Miksi kuntien strategiat eivät toimi hyvinvoinnin edistäjinä? Sakari Möttönen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Miksi kuntien strategiat eivät toimi hyvinvoinnin edistäjinä? Sakari Möttönen"

Transkriptio

1 Miksi kuntien strategiat eivät toimi hyvinvoinnin edistäjinä? Sakari Möttönen

2 Arvioita kuntien strategioista Kuntien strategiatyössä mopo on karannut ajajiltaan käsistä (Stenvall ja Suikkanen 2003) Missä on ne viholliset tai vastustajat, jotka julkisten organisaatioiden on strategioillaan voitettava (Vartola 2005) Monet strategisen suunnittelun kehittämisprojektit ovat olleet pettymyksiä tai suorastaan epäonnistuneet (Sorsa ym. 2010) Onko strategiat tuottaneet julkisella sektorilla enemmän hallaa kuin hyötyä? (Mantere ym 2011)

3 Mistä löytyvät strategioiden epäonnistumisen syyt? Strategioiden epäonnistumisen syynä on pidetty sitä, että niitä ei osata jalkauttaa niin, että koko henkilökunta sitoutuisi niihin. Sanotaan, että strategia ei tärkeä vaan sen laadintaprosessi. Strategioiden epäonnistumisen syytä pitää etsiä ensisijaisesti itse strategioista, ei niiden toteuttamisesta. Jos strategia on huono, on hyvä, että henkilökunta ei sitoudu siihen Hyvä strategiaprosessi ei voi tuottaa huonoa strategiaa

4 Kuntastrategioiden keskeiset ongelmakohdat Kunnissa tehdään kuntaorganisaation eikä kuntayhteisön strategioita. Yhteiskunnan ilkeät ongelmat lisääntyvät, strategioissa ratkaistaan kesyjä ongelmia Strategiat ovat tavoiterationaalisia, ihmiset arvorationaalisia. Strategiatyö on hallinnollinen prosessi, jossa strategia saa kirjallisen muodon, kun strategian pitäisi olla jatkuvaa vuorovaikutteista dialogia,

5 Kuntaorganisaation vai kuntayhteisön strategia?

6 Organisaation perusominaisuudet (kontingenssiteoria) Organisaation on oltava sisäisesti niin eheä, että sen osat eivät vedä erisuuntiin (integraatiotehtävä) Organisaation on oltava niin joustava ja reagointikykyinen, että se pystyy vastaamaan toimintaympäristön nopeisiin muutoksiin Organisaation toimintakyvyn kehittäminen on näiden tehtävien sovittamisessa yhteen

7 KUNTA ORGANISAATIONA Kansalaiset Vaatimukset Tarpeet Kunnan organisaatio Palaute Päätökset Palvelut Toimintaympäristö Kunta_jarjestelma_yhteiso_ pp SM/aat

8 Organisaatiokeskeinen strategianäkemys (1) Kunta on valtuuston johtama organisaatio Kunnan johto vastaa strategin tekemisestä Johto määrittelee sen, keitä strategiatyöhön kutsutaan Strategia nähdään johdon käskynä organisaatiolle Organisaation menestys riippuu sen kyvystä tavoitteelliseen ja yhdenmukaiseen toimintaan Strategian tehtävänä on taata organisaation sisäinen yhtenäisyys ja eheys Strategialla varmistetaan, että kaikki toimivat samojen tavoitteiden suuntaa Mitä vaikeammat ajat ovat, sitä tärkeämpi on organisaation integraatio Organisaatiota johdetaan yhdestä valtakeskittymästä Strategian tehtävänä on vahvistaa valtakeskittymän valtaa ja ohjausmahdollisuuksia Strategiaa luodaan ja sitä toteutetaan keskitetyllä ohjauksella tavoite-keino hierarkian mukaan Tavoitteet määritellään siten, että niiden saavuttamista voidaan mitata

9 Organisaatiokeskeinen strategianäkemys (2) Strategialla etsitään ratkaisuja organisaation johdon määrittelemiin kysymyksiin Strategialla määritellään (vastuutetaan) keiden tehtävä on huolehtia ratkaisuista Strategian seurannassa arvioidaan sitä, onko ratkaisuja saatu aikaan Sidosryhmät pyritään saamaan mukaan strategian laadintaan ja toteutukseen Organisaatio määrittelee tärkeät sidosryhmät Sidosryhmiä kuullaan strategityön eri vaiheissa Strategialla kytketään sidosryhmät sellaiseen yhteistyöhön, että niitä voidaan paremmin ohjata (erityisesti omistajaohjausta) Strategian tehtävänä on luoda myönteistä kuvaa (mainetta) organisaatiosta Markkinointi ja viestintä on oleellinen osa strategiatyötä Sidosryhmiä kutsutaan mukaan markkinointityöhön Viestinnän tehtävä on varmistaa, että henkilökunta, sidosryhmät ja kuntalaiset ymmärtävät strategian tarkoituksen Jos strategiaa ei saada ymmärretyksi, on epäonnistuttu viestinnässä, ei strategian laadinnassa

10 KUNTA YHTEISÖNÄ EU Kuntayhtymät Yritykset Kuntalaiset Valtion laitokset Kunta Järjestöt Kuntalaiset Muut kunnat Säätiöt Yhdistykset Kuntalaiset Kunta_jarjestelma_yhteiso_ pp SM/aat

11 Yhteisöllinen strategianäkemys (1) Kunta on itseään hallinnoiva yhteisö Yhteisön menestymisen ehto on sen toimijoiden mahdollisuus osallistua yhteisön kehittämiseen Strategiaa tehdään yhdessä kuntalaisten ja muiden toimijoiden kanssa Strategioiden tavoitteena tulee olla paikallisen yhteisön toimintapotentiaalin hyödyntäminen Kunnan tulee saattaa yhteen myös toimijoita, joilla ei ole kiinteää suhdetta kuntaan Strategian tavoitteena on nostaa kunnan kykyä toimia verkostoissa, lisätä joustavuutta ja kykyä ottaa huomioon toimintaympäristön muutos Kunnan on opittava toimimaan monien valtakeskittymien verkostossa, jossa millään toimijalla ei ole valtaa määrätä toisten toimijoiden roolia ja tehtäviä Vietteleviä siirtoja tekemällä kunnan on kutsuttava muita toimijoita mukaan strategiatyöhön Strategiatyössä opitaan lukemaan toimintaympäristön muutosta Yhteisöllisellä strategialla voidaan edistää oppivan, luovan ja innovatiivisen kaupungin syntymistä Mitä vaikeammat ajat ovat ja mitä muuttuvampi on toimintaympäristö, sitä tärkeämpi on organisaation joustavuus ja kyky liittoutua muiden toimijoiden kanssa

