Selvitys Jämijärven, Kankaanpään ja Parkanon kuntarakenteen muuttamisesta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Selvitys Jämijärven, Kankaanpään ja Parkanon kuntarakenteen muuttamisesta"

Transkriptio

1 ohjausryhmä Väliraportti valtuustoille Selvitys Jämijärven, Kankaanpään ja Parkanon kuntarakenteen muuttamisesta Oy Audiapro Ab Aija Tuimala Toni Kirmula Atte Niittylä 1

2 Selvitys Jämijärven, Kankaanpään ja Parkanon kuntarakenteen muuttamisesta Sisällysluettelo 1.Taustaa hankkeelle Hankkeen toteutus Kuntien yhdistymisen tavoite ja visio Uuden kunnan perustaminen Miltä uusi kunta näyttää? Kuntatalouden kehitys Väestökehitys Liitoksen välittömät talousvaikutukset Palveluiden järjestäminen Kuntayhteistyö ja konsernit Kuntien konsernirakenteet Uuden kunnan henkilöstö ja organisointi Linjausten valmistelusta tässä liitosselvityksessä Valtuustoryhmien odotukset hankkeelle Uuden kunnan elinvoimaisuudesta Henkilöstötyöpajan ajatuksia valmisteluille Palvelut uudessa kunnassa Visio ja strategia tässä monikuntaliitoksessa Kuntaliitoksen hyödyt ja haitat Tässä selvityksessä esille nousseita hyötyjä Tässä selvityksessä esille nousseita haittoja Selvityksen eteneminen...23 Liite 1 Selvitys talouskehityksestä...23 Liite 2 Selvitystaulukko kuntien palveluista sosiaali- ja terveydenhuollossa...23 Liite 3 Erikoissairaanhoidon sopimusluonnos...23 Liite 4 Yhdistymissopimusluonnos

3 1.Taustaa hankkeelle Jämijärven tekemän aloitteen pohjalta Jämijärvi, Kankaanpää ja Parkano ovat päättäneet tehdä esiselvityksen monikuntaliitoksen mahdollisuuksista. Päällimmäisenä syynä aloitteelle oli talouden ja elinvoimaisuuden turvaaminen alueella. Tavoitevuodeksi rakennemuutokselle on neuvotteluissa asetettu vuosi Selvitys tukee kunnan päätöksentekoa rakenteellisten vaihtoehtojen osalta. Alla olevassa kuviossa on esitelty tarkemmin kuntaliitosprosessin muut vaiheet. Kuvio 1. Kuntaliitoksen vaiheet Jämijärvi, Kankaanpää ja Parkano selvittävät yhteisen monikuntaliitoksen mahdollisuuksia. Päätös tavoitevuonna 2013 toteutuvasta liitoksesta on tehtävä viimeistään maaliskuussa Hankkeen toteutus Selvitysvaihe päätettiin käynnistää kuntien yhtäpitävin valtuustopäätöksin kesäkuussa Kesäkuun valtuustot hyväksyivät lisäksi valmistelua ohjaamaan kuntajohtajien laatiman valmistelupaperin linjaukset. Selvityksen toteutusta on ohjannut kuntien luottamushenkilöistä koostuva ohjausryhmä ja työvaliokuntana ovat toimineet kuntajohtajat. Oy Audiapro Ab aloitti työnsä lokakuussa laatimalla kuntien talouden, väestön, eläköitymisen, työssäkäynnin ja palvelurakenteiden tilastoraportin. Oy Audiapro Ab:n puolesta hankkeessa ovat olleet mukana Aija Tuimala, Toni Kirmula ja Atte Niittylä. 3

4 Työn taustaksi joulukuussa järjestettiin haastattelut kaikille valtuustoryhmille. Haastatteluissa saatiin eri kuntien ja puolueiden näkemykset, odotukset ja reunaehdot liitoksen valmistelulle. Tässä vaiheessa kuultiin myös maakuntajohtajia, sairaanhoitopiirien johtajia sekä pelastuslaitoksen johtoa Pirkanmaalla. Kuntien johtoryhmät kokoontuivat tammikuussa miettimään liitosvalmistelun keskeisiä asioita, etuja ja haittoja. Tammikuussa jatkettiin myös uuden kunnan ideointia valtuustojen yhteisseminaarissa. Maaliskuussa palveluiden, henkilöstön ja elinvoimaisuuden kehittämisen ideointia jatkettiin työpajoissa. Tämä selvitysraporttiluonnos valmistuu valtuustojen arvioitavaksi huhtikuussa. Valtuustojen käsittelyissä esille tuotujen palautteiden pohjalta selvityksen loppuraportin ja sopimusluonnoksen valmistelua jatketaan siten, että työ on aikataulun mukaisesti valmis kesäkuussa. Selvityksen tilastot pohjautuvat tilastokeskuksen kuntien tiedonantajapalautteeseen ja ennusteisiin sekä kuntien erikseen toimittamiin materiaaleihin Kuntien yhdistymisen tavoite ja visio Monikuntaliitoksen tavoitteena on elinvoimainen kuntalaisia tulevaisuudessakin palveleva kokonaisuus. Tällainen strateginen kuntaliitos suuntaa tulevaisuuteen ja laajemmin kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseen. Liitos voidaan tehdä myös hyvässä taloustilanteessa, mikä onkin useasti helpompaa. Strategisen kuntaliitoksen ajatellaan tuovan hyötyä kaikille osapuolille ja laajemmin koko alueelle. Kuntien yhdistymisen tavoitteena on palveluiden turvaaminen uuden kunnan alueella myös tulevaisuudessa. Elinvoimaisuuden turvaaminen tarkasteltavan monikuntaliitoksen kohdalla näyttäytyy muun muassa seuraavien osa-alueiden kohdalla: 2. asteen koulutuksen turvaaminen alueella tulevaisuudessakin Elinkeinoelämän mahdollisuudet nykyisille ja tuleville yrityksille Kehittämisen panostusten kohdentuminen alueelle Suurempi kunta- suurempi painoarvo ja mahdollisuus vaikuttaa alueen asioihin Julkisten resurssien käyttö osaamisen jakaminen, erikoistuminen ja työvoiman saanti 4

