Selvitys Jämijärven, Kankaanpään ja Parkanon kuntarakenteen muuttamisesta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Selvitys Jämijärven, Kankaanpään ja Parkanon kuntarakenteen muuttamisesta"

Transkriptio

1 ohjausryhmä Väliraportti valtuustoille Selvitys Jämijärven, Kankaanpään ja Parkanon kuntarakenteen muuttamisesta Oy Audiapro Ab Aija Tuimala Toni Kirmula Atte Niittylä 1

2 Selvitys Jämijärven, Kankaanpään ja Parkanon kuntarakenteen muuttamisesta Sisällysluettelo 1.Taustaa hankkeelle Hankkeen toteutus Kuntien yhdistymisen tavoite ja visio Uuden kunnan perustaminen Miltä uusi kunta näyttää? Kuntatalouden kehitys Väestökehitys Liitoksen välittömät talousvaikutukset Palveluiden järjestäminen Kuntayhteistyö ja konsernit Kuntien konsernirakenteet Uuden kunnan henkilöstö ja organisointi Linjausten valmistelusta tässä liitosselvityksessä Valtuustoryhmien odotukset hankkeelle Uuden kunnan elinvoimaisuudesta Henkilöstötyöpajan ajatuksia valmisteluille Palvelut uudessa kunnassa Visio ja strategia tässä monikuntaliitoksessa Kuntaliitoksen hyödyt ja haitat Tässä selvityksessä esille nousseita hyötyjä Tässä selvityksessä esille nousseita haittoja Selvityksen eteneminen...23 Liite 1 Selvitys talouskehityksestä...23 Liite 2 Selvitystaulukko kuntien palveluista sosiaali- ja terveydenhuollossa...23 Liite 3 Erikoissairaanhoidon sopimusluonnos...23 Liite 4 Yhdistymissopimusluonnos

3 1.Taustaa hankkeelle Jämijärven tekemän aloitteen pohjalta Jämijärvi, Kankaanpää ja Parkano ovat päättäneet tehdä esiselvityksen monikuntaliitoksen mahdollisuuksista. Päällimmäisenä syynä aloitteelle oli talouden ja elinvoimaisuuden turvaaminen alueella. Tavoitevuodeksi rakennemuutokselle on neuvotteluissa asetettu vuosi Selvitys tukee kunnan päätöksentekoa rakenteellisten vaihtoehtojen osalta. Alla olevassa kuviossa on esitelty tarkemmin kuntaliitosprosessin muut vaiheet. Kuvio 1. Kuntaliitoksen vaiheet Jämijärvi, Kankaanpää ja Parkano selvittävät yhteisen monikuntaliitoksen mahdollisuuksia. Päätös tavoitevuonna 2013 toteutuvasta liitoksesta on tehtävä viimeistään maaliskuussa Hankkeen toteutus Selvitysvaihe päätettiin käynnistää kuntien yhtäpitävin valtuustopäätöksin kesäkuussa Kesäkuun valtuustot hyväksyivät lisäksi valmistelua ohjaamaan kuntajohtajien laatiman valmistelupaperin linjaukset. Selvityksen toteutusta on ohjannut kuntien luottamushenkilöistä koostuva ohjausryhmä ja työvaliokuntana ovat toimineet kuntajohtajat. Oy Audiapro Ab aloitti työnsä lokakuussa laatimalla kuntien talouden, väestön, eläköitymisen, työssäkäynnin ja palvelurakenteiden tilastoraportin. Oy Audiapro Ab:n puolesta hankkeessa ovat olleet mukana Aija Tuimala, Toni Kirmula ja Atte Niittylä. 3

4 Työn taustaksi joulukuussa järjestettiin haastattelut kaikille valtuustoryhmille. Haastatteluissa saatiin eri kuntien ja puolueiden näkemykset, odotukset ja reunaehdot liitoksen valmistelulle. Tässä vaiheessa kuultiin myös maakuntajohtajia, sairaanhoitopiirien johtajia sekä pelastuslaitoksen johtoa Pirkanmaalla. Kuntien johtoryhmät kokoontuivat tammikuussa miettimään liitosvalmistelun keskeisiä asioita, etuja ja haittoja. Tammikuussa jatkettiin myös uuden kunnan ideointia valtuustojen yhteisseminaarissa. Maaliskuussa palveluiden, henkilöstön ja elinvoimaisuuden kehittämisen ideointia jatkettiin työpajoissa. Tämä selvitysraporttiluonnos valmistuu valtuustojen arvioitavaksi huhtikuussa. Valtuustojen käsittelyissä esille tuotujen palautteiden pohjalta selvityksen loppuraportin ja sopimusluonnoksen valmistelua jatketaan siten, että työ on aikataulun mukaisesti valmis kesäkuussa. Selvityksen tilastot pohjautuvat tilastokeskuksen kuntien tiedonantajapalautteeseen ja ennusteisiin sekä kuntien erikseen toimittamiin materiaaleihin Kuntien yhdistymisen tavoite ja visio Monikuntaliitoksen tavoitteena on elinvoimainen kuntalaisia tulevaisuudessakin palveleva kokonaisuus. Tällainen strateginen kuntaliitos suuntaa tulevaisuuteen ja laajemmin kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseen. Liitos voidaan tehdä myös hyvässä taloustilanteessa, mikä onkin useasti helpompaa. Strategisen kuntaliitoksen ajatellaan tuovan hyötyä kaikille osapuolille ja laajemmin koko alueelle. Kuntien yhdistymisen tavoitteena on palveluiden turvaaminen uuden kunnan alueella myös tulevaisuudessa. Elinvoimaisuuden turvaaminen tarkasteltavan monikuntaliitoksen kohdalla näyttäytyy muun muassa seuraavien osa-alueiden kohdalla: 2. asteen koulutuksen turvaaminen alueella tulevaisuudessakin Elinkeinoelämän mahdollisuudet nykyisille ja tuleville yrityksille Kehittämisen panostusten kohdentuminen alueelle Suurempi kunta- suurempi painoarvo ja mahdollisuus vaikuttaa alueen asioihin Julkisten resurssien käyttö osaamisen jakaminen, erikoistuminen ja työvoiman saanti 4

5 Kuvio 2. Tavoitetilan määrittely uudelle kunnalle on tärkeää strategisessa liitoksessa. Kuntaliitoksen tarkasteluun löytyy monta eri lähestymistapaa ja tarkoitusta ja selvitykset voivat erota toisistaan paljonkin. Selvityksellä voidaan: Luoda strategiapohjaa ja yhteistä identiteettiä Sopia rakenteista ja palveluista Sopia johtamisesta, taloudesta, yhdistymisavustuksista Tärkeintä on selkeä yhteinen tavoite ja realistinen suunnitelma uudelle kunnalle Uuden kunnan perustaminen Suomi on jaettu kuntiin asukkaiden itsehallintoa ja yleistä hallintoa varten. Kuntajakolakia on muutettu vuonna 2007 alkaneen kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yhteydessä. Lakiuudistuksen tavoitteena on ollut edistää kuntien alueellista eheyttä sekä yhdyskuntarakenteen toimivuutta. Lain mukaan kunnan tulee muodostua työssäkäyntialueesta tai muusta sellaisesta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset palveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta. (Kuntajakolaki 1 ). Kuntajakolaki ohjaa myös kuntaliitosprosessia. Kuntajakolain 3 :n mukaan kuntien yhdistymisellä tarkoitetaan kuntajaon muuttamista, jossa: 1. Yksi tai useampi kunta lakkaa ja yhdistyy olemassa olevaan kuntaan 5

