SUOMEN GEOLOGINEN YLEISKARTTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SUOMEN GEOLOGINEN YLEISKARTTA"

Transkriptio

1 SUOM E N GEO LOGI NE N TOIM IKUN T A II GEOLOGISKA KOMM1SSIONEN I FINLAND SUOMEN GEOLOGINEN YLEISKARTTA LEHTI C 4 KA]AANI MAALA]IKARTAN SELITYS KI RJOITTA NUT MATTI SAURAMO 3 KARTTA A. 17 KUVAA JA PIlRROSTA HELSINKI - HELSINGFORS V A LTIONEU VOSTON KIR JA PA INO

2 SISALLYS. Slv. A lkulause Iohdan t o 7 M a ant ieteellise t p aapiite et 0 K okokuva ' {) Maisem at 11 J akopeu st e II P ohjal ainen m a isem a -alue 11 K ainu ula is-aavolain en m a isem a -alu c 13 K vataaiset. muodoatum at 15 K nlliop ean p intao sa 15 Vai kutus kokokuvaan 15 Kalliopean pint amuotojen alku p ea 16 K al lioit ten apa utuminen 18 Uuteet j u n iiden t odist.ns :\loeen i 19 Leviaminen 19 Luadu t 19 K aksi e -i moeenipatjaa 20 Keok sellist a so aa p eittav d m oc enipatja 2 1 Peto gafinen akenne, lohkaeet K a saant um ismuodot 2-1: K iuuvedcn -c-h eina p ean m oeeu ikohoamaylun d 27 H ajuaines 28 H e juaineksen akenne ja eeiin t ymist apa 28 H ajujaksot 28 Haju jen p aattyminen annikol la Hajujen su hde man ne jaat.ikdn eunan kulkuun 36 Hajujen su h de m y bh aisglasiaalisen m een pintaan 38 H iekka :18 Glasillu viaalinen h iekk a 38 Rantahiekk a :IS Lentoh iekka 40.Jokih iekke..h) Sa vi ja hi esu 41 Leviaminen ju laadut 41 My bh disgle siealiset sed imen t-it 4 1 Post gla aiaaliset sed im ent.it 46 Postglasiaalisten sed imentti en unsaus ').')

3 Slv. Tuve k eostum at ;io Vaein a iset su om aala jit 5H Vivian iit ti ;)8 P iig u u i ;')R J avi. ja su omalmi ;')S Lah t eet _ ;j 9 Maan laad u t _ ;j!! Vanhat antamuodostumat fh K okeampien antnm u od ost umien lu onne III Kokeim pia antoja kcskev et. h avainnot li2 Sotkamon jaanpatoam!l jaevi i :2, K okeimman meia jan ala puoliset antanuodost.utu a t. 7:1 Kvataainen k ehitysh ist.oia i 4.Tiiii.ka u si '7... Vaeh aisenun at vaiheet i 4 My oh aisglaeiaaliaika ';4 Ma an kohoeminen i ;i Postglasiaaliaika i n Ancyl u akausi ' i G Lit oin e kausi ; i :'tia n t een vesistojen kch it ys ; i "

4 ALKULAUSE. Mahdollisimma u suueen sup peut een p ykien 011 t assa - niin kuin as ken ilmestynees ta Tanpeeen maalaj ikatan selit yksessap yi tty esit tamaa n vain va sinai seen kvataaigeologiaan kuul uvia havaintoja ja naiden tulkintoja. Aikaisenm issa selit yksissa la aj asti selvitettyja maant iet eellisia seikkoja on selvite lty - maisemakuvausta yittaen - vain sikali kui n ne pal veleva t k va t aaigeologisia p aam aaia. Katoit t ajien kokoamasta aineistosta oli jo ennen a llekijoitta n een tyoho n yhty nista suoit et t u ko keushavaintojen laskeninen j a niiden kattog afinen esittaminen miltei k ok o alueella. Sen on t e hnyt paaasi allisesti maist. Soike o. Selitykseen liit t yvat piiokset ja katat ovat et u paassa T oimikunnan ko keneen ja t ait avan, kaikkea kiitosta ja tunnustusta ansait sevan neiti E. Akessonin kasia laa. Helsingissa helmiku ulla l!126. M ATTI SA URAMO.

5 JOHDANTO. Kaj aanin kattalehden alu een muodostavat seuaava t pitajat ja pitajien osat: o u I u n I a an i: S a I on k i h I a k u n t a: Salon pitaja, Salon kappeli, Stikajoe n pitaj an etela-osa, Revonlahti, Paavola, Rantsila, Vihanti, P yh ajaven ita-osa, Oulainen, suuin osa l\icijavea,.a..laviesk an it.a -osa, sunin osa Ylivieskan ja 8ievin pit aj iiii. 0 u I u n k i h I a k u n t a: Lumijoen ja Limingan etela-osa, Tem mes, Tynavan, Muhoksen ja Utaja ven etela-osa, H a a p a ja ve n k i h I a k u n t a : H aapavesi, Pulkkila, Piippola, Kestila, Pyhant a, Kasamak], suui n osa Pyhajavea, Haap ajavi, pohjois-osa Reisj avea ja Nivala. K a j a ani n k i h I a k u n t a : Saaisniemi, etela-osa Puolankaa, kapea kais ta lanbist a Hyyn salmea ja R istij avea, lantinen osa Sot kamoa ja.iomasjavea, Palt amo, Kaja ani ja Vuolij oki. K u 0 P io n I a a ni: Suuin Gsa Kiuuveden pit ajaa, pohjois osa Iisal mea, suuin osa Sonkajav ea, kap ea ka ista R au t avaaan luoteisnukkaa. V a a sa n I a a n i: Pohj oisin nu kka Pihtiputaan ja Lestijaven pitajaa seka itaosa Tohola mpea..alueen geo logis en katoituksen ova t te hneet vn osien 1899 ja 1!l24 valilla seuaavat geologit: v Ha ll Sievin N-osa n; I llukka Ylivieskan; Saainen Alavieskan, v, 1900 A. P onnelin N- osan Nilsiaa, N-osan Rautavaaan. v. I!I02 IV. W. lvilkman Sotkamon 8 W-osan ja P altam on NO os an; G. Ig natiu;; Iisalmen S-osan ja A. L am -pen. Sonkajaven S-osa n. v. Ill04 H. K yld" nd P alt amon S-osan ja Sotkamon NW-osan.

6 8 v G. A",ilW!! Palt amon NW-osan, Puolangan :'i-oran. Ristijaven ja Saaisniemen E -osan; lv. lv. JV ilk1na n Paltnmon NO-osan; A. Fieandt osan Ri st ija vea ; E. M akinen osan Puolankaa. v E. Mak inen Paltanon, K aj aanin maaseuakunnan keskiosan; S'L'enS80n ja Fo steus suuimma n osan P alt am oa, E- osan Saaisnie nt a ja E-osan Vuolij okea; H. Hausen Utajaven N -osan. v N. Soikeo Vuolijoen W -osan. v R. Dillstinn R evo nlahden, Lumijoen ja Siikajoen; O. R. Stenbeg Liminga n S-osa n, Tyna van N-osan ja osan Muhosta. v E. Miikinen Salon ja P yh ajoen ; N. Soikeo, Paltamon Kajaanin maaseua kunna n S-osan, Sonkajave n Nvosan; O. R. Stenbeg Hyyn sahnen W -osan. v N. Soikeo Pyhajaveu, Haapajaven ja B-osan K iisii makea; JV. lv. lvilknan suuimnan O:SRIl Ki uuveden pitajaa; H. Viiyynen Oulaisten ja Ni valan pitajat. v E. 11iikinen, Rei sj aven, Sievin SE-osan, )Ieij aven, ja katt a lehde n alueeseen kuuluvan osan Pihtipudasta ; IV. IV. IVilkman Piippolan, P yhannan ja NW-osan Ki uuveden pitajiiii; H. Vayynen Utajaven, Saaisn ieme n SW-osan ja Kestilsn. v, 1913 H. l' ayynen Saaisniemen NE-osnn, H aapaved en W nukan ja Pulkkilan. v fl. Soikeo Haapaveden ja K asamaen " T-osan. v, 1915 H. Viiyynen. S-osan Tynavaa, Temmesta ja Mu host a, suuinm a n osa n Paavolaa seka Kaaitmiten NE - o~ an ; E. J.lIdkin en Lestijiiven. v ill. Sauamo Vih annin pit ajan ja ovis ionitutkinuksia koko a lueella.. v Il. Sauamo evisionitutkinuksia. v Ill. Sauamo evisionitutkimuksia a lucen ita-osissa, Maalajikatta on piiett y Maanmittau shalli tuksen yleiska tan lehdille D 3 ja D 4 v.lta H123.

7 MAANTIETEELLISET paapiirteet. KORKOKUV A. Geologisen katoituksen lehtijalw lohkaisee K ajaanin kuttnleh deksi nelikulmaisen alueen, joka suuin piitein katsoen jakaantuu k ahdeksi innemaaksi (ka tso kokeuskattaa ). Laaj enpi lu ot einen osa kallistuu Pohjan lah teen, jonka annikost a satt uu vah ainen osa R aa hen ti enoolt a ka ttalehden a lueelle; va haisempi kaakko ispuoli viettaa etel aan, Suomen lahteen. Pohjan lahden pu oleinen osa kohoaa eittiiin loivana lakeutena ja tasankona Ouluja ven tien oolle ja Suomen selan vedenj akaj alle, saavutt aen siella 150 m koke uden. Mut ta Oul ujaven kaakkois- ja koillispuolella nousu on akillisem paa, ja ylinmat kohdat hipovat 350 m kokeuskayaa, J alkimmainen, Suo m en lahteen kallistu va, edellist.a paljon ep at asai senpi osa muistutt aa kokonaisuutena suppilon puoliskoa, jonka keskustana on Iisalmen fienoo; laidat taas kohoavat kokeimmilleen pohj oisessa ja id assa. Naiden ka htaanne kallistuvien osien leikkauskoht a on katalla e it t ain silmiinpis tava y ht enai nen, kalliopeasta iippuva Suomenselan vedenjakaj atienoo. Taman poikkileikkauksessa ilneneva sym metinen muoto nakyy Iisalmen -i-ylivieskan valisen autat ien poi kittaispofiilista, kuva 1, kyll in selvas t i. Yhta saannolliselt a nay t t iia sen muoto my os Kiuuveden-c-Pyhann an valisella osalla, mu t t a idempana, Kaj aanin-lisalmcn valill a ka yvat pintan ucdot vai ht elevammiksi. Kokeuskatan yksityiskoht ia takastellessa pistaa itaosa ssa silmaan ei koisest i kaksi Iaajempa a kokeata koht aa, nimittain Puolangan, Hy ynsalmen ja Ri sti javen pitajien ajaseut u, jossa Pal jakka kohoaa 384 kokeuteen, ja K aj aanin ete lap uolella Losovaaa n ja Lehtovaaan kohoumayhmat, joista edellinen saav uttaa 351 m jalkimmiiinen 273 m kokeuden. N uasjaven pohjoispuolell a sijait se van Rupukkavaaan kokeus on 276 m. ~Iuista suuista kohoumista mai nit t a koon 294 m ko kea Kivesvaa a Oulu javen po hjoisannalla. Iisalmen se udun monist a vaaoista lah enee Kulvenmaki 230 TIl, Saa istenmaki 225 Ill, Vanuinmaki 224 m ja Iima ki 205 m kokeutta

8 Kajnanin kattal ehden kokeuskatta... o MittnkaaY8. 1: 1 io :;..' Kokeus meestn meteisait !lOO-SSO '200 - '250 I ~O -' ': 50