5 Kuvio 2. Tavoitetilan määrittely uudelle kunnalle on tärkeää strategisessa liitoksessa. Kuntaliitoksen tarkasteluun löytyy monta eri lähestymistapaa ja tarkoitusta ja selvitykset voivat erota toisistaan paljonkin. Selvityksellä voidaan: Luoda strategiapohjaa ja yhteistä identiteettiä Sopia rakenteista ja palveluista Sopia johtamisesta, taloudesta, yhdistymisavustuksista Tärkeintä on selkeä yhteinen tavoite ja realistinen suunnitelma uudelle kunnalle Uuden kunnan perustaminen Suomi on jaettu kuntiin asukkaiden itsehallintoa ja yleistä hallintoa varten. Kuntajakolakia on muutettu vuonna 2007 alkaneen kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yhteydessä. Lakiuudistuksen tavoitteena on ollut edistää kuntien alueellista eheyttä sekä yhdyskuntarakenteen toimivuutta. Lain mukaan kunnan tulee muodostua työssäkäyntialueesta tai muusta sellaisesta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset palveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta. (Kuntajakolaki 1 ). Kuntajakolaki ohjaa myös kuntaliitosprosessia. Kuntajakolain 3 :n mukaan kuntien yhdistymisellä tarkoitetaan kuntajaon muuttamista, jossa: 1. Yksi tai useampi kunta lakkaa ja yhdistyy olemassa olevaan kuntaan 5

6 2. Kunnat lakkaavat ja ne yhdistetään perustamalla uusi kunta 3. Kunnan alue jaetaan kahden tai useamman kesken siten, että jaettava kunta lakkaa. Yhdistymisen tuloksena syntynyttä kuntaa kutsutaan laissa aina uudeksi kunnaksi. Kuntaliitosprosessin sisältöön ja etenemiseen ei voida antaa mitään yhtä oikeaa muottia, jolla kuntaliitokset aina tulisi tehdä. Karkean jaottelun mukaan kuntaliitosprosessi voidaan jakaa viiteen eri vaiheeseen: 1. tunnusteluvaihe 2. esiselvitysvaihe 3. selvitys- ja päätöksentekovaihe 4. valmisteluvaihe 5. toteuttamisvaihe Suomen nykyisessä Kuntajakolain neljännessä pykälässä on määritelty kuntajaon muuttamisen edellytykset. Sen mukaan kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos parantaa: kunnan toiminnallisia tai taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä tai muuten edistää kunnan toimintakykyä alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita alueen elinkeinon toimintamahdollisuuksia tai alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta Kuntajakolain mukaan kuntaliitos perustuu sopimukseen, joka on lain mukaan voimassa 3 vuotta. Kuntien palveluksessa olevalle henkilöstölle taataan palvelussuhdeturva viideksi vuodeksi liitoksen toteutumisajankohdasta alkaen. Kuntien yhdistyminen on aina strateginen valinta, jonka pyrkimyksenä tulee olla yksittäisen kunnan, seudun ja laajemmin myös alueen elinvoimaisuuden sekä toimintakyvyn turvaaminen. Lainsäädännöltä monikuntaliitos vastaa kahden kunnan liitosta. Sama lainsäädäntö ohjaa kumpaakin prosessia, mutta monikuntaliitos on hieman haastavampi toteuttaa useiden neuvottelukumppaneiden vuoksi. Monikuntaliitoksen yhtenä suurimpana etuna pidetään sitä, että se antaa mahdollisuuden tehdä suuri kertamuutos. Uuden kunnan asukasmäärä ja kunnan henkilöstömäärä lisääntyvät huomattavasti, kuntayhtymiä ja muita hallinnollisia kokonaisuuksia purkautuu ja muutoksista palveluiden järjestämis- ja tuottamistavoissa on helpommin toteutettavissa suuremman kunnan tarjoamilla joustomahdollisuuksilla. 2. Miltä uusi kunta näyttää? Selvityksen alussa vertailtiin monikuntaliitosselvitykseen osallistuvien kuntien taloustilanteita, ennusteita väestön sekä henkilöstötarpeen osalta. Vertailut tehtiin kunnittain ja ne on julkaistu marraskuussa Kuntien samankaltaisuus ja kehitysnäkymät oli osittain jopa hieman yllättävääkin. Tämän kappaleen taustatietona toimii marraskuussa julkistettu väliraportti kuntien taloudesta, palveluiden, toiminnasta ja väestöennusteista. Materiaali on saatavilla internetistä sivustolta. 6

7 2.1. Kuntatalouden kehitys Kuntatalouden osalta voidaan nähdä seuraavia merkkejä uuden kuntakokonaisuuden osalta. Verotettavan tulon maltillinen kasvu Positiivinen vuosikate ja alle valtakunnan keskitason oleva lainakanta Taseen alijäämäkehityksen taittuminen Taloudellisesti uuden kunnan perustamiselle on talouden näkökulmasta tasapainoiset lähtökohdat. Myös mahdollisuudet pärjäämiseen ovat hyvät, vaikka haasteitakin toki löytyy. Tällaisia haasteita ovat muun muassa 6,6 miljoonan euron laskennallinen tuloveronmenetys työikäisen väestön ennakoidun vähenemisen seurauksena ja 1,5 miljoonan euron laskennallinen menolisäys palvelutarpeen ennakoidun kasvun seurauksena. Näiden lukujen vertailupohjana on käytetty suoraan nykyisiä ja vuoden 2025 ennusteen tilastoja. Talous vuosina Kuvio & Taulukko 3. Kuntien tilinpäätösten, tulosennusteiden sekä taloussuunnitelmien mukainen talouskehitys kunnissa. 7

