MEDIAKYLPYLÄN PÄIHDESTRATEGIAN LÄHTÖKOHDAT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MEDIAKYLPYLÄN PÄIHDESTRATEGIAN LÄHTÖKOHDAT"

Transkriptio

1 MEDIAKYLPYLÄN PÄIHDESTRATEGIAN LÄHTÖKOHDAT Aino Rukkila - Merja Salo Opinnäytetyö kevät 2004 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma. Sosionomi (AMK)

2 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ ABSTRACT 1 JOHDANTO 2 YLEISTÄ PÄIHTEISTÄ Päihteiden käyttö kansallisesta näkökulmasta Nuorten päihteiden käyttö Työntekijän ammatillisuus ja asiakkaan asema Vuorovaikutustaidot ja kohtaaminen Päihteiden käyttäjien huumetestaus 18 3 MEDIAKYLPYLÄN KUVAUS Projektityöskentely Syrjäytymisen ehkäiseminen Työttömyyden yhteys päihteisiin ja itsetuhoisuuteen Mediakylpylän päihdetilanne Mediakylpylän asettamat tavoitteet Mediakylpylän arvot Eettisyys ja moraali Oikeudenmukaisuus Työskentelyn arvopohja ja nuorten tulevaisuudesta huolehtiminen Uudistuminen ja koulutus Työntekijän oma jaksaminen Mediakylpylän periaatteet, asenteet ja sitoutuminen Päihteistä tiedottaminen Mediakylpylän toimintaohjeet päihteiden väärinkäyttöä havaittaessa Alaikäisen päihteiden väärinkäyttö 47

3 4 VERKOSTOKESKEINEN TYÖOTE 48 5 ENNALTA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ 51 6 PÄIHTEIDEN ONGELMAKÄYTTÖÖN PUUTTUMINEN HOITOONOHJAUS Tunnistaminen Puheeksi otto ja hoitoonohjaus Päihdehoito Omaiset kuntoutuksen tukena Nuoren kuntoutus ja jatkotoimenpiteet 62 7 AIKAISEMMIN ILMESTYNEITÄ STRATEGIOITA 64 8 MEDIAKYLPYLÄN PÄIHDESTRATEGIAN ARVIOINTI Päihdestrategian toteutuminen käytännössä Päihdestrategian kehittäminen Päihdestrategian ajan tasalla pitäminen 72 9 OMAN TYÖSKENTELYN KULKU POHDINTA 76 LÄHTEET 82 LIITTEET Liite 1 Hoitoonohjaussopimus 86 Liite 2 Mediakylpylän päihdestrategia Liite 3 Aluekohtainen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukartta sekä päihdehuollon toimipisteet Helsingissä

4 TIIVISTELMÄ Aino Rukkila Merja Salo. Mediakylpylän päihdestrategian lähtökohdat. Helsinki. kevät 2004, 86 s. 3 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö, sosiaali- ja terveysala, sosionomi (AMK). Mediakylpylä on Helsingin kaupungin Opetusviraston projekti, jonka tarkoituksena on ehkäistä nuorten syrjäytymistä ja päihteiden väärinkäyttöä. Mediakylpylä on tarkoitettu helsinkiläisille vuotiaille työttömille nuorille. Mediakylpylässä nuori voi opiskella valintansa mukaan median eri aloja puolesta vuodesta vuoteen. Opinnäytetyön tarkoitus on ollut tuottaa Mediakylpylälle oma päihdestrategia. Päihdestrategia on toimintamalli päihteiden väärinkäyttöä kohdattaessa. Päihdestrategian avulla on luotu Mediakylpylään toimintakäytännöt koskien päihteiden väärinkäytön ennaltaehkäisyä, päihteiden käyttöön puuttumista ja hoitoonohjausta. Mediakylpylän päihdestrategia sisältää tietoa päihteistä ja päihdekulttuuristamme. Siinä käsitellään päihteiden väärinkäytön kohtaamiseen liittyvää etiikkaa, salassapitovelvollisuuden merkitystä sekä työntekijän omaa jaksamista. Liitteenä päihdestrategiaan on avattu siihen olennaisesti kuuluvia lakeja ja asetuksia. Mediakylpylän päihdestrategia perustuu Helsingin kaupungin huumestrategiaan vuodelta 2000 sekä Opetusviraston julkaisemiin virallisiin ohjeisiin päihteiden ongelmakäytön kohtaamisesta. Lisäksi Mediakylpylän päihdestrategian lähteinä on käytetty syrjäytymisen- ja päihteidenkäytön ehkäisyyn suunnattua kirjallisuutta. Konsultaatioapua ovat antaneet A-klinikkasäätiö sekä Päihdeasiainkeskus. Produktio käynnistyi Mediakylpylän käytännön tarpeesta, jolloin teorian ja käytännön yhdistäminen sekä käytäntöjen havainnointi ovat olleet produktion työstämisessä keskeisiä koko työskentelyn ajan. Päihdestrategia on suunniteltu yhdessä Mediakylpylän kouluttajien ja asiakkaiden kanssa suunnittelupalaverien muodossa. Mediakylpylän päihdestrategia palvelee Mediakylpylän kouluttajia ja Mediakylpylässä työskenteleviä nuoria. Mediakylpylän kouluttajat ovat sitoutuneet noudattamaan päihdestrategian mukaisia käytäntöjä ja päihdestrategiaa päivitetään jatkuvasti. Mediakylpylän päihdestrategiaa voivat hyödyntää myös muut vastaavat työpajat. Mediakylpylän päihdestrategian pohjalta on pidetty kaksi vuorokautiset koulutuspäivät Itä-Suomen eri työpajojen työntekijöille, pyrkimyksenä kannustaa ja rohkaista heitä luomaan omat toimintaperiaatteensa eli päihdestrategiansa. Koulutuspäivien pohjalta on perustettu internetsivut, joista eri työpajojen työntekijät saavat ajankohtaista tietoa päihdestrategian laatimisesta ja muiden työpajojen strategioiden etenemisestä. Internetin välityksellä heidän on myös mahdollista pitää yhteyttä sekä toisiinsa että alan asiantuntijoihin. Asiasanat: päihdestrategia; huumestrategia; syrjäytymisen ennaltaehkäisy; päihteidenkäytön ennaltaehkäisy; kuntouttava työtoiminta; produktio.

5 ABSTRACT Aino Rukkila, Merja Salo. Starting points of the Substance Abuse Strategy of Media kylpylä. Helsinki, spring 2004, 86 pages, 3 appendices. Diaconia Polytechnic, Helsinki unit, Social and Health Field, Substance Abuse and Mental Health, Bachelor of Social Services. The purpose of this thesis has been to produce Substance Abuse Strategy to Mediaworkshop. Mediaworkshop is a project of Helsinki City Education Department with purpose of preventing young people from becoming socially excluded and from abusing substances. Mediaworkshop is meant for years old unemployed Helsinki citizens. In Mediaworkshop, a young person can study according to his/her choice different subjects on media field from half year to one year. The Substance Abuse Strategy started from the practical need of Mediaworkshop, where connecting theory and practice and observation have been essential throughout the working time. The Substance Abuse Strategy is an operations model used when confronting intoxicant abuse. The operations practice in Mediaworkshop has been created with the help of Substance Abuse Strategy concerning prevention of substance abuse, intervention in substance abuse and referral to treatment. The Substance Abuse Strategy of Mediaworkshop contains information of intoxicant and our substance abusing culture. It deals with ethics relating to conforting substance abuse, the meaning of secrecy, and the prevention of worker s own burn-out. As an appendix to the strategy, laws andregulations essentially connected to it have been opened. The Substance Abuse Strategy of Mediaworkshop serves both instructors of Mediaworkshop and the young people working there. The Sustance Abuse Strategy of Mediaworkshop are based in the Helsinki City Drug Strategy from the year 2000 and official direction on confronting problem alcohol and drug abuse published by Education Departement. In addition, literature directed towards prevention of social exclusion and substance abuse are used as the sources of the Subtance Abuse Strategy. A-clinic Foundation and The Centre for intoxicant Abuse has given their consultative aid. The Substance Abuse Strategy has been planned together with the instructors and costumers of Mediaworkshop in special planning meetings. The instructors of Mediaworkshop are committed to follow the practices according to the Substance Abuse Strategy, and it is updated constantly. Other corresponding workshops can also profit from the Substance Abuse Strategy of Mediaworkshop. Keywords: substance abuse strategy, drug strategy, prevention of social exclusion, prevention of the abuse of intoxicants, rehabilitative working activity, production.

