Rauno Pietiläinen Jaana Ågren Jaana Virtanen. Hyvinvointi, matkailu ja kuntoutus Näkymiä Länsi-Lapissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Rauno Pietiläinen Jaana Ågren Jaana Virtanen. Hyvinvointi, matkailu ja kuntoutus Näkymiä Länsi-Lapissa"

Transkriptio

1 Rauno Pietiläinen Jaana Ågren Jaana Virtanen Hyvinvointi, matkailu ja kuntoutus Näkymiä Länsi-Lapissa Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja Sarja A: Raportteja ja tutkimuksia 3/

2 Hoiva- ja hoitotyön innovaatio-, teknologia- ja opetusyksikkö projekti Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Loppuraportti Rauno Pietiläinen, Jaana Ågren ja Jaana Virtanen JULKAISIJA PUBLISHER Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu PL KEMI puh (0) Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu ja tekijät Taitto: Pia-Maria Lausas ISBN (pdf) ISSN

3 Sisältö 1 Johdanto 6 2 Hyvinvointi ja hyvinvointimatkailu Matkailussa käytettäviä terveyspalveluita Suomalaisten kylpylöiden terveyspalvelut Alueella toimivien fysioterapiayrittäjien näkökulmia Alueella toimivien matkailuyrittäjien näkökulmia 18 3 Kuntoutusnäkökulma hyvinvointipalveluihin Kuntoutuslaitoksien kehitys Sairaaloiden kuntoutustoiminnan kehityslinjoja Pienten ja keskisuurten fysioterapiayritysten kehitys Kuntoutustoiminta Länsi-Pohjan alueella 25 4 Matkailua ja kuntoutusta yhdistävät hyvinvointipalvelut 4.1 Mind-body terapiat Mielikuvahoidot Musiikki Huumori Jooga Chi kung ja tai chi Biofeedback Meditaatio Tarinat Muut 28

4 4.2 Energiahoidot Magneettihoidot Parantava kosketus Reiki Akupunktio Refleksologia 4.3 Manipulaatioon ja kehon käsittelyyn pohjautuvat hoidot Hieronta Liikunta Aktiivinen lihasrentous 4.4 Biologiaan pohjautuvat hoidot Aromaterapia Yrtit Funktionaalinen ravinto 4.5 Hoitojen soveltuvuus liiketoimintaperusteiseen palvelutuotantoon 52 5 Yhteenveto ja suositukset jatkotoimenpiteistä 54 Lähteet 60 Liitteet Liite 1: Selvityksessä arvioidut suomalaiset kylpylät Liite 2: Fysioterapia-alan yrittäjien haastattelurunko Liite 3: Elävän meren keidas

5 Tiivistelmä Tässä selvityksessä kartoitetaan hyvinvointimatkailun, kuntoutuksen ja alueen väestön omaehtoiseen hyvinvoinnin (wellness) edistämisen kehittämisen mahdollisuuksia Länsi-Lapin alueella. Selvityksen tarkoituksena on etsiä hoito- ja hoivatyön alueilta matkailun kehittymistä tukevaa jatkoprojektia. Raportissa selvitetään matkailussa käytettäviä hyvinvointipalveluja sekä alueella toimivien fysioterapia- ja matkailuyrittäjien näkökulmia ja kehittämistarpeita. Lisäksi selvityksessä arvioidaan Suomen kuntoutuslaitosten ja kuntoutusalalla toimivien palveluyrittäjien toiminnan kehitystä sekä julkisen sektorin että yrittäjien näkökulmista. Selvityksessä kuvataan tutkimustiedon valossa matkailua, kuntoutusta ja hyvinvointiajattelua yhdistävien hoitomuotojen sisältöä ja vaikutusta. Lopussa tehdään yhteenveto ja esitys jatkoprojektiksi Länsi-Lapin alueella. Raportissa suositellaan sellaista jatkoprojektia, missä kehitetään matkailijoiden, kuntoutusasiakkaiden sekä alueen väestön hyvinvointia edistäviä vaihtoehtoisiin tai täydentäviin hoitomuotoihin perustuvia palvelupaketteja. Jatkoprojektissa voidaan hyödyntää alueen sosiaali- ja terveysalan, kaupan ja kulttuurin sekä tekniikan alan osaamista. Projektin päärahoittajana on ollut Lapin Liitto ja projekti kuuluu aluekeskusohjelmiin. Avainsanat: matkailu, hyvinvointi, wellness, kuntoutus, vaihtoehtoiset hoitomuodot, täydentävät hoitomuodot 5

6 1 Johdanto Projektin lähtökohtana on ollut löytää sopivaa yhteistä toimintakenttää aluekehitysohjelmien, hoiva- ja hoitotyön sekä koulutuksen välille. Hoiva- ja hoitotyön innovaatio-, teknologia- ja opetusyksikkö -projektin selvitysvaiheen tarkoitus on ollut kartoittaa näitä yhdistäviä tekijöitä ja löytää esitykset konkreettisille jatkokehityshankkeille. Projektin suunnitteluvaiheessa keväällä ja alkusyksystä 2007 todettiin, että uusi aluekeskusohjelmakausi tuo muutoksen myös hyvinvointipalveluiden kehittämistyöhön. Elinkeinotoiminnan harjoittajien, innovaatio- ja kehittämistoiminnan asiantuntijoiden sekä kouluttajien tulisi löytää entistä paremmin toisensa. Hyvinvointialojen alueellinen merkitys on kasvamassa. Alat nähdään entistä merkittävämpänä elinkeinotoiminnan muotona ja työllistäjänä. Tästä osoituksena on mm. valtakunnalliset kehittämisohjelmat, kuten aluekeskusohjelma tai erilaiset alueelliset hyvinvointialan kehittämisverkostot kuten ITÄHYVÄ (Itä-Suomen hyvinvointipalvelujen yhteistyöverkosto). Kemi-Tornion vuoden 2007 aluekeskusohjelman toiminta- ja taloussuunnitelmakierroksen yhteydessä esille nousi Digipoliksen toiminnan laajentaminen uusille toimialoille siten, että hyvinvointiala nousi myös kehitettäväksi toimialaksi. Näistä taustatekijöistä johtuen järjestettiin neuvottelut Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskuksen, Digipolis Oy:n, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin edustajien kesken hyvinvointialan kehittämishankkeen valmistelemiseksi. Projektin käynnistämisen alkuvaiheille on tyypillistä eri toimijoiden tarpeiden monimuotoisuus (kts. esim. Anger et al 1989, Marttala et al 1999). Niin oli myös tässä projektissa. Hankkeen perustamisvaiheessa Digipolis näki erityisen tärkeänä pilotointiympäristön ja etabloitumisympäristön synnyttämistä hoitoalojen teknologiayrityksiä varten sekä hoitoalan yrityksien saamisen mukaan yrityshautomotoimintaan. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu puolestaan painotti sosiaali- ja terveysalojen elinkeinotoiminnan edistämistä terveysteknologian ja palveluyrittämisen alueilla sekä harjoittelupaikkojen luomista liiketoimintaperiaatteilla toimiviin yrityksiin. Kemi-Tornio -alueen kehittämiskeskuksen erityistavoitteena oli yksityisen palvelutuotannon edistäminen sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämisessä, uusien työpaikkojen luominen hoiva-aloille sekä alueen imagon 6

7 kehittymisen edistäminen. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin erityistarpeena oli opetussairaalan kehittäminen ja mitoituksen testaaminen. Alueen toimijat päättivät käynnistää projektin, jonka tavoitteena oli alueellisen hoivaja hoitotyön innovaatio-, teknologia- ja opetusyksikön hankekokonaisuuden suunnittelu ja koordinointi. Hanke perustettiin jatkoprojektien valmisteluhankkeeksi ja se päätettiin toteuttaa vuoden 2007 aikana. Tämän jälkeen varsinaiselle kehittämishankkeelle päätettiin hakea rahoitus erikseen toimintaan soveltuvista lähteistä. Koska hanke päästiin käynnistämään melko myöhään, sille haettiin jatkoa maaliskuuhun 2008 saakka. Hanke toteutettiin osana Kemi-Tornion aluekeskusohjelmaa. Hankkeen hallinnoijana toimi Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu. Ensimmäisessä ohjausryhmän kokouksessa valittiin ohjausryhmän jäsenet sekä keskusteltiin valmistelevan projektin suunnitelmasta ja tavoitteista. Ohjausryhmän puheenjohtajaksi valitiin Leena Leväsvirta Kemi-Tornion ammattikorkeakoulusta. Varapuheenjohtajaksi valitiin Riitta Luosujärvi Länsi-pohjan sairaanhoitopiiristä. Jäseniksi valittiin Kimmo Heikka Digipolis Oy:stä sekä Jukka Kujala kehittämiskeskuksesta. Ohjausryhmän asiantuntijoina projektissa toimivat Rauno Pietiläinen, Jaana Ågren ja Jaana Virtanen. Projektin käynnistyspalaverin yhteenvetona voidaan todeta, että toimijoilla oli yhteinen tahto edistää hoiva- ja hoitotyön yrittäjyyden ja osaamisen kehittymistä siten, että siitä hyötyy koko alueen väestö, erityispalvelujen tarpeessa olevat sekä matkailijat. Käynnistyspalaverissa todettiin myös, että nopeimmin tuloksia saadaan palveluyrittämisen sektorilla, sillä teknologiayrityksien synnyttäminen vaatii aikaa. Kokouksessa tuotiin myös esille se, että aikaisempien projektien tulokset, esim. vanhusten hoidon ja ehealthin alueella, pitäisi saada elämään myös tässä projektissa. Koska hyvinvointiteknogian ja sosiaali- ja terveysalojen yhteyksistä oli jo kokemuksia ja koska alueellisessa elinkeinoelämän kehittämisessä matkailulla on tärkeä merkitys, päätettiin projektin ensimmäisessä vaiheessa suuntautua siihen ja tutkia hyvinvointialojen mahdollisuuksia tukea tämän toimialan kehitystä ja samanaikaisesti edistää väestön hyvinvointia. Kemi-Tornion alueella on merkittävää kansainvälistä matkailutoimintaa erityisesti Lumilinnan ja Sammon tuotteiden ympärillä. Näiden tuotteiden tukemiseksi on alueelle syntynyt myös erilaisia ohjelmapalvelu- ja elämysmatkailutuotteita. Alueen matkailijavirrat ovat kasvaneet viime vuosina voimakkaasti myös Haaparanta-Tornion alueen kaupan ja palvelun kehittymisen vuoksi. Kemin kaupungilla on suunnitteilla yhteistyössä YIT:n kanssa Sarius niminen kylpylähanke (http://www.digipolis.fi/web/viewer.php, 03.12,2007). Nämä olivat niitä toimintaympäristön kehitystekijöitä, jotka ohjasivat projektia alkuvaiheessa suuntaamaan pyrkimyksiään selvittää hyvinvointialojen mahdollisuuksia edistää alueen matkailua ja väestön hyvinvointia. 7