8 Jämijärven tulos painui miinukselle vuonna Muillakin tulos hieman heikkeni, mutta oli hyvä. Jämijärven vanhat ylijäämät riittivät kattamaan 2010 alijäämän taseessa on ylijäämä asukasta kohti laskettuna: Kankaanpää 155 Parkano 939 Jämijärvi 0 Yhteensä 399 Virkamiestyönä on kuntien taloudesta valmisteltu tilinpäätöstietojen 2010 perusteella kooste talouden kehityksestä (liitteenä) Sen mukaan kuntien taloustilanteet ovat hyvin lähellä toisiaan, joskin Parkanon oma pääoma on muita kuntia suurempi. Kankaanpäässä konserni on suurin ja aktiivisin. Verotuloja kunnista eniten kerää Parkano ja valtionosuuksia saa suhteessa eniten Jämijärvi. Vuosikate oli kaikilla kunnilla vuonna 2009 hyvällä tasolla, mutta vuonna 2010 erityisesti Jämijärven tilanne heikkeni selvästi. Investointitarve näyttäisi olevan taloussuunnitelmakaudella suurin Kankaanpäässä ja pienin Jämijärvellä Väestökehitys Väestökehityksen ja palvelutarpeen osalta voidaan alueella nähdä seuraavia haasteita: Laskeva asukasluku, Työikäisen väestön määrän dramaattinen lasku ja Kuntalaisten ja henkilöstön ikääntyminen. Kuvio 4 Uuden kunnan väestökehitys vuosina Asukkaiden osalta ennuste vuoteen 2025 mennessä tarkoittaa: asukasta vähemmän työikäistä kuntalaista vähemmän yli 64-vuotiasta kuntalaista lisää 8

9 Uuden kunnan haasteena onkin kasvava ja muuttuva palvelutarve kapenevalla tulopohjalla. Poliittinen jakauma vanhoissa kunnissa on hyvin samankaltainen, esimerkiksi suurimmat puolueet noudattavat liki samaa järjestystä joka kunnassa, joskin ryhmien suuruserot vaihtelevat. Kuntien toimintaympäristön muuttuminen yhä kompleksisemmaksi ja haasteellisemmaksi on lisännyt painetta kunnissa uudistaa toimintatapoja ja organisaatiota. Usein muutokset ovat yhä vaikeammin ennakoitavissa ja reagointiaika niihin on lyhentynyt. Globaalitalous, väestön ikääntyminen ja aluerakenteessa tapahtuvat muutokset pakottavat kuntia pohtimaan yhä tarkemmin tulevaisuuttaan. Toimintaympäristössä tapahtuvista muutoksista huolimatta kuntien tulee jatkossakin pystyä vastamaan kuntalaistensa tarpeisiin. Kuntalaiset tarvitsevat jatkossakin koulutusta, sosiaali- ja terveyspalveluja sekä kuntien ylläpitämää infrastruktuuria Liitoksen välittömät talousvaikutukset Kuntien yhdistymisiä pyritään kannustamaan valtion yhdistymisavustuksilla. Avustusta saavat ne muutoksessa mukana olleet kunnat, jotka ovat muutoksen jälkeen toiminnassa. Kuntajakolain avustussäännökset uudistettiin kokonaan kunta- ja palvelurakenneuudistuksen myötä. Uuden kuntajakolain mukaan yhdistymisavustuksia myönnetään kuntaliitoksiin, jotka toteutetaan vuosina Avustussumma maksetaan 3 vuotena, ensimmäisenä vuonna 40 % ja seuraavina vuosina 30 %. Mikäli Jämijärvi, Kankaanpää ja Parkano yhdistyvät, ne tulisivat saamaan yhdistymisavustusta alla olevan taulukon mukaisesti. Liitoksen ajankohta Perusosa Lisäosa Yhdistymisavustuksen määrä euroa Avustuksen maksatus Liitosvuonna 40 % vuonna 30 % vuonna 30 % Yhteensä Yhdistymisavustuksista eli porkkanarahoista päätetään usein kuntien yhdistymissopimuksissa. Alkuvuosina ne usein sijoitettiin investointeihin, mutta viime vuosina niiden pienentyessä kohteet ovat yleensä henkilöstön palkkojen harmonisointi, liitoskustannukset tai tietyt uuden kunnan kehittämishankkeet. Myös tässä liitoksessa on esitetty, että yhdistymisavustukset tulisi käyttää tietoliikenneyhteyksiin ja sähköisiin palveluihin, henkilöstön koulutukseen tai uuden kunnan kehittämisinvestointeihin. 9