6 1 JOHDANTO Helsingin kaupunginvaltuusto päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti, että Helsinki toteuttaa rajoittavaa huumestrategiaa, jonka tavoitteena on huumeiden käytön ja sitä seuraavien haittojen kasvun pysäyttäminen ja huumeiden käytön minimoiminen. Vuonna 1998 Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus eli Stakes toteutti läänikohtaisen koulutussarjan, jossa kuntia aktivoitiin luomaan kuntakohtaisia päihdestrategioita. Noin neljänneksellä kaikista Suomen kunnista on arvoitu oleva kirjallinen päihdestrategia. Helsingin kaupungin toivomuksena on, että erityisesti nuorten keskuudessa työtä tekevät toimipisteet laatisivat itselleen paikkakohtaiset päihdestrategiat, jotka toimisivat samalla toimintaohjeina päihteiden ongelmakäyttöä kohdatessa. Paikkakohtainen päihdestrategia voi myös olla osa kunnan laajempaa linjausta, muun muassa päihdeongelman hallitsemisen, haittojen ehkäisyn ja ongelmaan apua tarvitsevien tarkoituksenmukaisen hoidon turvaamisen muodossa. Tällöin päihdestrategia sisältää ajankohtaisia linjauksia ehkäisevän päihdetyön, varhaisen puuttumisen ja hoidon järjestämisestä. Siihen kirjataan tavoitteita sekä keinoja niiden saavuttamiseksi. Päihdestrategia on tietoisesti päätetty toiminnan suunta, yhteinen linjaus, jonka käytännön toteutukseen ja seurantaan kiinnitetään erityistä huomiota. Suoritimme syksyllä 2002 sosionomikoulutukseen kuuluvan päihde- ja mielenterveysopintokokonaisuuden työharjoittelumme Helsingin kaupungin Opetusviraston alaisuudessa toimivassa nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn tähtäävässä työpajassa nimeltään Mediakylpylä. Työharjoittelujaksolla lupauduimme työstämään Mediakylpylälle oman päihdestrategian yhdessä Mediakylpylän kouluttajien ja asiakkaiden kanssa. Päihdestrategia on toteutettu produktion muodossa. Olemme aikaisemmalta koulutukseltamme päihde- ja mielenterveyslähihoitajia, ja työskentelemme nykyisen sosionomikoulutuksemme ohella päihdekatkaisulaitoksissa. Tämä on lisännyt kiinnostustamme erimuotoiseen työskentelyyn päihteidenkäytön ennaltaehkäisemiseksi. Päihdestrategiassa olemme painottaneet nuorten päihteettömyyden tukemista strategian avulla. Käytännön läheisyydellä on myös painoarvoa työssämme. Käytännön kokemustieto onkin sinänsä arvokasta, mutta siitä puuttuvat opiskelua ja tietoa jäsentävät käsitteet, joita tarvitaan produktion kuvaukseen

7 yleisellä tasolla. Opiskelussa ja työssä kertyvä tieto ei sellaisenaan jäsenny kokonaisuuksiksi, joilla voi hahmottaa kohdattavia ilmiöitä. Kokemuksellinen tieto sisältää vain yhden näkökulman kerrallaan, eikä se mahdollista vaihtoehtoisten toimintatapojen pohtimista. Toisiaan täydentäviä tiedonmuodostuksen tapoja ovat yhtäältä välitön omakohtainen kokemus ja abstrakti käsitteellistäminen sekä toisaalta reflektiivinen eli heijastava havainnointi ja aktiivinen kokeileva toiminta. Kokemustieto on ollut opinnäytetyössämme resurssi, jota olemme pyrkineet hyödyntämään luodessamme Mediakylpylän päihdestrategiaa. Käytännön toiminnassa muodostuvaa tietoa olemme tarkastelleet produktion joka vaiheessa analyyttisesti ja systemaattisesti. Mediakylpylälle suunnatun päihdestrategian suunnittelun ja luomisen olemme kokeneet alusta alkaen mielenkiintoisena, kehittävänä ja ammatillista kasvuamme lisäävänä haasteena. Mediakylpylän päihdestrategian on sovittu pohjautuvan vuoden 2000 Helsingin kaupungin huumestrategian lähtökohtiin sekä Helsingin kaupungin Opetusviraston virallisiin ohjeisiin päihteidenkäytön ehkäisystä Helsingin kouluissa ja oppilaitoksissa. Päihdestrategia on toteutettu siihen kuuluvien lakien puitteissa. Mediakylpylässä päihteiden väärinkäytön tunnistaminen ja puheeksiotto on koettu erityisen vaikeana kouluttajien keskuudessa. Lisäksi sosiaali-, terveys- ja päihdepalvelujen piiriin ohjaaminen on koettu hankalana palvelujen suuren hajonnan vuoksi. Mediakylpylän kouluttajat ovat toimeksiannon yhteydessä ilmaisseet tarpeen nuorille suunnattavan päihdevalistuksen ja terveyskasvatuksen sisältöjen, menetelmien, laadun ja tuloksellisuuden kehittämisestä. Toiveena on ollut näin tuottaa juuri nuorille tarkoitettua valistus- ja terveyskasvatusmateriaalia. Toiveena on lisäksi ollut alueellisen viranomaistyön kehittäminen mahdollisuuksien mukaan, yhteistyötahoina sosiaalivirastot, terveyskeskukset ja päihdehoitolaitokset. Epävirallisen verkoston yhdistäminen nuoren viranomaisverkostoon tarkoittaa lisäksi vanhempien osallistumista ja vanhemmuuden tukemista. Konsultaatioapuna Mediakylpylän päihdestrategiaa laadittaessa on käytetty päihdeasiaintoimistoa ja A-klinikkasäätiötä sekä eri suurpiirien sosiaali- ja terveyspalveluja. Toimeksiannon yhteydessä on sovittu päihdestrategiaan liittyvistä palavereista sekä tarkastettu Mediakylpylän aineelliset resurssit päihteiden

8 7 ongelmakäytön havaitsemiseen. Päihdestrategian yhteyteen on toivottu liitettäväksi erillinen nuoren hoitoonohjaussopimus. Lisäksi on toivottu Helsingin kaupungin suurpiirikohtaista sosiaali-, terveys- ja päihdepalvelujen kartastoa, tukemaan hoitoonohjausta ja sitä kautta hoidon tarpeen määrittelyä. Kirjallinen raportti, produktio ja liiteosa tukevat toisiaan produktiona tuotetussa opinnäytetyössä. Mediakylpylän päihdestrategiaa voisi kutsua soveltavaksi tutkimukseksi sikäli, että soveltava tutkimus tähtää tiettyyn käytännön sovellukseen. Soveltavaa tutkimusta on myös uusien menetelmien ja keinojen luominen. Myös kehittämistutkimuksen kriteerit täyttyvät Mediakylpylän päihdestrategiassa siltä osin, että strategia on tiedon käyttämistä uusien menetelmien ja järjestelmien aikaansaamiseksi ja olemassa olevien olennaiseksi parantamiseksi (Anttila 1998, 71 72). Mediakylpylän päihdestrategian toteutus metodina eli menetelmänä on kuitenkin käytetty produktiota, sillä produktion tarkoituksena on tehdä jokin tuotos ja samalla kehittää työvälineitä käytännön toimintaan. Kun produktiota suunnitellaan, tulee ensin hahmottaa työn tavoite ja se, miten työ niveltyy ammatilliseen käytäntöön, eli Mediakylpylän toimintaohjeeksi päihteiden ongelma käyttöä kohdatessa. Uuden käytännön kehittely edellyttää monialaista osaamista, joka tapahtuu eri alojen asiantuntijoiden, tutkijoiden, laitosten, kuntien tai yritysten välillä. Produktiolle on ominaista, että työ suoritetaan suunnitelmallisesti ja järjestelmällisesti. Ominaista on myös toteutumisprosessin ja työn tulosten dokumentointi jollakin tavalla. Kriteerinä on se, että työn tulokset ja menetelmät voidaan asettaa kriittisen tarkastelun kohteeksi. (Anttila 1998, ). Produktio voi olla myös tietoa, joka selittää kausaalisia syy-seuraus suhteita osoittaen, mitä seurauksia jostakin teosta on ollut jollekin toiselle. Se voi samalla olla tietoa, jonka avulla voidaan antaa ohjeita tulevaa varten. Olennainen osa Mediakylpylän päihdestrategiaa on tieto päihteiden käytön ennaltaehkäisyä ja päihdehoitoa koskeva ammatillinen tieto. Tietotaito onkin tietoon perustuvaa taitoa tai suorastaan tietoa koskevaa taitoa, ja taito-taito taas kuvaa sitä taitoa, jota tarvitaan taidon ilmaisemiseen käytännössä.

