MEDIAKYLPYLÄN PÄIHDESTRATEGIAN LÄHTÖKOHDAT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MEDIAKYLPYLÄN PÄIHDESTRATEGIAN LÄHTÖKOHDAT"

Transkriptio

1 MEDIAKYLPYLÄN PÄIHDESTRATEGIAN LÄHTÖKOHDAT Aino Rukkila - Merja Salo Opinnäytetyö kevät 2004 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma. Sosionomi (AMK)

2 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ ABSTRACT 1 JOHDANTO 2 YLEISTÄ PÄIHTEISTÄ Päihteiden käyttö kansallisesta näkökulmasta Nuorten päihteiden käyttö Työntekijän ammatillisuus ja asiakkaan asema Vuorovaikutustaidot ja kohtaaminen Päihteiden käyttäjien huumetestaus 18 3 MEDIAKYLPYLÄN KUVAUS Projektityöskentely Syrjäytymisen ehkäiseminen Työttömyyden yhteys päihteisiin ja itsetuhoisuuteen Mediakylpylän päihdetilanne Mediakylpylän asettamat tavoitteet Mediakylpylän arvot Eettisyys ja moraali Oikeudenmukaisuus Työskentelyn arvopohja ja nuorten tulevaisuudesta huolehtiminen Uudistuminen ja koulutus Työntekijän oma jaksaminen Mediakylpylän periaatteet, asenteet ja sitoutuminen Päihteistä tiedottaminen Mediakylpylän toimintaohjeet päihteiden väärinkäyttöä havaittaessa Alaikäisen päihteiden väärinkäyttö 47

3 4 VERKOSTOKESKEINEN TYÖOTE 48 5 ENNALTA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ 51 6 PÄIHTEIDEN ONGELMAKÄYTTÖÖN PUUTTUMINEN HOITOONOHJAUS Tunnistaminen Puheeksi otto ja hoitoonohjaus Päihdehoito Omaiset kuntoutuksen tukena Nuoren kuntoutus ja jatkotoimenpiteet 62 7 AIKAISEMMIN ILMESTYNEITÄ STRATEGIOITA 64 8 MEDIAKYLPYLÄN PÄIHDESTRATEGIAN ARVIOINTI Päihdestrategian toteutuminen käytännössä Päihdestrategian kehittäminen Päihdestrategian ajan tasalla pitäminen 72 9 OMAN TYÖSKENTELYN KULKU POHDINTA 76 LÄHTEET 82 LIITTEET Liite 1 Hoitoonohjaussopimus 86 Liite 2 Mediakylpylän päihdestrategia Liite 3 Aluekohtainen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukartta sekä päihdehuollon toimipisteet Helsingissä

4 TIIVISTELMÄ Aino Rukkila Merja Salo. Mediakylpylän päihdestrategian lähtökohdat. Helsinki. kevät 2004, 86 s. 3 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö, sosiaali- ja terveysala, sosionomi (AMK). Mediakylpylä on Helsingin kaupungin Opetusviraston projekti, jonka tarkoituksena on ehkäistä nuorten syrjäytymistä ja päihteiden väärinkäyttöä. Mediakylpylä on tarkoitettu helsinkiläisille vuotiaille työttömille nuorille. Mediakylpylässä nuori voi opiskella valintansa mukaan median eri aloja puolesta vuodesta vuoteen. Opinnäytetyön tarkoitus on ollut tuottaa Mediakylpylälle oma päihdestrategia. Päihdestrategia on toimintamalli päihteiden väärinkäyttöä kohdattaessa. Päihdestrategian avulla on luotu Mediakylpylään toimintakäytännöt koskien päihteiden väärinkäytön ennaltaehkäisyä, päihteiden käyttöön puuttumista ja hoitoonohjausta. Mediakylpylän päihdestrategia sisältää tietoa päihteistä ja päihdekulttuuristamme. Siinä käsitellään päihteiden väärinkäytön kohtaamiseen liittyvää etiikkaa, salassapitovelvollisuuden merkitystä sekä työntekijän omaa jaksamista. Liitteenä päihdestrategiaan on avattu siihen olennaisesti kuuluvia lakeja ja asetuksia. Mediakylpylän päihdestrategia perustuu Helsingin kaupungin huumestrategiaan vuodelta 2000 sekä Opetusviraston julkaisemiin virallisiin ohjeisiin päihteiden ongelmakäytön kohtaamisesta. Lisäksi Mediakylpylän päihdestrategian lähteinä on käytetty syrjäytymisen- ja päihteidenkäytön ehkäisyyn suunnattua kirjallisuutta. Konsultaatioapua ovat antaneet A-klinikkasäätiö sekä Päihdeasiainkeskus. Produktio käynnistyi Mediakylpylän käytännön tarpeesta, jolloin teorian ja käytännön yhdistäminen sekä käytäntöjen havainnointi ovat olleet produktion työstämisessä keskeisiä koko työskentelyn ajan. Päihdestrategia on suunniteltu yhdessä Mediakylpylän kouluttajien ja asiakkaiden kanssa suunnittelupalaverien muodossa. Mediakylpylän päihdestrategia palvelee Mediakylpylän kouluttajia ja Mediakylpylässä työskenteleviä nuoria. Mediakylpylän kouluttajat ovat sitoutuneet noudattamaan päihdestrategian mukaisia käytäntöjä ja päihdestrategiaa päivitetään jatkuvasti. Mediakylpylän päihdestrategiaa voivat hyödyntää myös muut vastaavat työpajat. Mediakylpylän päihdestrategian pohjalta on pidetty kaksi vuorokautiset koulutuspäivät Itä-Suomen eri työpajojen työntekijöille, pyrkimyksenä kannustaa ja rohkaista heitä luomaan omat toimintaperiaatteensa eli päihdestrategiansa. Koulutuspäivien pohjalta on perustettu internetsivut, joista eri työpajojen työntekijät saavat ajankohtaista tietoa päihdestrategian laatimisesta ja muiden työpajojen strategioiden etenemisestä. Internetin välityksellä heidän on myös mahdollista pitää yhteyttä sekä toisiinsa että alan asiantuntijoihin. Asiasanat: päihdestrategia; huumestrategia; syrjäytymisen ennaltaehkäisy; päihteidenkäytön ennaltaehkäisy; kuntouttava työtoiminta; produktio.

5 ABSTRACT Aino Rukkila, Merja Salo. Starting points of the Substance Abuse Strategy of Media kylpylä. Helsinki, spring 2004, 86 pages, 3 appendices. Diaconia Polytechnic, Helsinki unit, Social and Health Field, Substance Abuse and Mental Health, Bachelor of Social Services. The purpose of this thesis has been to produce Substance Abuse Strategy to Mediaworkshop. Mediaworkshop is a project of Helsinki City Education Department with purpose of preventing young people from becoming socially excluded and from abusing substances. Mediaworkshop is meant for years old unemployed Helsinki citizens. In Mediaworkshop, a young person can study according to his/her choice different subjects on media field from half year to one year. The Substance Abuse Strategy started from the practical need of Mediaworkshop, where connecting theory and practice and observation have been essential throughout the working time. The Substance Abuse Strategy is an operations model used when confronting intoxicant abuse. The operations practice in Mediaworkshop has been created with the help of Substance Abuse Strategy concerning prevention of substance abuse, intervention in substance abuse and referral to treatment. The Substance Abuse Strategy of Mediaworkshop contains information of intoxicant and our substance abusing culture. It deals with ethics relating to conforting substance abuse, the meaning of secrecy, and the prevention of worker s own burn-out. As an appendix to the strategy, laws andregulations essentially connected to it have been opened. The Substance Abuse Strategy of Mediaworkshop serves both instructors of Mediaworkshop and the young people working there. The Sustance Abuse Strategy of Mediaworkshop are based in the Helsinki City Drug Strategy from the year 2000 and official direction on confronting problem alcohol and drug abuse published by Education Departement. In addition, literature directed towards prevention of social exclusion and substance abuse are used as the sources of the Subtance Abuse Strategy. A-clinic Foundation and The Centre for intoxicant Abuse has given their consultative aid. The Substance Abuse Strategy has been planned together with the instructors and costumers of Mediaworkshop in special planning meetings. The instructors of Mediaworkshop are committed to follow the practices according to the Substance Abuse Strategy, and it is updated constantly. Other corresponding workshops can also profit from the Substance Abuse Strategy of Mediaworkshop. Keywords: substance abuse strategy, drug strategy, prevention of social exclusion, prevention of the abuse of intoxicants, rehabilitative working activity, production.