9 11 MAISEMAT. J a k 0 p e u s t e. - Maisemien luonne iippuu useiden teki joid en yhteisvaikutuksesta: kalliopean ja maalajien aihcu ttamist a pint amuodoista, vesistdist a, kasvillisuudest a se ka viljelykscn ja as u t u ksen sijoitt umiscst a. Missa sana yhdistelma pysyy muuttu matt o n ana laajemnalla alalla, siella voidaan sanoa val lit sevan sa ma n maisematyypin. K ajaanin katt alehden alueella saattaa eottaa kaksi to isistaan suuesti eoa vaa. maisema-aluetta: p 0 h j a I a i s e n ja k a i n u u I a i s - s a v 0 I a i se n. Naiden valineit aja no udatta a, vaikkakin muuta man mutkan tehden, etelass a vedenj akaj asentua, kulkien H aa pajaven etela osasta P yhajavelle ja sielt a Nal ant oja yen kaut ta Oulujaven Mainuan lahden ti enoille. Pohjoiscmpana kohtaavat eiluontoiset maisem at toi sensa Ki vesja vella. P o h j a I a i n e n III a i s e m a - a I u e kasitt aa sanotun mukaan Poh jan lahteen viet t avan innemaan Ouluj av en p uolivaliin saakka ja tyontyy etelampana, Kiuuvedella, hieman vedenjakajan toisellekin puolelle. K oko talla laajalla alueella on t nsanko siinn maaa ssa vallitseva, etta poikkeuksellisia kohtia jiiii hyvin vahan, Mainit t akoon naist a Vihannin pit ajan lounaispuolisko ja Pyhannan koil HSDsa, jotka ovat kump u- ja kan kaemaa ta. Suu emmist a yk sin aisista kohoumist a ansait see huomiot a lahenma 60 m ynpai st oaan koke ampi R okuanvaaa Oulu joen niskan kohdalla. Tasanko on t yyp illisinta ja eniten nimen sa mukaist a ma isem a al ueen pohjoispuolisko lla, Oulujoen-Siikajoen val imailla. E teliim p ana kiintyy huomio tasa isuuden ohella a vaoiden jokil aaksojen ja naiden valisten mat alien selkamaide n vuootteluun. Loivat nousut ja laskut jokilaaksosta t oisecn sii yt t aess a t untuvat selvast i esim. Pohjanmaan aut at ien pofiilissa kuv. 1. "Iutt a maisem an lu onne ei kuitenkaa n johdu niinkaa n paljoa kokok uvan suoanaises t a kuin se n val illisest.a vaikut ukscsta, R eliefi v aikutt aa en nenkaikkea maalajien ja vesien jakaantumiseeu, jost l1 taas viljelys ja as ut us ovat suucssa maaassa iipp uvaisiu. Viljelt av aksi paaiten sopivat sa vikot ja hiesumaat se ka paemmat savipohjaset suot ovat Icvinneet yleen sa va in laakso jen p ohjallc. Laajat laaksojen valiset. sclkam aat ovat. ki v ikkoista ja ka ua, mot san haltuun jaan nyt.ta moeeni- ja hiekkamaata ynna amet t a tai silman kantamatt omiin ulottuvaa puutonta saanevaa, Laa k sojen pohjalla vitaile vat m yos alueen lukuisat joet ohueen ma alajipeit teeseen kaivamissaan matalissa, paikoin miltei ay aatt6missa uomissaan. P oikkeu ksen tekee suui Oulujoki, joka o n leikannut it selleen paikoin usean kymmenen metin syvyise n [a hyvin jykkat onaisen vaylan t asaiseen maal ajipeit t eeseen ja osit-

10 12 '" z ~ " :; d' _.~ ~ _ ;:: Z <C- - - o s. ~ ọ s '''' :2 '" Q «'" o «~ «~ Z -e: on '" w s :::l > !o ~ ~ o OO =:!:: - ~......: tain kalliopeaankin. Sa mantapainen on Kalaj o keen H aapaj a vella yhtyva. oudostuttavan suupiite i nen H inkuanjoen la akso, jota myoten Keski-Snomen vedet postglasiaali aj an alkupuolel1a Iaskivat meeen. TasangouIuouteen m u kaisesti aluee n vesistoille on luontcenomaista javien niukkuus ja lukuist en samansuuntnisten jokien unsaus,- l)kymmellen via n maa»,.iavet, joista mainit takoon Iso Lanujavi ja Pyhannan javi Pyha n nalla, Ainali-, Osmanki- ja Pimesj avi Haapavedella, Alpuanjavi Vihannissa, K uusaanjavi ja Settij avi Haapajavella, Reisjavi, seka P yhaja ven Pakkimajavi, ovat hyvin matali a ja osaksi laskettuja. Suui jasyvempi Pyhajavisijait see veden ja kaj all a, 141 m kokeudella. Joist a on pohjoisesta alotettaessa nainittava.ensimmaisenaoul u joki, jota myoten vitaava t kaikki Oulujaveen ket.y neet vedet. Sen pitkist a ja mahtavista koskista joutuu a lueelle Niskakoski 31 m :n kokuisine ja la hemm a :1 km:n pituisin e putouksinee n, jossa kes kiveden aikana on n hevos voimaa. Taman alapuolel1a seuaa va haisem pi Ahmaskoski. Oulujok een liittyy

11 pohjoisest a Kutujoki Otenajavesta ja etelasta pam Muh osjoki. Tiimiin innall a vitaa Tynavanjoki ja Temmesjoki sekii c'tiiampiinii su uempi jn vedenj akajalta useita lisajokia saa va Siikajoki. Mainitt u jen jokien latvoilla vallitsevaa suuta tasaisuutta kuvaa se, et tii Muhos-, Tymavan- ja Siika joki ovat su ut en keinotekoisten vien a ien viilityksellii kes kenaan ja Ouluj avenkin ka nssa yhteyd essa. Vuolas ja nivaikas P yhajok i saa alkunsa veden jakajalta P yh aj a vest a. Vedenjakajalta alkavat myos K alajoki ja Sievinjoki ynnii Lestijoki, josta vain vahainen osa joutu u kattalehd cn piiiin. Useat Pohjanmaan joet ovat t unnettuja su uista tulvistaan, mitka ilmeisesti johtuvat maan vahnisesta kaltevuudesta, jokiuo mien kehittymattomyydesta ja tulvavesiii sailytt dvien keskusjavien puut teesta. Pahimmin tulvii Siikajoki, joka paisuu toisin paikoin laajoiksi javiksi ja pukaa vesiaan Pelson suon kanavien ja P aavolan Mustajoen kau tta Temmesj okeen, joten t am akin joutuu t ulvan valtaan. Keviiinen jaiden liiht o saat t aa to isina vuosina t ulia ajuksi..iaa t k asaut uvat mataliin nivo ihin ja koskiin valt a viks i padoiksi, saade n aik aan veden nous ua ja tuhoa a ntaviljely ksillc.. Asutuks en ja vilj clyksen jakaant umisen on kaikkialla eikoisen selv alla ja alueellc luont eenomaisella tavalla maftan nyt maa nvilj e Iykselle edul listen savisediment t ien levi aminen ja vesisto. Asutus ja vilj ely s keskitty y naet hyvin siia nn ollisesti jokivasiile; n aiden valiset leant moeeni- ja suomaat ovat jaaneet yleensa as u mat t o miksi. Asu tust a pal vellen kulkeva t useimmat ja vilkasliikke isimm at tiet jokiva si a pitkin; toisct t aas naita yhdistaen jokilaaksosta toiseen. Itse joista on vain Oulujokea kaytetty liikennevaylana, Aikaise m min lasket tiin sitii myoten tevaveneita; nyttemmin palvelevat koskivenect K a jaanist a Ouluun suuntautuvaa mat.kailij alii kcnnett.a. I\. a i n u u 1a i s - s a v 0 I a in c n III a i s e m a - a 111 e kasittii.a edella mainitun ajavyohykkeen it ap uolelle jiiiiviin osan katt alehden a luetta. Vastakohtana Pohjanmaan t asangolle luonnehtii tata lukuisten kohoumien ja Iaskeumien aiheutt ama epiitasaisuus. Milt ei koko alueella kuuluvat luonteenomaiset kohoumat kokeudeltaan vuoicn yhmann, kohoten toisin sanoen ainakin 50 m, useasti kuitenkin 100, joskus paikin sataa metia ynpaistbstaan. K okeusvai ht elujen s uuuutta silmalla pitaen paasee Oulujaven koillis- ja kaakkoispuolinen osa ens i sijalle. L uonte enomaisi mpana ja vai hte luista ik kainpana voidaan taa s pitaa Vieeman-Iisalmen- Sonkajaven m aki- ja vuoiikkaita pit ajia, Vedenj akaseudun lahett yvil la kohoumat loit t onevat, et aalle toisistaan, jattacn valilleen laaj empia tasaisia maita, Eniten poikkea a maisema -alueon yleisluont eesta luonaiskolkka, Kiu u vesi. K ohoumat ovat taalla yleensa matal ampia, kankacita ja 13

12 kumpuja, ja siten 'tama seutu valitt.aa siitymista Kainuun vuoi maasta P ohjanmaa n t asangolle. Ouluj aven p ohjoispuolella sens i jaan kummankin maisena-alueen vas takohdat ajoitt.uvat toisiinsa viilitti:imasti ja havin aisen jykasti, Syy kohoumien ja lask eumien lukuisuuteen on loydet t avi ssn kalliopean epatasaisuudesta. Maal ajit naet muod ost avat yleensa vasin ohuen ja vahvuudeltaan ve aten vahan vaihtelevan peit tec n ka1lion pinnalle; havoin se on kasaautunut itsenaisi ksi kohouniksi. Laajinunalle levinnyt moeeni vehoaa tavallisesti kokeimpienkin kallioiden laen, joten kalliopea pistaytyy siella veaten havoin nakyviin, Hajuja on vahan ja niiden maisemallinen avo supistuu muiden kohounien unsauden takia vahiin. Savi maat k eskittyvat kaakkoo n pain juoksevien vesi en vasille; Oulu javen ympaisto ssa niita on hyvin vahan, Soistumia on unsaa st i vaikka yksityiset suot eivat p aasekaan kehittymann niin Iaajoiksi ku in Pohjanmaan t asan golla. Epatasaisen kokokuvan takia yhnittyvat vedet javiikkaiksi eite iksi kummallekin puolelle ved en jakaj aa. Poh joispuolella on keskusja-vena laaja Oulujavi, jonka pinta kohoaa 123 m meest a, Saaet ja niemet jakavat 'en useampaan solkaan ja lahteen: Mieslaht i, J omuan Ia ht i ja Paltaselka it ap aassa. Naist a liinleen aukene va.xjanselka t yi:intyy etelaan Vuottolahdeksi ja ajoittuu launessa K akisaaeen j a Manamansaloon, jonka luot eispnolella leviaa avaa Laiskanselka ja Nisk anse lka. Oul uj avean laskee p oh joisesta su u ta Kiehimanjokea myi:iten kaikki H y ynsal men eit in vedet seka eillinen K ivesjavi. Idasta yhtyy Sotkainon vedet, Nuasjavi ja Rehjanselka akkijykan Amma kosken k autta, joka on otettu te ollisuuden pal velukseen, Suomen lahteen laskevien vesien kokoontumispaik lmna on Poovesi Iisalmella. Siihen liit tyy lannest a laivaliikenteelle a vatt u K iuuveden eitti ja lu ot eest a seka pohjoisesta Iiveden vali t ykselln Salahmin ja Rotimojaven vedet ynna id asta p ain Sukevan-s-Sonkajaven eitti Henej a vsn kautta. Uloinna olevat e amaan vedet, Laakajavi ja Kiltuanj av] laskevat Nunijok ea myi:iten Nilsian ves iin. Asutus on vasinkin aikaisemmin sopeutunut luonnon tajoamiin edellytyksiin siten, etta viljelykseen on otettu k ohoumien moeenipeit t eiset laet, jot ka ovat vahenman ha llanakoja kuin soist uneet alavammat maat. Tama K eski- ja I t a-suouest a tuttu vaaa-asutus antaa y ha edelleen kin vaaojen laella loist avi ne kivikko peltoineen, hamaine taloineen ja haj akyli neen kok o kyseessa olevalle alueelle vasin Iuont eenomaisen leiman. Saman piiteen saattaa havaita viela vedenjakaseudullakin, siis Pohjanmaan tasangon ajavyi:ihykkeellc /

13 saakka, Mutt a vaaa-as utuksen ohella on viljelys vasinkin viime aikoina pyldnyt ottamaan haltuunsa myos vesist ojen vasilla olevia, help ommin muokatta via sa vikkomait a. T all aisia edellytyks ia t ajoaa etenki n Iisalmi, Vieem a ja Sonkajavi, sek a Kiuuvesi, j ossa laaj at hedelm alliset sa vikot ja s uot tekisivat viela nykyistak in p a ljon vauaanman viljelyksen mahdolliseks i. 15 KVARTA ARISET MUODOSTUMAT. KALLIO PERAN PINTAOSA. V a i k u t u s k 0 k 0 k u v a a n. - K aikki kokeusvaihtelujen paap iiteet seka suui osa kokokuva n yk sityiskohd ist akin ii ppnu k okonaa n kalliopea sta, Maalajipeit e on saan nollises t i einomaisen o hu t ja se n kasaantumi smuodot eiv at sanott avas ti mu ut a kall iopeast a johtuvaa yleist.a Ieimaa, ei Pohj anmaan tasa ngon eika K ai nuun epat asaisuu ksista i kkaan maisem a -alueen piiissa, Tasaisuutensa takia pistaytyy kallio Pohjanmaa n tasangolla, annikollakin, vain hyvin ajoitetussa maa assa nakyviin, jos veta uskohdak si otetaan esim. Etela-Suonen palj aitten kalli oitten ala. Mine aalimaalajien puuttuessa t asainen k allio saatt aa paikoin vehoutua ohueen tuvepeittceseenkin. Ainoast aan muutamin paikoin, kutc n es im. Vih annin lou naisosassa ja Va yysen mukaan Oulaisissa kalliopea pist.ayt.yy hyvin lukuisissa, m ut t a alueeltaan v ah aisissa paikoissa nakyviin. Kainuun maisena-al ueella kalliop ea ei ole kohoumien unsaudesta huolimatta sanott avasti ene mpaa palj astunut. Tam a [ohtuu aii t a, etta a lue kohosi myohaisglasiaal ikaudella isoksi osa ksi meenpinnan ylapuolelle tai kuului matalanmee n alueesee n, joten tyskyn huuhtova tyo ei p aassyt kallioita palj astamaan. 1Ilutta moeenipeit teen ohuuden takia kalliopean muodot nakyvat vasin hyvin. Ve attaessa kokokuvaa kalliope nkattaan huonata nn niid en kesken mit a selvin iippu vais uussu hde. K attalehden it a- ja koillis osa, jossa suuimmat kohoumat on havaittu, kuuluu suueen It a-suomen liuskealueeseen, ja taman kv atsiittivyohyke mu odostaa ko houmien vasinaisen ungon (Lehtovaaa, Kivesvaaa, Kiehimavaaa, Paljakka I. n. e.). Huomiota ansaits ev: piie on ttissa suhteess a my os se, etta xoho umion pi t uu sa kseli sat t.uu yksiin liuskeiden kul kusuunnan, eika nannejaat ikon etene missuunnan kanssa.