9 8 2 YLEISTÄ PÄIHTEISTÄ Päihteillä tarkoitetaan laajassa merkityksessä sekä laillisia että laittomia päihdyttäviä aineita. Viimeaikoina huumeiden käytön raju lisääntyminen nuorten keskuudessa on luonut kuitenkin tarpeen puhua erikseen huumeista, jolloin huumeet halutaan erottaa muista päihteistä. Tällä pyritään myös tuomaan esiin huumeiden käyttöön liittyviä erityiskysymyksiä ja riskejä, joita ei liity esimerkiksi alkoholin käyttöön (Dahl & Hirschovits 1998, 5). Huumeilla tarkoitetaan huumausaineita ja muita huumaavia aineita, kuten esimerkiksi liuottimia ja eräitä lääkeaineita. Huumausaineilla tarkoitetaan niitä aineita, jotka Suomen huumausainelaki ja asetus 1289/93 määrittelee huumausaineiksi. (Mönkkönen 1999, 6.) Huumeet vaikuttavat kehoon eri tavoin. Vaikutus riippuu mm. käytetystä aineesta, käyttötavasta, määrästä ja käyttöajasta. Päihteitä voidaan käyttää monin eri tavoin: nuuskaamalla, suun kautta, imeyttämällä limakalvolta, lihaksen- tai suonensisäisesti sekä hengitykseen imppaamalla. (Dahl & Hirschovits 1998, 6.) Lisääntynyt huumeiden käyttö voidaan liittää huumesaatavuuden muutoksiin. Entistä Neuvostoliittoa ja Itä-Eurooppaa kohdanneet suuret yhteiskunnalliset muutokset ovat tuoneet mukanaan lisääntyneitä paineita huumemarkkinoilla. Ongelmakäyttöä ilmenee ennen kaikkea sellaisissa väestönosissa, joissa jo ennestään on sosiaalisia ja taloudellisia ongelmia. Tämä viittaa siihen, että huumeiden käytön ja sosiaalisen syrjäytymisen sekä marginaalisoinnin yhteys on vahvistunut Pohjoismaissa 1990-luvulla. (Jaakkola & Tammi 2001, 47.) Huumeongelman laajuudesta voidaan esittää vain arvioita väestöön kohdistuvien kyselytutkimusten sekä viranomaisten ja hoitoyksiköiden rekisterien ja raporttien pohjalta. Eri lähteiden mukaan on kiistatonta, että laittomien huumeiden tarjonta ja käyttö sekä myös muiden päihteiden, ennen muuta alkoholin käyttö, on lisääntynyt viime vuosikymmenen aikana. (Metsälä-Simola, Manninen, Merikallio, Nordman & Ylönen 2001, 46.) Yhteiskunnan sosiaaliset rakenteet vaikuttavat päihteiden asemaan kulttuurissa. Suomalaista kulttuuria voidaankin pitää ennen kaikkea alkoholikulttuurina (Inkinen, Partanen, Sutinen 2000, 85). Aikuisista lähes 90 % käyttää alkoholia, suurin osa heistä kohtuullisesti tai hyvin vähän. Alkoholin suurkuluttajia on arvioitu olevan 6 12 %

10 9 aikuisväestöstä eli määrällisesti Miehet käyttävät alkoholia keskimäärin naisia useammin ja enemmän. 18 vuotta täyttäneestä väestöstä raittiiden miesten osuus on n. 10 % ja raittiiden naisten osuus n. 14 %. Asukasta kohti alkoholia kulutettiin 7.1 litraa sadan prosentin alkoholiksi muutettuna vuonna Tämän lisäksi tilastoimatonta kulutusta oli hieman alle 2 litraa asukasta kohden. (Jaakkola & Tammi 2001, 48.) Alkoholin suosio sekä nuorten että aikuisten keskuudessa johtuu siitä, että se on myös sosiaalisesti hyväksytty, laillinen ja syvälle kulttuuriimme juurtunut päihde. Tämä näkyy myös siinä, että henkilö joka ei käytä alkoholia, rikkoo jollakin tavalla kulttuurimme sosiaalista järjestystä ja joutuu usein selittelemään toisille raittiuttaan sosiaalisissa tilanteissa. (Jyrkinen, Pulkkinen, Pulkkinen & Virtanen 1994, 30.) Euroopan Unionin kanssa tehdyt sopimukset tulevat lieventämään entisestään alkoholijuomien matkustajatuontia koskevia rajoituksia viimeistään vuonna 2004, mikä osaltaan lisää alkoholin käyttömääriä (Ulmanen 2001, 59). Monia lääkkeitä voidaan käyttää päihteinä. Esimerkiksi rauhoittaviin lääkkeisiin kuten barbituraatteihin ja bentsodiatsebiineihin kehittyy riippuvuus pitkään näitä käytettäessä. Bentsodiatsebiinit ovat yleisemmin väärinkäytetty lääkeryhmä. Yksittäisistä lääkevalmisteista on vaikea nimetä halutuimpia. Bentsodiatsebiinien sekakäyttö alkoholin kanssa on tavallista. (Jyrkinen ym. 1994, 35.) Päihteiden käyttö ei välttämättä merkitse sitä, että käyttäjä on niistä riippuvainen. On tärkeää erottaa toisistaan päihteiden väärinkäyttö ja päihderiippuvuus. Käsitteenä riippuvuus ja ongelma ovatkin eri asioita. Myöskään päihteiden käyttäjät eivät muodosta yhtenäistä ryhmää. Suurin osa käytöstä on satunnaista, korkeintaan muutamaan kertaan rajoittuvaa kokeilua. (Jyrkinen ym. 1994, ) Vaikuttaa myös siltä, että erilaiset päihteet ovat saaneet uusia sosiaalisia ja kulttuurisia merkityksiä elämysten, huvitusten ja päihtymyksen tuottamisessa 1990-luvun kulttuurissa. Olennaista postmodernissa yhteiskunnassa on koulun ja työelämän lisääntyneet vaatimukset, jatkuvan massatyöttömyyden lohduttomat näkymät ja alati kasvava kilpailu uramahdollisuuksista, joita on tarjolla yhä harvemmille. (Jaakkola & Tammi 2001, 46.) Päihdetyöllä tarkoitetaan yksilö-, ryhmä- tai väestötasolla tehtävää ennaltaehkäisevää, hoitavaa, korjaavaa tai kuntouttavaa työtä, jota toteuttavat sekä eri

11 10 alojen ammattilaiset että vapaaehtoiset. Päihdetyöhön kuuluu mm. terveyskasvatus, päihdekokeiluun tai käyttöön puuttuminen sekä hoitoonohjaus yhteistyössä sosiaali-, terveys- ja nuorisotoimen kanssa. (Metsälä-Simola ym. 2001, 5-8.) 2.1 Päihteiden käyttö kansallisesta näkökulmasta Kun tarkastellaan päihteiden ja huumeidenkäyttöä eri maissa, voidaan helposti löytää eroja. Weckrotthin (2001, 32) mukaan erot eri maiden ja niiden tapakulttuurien välillä voivat liittyä lainsäädäntöön tai väljemmin tapoihin ja siihen, mitä pidetään hyvän maun mukaisena. Ehkäisevän päihdepolitiikan pohjoismainen muunnelma on esimerkki kansallisvaltiollisesta lähestymistavasta ongelmaan, josta on tulossa liian suuri eli liian globaalistunut ja kansainvälistynyt mutta samalla liian pieni eli liian paikallistunut ja pirstoutunut. Pohjoismaissa tärkeitä globaalistumisen tekijöitä ovat aiemman kulttuurisen eristyneisyyden poistuminen ja kulttuurisen yhtenäisyyden vähittäinen katoaminen. Näissä oloissa käy yhä vaikeammaksi muotoilla erilaisia ongelmia keskitetysti kansallisen politiikan kysymyksiksi. Paikallistumisen suunnassa eräänä lisääntyvän globaalistumisen hämmentävänä seurauksena voisi nähdä hallittavissa olevan toiminnan alan rajoittumisen. Aiemmin kansallisvaltion tasolla hoidettujen kysymysten globaalistuminen vie ne yksilöiden vaikutusmahdollisuuksien ulottumattomiin, vaikka näillä olisi käytössään hyvinkin kehittyneitä kansainvälisiä verkostoja ja kulttuurista kompetenssia. (Holmila 1997, ) Suomalainen päihdepolitiikka voidaan jakaa kahtia alkoholi- ja huumepolitiikkaan, jotka sisältävät erilaisia painotuksia ja linjauksia. Suomalaista alkoholipolitiikkaan liberalisoitiin vuoden 1995 alkoholilainsäädännön uudistusten myötä mm. alkoholin vähittäismyynnin, mainonnan sekä alkoholiin liittyvän lupa- ja valvontatoiminnan osalta. (Inkinen ym. 2000, 85.) Suomen lainsäädäntö rajoittaa ja valvoo alkoholin ja tupakan myyntiä sekä välittämistä (Dahl & Hirschovits 1998, 5). Joitakin alkoholin hintapolitiikan muutoksia on Inkisen ym. (2000, 86) perusteltu pyrkimyksellä saada suomalaiset siirtymään miedompia alkoholijuomia suosivaan eurooppalaiseen viinikulttuuriin. Viinien käyttö on kuitenkin pikemminkin tullut suomalaisen humalajuomisen lisäksi, ei korvaamaan vahvempia alkoholijuomia. Käyttäjäryhmät ovat laajentuneet ja alkoholin käyttö on arkipäiväistynyt.