8 2 Hyvinvointi ja hyvinvointimatkailu Terveyspsykologian näkökulmasta hyvinvointi- tai wellness-käsitteellä tarkoitetaan tilaa, missä ihminen on suhteellisen vapaa sairauksista ja hänellä on aktiivinen ja positiivinen asenne oman terveydentilansa edistämiseen (Friedman & Di Matteo 1989, 64-66). Sillä ei suinkaan tarkoiteta täysin sairaudesta vapaata tilaa, koska kenellä tahansa ihmisellä saattaa olla akuutteja ja piileviä sairauksia aktiivisesta hyvinvointisuuntautumisesta huolimatta. Oleellista wellness-ajattelussa on ihmisen pyrkimys tehdä positiivisia tietoisia terveysvalintoja, kuten liikkua säännöllisesti, syödä terveellisesti, välttää tupakointia sekä seurata aktiivisesti terveydentilaansa. Friedman & Di Matteo (1989, 64-66) korostavatkin, että wellness-orientoituneet ihmiset keskittyvät omiin yksilöllisiin tarpeisiinsa ja kuuntelevat kehoaan terveytensä edistämiseksi sekä he kokevat itsevastuullisuutta terveytensä edistämisessä. Wellness-suuntautuneille ihmisille wellness on ideaalitila, johon ihminen pyrkii sitä koskaan saavuttamatta. Tavoitellaan sairauksien ehkäisyä, missä aktiivinen pyrkimys tai yrittäminen ihannetilaan pääsemiseksi on keskeinen elementti. Wellness-ajattelu lähtee hyvinvoinnin kokonaisvaltaisesta kokemisesta. Terveyspsykologian lähtökohta ihmisen ymmärtäminen biopsykososiaalisena kokonaisuutena on yleisimminkin ottaen psykologian, erityisesti soveltavan kliinisen psykologian orientoitumisperusta (kts. esim. Plante 2005). Biopsykososiaalinen ajattelutapa näkee ihmisen käyttäytymisen kokonaisuutena, johon vaikuttavat sekä biologiset, sosiaaliset sekä psykologiset tekijät. Tällaista näkökulmaa voidaan kutsua myös holistiseksi, joskin tällöin siihen voidaan joutua liittämään jopa hengellisiä ts. spirituaalisia tekijöitä. Tässä merkityksessä spirituaalisuudella tarkoitetaan niitä oleellisia elämänvoimia, jotka motivoivat, ja vitalisoivat ihmisen olemassaoloa (Swinton 2001, 14). Tämän näkökulman mukaan spirituaalisuus on se erityinen tapa, jolla yksilöt ja yhteisöt reagoivat hengen olemassaoloon. Sitä voidaan pitää jonkinlaisena elämän merkityksiä antavana energiana (Swinton, 2001, 15). Useimmiten siihen liitetään ihmisen elämänsuuntautumista ja arvoja muokkaavat elementit, elämän tarkoituksen etsiminen, tietynlainen suhde muihin ihmiseen ja kosmokseen, jumalsuhde, elämänvoima, eheyttävät energiat, oman itsensä ylittävien voimien henkilökohtainen kokeminen sekä toivo (Meier 2005, 45-47). 8

9 Wellness-toiminta elinkeinotoimintana on liiketoimintaa, missä hyvinvoinnin kokemisen kesto, syvyyden ja laadun arviointi jäävät useimmiten yksilöllisen viihtymisen kokemisen tasolle. Viihtymisen kokeminen lisää todennäköisyyttä, että ihminen palaa uudelleen viihtymisen aiheuttajan lähteille. Vaikka hyvinvointimatkailun yhteydessä saatetaan puhua spirituaalisuudesta toiminnan yhtenä tavoitteena, jää se vain yleisimmin markkinoinnin ammattilaisten puheeksi, koska esim. elämän tarkoituksen kohtaaminen on useimmiten enemmän ahdistuksien kohtaamisen tie, jolla ei ole mitään tekemistä viihtymisen ja viihteen kanssa. Viihdettä ja viihtymistä voidaan pitää jossakin mielessä, jopa spirituaalisen kasvun kääntöpuolena tai kasvun esteenä. Kuitenkin hyvinvointiin liittyvässä liiketoiminnassa esim. tarkasteltaessa kylpylöiden historiaa, viihtyminen ja viihde ovat olleet ja ovat edelleen ihmisten hoitoihin hakeutumisen keskeinen motiivi (Suonranta ja Tyni 2005, 8). Liiketoiminnan näkökulmasta hyvinvointi- tai wellness-ajattelulla tuotetaan sellaisia kaupallisia palveluita, joilla ihminen voi helpottaa myönteisten terveysvalintojen tekemistä. Suonranta ja Tyni (2005, 43) kuvaavat hyvinvointimatkailun lähtökohtia sellaisiksi, että siinä sairaus ja hyvinvointi nähdään jatkumona, jonka toisessa päässä ovat ennenaikainen kuolema ja akuutit sairaudet, joissa tarvitaan erilaisia hoitomuotoja (sekä myös hyvinvointi mallia) ja toisessa päässä ovat ihmisen tietoisuuden kasvu ja oppiminen (Suonranta ja Tyni 2005, 43). Suonrannan ja Tynin (2005, 45) näkemyksen mukaan kehon, sielun ja mielen elementit (fyysinen kunto, kauneudenhoito, ravitsemus, ruokavalio, lepo, mietiskely, henkinen aktiivisuus ja oppiminen) ja niistä itsenäisesti huolehtiminen edistävät ihmisen hyvinvointia ja terveyttä. Tässä ajattelussaan Suonranta ja Tyni lähestyvät terveyspsykologian tutkimusperinnettä ja sen määrittelyä hyvinvointi käsitteestä. He myös korostavat terveyspsykologisen ajattelun tapaan ihmisen omavastuullisuutta terveydestään (Suonranta & Tyni 2005, 44-45). Toisaalta he sisällyttävät käsitejärjestelmäänsä myös holistisia spirituaalisia elementtejä, kuten sielu, jolloin he liikkuvat myös holistisen ihmiskäsityksen alueella. Voidaankin sanoa, että tällaisessa ajattelussa kaikki on kaupan, jos asiakas haluaa siitä maksaa. Voi kuitenkin epäillä, kyetäänkö esimerkiksi sielunrauhaa myydä vai onko se yleensäkään kaupan? Suonranta ja Tyni (2005, 46-47) tarkentavat hyvinvoinnin määrittelyä kuvaamalla sen tilaksi, missä keho, sielu ja mieli ovat tasapainossa. Hyvinvointiin kuuluvat heidän mielestään sekä onnellisuuden hetkittäiset tuntemukset, mutta myös pitkän aikavälin tyytyväisyys. Heidän mielestään wellness ajatteluun pohjautuvissa palveluissa pyritään tyydyttämään ihmisen hedonistisia nautintoja ja tekemisen iloa yhdistämällä niitä sopivassa määrin (Suonranta ja Tyni 2005, 46-47). Riittääkö se sitten kehon, sielun ja mielen tasapainon saavuttamiseen, on mielestäni vaikea kysymys? Hyvinvointi- tai wellness-ajattelu ja siitä aiheutuva palvelun kysyntä ovat kasvussa. Wellness-matkailun kasvun syiksi Suonranta ja Tyni (2005, 49-57) arvioivat suurten ikääntyvien ikäluokkien halun ikääntyä elämänlaadusta tinkimättä, terveyteen liittyvien arvojen 9