14 16 Heti liuskealueen lansiajal ta, Ouluj a ven pohjoispuolella, alkaa Pohjanmaan tasan ko ; etela mp ana sensijaan tyontyy vuoi maa myos liuskevyfihykk een ulkopuololle et upaass a ganiit t ion, gnoissien ja amfiboliit tion muodost amalle peuskallioal ueelle. K ohoumien ja loskeu mien suuntautumisessa ei tiiallii voi t odet a yleista saannollisyytt n, Vai n Sonkajiivella on Soikeo ha vainnut selve mpia, lu oteis-kaakkoisia muosviivoja, joista huomattavimmat kulkevat So nk aj aven etela paasta Vaa 1'aja1'ven kaut t a K allioj a veen, Pit kajavest a P asm aiin ja Kiltuanjavesta H aajaistenja ven ka utta»uuaan koliin», s. o. useita kymneni a netej a kokeiden, pystysuoien ka lliose inanien ajoitt amaan kuivaan otkoon. Yleensa ovat ko houmat pyoealakisia ja loivainteisiti. K a II i 0 p e a n pin t it m u 0 t 0 j e n a I k u p 0 l' a. - Voidaan t aydella syylla kysya, mista johtuu edella mainittu Pohjanma nn ja Kainuun kalliopean pinta mn odoissa havaittava suu i vastakoht a, Selvityst a et eit t nessa kaa ntyy hu omio ensinna ka lliope an kok oomu kseen, ei kivilajien jakaant um iseen. Voidaan t odet a, etta Pohja nmaalla ei ole t avat t n Iaajommalt i kv atsiit tia, jokn muodostaa Oulujaven ympaiston kokci mmat kohoum at. ~Iu t ta t aysin tyydyttavaa va st austa emme tastii seikasta kuitenkaan saa, puuttuuhan kvat siit ti vuoist a ikkaalt a Iisalmen seudult a. Eika Pohj anmaankaan kalliopeaa voi vaittaa yksitoikkoiseksi, se on pain vast oin hyvinkin vaihtelova ja kijav a, mutt a t asta hu olimatta kuin pyyhkaisommalla katkaistu t asaiseksi. Eoavaisuus johtuu siis osa ksi muist u syista, nahtaviistikin kummankin alueen eilaisest a geologisest a kehityksest ii. Pohjanmaan alueen tasaisuus on hy vin vahai selta ka udelt a. I1meisest i t at a aluetta luonnehtivat kaikki y l ei s en k u I u t u s t a s o n tuntomekit. Se on osa s'iit.a ikivanhasta fenuoskandialaisesta pe neplaanista, jolle paikka paikoin jotunila isot ja ka mbilaiset muodostu mat ovat keostun eet. Son yksityisten osien kohtalo on myo hem min kaynyt ei su untiin. T oisot ovat vaj onneet ympa istoaan ale m m aksi, ja nailla ova t keostumat sailyneet nykyaikoihin saakka, T a va t aanhan taiilia melko yleiseen hiek ka ki vilohkaeitn,.jotka vi ineisina jii.c'innoksina osoittavat taman kivi lajin peittanoen aluetta la a jem ma lta kin k uin vain IsojoclIa ja osassa Satak untaa. Paaosa Pohjanmaan lakeutta lienee kuitenkin ollut enimm akseen kulutusa lueena kaukaisista kambilaisista ajoista k vataaika utcen saakka. sill a tasaisuus ei 0 10 yhta suui ku in mainit t.ujen sedimenttien lahet ty vill a. Taman vanhan yleise n kulutustason pintamuodoist a an saitsce ennen muita hu omi ot a nuo peati loivai nt eiset jo kila aksot, joiden ohueen sed imen t t ivehoon jaakauden jalkei set joet ovat kaiva -

15 neet matalat uomansa. Laaksomuot o tuntuu kokokuvas sa paait en annikon ja vedenjakajan puolivalilla, Pyhiijoen laa ksossa K as a miiellii ja H aapavedellii, Kalaj oen laaksossa, H aapaj avella ja Niva Ia ssa, Laaksojen vanhaa alkupeaa t odistava kypsyysast e ilmcnee siin a tasaisessa kalt evuudessa, joka on havaittavi ssa vedenjakajalt a me en annikolle saakka. Eihan laaksojen pohj alla vit aavissa nykyisissa kaan joissa - K alaj oessa, Pyhajoessa, Siikajoess a - ole lainkaan suue mpia koskia eika putouksia, vaan ainoastaan nivoja siella, m issa jaakautincn ke ost umine n tai kuluminen on alk upeaista pintact hieman muovaillut, Muu all a vitaa va t ne vuolai na ja tasaisest i, kuin vanhat kymet, jotka ovat kypsyysasteelle paast.yaan saavutt a ncct nomaalisen juoksun. Vanhaa peneplaania todistaa sekiu seikka, ett a Iaakeot suuntaut uva t konvegenttisesti koh tisuoaan P ohjan lahden laskeu maa Toniosta Etela -Pohjannaalle saa k ka, eivatka ole kaikki manne jaatikon yleisen ctenemissuunnan mukaisia..ios edelleen mannej aati kon cosio olisi ne kuluttanut, odottaisi niiden puhkaisevan ennenkaikkea Suomen selan, mutta ne painvastoin p i-hitt.yvat siihen um pinaisina, osottaen ved enjakajan olleen samalla paika lla jo kaukaisina peglasiaaliaikoina. Esitettya ajat usta va hvistaa edelleen yksi su ue mmo inen poikkens - Oulujoen laakso. T am a eoaa muist a laaksoist a m onell a tavalla. Silta puuttuu kokonaan muille Inonteenomainen, kilometien laajuinen, loiva kalliopean laakso..ioki vitaa keskella tasankoa, jotenka se n olemassa olon huomaa vasta la hclle t ullessaan. Sedimentteihin ja kalli ope aan kulunu t uoma on aivan nuouusasteellaan. Se on ikas suuista koski sta, joiden alla vesi vitaa syvalla jykkien ay aitten valissa, lahcten taas seuaavan alemman kosken niskall a ynpaiston tasoa. N~iyt tiu:i niin ollen silt a, ett a Onlujoen uoma on t oisin kuin muitten vit ojen, Muhoksesta ylospain, paaasiassa postglasiaalist a alkupeiiii. ~liss a taman t ienoon mahdo llinen peglasiaa linen laakso sijaitsee, ei voi sanoa, naa kun on hyvin tasaista. Kysyn y kseen saat taisi ensieijassa tulla Muhos- ja Poikajoen laakso ynna Ahmasjaven- Rokuanvaaan tienoo, jossa kalliopea kokonaan hautaantuu vahvojen hiekkakeostumien peittoon. Kun kyseessa ole va suui haju seuaa id empana., Saaisniemen-Kajaanin-Sotkamon valilla sikalaisten laskeu mien syvimpia kohtia, on luultavaa, ett ii se tekee t aiilla samoin, tayttaen kokonaan kalliopeassa olevan vanhan laakson.. Kainuun- ja samalla koko K eski-suonen epatasaine n jgvialue on kehittynyt toisella t avalla. Ko keammalle kohonneena se ehti k aukaisina pegla siaali aikoina kulua syvem nalle kui n Pohjam naa. Epatasaiseen pint-aan on sit tc mmin jaatikon valikoiva kulutu s paa ~

16 18 syt kasiksi paljon pa em min kuin tasaiseen Pohja nmaahan, ja niin on epatasa isuus Iisaant ynyt. Ticdetiiiin hiin jaatikon kulutuksen kohd istuvan eikoisesti muosko ht.iin. Va s inki n kovista ja akoile vist a kivila jeista itaantuu unsaast i lohkaeit a, joten synt yy avaoit a kin Iaskeu mia, Sitkelit kivilaj it, etenkin kvatsiltit, ena ksiset e upt iivit ja kiteinen kal kkikivi ; va st ust avat taas paljo n pae nmi n eksaatiota. ~[anne j ihitikko kykenee niita va in hiomaan ja p yoi s- telemaan.. K a 11i 0 i tt e n ap a ut U III i n en. - Pinnaltaan ovat ka l liot miltei kai kkiall a t uoetta, kovaa kivea..laa ka udenjalkeist a apaut umissoaa on loydett.y vain H aapajnven ctelaosassa. Sikh liiiset, melko laaj at gabokalliot ovat Iohka eiden ja melko v.a hva n soan peitt amia, etenki n Salmelan t al on ympaistolla Vaespeall a. U u tee t j a n i i d e n t o di s t u s. - K alliot ovat tavallisesti mannejaatikon pyoistamia, siloisia ja monasti uuteisia kin. Pahaitcn ovat t iillai set s i 10 k a II i 0 t na kyvissa annikolla.koska ne ovat siella vasta iisken kohonneet veden alta, ja tysky huuhtel ee ne puhtaiksi, Pohj anma an tasa ngoill a liiyt iiii p ahaat silokal liot maanpe it t cen alt a. Kokeammilla scud uilla ku nlu vat uuteet va sinkin ganiittikallioilla havinaisuuks iin. Vain k va tsiitissa ova t ne viela ki n vasin selvia. Taman mukaisesti onkin uuteit a kaik esta huolimatta tavattu unsaimmin juui kokeim milla seudui lla, liuske vyiihykkeen kv atsiit eilla, Kat t alehden alueella tehdyt uueh avainnot on esitett y sivulla 37 olevassa k attapiioksessa. K at. al t a nakyy, miten uuteet suuntautuva t vasin saan nollisest i kaakkoa koh ti. It aajalla ne hieman dlvegoivat, pykien koillisosassa kaantymaa n -it.aa n, kaakossa taas etelnan. T iimii osoittaa t ietenkin mannej aat.ikon sateett aist a liikku missuuntan pe aantymisaikan a, jolloin alne vahit ellen vapautui jaapeitteest a. Ilmeist a naet on, etta kaikist a niist a uuteista, joita ma nnejaatikko jaakau den ei aikoina alustaansa piis i, vain vii m e i se t, cunan a..'icssa syntyneet, oval. saattaneet jiiada kull a kin paikalla nakyviin,.ilia aikaise m mat hiou tuivat p ois uusien syntyessa. Kun manne jaatikon sulamiseen alueelta kului noin 700 v uotta, ovat uuteet sus eiikaisia, vanhempi a kaako ssa ja y ha n uoempia luot eeseen pain siiyt taessa, Taman huomi oon ott aen on helppo ymmat.aa tuo mainittu sa t ee t t aisyys ja monet pienemmiitkin yksityiskohdat, jotka osoittav at m annejnatikon ohuen eunaosan so pe utuneen ete nemisessaa n alu stan k o ke usvaihtelujo n mukaan. Aik aisemmin, jolloin koko alue ali vahvau jaatik6n peit.tam a ja euna ka ukan a etelassa,