12 Yhteisöllinen strategianäkemys (2) Horisontaaliset vuorovaikutussuhteet ovat tärkeämpiä kuin hierarkkiset ohjausmenetelmät Toimintavaltaa on delegoitava sinne, missä toimintaympäristön muutos kohdataan Johdon tehtävä on luoda mahdollisuuksia ja kannustaa verkostomaiseen ja horisontaaliseen toimintaan Erilaisuuden sietokyky ja sen hyödyntäminen on tärkeämpää kuin toiminnan yhdenmukaistaminen Uudet toimintatavat ja innovaatiot syntyvät erilaisuuden kohtaamisesta Kuntarakenteiden muutoksessa yhdenmukaisuuden vaatimuksella tapetaan innovatiivisia ratkaisuja Strategian pitäisi kasvattaa organisaatiota erilaisuuden hyödyntämiseen Sidosryhmäyhteistyössä tavoitteena pitää olla moniäänisen strategian luominen ei kumppaneiden valinta oletetun hyödyn perusteella Strategia on viestinnällinen tapahtuma Viestintä on vuorovaikutuksen synnyttämistä erityisesti kuntalaisten kanssa Viestinnän tehtävä on houkutella toimijoita mukaan strategiatyöhön Viestinnän on tultava mukaan ennen strategian laadinta ei sen jälkeen

13 Organisaatioperusteinen vs. yhteisöperusteinen strategia Kunnan tehtävien säädösperusteisuus ja organisaation hierarkkisuus ja byrokraattinen toimintatapa takaavat kuntaorganisaation eheyden ja integraation. Sitä ei tarvitse strategialla vahvistaa. Kuntien itsehallinnon vahvistaminen ja toimintakykyisyys riippuu kuntien kyvystä vastata toimintaympäristön nopeaan muutokseen, jota voidaan vahvistaa yhteisöllisellä strategiatyöllä

14 Yhteisöllinen strategiatyö ja hyvinvointi Yhteisöllisten toimintatapojen avulla tehtävä paikallisten voimavarojen mobilisointi pitää nostaa hyvinvointistrategian keskeiseksi sisällöksi Suurin osa kunnan hyvinvointipalveluista on järjestölähtöistä Julkisen sektorin ja kolmannen sektorin hyvä yhteistyö on suomalaisen hyvinvointivaltion tavaramerkki, jota nyt markkinaperusteiset yhteistyömuodot uhkaavat Vapaaehtoistyön ja vertaistuen merkitys ihmisten hyvinvoinnille kasvaa Julkinen vastuu ja hyvät julkiset palvelut luovat edellytyksiä paikallisten hyödyntämiselle Ne ihmiset, jotka käyttävät julkisia palveluja, pystyvät myös hyödyntämään muitakin toimintatapoja Väite, että ihmiset ulkoistavat lähimmäisten hyvinvoinnin julkiselle sektorille ei pidä paikkaansa Ihmisten auttamishalu kasvaa taloudellisesti hyvänä aikana ja laskee laskusuhdanteessa Osallisuus ja luottamus on noussut hyvinvoinnin keskeiseksi tekijäksi Osallisuuden ja luottamuksen hyvä kehä: luottamus omaan kykyyn luottamus lähiyhteisöön luottamus julkisiin toimijoihin Osattomuuden synnyttämä luottamuksen puute julkisiin toimijoihin vähentää ihmisen luottamusta omiin kykyynsä huolehtia hyvinvoinnistaan

15 Ratkotaanko kuntastrategioissa kesyjä vain ilkeitä ongelmia?

16 Kesyt ja ilkeät ongelmat strategiatyössä Kesyt ongelmat Ongelma voidaan tarkasti määritellä Ongelmien ratkaiseminen voidaan antaa joidenkin tehtäväksi Ongelmalla on alku ja loppu Ongelman ratkaisu voidaan todeta ja sitä voidaan hyödyntää uusissa ongelmatilanteissa Ilkeät ongelmat Ongelmaa ei voida tarkasti määritellä sillä se on oireiden, syiden ja seurausten kimppu Ongelma näyttää erilaiselta riippuen siitä, mistä näkökulmasta niitä tarkastellaan Ongelmalla ei ole alkua eikä loppua Ongelmia voidaan ratkaista vain osittain Ongelman ratkaisemista ei voidaan antaa kenenkään tehtäväksi Jokainen on ongelma on uniikki eikä ratkaisua voida siirtää uuteen paikkaan

17 Ongelmat kuntastrategioissa (1) Kesyjä ongelmia voidaan ratkaista rationaalisella otteella Ratkaisut voidaan suunnitella, vastuuttaa ja aikatauluttaa Ongelmien ratkaisemista voidaan valvoa ja kontrolloida Ongelmat ratkaisijoita voidaan palkita tai rangaista Ongelmien ratkaiseminen voidaan määritellä prosessiksi ja strategiseksi hankkeeksi Ilkeitä ongelmia on piiritettävä monesta suunnasta Kyse on strategisesta lähestymistavasta ja yhteistoimintamuodoista, jolla ongelmien kimppuun voidaan käydä Strategiatyö on ilkeiden ongelmien etsintää ja oikeiden kysymysten asettamista eikä vastausten antamista Strategiatyö on voimavarojen keräämistä, verkostojen luontia ja niiden ylläpitoa Ilkeät ongelmat ovat usein yhteiskunnallisten rakenteiden synnyttämiä, joten niihin voidaan vastata myös rakenteita muuttamalla

