Miksi kuntien strategiat eivät toimi hyvinvoinnin edistäjinä? Sakari Möttönen
|
|
- Anna Saarinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Miksi kuntien strategiat eivät toimi hyvinvoinnin edistäjinä? Sakari Möttönen
2 Arvioita kuntien strategioista Kuntien strategiatyössä mopo on karannut ajajiltaan käsistä (Stenvall ja Suikkanen 2003) Missä on ne viholliset tai vastustajat, jotka julkisten organisaatioiden on strategioillaan voitettava (Vartola 2005) Monet strategisen suunnittelun kehittämisprojektit ovat olleet pettymyksiä tai suorastaan epäonnistuneet (Sorsa ym. 2010) Onko strategiat tuottaneet julkisella sektorilla enemmän hallaa kuin hyötyä? (Mantere ym 2011)
3 Mistä löytyvät strategioiden epäonnistumisen syyt? Strategioiden epäonnistumisen syynä on pidetty sitä, että niitä ei osata jalkauttaa niin, että koko henkilökunta sitoutuisi niihin. Sanotaan, että strategia ei tärkeä vaan sen laadintaprosessi. Strategioiden epäonnistumisen syytä pitää etsiä ensisijaisesti itse strategioista, ei niiden toteuttamisesta. Jos strategia on huono, on hyvä, että henkilökunta ei sitoudu siihen Hyvä strategiaprosessi ei voi tuottaa huonoa strategiaa
4 Kuntastrategioiden keskeiset ongelmakohdat Kunnissa tehdään kuntaorganisaation eikä kuntayhteisön strategioita. Yhteiskunnan ilkeät ongelmat lisääntyvät, strategioissa ratkaistaan kesyjä ongelmia Strategiat ovat tavoiterationaalisia, ihmiset arvorationaalisia. Strategiatyö on hallinnollinen prosessi, jossa strategia saa kirjallisen muodon, kun strategian pitäisi olla jatkuvaa vuorovaikutteista dialogia,
5 Kuntaorganisaation vai kuntayhteisön strategia?
6 Organisaation perusominaisuudet (kontingenssiteoria) Organisaation on oltava sisäisesti niin eheä, että sen osat eivät vedä erisuuntiin (integraatiotehtävä) Organisaation on oltava niin joustava ja reagointikykyinen, että se pystyy vastaamaan toimintaympäristön nopeisiin muutoksiin Organisaation toimintakyvyn kehittäminen on näiden tehtävien sovittamisessa yhteen
7 KUNTA ORGANISAATIONA Kansalaiset Vaatimukset Tarpeet Kunnan organisaatio Palaute Päätökset Palvelut Toimintaympäristö Kunta_jarjestelma_yhteiso_ pp SM/aat
8 Organisaatiokeskeinen strategianäkemys (1) Kunta on valtuuston johtama organisaatio Kunnan johto vastaa strategin tekemisestä Johto määrittelee sen, keitä strategiatyöhön kutsutaan Strategia nähdään johdon käskynä organisaatiolle Organisaation menestys riippuu sen kyvystä tavoitteelliseen ja yhdenmukaiseen toimintaan Strategian tehtävänä on taata organisaation sisäinen yhtenäisyys ja eheys Strategialla varmistetaan, että kaikki toimivat samojen tavoitteiden suuntaa Mitä vaikeammat ajat ovat, sitä tärkeämpi on organisaation integraatio Organisaatiota johdetaan yhdestä valtakeskittymästä Strategian tehtävänä on vahvistaa valtakeskittymän valtaa ja ohjausmahdollisuuksia Strategiaa luodaan ja sitä toteutetaan keskitetyllä ohjauksella tavoite-keino hierarkian mukaan Tavoitteet määritellään siten, että niiden saavuttamista voidaan mitata
9 Organisaatiokeskeinen strategianäkemys (2) Strategialla etsitään ratkaisuja organisaation johdon määrittelemiin kysymyksiin Strategialla määritellään (vastuutetaan) keiden tehtävä on huolehtia ratkaisuista Strategian seurannassa arvioidaan sitä, onko ratkaisuja saatu aikaan Sidosryhmät pyritään saamaan mukaan strategian laadintaan ja toteutukseen Organisaatio määrittelee tärkeät sidosryhmät Sidosryhmiä kuullaan strategityön eri vaiheissa Strategialla kytketään sidosryhmät sellaiseen yhteistyöhön, että niitä voidaan paremmin ohjata (erityisesti omistajaohjausta) Strategian tehtävänä on luoda myönteistä kuvaa (mainetta) organisaatiosta Markkinointi ja viestintä on oleellinen osa strategiatyötä Sidosryhmiä kutsutaan mukaan markkinointityöhön Viestinnän tehtävä on varmistaa, että henkilökunta, sidosryhmät ja kuntalaiset ymmärtävät strategian tarkoituksen Jos strategiaa ei saada ymmärretyksi, on epäonnistuttu viestinnässä, ei strategian laadinnassa
10 KUNTA YHTEISÖNÄ EU Kuntayhtymät Yritykset Kuntalaiset Valtion laitokset Kunta Järjestöt Kuntalaiset Muut kunnat Säätiöt Yhdistykset Kuntalaiset Kunta_jarjestelma_yhteiso_ pp SM/aat
11 Yhteisöllinen strategianäkemys (1) Kunta on itseään hallinnoiva yhteisö Yhteisön menestymisen ehto on sen toimijoiden mahdollisuus osallistua yhteisön kehittämiseen Strategiaa tehdään yhdessä kuntalaisten ja muiden toimijoiden kanssa Strategioiden tavoitteena tulee olla paikallisen yhteisön toimintapotentiaalin hyödyntäminen Kunnan tulee saattaa yhteen myös toimijoita, joilla ei ole kiinteää suhdetta kuntaan Strategian tavoitteena on nostaa kunnan kykyä toimia verkostoissa, lisätä joustavuutta ja kykyä ottaa huomioon toimintaympäristön muutos Kunnan on opittava toimimaan monien valtakeskittymien verkostossa, jossa millään toimijalla ei ole valtaa määrätä toisten toimijoiden roolia ja tehtäviä Vietteleviä siirtoja tekemällä kunnan on kutsuttava muita toimijoita mukaan strategiatyöhön Strategiatyössä opitaan lukemaan toimintaympäristön muutosta Yhteisöllisellä strategialla voidaan edistää oppivan, luovan ja innovatiivisen kaupungin syntymistä Mitä vaikeammat ajat ovat ja mitä muuttuvampi on toimintaympäristö, sitä tärkeämpi on organisaation joustavuus ja kyky liittoutua muiden toimijoiden kanssa