10 Jos kuntajaon muutos vähentää valtionosuutta siitä, mitä kunnat erikseen ovat saaneet, suoritetaan toimintaa jatkavalle kunnalle lisäksi valtionosuuden vähenemisen korvausta kuntajaon muutoksen voimaantulovuotena ja sitä seuraavana neljänä vuotena. Tämän monikuntaliitoksen osalta tilanne on valtionosuuksien suhteen sellainen, että VM:n laskelman mukaan uusi kunta saisi valtionosuutta euroa enemmän kuin kunnat erikseen. Kuntaliitoksessa tehdään lisäksi paikallisesti päätöksiä, jotka vaikuttavat uuden kunnan talouteen. Maksujen, taksojen ja veroprosenttien yhtenäistämisestä syntyy erilaisia vaikutuksia uuden kunnan talouteen. 3. Palveluiden järjestäminen Lähtökohtanakuntien suunnitelmissa on, että asiakaspalvelu säilyy yhdistyvissä kunnissa pääosin nykyisellään. Keskushallinto sijoitetaan Kankaanpäähän. Osastojen ylin hallinto ja asiantuntijahenkilöstö sijoittuvat tasapuolisesti Kankaanpään ja Parkanon kaupungintaloille (nykytilojen optimaalinen käyttö). Jämijärvelle sijoitetaan palvelupiste. Sosiaalipalveluiden toimipiste tulee jatkossakin olemaan kaikissa kunnissa. Myös terveyskeskukset jatkavat asioinnin kannalta entisellään ja erityispalveluiden sijoittuminen harkitaan tapauskohtaisesti Kankaanpään ja Parkanon terveyskeskusten kesken. Erikoistumisen mahdollisuudet huomioidaan. Tällä hetkellä perusturvapalvelut on järjestetty maantieteellisesti keskitetysti jokaisessa tarkasteltavassa kunnassa. Terveyskeskukset, hammashoitopalvelut, päiväkodit ja ryhmäkodit sijaitsevat pääosin kunnan keskustan välittömässä läheisyydessä. Tämä käy ilmi seuraavasta karttakuvasta. Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä nykytilanteessa on kuvaus selvityksen liitteenä lähipalveluihin, seudullisiin ja alueellisiin palveluihin eriteltyinä. 10

11 Kuvio 5. Kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden asiointipisteet kartalla. Sivistystoimen palveluiden osalta tilanne on toinen. Perusopetuksen toimipaikat sijaitsevat maantieteellisesti hajallaan jokaisen kunnan alueella. Palvelut ovat toki keskittyneet kunnan keskustaan tältäkin osin ja etenkin opistot sekä toisen asteen koulutus sijaitsevat siellä. Karttakuvasta selviää palveluiden tuottamispaikat ja kuntien väliset maantieteelliset asetelmat. Kuvio 6. Kuntien sivistystoimen palvelupisteet kartalle merkittynä. Kankaanpään ja Jämijärven kouluverkot ovat selvästi tiheämmät kuin Parkanossa. 11

12 Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelut päivähoitoa lukuun ottamatta tuottaa Pohjois-Satakunnan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä (Posa) Honkajoen, Kankaanpään, Karvian, Jämijärven ja Siikaisten kunnille. Posa on tuottajaorganisaatio ja tilaajana toimii kuntien yhteinen tilaajalautakunta, joka on sijoitettu Kankaanpään organisaatioon. PoSan ottaminen omaksi toiminnaksi isäntäkuntamallilla on tullut selvityksen aikana selkeäksi tavoitteeksi uudelle kunnalle. Palveluita halutaan järjestää jatkossakin muille yhteistoiminta-alueen kunnille, kuten nykyisille PoSa kunnille ja Kihniölle. Erikoissairaanhoidon osalta Parkano on tällä hetkellä jäsen Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä (PSHP) ja Kankaanpää ja Jämijärvi kuuluvat Satakunnan Sairaanhoitoopiiriin. Kuntien valtuustojen päätösten mukaisesti uudella kunnalla olisi PSHP:ssä hallinnollinen jäsenyys ja palveluita ostettaisiin myös Satakunnan sairaanhoitopiiristä. Terveydenhuoltolain uudistuksessa lisävastuuta saaneet sairaanhoitopiirien ERVA alueet jakaantuvat myös siten, että Pirkanmaan osalta Vaasa ja Seinäjoki ovat läheisiä yhteistyö- ja kehittämiskumppaneita kun taasen Satakunnan sairaanhoitopiiri suuntaa yhteistyössä Turun suuntaan. Selvityksen aikana on käyty neuvotteluja valtuustojen tahdon mukaisesta palveluiden järjestämisestä ja luonnos esisopimuksesta on valmisteltu molempien asiointisuuntien varmistamiseksi. Sopimusluonnos on liitteenä. Tulevaisuudessa palveluiden järjestämisessä tulee korostumaan myös sähköisten palveluiden merkitys. Jo nykyisellään kunnilla on käytössä paljon tietohallinnon järjestelmiä, jotka palvelevat kuitenkin pääsääntöisesti hallintoa. Niiden nykytilasta on tehty selvitys, jonka mukaan yhtenäistämistarvetta on ainakin sosiaali- ja terveydenhuollon sekä hallinnon ohjelmistojen osalta. Erillinen selvitys kuntien tietojärjestelmistä on laadittu, mutta uuden kunnan tietohallintostrategian valmistelu alkaa liitospäätösten jälkeen. Palo- ja pelastustoimen osalta aluepelastuslaitokset ovat neuvotelleet eri vaihtoehdoista. Aluepelastuslaitokset ovat varautuneet järjestämään palvelut kuntien päätösten mukaisesti. 4. Kuntayhteistyö ja konsernit Kuntakonsernin osalta yhtiöiden omistus siirtyy uudelle kunnalle. Uusi kunta voi jatkossa miettiä parhaat tavat järjestää palvelunsa ja konsernirakenteessa. Uusi kunta kuuluisi esimerkiksi kahteen toisen asteen koulutuskuntayhtymään jäsenenä (Länsi Pirkanmaan koulutuskuntayhtymä ja Sataedu). Valmisteluvaiheessa esille on kuitenkin noussut selkeänä esille, että kuntien omistamat elinkeinoyhtiöt fuusioidaan yhdeksi kokonaisuudeksi. Ylintä poliittista valtaa omistaja- ja konserniohjuksessa käyttäisi kaupunginhallituksen alainen kehittämisjaosto. Kehittämisjaostonviranhaltijavalmistelusta vastaisi kehittämisyksikkö, jonka tehtävänä olisi myös laajemmin kaupunkikokonaisuuden kehittäminen (esim.markkinointi, vetovoima, elinkeinotoiminta, maankäyttö ja matkailu). Pohdittaviksi asioiksi jäävät jatkossa uuden kunnan konsernin osien ja omistusten mahdollinen arviointi. Esimerkiksi taloyhtiöiden fuusiot ja hoidon järjestäminen tai jätehuoltoyhtiökysymykset tulee ratkaista uuden kunnan näkökulmasta. 12