12 11 Suomen päihdehuoltolaki 41/86 asettaa päihdehuollon tavoitteeksi ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä sekä siihen liittyviä sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja. Lisäksi tulee edistää päihteiden ongelmakäyttäjien ja heidän läheistensä toimintakykyä ja turvallisuutta. Edellä mainittu laki korostaa asiakkaan oma-aloitteisuutta, itsenäistä suoriutumista ja luottamuksellisuutta. Varsinaisen päihdehoidon ohella korostetaan sitä, että päihteiden ongelmakäyttäjää on tarvittaessa autettava ratkaisemaan myös toimeentuloon, asumiseen ja työhön liittyviä ongelmia. Asiakkaan ja hänen läheisensä edun tulee olla keskeisellä sijalla lain toteutuksessa. Alkoholi ja huumeet ovat erilaisten intressien kohteina. Näitä ovat mm. sosiaalinen ja kansanterveydellinen-, julkistaloudellinen-, kuluttaja- ja elinkeinopoliittinen intressi. (Niemelä 1999, ) Jos päihteiden käyttö lisääntyy, lisääntyvät myös käytön aiheuttamat subjektiiviset ja yhteiskunnalliset haitat. Samalla lisääntyy myös niiden ihmisten määrä, jotka kokevat tarvitsevansa apua päihteen käytöstä aiheutuviin ongelmiin. Tästä kaikesta koituu kustannuksia yhteiskunnalle. (Wechroth 2001, 42.) Päihdeongelmista puhuttaessa parhaita palveluja ovat hyvinvointi- ja hoitopalvelujen lisäksi erilaiset paikalliset yhteistyöverkostot ja yksityiset palvelujen tuottajat. Näillä palveluilla pyritään erityisesti tukemaan nuoria, jotka ovat alttiimmassa asemassa ongelmakäytön suhteen. (Soikkeli 2001, 48.) Niemelän (1999, 34) mukaan yhdistykset voidaan päihdepalveluissa jakaa päihdepalvelujärjestöihin ja asiakas- ja omaisjärjestöihin. Viimeksi mainittuja ovat mm. AA- ja NA- liikkeen eri toiminnot ja A-kiltatoiminnot. Myös monet muut järjestöt jotka eivät ole varsinaisia päihdejärjestöjä (mm. Mannerheimin lastensuojeluliitto ja väestöliitto) toteuttavat päihdetyöhön ja sen ehkäisyyn liittyviä hankkeita (Viljaranta 1994, 14). Suomalainen yhteiskunta on tottunut käsittelemään päihdekysymystä valtiollisella tasolla ja lähinnä rajoittavan tai ehkäisevän päihdepolitiikan näkökulmasta. Alkoholipolitiikan murros painottaa aiempaa selkeämmin sekä paikallisen tason että kansalaisten vastuuta. Sama kehityssuunta on nähtävissä huumausainepolitiikassakin. (Jaatinen, Kaukonen, Warsell, Halmeaho & Ahtola 1998, 3.) Huumausainehaittoja kuvaavien lukujen nopea kasvu Suomessa heijastaa Ulmasen (2001, 9) mukaan paitsi huumeiden kasvanutta kokeilua ja käyttöä niin myös muutoksia suomalaisessa palvelujärjestelmässä ja tilastointikäytännöissä sekä koko palvelujärjestelmän lisääntynyttä huomiota huumekysymystä kohtaan. Kansallisen päihdeongelmien

13 12 käsittelyn kaarta voidaan Kaukosen (2001, 124) mukaan kuvata painopisteen siirtymänä rikosoikeudellisesta kontrollista sosiaalihallinnolliseen ja edelleen hyvinvointivaltiolliseen suuntaan. Kyse on silloin nimenomaan painopisteen muutoksesta, joka on mahdollistunut lisäämällä sosiaali- ja terveydenhuollolliseen päihdetyöhön resursseja ja toisaalta laillistamalla päihteiden käyttöä. 2.2 Nuorten päihteiden käyttö Nuorten päihteidenkäyttö ei ole muusta yhteiskunnasta irrallaan oleva ilmiö. Päihteiden käyttöön vaikuttavat psykososiaalisten ja yksilöön liittyvien syiden lisäksi myös yleinen yhteiskunnallinen kehitys (Ahokas, Kajesalo & Holopainen 1998, 8). Nuorella iällä omaksuttu päihteiden riskikäyttö on Suikkilan (1998, 2) mukaan vakava terveydellinen riskitekijä, joka myöhemmin elämässä saattaa aiheuttaa sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia. Nuorten päihteiden käyttäjäksi rekrytoitumisessa eli luokittelussa voidaan erottaa kaksi pääsuuntaa: huono-osaisuuden kasautumismalli ja nuorisokulttuurinen malli. Ensimmäisen mukaan huonoista sosiaalisista oloista oleville nuorille kynnys siirtyä päihteiden käyttäjäksi on matala, jos tai kun päihteiden käyttö on ympäristöstä ja vanhemmilta opittua toimintakulttuuria. Lisäksi alakulttuureihin liittyvä rikollinen toiminta ja vertaisryhmän sosiaalinen paine saattavat edesauttaa nuoren irtaantumista muunlaisesta sosiaalisesta kanssakäymisestä. Vaarana onkin ajautuminen syrjäytymistä voimistavaan kierteeseen. Toisenlaisia käytön muotoja edustaa nuorisokulttuurinen malli. Se viittaa tietoiseen hyvän olon maksimointiin huumeiden avulla, ja erityisesti huvikäytössä nuorisokulttuurinen malli on myös etujen ja riskien strategista kalkylointia eli laskemista. Keskeistä huvikäytössä on se, että kyse ei ole ongelmakäytöstä, eikä myöskään satunnaisesta yhden tai muutaman kerran uteliaisuudesta johtuvasta huumekokeilusta. Kyse on sen sijaan toistuvasta ja hallintaan pyrkivästä käytöstä, joka monilla kuitenkin päättyy aikanaan. Nuorisokulttuuri ei ole yksi kokonaisuus, vaan se pitää sisällään monta eri kulttuuria. Nuorten päihteiden käytön motiivit ovat monenlaiset ja käyttöä on monenlaisissa ympäristössä ja monenlaisten elämäntyylien osana. Kun päihteiden käyttöä tai nuoria kategorisoidaan eli luokitellaan, on syytä vielä

14 13 muistaa, että rajat kategorioiden välillä ovat liukuvia. (Jaakkola & Tammi 2001, ). Nuorten alkoholin käyttö oli yleistä 1970-luvun alussa ja väheni 1980-luvun alkuun tultaessa. Alkoholin käyttö on kuitenkin taas lisääntynyt vuodesta 1983 lähtien. Nuorten alkoholin kulutus sekä tupakointi ovat kasvaneet koko 1990-luvun ajan. Verrattaessa tämän hetken tilannetta 1970-luvun alkuun voidaan todeta, että alkoholin valta-asema nuorten päihdeongelmissa on entisestään korostunut. Nuoriso on kasvanut yhteiskuntaan, jossa alkoholin käyttö on yleistynyt ja arkipäiväistynyt. Pääkaupunkiseudulla asuvat nuoret käyttävät myös alkoholia useammin kuin muun Suomen nuoret ja heidän keskuudessaan juomistiheys on lisääntynyt viime vuosina keskimääräisesti enemmän kuin koko maassa. (Jyrkinen ym. 1994, 30.) Ulmasen (2001, 59) mukaan lähivuosina voidaan odottaa nuorten alkoholin kulutuksen edelleen kasvavan taloudellisen kasvun jatkuessa. Nuorten päihteiden käyttöä tutkineet henkilöt ovat viitanneet siihen, että myös huumeiden käyttö on yleistynyt nuorten elinympäristössä. Huumeiden käyttö yleistyi 1970-luvun alussa, jolloin myös huumeiden säännöllinen käyttö oli laajimmillaan. Tämän jälkeen kiinnostus huumeisiin on hiipunut niin, että huumekokeilut ovat olleet vuonna 1980 alhaisimmalla tasolla kun kertaakaan aiemmin. Kiinnostus huumeita kohtaan on näyttänyt useamman vuoden hitaasti lisääntyvän kunnes taas vuonna 1987 kokeilijoiden ja käyttäjien määrät ovat pudonneet alhaisemmiksi kuin koskaan aikaisemmin. (Jyrkinen ym. 1994, 30.) Vuosien 1995 ja 1999 välillä huume kokeilut ja huumeiden käyttö ovat lisääntyneet etenkin vuotiaiden koululaisten parissa. (Ahlström, Metso & Tuovinen 2001, 8). Huumausaineiden käyttö keskittyy Jyrkisen ym. (1994, 30) mukaan selvästi suurimpiin kaupunkeihin, erityisesti pääkaupunkiseudulle, jossa koululaisista huumausaineita on kokeillut jo noin joka kymmenes. Nuorten asenteiden lieventyminen etenkin niin kutsuttuja miedompia huumausaineita kohtaan heijastuu siinä, että jo sana huume tai huumausaine voi saada nuorten parissa vaihtelevia merkityksiä ja määrityksiä. Joillekin nuorille kannabis, ekstaasi, alkoholi ja tupakka saattavat määrittyä osaksi yhtä ja samaa nautintoaineiden kategoriaa, johon verrattuna heroiinia pidetään erittäin vaarallisena huumausaineena, jota ei koskaan