17 tapahtui Hike kaikkialla yhdensuuntai sesti luoteesta kaakkoon p ain, niinkui n lohkaeiden Ieviamisest a saattaa paatella, Uuekatasta voi ilman selit.yksia nahda yksityisko htia mannejaatikon viimeisista etene missuunnista kul lakin paikalla. NuoJiin liittyvat numeot ilmaisevat uuteiden suunnan asteissa. H avaint oja on kaikkiaan t asaluvuin MOREEN!. L e v i it III i n e 11.- K alliopeaa peitt.avist a uineaa lim aal ajeist a on moeenilla laajin leviaminen yhta. hyvin kokeammilla seuduilla k uin mee n annikollakin. Su pa-a kvaattisilla alueilla t us kin muuta maalajia tapaakaan, ja P ohj anmaan jo kila aksojen va lisot sel kamaat ovat miltei yksinomaan moeenia aina meen antaan saa kka. Kuit e nki n on huonatt a va, etta auniko lia ja useassa paikassa sis a m aassa kin katalla sinisella viiilla mekitt y a lue ei aina ole alku peaista moeenia, vaan oikeamm in mecn aallokon huuht elen aa ja kasa anaa, lajitt elematonta antasoaa, K u n vain havat knt oittajat ovat eottaneet nama muodostuma t toisistaan, on ne katalle mekitty samalla tavalla. L a a d \l t. - Alueen moeenikeostuma on akentceltaan sanlall asta kuin muuallakin maassanme. Pintnosassa, johon havainnot yleensa kohdistuvat, on sille luonteen om aists lajittumat t o 1TIU US. kakeiden ainesten unsaus, hienoj en sa viainesten niukkuu s ja puute kin. Se on yleensa hiekan- ja soanluontoista. Lukuisissa paikoissa se on milt ci pelkkaa kivikkoakin, kuten esim, Lanpen o n havainnut Sonkaja vella, ~[a.ki n en ja Soikeo K ajaa ni n et elapnolisella ve de n jakajaseud ulla, Wilkm in uscilla Pyhannan Tavastkengan moeeniselantcilla ja Soike o R antsil an Mankilan kyl assa Kivimaan kankaa lla. Jou dutaanpa toisinaau maankamaalle, minka pe it t aa pelkka louhikko, k ut en esim. Saaisni emella (Vayynen). J ihitikon alle k asaantuossaa n moeenin ainekset ovat puistunee t einomaisen luj aksi, vaivoin puhkai st ava ksi maalajiksi. Tallaist a tyypillista, huuhtoutumatonta moecnia nahdaan maan pinnassa vain seuduilla, mit ka ko hosivat myohaisglasiaalisen meen ja jaanpatoanien ja vien pinnan y la p uolelle. Niinpa mainitsee Soikeo sit a useilta ko kcilt a paikoilta K aj aanin otelapuolella, jossa aines on et upaassa kivista koyhaa h iekkaa ainakin pain metin f-:.yvyyteen. Samaan tapaan on moee ni muuttumatonta Oulujaven pohjoispuolisilla ko keilla vaaoilla, Kokeimman annan alapuolella t apaa tata tyypillista moeenia vasta syvem p a n a kut en esin. nseissa autatieleikkauksiss a.. 1isal men-

18 20 Pyhajaven valilla, vasinkin Runnin lahistol ls, jossa leikkaukset k at.kaisevat useita suu ia moeenikoh oumia. Moeeni sisaltaa taallii hienompien aesuuuuksien ohella melko unsaa sti lohkaeit a ja kivia. Ylempi, maanpintaan ulottuva osa poikkeaa sen sijaa n seka akenteeltaan etta kokoomukseltaankin alkupeaisesta moeeni sta. Aines On kivista, loyhaa, t oisinaan Iajittunutta ja ke oksellistakin. Nama ominaisuudet saat tavat joissakin tapauksissa olla al kupeaiaia, kun moeenin ylaosa on mannejaatikon eunan ihil'cen keostuessaan joutunut sula vesien huuhdeltavaksi. Useinmissa tapauksissa joht.uu se kuitenki n tyskyn toiminnasta my ohais- ja postglasiaaliaikana. Silloinhan jout ui annan siityessa alueen yli jokainen kohouma t yskyn knlut ett avaksi ja tasaiset maat keos tumisalueeks i. Huuhtoutuneesta, oikeammin ant akeostumiin kuuluvasta mo eenist a on tehty Iukuisia havaintoja Pohjanmaall a. E simekkiua mainittakoon seuaava Soik e on havaitsem a leikkaue Haapaveden Haap akoskelta: I ) Humusta sisaltava hiek kakeos 50 em. 2) K elletavaa lajiteltua hiekkaa n. 15 em. 3) R uske ata hiekkaa n. 20 em.. 4) H amaat a, luj aa, lajittelematonta moeenia. R antsilassa on Solkeo pannut mekille useita moeenim aalla olevi a so akuoppia, joissa ylenpi, enemmau kuin metin va hvuinen Gsa kasittaa aesuuuude ltaan ja vailt aan eilaisia ki ven sekaisia hiekkakeoksia vasinaisen tiukan moeeuin peitteena. Vayynen mainit see Limingassa, Utajavella, P aa volassa, Oulaisissa ja Nivalassa moeenimaiden oleva n pinnaltaan huuhtoutuneita, ki vik koisia j a~hietakeoksia sisaltava a; 'vasta syvemmalle se vaihettuu luj aksi ja savisem maksi. Samoin on asianlaita Revonlahdella. Hiekkaikkaude n takia ei tallaisen muuttuneen moeenin ja lajittuneiden hiek ka keo stumien valilla olekaan jykkaa ajaa. 1( a k R i e i III 0 e e nip a t j a a. - Pyhajaven luoteispuolella, Sakijoon Iaaksossa, Juuttilan maalla on tiilisavea otettaessa puhkaistu scu aava nla inen eikoinen leikkaus. 1) Ylinna keallist a savea 0. 5 m 2) Kivikkoista moeenia 0.5» 3) Va hakivista moeenisavea, ainakin 3.0» T aalla on siis myohaisglasialisen saven alla kaksi paallekkaista, alkupe aisill eilaista ja se kundaaisilt a muutoksilta saily n yt t a mo eenipat jaa, joiden v alinen aj a on eittilin selva ja jykke.. Ylempi, kivikkoinan, t iukka laatu on veatta vissa edella puheena ollceseen

19 huuhtomattomaan ja muuttumattomaan moeeniin. Alempaa ei tdcttavasti ole tavattu missaan maanpinna ssa. Se sistijtaa vain hav oja mukuloita ja kivensiuja, sek a niin unsaasti hien oja aineksia, etta ~e nayttaa aivan savelt a. Sitti nostet.tiinkin kuopasta tiilien valmistaniseksi. Seuaavasta Maatutkimuslaitoksessa t ehdysta lieteanalyysista nakyy sen kokoonus takemmin : I Raesuuuuslunkka % I 21! Soa (20-2 uuu ) Kakea hiekka (2 ~O.2 um). Hieno hiekka ( um). I H ~eta (O.OG- O.02 mill). Ihesu ( mm ) Savi «0.002 tum) '-'-' -"-~:-'u-' l~-:u.- "-+I I.~ ,31> 23.6.'1 lg.32 llj.u4 14.5" _~:-_ Pohjaveden punn kuuluen se on huomattavan vesipitoista ja juoksusaven luontoista, Samanlaatuista moeenia tavattiin myo s Iisalmen Iansipuolella, Teeiniemen tiilitehtaan peustuksia kaivettaessa sa ven- ja tavallisen kivikkoisen moeenin alta. Nahtavast.ikaan se siis ei ole vain paikallinen muodostuma, vaan esiintyy laajemmaltikin, etenkin la skeumien pohjalla j a tasaisilla mail la t avallisen moeeuin peitossa. Ilmeisesti edustaa tama alempi keostuma vasinaista mannejaat.ikon aile muodostunutta pohjamoeenia; ylempi patja taas myohaisglasiaalista, sub maginaalista ja siis nuoempaa pintamoeenia. K e 0 k se l l i s t a s 0 a ape itt ii v a m 0 e e nip a t j a. Pyhajavella, Pyhasalmen aseman luot eisp uolella, Tuntuimaen kallion kaakkoisliepeellii olevassa so ak uopassa (katso kuva 2) nakyy seu aava, piioksessa kuv, 3 havainnollistettu keosjajestys: (I ) ylinna em vahvuinen hiekkakeos, i1meisest i tyskyn kasaama antakeostuma; (2) myohaisglaasialista keallista sed i m enttia n, 25 em; (3) moeenikeostuma, jonka vahvuus kasv aa lu oteest a kaakkoonpain m ; (4) lajitelt ua, keoksellista, tiukkaan puistunutta, mukuloita sisaltavaa so a a.ja hiekkaa, nakyvissii paikoin 5 m vahvuudelta; (5) mannejaatikon hioma silo kallio pistaytyy maanpintaan keostumasajan luoteispuolella, sa moin leikkauksen kaakkoisosassa moeenin ja lajitellun soakeostuman ajalla. Keostumasajan ylimmat osat., antahiekka ja keallinen sedimentt i esiint yvat aivan niinkuin muuallakin. H uomio kiintyy

20 22 n aiden ja kalliope an valisen moeeni- ja Iajit ellun soake ostuma n epat avalliseen jtijestykseen. K eostumien takemmaksi selvitt a miseksi mainittakoon, etta a lem pi muistuttaa akenteelt a an kaikin puolin hajujen;lasifluviaalista ainesta. Paaosa on kakeata hiekkaa ja soa a, johon sisalt yy mukulakivia ja jonkun vean pyoistyneita jakaleita. Ke oksellisuus on selva, paikoin miltei va a kas uo a, pai koin taas Ioivasti kall istunut. Aiuoana ja sa ma ila mekittavaua eoavaisnutena on se n t avallist a suuempi lujuus mi nka nakee m. m. siita, etta ku opan seiua mat pysyvat, pyst.ysuoina. Tama johtuu ilmeisesti puistukscstu, paikoin l11y08 keostumaan t ih ku- Kuva 2. Yalok. :\I. Seum no. Pyhasalmen soakuop an kaak koinen nukka. neest a, hiekkaj yvasia sit ovasta, iskosaineest a, nahtavast i auta hydoksidist a, mika a ntaa soalle punaisen tai tummanuskean vam. Yle mpi lajittelemattomasta aineksesta muodostnnut keo stuma on eit tain luonteenomaist a, saviikast a, hamaan vaist a, moeenia, Iahinna pohjamoeenityyppiin kuuluvaa. Silt a naet puuttuii kokonaan k ai kki huuht outuneisuuden mekit, sanoin pintamo ee nissa saannollisesti t avattava lohkaeunsaus. K eostumien valinen aja on aivan tcavti ja suo a: alempi soa on ennen moeenin mu odostumista pyyhkiiisty kuop an kaakkoisosan pohj alta pistavaa ka lliota mydten aivan tasaisek si, niin et t a keokset ovut useass n paikassa selvas ti katkenneet. K eost u mien akcnteesta ja keskinaisesta su htcesta kay kielt amattdnan selvasti ilmi, etta peaant yva mannejaatikon euna on taalla tydnt.ynyt jonkun matkaa etcenpain aikaisemmin muodostu-

i lc 12. Ö/ LS K KY: n opiskelijakysely 2014 (toukokuu) 1. O pintojen ohjaus 4,0 3,8 4,0 1 ( 5 ) L i e d o n a mma t ti - ja aiku isopisto

i lc 12. Ö/ LS K KY: n opiskelijakysely 2014 (toukokuu) 1. O pintojen ohjaus 4,0 3,8 4,0 1 ( 5 ) L i e d o n a mma t ti - ja aiku isopisto i lc 12. Ö/ 1 ( 5 ) LS K KY: n opiskelijakysely 2014 (toukokuu) 1. O pintojen ohjaus 1=Täysi n en mi eltä. 2=Jokseenki n er i m ieltä, 3= En osaa sanoa 4= Jokseenki n sa m a a mieltä, 5= Täysin sa ma a

Lisätiedot

Pakkauksen sisältö: Sire e ni

Pakkauksen sisältö: Sire e ni S t e e l m a t e p u h u v a n v a r a s h ä l y t ti m e n a s e n n u s: Pakkauksen sisältö: K e s k u s y k sikk ö I s k u n t u n n i s ti n Sire e ni P i u h a s a rj a aj o n e st or el e Ste el

Lisätiedot

KVARTXÄRIGEOLOGINEN TUTKTHUS. Leteensuo

KVARTXÄRIGEOLOGINEN TUTKTHUS. Leteensuo Outokumpu Oy l'-lalm:lnet sintä 010/2132/NKla/74 2132 04 KVARTXÄRIGEOLOGINEN TUTKTHUS Hattula~ Leteensuo Tutkimuskohteen sijainti Tutkimusalue sijaitsee Hattulan klulnassa Hämeenlinnan lfl{w-puolella rautatien

Lisätiedot

Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 655/11.01.00/2014. Rakennus- ja ympäristölautakunta 16.12.2015 252

Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 655/11.01.00/2014. Rakennus- ja ympäristölautakunta 16.12.2015 252 Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 Päätös / ympäristölupahakemus / Syväsatama, jätteiden loppusijoittaminen ja hyödyntäminen satamakentän rakenteissa, Kokkolan Satama / Länsi- ja Sisä-Suomen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016

Sosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016 Sosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016 TILOJEN VUOKRAAMINEN TORNION SAIRASKOTISÄÄTIÖLTÄ PÄIVÄKESKUSTOIMINTAA VARTEN/TILOJEN VUOKRAAMINEN VUODELLE 2014/TILOJEN VUOKRAAMINEN

Lisätiedot

PS. Jos vastaanotit Sinulle kuulumattoman viestin, pyydän ilmoittamaan siitä viipymättä allekirjoittaneelle ja tuhoamaan viestin, kiitos.