13 sote(pl päivähoito, esiopetus, ympäristö- ja työterveys) PoSa PoSa osajäsen PoSa PoSa Parkano itse Sasta mala Honkajoki Pomarkku Jämijärvi Kankaanpää Parkano Kihniö Ikaalinen Hämeenkyrö erikoissairaanhoito SatakunnanS SSHP PirkanmaanSHP HP 2. asteen koulutus LänsiPirkanmaan LPKKY LPKKY LPKKY LPKKY LPKKY koulutusky LPKKY 2. asteen koulutus Sataedu Sataedu Sataedu Sataedu Sataedu Ylöjärvi kansalaisopisto Petäjä Petäjä Ikaalisten kansalaisopisto Petäjä Petäjä Petäjä Musiikkiopisto (MO) Kankaanpään MO Kankaanpään MO Kankaanpään MO Kankaanpään MO YläSatak MO YläSatak MO YläSatak MO jätehuolto Pohjois- Satakunnan Jätteiden käsittely OY Pohjois- Satakunnan Jätteidenkäsittely Oy Pirkanmaan Jätehuolto Oy Pirk J Oy PirkJ Oy Pirk J Oy elinkeinopalvelut PSKK Oy PSatakunnan Kehittämiskeskus Oy Sähkö- ja kaukolämpö Leppäkosken Sähkö Oy PSatakunnan Kehittämiskeskus Oy, Kankaanpään Yrityspalvelu Oy Vatajankosken sähkö Oy Kehitys-PARKKI Oy Leppäkosken Sähkö Oy Kehitys PARKKI OY palo- ja pelastus Satapelastus Satapelastus Tampereen aluepelastuslaitos Kuvio 7. Esimerkinomaisesti monikuntaliitoskuntien yhteistyöjärjestelyjä eräiden palveluiden osalta Kuntien konsernirakenteet Parkanon konsernin osat Parkanon kaupunkikonserniin kuuluvat seuraavat tytäryhteisöt: Parkanon kaupungin Vuokratalot Oy (omistus 100 %) Parkanon Jäähalli Oy (52 %) Kenkätehtaan tontti Oy (90 %) Kehitys-Parkki Oy (75 %) Ki Oy Parkanon Paloasema (100 %) 13

14 Edellä olevien lisäksi Parkanon kaupunki on mukana seuraavissa kuntayhtymissä: Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (1,85 %) Pirkanmaan liitto (1,59 %) Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymä (21,65 %) Jämijärven konsernin osat 14

15 Kuvio 8. Kankaanpään konsernin osat kuvana Kuten aiemmasta taulukostakin kävi ilmi, ovat Kankaanpää ja Jämijärvi suuntautuneet monissa konsernin osissaan Satakuntaan ja Parkano Pirkanmaalle. Konsernirakenteet kunnissa ovat selkeät ja konsernit koostuvat lähinnä kuntayhtymistä ja liitoista ja asunto-osakeyhtiöistä. Kankaanpäässä on merkittävää lisäksi sähköosakeyhtiö

16 5. Uuden kunnan henkilöstö ja organisointi Kuntafuusiossa henkilöstön asema ja osallistuminen onnistuneen muutoksen toteutukseen nousee yhdeksi keskeisimmäksi tekijäksi, erityisesti siitä syystä, että kunnat ovat henkilöstövaltaisten palveluiden tuottajia. Lähtökohtana kuntaliitoksissa on nykylainsäädännön mukaan, että henkilöstöllä on 5 vuoden irtisanomissuoja kuntaliitoshetkestä. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen puitelaissa tarkoitetut uudelleenjärjestelyt tai kuntajaon muutokset johtavat henkilöstön työnantajan vaihtumiseen ja katsotaan liikkeen luovutukseksi. Liikkeen luovutuksessa henkilöstö siirtyy palvelussuhteen katkeamatta uuden työnantajan palvelukseen entisin ehdoin siten, että vanhan työnantajan tilalle tulee uusi työnantaja, jolle siirtyvät palvelussuhteisiin liittyvät velvollisuudet ja oikeudet. Lähtökohtaisesti tässäkin mahdollisessa monikuntaliitoksessa henkilöstö jatkaa entisissä tehtävissään ja entisissä toimipisteissään, ellei toiminnasta aiheudu perusteltua muutostarvetta uuden kunnan järjestelyiden osalta. Esimiesten ja asiantuntijoiden osalta suoritetaan sisäinen rekrytointi välittömästi valtuustojen päätösten jälkeen. Palkkojen harmonisointitarvetta selvitetään kuntien ja PoSan henkilöstön osalta. Kunnan näkökulmasta henkilöstö on tärkeä voimavara mutta myös suurin kustannuserä. Rakennemuutoksissa henkilöstövoimavaran hallinta edellyttääkin suunnitelmallisuutta. Henkilöstöä tulee eläköitymään kunnissa yhteensä yli 800 henkeä vuoteen 2025 mennessä, joten henkilöstön optimointi palvelutarpeiden mukaisesti vaatii suunnittelua. Uudessa kunnassa vuosittainen eläkkeelle siirtyvien määrä tulee olemaan keskimäärin 75 henkilöä vuodessa vuoteen 2025 mennessä. Henkilöstö kaipaa tukea ja motivointia muutoksen keskellä, jotta se pystyy hoitamaan tehtävänsä laadukkaasti. Uudelle organisaatiolle tulisikin luoda henkilöstöstrategia, joka antaisi myös suuntaa henkilöstön määrän ja osaamisen sopeuttamiseksi tulevaisuuden haasteita ajatellen. Monikuntaliitoksessa tulee varautua henkilöstön kouluttamiseen siirtymäkautena Koulutukseen panostamisen periaatteena tulee olemaan työntekijöiden osaamisen kehittäminen ja suuntaaminen. Uuden kunnan henkilöstön kouluttaminen aloitetaan nimeämisen jälkeen. 16