15 14 käytettäisi. (Jaakkola & Tammi 2001, 142.) Kannabiksen käyttö onkin lisääntynyt voimakkaasti 90-luvulla ja kannabiksen käyttöön liittyvät asenteet ovat muuttuneet. Nuoret eivät aina pidä kannabista huumeena, mihin vaikuttaa osaltaan myös kannabiksen laillistamista ajavien tahojen levittämä tieto kannabiksen vaarattomuudesta suhteessa alkoholinkäyttöön. (Mönkkönen 1999, 7.) Nuori huumeiden käyttäjä tietää harvoin, mitä aineita ja kuinka paljon hän käyttää. Käyttöön liittyy riskejä ennalta arvaamattomien annosvaikutussuhteiden ja aineiden sekakäytön vuoksi. Käytetyt aineet voivat olla epäpuhtaita sisältäen myrkyllisiä aineita, bakteereita tai viruksia. Neulojen ja ruiskujen käyttöön liittyy aivan erityisiä ongelmia. Jo aineen ruiskuttaminen suonensisäisesti on uhkarohkeaa mahdollisten allergisten reaktioiden ja nopeasti alkavan lääkevaikutuksen vuoksi. Bakteereiden ja virusten leviäminen käyttäjästä toiseen on mahdollista, kun käytetään yhteisiä ruiskuja ja neuloja. Suonensisäisesti huumeita käyttävillä ovat tavallisia erilaiset laskimo- ja ihotulehdukset, bakteerin aiheuttama sydämen sisäkalvon tulehdus, hepatiitti B- ja C- viruksen aiheuttama maksatulehdus ja HIV-viruksen aiheuttamat taudit, jotka johtavat lopulta immuunikatoon ja AIDS:iin. (Jyrkinen ym. 1994, 33.) Nuoret eivät ole passiivisia toiminnan kohteita vaan toimijoita, joilla on omat kulttuurinsa ja käsityksensä päihteistä. Kun lähdetään etsimään vaikuttamisen keinoja ehkäisevään huumetyöhön, on hyvä ensin miettiä, millaista tietoa omaavasta kohderyhmästä on kysymys, ja silloinkin nuoria on syytä lähestyä muistaen miten aikuisten käsitykset voivat erota nuorten käsityksistä. Internet on tänä päivänä merkittävä huumeidenkäyttökulttuurien muokkaaja ja ylläpitäjä. Internet mahdollistaa huumeita käyttävien alakulttuurien anonyymin kohtaamisen, mikä tukee ja rakentaa jaetuille arvoille ja elämäntyylille perustuvaa yhteisöllisyyttä ja sosiaalista tilaa luoden huumeiden käytölle hyväksyvän ja kannustavan ilmapiirin. (Jaakkola & Tammi 2001, 142.)

16 Työntekijän ammatillisuus ja asiakkaan asema Ammatillinen yleissivistys on oman ammatin alueen suhteellistamistaitoa, kykyä arvioida omaa työtä ja sen merkitystä suhteessa toisten työhön. Ammatillinen asiantuntemus on oman ammatin menetelmien hallintaa, sen ymmärtämistä, kuinka ammatilliset valmiuden tulkitsevat ja avaavat työn alueen, sen rajat ja rajoitukset. Ammatillinen identiteetti on ammatin käsitteellistämistavan suhde ammatin menetelmiin ja tulkintaan ammatin harjoittajasta itsestään. Lisäksi laaja-alaiseen ammattitaitoon kuuluu ammattipraksis eli niiden ehtojen hallinta joiden alaisuudessa ammatillinen työ tapahtuu. Reflektiivinen eli heijastava suhtautuminen omaan työhön on ammattitaidon keskeinen määre ja kehittymisen avain. Reflektiivinen asiantuntija tekee toimintansa tietoiseksi, asettaa taustaoletuksensa kritiikin kohteeksi ja muotoilee ongelmatilanteen aina uudelleen. Reflektiivinen asiantuntija on valmis joustavaan ja monipuoliseen dialogiin eli vuoropuheluun, jolloin ilmiöitä jäsennetään uudelleen. Päihdekoulutus Mediakylpylän työntekijöille on omiaan lisäämään ammatillisen työotteen käyttöä päihdeongelmaisia nuoria kohdattaessa, kun taas reflektiivisyyden lisäämistä työskentelyssä voidaan tukea työnohjauksen keinoin. (Maunu, Manninen, Lähdesmäki, Mäkinen, Lämsä, Läksy & Säkkinen 1995, 6 7). Yksilöllisyys päihteenkäyttäjän kohtaamisessa edellyttää työntekijän kykyä ylittää päihteenkäyttöön liittyvien myyttien, leimautumisen, kielteisten asenteiden ja ennakkoluulojen asettamat esteet ja kohdata asiakas yksilöllisenä ihmisenä, ei päihteen käyttäjänä tai päihde ongelmaisena (Havio, Mattila, Sinnemäki & Syysmeri 1994, 45). Asiakkaan asema onkin noussut palvelujärjestelmän ajankohtaiseksi kysymykseksi (Väärälä, 1995, 89). On alettu korostaa asiakkaiden tarpeiden parempaa huomioimista sekä palveluprosessin asiakaslähtöisyyttä (Väärälä 1995, 236). Asiakkaisiin liitetään palvelujen piirissä runsaasti retorista tavoitekieltä, jossa asiakkaat määritetään aktiivisiksi, osallistuviksi, omaa itsemääräämisoikeuttaan toteuttaviksi ja valinnanvapautta omaaviksi subjekteiksi. Kuva yleistyneestä asiakkaasta ei kerro paljoakaan konkreettista ihmisestä omassa elämäntilanteessaan. Asiakkaan asemassa näyttäisi tavoitteiden ja todellisuuden välillä olevan ristiriitaa. Asiakkaan ja kouluttajan kohtaamisen ei tule olla kahden kauppa, vaan siinä yhdistyivät henkilöistä riippumatta organisaation toimintakäytännöt, eri professionaalisten ryhmien jännite, työsuhteen ehdot ja sääntely sekä asiakkuuteen liitetyt ideologiset ajattelumallit. Sekä kouluttaja

17 16 että asiakas kantavat aina oman taustamaailmansa mukanaan kohtaamistilanteeseen. (Väärälä 1995, 90 93). 2.4 Vuorovaikutustaidot ja kohtaaminen Kaikille ei ole luotu luontaisia vuorovaikutustaitoja, joiden avulla selittää omaa tilannettaan tai elämänlaatuaan. Virtanen (1999, 77) toteaa vuorovaikutustaitojen tarttuvan. Ilmiön taustalla on se, että tunteet tarttuvat. Mukaan meneminen, samastuminen, on hänen mukaansa ymmärtämisen korvaamaton lähde. On selvää, että ihmiset eivät ymmärrä toisiaan, elleivät kykene samastumaan toisiinsa. Pelkkä kognitiivinen eli järkeistetty ymmärtämisyritys on inhimillisessä vuorovaikutuksessa liian hidasta, rajoittunutta ja pelkistävää. Oman rikkinäisyyden taakka painaa usein myös ammattilaisen harteilla. Rikkinäisyyden tähden ihmiselle tulee suorataan vaatimukseksi kokea, että juuri hän osaa auttaa ja olla kunnon lähimmäinen (Mattila 1998, 25). Tällöin on kuitenkin vaarana, että toistamme ulkoa opeteltuja vuorosanoja, emmekä edes mieti sanojen sisältöä. Virtasen (1999, 111) mukaan asiantuntijuus on siitä ongelmallinen asia, että sen oletetaan usein sisältävän jotenkin paremman tai oikeamman ymmärryksen käsiteltäviin ilmiöihin. Sen kaapuun pukeutuneena on vaikea tunnustaa olevansa epävarma tai keinoton. Ihmissuhdetyössä tätä tilannetta mutkistaa vielä se, että työtä tehdään omalla persoonallisuudella, oma minä työvälineenä. On usein vaikeaa tasapainoilla henkilökohtaisen ja ammatillisen välillä. Virtanen (1999, 111) lisääkin, että asiakastyössä tarvittavan persoonallisen roolin ihmiseltä ihmiselle pelätään olevan jopa niin henkilökohtainen, että se kadottaisi ammatillisuuden. Ammatillisuus antaa kuitenkin auttajalle varmuutta asiassaan, luottamuksen omaan pätevyyteensä ja kykyynsä auttaa toisia ihmisiä. Se antaa myös eräänlaiset valtuutukset toimia auttajana. Ammattitaidon hankkiminen tuo myös tietoutta monenlaisista asioista sekä välineitä vuorovaikutuksen toteuttamiseen. (Mattila 1998, 25.) Ammatillisuus voi antaa myös väärää turvaa. Ammattitaidoista ja -tiedoista ei ole haittaa, mutta jollei mukana ole ihmisyyttä, kohtaaminen on mahdotonta. Ammattilainen voi piiloutua ammatillisuuden verhon taakse, ollen näin turvassa, mutta