12 Yhteisöllinen strategianäkemys (2) Horisontaaliset vuorovaikutussuhteet ovat tärkeämpiä kuin hierarkkiset ohjausmenetelmät Toimintavaltaa on delegoitava sinne, missä toimintaympäristön muutos kohdataan Johdon tehtävä on luoda mahdollisuuksia ja kannustaa verkostomaiseen ja horisontaaliseen toimintaan Erilaisuuden sietokyky ja sen hyödyntäminen on tärkeämpää kuin toiminnan yhdenmukaistaminen Uudet toimintatavat ja innovaatiot syntyvät erilaisuuden kohtaamisesta Kuntarakenteiden muutoksessa yhdenmukaisuuden vaatimuksella tapetaan innovatiivisia ratkaisuja Strategian pitäisi kasvattaa organisaatiota erilaisuuden hyödyntämiseen Sidosryhmäyhteistyössä tavoitteena pitää olla moniäänisen strategian luominen ei kumppaneiden valinta oletetun hyödyn perusteella Strategia on viestinnällinen tapahtuma Viestintä on vuorovaikutuksen synnyttämistä erityisesti kuntalaisten kanssa Viestinnän tehtävä on houkutella toimijoita mukaan strategiatyöhön Viestinnän on tultava mukaan ennen strategian laadinta ei sen jälkeen
13 Organisaatioperusteinen vs. yhteisöperusteinen strategia Kunnan tehtävien säädösperusteisuus ja organisaation hierarkkisuus ja byrokraattinen toimintatapa takaavat kuntaorganisaation eheyden ja integraation. Sitä ei tarvitse strategialla vahvistaa. Kuntien itsehallinnon vahvistaminen ja toimintakykyisyys riippuu kuntien kyvystä vastata toimintaympäristön nopeaan muutokseen, jota voidaan vahvistaa yhteisöllisellä strategiatyöllä
14 Yhteisöllinen strategiatyö ja hyvinvointi Yhteisöllisten toimintatapojen avulla tehtävä paikallisten voimavarojen mobilisointi pitää nostaa hyvinvointistrategian keskeiseksi sisällöksi Suurin osa kunnan hyvinvointipalveluista on järjestölähtöistä Julkisen sektorin ja kolmannen sektorin hyvä yhteistyö on suomalaisen hyvinvointivaltion tavaramerkki, jota nyt markkinaperusteiset yhteistyömuodot uhkaavat Vapaaehtoistyön ja vertaistuen merkitys ihmisten hyvinvoinnille kasvaa Julkinen vastuu ja hyvät julkiset palvelut luovat edellytyksiä paikallisten hyödyntämiselle Ne ihmiset, jotka käyttävät julkisia palveluja, pystyvät myös hyödyntämään muitakin toimintatapoja Väite, että ihmiset ulkoistavat lähimmäisten hyvinvoinnin julkiselle sektorille ei pidä paikkaansa Ihmisten auttamishalu kasvaa taloudellisesti hyvänä aikana ja laskee laskusuhdanteessa Osallisuus ja luottamus on noussut hyvinvoinnin keskeiseksi tekijäksi Osallisuuden ja luottamuksen hyvä kehä: luottamus omaan kykyyn luottamus lähiyhteisöön luottamus julkisiin toimijoihin Osattomuuden synnyttämä luottamuksen puute julkisiin toimijoihin vähentää ihmisen luottamusta omiin kykyynsä huolehtia hyvinvoinnistaan
15 Ratkotaanko kuntastrategioissa kesyjä vain ilkeitä ongelmia?
16 Kesyt ja ilkeät ongelmat strategiatyössä Kesyt ongelmat Ongelma voidaan tarkasti määritellä Ongelmien ratkaiseminen voidaan antaa joidenkin tehtäväksi Ongelmalla on alku ja loppu Ongelman ratkaisu voidaan todeta ja sitä voidaan hyödyntää uusissa ongelmatilanteissa Ilkeät ongelmat Ongelmaa ei voida tarkasti määritellä sillä se on oireiden, syiden ja seurausten kimppu Ongelma näyttää erilaiselta riippuen siitä, mistä näkökulmasta niitä tarkastellaan Ongelmalla ei ole alkua eikä loppua Ongelmia voidaan ratkaista vain osittain Ongelman ratkaisemista ei voidaan antaa kenenkään tehtäväksi Jokainen on ongelma on uniikki eikä ratkaisua voida siirtää uuteen paikkaan
17 Ongelmat kuntastrategioissa (1) Kesyjä ongelmia voidaan ratkaista rationaalisella otteella Ratkaisut voidaan suunnitella, vastuuttaa ja aikatauluttaa Ongelmien ratkaisemista voidaan valvoa ja kontrolloida Ongelmat ratkaisijoita voidaan palkita tai rangaista Ongelmien ratkaiseminen voidaan määritellä prosessiksi ja strategiseksi hankkeeksi Ilkeitä ongelmia on piiritettävä monesta suunnasta Kyse on strategisesta lähestymistavasta ja yhteistoimintamuodoista, jolla ongelmien kimppuun voidaan käydä Strategiatyö on ilkeiden ongelmien etsintää ja oikeiden kysymysten asettamista eikä vastausten antamista Strategiatyö on voimavarojen keräämistä, verkostojen luontia ja niiden ylläpitoa Ilkeät ongelmat ovat usein yhteiskunnallisten rakenteiden synnyttämiä, joten niihin voidaan vastata myös rakenteita muuttamalla
18 Ongelmat kuntastrategioissa (2) Kaupungit ovat epäonnistuneet syrjäytymisen ehkäisemisessä, lasten ja nuorten aseman parantamisessa sekä vanhusten huollossa (Kansainvälinen tutkimus) Palveluajattelu on sektorikohtaista, mutta ihmisten tarpeet ovat kokonaisvaltaisia Kaupungit ovat hyviä tuottamaan erillisiä palveluja, mutta huonoja yhdistämään niitä toimiviksi kokonaisuuksiksi Kuntastrategioissa käsitellään pääasiassa kesyjä ongelmia Strategiset työkalut eivät sovellu ilkeiden ongelmien käsittelyyn Kuntien suhtautuminen ilkeisiin ongelmiin Ilkeitä ongelmia ei havaita (1) Ilkeät ongelmat havaitaan, mutta niihin sovelletaan kesyjen ongelmien ratkaisuja (ongelmien kesyttäminen) (2) Kun ilkeitä ongelmia ei voida kunnan toimin ratkaista, niihin ei tarvitse puuttua ollenkaan (3) Kuntalaisten hyvinvointia parannetaan käymällä ilkeiden (sosiaalisten) ongelmien kimppuun Syrjäytyminen, yksinäisyys, elämäntapaongelmat, marginalisoituminen
19 Ongelmat kuntastrategioissa Ilkeät ongelmat Kesyt ongelmat Ratkaisemisen arvoiset ongelmat Tärkeät ja vaikeat ongelmat Tärkeät ja rajatut ongelmat Hyödyttömät ongelmat Turhat ja vaikeat ongelmat, Turhat ja rajatut ongelmat
20 Ilkeät ongelmat eivät ole ylitsepääsemättömiä Hyvinvointivaltiossa on pystytty ratkaisemaan ilkeitä ongelmia tai ainakin tuomaan niihin helpotusta Absoluuttinen köyhyys on poistettu Asunnottomuuteen on tuotu helpotusta (enää alkoholisteja ei kuole kaduille) Moniin kansanterveydellisiin sairauksiin on saatu helpotusta (esim. sydän- ja verenkiertotaudit, keuhkosairaudet) Ongelmien strategiset lähestymistavat (Roberts) Autoritaarinen (1) Kilpailukeskeinen (2) Interaktiivinen (3) Ilkeiden ongelmien kimppuun on käytävä interaktiivisella (vuorovaikutteisella) strategialla Ratkaisuissa on yhdistettävä monien toimijoiden tietoa ja ammattitaitoa Ratkaisuihin edetään erehdysten ja onnistumisten kautta Ilkeitä ongelmia lähestyttäessä on oleellista julkisten organisaatioiden ammattitiedon ja järjestöjen kokemusperäisen tiedon (arkitieto) yhdistäminen Kunnat painottavat järjestöyhteistyössä autoritaarista ja kilpailukeskeistä strategista lähestymistapaa