17 6. Linjausten valmistelusta tässä liitosselvityksessä Paikallisesti on käyty useita neuvotteluja ja ideointitilaisuuksia tämän monikuntaliitoksen keskeisistä tavoitteista ja toiminnan yhteisestä suunnasta. Tässä kappaleessa esitellään kootusti eri näkökulmia Valtuustoryhmien odotukset hankkeelle Kuntien valtuustoryhmiä haastateltiin joulukuussa 2011, jolloin kartoitettiin valtuustoryhmien odotuksia hankkeen valmistelulle. Monikuntaliitosselvityksen kunnat eivät tee tänä päivänä palveluiden osalta kattavaa yhteistyötä, mutta ovat silti toisilleen hyvinkin tuttuja. Marraskuinen väliraportti antoi valtuutetuille kaivattua lisätietoa oman ja naapurikuntien kehityksestä. Odotuksia yhteiseen valmisteluun sitoutumiseen esiintyi paljon. Mitään talouden loppukiriä yksittäisinä kuntina ei toivota vaan vastuullista yhteistä valmistelua. Kehittämissatsauksia toivotaan uusin palvelujen tuottamistapoihin kuten sähköisiin palveluihin ja nuorten jäämiseen paikkakunnalle. Uuden kunnan rakentamista toivotaan puhtaalta pöydältä ja paikkojen täyttämistä osaamisen perusteella. Palveluiden osalta lähipalvelut puhuttivat kaikkia: Parkanossa terveyspalvelut, muualla koulupalvelut tai muut palvelupisteet oman kunnan alueella. Erikoissairaanhoidon kehitys vie kohti yliopistosairaaloita ja siksi Tampereen suunta nähtiin hyvänä. Päätöksenteon osalta odotetaan tiivistä hyvää kokonaisuutta, jossa alueellisuus huomioidaan. Jo alusta alkaen avoimuus ja tiedottaminen sekä kuntalaisten osallistumismahdollisuudet yhteisiin asioihin haluttiin nostaa vahvasti esille. Uusi kunta olisi suurempi toimija, jonka tulisi kiinnittää huomioita maankäytön kehitykseen, toisen asteen koulutukseen ja työpaikkojen saamiseen alueelle. Lisäksi yhteisiä huolen kohteita olivat varuskunnan ja teollisuuden työpaikkojen säilyminen seudulla. Paineita selvityksen tekemisen ja kuntaliitoksen toteutumiseksi on kertynyt alueella. Olen jo skeptinen toteutumisesta, sillä useita liitoksia selvitetty ilman tulosta kertoi eräs haastateltu. 6.2 Uuden kunnan elinvoimaisuudesta Uuden kunnan vision keskeisin tekijä on elinvoimaisuus, joka ei lisäänny pelkästään rajoja poistamalla vaan edellyttää myös toimenpiteitä, joihin suuremmalla kunnalla on usein enemmän mahdollisuuksia ryhtyä. Elinvoimaisuuden vahvistamiseksi ja riittävän vahvan kunnan rakentamiseksi mukana olevien kuntien päättäjät ovat nähneet tarpeelliseksi ylittää myös maakuntarajan. 17