18 17 mitään kohtaamista ei myöskään tapahdu. Unohtuu, että tunteetkin ovat tosiasioita. Väärälän (1995, 93) mukaan ammatillisesti orientoituneessa keskustelussa asiantuntemus on määritelty professionaalisena pätevyytenä ja samalla kielletty asiakkaan asiantuntijuus omassa asiassaan. Kyseessä on ylhäältä alaspäin suuntautuvan antamisen ja vastaanottamisen ajattelumalli. Ajatus asiakkaasta tasavertaisena yhteistyökumppanina ja oman tilanteensa asiantuntijana jää silloin vieraaksi. Toisen ihmisen elintilan loukkauksena voidaan pitää hyvääkin tarkoittavaa toisen tahdon ylittämistä. Elintilan menetys seuraa monenlaisesta neuvomisesta ja myös hyvää tarkoittavasta holhoamisesta, mikä onkin vaarana nuorten parissa työskennellessä. Nuorta ei silloin oteta vakavasti. On mahdotonta antaa toiselle tilaa ja kuulla hänen todellisuuttaan, jos mestarillisesti tiedämme tämän ihmisen elämästä ja parhaasta enemmän kuin hän itse. (Mattila 1998, 25.) Kohtaaminen on käymistä kohti toista ihmistä. Jotta pääsisimme kohtaamaan, meidän on unohdettava suoritukset. Ei ole olemassa yksiä oikeita sanoja, jotka kuuluu sanoa tietyssä yhteydessä. Emme kykene kuuntelemaan mitä toinen sanoo, jos meillä on vastaus valmiina. Emme voi silloinkaan aktiivisesti kuunnella, jos koko ajan mietimme neuvoja, joita voisimme antaa. Suorittamisen tilalle meidän on opeteltava oleminen, neuvomisen tilalle jakaminen ja ymmärtämisen tilalle välittäminen. (Mattila 1998, 25.) Kohtaaminen voi myös olla merkityssisällöltään ohut ja ilmeetön tapaaminen. Pahimmillaan se voi olla vain ohitus. (Virtanen, 1999, 117.) Aidon kohtaamisen voisi sanoa tapahtuvan vakavasti ottamisen, läsnä olemisen ja jakamisen kautta. Yritykset ymmärtää vievät usein harhaan, koska ne merkitsevät toisen ihmisen todellisuuden unohtamista ja hänen viestinsä kuulemista kuulijan todellisuuden kautta. Kuitenkin elämässä eteen tulevien asioiden ja ongelmien painoarvo on sidoksissa kunkin ihmisen omaan historiaan ja sisäistettyyn käsitykseen itsestään. (Mattila 1998, 26.) Aidosta kohtaamisesta voidaan siis puhua vain silloin, kun todellisuudet kohtaavat ja elintilat säilyvät. Kouluttajan ja asiakkaan välisissä kohtaamisissa syntyy aivan erityistä kontaktitietoa. Virtasen (1999, 77) mukaan se on tuntumaa juuri tuon kontaktin luonteesta. Kontaktitieto on vuorovaikutuksen sisältä, kontaktin maastosta käsin tietämistä. Kukaan kontaktin ulkopuolinen ei tiedä, mitä sen sisäpuoliset siitä tietävät. Kontakteissa tuetaan ja kontrolloidaan. Kaikkeen vuorovaikutukseen sisältyy kontrollielementtejä. Väärälä

19 18 (1995, 93) toteaakin, että tutkimukset osoittavat asiakkaan ja työntekijän kontaktitiedon sekä asiakkaan roolin yhteistyökumppanina vahvistuneen, mutta samalla muutos on ollut odotettua hitaampi. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus on tutkinut myös asiakaskontaktien esiin nostamista. Tutkimuksissa on kuultu asiakkaita asiantuntijoina oman kokemuksensa kautta, sekä kirjattu ylös heidän ehdotuksiaan asiakaslähtöisen kohtaamisen parantamisesta. (Virtanen 1999, 25.) 2.5 Päihteiden käyttäjien huumetestaus Oikeus turvalliseen työskentely-ympäristöön edellyttää päihteiden vastaisen työn kehittämistä työyhteisössä. Tavoitteena on turvata kaikkien työyhteisön jäsenten oikeus ympäristöön, jossa ei esiinny riskiä päihteiden tarjontaan tai päihteiden vaikutuksen alaisena toimivien kohtaamiseen. (Huoponen, Peltonen, Mustalampi & Koskinen- Ollonqvist 2000, 165.) Suomessa on aina ollut tiukka huumausainepolitiikka eikä äkkinäisiä kannanmuutoksia ole tehty. Julkisesti tämä linja on saanut myös laajaa kannatusta. Viime vuosien aikana erityisesti tarkastelujen kohteena ovat olleet huumetestien käyttö kouluissa, oppilaitoksissa sekä työpaikoilla. Huumeiden käytön määrällinen lisääntyminen sekä monimuotoistuneet käyttötavat ovat lisänneet paineita huumetestien aiempaa laajempaan soveltamiseen. (Lindqvist, Virokangas & Voutilainen 2001, 99.) Nykypäivänä useat koulut, oppilaitokset ja työyhteisöt osoittavat suurta kiinnostusta huumetestejä kohtaan. On kuitenkin huomioitava, että huumausaineiden luotettavaan määrittämiseen tarvitaan sopivat laboratoriolaitteet ja oikeanlainen testauspaikka. (Opetushallitus 2000, 1.) Huumausaineiden esiintymistä ja pitoisuuksia voidaan tutkia sylki- tai verinäytteestä ns. pikatestillä ja varsinaisilla laboratoriotutkimuksilla. Huumeseulonta tarkoittaa huumepikatestien tekemistä yhdelle henkilölle ilman ennakkotietoja kyseisen henkilön mahdollisesta huumeiden käytöstä. Seulontatuloksen ollessa positiivinen, henkilö kutsutaan jatkotutkimuksiin tulosten varmistamiseksi ja jatkotoimenpiteitä varten. Oikein käytettynä huumepikatestit antavat lisäinformaatiota hoidon tarpeen määrittelemiseksi ja hoitoon ohjaamiseksi sekä hoidon etenemisen seuraamiseksi. Väärinkäytettynä testit voivat syyllistää yksilöitä tai jopa ajaa heidät hoidon tavoittamattomiin. Testien hyödyt, haitat ja puutteet on tunnettava ennen

20 19 testauksiin ryhtymistä. Huumetestit ovat aina vain osa kokonaisvaltaista tilanteen arviointia tai huumeongelman määrittelyä. (Huoponen ym. 2000, ) Päihdetyössä puuttumisen oikeutta voi tarkastella useilla eri tasoilla. Esiin on Mönkkösen (1999, 28) mukaan nostettu kysymyksiä siitä, miten päihteiden käyttöön voidaan puuttua rikkomatta yksilön itsemääräämisoikeutta tai lainsäädäntöä. Huumetestejä tehtäessä on otettava huomioon Perustuslaissa 731/99 turvatut yksilön perusoikeudet, kuten henkilön vapaus, koskemattomuus ja yksityiselämän suoja. Potilaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa 785/92 määrätään itsemääräämisoikeudesta ja sen käyttämisen edellytyksenä olevasta ehdostosta. Lainsäädännössä ei ole huumetestien tekemistä koskevaa erityistä ohjeistusta. Hallitus antoi jo esityksen (75/2000) eduskunnalle työpaikkojen huumetestejä ohjaavasta lainsäädännöstä, mutta päätökset käytännöistä ovat vieläkin auki. (Huoponen ym. 2000, ) Huumetestien eettisyys on aina sidottu aikaansa. Voutilaisen (2001, 99) mukaan kulloinenkin juridiikka ja niin viralliset kuin epävirallisetkin normit heijastelevat aikakautensa eettisiä suuntauksia. Testien käytölle pitäisi eettisinä edellytyksinä olla ennaltaehkäisy sekä testattavan henkilön oman edun toteutuminen. Epäeettistä on, jos testaus tehdään ilman mahdollisuutta tukitoimenpiteisiin ja hoitoon. Mielikuva siitä, että asiat hoituvat kuntoon pelkällä testien tekemisellä, on myös eettisesti väärin. Tärkeä edellytys testaukselle on luottamuksen säilyminen molemmin puolin eli testattava henkilö ei altistu syrjinnälle tai tule leimatuksi ja samalla testaukseen suostuminen osoittaa henkilön avoimuutta työyhteisöään kohtaan. Testausta ei milloinkaan saa tehdä vain ilmiantamisen perusteella, vaan perimmäinen tarkoitus on mahdolliseen ongelmaan puuttuminen ja avun tarpeen kartoitus. (Lindqvist ym. 2001, ) 3 MEDIAKYLPYLÄN KUVAUS Mediakylpylä on Helsingin kaupungin Opetusviraston neljään jakautuvan projektin yksi osa. Projektin ensisijainen tarkoitus on ehkäistä nuorten vuotiaiden työttömien

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ, KAIKILLE VALINNAINEN PAIKALLINEN TUTKINNON OSA, 10 OV 1. TYÖPROSESSIN HALLINTA Suunnittelee ja toteuttaa projektin. Suunnittelu, toteutus

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

ONNISTUNUT ALKOHOLIPOLITIIKKA ON SUOMELLE MAHDOLLISUUS. Lukuja ja tietoa kulttuurin muuttamisen tueksi.