21 Tavoiterationaalisuus ja arvorationaalisuus strategiatyön perustana
22 Tavoite- vai arvorationaalisuus Organisaatioiden toiminta voi perustua (Weber) Traditionaalisuuteen eli organisaation perustarkoitus on jatkaa perinteeksi muodostunutta toimintaa Emotionaalisuuteen eli osallistumisella organisaation toimintaan haetaan tunne-elämyksiä Tavoiterationaalisuuteen eli organisaation perustarkoitus on saavuttaa jokin päämäärä tai tavoite Arvorationaalisuuteen eli organisaation perustarkoitus on toteuttaa joitain itselle ja yhteiskunnalle tärkeitä arvoja Perusjako Yritykset ovat tavoiterationaalisia Järjestöt ovat arvorationaalisia Julkisten organisaatioiden pitäisi olla molempia Hyvinvointivaltiokehitys Perusta on vahvasti arvorationaalisuudessa Kristillinen lähimmäisenrakkaus ja työväenliikkeen solidaarisuus (Niemelä) Hyvinvointipalvelujärjestelmän luomisessa mukaan tuli tavoiterationaalisuusajattelua Kilpailukykyvaltiovaiheessa tavoiterationaalisuus on syrjäyttänyt arvorationaalisuuden
23 Kuntien strategiatyö perustuu tavoiterationaalisuuteen Strategiatyön taustalla on NPM-ajattelu, jossa julkisen sektorin organisaatio samaistetaan yrityksiin Tavoiterationaalisuus valtasi julkisen sektorin, kun ryhdyttiin soveltamaan tulos- ja tavoitejohtamista Tavoite-keino hierarkia Missio visio - toiminta-ajatus kriittiset menestystekijät - tavoitteet Ristiriita syntyy siitä, että henkilökunta kiinnittyy kuntaorganisaatioihin arvorationaaliselta perustalta Hyvinvointialan ammatit ja ammatillinen koulutustausta perustuu arvorationaalisuuteen (lääkärit, sosiaalityöntekijät, opettajat, yms.) Asiakastyö (asiakkaiden kunnioittava kohtaaminen) edellyttää arvorationaalista asennoitumista Arvorationaalisesti suuntautunut henkilöstö ei sitoudu tavoiterationaalisiin strategioihin Strategiat jäävät vieraaksi arvorationaalisesti suuntautuneille henkilöille Strategioilla ei ole heille merkitystä
24 Arvot strategiaprosessissa Strategiatyössä on katsottu, että arvojen määrittelyllä voidaan ohjata organisaation toimintaa, mutta siinä on epäonnistettu Arvoja ei voida saattaa tavoiteprosessin muotoon Arvojen toteuttamista ei voida jaksottaa tai suunnitella Arvojen toteuttaminen ei ole prosessi eikä projekti Arvojen toteuttamiseen ei voi määrätä muita tai siirtää arvojen toteuttamisvastuuta toisille Valtuusto voi päättää vain valtuuston omista arvoista, ei kuntaorganisaation tai kuntayhteisön arvoista Arvot toteutuvat arjessa keskustelun ja vuorovaikutuksen yhteydessä Ympäröivän yhteiskunnan arvot vaikuttavat siihen, mitkä arvot ohjaavat kunnan toimintaa Arvot realisoituvat silloin, kun joudutaan arvojen vuoksi luopumaan jostakin Kuntien strategioissa voidaan keskustella ja sopia siitä, minkälaisia foorumeja suunnitellaan ja miten järjestetään henkilöstölle ja muille toimijoille aikaa arvojen käsittelyyn Myös yritysten strategioissa on todettu strategisten tavoitteiden ja arkityössä syntyvien arvojen ristiriita (esim. taloudellinen voitontavoittelu vs. kestävä kehitys Henkilöstö painottaa pehmeitä (ihmisläheisiä) arvoja, johto kovia (taloudellisia) Arvonäkökulmaa toteutetaan parhaiten silloin, kun strategityö on avointa, reilua ja eettistä
25 Hyvinvointityön arvojen muutos Hyvinvointivaltion rakentaminen on ollut sosiaalipoliittinen prosessi Tulonsiirrot lisäävät kulutusta ja palvelujärjestelmä kasvattaa kansalaisten kyvykkyyttä, josita syntyy taloudellista kasvua (Pekka Kuusen 60-luvun sosiaalipolitiikka) Arvoina ovat tasa-arvoisuus, oikeudenmukaisuus, universaalisuus ja huono-osaisten auttaminen Sosiaalinen ennen taloutta Kilpailukykyvaltio on syrjäyttänyt hyvinvointivaltion Suunnanmuutos tapahtui 1990-luvun lamassa (lama ei aiheuttanut muutosta vaan se loi tilanteen, jossa muutos voitiin tehdä) Globalisaatio ja EU:n sisämarkkinapolitiikka kääntää valtion kasvot kohti kansainvälistä kilpailukykyä Tulonsiirrot ja hyvinvointipalvelut ovat rasite kansantaloudelle Tehokkuus, taloudellisuus ja kannustavuus on korvannut perinteiset hyvinvointivaltion arvot Talous ennen sosiaalista Sosiaalinen on putsattu taloudesta ja talous liitetty sosiaaliseen Universaalisesta sosiaalipolitiikasta on luovuttu Sosiaalipoliittisen toimia kohdistetaan vain marginaaliryhmiin Sosiaalinen elää ihmisten auttamishalussa, yhteisöllisyydessä, kunnan työntekijöiden mielissä, kirkossa, järjestöissä, vapaaehtoistyössä jne Olisiko kunnan strategiana kaivaa sosiaalista esiin etsimällä uusia yhteistyömuotoja niiden toimijoiden kanssa, joissa sosiaalista vielä esiintyy
26 Rationaalinen strategiaprosessi vai dialoginen strategiatyö
27 Tavoiterationaalinen strategiaprosessi Tarve strategian laadintaa tulee enemmän hallinnon vaatimuksista kuin toimintaympäristön tarpeista On tullut tavaksi tehdä joka valtuustokaudella kuntastrategia Ei kysytä, miksi strategia tehdään Strategiatyöstä on tullut hallinollista rutiinia Kuntien strategioissa laatimis-, hyväksymis- ja toteuttamisprosessit erotetaan toisistaan Strategiat hyväksytään hallinnollisissa päätöksentekoprosessissa Strategiaprosessit ovat konsensushakuisia ja ristiriitoja peittäviä Strategioissa vältetään häiriön tuottamista Toimijat pyrkivät saamaan strategiaan sanomia, jotka velvoittavat niitä jatkamaan entiseen malliin (polkuriippuvuus)