PS. Jos vastaanotit Sinulle kuulumattoman viestin, pyydän ilmoittamaan siitä viipymättä allekirjoittaneelle ja tuhoamaan viestin, kiitos. Teamware Office' Posti Saapunut posti : Olavi Heikkisen lausunto Lähettäjä : Karjalainen Mikko Vastaanottaja : Leinonen Raija Lähetetty: 18.1.2013 10:29 He i! Korjasin nyt tämän spostiliitteenä olevaan

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalveluiden myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016 alkaen

Lapsiperheiden kotipalveluiden myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016 alkaen Hallitus 267 16.12.2015 Lapsiperheiden kotipalveluiden myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016 alkaen H 267 (Valmistelija: perhepalvelujohtaja Matti Heikkinen ja vastuualuepäällikkö Tarja Rossinen)

Lisätiedot

Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös Torsti Patakankaan valituksesta/khall 5.5.2014 162

Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös Torsti Patakankaan valituksesta/khall 5.5.2014 162 Kunnanhallitus 368 10.11.2015 Kunnanhallitus 404 08.12.2015 Kunnanhallitus 414 22.12.2015 Kunnanhallitus 43 09.02.2016 Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös Torsti Patakankaan valituksesta/khall 5.5.2014

Lisätiedot

Sisäpiirintiedon syntyminen

Sisäpiirintiedon syntyminen Kai Kotiranta Sisäpiirintiedon syntyminen Kontekstuaalinen tulkinta Y liopistollinen väitöskirja, jo k a Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnan suostum uksella esitetään julkisesti tarkastettavaksi

Lisätiedot

(Liikunta- ja nuorisopäällikkö) Esitän, että uimahalli pidetään yleisölle auki 35 h viikossa. Ma-ke 13.00-20.00, to 06.00-14.00 ja su 12.00-18.00.

(Liikunta- ja nuorisopäällikkö) Esitän, että uimahalli pidetään yleisölle auki 35 h viikossa. Ma-ke 13.00-20.00, to 06.00-14.00 ja su 12.00-18.00. Sivistyslautakunta 85 21.10.2014 Sivistyslautakunta 90 12.11.2014 Sivistyslautakunta 103 10.12.2014 Kunnanhallitus 41 16.03.2015 Valtuusto 12 30.03.2015 Uimahallin aukioloajat Sivistyslautakunta 21.10.2014

Lisätiedot

Henkilökuljetuspalveluiden järjestämisen kannalta on tar koi tuksenmukaista käyttää yhden vuoden optiota. Valmistelijan päätösehdotus:

Henkilökuljetuspalveluiden järjestämisen kannalta on tar koi tuksenmukaista käyttää yhden vuoden optiota. Valmistelijan päätösehdotus: Yhtymähallitus 75 08.04.2014 Yhtymähallitus 253 09.12.2014 Yhtymähallitus 41 26.02.2015 Yhtymähallitus 71 21.04.2015 Taksiliikenteen kilpailutus 517/02.08.03/2014 Yhall 08.04.2014 75 Sosiaalityön päällikkö

Lisätiedot

GEOLOGIA. Evon luonto-opas

GEOLOGIA. Evon luonto-opas Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.

Lisätiedot

Päätös osuuskunnan vesijohto- ja viemäriverkostoon liittymisestä / RN:o 529-526-4-18, Heino Mauri kuolinpesä

Päätös osuuskunnan vesijohto- ja viemäriverkostoon liittymisestä / RN:o 529-526-4-18, Heino Mauri kuolinpesä Kaavoitus- ja ympäristölautakunta 84 24.09.2015 Päätös osuuskunnan vesijohto- ja viemäriverkostoon liittymisestä / RN:o 529-526-4-18, Heino Mauri kuolinpesä 599/11.04.02/2014 Kaavoitus- ja ympäristölautakunta

Lisätiedot

Vapaa-aikalautakunnan vuoden 2015 talousarvion käyttösuunnitelman hyväksyminen

Vapaa-aikalautakunnan vuoden 2015 talousarvion käyttösuunnitelman hyväksyminen Vapaa-aikalautakunta 3 12.02.2015 Vapaa-aikalautakunnan vuoden 2015 talousarvion käyttösuunnitelman hyväksyminen Vapaa-aikalautakunta 3 Valmistelija: Vapaa-aikapäällikkö Anne Koivisto Kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Kaupungin edustajat eri yksityisoikeudellisiin yhteisöihin vuosiksi 2015-2016

Kaupungin edustajat eri yksityisoikeudellisiin yhteisöihin vuosiksi 2015-2016 Kaupunginhallitus 23 26.01.2015 Kaupungin edustajat eri yksityisoikeudellisiin yhteisöihin vuosiksi 2015-2016 652/01.011/2012 KAUPHALL 26.01.2015 23 Seloste 1. Aino Mattila -säätiö Seloste Kaupunginhallituksen

Lisätiedot

Hätäkeskuslaitoksen ja Lohjan kaupungin välisen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättäminen

Hätäkeskuslaitoksen ja Lohjan kaupungin välisen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättäminen Kaupunginhallitus 139 31.03.2014 Kaupunginhallitus 271 16.06.2014 Kaupunginhallitus 511 15.12.2014 Hätäkeskuslaitoksen ja Lohjan kaupungin välisen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättäminen 877/10.03.02/2013

Lisätiedot

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson:

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson: Kaupunginhallitus 251 05.10.2015 Kaupunginhallitus 291 09.11.2015 Kaupunginhallitus 305 23.11.2015 Kaupunginhallitus 325 18.12.2015 Kaupunginhallitus 35 01.02.2016 Kaupunginhallitus 53 22.02.2016 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä kirjoittaa:

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä kirjoittaa: Kunnanhallitus 18 11.01.2016 Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän ikäsuunnitelma vuosille 2016-2025 Khall 11.01.2016 18 Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä kirjoittaa: "Yhall 28.08.2013 88 "Vanhuspalvelulaki"

Lisätiedot

Rautatie on mahdollisuus

Rautatie on mahdollisuus Rautatie on mahdollisuus Pam flet ti Suo men rau ta teis tä ja liikennepolitiikasta Raideryhmä Suomes sa 22.5.2005 Olisi paljon helpompaa ministeriölle, jos RHK suostuisi ottamaan roiston roolin ja ehdottamaan,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysltk. 96 17.06.2015 LASTENSUOJELUN AVOPALVELUIDEN HANKINTA

Sosiaali- ja terveysltk. 96 17.06.2015 LASTENSUOJELUN AVOPALVELUIDEN HANKINTA Sosiaali- ja terveysltk. 96 17.06.2015 LASTENSUOJELUN AVOPALVELUIDEN HANKINTA SOTEL 17.06.2015 96 Valmistelu: lapsiperhetyön päällikkö Annika Immonen, puh. 0400 126 151, hankintapäällikkö Tuure Marku,

Lisätiedot

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson:

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson: Kaupunginhallitus 251 05.10.2015 Kaupunginhallitus 291 09.11.2015 Kaupunginhallitus 305 23.11.2015 Kaupunginhallitus 325 18.12.2015 Kaupunginhallitus 35 01.02.2016 SOSIAALITYÖN JOHTAJAN VIRAN TÄYTTÄMINEN

Lisätiedot

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus Kunnanhallitus 305 27.11.2014 Kunnanhallitus 151 10.06.2015 Kunnanhallitus 19 28.01.2016 Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus 143/00.04.01/2014 KH 27.11.2014 305 Työ-

Lisätiedot

Teknisen sopimuksen (TS) tehtäväkohtaisen palkkojen (TKP) arviointijärjestelmä

Teknisen sopimuksen (TS) tehtäväkohtaisen palkkojen (TKP) arviointijärjestelmä Kunnanhallitus 344 15.09.2014 Kunnanhallitus 31 02.02.2015 Kunnanhallitus 439 21.12.2015 Teknisen sopimuksen (TS) tehtäväkohtaisen palkkojen (TKP) arviointijärjestelmä 375/01.00.01/2014 KHALL 344 Hallintojohtaja

Lisätiedot

Valtiovarainministeriön kysely kuntien lakisääteisistä tehtävistä ja velvoitteista

Valtiovarainministeriön kysely kuntien lakisääteisistä tehtävistä ja velvoitteista Kaupunginhallitus 342 28.09.2015 Valtiovarainministeriön kysely kuntien lakisääteisistä tehtävistä ja velvoitteista 575/00.03.00/2015 Kaupunginhallitus 28.09.2015 342 Kehityspäällikkö Lasse Lehtonen: Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Lappeenranta-lisä on lasten kotihoidon tukimuoto, jonka mak sa minen on kaupungin päätettävissä.

Lappeenranta-lisä on lasten kotihoidon tukimuoto, jonka mak sa minen on kaupungin päätettävissä. Kasvatus- ja opetuslautakunta 55 10.06.2013 Ilpo Heltimoisen ym. aloite sisäilmaongelman osaratkaisuksi 434/10.03.02.03/2013 KOLA 55 Valmistelija / lisätiedot: Kasvatus- ja opetustoimenjohtaja Tuija Willberg,

Lisätiedot

Oikaisu päätökseen kiinteistöjen Sirola RN:o 28:6 ja RN:o 28:24 myynnistä Vaarankylän kyläyhdistykselle

Oikaisu päätökseen kiinteistöjen Sirola RN:o 28:6 ja RN:o 28:24 myynnistä Vaarankylän kyläyhdistykselle Kunnanhallitus 46 25.02.2014 Kunnanhallitus 76 24.03.2014 Kunnanhallitus 126 13.05.2014 Oikaisu päätökseen kiinteistöjen Sirola RN:o 28:6 ja RN:o 28:24 myynnistä Vaarankylän kyläyhdistykselle 135/1/2013

Lisätiedot

Sosterin kanssa on käyty neuvotteluja 30.1.2015 ja 4.3.2015 sääs töjen saamiseksi. Neuvottelujen tuloksia käsitellään kokouksessa.

Sosterin kanssa on käyty neuvotteluja 30.1.2015 ja 4.3.2015 sääs töjen saamiseksi. Neuvottelujen tuloksia käsitellään kokouksessa. Kunnanhallitus 60 30.03.2015 Kunnanhallitus 68 21.04.2015 Kunnanhallitus 82 11.05.2015 Kunnanhallitus 102 11.06.2015 Kunnanhallitus 107 18.06.2015 Kunnanvaltuusto 27 18.06.2015 Talouden tasapainottamistoimenpiteet

Lisätiedot

Kunnanhallitus 56 30.03.2015 Kunnanhallitus 143 07.09.2015. Valtuustoaloite, ilmainen matkustuskortti koululaisille 1029/01.

Kunnanhallitus 56 30.03.2015 Kunnanhallitus 143 07.09.2015. Valtuustoaloite, ilmainen matkustuskortti koululaisille 1029/01. Kunnanhallitus 56 30.03.2015 Kunnanhallitus 143 07.09.2015 Valtuustoaloite, ilmainen matkustuskortti koululaisille 1029/01.016/2015 Kunnanhallitus 30.03.2015 56 Valtuuston kokouksessa 9.2.2015 jätettiin

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 12 12.01.2015 Kaupunginhallitus 281 30.11.2015 Kaupunginhallitus 296 07.12.2015

Kaupunginhallitus 12 12.01.2015 Kaupunginhallitus 281 30.11.2015 Kaupunginhallitus 296 07.12.2015 Kaupunginhallitus 12 12.01.2015 Kaupunginhallitus 281 30.11.2015 Kaupunginhallitus 296 07.12.2015 Lausunto Oinaskylän tuulivoimaosayleiskaavaehdotuksesta 774/613/2014 Kaupunginhallitus 12.01.2015 12 Vesannon

Lisätiedot

Asemakaavojen ajanmukaisuuden arviointi

Asemakaavojen ajanmukaisuuden arviointi Kaupunginhallitus 133 03.03.2014 Kaupunginvaltuusto 19 17.03.2014 Asemakaavojen ajanmukaisuuden arviointi 732/10/02/03/2011 KH 133 Valmistelijat: kaa voi tus pääl lik kö Veli Pekka Koivu, p. 0447809360,

Lisätiedot

Sivistyslautakunta 15 27.03.2014 Sivistyslautakunta 44 21.10.2014 Sivistyslautakunta 52 02.12.2014

Sivistyslautakunta 15 27.03.2014 Sivistyslautakunta 44 21.10.2014 Sivistyslautakunta 52 02.12.2014 Sivistyslautakunta 15 27.03.2014 Sivistyslautakunta 44 21.10.2014 Sivistyslautakunta 52 02.12.2014 OSIKONMÄEN KOULUN LAKKAUTTAMINEN SIVLTK 27.03.2014 15 Kunnanvaltuuston on hyväksynyt 21.3.2011 11 kouluverkkosuunnitelman

Lisätiedot

UUSI KIRKKOVUOSI UUSI LASTEN VIRSI UUSI ILO MESSUUN! Aineistoa 1. adventin perhemessuun

UUSI KIRKKOVUOSI UUSI LASTEN VIRSI UUSI ILO MESSUUN! Aineistoa 1. adventin perhemessuun UUSI KIRKKOVUOSI UUSI LSTN VIRSI UUSI ILO MSSUUN! ineistoa 1. adventin perhemessuun oosianna! uta meitä m # # # c # # # # # # m/ D/F oo si an na! Kan san jou kon kans sa käymme F 4 F Þ m / Þ huu ta maan.