6 1 JOHDANTO Helsingin kaupunginvaltuusto päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti, että Helsinki toteuttaa rajoittavaa huumestrategiaa, jonka tavoitteena on huumeiden käytön ja sitä seuraavien haittojen kasvun pysäyttäminen ja huumeiden käytön minimoiminen. Vuonna 1998 Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus eli Stakes toteutti läänikohtaisen koulutussarjan, jossa kuntia aktivoitiin luomaan kuntakohtaisia päihdestrategioita. Noin neljänneksellä kaikista Suomen kunnista on arvoitu oleva kirjallinen päihdestrategia. Helsingin kaupungin toivomuksena on, että erityisesti nuorten keskuudessa työtä tekevät toimipisteet laatisivat itselleen paikkakohtaiset päihdestrategiat, jotka toimisivat samalla toimintaohjeina päihteiden ongelmakäyttöä kohdatessa. Paikkakohtainen päihdestrategia voi myös olla osa kunnan laajempaa linjausta, muun muassa päihdeongelman hallitsemisen, haittojen ehkäisyn ja ongelmaan apua tarvitsevien tarkoituksenmukaisen hoidon turvaamisen muodossa. Tällöin päihdestrategia sisältää ajankohtaisia linjauksia ehkäisevän päihdetyön, varhaisen puuttumisen ja hoidon järjestämisestä. Siihen kirjataan tavoitteita sekä keinoja niiden saavuttamiseksi. Päihdestrategia on tietoisesti päätetty toiminnan suunta, yhteinen linjaus, jonka käytännön toteutukseen ja seurantaan kiinnitetään erityistä huomiota. Suoritimme syksyllä 2002 sosionomikoulutukseen kuuluvan päihde- ja mielenterveysopintokokonaisuuden työharjoittelumme Helsingin kaupungin Opetusviraston alaisuudessa toimivassa nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn tähtäävässä työpajassa nimeltään Mediakylpylä. Työharjoittelujaksolla lupauduimme työstämään Mediakylpylälle oman päihdestrategian yhdessä Mediakylpylän kouluttajien ja asiakkaiden kanssa. Päihdestrategia on toteutettu produktion muodossa. Olemme aikaisemmalta koulutukseltamme päihde- ja mielenterveyslähihoitajia, ja työskentelemme nykyisen sosionomikoulutuksemme ohella päihdekatkaisulaitoksissa. Tämä on lisännyt kiinnostustamme erimuotoiseen työskentelyyn päihteidenkäytön ennaltaehkäisemiseksi. Päihdestrategiassa olemme painottaneet nuorten päihteettömyyden tukemista strategian avulla. Käytännön läheisyydellä on myös painoarvoa työssämme. Käytännön kokemustieto onkin sinänsä arvokasta, mutta siitä puuttuvat opiskelua ja tietoa jäsentävät käsitteet, joita tarvitaan produktion kuvaukseen

7 yleisellä tasolla. Opiskelussa ja työssä kertyvä tieto ei sellaisenaan jäsenny kokonaisuuksiksi, joilla voi hahmottaa kohdattavia ilmiöitä. Kokemuksellinen tieto sisältää vain yhden näkökulman kerrallaan, eikä se mahdollista vaihtoehtoisten toimintatapojen pohtimista. Toisiaan täydentäviä tiedonmuodostuksen tapoja ovat yhtäältä välitön omakohtainen kokemus ja abstrakti käsitteellistäminen sekä toisaalta reflektiivinen eli heijastava havainnointi ja aktiivinen kokeileva toiminta. Kokemustieto on ollut opinnäytetyössämme resurssi, jota olemme pyrkineet hyödyntämään luodessamme Mediakylpylän päihdestrategiaa. Käytännön toiminnassa muodostuvaa tietoa olemme tarkastelleet produktion joka vaiheessa analyyttisesti ja systemaattisesti. Mediakylpylälle suunnatun päihdestrategian suunnittelun ja luomisen olemme kokeneet alusta alkaen mielenkiintoisena, kehittävänä ja ammatillista kasvuamme lisäävänä haasteena. Mediakylpylän päihdestrategian on sovittu pohjautuvan vuoden 2000 Helsingin kaupungin huumestrategian lähtökohtiin sekä Helsingin kaupungin Opetusviraston virallisiin ohjeisiin päihteidenkäytön ehkäisystä Helsingin kouluissa ja oppilaitoksissa. Päihdestrategia on toteutettu siihen kuuluvien lakien puitteissa. Mediakylpylässä päihteiden väärinkäytön tunnistaminen ja puheeksiotto on koettu erityisen vaikeana kouluttajien keskuudessa. Lisäksi sosiaali-, terveys- ja päihdepalvelujen piiriin ohjaaminen on koettu hankalana palvelujen suuren hajonnan vuoksi. Mediakylpylän kouluttajat ovat toimeksiannon yhteydessä ilmaisseet tarpeen nuorille suunnattavan päihdevalistuksen ja terveyskasvatuksen sisältöjen, menetelmien, laadun ja tuloksellisuuden kehittämisestä. Toiveena on ollut näin tuottaa juuri nuorille tarkoitettua valistus- ja terveyskasvatusmateriaalia. Toiveena on lisäksi ollut alueellisen viranomaistyön kehittäminen mahdollisuuksien mukaan, yhteistyötahoina sosiaalivirastot, terveyskeskukset ja päihdehoitolaitokset. Epävirallisen verkoston yhdistäminen nuoren viranomaisverkostoon tarkoittaa lisäksi vanhempien osallistumista ja vanhemmuuden tukemista. Konsultaatioapuna Mediakylpylän päihdestrategiaa laadittaessa on käytetty päihdeasiaintoimistoa ja A-klinikkasäätiötä sekä eri suurpiirien sosiaali- ja terveyspalveluja. Toimeksiannon yhteydessä on sovittu päihdestrategiaan liittyvistä palavereista sekä tarkastettu Mediakylpylän aineelliset resurssit päihteiden

8 7 ongelmakäytön havaitsemiseen. Päihdestrategian yhteyteen on toivottu liitettäväksi erillinen nuoren hoitoonohjaussopimus. Lisäksi on toivottu Helsingin kaupungin suurpiirikohtaista sosiaali-, terveys- ja päihdepalvelujen kartastoa, tukemaan hoitoonohjausta ja sitä kautta hoidon tarpeen määrittelyä. Kirjallinen raportti, produktio ja liiteosa tukevat toisiaan produktiona tuotetussa opinnäytetyössä. Mediakylpylän päihdestrategiaa voisi kutsua soveltavaksi tutkimukseksi sikäli, että soveltava tutkimus tähtää tiettyyn käytännön sovellukseen. Soveltavaa tutkimusta on myös uusien menetelmien ja keinojen luominen. Myös kehittämistutkimuksen kriteerit täyttyvät Mediakylpylän päihdestrategiassa siltä osin, että strategia on tiedon käyttämistä uusien menetelmien ja järjestelmien aikaansaamiseksi ja olemassa olevien olennaiseksi parantamiseksi (Anttila 1998, 71 72). Mediakylpylän päihdestrategian toteutus metodina eli menetelmänä on kuitenkin käytetty produktiota, sillä produktion tarkoituksena on tehdä jokin tuotos ja samalla kehittää työvälineitä käytännön toimintaan. Kun produktiota suunnitellaan, tulee ensin hahmottaa työn tavoite ja se, miten työ niveltyy ammatilliseen käytäntöön, eli Mediakylpylän toimintaohjeeksi päihteiden ongelma käyttöä kohdatessa. Uuden käytännön kehittely edellyttää monialaista osaamista, joka tapahtuu eri alojen asiantuntijoiden, tutkijoiden, laitosten, kuntien tai yritysten välillä. Produktiolle on ominaista, että työ suoritetaan suunnitelmallisesti ja järjestelmällisesti. Ominaista on myös toteutumisprosessin ja työn tulosten dokumentointi jollakin tavalla. Kriteerinä on se, että työn tulokset ja menetelmät voidaan asettaa kriittisen tarkastelun kohteeksi. (Anttila 1998, ). Produktio voi olla myös tietoa, joka selittää kausaalisia syy-seuraus suhteita osoittaen, mitä seurauksia jostakin teosta on ollut jollekin toiselle. Se voi samalla olla tietoa, jonka avulla voidaan antaa ohjeita tulevaa varten. Olennainen osa Mediakylpylän päihdestrategiaa on tieto päihteiden käytön ennaltaehkäisyä ja päihdehoitoa koskeva ammatillinen tieto. Tietotaito onkin tietoon perustuvaa taitoa tai suorastaan tietoa koskevaa taitoa, ja taito-taito taas kuvaa sitä taitoa, jota tarvitaan taidon ilmaisemiseen käytännössä.

