Tanssii Tähtien Kanssa 2012 uudet tanssijat

Transkriptio

1 Kotimaisen viihteen puolesta! SUOMALAISEN MUSIIKIN, TANSSIN JA TEATTERIN ERIKOISLEHTI 3/ vsk Neljä Ruusua tauolta tositoimiin Suuri Tangomusikaali vahvoja tunteita Pääyhteistyökumppanit: Lola Wallinkoski KOKO SUOMI TANSSII -PALSTALLA tanssipaikkaliitteessä: Sinkkutansseissa etsitään sitä oikeaa Tanssii Tähtien Kanssa 2012 uudet tanssijat Paula Koivuniemi en aikuistu koskaan Auran Nuortentalo Helsinki-Pavi, Vantaa Hirvensuuli, Huittinen Hotelli IsoValkeinen, Kuopio Hotelli Tallukka, Vääksy Hyvinkään Järjestötalo Ikaalisten Kylpylä Imatran Kylpylä Kankaanpään Kuntoutuskeskus Kartano Kievari, Hietama Konsu, Tampere Kylpylähotelli Levitunturi, Sirkka Kylpylähotelli Peurunka, ukaa Kylpylähotelli Päiväkumpu, Karjalohja Kylpylähotelli Rauhalahti, Kuopio Kylpylä Kivitippu, ppajärvi Merikievari, Merikarvia Puistokulma, Vantaa Tanssikrouvi, Häijää Teeriharju, Somero Tyrnävän Seurojentalo Viihdekeskus Tulenliekki, Leppävirta Vuoksenniskan Työväentalo, Imatra Haastatteluissa mm. Annika Eklund Jaakko itinen & Väärä raha Jackpot Johanna Pakonen Juhamatti Juha Metsäperä Marko Maunuksela Pekka Mikkola Riku Niemi Orchestra Terhi Matikainen Tuure Kilpeläinen & Kaihon karavaani

2 JULKAISUTIEDOT Julkaisija ja Kustantaja JAAMEDIA PL 57, Tampere Lehden toimitus Päätoimittaja/taitto:Jaana Vuorenpää, GSM Toimittajat: Juha hti Sanna Heinonen Toimitusneuvosto: Kalevi Lystimäki SUSEL ry, Pentti Teräväinen Discopress Oy, Suomen Huvijärjestäjien Keskusliiton ja Suomen Ohjelmatoimistojen liiton sekä Muusikkojen liiton edustajat, Erkki Puumalainen Poptori Oy, sse Finska, Jaana Vuorenpää Päätoimittajan sananen Painopaikka Alma Manu Oy, Tampere Painosmäärä kpl Kannen pääkuva Warner Music Finland Kuvassa Paula Koivuniemi Ilmoitusmyynti ja lehden tilaukset: Jaana Vuorenpää GSM (soitot mielellään arkisin klo 10-18) Aineiston toimitus postiosoite; Jaamedia/SuomiViihde lehti PL 57, Tampere ; Ilmestymisajankohdat 2012: 1/ helmikuu vko / toukokuu vko / syyskuu vko / marraskuu vko Lehden 4/2012 aineistopäivä on (Valmiit ilmoitukset viim mennessä) kuva: ossi ahola tässä se nyt on - ensimmäinen suomiviihde Lehden nimenmuutoksen kynnyksellä on joillakin lukijoilla ollut huolena, että putoaako tanssi nyt aiheena pikku hiljaa pois. Voitte olla huoletta, sillä niin ei tapahdu. Tanssi on ja tulee AINA olemaan lehdessä sen yksi pääaiheista ja se on se, johon koko tämän lehden olemus nivoutuu ja mistä kaikki on alkanut. Tanssinjärjestäjät ja muut tanssin parissa toimivat tahot ovat alun alkaen pitäneet tämän lehden hengissä mainosostoillaan ja tekemällä muutenkin aktiivista yhteistyötä. Sitä ei voi eikä saa unohtaa. Hiljalleen lehti on sen jälkeen vahvistunut ja olemme saaneet muitakin eri tahoja mukaan. Ylipäätään koko lehti on syntynyt rakkaudesta tanssimiseen ja musiikkiin. Sille on ollut myös selkeä tarve ja markkinarako. Mitä se lavatanssikulttuuri loppuen lopuksi oikein on? Eikö se ole juurikin suomalaista viihdekulttuuria parhaimmillaan ja ainutlaatuista koko maailmassa. Uusi SuomiViihde nimi kuvastaa siten loistavasti myös tanssia ja antaa lehden sisältölaajuudesta paremman käsityksen. Se korostaa lisäksi lehden kotimaisuutta ja vahvistaa itsessään imagoa. Musiikki, tanssi ja teatteri kulkevat aihealueina käsi kädessä yhtenä isona kokonaisuutena kuin kolme muskettisoturia; yksi kaikkien puolesta, kaikki yhden puolesta. Teatteriin liittyviä juttuja on ollut epäsäännöllisen säännöllisesti jo vuodesta 2008 alkaen, jolloin laajensin sisältöaluetta myös pop- ja rock-musiikkiin iskelmä- ja tanssimusiikin lisänä. Käytännössä mikään muu ei siis muutu kuin lehden nimi! Muutos antaa kuitenkin mahdollisuuden saada lisää uusia lukijoita ja yhteistyökumppaneita sekä kasvattaa lehteä entisestään, jolloin kaikki voivat paremmin. Yhteistyökumppaneiden ja lukijoiden valtaosan keskuudessa on muutos otettu pääsääntöisesti pelkästään positiivisesti ja suurella innostuksella vastaan. Toisaalta tämä joidenkin yksittäisten tahojen muutosvastarinta on ollut minulle vain osoitus siitä, että lehti koetaan tärkeäksi ja se on siten vain positiivinen reaktio. Haluan lehden avulla tuoda ja lisätä tietoutta kaikille upeasta suomalaisesta viihteestämme ja saattaa uusia ihmisiä sen pariin. Haluan osoittaa lehden toimintamallilla myös yhteistyön vahvuuden ja sen toimivuuden. Kun kaikki puhaltavat yhteen hiileen ja antavat oman panoksensa lehteen mahdollisuuksiensa mukaan, se kasvaa ja vahvistuu! Kiitos kuuluu silloin Timo Jutilan sanoja lainatakseni koko joukkueelle! Toistan nyt ehkä itseäni, mutta yhdessä olemme vahvempia ja saamme enemmän aikaiseksi! :) Lehden verkkosivusto koki myös päivitystä ja löytyy osoitteesta Vanha tanssiviihde.fi toimii toki rinnakkaisena vielä pitkään. Uutta verkkosivustolla on lisäksi erillinen SuomiViihde Nettilehti. Se ilmestyy yhtäaikaisesti painetun lehden kanssa ja on luettavissa näköisversion ohella Lehtiluukku.fi -palvelun kautta. Nettilehti jatkaa varsinaisen lehden sivuvolyymia ja on tarkoitettu toimituksellisille jutuille. Sisältöluettelo löytyy aina myös painetusta lehdestä. Jouduin perustamaan niin ikään uuden facebook -sivuston, koska aiemman sivuston nimeä ei voinut muuttaa. Sieltä saa tietoa lehden toiminnasta ja mitä ei välttämättä löydy edes verkkosivustolta. Arvomme siellä myös kaikkien tykkääjien kesken levypalkintoja ja joka sadannes tykkääjä saa lisäksi yllätyspaketin! Nyt siis kaikki sinne tykkäämään sivustosta! Mukavaa ja värikästä syksyä, Jaana Jandepande Vuorenpää :), Päätoimittajaksikin kutsutaan OSALLISTU SYYSKAUDEN KILPAILUUN - upeat palkinnot! Rakastettava uutuus! adukas tyyny- ja peitevalikoima koko perheelle. Quadfill ja Blowfill -kuidut pitävät tyynyt ja peitteet kuohkeina ja kimmoisina. Soveltuu herkille ja allergisille. Suomalaisen unen hyväksi jo 20 vuotta! Kerro SUOMIVIIHDE.FI -sivuston palaute-lomakkeella tai lehden palvelukortilla, mikä on mielestäsi SuomiViihde lehden 3/2012 numeron parhain juttu. Kilpailuaika asti! Palkintoina arvotaan kaikkien kilpailykysymykseen vastannaiden kesken Matkapojat Oy Vikingline lahjakortti Hki-Tukholma (arvo n. 170 eur), lippupaketti (2 kpl) vapaavalintaiseen EASTWAY:n järjestämään konserttiin, Univisionin Olivia -uutuustyynyt 2 kpl (arvo 60 eur), Magnum Iskelmä kotikaraoke 2 kpl, Neljän Ruusun Katkera kuu -uutuuslevy (3 kpl), Tarja Turusen Act1 -uutuuslevy (3 kpl), Sturm und Drangin Graduation Day -uutuuslevy (3kpl), Tuure Kilpeläisen & Kaihon karavaanin Afrikan tähti -uutuuslevy (3kpl), Eija Kantolan Yön kuningatar -uutuuslevy (3 kpl), Ilpo Kaikkosen Vol. 1 -uutuuslevy (3 kpl), Osmos Cosmoksen Show -uutuusslevy (3 kpl). Jakelu: Julkaisua jaetaan ilmaisjakelulehtenä mm. liikennemyymälöissä, kauppakeskuksissa, ruokakaupoissa, hotelleissa, kylpylöissä, kuntokeskuksissa ja tanssipaikoilla eri puolilla Suomea sekä sopimuksen mukaan SUSEL ry:n jäsenistölle. Lehti on myös tilattavissa kotiin maksua vastaan ja luettavissa sähköisesssä muodossa sivustolla suomiviihde.fi. Katso lehden ilmoitushinnasto: ISSN-L ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) Aikakauslehtien Liiton jäsen YHTEISTYÖSSÄ mm.; Suomen Seuratanssiliitto SUSEL ry Oy Matkahuolto Ab Suomen Huvijärjestäjien Keskusliitto ry Ohjelmatoimistojen Liitto ry Suomen Tanssinopettajien Liitto ry Discopress Oy ja Eastway Oy Lehden 3/2012 jakelupaikat SUSEL jäsenistö (kts. yhteystiedot s. 23). Lehtiä on saatavilla pienempiä määriä myös vapaajakeluna SUSEL jäsenten toimesta satunnaisissa kohteissa kautta maan. Jakelupaikkojen tarkemmat yhteystiedot ovat luettavissa verkkosivustolla; ABC Amiraali Kotka K-Supermarket Torikulma Iisalmi ABC Anjalankoski Kuopion linja-autoasema ABC Aura Kylpylä Kivitippu, ppajärvi ABC Hiekkasärkät Kalajoki Kylpylähotelli Keurusselkä, Keuruu ABC Huittinen Kylpylähotelli Peurunka, ukaa ABC Härkähovi Somero Kylpylähotelli Päiväkumpu, ABC Kajaani Karjalohja ABC Karjaa Kylpylähotelli Rauhalahti, Kuopio ABC Kemijärvi Kylpylähotelli Summassaari, ABC Kiikoinen Saarijärvi ABC Kiiminki Kyläkauppa Veljekset Keskinen, ABC Kippari Hamina Tuuri ABC Kiuruvesi Käenkoski, Parkano ABC Kokkola hden linja-autoasema ABC Koria hden Pesäkallio, hti ABC Kuninkaantie Pernaja Lehmirannan Lomakeskus, Salo ABC Kuortti Linjurin kauppakeskus Salo ABC itila Lomahotelli Jämi, Jämijärvi ABC Lieksa Lomakeskus Revontuli, Hankasalmi ABC Majakka Pyhtää Maalaispuoti Niemelä, via ABC Masuuni Karkkila Malmin työväentalo, Helsinki ABC Mikkeli Martin Kievari, Hietama ABC Nurmes Matin ja Liisan asema / Neste ABC Pitkäjärvi Mikkeli pinlahti ABC Pitkälahti Kuopio Merihelmen matkailualue, ABC Pulkkila Kuivaniemi ABC Pyhäjärvi Merikievari, Tuorila ABC Savonlinna Mikkelin linja-autoasema ABC Siilinjärvi Neste Aapiskukko, Pälkäne ABC Tikkula, Pori Neste Häijää ABC Tornio Neste Iitti / Matkakeidas, Kausala ABC Tupos Neste Imatra Korvenkangas ABC Utti Neste Jämsän Portti ABC Vaasa Neste Karisto hti ABC Valkeala Neste Kuhmoinen ABC Varkaus Neste Linnatuuli Tervakoski ABC Viipurinportti, ppeenranta Neste Länsituuli Noormarkku Alapitkän nuorisoseurantalo Neste Napapiiri Rovaniemi Autokeidas Forssa Neste Paanulinna Kärsämäki Autokeidas Ii Neste Pentinkulma Urjala Helsingin Linja-autoasema Kamppi Nokian Kerhola Hesestoppi, Parkano Oulun Linja-autoasema Hirvensuuli, Huittinen Pajarinhovi, Kitee Hotelli Aquarius, Uusikaupunki Pavi, Vantaa Hotelli Hiittenharju, Harjavalta Pieksamäen linja-autoasema Hotelli Iso-Valkeinen, Kuopio Piruetti, Tampere Hotelli Kalliohovi, Rauma Porin linja-autoasema Hotelli Levitunturi, Sirkka Puistokulma, Vantaa Hotelli Luostotunturi, Sodankylä Rantacafe Sammi, Ikaalinen Hotelli Sommelo, Kuusankoski Ravintola Shamrock, Vantaa Hotelli Tallukka, Vääksy Rokuan Kuntokeskus, Rokua Hotelli-Ravintola Pitkä-Jussi, Kurikka Saariselän Kuukkeli Huhkotalo, Raisio Salon VPK talo Humppilan lasi, Humppila Satulinna, Hattula Hyvinkään Järjestötalo Savonlinna-Sali, Savonlinna Hämeenlinna kaupunginkirjasto Seinäjoen Matkakeskus Hämeenlinna linja-autoasema S-Market Eura Härkäpakari Oy, Huittinen S-Market Haapajärvi Härmän Kuntokeskus, Ylihärmä S-Market Hämeenkyrö Imatran Kylpylä, Imatra S-Market Ikaalinen Inarin Kuukkeli S-Market Kauhajoki Joensuun linja-autoasema S-Market Levi Jounin Kauppa, Äkäslompolo S-Market Mänttä Jyväskylän Matkakeskus S-Market Nokia Järvenpään Kaupunginkirjasto S-Market Orivesi Kahvila-Ravintola Taukotupa, Hartola S-Market Pihtipudas Kankaanpään Kuntoutuskeskus S-Market Ruka Kauppa ja Kahvila, Vihteljärvi S-Market Sastamala Kauppakeskus Elo, Ylöjärvi S-Market Urjala Kauppakeskus Iso Myy, Joensuu S-Market Vakka-Suomenkatu, Kauppakeskus Kärkkäinen, Ylivieska Uusikaupunki Kauppakeskus Tuulonen/S-Market S-Market Viitasaari Tuulos S-Market Virrat K-Citymarket Imatra S-Market Vuokatti K-Citymarket Kuusamo S-Market Ähtäri K-Citymarket ppeenranta Sokos Hotel Jyväshovi, Jyväskylä K-Citymarket Lielahti Tampere Sokos Hotel Presidentti, Helsinki K-Citymarket Linnainmaa Tampere Sokos Hotel Vantaa K-Citymarket Lohja ST1 Kankaanpää, Keskuskatu K-Citymarket Loimaa ST1 Kukonlinna, Hollola K-Citymarket Mikkeli ST1 Luvia K-Citymarket Pirkkala ST1 Rauma K-Citymarket Päiväranta Kuopio Suomen Tanssitarvike Oy, Hki K-Citymarket Raahe Tampereen linja-autoasema K-Citymarket Riihimäki Tanhuhovi, Lohja K-Citymarket Seinäjoki Jouppi Tanssikoulu Sulava, Oulu K-Citymarket Seinäjoki Päivölä Tanssikrouvi Häijää K-Citymarket Turtola Tampere Teboil Kivihovi, Suomusjärvi K-Citymarket Vihti Nummela Teboil Pirkanhovi, Lempäälä K-Citymarket, Kankaanpää Teboil Tähtihovi, Heinola K-Citymarket, Salo Turku Touring Matkailu- ja kongressikeskus Kemin Kulttuurikeskus, Iris Café Kisaranta, Kangasala Turun Linja-autoasema Kokkolan linja-autoasema Tyrnävän seurojentalo Kouvola Matkakeskus Valkeakosken Matkailutoimisto Kruunupuisto, Punkaharju Valtatie 2, Harjavalta K-Supermarket Alavus Wanhan Tanssikellari, Helsinki K-Supermarket Apiantori, Valkeakoski Viihdekeskus Kalliojärvi, Orismala K-Supermarket Jalasjärvi Viihdekeskus Merisärkkä, Kalajoki K-Supermarket Kangasala Viihdekeskus Tulenliekki, Leppävirta K-Supermarket Linkki, Ylöjärvi Vuoksenniskan Työväentalo, Imatra K-Supermarket Minttu Saarijärvi Vuoksenniskan työväentalo, Imatra K-Supermarket Sotkamo Yyterin kylpylä, Pori 2 SUOMIVIIHDE LEHTI 3/2012

