjestelyt siten, ettei asiakkaan välttämättä tarvitse tehdä muutoksia sähkösopimuksiinsa. Jatkossakin sähkönsä ja siirtopalvelunsa voi edelleen ostaa paikalliselta sähkölaitokselta yhdellä sopimuksella. Aktiivinen sähköasiakas voi kuitenkin jatkossa hyödyntää sähkömarkkinoita kilpailuttamalla sähkönostonsa entistä tehokkaammin. Kilpailuttamisen jälkeen laaditaan tavanomaisesti kaksi sähkösopimusta: sähköverkkosopimus siirtopalvelusta verkonhaltijan kanssa sekä sähkönmyyntisopimus sähköenergian toimittavan myyjän kanssa. Sähköverkkosopimusta ei tarvitse enää erikseen uusia vaikka sähkönmyyjää myöhemmin vaihtaisikin, sillä siirtopalvelun ehdot eivät muutu vaikka sähköenergian toimittava myyjä vaihtuisikin. 16 SAUNA JA SÄHKÖLAITOS

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA

HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA Etsi karttaan merkityt numeroidut kohteet ja tee niihin liittyvät tehtävät. Jokaisesta kohteesta on vanha kuva ja kysymyksiä. Voit kiertää kohteet haluamassasi järjestyksessä.

Lisätiedot

Tästä se alkoi Tiinan talli. 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina

Tästä se alkoi Tiinan talli. 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina Tästä se alkoi Tiinan talli 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina 2 Tässä se kauan odotettu kirjoitus, mitä joskus vuosia sitten lupasin ja itse asiassa jo aloitinkin. Eli mistä kaikki alkoi. Vuosi -85

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa.

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa. JOULUN TUNNELMA Nyt joulun kellot näin kaukaa soi, joulurauhaa julistaa. Äänet hiljentyvät kaupungin ja on kiire jäänyt taa. Nyt syttyy tähdet nuo miljoonat jokaiselle tuikkimaan. Jälleen kodeissa vain

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Maanatai aamuna 2.11 hyppäsimme Ylivieskassa junaan kohti Helsinkiä, jossa olimme puolen päivän aikoihin. Lento Pariisiin lähti 16.05. Meitä

Lisätiedot

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Lähdimme Kenian matkalle hyvin varautuneina kohdata erilainen kulttuuri. Olimme jo saaneet kuulla, mihin asioihin on syytä varautua, ja paikan päällä tuntuikin, että

Lisätiedot

SURF IDEA BOOK 2013. www.surfaces.fi YOUR IDEA. OUR SURFACES.

SURF IDEA BOOK 2013. www.surfaces.fi YOUR IDEA. OUR SURFACES. SURF IDEA BOOK 2013 Arkkitehti: Ota yhteyttä saat 15 itunes App Store -lahjakortin käytettäväksi iphone ja ipad -applikaatioihin! Linkki sisällä 1 2 Vapaus keskittyä arkkitehtuurin suunnitteluun Puucomp

Lisätiedot

Adolf Erik Nordenskiöld

Adolf Erik Nordenskiöld P u n a i n e n r a s t i Adolf Erik Nordenskiöld Adolf Erik Nordenskiöld (1832 1901) vietti lapsuutensa Alikartanossa. Hänen isänsä Nils Gustaf Nordenskiöld oli mineralogi, kivennäistutkija. Adolf Erik

Lisätiedot

Valaistus. Ulkovalaisimet. Case study. VTT Oulu. Energia tehokkaat ledit valaisevat VTT:n piha-alueen Oulu, Suomi

Valaistus. Ulkovalaisimet. Case study. VTT Oulu. Energia tehokkaat ledit valaisevat VTT:n piha-alueen Oulu, Suomi Valaistus Ulkovalaisimet Case study VTT Oulu Energia tehokkaat ledit valaisevat VTT:n piha-alueen Oulu, Suomi StreetSaver ClearWay Taustaa Senaatti-kiinteistöillä on käynnissä useita energian säästöprojekteja,