9 8 2 YLEISTÄ PÄIHTEISTÄ Päihteillä tarkoitetaan laajassa merkityksessä sekä laillisia että laittomia päihdyttäviä aineita. Viimeaikoina huumeiden käytön raju lisääntyminen nuorten keskuudessa on luonut kuitenkin tarpeen puhua erikseen huumeista, jolloin huumeet halutaan erottaa muista päihteistä. Tällä pyritään myös tuomaan esiin huumeiden käyttöön liittyviä erityiskysymyksiä ja riskejä, joita ei liity esimerkiksi alkoholin käyttöön (Dahl & Hirschovits 1998, 5). Huumeilla tarkoitetaan huumausaineita ja muita huumaavia aineita, kuten esimerkiksi liuottimia ja eräitä lääkeaineita. Huumausaineilla tarkoitetaan niitä aineita, jotka Suomen huumausainelaki ja asetus 1289/93 määrittelee huumausaineiksi. (Mönkkönen 1999, 6.) Huumeet vaikuttavat kehoon eri tavoin. Vaikutus riippuu mm. käytetystä aineesta, käyttötavasta, määrästä ja käyttöajasta. Päihteitä voidaan käyttää monin eri tavoin: nuuskaamalla, suun kautta, imeyttämällä limakalvolta, lihaksen- tai suonensisäisesti sekä hengitykseen imppaamalla. (Dahl & Hirschovits 1998, 6.) Lisääntynyt huumeiden käyttö voidaan liittää huumesaatavuuden muutoksiin. Entistä Neuvostoliittoa ja Itä-Eurooppaa kohdanneet suuret yhteiskunnalliset muutokset ovat tuoneet mukanaan lisääntyneitä paineita huumemarkkinoilla. Ongelmakäyttöä ilmenee ennen kaikkea sellaisissa väestönosissa, joissa jo ennestään on sosiaalisia ja taloudellisia ongelmia. Tämä viittaa siihen, että huumeiden käytön ja sosiaalisen syrjäytymisen sekä marginaalisoinnin yhteys on vahvistunut Pohjoismaissa 1990-luvulla. (Jaakkola & Tammi 2001, 47.) Huumeongelman laajuudesta voidaan esittää vain arvioita väestöön kohdistuvien kyselytutkimusten sekä viranomaisten ja hoitoyksiköiden rekisterien ja raporttien pohjalta. Eri lähteiden mukaan on kiistatonta, että laittomien huumeiden tarjonta ja käyttö sekä myös muiden päihteiden, ennen muuta alkoholin käyttö, on lisääntynyt viime vuosikymmenen aikana. (Metsälä-Simola, Manninen, Merikallio, Nordman & Ylönen 2001, 46.) Yhteiskunnan sosiaaliset rakenteet vaikuttavat päihteiden asemaan kulttuurissa. Suomalaista kulttuuria voidaankin pitää ennen kaikkea alkoholikulttuurina (Inkinen, Partanen, Sutinen 2000, 85). Aikuisista lähes 90 % käyttää alkoholia, suurin osa heistä kohtuullisesti tai hyvin vähän. Alkoholin suurkuluttajia on arvioitu olevan 6 12 %

10 9 aikuisväestöstä eli määrällisesti Miehet käyttävät alkoholia keskimäärin naisia useammin ja enemmän. 18 vuotta täyttäneestä väestöstä raittiiden miesten osuus on n. 10 % ja raittiiden naisten osuus n. 14 %. Asukasta kohti alkoholia kulutettiin 7.1 litraa sadan prosentin alkoholiksi muutettuna vuonna Tämän lisäksi tilastoimatonta kulutusta oli hieman alle 2 litraa asukasta kohden. (Jaakkola & Tammi 2001, 48.) Alkoholin suosio sekä nuorten että aikuisten keskuudessa johtuu siitä, että se on myös sosiaalisesti hyväksytty, laillinen ja syvälle kulttuuriimme juurtunut päihde. Tämä näkyy myös siinä, että henkilö joka ei käytä alkoholia, rikkoo jollakin tavalla kulttuurimme sosiaalista järjestystä ja joutuu usein selittelemään toisille raittiuttaan sosiaalisissa tilanteissa. (Jyrkinen, Pulkkinen, Pulkkinen & Virtanen 1994, 30.) Euroopan Unionin kanssa tehdyt sopimukset tulevat lieventämään entisestään alkoholijuomien matkustajatuontia koskevia rajoituksia viimeistään vuonna 2004, mikä osaltaan lisää alkoholin käyttömääriä (Ulmanen 2001, 59). Monia lääkkeitä voidaan käyttää päihteinä. Esimerkiksi rauhoittaviin lääkkeisiin kuten barbituraatteihin ja bentsodiatsebiineihin kehittyy riippuvuus pitkään näitä käytettäessä. Bentsodiatsebiinit ovat yleisemmin väärinkäytetty lääkeryhmä. Yksittäisistä lääkevalmisteista on vaikea nimetä halutuimpia. Bentsodiatsebiinien sekakäyttö alkoholin kanssa on tavallista. (Jyrkinen ym. 1994, 35.) Päihteiden käyttö ei välttämättä merkitse sitä, että käyttäjä on niistä riippuvainen. On tärkeää erottaa toisistaan päihteiden väärinkäyttö ja päihderiippuvuus. Käsitteenä riippuvuus ja ongelma ovatkin eri asioita. Myöskään päihteiden käyttäjät eivät muodosta yhtenäistä ryhmää. Suurin osa käytöstä on satunnaista, korkeintaan muutamaan kertaan rajoittuvaa kokeilua. (Jyrkinen ym. 1994, ) Vaikuttaa myös siltä, että erilaiset päihteet ovat saaneet uusia sosiaalisia ja kulttuurisia merkityksiä elämysten, huvitusten ja päihtymyksen tuottamisessa 1990-luvun kulttuurissa. Olennaista postmodernissa yhteiskunnassa on koulun ja työelämän lisääntyneet vaatimukset, jatkuvan massatyöttömyyden lohduttomat näkymät ja alati kasvava kilpailu uramahdollisuuksista, joita on tarjolla yhä harvemmille. (Jaakkola & Tammi 2001, 46.) Päihdetyöllä tarkoitetaan yksilö-, ryhmä- tai väestötasolla tehtävää ennaltaehkäisevää, hoitavaa, korjaavaa tai kuntouttavaa työtä, jota toteuttavat sekä eri

11 10 alojen ammattilaiset että vapaaehtoiset. Päihdetyöhön kuuluu mm. terveyskasvatus, päihdekokeiluun tai käyttöön puuttuminen sekä hoitoonohjaus yhteistyössä sosiaali-, terveys- ja nuorisotoimen kanssa. (Metsälä-Simola ym. 2001, 5-8.) 2.1 Päihteiden käyttö kansallisesta näkökulmasta Kun tarkastellaan päihteiden ja huumeidenkäyttöä eri maissa, voidaan helposti löytää eroja. Weckrotthin (2001, 32) mukaan erot eri maiden ja niiden tapakulttuurien välillä voivat liittyä lainsäädäntöön tai väljemmin tapoihin ja siihen, mitä pidetään hyvän maun mukaisena. Ehkäisevän päihdepolitiikan pohjoismainen muunnelma on esimerkki kansallisvaltiollisesta lähestymistavasta ongelmaan, josta on tulossa liian suuri eli liian globaalistunut ja kansainvälistynyt mutta samalla liian pieni eli liian paikallistunut ja pirstoutunut. Pohjoismaissa tärkeitä globaalistumisen tekijöitä ovat aiemman kulttuurisen eristyneisyyden poistuminen ja kulttuurisen yhtenäisyyden vähittäinen katoaminen. Näissä oloissa käy yhä vaikeammaksi muotoilla erilaisia ongelmia keskitetysti kansallisen politiikan kysymyksiksi. Paikallistumisen suunnassa eräänä lisääntyvän globaalistumisen hämmentävänä seurauksena voisi nähdä hallittavissa olevan toiminnan alan rajoittumisen. Aiemmin kansallisvaltion tasolla hoidettujen kysymysten globaalistuminen vie ne yksilöiden vaikutusmahdollisuuksien ulottumattomiin, vaikka näillä olisi käytössään hyvinkin kehittyneitä kansainvälisiä verkostoja ja kulttuurista kompetenssia. (Holmila 1997, ) Suomalainen päihdepolitiikka voidaan jakaa kahtia alkoholi- ja huumepolitiikkaan, jotka sisältävät erilaisia painotuksia ja linjauksia. Suomalaista alkoholipolitiikkaan liberalisoitiin vuoden 1995 alkoholilainsäädännön uudistusten myötä mm. alkoholin vähittäismyynnin, mainonnan sekä alkoholiin liittyvän lupa- ja valvontatoiminnan osalta. (Inkinen ym. 2000, 85.) Suomen lainsäädäntö rajoittaa ja valvoo alkoholin ja tupakan myyntiä sekä välittämistä (Dahl & Hirschovits 1998, 5). Joitakin alkoholin hintapolitiikan muutoksia on Inkisen ym. (2000, 86) perusteltu pyrkimyksellä saada suomalaiset siirtymään miedompia alkoholijuomia suosivaan eurooppalaiseen viinikulttuuriin. Viinien käyttö on kuitenkin pikemminkin tullut suomalaisen humalajuomisen lisäksi, ei korvaamaan vahvempia alkoholijuomia. Käyttäjäryhmät ovat laajentuneet ja alkoholin käyttö on arkipäiväistynyt.