18 Ongelmat kuntastrategioissa (2) Kaupungit ovat epäonnistuneet syrjäytymisen ehkäisemisessä, lasten ja nuorten aseman parantamisessa sekä vanhusten huollossa (Kansainvälinen tutkimus) Palveluajattelu on sektorikohtaista, mutta ihmisten tarpeet ovat kokonaisvaltaisia Kaupungit ovat hyviä tuottamaan erillisiä palveluja, mutta huonoja yhdistämään niitä toimiviksi kokonaisuuksiksi Kuntastrategioissa käsitellään pääasiassa kesyjä ongelmia Strategiset työkalut eivät sovellu ilkeiden ongelmien käsittelyyn Kuntien suhtautuminen ilkeisiin ongelmiin Ilkeitä ongelmia ei havaita (1) Ilkeät ongelmat havaitaan, mutta niihin sovelletaan kesyjen ongelmien ratkaisuja (ongelmien kesyttäminen) (2) Kun ilkeitä ongelmia ei voida kunnan toimin ratkaista, niihin ei tarvitse puuttua ollenkaan (3) Kuntalaisten hyvinvointia parannetaan käymällä ilkeiden (sosiaalisten) ongelmien kimppuun Syrjäytyminen, yksinäisyys, elämäntapaongelmat, marginalisoituminen

19 Ongelmat kuntastrategioissa Ilkeät ongelmat Kesyt ongelmat Ratkaisemisen arvoiset ongelmat Tärkeät ja vaikeat ongelmat Tärkeät ja rajatut ongelmat Hyödyttömät ongelmat Turhat ja vaikeat ongelmat, Turhat ja rajatut ongelmat

20 Ilkeät ongelmat eivät ole ylitsepääsemättömiä Hyvinvointivaltiossa on pystytty ratkaisemaan ilkeitä ongelmia tai ainakin tuomaan niihin helpotusta Absoluuttinen köyhyys on poistettu Asunnottomuuteen on tuotu helpotusta (enää alkoholisteja ei kuole kaduille) Moniin kansanterveydellisiin sairauksiin on saatu helpotusta (esim. sydän- ja verenkiertotaudit, keuhkosairaudet) Ongelmien strategiset lähestymistavat (Roberts) Autoritaarinen (1) Kilpailukeskeinen (2) Interaktiivinen (3) Ilkeiden ongelmien kimppuun on käytävä interaktiivisella (vuorovaikutteisella) strategialla Ratkaisuissa on yhdistettävä monien toimijoiden tietoa ja ammattitaitoa Ratkaisuihin edetään erehdysten ja onnistumisten kautta Ilkeitä ongelmia lähestyttäessä on oleellista julkisten organisaatioiden ammattitiedon ja järjestöjen kokemusperäisen tiedon (arkitieto) yhdistäminen Kunnat painottavat järjestöyhteistyössä autoritaarista ja kilpailukeskeistä strategista lähestymistapaa

21 Tavoiterationaalisuus ja arvorationaalisuus strategiatyön perustana

22 Tavoite- vai arvorationaalisuus Organisaatioiden toiminta voi perustua (Weber) Traditionaalisuuteen eli organisaation perustarkoitus on jatkaa perinteeksi muodostunutta toimintaa Emotionaalisuuteen eli osallistumisella organisaation toimintaan haetaan tunne-elämyksiä Tavoiterationaalisuuteen eli organisaation perustarkoitus on saavuttaa jokin päämäärä tai tavoite Arvorationaalisuuteen eli organisaation perustarkoitus on toteuttaa joitain itselle ja yhteiskunnalle tärkeitä arvoja Perusjako Yritykset ovat tavoiterationaalisia Järjestöt ovat arvorationaalisia Julkisten organisaatioiden pitäisi olla molempia Hyvinvointivaltiokehitys Perusta on vahvasti arvorationaalisuudessa Kristillinen lähimmäisenrakkaus ja työväenliikkeen solidaarisuus (Niemelä) Hyvinvointipalvelujärjestelmän luomisessa mukaan tuli tavoiterationaalisuusajattelua Kilpailukykyvaltiovaiheessa tavoiterationaalisuus on syrjäyttänyt arvorationaalisuuden

23 Kuntien strategiatyö perustuu tavoiterationaalisuuteen Strategiatyön taustalla on NPM-ajattelu, jossa julkisen sektorin organisaatio samaistetaan yrityksiin Tavoiterationaalisuus valtasi julkisen sektorin, kun ryhdyttiin soveltamaan tulos- ja tavoitejohtamista Tavoite-keino hierarkia Missio visio - toiminta-ajatus kriittiset menestystekijät - tavoitteet Ristiriita syntyy siitä, että henkilökunta kiinnittyy kuntaorganisaatioihin arvorationaaliselta perustalta Hyvinvointialan ammatit ja ammatillinen koulutustausta perustuu arvorationaalisuuteen (lääkärit, sosiaalityöntekijät, opettajat, yms.) Asiakastyö (asiakkaiden kunnioittava kohtaaminen) edellyttää arvorationaalista asennoitumista Arvorationaalisesti suuntautunut henkilöstö ei sitoudu tavoiterationaalisiin strategioihin Strategiat jäävät vieraaksi arvorationaalisesti suuntautuneille henkilöille Strategioilla ei ole heille merkitystä

24 Arvot strategiaprosessissa Strategiatyössä on katsottu, että arvojen määrittelyllä voidaan ohjata organisaation toimintaa, mutta siinä on epäonnistettu Arvoja ei voida saattaa tavoiteprosessin muotoon Arvojen toteuttamista ei voida jaksottaa tai suunnitella Arvojen toteuttaminen ei ole prosessi eikä projekti Arvojen toteuttamiseen ei voi määrätä muita tai siirtää arvojen toteuttamisvastuuta toisille Valtuusto voi päättää vain valtuuston omista arvoista, ei kuntaorganisaation tai kuntayhteisön arvoista Arvot toteutuvat arjessa keskustelun ja vuorovaikutuksen yhteydessä Ympäröivän yhteiskunnan arvot vaikuttavat siihen, mitkä arvot ohjaavat kunnan toimintaa Arvot realisoituvat silloin, kun joudutaan arvojen vuoksi luopumaan jostakin Kuntien strategioissa voidaan keskustella ja sopia siitä, minkälaisia foorumeja suunnitellaan ja miten järjestetään henkilöstölle ja muille toimijoille aikaa arvojen käsittelyyn Myös yritysten strategioissa on todettu strategisten tavoitteiden ja arkityössä syntyvien arvojen ristiriita (esim. taloudellinen voitontavoittelu vs. kestävä kehitys Henkilöstö painottaa pehmeitä (ihmisläheisiä) arvoja, johto kovia (taloudellisia) Arvonäkökulmaa toteutetaan parhaiten silloin, kun strategityö on avointa, reilua ja eettistä