3 Käy lukemassa -sivustolta uusi erillinen verkkojulkaisu: Nettilehti SUOMALAISEN MUSIIKIN, TANSSIN JA TEATTERIN ERIKOISLEHTI 3/ vsk Kati tanssittaa Porissa ja ympäri Suomen! PARITANSSIN ALKEIS- & JATKOTUNNIT, SOOLOLATTARIT, SENIORITANSSIT JA LASTENTANSSI Kurkkaa tunnit netistä! SisÄllysluettelo: Kesän 2012 Tanssilavakuninkaalliset - facebook-äänestys Tarja Turunen - Kotina maailma Hevisaurus - Koko perheen metalliannos Agents & Vesa Haaja - Keikoilla ja studiossa Osmo s Cosmos - Kattaus glam- rockia Markus Törmälä & FBI Beat - Tanssimusaa tunnistettavasti Anette Ekholm - ulava monitoimikone Janne Tulkki teki kunniaa Rautavaaralle - Toiset on luotuja kulkemaan Valasrannan tanssileiri - Tanssin riemua yötä päivää Tanssilavat - Muutoksia vuosikymmenten saatossa PS. Löydät myös painetun lehden näköislehden verkkosivustoltamme! ASENNE RATKAISEE. AINA. -PALSTA ajatuksia Ellet ole päättänyt antaa periksi, ole huoleti, sillä vain silloin sinulla ei ole varaa epäonnistua kun yrität viimeisen kerran. Kritiikki kannustaa parempaan, moite masentaa hetkeksi, mutta vain välinpitämättömyys tyrmää täydellisesti. Et voi olla onnellinen, jos asiat joihin uskot, ovat erilaisia kuin asiat, joita teet. -Freya Madeline Stark Ihmiset epäonnistuvat usein, ei sentähden, etteivät saa tehdä mitä haluavat, vaan sentähden, etteivät halua tehdä, mitä heidän pitää. -W.Ralph Ward Kyse ei ole niinkään siitä, että emme uskalla tehdä vaikeita asioita, kuin siitä, että uskalluksen puute tekee asioista vaikeita. Ei toimeliaisuus ole mikään saavutus. Ei riitä, että ryntäilet ympäriinsä, aloitat kaikenlaista ja olet koko ajan kiireinen. Hyvin käytetty aika on sitä, että viet päätökseen sen minkä olet aloittanut. -Eknath Easwaran Minkään ei tarvitse olla tylsää. Anna mielikuvituksesi lentää. Älä hyväksy arkisia rutiineja itsestään selvinä, muuta ne mieleisiksesi. Kun päättää tehdä jotakin, keinot ilmestyvät. Joku voi selittää nämä onnelliset käänteet yhteensattumiksi. Mutta lähempi tarkastelu osoittaa, että niitä tapahtuu säännöllisesti. -Andrew Matthews SisÄllysluettelo Tässä numerossa mm. 4 Kauden puheenvuoro - Timo Hirvonen 5 Suuri Tangomusikaali Vahvoja tunteita 6 Tanssii Tähtien kanssa 2012 Uudet tanssijat TANSSIKOULU Happy Tanssin iloa kaikille! Neljä Ruusua Tauolta tositoimiin Sata-Häme soi jo 40. kerran Kultaa ja hopeaa Johanna Pakonen Vauvalomalta töihin Juhamatti Ahkeraa keikkailua Mitä sulle kuuluu? -palstalla; Annika Eklund, Juha Metsäperä Jaakko itinen ja Jackpot Sinkkutansseissa etsitään sitä oikeaa ARTIKKELIT ERIKOISARTIKKELIT ARTISTIT JA MUSIIKKI TANSSI joka lehdessä MM. TAPAHTUMAKALENTERI SUSEL JÄSENSEURATIEDOT SUSEL YHTEISTYÖJÄSENET SUSEL JÄSENETUPAIKAT TANSSIPAIKKALIITE Dance aihealueittain TANSSIKOULU FACEBOOKISSA KATI KOIVISTO diplomitanssinopettaja (AMK) 3

4 Syyskauden PUHEENVUORO - TIMO HIRVONEN ILLAKSI TANSSIRAVINTOLAAN K aupungin kansalaisen mielestä tanssiravintola on sellainen mikä pitää löytyä jokaisesta kaupungista koska sellaiselle on aina kysyntää varttuneemman ikäpolven keskuudessa. Asia varmasti on näin, mutta kun palvelua tarjotaan niin millä loppujen lopuksi aikuinen saadaan ravintolaan asti kun vaakakupin toisella puolella on kotisohva? Tanssiravintolan liikeidea on yksinkertainen: Tarjota elävää musiikkia ja hyvät puitteet paritanssin harrastamiselle elävän musiikin ja erinäisten virvokkeiden kera. Vuosikymmeniä sitten oli tällä idealla kysyntää myös arki-illoin, mutta ajat ovat kovasti muuttuneet. Itse olen ollut ravintola-alalla vuodesta 1997 lähtien ja kaksi ensimmäistä työpaikkaani olivat tanssiravintoloita, jotka molemmat toimivat hotellin yhteydessä. Pikkuhiljaa keskiviikko ja torstai- iltojen kävijämäärät alkoivat vuosien vie- riessä hiipua ja kaikki toiminta keskittyi vain viikonloppuihin. Sama vitsaus koskettaa koko ravintola-alaa, ei vain tanssiravintoloita. Ikärakenne tanssiravintolan asiakaskunnassa on yleensä niitä oikeasti aikuisia. Onneksi sekaan mahtuu myös joitain nuoria ja he ovat myös hyvin tervetullutta asiakaskuntaa. Paritanssi on sellainen perinne minkä soisi säilyvän myös tulevaisuudessa. Viime tuotantokausilla ohjelmassa tanssii tähtien kanssa on ollut vetovoimaisia nuorison esikuvia ja toivoisi että heidän esimerkillinen esiintyminen kannustaisi tutustumaan paritanssin saloihin. Eikä tanssiravintolassa ole aina pakko tanssia. Se on paikka mikä antaa mahdollisuuden paritanssiin, mutta näin henkilökunnan näkökulmasta on oikein viihdyttävää yksinkertaisesti vain nauttia kuulemastaan ja näkemästään. Sen kultaisen keskitien löytä- minen musiikkilinjassa on tietysti oma taiteenlaji niin että kaikki viihtyy. Minkä tahansa viihderavintolan kulurakenne on haasta- va. Ravintolan hinnoittelussa varsin hankalia asioita on normaalikuluttajalle mieltää edelleen esimerkiksi miksi yksi olutpullo on niin kallis ostaa ravintolassa kun kaupassa sama tuote maksaa vain sen hieman yli euron. Monia antoisia keskusteluja on käyty aiheesta ja ehkä toisilla mielipide on hieman kääntynyt kun tietoisuuteen on tullut verojen osuus, jatkuvasti nousevat vuokrat, sähkö, henkilökuntakulut ym. mitä tuolla yhden annoksen korkeammalla hinnalla koetetaan saada katettua. Pitää toivoa että ehkä jonain päivänä valtiokin huomaisi myöntää verohelpotusta ravintolayrittäjälle siinä kohti kun raaka-ainetta yöravintolaan hankitaan. Viime aikoina alkoholiverotuksen osuus on huolestuttavasti ollut nousujohteinen, eikä alv:n aleneminen taida olla lähitulevaisuuden suunnitelmissa. Ravintola-alalla anniskelu on laskenut viimeisen kymmenen vuoden aikana niin paljon että ala edustaa enää n. kymmentä prosenttia alkoholin kokonaiskulutuksesta. Valvomattomissa tiloissa tapahtuva kulutus on valtiolle aina se huonompi vaihtoehto ravintolamyyntiin verrattuna, varsinkin jos kotioloissa nautittu alkoholi on vielä peräisin ulkomailta tai esim. laivoilta tuotu tax- free tuote. Ravintola ala on nimenomaan palveluala ja tuo sitä kautta myös palkkaverotuloja valtion kassaan ja työpaikkoja. Anniskelupaikan henkilökunta palvelee ja huolehtii asiakkaista niin että illanvietosta tulee elämyksellinen ja turvallinen kokonaisuus. Tanssiravintolan työllistävä vaikutus on vieläkin suurempi, sillä elävää musiikkia ei ole ilman orkesteria.. Illanviettoa miettiessänne ottakaa siis ravintola yhdeksi vaihtoehdoksi sen yömyssyn kotona nauttimisen sijaan. Ravintolassa siitä joutuu maksamaan hieman enemmän, mutta myös ympäristö on myös erilainen. Me olemme siellä tekemässä illastanne elämyksen! Kirjoittaja toimii ravintolapäällikkönä hdessa Night People Group Oy:n ravintoloissa joita ovat Tivoli, Armas ja Tanssiravintola Yöjalka. SUOMIVIIHDE TIEDOTTAA: Lehden verkkosivusto uudistettiin nimenmuutoksen yhteydessä Nimenmuutoksen myötä myös lehden suomiviihde.fi -verkkosivusto koki ilmeen uudistuksen. Sivuston ulkoista olemusta haluttiin päivittää tähän päivään ja uudelle nimelle sopivammaksi. Sivusto julkaistiin syyskuussa, kun ensimmäinen Suomiviihde ilmestyi. Sivuston päivityksen toteutti helsinkiläinen Ultimira media network / Kari Tiilikainen: SUOMIVIIHDE.FI -verkkosivustolle erillinen nettilehti! Uusi SuomiViihteen Nettilehti ilmestyy samoihin aikoihin varsinaisen painetun lehden kanssa ja se on myös ulkoasullisesti yhtenevä. Julkaisu sisältää ainoastaan toimituksellisia artikkeleita ja lisää täten painetun lehden sivuvolyymia. Nettilehden sisältöluettelo julkaistaan niin ikään aina painetussa lehdessä. Nettilehti että myös painetun lehden näköislehti ovat molemmat luettavissa suomiviihde.fi sivustolla Lehtiluukku.fi -palvelun kautta. Tällä tavoin saamme varmasti houkuteltua lisää vierailijoita verkkosivustolle. Tiedotteet ovat olleet aiemmin suomiviihde.fi -sivustolla Verkkolehden nimikkeellä. Jotta nimet eivät mene sekaisin, Verkkolehden nimi vaihtuu ViihdeUutisiksi. ViihdeUutisiin voi kuka tahansa lähettää sähköpostitse lehden aihealueeseen liittyviä asiallisia tekstimuotoisia tiedotteita ja puffijuttuja vapaasti (ei sisällä kuvien julkaisua). Toiminto on kaikille ilmainen.. uusi Suomiviihde Facebook -sivusto on avattu Lehden uudelleen perustetulla facebook -sivustolla ( voi lukea toimintaan liittyvät tuoreimmat tiedot ja mitä ei välttämättä verkkosivustolta löydy! Arvomme myös kotimaisia levypalkintoja kaikkien tykkääjien kesken. Joka sadas tykkääjä saa lisäksi yllätyspaketin kotiin postitettuna. Kannattaa käydä siis tykkäämässä ja jakaa tietoa kavereilllekin! Uusia jakelupaikkoja Nroista 2-3/2012 alkaen: S-Market Orivesi, Kauppa ja Kahvila Wihtis Vihteljärvi, S-Market Virrat, S-Market Ähtäri, S-Market Sastamala, ST1 Luvia ja Rauma. 4 SUOMIVIIHDE LEHTI 3/2012

5 Tommi Soidinmäki (vas.) ja Hannu unonen ovat esityksessä kaverukset, jotka ovat huolissaan roolihahmojensa tyttöystävien uskollisuudesta. Saija Tuupasen ja Arja Korisevan esittämät sisarukset joutuvat esityksessä hyväntahtoisesti huijatuksi poikaystäviensä taholta. teksti: sanna heinonen / kuvat: jaana vuorenpää suuri tangomusikaali vahvoja tunteita Tango on aina kuulunut suomalaiseen sielunmaisemaan. Jyväskylässä ajavuoren kesäteatterissa tartuttiin haasteeseen ja koottiin kesämusikaali aiheesta. Arja Koriseva, Antti Majalahti, Saija Tuupanen, Tommi Soidinmäki sekä moni muu pitkän linjan taiteilija ovat pitäneet tiiviisti yhtä kesän ajan. Syynä on Suuri Tangomusikaali. Sen juoni perustuu melko vapaasti W.A. Mozartin koomiseen oopperaan Cosi fan Tutte. Suuri Tangomusikaali on sovitettu Suomeen ja viisikymmentäluvulle, suomalaisen tangon kulta-aikaan. Farssimaisessa tarinassa uudet tyttöystävät saaneet solttupojat, Tommi Soidinmäki ja Hannu Lehtonen, lyövät kaverinsa kanssa vetoa siitä, ovatko heidän naisensa uskollisia heille vai eivät. He naamioituvat argentinalaisgigoloiksi saadakseen tyttöystäviensä uskollisuuden selville. Tarinaa siivittävät rakastetut kotimaiset tangot ja myös upeat argentiinalaistangot. Ohjaaja Antti Majalahti on todella tyytyväinen, että lähti mukaan projektiin. Kyllä suomalaiset yhä rakastavat tangoa, ainakin minun mielestäni. Tuntuu että niin kutsutut vanhat hyvät tangot ovat taas ihmisten suosiossa. - Olen ohjannut noin 50 esitystä; musikaaleja, draamaa, komedioita ja lastennäytelmiä. Tämä oli silti jotain ihan uutta: tangomusikaali tangoartistien kanssa, jotka eivät ole ammattinäyttelijöitä. Suuret tähdet houkuttivat minua. Myös se, miten onnistun saamaan heidät näyttelemään oli jännittävää. Majalahti on lopputulokseen todella tyytyväinen. Jokainen oli kerta kaikkiaan suurenmoinen. - Oli hienoa kokea tähtien vilpitön halu ja innostus parhaaseen mahdolliseen suoritukseen. Ja tietenkin noiden upeiden laulajien laulua oli etuoikeus kuulla...ah. On ne niin hyviä! hän ylistää. Majalahdelle tangossa on kyse lemmen ja kaipuun musiikista. - Kuuntelen sellaista musiikkia lähinnä kesäisin radiosta, saunan rappusilla istuksien, järven liplatusta katsellen. Ja liikutun. Tango on suomalaisuuden sielun maisema. Projekti ei kuitenkaan ollut pelkkää ruusuilla tanssimista. -No, tiedotus ja markkinointi ovat asioita joita kannattaa jatkossa jalostaa. Jyväskylän seudulla on iso määrä kesäteattereita ja kilpailu on kovaa. Hämmästyin sitä, että paikalliset eivät osta lippujaan ennakkoon, vaan tulevat vaan suoraan esitykseen. Tähdet päätähtinä Tangomusikaaliin saatiin mukaan Suomen tunnetuimmat tangoartistit. Aito tunnelma oli siis jo roolien takana. Toista naispääosaa esittänyt Saija Tuupanen kertoo pienestä lähtien halunneensa kokeilla näyttelemistä. - Nyt siihen tarjoutui mahdollisuus eikä vastausta tarvinnut kahta kertaa miettiä! Saija Tuupasen rooli istuu naiselle myös lavan ulkopuolella. Näytelmässä uudempi tangotaivaan tähti esiintyy jo legendaariseksi nousseen Arja Korisevan pikkusiskona. - Roolihahmoni Bella on pikkuisen hassu pikkusisko, joka elää erittäin vahvasti tunteella. Bella yrittää ajatella niinkuin isosiskonsa, mutta tulee aina hieman jälkijunassa ajatuksineen. Tuupanen uskoo, että Tangolla on yhä vahva asema suomalaisten sydämessä. Rakastavatko suomalaiset yhä tangoa? - Kyllä suomalaiset yhä rakastavat tangoa, ainakin minun mielestäni. Tuntuu että niin Esityksen lemmenpareina olivat Saija Tuupanen ja Tommi Soidinmäki sekä Arja Koriseva ja Hannu unonen, joka on ollut mukana useissa levytyksissä, radio- ja televisioohjelmissa, oopperoissa sekä orkesteri- ja kamarimusiikkiteoksissa. kutsutut vanhat hyvät tangot ovat taas ihmisten suosiossa. Teatterirooli auttaa laulu-uralla Myös toista miespääosaa esittävä Tommi Soidinmäki on haaveillut näyttelemisestä jo pidempään. Tangomarkkinat vahvistavat paljon tangon merkitystä ja näkyvyyttä. Tangon laulukilpailu nostattaa tangon juhlavuutta ja haasteellisuutta. - Olen jo useamman vuoden haaveillut mahdollisesta musikaaliroolista, mutta aikasempina vuosina keikkapäällekäisyyksien vuoksi olen joutunut siirtämään tätä mahdollisuutta. Nyt viimeisten parin vuoden ajan kun olen enemmän ottanut ohjia omiin käsiini, olen saanut mahdollisuuden toteuttaa haaveitani paremmin. Soidinmäki pitää oman kehittymisensä kannalta tärkeänä sitä että pystyiy muuntautumaan ja luomaan uraa monipuolisemmin. - Tämä on ollut kasvattava kokemus ja toivonkin että tämän jälkeen tulevaisuudessa saisin tehdä muitakin teatteriprojekteja keikka- ja konserttiuran rinnalla. Soidinmäki kokee teatteriroolin auttaneen myös laulajan työtään. Teatterilavalta hän on saanut uutta perspektiiviä esimerkiksi lavalla liikkumiseen keikoilla. Musikaalin tarina ei lopu Arja Korisevaa houkutteli mukaan Suomen ensimmäinen Tangomusikaali. Myös se, että esitykset pidettiin kesällä Jyväskylässä oli etu. - Työmatkani oli kerrankin lyhyt! Arja kertoo ja nauraa. Koriseva iloitsee myös siitä, ettei musikaalin tarina lopu kesäteatteriin. - Olen iloinen,että esitykset jatkuvat marraskuussa eri kaupunkien konserttitaloissa ja me saamme jatkaa työskentelyä yhdessä. Meillä on oikeasti tosi hauskaa! Korisevan mukaan Suomessa on paljon niitä,joille tangolla on suuri merkitys. Joillekin se on täynnä muistoja tanssilavoilta, muistorikkaita sävellyksiä ja sanoituksia eri elämän tilanteissa ja vaiheissa. Joitain puhuttelevat sanoitukset,sävellykset ja niiden tulkit. - Tangomarkkinat vahvistavat paljon tangon merkitystä ja näkyvyyttä. Tangon laulukilpailu nostattaa tangon juhlavuutta ja haasteellisuutta. Myös sävellys-ja sanoituskilpailu päivittää tangoja tähän päivään. Korisevalle ei kuitenkaan ole sama asia esittää tangoa teatterissa kuin laulajana lavalla. -Tanssikeikoilla ja konserteissa olen aina oma itseni ja teatterissa minulla on roolihahmo,jota ohjaaja on muokannut ja ohjannut mieleisekseen. Teatterissa on valmis käsikirjoitus jota noudatetaan. Konserteissa ja keikoilla kirjoitan sen itse. Päävastuu työn jäljestä teatterissa on ohjaajalla ja muulloin minulla itselläni, hän sanoo. Suuresta Tangomusikaalista löytyy lisää kuvia SuomiViihteen facebook sivustolta. 5