6 2. Kunnat lakkaavat ja ne yhdistetään perustamalla uusi kunta 3. Kunnan alue jaetaan kahden tai useamman kesken siten, että jaettava kunta lakkaa. Yhdistymisen tuloksena syntynyttä kuntaa kutsutaan laissa aina uudeksi kunnaksi. Kuntaliitosprosessin sisältöön ja etenemiseen ei voida antaa mitään yhtä oikeaa muottia, jolla kuntaliitokset aina tulisi tehdä. Karkean jaottelun mukaan kuntaliitosprosessi voidaan jakaa viiteen eri vaiheeseen: 1. tunnusteluvaihe 2. esiselvitysvaihe 3. selvitys- ja päätöksentekovaihe 4. valmisteluvaihe 5. toteuttamisvaihe Suomen nykyisessä Kuntajakolain neljännessä pykälässä on määritelty kuntajaon muuttamisen edellytykset. Sen mukaan kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos parantaa: kunnan toiminnallisia tai taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä tai muuten edistää kunnan toimintakykyä alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita alueen elinkeinon toimintamahdollisuuksia tai alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta Kuntajakolain mukaan kuntaliitos perustuu sopimukseen, joka on lain mukaan voimassa 3 vuotta. Kuntien palveluksessa olevalle henkilöstölle taataan palvelussuhdeturva viideksi vuodeksi liitoksen toteutumisajankohdasta alkaen. Kuntien yhdistyminen on aina strateginen valinta, jonka pyrkimyksenä tulee olla yksittäisen kunnan, seudun ja laajemmin myös alueen elinvoimaisuuden sekä toimintakyvyn turvaaminen. Lainsäädännöltä monikuntaliitos vastaa kahden kunnan liitosta. Sama lainsäädäntö ohjaa kumpaakin prosessia, mutta monikuntaliitos on hieman haastavampi toteuttaa useiden neuvottelukumppaneiden vuoksi. Monikuntaliitoksen yhtenä suurimpana etuna pidetään sitä, että se antaa mahdollisuuden tehdä suuri kertamuutos. Uuden kunnan asukasmäärä ja kunnan henkilöstömäärä lisääntyvät huomattavasti, kuntayhtymiä ja muita hallinnollisia kokonaisuuksia purkautuu ja muutoksista palveluiden järjestämis- ja tuottamistavoissa on helpommin toteutettavissa suuremman kunnan tarjoamilla joustomahdollisuuksilla. 2. Miltä uusi kunta näyttää? Selvityksen alussa vertailtiin monikuntaliitosselvitykseen osallistuvien kuntien taloustilanteita, ennusteita väestön sekä henkilöstötarpeen osalta. Vertailut tehtiin kunnittain ja ne on julkaistu marraskuussa Kuntien samankaltaisuus ja kehitysnäkymät oli osittain jopa hieman yllättävääkin. Tämän kappaleen taustatietona toimii marraskuussa julkistettu väliraportti kuntien taloudesta, palveluiden, toiminnasta ja väestöennusteista. Materiaali on saatavilla internetistä sivustolta. 6

7 2.1. Kuntatalouden kehitys Kuntatalouden osalta voidaan nähdä seuraavia merkkejä uuden kuntakokonaisuuden osalta. Verotettavan tulon maltillinen kasvu Positiivinen vuosikate ja alle valtakunnan keskitason oleva lainakanta Taseen alijäämäkehityksen taittuminen Taloudellisesti uuden kunnan perustamiselle on talouden näkökulmasta tasapainoiset lähtökohdat. Myös mahdollisuudet pärjäämiseen ovat hyvät, vaikka haasteitakin toki löytyy. Tällaisia haasteita ovat muun muassa 6,6 miljoonan euron laskennallinen tuloveronmenetys työikäisen väestön ennakoidun vähenemisen seurauksena ja 1,5 miljoonan euron laskennallinen menolisäys palvelutarpeen ennakoidun kasvun seurauksena. Näiden lukujen vertailupohjana on käytetty suoraan nykyisiä ja vuoden 2025 ennusteen tilastoja. Talous vuosina Kuvio & Taulukko 3. Kuntien tilinpäätösten, tulosennusteiden sekä taloussuunnitelmien mukainen talouskehitys kunnissa. 7

8 Jämijärven tulos painui miinukselle vuonna Muillakin tulos hieman heikkeni, mutta oli hyvä. Jämijärven vanhat ylijäämät riittivät kattamaan 2010 alijäämän taseessa on ylijäämä asukasta kohti laskettuna: Kankaanpää 155 Parkano 939 Jämijärvi 0 Yhteensä 399 Virkamiestyönä on kuntien taloudesta valmisteltu tilinpäätöstietojen 2010 perusteella kooste talouden kehityksestä (liitteenä) Sen mukaan kuntien taloustilanteet ovat hyvin lähellä toisiaan, joskin Parkanon oma pääoma on muita kuntia suurempi. Kankaanpäässä konserni on suurin ja aktiivisin. Verotuloja kunnista eniten kerää Parkano ja valtionosuuksia saa suhteessa eniten Jämijärvi. Vuosikate oli kaikilla kunnilla vuonna 2009 hyvällä tasolla, mutta vuonna 2010 erityisesti Jämijärven tilanne heikkeni selvästi. Investointitarve näyttäisi olevan taloussuunnitelmakaudella suurin Kankaanpäässä ja pienin Jämijärvellä Väestökehitys Väestökehityksen ja palvelutarpeen osalta voidaan alueella nähdä seuraavia haasteita: Laskeva asukasluku, Työikäisen väestön määrän dramaattinen lasku ja Kuntalaisten ja henkilöstön ikääntyminen. Kuvio 4 Uuden kunnan väestökehitys vuosina Asukkaiden osalta ennuste vuoteen 2025 mennessä tarkoittaa: asukasta vähemmän työikäistä kuntalaista vähemmän yli 64-vuotiasta kuntalaista lisää 8

9 Uuden kunnan haasteena onkin kasvava ja muuttuva palvelutarve kapenevalla tulopohjalla. Poliittinen jakauma vanhoissa kunnissa on hyvin samankaltainen, esimerkiksi suurimmat puolueet noudattavat liki samaa järjestystä joka kunnassa, joskin ryhmien suuruserot vaihtelevat. Kuntien toimintaympäristön muuttuminen yhä kompleksisemmaksi ja haasteellisemmaksi on lisännyt painetta kunnissa uudistaa toimintatapoja ja organisaatiota. Usein muutokset ovat yhä vaikeammin ennakoitavissa ja reagointiaika niihin on lyhentynyt. Globaalitalous, väestön ikääntyminen ja aluerakenteessa tapahtuvat muutokset pakottavat kuntia pohtimaan yhä tarkemmin tulevaisuuttaan. Toimintaympäristössä tapahtuvista muutoksista huolimatta kuntien tulee jatkossakin pystyä vastamaan kuntalaistensa tarpeisiin. Kuntalaiset tarvitsevat jatkossakin koulutusta, sosiaali- ja terveyspalveluja sekä kuntien ylläpitämää infrastruktuuria Liitoksen välittömät talousvaikutukset Kuntien yhdistymisiä pyritään kannustamaan valtion yhdistymisavustuksilla. Avustusta saavat ne muutoksessa mukana olleet kunnat, jotka ovat muutoksen jälkeen toiminnassa. Kuntajakolain avustussäännökset uudistettiin kokonaan kunta- ja palvelurakenneuudistuksen myötä. Uuden kuntajakolain mukaan yhdistymisavustuksia myönnetään kuntaliitoksiin, jotka toteutetaan vuosina Avustussumma maksetaan 3 vuotena, ensimmäisenä vuonna 40 % ja seuraavina vuosina 30 %. Mikäli Jämijärvi, Kankaanpää ja Parkano yhdistyvät, ne tulisivat saamaan yhdistymisavustusta alla olevan taulukon mukaisesti. Liitoksen ajankohta Perusosa Lisäosa Yhdistymisavustuksen määrä euroa Avustuksen maksatus Liitosvuonna 40 % vuonna 30 % vuonna 30 % Yhteensä Yhdistymisavustuksista eli porkkanarahoista päätetään usein kuntien yhdistymissopimuksissa. Alkuvuosina ne usein sijoitettiin investointeihin, mutta viime vuosina niiden pienentyessä kohteet ovat yleensä henkilöstön palkkojen harmonisointi, liitoskustannukset tai tietyt uuden kunnan kehittämishankkeet. Myös tässä liitoksessa on esitetty, että yhdistymisavustukset tulisi käyttää tietoliikenneyhteyksiin ja sähköisiin palveluihin, henkilöstön koulutukseen tai uuden kunnan kehittämisinvestointeihin. 9