12 11 Suomen päihdehuoltolaki 41/86 asettaa päihdehuollon tavoitteeksi ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä sekä siihen liittyviä sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja. Lisäksi tulee edistää päihteiden ongelmakäyttäjien ja heidän läheistensä toimintakykyä ja turvallisuutta. Edellä mainittu laki korostaa asiakkaan oma-aloitteisuutta, itsenäistä suoriutumista ja luottamuksellisuutta. Varsinaisen päihdehoidon ohella korostetaan sitä, että päihteiden ongelmakäyttäjää on tarvittaessa autettava ratkaisemaan myös toimeentuloon, asumiseen ja työhön liittyviä ongelmia. Asiakkaan ja hänen läheisensä edun tulee olla keskeisellä sijalla lain toteutuksessa. Alkoholi ja huumeet ovat erilaisten intressien kohteina. Näitä ovat mm. sosiaalinen ja kansanterveydellinen-, julkistaloudellinen-, kuluttaja- ja elinkeinopoliittinen intressi. (Niemelä 1999, ) Jos päihteiden käyttö lisääntyy, lisääntyvät myös käytön aiheuttamat subjektiiviset ja yhteiskunnalliset haitat. Samalla lisääntyy myös niiden ihmisten määrä, jotka kokevat tarvitsevansa apua päihteen käytöstä aiheutuviin ongelmiin. Tästä kaikesta koituu kustannuksia yhteiskunnalle. (Wechroth 2001, 42.) Päihdeongelmista puhuttaessa parhaita palveluja ovat hyvinvointi- ja hoitopalvelujen lisäksi erilaiset paikalliset yhteistyöverkostot ja yksityiset palvelujen tuottajat. Näillä palveluilla pyritään erityisesti tukemaan nuoria, jotka ovat alttiimmassa asemassa ongelmakäytön suhteen. (Soikkeli 2001, 48.) Niemelän (1999, 34) mukaan yhdistykset voidaan päihdepalveluissa jakaa päihdepalvelujärjestöihin ja asiakas- ja omaisjärjestöihin. Viimeksi mainittuja ovat mm. AA- ja NA- liikkeen eri toiminnot ja A-kiltatoiminnot. Myös monet muut järjestöt jotka eivät ole varsinaisia päihdejärjestöjä (mm. Mannerheimin lastensuojeluliitto ja väestöliitto) toteuttavat päihdetyöhön ja sen ehkäisyyn liittyviä hankkeita (Viljaranta 1994, 14). Suomalainen yhteiskunta on tottunut käsittelemään päihdekysymystä valtiollisella tasolla ja lähinnä rajoittavan tai ehkäisevän päihdepolitiikan näkökulmasta. Alkoholipolitiikan murros painottaa aiempaa selkeämmin sekä paikallisen tason että kansalaisten vastuuta. Sama kehityssuunta on nähtävissä huumausainepolitiikassakin. (Jaatinen, Kaukonen, Warsell, Halmeaho & Ahtola 1998, 3.) Huumausainehaittoja kuvaavien lukujen nopea kasvu Suomessa heijastaa Ulmasen (2001, 9) mukaan paitsi huumeiden kasvanutta kokeilua ja käyttöä niin myös muutoksia suomalaisessa palvelujärjestelmässä ja tilastointikäytännöissä sekä koko palvelujärjestelmän lisääntynyttä huomiota huumekysymystä kohtaan. Kansallisen päihdeongelmien

13 12 käsittelyn kaarta voidaan Kaukosen (2001, 124) mukaan kuvata painopisteen siirtymänä rikosoikeudellisesta kontrollista sosiaalihallinnolliseen ja edelleen hyvinvointivaltiolliseen suuntaan. Kyse on silloin nimenomaan painopisteen muutoksesta, joka on mahdollistunut lisäämällä sosiaali- ja terveydenhuollolliseen päihdetyöhön resursseja ja toisaalta laillistamalla päihteiden käyttöä. 2.2 Nuorten päihteiden käyttö Nuorten päihteidenkäyttö ei ole muusta yhteiskunnasta irrallaan oleva ilmiö. Päihteiden käyttöön vaikuttavat psykososiaalisten ja yksilöön liittyvien syiden lisäksi myös yleinen yhteiskunnallinen kehitys (Ahokas, Kajesalo & Holopainen 1998, 8). Nuorella iällä omaksuttu päihteiden riskikäyttö on Suikkilan (1998, 2) mukaan vakava terveydellinen riskitekijä, joka myöhemmin elämässä saattaa aiheuttaa sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia. Nuorten päihteiden käyttäjäksi rekrytoitumisessa eli luokittelussa voidaan erottaa kaksi pääsuuntaa: huono-osaisuuden kasautumismalli ja nuorisokulttuurinen malli. Ensimmäisen mukaan huonoista sosiaalisista oloista oleville nuorille kynnys siirtyä päihteiden käyttäjäksi on matala, jos tai kun päihteiden käyttö on ympäristöstä ja vanhemmilta opittua toimintakulttuuria. Lisäksi alakulttuureihin liittyvä rikollinen toiminta ja vertaisryhmän sosiaalinen paine saattavat edesauttaa nuoren irtaantumista muunlaisesta sosiaalisesta kanssakäymisestä. Vaarana onkin ajautuminen syrjäytymistä voimistavaan kierteeseen. Toisenlaisia käytön muotoja edustaa nuorisokulttuurinen malli. Se viittaa tietoiseen hyvän olon maksimointiin huumeiden avulla, ja erityisesti huvikäytössä nuorisokulttuurinen malli on myös etujen ja riskien strategista kalkylointia eli laskemista. Keskeistä huvikäytössä on se, että kyse ei ole ongelmakäytöstä, eikä myöskään satunnaisesta yhden tai muutaman kerran uteliaisuudesta johtuvasta huumekokeilusta. Kyse on sen sijaan toistuvasta ja hallintaan pyrkivästä käytöstä, joka monilla kuitenkin päättyy aikanaan. Nuorisokulttuuri ei ole yksi kokonaisuus, vaan se pitää sisällään monta eri kulttuuria. Nuorten päihteiden käytön motiivit ovat monenlaiset ja käyttöä on monenlaisissa ympäristössä ja monenlaisten elämäntyylien osana. Kun päihteiden käyttöä tai nuoria kategorisoidaan eli luokitellaan, on syytä vielä