Lisätiedot

Perusturvalautakunta 3 07.04.2015. Johtosääntömuutokset 1.6.2015 alkaen 124/00.01.01/2011

Perusturvalautakunta 3 07.04.2015. Johtosääntömuutokset 1.6.2015 alkaen 124/00.01.01/2011 Perusturvalautakunta 3 07.04.2015 Johtosääntömuutokset 1.6.2015 alkaen 124/00.01.01/2011 Perla 3 Valmistelija: Sosiaalipalvelujohtaja Johanna Lamminen, puh. 06 438 4101, 044 438 4101 ja vs. perusturvajohtaja

Lisätiedot

Aluevarausmerkinnät: T/kem Maakuntakaava

Aluevarausmerkinnät: T/kem Maakuntakaava kk mk mv se jl ma ge pv nat luo un kp me va sv rr rr A AA C P TP T TT T/kem V R RA RM L LM LL LS E ET EN EJ EO EK EP S SL SM SR M MT MU MY W c ca km at p t t/ kem mo vt/kt/st vt/kt st yt tv /k /v ab/12

Lisätiedot

Perusturvalautakunta 60 11.06.2013 Kaupunginhallitus 280 17.06.2013 Tarkastuslautakunta 2013-2016 40 28.08.2013

Perusturvalautakunta 60 11.06.2013 Kaupunginhallitus 280 17.06.2013 Tarkastuslautakunta 2013-2016 40 28.08.2013 Perusturvalautakunta 60 11.06.2013 Kaupunginhallitus 280 17.06.2013 Tarkastuslautakunta 2013-2016 40 28.08.2013 Sosiaaliasiamiehen selvitys vuodelta 2012 PERLTK 60 Sosiaalityön johtaja Marketta Tiihala

Lisätiedot

I Perusteita. Kuvien ja merkkien selitykset... 2. Aika arvot... 3. Lämmittelyharjoituksia... 4. Rytmiharjoituksia... 7. Duettoja...

I Perusteita. Kuvien ja merkkien selitykset... 2. Aika arvot... 3. Lämmittelyharjoituksia... 4. Rytmiharjoituksia... 7. Duettoja... I Perusteita Kuvien ja merkkien selitykset... 2 Aika arvot... 3 Lämmittelyharjoituksia... 4 Rytmiharjoituksia... 7 Duettoja... 11 Rumpukappaleet... 13 Simppeli... 13 Kolmijalka... 14 Antius... 15 Afro...

Lisätiedot

2 Keminmaa 3 4 5 6. Haaparanta TORNIO. > 40 db > 45 db > 50 db > 55 db > 60 db > 65 db > 70 db > 75 db. Vt 4 Kemi

2 Keminmaa 3 4 5 6. Haaparanta TORNIO. > 40 db > 45 db > 50 db > 55 db > 60 db > 65 db > 70 db > 75 db. Vt 4 Kemi LIITE.. Pek ka ti injun Heik rä npe ä nper kkaa u u L joki Kylä L LIITE.. i aar Na u ska ang as ik ju Koi vuh ar Ru u tti Mä nt Väi nöl ä y lä Ma rtta Vai n io n ine Tor v o Paa tti Las si ik ko Kem inm

Lisätiedot

KEURUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/2015 1(9)

KEURUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/2015 1(9) KEURUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/2015 1(9) Tarkastuslautakunta 19.11.2015 AIKA 19.11.2015 klo 15:00-18:00 PAIKKA Kehitysvammaisten asumisyksikkö Runokulma klo 15, ja sen jälkeen kau pun gin ta lo, kokoushuone

Lisätiedot

Oikaisuvaatimus toimenpideluvasta 15-391-T / Marttala Jyrki ja Marianne (laiturin rakentaminen)

Oikaisuvaatimus toimenpideluvasta 15-391-T / Marttala Jyrki ja Marianne (laiturin rakentaminen) Ympäristölautakunta 80 10.05.2016 Oikaisuvaatimus toimenpideluvasta 15-391-T / Marttala Jyrki ja Marianne (laiturin rakentaminen) 100/53.531/2016 YMPLTK 10.05.2016 80 Lupainsinööri Pirkko Ollila HAKIJA

Lisätiedot

VALITUSOSOITUS (Poikkeamisluvat 36)

VALITUSOSOITUS (Poikkeamisluvat 36) VALITUSOSOITUS (Poikkeamisluvat 36) Valitusaika Ympäristöteknisen lautakunnan lupajaoston päätökseen saa hakea muu tos ta va littamalla Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen kirjallisella va li tuk sel la.

Lisätiedot

Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998

Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998 Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998 Vuonna 1998 Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi keskittyi Änättijärven rantoihin. Kyseessä oli jatko vuonna 1987 alkaneelle inventointityölle.

Lisätiedot

- Kiireellisissä tapauksissa mahdollisuus keskusteluun on jär jes tet tä vä samana tai seuraavana työpäivänä.

- Kiireellisissä tapauksissa mahdollisuus keskusteluun on jär jes tet tä vä samana tai seuraavana työpäivänä. Sos. ja terv.ltk. 34 10.06.2015 Oppilas- ja opiskeluhuollon lain mukaiset oppilashuollon palvelut Juuassa 557/22.222/2014 Stltk 34 Laki oppilas ja opiskelijahuollosta on astunut voimaan elokuussa 2014.

Lisätiedot

Kunnanhallitus 143 20.05.2013 Kunnanhallitus 182 05.08.2013 OULUN AMMATTIKORKEAKOULUN OMISTUS 613/053/2013

Kunnanhallitus 143 20.05.2013 Kunnanhallitus 182 05.08.2013 OULUN AMMATTIKORKEAKOULUN OMISTUS 613/053/2013 Kunnanhallitus 143 20.05.2013 Kunnanhallitus 182 05.08.2013 OULUN AMMATTIKORKEAKOULUN OMISTUS 613/053/2013 KHALL 143 Valmistelu: hallintojohtaja Eeva Vanhanen, p. 050 356 6427 Oulun kaupunki, Oulun seudun

Lisätiedot

162/00.00 04 00/2014, 161/00.00 04 00/2014, 321/00.00 04 00/2013, 195/00.00 04 00/2014, 59/00.00 04 00/2014. ve lut Kotikoivu Ay, Kajaani:

162/00.00 04 00/2014, 161/00.00 04 00/2014, 321/00.00 04 00/2013, 195/00.00 04 00/2014, 59/00.00 04 00/2014. ve lut Kotikoivu Ay, Kajaani: Hallitus 61 12.03.2014 Ilmoitusasiat 162/00.00 04 00/2014, 161/00.00 04 00/2014, 321/00.00 04 00/2013, 195/00.00 04 00/2014, 59/00.00 04 00/2014 H 61 1) Pohjois-Suomen aluehallintoviraston 20.2.2014 ilmoitus

Lisätiedot

Ympäristöpäällikkö on tehnyt 21.10.2011 179 seuraavan viranhaltijapäätöksen:

Ympäristöpäällikkö on tehnyt 21.10.2011 179 seuraavan viranhaltijapäätöksen: Ympäristölautakunta 147 21.12.2011 Lausunto Pirkko Käckin valituksesta Kuopion hallinto-oikeudelle ympäristöpäällikön päätöksestä 21.10.2011 179 koskien talousjätteen aluekeräyspisteen käyttömaksua vuodelta

Lisätiedot

Nyt voimassa oleva jätteenkuljetussopimus on irtisanottu päättymään 31.12.2011 ja jätteenkuljetukset on kilpailutettu.

Nyt voimassa oleva jätteenkuljetussopimus on irtisanottu päättymään 31.12.2011 ja jätteenkuljetukset on kilpailutettu. Tekninen lautakunta 53 13.10.2011 Jätemaksutaksan hyväksyminen 1.1.2012 alkaen 428/32.321/2011 Tekn.ltk 53 Nykyisin voimassa olevan jätelain 28 :n mukaan kunnalla on oikeus kan taa jär jes tä mäs tään

Lisätiedot

Paikka P-K:n ammattiopisto Joensuu tekniikka ja kulttuuri, kokoushuone E215, Peltolankatu 4, Joensuunkatu 3. Kärkkäinen Eero jäsen

Paikka P-K:n ammattiopisto Joensuu tekniikka ja kulttuuri, kokoushuone E215, Peltolankatu 4, Joensuunkatu 3. Kärkkäinen Eero jäsen Pöytäkirja 2/2015 1 Hallituksen henkilöstöjaosto Aika 23.09.2015 klo 14:06-14:27 Paikka P-K:n ammattiopisto Joensuu tekniikka ja kulttuuri, kokoushuone E215, Peltolankatu 4, Joensuunkatu 3 Osallistujat

Lisätiedot

4.10.2005 Juhani Ilmola, SOK

4.10.2005 Juhani Ilmola, SOK Ympäri stönsu o j e l u päi v ät 20 0 5 Kaupat ja kunnalliset määräy kset C a se j a k e l u a se ma t Juhani Ilmola y mpäristöpäällik k ö SO K S-ry h män rakenne S-ry h m ä Osuusk a up a t SOK -y h ty

Lisätiedot

KÄRSÄMÄEN KUNTA ESITYSLISTA 18/2015 1

KÄRSÄMÄEN KUNTA ESITYSLISTA 18/2015 1 KÄRSÄMÄEN KUNTA ESITYSLISTA 18/2015 1 AIKA 16.11.2015 klo 17:30 PAIKKA Kärsämäki-sali, Frosteruksenkatu 25 KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia Otsikko Sivu 276 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen

Lisätiedot

HYVINVOINTI- JA TERVEYSTOIMEN TALOUSARVION TOTEUTUMINEN AJALLA 1.1.-30.9.2011 SEKÄ TALOUSARVION TARKISTUSESITYS

HYVINVOINTI- JA TERVEYSTOIMEN TALOUSARVION TOTEUTUMINEN AJALLA 1.1.-30.9.2011 SEKÄ TALOUSARVION TARKISTUSESITYS Hyvinvointi- ja terveyslautakunta 102 29.09.2011 HYVINVOINTI- JA TERVEYSTOIMEN TALOUSARVION TOTEUTUMINEN AJALLA 1.1.-30.9.2011 SEKÄ TALOUSARVION TARKISTUSESITYS Hyte 102 Hyvinvointi- ja terveystoimen talousarvion

Lisätiedot

Rakennusalueen suunnitteluvaraus Kaustarissa (ns. Tyllin pelto)

Rakennusalueen suunnitteluvaraus Kaustarissa (ns. Tyllin pelto) Kaupunginhallitus 36 20.01.2014 Rakennusalueen suunnitteluvaraus Kaustarissa (ns. Tyllin pelto) 372/10/00/02/2013 KH 36 Valmistelija: kaupungingeodeetti Matti Kivistö, puh. 044 780 9343 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Kaupunginjohtaja Lepistön päätösehdotus:

Kaupunginjohtaja Lepistön päätösehdotus: Kaupunginhallitus 9 24.02.2014 Puheenjohtajiston työryhmä 5 30.09.2014 Puheenjohtajiston työryhmä 4 27.01.2015 Kaupunginhallitus 12 09.02.2015 Valtuustoaloite / kaupungin henkilöstön innostaminen miettimään

Lisätiedot

ORIVEDEN KAUPUNGIN ATERIA-, TAVARANKULJETUS- JA HENKILÖKULJETUSTEN KILPAILUTUS 2016-2018

ORIVEDEN KAUPUNGIN ATERIA-, TAVARANKULJETUS- JA HENKILÖKULJETUSTEN KILPAILUTUS 2016-2018 Kaupunginhallitus 302 16.11.2015 ORIVEDEN KAUPUNGIN ATERIA-, TAVARANKULJETUS- JA HENKILÖKULJETUSTEN KILPAILUTUS 2016-2018 150/07.071/2015 Kaupunginhallitus 16.11.2015 302 Oriveden kaupunki on pyytänyt

Lisätiedot

Kirkonkylän kunnan katujen ja piha-alueiden talviauraus sekä talvihiekoitus, jatkoaika urakoihin

Kirkonkylän kunnan katujen ja piha-alueiden talviauraus sekä talvihiekoitus, jatkoaika urakoihin Ympäristölautakunta 36 28.09.2011 Ympäristölautakunta 44 02.11.2011 Ympäristölautakunta 49 30.11.2011 Ympäristölautakunta 39 09.10.2014 Kirkonkylän kunnan katujen ja piha-alueiden talviauraus sekä talvihiekoitus,

Lisätiedot

Yleiskaavoittaja 20.11.2015 13. Päätöksen antopäivä: 24.11.2015. Hakija [--] Osoite Pitkätie 277 15560 Nastola

Yleiskaavoittaja 20.11.2015 13. Päätöksen antopäivä: 24.11.2015. Hakija [--] Osoite Pitkätie 277 15560 Nastola Suunnittelutarveratkaisu, Pitkätie 277 1280/10.102/2015 Päätöksen antopäivä: 24.11.2015 Hakija [--] Rakennuspaikka Kylä Tila RN:o Pinta-ala m² 411 Villähde Koivurinne 3:64 10771 Osoite Pitkätie 277 15560

Lisätiedot

Vuonna 2018 yli 75-vuotiaita tullee olemaan 2413 henkilöä, kun lukumäärä vuonna 2013 oli 1965 henkilöä.