10 Jos kuntajaon muutos vähentää valtionosuutta siitä, mitä kunnat erikseen ovat saaneet, suoritetaan toimintaa jatkavalle kunnalle lisäksi valtionosuuden vähenemisen korvausta kuntajaon muutoksen voimaantulovuotena ja sitä seuraavana neljänä vuotena. Tämän monikuntaliitoksen osalta tilanne on valtionosuuksien suhteen sellainen, että VM:n laskelman mukaan uusi kunta saisi valtionosuutta euroa enemmän kuin kunnat erikseen. Kuntaliitoksessa tehdään lisäksi paikallisesti päätöksiä, jotka vaikuttavat uuden kunnan talouteen. Maksujen, taksojen ja veroprosenttien yhtenäistämisestä syntyy erilaisia vaikutuksia uuden kunnan talouteen. 3. Palveluiden järjestäminen Lähtökohtanakuntien suunnitelmissa on, että asiakaspalvelu säilyy yhdistyvissä kunnissa pääosin nykyisellään. Keskushallinto sijoitetaan Kankaanpäähän. Osastojen ylin hallinto ja asiantuntijahenkilöstö sijoittuvat tasapuolisesti Kankaanpään ja Parkanon kaupungintaloille (nykytilojen optimaalinen käyttö). Jämijärvelle sijoitetaan palvelupiste. Sosiaalipalveluiden toimipiste tulee jatkossakin olemaan kaikissa kunnissa. Myös terveyskeskukset jatkavat asioinnin kannalta entisellään ja erityispalveluiden sijoittuminen harkitaan tapauskohtaisesti Kankaanpään ja Parkanon terveyskeskusten kesken. Erikoistumisen mahdollisuudet huomioidaan. Tällä hetkellä perusturvapalvelut on järjestetty maantieteellisesti keskitetysti jokaisessa tarkasteltavassa kunnassa. Terveyskeskukset, hammashoitopalvelut, päiväkodit ja ryhmäkodit sijaitsevat pääosin kunnan keskustan välittömässä läheisyydessä. Tämä käy ilmi seuraavasta karttakuvasta. Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä nykytilanteessa on kuvaus selvityksen liitteenä lähipalveluihin, seudullisiin ja alueellisiin palveluihin eriteltyinä. 10

11 Kuvio 5. Kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden asiointipisteet kartalla. Sivistystoimen palveluiden osalta tilanne on toinen. Perusopetuksen toimipaikat sijaitsevat maantieteellisesti hajallaan jokaisen kunnan alueella. Palvelut ovat toki keskittyneet kunnan keskustaan tältäkin osin ja etenkin opistot sekä toisen asteen koulutus sijaitsevat siellä. Karttakuvasta selviää palveluiden tuottamispaikat ja kuntien väliset maantieteelliset asetelmat. Kuvio 6. Kuntien sivistystoimen palvelupisteet kartalle merkittynä. Kankaanpään ja Jämijärven kouluverkot ovat selvästi tiheämmät kuin Parkanossa. 11

12 Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelut päivähoitoa lukuun ottamatta tuottaa Pohjois-Satakunnan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä (Posa) Honkajoen, Kankaanpään, Karvian, Jämijärven ja Siikaisten kunnille. Posa on tuottajaorganisaatio ja tilaajana toimii kuntien yhteinen tilaajalautakunta, joka on sijoitettu Kankaanpään organisaatioon. PoSan ottaminen omaksi toiminnaksi isäntäkuntamallilla on tullut selvityksen aikana selkeäksi tavoitteeksi uudelle kunnalle. Palveluita halutaan järjestää jatkossakin muille yhteistoiminta-alueen kunnille, kuten nykyisille PoSa kunnille ja Kihniölle. Erikoissairaanhoidon osalta Parkano on tällä hetkellä jäsen Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä (PSHP) ja Kankaanpää ja Jämijärvi kuuluvat Satakunnan Sairaanhoitoopiiriin. Kuntien valtuustojen päätösten mukaisesti uudella kunnalla olisi PSHP:ssä hallinnollinen jäsenyys ja palveluita ostettaisiin myös Satakunnan sairaanhoitopiiristä. Terveydenhuoltolain uudistuksessa lisävastuuta saaneet sairaanhoitopiirien ERVA alueet jakaantuvat myös siten, että Pirkanmaan osalta Vaasa ja Seinäjoki ovat läheisiä yhteistyö- ja kehittämiskumppaneita kun taasen Satakunnan sairaanhoitopiiri suuntaa yhteistyössä Turun suuntaan. Selvityksen aikana on käyty neuvotteluja valtuustojen tahdon mukaisesta palveluiden järjestämisestä ja luonnos esisopimuksesta on valmisteltu molempien asiointisuuntien varmistamiseksi. Sopimusluonnos on liitteenä. Tulevaisuudessa palveluiden järjestämisessä tulee korostumaan myös sähköisten palveluiden merkitys. Jo nykyisellään kunnilla on käytössä paljon tietohallinnon järjestelmiä, jotka palvelevat kuitenkin pääsääntöisesti hallintoa. Niiden nykytilasta on tehty selvitys, jonka mukaan yhtenäistämistarvetta on ainakin sosiaali- ja terveydenhuollon sekä hallinnon ohjelmistojen osalta. Erillinen selvitys kuntien tietojärjestelmistä on laadittu, mutta uuden kunnan tietohallintostrategian valmistelu alkaa liitospäätösten jälkeen. Palo- ja pelastustoimen osalta aluepelastuslaitokset ovat neuvotelleet eri vaihtoehdoista. Aluepelastuslaitokset ovat varautuneet järjestämään palvelut kuntien päätösten mukaisesti. 4. Kuntayhteistyö ja konsernit Kuntakonsernin osalta yhtiöiden omistus siirtyy uudelle kunnalle. Uusi kunta voi jatkossa miettiä parhaat tavat järjestää palvelunsa ja konsernirakenteessa. Uusi kunta kuuluisi esimerkiksi kahteen toisen asteen koulutuskuntayhtymään jäsenenä (Länsi Pirkanmaan koulutuskuntayhtymä ja Sataedu). Valmisteluvaiheessa esille on kuitenkin noussut selkeänä esille, että kuntien omistamat elinkeinoyhtiöt fuusioidaan yhdeksi kokonaisuudeksi. Ylintä poliittista valtaa omistaja- ja konserniohjuksessa käyttäisi kaupunginhallituksen alainen kehittämisjaosto. Kehittämisjaostonviranhaltijavalmistelusta vastaisi kehittämisyksikkö, jonka tehtävänä olisi myös laajemmin kaupunkikokonaisuuden kehittäminen (esim.markkinointi, vetovoima, elinkeinotoiminta, maankäyttö ja matkailu). Pohdittaviksi asioiksi jäävät jatkossa uuden kunnan konsernin osien ja omistusten mahdollinen arviointi. Esimerkiksi taloyhtiöiden fuusiot ja hoidon järjestäminen tai jätehuoltoyhtiökysymykset tulee ratkaista uuden kunnan näkökulmasta. 12