28 Strategian toteuttaminen Jalkauttaminen ja sitouttaminen Armeijan kielessä jalkauttaminen on sotamiesten komentamista laskeutumaan autonlavalta alas taistelujärjestykseen Strategiakielessä jalkauttamin on strategian toimeenpanoa, konkretisointia ja havainnollistamista Päävastuu on hierarkkisilla esimiesporteilla, joilla voi olla apuna muutosagentteja Viestintä on strategiaviestin viemistä ( johdon valon tuomista henkilöstön pimeisiin kellareihin ) Dialogin käyminen Strategiaviestintä on yleisen strategiamerkityksen etsintää henkilöstön kanssa Työntekijät eivät ole pelkästään strategian toteuttajia vaan informaation tuojia toimintaympäristöstä organisaatioon Vuoropuhelu on oikein kysymysten käsittelyä ei ratkaisujen tuomista Strategiaviestijä on kysyjä. törmäyttäjä ja tolkuntaja
29 Dialoginen strategia Strategia on keskustelua, jossa strategiaa uudistetaan jatkuvasti Strategia ei ole tavoitteiden yhdenmukaistamista vaan erilaisten tavoitteiden välistä keskustelua Tavoitteet eivät ole strategia vaan tavat toteuttaa niitä (Saku Mantere) Hyväksytään se, että strategioita tulkitaan monella tavalla Strategiat tulkitaan eri tavoin kuin sen laatijat ovat tarkoittaneet Miten strategioista keskustellaan? (Aarevaara ja Harisalo) Rupattelu Keskustelu Väittely Dialogi Dialogi on keskustelua, jossa syntyy erilaisia näkemyksiä yhdistämällä lähtöasetelmaa parempi lopputulos Dialogia voi syntyä, jos strategia aiheuttaa rakentavia häiriöitä
30 Dialoginen strategiakäsitys Strategia on organisaation auttamista Strategia pysäyttää yksiköt ja organisaation jäsenet ajattelemaan työtään arkiajattelua laajemmin Strategia sisäistetään silloin, kun työntekijä keksii sen uudestaan omassa arjessaan
31 Vaihtoehtoisia tapoja tehdä kuntastrategia
32 Miten kunnissa voitaisiin tehdä dialogisista strategiatyötä? (1) Ensimmäinen tehtävä on vastata kysymykseen, mihin strategiaa tarvitaan? (1) Strategiatyö voitaisiin aloittaa työyhteisöistä ja johdon (sekä poliittinen että virkajohto) tehtävä olisi koota ne ja järjestää vuorovaikutteisia tilaisuuksia niiden jatkotyöstämiseen Työyhteisöt velvoitetaan tekemään strategiansa yhdessä asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa Työyhteisöt häiritsevät johtoa -periaate (2) Johto voisi esittää strategisesti tärkeitä kysymyksiä, joihin työntekijöiden, kuntalaisten ja sidosryhmien välisissä tilaisuuksissa etsitään vastauksia (3) Kunta voisi palkata strategiakonsultin, jonka tehtävänä oli luoda mahdollisuudet moniäänisen strategian laadinnalle, mutta jolla ei olisi vastuuta strategian sisällöstä (4) Kansalaisraati ja henkilöstöraati voisivat tehdä ehdotukset strategiasta kunnan johdolle (5) Strategia voi olla tarina tai kertomus, jonka luomiseen voisivat osallistua ne, jotka näkevät siihen tarvetta (6) Kunnanvaltuusto voisi tehdä omasta työstään valtuustostrategian ja antaa sen laajalti julkisuuteen arvioitavaksi
33 Miten kunnissa voitaisiin tehdä dialogista strategiaa? (2) Strategiaa ei laadinta tietyn mallin mukaan vaan se saa muotonsa strategiaprosessin yhteydessä Luottamushenkilöt voisivat olla keskustelijoina kiinnostuksensa mukaisesti erilaisissa strategiatilaisuuksissa Etukäteen ei päätetä, että strategia pitäisi hyväksyä luottamuselimissä. Prosessin yhteydessä päätetään hyväksytäänkö se, merkitäänkö se tiedoksi vai käydäänkö vain keskustelu valtuustossa Strategiaviestintä ei ole strategiasta tiedoteta vaan jatkuvaa osallistumista, kommentointia ja palautteen pyytämistä
Sovatek kuntien ja järjestöjen kumppanuusyhteisönä. Sakari Möttönen, strategiajohtaja, dosentti, Jyväskylän kaupunki
Sovatek kuntien ja järjestöjen kumppanuusyhteisönä Sakari Möttönen, strategiajohtaja, dosentti, Jyväskylän kaupunki TOIMIJOIDEN VÄLISET SUHTEET HIERARKIA MARKKINAT VERKOSTOT HIERARKIA: PERUSTUU MÄÄRÄYSVALTAAN,
LisätiedotJärjestö-kuntayhteistyön haasteet ja hyvät käytännöt. Ilomatsi 16.11.2012 Sakari Möttönen, dosentti,
Järjestö-kuntayhteistyön haasteet ja hyvät käytännöt Ilomatsi 16.11.2012 Sakari Möttönen, dosentti, MIKÄ ON KOLMAS SEKTORI? Yksiselitteistä määritelmää ei ole Se, mikä ei ole julkista eikä yksityistä,
LisätiedotPienen sosiaalipolitiikan suuri merkitys. Sakari Möttönen Dosentti, Kytin hallituksen puheenjohtaja
Pienen sosiaalipolitiikan suuri merkitys Sakari Möttönen Dosentti, Kytin hallituksen puheenjohtaja 12.1.2004 Yhteiskunnallisten ongelmien kaksi luonnetta Kesyt ongelmat Voidaan määritellä helposti Ongelmien
LisätiedotPohdintaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen roolista tulevissa maakunnissa. Sakari Möttönen
Pohdintaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen roolista tulevissa maakunnissa Sakari Möttönen 13.10.2016 Sosiaali- ja terveysjärjestöjen kaksi päätehtävää Auttamis- ja edunvalvontatehtävä (jäsenhyötytehtävä)
LisätiedotPohdintaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen roolista tulevissa maakunnissa. Sakari Möttönen
Pohdintaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen roolista tulevissa maakunnissa Sakari Möttönen 13.10.2016 Järjestöjen kaksi päätehtävää Auttamis- ja edunvalvontatehtävä (jäsenhyötytehtävä) Jäsenistön tarpeiden
LisätiedotTytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja
HALLINNON MUUTTUVA ROOLI JA UUDET TOIMINTATAVAT TULEVAISUUDEN KUNTA INNOSTAA TOIMIMAAN Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja www.vaala.fi
LisätiedotKolmas sektori hyvinvointiyhteiskunnassa. Sakari Möttönen kehitysjohtaja, dosentti
Kolmas sektori hyvinvointiyhteiskunnassa Sakari Möttönen kehitysjohtaja, dosentti Julkisen ja kolmannen sektorin kehitysvaiheet Hyvinvointivaltion rakentamisen aikaan korostettiin julkisen sektorin vastuuta
LisätiedotMiten luottamushenkilöt voivat vahvistaa kunnan elinvoimaa ja henkistä pääomaa?