10 lisääntymisen, aktiivisen terveyskäsityksen kasvun, työelämän kuormittavuuden lisääntymisen, työn ja vapaa-ajan suhteen muuttumisen, ns. luovien töiden lisääntymisen, terveystietoisuuden lisääntymisen, matkailijoiden kokemuksien kasvun sekä naisten aseman vahvistumisen yhteiskunnassa. Hyvinvointipalveluja etsiviksi asiakasryhmiksi Suonranta ja Tyni (2005, 66) kuvaavat ikääntyvät, omasta terveydestään huolehtivat, työssä käyvät ja työkykyään ylläpitävät, työntekijöittensä työkyvyn ylläpitämiseen panostavat yritykset, äärimmäisiä elämyksiä etsivät sekä lisääntyvä joukko ulkomaalaisia asiakkaita. Terveys- ja hyvinvointimatkailu eivät ole mitään uusia asioita. Matkailun edistämiskeskuksen (2005, 4) raportin mukaan länsimaisen terveys- ja hyvinvointimatkailun juuret ovat Kreikan ja Rooman kylpylöissä. Myös muissa kulttuureissa on harjoitettu kuumia kylpyjä kuten Aasiassa ja Maya kulttuurissa Väli-Amerikassa (MEK 2005, 4). Keski- Euroopassa kylpylämatkailulla on pitkät perinteet ja erityisesti 1600-luvulla se piristyi, koska yleisesti uskottiin veden mineraalien olevan hyväksi terveydelle (Suonranta et al 2005, 9). Nykypäivän hyvinvointimatkailun motiiveja voidaan etsiä myös kehittyneen ja globalisoituneen ympäristön tuottamista haittavaikutuksista kuten työpäivien suhteellisesta pituudesta, kuormittavasta elämäntyylistä, liikalihavuudesta sekä myös yleisen sosiaalisen hyvinvoinnin kasvun aiheuttamasta pidentyneestä elämänkaarestamme. Vaikka hyötyliikunta on vähentynyt niin arkipäivän hyvinvointi- ja liikuntapalvelut ovat lisääntyneet ja täydentävistä hoitomuodoista on tullut osa matkailun tuotepaketteja. (MEK 2005, 4). WTO:n ja YK:n määritelmien mukaan matkailu on toimintaa, jossa ihmiset matkustavat tavanomaisen elinpiirinsä ulkopuolelle ja oleskelevat siellä korkeintaan yhden vuoden. Tavanomaiseen elinpiiriin voidaan määritellä kuuluvaksi sellaiset kohteet, jotka ovat fyysisesti lähellä henkilön kotipaikkaa ja toisaalta ne kohteet, joissa henkilö käy säännöllisesti. Matkan tarkoitus voi olla vapaa-aikaan ja virkistykseen, sukulaisten ja tuttavien tapaamiseen, työhön, terveydenhoitoon, uskontoon liittyvä syy. (MEK 2005, 5). Terveysmatkailun määrittelystä on useita erilaisia painotuksia, mutta akateemisissa matkailututkimuksissa terveysmatkailulla tarkoitetaan kaikenlaisia oman terveyden ja hyvinvoinnin hoitamiseksi ja ylläpitämiseksi tehtyjä matkoja (MEK 2005, 7). Wellness -matkailutuotteella tarkoitetaan laadukasta matkailutuotetta, jossa asiakkaan henkilökohtaiset sekä ruumiin, mielen että sielun tarpeet on huomioitu. Palvelutuotannossa korostuvat rauhallinen, esteettinen ja ylellinen ympäristö. Tuotteessa on ripaus luksusta ja se on suunnattu aikuisille. Palvelun tuottaminen vaatii henkilökunnalta erityistä palvelualttiutta ja tietotaitoa. (MEK 2005, 11). 10

11 Kuviossa 1 on kuvattu terveysmatkailun luokittelua Suorannan ja Tynin (2005, 69) luokituksen mukaan. Terveysmatkailu Terveydenhoitomatkailu Hyvinvointimatkailu Lääketieteelliset toimet Tyky-matkailu Kuntoilu ja liikunta Kauneudenhoito Terveellinen ravinto Mietiskely Rentoutuminen Oppiminen Ympäristötietoisuus Sosiaaliset kontaktit Kuvio 1 Terveysmatkailun luokittelu (mukaeltu Suoranta et al, 2005, 69) Kuviossa 1 esitetään Suorannan ja Tynin (2005,69) terveysmatkailuun liittyviä käsitteitä ja niiden välisiä suhteita. Siinä terveysmatkailu (health tourism) määritetään laajasti matkustamiseksi kotipaikkakunnalta terveyteen liittyvien syiden vuoksi. Matkan tavoitteena voi olla terveyden parantaminen tai sen edistäminen ja matkan aikana osallistutaan parantaviin hoitoihin, menetelmiin, kursseihin tai muutoin terveyttä edistäviin tai parantaviin palveluihin. Terveysmatkailu nähdään yläkäsitteenä terveydenhoito-matkailulle ja hyvinvointimatkailulle. Terveydenhoitomatkailua ovat matkat, joiden aikana matkailija on lääketieteellisten toimenpiteiden kohteena. Hyvinvointimatkailu nähdään kokonaisuutena, johon kuuluu useita erilaisia palveluita ja tuotteita, jotka on tarkoitettu elvyttämään ja ylläpitämään mielen, sielun ja kehon hyvinvointia. Tyky matkailu, missä pyritään tukemaan jokaisen työelämässä mukana olevan työ- ja toimintakykyä työuran kaikissa vaiheissa, nähdään yhdistelmäksi terveydenhoito- ja hyvinvointimatkailua. Wellness tuote on osa hyvinvointimatkailua ja se voi pitää sisällään kaikenlaisia hyvinvointimatkailuun liittyviä palveluita ja usein myös kulttuurisen elämyksen. Terveysmatkailun jakaminen terveydenhoitomatkailuun ja hyvinvointimatkailuun on sosiaali- ja terveysalojen näkökulmasta hieman pulmallinen, koska ne molemmat sisältävät terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia edistäviä elementtejä. Terveydenhoitomatkailun rajoittaminen matkoihin, missä saadaan vain lääketieteellisiä palveluja, on jokseenkin kapea-alainen, mutta ymmärrettävä, jos palveluihin osallistuminen edellyttää esim. lääketieteellistä diagnoosia. Mutta pulmalliseksi tilanne tulee esim. arvioitaessa sellaisia matkoja, joihin ei ole lääkärin lähetettä, vaan kysymys on esim. psykologisten ongelmi- 11

12 en hoidosta ilman lääkärin diagnoosia. Toinen kysymys on se, eikö hyvinvointimatkailuun liitettävillä monilla palveluilla ole myös kiistattomia terveysvaikutuksia kuten esim. erilaisilla liikunta- tai ravintointerventioilla. Sosiaali- ja terveysalojen näkökulmasta palvelujen ennaltaehkäisevät vaikutukset ovat yhtä merkityksellisiä kuin hoitavat vaikutukset. Palvelujen käyttäjän näkökulmasta ei silläkään ole erityistä merkitystä, onko hän kuntoutuja, turisti vai vain alueella asuva henkilö. Oleellista on se, että hän saa luvattuja vaikutuksia. Erityinen merkitys onkin sillä, mitä luvataan ja millaiseen tietoon lupaukset perustuvat. Merkityksellisyys korostuu erityisesti, jos ihminen hakee palveluja esimerkiksi sairauksien hoitoon, kuntoutukseen tai esim. psyykkisen pahan olon kuten masennuksen tai ahdistuksen hoitoon. Silloin näissä tapauksissa toimenpiteiden pitäisi perustua tutkittuun tietoon. Hetkelliseen hyvään oloon tai arjen katkaisuun tähtäävät palvelut voivat olla enemmän viihteellisiä ja hedonistisesti suuntautuneita. Lisäksi palvelujärjestelmä voi tuottaa palveluja, joilla ei ole suoria terveyttä edistäviä vaikutuksia, mutta saattavat esim. vaikuttaa välillisesti sosiaaliseen hyvinvointiin ja terveyteen esim. uusien ihmissuhteiden syntyminen palvelujen tuottamisen prosessissa. Keski-Euroopassa luvatuista hoitojen tasosta keskustellaan. Monet suomalaisetkin matkustavat Itävallan ja Sveitsin Alpeille hemmottelemaan itseään erilaisilla eksoottisilla kylvyillä ja hoidoilla. Wellness- ja spa-hotellit kilpailevat erikoisilla hoitomuodoilla, joissa saatetaan luvata esim. ikuista nuoruutta tai rypytöntä ihoa. Keski-Euroopassa yritetään saada nyt epätervettä kilpailua kuriin testaajien avulla. Asiakkaita kehotetaan peräämään lääketieteellisiä todisteita hoitojen väitetyistä vaikutuksista. Itävallassa joka kolmas wellness-hotelli on EU-sertifikaatteja myöntävän Best Health Austrian mukaan vakavasti otettava. (http://www.mtv3.fi/uutiset/45min/jaksot.shtml?572912). 2.1 Matkailussa käytettäviä terveyspalveluita Outi Ponkala teki hoiva- ja hoitotyön innovaatio-, teknologia- ja opetusyksikkö -projektia varten keväällä 2007 selvityksen matkailussa käytettävistä palveluista ja palvelupaketeista. Selvityksen tulokset on kuvattu taulukossa 1. Taulukossa mainittuja palveluita on kohdennettu eri asiakasryhmille mm. ikääntyville, stressin haittavaikutuksista kärsiville, elämäntapaansa uusia ratkaisuja etsiville etc. Palvelujen tarjonnan erityispiirteinä on se, että niissä pyritään kokonaisvaltaiseen asiakaspalveluun sekä eri aistinjärjestelmien aktivoimiseen (visuaalisuus sisustuksessa, musiikki, makuelämykset, kosketushoidot etc). Ihmisen kohtaaminen kokonaisuutena (holistinen näkökulma) vaikuttaa siihen, että palveluissa pyritään tuottamaan ainakin elämyksiä fyysisellä, psyykkisellä ja henkisellä (spirituaalisella) osa-alueella. 12