6 6 SUOMIVIIHDE LEHTI 3/2012

7 teksti ja Kuvat: mtv3, tanssii tähtien kanssa tanssii tähtien kanssa 2012 uudet tanssijat Tanssii Tähtien Kanssa tähtioppilaat ja -opettajat on julkistettu - uusi uljas kausi alkaa MTV3:lla klo 19.30! Huippusuosittu Tanssii Tähtien Kanssa on palannut taas ruutuun. Tuttu tanssitiimi saa tulevalla kaudella peräti kaksi uutta vahvistusta. Mikko Leppilammen rinnalla ohjelmaa juontaa varhaisilta tuotantokausilta tuttu Ella Kanninen, joka riemuitsee paluustaan suosikkiohjelmaan. Asiantuntevan tuomariston muodostavat viime kausilta tutut Jukka Haapalainen, Helena Ahti-Hallberg ja Jorma Uotinen sekä neljäntenä tuomarina tanssitaustainen suosikkinäyttelijä Riku Nieminen. JIPPU Suomen suosituimpiin artisteihin kuuluva Jippu sädehtii tänä vuonna Tanssii Tähtien Kanssa -ohjelman pyörteissä. Hän paljastaa Tanssii Tähtien Kanssa -ohjelmaan osallistumisen olleen pitkäaikainen salainen haave. - En uskonut, että mua pyydettäisiin, mutta tämä on yksi koko mun elämäni ihanimpia juttuja ja varmasti annan koko sieluni ohjelmalle, kaunotar intoilee. Tanssitaustasta kysyttäessä Jippu repeää nauruun. Jippu odottaa olevansa tanssilattialla Bridget Jones -tyyppinen hahmo. Itseironiaa riittää. - Ei! Mulla ei ole mitään tanssitaustaa! Olen perusliikkuja tajuan olevani pökkelö ja tanssitaidoton. Mutta se voi olla samalla mun vahvuus. Jos putoan pää edellä portaissa niin osaan nousta sieltä hymyillen ja jatkan loppuun asti. Jipun perehdyttää tanssin saloihin uutta verta tähtiparketilla edustava Juri Trosenko. AMIN ASIKAINEN Suomalaisen nyrkkeilytaivaan tähti Amin Asikainen heittää hetkeksi hanskat naulaan, solmii tanssikenkien nauhat ja astuu kehän sijaan Tanssii Tähtien Kanssa -parketille.. Tanssitaustaa koko elämänsä urheilleella miehellä ei ole yhtään, ja tanssikisaan Amin kertoo lähteneensä vaimon painostuksesta. - Koulun tansseissakin seisoin aina sivussa ja mottoni oli, että kovat kundit ei tanssi, Amin virnistää. Aminin tanssin saloihin perehdyttää ohjelmassa toista kertaa mukana oleva upea Jutta Helenius. RISTO KASKILAHTI Tanssii Tähtien Kanssa -parketilla nähdään myös lukemattomia rooleja televisiossa, valkokankaalla ja teatterilavalla tehnyt riemastuttava Risto Kaskilahti. Kaikkien tuntema vitsiniekka tiedetään myös urheilumieheksi. Nyt Kaskilahti heittäytyy ihan uuteen fyysiseen haasteeseen ANTONIO FLORES Valoisa ja lämmin Antonio Flores tuli suomalaisten tietoisuuteen suuren yleisön edessä ja myöntää, että tottunuttakin esiintyjää jännittää. presidenttiehdokas Pekka - Tanssiminenhan on siis Haaviston kumppanina presidentinvaalien aikana ja nyt hän pyörähtää parrasvaloihin omana itsenään Tanssi Tähtien Kanssa -estradille. Tanssi tulee hänelle kuin luonnostaan myös perheen ja oman kulttuurin kuumien rytmien kautta. - Ohjelman suosion salaisuus on varmasti se glamour, upeat vaatteet ja musiikki ja se kun julkisuudesta tutut henkilöt opettelevat jotakin uutta. Se syksyn koitoksessa jännittääkin - muut ovat aina oppineet niin hyvin! Antonio kertoo rakastavansa tanssimista. Hän uskoo pärjäävänsä lattaritansseissa hyvin, mutta epäilee ainakin valssin tuottavan ongelmia. Antonion hammaslääkärin jälkeen pelottavin asia maailmassa. Mä olen hirveän hyvä jännittämään, se on suorastan mun vahvuus, Kaskilahti veistelee. Hän jatkaa, että jännityksestä saa myös voimaa, kunhan se ei mene kooman puolelle niin, että kaikki opittu häviää päästä. Musikaaleissa tanssitaitoa tarvitaan myös ja Kaskilahti nauraa, että silloin hänet yleensä laitetaan takariviin. - Olisi hienoa, jos ohjelmasta ja koko syksystä jäisi jotain todellista käteen ja oppisin tanssimaan. Saa nähdä tuleeko tästä kipinä ruveta kiertämään vaimon kanssa tanssilavoja. Kaskilahden parina nähdään jo viidettä kertaa mukana oleva Susa Matson. opettajana on näyttävä Disa Kortelainen. BABA LYBECK Nuorena 18-vuotiaana uransa Radio Citystä aloittanut Baba Lybeck on sittemmin tullut tunnetuks Nelosen uutisista, jossa hän toimi 11 vuotta uutisankkurina, toimittajana ja tuottajana. Baba kertoo, että Tanssii Tähtien Kanssa on ollut perheen naisten lempiohjelma alusta asti ja hän on yrittänyt houkutella miestään paritanssikursseille jo vuosia. - Nyt näytän miehelle pitkää nenää ja menen pyörimään parketille ammattitanssijan kanssa, Baba nauraa. Tanssitaustaa ei tältä urheilulliselta naiselta löydy, mutta peruskunto on kova. Baba myöntää olevansa himoliikkuja. Takana on 8 maratonia ja kohta edessä ensimmäinen triathlon. - Odotan kuitenkin myös hienoja fiiliksiä, jotka syntyvät oivalluksesta -ihanaa tarttua asiaan, jota ei osaa. Olen kyllä myös vähän romantikko, joten odotan tietysti myös niitä pukuja ja suuria tunteita. Baban tanssinopettajan toimii Mikko Ahti. ERJA LYYTINEN Erja Lyytinen on häikäisevä kansainvälisesti menestynyt, slide-kitarastaan ylistetty bluesmuusikko ja laulaja. Kokenutta esiintyjää ja keikkailijaa jännittää Tanssii Tähtien Kanssa -parrasvaloihin astuminen. - Odotan syksyä kauhulla ja innolla! Mietityttää miten kunto kestää - mä olen hei muusikko, Erja nauraa. Tähtiparketilla vavahduttavaa on esiintyä miljoonayleisölle kun kyseessä ei ole se oma ammattiosaaminen. Livebändi ja esityksen tuomarointi tuovat mukanaan lisäjännitystä. - Toivon vain, että jos mokaan - katsojat, tuomarit ja minä itse pystyn antamaan sen anteeksi, Erja lisää hymyillen. Erjan tähtiopettaja Markku Hyvärinen on Tähtiparketin ensikertalaisia. SARI MULTALA Kolmentoista arvokisamitalin nainen Sari Multala purjehtii tällä kertaa Tanssi Tähtien Kanssa -tanssilattialla laineiden sijaan. Uransa Lontoon olympialaisiin lopettanut Multala on innoissaan uudesta kilpailuhaasteesta, sillä hän paljastaa rakastavansa tanssimista. - Odotan harjoitteluja innokkaasti, se on toisaalta myös minun vahvuuteni. Olen tottunut kovaan treeniin. Minulla on kova halu oppia. Luulen, että tanssiaskelten lisäksi on tärkeää ymmärtää tanssin tyyli ja siihen kuuluva tunnelma. Arvovaltaisen tanssituomariston muodostavat Jorma Uotinen, Jukka Haapalainen ja Helena Ahti-Hallberg, sekä Riku Nieminen. Voittotaktiikkakin on jo ammattilaiskilpailijalla mietittynä. - Olen seurannut ohjelmaa ja huomannut, että auttaa kovasti jos osaa tanssia, mutta sillä ei välttämättä voita! Täytyy keksiä hyviä biisejä ja niiden taustalle mielenkiintoiset tarinat. Ainakin Sari on kokeneissa käsissä, sillä hänen opettajanaan on neljättä kertaa tähtiparketilla tanssivan Sami Helenius. KRISSE SALMINEN Ihastuttava Krisse Salminen sulostuttaa Tanssi Tähtien Kanssa -parketilla tänä vuonna. Krisse ponnahti suuren yleisön suosikiksi vuonna 2003 Hyppönen- Enbuske-Experience talkshow -ohjelmasta. Kesä on kulunut Heinolan kesäteatterissa näytellen ja Krisse odottaa jo syksyn glamouria ja kimallusta innokkaasti. - Mä olen ihan pienenä tanssinut hiukan balettia, niin mä luulen et nyt mä voisin aikuisena vaikka löytää sen mun sisäisen ballerinan, Krisse nauraa. Krisse tunnustautuu kausiurheilijaksi ja jatkaa, että oikeasti tanssikokemusta ei juuri ole. Hän myöntää päässeensä rapakuntoon ja odottaa innolla treeniä henkilökohtaisen personal trainerin, Matti Puron kanssa. Krisse uskookin voittavansa sillä, että saa luotua hyvän suhteen tanssiopettajaansa ja välitettyä kemiat myös katsomoon ja tuomaristoon. - Sen lisäksi mä olen hyvä matkimaan. Että vaikka mä en oikeasti oppisi niitä tansseja, niin osaan matkia kyllä. Sitten mä luotan myös hyviin geeneihin ja onneksi mulla on kuitenkin rytmitajua, vaikkei tanssitaitoa olekaan, Krisse kihertää. Viime kaudella upean debyyttinsä tanssin pyörteissä tehnyt Matti Puro teki unohtumattoman vaikutuksen katsojiin ja toimii nyt Krissen opettajana. RISTOMATTI RATIA Tuotesuunnittelun huippunimi Ristomatti Ratia ei esittelyjä kaipaa. 70-luvulta lähtien on suomalaisten olkapäillä keikkunut klassikoksi muodostunut Marimekon olkalaukku. Nyt Ratia siirtyy pois omalta mukavuusalueeltaan suunnittelijana ja näyttää kyntensä tähtisateen joukossa tanssilattialla. - Pelkohan on luovuuden suurin este. Päätin olla pelkäämättä VILLEGALLE ja lähdin mukaan. Jotain uutta tulee varmasti opittua! Marimekon perustaja Armi Ratia näkyy vahvasti myös Ristomatin suunnittelussa. Tälläkin hetkellä Ristomatti tekee postikortti- ja jääkaappimagneettisarjaa, jota koristavat hänen äitinsä Armi Ratian mietelauseet. Kiire on vain asenne -lausahdus saattaa auttaa häntä myös Tanssii Tähtien Kanssa parketilla sillä harjoittelujaksosta tulee kova. - Nuorena rokkasin paljon tansseissa ja kyllä minulla on rytmitajua ja itseilmaisun kyky, mutta kyllä valssikin on vaikeaa. Häissäkin se on aika tuskaa ollut, Ratia nauraa. Ratian tähtiopettajana toimii ensimmäistä kertaa mukana oleva Sanna-Maria Heikkilä. Viime vuonna suuren yleisön suosikiksi ampaisseen räppiduon JVG:n toinen puoli VilleGalle komistuttaa Tanssii Tähtien Kanssa -parkettia tänä syksynä. Hittisingle Häissä soi edellisenä kesänä ahkerasti radiossa. Ensimmäinen levy Mustaa kultaa julkaistiin 2011 ja samana vuonna he jo nappasivat kaksi Emma-palkintoa. - Kyllä ne kultalevyt lämmittää myös. Mä oon tällanen urheilija niin oon tottunu siihen, että pitää saada mitali kaulaan roikkumaan. Ja siihen mä pyrin myös tanssikisassa, hopee on häpee! - On tosi kivaa, että voin syksyllä ohjelman edetessä päästä takaisin kuntoon. Meillä on ollut niin paljon keikkoja, että en ole ehtinyt urheilla. Tanssitaitoa Villellä ei ole, mutta hän on harrastanut jääkiekkoa pienestä pitäen ja sitä kautta tottunut säännölliseen treenaamiseen. - Siis mun voittotaktiikkahan on, että Mikko saa jeesaa mua jotenkin ja jossain vaiheessa lahjon kaikki tuomarit, Ville nauraa. VilleGallean rinnalla nähdään ensimmäistä kertaa Tähtisateen pyörähtävä Kia Lehmuskoski. Ensimmäinen Tanssii Tähtien Kanssa -lähetys nähdään sunnuntaina klo MTV3- kanavalla. Suorat Tanssii tähtien Kanssa -lähetykset sunnuntaisin klo alkaen

8 ARTISTIT JA MUSIIKKI teksti: juha lahti / Kuva: warner music finland paula koivuniemi en aikuistu koskaan Jo yli neljäkymmentä vuotta on kulunut siitä, kun Paula Koivuniemi julkaisu ensilevynsä. Tuntuu kuitenkin siltä, että mitä enemmän vuosia vierähtää, sitä nuorekkaammaksi tämä Aikuinen Nainen tulee. - Voin ihan rehellisesti sanoa, että olen hyvässä kunnossa. Olen pitänyt itsestäni huolta, Paula Koivuniemi sanoo. Vuosikymmenien tanssilavakiertämisen jälkeen artisti teki tietoisen päätöksen niiden lopettamisesta ja kokosi ympärilleen ison orkesterin täysin toisenlaisia esiintymisiä ja estradeja silmällä pitäen. Nyt onkin kulunut jo kuusi vuotta viimeisestä lavakeikasta. - Keikkakalenteri täyttyy nyt yritystilaisuuksista sekä erilaisista festareista ja kesätapahtumista. Eikä tämänhetkinen juttuni enää oikein tanssilavoille sopisikaan, sillä minulla on yhdeksänhenkinen ammattibändi ja esiinnyn minuuttia, eikä se toimi lavoilla. Yritin kyllä aluksi sitäkin, mutta ei siitä tullut mitään. Tämä on enemmänkin bilejuttu. Paula Koivuniemi juuri onkin tehnyt aikanaan uraauurtava työtä siinä mielessä, että hän heittäytyi perinteisen iskelmälaulajan roolista jopa rockfestivaaliesiintyjäksi. Epäilijöitä roolimuutoksen onnistumiselle varmasti löytyi, mutta artisti onnistui siinä erinomaisesti. - Vanhat biisini on sovitettu enemmän rockhenkisiksi. Ja sitten se ison bändin voima ja kaikki ne mahdollisuudet puhaltajineen ja instrumenttivaihdoksineen antavat aivan mahtavan pohjan hyvän shown tekemiseen. Live-esiintymiseni perustuu musiikkiin ja sen suomiin moniin mahdollisuuksiin. Vanhat biisini on sovitettu enemmän rockhenkisiksi. Ja sitten se ison bändin voima ja kaikki ne mahdollisuudet puhaltajineen ja instrumenttivaihdoksineen antavat aivan mahtavan pohjan hyvän shown tekemiseen. Tyylinmuutos ja nykyiset esiintymiset ovat omiaan antamaan Paula Koivuniemelle nuorekkaan leiman. - Elokuussa esiinnyin muun muassa Apocalyptican solistina esittäen heidän materiaaliaan. Muutenkin rakastan esiintyä nuorille ihmisille. Ja kun ympärilläni on vielä nuoria ammattitaitoisia muusikoi- teksti: juha lahti / Kuva: Marek Sabogal neljä ruusua tauolta tositoimiin Neljä Ruusua on ollut vuosikausia pysähdyksissä. Bändiä ei ole koskaan hajotettu, vaan nyt lähes kuuden vuoden hiljaiselon jälkeen on palattu etulinjaan tismalleen samalla kokoonpanolla, jolla bändi aloitti 30 vuotta sitten. - Meillä on käynyt hyvä tsägä, vastaa bändin laulaja ja kitaristi Ilkka Alanko kysymykseen siitä, miten bändi on voinut pysyä koossa alkuperäiskokoonpanossaan näin kauan. Alanko kuitenkin jatkaa vielä samasta aiheesta: - Olemme tunteneet toisemme jo hyvin nuoresta asti. Ja kaiketi bändin koossa pysyminen vaatii myös sen, että kemiat toimii. Kuten missä tahansa muussakin toiminnassa, myös musiikin tekemisessä ja esittämisessä tulee jossain vaiheessa vastaan kyllästyspiste, jolloin tuntuu siltä, että asia ei enää etene, eikä uutta annettavaa juurikaan ole. Näin kävi myös Neljä Ruusua- bändille, ja siksi bändi laitettiin määrittelemättömäksi ajaksi telakalle. Olemme tunteneet toisemme jo hyvin nuoresta asti. Ja kaiketi bändin koossa pysyminen vaatii myös sen, että kemiat toimii. - Takki tyhjeni, koska 25 vuotta oli painettu, ja toiminta oli ollut varsin aktiivista koko ajan. Piti kokeilla, millaista on elää ilman bändiä. Teki todella hyvää päästä naruista irti, koska pikkupojasta asti tässä on ollut kiinni. Yksikään bändin jäsenistä ei sen tauon aikana jättänyt musiikkia kokonaan, vaan kaikilla oli omia projektejaan omilla tahoillaan. Ilkka Alangolle tauko synnytti kaksi sooloalbumia, jotka tyylillisesti poikkeavat toisistaan melkoisesti. Elektra- nimeä kantava albumi on paljon konesoundeja sisältävä kokonaisuus, kun taas toinen, Ruusuja- albumi on 24- miehisen swing- orkesterin myötäilemä kunnianosoitus Neljä Ruusua- bändin hiteille. Luomisvoima kohdallaan Tauko ei ainakaan Ilkka Alangolle tuottanut minkäänlaisia vieroitusoireita juuri siitä syystä, että aika kului omien sooloprojektien parissa. Ja varmasti tiettyä turvallisuutta loi myös se päätös, että bändiä ei ollut lopetettu, vaan jäätiin ainoastaan toistaiseksi tauolle. - Jätkiä tuli kyllä henkilöinä ikävä, ja tauko pisti meidät jokaisen ajattelemaan asioita. Nyt tauon jälkeen huomaa, että kaikilla on vireystila erittäin hyvä. Se poiki myös uutta luomisvoimaa ja Jätkiä tuli kyllä henkilöinä ikävä, ja tauko pisti meidät jokaisen ajattelemaan asioita. antoi uutta virtaa koko toiminnalle. Bändin uusin albumi Katkera Kuu julkaistiin elokuun lopulla. Jo aiemmin pitkäsoitolta on julkaistu kaksikin singleä, Seitsemän Päivää Selvin Päin ja albumin nimikkobiisi Katkera Kuu. Albumin teossa biisien synty on noudatellut tavanomaista kaavaa. - Biisintekoprosessi meillä on ollut aina järjestykseltään 8 SUOMIVIIHDE LEHTI 3/2012