25 Hyvinvointityön arvojen muutos Hyvinvointivaltion rakentaminen on ollut sosiaalipoliittinen prosessi Tulonsiirrot lisäävät kulutusta ja palvelujärjestelmä kasvattaa kansalaisten kyvykkyyttä, josita syntyy taloudellista kasvua (Pekka Kuusen 60-luvun sosiaalipolitiikka) Arvoina ovat tasa-arvoisuus, oikeudenmukaisuus, universaalisuus ja huono-osaisten auttaminen Sosiaalinen ennen taloutta Kilpailukykyvaltio on syrjäyttänyt hyvinvointivaltion Suunnanmuutos tapahtui 1990-luvun lamassa (lama ei aiheuttanut muutosta vaan se loi tilanteen, jossa muutos voitiin tehdä) Globalisaatio ja EU:n sisämarkkinapolitiikka kääntää valtion kasvot kohti kansainvälistä kilpailukykyä Tulonsiirrot ja hyvinvointipalvelut ovat rasite kansantaloudelle Tehokkuus, taloudellisuus ja kannustavuus on korvannut perinteiset hyvinvointivaltion arvot Talous ennen sosiaalista Sosiaalinen on putsattu taloudesta ja talous liitetty sosiaaliseen Universaalisesta sosiaalipolitiikasta on luovuttu Sosiaalipoliittisen toimia kohdistetaan vain marginaaliryhmiin Sosiaalinen elää ihmisten auttamishalussa, yhteisöllisyydessä, kunnan työntekijöiden mielissä, kirkossa, järjestöissä, vapaaehtoistyössä jne Olisiko kunnan strategiana kaivaa sosiaalista esiin etsimällä uusia yhteistyömuotoja niiden toimijoiden kanssa, joissa sosiaalista vielä esiintyy

26 Rationaalinen strategiaprosessi vai dialoginen strategiatyö

27 Tavoiterationaalinen strategiaprosessi Tarve strategian laadintaa tulee enemmän hallinnon vaatimuksista kuin toimintaympäristön tarpeista On tullut tavaksi tehdä joka valtuustokaudella kuntastrategia Ei kysytä, miksi strategia tehdään Strategiatyöstä on tullut hallinollista rutiinia Kuntien strategioissa laatimis-, hyväksymis- ja toteuttamisprosessit erotetaan toisistaan Strategiat hyväksytään hallinnollisissa päätöksentekoprosessissa Strategiaprosessit ovat konsensushakuisia ja ristiriitoja peittäviä Strategioissa vältetään häiriön tuottamista Toimijat pyrkivät saamaan strategiaan sanomia, jotka velvoittavat niitä jatkamaan entiseen malliin (polkuriippuvuus)

28 Strategian toteuttaminen Jalkauttaminen ja sitouttaminen Armeijan kielessä jalkauttaminen on sotamiesten komentamista laskeutumaan autonlavalta alas taistelujärjestykseen Strategiakielessä jalkauttamin on strategian toimeenpanoa, konkretisointia ja havainnollistamista Päävastuu on hierarkkisilla esimiesporteilla, joilla voi olla apuna muutosagentteja Viestintä on strategiaviestin viemistä ( johdon valon tuomista henkilöstön pimeisiin kellareihin ) Dialogin käyminen Strategiaviestintä on yleisen strategiamerkityksen etsintää henkilöstön kanssa Työntekijät eivät ole pelkästään strategian toteuttajia vaan informaation tuojia toimintaympäristöstä organisaatioon Vuoropuhelu on oikein kysymysten käsittelyä ei ratkaisujen tuomista Strategiaviestijä on kysyjä. törmäyttäjä ja tolkuntaja

29 Dialoginen strategia Strategia on keskustelua, jossa strategiaa uudistetaan jatkuvasti Strategia ei ole tavoitteiden yhdenmukaistamista vaan erilaisten tavoitteiden välistä keskustelua Tavoitteet eivät ole strategia vaan tavat toteuttaa niitä (Saku Mantere) Hyväksytään se, että strategioita tulkitaan monella tavalla Strategiat tulkitaan eri tavoin kuin sen laatijat ovat tarkoittaneet Miten strategioista keskustellaan? (Aarevaara ja Harisalo) Rupattelu Keskustelu Väittely Dialogi Dialogi on keskustelua, jossa syntyy erilaisia näkemyksiä yhdistämällä lähtöasetelmaa parempi lopputulos Dialogia voi syntyä, jos strategia aiheuttaa rakentavia häiriöitä

30 Dialoginen strategiakäsitys Strategia on organisaation auttamista Strategia pysäyttää yksiköt ja organisaation jäsenet ajattelemaan työtään arkiajattelua laajemmin Strategia sisäistetään silloin, kun työntekijä keksii sen uudestaan omassa arjessaan