13 Taulukko 1 Matkailussa käytettävät terveyttä edistävät ja hyvinvointia tuottavat palvelut (Ponkalan 2007 selvitystä mukaillen) PALVELUN MUOTO Hieronta ja lämpöhoidot Kylvyt Liikunta Rentoutuminen Kauneudenhoito Ravinto Vaihtoehtoiset tai täydentävät hoidot Hyvinvointineuvonta Terveystutkimus Työyhteisöjen kehittäminen PALVELUT Klassisen hieronnan eri muodot, lämpöhoidot Hierontakylvyt, lämpövaihtelukylvyt, yrttikylvyt Kuntoliikunta, Body & mind liikunta (esim. jooga ja Pilates) Rentouskylvyt, ohjattu rentous, polariaterapia, mietiskely ja hiljentyminen, luontoretket, biofeedback Solarium, suihkurusketus, kampaamo, kosmetologi Painonhallinta, terveellisen ruokavalion hallinta, elävä ravinto, luontaislääkintä, luontaislääkinnän muodot, yrttihoidot Akupunktio, ayurveda, homeopatia, vyöhyketerapia, shiatsu, intialainen päänhieronta, kiropraktiikka, naprapatia, osteopatia, reiki, väriterapia, alexandertekniikka Elämäntavan konsultointi Kuntotestaus, lääkärintarkastus, -hoidot, fysioterapeutin tutkimus tai hoito, psykologin tutkimus tai neuvonta Tiimien kehityspäivät, työyhteisövalmennukset, tykyohjelmat Koska hyvinvointipalveluiden tarkoituksena on useimmiten tuottaa tasapainoa elämän osa-alueiden välillä, on oletettavaa, että yksilötasolla vaikutukset keskittyvät ainakin oman elämäntavan ja tilanteen tuottaman stressin hallintaan joko suorasti tai epäsuorasti. Näin ollen erilaiset taulukossa 1 nähtäviä hyvinvointipalveluita on tarkasteltava ainakin stressin hallinnan näkökulmasta. Kohonneen ja pitkäkestoisen stressitilan on puolestaan todettu lisäävän altistumista monille fyysisille ja psyykkisille sairauksille. Hakeutumalla edellä kuvattuihin palveluihin asiakas voi parantaa omaa koettua terveyttään myös omaehtoisesti sekä saada virikkeitä elämäntavan muutoksille. Palvelun tuottamisessa syntyy mm. seuraavanlaisia kysymyksiä: minkälaiset palvelut sopivat millekin asiakasryhmälle, millainen on optimaalinen palvelu kullekin asiakasryhmälle, millaisilla ohjelmilla on tutkittua vaikuttavuutta, mitä osaamista niiden tuottaminen vaatii, voidaanko tätä osaamista tuottaa ja miten palvelut yksilöllistetään ja miten niiden vaikutuksia seurataan. 13

14 2.2 Suomalaisten kylpylöiden terveyspalvelut Projektissa selvitettiin suomalaisten kylpylöiden palveluja arvioimalla satunnaisesti valitun 40 suomalaisen kylpylän internetissä tarjoamia palveluja (liite 1: selvityksessä arvioidut suomalaiset kylpylät), jotka pyrittiin luokittelemaan palvelujen muotojen suhteen. Palvelujen luokittelussa käytettiin taulukossa 1 esitettyä palvelujen luokittelua. Luokiksi muodostettiin fysioterapian soveltamiseen liittyvät hoitomuodot (hieronta ja lämpöhoidot), kylvyt, liikunta (terveysliikunta, body & mind liikunta, elämysliikunta), rentoutuminen (ohjattu rentous, mietiskely), kauneudenhoito (kosmetologi, kampaamo), ravinto (terveellinen ravinto, ravintoneuvonta), täydentävät hoitomuodot, kuntotestaus, terveysalan ammattilaisten tutkimus ja neuvonta, kuntoutusohjaus sekä työyhteisöjen kehittäminen. Lisäksi on käytetty muu-luokkaa kuvaamaan palvelujen monimuotoisuutta. Tulokset on esitetty taulukossa 2. Luokittelun perustana käytettiin internetissä ilmoitettua tietoa. Selvityksen tekijällä ei ole tietoa markkinointiesitteen ja todellisen nykytilanteen palvelutarjonnan vastaavuudesta. Taulukon 2 perusteella voidaan tehdä johtopäätös, että tyypillinen suomalainen kylpylä tarjoaa monipuolisia hierontapalveluja ja erilaisia kylpyjä, mahdollisuutta omaehtoiseen liikuntaan, kauneudenhoitopalveluja ja ns. vaihtoehtoisia tai täydentäviä hoitoja. Alle puolet kylpylöistä tarjoaa ohjattuja liikuntapalveluja ja vielä vähemmän elämysliikunnan eri muotoja. Ohjattua rentoutumista ei tarjota juuri lainkaan. Toisaalta rentoutuminen saattaa olla monen muun palvelun, esim. hieronnan sivutuote. Terveydenhoitoalan ammattilaisten palveluista hierojan palveluja tarjotaan eniten. Korkeakoulutasoisten ammattilaisten palveluja tarjotaan lähinnä kuntoutuskursseilla tai työelämän valmennuskursseilla. Monet fysioterapeutit kylläkin osallistuvat monien hierontapalvelujen tuotantoon. 14

15 Taulukko 2 Suomalaisten kylpylöiden terveyspalvelut (n=40) Hieronta TERVEYSPALVELU ESIMERKKEJÄ PALVELUISTA N % Klassinen hieronta, aromahieronta jne. *Vähintään peruspalvelut *Monipuoliset palvelut Lämpöhoidot Pinta- ja syvälämpöhoito, savihoito jne Kylvyt Yrttikylvyt, hierontakylvyt, turvekylvyt jne. *Vähintään peruspalvelut *Monipuoliset palvelut Terveysliikunta Kuntosali, vesiliikunta, pelit jne. *Omaehtoinen liikunta mahdollisuus (tilat ja välineet) *Ohjatut liikuntapalvelut Body & mind liikunta Jooga, pilates, taichi,shindo jne. 2-4? 5-10 Elämysliikunta Retket safarit, vaellukset, sienestys jne Ohjattu rentous 1 Meditaatio Kauneudenhoitopalvelut Kosmetologipalvelut, kampaamo jne. *Vähintään peruspalvelut *Monipuoliset palvelut Erikoisravinto Ravintoneuvonta Luennot, ohjaus 2 5 Täydentävät hoitomuodot Akupunktio, vyöhyketerapia, shiatsu jne Kuntotestaus Kuntotestipaketit (lihas- ja kestävyyskunto) Lääkäripalvelut Monialaisen työryhmän jäsen, yksilövastaanotto?? (1) Psykologipalvelut Monialaisen työryhmän jäsen, ammattityö?? (2) Sairaanhoitajan palvelut Näytteiden otto, verenpaineen mittaus jne Kuntoutustutkimus ja -ohjaus Kuntoutuskurssit, tyky, aslak, työyhteisövalmennus jne. 15

16 2.3 Alueella toimivien fysioterapiayrittäjien näkökulmia Koska fysioterapian osaamisalueen sisällöillä on keskeinen merkitys kylpylän palveluiden tuotannossa, projektissa päätettiin selvittää, ovatko Kemin alueen yrittäjät jo verkostoituneet matkailuun ja missä määrin. Lisäksi tarkoitus oli selvittää heidän tällä hetkellä tuottamien palvelujen luonnetta ja asiakasryhmiä. Lisäksi tarkoituksena oli hankkia tietoa siitä, millainen kiinnostus alueella toimivilla yrityksillä oli mahdollisten kylpyläpalveluiden tuottamiseen. Kyselyt suoritettiin Kemin alueella, jolloin vältyttiin matkakustannuksilta. Haastateltavat yrittäjät valittiin satunnaisesti paikallisessa ilmoituslehdessä olevan palveluhakemiston perusteella täydennettynä satunnaisesti valitulla kahdella muulla yrityksellä. Ensimmäisessä kontaktissa selvityksen tekijä esitteli projektin ja sopi lounashaastattelusta, jolloin yrittäjät olivat motivoituneita osallistumaan haastatteluun. Lounashaastattelu valittiin metodiksi juuri siksi, että se mahdollisti yrittäjien osallistumisen haastatteluun. Jokainen ihminen syö, eikä siis aina rahallisesti mittaa ruokailuun käytettyä aikaa. Tämän vuoksi kukaan ei kieltäytynyt haastattelusta. Haastattelut kestivät 45 minuutista puoleentoista tuntiin. Haastattelussa haastateltavat kertoivat kokeneensa positiiviseksi sen, että lähestyin heitä ensimmäisellä kerralla tulemalla heidän luokseen suoraan soittamatta. Pelkkä puhelinkeskustelu olisi saattanut johtaa heidän mukaansa kieltäytymiseen kiireiden vuoksi. Haastattelun runkona käytettiin liitteessä 2 kuvattua runkoa, joskin haastattelu eteni yrittäjien tarinan mukaan haastattelijan yrittäessä pysyä mukana. Häiriöttömän vuorovaikutuksen varmistamiseksi haastattelussa ei käytetty nauhuria. Yhteensä haastateltuja yrityksiä oli 6 ja haastateltavia yrittäjiä 8. Haastateltujen yrittäjien käsityksen mukaan asiakkaat tulevat heille ensisijaisesti puskaradion perusteella. Hoitoa saaneet asiakkaat markkinoivat palveluja edelleen. Puskaradio koettiin tärkeimmäksi ja tehokkaimmaksi markkinointikeinoksi. Enemmistö yrityksistä mainosti myös Lounais-Lapissa, vaikka heistäkään kaikki eivät kokeneet siitä selvää hyötyä muuta kuin alueellisen näkyvyyden. Jollakin yrittäjistä oli kotisivu, yhdellä ei ollut edes sähköpostia. Lisäksi joku yrittäjistä oli kokeillut tapahtumamarkkinointia, osallistumista markkinointimielessä työpaikkojen tyky tilaisuuksiin sekä yrityksen ovella olevia pika-aikoja. Joku yrittäjistä pohti netti ilmoittelun tuomia hyötyjä. Yrittäjien asiakasrakenne vaihteli. Kokeneimmilla tai suuremmilla yrityksillä oli suhteellisesti enemmän Kelan lähettämiä kuntoutusasiakkaita, vaikeavammaisia tai vakuutusyhtiön asiakkaita kuin vasta yritystoiminnan aloittaneilla tai pienemmillä yrittäjillä. Nuoremmille vasta-alkajille hakeutuu ensisijaisesti työikäisiä tules asiakkaita. Joku yrittäjä oli tuonut asiakkaita mukanaan edellisestä yrityksestä. Turisteista yrittäjillä oli 16