Miten luottamushenkilöt voivat vahvistaa kunnan elinvoimaa ja henkistä pääomaa? Kuntamarkkinat 12.9.2012 Sakari Möttönen Strategiajohtaja, dosentti Jyväskylän kaupunki Itsehallinnollinen lähtökohta Kunnallinen
LisätiedotMielenterveys- ja päihdetyö osana kunnan hyvinvointia
Mielenterveys- ja päihdetyö osana kunnan hyvinvointia - Opas strategiseen suunnitteluun Vs. ylihoitaja, projektopäällikkö Minna Laitila Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Välittäjä 2013:n Pohjanmaa-hanke
LisätiedotHankerahoituksesta potkua sosiaalisen osallisuuden edistämiseen seminaari Tampere
Hankerahoituksesta potkua sosiaalisen osallisuuden edistämiseen seminaari 15.01.2016 Tampere Työpaja: Kanslaisjärjestöjen ja Tampereen kaupungin Kumppanuus 2020 ohjelma - esimerkki yhteistyön mahdollisuudesta!
LisätiedotTalousjohtaja strategiavaikuttajana: Kohti dialogista johtamista? Eero Vaara
Talousjohtaja strategiavaikuttajana: Kohti dialogista johtamista? Eero Vaara http://www.hanken.fi/staff/vaara Strategisen johtamisen ongelmia» Toiminnallistamisen ( implementointi, jalkauttaminen ) vaikeudet»
LisätiedotLapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi
Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008 ARVO-koulutuspäivän tavoitteet 13.8. 2008 Selkiyttää ja luoda moniammatillisesti yhteisiä merkityksiä hankkeen tavoitteille, käsitteille ja kehittämisprosessille.
LisätiedotKunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö
Visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa yrittämisen perusedellytykset. Kunnan
LisätiedotMIKKELIN STRATEGIA Yhdessä teemme Saimaan kauniin Mikkelin
Kaupunginhallitus 8.1.2018 Liite 1 7 MIKKELIN STRATEGIA 2018-2021 Yhdessä teemme Saimaan kauniin Mikkelin Strategisesta ajattelusta käytännön tekoihin Miten teemme yhteisestä visiosta totta? Arvokirjan
LisätiedotOsekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6
Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Yhteistyön strategia Oulun seudun koulutuskuntayhtymän (Osekk) strategia on päivitetty vastaamaan
LisätiedotJulkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana
Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen
LisätiedotSelkeästi vaikuttava. STM-konsernin viestinnän linjaukset
Selkeästi vaikuttava STM-konsernin viestinnän linjaukset 1 1. Viestintä tukee konsernin strategian tavoitteita STM-konsernin viestinnän linjaukset Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) ja koko STM-konsernin
LisätiedotMikä ihmeen brändi? Mitä brändäämisellä tarkoitetaan? Miten erottautua? Entä kannattaako brändäys yksin?
KTT, dosentti Saila Saraniemi, Oulun yliopisto, markkinoinnin laitos Rokua 24.8.2013 Mikä ihmeen brändi Mitä brändäämisellä tarkoitetaan Miten erottautua Entä kannattaako brändäys yksin 1 2 Jokainen tuo
LisätiedotNordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa
Nordia-ilta 26.4.2017 Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa Ilpo Tapaninen Pohjois-Pohjanmaan liitto Tärkeimmät
LisätiedotMihin me tarvitsemme strategiaa? Hyve-johtamisen kartta hankkeen loppuseminaari Oulu
Mihin me tarvitsemme strategiaa? Hyve-johtamisen kartta hankkeen loppuseminaari 29.9.2014 Oulu Markus Pauni Kehityspäällikkö Suomen Kuntaliitto Strategian perusvireitä Sodanjohto, vastustajan päihittäminen
LisätiedotKunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus
Kunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus Bjarne Andersson Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuopio 19.11.2009 Miten suositus toimii? KT ja järjestöt
LisätiedotMiten hyödynnän tietoa johtamisessa ja toiminnan kehittämisessä? Ermo Haavisto johtajaylilääkäri
Miten hyödynnän tietoa johtamisessa ja toiminnan kehittämisessä? Ermo Haavisto johtajaylilääkäri Johtamisen keskeiset osa-alueet toiminnan suunnittelu ja voimavarojen varaaminen voimavarojen kohdentaminen
LisätiedotRUOTSIN MALLI - Sosiaalipalvelut sote-uudistuksessa Eduskunnan pikkuparlamentti 17.09.2014. Marjo Hannu-Jama Pohjoismainen erityistehtävä
RUOTSIN MALLI - SOSIAALIALA VAHVASSA ASEMASSA? Sosiaalipalvelut sote-uudistuksessa Eduskunnan pikkuparlamentti 17.09.2014 Marjo Hannu-Jama Pohjoismainen erityistehtävä Ruotsin viesti sosiaalialalle: selkeä
LisätiedotMaailman parasta kansalaisjärjestötoimintaa. STEAn strategia
Maailman parasta kansalaisjärjestötoimintaa STEAn strategia Uusi strategia ohjaa STEAn toimintaa Strategia antaa suuntaviivat STEAn toiminnalle ja sille, minkälaisten tavoitteiden tulisi ohjata STEAn avustustoimintaa
LisätiedotMaailman parasta kansalaisjärjestötoimintaa. STEAn strategia
Maailman parasta kansalaisjärjestötoimintaa STEAn strategia Uusi strategia ohjaa STEAn toimintaa Strategia antaa suuntaviivat STEAn toiminnalle ja sille, minkälaisten tavoitteiden tulisi ohjata STEAn avustustoimintaa
LisätiedotKittilä puhdasta kultaa. Kittilän kuntastrategia Kittilän kunnanvaltuusto
Kittilä puhdasta kultaa Kittilän kuntastrategia Kittilän kunnanvaltuusto 20.8.2018 Kittilän kuntastrategia Kittilän kunnanvaltuusto hyväksyi Kittilän kuntastrategian 20.8.2018 Kyseessä on kunnan ensimmäinen,
LisätiedotLuovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori. Virpi Einola-Pekkinen VM 30.8.2011
Luovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori Virpi Einola-Pekkinen VM 30.8.2011 Miten luovuus ja innovatiivisuus liittyvät julkiseen sektoriin? Hallituksen tahtotila: Avoin, oikeudenmukainen ja rohkea
LisätiedotOsaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016
Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET
LisätiedotTiina Tuurnala Merenkulkulaitos. Paikkatietomarkkinat Helsingin Messukeskus
Tiina Tuurnala Merenkulkulaitos Paikkatietomarkkinat 3.11.2009 Helsingin Messukeskus 9.11.2009 on paikkatietoinfrastruktuurin toteuttamiseen ja hyödyntämiseen liittyvän tiedon ja kokemusten vaihdon foorumi.
LisätiedotTiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!
Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS
LisätiedotVesannon kuntastrategia Hyväksytty kunnanvaltuustossa
Vesannon kuntastrategia Hyväksytty kunnanvaltuustossa 18.6.2018 Strategia sisältää: Brändityyppisen vision (vakiinnuttamisaika 10-20 vuotta) Kunnan toimintatapoja koskevat linjaukset 2018-2021 Kuntatason
LisätiedotTurvallisempi huominen
lähiturvallisuus 3STO Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti 23.01.2013 Tulevaisuuden usko Minkälaisena näet tulevaisuuden? Uskotko, että saat tukea ja apua, jos sitä tarvitset? Sosiaalinen
LisätiedotKansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen. 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö
Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö Kestävä kehitys on yhteiskuntapolitiikkaa Ekologinen kestävyys;
LisätiedotPEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY
PEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY 10.12.2018 PEFC Suomen STRATEGIA 2019-2021 Johdanto PEFC Suomen strategiaan vuosille 2019-21 PEFC on kansainvälinen metsäsertifiointijärjestelmä, joka edistää ekologisesti,
LisätiedotFARAX johtamisstrategian räätälöinti
FARAX johtamisstrategian räätälöinti Sisältö Taustaa Johtamisstrategian luominen ja instrumentin luominen Hyödyt ja referenssit Esimerkkejä matriiseista Prosessi Taustaa Esityksessä käydään läpi FaraxGroupin
LisätiedotMAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia
MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia 2013 2017 Lähtökohta Maahanmuuttoviraston viestintästrategia 2013 2017 pohjautuu valtionhallinnon viestinnälle lainsäädännössä ja ohjeissa annettuihin velvoitteisiin
LisätiedotOsaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu. Henkilöstöstrategia vuosille
Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu Henkilöstöstrategia vuosille 2016 2018 1 2 Sisältö 1. Henkilöstöstrategiamme tarkoitus... 4 2. Henkilöstöstrategiamme päämäärä,
LisätiedotViestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin
Viestintä strategian mahdollistajana Elisa Juholin 1.9.2016 Karu totuus Jopa yhdeksän kymmenestä strategian toimeenpanosta epäonnistuu Jopa yhdeksän ihmistä kymmenestä ei pysty konkreettisesti sanomaan,
LisätiedotJÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS. Tuomas Koskela
JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS Tuomas Koskela RAY:n avustuslinjaukset 2016-2019 7.10.2016 JÄRJESTÖ-KUNTA YHTEISTYÖLLÄ PYSYVIÄ TULOKSIA Korostamme järjestöjen ja kuntien
LisätiedotLAPSISTA JA NUORISTA ELINVOIMAA KUNTIIN HYVINVOINTIARJEN EDISTÄMINEN KUNNAN PERUSPALVELUISSA
LAPSISTA JA NUORISTA ELINVOIMAA KUNTIIN HYVINVOINTIARJEN EDISTÄMINEN KUNNAN PERUSPALVELUISSA LAPE HANKE TUOMO LUKKARI, MUUTOSAGENTTI Ω OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OVATKO LAPSET JA NUORET ITSESSÄÄN JO
LisätiedotSuomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä
LisätiedotTietopolitiikan valmistelun tilanne O-P Rissanen JUHTA
Tietopolitiikan valmistelun tilanne 31.1.2018 O-P Rissanen 24.1.2018 JUHTA Suomen tilanne 2018 Julkisen hallinnon perusrekisterit ovat pääasiassa hyvässä kunnossa Luottamus on edelleen korkealla tasolla
LisätiedotAjattelutapa. Toimintatapa
Menneisyydestä ja tilanteista ohjautuva menneisyys kaatuu tulevaisuudeksi, tilanteisiin reagoidaan nykyisin toimintataipumuksin Tulevaisuudesta ohjautuva tavoitteista ohjautuva muutos, luodaan uusia toimintataipumuksia
LisätiedotTSL:n strategia vuosille
TSL:n strategia vuosille 2011 2015 PERUSTEHTÄVÄ TSL on kaksikielinen sivistysjärjestö, jonka perustehtävänä on edistää demokratiaa, yhteiskunnallista ja sivistyksellistä tasa-arvoa sekä suvaitsevaisuutta
LisätiedotYhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä
Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe
LisätiedotMiten kunnan ja järjestön yhteistyö tulevaisuudessa kohtaa ihmisen?
Miten kunnan ja järjestön yhteistyö tulevaisuudessa kohtaa ihmisen? Päivi Kivelä, Sininauhaliitto, Jyväskylän toimipiste paivi.kivela@sininauha.fi ptkivela@gmail.com 050 5958829 Aiheeseen liittyviä Sininauha-julkaisuja:
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus
LisätiedotHyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään
Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen
LisätiedotPaikkatietostrategiaa Tampereella
Paikkatietostrategiaa Tampereella 17.5.2013 Anna Mustajoki Paikkatietostrategia 2013-2015 OHJAAVAT PERIAATTEET Kansallinen paikkatietostrategia 2010 2015 Tampereen pormestariohjelmasta 2013 2016 ja kaupunkistrategiasta.
LisätiedotAsiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan
Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Strategian laadintaa varten on tunnistettu neljä näkökulmaa, joiden kautta kaupungin toiminnalle asetetaan tavoitteita. Näkökulmat ovat: kuntalaisen hyvinvointi
LisätiedotKUNTASTRATEGIA HONKAJOKI / VALT.SEMINAARIT ,
KUNTASTRATEGIA HONKAJOKI 2017-2025 / VALT.SEMINAARIT 24.8.17, 5.9.17 MISSIO (MIKÄ ON KUNNAN TEHTÄVÄ? MIKSI OLEMME TÄÄLLÄ?) Kuntalaki 410/2015 Kuntalain mukaan kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja
LisätiedotStrategiamme Johdanto
Strategia 2015-2016 Strategiamme 2015-2016 Johdanto Ruoveden tuleva kuntastrategia tehdään jäljellä olevalle valtuustokaudelle, jonka jälkeen uusi valtuusto päivittää strategian vastaamaan sen hetken tilannetta.
LisätiedotHanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15
Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden
LisätiedotTOISINAJATTELUA STRATEGISESTA
TOISINAJATTELUA STRATEGISESTA JOHTAMISESTA Saku Mantere, Eero Vaara, Hanken Kimmo Suominen, Perfecto Oy (Aalto/Tuotantotalous) 18.11.2011 STRATEGIA JA IHMISET Strategian eriskummallisuuksia 1. Strategia
LisätiedotTervetuloa kuntien tulevaisuuden tekijät!
Onnistuva Suomi tehdään lähellä Tervetuloa kuntien tulevaisuuden tekijät! Kuntien Tulevaisuusfoorumi 10.4.2018 Timo Reina, varatoimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto Löytävätkö kunnat roolinsa uudelleen?
LisätiedotMenestyvä kunta osaava kunta = yhteistyön kunta. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HTT 15.1.2014
Menestyvä kunta osaava kunta = yhteistyön kunta Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HTT 15.1.2014 1 Edunvalvonta Kehittäminen Palvelut Oma esittelyni Kuntaliiton tutkimus- ja kehitysjohtaja Tampereen
LisätiedotMonitoimialainen työnantajaedunvalvoja kuntakonsernissa
Liite 2 Yksityisen sektorin työnantajaedunvalvontaa Monitoimialainen työnantajaedunvalvoja kuntakonsernissa AVAINTAn missio AVAINTA toimii kuntaomisteisten yritysten ja yhteisöjen työnantajaedunvalvojana
LisätiedotJärjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta
Yhdessä enemmän käytäntöjä ja kokemuksia kumppanuuden rakentamisesta kuntien ja järjestöjen välillä Varsinais-Suomen lastensuojelujärjestöt Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta Elina
LisätiedotAvoin työyhteisö osana yrityksen kehittämistä
Avoin työyhteisö osana yrityksen kehittämistä Jukka Pekka Sorvisto Sofor Oy 26.5.2011 1 Organisaation haasteet Tiedotus ja kommunikaatio ei toimi työntekijöiden ja johdon välillä Kehitystyö ja päätökset
LisätiedotPieksämäen kaupungin Strategia 2020
Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,
LisätiedotLaatua ja demokratiaa palveluihin kansalaisosallistumisella
Laatua ja demokratiaa palveluihin kansalaisosallistumisella Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveyspäivät, Tampere 11.10.11 Aila-Leena Matthies Asiakasosallisuus kansalaisosallistuminen Orastava demokratisoitumisliike
LisätiedotOpistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista
Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati
LisätiedotEK-ARTU. Etelä-Kymenlaakson kuntien turvallisuussuunnitelma. Safe Community seminaari 18.4.2013 Hamina
EK-ARTU Etelä-Kymenlaakson kuntien turvallisuussuunnitelma Safe Community seminaari 18.4.2013 Hamina KyAMK Sosiaali- ja terveysala / EK-ARTU-hanke 18.4.2013 1 EK-ARTU-HANKE Etelä-Kymenlaakson kunnat Hamina,
LisätiedotValtuustokauden strategian valmistelutilanne. Taloussuunnittelu
Valtuustokauden strategian 2018-2021 valmistelutilanne Taloussuunnittelu Mikä on strategia? Kuntalain mukaan jokaisessa kunnassa on oltava kuntastrategia Strategia on suunnitelma, jonka mukaan edetään
LisätiedotEnnakkotehtävien jatkokehittelypohja. Suunnittelutasojen suhteet
Ennakkotehtävien jatkokehittelypohja Suunnittelutasojen suhteet Suunnittelutasojen suhteet Pääpointit jatkokehittelystä A. Mitä ennakkotehtävässä oli saatu aikaan? Hyvä ja konkreettinen esitys, jonka pohjalta
Lisätiedottoiminnan suunnittelu, johtaminen ja kehittäminen
Jyväskylä 12.3.2008 Keskustelua vapaaehtoistoiminnasta ja yleishyödyllisyydestä YTT Juha Heikkala Yhdistyksen / järjestön toiminnan suunnittelu, johtaminen ja kehittäminen STRATEGINEN SUUNNITTELU Strategia:
LisätiedotYRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS)
YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) S I S Ä L T Ö I Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon osat ja muodostuminen ---------------------------------------- 3 II Yritysjohtamisen
LisätiedotKokemäen kaupungin henkilöstöstrategian hyväksyminen 242/020/2013
KH:n henkilöstöjaosto 56 17.10.2013 Yhteistyötoimikunta 32 12.11.2013 KH:n henkilöstöjaosto 65 28.11.2013 KH:n henkilöstöjaosto 74 18.12.2013 KH:n henkilöstöjaosto 8 13.03.2014 Yhteistyötoimikunta 14 25.03.2014
LisätiedotJulkisen ja kolmannen sektorin yhteistyö terveyden edistämisessä edellytyksiä ja esteitä
Julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyö terveyden edistämisessä edellytyksiä ja esteitä Heli Hätönen, TtT, erityisasiantuntija Ikäihmisten liikunnan foorumi. 4.12.2013, Helsinki 2.12.2013 Hätönen 1 Sisältö
LisätiedotSAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA. Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry
SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Hyvä hetki ajattelutavan muutokselle ESR-tuen avulla päästiin kehittämään
LisätiedotTampereen uusi strategia: miksi, milloin ja miten?