31 Vaihtoehtoisia tapoja tehdä kuntastrategia

32 Miten kunnissa voitaisiin tehdä dialogisista strategiatyötä? (1) Ensimmäinen tehtävä on vastata kysymykseen, mihin strategiaa tarvitaan? (1) Strategiatyö voitaisiin aloittaa työyhteisöistä ja johdon (sekä poliittinen että virkajohto) tehtävä olisi koota ne ja järjestää vuorovaikutteisia tilaisuuksia niiden jatkotyöstämiseen Työyhteisöt velvoitetaan tekemään strategiansa yhdessä asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa Työyhteisöt häiritsevät johtoa -periaate (2) Johto voisi esittää strategisesti tärkeitä kysymyksiä, joihin työntekijöiden, kuntalaisten ja sidosryhmien välisissä tilaisuuksissa etsitään vastauksia (3) Kunta voisi palkata strategiakonsultin, jonka tehtävänä oli luoda mahdollisuudet moniäänisen strategian laadinnalle, mutta jolla ei olisi vastuuta strategian sisällöstä (4) Kansalaisraati ja henkilöstöraati voisivat tehdä ehdotukset strategiasta kunnan johdolle (5) Strategia voi olla tarina tai kertomus, jonka luomiseen voisivat osallistua ne, jotka näkevät siihen tarvetta (6) Kunnanvaltuusto voisi tehdä omasta työstään valtuustostrategian ja antaa sen laajalti julkisuuteen arvioitavaksi

33 Miten kunnissa voitaisiin tehdä dialogista strategiaa? (2) Strategiaa ei laadinta tietyn mallin mukaan vaan se saa muotonsa strategiaprosessin yhteydessä Luottamushenkilöt voisivat olla keskustelijoina kiinnostuksensa mukaisesti erilaisissa strategiatilaisuuksissa Etukäteen ei päätetä, että strategia pitäisi hyväksyä luottamuselimissä. Prosessin yhteydessä päätetään hyväksytäänkö se, merkitäänkö se tiedoksi vai käydäänkö vain keskustelu valtuustossa Strategiaviestintä ei ole strategiasta tiedoteta vaan jatkuvaa osallistumista, kommentointia ja palautteen pyytämistä

Pienen sosiaalipolitiikan suuri merkitys. Sakari Möttönen Dosentti, Kytin hallituksen puheenjohtaja

Pienen sosiaalipolitiikan suuri merkitys. Sakari Möttönen Dosentti, Kytin hallituksen puheenjohtaja Pienen sosiaalipolitiikan suuri merkitys Sakari Möttönen Dosentti, Kytin hallituksen puheenjohtaja 12.1.2004 Yhteiskunnallisten ongelmien kaksi luonnetta Kesyt ongelmat Voidaan määritellä helposti Ongelmien

Lisätiedot

Pohdintaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen roolista tulevissa maakunnissa. Sakari Möttönen

Pohdintaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen roolista tulevissa maakunnissa. Sakari Möttönen Pohdintaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen roolista tulevissa maakunnissa Sakari Möttönen 13.10.2016 Sosiaali- ja terveysjärjestöjen kaksi päätehtävää Auttamis- ja edunvalvontatehtävä (jäsenhyötytehtävä)

Lisätiedot

Pohdintaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen roolista tulevissa maakunnissa. Sakari Möttönen

Pohdintaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen roolista tulevissa maakunnissa. Sakari Möttönen Pohdintaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen roolista tulevissa maakunnissa Sakari Möttönen 13.10.2016 Järjestöjen kaksi päätehtävää Auttamis- ja edunvalvontatehtävä (jäsenhyötytehtävä) Jäsenistön tarpeiden

Lisätiedot

Miten luottamushenkilöt voivat vahvistaa kunnan elinvoimaa ja henkistä pääomaa?

Miten luottamushenkilöt voivat vahvistaa kunnan elinvoimaa ja henkistä pääomaa? Miten luottamushenkilöt voivat vahvistaa kunnan elinvoimaa ja henkistä pääomaa? Kuntamarkkinat 12.9.2012 Sakari Möttönen Strategiajohtaja, dosentti Jyväskylän kaupunki Itsehallinnollinen lähtökohta Kunnallinen

Lisätiedot

Talousjohtaja strategiavaikuttajana: Kohti dialogista johtamista? Eero Vaara

Talousjohtaja strategiavaikuttajana: Kohti dialogista johtamista? Eero Vaara Talousjohtaja strategiavaikuttajana: Kohti dialogista johtamista? Eero Vaara http://www.hanken.fi/staff/vaara Strategisen johtamisen ongelmia» Toiminnallistamisen ( implementointi, jalkauttaminen ) vaikeudet»

Lisätiedot

Mikä ihmeen brändi? Mitä brändäämisellä tarkoitetaan? Miten erottautua? Entä kannattaako brändäys yksin?

Mikä ihmeen brändi? Mitä brändäämisellä tarkoitetaan? Miten erottautua? Entä kannattaako brändäys yksin? KTT, dosentti Saila Saraniemi, Oulun yliopisto, markkinoinnin laitos Rokua 24.8.2013 Mikä ihmeen brändi Mitä brändäämisellä tarkoitetaan Miten erottautua Entä kannattaako brändäys yksin 1 2 Jokainen tuo

Lisätiedot

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö Visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa yrittämisen perusedellytykset. Kunnan

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyö osana kunnan hyvinvointia

Mielenterveys- ja päihdetyö osana kunnan hyvinvointia Mielenterveys- ja päihdetyö osana kunnan hyvinvointia - Opas strategiseen suunnitteluun Vs. ylihoitaja, projektopäällikkö Minna Laitila Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Välittäjä 2013:n Pohjanmaa-hanke

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

TSL:n strategia vuosille

TSL:n strategia vuosille TSL:n strategia vuosille 2011 2015 PERUSTEHTÄVÄ TSL on kaksikielinen sivistysjärjestö, jonka perustehtävänä on edistää demokratiaa, yhteiskunnallista ja sivistyksellistä tasa-arvoa sekä suvaitsevaisuutta

Lisätiedot

Miten kunnan ja järjestön yhteistyö tulevaisuudessa kohtaa ihmisen?