9 ta, niin tuntuu, että en aikuistu koskaan. Naisenergiaa Paula Koivuniemen hittien määrä on niin runsas, että niistä saisi aikaan useammankin täyspitkän albumin. Eikä putkelle näy loppua, sillä artisti julkaisi viime toukokuussa jälleen uuden pitkäsoiton. Musiikin sovituksesta albumilla vastaa ammattimaiseen tapaansa Mika Toivanen. Sen lisäksi huomiota kiinnittää naissanoittajien määrä levyllä. - Se, että levyllä on ainoastaan naisia tekstintekijöinä, on ihan sattuman kauppaa. Kun biisejä alettiin tehdä ja sanoituksia niihin haettiin, niin parhaat lyriikat tulivat yllättäen naissanoittajilta. Naisten tekemät tekstit vain tuntuivat istuvan minulle parhaiten. Albumin sanoittajakaartista löytyy sekä vanhoja tuttua tekstinikkareita kuin myös täysin uusia nimiä. Monipuolisuus onkin nyt avainsana levyn lyriikoille. - Aikaisemmin olen laulanut Ilkka Vainion hienoja tekstejä, mutta nyt eri naissanoittajien myötä albumista on automaattisesti tullut varsin monipuolinen kokonaisuus tekstien suhteen, Koivuniemi kertoo. Musiikillisesti kappaleiden sovitukset ja levyn äänimaailma noudattelee pääosin perinteistä linjaa, mutta ihan selvästi myös uusia soundeja on upotettu kappaleisiin mukaan. Tyylillisesti albumi tarjoaa paljon. Elokuussa esiinnyin muun muassa Apocalyptican solistina esittäen heidän materiaaliaan. Muutenkin rakastan esiintyä nuorille ihmisille. - Itse asiassa toiveeni oli saada balladien lisäksi myös menevämpää musiikkia, ja sikälikin albumi kyllä täyttää vaatimustason upeasti. Konserttisaleihin Kuusi vuotta sitten Paula Koivuniemi teki edellisen kerran konserttikiertueen, joka itse asiassa perustui hänen taiteilijajuhlavuoteensa. Nyt, tulevan syksyn aikana, on tätä yhtä maamme ykkösartistia jälleen mahdollisuus nähdä konserttisaleissa. - Valmistautuminen siihen on jo menossa. Kiertue tehdään taas isolla kokoonpanolla, yhdeksän tai kymmenen muusikkoa on mukana. Mika Toivanen toimii kapellimestarina. Paula Koivuniemen taustalla toimii varsin ammattitaitoinen kokoonpano maamme eturivin muusikoita. Artisti korostaakin asian suurta painoarvoa. - Konserteissa voidaan vetää isoja juttuja neljän puhaltajan voimin. Toisaalta taas voidaan muuntautua pienempiin tulkintoihin. Erilaisia akustisia kokoonpanoja tullaan kuulemaan esityksissä. Tämän mahdollistaa juuri muusikoiden ammattitaito ja monipuolisuus. Loppuvuosi kuluukin pitkälti juuri konserttien merkeissä. Alkuvuodesta artisti pitää lomaa matkustaen Amerikan mantereelle. Mutta sitten alkaakin taas työ, sillä ensi vuodelle kalenteri alkaa jo olla sopivasti täynnä. - Yksityistilaisuuksia on paljon ja sitten kesä menee taas festareilla. On hienoa, kun voi nauttia täysin siemauksin musiikista, eikä enää tarvitse tehdä mitään väkisin. Ura on luotu ja se kantaa nyt. Janne Leinon uutuussingle Ilta on kylmä yksin taa kappale: Itunes store, Ovistore ja Meteli.net store se, että ensin tulee melodia ja musiikki, ja sen jälkeen vasta teksti. Näin on tapahtunut nytkin, Petteri Kode Koistinen on tehnyt sävellykset ja minä niihin tekstit, Alanko mainitsee. Neljä Ruusua- musiikki on tyylillisesti pysynyt tutuissa uomissa, mutta ehkä juuri pitkän tauon takia tai sen ansiosta myös pientä muutostakin on havaittavissa. - Biiseistä tuli sovituksellisesti entistä kitaravetoisempia. Ja tuntuu, että kappaleet ovat monesti myös tempoltaan ripeämpiä kuin aiemmin. Teksteistäkin löytää nyt myös jotain muuta kuin pelkkiä ihmissuhdetarinoita. Ehkä ne peilaavat tämän hetkistä elämäntilannettani. Olen jo siinä iässä, että pystyn suhtautumaan huumorilla asioihin. Kysyntää keikoille Jos ihan tarkkoja ollaan, niin ei Neljä Ruusua ollut tauolla kuin nelisen vuotta, sillä bändi teki viime vuonna pyynnöstä jo yhden keikan Ilosaarirockissa. Mutta vasta kuluvan vuoden kesä on tuonut kokoonpanon enemmänkin näytille livetilanteissa. - Kesä meni erilaisilla festivaaleilla esiintyessä. Niiden jälkeen on taas kuitenkin pidetty vähän taukoa, ja uuden albumin julkaisun myötä lähdetään sitten uudelleen keikoille. Kesä meni erilaisilla festivaaleilla esiintyessä. Niiden jälkeen on taas kuitenkin pidetty vähän taukoa, ja uuden albumin julkaisun myötä lähdetään sitten uudelleen keikoille. Bändin nykyinen kokoonpano näki päivänvalon siis jo vuonna 1982, jolloin laulajakitaristi Ilkka Alanko, kitaristi Petteri Kode Koistinen, basisti Jari de akkonen ja rumpali Kari Kämy Kämäräinen löysivät toisensa ja löivät hynttyyt yhteen. Alussa oli mukana myös kosketinsoittaja, mutta hän erosi bändistä 1985, ja samalla kokoonpanon nimeksi tuli Neljä Ruusua. Jo varsin varhaisessa vaiheessa bändi alkoi tehdä omaa musiikkia, ja tämä päätös onkin tuottanut vuosien useita hienoja albumeja kuunneltavaksemme. Neljä Ruusua- historia siis onkin varsin pitkä ja vertaansa vailla, ja onneksi tie jatkuu edelleen, vaikka Alanko ei kovin kauas eteenpäin ole suunnitelmia tehnytkään: - Levyn jälkeen on siis rundi, ja kai me ensi vuonnakin soitellaan. Elämänohjaaja näkijä ja parantaja AVA AVA PUHELINAIKOJA p h / 45 ½h / 30 *************************** p ,33 / min + ppm ava.elamanohjaaja@gmail.com Täyden 10 Tanssileiri dance SWING Suomussalmella Tanssikursseja 6 eri salilla koko viikonlopun ajan Salsaa, swingiä, lattareita, lavatansseja ja zumbaa Kurssien vetäjinä Suomen huippuopettajista; Liisa Kontturi-Paasikko, Kimmo sanen, Anne Välisaari ja Arto Petjala Iltaisin teatteria, tanssia ja vauhdikasta ohjelmaa Salsaorkesteri Grupo Kaney lauantain kuumassa illassa Edelleen edulliset kurssi- ja majoituspaketit Järjestää yhteistyössä Dance Swing ry ja Hotelli Kiannon Kuohut Liput ennakkoon Teatteri Provinssin lippumyymälästä: Salorankatu 7 Lisätiedot: tony.hellstrom@astrum.fi / puh Salorankatu 5-7, Salo Lisätietoja ja ilmoittautumiset: tanssileiri@scandicswing.fi Majoitusvaraukset ja tiedustelut: hotelli@kiannonkuohut.fi puh

10 ARTISTIT JA MUSIIKKI teksti: juha lahti / Kuvat: Timo peltokangas ja miika havo tangokuninkaalliset 2012 luonnollisuus on valttia Olemme saaneet jälleen valtakuntaan uuden kuninkaallisen. Pekka Mikkola on tämänvuotinen kruunun valtias. Tiukan vastuksen kisassa antoi jyväskyläläinen Terhi Matikainen. Pekka Mikkolalla on vahva musiikillinen tausta pianonsoitosta, jonka hän aloitti yhdeksänvuotiaana. Pekka Mikkolan on pakko olla luonnonlahjakkuus. Mies on nimittäin ensimmäisen kerran aukaissut suunsa laulamisen merkeissä kesällä 2005 ja sen jälkeen ura onkin ollut melkoisen nousujohteinen. - Sotkamossa se oli, kun ensi kertaa lauloin karaokea. Yleisöstä muutamat tulivat sanomaan, että sinulla on poika ääntä, alahan kehittää sitä. Karaoketulkintojen siivittämänä sitten aloin ottaa laulutunteja. Jo seuraavana vuonna, eli 2006, osallistuin Tangomarkkinoille, ja pääsin heti finaaliin. Se vahvisti uskoa siihen, että osaan laulaa. Mutta totta puhuen, jos minulle joku olisi tullut silloin kesällä 2005 sanomaan, että laulan seuraavana vuonna tangofinaalissa, niin olisin kyllä nauranut sille jutulle, Mikkola kertoo. Mies osallistui Tangomarkkinoille myös seuraavana vuonna 2007, ja nyt siis on tullut aika kiertää vuoden päivät maata kuninkaallisena. Vaikka laulaminen onkin tullut Mikkolan repertuaariin vasta aika myöhäisessä vaiheessa, löytyy häneltä toki musiikillista lahjakkuutta muuten. - Yhdeksänvuotiaasta asti olen soittanut pianoa. Suunnittelin siitä jopa uraa itselleni. Pianonsoitto on antanut hyvää teoreettista pohjaa myös laulajana. Pystyn esimerkiksi laulamaan suhteellisen hyvin suoraan nuotista. Yhdeksänvuotiaasta asti olen soittanut pianoa. Suunnittelin siitä jopa uraa itselleni. Keikkoja 25-vuotias Pekka Mikkola tekee nyt Hovinarritorkesterin kanssa, joka kiertää uuden kuninkaallisen kanssa aina vuoden. Ohjelmistonsa mies on rakentanut tanssipaikoille toimivaksi, ja tangokuninkaalliselle sopien jokaisesta setistä löytyy myös tangoja. Keikkailun ohessa myös ensilevy on suunnitteilla. Olen huomannut, että naissolistin on aika vaikea päästä esiintymään tanssilavoille, jos ei ole nimeä. - Palaveria sen suhteen on tosiaan pidetty. Jospa se saataisiin ulos vielä tämän vuoden puolella. Sisällöstä voin sanoa sen verran, että kyllä siellä tangomusiikkiakin tulee olemaan. Kokemusta Keski-Suomesta Terhi Matikainen antoi tiukan vastuksen Pekka Mikkolalle tämänvuotisessa tangomittelössä. Päinvastoin kuin Mikkolalla, 29-vuotiaalla Terhi Matikaisella on jo enemmänkin kokemusta laulamisesta ja keikkailusta. - Olen saanut ensikosketuksen laulamiseen kuusitoistavuotiaana. Meillä oli kotona pienet äänentoistolaitteet, ja laitoin sitten tangolevyn soimaan, ja kokeilin, miltä tuntuu laulaa siihen päälle. Siitä se alkoi. Keikkoja Terhi Matikainen on tehnyt jo ennenkin, mutta kokee vasta nyt mahdollisuudet päästä esiintymään niihin paikkoihin, joihin on aina halunnut mennä. - Olen huomannut, että naissolistin on aika vaikea päästä esiintymään tanssilavoille, jos ei ole nimeä. No nyt sitten pääsen, ja tuntuukin, että nyt tehdään sitä oikeaa työtä. Vastaanotto on ollut erinomainen, ja tuntuu oudolta, kun ihmisiä tulee lavan eteen kuuntelemaan. Olen kuitenkin edelleen se sama laulajatyttö kuin ennenkin, paitsi että nyt tulin toiseksi kilpailussa. teksti: sanna heinonen / Kuva: minna plihtari ja jaana vuorenpää sata-häme soi jo 40. kerran Kultaa ja hopeaa Kultaisen harmonikan voitti tällä kertaa 23-vuotias ulvilalainen Henriikka Santamaa. Hopeisen harmonikan vei puolestaan 8-vuotias lahjakkuus Kalle Makkonen. Toiminnanjohtaja Ulla Majuri (vas.) on tyytyväinen tapahtuman antiin. Vierellä onnellinen Kultaisen harmonikan -voittaja Henriikka Santamaa. Kymmenettuhannet harmonikan ystävät kokoontuvat vuosittain yhteen Ikaalisiin. Kyse on Sata-Häme Soi tapahtumasta heinäkuun alkupuolella. Tänä vuonna haitarimusiikin ympärille rakentuvaa tapahtumaa vietettiin 40. kerran. Vaikka tapahtuma on perinteikäs, on sen toiminnanjohtajana uusi nainen. Ulla Majuri on innoissaan pestistään. Hän ei koe, että harmonikka olisi aikansa elänyt soitin. - Sillä menee hyvin. Harmonikkaa voidaan käyttää hyvin monenlaisessa musiikissa. Esimerkiksi Jorma Uotisen triossa on harmonikka mukana, hän sanoo. Kilpailuja ja yhteisöllisyyttä Tärkeä osa Sata-Häme soi - tapahtumaa ovat Kultainen ja Hopeinen harmonikka kilpailut. - Kilpailuhan on tapahtuman helmi ja jalokivi. Molempiin sarjoihin osallistuu nuoria ihmisiä, Hopeiseen harmonikkaan osallistuvat ovat alle 10-vuotiaita ja Kultaiseen harmonikkaan osallistujat siitä ylöspäin, Majuri kertoo. Tämän tyyppiselle tapahtumalle on Suomessa kysyntää. Sata- Häme Soi on hyvän mielen tapahtuma. Kultaisen Harmonikan voittaja osallistuu voittonsa jälkeen Suomen edustajana kansainväliseen Primus Ikaalinen kilpailuun. Tänä vuonna sen voitto meni kiinalaiselle Tan Jia Lianginlle. Tapahtumaan kuuluu myös pelimannimusiikkimestaruuskilpailuja, ja joka toinen vuosi pohjoismainen Roland V-accordeon kilpailu. Kilpailu ei ole kuitenkaan kaikki kaikessa. Tapahtumaan saapuu esiintymään yli 30 harrastajaryhmää ympäri Suomea, ja sen yhteisöllinen merkitys on todella suuri. - Sata-Häme Soi kokoaa alan harrastajat yhteen. Täällä järjestetään myös suuret harmonikkamessut samaan aikaan. Ei vain pelimannimusiikkia Viime kesänä tapahtumassa vieraili harmonikkamusiikin ystävää. Ulla Majuri uskoo vahvasti myös tapahtuman jatkoon. - Tämän tyyppiselle tapahtumalle on Suomessa kysyntää. Sata-Häme Soi on hyvän mielen tapahtuma. Kello 12 alkaa soida musiikki ilmaiskonserteissa, ja tanssilavat täyttyvät ihmisistä, hän kuvailee. Majuri muistuttaa, että tapahtumassa on paljon muutakin kuin pelimannimusiikkia. Esimerkiksi Oman tuvan konserteissa kuullaan jazz-klubien tyylistä musiikkia. Lähes 20 vuoden työllä voittoon Kultaisen Harmonikan karsinnat alkoivat jo talvella nauhoilta. Seuraava vaihe olivat semifinaalit harmonikkaristeilyllä, ja lopulta vuorossa olivat finaalit Ikaalisissa. 23-vuotias Henriikka Santamaa on tyytyväinen voittaja. - Kaikki lähti siitä kun sain leluhaitarin joululahjaksi ollessani 4-vuotias. Pyysin vanhemmilta, että saisin oikean. Äiti lupasi, että saan sellaisen jos menen soittotunneille, hän sanoo. Seuraavana jouluna paketista löytyi oikea haitari. Lähes 20 vuoden työn tuloksena syntyi Kultaisen Harmo- 10 SUOMIVIIHDE LEHTI 3/2012