17 vain satunnaisia kontakteja. Joillakin oli kiinnostusta turistien palveluun. Usean yrittäjän mielestä ikääntyvien asiakkaiden määrä on kasvussa ja haastatelluista osa näki tämän asiakasryhmän tulevaisuuden mahdollisuutena. Kaikki yrittäjät tarjosivat perinteisiä fysioterapian peruspalveluja: hierontoja, liikehoitoja, sähkö- ja lämpöhoitoja. Yrittäjien palvelun painotukset vaihtelivat. Joku yrittäjistä sanoikin, että pitää tarjota sellaista, mitä muut eivät tarjoa. Jotkut yrittäjistä tarjosivat ryhmäpalveluja ja jotkut eivät olleet niistä edes kiinnostuneita tilojen puutteen vuoksi. Muutoin Kemistä löytyi tutkimuksen suorittamisen aikana monenlaisia hoitomuotoja akupunktiosta ja kalevalaisesta jäsenkorjauksesta reikiin, kiviterapiaan ja suolahuoneeseen. Yksi yrittäjistä tarjosi jopa eläinhierontaa. Tuotteistettuja hoitopaketteja ei ainakaan minun ymmärrykseni perusteella löytynyt, vaan hoito mitoitetaan aina asiakkaan mukaisesti. Ammattilaiset painottivat palveluissaan asiakkaan ohjausta itse hoitamaan itseään, ts. ennaltaehkäisyyn. Näin ollen he samalla opettavat asiakasta tulemaan toimeen mahdollisimman paljon ilman hänen palvelujaan. Tämä osoittaa ammattikunnan korkeaa eettistä tasoa. Kehittämistyötä vaikeuttavat ainakin yhden ihmisen yrityksissä ajan puute, koska aika on rahaa ja kukaan ei maksa laadun arvioinnista. Asiakaspalautteita kysellään suoraan asiakkailta ja myös laatikkoon voi palautteita jättää. Asiakaan puheet uusille asiakkaille ovat epäsuoraa palautetta. Uusi käynti on merkkinä toimivasta palvelusta. Asiakaskorteilla voidaan myös seurata toimenpiteiden vaikuttavuutta samoin kuin hoitoprosessin alku- ja loppututkimuksilla. Pienessä kaupungissa yrittäjät ovat tuttuja toisilleen, eivätkä he koe toisiaan kilpailijoina. Yrittäjät kokevat mahdollisen kilpailun terveenä. Kontakteja oli jollakin yrittäjällä satunnaisesti toisen ammattilaisen kanssa, mutta useimmiten yhteydet ovat jääneet fysioterapeuttiyhdistyksen toimintaan. Oppilaitosyhteistyöstä oltiin kiinnostuneita, mikäli siitä on molemmille hyötyä. Yrittäjät voisivat hyötyä oppilaitoksen tiloista ja laitteista. Isoja tiloja tarvittaisiin ryhmäharjoitteluun. Kaikkia laitteita pienet yritykset eivät kykene hankkimaan. Vastaavasti yrittäjät voisivat tarjota ammattityön opetusta, vaikka enemmistö yrittäjistä ei kyennyt ottamaan opiskelijaa työharjoitteluun mm. tilojen ja käytännön ohjausresurssien vuoksi. Tulevaisuudessa yrittäjät näkivät ikääntyvien asiakkaiden suhteellisen osuuden lisääntyvän. He kokivat tarpeellisena lisätä palveluja, jotka kohdentuvat nimenomaan ikääntyvään väestöön. Vaikkakin yrittäjät haluavat kehittää yritystään, olivat he nykyiseen tilanteeseensa tyytyväisiä. He myös toivoivat pääasiassa nykyisen tilanteen jatkuvan tulevaisuudessa. Kosketukseen perustuvan fysioterapian nähdään säilyttävän merkityksenä myös tulevaisuudessa, vaikka yrittäjien mielestä erilaisten vaihtoehtoisten ja täydentävien hoitomuotojen määrä tai suhteellinen osuus kasvaakin. Jotkut ammatin- 17

18 harjoittajat näkivät tämän vaiheen yhtenä elämänvaiheena, mutta uskoivat enimmäkseen toimivan yrittäjämäisesti, vaikka ehkä kehittävän itseään jollakin erityisosaamisen alueelle. Turistien palvelua kohtaan löytyy kiinnostusta, mutta on vaikea löytää aikaa ja voimavaroja heidän tarvitsemien tuotteiden kehittämiseksi. Siinä olisikin yksi jatkoprojektin tehtävistä. Yhteenvetona yrittäjien haastattelusta voidaan sanoa, että yrittäjät ovat suhteellisen tyytyväisiä nykyiseen markkinatilanteeseensa. Turistien tarvitsemien tuotteiden kehittämiseen löytyy kiinnostusta, mutta ei aikaa eikä voimavaroja. Tuotteiden kehittäminen edellyttäisi: matkailuyrityksien ja heidän asiakkaiden tarpeiden tutkimista tuotteiden kehittämistä ja kokeilua erilaisten turistiryhmien kanssa (pilotointi) palvelujen tuotteistamista niin pitkälle, että netissä oleva palvelun ostaja tietää pakettia valitessaan, mitä tilattu hoitopaketti sisältää ja mitä vaikutuksia sille luvataan. 2.4 Alueella toimivien matkailuyrittäjien näkökulmia Alueen matkailualan yrityksien näkemyksiä matkailijoiden hoitopalvelujen kysynnän suhteen kartoitettiin pienimuotoisella kyselykierroksella Kemin matkailussa, hotelli Cumuluksessa, Lapponia safariksessa sekä Kemin uimahallissa. Tanja Turja Kemin matkailusta ja Päivi Paaso hotelli Cumuluksesta kertoivat ( ), että nykyiset Kemissä vierailevat matkailijat eivät kysy hoitopalveluja. He viettävät paikkakunnalla vain 1-2 vrk ja tulevat tänne ensisijaisesti Sammon tai Lumilinnan vuoksi. Ainostaan häiden järjestämisessä he saattavat kysyä kauneudenhoidon palveluja. Jos jossakin hotellissa tarjottaisiin joitakin ko. palveluja, niitä saatettaisiin ostaa paikan päällä. Toisaalta tiukka ohjelma rajoittaa ko. palvelujen ostoa. Venäläiset asiakkaat viipyvät hieman pitempään kuin muut, jolloin he saattaisivat olla kiinnostuneita em. palveluista. Turjan ja Paason mukaan ulkomaalainen asiakas perustaa ostokäyttäytymisensä internetissä oleviin tuotekuvauksiin ja kuvauksiin paikkakunnasta ja sen olosuhteista. Tällä hetkellä siellä ei tarjota hoitoalan palveluja edes majoituspalvelujen liitännäisinä. Tämän vuoksi Kemiin tulevat matkustajat kyselevätkin vain erilaisia aktiviteetteja kuten moottorikelkkasafareja sekä luonnollisesti majoituspalveluja. Tanja Turjan mukaan Kemin majoituskapasiteetti on pieni ja asiakkailla ei ole täällä riittävästi yöpymismahdollisuuksia. Lisäksi täältä puuttuu ns. kylpylä, missä ko. hoidollisten palveluiden tarjonta olisi luontevaa. 18

19 Lapponiasafaris järjestää ohjelmapalveluja alueella vieraileville turisteille. Yrityksen myynnistä ja markkinoinnista vastaava Merja Tuunainen kertoi, että yritys ei ole sisällyttänyt oheispalvelutoimintaan mukaan hoitopalveluja, mutta he olisivat kylläkin niistä kiinnostuneita ja siihen voisi olla jopa tarvetta. Heidän asiakkaansa ovat espanjalaisia, italialaisia, saksalaisia, venäläisiä etc. Kysymykseen tulisivat erilaiset hierontapalvelut (niska-hartia, jalat, selkä). Käytännössä se merkitsisi sitä, että palvelut tuotaisiin paikan päälle esim. ennen saunaa. Palvelun kesto voisi olla 20 min/ asiakas, koska potentiaaliset kyseisen palvelun käyttäjät olisivat 6-20 hengen yöpyvät ryhmät. Yritysvierailun jälkeen projektista otettiin yhteys yhteen yrittäjään, joka oli haastattelukierroksella ilmaissut kiinnostustaan turistien palvelemiseen. Myöhempi yhteydenotto yritykseen varmisti, että ko. yrittäjä oli soittanut Lapponiasafarikseen ja sopinut yhteistyöstä. Kemin uimahallin vastaava hoitaja Janne Jylkkä kertoi, ettei turisteja käy Kemin uimahallissa suurempina ryhminä muutoin kuin joulun ja uuden vuoden välillä lähinnä Taksari nimisen yrityksen kautta. Vuosituhannen vaihteessa turisteja kävi spontaanisti enemmän, koska Lumilinnan toimintoja (esim. veistoksia) oli sijoitettu Meripuistoon ja koska turisteilla oli tuolloin väljempi ohjelma. Nykyinen tiukka ohjelma ei mahdollista spontaaneja uimahallivierailuja. Toisaalta uimahallin suuri käyttöaste myös rajoittaa mahdollisuuksia ottaa vastaan suurien turistimäärien lisääntymistä. Joskus uimahallissa saattaa vierailla bussilastillinen turisteja Murmanskista. Venäläisten turistien palaute Kemin uimahallista on ollut myönteinen. He pitävät uimahallia aquaparkkina ja tulevat mm. Rovaniemen ohi vain vieraillakseen Kemin uimahallissa. Kesällä Kemin uimahalliin tulee jonkin verran esim. norjalaisia turisteja asuntovaunualueelta. Uimahallin henkilöstöllä on hyvä osaaminen erilaisten vesiliikuntapalvelujen tuottamisessa. He myös pystyvät palvelemaan asiakkaita englannin kielellä. Yhteenvetona voidaan todeta, että alueen matkailuyritykset eivät ole liittäneet hoitopalveluja oheispalvelujen tuotevalikoimaan. Sille voisi olla tarvetta, jos asiakas lähtömaassa matkaansa varatessaan tietäisi tällaisen palvelun olemassaolon. Tämä kuitenkin edellyttäisi markkinatutkimusta ja sopivien palvelutuotteiden kehittämistä. Alueella toimiva uimahalli on houkutteleva, mutta kapasiteetiltaan pieni. 19