14 13 muistaa, että rajat kategorioiden välillä ovat liukuvia. (Jaakkola & Tammi 2001, ). Nuorten alkoholin käyttö oli yleistä 1970-luvun alussa ja väheni 1980-luvun alkuun tultaessa. Alkoholin käyttö on kuitenkin taas lisääntynyt vuodesta 1983 lähtien. Nuorten alkoholin kulutus sekä tupakointi ovat kasvaneet koko 1990-luvun ajan. Verrattaessa tämän hetken tilannetta 1970-luvun alkuun voidaan todeta, että alkoholin valta-asema nuorten päihdeongelmissa on entisestään korostunut. Nuoriso on kasvanut yhteiskuntaan, jossa alkoholin käyttö on yleistynyt ja arkipäiväistynyt. Pääkaupunkiseudulla asuvat nuoret käyttävät myös alkoholia useammin kuin muun Suomen nuoret ja heidän keskuudessaan juomistiheys on lisääntynyt viime vuosina keskimääräisesti enemmän kuin koko maassa. (Jyrkinen ym. 1994, 30.) Ulmasen (2001, 59) mukaan lähivuosina voidaan odottaa nuorten alkoholin kulutuksen edelleen kasvavan taloudellisen kasvun jatkuessa. Nuorten päihteiden käyttöä tutkineet henkilöt ovat viitanneet siihen, että myös huumeiden käyttö on yleistynyt nuorten elinympäristössä. Huumeiden käyttö yleistyi 1970-luvun alussa, jolloin myös huumeiden säännöllinen käyttö oli laajimmillaan. Tämän jälkeen kiinnostus huumeisiin on hiipunut niin, että huumekokeilut ovat olleet vuonna 1980 alhaisimmalla tasolla kun kertaakaan aiemmin. Kiinnostus huumeita kohtaan on näyttänyt useamman vuoden hitaasti lisääntyvän kunnes taas vuonna 1987 kokeilijoiden ja käyttäjien määrät ovat pudonneet alhaisemmiksi kuin koskaan aikaisemmin. (Jyrkinen ym. 1994, 30.) Vuosien 1995 ja 1999 välillä huume kokeilut ja huumeiden käyttö ovat lisääntyneet etenkin vuotiaiden koululaisten parissa. (Ahlström, Metso & Tuovinen 2001, 8). Huumausaineiden käyttö keskittyy Jyrkisen ym. (1994, 30) mukaan selvästi suurimpiin kaupunkeihin, erityisesti pääkaupunkiseudulle, jossa koululaisista huumausaineita on kokeillut jo noin joka kymmenes. Nuorten asenteiden lieventyminen etenkin niin kutsuttuja miedompia huumausaineita kohtaan heijastuu siinä, että jo sana huume tai huumausaine voi saada nuorten parissa vaihtelevia merkityksiä ja määrityksiä. Joillekin nuorille kannabis, ekstaasi, alkoholi ja tupakka saattavat määrittyä osaksi yhtä ja samaa nautintoaineiden kategoriaa, johon verrattuna heroiinia pidetään erittäin vaarallisena huumausaineena, jota ei koskaan

15 14 käytettäisi. (Jaakkola & Tammi 2001, 142.) Kannabiksen käyttö onkin lisääntynyt voimakkaasti 90-luvulla ja kannabiksen käyttöön liittyvät asenteet ovat muuttuneet. Nuoret eivät aina pidä kannabista huumeena, mihin vaikuttaa osaltaan myös kannabiksen laillistamista ajavien tahojen levittämä tieto kannabiksen vaarattomuudesta suhteessa alkoholinkäyttöön. (Mönkkönen 1999, 7.) Nuori huumeiden käyttäjä tietää harvoin, mitä aineita ja kuinka paljon hän käyttää. Käyttöön liittyy riskejä ennalta arvaamattomien annosvaikutussuhteiden ja aineiden sekakäytön vuoksi. Käytetyt aineet voivat olla epäpuhtaita sisältäen myrkyllisiä aineita, bakteereita tai viruksia. Neulojen ja ruiskujen käyttöön liittyy aivan erityisiä ongelmia. Jo aineen ruiskuttaminen suonensisäisesti on uhkarohkeaa mahdollisten allergisten reaktioiden ja nopeasti alkavan lääkevaikutuksen vuoksi. Bakteereiden ja virusten leviäminen käyttäjästä toiseen on mahdollista, kun käytetään yhteisiä ruiskuja ja neuloja. Suonensisäisesti huumeita käyttävillä ovat tavallisia erilaiset laskimo- ja ihotulehdukset, bakteerin aiheuttama sydämen sisäkalvon tulehdus, hepatiitti B- ja C- viruksen aiheuttama maksatulehdus ja HIV-viruksen aiheuttamat taudit, jotka johtavat lopulta immuunikatoon ja AIDS:iin. (Jyrkinen ym. 1994, 33.) Nuoret eivät ole passiivisia toiminnan kohteita vaan toimijoita, joilla on omat kulttuurinsa ja käsityksensä päihteistä. Kun lähdetään etsimään vaikuttamisen keinoja ehkäisevään huumetyöhön, on hyvä ensin miettiä, millaista tietoa omaavasta kohderyhmästä on kysymys, ja silloinkin nuoria on syytä lähestyä muistaen miten aikuisten käsitykset voivat erota nuorten käsityksistä. Internet on tänä päivänä merkittävä huumeidenkäyttökulttuurien muokkaaja ja ylläpitäjä. Internet mahdollistaa huumeita käyttävien alakulttuurien anonyymin kohtaamisen, mikä tukee ja rakentaa jaetuille arvoille ja elämäntyylille perustuvaa yhteisöllisyyttä ja sosiaalista tilaa luoden huumeiden käytölle hyväksyvän ja kannustavan ilmapiirin. (Jaakkola & Tammi 2001, 142.)

16 Työntekijän ammatillisuus ja asiakkaan asema Ammatillinen yleissivistys on oman ammatin alueen suhteellistamistaitoa, kykyä arvioida omaa työtä ja sen merkitystä suhteessa toisten työhön. Ammatillinen asiantuntemus on oman ammatin menetelmien hallintaa, sen ymmärtämistä, kuinka ammatilliset valmiuden tulkitsevat ja avaavat työn alueen, sen rajat ja rajoitukset. Ammatillinen identiteetti on ammatin käsitteellistämistavan suhde ammatin menetelmiin ja tulkintaan ammatin harjoittajasta itsestään. Lisäksi laaja-alaiseen ammattitaitoon kuuluu ammattipraksis eli niiden ehtojen hallinta joiden alaisuudessa ammatillinen työ tapahtuu. Reflektiivinen eli heijastava suhtautuminen omaan työhön on ammattitaidon keskeinen määre ja kehittymisen avain. Reflektiivinen asiantuntija tekee toimintansa tietoiseksi, asettaa taustaoletuksensa kritiikin kohteeksi ja muotoilee ongelmatilanteen aina uudelleen. Reflektiivinen asiantuntija on valmis joustavaan ja monipuoliseen dialogiin eli vuoropuheluun, jolloin ilmiöitä jäsennetään uudelleen. Päihdekoulutus Mediakylpylän työntekijöille on omiaan lisäämään ammatillisen työotteen käyttöä päihdeongelmaisia nuoria kohdattaessa, kun taas reflektiivisyyden lisäämistä työskentelyssä voidaan tukea työnohjauksen keinoin. (Maunu, Manninen, Lähdesmäki, Mäkinen, Lämsä, Läksy & Säkkinen 1995, 6 7). Yksilöllisyys päihteenkäyttäjän kohtaamisessa edellyttää työntekijän kykyä ylittää päihteenkäyttöön liittyvien myyttien, leimautumisen, kielteisten asenteiden ja ennakkoluulojen asettamat esteet ja kohdata asiakas yksilöllisenä ihmisenä, ei päihteen käyttäjänä tai päihde ongelmaisena (Havio, Mattila, Sinnemäki & Syysmeri 1994, 45). Asiakkaan asema onkin noussut palvelujärjestelmän ajankohtaiseksi kysymykseksi (Väärälä, 1995, 89). On alettu korostaa asiakkaiden tarpeiden parempaa huomioimista sekä palveluprosessin asiakaslähtöisyyttä (Väärälä 1995, 236). Asiakkaisiin liitetään palvelujen piirissä runsaasti retorista tavoitekieltä, jossa asiakkaat määritetään aktiivisiksi, osallistuviksi, omaa itsemääräämisoikeuttaan toteuttaviksi ja valinnanvapautta omaaviksi subjekteiksi. Kuva yleistyneestä asiakkaasta ei kerro paljoakaan konkreettista ihmisestä omassa elämäntilanteessaan. Asiakkaan asemassa näyttäisi tavoitteiden ja todellisuuden välillä olevan ristiriitaa. Asiakkaan ja kouluttajan kohtaamisen ei tule olla kahden kauppa, vaan siinä yhdistyivät henkilöistä riippumatta organisaation toimintakäytännöt, eri professionaalisten ryhmien jännite, työsuhteen ehdot ja sääntely sekä asiakkuuteen liitetyt ideologiset ajattelumallit. Sekä kouluttaja