13 sote(pl päivähoito, esiopetus, ympäristö- ja työterveys) PoSa PoSa osajäsen PoSa PoSa Parkano itse Sasta mala Honkajoki Pomarkku Jämijärvi Kankaanpää Parkano Kihniö Ikaalinen Hämeenkyrö erikoissairaanhoito SatakunnanS SSHP PirkanmaanSHP HP 2. asteen koulutus LänsiPirkanmaan LPKKY LPKKY LPKKY LPKKY LPKKY koulutusky LPKKY 2. asteen koulutus Sataedu Sataedu Sataedu Sataedu Sataedu Ylöjärvi kansalaisopisto Petäjä Petäjä Ikaalisten kansalaisopisto Petäjä Petäjä Petäjä Musiikkiopisto (MO) Kankaanpään MO Kankaanpään MO Kankaanpään MO Kankaanpään MO YläSatak MO YläSatak MO YläSatak MO jätehuolto Pohjois- Satakunnan Jätteiden käsittely OY Pohjois- Satakunnan Jätteidenkäsittely Oy Pirkanmaan Jätehuolto Oy Pirk J Oy PirkJ Oy Pirk J Oy elinkeinopalvelut PSKK Oy PSatakunnan Kehittämiskeskus Oy Sähkö- ja kaukolämpö Leppäkosken Sähkö Oy PSatakunnan Kehittämiskeskus Oy, Kankaanpään Yrityspalvelu Oy Vatajankosken sähkö Oy Kehitys-PARKKI Oy Leppäkosken Sähkö Oy Kehitys PARKKI OY palo- ja pelastus Satapelastus Satapelastus Tampereen aluepelastuslaitos Kuvio 7. Esimerkinomaisesti monikuntaliitoskuntien yhteistyöjärjestelyjä eräiden palveluiden osalta Kuntien konsernirakenteet Parkanon konsernin osat Parkanon kaupunkikonserniin kuuluvat seuraavat tytäryhteisöt: Parkanon kaupungin Vuokratalot Oy (omistus 100 %) Parkanon Jäähalli Oy (52 %) Kenkätehtaan tontti Oy (90 %) Kehitys-Parkki Oy (75 %) Ki Oy Parkanon Paloasema (100 %) 13

14 Edellä olevien lisäksi Parkanon kaupunki on mukana seuraavissa kuntayhtymissä: Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (1,85 %) Pirkanmaan liitto (1,59 %) Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymä (21,65 %) Jämijärven konsernin osat 14

15 Kuvio 8. Kankaanpään konsernin osat kuvana Kuten aiemmasta taulukostakin kävi ilmi, ovat Kankaanpää ja Jämijärvi suuntautuneet monissa konsernin osissaan Satakuntaan ja Parkano Pirkanmaalle. Konsernirakenteet kunnissa ovat selkeät ja konsernit koostuvat lähinnä kuntayhtymistä ja liitoista ja asunto-osakeyhtiöistä. Kankaanpäässä on merkittävää lisäksi sähköosakeyhtiö

16 5. Uuden kunnan henkilöstö ja organisointi Kuntafuusiossa henkilöstön asema ja osallistuminen onnistuneen muutoksen toteutukseen nousee yhdeksi keskeisimmäksi tekijäksi, erityisesti siitä syystä, että kunnat ovat henkilöstövaltaisten palveluiden tuottajia. Lähtökohtana kuntaliitoksissa on nykylainsäädännön mukaan, että henkilöstöllä on 5 vuoden irtisanomissuoja kuntaliitoshetkestä. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen puitelaissa tarkoitetut uudelleenjärjestelyt tai kuntajaon muutokset johtavat henkilöstön työnantajan vaihtumiseen ja katsotaan liikkeen luovutukseksi. Liikkeen luovutuksessa henkilöstö siirtyy palvelussuhteen katkeamatta uuden työnantajan palvelukseen entisin ehdoin siten, että vanhan työnantajan tilalle tulee uusi työnantaja, jolle siirtyvät palvelussuhteisiin liittyvät velvollisuudet ja oikeudet. Lähtökohtaisesti tässäkin mahdollisessa monikuntaliitoksessa henkilöstö jatkaa entisissä tehtävissään ja entisissä toimipisteissään, ellei toiminnasta aiheudu perusteltua muutostarvetta uuden kunnan järjestelyiden osalta. Esimiesten ja asiantuntijoiden osalta suoritetaan sisäinen rekrytointi välittömästi valtuustojen päätösten jälkeen. Palkkojen harmonisointitarvetta selvitetään kuntien ja PoSan henkilöstön osalta. Kunnan näkökulmasta henkilöstö on tärkeä voimavara mutta myös suurin kustannuserä. Rakennemuutoksissa henkilöstövoimavaran hallinta edellyttääkin suunnitelmallisuutta. Henkilöstöä tulee eläköitymään kunnissa yhteensä yli 800 henkeä vuoteen 2025 mennessä, joten henkilöstön optimointi palvelutarpeiden mukaisesti vaatii suunnittelua. Uudessa kunnassa vuosittainen eläkkeelle siirtyvien määrä tulee olemaan keskimäärin 75 henkilöä vuodessa vuoteen 2025 mennessä. Henkilöstö kaipaa tukea ja motivointia muutoksen keskellä, jotta se pystyy hoitamaan tehtävänsä laadukkaasti. Uudelle organisaatiolle tulisikin luoda henkilöstöstrategia, joka antaisi myös suuntaa henkilöstön määrän ja osaamisen sopeuttamiseksi tulevaisuuden haasteita ajatellen. Monikuntaliitoksessa tulee varautua henkilöstön kouluttamiseen siirtymäkautena Koulutukseen panostamisen periaatteena tulee olemaan työntekijöiden osaamisen kehittäminen ja suuntaaminen. Uuden kunnan henkilöstön kouluttaminen aloitetaan nimeämisen jälkeen. 16

17 6. Linjausten valmistelusta tässä liitosselvityksessä Paikallisesti on käyty useita neuvotteluja ja ideointitilaisuuksia tämän monikuntaliitoksen keskeisistä tavoitteista ja toiminnan yhteisestä suunnasta. Tässä kappaleessa esitellään kootusti eri näkökulmia Valtuustoryhmien odotukset hankkeelle Kuntien valtuustoryhmiä haastateltiin joulukuussa 2011, jolloin kartoitettiin valtuustoryhmien odotuksia hankkeen valmistelulle. Monikuntaliitosselvityksen kunnat eivät tee tänä päivänä palveluiden osalta kattavaa yhteistyötä, mutta ovat silti toisilleen hyvinkin tuttuja. Marraskuinen väliraportti antoi valtuutetuille kaivattua lisätietoa oman ja naapurikuntien kehityksestä. Odotuksia yhteiseen valmisteluun sitoutumiseen esiintyi paljon. Mitään talouden loppukiriä yksittäisinä kuntina ei toivota vaan vastuullista yhteistä valmistelua. Kehittämissatsauksia toivotaan uusin palvelujen tuottamistapoihin kuten sähköisiin palveluihin ja nuorten jäämiseen paikkakunnalle. Uuden kunnan rakentamista toivotaan puhtaalta pöydältä ja paikkojen täyttämistä osaamisen perusteella. Palveluiden osalta lähipalvelut puhuttivat kaikkia: Parkanossa terveyspalvelut, muualla koulupalvelut tai muut palvelupisteet oman kunnan alueella. Erikoissairaanhoidon kehitys vie kohti yliopistosairaaloita ja siksi Tampereen suunta nähtiin hyvänä. Päätöksenteon osalta odotetaan tiivistä hyvää kokonaisuutta, jossa alueellisuus huomioidaan. Jo alusta alkaen avoimuus ja tiedottaminen sekä kuntalaisten osallistumismahdollisuudet yhteisiin asioihin haluttiin nostaa vahvasti esille. Uusi kunta olisi suurempi toimija, jonka tulisi kiinnittää huomioita maankäytön kehitykseen, toisen asteen koulutukseen ja työpaikkojen saamiseen alueelle. Lisäksi yhteisiä huolen kohteita olivat varuskunnan ja teollisuuden työpaikkojen säilyminen seudulla. Paineita selvityksen tekemisen ja kuntaliitoksen toteutumiseksi on kertynyt alueella. Olen jo skeptinen toteutumisesta, sillä useita liitoksia selvitetty ilman tulosta kertoi eräs haastateltu. 6.2 Uuden kunnan elinvoimaisuudesta Uuden kunnan vision keskeisin tekijä on elinvoimaisuus, joka ei lisäänny pelkästään rajoja poistamalla vaan edellyttää myös toimenpiteitä, joihin suuremmalla kunnalla on usein enemmän mahdollisuuksia ryhtyä. Elinvoimaisuuden vahvistamiseksi ja riittävän vahvan kunnan rakentamiseksi mukana olevien kuntien päättäjät ovat nähneet tarpeelliseksi ylittää myös maakuntarajan. 17