Lisätiedot

Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä. Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013

Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä. Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013 Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013 Vastantekoa sarjatuotantona pakollinen työharjoittelujakso kesällä 1962

Lisätiedot

Peltolan uutiset 2/2011

Peltolan uutiset 2/2011 Peltolan uutiset 2/2011 Peltolan uutisten toisessa numerossa luodaan katsaus kentänhoitoon. Mitä kaikkea goflkentän hoitaminen vaatii? Haastattelussa kenttämestari Mikko Eskelinen. Lopuksi katsotaan taas

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Kissaihmisten oma kahvila!

Kissaihmisten oma kahvila! Kissaihmisten oma kahvila! Teksti ja kuvat: Annika Pitkänen Jo ulkopuolelta voi huomata, ettei tamperelainen Purnauskis ole mikä tahansa kahvila. Ikkunalaudalla istuu kissa katselemassa uteliaana ohikulkevia

Lisätiedot

Ulkovalaistus Vaasassa

Ulkovalaistus Vaasassa Ulkovalaistus Vaasassa Ulkovalaistus Vaasassa Valistusseminaari Vaasa 8.4.2014 Ulkovalaistusseminaari Vaasa 8.4.2014 Onkilahden toimintapuisto - Puupylväät, valaisimet erikoisväri - Lamput 70 W monimetalli

Lisätiedot

Tehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Tehtaan rakennusvuodet ja rakennustoiminta. Tehtäviä alakoulun 5.-6.

Tehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Tehtaan rakennusvuodet ja rakennustoiminta. Tehtäviä alakoulun 5.-6. Tehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Tehtaan rakennusvuodet ja rakennustoiminta Tehtäviä alakoulun 5.-6. -luokkalaisille Voima-asema 1. Mitä koneita tai työvälineitä näet kuvassa? 2.

Lisätiedot

Lucia-päivä 13.12.2013

Lucia-päivä 13.12.2013 Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.

Lisätiedot

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK 1 Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK Oulu ennen ja nyt Tätä materiaalia voi käyttää apuna esimerkiksi historian tai kuvataiteiden opinnoissa. Tehtävät sopivat niin yläasteelle kuin

Lisätiedot

M.J. Metsola. Taimentukka. Perämeren makuisia runoja vanhemmuudesta ja sukujen polvista

M.J. Metsola. Taimentukka. Perämeren makuisia runoja vanhemmuudesta ja sukujen polvista M.J. Metsola Taimentukka Perämeren makuisia runoja vanhemmuudesta ja sukujen polvista Taimentukka Mikko Juhana Metsola Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-264-4 Auringossa

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus 7.3.2011 17.4.2011 Joni Kärki ja Mikko Lehtola Matka alkoi Oulaisten rautatieasemalta sunnuntaina 16.3. Juna oli yöjuna, ja sen oli tarkoitus lähteä matkaan

Lisätiedot

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset sanat selkeät sanat CC Kirsi Alastalo 2016 Kuvat: Papunetin kuvapankki, www.papunet.net, Sclera

Lisätiedot

KONKAKUMPU. Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista

KONKAKUMPU. Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista KONKAKUMPU Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista KONKAKUMPU Tarjolla hyvä elämä Fiskarsissa! Kuvittele että voisit saada parhaat palat sekä maaseudusta että kaupungista. Luonto ja historia olisivat lähellä,

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon Suomen lippu Suomessa on laki, miten saat liputtaa. Lipussa on valkoinen pohja ja sininen risti. Se on kansallislippu. Jokainen suomalainen saa liputtaa. Jos lipussa on keskellä vaakuna, se on valtionlippu.