20 3 Kuntoutusnäkökulma hyvinvointipalveluihin Tässä selvityksessä kuntoutumisella tarkoitetaan valtioneuvoston kuntoutuselonteossa 2002 eduskunnalle kuvaamaa toimintaa, missä kuntoutus määritellään tai ihmisen ympäristön muutosprosessiksi, jonka tavoitteena on toimintakyvyn, itsenäisen selviytymisen, hyvinvoinnin ja työllisyyden edistäminen. Selonteon mukaan kuntoutus on suunnitelmallista ja monialaista, usein pitkäkestoista toimintaa, jonka tavoitteena on auttaa kuntoutujia hallitsemaan elämätilanteensa (Kuntoutusselonteko 2002.). Kuntoutuksella siis tarkoitetaan kuntoutujan työ- ja toimintakykyä sekä arkipäivän toimintoja tukevia ja edistäviä palveluja. Kuntoutumisessa arvostetaan kuntoutusasiakaan omaa aktiivisuutta osallistua kuntoutuksen suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Kuntoutuksen tarve, laatu ja toteutus harkitaan yhteistyössä hoitavan lääkärin, asiakkaan ja mahdollisesti kuntoutuksen järjestäjän kanssa. Tarvittaessa laaditaan yhteistyössä asiakkaan ja kuntoutusta järjestävän tahon kanssa kirjallinen kuntoutussuunnitelma. Kuka sitten on kuntoutuja? Kysymykseen on vaikea vastata, vaikka ajattelemme pelkästään lääkinnällisen kuntoutuksen tarpeessa olevia. Kumpuniemen (2004) tutkimusraportissa lääkinnällisen kuntoutuksen asiakkuutta ja lainsäädännöllä voidaan yrittää rajata esim. vammaisuutta, mutta miten on esim. terveyskeskuksen asiakkaiden kohdalla, missä asiakkaan tarpeisiin voi sekoittua lääketieteellistä, sosiaalista että markkinalähtöistä tarvetta. Miten voidaan julkiset palvelut priorisoida kasvavalle ikääntyvien joukolle, jolla hyvin monella on jo ehtinyt syntyä jopa lääkinnällisen kuntoutuksen tarvetta? Kumpuniemi (2004) toteaakin raportissaan, että näihin terveyskeskuksen päivittäisessä työssä esiintyviin kysymyksiin ei ole mitään ohjekirjaratkaisua, vaan ratkaisut on tehtävä tapauskohtaisesti. Tällä hetkellä kuntoutusta järjestävät ja rahoittavat monenlaiset tahot kuten sosiaalija terveydenhuolto, KELA, vakuutus ja työeläkelaitokset, opetus- ja työhallinto, työterveyshuolto, RAY, eri potilasjärjestöt sekä yksityiset palveluntuottajat. Tulevaisuudessa kuntoutustarpeiden kasvaessa esim. ikääntyvien määrän kasvaessa kuntoutuksen omavastuullisuus myös taloudellisesti tulee kasvamaan. Toisaalta myös ihmisten varallisuus lisääntyy, jolloin omaan terveyteen voidaan investoida aiempaa enemmän. 20

1. TERVEYS, HYVINVOINTI JA MATKAILU 7 Terveys ja hyvinvointi matkailun historiassa 7 Terveys ja matkailu 16 Hyvinvointi ja matkailu 26

1. TERVEYS, HYVINVOINTI JA MATKAILU 7 Terveys ja hyvinvointi matkailun historiassa 7 Terveys ja matkailu 16 Hyvinvointi ja matkailu 26 SISÄLTÖ 1. TERVEYS, HYVINVOINTI JA MATKAILU 7 Terveys ja hyvinvointi matkailun historiassa 7 Terveys ja matkailu 16 Hyvinvointi ja matkailu 26 2. WELLNESS TAPA AJATELLA, ELÄÄ JA MATKUSTAA 39 Wellness terveysmatkailun

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Kela kuntouttaja 2009

Kela kuntouttaja 2009 Kela kuntouttaja 2009 1 Kelan kuntoutuspalvelut työ- ja toimintakyvyn Pohjois-Suomen vakuutusalue näkökulmasta Työ- ja toimintakyky Terveet työntekijät Työkykyongelmia ennakoivat merkit 100 % Kelan palvelut

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kelan työhönvalmennus Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kela tukee työllistymisessä ja opiskelussa Ammatillinen kuntoutusselvitys (2015) Työkokeilu (2015)

Lisätiedot

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Tukea läheltä - Työterveyshuollosta Apua työkyvyn ja kuntoutustarpeen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Kuntoutusjärjestelmä kaipaa remonttia

Kuntoutusjärjestelmä kaipaa remonttia Kuntoutusjärjestelmä kaipaa remonttia VALTAKUNNALLISET KUNTOUTUSPÄIVÄT HELSINKI 10.- 11.4.2013 PEKKA RISSANEN TAMPEREEN YLIOPISTO TERVEYSTIETEIDEN YKSIKKÖ Esityksen rakenne 2 Joitakin kuvia ja numeroita

Lisätiedot

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Työuupumus -kuntoutuskurssit

Työuupumus -kuntoutuskurssit Terveysosasto Kuntoutusryhmä Työuupumus -kuntoutuskurssit Tiedotustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? Kelan Käpylän toimitalo 29.8.2012 Kurssikokonaisuus vuoden 2013 alusta Työuupumus

Lisätiedot

Kelan kuntoutus ja sopeutumisvalmennuskurssit reumapotilaille. Kuntoutusohjaaja Janne Österlund HYKS Reumaklinikka 1.10.2015

Kelan kuntoutus ja sopeutumisvalmennuskurssit reumapotilaille. Kuntoutusohjaaja Janne Österlund HYKS Reumaklinikka 1.10.2015 Kelan kuntoutus ja sopeutumisvalmennuskurssit reumapotilaille Kuntoutusohjaaja Janne Österlund HYKS Reumaklinikka 1.10.2015 Kela Kansaneläkelaitos hoitaa Suomen sosiaaliturvaan kuuluvien perusturvaa eri

Lisätiedot

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Terveystietoa ja fysiikkaa 3h/vko Terveystiedon osaamiskokonaisuus ja ammattipätevyystunnit. Taulukon jälkeisessä osiossa on tummennettu ne ammattipätevyysosat,

Lisätiedot

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki (1369/2014) tuli täysimääräisesti voimaan

Lisätiedot

FYSIOTERAPIA JA TOIMINTA

FYSIOTERAPIA JA TOIMINTA 2015 SALVAN KUNTOUTUS FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA Ilo liikkua! Uudelleen toimintaan! Tervetuloa fysioterapiaan ja toimintaterapiaan Ilolansaloon! SALVAN FYSIOTERAPIA ILOLA Palvelukeskus Ilolansalo

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen

Lisätiedot

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Mika Vuori Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen KKI-päivät/ Laatua liikunnan palveluketjuun 18.3.2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessin palvelutilaukset (Tilinpäätösennuste 2014) ennaltaehkäisevät

Lisätiedot

Kuntoutuksen ja kuntoutuslaitosten uudet haasteet. Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari 8.9.2010 Heidi Paatero

Kuntoutuksen ja kuntoutuslaitosten uudet haasteet. Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari 8.9.2010 Heidi Paatero Kuntoutuksen ja kuntoutuslaitosten uudet haasteet Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari 8.9.2010 Heidi Paatero Kuntoutuslaitostoiminnan pitkä kehityskaari (1) Sodanjälkeiset suuret laitokset

Lisätiedot

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-vammaisten aikuisten kuntoutusprosessi ja toimintakäytäntö Heidi Huttunen 22.9.2010 Invalidiliitto ry " Suomen CP-liitto ry 1 KUNTOUTUKSEN

Lisätiedot

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa 23.9.2014 Irma Paso vakuutussihteeri, kuntoutuksen etuusvastaava Kela, Oulun vakuutuspiiri Ammatillinen kuntoutusjärjestelmä Suomessa 1/2 Kuntoutuksen

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys 1.2.2011 Anne Korhonen Toteutus etsittiin viitteitä Green Care -malliin soveltuvista palvelutarpeista palvelustrategiat, palvelutarve- ja väestöselvitykset,

Lisätiedot

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen

Lisätiedot

Voiko TK1 ja TK2- hankkeiden pohjalta tehdä johtopäätöksiä ASLAK:n ja TYK:n kehittämissuunnista?