ONNISTUNUT ALKOHOLIPOLITIIKKA ON SUOMELLE MAHDOLLISUUS. Lukuja ja tietoa kulttuurin muuttamisen tueksi. ONNISTUNUT ALKOHOLIPOLITIIKKA ON SUOMELLE MAHDOLLISUUS Lukuja ja tietoa kulttuurin muuttamisen tueksi. KYSYMYS ON MEISTÄ KAIKISTA Alkoholin sääntelyä vastustetaan usein sillä perusteella, ettei ole oikein

Lisätiedot

Tuoksuuko työpaikallanne alkoholiongelma? Työkaluja työyhteisön päihdeongelmien varalle

Tuoksuuko työpaikallanne alkoholiongelma? Työkaluja työyhteisön päihdeongelmien varalle Tuoksuuko työpaikallanne alkoholiongelma? Työkaluja työyhteisön päihdeongelmien varalle Antti Hytti, aikuistyön päällikkö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Uudista ja Uudistu 26.9.2013 Tietoiskun rakenne Päihteet

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Mervi Ropponen Projektikoordinaattori Välittäjä 2013 -hanke Pohjanmaa-hanke Mauri Aalto Ylilääkäri

Lisätiedot

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Yhdistys aloitti toimintansa 1.1.2012, kun Elämäntapaliitto, Elämä On Parasta Huumetta

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Missä JHL:n jäsen kohtaa vapaaehtoisen? Kotityöpalvelu Kiinteistönhoito

Lisätiedot

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta?

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Katja Björklund Johtava psykologi Psykososiaaliset palvelut 27.4.12

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Huumetilanne Suomessa. Päivän päihdetilanne -koulutus, 8.5.2014 Turku Karoliina Karjalainen, TtT, erikoistutkija

Huumetilanne Suomessa. Päivän päihdetilanne -koulutus, 8.5.2014 Turku Karoliina Karjalainen, TtT, erikoistutkija Huumetilanne Suomessa Päivän päihdetilanne -koulutus, 8.5.2014 Turku Karoliina Karjalainen, TtT, erikoistutkija Aikuisväestön huumeiden käyttö 9.5.2014 Huumetilanne Suomessa / Karjalainen 2 Väestökyselyt

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työyhteisöt ehkäisevän päihdetyön areenana Leena Hirvonen, TtM, erityisasiantuntija Työryhmä: Anne Kujasalo, Katrimaija Luurila, Marketta Kivistö Ehkäisevän päihdetyön toteutuminen

Lisätiedot

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

22.10.2014 M.Andersson

22.10.2014 M.Andersson 1 Kommenttipuheenvuoro: Reflektiivinen työote Mll:n seminaari Helsinki Maarit Andersson, kehittämispäällikkö Ensi- ja turvakotien liitto 2 Aluksi Vallitseva yhteiskunnallinen tilanne, kuntien taloudellinen

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

Marja Holmila (toim.) ASUINALUE JA PÄIHDEHAITAT. Arviointitutkimus ehkäisevästä paikallistoiminnasta. Tikkurilassa ja Myllypurossa

Marja Holmila (toim.) ASUINALUE JA PÄIHDEHAITAT. Arviointitutkimus ehkäisevästä paikallistoiminnasta. Tikkurilassa ja Myllypurossa (toim.) ASUINALUE JA PÄIHDEHAITAT Arviointitutkimus ehkäisevästä paikallistoiminnasta Tikkurilassa ja Myllypurossa Kirjoittajat: Raija Ahtola Kari Haavisto Jaana Jaatinen Saini Mustalampi Pirjo Pennanen

Lisätiedot

9. Kuvaile antamasi koulutus lyhyesti: tavoitteet, rakenne ja kesto, sisältö, suositukset.

9. Kuvaile antamasi koulutus lyhyesti: tavoitteet, rakenne ja kesto, sisältö, suositukset. Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Pirkko Haikola 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - opettaja, aikuiskouluttaja/ryhmänohjaaja, kokemuskouluttaja 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit

Lisätiedot

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska. Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön

11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska. Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön 11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön Sisältö Yhteisöllisyydestä ja sen muutoksesta Vanhemmat päihdekasvattajina Käytännön esimerkkejä Päihde- ja mielenterveyspäivät

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014

Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014 Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014 Alkoholin kulutus (100 % alkoholilitroina) henkeä kohti (THL) Toteutetun alkoholipolitiikan merkitys Vuoden -68 alkoholilain lähtökohta perustui virheelliseen näkemykseen

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Jarmo Alarinta, SEAMK Matti Väänänen, Turun AMK Jussi Horelli, HAMK, Miksi työelämä on projekteja, joiden kautta prosesseja ja osaamista kehitetään

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

AMMATILLINEN ETSIVÄ TYÖ TERVEYSNEUVONTAPISTEIDEN KOULUTUSPÄIVÄT 1-2.11.2012 ESPOO

AMMATILLINEN ETSIVÄ TYÖ TERVEYSNEUVONTAPISTEIDEN KOULUTUSPÄIVÄT 1-2.11.2012 ESPOO AMMATILLINEN ETSIVÄ TYÖ TERVEYSNEUVONTAPISTEIDEN KOULUTUSPÄIVÄT 1-2.11.2012 ESPOO AMET = Ammatillinen etsivä työ Suomessa Yhdistys koostuu ihmisistä, jotka ovat tai ovat olleet tekemässä etsivää työtä

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись

Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 7. 8.11.2012 Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä Живи и учись. Век живи - век учись Mitä on Venäjä-osaaminen?

Lisätiedot

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin HENRY Foorumi 2012 Lisa Forss Liiketoimintajohtaja, Taitoprofiilit/StaffEdu Oy 1 Taitoprofiilit/StaffEdu Oy Koulutuspalveluita työhallinnolle

Lisätiedot

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10. Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.2014 Tuetusti päätöksentekoon- projekti Projektin toiminta-aika:

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

Paula Kukkonen 19.4.2012

Paula Kukkonen 19.4.2012 Paula Kukkonen 19.4.2012 1 Työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen toimiala = työssä ja työpaikoilla tapahtuva valmennus, sosiaalinen työllistäminen ja lakisääteinen ammatillinen kuntoutus Toimialan

Lisätiedot

VAPAUS OPPIA JA SIVISTYSOSAAMISEN HYÖDYT. Esa Poikela KSL:n 50-vuotisjuhlaseminaari Kirjantalo 28.10.2014 Helsinki

VAPAUS OPPIA JA SIVISTYSOSAAMISEN HYÖDYT. Esa Poikela KSL:n 50-vuotisjuhlaseminaari Kirjantalo 28.10.2014 Helsinki VAPAUS OPPIA JA SIVISTYSOSAAMISEN HYÖDYT Esa Poikela KSL:n 50-vuotisjuhlaseminaari Kirjantalo 28.10.2014 Helsinki OMA OPPIMINEN JA KSL - palveluksessa 1981 1984 - koulutussuunnittelija, lyhytkursseista

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

PUHETTA PÄIHTEISTÄ. Kouvola 21.9.2011. Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry

PUHETTA PÄIHTEISTÄ. Kouvola 21.9.2011. Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry PUHETTA PÄIHTEISTÄ Kouvola 21.9.2011 Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Nuoret ja päihteet Sisältö: Päihteidenkäytön funktiot Päihteistä puhumisen kulttuuri Päihteet näkyvät Työelämässä

Lisätiedot

Arviointi ja palaute käytännössä

Arviointi ja palaute käytännössä Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan

Lisätiedot

NUORISOPALVELUT HUOLELLA-HANKE. Tiina-Liisa Vehkalahti 4.10.2012

NUORISOPALVELUT HUOLELLA-HANKE. Tiina-Liisa Vehkalahti 4.10.2012 NUORISOPALVELUT HUOLELLA-HANKE Tiina-Liisa Vehkalahti 4.10.2012 Nuorisopalvelut - tuottaa palveluja lasten, nuorten, perheiden ja viranomaisten tarpeiden pohjalta - arvot oppiminen, osallisuus ja ennakointi

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 27.11.2007

EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 27.11.2007 Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 1 EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 2 MISTÄ ON KYSE? Kunta- ja palvelurakenneuudistus edellyttää uusia suunnitelmia

Lisätiedot

Laatutähtiverstas Nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön kehittämispäivät

Laatutähtiverstas Nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön kehittämispäivät Laatutähtiverstas Nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön kehittämispäivät Sanna Pylkkänen Preventiimi/HUMAK Sivu 1 Aikataulu 12.00 aloitus - esittäytymiskierros: nimi, titteli, organisaatio, laatuarviointi

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Terveyden edistämisen toiminnan yksinkertaisuus - ja saman aikainen kompleksisuus Lähestymistapoja

Lisätiedot

Riippuvuudet ja vastuullisuus: Päihdehuollon asiakkaat, huumeet ja liikenne.