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Getsemane-niminen puutarha, yrttitarha Öljymäellä. b) Ajallinen yhteys

Lisätiedot

Pieni wc-kh-khh. Kohti toimivampaa ratkaisua

Pieni wc-kh-khh. Kohti toimivampaa ratkaisua Pieni wc-kh-khh Kohti toimivampaa ratkaisua Kalusteet, työtaso ja pyykinpesu Lähtötilanteessa oli säilytys- ja työtilan puute. Kaappeja oli liian vähän; pahvilaatikoita kertyi kaappien päällekin. Työtasoa

Lisätiedot

Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013

Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013 Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013 Me haastateltiin1a luokkaa, mikä on heidän lempitalviurheilulajinsa. Suosituin laji oli hiihto. Tekijät Kerttu,Iida,Veikka ja Bedran Haastattelimme apulaisrehtoria Katri

Lisätiedot

VERTAUKSIA KADONNEEN ETSIMISESTÄ

VERTAUKSIA KADONNEEN ETSIMISESTÄ Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VERTAUKSIA KADONNEEN ETSIMISESTÄ 1. Kertomuksen taustatietoja a) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Vertaus tuhlaajapojasta on Luukkaan evankeliumissa

Lisätiedot

Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)

Lisätiedot

Halssilasta n. 50 vuotta sitten. Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963

Halssilasta n. 50 vuotta sitten. Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963 Halssilasta n. 50 vuotta sitten Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963 TOURULAN KANSAKOULU Alkuajoista V. 1560 Jyväsjärven rannalla Taavettilan tila jaettiin kahden veljeksen kesken ja toisen

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin

Lisätiedot

Mökkisähköistyksen toteutus tuulivoimalla

Mökkisähköistyksen toteutus tuulivoimalla Mökkisähköistyksen toteutus tuulivoimalla Tämä esitys pyrkii vastaamaan kysymykseen kuinka mökkisähköistyksen voi toteuttaa käyttäen tuulivoimaa. 1. Sähköistys tuulivoimalla Sähköistys toteutetaan tuulivoimalan

Lisätiedot

Opettajan tehtävänä on lukea tehtävänannot ja kirjata lasten vastaukset ylös näyttelyyn tutustumisen ohessa

Opettajan tehtävänä on lukea tehtävänannot ja kirjata lasten vastaukset ylös näyttelyyn tutustumisen ohessa ETELÄ-KARJALAN MUSEO Opetusmateriaalia näyttelyyn Kolme karjalaista kaupunkia Kolme karjalaista kaupunkia kertoo Lappeenrannan, Viipurin ja Käkisalmen keskeisistä vaiheista. Lappeenranta sopii näiden kaupunkien

Lisätiedot

Rantasalmenkierros 18-19.6 2012

Rantasalmenkierros 18-19.6 2012 Rantasalmenkierros 18-19.6 2012 Osallistujat: Raimo Hämäläinen Vantaa Aulis Nikkanen Aarne Talikka Helsinki Salo yksinsoutuvene. Veneet: Sulkavan soutumalliset vuorosoutuvene ja Aloitimme kierroksen Tammenlahden

Lisätiedot

P U M P U L I P I L V E T

P U M P U L I P I L V E T T U O M O K. S I L A S T E P U M P U L I P I L V E T Runoja TUOMO K. SILASTE Teokset: Matka, romaani; 2007 Rakkaani kosketa minua, runoja; 2007 Apolloperhonen, runoja; 2008 Rakastettu leskirouva Gold,

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

Terveiset yritysvierailulta 17.10. S. G. Nieminen ilahdutti esittelyillassa

Terveiset yritysvierailulta 17.10. S. G. Nieminen ilahdutti esittelyillassa Terveiset yritysvierailulta 17.10. S. G. Nieminen ilahdutti esittelyillassa Puutarhanaiset kävivät kylässä Vantaalla Juurakkokujalla S. G. Niemisellä. Paikkaan oli helppo löytää kehä III:lta, ja siellä

Lisätiedot

SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: Ei, en auta. Ei, minä olen surullinen.

SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: Ei, en auta. Ei, minä olen surullinen. SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: 1. -ko/-kö -kysymys; vastaus alkaa aina kyllä- tai ei-sanalla esim. Asutko sinä Lahdessa? Autatko sinä minua? Oletko sinä iloinen? Kyllä, minä asun. (positiivinen)

Lisätiedot

Eerolan tila, Palopuro SYKSY

Eerolan tila, Palopuro SYKSY 1. Kesän kasvukausi Kesän kasvukausi on takana ja tähkät ovat tuleentuneet eli viljat ovat korjuukypsiä. Kesän aikana maanviljelijä on joutunut ruiskuttamaan viljan tuholaiseläinten ja homeiden yms. aiheuttamien

Lisätiedot

TIE KOULUUN 200:LLE LAPSELLE!

TIE KOULUUN 200:LLE LAPSELLE! TIE KOULUUN 200:LLE LAPSELLE! Kenfin Bridge toteuttaa vuosina 2012-2014 orpojen ja haavoittuvaisten lasten tukihankkeen Busiassa, Länsi -Keniassa. HANKKEESSA LAPSET SAAVAT: KOULUMAKSUN KOULUPUVUN KOULUMATERIAALIN

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9 KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9 Kaavoituspalvelut 05.10.2011 ¹) Täydennetty 29.9.2015 PERUSTIEDOT ALOITE TAI ASEMAKAAVATYÖN

Lisätiedot

Ajaton klassikko. Tapiolan Aura Revontulentie 7, Espoo, Tapiola. Toimitila, joka säilyttää tyylinsä. Modernisti muuntautuva, ajattoman edustava.

Ajaton klassikko. Tapiolan Aura Revontulentie 7, Espoo, Tapiola. Toimitila, joka säilyttää tyylinsä. Modernisti muuntautuva, ajattoman edustava. Kiinteistö-Tapiola Oy Ajaton klassikko Toimitila, joka säilyttää tyylinsä. Modernisti muuntautuva, ajattoman edustava. Pääkonttoritason toimitila Tapiolassa jo tänään huomisen arvoalueella Tapiolan Aura

Lisätiedot

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Aaltoa kulttuurimatkaillen Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Alvar Aalto Seinäjoella Seinäjoki on Etelä-Pohjanmaan maakunnan keskus ja yksi Suomen voimakkaimmin kasvavista kaupunkikeskuksista.

Lisätiedot

Peikkoarvoitus Taikametsässä

Peikkoarvoitus Taikametsässä Peikkoarvoitus Taikametsässä Vaasa, Teeriniemen koulu luokat 2 A ja B Teeriniemen koulun kakkosluokat, yhteensä 30 oppilasta, päättivät osallistua kilpailuun Tämä metsä on meille tärkeä. Teeriniemen koulu

Lisätiedot

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään:

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään: Sisällysluettelo Esipuhe 2 1. Segmentointi nykymarkkinoinnissa 5 1.1. Segmentoinnin merkitys 6 1.2. Segmentoinnin toteutuksen ongelmat 8 1.3. Segmentin valintaan vaikuttavat tekijät 10 2. Segmentoinnin

Lisätiedot

Kevään 2010 fysiikan valtakunnallinen koe

Kevään 2010 fysiikan valtakunnallinen koe 120 Kevään 2010 fysiikan valtakunnallinen koe 107 114 100 87 93 Oppilasmäärä 80 60 40 20 0 3 5 7 14 20 30 20 30 36 33 56 39 67 48 69 77 76 56 65 35 25 10 9,75 9,5 9,25 9 8,75 8,5 8,25 8 7,75 7,5 7,25 7

Lisätiedot

Motto: Yleisön tunnollinen palveleminen koituu omaksi hyödyksemme.

Motto: Yleisön tunnollinen palveleminen koituu omaksi hyödyksemme. Motto: Yleisön tunnollinen palveleminen koituu omaksi hyödyksemme. Lausumme Teidät tervetulleeksi. Autonne saa ammattitaitoista ja huolellista hoitoa. Rasvaa puristetaan rasvakuppeihin ja jousiin. Jarrut

Lisätiedot

Aloite voidaan todeta loppuun käsitellyksi.