17 16 että asiakas kantavat aina oman taustamaailmansa mukanaan kohtaamistilanteeseen. (Väärälä 1995, 90 93). 2.4 Vuorovaikutustaidot ja kohtaaminen Kaikille ei ole luotu luontaisia vuorovaikutustaitoja, joiden avulla selittää omaa tilannettaan tai elämänlaatuaan. Virtanen (1999, 77) toteaa vuorovaikutustaitojen tarttuvan. Ilmiön taustalla on se, että tunteet tarttuvat. Mukaan meneminen, samastuminen, on hänen mukaansa ymmärtämisen korvaamaton lähde. On selvää, että ihmiset eivät ymmärrä toisiaan, elleivät kykene samastumaan toisiinsa. Pelkkä kognitiivinen eli järkeistetty ymmärtämisyritys on inhimillisessä vuorovaikutuksessa liian hidasta, rajoittunutta ja pelkistävää. Oman rikkinäisyyden taakka painaa usein myös ammattilaisen harteilla. Rikkinäisyyden tähden ihmiselle tulee suorataan vaatimukseksi kokea, että juuri hän osaa auttaa ja olla kunnon lähimmäinen (Mattila 1998, 25). Tällöin on kuitenkin vaarana, että toistamme ulkoa opeteltuja vuorosanoja, emmekä edes mieti sanojen sisältöä. Virtasen (1999, 111) mukaan asiantuntijuus on siitä ongelmallinen asia, että sen oletetaan usein sisältävän jotenkin paremman tai oikeamman ymmärryksen käsiteltäviin ilmiöihin. Sen kaapuun pukeutuneena on vaikea tunnustaa olevansa epävarma tai keinoton. Ihmissuhdetyössä tätä tilannetta mutkistaa vielä se, että työtä tehdään omalla persoonallisuudella, oma minä työvälineenä. On usein vaikeaa tasapainoilla henkilökohtaisen ja ammatillisen välillä. Virtanen (1999, 111) lisääkin, että asiakastyössä tarvittavan persoonallisen roolin ihmiseltä ihmiselle pelätään olevan jopa niin henkilökohtainen, että se kadottaisi ammatillisuuden. Ammatillisuus antaa kuitenkin auttajalle varmuutta asiassaan, luottamuksen omaan pätevyyteensä ja kykyynsä auttaa toisia ihmisiä. Se antaa myös eräänlaiset valtuutukset toimia auttajana. Ammattitaidon hankkiminen tuo myös tietoutta monenlaisista asioista sekä välineitä vuorovaikutuksen toteuttamiseen. (Mattila 1998, 25.) Ammatillisuus voi antaa myös väärää turvaa. Ammattitaidoista ja -tiedoista ei ole haittaa, mutta jollei mukana ole ihmisyyttä, kohtaaminen on mahdotonta. Ammattilainen voi piiloutua ammatillisuuden verhon taakse, ollen näin turvassa, mutta

18 17 mitään kohtaamista ei myöskään tapahdu. Unohtuu, että tunteetkin ovat tosiasioita. Väärälän (1995, 93) mukaan ammatillisesti orientoituneessa keskustelussa asiantuntemus on määritelty professionaalisena pätevyytenä ja samalla kielletty asiakkaan asiantuntijuus omassa asiassaan. Kyseessä on ylhäältä alaspäin suuntautuvan antamisen ja vastaanottamisen ajattelumalli. Ajatus asiakkaasta tasavertaisena yhteistyökumppanina ja oman tilanteensa asiantuntijana jää silloin vieraaksi. Toisen ihmisen elintilan loukkauksena voidaan pitää hyvääkin tarkoittavaa toisen tahdon ylittämistä. Elintilan menetys seuraa monenlaisesta neuvomisesta ja myös hyvää tarkoittavasta holhoamisesta, mikä onkin vaarana nuorten parissa työskennellessä. Nuorta ei silloin oteta vakavasti. On mahdotonta antaa toiselle tilaa ja kuulla hänen todellisuuttaan, jos mestarillisesti tiedämme tämän ihmisen elämästä ja parhaasta enemmän kuin hän itse. (Mattila 1998, 25.) Kohtaaminen on käymistä kohti toista ihmistä. Jotta pääsisimme kohtaamaan, meidän on unohdettava suoritukset. Ei ole olemassa yksiä oikeita sanoja, jotka kuuluu sanoa tietyssä yhteydessä. Emme kykene kuuntelemaan mitä toinen sanoo, jos meillä on vastaus valmiina. Emme voi silloinkaan aktiivisesti kuunnella, jos koko ajan mietimme neuvoja, joita voisimme antaa. Suorittamisen tilalle meidän on opeteltava oleminen, neuvomisen tilalle jakaminen ja ymmärtämisen tilalle välittäminen. (Mattila 1998, 25.) Kohtaaminen voi myös olla merkityssisällöltään ohut ja ilmeetön tapaaminen. Pahimmillaan se voi olla vain ohitus. (Virtanen, 1999, 117.) Aidon kohtaamisen voisi sanoa tapahtuvan vakavasti ottamisen, läsnä olemisen ja jakamisen kautta. Yritykset ymmärtää vievät usein harhaan, koska ne merkitsevät toisen ihmisen todellisuuden unohtamista ja hänen viestinsä kuulemista kuulijan todellisuuden kautta. Kuitenkin elämässä eteen tulevien asioiden ja ongelmien painoarvo on sidoksissa kunkin ihmisen omaan historiaan ja sisäistettyyn käsitykseen itsestään. (Mattila 1998, 26.) Aidosta kohtaamisesta voidaan siis puhua vain silloin, kun todellisuudet kohtaavat ja elintilat säilyvät. Kouluttajan ja asiakkaan välisissä kohtaamisissa syntyy aivan erityistä kontaktitietoa. Virtasen (1999, 77) mukaan se on tuntumaa juuri tuon kontaktin luonteesta. Kontaktitieto on vuorovaikutuksen sisältä, kontaktin maastosta käsin tietämistä. Kukaan kontaktin ulkopuolinen ei tiedä, mitä sen sisäpuoliset siitä tietävät. Kontakteissa tuetaan ja kontrolloidaan. Kaikkeen vuorovaikutukseen sisältyy kontrollielementtejä. Väärälä

19 18 (1995, 93) toteaakin, että tutkimukset osoittavat asiakkaan ja työntekijän kontaktitiedon sekä asiakkaan roolin yhteistyökumppanina vahvistuneen, mutta samalla muutos on ollut odotettua hitaampi. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus on tutkinut myös asiakaskontaktien esiin nostamista. Tutkimuksissa on kuultu asiakkaita asiantuntijoina oman kokemuksensa kautta, sekä kirjattu ylös heidän ehdotuksiaan asiakaslähtöisen kohtaamisen parantamisesta. (Virtanen 1999, 25.) 2.5 Päihteiden käyttäjien huumetestaus Oikeus turvalliseen työskentely-ympäristöön edellyttää päihteiden vastaisen työn kehittämistä työyhteisössä. Tavoitteena on turvata kaikkien työyhteisön jäsenten oikeus ympäristöön, jossa ei esiinny riskiä päihteiden tarjontaan tai päihteiden vaikutuksen alaisena toimivien kohtaamiseen. (Huoponen, Peltonen, Mustalampi & Koskinen- Ollonqvist 2000, 165.) Suomessa on aina ollut tiukka huumausainepolitiikka eikä äkkinäisiä kannanmuutoksia ole tehty. Julkisesti tämä linja on saanut myös laajaa kannatusta. Viime vuosien aikana erityisesti tarkastelujen kohteena ovat olleet huumetestien käyttö kouluissa, oppilaitoksissa sekä työpaikoilla. Huumeiden käytön määrällinen lisääntyminen sekä monimuotoistuneet käyttötavat ovat lisänneet paineita huumetestien aiempaa laajempaan soveltamiseen. (Lindqvist, Virokangas & Voutilainen 2001, 99.) Nykypäivänä useat koulut, oppilaitokset ja työyhteisöt osoittavat suurta kiinnostusta huumetestejä kohtaan. On kuitenkin huomioitava, että huumausaineiden luotettavaan määrittämiseen tarvitaan sopivat laboratoriolaitteet ja oikeanlainen testauspaikka. (Opetushallitus 2000, 1.) Huumausaineiden esiintymistä ja pitoisuuksia voidaan tutkia sylki- tai verinäytteestä ns. pikatestillä ja varsinaisilla laboratoriotutkimuksilla. Huumeseulonta tarkoittaa huumepikatestien tekemistä yhdelle henkilölle ilman ennakkotietoja kyseisen henkilön mahdollisesta huumeiden käytöstä. Seulontatuloksen ollessa positiivinen, henkilö kutsutaan jatkotutkimuksiin tulosten varmistamiseksi ja jatkotoimenpiteitä varten. Oikein käytettynä huumepikatestit antavat lisäinformaatiota hoidon tarpeen määrittelemiseksi ja hoitoon ohjaamiseksi sekä hoidon etenemisen seuraamiseksi. Väärinkäytettynä testit voivat syyllistää yksilöitä tai jopa ajaa heidät hoidon tavoittamattomiin. Testien hyödyt, haitat ja puutteet on tunnettava ennen