Miten kunnan ja järjestön yhteistyö tulevaisuudessa kohtaa ihmisen? Miten kunnan ja järjestön yhteistyö tulevaisuudessa kohtaa ihmisen? Päivi Kivelä, Sininauhaliitto, Jyväskylän toimipiste paivi.kivela@sininauha.fi ptkivela@gmail.com 050 5958829 Aiheeseen liittyviä Sininauha-julkaisuja:

Lisätiedot

JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS. Tuomas Koskela

JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS. Tuomas Koskela JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS Tuomas Koskela RAY:n avustuslinjaukset 2016-2019 7.10.2016 JÄRJESTÖ-KUNTA YHTEISTYÖLLÄ PYSYVIÄ TULOKSIA Korostamme järjestöjen ja kuntien

Lisätiedot

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin Viestintä strategian mahdollistajana Elisa Juholin 1.9.2016 Karu totuus Jopa yhdeksän kymmenestä strategian toimeenpanosta epäonnistuu Jopa yhdeksän ihmistä kymmenestä ei pysty konkreettisesti sanomaan,

Lisätiedot

Ajattelutapa. Toimintatapa

Ajattelutapa. Toimintatapa Menneisyydestä ja tilanteista ohjautuva menneisyys kaatuu tulevaisuudeksi, tilanteisiin reagoidaan nykyisin toimintataipumuksin Tulevaisuudesta ohjautuva tavoitteista ohjautuva muutos, luodaan uusia toimintataipumuksia

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Menestyvä kunta osaava kunta = yhteistyön kunta. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HTT 15.1.2014

Menestyvä kunta osaava kunta = yhteistyön kunta. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HTT 15.1.2014 Menestyvä kunta osaava kunta = yhteistyön kunta Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HTT 15.1.2014 1 Edunvalvonta Kehittäminen Palvelut Oma esittelyni Kuntaliiton tutkimus- ja kehitysjohtaja Tampereen

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

TOISINAJATTELUA STRATEGISESTA

TOISINAJATTELUA STRATEGISESTA TOISINAJATTELUA STRATEGISESTA JOHTAMISESTA Saku Mantere, Eero Vaara, Hanken Kimmo Suominen, Perfecto Oy (Aalto/Tuotantotalous) 18.11.2011 STRATEGIA JA IHMISET Strategian eriskummallisuuksia 1. Strategia

Lisätiedot

Musiikki oppimisympäristönä

Musiikki oppimisympäristönä Musiikki oppimisympäristönä Opetussuunnitelma, musiikkitieto ja dialogi leena.unkari-virtanen@metropolia.fi Mupe musiikkitiedon näkökulmasta OPSien taustalla Opetuksen dialogisuus Musiikki oppimisympäristönä

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013 KUOPION 2020 KAUPUNKISTRATEGIA hyväksytty 2010 - päivitetty 2013 Arvot/ toimintaperiaatteet toimivat organisaation toiminnan ohjenuorina ROHKEUS Rohkeutta on tehdä asioita toisin kuin muut erottua, olla

Lisätiedot

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Oman työn tavoitteellinen suunnittelu ja toteuttaminen sosiaalisista

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohdon seminaari 27.3.2012 Varatoimitusjohtaja Eija Lehto-Kannisto Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen Perspektiivinä viimeiset noin 10

Lisätiedot

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto HANKINTASTRATEGIA Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 JULKISET HANKINNAT... 3 Syrjimättömyys... 3 Yhdenvertaisuus... 3 Avoimuus... 3 Suhteellisuus... 3 HANKINTATOIMINNAN TAVOITTEET...

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Strategian laadintaa varten on tunnistettu neljä näkökulmaa, joiden kautta kaupungin toiminnalle asetetaan tavoitteita. Näkökulmat ovat: kuntalaisen hyvinvointi

Lisätiedot

SYKEn strategia

SYKEn strategia SYKEn strategia 2011 2014 2 SYKEN MISSIO, VISIO JA ARVOT Tuotamme yhteiskunnan kestävän kehityksen kannalta välttämätöntä tietoa, osaamista ja palvelua. Parannamme ja turvaamme ympäristöämme sekä ratkomme

Lisätiedot

Miten suoraa ja edustuksellista demokratiaa johdetaan ja kehitetään kunnassa? Demokratiapäivä Katja Syvärinen

Miten suoraa ja edustuksellista demokratiaa johdetaan ja kehitetään kunnassa? Demokratiapäivä Katja Syvärinen Miten suoraa ja edustuksellista demokratiaa johdetaan ja kehitetään kunnassa? Demokratiapäivä 13.10.2015 Katja Syvärinen Mitä haluamme kun haluamme kuntalaisten osallisuutta? Hiljaisia kuntalaisia? Tyytyväisiä

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Johdanto Tampereen yliopiston ylioppilaskunta Tamyn toiminta päättyy 31.12.2017 kolmen tamperelaisen korkeakoulun yhdistymisen myötä. Tamy ja Tampereen teknillisen

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa

Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 16.-17.11.2009 Minna Laitila, projektipäällikkö (Välittäjä 2009 -hanke) Tiia Järvinen, projektityöntekijä (Pohjanmaa-hanke

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Strategiamme Johdanto

Strategiamme Johdanto Strategia 2015-2016 Strategiamme 2015-2016 Johdanto Ruoveden tuleva kuntastrategia tehdään jäljellä olevalle valtuustokaudelle, jonka jälkeen uusi valtuusto päivittää strategian vastaamaan sen hetken tilannetta.

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025: Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus: Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma Tulevaisuuden kunta ja Kunnat 2021 -ohjelma Kainuun maakuntatilaisuus 19.4.2016 Jarkko Majava, va kehityspäällikkö Aineisto: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet 4.4.2016 Luonnos Kuntaliiton strategisista

Lisätiedot

Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto

Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari 26.2.2015 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto Äänestysaktiivisuuden lasku Ilkeät ongelmat Luottamuspula Luottamustoimien ei-houkuttelevuus

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

Stenvall Jari Professori Lapin yliopisto

Stenvall Jari Professori Lapin yliopisto Stenvall Jari Professori Lapin yliopisto jari.stenvall@ulapland.fi Esitys perustuu Sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittäminen (Virtanen ja Stenvall 2012) Kunnallisen itsehallinnon perusteet Luottamus

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa Järjestämissuunnitelma PPSHP - mistä nyt sovittava? Päivi Hirsso 190402012 Perusterveydenhuollon vahvistaminen perusterveydenhuollon yksiköiden perustehtävänä Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat. Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö

Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat. Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Nordplus (2012 2016) vahvistaa Pohjoismaiden välistä koulutusyhteistyötä tukea koulutuksen innovatiivisten tuotteiden, prosessien