Aloite voidaan todeta loppuun käsitellyksi. 1 Siikajoen kunnanhallitus 03.02.2014 Liite 27. Tark. VALTUUSTOALOITTEET (loppuun saatetut) Vuonna 2013 jätetyt Valtuusto 28.8.2013 1. Päivi Eskola Aloite Siikajoen kunnan julistautumisesta savuttomaksi

Lisätiedot

Hailuoto 24. 25.3.2007 Olsyn ja Helsyn retki

Hailuoto 24. 25.3.2007 Olsyn ja Helsyn retki Hailuoto 24. 25.3.2007 Olsyn ja Helsyn retki Junassa on tunnelmaa siitä ei pääse mihinkään. Ja yöjunassa sitä on moninverroin enemmän. Aamulla puoli kahdeksan aikaan astuimme yön rytkytyksen jälkeen Oulun

Lisätiedot

AURINKO VALON JA VARJON LÄHDE

AURINKO VALON JA VARJON LÄHDE AURINKO VALON JA VARJON LÄHDE Tavoite: Tarkkaillaan auringon vaikutusta valon lähteenä ja sen vaihtelua vuorokauden ja vuodenaikojen mukaan. Oppilaat voivat tutustua myös aurinkoenergian käsitteeseen.

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011 q-toset 6a-luokan lehti numero 2/2011 Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja Kirsi Jokela Mitä koulua kävitte? -Kävin Sorvaston koulua. Millaista siellä oli? -Tosi kivaa. Siellä

Lisätiedot

Valmistelut avajaisia varten

Valmistelut avajaisia varten POISTARIPAJA -hanke 10.6.2014 Oona Salo Texvex Forssan avajaiset 3.6.2014 juhlistettiin Forssan Texvexin virallisia avajaisia iloisissa tunnelmissa. Päivään sopi niin lasten askartelua, tekstiilin lajittelua

Lisätiedot

Tervetuloa mukaan Saunaseura SaunaMafia ry:n iloisiin tapahtumiin! Saunaseura SaunaMafia ry:n julkaisu SAUNASEURA 29.9.2013 2/10

Tervetuloa mukaan Saunaseura SaunaMafia ry:n iloisiin tapahtumiin! Saunaseura SaunaMafia ry:n julkaisu SAUNASEURA 29.9.2013 2/10 SAUNASEURA 29.9.2013 1/10 4. NUORGAMIN RUSKAPUNKKU AIKA: Su 8.9. pe 13.92013 PAIKKA: Nuorgam, Pulmankijärvi ja Norja SaunaMafia ry:n jäsenten yksityinen vierailu Jouni Tetrin mökille Nuorgamin Pulmankijärvelle

Lisätiedot

Merisuo & Storm Lisää luettavaa 2. Sisältö

Merisuo & Storm Lisää luettavaa 2. Sisältö Sisältö Opettajalle.................................... 3 Kalat metsässä................................. 5 Swaffhamin kulkukauppias........................ 14 Lontoon silta...................................

Lisätiedot

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 Hyvä Sanoma ry järjesti virkistyspäivän Nivalassa helluntaiseurakunnan tiloissa. Se oli tarkoitettu erikoisesti diakonia työntekijöille sekä evankelistoille ja mukana

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

PÄÄSIÄISAAMUNA. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui: Jerusalemissa

PÄÄSIÄISAAMUNA. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui: Jerusalemissa Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) PÄÄSIÄISAAMUNA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui: Jerusalemissa b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Jeesus oli kuollut ja haudattu

Lisätiedot

OSSINLAMMEN SILTA SUUNNITELMASELOSTUS EHDOTUS: FORMULA

OSSINLAMMEN SILTA SUUNNITELMASELOSTUS EHDOTUS: FORMULA OSSINLAMMEN SILTA SUUNNITELMASELOSTUS EHDOTUS: FORMULA SISÄLLYSLUETTELO 1 TAUSTATIETOJA... 3 1.1 HISTORIAA... 3 1.2 OTANIEMEN ALUEEN ARKKITEHTUURISTA... 3 1.3 SILTAPAIKAN SIJAINTI... 3 1.4 ALUEESEEN LIITTYVÄT