18 Mittakaavaedut tulevat automaattisesti, mutta ne pitää myös pystyä hyödyntämään. Näin asiaa pohdittiin kuntien ja paikallisten toimijoiden yhteisessä työpajassa Samaa teemaa ideoitiin myös valtuustojen yhteisseminaarissa Vetovoimaisuus kasvaa uudella kunnalla, mutta se edellyttää monipuolisia palveluita asukkaille ja yrityksille koko uuden kunnan alueella. Myös kunnan sisäinen julkinen liikenne tulee varmistaa jatkossa. Uudella kunnalla on logistisia etuja, jotka pitää myös pystyä hyödyntämään (valtatiet ja rautatie). Kunnan rakenne voisi olla jatkossa pikkukaupungit ja matkailukylä, jotka kukin voivat erikoistua kehittämisen kärkien mukaan. Kahden taajaman kehittäminen tulee miettiä harkiten jatkossa. Tietoliikenne olisi yhteinen keihäänkärki ja erityinen painotus kunnan kehittämisessä voisi olla etätyössä ja sähköisissä palveluissa. Tämä vaatisi toimivaa Seutuverkkoa. Yhteinen elinkeinotoimi voi hyödyttää jatkossa aluetta kuten yhteiset hankkeetkin. Nykyisten työpaikkojen säilyttäminen on ensiarvoisen tärkeää. Koulutuksen osalta paikalliset vahvuudet on nostettava esille vielä enemmän. Yhdistelmäopinnot, aikuiskoulutus ja yhteistyö yritysten kanssa mm. kesätyöpaikkojen osalta vievät kehitystä eteenpäin. Business center voisi tukea palveluillaan yrittäjiä ja tarjota tiloja vaikkapa rautatieaseman läheisyydessä. Toimialojen yhteiset osaamiskeskittymät olisi koottava yhteen (metalli, puu ja muovi). Asumisen osalta kaavoituksen tulisi olla ennakoivaa ja joustavaa. Asuminen sinällään koetaan alueella edullisena, turvallisena ja helppona. Ideana esitettiin esimerkiksi senioriasumisen alueet, joilla palvelut toimivat hyvin. Myös yleiseen viihtyvyyteen on kiinnitettävä huomioita keskustoissa. Maankäytön tulisi olla eheyttävää uuden kunnan alueella ja nojautua jo olemassa oleviin palvelurakenteisiin. Markkinointia ja viestintää tarvitaan jatkuvasti eri kohderyhmille sen lisäksi on itse uskottava uuteen kuntaan. Identiteettiä voi vahvistaa yhteisillä asioilla ja tapahtumilla, joista uusi esimerkki voisi olla Kankaanpää - Parkano maraton Henkilöstötyöpajan ajatuksia valmisteluille Henkilöstöasioiden työpajassa kuntien yhteistyötoimikuntien edustajat totesivat, että tärkeintä on jakaa tietoa henkilöstölle sekä suhtautua kaikkiin osallisiin tasapuolisesti. Odotuksia on myös saada ajoissa tietoa esimiesvastuista ja rakenteista. Myös uudet yhteiset pelisäännöt ja toimintatavat tulisi luoda viimeistään heti mahdollisen liitospäätöksen jälkeen. Uuden kunnan työnantajakuvan vahvistaminen olisi tärkeää, jotta jatkossa rekrytointimahdollisuudet kehittyisivät suotuisasti. Kehittymis- ja koulutusmahdollisuudet työssä ovat monelle tärkeitä asioita. Myös uuden sukupolven näkökulmasta huomioitavia asioita olisivat Mahdollisuudet työnkiertoon. Joustavat toimintatavat Myönteinen suhtautuminen koulutukseen (myös omaehtoiseen koulutukseen) Työkuorman sopivuus Hyvät esimiehet ja esimiestaidot Hyvät etenemismahdollisuudet 18

19 Työsuhde-edut tulisi myös olla kirjattuna ja kilpailukykyiset. Raha ei ole ainoa palkitsemisen keino, mutta tuloksellisuuden palkitsemisperiaatteet olisi hyvä luoda. Myös muut kuten hyvät ideat/käytännöt työpaikoilla voisi huomioida. Jaksamisen kannalta keskeisintä on kuitenkin hyvä johtaminen ja sitä kautta hyvä ilmapiiri Palvelut uudessa kunnassa Palveluita koskevassa työpajassa keskeisimmäksi asiaksi kuntien johtavat viranhaltijat nostivat uuden kunnan organisoitumisen palvelutuotannon ja sitä ohjaavan keskushallinnon osalta. Erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden uudelleenjärjestelyt mietityttävät monia. Myös johtamisjärjestelmä ja sen sijainti, tilaaja-tuottaja malli monine sovelluksineen sekä lähipalveluiden saatavuus herättää kysymyksiä uuden kunnan palveluita mietittäessä. Työpajassa esitettiin myös, että kolmen kunnan palvelutuotannon yhdistämisen yhteydessä olisi hyvä, jos toimintaohjeet yhtenäistettäisiin, hankintatoimet keskitettäisiin ja tietyt palvelutasot määriteltäisiin. Tärkeimmiksi päätöksentekoa vaativiksi asioiksi viranhaltijat nostivat: Elinkeinoelämän kehittämisstrategia (organisointi ja yhteistyö) Uuden kunnan organisaatiorakenteen määritteleminen Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen Lähipalveluverkon määrittäminen 6.5. Visio ja strategia tässä monikuntaliitoksessa Varsinainen uuden kunnan strategian on tarpeen valmistella laajalla rintamalla yhdistymishallituksen alaisuudessa. Tässä hieman taustaa visiolle ja sille mitä kuntaliitoksella tavoitellaan edellisten valmistelujen ja selvitystyön aikana esille nousseiden ajatusten pohjalta. Visio on tapa saada muutosta aikaan on usein haasteellinen mutta saavutettava Strategia tarkentaa miten visio saavutetaan: voi sisältää arvot, strategiset päämäärät ja kriittiset menestystekijät sekä tavoitteet vision saavuttamiseksi Toteutuu ohjelmoinnilla Aikataulut Vastuut Mittarit Seuranta ja arviointi 19