20 19 testauksiin ryhtymistä. Huumetestit ovat aina vain osa kokonaisvaltaista tilanteen arviointia tai huumeongelman määrittelyä. (Huoponen ym. 2000, ) Päihdetyössä puuttumisen oikeutta voi tarkastella useilla eri tasoilla. Esiin on Mönkkösen (1999, 28) mukaan nostettu kysymyksiä siitä, miten päihteiden käyttöön voidaan puuttua rikkomatta yksilön itsemääräämisoikeutta tai lainsäädäntöä. Huumetestejä tehtäessä on otettava huomioon Perustuslaissa 731/99 turvatut yksilön perusoikeudet, kuten henkilön vapaus, koskemattomuus ja yksityiselämän suoja. Potilaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa 785/92 määrätään itsemääräämisoikeudesta ja sen käyttämisen edellytyksenä olevasta ehdostosta. Lainsäädännössä ei ole huumetestien tekemistä koskevaa erityistä ohjeistusta. Hallitus antoi jo esityksen (75/2000) eduskunnalle työpaikkojen huumetestejä ohjaavasta lainsäädännöstä, mutta päätökset käytännöistä ovat vieläkin auki. (Huoponen ym. 2000, ) Huumetestien eettisyys on aina sidottu aikaansa. Voutilaisen (2001, 99) mukaan kulloinenkin juridiikka ja niin viralliset kuin epävirallisetkin normit heijastelevat aikakautensa eettisiä suuntauksia. Testien käytölle pitäisi eettisinä edellytyksinä olla ennaltaehkäisy sekä testattavan henkilön oman edun toteutuminen. Epäeettistä on, jos testaus tehdään ilman mahdollisuutta tukitoimenpiteisiin ja hoitoon. Mielikuva siitä, että asiat hoituvat kuntoon pelkällä testien tekemisellä, on myös eettisesti väärin. Tärkeä edellytys testaukselle on luottamuksen säilyminen molemmin puolin eli testattava henkilö ei altistu syrjinnälle tai tule leimatuksi ja samalla testaukseen suostuminen osoittaa henkilön avoimuutta työyhteisöään kohtaan. Testausta ei milloinkaan saa tehdä vain ilmiantamisen perusteella, vaan perimmäinen tarkoitus on mahdolliseen ongelmaan puuttuminen ja avun tarpeen kartoitus. (Lindqvist ym. 2001, ) 3 MEDIAKYLPYLÄN KUVAUS Mediakylpylä on Helsingin kaupungin Opetusviraston neljään jakautuvan projektin yksi osa. Projektin ensisijainen tarkoitus on ehkäistä nuorten vuotiaiden työttömien

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ Opin Ovi-hanke Kotka Mervi Friman 11.12.2012 Mervi Friman 2012 1 AMMATTIETIIKKA Ammattikunnan reflektiota yhteiskuntamoraalin raameissa, oman ammattikunnan lähtökohdista

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa?

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Mirva Makkonen 1 Miksi osallisuus?

Lisätiedot

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Rundi 2013 Tupakka, päihteet- ja (raha)pelit, -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn Ylitarkastaja Marika Pitkänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Tupakkalaki ja laki ehkäisevästä päihdetyöstä

Tupakkalaki ja laki ehkäisevästä päihdetyöstä Tupakkalaki ja laki ehkäisevästä päihdetyöstä Miten ne vaikuttavat nuorten parissa toimiessa? Minttu Tavia 29.11.2016 Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Toimimme valtakunnallisesti koko väestön parissa terveiden

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Orientaatioseminaari. Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla

Orientaatioseminaari. Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla Orientaatioseminaari Mikko Ojala 15.01.2010 Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla Tukevasti alkuun,vahvasti kasvuun Kehittämishanketta

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

Lasten ja nuorten. vaikuttamismahdollisuudet kunnassa Meiju Hiitola 1

Lasten ja nuorten. vaikuttamismahdollisuudet kunnassa Meiju Hiitola 1 Lasten ja nuorten vaikuttamismahdollisuudet kunnassa 27.11.06 Meiju Hiitola 1 Miksi lasten ja nuorten pitäisi saada vaikuttaa? Lasten ja nuorten erityistarpeet vaativat huomiomista Lapsilla ja nuorilla

Lisätiedot

Järjestöt päihdepalvelujen tuottajina: näkökulma päihteiden käyttöön liittyvään eriarvoisuuteen

Järjestöt päihdepalvelujen tuottajina: näkökulma päihteiden käyttöön liittyvään eriarvoisuuteen Järjestöt päihdepalvelujen tuottajina: näkökulma päihteiden käyttöön liittyvään eriarvoisuuteen Alkoholi- ja huumetutkijain seuran kokous 4.12.2008 Riikka Perälä Alkoholitutkimussäätiö/Sininauhaliitto

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

Osaamisen johtaminen on merkittävä julkishallinnon johtajien osaamisen sisältöalue.

Osaamisen johtaminen on merkittävä julkishallinnon johtajien osaamisen sisältöalue. Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen johtaminen on merkittävä julkishallinnon johtajien osaamisen sisältöalue. 1 1. Koulutus- ja kehittämistoiminta

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä

Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveyspäivät 10.10.2013 Tiina Saarinen

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

A-klinikkasäätiön Tampereen koulutusosaston koulutuspalvelujen keskeiset aihealueet ovat: Päihde- ja mielenterveystyö. Päihteet ja vanhustyö

A-klinikkasäätiön Tampereen koulutusosaston koulutuspalvelujen keskeiset aihealueet ovat: Päihde- ja mielenterveystyö. Päihteet ja vanhustyö 1 A-klinikkasäätiö Tampereen koulutusosasto Sumeliuksenkatu 13 A 2, 33100 Tampere Jukka Oksanen 045-65 789 67 toimisto: 03-253 9647, 03-253 9655 e-mail: koulutus.tampere@a-klinikka.fi A-KLINIKKASÄÄTIÖ

Lisätiedot

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Päihteet, tupakka ja rahapelit -seminaari Jyväskylä 12.9.2013 Irmeli Tamminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto aluekoordinaattori Irmeli

Lisätiedot

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue Ajankohtaista Georg Henrik Wrede Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue 02953 30345 georghenrik.wrede@minedu.fi Uudistuksesta kysytty ja ehdotettu 1. Tavoitteet (2 ) 2. Nuorten määritelmä (3 ) 3.

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

OPISKELIJOIDEN HYVINVOINTIA JA OPISKELUKYKYÄ EDISTÄMÄSSÄ

OPISKELIJOIDEN HYVINVOINTIA JA OPISKELUKYKYÄ EDISTÄMÄSSÄ OPISKELIJOIDEN HYVINVOINTIA JA OPISKELUKYKYÄ EDISTÄMÄSSÄ Mitä sulle oikein kuuluu? välittämistä hankalien asioiden puheeksiottamisella Sarianna Palmroos ja Kim Kannussaari, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

PERHEVÄKIVALTA MYÖS TYÖNTEKIJÖIDEN PÄÄNSÄRKY Helena Ewalds Kehittämispäällikkö Esityksen nimi / Tekijä 1

PERHEVÄKIVALTA MYÖS TYÖNTEKIJÖIDEN PÄÄNSÄRKY Helena Ewalds Kehittämispäällikkö Esityksen nimi / Tekijä 1 PERHEVÄKIVALTA MYÖS TYÖNTEKIJÖIDEN PÄÄNSÄRKY Helena Ewalds Kehittämispäällikkö 13.5.2009 15.5.2009 Esityksen nimi / Tekijä 1 Todellisuus tarua julmempi Mitä tapahtuu työntekijälle? http://www.aftonbladet.se/nyheter/153kvinnordoda

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa VI Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä Rakennetaan lapsen hyvää arkea Oulu 6.5.2010 Anu Määttä, kehittämiskoordinaattori,

Lisätiedot

PUHETTA PÄIHTEISTÄ. Kouvola 21.9.2011. Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry

PUHETTA PÄIHTEISTÄ. Kouvola 21.9.2011. Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry PUHETTA PÄIHTEISTÄ Kouvola 21.9.2011 Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Nuoret ja päihteet Sisältö: Päihteidenkäytön funktiot Päihteistä puhumisen kulttuuri Päihteet näkyvät Työelämässä

Lisätiedot

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 AVUSTUSOSASTO RAY 25.10.2016 2 LAKISÄÄTEINEN TEHTÄVÄ Laki raha-automaattiavustuksista 21. Rahaautomaattiyhdistyksen on sopivalla tavalla seurattava myönnettyjen

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Koulutuspäivä Liikkuvat työryhmät mielenterveystyössä 27.3.2007 Vaasa, Jarkko Pirttiperä (Pohjanmaa hanke) KUNTOUTUKSEN KÄSITE Kuntoutus = jonkun selkeästi

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA Minna-Maria Behm, TtT, henkilöstöasiantuntija Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Pykälistä käytäntöön: ehkäisevän