Lisätiedot

Bulevardi 12:n WSOY:n kirjamyymälään Vuojoen kartanon kesäretkestä. WSOY:n edustaja Joni Strandberg WSOY "Puutarhan aika" "Onnellinen puutarhuri"

Bulevardi 12:n WSOY:n kirjamyymälään Vuojoen kartanon kesäretkestä. WSOY:n edustaja Joni Strandberg WSOY Puutarhan aika Onnellinen puutarhuri Kirja- ja matkailta Karkasimme puutarhaan kirjojen ja matkojen pariin karkauspäivänä 29.2. Hyvissä ajoin ennen tilaisuuden alkua väkeä alkoi saapua Bulevardi 12:n WSOY:n kirjamyymälään tekemään edullisia

Lisätiedot

Piirrä oma valolinjasi

Piirrä oma valolinjasi Freedom Valo on yksi arkkitehtuurin peruselementtejä. Ilman valoa tilan linjat ja yhteydet katoavat. Päivänvalo on suunnittelun itsestään selvä lähtökohta, ja keinovalo jatkaa siitä mihin luonnonvalo

Lisätiedot

PERFEKTIN JA PLUSKVAMPERFEKTIN KERTAUSTA

PERFEKTIN JA PLUSKVAMPERFEKTIN KERTAUSTA PERFEKTIN JA PLUSKVAMPERFEKTIN KERTAUSTA Miten perfekti muodostetaan? Perusmuoto Perfekti 1. verbityyppi ottaa olen, olet, on ottanut, olemme, olette, ovat en ole, et ole, ei ole ottanut emme ole, ette

Lisätiedot

Esitutkimus. Asiakastyöpajat

Esitutkimus. Asiakastyöpajat Suomen käsityön museo selvitti syksyllä 2013 nuorten aikuisten museoissa käymättömyyden syitä ja kehitti palvelumuotoilukoulutuksen avulla omaa toimintaansa vastaamaan paremmin heidän tarpeitaan. Lopputuloksena

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät

Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät Minória Manuel osoittaa pellolleen, jonka vesi valtasi Zambesi-joen tulviessa. Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät Pellolla jalat uppoavat syvälle lämpimään mutaan. Siellä täällä näkyy vielä auringossa

Lisätiedot

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT NÄKÖISLEHTI Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ Mielenkiintoiset SUORALINKIT MATKAKOHDE: BURG ELZ Kerpenin lähellä MUISTOJEN SPA VALMIS PAINETTAVAKSI!

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Teidän talonne on upouusi. MINKÄ? KENEN? MILLAISEN? = talon, teidän, sinisen huoneen= GENETIIVI Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Genetiivi ilmaisee omistusta Laurin koira, minun

Lisätiedot

Klippanin kätevä suomalainen turvaistuin kaiken ikäisille lapsille

Klippanin kätevä suomalainen turvaistuin kaiken ikäisille lapsille Lehdistötiedote 18.11.2011 Klippanin kätevä suomalainen turvaistuin kaiken ikäisille lapsille Klippanin uusi lasten turvaistuin Triofix on markkinoiden monipuolisin: pienin säädöin se muuntuu sopivaksi

Lisätiedot

Matias magneettitutkimuksessa. Digitaalinen kuvakirja magneettikuvaukseen tulevalle lapselle ja vanhemmille

Matias magneettitutkimuksessa. Digitaalinen kuvakirja magneettikuvaukseen tulevalle lapselle ja vanhemmille Matias magneettitutkimuksessa Digitaalinen kuvakirja magneettikuvaukseen tulevalle lapselle ja vanhemmille 1 Moi! Minä olen Matias ja harrastan jääkiekkoa. Kaaduin harjoituksissa ja loukkasin polveni.