11 Terhi Matikaiselle etsitään nyt vakio-orkesteria taustalle. Keikkaohjelmistoaan hän ei ole juurikaan muuttanut aikaisemmasta, koska on sen hyväksi havainnut. Levytysprojektistakin hän haaveilee. - Albumin tekemistä on väläytelty. Olen tehnyt muutamia singlejulkaisuja aikaisemmin, mutta pitkäsoitto on ollut haaveena jo pitkään. Taikatemput taka-alalle Tangomarkkinoiden jälkeen monien haaveiden keikkapaikkojen ovet ovat nyt avautuneet Terhi Matikaiselle. nikan voitto. Vesa Formunen on opettanut Santamaata alusta lähtien. Aluksi Santamaa opiskeli soittoa Palmgren-konservatoriolla Porissa, ja siirtyi myöhemmin Sibelius Akatemian nuorisokoulutukseen. Kultaisesssa Harmonikassa hän soitti kappaleet Kuolleet lehdet Pariisin taivaan alla sekä Route Express. Vaikka Santamaa on kokenut esiintyjä, lavalle kävellessä iski yllättävä jännitys. - Vähän kyllä ihmettelin, että mistä tämä nyt yhtäkkiä tulee, mutta onneksi jännitys lähti ainakin toisen kappaleen aikana, hän sanoo. Haitari on Santamaan mukaan todella monipuolinen soitin, jolla voi soittaa mitä vain. - Minusta haitari on jotenkin hirveän sielukas soitin. Voitosta uutta puhtia soittoon Ennen kilpailua Santamaa arveli, ettei enää sen jälkeen tahtoisi tarttua soittimeensa 8-vuotias Kalle Makkonen osoitti omalla esiintmisvuorollaan hämmästyttävää lahjakkuutta ja voitti Hopeinen Harmonikkka -sarjan. Terhi Matikainen on alle kolmekymppiseksi kokenut elämässään jo paljon. Tällä hetkellä hän asuu Jyväskylässä, mutta paljon on tullut maata kierrettyä ennen sinne asettumista. - Isän työn takia olen asunut aika monessa paikassa. Se on ollut eräällä tavalla hyvä koulu. Ihmisen pitää pärjätä, kun hänet viedään pois tutista kuvioista ja ystäväpiiristä. Eikä se ole välttämättä ollenkaan huono asia. Ehkä juuri elämänkokemus on antanut Terhi Matikaiselle hetkeen. Voiton jälkeen tilanne kuitenkin oli toinen. - Kun menin kotiin, aloin soitella vanhoja kappaleita, ja sain heti aivan uutta potkua soittoon. Seuraavaa saavutusta nuori tähti ei ole vielä keksinyt. - Olen miettinyt, mitä nyt, mutta vielä ei ole tullut sellaista kuningasideaa, mutta joku projekti pitäisi tässä kehittää! Nuori tangon ystävä Hopeisen Harmonikan voitti itseluottamusta ja nöyryyttä kaikkeen tekemiseensä. - Omalla työllä olen aikonut saada itselleni lisää keikkoja. Mitään taikatemppuja en tule tekemään. Ja kai se luonneasiakin on tärkeä. Meille Pekan kanssa tultiin jo Seinäjoella sanomaan, että te olette sellaisia ihania luomuja. 8-vuotias Kalle Makkonen, joka esitti Egil Haugen kappaleen Fantasy Concertino. Hänen opettajanaan on toiminut Alpo Pohja. Kalle Makkonen sai ensimmäisen harmonikkansa 3-vuotiaana, kun halusi kuunnella isoveli Mikon soittoa, ja myöhemmin sitten itsekin soittaa. Harmonikansoiton lisäksi Kalle ulkoilee ja harrastaa monenlaista liikuntaa. Hän kertoo pitävänsä kovasti tangosta, ja hänen lempikappaleensa onkin Libertango. teksti: juha lahti / Kuva: olli-pekka latvala iskelmä finlandia 2012 pave maijaselle 42 vuotta ammatissaan toiminut Pave Maijanen sai tämänvuotisen Iskelmä Finlandia- tunnustuksen. Monessa mukana olleen miehen itsensä mukaan se ei tullut varmaankaan pelkästään pitkästä urasta, vaan myös sen leveys ja syvyys olivat ratkaisevia tekijöitä. - Kun sain kutsun Iskelmä Finlandia- ehdokkaaksi, ajattelin ensin kieltäytyä siitä, koska en tunne olevani iskelmälaulaja. Miellän itseni rock- henkiseksi. Mutta sitten aloin miettiä, että miksi pitää lokeroida asioita eri kategorioihin? En löytänyt yhtään hyvää syytä, ja niinpä sitten suostuin ehdokkuuteen. Tunnustuksen Pave Maijanen nostaa arvoasteikollaan erittäin korkealle. Jo pelkästään ehdokkaaksi pääseminen oli hänelle kunnia-asia. Monipuolinen ura lienee ollut yksi suurimmista vaikutteista tunnustuksen myöntämisestä juuri hänelle. - Olen ollut aina eräänlainen helppoheikki musiikissa. Soittajana aloitin 1964 rumpalina, seuraavassa bändissä olin urkuri, sitten trumpetisti. Ammatikseni aloin tätä työtä tehdä Kristianin bändissä., jossa instrumenttini oli kitara. Vuonna 1970 tuli kuvioihin Pepe & Paradise, jossa toimin basistina. Myös laulaminen on aina ollut suuressa roolissa, se tuli enemmän mukaan juuri Paradisessa. Monien hienojen sooloalbumien ja projektien lisäksi Pave Maijanen muistetaan juuri monista bändijutuistaan. Yksi niistä oli Royals, jossa kitaristina vaikutti jo edesmennyt Albert Järvinen ja rumpalina Ippe Kätkä. Myös Rock n Roll Band oli lyhyen uransa ajan erittäin arvostettu kokoonpano, jossa hän soitti bassoa ja lauloi yhdessä kitaristi-laulaja Dave Lindholmin ja rumpali Affe Forsmanin kanssa. Myöhemmin syntyi Pave s Mistakes- niminen kokoonpano, jonka tunnetuin tuotos lienee kappale Pidä huolta. Erilaisia huippuhetkiä Kaiken soittamisen lisäksi Pave Maijanen on myös ansioitunut säveltäjä, sanoittaja ja tuottaja. 44-vuotiseen uraan on siis mahtunut paljon toimintaa. - Kaikkialle on revetty. Ja ehkä juuri se on ollut se menetelmä, joka on kantanut näin pitkälle. Mies tekee edelleen keikkoja, nyt pääosin yksin, jolloin instrumentteina ovat laulu ja kitara. Keikkakaudet ovat hänelle myös vakiintuneet tietynlaisiksi. - Aloitan keikkojen tekemisen aina lokakuussa, ja lopetan toukokuussa. Kesä vierähtääkin sitten Kesälahdella, jossa meillä on kesänviettopaikka. No toki kesälläkin aina joitakin keikkoja on. Nautin suunnattomasti yksin esiintymisestä, ajamisesta keikkamatkoilla ja roudaamisesta. Sitten on vastapainona tietenkin itse esiintyminen ihmisten edessä, joka on aina keikan kohokohta. Keikkapaikat Pave valikoi nykyään aika tarkasti. - Ravintoloiden aukioloajat ovat nykyään mielestäni ihan hanurista. Minä esiinnyn vain paikoissa, joissa esiintyminen alkaa viimeistään klo 22. Se karsii aika paljon paikkoja pois. Trubaduurikeikat ovat Pave Maijaselle erittäin tärkeitä juttuja ja hän tekee niitä mielellään. Vastapainoksi hän mainitsee taas esiintymiset isojen sinfoniaorkesterien kanssa, joita hän on myös jonkin verran tehnyt. Ja tietenkin hän nostaa esiin Mestarit, joka on suomalaisessa kevyen musiikin historiassa ihan oma lukunsa. - Se koko juttu syntyi vähän vahingossa, ei sitä oltu mitenkään suunniteltu. Olin aikanaan Hectorin kanssa esiintymässä Back To 60 s tapahtumassa. Seuraavana vuonna samassa tapahtumassa oli kanssamme myös Kirka. Kun Ande Päiväläinen sitten tuli ehdottamaan, että ottakaa vielä Pepe Willberg neljänneksi, niin siten me sitten teimmekin seuraavana vuonna. Nokianimisen yrityksen taholta joku sitten buukkasi meidät firman kesäjuhliin esiintymään. Eastwayn edustaja näki meidät siellä, ja ehdotti, että vuokrataan Hartwall- areena konserttia varten. Niin tehtiin, ja loppu onkin sitten historiaa. Eläkeikä lähestyy Pave Maijanen on innokas urheilumies, ja on ollut sitä aina. Jääkiekko lienee hänen lempilajinsa, onhan hän itsekin aikoinaan pelannut lätkää Suomi- sarjatasolla. - Olen itse asiassa jääkiekkofriikki. Olen jo viidentoista vuoden ajan toiminut Teemu Selänteen lätkäkoulussa ohjaajana. Joukkueena kannatan Jokereita, vaikka olenkin etupäässä laji-mies. Pave Maijanen on siis tehnyt pitkän työuran musiikin ja viihteen parissa. Tuo ura on kestänyt jo 44 vuotta. Tämä tarkoittaa myös sitä, että eläkeikä alkaa olla aika lähellä. - Ja se tarkoittaa myös sitä, että haluan jo vähän hidastaa keikkatahtia, enkä halua enää hirveästi riehua eri puolilla. 11

12 ARTISTIT JA MUSIIKKI teksti: juha lahti / Kuva: warner music finland tuure kilpeläinen karavaani kulkee Tuure Kilpeläinen on onnistunut siinä, mistä monet muut voivat vain haaveilla, sillä miehen tarttuvat hittibiisit ovat saaneet viime aikoina runsaasti soittoaikaa eri radiokanavilla. Tämä on tietenkin poikinut myös kiitettävän määrän esiintymisiä, ja Kaihon Karavaani kulkeekin vauhdilla ympäri maata. teksti: juha lahti / Kuva: uri rotko RIKU NIEMI ORCHESTRA HIP HOP MUSIIKKIA ISOLLA ORKESTERILLA Aikaisemmin Riku Niemi on korostanut, että Riku Niemi Orchestra, eli RNO, on nimenomaan koko Suomen orkesteri. Eikä hän tarkoita tätä vain maantieteellisesti, vaan kokoonpano nimenomaan menee esiintymään myös niiden ihmisten luo, jotka eivät muuten RNO:n keikoille pääse. Soitin Kilpeläiselle ja mies vastasi keikkabussissa matkalla pohjoiseen. Oli menossa pin pyrähdys, kuten hän itse kuvailee peräkkäisiä Levin, Kuusamon ja Oulun keikkoja. - Keikkoja on muutenkin ollut ihan mukavasti, heinäkuussa esimerkiksi taisi olla 15 esiintymistä, Tuure Kilpeläinen mainitsee. Valon Pisaroita taisi olla se kappale, joka lopullisesti toi Tuure Kilpeläisen laulajana suuren yleisön tietoisuuteen. Musiikin tekijänä hän on kuitenkin jo vanha konkari ja varsin arvostettu sellainen. - Olen tehnyt paljon kappaleita eri artisteille. Ja olen itsekin kyllä julkaissut kolme albumia jo ennen Kaihon Karavaani- vaihetta. Ne olivat kuitenkin vähän pienemmän piirin juttuja, sellaista Bob Dylan- ja Neil Young- tyyppistä materiaalia. Nyt on kuitenkin tulossa jo kolmas albumi kokoonpanolta Tuure Kilpeläinen & Kaihon Karavaani. Albumi kantaa nimeä Afrikan Tähti. Julkaisupäivä pitkäsoitolle on Karavaani kulkee eteenpäin ja levyllä on dokumentteja matkan varrelta. Albumi on riehakas ja energinen, - Tällaisia tahoja ovat esimerkiksi koulut ja vanhainkodit. Eli jos ihmiset eivät pääse meidän luoksemme, niin me menemme sitten heidän luokseen, Riku Niemi kertoo. RNO on ensimmäinen kevyen musiikin orkesteri, joka on päässyt nauttimaan säännöllisestä valtionavusta toimintansa ja ammattimaisuuden ylläpitämiseksi. Juuri edellä mainitun kaltaiset esiintymiset mahdollistuvatkin tämän tuen kautta. - Mielestäni silloin, kun tehdään esiintymisiä tällaisille erityisryhmille, niin pitäisi myös löytyä jonkinlaisia indikaattoreita, eli mittareita sille, mitä hyötyä mahdollisesti tällaisista esiintymisistä on. Tulosten perusteella voisi toimintaa sitten kehittää edelleen. Riku Niemi on mies, joka elää täysillä asiansa puolesta ja hänen ideapankkinsa tuntuu olevan lähes ehtymätön. Haastattelutilanteessakin oli menossa taas yhden toteutuksen, Kellokosken Kesäsoiton valmistelut. - Tämä festivaali on orkesterimme yksi voimainponnistuksesta, jonka toteutamme nyt toista kertaa. Tänä vuonna se tehdään yhteistyössä Tuusulan kunnan ja Niemi Palvelut Oy:n kanssa. mutta myös kaihoa löytyy. Ovet ovat moneen suuntaan auki. Bändin jäsenet kuuntelevat kaikki niin erilaista musaa, että sieltä tulee monipuolisia vaikutteita biiseihin ja levylle. Kappaleet syntyvät pääosin Tuure Kilpeläisen kynästä. Mutta myös muut bändin jäsenet ovat osallistuneet kappaleiden tekoon. Olen tehnyt paljon kappaleita eri artisteille. Ja olen itsekin kyllä julkaissut kolme albumia jo ennen Kaihon Karavaanivaihetta. Ne olivat kuitenkin vähän pienemmän piirin juttuja, sellaista Bob Dylan- ja Neil Young- tyyppistä materiaalia. - Tekstien teko on työlästä. Parhaiten ne osuvat silloin, kun ovat henkilökohtaisia. Festivaali järjestettiin heinäkuun puolella ja se toi esiin paitsi RNO:n kanssa yleensäkin esiintyviä artisteja, myös muita huppunimiä. Mukana olivat tänä vuonna RNO:n lisäksi Amadeus Lundberg, Erin, Fintelligens, DJ Bunuel sekä Frank Zappa Memorial Pancake Breakfast. Hip hopmusiikissakin ollaan sen saman mustan rytmimusiikin äärellä. Me olemme vain ikään kuin eri perheissä kasvaneita veljiä. Suomalaisen tangon juurille RNO on orkesteri, joka kutsuu solisteikseen eri artisteja. Jorma Kääriäinen on nimi, joka on jo pitkään toiminut kokoonpanon solistina erilaisissa esiintymisissä. Ja Kääriäisen kanssa toiminta jatkuu edelleen. Myös Tangomarkkinoilla menestynyt Amadeus Lundberg on jo jonkin aikaa 12 SUOMIVIIHDE LEHTI 3/2012

13 Tärkeää musiikissa on se, mikä meitä yhdistää ei se, mikä erottaa. Levyllä on mukana jopa pari rakkauslaulua, mutta yksi biisi esimerkiksi kertoo somalilääkäristä, joka ajaa Helsingissä yöbussia. Jokaisella keikalla pitää löytyä intohimoa. Pitää vetää aina, kuin keikka olisi viimeinen. Jos keikan aikana alkaa pohtimaan, että eikö tämä jo kohta lopu, niin silloin on vakavan pohdinnan paikka. Esikuvien jalanjäljissä Tuure Kilpeläinen & Kaihon Karavaani on onnistunut musiikillaan sijoittumaan sellaiseen saumaan, joka keikkailun suhteen avaa ovet moneen suuntaan. Ja tämähän on työtilaisuuksien kannalta pelkästään hyvä asia. - Me sovimme monenlaisiin paikkoihin esiintymään. Yhtä hyvin voimme soittaa tansseissa tai rock-klubeilla. Oikeastaan kaikki paikat, missä on ihmisiä ja vastaanottavainen meininki, sopivat meille. Keikkamääriä kokoonpano ei aio kasvattaa liian suureksi, jotta minkäänlaista leipääntymistä ei pääse syntymään. - Jokaisella keikalla pitää löytyä intohimoa. Pitää vetää aina, kuin keikka olisi viimeinen. Jos keikan aikana alkaa pohtimaan, että eikö tämä jo kohta lopu, niin silloin on vakavan pohdinnan paikka. Bändi antaa itsestään melko akustisen ja jopa 50- lukulaisen kuvan. Kontrabasso, harmonikka ja akustinen kitara sekä Kilpeläisen pukeutumistyyli antavat luvan kysyä, mitä hänelle merkitsevät esimerkiksi sellaiset nimet kuin Tapio Rautavaara ja Repe Helismaa? - Minulle he ovat suomalaisen musiikin kulmakiviä. Vaikka musiikkimme onkin täysin tätä päivää, niin kyllä se osittain kumpuaa juuri sieltä. Uutuuslevyn myötä Tuure Kilpeläinen & Kaihon Karavaani saa varmasti edelleen toiminut RNO- solistina, ja nyt yhteistyö on synnyttämässä myös uuden äänitteen. - Teemme Amadeuksen kanssa tangolevyn, jolla pyrimme pureutumaan suomalaisen tangon perinteisiin. Kyllähän tango on Argentiinasta lähtöisin, mutta suomalainen tango on lähtökohdiltaan ihan eri juttu, eikä mielestäni vaadi argentiinalaisuuden korostamista, Riku Niemi pohtii. Seinäjoen Tangomarkkinoilla Amadeus ja RNO tangotentetti esittivät juuri tätä tulevaa albumimateriaalia elävänä yleisön edessä. Kokemus oli rohkaiseva. - Paitsi että yleisön vastaanotto ja palaute oli hienoa, niin oli myös upeaa huomata, että pitkästä aikaa taas kokonaisuudesta nauttiminen näkyi iloisina ilmeinä muusikoidenkin kasvoilta. Riku Niemi myös kyseenalaistaa sen, onko tango Suomessa todella niin suuri asia kuin yritetään antaa ymmärtää. - Kuinka moni uusi tangokuninkaallinen tekee ensilevykseen pelkästään tangoja sisältävän albumin. Tänä päivänä ei juuri kukaan. Minulla oli idea tangolevystä, jossa kunnioitetaan kotimaisen musiikin ja sovitusten alkuperäisyyttä. Kun sitten Amadeuksen kanssa tiet kävivät yksiin, niin tuloksena saadaan nyt tangolevy tangokuninkaalta. Mielestäni silloin, kun tehdään esiintymisiä tällaisille erityisryhmille, niin pitäisi myös löytyä jonkinlaisia indikaattoreita, eli mittareita sille, mitä hyötyä mahdollisesti tällaisista esiintymisistä on. Uuden albumin perusteella RNO ja Amadeus ovat käyneet jo keskustelua myös ulkomaisista esiintymisistä. Itse asiassa Riku Niemi ajaa tätäkin asiaa. - Kutsuja ulkomaille on, mutta asian toteuttaminen vaatii resursseja. Muuten se ei onnistu. HIP HOP lisää vauhtia toimintaansa, ja ensi kesän keikkamäärä tulee Kilpeläisen itsensä mukaan olemaan varmasti hyvä. Muutakin on toki bändiltä luvassa normaalien keikkojen lisäksi. Me sovimme monenlaisiin paikkoihin esiintymään. Yhtä hyvin voimme soittaa tansseissa tai rock-klubeilla. Oikeastaan kaikki paikat, missä on ihmisiä ja vastaanottavainen meininki, sopivat meille. - Ensi keväänä huhtikuussa teemme konserttisalikiertueen. Ja joskus on käynyt mielessä, että ulkomaan keikat voisivat olla ihan mukavia. Käyväthän ulkomaiset esiintyjätkin meillä, miksi ei Suomesta voisi siis mennä vastaavasti muualle esiintymään? - En yhtään ihmettele, miksi hip hop- musiikki on niinkin suosittua kuin on ympäri maailman. Siinä musiikissa tapa kommunikoida on suora ja pyrkii irti ironisuudesta, Riku Niemi pohdiskelee. RNO 25- henkisellä kokoonpanolla on lyönyt hynttyyt yhteen Fintelligens- ryhmän kanssa. Mistä tällainen yhteistyö sai alkunsa? - Ei me oikeastaan tiedetä, kumman idea tämä oli? No, me olemme aina tehneet mielenkiintoisia projekteja ja ajateltiin että tässä voisi olla ideaa. Keikoilla on mukana myös Fintelligensin oma dj, mutta muuten musiikki on sovitettu isolle orkesterille. Riku Niemi itse on pääosan musiikista sovittanut, ja se olikin itse asiassa koko projektin vaikein vaihe. - Mutta kokonaisuus livenä toimii erittäin hienosti ja tässäkin törmättiin taas siihen seikkaan, millainen voi olla ison orkesterin voima. Musiikillisia raja-aitoja Niemi ei helposti vedä, vaan johdattaa helposti asian juurimusiikkiin. - Hip hop- musiikissakin ollaan sen saman mustan rytmimusiikin äärellä. Me olemme vain ikään kuin eri perheissä kasvaneita veljiä. Hienosti sanottu! Rovaniemi, Korundi... Lippupiste Kuusamo, Kuusamotalo... Kuusamotalon lipunmyynti Kuhmo, Kuhmotalo...Kuhmotalon lipunmyynti Järvenpää, Sibeliussali... Lippupiste Hämeenlinna, Verkatehdas... Lippupalvelu Hämeenlinna, Verkatehdas... Lippupalvelu Imatra, Kulttuuritalo Virta... Lippupalvelu Jyväskylä, Paviljonki... Lippupalvelu Mikkeli, Mikaeli... Lippupalvelu Savonlinna, Savonlinnasali... Lippupiste ppeenranta, ppeenrantasali... Lippupalvelu Joensuu, Carelia Sali... Lippupalvelu Kuopio, Musiikkikeskus... Lippupiste Raahe, Raahesali...Raahesalin lipunmyynti Oulu, Madetojan sali... Lippupalvelu Kokkola, Snellman-sali... Lippupalvelu Helsinki, Finlandia-talo... Lippupalvelu Helsinki, Finlandia-talo... Lippupalvelu Seinäjoki, Rytmikorjaamo... Lippupiste Pori, Promenadikeskus... Lippupalvelu Pori, Promenadikeskus... Lippupalvelu Vuokatti, Holiday Club Katinkulta Areena Jämsä, Himosareena Tallinna, Nokia Kontserdimaja... Matka-Vekka Turku, Logomo... Lippupiste Härmä, Härmän kuntokeskus hti, Sibeliustalo... Lippupalvelu hti, Sibeliustalo... Lippupalvelu Tampere, Tampere-talo... Lippupiste Tampere, Tampere-talo... Lippupiste = lipunmyynnistä tiedotetaan myöhemmin Liput 38 + mahdolliset toimitusmaksut, paitsi Tallinnan konsertin hinnat:

14 ARTISTIT JA MUSIIKKI teksti: Juha lahti / Kuva: minna annola marko maunuksela monta rautaa tulessa Marko Maunuksela on osannut käyttää tangomenestystä oivasti ponnahduslautana uransa rakentamiseen. Mies ei olekaan jättäytynyt pelkästään lavakeikkojen varaan, vaan sen lisäksi Maunuksela etsii koko ajan uusia mahdollisuuksia esiintyvänä taiteilijana. Kaiken kiireen keskellä Maunuksela julkaisi myös uuden albumin kesäkuussa. Pitkäsoitto kantaa nimeä Kaunista ja hyvää. Artistin itsensä mukaan levy on sisällöltään vähän erilainen aikaisempaan tuotantoon verrattuna. - Levy on kaksijakoinen. Sieltä löytyy sekä tanssittava että kuunneltava puoli. Ehkä levy on myös asteen verran popahtavampi kuin aikaisemmin. Uutuuslevyllä on paljon biisintekijöitä, ja löytyypä sieltä myös Maunukselan ensimmäinen oma tekstikin. Levyntekoprosessi kaikkiaan noudatteli aika tavanomaista kaavaa. - Vuosi sitten päätettiin Ilkka Vainion kanssa, että levy tehdään. Heitettiin sitten verkkoja vesille uusien kappaleiden kalastamiseksi, ja sieltähän alkoikin demoja tippumaan. Sain paljon vastuuta sekä albumin musiikillisesta sisällöstä että sen ulkoasusta, joten minä olen se henkilö, jonka pitää kaiken palautteen suhteen katsoa peiliin niin hyvässä kuin huonossakin. Marko Maunukselan orkesterina on jo jonkin aikaa toiminut Fantasia, joka hoitaa musiikin myös uutuuslevyllä. - Olin nyt mukana ihan alusta asti studiossa, ja siitä oli kyllä suunnaton hyöty. Yleensähän artisti käy vain laulamassa osuutensa valmiiden taustojen päälle, Maunuksela kertoo. Minusta on tosi helppoa ja mukavaa toimia puhetyöläisenä, koska juttua minulta kyllä riittää. Seuraavkasi onkin vuorossa Sinitaivaskiertueen isännöinti syksyllä. Juontaja Haastattelutilanteessa huomasin, että Marko Maunuksela puhuu paljon, ja ulosanti on johdonmukainen ja selkeä. Ei siis olekaan ihme, että mies on ajautunut myös puhetyöntekijäksi, eli juontotehtäviin. - Tangomarkkinoilla järjestettiin heinäkuussa Muistojen polku- niminen konsertti. Sen idea perustui siihen, että 37- henkisen orkesterin säestyksellä tangokuninkaalliset esittivät Tangomarkkinoilla kautta aikain esitettyjä tangoja alkuperäissovituksin. Juontajaparini Natalil Lintalan kanssa tehtävänämme oli sitten kuljettaa esitystä muistojen polulla. Konsertti myös nauhoitettiin ja se tullaan jossain vaiheessa näkemään myös TV:stä. - Jos se olisi lähetetty suorana ulos, olisi myös konsertin käsikirjoitus ollut sanatarkka ja ajallisesti juonnot olisi pitänyt vetää sekuntipelinä. Nyt niissä oli joustoa eikä juontoja ollut ihan tarkasti etukäteen määritelty, vaan sekaan voi heittää myös omia juttuja. Marko Maunuksela ei ole mitenkään tyrkyttänyt itseään juontotehtäviin. Hän on vain ajautunut niihin. - Ehkä sana on kiirinyt, ja sitä kautta on tullut näitä töitä lisää. Eikä siinä mitään, minusta on tosi helppoa ja mukavaa toimia puhetyöläisenä, koska juttua minulta kyllä riittää. Seuraavkasi onkin vuorossa Sinitaivas- kiertueen isännöinti syksyllä. teksti: Juha lahti / Kuva: minna annola johanna pakonen vauvalomalta töihin Johanna Pakonen palasi parin kuukauden mittaiselta äitiyslomaltaan juhannuksen aikoihin takaisin keikoille. Koti-ikävää ei silti pääse syntymään siitä pitää huolen keikoilla asuntoautolla mukana kulkeva perhe. - Aika paljon jännitti muutaman kuukauden jälkeen paluu estradeille. Ja varsinkin jännitti se, miten vauva pärjää sen ajan kun teen työtä. Mutta yllättävän hyvin kaikki on mennyt, Johanna Pakonen mainitsee. Artisti viettää siis eräänlaista yhdistettyä työ- ja perheelämää, sillä hänen miehensä ja heidän pienokaisensa kulkevat pääosin keikoilla mukana juuri hankitulla matkailuautolla. Ratkaisu on osoittanut jo erinomaisuutensa. - Sillä meidän kaikkien on niin helppo reissata yhdessä ja voimme keikan jälkeen jäädä paikan päälle yöpymään. Ei sitten vauvankaan tarvitse häiriintyä uniltaan kesken kaiken. Idean matkailuauton hankkimiseen Johanna Pakonen sai vauvan kummitädiltä Eija Kantolalta, joka itsekin hankki sellaisen jo vuosia sitten. - Hän sanoi tykänneensä kovasti siitä, varsinkin kun joskus esiintymispaikkojen sosiaalitilat ovat vähän mitä ovat. Keikoille palaaminen on siis sujunut kaikin puolin hyvin, ja hyvänä taustatukena ovat olleet myös Johanna Pakosen vanhemmat, jotka myös alkuvaiheessa olivat keikoilla mukana. - Nyt pärjäämme jo omalla porukalla. Meillä on lisäksi erittäin kiltti ja tyytyväinen lapsi, joka kiukuttelee erittäin harvoin, ja silloinkin yleensä isälleen, kun itse olen lavalla. Haastavampaa sittenkin on arkisin yrityksen pyörittäminen ja arkisten asioiden hoitaminen, mutta olen tehnyt päätöksen, että hoidan niitä sitten kun on sopiva hetki ja itse jaksan. 10-v Johanna Pakonen viettää kymmenvuotista taiteilijajuhlaa. Mitään suuria spektaakkeleita hän ei tule järjestämään, vaan enemmänkin kyseessä on paluu perusasioiden ääreen tanssiyleisön eteen. - Teemme Omenapuu- orkesterin kanssa noin kahdeksan keikkaa kuukaudessa. Orkesterini on ollut nyt samalla perusmiehityksellä vuodesta Yhteistyö siis lienee molemmin puolin juuri sellaista, kuin pitääkin. Vaikka Johanna Pakosella on useita levytettyjä hittejä, hän haluaa orkesterinsa kanssa tarjoilla tanssijoille muutakin kuin niitä. - Kaikki neljä levyäni ovat varsin popiskelmävaikutteisia, ja itse tanssia harrastavana tiedän, kuinka raskaita ja pitkästyttäviä niin sanotut artistitanssi-illat voivat olla. Tarkoitan siis sellaisia iltoja, jolloin artistilla on ainoastaan kova kiire saada ne kaikki hittinsä esitettyä välittämättä siitä, mitä yleisölle oikeasti pitäisi tarjoilla. Kutsun niitä myös selkäkiputansseiksi, koska ilta voi koostua pelkästään vaihtoaskeliskelmästä, ja se on pidemmän päälle aika raskasta. Johanna Pakonen uskoo juuri tästä syystä tanssiorkesterien kovan suosion johtuvan, heillä kun ei ole paineita esittää hittiputkeaan kahdessa 14 SUOMIVIIHDE LEHTI 3/2012

15 Jouluksi mieheltä on ilmestymässä myös single ja uuden albumin tekoakin mietitään jo ensi vuodelle. Konsertoija Kaikista muista tehtävistä huolimatta Marko Maunukselan päätähtäin on edelleen laulamisessa. Fantasia- orkesterinsa kanssa hän kiertää tanssilavoja ja ravintoloita. Mutta paitsi normaaleja keikkoja, Maunuksela suunnittelee jälleen loppuvuodeksi myös muunlaisia esiintymisiä. - Joulukonserttikiertue on suunnittelun alla. Se tullaan tekemään aikaisempaan tapaan akustisesti oman Fantasia- bändin kanssa. Joulukonserttien suhteen Maunuksela aikoo jälleen poiketa valtavirrasta valiten esiintymispaikat eri lailla kuin pääosa muista joulukonserttien tekijöistä. - Emme ole menossa isoihin paikkoihin esiintymään, vaan pieniin, idyllisiin kirkkoihin, joita löytyy kaupunkien laidoilta. Silloin saadaan aikaan sellainen intiimi tunnelma. Onhan se hienoa asia esiintyä kirkossa, joka on täynnä, kun siellä on 200 kuulijaa. Toisaalta voisi taas esiintyä paikassa, johon mahtuu 2000 kuulijaa, ja jos siellä on paikalla vain ne 200, niin tunnelma ei mitenkään voi olla sama. setissä. Mutta kyllä Johanna Pakonenkin omia hittejään keikoilla esittää. - Ja sitten on tietenkin nämä erikoiskeikat, kuten Tangomarkkinat, joissa ihmiset tulevat nimenomaan kuuntelemaan artistin tunnetuimpia kappaleita. Kesällä Seinäjoella yllätyinkin, kuinka paljon niitä hittejä on kymmenen vuoden aikana syntynyt. Perhekeskeinen tulevaisuus Johanna Pakonen suunnittelee myös uutta levyä, mutta se on tosiaan vielä suunnitteluasteella. Single Deja Vu julkaistiin vuoden vaihteessa ja samalla vaihtui levy-yhtiö. Oman kymmenvuotisjuhlansa kunniaksi hän on mukana Nelli- tyttären kummitädin Eija Kantolan 20-vuotiskonserteissa ja myös Sinitaivas on Pakosen kalenteriin merkitty. - Keikkoja tehdään sopivassa tahdissa, ja jos Luoja suo, niin myös lisää lapsia. Ainakin vielä yhden lapsen haluaisin, jotta Nelli saisi edes yhden elävän sisaruksen. Näin vanhemmiten sitä on vasta tajunnut, mistä kaikesta on jäänyt paitsi ainoana lapsena ilman sisaruksia. teksti: juha lahti / Kuva: mirja mattila juhamatti ahkeraa keikkailua Juhamatti on artisti, joka ei ole viime aikoina itsestään paljoakaan ääntä pitänyt. Elämä on pyörinyt tasapainoisesti keikkoja tehden ja futispainotteista perhe-elämää viettäen. Nyt artisti viettää juhlavuotta, ja urakin on saamassa taas uutta potkua. Juhamatin ura on pitkä. Ensimmäisen äänitteen julkaisusta on aikaa nyt 35 vuotta, ja siitä Juhamatti katsookin uransa alkaneen. Mutta jo sitä ennen tapahtui paljon asioita musiikin saralla, sillä mies on jo pikkupojasta lähtien ollut kiinnostunut musiikista ja varsinkin laulamisesta. Ja kuten usein artistien kohdalla, myös Juhamatti on saanut hyvät lähtökohdat uralleen jo kotoa, sillä hänen äitinsä oli mukana kuorotoiminnassa vuosikymmenten ajan, ja musiikki on ollut perheessä aina läsnä. - Monien muiden kilpailuvoittojen jälkeen osallistuin APU- lehden Iskelmähaavi- kilpailuun vuonna Sieltä irtosikin taas voitto, mutta nyt se johti levytyssopimukseen CBS- levy-yhtiön kanssa. Ensimmäinen single oli nimeltään Fanny Fanny, ja siitä tuli heti menestys, Juhamatti muistelee. Kyseinen kappale ja esikoisalbumi olivatkin artistin varsinaisia läpimurtoja. Niiden jälkeen Juhamatti julkaisi albumeita tasaiseen tahtiin, ja oli niiden myötä koko 80- luvun maamme kysytyimpiä nimiä. Kultalevyjäkin kertyi tuohon aikaan useita. Juhamatti on tehnyt levyjä koko aja tasaiseen tahtiin. Nyt hän on palannut jälleen studioon, ja tuomisina sieltä oli single Yhteinen Taivas, Yhteinen Maa. - Löytyi tällainen Veikko Samulin sävellys, joka onkin julkaisunsa jälkeen menestynyt varsin mukavasti. Radio Top 20- listalla se on ollut kuudentena ja Tätä Suomi Tanssiilistallakin viikkoja on kertynyt kymmenen. Tekstiltään kappale sopii minulle hyvin, sillä esittäjällä pitää olla elämänkokemusta ja näkemystä, artisti kertoo. Uusi single on samalla palauttanut artistin juuri samaan levy-yhtiöön, josta hän silloin seitsemäntoista vuotta sitten lähti. Yhteistyö on nyt lähtenyt mutkattomasti käyntiin, ja ehkä lisääkin uutta musiikkia on luvassa. - Levy-yhtiö on aika tarkka siitä, millaista musiikkia julkaistaan. Enkä minäkään asian kanssa mitenkään hötkyile, mutta olen sellainen luonne, että jos hyvän kappaleen löydän, niin kyllä minä asian myös esille tuon. Futista Juhamatti on nyt 62- vuotias. Keikkoja hän tekee Timangiorkesterinsa kanssa lähinnä viikonloppuisin, mutta toki joitakin viikkokeikkojakin aina satunnaisesti tehdään. Tämä on ollut hyvä työtahti, sillä se on jättänyt riittävästi aikaa myös muille elämässä tärkeille asioille. - Tyttäreni pelaa jalkapalloa kahdessa joukkueessa ja poika A-juniorien ykkösdivarissa. Olen itsekin paljon siinä toiminnassa mukana, ja kuusikin iltaa viikossa saattaa vierähtää futiksen parissa. Aikaisemmin poikani pelasi vuosikaudet jääkiekkoa, ja siihen kului paljon myös minun aikaani. Siksi on ihan hyvä, ettei tarvitse enää viittätoista keikkaa kuukaudessa tehdä. Ja vaikka mieltäni olenkin edelleen nuorekas sälli, niin on sitä ikää jo kuitenkin kertynyt. Mutta vaikka Juhamatin hiljaiselo onkin kestänyt pitkään, niin nyt on kuitenkin olemassa selvästi merkkejä siitä, että laulajan ura on saamassa piristystä. - Äänitteiden tekeminen Sony Music:lle ja keikkamyynnin siirtyminen Auraviihteelle ovat ehdottomasti vaikuttaneet positiivisesti asiaan. Artisti itse on ottanut myös asian omakseen siinä mielessä, että hän on tehnyt aika konkreettisia linjauksia keikkaohjelmistonsa suhteen. - Olen pitkät ajat esittänyt keikoillani vain uusimpia kappaleitani. Mutta olen huomannut, että ihmiset kaipaavat keikoilla edelleen niitä suuria hittejäni. Olen nyt ottanut niitä ohjelmistoon, ja ne kyllä tuntuvat toimivan erittäin hyvin. Ja täytyy muistaa, että ne levyt olivat suuria myyntimenestyksiä silloin 70- ja 80- luvuilla. Yhtä albumia saatettiin myydä 40 tuhatta kappaletta ja kaikkiaan levyjäni on myyty yli 300 tuhatta. - Tapahtumasi rakentaja - MarRent Vuokraamme Teltat Esiintymislavat vakatteet Pöydät ja penkit Aidat ttiat WC:t Yms. Toimimme ympäri Suomen. Toimipisteemme sijaitsevat Rovaniemellä, Oulussa ja Tampereella. Telttoja löytyy useita eri kokoja kunkin tarpeen mukaan: m2. Marko Pekkala Joni Karjalainen myynti@marrent.fi Kotitalous- ja suurkeittiölaitteiden asennus, huolto ja korjaus. Myymme huollettuja suurkeittiö-, ravintola yms. laitteita. Palvelemme: ma pe 8-16 ja la 8-12 Puustellintie 29, Pielavesi puh: hanehuoltopalvelu@pp.inet.fi Käy kotisivuillamme Sydänikävä Uusi Single radiosoittoon! Rainer Bollström & Graniitti Säihkettä parketille ja tunnelmaa tanssilavalle! Keikkatilaukset: raikkab@suomi24.fi Levytilaukset ja keikkakalenteri Luvassa hulvaton musikaali, jonka päätähtenä nähdään Arja Koriseva! Kiertuepäivät ja -paikat Ke hti Sibeliustalo klo To Hämeenlinna Verkatehdas klo Pe Savonlinna Savonlinnasali klo Mikkeli Mikaeli klo Su Kuopio Musiikkikeskus klo Lippuja myydään seuraavasti: - hden, Hämeenlinnan ja Mikkelin esitykset - Savonlinnan ja Kuopion esitykset 15