Vuonna 2018 yli 75-vuotiaita tullee olemaan 2413 henkilöä, kun lukumäärä vuonna 2013 oli 1965 henkilöä. Kaupunginvaltuusto 30 09.03.2015 Kaupunginhallitus 116 23.03.2015 Perusturvalautakunta 48 12.05.2015 Valtuustoaloite omaishoitajien vertaisryhmistä 139/01.015/2015 KAUPVALT 09.03.2015 30 "Ylöjärven vanhustyön

Lisätiedot

Hallintosopimus sosiaalipalveluiden esimiestehtävien järjestämisestä Kinnulan kunnan kanssa määräaikaisesti 690/111/2014, 136/111/2015, 134/111/2015

Hallintosopimus sosiaalipalveluiden esimiestehtävien järjestämisestä Kinnulan kunnan kanssa määräaikaisesti 690/111/2014, 136/111/2015, 134/111/2015 Perusturvalautakunta 15 21.01.2015 Perusturvalautakunta 68 27.05.2015 Perusturvalautakunta 96 23.09.2015 Hallintosopimus sosiaalipalveluiden esimiestehtävien järjestämisestä Kinnulan kunnan kanssa määräaikaisesti

Lisätiedot

Perusturvalautakunta 3 07.04.2015 Kaupunginhallitus 3 13.04.2015. Johtosääntömuutokset 1.6.2015 alkaen / perusturvakeskus 124/00.01.

Perusturvalautakunta 3 07.04.2015 Kaupunginhallitus 3 13.04.2015. Johtosääntömuutokset 1.6.2015 alkaen / perusturvakeskus 124/00.01. Perusturvalautakunta 3 07.04.2015 Kaupunginhallitus 3 13.04.2015 Johtosääntömuutokset 1.6.2015 alkaen / perusturvakeskus 124/00.01.01/2011 Perla 07.04.2015 3 Valmistelija: Sosiaalipalvelujohtaja Johanna

Lisätiedot

Sivistystoimen vuoden 2013 talousarvion käyttösuunnitelman hyväksyminen

Sivistystoimen vuoden 2013 talousarvion käyttösuunnitelman hyväksyminen Sivistyslautakunta 3 14.02.2013 Sivistystoimen vuoden 2013 talousarvion käyttösuunnitelman hyväksyminen Sivistyslautakunta 3 Valmistelija: Sivistysjohtaja Eija Karhu Kauhavan kaupunginvaltuusto on kokouksessaan

Lisätiedot

Esiopetuksen järjestämistavoista ja -paikoista päättää si vis tys lau takun ta (hallintosääntö 8 2.1.8).

Esiopetuksen järjestämistavoista ja -paikoista päättää si vis tys lau takun ta (hallintosääntö 8 2.1.8). Sivistyslautakunta 155 22.09.2015 Kunnanhallitus 274 05.10.2015 Esiopetuksen järjestämistavat ja -paikat 1.8.2016 alkaen 911/12.00.01/2015 SIVLTK 22.09.2015 155 Asian valmistelija: sivistysjohtaja Jyrki

Lisätiedot

c SKAPAT JULKINEN HANKINTA Sivu 1/3

c SKAPAT JULKINEN HANKINTA Sivu 1/3 c SKAPAT JULKINEN HANKINTA Sivu 1/3 e n o n c, i n 28.10.2014 S Ä H K Ö N H A N K IN T A L O U N A IS -S U O M E N K O U L U T U S K U N T A Y H T Y M Ä Mukana ovat Lounais -Suomen Koulutuskuntayhtymän

Lisätiedot

Kunnanhallitus 88 02.03.2015 Valtuusto 18 26.03.2015. Vuonna 2014 jätetyt aloitteet 63/00.01.02/2015

Kunnanhallitus 88 02.03.2015 Valtuusto 18 26.03.2015. Vuonna 2014 jätetyt aloitteet 63/00.01.02/2015 Kunnanhallitus 88 02.03.2015 Valtuusto 18 26.03.2015 Vuonna 2014 jätetyt aloitteet 63/00.01.02/2015 KHALL 88 Hallintojohtaja Kuntalain 28 :n mukaan kunnan asukkaalla on oikeus tehdä kunnalle aloitteita

Lisätiedot

Kalatalouden kehittämisrahaston hallituksen nimeäminen toimikaudeksi 2013-2016 / kunnan edustajien nimeäminen / muut edustajat

Kalatalouden kehittämisrahaston hallituksen nimeäminen toimikaudeksi 2013-2016 / kunnan edustajien nimeäminen / muut edustajat Kunnanhallitus 38 31.01.2013 Kunnanhallitus 144 18.03.2013 Kunnanhallitus 291 03.06.2013 Kunnanhallitus 63 16.02.2015 Kunnanhallitus 132 30.03.2015 Kunnanhallitus 262 06.07.2015 Kunnanhallitus 319 21.09.2015

Lisätiedot

omakotitontit omakotitontit Saaristokaupungin Pirttiniemessä

omakotitontit omakotitontit Saaristokaupungin Pirttiniemessä KUOPON KAUPUNK Maaoaisuuden hallintapalvelut Tarjousten Tarjousten perusteella perusteella yytävät yytävät oakotitontit oakotitontit Saaristokaupungin Pirttinieessä Tarjousten Tarjousten jättöaika jättöaika

Lisätiedot

Lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle toisen asteen järjestäjäverkon uudistuksesta

Lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle toisen asteen järjestäjäverkon uudistuksesta Kaupunginhallitus 209 05.11.2014 Lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle toisen asteen järjestäjäverkon uudistuksesta 934/03.00/2014 KH 209 Lisätiedot: sivistystoimenjohtaja Heidi Backman, puh. (09)

Lisätiedot

Sotela 158 Valmistelija: talouspäällikkö Paavo Posti, puh. 03-849 4215, etunimi.sukunimi@heinola.fi

Sotela 158 Valmistelija: talouspäällikkö Paavo Posti, puh. 03-849 4215, etunimi.sukunimi@heinola.fi Sosiaali- ja terveyslautakunta 158 17.11.2015 Kaupunginhallitus 315 07.12.2015 Etevan kuntayhtymän perussopimuksen muutokset 1764/00.04.01/2012 Sotela 158 Valmistelija: talouspäällikkö Paavo Posti, puh.

Lisätiedot

Sivistyslautakunta 38 03.03.2015 Kunnanhallitus 84 30.03.2015 Kunnanhallitus 103 13.04.2015. Varhaiskasvatusjohtajan viran hoito 1.9.

Sivistyslautakunta 38 03.03.2015 Kunnanhallitus 84 30.03.2015 Kunnanhallitus 103 13.04.2015. Varhaiskasvatusjohtajan viran hoito 1.9. Sivistyslautakunta 38 03.03.2015 Kunnanhallitus 84 30.03.2015 Kunnanhallitus 103 13.04.2015 Varhaiskasvatusjohtajan viran hoito 1.9.2015 alkaen 768/01.01.03/2015 SIVLTK 03.03.2015 38 Asian valmistelija:

Lisätiedot

w w w. a u d i a t o r. f i yhtymävaltuustolle

w w w. a u d i a t o r. f i yhtymävaltuustolle Keskus 09 7711 BDO Audiat or O y Fa ks i 0 20 74 3 2 93 5 V a t t u n i e m e n r a n t a 2 w w w. a u d i a t o r. f i T I L I N T A R K A S T U S K E R T O M U S 2 0 1 3 Lounais -Suomen koulutuskuntayhtymän

Lisätiedot

VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIJOHTOON JA VIEMÄRIIN LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEISTÖLLE KOTIKUMPU 172-402-16-31

VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIJOHTOON JA VIEMÄRIIN LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEISTÖLLE KOTIKUMPU 172-402-16-31 Ympäristölautakunta 75 04.12.2013 VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIJOHTOON JA VIEMÄRIIN LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEISTÖLLE KOTIKUMPU 172-402-16-31 32/60.602/2013 Ympäristölautakunta

Lisätiedot

Turun seudun (rakennemallialueen) liikennejärjestelmäsuunnitelman 2035 hyväksyminen

Turun seudun (rakennemallialueen) liikennejärjestelmäsuunnitelman 2035 hyväksyminen Kunnanhallitus 144 12.05.2014 Kunnanhallitus 14 19.01.2015 Kunnanvaltuusto 9 26.01.2015 Turun seudun (rakennemallialueen) liikennejärjestelmäsuunnitelman 2035 hyväksyminen 517/08.00.00/2014 KHALL 12.05.2014

Lisätiedot

Tekninen lautakunta 139 21.04.2015

Tekninen lautakunta 139 21.04.2015 Tekninen lautakunta 139 21.04.2015 Itä-Suomen hallinto-oikeuden lausuntopyyntö Jorma Kajannon valituksesta 27.2.2015 koskien teknisen lautakunnan päätöstä 13.1.2015 16, Kerosärkän alueella sijaitsevien

Lisätiedot

FASTER -TYÖVENEET. MITTATILAUSTYÖNÄ.

FASTER -TYÖVENEET. MITTATILAUSTYÖNÄ. TYÖVENEET 1 FASTER -TYÖVENEET. MITTATILAUSTYÖNÄ. Vmiamme umiinisia työveneitä kokoluokassa 4-17m pela-, partiointi-, tavarajet- heilöjethtäviin. Pyymme jotavai uttamaan veneet e käyttötarkoituksiin. Veneet

Lisätiedot

- 1 Kokouksen avaaminen. - 3 Pöytäkirjantarkastajien valinta. - 4 Työjärjestyksen hyväksyminen

- 1 Kokouksen avaaminen. - 3 Pöytäkirjantarkastajien valinta. - 4 Työjärjestyksen hyväksyminen Kaupunginhallitus 119 31.03.2014 Kaupunginvaltuuston kokouksen 27.1.2014 päätösten täytäntöönpano 1224/07.02.03/2014 KHALL 119 Kuntalain 23.1 :n mukaan kunnanhallitus vastaa kunnan hal lin nos ta ja taloudenhoidosta

Lisätiedot

VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIHOHTOON LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEITÖLLE UUSI-MIKKOLA RN:O 20:0

VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIHOHTOON LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEITÖLLE UUSI-MIKKOLA RN:O 20:0 Ympäristölautakunta 72 04.12.2013 VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIHOHTOON LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEITÖLLE UUSI-MIKKOLA RN:O 20:0 35/60.602/2013 Ympäristölautakunta 72 Asia Hakija

Lisätiedot

Kunnanhallitus 96 16.03.2015 Kunnanhallitus 106 30.03.2015

Kunnanhallitus 96 16.03.2015 Kunnanhallitus 106 30.03.2015 Kunnanhallitus 96 16.03.2015 Kunnanhallitus 106 30.03.2015 Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Inkeri Yrityksen vaatimus oikeudellinen asiantuntija Pertti Eilavaaran laskussa mainittujen asiakirjojen luovuttamisesta

Lisätiedot

Laukaan kunnan perusturvalautakunnan selvitys lastensuojelun määräraikojen ylittymisen vuoksi