18 Mittakaavaedut tulevat automaattisesti, mutta ne pitää myös pystyä hyödyntämään. Näin asiaa pohdittiin kuntien ja paikallisten toimijoiden yhteisessä työpajassa Samaa teemaa ideoitiin myös valtuustojen yhteisseminaarissa Vetovoimaisuus kasvaa uudella kunnalla, mutta se edellyttää monipuolisia palveluita asukkaille ja yrityksille koko uuden kunnan alueella. Myös kunnan sisäinen julkinen liikenne tulee varmistaa jatkossa. Uudella kunnalla on logistisia etuja, jotka pitää myös pystyä hyödyntämään (valtatiet ja rautatie). Kunnan rakenne voisi olla jatkossa pikkukaupungit ja matkailukylä, jotka kukin voivat erikoistua kehittämisen kärkien mukaan. Kahden taajaman kehittäminen tulee miettiä harkiten jatkossa. Tietoliikenne olisi yhteinen keihäänkärki ja erityinen painotus kunnan kehittämisessä voisi olla etätyössä ja sähköisissä palveluissa. Tämä vaatisi toimivaa Seutuverkkoa. Yhteinen elinkeinotoimi voi hyödyttää jatkossa aluetta kuten yhteiset hankkeetkin. Nykyisten työpaikkojen säilyttäminen on ensiarvoisen tärkeää. Koulutuksen osalta paikalliset vahvuudet on nostettava esille vielä enemmän. Yhdistelmäopinnot, aikuiskoulutus ja yhteistyö yritysten kanssa mm. kesätyöpaikkojen osalta vievät kehitystä eteenpäin. Business center voisi tukea palveluillaan yrittäjiä ja tarjota tiloja vaikkapa rautatieaseman läheisyydessä. Toimialojen yhteiset osaamiskeskittymät olisi koottava yhteen (metalli, puu ja muovi). Asumisen osalta kaavoituksen tulisi olla ennakoivaa ja joustavaa. Asuminen sinällään koetaan alueella edullisena, turvallisena ja helppona. Ideana esitettiin esimerkiksi senioriasumisen alueet, joilla palvelut toimivat hyvin. Myös yleiseen viihtyvyyteen on kiinnitettävä huomioita keskustoissa. Maankäytön tulisi olla eheyttävää uuden kunnan alueella ja nojautua jo olemassa oleviin palvelurakenteisiin. Markkinointia ja viestintää tarvitaan jatkuvasti eri kohderyhmille sen lisäksi on itse uskottava uuteen kuntaan. Identiteettiä voi vahvistaa yhteisillä asioilla ja tapahtumilla, joista uusi esimerkki voisi olla Kankaanpää - Parkano maraton Henkilöstötyöpajan ajatuksia valmisteluille Henkilöstöasioiden työpajassa kuntien yhteistyötoimikuntien edustajat totesivat, että tärkeintä on jakaa tietoa henkilöstölle sekä suhtautua kaikkiin osallisiin tasapuolisesti. Odotuksia on myös saada ajoissa tietoa esimiesvastuista ja rakenteista. Myös uudet yhteiset pelisäännöt ja toimintatavat tulisi luoda viimeistään heti mahdollisen liitospäätöksen jälkeen. Uuden kunnan työnantajakuvan vahvistaminen olisi tärkeää, jotta jatkossa rekrytointimahdollisuudet kehittyisivät suotuisasti. Kehittymis- ja koulutusmahdollisuudet työssä ovat monelle tärkeitä asioita. Myös uuden sukupolven näkökulmasta huomioitavia asioita olisivat Mahdollisuudet työnkiertoon. Joustavat toimintatavat Myönteinen suhtautuminen koulutukseen (myös omaehtoiseen koulutukseen) Työkuorman sopivuus Hyvät esimiehet ja esimiestaidot Hyvät etenemismahdollisuudet 18

19 Työsuhde-edut tulisi myös olla kirjattuna ja kilpailukykyiset. Raha ei ole ainoa palkitsemisen keino, mutta tuloksellisuuden palkitsemisperiaatteet olisi hyvä luoda. Myös muut kuten hyvät ideat/käytännöt työpaikoilla voisi huomioida. Jaksamisen kannalta keskeisintä on kuitenkin hyvä johtaminen ja sitä kautta hyvä ilmapiiri Palvelut uudessa kunnassa Palveluita koskevassa työpajassa keskeisimmäksi asiaksi kuntien johtavat viranhaltijat nostivat uuden kunnan organisoitumisen palvelutuotannon ja sitä ohjaavan keskushallinnon osalta. Erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden uudelleenjärjestelyt mietityttävät monia. Myös johtamisjärjestelmä ja sen sijainti, tilaaja-tuottaja malli monine sovelluksineen sekä lähipalveluiden saatavuus herättää kysymyksiä uuden kunnan palveluita mietittäessä. Työpajassa esitettiin myös, että kolmen kunnan palvelutuotannon yhdistämisen yhteydessä olisi hyvä, jos toimintaohjeet yhtenäistettäisiin, hankintatoimet keskitettäisiin ja tietyt palvelutasot määriteltäisiin. Tärkeimmiksi päätöksentekoa vaativiksi asioiksi viranhaltijat nostivat: Elinkeinoelämän kehittämisstrategia (organisointi ja yhteistyö) Uuden kunnan organisaatiorakenteen määritteleminen Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen Lähipalveluverkon määrittäminen 6.5. Visio ja strategia tässä monikuntaliitoksessa Varsinainen uuden kunnan strategian on tarpeen valmistella laajalla rintamalla yhdistymishallituksen alaisuudessa. Tässä hieman taustaa visiolle ja sille mitä kuntaliitoksella tavoitellaan edellisten valmistelujen ja selvitystyön aikana esille nousseiden ajatusten pohjalta. Visio on tapa saada muutosta aikaan on usein haasteellinen mutta saavutettava Strategia tarkentaa miten visio saavutetaan: voi sisältää arvot, strategiset päämäärät ja kriittiset menestystekijät sekä tavoitteet vision saavuttamiseksi Toteutuu ohjelmoinnilla Aikataulut Vastuut Mittarit Seuranta ja arviointi 19