16 ARTISTIT JA MUSIIKKI Tätä Suomi tanssii Musiikkijuontajien lista maan tanssituimmista iskelmistä syyskuun alkupuolella Uusi lista ilmestyy kahdesti kuussa netissä SOITA MEILLE JOS: LEVYLAULAJAKSI? Äänitysstudio ja musiikkituotanto: Beeduuri Oy Tampere Masi Luoma Älä jää odottelemaan, toteuta haaveesi itse! Tuotamme valmiit taustat oikeiden soittajien kanssa toiveidesi mukaan. Kaikki tyylilajit pitkällä ammattimuusikon kokemuksella. Myös CD-monistus ja kannen suunnittelu sekä paperityöt julkaisua varten hoituvat kauttamme. Kyllä se vaan on ihan mahdollista! Kerro suunnitelmistasi ja pyydä näyte radiolistoillakin keikkuneista jo toteutuneista töistämme. ed vk Kappale Artisti Levymerkki Kaipaan Yyteriin Katja Lukin Poptori Aamuun on aikaa Heikki Koskelo Mediamusiikki En muita kaipaa Juha Vartiainen omak Aamuaurinko Sebastian & Anri Fifty Records Monen vuoden jälkeenkin Janus Hanski AXR Moi moi vain 2012 Taiska Poptori Kaksi aikuista Marita Taavitsainen MuFa Mä haluan sun Varjokuva AXR Sattuuhan niitä Hurma Magnum Tuulen tie Tarja Lunnas Sony Music Hymyilevät silmät Juha Simola Poptori En se olla saa Jari Sillanpää Brigdehead Amado mio Amadeus & RNO Sony Music Sulle laulaa kitarain Juha Simola Poptori Löydän sun Teuvo Oinas Magnum Kaiken antanut Paula Koivuniemi Warner Onnen muruja Raija Koso pienk Vielä jossain A.Aallon rytmiorkesteri omak Etsin sinua Joel Hallikainen omak Täyden kympin maa Pekkaniskan pojat Magnum Salakieltä sydänten Erkki Kivelä omak. 22 * * Yhtä vähemmän Seppo Tammilehto Turenki Tunnen Kulkukoirat & Kalle Kaaja EMI Onnesta sekaisin Teemu Harjukari & TRM Magnum Metsurin onni FBI-beat Magnum 26 * * Paras ystävä Matti Esko omak Tummat tunteet Antti Toivola & Tulinen Trumpetti Magnum Mökki Bablo AXR Isä oppi lentämään Esa Eloranta AXR 30 * * Mis Ojos (Surun pyyhit silmistäni) Rocieros omak. Discopress Oy Think global. Love local. Ohjelmayhteistyössä: 16 SUOMIVIIHDE LEHTI 3/2012

17 mitä sulle kuuluu? teksti: juha lahti ANNIKA EKLUND - Monipuolisesti Annika Eklund on tehnyt keikkoja jo kaksikymmentä vuotta. Vaikka artisti ei varta vasten olekaan kehitellyt mitään erikoista juhlavuoden tiimoilta, kuluu hänen syksynsä poikkeuksellisen työntäyteisesti ja monipuolisten projektien merkeissä. - Syksyllä tuodaan Tampereelle yhdessä Anna Hanskin ja Sanin kanssa Suklaasydän- niminen musiikkinäytelmä. Siinä on teemana 60- luvun musiikki ja aika paljon on muun muassa ila Kinnusen kappaleita mukana, Annika Eklund kertoo. Myös Yö- yhtye työllistää Annika Eklundia ihan riittävästi, sillä hän on mukana kahdessakymmenessä kokoonpanon konsertissa syksyn aikana. Annikahan on esiintynyt myös Yö:n levyllä kappaleessa Pettävällä jäällä. Jotta täystyöllisyys olisi taattu, on Eklund Helsingin Kasinossa Sami Pitkämö- orkesterin solistina tehden sinne kuusitoista keikkaa. - Siellä on teemana 50- luvun musiikki ja pääosan kappaleista esitän englannin kielellä. Nämä solistiesiintymiset ovat muutenkin kivoja, olen esiintynyt aikaisemmin solistina myös Imatran Big Band- festivaaleilla. Oman mausteensa musiikin tekemiseen antaa tietenkin myös keikkailu oman bändin kanssa. - Viime keväänähän minulta ilmestyi uusi albumi Missä on mun Strömsö?, ja sen kautta on ollut todella hyvä keikkakesä. Ja aika malttamattomana odotan sitten myös ensi tammikuun Karibian risteilyä, jolla olen artistina mukana. JUHA METSÄPERÄ - uluntekijä ja remonttimies Äiti on yksi Juha Metsäperän keväällä julkaistun albumin kappaleista. Kaunis, liikuttavakin teksti on löytänyt myös suuren yleisön ja kappale on soinut hyvin radiossakin. - Koko albumi on tehty tekstit edellä. Levyllä on mukana kolmetoista kappaletta ja kaikissa on elämänmakuisia sanoituksia. Hienoa oli myös se, että Äiti oli yksi Voice Of Finland finaalin kappaleista, Paula Koivuniemi sen sinne mukaan valitsi. Yhteistyö Petri Munckin kanssa on myös jatkunut ja Munck on muun muassa artistin uuden albumin tuottaja. Metsäperä itse on myös jälleen ansioitunut biisintekijänä, sillä häneltä on kaksi kappaletta mukana uutukaisella. Juha Metsäperä piti kesällä jopa pienen, viikon mittaisen loman, vaikka muuten keikkailu veikin paljon aikaa. - Resiina- bändini kanssa on ollut todella kiireinen kesä ja syksy näyttää yhtä hyvältä. Uuden albumin kappaleita on muutenkin mukava esittää keikoilla. Sen ajan, mikä työltä jää, Metsäperä viettää suurelta osin kirvesmiehen taitojaan kehittäen. - Meillä on vaimon kanssa sellainen sopiva projekti, nimittäin 100-vuotias hirsitalo, jota parhaillaan remontoimme. Olemme purkaneet lattioita, kaivaneet vanhat eristeet pois ja sitten vaan uutta tilalle. Vuosi sitä nyt on tehty ja homma jatkuu huone kerrallaan. Ei siitä kuitenkaan mitään stressiä oteta, ja kun asumme järven rannalla, niin on mukavaa vaihtelua käydä välillä uistinta heittämässä, Juha Metsäperä kertoo. JAAKKKO LAITINEN - Slaavilaistunnelmia Jaakko itinen ja Väärä Raha on maukas erikoisuus kevyen musiikkimme tarjonnassa. Yhtye tarjoilee akustisen instrumenttivalikoimansa voimin sellaisen musiikillisia tyylilajeja yhdistelevän kokonaisuuden, että se ei jätä ketään kylmäksi. - Olemme ppland-balkan bändi. Yhdistelemme slaavilaistunnelmia ja suomalaista iskelmää keskenään, kertoo solisti Jaakko itinen. Juuri orkesterin instrumentit ovat yksi tunnelman tekijöistä. Kun valikoimaan kuuluvat trumpetti, buzuki, baritonitorvi, haitari, kontrabasso ja rummut, niin tulos ei voi olla muuta kuin onnistunut. Kaikki orkesterin jäsenet ovat lähtöisin pohjoisesta, vaikka Helsingissä nykyään asuvatkin. - Minä ja hanuristimme Marko Roininen olimme jo aikaisemmin mukana cover- bändissä, joka soitti serbialaista, venäläistä ja romanialaista mustalaismusiikkia. Sen hajottua muutimme 2008 Helsinkiin ja katsella pöytälaatikkoon tekemiäni kappaleita. Samalla löytyi vanhoja opiskeluaikojen tuttuja kavereita tähän bändiin, ja homma lähti liikkeelle. Jo kaksi albumia julkaissut kokoonpano suunnittelee nyt myös seuraavaa levyä, jolle onkin kahdeksan kappaletta valmiina. Varsin riehakkaan meiningin keikoillaan aikaansaava bändi tekee aktiivisesti myös live-esiintymisiä. - Keikkailemme vaikka missä. Tämän tyyliselle musiikille ei oikein ole estradeja, siksi olemme esiintyneet esimerkiksi iskelmäfestivaaleilla, kansanmusiikkitapahtumissa ja rock- festareilla. JACKPOT - nseerausvuosi takana Ulvilasta, Porin kupeesta kajahtaa tanssimusiikkia neljän miehen voimalla. Jackpot lukee itsensä ulvilalaiseksi, vaikka yksi bändin jäsenistä Helsingissä asuukin. Kokoonpano on aikaisemmin kerännyt kannuksia ja kokemusta eri solistien taustalla. - Itse asiassa jo Napoli- nimellä soittaessamme olimme muun muassa Mira Kunnasluodon bändinä ja myös Henri Stenrothin kanssa keikkailimme sekä Napoli- että Jackpot- nimellä. Tuo säestyshomma ei sitten kuitenkaan oikein kantanut, ja päätimme lähteä tekemään työtä bändinä, laulava rumpali Jasu Mäntylä kertoo. Mäntylän oman yrityksen kautta Jackpotia alettiin kehittää johdonmukaisesti. Luotiin facebooksivut ja fanikortit, ja yrityksen oma keikkamyyjä hoitaa pääosin työtilaisuuksien riittävyyden. Vuosi sitten tuli taas kuitenkin muutos toimintaan. - Auraviihteestä soitettiin, että Jukka Hallikainen on ilman bändiä. Siirryimme sitten hänen orkesterikseen. Keikat myydään edelleen Jackpotille, mutta myös Hallikaisen kanssa. Bändi on nimittänyt bändin viimeisen vuoden keikkarupeamaa lanseerausvuodeksi. Mahdollisimman moniin paikkoihin on menty soittamaan, ja tuotu bändin nimeä tunnetuksi. - Palaute on ollut varsin hyvää ja ensi kesän keikkamyynti näyttää jo nyt sen, että tulostakin on syntynyt. Kun vielä saamme jossain vaiheessa levyn julkaistua, niin se vielä parantaa tilannettamme. Mäntylän lisäksi Jackpotissa soittavat ja laulavat Petri Hautaniemi, Harri Hautaniemi ja Juuso Kilpi. Tanssikansalle olemme levyn suunnanneet, sillä se sisältää rytmisesti tanssimusiikkia varsin monipuolisesti. Levyllä on paljon täysin uusia kappaleita. - Emme ole mikään bilebändi vaan soitamme perinteistä tanssimusaa, siksi ravintolakeikkoja on vähemmän. UUTUUSLEVYT AMMATTILAISRAADISSA iskelmä- ja Tanssimusiikkia uusilla äänilevyillä Tätä Suomi tanssii listan laatijat ja radioiden musiikkitoimittajat arvioivat levyuutuuksia. Jaska Mäkynen - Unto Monosen sävelin -- Nyt saatiin käsiimme pohojalaasta laulajaa Mäkysen Jaskaa, itte kuningasta. Koko levyllinen 14 kpl Unto Monosta, upeeta, sanon minä. Voi kuinka paljon hyvää tanssimusiikkia! Maestro Antti Hyvärinen vastaa hienoista sovituksista. Nyt ei kehuta liikaa, ettei Mäkynen ylpisty. Löytöinä ovat Onnen maa, Jos luoksein jäät, Satumaa, Viimeinen ruusu, Jos jätä minut, Erottamattomat sekä Kukkani lumen alla. Kyllä jälleen tanssijoita ja kuuntelijoita hellitään Unton musiikilla ja Jaskan laululla. sse. Juha Vartiainen - Me teimme muistoja - Se on aina hatunnoston paikka, kun juhlajulkaisu näkee päivänvalon. Ja jotain Juha on tehnyt oikein, kun 20 vuotta on saanut ihmisiä tanssittaa. Levyltä löytyy monipuolinen tarjonta tanssimusiikkia. Tietysti nimikkokappale on helppo nostaa muiden joukosta, mutta myös oikeastaan mikä tahansa näistä olisi nostettavissa. Levyn ulkopuolinen piste tipahtaa koriin siitä, että Juha pitää aktiivisesti yllä kotisivujansa kuulumisiaan kertoillen. Ultsi FBI Beat - Jos olet mun - Levy paranee edetessään ja on taas täynnä tasokasta tanssimusiikkia. Se mikä on tullut FBI-Beatin tavaramerkiksi häiritsee omaa korvaani, ja se on sellaiset pienet syntetisaattorilla tehdyt iskut, joita ainakin avauslaulussa Maaginen lady kuuluu. Kesä parhaita levyä tämäkin! Ultsi - Tämä tuli sopivasti kesän tanssikauteen. Huittisten pojilta uudenlaista hieman kokonaisuudeltaan poikkeavaa iskelmämusiikkia. Kuitenkaan levyltä ei ole unohdettu tanssittavuutta. Radioiden kuukauden levyltä löytyy yksi rehti ja rehellinen humppa, Metsurin onni. Muina löytöinä mm. Jos olet mun, Vain yksi onnistuu, Siis niinkö silloin päätettiin sekä Andromedia. sse Kikka itinen - Suomalaisia rakkaustarinoita 3 - Kikka itinen tarjoaa levyllisen erittäin suomalaisia lauluja. atu on tasaisen varmaa läpi levyn. Selvästi levyn lauluista nousee esille Da? sekä August Ja Eeva ansaitsevat myös maininnan. Speaker Seppo Tammilehto CD + DVD Loistava kokonaisuus Tammilehtoa koko kaudeltaan. Ei huono kokooma. Löytöinä mm. 1952, Kuin helminauhaa, Samantekevää, Rautalanka tuli ja Rautavaara meni, Käsittele varoen sekä Käsi sydämellä. sse. - Ei ollut Seppo Tammilehto tullut itselleni vastaan aikaisemmin, mutta on ihan musiikkimiehiä. Juhlakokoelmalla on hyvää soundia ja biisejä. Mainittakoon parhaina biisit Elm Streetin Painajainen, Kuin Helminauhaa ja Rautalanka Tuli Ja Rautavaara Meni. DVD:llä on mukana myös konserttitallenne. Speaker Kai Jämsä - Harvoja ja onnekkaita - Tätä levyä olen odotellut ja onneksi odotus palkitaan. Tämä on sellaista hyvänmielen musiikkia, vaikka tekstit ovatkin muutakin, kuin hattarapilviä kesäisellä taivalla. Biiseillä, joiden sävellyksestä vastaa Kai Jämsä itse, ei kalastella lyhyttä menestystä soittolistoilla, vaan laulut ovat enemmän esittäjänsä näköisiä. Levyltä löytyy singlelohkaisut Sordiino päällä, Jätimme oven raolleen ja Harvoja ja onnekkaita. Tämä on niitä artisteja, joita odotan pääseväni kuulemaan livenä. Hieno levy! Ultsi 17

18 TANSSI teksti: juha lahti / Kuvat: fox lola WALLINKOSKI monitoiminainen Kauneuskilpailuista koko kansan tietoisuuteen ponnahtanut Lola Wallinkoski on varsin monitaitoinen nainen. Kiinteistönvälityksen lisäksi hän tulee syksyllä koteihimme Tanssi Peppu Pieneksi tv- formaatin kautta ja hänet voi bongata myös elokuvateattereissa Vares- elokuvan roolissa. Mitä kuuluu? Kiitos hyvää. Kiirettä riittää johtuen monista työprojekteista ja arki onkin aika hektistä tällä hetkellä. Toimin kiinteistönvälittäjänä ja teen juontokeikkoja ja edustuksia. Toimin myös kuntosalilla ohjaajana. Lisäksi koordinoin lätkäpeleissä toimivaa Dennis Icegirls- ryhmää, joka on oma shownumeronsa. Eli paljon on erilaisia asioita koko ajan päällä. Tuo kiinteistönvälittäjän työ on ehkä minulla se ns. normaali duuni. Olen sitä tehnyt nyt kolmisen vuotta ja juuri nyt kiinteistönvälitys on tosi haastavaa työtä johtuen paljolti yleisestä taloustilanteesta maailmalla. Edustuksia taas teen esimerkiksi erilaisten yritysten messuosastoilla. Olet tehnyt paljon juontotöitä. Tunnetko erityistä vetoa juuri niihin? Onhan minulla kai luontainen kyky toimia julkisuudessa, mutta ei minulla mitään pakottavaa tarvetta ole sinne päästä. Juontajan työ on ammatti, jota ei välttämättä aina tehdä julkisuudessa. Olen itse asiassa iloinen siitä, että minulla tosiaan on paljon sellaisia töitä, joiden takia ei tarvitse julkisuudessa olla. Olisin saanut enemmänkin esimerkiksi TV- töitä, mutta olen osannut sanoa myös ei monelle projektille. Ja valitettavasti edelleen on monella ihmisellä se käsitys, että esiintyvä taiteilija ei tee oikeaa työtä. Olet mukana syksyllä ensi-iltansa saavassa Vares- elokuvassa? Minulla on tosiaan Vares Pimeyden Tango- elokuvassa rooli. jossa esitän Donna- nimistä naista. Se taisi olla Markus Selinin idea, hän tokaisi että hei, sä sovit tuohon rooliin. Se koko juttu tuli minulle ihan puskista. Mietin asiaa tarkkaan ja tutustuin rooliin. Ajattelin lopulta sitten kuitenkin suostua. En ole kyllä vuosiin panikoinut mitään niin paljon kuin ensimmäistä kuvauspäivää. Kaikki muuthan olivat tehneet niitä juttuja aina, ja sitten mukaan hyppää tällainen random- tyyppi. Lopulta se oli kuitenkin todella kivaa ja rentoa puuhaa. Juonnat pian alkavan sarjan Tanssi Peppu Pieneksi? Se on ohjelma, jossa yhdistyvät kaksi asiaa, painon pudotus ja tanssi. Mukana on yhdeksän kilpailijaa, jotka laihduttavat, kuntoilevat, syövät terveellisesti ja opettelevat koreografin ja oman tanssiparin johdolla uusia tanssityylejä. Menestymiseen kisassa sitten vaikuttavat tasapuolisesti pepun pienennys ja tanssitaito. Ehkä minut otettiin mukaan tähän juontajaksi sen takia, että olen itse kilpatanssija ja olen ennenkin tehnyt juontotöitä, ja siinä mielessä oikeanlainen henkilö tällaiseen ohjelmaan. Paritanssitaitosi? Väittäisin, että olen aika hyvä tanssija, koska olen kilpaillut kuusitoista vuotta SM- tasolla. Siellä kovimmassa sarjassa paras koko suomi tanssii Tällä palstalla haastattelemme suomalaisia julkisuuden henkilöitä; miten tanssi ja musiikki kuuluvat heidän elämäänsä sekä miten he kokevat sen merkityksen. sijoitus on kymmenes. Tanssin sekä lattareita että vakiotansseja. Ulkomailla kilpailtaessa menestyimme yleensä kotimaata paremmin ja päihitimme suomalaisia huippujakin. Käytkö lavatansseissa? En käy. Joskus juhannuksen aikoihin olen käynyt jossain talolla tansseissa, mutta en muuten. Kun on ollut pitkään kilpatanssija, niin ei oikein osaa huvikseen tanssia humppaa ja sen sellaista. Ja kun tansseissa menisi jonkun kanssa parketille, niin sitten pitäisi suostua kaikkien kanssa. Ja jos tanssin, niin tanssin yleensä oman mieheni kanssa. Musiikkimakusi? Olen kaikkiruokainen. Kaikki käy rokista klassiseen. Lola Wallinkoski juontaa 18.9 alkavaa Tanssi peppu pieneksi ohjelmaa. Se on kilpailuohjelma, jossa laihduttaminen sujuu kuin tanssi. Osaavien ravintoasiantuntijoiden ja ammattilaistanssijoiden käsissä yhdeksästä kilpailijasta tehdään todellisia parkettien partaveitsiä tai tanssisalonkien kuningattaria. Tähtituomareina nähdään Anu Saagim, Osku Heiskanen, Niko Nousiainen. HALLOWEEN Lieto hyytävän hauska tanssii tanssileiri kaikenikäisille Turun seudulla! Hurjan hyvä opetus Tule yksin, kaksin tai porukalla, et tarvitse omaa paria! Alkeet Alkeisjatko Jatko Tanssikoulu TanssiAalto Oppimisen riemua hulvattomassa seurassa! Oulu Raahe Pulkkila Tornio Rovaniemi Tanssileirit ja -tapahtumat ympäri Suomen suomen media&action 18 SUOMIVIIHDE LEHTI 3/2012 Katso lisää netistä ja tule valloittaville tunneillemme!