Lisätiedot

Tulevaisuuden Orimattila Asukkaiden osallisuuden ja vaikuttamisen kehittämisohjelma

Tulevaisuuden Orimattila Asukkaiden osallisuuden ja vaikuttamisen kehittämisohjelma Tulevaisuuden Orimattila Asukkaiden osallisuuden ja vaikuttamisen kehittämisohjelma 2016-2017 Orimattilan visio 2020: Itsenäinen Orimattila on uudistumiskykyinen ja yhteisöllinen maaseutukaupunki metropolialueen

Lisätiedot

Sosiaalisena innovaationa

Sosiaalisena innovaationa FUAS-tulevaisuusseminaari 30 31.1.2014 Långvik Leena Treuthardt PUHEENVUORONI KÄSITTELEE FUASIA Sosiaalisena innovaationa 1 Innovaatio ja sosiaalinen innovaatio? Innovaatioista on tavallisesti puhuttu

Lisätiedot

Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä

Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä Innovaatiojohtamisella kestävää tuottavuutta hankkeen seminaari 14.12.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Pääministeri Jyrki Kataisen

Lisätiedot

Kohti kumppanuusyhteiskuntaa

Kohti kumppanuusyhteiskuntaa Kohti kumppanuusyhteiskuntaa Kyläpäällikkökoulutus 27.10. Somero Tauno Linkoranta erityisasiantuntija Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaistoiminta Isoja muutoksia julkisissa rakenteissa Kartat:

Lisätiedot

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke 12.2.2013 Kokkola ja Kruunupyy Kehittämisen painopistealueet: 1. Vuorovaikutuksen lisääminen sosiaali-

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Kirjastonjohtajat 23.9.2010 Ydinkysymykset Mitä varten organisaatio on olemassa? (missio) Millaista tulevaisuutta tavoittelemme? (visio) Kuinka saavutamme

Lisätiedot

Moniammatillisuus koulutuksessa onko dialogisuus ja moniammatillisuuden oppiminen projektien arjessa mahdollista?

Moniammatillisuus koulutuksessa onko dialogisuus ja moniammatillisuuden oppiminen projektien arjessa mahdollista? Moniammatillisuus koulutuksessa onko dialogisuus ja moniammatillisuuden oppiminen projektien arjessa mahdollista? Minna Haapasalo 27.9.2012 Voimaa taiteesta -seminaari Havainto Moniammatillista työskentelyä

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE Hankesuunnitelma LUONNOS 19.4.2010 I Tausta Hanke perustuu Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategian laatimisprosessin tuloksena todettuun suureen tarpeeseen

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

L-metodi. (suomalainen) versio 2.0. Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2.

L-metodi. (suomalainen) versio 2.0. Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2. L-metodi (suomalainen) versio 2.0 Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2.2008 Kemiön Kasnäs Torsti Hyyryläinen HY-Ruralia, Rural Studies -verkosto Esityksen

Lisätiedot

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan Teemaseminaari 3.12.2007 Aki Heiskanen Samanlaiset muutokset Huolimatta kunkin maan hyvinvointipalveluiden kansallisista erityispiirteistä eri maissa on

Lisätiedot

Avoimuus ja strateginen hankintatoimi. BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa Sari Laari-Salmela

Avoimuus ja strateginen hankintatoimi. BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa Sari Laari-Salmela Avoimuus ja strateginen hankintatoimi BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa 27.9.2016 Sari Laari-Salmela Hankintamenettelyt strategisina käytäntöinä Millaisia hankintamenettelyjen/-

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Muutoksen / strategian toimeenpano 1

Muutoksen / strategian toimeenpano 1 Strategioiden toimeenpanon haasteita SEMINAARIPÄIVÄ STRATEGIATYÖN TUEKSI Norrvalla Folkhälsan, Vöyri 8.9.2009 Maijaliisa Junnila, FT Johtava asiantuntija, THL Muutoksen / strategian toimeenpano 1 ALOITE

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

Yhteisöllisyys ja tulevaisuuden kunta, hyvinvoinnin rakentuminen? Jenni Airaksinen

Yhteisöllisyys ja tulevaisuuden kunta, hyvinvoinnin rakentuminen? Jenni Airaksinen Yhteisöllisyys ja tulevaisuuden kunta, hyvinvoinnin rakentuminen? Jenni Airaksinen Kunnat yhteiskunnissa Verkostojen solmukohta Paikallinen identiteetti Hyvinvoinnin tuottaminen Paikallistalous Henna Paananen

Lisätiedot

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma. Sini Sallinen,

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma. Sini Sallinen, Tulevaisuuden kunta ja Kunnat 2021 -ohjelma Sini Sallinen, erityisasiantuntija, sini.sallinen@kuntaliitto.fi, @SallinenSini Luonnos Kuntaliiton strategisista tavoitteista tulevaisuuden kunnalle 10. Rakennetun

Lisätiedot

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon suorittaneella on yrityksen johtajalta edellytettävä yrityksen strategisen johtamisen

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Kohti hyvinvointitaloutta. Johtaja Riitta Särkelä Helsinki

Kohti hyvinvointitaloutta. Johtaja Riitta Särkelä Helsinki Kohti hyvinvointitaloutta Johtaja Riitta Särkelä 6.11.2013 Helsinki Seminaarin tavoitteet Käydä keskustelua hyvinvoinnin ja talouden suhteesta ja niiden keskinäisestä riippuvuudesta Mahdollisuuksista rakentaa

Lisätiedot

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Uudistuva esiopetus ja näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Opetusneuvos Arja-Sisko Holappa OPETUSHALLITUS 25.9.2013 1 Kirjoittamaan voi oppia sitten kun hampaat putoaa Esiopetus uudistuu Esiopetuksen

Lisätiedot

Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet

Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet Tehtävä Euroopan tilintarkastustuomioistuin on Euroopan unionin toimielin, joka perussopimuksen mukaan perustettiin huolehtimaan unionin varojen tarkastamisesta.