20 Kuntaliitoksessa yhteinen visio määrittelee mitä uudella kunnalla tavoitellaan. Vision toteuttamiseksi rakennetaan kuntaliitossopimus ja siihen suunnitelmia tulevista tarkennuksista tai toimenpiteiden aikatauluista. Tämän kuntaliitosselvityksen keskeisin tavoite on turvata alueen elinvoimaisuus ja säilyttää palvelut alueella. Valmistelun aikana on lisäksi nostettu keskeisinä vision näkökulmina: Asiakaslähtöisyys toimintatapana, ei erillinen asia vaan jatkuvaa vuorovaikutusta Uuden teknologian hyödyntäminen Toimivat peruspalvelut lähellä kuntalaisia Nuorten työllistäminen alueella Onnellinen vanhuus uudessa kunnassa Elämisen helppous Keskeisiä voimavaroja elinvoimaisuuden rakentamiseksi: Jämijärvi, liikenneyhteydet, kulttuuri, Niinisalo 7. Kuntaliitoksen hyödyt ja haitat Monikuntaliitoksen erityispiirteiden tarkastelussa korostuu liitosten mahdollisuuksien ja liitosten uhkatekijöiden analysointi. Se, milloin monikuntaliitoksen mukana tuomat muutokset ovat liian suuria, sopivia tai liian pieniä, riippuu aina täysin vallitsevasta tilanteesta ja muutoksen toteuttamistavasta. Yksi suuri kertamuutos voi monesti olla parempi, tehokkaampi ja jopa helpompi vaihtoehto kuin vuosia kestävä jatkuva muutosprosessi, joka saa usein aikaan muutosväsymystä niin muutosjohtajissa, organisaation henkilöstössä kuin kuntalaisissakin. Jos vallitsevassa tilanteessa ja muutoksen toteuttamisessa on liikaa puutteita, on parempi pitää muutos pienenä ja paremmin hallittavana. Vastaavasti muutosprosessin taitava toteuttaminen ja vahva yhtenäinen tahtotila mahdollistaa suuremman muutoksen toteuttamisen ilman, että riskit kasvavat liian suureksi. Monikuntaliitoksen tunnuspiirteisiin voidaan katsoa kuuluvan viisi eri kokonaisuutta: 1. Monta yhdyskuntaa ja suureneva asukasmäärä 2. Monta aluetta ja pitenevät etäisyydet 3. Monta keskustaa ja laajeneva palveluverkosto 4. Monta organisaatioita ja supistuva luottamushenkilöhallinto 5. Monta toimintakulttuuria ja uudistuva henkilöstöhallinto Ensimmäinen kohta tarkoittaa, että monikuntaliitoksessa on mahdollisuus kasvattaa väkimäärää kerralla enemmän kuin liitoksella, jossa on mukana vain kaksi kuntaa. Monta aluetta ja pitenevät etäisyydet johtuvat siitä, että yhdistyneen kunnan maantieteellinen pinta-ala kasvaa usein huomattavasti, joten etäisyydet uuden kunnan keskustaan kasvavat. Tämä johtaa taas siihen, että kuntakeskusten muodostamasta verkosta tulee laajempi kuin kahden kunnan kuntafuusiossa. Monikuntaliitoksissa valtuutettujen määrä tulee myös putoamaan, jossakin tapauksissa jopa neljännekseen siitä, mitä se oli ennen liitosta. Monikuntaliitos vaikuttaa myös organisaatio-ja toimintakulttuuriin, koska ennen pienestä organisaatiosta muodostuukin jopa tuhannen ihmisen uusi organisaatio. 20

Kuntarakenneselvityksistä

Kuntarakenneselvityksistä Kuntarakenneselvityksistä Aija Tuimala, Johtaja, FCG Konsultointi 4.12.2013 Page 1 NEUVOTTELUT HALUKKAIDEN KANSSA VARSINAISESTA SOPIMUKSESTA 4.12.2013 Page 2 Usein selvityksissä tarkasteltuja näkökulmia

Lisätiedot

Kuntarakenneuudistuksen tavoitteet ja tilannekatsaus

Kuntarakenneuudistuksen tavoitteet ja tilannekatsaus Kuntarakenneuudistuksen tavoitteet ja tilannekatsaus Seutufoorumi 8.10.213 Aija Tuimala Johtaja FCG Konsultointi 8.10.2013 Page 1 8.10.2013 Page 2 Tavoitteena vahvat peruskunnat Paras -hankkeen alusta

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit 19.5.2016 Heikki Miettinen Rakenne A. A. Nykyiset kriisikuntamenettelyn tunnusluvut B. Uuden Kuntalain mukaiset tunnusluvut B. - arviointimenettelyt

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen

Lisätiedot

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v. 2009 Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta 12.4.2010 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v. 2009 - vertailua edelliseen vuoteen Lähde: Kyselyt kuntien

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan Kuntajakoselvityksen tavoitteet ja tilannekatsaus 24.9.2007 Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan valtuustot Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys

Lisätiedot

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012 Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä 2011 Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v. 2011 - vertailua edelliseen vuoteen Lähde: Kyselyt kuntien

Lisätiedot

Porin seudun kuntarakenneselvitys

Porin seudun kuntarakenneselvitys Porin seudun kuntarakenneselvitys Poliittisen ohjausryhmän kokous 25.9.2013 Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen FCG Konsultointi Oy 26.9.2013 Page 1 Merikarvia Siikainen Pomarkku Pori Lavia Ulvila Luvia Nakkila

Lisätiedot

Siun sote tehdään NYT. Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä

Siun sote tehdään NYT. Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Siun sote tehdään NYT Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Sote-uudistus Pohjois-Karjalassa Siun sote yhdistää Pohjois-Karjalan kaikkien 14 kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut sekä

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Siun sote tehdään NYT

Siun sote tehdään NYT Siun sote tehdään NYT Ilkka Pirskanen 25.10.2016 Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Sote-uudistus Pohjois-Karjalassa Siun sote yhdistää Pohjois-Karjalan kaikkien 14 kunnan sosiaali-

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2015 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

kustannukset nousivat euroa.

kustannukset nousivat euroa. 1 (5) Nurmeksen tulot kasvoivat menoja enemmän Nurmeksen kaupungin tulot kasvoivat vuonna 2015 menoja enemmän. Kaupungin tilikauden tulos oli 460 816 euroa ja ylijäämä esitettävien tilinpäätössiirtojen

Lisätiedot

Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys

Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys Ohjausryhmä 170914 1 2 Kuntainfoista Osallistujia yhteensä noin 370 henkilöä vajaa puolet valtuutettuja Imatralla muita enemmän viranhaltijoita 20 henkilön lukioluokka

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

Siun sote tehdään NYT

Siun sote tehdään NYT Siun sote tehdään NYT Ilkka Pirskanen 13.10.2016 Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Sote-uudistus Pohjois-Karjalassa Siun sote yhdistää Pohjois-Karjalan kaikkien 14 kunnan sosiaali-

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta TILINPÄÄTÖS 2015 Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta 14.3.2016 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2015 VÄESTÖ ASUKASLUKU ennakkotieto 14 829-76 (2014) NASTOLASSA ASUVA TYÖVOIMA 7 187-52 (2014) TYÖLLISYYS TYÖTTÖMYYSASTE keskiarvo

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

Suonenjoki. Asukasluku 31.12.2009 7 611 92 626 248 182 5 351 427

Suonenjoki. Asukasluku 31.12.2009 7 611 92 626 248 182 5 351 427 Talouden tarkastelu Talouden tarkastelu on tehty Tilastokeskuksen talouden tunnuslukuaikasarjoja (vuodet 1998 2009) hyödyntäen sekä kaupunkien vuoden 2010 tilinpäätöstietojen pohjalta. Tuloslaskelmien

Lisätiedot

Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys työryhmien toimeksianto

Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys työryhmien toimeksianto 1 Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys työryhmien toimeksianto Valmistelutyöryhmät ja ryhmien puheenjohtajat KANSALAISVAIKUTTAMINEN JA DEMOKRATIA TOIMINTAKYKY JA SOSIAALINEN TURVALLISUUS VARHAISKASVATUS,

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Kuntalaki ja kunnan talous

Kuntalaki ja kunnan talous Kaupungin talous Kuntalaki ja kunnan talous Kuntalain 65 Valtuuston on hyväksyttävä kunnalle talousarvio ja taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi Talousarviossa hyväksytään toiminnalliset

Lisätiedot

1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat. 1.2. Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo. 1.3. Kuntajaon muutoksen toteutustapa

1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat. 1.2. Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo. 1.3. Kuntajaon muutoksen toteutustapa 1 KAUHAJOEN KAUPUNKI TEUVAN KUNTA YHDISTYMISSOPIMUS 1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat 1.1. Sopimuksen tarkoitus Tämä sopimus on liitteineen kuntajakolain (1698/2009) 8 :n tarkoittama yhdistymissopimus,

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Suurten kaupunkien talousarviot 2008

Suurten kaupunkien talousarviot 2008 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS Tutkimuskatauksia 2007 11 HEIKKI HELIN Suurten kaupunkien talousarviot 2008 Verkossa ISSN 1796-7236 ISBN 978-952-223-039-3 Painettu ISSN 1455-7266 LISÄTIETOJA Heikki Helin