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Kampanjan toimenpiteet 2010 Insinöörit Uusi sukupolvi Insinooriksi.fi Ingenjor.fi. Vesa Vilenius Markkinointiviestinnän suunnittelija HAMK

Kampanjan toimenpiteet 2010 Insinöörit Uusi sukupolvi Insinooriksi.fi Ingenjor.fi. Vesa Vilenius Markkinointiviestinnän suunnittelija HAMK Kampanjan toimenpiteet 2010 Insinöörit Uusi sukupolvi Insinooriksi.fi Ingenjor.fi Vesa Vilenius Markkinointiviestinnän suunnittelija HAMK Tutkimuksessa u haastateltiin t City Cty lehden säännöllisiä 15

Lisätiedot

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä Lennä, kotka, lennä Afrikkalainen kertomus Mukaillut Christopher Gregorowski Lennä, kotka, lennä 5 Muuan maanviljelijä lähti eräänä päivänä etsimään kadonnutta vasikkaa. Karjapaimenet olivat palanneet

Lisätiedot

Energianhallinta Aallon kampuksilla 25.3.2015 Kommenttipuheenvuoro Pekka Hytönen, koordinaattori, infrastruktuuri. TUAS/OIH talovastaava

Energianhallinta Aallon kampuksilla 25.3.2015 Kommenttipuheenvuoro Pekka Hytönen, koordinaattori, infrastruktuuri. TUAS/OIH talovastaava Energianhallinta Aallon kampuksilla Kommenttipuheenvuoro Pekka Hytönen, koordinaattori, infrastruktuuri. TUAS/OIH talovastaava Kaukolämmön kysynnänjoustopilotti TUAS -talossa on lokakuusta 2014 ollut menossa

Lisätiedot

Helsingin seitsemäsluokkalaisten matematiikkakilpailu 7.2.2013 Ratkaisuita

Helsingin seitsemäsluokkalaisten matematiikkakilpailu 7.2.2013 Ratkaisuita Helsingin seitsemäsluokkalaisten matematiikkakilpailu..013 Ratkaisuita 1. Eräs kirjakauppa myy pokkareita yhdeksällä eurolla kappale, ja siellä on meneillään mainoskampanja, jossa seitsemän sellaista ostettuaan

Lisätiedot

Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto

Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto Merikaarrontie N Torkkola Vähäkyrö 7 Torkkolan tuulivoimapuisto sijaitsee Vaasassa, Merikaarrontien varrella, Kyrönjoen eteläpuolella. Pinta-ala: noin 1 000

Lisätiedot

www.ikikivi.fi Kulumatonta kauneutta

www.ikikivi.fi Kulumatonta kauneutta www.ikikivi.fi Kulumatonta kauneutta sisustuskivet Suomalainen sisustuskivi on sekä kaunis että käytännöllinen. Kivi kestää arjen kulutusta ja on värisävyiltään ajaton. Sisustuskivellä voit tuoda kulumatonta

Lisätiedot

Työssäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015. Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija

Työssäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015. Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija Työssäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015 Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija Lounais-Suomen ammattiopisto, Novida Saavuimme Sierra Leonen pääkaupunkiin Freetowniin

Lisätiedot

Valaistus. Valaistus voi kuluttaa miltei 30% normaalin toimistorakennuksen sähköenergiankulutuksesta,

Valaistus. Valaistus voi kuluttaa miltei 30% normaalin toimistorakennuksen sähköenergiankulutuksesta, Valaistus Valaistus voi kuluttaa miltei 30% normaalin toimistorakennuksen sähköenergiankulutuksesta, koulurakennuksissa valaistus voi kattaa jopa 40%. Valaistusta tulisi käyttää ainoastaan tarpeeseen ja

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

3. Paikallista, missä on nykyinen Laivanrakentajien muistomerkki! b. T:mi Matti Tolvanen ja K:ni, Viljam Holopainen. c. 1920-1936 Keskus Hotelli