Laukaan kunnan perusturvalautakunnan selvitys lastensuojelun määräraikojen ylittymisen vuoksi Perusturvalautakunta 30 08.05.2014 Laukaan kunnan perusturvalautakunnan selvitys lastensuojelun määräraikojen ylittymisen vuoksi 89/05.09.00/2013 Perusturvalautakunta 30 Valmistelija: perusturvajohtaja

Lisätiedot

Taulukko 1. Tulosalueiden käyttöprosentit (30.3.2015 tasainen 25,0 %)

Taulukko 1. Tulosalueiden käyttöprosentit (30.3.2015 tasainen 25,0 %) Sivistyslautakunta 31 23.04.2015 Sivistyslautakunta 36 04.05.2015 Sivistystoimen talousraportti I 175/02.02.02/2015 Sivltk 23.04.2015 31 Kunnanvaltuusto on vahvistanut 8.12.2014 63 sivistystoimen vuoden

Lisätiedot

Verotulojen kehityksen en na koin ti

Verotulojen kehityksen en na koin ti Kaupunginhallitus 278 02.11.2015 Kaupunginvaltuusto 72 09.11.2015 Vuoden 2016 tuloveroprosentti ja kiinteistöveroprosentit 491/02.03.01/2015 KH 02.11.2015 278 Yleistä Kuntalain 66 :n mukaan valtuuston

Lisätiedot

Rakennustarkastaja Petri Mäki, sähköposti petri.maki@ylojarvi.fi, puh. 050 385 1815

Rakennustarkastaja Petri Mäki, sähköposti petri.maki@ylojarvi.fi, puh. 050 385 1815 Ympäristölautakunta 252 30.10.2012 Ympäristölautakunta 145 29.10.2013 Ympäristölautakunta 158 11.11.2014 Ympäristölautakunta 38 17.02.2015 Ympäristön epäsiisteys Ryömäntiellä 746/53.532/2012 YMPLTK 30.10.2012

Lisätiedot

KÄRSÄMÄEN KUNTA ESITYSLISTA 1/2013 1

KÄRSÄMÄEN KUNTA ESITYSLISTA 1/2013 1 KÄRSÄMÄEN KUNTA ESITYSLISTA 1/2013 1 AIKA 16.01.2013 klo 10:00 PAIKKA Kärsämäen kunnanvirasto, Keskuskatu 14 KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia Otsikko Sivu 1 Laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 2 Pöytäkirjan tarkastus

Lisätiedot

Lautakunta on päättänyt vapauttamisen periaatteista 23.4.2015 kokouk

Lautakunta on päättänyt vapauttamisen periaatteista 23.4.2015 kokouk Ympäristölautakunta 193 27.10.2015 Ympäristölautakunta 233 15.12.2015 MIRJA JA RAIMO LIETZÉNIN VAPAUTUSHAKEMUS VESIHUOLTOLAITOKSEN VIEMÄRIVERKKOON LIITTÄMISESTÄ / LAUSUNTO MIRJA JA RAIMO LIETZÉNIN VALITUKSESTA

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 343 02.09.2013 Kaupunginhallitus 310 25.08.2014

Kaupunginhallitus 343 02.09.2013 Kaupunginhallitus 310 25.08.2014 Kaupunginhallitus 343 02.09.2013 Kaupunginhallitus 310 25.08.2014 Kirkonseudun Haaviston alueelta ja Siivikkalan Vasamankaaren alueelta luovutettavat rivitalotontit sekä Kirkonseudun Ojapuiston alueelta

Lisätiedot

Korkein halinto -oikeus

Korkein halinto -oikeus .......................... 1. 1 1. 1. 1 1 1 1 1 1 Salon kaupunki Saapunut 18.5.2015 Konsernipalvelut salainen/4/00.04.02/2013 1 Korkein halinto -oikeus Saapunut o. zo Li(teitä...:2. h KORKEIMMALLE IIAI.LINT

Lisätiedot

Hannu Pohjannoro SATEEN AIKAAN. laulusarja sopraanolle ja pianolle Tuomas Anhavan tekstiin. toinen, korjattu versio. For promotion only 1986 87 / 1999

Hannu Pohjannoro SATEEN AIKAAN. laulusarja sopraanolle ja pianolle Tuomas Anhavan tekstiin. toinen, korjattu versio. For promotion only 1986 87 / 1999 Hannu ohannoro SATEEN AIKAAN laulusara soraanolle a ianolle Tuomas Anhavan tekstiin toinen, korattu versio 10 or romotion only 1 / 1 a or romotion only SATEEN AIKAAN Tuomas Anhava: Runoa (1), tava I III

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 397 27.10.2014 Kaupunginvaltuusto 113 10.11.2014. Maakauppa Asuntilassa ja Kirkonseudulla / Laatu RN:o 1:422 541/52.

Kaupunginhallitus 397 27.10.2014 Kaupunginvaltuusto 113 10.11.2014. Maakauppa Asuntilassa ja Kirkonseudulla / Laatu RN:o 1:422 541/52. Kaupunginhallitus 397 27.10.2014 Kaupunginvaltuusto 113 10.11.2014 Maakauppa Asuntilassa ja Kirkonseudulla / Laatu RN:o 1:422 541/52.521/2014 KAUPHALL 27.10.2014 397 Kaavoitusinsinööri Seppo Reiskanen

Lisätiedot

Kertomus kolmen kiviröykki öhaudan tutkimisesta Porin mlk:n Tuoreniemessä 20. 6. - 28. 6. 196o.

Kertomus kolmen kiviröykki öhaudan tutkimisesta Porin mlk:n Tuoreniemessä 20. 6. - 28. 6. 196o. M Kertomus kolmen kiviröykki öhaudan tutkimisesta Porin mlk:n Tuoreniemessä 20. 6. - 28. 6. 196o. Porin maalaiskunnan Tuoreniemen kylässä on Sjögrenin ja Vainio- Mattilan metsäsaroilla lfihekkäin kolme

Lisätiedot

Syksyn 2014 tarkastuksessa havaittiin seuraavat lai min lyön nit:

Syksyn 2014 tarkastuksessa havaittiin seuraavat lai min lyön nit: Ympäristölautakunta 151 11.11.2014 Ympäristölautakunta 34 17.02.2015 Ympäristölautakunta 68 21.04.2015 Ympäristölautakunta 102 16.06.2015 Maa-ainesluvan valvonta tilalla Korpimaa Kaiharin kylässä 1107/51.518/2009

Lisätiedot

LAPIN YLIOPISTON ESITYS LAPIN AMMATTIKORKEAKOULU OY:N OSAKE-ENEMMISTÖN OSTAMISESTA JA SELVITYSHENKILÖN EHDOTUS

LAPIN YLIOPISTON ESITYS LAPIN AMMATTIKORKEAKOULU OY:N OSAKE-ENEMMISTÖN OSTAMISESTA JA SELVITYSHENKILÖN EHDOTUS Kaupunginhallitus 139 16.05.2016 LAPIN YLIOPISTON ESITYS LAPIN AMMATTIKORKEAKOULU OY:N OSAKE-ENEMMISTÖN OSTAMISESTA JA SELVITYSHENKILÖN EHDOTUS 247/03.06.00/2016 KH 16.05.2016 139 Valmistelija kaupunginlakimies

Lisätiedot

Ehdotus: Yhtymähallitus 1. hyväksyy oheismateriaalin mukaisen suunnitelman tehtävien uu delleenjaosta,

Ehdotus: Yhtymähallitus 1. hyväksyy oheismateriaalin mukaisen suunnitelman tehtävien uu delleenjaosta, Yhtymähallitus 244 17.12.2014 Yhtymähallitus 33 25.02.2015 Yhtymähallitus 51 18.03.2015 Tehtävien uudelleen järjestely vuonna 2015 117/01.01.03/2014 Yhtymähallitus 17.12.2014 244 17.12.2014 Perusturvakuntayhtymä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto/doc Finland Oy

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto/doc Finland Oy Sosiaali- ja terveyslautakunta 211 08.06.2011 Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto/doc Finland Oy 543/61/616/2011 STLTK 211 Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavi rasto (Valvira) on

Lisätiedot

137 10.12.2013 98 06.08.2014

137 10.12.2013 98 06.08.2014 Rakennus- ja ympäristölautakunta Rakennus- ja ympäristölautakunta 137 10.12.2013 98 06.08.2014 Oikaisuvaatimus toimenpidelupapäätöksestä 286-2013-781, kiinteistölle 286-21-6-6, Kaaritie 18, Kuusankoski,

Lisätiedot

Kehittämistoimikunta 61 19.10.2015. Keskuspuhdistamohankkeen tilanne 686/08.082/2014 KEHTMK 19.10.2015 61

Kehittämistoimikunta 61 19.10.2015. Keskuspuhdistamohankkeen tilanne 686/08.082/2014 KEHTMK 19.10.2015 61 Kehittämistoimikunta 61 19.10.2015 Keskuspuhdistamohankkeen tilanne 686/08.082/2014 KEHTMK 19.10.2015 61 Ylöjärven Vesi liikelaitoksen toimitusjohtaja Jouni Vähäkyttä Pirkanmaan keskuspuhdistamohanketta

Lisätiedot

Virka-aikaisen päivystyksen ja kiirevastaanoton keskittäminen 1.8.2016 alkaen

Virka-aikaisen päivystyksen ja kiirevastaanoton keskittäminen 1.8.2016 alkaen Yhtymähallitus 53 17.05.2016 Yhtymähallitus 63 09.06.2016 Virka-aikaisen päivystyksen ja kiirevastaanoton keskittäminen 1.8.2016 alkaen Yhtymähallitus 17.05.2016 53 Päivystysasetuksen voimaantulo 1.1.2015

Lisätiedot

Kunnanhallitus 167 30.06.2014 Kunnanhallitus 246 20.10.2014 RANTASALMEN KUNNAN HENKILÖSTÖN YHTEISTOIMINTANEUVOTTELUT

Kunnanhallitus 167 30.06.2014 Kunnanhallitus 246 20.10.2014 RANTASALMEN KUNNAN HENKILÖSTÖN YHTEISTOIMINTANEUVOTTELUT Kunnanhallitus 167 30.06.2014 Kunnanhallitus 246 20.10.2014 RANTASALMEN KUNNAN HENKILÖSTÖN YHTEISTOIMINTANEUVOTTELUT 114/01.00/2014 KHALL 30.06.2014 167 (Valmistelija kunnanjohtaja Kristiina Järvenpää,

Lisätiedot

Keskushallinnon yleishallintoon on saapunut seuraavat pöytäkirja- ja vi ran hal ti ja pää tös jäl jen nök set:

Keskushallinnon yleishallintoon on saapunut seuraavat pöytäkirja- ja vi ran hal ti ja pää tös jäl jen nök set: KAUPUNGINHALLITUS 310 15.06.2015 Saapuneita pöytäkirjoja ja viranhaltijapäätöksiä KH 310 Keskushallinnon yleishallintoon on saapunut seuraavat pöytäkirja- ja vi ran hal ti ja pää tös jäl jen nök set: 1.

Lisätiedot

TALOUSARVION 2015 MUUTOS / HUOVILAN KOULUN ILTAPÄIVÄTOIMINTA / OPETUS- JA VARHAISKASVATUSPALVELUT

TALOUSARVION 2015 MUUTOS / HUOVILAN KOULUN ILTAPÄIVÄTOIMINTA / OPETUS- JA VARHAISKASVATUSPALVELUT Opetus- ja 112 26.08.2015 varhaiskasvatuslautakunta Kunnanhallitus 303 14.09.2015 Valtuusto 64 28.09.2015 TALOUSARVION 2015 MUUTOS / HUOVILAN KOULUN ILTAPÄIVÄTOIMINTA / OPETUS- JA VARHAISKASVATUSPALVELUT

Lisätiedot

Ranuan kunnan henkilökuljetustarjousten hyväksyminen

Ranuan kunnan henkilökuljetustarjousten hyväksyminen Kunnanhallitus 144 27.05.2013 Ranuan kunnan henkilökuljetustarjousten hyväksyminen 170/10/2013 Kunnanhallitus 144 Ranuan kunnan henkilökuljetuksista on järjestetty tarjouskilpailu. Ky sees sä on EU-kynnysarvot

Lisätiedot

kirjaamo@mantyharju.fi 16.1.2015 176/10.02.04.00/2014 Lausunto Vanosen rantaosayleiskaavan lisäselvitysalueen kaavaehdotuksesta

kirjaamo@mantyharju.fi 16.1.2015 176/10.02.04.00/2014 Lausunto Vanosen rantaosayleiskaavan lisäselvitysalueen kaavaehdotuksesta Mäntyharjun kunta kirjaamo@mantyharju.fi 16.1.2015 1/2015 Viite: pyyntö 1.12.2014 176/10.02.04.00/2014 Vanosen rantaosayleiskaavan lisäselvitysalueen kaavaehdotuksesta Mäntyharjun kunta pyytää lausuntoa

Lisätiedot