Lisätiedot

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 Sari Korento kehittämispäällikkö Uusi kuntalaki (410/2015) Voimaan 1.5.2015» Taloussäännöksiä sovelletaan vuodesta 2015» siirtymäsäännöksiä

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

ICT-selvitykset kuntajakoselvittäjän näkökulmasta

ICT-selvitykset kuntajakoselvittäjän näkökulmasta 8.10.2014 ICT-selvitykset kuntajakoselvittäjän näkökulmasta Aija Tuimala FCG Konsultointi 14.10.2014 Page 1 14.10.2014 Page 2 Selvitys Etelä-Karjalan kuntarakenteesta Valtuustojen yhteisseminaari Kuntien

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Selvitysryhmän kokous

Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Selvitysryhmän kokous Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet Selvitysryhmän kokous 11.3.2014 Selvitysprosessi ja aikataulu 2013 Elo-Joulukuu 2014 Tammi-Huhtikuu Syyskuu Joulukuu

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa

Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa Mikä on sote-uudistus? Sote-uudistuksessa koko julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto uudistetaan. Uudistuksen tekevät valtio ja kunnat,

Lisätiedot

Siun sote tehdään NYT. Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä

Siun sote tehdään NYT. Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Siun sote tehdään NYT Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Sote-uudistus Pohjois-Karjalassa Siun sote yhdistää Pohjois-Karjalan kaikkien 14 kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut sekä

Lisätiedot

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Julkaisuvapaa 4.4.2016 klo 15.30 kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Johtoryhmä 30.3.2016 Laajennettu johtoryhmä 30.3.2016 YT-neuvottelukunta 1.4.2016 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 Lehdistöinfo 1.4.2011 Elina Alajoki VUOSI 2010 Uuden organisaation ja toimintamallin vakiintuminen Käytäntöjen yhtenäistäminen Toimintaprosessien määrittely Palveluverkkomuutosten

Lisätiedot

Hausjärven, Lopen ja Riihimäen kuntarakenneselvitys talouden tarkastelu

Hausjärven, Lopen ja Riihimäen kuntarakenneselvitys talouden tarkastelu Hausjärvi Loppi Riihimäki Hausjärven, Lopen ja Riihimäen kuntarakenneselvitys talouden tarkastelu 1.6.2015 Riitta Ekuri FCG Konsultointi 1.6.2015 Page 1 Tilinpäätös 2014 Taloudellisten laskelmien lähtötiedot

Lisätiedot

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 64 22.03.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Talous- ja henkilöstötyöryhmä 13.5.2014

Talous- ja henkilöstötyöryhmä 13.5.2014 Talous- ja henkilöstötyöryhmä 13.5.2014 Talousvastaavien työ, tilannekatsaus Yhdistymisavustuksen käyttö Työryhmätyöskentely: hyödyt ja haitat + yhdistymisavustus + muut linjaukset Talousvastaavien työ

Lisätiedot

TALOUSLUKUJEN VERTAILUA

TALOUSLUKUJEN VERTAILUA TALOUSLUKUJEN VERTAILUA Keuruu vs. selvitysalue Tero Mäkelä LUVUT ON LASKETTU SEURAAVASTI: Tuloslaskelmista on poistettu kertaluonteiset erät, koska ne eivät ole pysyviä Verotulot on laskettu Keuruun veroprosenteilla,

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginhallitus

Tilinpäätös Kaupunginhallitus Tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 29.3.2016 Tuloslaskelma, toimintakate ULKOINEN *) Oikaistu TA/KS TP 2015 TOT/TA Tot % 1 000 TP 2014 2015 Ero 2015 Toimintatuotot: Myyntituotot 8 273 8 141 8 550 409 105

Lisätiedot

3. Kuntatalous Harjavalta 79 Luvia vuosikate v.2011 (1 000 euroa) ,00-327, vuosikate v.2010 (1 000 euroa) 4 915,00 874,00 3.

3. Kuntatalous Harjavalta 79 Luvia vuosikate v.2011 (1 000 euroa) ,00-327, vuosikate v.2010 (1 000 euroa) 4 915,00 874,00 3. 3. Kuntatalous Harjavalta 79 Luvia 442 3.1 vuosikate v.2011 (1 000 euroa) -1 811,00-327,00 3.2 vuosikate v.2010 (1 000 euroa) 4 915,00 874,00 3.3 vuosikate % v.2011-4,5-1,9 3.4 vuosikate % v.2010 10,9

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat Taloustutkimus Oy toteutti valtiovarainministeriön toimeksiannosta tiedustelun

Lisätiedot

Talousselvitys. Tampereen seutu

Talousselvitys. Tampereen seutu Talousselvitys Tampereen seutu Selvityksen sisältö Kuntien tilinpäätökset 2008-2012 kuntien tuloslaskelmat investoinnit, lainamäärä valikoima tunnuslukuja seudun yhteiset tuloslaskelmat Laesterän kuntatalouden

Lisätiedot

Selvitysprosessissa otettava huomioon

Selvitysprosessissa otettava huomioon Insert Firstname Lastname via >Insert >Header & Footer Kuntajakoselvityksen toteutus Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen Karhukuntaneuvosto 17.6.2013 17.6.2013 Page 1 Selvitysprosessissa otettava huomioon Avoin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä väestön

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen Kuntatalouden trendi Oulun selvitysalue 2.12.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Porin selvitysalueen vertailutilastoja

Porin selvitysalueen vertailutilastoja Merikarvia Siikainen Pomarkku Pori Lavia Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Porin selvitysalueen vertailutilastoja Sisältö Taloudellisten tunnuslukujen vertailua Porin selvitysalueen kunnissa Väestörakenteeseen

Lisätiedot

Kuntajakoselvityksen tausta ja toteutus. Kuntajakoselvittäjä Ossi Repo

Kuntajakoselvityksen tausta ja toteutus. Kuntajakoselvittäjä Ossi Repo Kuntajakoselvityksen tausta ja toteutus Kuntajakoselvittäjä Ossi Repo Joensuun selvitysalueen yhteistarkastelu Ennustettu väestökehitys 2012-2030: +5,4% Koko väestö 110 Joensuun selvitysalue Koko maa Pohjois-Karjala

Lisätiedot

Pentti Meklin emeritusprofessori

Pentti Meklin emeritusprofessori Pentti Meklin emeritusprofessori ARTTU-hankkeen eri modulit tuottavat raportin lähtötilanteesta 2006-2008 Paras-hanke on yllättävän jäsentymätön Tarve viitekehyksen rakentamiseen > jäsennys uudistuksesta

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2015 Muut (17 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (27 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Espoon kaupungin omistajapolitiikka

Espoon kaupungin omistajapolitiikka Espoon kaupungin omistajapolitiikka ESPOON KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA 2016 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tausta... 3 2 Omistajapolitiikan päämäärä... 3 3 Omistajapolitiikan tavoitteet... 4 4 Ohjausperiaatteet...

Lisätiedot

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen Kuntatalouden trendi Oulun selvitysalue 7.5.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

SOTE- uudistuksen valtakunnalliset reunaehdot. apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen

SOTE- uudistuksen valtakunnalliset reunaehdot. apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen SOTE- uudistuksen valtakunnalliset reunaehdot apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen 16.8.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perus- ja erikoistason palvelut

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille Kunnanhallitus 140 19.09.2016 Kunnanhallitus 169 31.10.2016 Kunnanhallitus 211 28.11.2016 Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 240/02.02.00/2016 Kunnanhallitus

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (59,7 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2013 Muut (17 %) SOTE (54 %) Henkilöstömenot (29 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon SOTE

Lisätiedot

SOTE rakenneuudistus

SOTE rakenneuudistus SOTE rakenneuudistus 29.5.2013 Esimerkki perustason alueesta ja sote alueesta Kunta C: 15 000 as. SOTE-ALUE (laaja perustaso) PERUSTASON ALUE Kunta E: 3000 as. Kunta A: 50 000 as. SOTE ALUEEN VASTUUKUNTA

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten Ohje 1 (6) Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten perusteet Valtionosuusjärjestelmän muutos koskettaa ensimmäisen kerran kuntia vuoden 2015 talousarvioiden osalta.