Tampereen uusi strategia: miksi, milloin ja miten? Tampereen kaupungin johdon yhteinen strategiastartti: Mitä olemme, miten erotumme, mitkä ovat keskeiset muutoshaasteemme? 25.4.2017, Tampere-talo, Maestro-auditorio
LisätiedotForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu
ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-
LisätiedotMusiikki oppimisympäristönä
Musiikki oppimisympäristönä Opetussuunnitelma, musiikkitieto ja dialogi leena.unkari-virtanen@metropolia.fi Mupe musiikkitiedon näkökulmasta OPSien taustalla Opetuksen dialogisuus Musiikki oppimisympäristönä
LisätiedotJyväskylä, Laukaa, Muurame, Uurainen elinvoimapaja
Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Uurainen elinvoimapaja 9.4.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen
LisätiedotMiten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?
Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään
LisätiedotKumppanuus ohjelma. Tampereen kaupungin ja tamperelaisten hyvinvointialan järjestöjen yhteistyön kehittäminen
Kumppanuus 2020 -ohjelma Tampereen kaupungin ja tamperelaisten hyvinvointialan järjestöjen yhteistyön kehittäminen Mikä on Kumppanuus 2020 -ohjelma? Tampereen kaupungin ja Kumppanuustalo Artteli ry:n yhdessä
LisätiedotKorkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus
Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen
LisätiedotViestinnän merkitys henkilöstön hyvinvoinnille Sari Niemi Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia
Viestinnän merkitys henkilöstön hyvinvoinnille Sari Niemi Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Mistä on parhaat työpaikat tehty? Luottamus Avoin viestintä eli läpinäkyvyys Välittäminen
LisätiedotTavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA
Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat
LisätiedotTavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina
Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,
LisätiedotMyönteinen vuorovaikutus työelämässä
Myönteinen vuorovaikutus työelämässä Tarkoitus ja arvot tuovat työhön mielekkyyden, innostuksen ja sitoutumisen Suomen Logoterapiainstituutti Oy:n 10-vuotisjuhlaseminaari Turku 12. 13.10.2013 Iina Åman
LisätiedotMielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa
Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 16.-17.11.2009 Minna Laitila, projektipäällikkö (Välittäjä 2009 -hanke) Tiia Järvinen, projektityöntekijä (Pohjanmaa-hanke
LisätiedotKuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto
Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari 26.2.2015 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto Äänestysaktiivisuuden lasku Ilkeät ongelmat Luottamuspula Luottamustoimien ei-houkuttelevuus
LisätiedotEURAN KUNTASTRATEGIA voimaan Uuden kuntalain mukaiset täydennykset Valtuusto /84
EURAN KUNTASTRATEGIA 2020 voimaan 1.9.2016 Uuden kuntalain mukaiset täydennykset Valtuusto 4.12.2017/84 Kuntastrategia Kuntalaki (410/2015) 37 Kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää
LisätiedotKeski-Suomen tulevaisuusfoorumi
Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari
LisätiedotJohdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen
Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun Kehittämisneuvos Harri Martikainen Sisäisen turvallisuuden strategian laadinta Hankkeen toimikausi jakautuu kahteen osaan: 20.1.2015-31.3.2015,
LisätiedotKohti kumppanuusyhteiskuntaa
Kohti kumppanuusyhteiskuntaa Kyläpäällikkökoulutus 27.10. Somero Tauno Linkoranta erityisasiantuntija Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaistoiminta Isoja muutoksia julkisissa rakenteissa Kartat:
LisätiedotVISIO. Suomi, jossa jokainen nuori saa, osaa ja haluaa olla mukana, toimia ja vaikuttaa valitsemallaan tavalla.
VISIO Suomi, jossa jokainen nuori saa, osaa ja haluaa olla mukana, toimia ja vaikuttaa valitsemallaan tavalla. MISSIO (TOIMINTA-AJATUS) Nuorten Suomi on palvelujärjestö, joka edistää nuorten toimijuutta
Lisätiedot1. ydinkokonaisuus, työpajapäivä 2. Mirja Borgström
1. ydinkokonaisuus, työpajapäivä 2. Mirja Borgström Ihmissuhdetaidoista riippuva palvelun käyttäjäkokemus Ihmiskäsitys, ihmissuhdekyvyt Itsensä/toisen arvostus Vuorovaikutus, viestintä Empatia Älykkyys
LisätiedotSAKU-strategia
1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää
LisätiedotTERVO 2025 KUNTASTRATEGIN TARKISTAMINEN
TERVO 2025 KUNTASTRATEGIN TARKISTAMINEN Tervon kuntastrategian lähtökohdista Tervon kuntastrategia hahmottaa kunnan halutun tulevaisuuden kuvan, painopisteet ja päämäärät. Kuntastrategia on johtamisen
LisätiedotMillaisia rooleja ja tehtäviä on esimiehellä yhteiskehittämisessä?
Millaisia rooleja ja tehtäviä on esimiehellä yhteiskehittämisessä? Työpaja 7.11.2017 Reijo Kauppila, Muutosvalmennus Reijo Kauppila Oy Työnohjaaja, johdon valmentaja, KM, Psykodraamakouluttaja TEP reijo.kauppila@muutosvalmennus.fi,
LisätiedotKeski-Suomen vaikuttavat järjestöt ja Järjestöareena
Keski-Suomen vaikuttavat järjestöt ja Järjestöareena KS Järjestöareena 15.9.17 Anne Astikainen & Anu Hätinen Keski-Suomen vaikuttavat järjestöt Tavoitteena järjestöjen roolin, aseman ja osallisuuden vahvistaminen
LisätiedotTiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.
Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen
LisätiedotJOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI
JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana
LisätiedotTorstai Mikkeli
Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla
LisätiedotEnnaltaehkäisevien ja kuntoutumista tukevien toimintatapojen sekä kehittämistarpeiden kartoitus
Ennaltaehkäisevien ja kuntoutumista tukevien toimintatapojen sekä kehittämistarpeiden kartoitus Kotihoidon, tukipalveluiden ja palveluohjauksen henkilökunnalle syksyllä 2014 1. Ikä Vastaajien määrä: 86
LisätiedotHyvinvointijohtaminen Salossa. Marita Päivärinne
Hyvinvointijohtaminen Salossa Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kunnassa Tavoitteita tulevaisuuden kunnan ja maakunnan väliselle yhteistyölle hyvinvoinnin edistämisessä SALON HYVINVOINTIKERTOMUS vuosilta
LisätiedotMiten suoraa ja edustuksellista demokratiaa johdetaan ja kehitetään kunnassa? Demokratiapäivä Katja Syvärinen
Miten suoraa ja edustuksellista demokratiaa johdetaan ja kehitetään kunnassa? Demokratiapäivä 13.10.2015 Katja Syvärinen Mitä haluamme kun haluamme kuntalaisten osallisuutta? Hiljaisia kuntalaisia? Tyytyväisiä
LisätiedotDesign yrityksen viestintäfunktiona
Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital
Lisätiedot