Lisätiedot

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaamiseen vaikuttavat tekijät työntekijä tiedot, taidot ammatillinen viitekehys/oma

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

LAPSIPERHEISSÄ ON TULEVAISUUS VERKOSTOISTA VOIMAA. Kehittyvä Napero hankkeen päätösseminaari Jukka Hakola, verkostokoordinaattori

LAPSIPERHEISSÄ ON TULEVAISUUS VERKOSTOISTA VOIMAA. Kehittyvä Napero hankkeen päätösseminaari Jukka Hakola, verkostokoordinaattori LAPSIPERHEISSÄ ON TULEVAISUUS VERKOSTOISTA VOIMAA Kehittyvä Napero hankkeen päätösseminaari 23.9.2009 Jukka Hakola, verkostokoordinaattori Varpu hankkeesta varhaiseen avoimeen yhdessä tekemiseen Varpu

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro 30.1.09 Kari Laitinen Poliisiammattikorkeakoulu kari.m.laitinen@poliisi.fi 5.2.2009 sisällys Turvallisuuden luonne Strategian luonne Tutkimustyön

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo NUORTEN OSALLISUUS LASTENSUOJELUN KEHITTÄJÄNÄ Seija Saalismaa projektikoordinaattori 1 Lainsäädäntö velvoittaa lasten ja nuorten osallisuuteen 2 Perustuslain 6 3 mom. määrää, että lapsia on kohdeltava

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Laaja-alainen käyttäytymisen ja tilanteiden analyysi

Laaja-alainen käyttäytymisen ja tilanteiden analyysi Laaja-alainen käyttäytymisen ja tilanteiden analyysi Mistä tietoa kerätään? Käyttäytyminen Liikakäyttäytyminen Käyttäytymispuute Myönteinen käyttäytyminen Tilanne Motivaatio Kehitys Biologiset muutokset

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

SOSIAALINEN MEDIA APTEEKIN JA ASIANTUNTIJAN TYÖKALUNA

SOSIAALINEN MEDIA APTEEKIN JA ASIANTUNTIJAN TYÖKALUNA SOSIAALINEN MEDIA APTEEKIN JA ASIANTUNTIJAN TYÖKALUNA SOSIAALINEN MEDIA APTEEKIN JA ASIANTUNTIJAN TYÖKALUNA Sosiaalinen media on tärkeä ja keskeinen väline ihmisten ja organisaatioiden välisessä kanssa

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) Elina Kotovirta, neuvotteleva virkamies, VTT Tupakka ja terveys -päivät

Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) Elina Kotovirta, neuvotteleva virkamies, VTT Tupakka ja terveys -päivät Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) Elina Kotovirta, neuvotteleva virkamies, VTT Tupakka ja terveys -päivät Miksi EPT-laki? Perustuslaki: Julkisen vallan tulee edistää väestön terveyttä

Lisätiedot

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

Unohtuuko hiljainen asiakas?

Unohtuuko hiljainen asiakas? Unohtuuko hiljainen asiakas? - yhdenvertaisuuden pullonkaulat päihdepalveluissa Päihdetyön seminaari Kuopio 5.11.2015 Heidi Poikonen Sosiaalioikeuden yliopisto-opettaja Oikeustieteiden laitos Oikeudellinen

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Työvalmennuksen tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä 30.1.2014 EK Anne Mårtensson Opetushallitus Sisältö Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän

Lisätiedot

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

EI KENENKÄÄN ASIAKAS - Tuleeko asiakas kohdatuksi ja kuulluksi?

EI KENENKÄÄN ASIAKAS - Tuleeko asiakas kohdatuksi ja kuulluksi? EI KENENKÄÄN ASIAKAS - Tuleeko asiakas kohdatuksi ja kuulluksi? Lastensuojelun foorumi 5.5.2009 Mirva Makkonen ja Tuula Kivistö-Pyhtilä Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikkö 1 Ei kenenkään asiakas

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta

Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta TAMK, Sosionomikoulutus, 17ASO ENNAKKOTEHTÄVÄ 1 TAMMIKUU 2017 Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta Tämän ennakkotehtävän tavoitteena on tehdä näkyväksi

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Ethical Leadership and Management symposium

Ethical Leadership and Management symposium www.laurea.fi Ethical Leadership and Management symposium Hyvinvointipalvelut ekosysteemien tietojen mallintaminen 6.10.2016 Dos. Jorma Jokela 2 3 MORFEUS hanke WORKSHOP työskentelyn taustalla yliopettaja

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus

Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus 12.4.2010 Henkilökohtaistamismääräys ( 43/011/2006) HAKEUTUMISVAIHE selvitetään haastatteluin ja testauksin henkilön mahdolliset luki- ja oppimisvaikeudet,

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry

Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry Taustaa Päihdepalvelujen laatusuositukset 2002 Laatutyön toteuttaminen koulutus Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä?

Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä? Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä? Tampere 19.4.2016 Ylitarkastaja Juha Mieskolainen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 29.4.2016 1 EPT:n laatukäsikirja ehkäisevän työn tukena EPT laatukäsikirja

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. työskentelee matkailutapahtuman

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. työskentelee matkailutapahtuman Hyväksymismerkinnät 1 (5) Näytön kuvaus Matkailutapahtumien näyttö toteutetaan osallistumalla matkailutapahtuman toimintaan omalla työosuudellaan. Tutkinnon osan tavoitteisiin on osallistua 7 matkailutapahtuman

Lisätiedot

Kehittäjäasiakasvalmennus

Kehittäjäasiakasvalmennus Kehittäjäasiakasvalmennus 25.3.2014 klo 9-12 Eettiset kysymykset, vaitiolovelvollisuus, vastuut ja toimivalta Eettiset kysymykset MORAALI Siisti täytyy aina olla! sanoi kissa hietikolla Raapi päälle tarpeenteon

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari Lapsen arki arvoon! Salla Sipari 13.3.2013 Tulokulmia dialogiin Lapsen oppiminen Kasvatusta ja kuntoutusta yhdessä Kuntouttava arki arki kuntouttavaksi Kehittäjäkumppanuus 13.3.2013 Salla Sipari 2 Miksi

Lisätiedot

MAHTUVATKO PÄIHDETYÖ JA MIELENTERVEYSTYÖ EHKÄISYSTÄ HOITOON SAMAAN STRATEGIAAN?

MAHTUVATKO PÄIHDETYÖ JA MIELENTERVEYSTYÖ EHKÄISYSTÄ HOITOON SAMAAN STRATEGIAAN? MAHTUVATKO PÄIHDETYÖ JA MIELENTERVEYSTYÖ EHKÄISYSTÄ HOITOON SAMAAN STRATEGIAAN? Eri viitekehysten kohtaaminen strategiatyön haasteesta mahdollisuudeksi Ongelmat eivät juuri koskaan esiinny yksinään, ja

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 49 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto toivomusponnesta joustavien ikärajojen ja lähetteettömien palvelujen jatkamisesta nuorten päihdepalveluissa ja -hoidossa

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä

Lisätiedot

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI Ehdotukset tutkintotoimikuntajärjestelmän kehittämiseksi Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet Ohjausryhmän

Lisätiedot

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto Kyselyn tarkoitus Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa Lapin ammattiopiston aikuiskoulutuksen opettajien näkemyksiä Työräätäli -toimintamallin kehittämiseksi opettajien ja opiskelijoiden hyödyksi. Työräätäli

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

PAKKA-TOIMINTAMALLI JA JÄRJESTÖYHTEISTYÖN MAHDOLLISUUDET. - alustavia ajatusviivoja toiminnan järjestönäkökulman kehittämiseksi

PAKKA-TOIMINTAMALLI JA JÄRJESTÖYHTEISTYÖN MAHDOLLISUUDET. - alustavia ajatusviivoja toiminnan järjestönäkökulman kehittämiseksi PAKKA-TOIMINTAMALLI JA JÄRJESTÖYHTEISTYÖN MAHDOLLISUUDET - alustavia ajatusviivoja toiminnan järjestönäkökulman kehittämiseksi Pakka-toimintamalli pähkinänkuoressa Pakka-toimintamallin erityispiirre on

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin.

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Hyväksymismerkinnät 1 (6) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Ohjaus ja monikulttuurisuus

Ohjaus ja monikulttuurisuus Ohjaus ja monikulttuurisuus ELO-foorumi 25.9.2014 Ohjaus Ohjaus on ihmisen normaaleissa elämäntilanteissa kohtaamien vaikeuksien käsittelyä, jossa yksilöä ei patologisoida eikä tukeuduta autoritaariseen

Lisätiedot