Voiko TK1 ja TK2- hankkeiden pohjalta tehdä johtopäätöksiä ASLAK:n ja TYK:n kehittämissuunnista? Voiko TK1 ja TK2- hankkeiden pohjalta tehdä johtopäätöksiä ASLAK:n ja TYK:n kehittämissuunnista? Kela, terveysosasto, kuntoutusryhmä Leena Penttinen, KM, TtM, suunnittelija Ammatillisen kuntoutuksen päivät

Lisätiedot

KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU?

KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU? KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU? Arja Korrensalo fysioterapeutti, kuntoutusohjaaja, YAMK -opiskelija Pirkko Leppävuori fysioterapeutti, YAMK -opiskelija Esitys pohjautuu YAMK opintoihin kuuluvaan

Lisätiedot

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Työterveysyhteistyöllä eteenpäin - juhlaseminaari Eteran Auditorio 9.6.2015 Kaj Husman, professori emeritus Työterveyskäsite, ILO/WHO 1950: "kaikkien

Lisätiedot

LUONNON TUOTTEET & EKOKOSMETIIKKA PALVELUYRITTÄJÄN NÄKÖKULMASTA 20.3.2014

LUONNON TUOTTEET & EKOKOSMETIIKKA PALVELUYRITTÄJÄN NÄKÖKULMASTA 20.3.2014 LUONNON TUOTTEET & EKOKOSMETIIKKA PALVELUYRITTÄJÄN NÄKÖKULMASTA 20.3.2014 Kirsti Järvensivu, EKOHOITOLA VITAROSA Ekokosmetologi, dipl. refleksologi ja- fytoterapeutti EKOHOITOLA VITAROSA LUONNOLLISTA KAUNEUTTA

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa. 1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen

Lisätiedot

Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019

Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019 1 Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019 Tuleskurssit ja avokurssit 2016-2019 2 KEHITTÄMISTYÖN TAUSTA Kelan rahoittaman TULES- eli tuki- ja liikuntaelinsairauksien kuntoutuksen standardien kehittämistä

Lisätiedot

Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste. Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela

Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste. Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela Kelan rooli nuorisotakuun toimeenpanossa Sidosryhmien (ELY-keskukset, TE-toimistot, kunnat) ja Kelan vakuutuspiirien odotukset

Lisätiedot

Osallistumisen mahdollistaminen ikääntyvän CP-vammaisten toimintaterapiasta. Tt, Ttyo Maikku Tammisto

Osallistumisen mahdollistaminen ikääntyvän CP-vammaisten toimintaterapiasta. Tt, Ttyo Maikku Tammisto Osallistumisen mahdollistaminen ikääntyvän CP-vammaisten toimintaterapiasta Tt, Ttyo Maikku Tammisto Ikääntyvä CP-vammainen seminaari 26.3.2010 Helsinki VAKE = Vaikeavammaisten kuntoutuksen kehittämis-

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus. Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri

Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus. Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri Yleistä Kelan työikäisten kuntoutuksesta Kuntoutukseen hakeutuminen Hoitavan lääkärin laatima B-lausunto tai vastaava, jossa

Lisätiedot

Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde

Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde Hyvinvointimatkailun kehittämisstrategia 2014-2018 Otteita tutkimuksesta Suomi hyvinvointimatkailun kohdemaana (Itä-Suomen yliopisto) Liisa Renfors 04.12.2014 Haikon

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Työkokeilu, työhönvalmennus ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus vuosina 2015-2017

Työkokeilu, työhönvalmennus ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus vuosina 2015-2017 Työkokeilu, työhönvalmennus ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus vuosina 2015-2017 Kelan ammatillisen kuntoutuksen myönteisten ratkaisujen yleisimmät päädiagnoosit vuonna 2013 Työkokeilu Sairausdiagnoosi

Lisätiedot

LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI

LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI Luustotiedon ajankohtaispäivät 27.11.2013 Helsinki LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI Pirjo Hulkkonen, Etelä-Karjalan keskussairaala, EKSOTE Iiris Salomaa, KAAOS-klinikka, Lahden kaupunki Pauliina Tamminen, Suomen

Lisätiedot

Yleistä kuntouttamiseen liittyen

Yleistä kuntouttamiseen liittyen Työhön kuntoutumisen tukitoimet TE-hallinnossa 3.11.2015 1 Yleistä kuntouttamiseen liittyen Julkisen työ ja yrityspalvelulakiin liittyviä palveluita. Ovat toissijaisia palveluita eli aina ensin selvitettävä

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa Jukka Puustinen Oyl, neurologi Kuntoutustutkimusyksikkö, PHSOTEY KTY Kuntoutustutkimus Puheterapia Neuropsykologinen kuntoutus Vammaispoliklinikka

Lisätiedot

Vajaakuntoiset TE-toimistojen asiakkaina. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Kuntoutuspäivät Helsinki 12.4.2011

Vajaakuntoiset TE-toimistojen asiakkaina. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Kuntoutuspäivät Helsinki 12.4.2011 Vajaakuntoiset TE-toimistojen asiakkaina Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Kuntoutuspäivät Helsinki 12.4.2011 Mihin esitys perustuu? Kuntoutussäätiön tekemä tutkimus Vajaakuntoinen TE-toimiston asiakkaana

Lisätiedot

IKAALILAINEN PALVELUOHJAUS 21.4.2011. Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 13.4.2011 Scandic Marina Congress Center, Helsinki

IKAALILAINEN PALVELUOHJAUS 21.4.2011. Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 13.4.2011 Scandic Marina Congress Center, Helsinki IKAALILAINEN PALVELUOHJAUS Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 13.4.2011 Scandic Marina Congress Center, Helsinki IKAALILAINEN PALVELUOHJAUS Palveluohjauksen toimintamalli kehitettiin yhteistyössä Ikaalisten

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä VoimaNainen 2020-hankkeen naisyrittäjien työhyvinvointi ja liiketoimintakäytännöt - Tulosyhteenveto hankkeen 1. kyselystä Helena Palmgren, kehittämispäällikkö 2 Naisyrittäjien työhyvinvointi?

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

Yhteistyö avo- ja ryhmämuotoisessa kuntoutuksessa ja sopeutumisvalmennuksessa. Tuula Ahlgren Ma. kuntoutuspäällikkö Kelan Terveysosasto

Yhteistyö avo- ja ryhmämuotoisessa kuntoutuksessa ja sopeutumisvalmennuksessa. Tuula Ahlgren Ma. kuntoutuspäällikkö Kelan Terveysosasto Yhteistyö avo- ja ryhmämuotoisessa kuntoutuksessa ja sopeutumisvalmennuksessa Tuula Ahlgren Ma. kuntoutuspäällikkö Kelan Terveysosasto Kelan kuntoutustoiminta Subjektiivinen oikeus kuntoutukseen edellytysten

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

Sosiaaliset innovaatiot ja investoinnit Suomessa. Hannu Hämäläinen 30.10.2015 InnoSI, Kuntaliitto

Sosiaaliset innovaatiot ja investoinnit Suomessa. Hannu Hämäläinen 30.10.2015 InnoSI, Kuntaliitto Sosiaaliset innovaatiot ja investoinnit Suomessa Hannu Hämäläinen 30.10.2015 InnoSI, Kuntaliitto Kehitysmatkalla suomalaisessa innovaatiopolitiikassa: teknologisista innovaatioista sosiaalisiin innovaatioihin

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KUNTOUTUSTARVESELVITYKSEN PALVELULINJA Voimassa 1.1.2011 alkaen SISÄLLYS Sivu I YLEISET PERIAATTEET Kuntoutustarveselvitys...1

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

MS liitto 17.1.2013. Arja Toivomäki, avokuntoutuspäällikkö, Avokuntoutus Aksoni. MS liiton kuntoutuspalvelut. Maskun neurologinen kuntoutuskeskus

MS liitto 17.1.2013. Arja Toivomäki, avokuntoutuspäällikkö, Avokuntoutus Aksoni. MS liiton kuntoutuspalvelut. Maskun neurologinen kuntoutuskeskus MS liiton kuntoutuspalvelut Arja Toivomäki, avokuntoutuspäällikkö, Avokuntoutus Aksoni MS liiton kuntoutuspalvelut Maskun neurologinen kuntoutuskeskus Avokuntoutus Aksoni Valtakunnallinen laitoskuntoutus

Lisätiedot

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Raija Kerätär 2.11.2015 www.oorninki.fi Kuntoutus Järvikoski 2013 Korjaavaa tai varhaiskuntoutuksellista toimintaa, joka käynnistyy Työ- ja toimintakykyisyyden

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

Lääkäripaneelin tuloksia. Tiedonkeruu helmikuussa 2016 n = 672, vastausprosentti 22 %

Lääkäripaneelin tuloksia. Tiedonkeruu helmikuussa 2016 n = 672, vastausprosentti 22 % Lääkäripaneelin tuloksia Tiedonkeruu helmikuussa 0 n =, vastausprosentti % Mikä on Lääkäripaneeli? Sähköinen kysely jäsenille kertaa vuodessa Elokuussa ja helmikuussa Noin 000 jäsentä kerrallaan Lääkärikunta

Lisätiedot

B-lausunnon ja liitteiden sisältö Kelan näkökulmasta

B-lausunnon ja liitteiden sisältö Kelan näkökulmasta B-lausunnon ja liitteiden sisältö Kelan näkökulmasta Johannes Guo LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Asiantuntijalääkäri/ KELA Ammatillisen Kuntoutuksen Päivät/ AVIRE 14.10.2011 B-lausunto on tärkeä

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Jaana Ruoho Satakunnan ammattikorkeakoulu

Jaana Ruoho Satakunnan ammattikorkeakoulu Jaana Ruoho Satakunnan ammattikorkeakoulu Kartoitetaan olemassa oleva Green Care -toiminta Levitetään tietoa Green Care toiminnasta Lisäksi: Kartoitetaan tutkimus- ja koulutustarjonta Selvitään tutkimus-

Lisätiedot

ICT - HYPAKE. Arja Ranta-aho, Minna Lappi 30.01.2014

ICT - HYPAKE. Arja Ranta-aho, Minna Lappi 30.01.2014 ICT - HYPAKE Arja Ranta-aho, Minna Lappi 30.01.2014 Ydinajatus Tietotekniikan ja sähköisen liiketoiminnan välineillä tuodaan lisäarvoa hyvinvointipalveluiden tuottamiseen sekä terävöitetään liiketoimintaa

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Hankkeen tarve Idea hankkeeseen lähti yrittäjäjärjestöiltä -hanke Huoli yksinyrittäjien ja mikroyritysten henkilöstön jaksamisesta ja toimintaedellytysten turvaamisesta

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

Kehittämisen lähtökohtana ja reunaehtoina oli lainsäädäntö, sekä sen mukaiset vakiintuneet kuntoutusmuodot ASLAK ja Tyk.