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue BDO Audiator/Risto Hyvönen 7.12.2015 1(14) Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 1 1 57 320 30 Asukasluku

Lisätiedot

Hämeenlinnan seudun seutuyhteistyö Hattula, Hämeenlinna, Janakkala, Kalvola, Lammi, Renko ja Tuulos

Hämeenlinnan seudun seutuyhteistyö Hattula, Hämeenlinna, Janakkala, Kalvola, Lammi, Renko ja Tuulos Hämeenlinnan seudun seutuyhteistyö Hattula, Hämeenlinna, Janakkala, Kalvola, Lammi, Renko ja Tuulos Kaupunkiseutupalautetilaisuus 3.4. Messukeskus Kehittämispäällikkö Aija Tuimala PARAS -valmistelu Hämeenlinnan

Lisätiedot

TA Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä

TA Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä TA-2017 Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä TA17 LÄHTÖKOHDAT Perustamissuunnitelma 1/2016: Kuntayhtymän tavoitteena on saavuttaa keskiarvoisesti ennakoitavaan kustannuskehitykseen nähden

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Kunta-sote -rajapinta Kuntamarkkinat , Pekka Kuosmanen

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Kunta-sote -rajapinta Kuntamarkkinat , Pekka Kuosmanen Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Kunta-sote -rajapinta Kuntamarkkinat 10.9.2015, Pekka Kuosmanen Pohjois-Karjalan sote-hanke tekee suunnitelman kuntien päätöksentekoa varten siitä, miten alueen sosiaali-

Lisätiedot

Palveluverkkotyö Jyväskylässä

Palveluverkkotyö Jyväskylässä Palveluverkkotyö Jyväskylässä Erityinen kuntajakoselvitys Selvitystyöryhmä 29.10.2013 Risto Kortelainen muutosjohtaja risto.kortelainen@jkl.fi 30.10.2013 1 Palveluverkkosuunnittelun lähtökohdat Kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Tilinpäätös Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

Tilinpäätös Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Tilinpäätös 2013 Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen Tilikauden tulos 2013 Tilinpäätös on 3,4 miljoonaa euroa ylijäämäinen sen jälkeen, kun on huomioitu kunnille palautettava maksuosuus 3,4 miljoonaa euroa

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %)

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %) KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2014 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2014 Muut (16 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (28 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Sulkava Heikki Miettinen ja Sari Pertola

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Sulkava Heikki Miettinen ja Sari Pertola KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi Heikki Miettinen ja Sari Pertola 21.4.2010 Miten palvelutarpeet muuttuvat seuraavien 15 vuoden kuluessa? Väestökehityksen vaikutukset voidaan

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 1 Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue Asikkala Hartola Heinola Hämeenkoski Padasjoki Sysmä 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA...... 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 1 30 Asukasluku

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi Jyväskylän valtuuston seminaari

Lisätiedot

Seudun palvelu- ja kuntarakenneselvitys

Seudun palvelu- ja kuntarakenneselvitys Hattula, Hämeenlinna ja Janakkala Seudun palvelu- ja kuntarakenneselvitys Työryhmien työn käynnistys 16.1.2014 klo 14 Hämeenlinna Jarkko Majava FCG konsultointi 0503252306 24.1.2014 Page 1 Selvityksen

Lisätiedot

RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Strategia 2020 ja talousarvioperusteet 2016

RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Strategia 2020 ja talousarvioperusteet 2016 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Strategia 2020 ja talousarvioperusteet 2016 Visio Toimintakykyisenä kotona Perustehtävämme Järjestää alueen väestön tarvitsemat sosiaali- ja terveyspalvelut, jotka

Lisätiedot

YHDISTYMISSOPIMUSLUONNOS. Punaisella asioita, jotka eivät lain mukaan välttämättä tarvitse olla sopimuksessa Sinisellä asioita joista sovittava

YHDISTYMISSOPIMUSLUONNOS. Punaisella asioita, jotka eivät lain mukaan välttämättä tarvitse olla sopimuksessa Sinisellä asioita joista sovittava YHDISTYMISSOPIMUSLUONNOS ASKOLA, LAPINJÄRVI, LOVIISA, MYRSKYLÄ, PORVOO JA SIPOO Punaisella asioita, jotka eivät lain mukaan välttämättä tarvitse olla sopimuksessa Sinisellä asioita joista sovittava 1.

Lisätiedot

Palvelutarpeen kasvu ja talouden tasapainottaminen tilaajien näkemyksiä tasapainon edellytyksistä

Palvelutarpeen kasvu ja talouden tasapainottaminen tilaajien näkemyksiä tasapainon edellytyksistä Palvelutarpeen kasvu ja talouden tasapainottaminen tilaajien näkemyksiä tasapainon edellytyksistä Tampereen kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Tampere-talo 4.5.2015 Kari Hakari johtaja tilaajaryhmä

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys Vesangan kuntalaistilaisuus 30.1.2008 Rientolassa Kuntajakoselvittäjä Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys 1 1 Kuntajako Asukkaiden

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

Kuntien haasteita vuoteen 2015

Kuntien haasteita vuoteen 2015 Kuntien haasteita vuoteen 2015 Ylikunnallinen yhteistyö (seutu, maakunta, suuralue ) Maahanmuutto Muuttoliike, asukasluvun kehitys Palvelujen kysynnän muutos Ikärakenteen muutos: väestön vanheneminen,

Lisätiedot

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 25.3.2010 klo 13.00 Päiväys: 25.3.2010 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@vlk.fi

Lisätiedot

Sisäinen valvonta - mitä merkitsee luottamushenkilölle ja viranhaltijalle Rahoitusriskien hallinnan seminaari

Sisäinen valvonta - mitä merkitsee luottamushenkilölle ja viranhaltijalle Rahoitusriskien hallinnan seminaari Sisäinen valvonta - mitä merkitsee luottamushenkilölle ja viranhaltijalle Rahoitusriskien hallinnan seminaari 8.5.2013 Kuntatalo, Helsinki 8.5.2013 Sari Korento kehittämispäällikkö Sisäinen valvonta Kuntalaki

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012

TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012 TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012 TULOSLASKELMAN TARKASTELU 1/7 2011 2010 Toimintatuotot 4.543.224 3.933.772 TA-toteutuma 108,32 % 104,8 % Muutos edell.vuodesta / % 609.453 / 15,5 % 639.183 / 19,4 % Toimintatuotot

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun selvitysryhmän 5. kokous

Jyväskylän kaupunkiseudun selvitysryhmän 5. kokous Jyväskylän kaupunkiseudun selvitysryhmän 5. kokous Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Kuntajakoselvittäjät Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 23.1.2014 Erityisen kuntajakoselvitysalueen kunnat Joensuu www.joensuu.fi

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino

Lisätiedot

Lausunnon antaminen Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen väliraportista

Lausunnon antaminen Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen väliraportista Valtuusto 4 10.02.2014 Lausunnon antaminen Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen väliraportista 63/00.04.01/2013 KH 239 Kunnanhallitus 18.6.2013 Valmistelija: kunnanjohtaja Mikael Grannas Taustaa

Lisätiedot

Kuntauudistus Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri

Kuntauudistus Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Kuntauudistus Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Keski-Suomen maakuntavaltuusto Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen Kuntauudistuksen tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva

Lisätiedot

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA SWOT-ANALYYSI VAHVUUDET Sijainti ja yhteydet Viihtyisä asuin- ja elinympäristö Asumisen ja asuinympäristön monipuoliset vaihtoehdot Vahva kulttuuriperintö Nopea reagointi Päätöksentekokyky

Lisätiedot