3. Paikallista, missä on nykyinen Laivanrakentajien muistomerkki! b. T:mi Matti Tolvanen ja K:ni, Viljam Holopainen. c. 1920-1936 Keskus Hotelli Tehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Taulumäen ja Leunanmäen alueet (vastaukset) Tehtäviä alakoulun 5.-6. luokkalaisille Johdantokuva 1. Etsi kuvasta nykyinen Teatteritalo. 2. Päättele,

Lisätiedot

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 LUOMINEN 1) Raamattu kertoo kaiken olevaisen synnystä yksinkertaisen (entisajan) maailmankuvan puitteissa. 2) Raamatun

Lisätiedot

Ksenia Pietarilainen -keppinuket

Ksenia Pietarilainen -keppinuket Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo

Lisätiedot

MATKAKERTOMUS TAMPEREEN TEATTERIMATKALTA 25. 27.11.2011

MATKAKERTOMUS TAMPEREEN TEATTERIMATKALTA 25. 27.11.2011 MATKAKERTOMUS TAMPEREEN TEATTERIMATKALTA 25. 27.11.2011 Sateisena marraskuisena perjantai-iltapäivänä kokoonnuimme Oulun rautatieasemalle Tampereen teatterimatkalle lähtöön. Asemalla jaettiin kirje, mikä

Lisätiedot

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Juhla-,kokous- ja muistelumamatka Lappiin Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Kukonlaulun aikaan syyskuun 19.päivänä aloitimme LaaksojenAutoteknillisen yhdistyksen matkan Rovaniemen suuntaan.

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Vainoajan tie saarnaajaksi

Vainoajan tie saarnaajaksi Nettiraamattu lapsille Vainoajan tie saarnaajaksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2007 Bible

Lisätiedot

Perhe On Paras -liikuntakurssien palveluprosessi

Perhe On Paras -liikuntakurssien palveluprosessi Perhe On Paras -liikuntakurssien palveluprosessi Tässä raportissani visualisoin koko Perhekurssiprosessin kulun kurssin suunnittelusta jälkimarkkinointiin Kurssin suunnittelu ja kalenterointi Perhe On

Lisätiedot

Matt. 11:28-30. Väsyneille ja stressaantuneille

Matt. 11:28-30. Väsyneille ja stressaantuneille Matt. 11:28-30 Väsyneille ja stressaantuneille Tulkaa minun luokseni.. ..kaikki te työn ja kuormien uuvuttamat.. Minä annan teille levon. Matt. 11:29-30..Ottakaa minun ikeeni harteillenne ja oppikaa minusta:

Lisätiedot

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala 3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala Esityksen sisältö 1. Energiansäästö, energiatehokkuus ja asuminen 2. Vinkkejä

Lisätiedot

Aurinkosähköä kotiin ja mökille Viralan koulu. Janne Käpylehto. www.solarvoima.fi

Aurinkosähköä kotiin ja mökille Viralan koulu. Janne Käpylehto. www.solarvoima.fi Aurinkosähköä kotiin ja mökille Viralan koulu Janne Käpylehto Aurinkosähkö 1. Merkittävä tuotantomuoto 2. Kannattavaa, hinta on kunnossa 3. Hauskaa! Aurinkosähkö - näpertelyä? Uusi sähköntuotantokapasiteetti

Lisätiedot

PELLAVA. toimitilaa kansallismaisemassa

PELLAVA. toimitilaa kansallismaisemassa PELLAVA toimitilaa kansallismaisemassa PELLAVA toimitilaa kansallismaisemassa Kaipaatko yrityksellesi uutta toimisto- tai liiketilaa. NYT sinulla on ainutlaatuinen tilaisuus saada modernit toimitilat historiallissa

Lisätiedot

Olga Gokkoeva Pyhäjoki, 26.8.2014

Olga Gokkoeva Pyhäjoki, 26.8.2014 Olga Gokkoeva Pyhäjoki, 26.8.2014 Suurin valtio maailmassa, peittää enemmän kuin kahdeksasosan maapallon maa-alueista Vuonna 2011 se oli maailman yhdeksänneksi väkirikkain maa noin 139 miljoonalla asukkaallaan

Lisätiedot