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Valiokuntamalli. Antti Ollikainen Hallituksen puheenjohtaja

Valiokuntamalli. Antti Ollikainen Hallituksen puheenjohtaja Valiokuntamalli Antti Ollikainen Hallituksen puheenjohtaja Kempele Oulu 193 000 Hailuoto 1 000 Kempele 16 800 Lumijoki 2 100 Liminka Tyrnävä 6 600 9 500 Muhos 9 000 VALTUUSTON TIIMITYÖSKENTELY KEMPELEESSÄ

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma

Viestintäsuunnitelma Liite 1 Viestintäsuunnitelma 2014-2016 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL:n viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelman tehtävänä on antaa suunta viestinnän toimenpiteille vuosille 2014 2016. Viestintäsuunnitelma

Lisätiedot

Hyvinvointi investoinnit hyvinvointitalouden visiossa

Hyvinvointi investoinnit hyvinvointitalouden visiossa Hyvinvointi investoinnit hyvinvointitalouden visiossa Mitä sosiaalinen maksaa? 6. sosiaalialan ajankohtaisfoorumi Jussi Ahokas, pääekonomisti, Hyvinvointitalous tiimin päällikkö, SOSTE Esityksen sisällys

Lisätiedot

Rakenteellisen sosiaalityön aika Sosiaalisen raportoinnin uusi tuleminen

Rakenteellisen sosiaalityön aika Sosiaalisen raportoinnin uusi tuleminen Rakenteellisen sosiaalityön aika Sosiaalisen raportoinnin uusi tuleminen MARJAANA SEPPÄNEN M A R J A A N A. S E P P Ä N E N @ U L A P L A N D. F I K I I T O K S E T : A N N E L I P O H J O L A J A M E

Lisätiedot

Miten johtaa verkostomaista toimintaa kuntasektorilla

Miten johtaa verkostomaista toimintaa kuntasektorilla Miten johtaa verkostomaista toimintaa kuntasektorilla Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Toimitusjohtaja Suomen Kuntaliitto Kuntajohtajapäivät 28.8.2014 Pori Miten verkostomainen toiminta näkyy nyt ja tulevaisuudessa

Lisätiedot

Kunnanhallitus Kunnanhallitus KUNTASTRATEGIAN PÄIVITTÄMINEN

Kunnanhallitus Kunnanhallitus KUNTASTRATEGIAN PÄIVITTÄMINEN Kunnanhallitus 115 17.08.2015 Kunnanhallitus 237 28.11.2016 KUNTASTRATEGIAN PÄIVITTÄMINEN Khall 17.08.2015 115 Uusi kuntalaki tuli voimaan 1.5.2015, mutta kuntien toimintaan eniten vaikuttavia säännöksiä

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Lähidemokratian vahvistaminen

Lähidemokratian vahvistaminen Lähidemokratian vahvistaminen Kuntaliitosverkoston seminaari Kuntatalo 4.6.2014 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Lähidemokratiasta on? enemmän kysymyksiä kuin vastauksia,

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

UUDEN KALASTUSLAIN TOIMEENPANO. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö

UUDEN KALASTUSLAIN TOIMEENPANO. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö UUDEN KALASTUSLAIN TOIMEENPANO Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö Kalataloushallinnon strategia Toiminta-ajatus Strategiset päämäärät Kalataloushallinto turvaa kalakantojen elinvoimaisuuden,

Lisätiedot

Maaseudun arjen palveluverkosto Enemmän vähemmällä verkostot hyvinvointipalvelujen toteuttajina

Maaseudun arjen palveluverkosto Enemmän vähemmällä verkostot hyvinvointipalvelujen toteuttajina Maaseudun arjen palveluverkosto Enemmän vähemmällä verkostot hyvinvointipalvelujen toteuttajina 2016-2018 Mirja Kettunen Verkostokoordinaattori Lapin liitto Arjen turvan lähtökohta Palvelut Toimeentulo

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

teemoihin PalKO hankkeessa

teemoihin PalKO hankkeessa Näkökulmia osallisuuden teemoihin PalKO hankkeessa Kati Närhi ja Tuomo Kokkonen Jyväskylän yliopisto / Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Aikuissosiaalityön päivät 2012 Rovaniemi PalKO: palvelut ja kansalaisosallistuminen

Lisätiedot

Tiedostosta ei löytynyt kuvaosaa, jonka suhdetunnus on rid3. KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKE PÄÄTTYY - JATKUU

Tiedostosta ei löytynyt kuvaosaa, jonka suhdetunnus on rid3. KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKE PÄÄTTYY - JATKUU Tiedostosta ei löytynyt kuvaosaa, jonka suhdetunnus on rid3. KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKE PÄÄTTYY - JATKUU KESKI-SUOMEN SOTE 2020-HANKKEEN TAVOITTEET Kokonaistavoite: Keski-Suomen SOTE 2020 -hankkeen tavoite

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa Verkkokyselyn purku Keski-Suomen Järjestöareena 7.9.2012 Kyselyn vastaajat

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

STRATEGIAN TOTEUTTAJAT

STRATEGIAN TOTEUTTAJAT STRATEGIAN TOTEUTTAJAT Keitä he ovat? Saku Mantere TieVie 29.10.2004 Onko strategian toteuttaminen Ennalta laaditun strategisen suunnitelman tarkkaa toteuttamista? Johto suunnittelee, keskijohto käskyttää,

Lisätiedot

Eloisa ikä. RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017

Eloisa ikä. RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017 Eloisa ikä RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017 1 Eloisa ikä ikäihmisten avustusohjelma RAY:n avustusohjelmassa tuetaan yli 60-vuotiaita ikäihmisiä eri elämänvaiheissa ja elämän

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle 21.4.2016 Allianssin strategia 2021 Allianssi edistää nuorten hyvinvointia Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi

Lisätiedot

OECD:n hallintoministerikokous Helsinki

OECD:n hallintoministerikokous Helsinki OECD:n hallintoministerikokous Helsinki 28.10.2015 Ensimmäinen Suomessa koskaan järjestetty OECD:n ministeritason kokous Suomi isännöi OECD:n hallintoministerien kokousta Helsingissä 28.10.2015. Kokouksen

Lisätiedot