Riippuvuudet ja vastuullisuus: Päihdehuollon asiakkaat, huumeet ja liikenne. Riippuvuudet ja vastuullisuus: Päihdehuollon asiakkaat, huumeet ja liikenne. A-klinikkasäätiön Päihdetiedotusseminaari, Amsterdam 4.10.2007 Antti Weckroth Riippuvuus tahdon sairautena Benjamin Rush 1812:

Lisätiedot

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008 ARVO-koulutuspäivän tavoitteet 13.8. 2008 Selkiyttää ja luoda moniammatillisesti yhteisiä merkityksiä hankkeen tavoitteille, käsitteille ja kehittämisprosessille.

Lisätiedot

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Maahanmuuttajien valmennus työpajoilla Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Työpaja monialainen yhteistyökumppani työpajojen kanssa yhteistyössä toimivia tahoja ovat muun muassa työ-

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Tunnetko työpaikkasi päihdekulttuurin? Antti Hytti, aikuistyön päällikkö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry HENRY Foorumi 4.11.2014

Tunnetko työpaikkasi päihdekulttuurin? Antti Hytti, aikuistyön päällikkö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry HENRY Foorumi 4.11.2014 Tunnetko työpaikkasi päihdekulttuurin? Antti Hytti, aikuistyön päällikkö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry HENRY Foorumi 4.11.2014 Sananen meistä HUUGO-ohjelman tavoitteena päihdehaittojen ehkäisy ja hallinta

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Minna Rauas. Nuorisotyölle eettinen ohjeistus

Minna Rauas. Nuorisotyölle eettinen ohjeistus Minna Rauas Nuorisotyölle eettinen ohjeistus Työryhmä: *Suvi Kuikka (pj/nuoli ry) *Markus Söderlund (Allianssi), *Annikki Kluukeri Jokinen (Humak), *Marika Punamäki (Mamk/Juvenia) *Tomi Kiilakoski (nuorisotutkimus)

Lisätiedot

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voikukkia -seminaari 23.5.2012 Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voiko toive onnistuneesta kotiutumisesta toteutua? Jos uskomme korjaamiseen ja parantumiseen, oppimiseen ja kehittymiseen, meidän on edelleen uskallettava

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla

Lisätiedot

Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015. Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala

Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015. Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015 Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala Taustaa Hyvinvointiaatteen peruskivi on uskomus, että kun ihmisen perustarpeet tyydytetään ja hänelle

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Mini-intervention hyvä käytäntö työterveyshuollossa Leena Hirvonen, erityisasiantuntija XVIII Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät, Tampere 12.10.11 Alkoholihaittojen hallinta

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

HELSINGIN DIAKONIAOPISTON ja DIAKONIA- AMMATTIKORKEAKOULUN HELSINGIN YKSIKÖN PÄIHDESTRATEGIA

HELSINGIN DIAKONIAOPISTON ja DIAKONIA- AMMATTIKORKEAKOULUN HELSINGIN YKSIKÖN PÄIHDESTRATEGIA HELSINGIN DIAKONIAOPISTON ja DIAKONIA- AMMATTIKORKEAKOULUN HELSINGIN YKSIKÖN PÄIHDESTRATEGIA Niina Kaukotie Mirelle Wasenius Opinnäytetyö, kevät 2002 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö Diakoninen

Lisätiedot

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1 Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1. TEHTÄVÄN PERUSTIEDOT Tehtävän nimike: Koulutus ja KVTES:n hinnoitteluryhmä: Työyksikkö (esim. kotihoito): Työpaikka

Lisätiedot

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen

Lisätiedot

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä Muutos 26! Projektien rahoituskanavat ja välityömarkkinat 2014 28.1.2014 Pori 27.1.2014 1 Esityksen rakenne RAY kansalaisjärjestötoiminnan mahdollistajana

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit FILIP SCHEPERJANS, LT NEUROLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI, HYKS TIETOJÄRJESTELMÄLÄÄKÄREIDEN ALAOSASTON JOHTOKUNNAN PJ, SUOMEN LÄÄKÄRILIITTO Lääkäreiden rooli terveydenhuollon

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaamiseen vaikuttavat tekijät työntekijä tiedot, taidot ammatillinen viitekehys/oma

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

- Kokemusasiantuntija - hoidon ja avun kohteesta omien kokemusten jakajaksi sekä palveluiden kehittäjäksi

- Kokemusasiantuntija - hoidon ja avun kohteesta omien kokemusten jakajaksi sekä palveluiden kehittäjäksi - Kokemusasiantuntija - hoidon ja avun kohteesta omien kokemusten jakajaksi sekä palveluiden kehittäjäksi Kokemustutkija & VTL Päivi Rissanen Erikoistutkija-kehittäjä & VTT Outi Hietala, 18.3.2015 1 Juuret

Lisätiedot

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA!

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! Sisällys Mikä nuorisotakuu? Miksi nuorisotakuu? Nuorisotakuun tavoitteet ja viestit Ketkä toteuttavat nuorisotakuuta? Nuorisotakuun tuloksia Nuorisotakuun kehittämistarpeita

Lisätiedot

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu:

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: AMK-yhteistyö; rakennusmestarikoulutus; miten tästä eteenpäin Johtaja Mervi Karikorpi, 18.2.2011 Tarve Teknologiateollisuuden yritykset arvioivat työnjohdon

Lisätiedot

Tervetuloa! TUPAKKA, PÄIHTEET JA (RAHA)PELIT -laadun ja

Tervetuloa! TUPAKKA, PÄIHTEET JA (RAHA)PELIT -laadun ja Tervetuloa! TUPAKKA, PÄIHTEET JA (RAHA)PELIT -laadun ja viestinnän välineitä haittojen ehkäisy tilaisuuteen Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Heli Heimala, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat - vastuualue

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä

Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 1 Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä Airi Partanen Kehittämispäällikkö Stakes Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 2 Alkoholijuomien myynti asukasta

Lisätiedot

POTEROISSA VAI SAMALLA PELIKENTÄLLÄ?

POTEROISSA VAI SAMALLA PELIKENTÄLLÄ? POTEROISSA VAI SAMALLA PELIKENTÄLLÄ? - Ovatko eri viitekehysten kohtaamiset haasteita vai mahdollisuuksia? Ei kohdata ihmistä kokonaisuutena! Palvelujärjestelmä on sektoroitunut Tukevatko meneillä oleva

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

LAPSI JA NUORI KOULUN KESKIÖSSÄ VAI KOULU LAPSEN JA NUOREN ELÄMÄN KESKIÖSSÄ? Maija Lanas Kokkola 23.9.2015

LAPSI JA NUORI KOULUN KESKIÖSSÄ VAI KOULU LAPSEN JA NUOREN ELÄMÄN KESKIÖSSÄ? Maija Lanas Kokkola 23.9.2015 LAPSI JA NUORI KOULUN KESKIÖSSÄ VAI KOULU LAPSEN JA NUOREN ELÄMÄN KESKIÖSSÄ? Maija Lanas Kokkola 23.9.2015 On tärkeää kiinnittää huomiota niihin lapsiin ja nuoriin, jotka eivät näytä osallistuvan. Sen

Lisätiedot

VALTAKUNNALLINEN TAPATURMAPÄIVÄ 13/08/2010 Arja Puska KUUDEN KOON MALLI PÄIVÄ HOIDOLLE JA KOULUILLE

VALTAKUNNALLINEN TAPATURMAPÄIVÄ 13/08/2010 Arja Puska KUUDEN KOON MALLI PÄIVÄ HOIDOLLE JA KOULUILLE VALTAKUNNALLINEN TAPATURMAPÄIVÄ 13/08/2010 Arja Puska KUUDEN KOON MALLI PÄIVÄ HOIDOLLE JA KOULUILLE Kuuden koon malli Tapaturmien ehkäisyn toimintamalli päiväkotiin ja kouluun LAPSEN TURVAKSI HANKE 2007

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

Nuorten ammatillinen verkkoauttaminen

Nuorten ammatillinen verkkoauttaminen Nuorten ammatillinen verkkoauttaminen Anu Pärssinen, Sosiaalityöntekijä Merikratos lastensuojelu Oy 30.9.2014 Esityksen runko Miten päädyin verkkoon? Miksi nuorille? Case: A-klinikkasäätiön Varjomaailma.fi

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET Tehtävän nimi (Raportti, Essee ) 31.5.2005 Oulun seudun ammattiopisto Kontinkankaan yksikkö Lähihoitajakoulutus STAP 39 T Tiina Opiskelija (opiskelijan nimi) Opettaja Onerva

Lisätiedot

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut

Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut Kuvat: www.papunet.fi Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut Hajanaiset palvelut palvelupoluiksi Väliseminaari 29.10.2014 TEPA-projekti HALLINNOIJA: Savon Vammaisasuntosäätiö RAHOITTAJA:

Lisätiedot