19 käy tanssimaan Käy Tanssimaan -palsta esittelee paritanssia tanssinopettajien ja tanssinohjaajien näkökulmasta. Artikkelien kirjoittajina tulevat toimimaan pitkän linjan tanssinammattilaiset ja ohjaajat Suomen Tanssinopettajain liiton opettajien, Suomen Seuratanssiliiton ohjaajien sekä Oulun seudun ammattikorkeakoulun kasvattien tanssinopettajien joukosta. Artikkelit lähestyvät seuratanssia eri lähtökohdista ja luvassa on mielenkiintoisia juttuja tanssinopetuksellisista asioista, tanssista kuntoilumuotona, tanssilajien kehittymisestä jne. Lukijat saavat lisäksi tutustua artikkelien kirjoittajiin, sillä jokaista kirjoittajaa on pyydetty lyhyesti esittelemään itsensä ja omaa toimintaansa seuratanssin parissa. Palstan koordinaattorina toimii Liisa Kontturi-Paasikko. teksti ja kuva: päivi viiri tanssi on näkyvää musiikkia Seuratanssin rikkaus on vaihtuvissa tanssipareissa, vapaasti valittavassa tanssityylissä ja vapaassa viennissä. Vapaalla viennillä, vaihtuvien parien kanssa, on kuitenkin haastavampaa toteuttaa monimuotoisia kuvioita ja teknisiä yksityiskohtia kuin ennalta koreografioiduissa tansseissa vakituisen parin kanssa. Tanssinopettaja (AMK) Olen tanssinut lava- ja rock n swing-tansseja aktiivisesti vuodesta 1995 ja tanssin opetuksella olen elättänyt itseni vuodesta 2008 lähtien. Tanssinopettajaksi valmistuin Oulun AMK:sta vuonna Itselleni merkittävimpiä saavutuksiani tanssin saralla ovat olleet tanssin opettajaksi valmistumisen lisäksi Miss Paritanssi -seuraamistaitokilpailun voitto Aktiivinen tanssiharrastukseni on viime vuosina vähentynyt lähinnä maantieteellisistä syistä: tanssin ensimmäiset 10 tanssivuottani Etelä-Suomessa, mutta nykyään asun Keminmaalla. Seuratanssin harrastuksella on silti edelleen tärkeä rooli elämässäni. Uusimpia innostavia tanssilöytöjäni ovat west coast swing ja slow drag / blues / swedish foxtrot. Tanssiessani pidän tärkeimpänä miellyttävää parikontaktia, luovaa tanssimista sekä parista, yhteisestä liikkeestä ja musiikista nauttimista. Suosikkitanssilajejani ovat tango, lindy hop, vauhdikas foksi, hidas valssi ja kaikenlainen musiikkia ilmentävä, kaavoista vapaa tanssi. Mieluisia opetusaiheita minulle ovat, edellä mainittujen lisäksi, mm. vienti/seuraaminen. Tanssinopettajana toivon voivani lisätä tanssin iloa ja luovuutta ja vähentää suorittamista tanssiparketeilla. Musiikkia monipuolisesti ilmentämällä tanssista voidaankin saada kiinnostavampaa ja nautinnollisempaa ilman vaativia tekniikoita tai ennakkoon harjoiteltuja haasteellisia kuvioita. Jokainen saa musiikista jotain, kukin omalla tavallaan, kuulijan musikaalisuuden asteesta riippumatta. Kaikki kuulevat musiikista vähintään erilaisia tunnelmia. Jokainen saa musiikista jotain, kukin omalla tavallaan, kuulijan musikaalisuuden asteesta riippumatta. Kaikki kuulevat musiikista vähintään erilaisia tunnelmia. Ja niin kuin musiikki on kaikille, niin myös tanssi on kaikille; ei tarvitse osata oikeita askeleita, eikä tarvitse tietää musiikin teoriasta mitään voidakseen nauttia tanssimisesta. Tanssin ja musiikin perusasioiden ymmärtäminen kuitenkin helpottaa parin kanssa tanssimista. Yhteinen rytmikäsitys on jo hyvä perusta onnistuneelle tanssille parin kanssa. Tanssin ja musiikin yhteys on kuitenkin paljon muutakin kuin musiikin rytmiin liikkumista. Kun muusikot esittävät kappaleen soittimillaan ja laulaja laulamalla, seuratanssija esittää saman tanssin keinoin. Tanssissa musiikin eri elementit tulevat konkreettisiksi; liikkeestä tulee näkyvää musiikkia. Musiikin mukaan liikkuessaan jokainen saa mahdollisuuden musisoida, musikaalisuuden asteestaan riippumatta. Tanssin ja musiikin yhteys on kuitenkin paljon muutakin kuin musiikin rytmiin liikkumista. Tanssiminen voi tapahtua täysin vapaamuotoisestikin, mutta seuratanssitilanteissa yleisesti tunnettujen tanssilajien osaaminen helpottaa parin kanssa tanssimista. Tanssilajit taas ovat syntyneet ilmentämään juuri kulloisenkin musiikkilajin luonnetta. Musiikin lajinomaisten tunnusmerkkien tunnistaminen musiikista helpottaa tanssilajin valintaa ja auttaa näin toteuttamaan musiikkiin sopivaa liikkumistyyliä, vaikka tanssijuus ja musikaalisuus olisi vasta heräilemässä. Mitä enemmän tanssija tietää musiikista, sitä syvemmälle hän pääsee musiikkiin, jolloin hän kykenee myös ilmentämään tanssissaan paremmin eri kappaleiden luonnetta ja yksityiskohtia. Ei ulkoa päin annetusti, vaan itsestä sisältä kummuten. Tätä tapahtuu jokaisella jossain määrin aivan luonnostaankin - tiedostamattomasti, mutta musiikin teoriaan tutustumalla tanssija voi avata itselleen aina vain uusia portteja musiikin kiehtovaan maailmaan. Tanssin ja musiikin liitto on siis kiistämätön, mutta tästä huolimatta paritanssijoille - ja varsinkaan suomalaisen seuratanssin harrastajille - ei ole ollut tarjolla musiikin teorian tietolähdettä heidän omiin tarpeisiinsa. Tämän puutteen paikkaa nyt Seuratanssijan musiikkitietosivusto, nettisivusto musiikin teoriasta seuratanssin näkökulmasta. Seuratanssijan musiikkitietosivusto antaa niin aloittelevammille kuin kokeneemmillekin seuratanssijoille mahdollisuuden lisätä musiikin tuntemustaan ja näin kehittää musikaalisuuttaan. Myös tanssimuusikot saattavat löytää sivustolta hyviä vinkkejä ohjelmistonsa kehittämiseen tanssijoita palvelevampaan suuntaan. Seuratanssijan musiikkitietosivusto: - Kaikille avoin ja maksuton musiikkitietouden hakusivusto netissä - Suunnattu seuratanssin harrastajille, tanssinopettajille ja tanssimuusikoille - Opinnäytetyö, Päivi Viiri, Oulun seudun ammattikorkeakoulu, tanssinopettajan opintolinja, Osoite: TANSSI Henkilökuva päivi viiri (OS. REINIKKA) TANSSIKURSSIT Kiviniityn lukio, Kokkola Pe ALKEISJATKO Foksi / Fusku Bolero / Cha Cha JATKO Bolero Hidas valssi Fusku Salsa Huippuopetus! Sari & Jari Aaltonen Tanssikoulu PIRJO KÄRNÄ Huippuluokan lavatanssin opetus on alkanut. Aloita ihana tanssinharrastus nyt... Su klo Malmin Työväentalo (Takaniitynkuja 9, Hki Ti klo Malmin Työväentalo Ke klo Tanhuhovi (Hankoniementie 50, Lohja) To klo KARJALATALO (Käpylänkuja 1, Hki) Seuraa www sivujamme - TULOSSA TÄHTIOPETTAJIA Tiedustelut: Tanssikoulu Pirjo Kärnä puh /

20 TANSSI sal jaana faruk EVa Markku juha teksti: sanna heinonen / kuvat: yle TV2, jussi nahkuri Sinkkutansseissa etsitään sitä oikeaa Tanssillinen reality- sarja pyöri TV2:n kesäohjelmistossa ja kiersi Suomen lavoja. Tanssilava täyttyy uteliaista katsojista. Tavallisuudesta poiketen lavan etuosassa ei kuitenkaan pyörähtele mitä vain pareja, vaan se on varattu kolmelle parille kerrallaan. Vieressä pyörivät televisiokamerat. Kyseessä on TV2:n uutuusohjelma Sinkkutanssit, jota tehtiin ja esitettiin televisiossa viime kesänä. Ohjelman isä Anssi Repo kuvaa sarjaa tanssiliseksi reality-ohjelmaksi, jossa sinkut etsivät tanssiparia, tai enemmänkin paria tanssin kautta. Ohjelmassa nähtiin 12 jaksoa. Päärooleissa oli 3 nais- ja kolme miessinkkua, joille kullekin oli joka jaksossa kaksi ehdokasta pariksi. Ideana on, että henkilöt sekä treffailevat että harjoittelevat tanssia yhdessä. ohjelman Päähenkilöt löytyivät helposti Revon mukaan jo yhden valmiiksi tehdyn ohjelman perusteella hän huomasi että juttu toimii. - Ihan ekasta kerrasta huomasi, että nyt syntyy jo sutinaa! Repo uskoo, että ohjelmasta voi löytää kumppanin, siinä missä mistä tahansa muualtakin. - Onhan näissä ihmisissä jotain samaa, jotka hakeutuvat tällaiseen. Tavallaan pidän silti ihmeenä, jos yksikin oikea pari syntyy tästä. Se on silti mahdollista! Ohjelma on suunnattu nuoremmalle väelle ja ihmisille, jotka ovat tottuneet katsomaan reality-sarjoja. Täysin aitoa kuvaa tanssilavakulttuurista ei kuitenkaan ohjelman mukana välity, sillä tanssi on vain osa ohjelmaa. Tanssiminen on ihanaa, kun aurinko laskee, taustalla soi hyvä musiikki ja mies osaa viedä niin, että voi vain antautua tanssimaan. Ei ole uusi kesäillan valssi Ohjelmaa on paljon kritisoitu siitä, että se ikään kuin korvasi Kesäillan valssin. Vastaako ohjelma kesäillan valssia? - Kyllä, mutta ei lainkaan. Tämä ei pyri vastaamaan siihen tarpeeseen Repo on ollut vuosia mukana tekemässä kesäillan valssia, ja ohjelman lopettaminen harmittaa myös häntä. - Onhan se sääli, että sellainen millä oli valtavasti katsojia lopetetaan. Sekin ohjelma oltaisiin voitu tehdä uudella tavalla. Sinkkutanssit- ohjelman toiveissa on silti rohkaista myös tanssimaan. - On hienoa, jos joku tajuaa ohjelmaa katsoessaan, että noihan oppii oikeasti tanssimaan jo vain kahden tanssitreenin perusteella. Rohkeat tanssijat Ohjelmassa toimivat tanssinopettajina Tanssii tähtien kanssa sarjastakin tutut Sutu Markkanen ja Janne Talasma. - Yleensä en sano ei, kommentoi Sutu mukaan lähtemistään Molemmat iloitsevat siitä, että saavat olla luomassa kokonaan uutta formaattia. Tanssii tähtien kanssa sarjasta ohjelman erottaa se, että tässä ollaan monen parin kanssa, eikä tehdä suoraa lähetystä, joten rytmi on erilainen. Talasma kehuu ohjelman miehiä. - Täytyy sanoa, että he ovat todella rohkeita ja avoimia Sutua harmittaa, että ulkonäköpaineet ovat esteenä jonkun tanssiharrastukselle. Etenkin, kun tanssi on laji, jossa on helppo kasvattaa omaa kuntoa. - Muhun on kohdistunut aika paljon ulkonäköarvostelua, kun en ollut enää kisakunnossa Tanssii tähtien kanssa ohjelmassa. Aluksi luin nettikeskusteluja, mutta nykyään en enää tee sitä. Nykyään Sutulle reagoidaankin niin, että on ihanaa nähdä normaali nainen tanssimassa. Opettajien mukaan tanssiin lähtiessä oma asenne on tärkeintä. - Maltti pitää olla mukana. Ja naisille voin sanoa, että jos saa miehen tanssimaan, kannattaa malttaa olla myös hiljaa tanssiessa, jutella voi tanssin jälkeenkin, toteaa Talasma. Parinsuhteen hakemisen ohjelmasta tanssinopettajat uskovat toimivan. Tanssissa pääsee lähelle ja voi koskettaa helposti. Kahden sekunnin harkinta-aika Juha lähti sinkkutansseihin oltuaan kaksi kuukautta lomailemassa Thaimaassa. Palattuaan Suomeen hänen silmiinsä osui TV2:en mainos, jossa kysyttiin, tahdotko oppia tanssimaan ja treffailla. - Mietin noin kaksi sekuntia ja totesin, että joo, tahdon. Tanssi ei ollut Juhan omin urheilulaji, mutta liikuntaa ja teatteria harrastaneelle miehelle taito oli melko helppo oppia. Juha oli kuitenkin käynyt lavatanssikurssin kerran kokonaan, ja entisen tyttöystävän kanssa puoliväliin. Kokemusta oli tullut myös sukujuhlista ja pienemmiltä lavoilta. - Ohjelmassa on oppinut todella nopeasti paljon, hän kertoo. Juhalle Sinkkutanssit antoivat paljon uusia ystäviä. - Pääsin näkemään hienoja lavoja ja deittailemaan upeita mimmejä. Olin suurella sydämellä mukana. - Eihän tiedä, mitä kuvausten jälkeen tapahtuu. En ainakaan ajatellut viettää loppuelämääni sinkkuna, Juha kertoo. Koskaan ei tiedä mistä löytää oikean Salla näki ilmoituksen kaverin seinällä Facebookissa. Hän oli ollut sinkkuna jonkin aikaa ja harrastanut tanssia jonkin aikaa. - Moni kaverikin sanoi heti, että minun pitäisi mennä Salla oli käynyt muutaman peruskurssin tanssia kesällä kerran tai kahdesti kuussa lavalla. Tanssi on hänelle hauskaa ajanvietettä. Myös iskelmämusiikki on naisen mieleen, suosikkibändeinä esimerkiksi Varjokuva ja Matti ja Teppo. Salla on yleensä saattanut matkustaa pidemmällekin näkemään suosikkinsa. - Tanssiminen on ihanaa, kun aurinko laskee, taustalla soi hyvä musiikki ja mies osaa viedä niin, että voi vain antautua tanssimaan, hän kuvailee. Ohjelman tekeminen on ollut hänelle todella hauskaa, mutta hän uskoo, että seuraavalla kaudella olisi vielä paljon helpompaa, kun ohjelma on tullut tutuksi. Erityisesti hän kehuu tanssinopettajia. - He ovat tehneet tilanteet rennoiksi tv-kameroista ja uusista miehistä huolimatta. Nyt olen myös oppinut itselleni uusia tansseja, kuten salsaa, Salla sanoo. Hänkin uskoo, että Sinkkutansseista voisi löytää elämänkumppanin. - Eihän sitä koskaan tiedä, missä se oikea tulee vastaan! Kaikkea pitää kokeilla. Suomen Seuratanssiliitto SUSEL ry SUSEL on valtakunnallinen seuratanssia ja tanssikulttuuria vaaliva ja kehittävä yhdistys Suomessa. Lähes 60 jäsenseuraa ympäri maan Katso netistä lähin tanssiseura ja osallistu alueesi seuratoimintaan. Tule mukaan ja hyödy jäseneduista. Aloita tanssiharrastus ja nauti seuratanssin monipuolisista hyvistä terveysvaikutuksista! Seuratanssiohjaajakoulutukset SUSEL on merkittävin seuratanssiohjaajakouluttaja. Koulutusvalikoimassa perus- ja jatko-ohjaajakoulutukset sekä päivitys- ja teemakoulutukset. Tutustu toimintaan, jäsenseuroihin, etuihin ja koulutuksiin 20 SUOMIVIIHDE LEHTI 3/2012