Kehittämisen lähtökohtana ja reunaehtoina oli lainsäädäntö, sekä sen mukaiset vakiintuneet kuntoutusmuodot ASLAK ja Tyk. AURA Kela käynnisti työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen 2007, tavoitteena oli tuolloin kehittää kuntoutusta työn ja työelämän muuttuneisiin tarpeisiin sekä edistää yhteistyötahojen entistä parempaa verkostoitumista

Lisätiedot

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti Terveydenhuoltoalan l siirtoergonomian i asiantuntija ij ja työseminaari 10.6.2010 Kannattavaa kumppanuuttakuntouttavallakuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväkikoti Kartanonväki kodit kdit

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos ASLAK ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus Kohderyhmä: työntekijät,

Lisätiedot

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 26.11.2013 Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa / Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 1 Tutkimuksen näkökulma Työikäisten kuntoutuksella

Lisätiedot

GAS-prosessi Aslakissa, ensikokemuksia Kiipulasta

GAS-prosessi Aslakissa, ensikokemuksia Kiipulasta GAS-prosessi Aslakissa, ensikokemuksia Kiipulasta ASLAK Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus Kelan järjestämää ryhmämuotoista varhaiskuntoutusta Tavoitteena työ- ja toimintakyvyn säilyttäminen

Lisätiedot

Hoitopalveluiden kansainvälistyminen - HealthCareFinland markkinointiyhteistyö

Hoitopalveluiden kansainvälistyminen - HealthCareFinland markkinointiyhteistyö Hoitopalveluiden kansainvälistyminen - HealthCareFinland markkinointiyhteistyö Matti Eskola, FinnMedi Oy, 13.10.2010 Muutkin toimialat ovat kansainvälistyneet - miksi muka myös terveys- ja hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk

Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk Kohderyhmä: Kurssi on tarkoitettu Pohjois-Suomessa asuville 16-25 vuotiaille, joille sairaus tai vamma aiheuttaa työkyvyn olennaisen heikentymisen tai työkyvyttömyyden

Lisätiedot

Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus

Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus REUMAA SAIRASTAVIEN HOITO JA KUNTOUTUS 27.8.2010 AIKUISTEN HOITO JA KUNTOUTUS Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus Markku Korpela Osastonylilääkäri TAYS:n sisätautien vastuualue/reumakeskus Reumatologian

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena

Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena Työhön paluu tutkimuksen ja käytännön haasteena 18.3.2014 Marjukka Aaltonen, kuntoutusjohtaja, Kiipulan kuntoutuskeskus marjukka.aaltonen@kiipula.fi, puh. 050

Lisätiedot

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri, EMBA osastopäällikkö sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut 21.9.2015

Lisätiedot

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos ERITYISLIIKUNNAN HISTORIA Ennen v. 1900: Lääketieteellinen voimistelu

Lisätiedot

Työhönvalmennus asiakkaiden ja palveluntuottajien näkökulmasta

Työhönvalmennus asiakkaiden ja palveluntuottajien näkökulmasta Työhönvalmennus asiakkaiden ja palveluntuottajien näkökulmasta Kristiina Härkäpää Lapin yliopisto Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto 2011 1 Työvalmennuksen nykytila ja kehittämistarpeet (2009-12) rahoittajina

Lisätiedot

Sairas- ja veljeskodit osana tulevaisuuden ratkaisuja

Sairas- ja veljeskodit osana tulevaisuuden ratkaisuja Sairas- ja veljeskodit osana tulevaisuuden ratkaisuja Seinäjoki, 12.11.2012 Sosiaali- ja terveysministeri Väestön nopea ikääntyminen lisää palveluiden tarvetta Yli 75 -vuotiaiden osuus koko väestöstä kasvaa

Lisätiedot

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti!

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Kelan syvennetyt asiakasprosessit Mats Enberg Vakuutuspiirin johtaja Länsi-Uudenmaan vakuutuspiiri 24.9.2014 2 Työkykyneuvonta Kelan tarjoaa uutta työhön paluuta

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Myllärin Paja. Tavoitteena on asiakkaan toimintakyvyn sekä oman elämänhallinnan parantaminen.

Myllärin Paja. Tavoitteena on asiakkaan toimintakyvyn sekä oman elämänhallinnan parantaminen. MYLLÄRIN PAJA Myllärin Paja Myllärin paja tarjoaa laadukasta, monipuolista ja kuntoutuksellista ryhmämuotoista päivätoimintaa erityistä tukea tarvitseville kehitysvammaisille erityishuoltolain tai vammaispalvelulain

Lisätiedot

TYÖUUPUNEEN KUNTOUTUS KANNATTAA 8.5.2014. Kuntoutuserikoislääkäri Virpi Vartiainen Psykofyysisen fysioterapian fysioterapeutti Tiina Salo

TYÖUUPUNEEN KUNTOUTUS KANNATTAA 8.5.2014. Kuntoutuserikoislääkäri Virpi Vartiainen Psykofyysisen fysioterapian fysioterapeutti Tiina Salo TYÖUUPUNEEN KUNTOUTUS KANNATTAA 8.5.2014 Kuntoutuserikoislääkäri Virpi Vartiainen Psykofyysisen fysioterapian fysioterapeutti Tiina Salo Mistä on työuupuneiden kuntoutuksessa kysymys? Kenelle sopii? Miten

Lisätiedot

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola Ikääntyminen on mahdollisuus Ministeri Helena Pesola Väestö iän ja sukupuolen mukaan 2000, 2020 ja 2050 2 Kela/Aktuaariryhmä 14.6.2013 Yli 80-vuotiaat ja yli 100-vuotiaat 3 Kela/Aktuaariryhmä14.6.2013

Lisätiedot

LIIKU MIELI HYVÄKSI-SEMINAARI 27.8.2013. Täsmälääke-hanke LIIKETTÄ - hankkeen osahanke Lahdessa vuosina 2011-2013

LIIKU MIELI HYVÄKSI-SEMINAARI 27.8.2013. Täsmälääke-hanke LIIKETTÄ - hankkeen osahanke Lahdessa vuosina 2011-2013 LIIKU MIELI HYVÄKSI-SEMINAARI 27.8.2013 Täsmälääke-hanke LIIKETTÄ - hankkeen osahanke Lahdessa vuosina 2011-2013 Kehitetään ja toteutetaan terveysliikuntaryhmiä Mielenterveyskuntoutujille ja syrjäytymisvaarassa

Lisätiedot

CP-vammaisen aikuisen kokonaisvaltaisen kuntoutusprosessin tukeminen

CP-vammaisen aikuisen kokonaisvaltaisen kuntoutusprosessin tukeminen CP-vammaisen aikuisen kokonaisvaltaisen kuntoutusprosessin tukeminen Kuntoutussymposium 2009 Tampereen Messu- ja Urheilukeskus 5.11.2009 Tiina Airaksinen, YTM, projektipäällikkö, ry / CP-ikä/kunto-projekti

Lisätiedot

Luontoon tukeutuvat matkailun hyvinvointipalvelut Etelä-Pohjanmaalla Luonnontuotteet matkailu- ja hyvinvointipalveluissa 20.3.

Luontoon tukeutuvat matkailun hyvinvointipalvelut Etelä-Pohjanmaalla Luonnontuotteet matkailu- ja hyvinvointipalveluissa 20.3. Luontoon tukeutuvat matkailun hyvinvointipalvelut Etelä-Pohjanmaalla Luonnontuotteet matkailu- ja hyvinvointipalveluissa 20.3.2014 Ähtäri Jaana Rintala, projektikoordinaattori MATKO3-hanke SeAMK Elintarvike

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Kannusta työntekijöitä huolehtimaan omasta hyvinvoinnista.!

Kannusta työntekijöitä huolehtimaan omasta hyvinvoinnista.! Yrityksemme liikunta- ja hyvinvointipalvelut toteutamme Studiollamme, yrityksen omissa tiloissa tai yhteistyökumppanimme tiloissa. Kustannustehokkaat ratkaisut suunnittelemme avaimet käteen periaatteella,

Lisätiedot

KELAN TULES-AVOKURSSIT

KELAN TULES-AVOKURSSIT KELAN TULES-AVOKURSSIT KUNTOUTUSTA TYÖELÄMÄSSÄ OLEVILLE TUKI- JA LIIKUNTAELINOIREISILLE HERTTUAN KUNTOUTUSKESKUKSESSA Tules-avokursseja selkäoireisille niska-hartiaoireisille lonkka-polviniveloireisille

Lisätiedot