20 Kuntaliitoksessa yhteinen visio määrittelee mitä uudella kunnalla tavoitellaan. Vision toteuttamiseksi rakennetaan kuntaliitossopimus ja siihen suunnitelmia tulevista tarkennuksista tai toimenpiteiden aikatauluista. Tämän kuntaliitosselvityksen keskeisin tavoite on turvata alueen elinvoimaisuus ja säilyttää palvelut alueella. Valmistelun aikana on lisäksi nostettu keskeisinä vision näkökulmina: Asiakaslähtöisyys toimintatapana, ei erillinen asia vaan jatkuvaa vuorovaikutusta Uuden teknologian hyödyntäminen Toimivat peruspalvelut lähellä kuntalaisia Nuorten työllistäminen alueella Onnellinen vanhuus uudessa kunnassa Elämisen helppous Keskeisiä voimavaroja elinvoimaisuuden rakentamiseksi: Jämijärvi, liikenneyhteydet, kulttuuri, Niinisalo 7. Kuntaliitoksen hyödyt ja haitat Monikuntaliitoksen erityispiirteiden tarkastelussa korostuu liitosten mahdollisuuksien ja liitosten uhkatekijöiden analysointi. Se, milloin monikuntaliitoksen mukana tuomat muutokset ovat liian suuria, sopivia tai liian pieniä, riippuu aina täysin vallitsevasta tilanteesta ja muutoksen toteuttamistavasta. Yksi suuri kertamuutos voi monesti olla parempi, tehokkaampi ja jopa helpompi vaihtoehto kuin vuosia kestävä jatkuva muutosprosessi, joka saa usein aikaan muutosväsymystä niin muutosjohtajissa, organisaation henkilöstössä kuin kuntalaisissakin. Jos vallitsevassa tilanteessa ja muutoksen toteuttamisessa on liikaa puutteita, on parempi pitää muutos pienenä ja paremmin hallittavana. Vastaavasti muutosprosessin taitava toteuttaminen ja vahva yhtenäinen tahtotila mahdollistaa suuremman muutoksen toteuttamisen ilman, että riskit kasvavat liian suureksi. Monikuntaliitoksen tunnuspiirteisiin voidaan katsoa kuuluvan viisi eri kokonaisuutta: 1. Monta yhdyskuntaa ja suureneva asukasmäärä 2. Monta aluetta ja pitenevät etäisyydet 3. Monta keskustaa ja laajeneva palveluverkosto 4. Monta organisaatioita ja supistuva luottamushenkilöhallinto 5. Monta toimintakulttuuria ja uudistuva henkilöstöhallinto Ensimmäinen kohta tarkoittaa, että monikuntaliitoksessa on mahdollisuus kasvattaa väkimäärää kerralla enemmän kuin liitoksella, jossa on mukana vain kaksi kuntaa. Monta aluetta ja pitenevät etäisyydet johtuvat siitä, että yhdistyneen kunnan maantieteellinen pinta-ala kasvaa usein huomattavasti, joten etäisyydet uuden kunnan keskustaan kasvavat. Tämä johtaa taas siihen, että kuntakeskusten muodostamasta verkosta tulee laajempi kuin kahden kunnan kuntafuusiossa. Monikuntaliitoksissa valtuutettujen määrä tulee myös putoamaan, jossakin tapauksissa jopa neljännekseen siitä, mitä se oli ennen liitosta. Monikuntaliitos vaikuttaa myös organisaatio-ja toimintakulttuuriin, koska ennen pienestä organisaatiosta muodostuukin jopa tuhannen ihmisen uusi organisaatio. 20

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV

.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV 16.8.2007/RLÖ/hul.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV Kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan lain 10 :n mukaisen selvityksen ja toimeenpanosuunnitelman keskeisten tietojen toimittaminen valtioneuvostolle

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

PORIN KUNTAJAKOSELVITYS

PORIN KUNTAJAKOSELVITYS Pomarkku Pori Ulvila Luvia Nakkila Kokemäki PORIN KUNTAJAKOSELVITYS Kuntauudistukseen liittyvä kuntalaistilaisuus Luvia 5.3.2015 Porin selvitysalueen kuntajakoselvityksen vaiheet vuosina 2013-2015 KUNTARAKENNELAKI

Lisätiedot

Talous- ja henkilöstötyöryhmä Johtopäätökset Kunnanhallitusten yhteiskokous 11.6.2014

Talous- ja henkilöstötyöryhmä Johtopäätökset Kunnanhallitusten yhteiskokous 11.6.2014 Talous- ja henkilöstötyöryhmä Johtopäätökset Kunnanhallitusten yhteiskokous 11.6.2014 Talouden haasteet eivät häviä ei ole kysymys suhdannetaantumasta KL 08/2014(12.6.2014): Odotettua heikompi taloustilanne

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Suonenjoki. Asukasluku 31.12.2009 7 611 92 626 248 182 5 351 427

Suonenjoki. Asukasluku 31.12.2009 7 611 92 626 248 182 5 351 427 Talouden tarkastelu Talouden tarkastelu on tehty Tilastokeskuksen talouden tunnuslukuaikasarjoja (vuodet 1998 2009) hyödyntäen sekä kaupunkien vuoden 2010 tilinpäätöstietojen pohjalta. Tuloslaskelmien

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat. 1.2. Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo. 1.3. Kuntajaon muutoksen toteutustapa

1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat. 1.2. Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo. 1.3. Kuntajaon muutoksen toteutustapa 1 KAUHAJOEN KAUPUNKI TEUVAN KUNTA YHDISTYMISSOPIMUS 1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat 1.1. Sopimuksen tarkoitus Tämä sopimus on liitteineen kuntajakolain (1698/2009) 8 :n tarkoittama yhdistymissopimus,

Lisätiedot

Ohjausryhmän tiedotustilaisuus 27.3.2015

Ohjausryhmän tiedotustilaisuus 27.3.2015 Ohjausryhmän tiedotustilaisuus 27.3.2015 Ohjausryhmä Laatija: Aleksi Saukkoriipi Prosessi Selvitys aloitettu lokakuussa Päättynyt maaliskuussa Seuraavaksi alkaa huomautusaika kuntalaisille 30 päivää (huhtikuussa)

Lisätiedot

Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009

Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009 Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009 Miksi päijäthämäläisten tulee olla innostuneita Uudesta Kunnasta? 1. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yleiset perusteet 2. Lisäperusteita kuntarajojen purkuun

Lisätiedot

Aura Pöytyä kuntaliitosselvitys

Aura Pöytyä kuntaliitosselvitys Aura Pöytyä kuntaliitosselvitys Suunnitelma selvityksen etemisestä Jarkko Majava 12.3.2012 4.4.2012 Page 1 Selvityksen lähtökohdat ja tavoitteet Lähtökohta: Aura ja Pöytyä ovat päättäneet kuntaliitoselvityksen

Lisätiedot

Onnistunut kuntarakennemuutos

Onnistunut kuntarakennemuutos Onnistunut kuntarakennemuutos Aija Tuimala, FCG Konsultointi 250814 Varkaus 8.9.2014 Page 1 8.9.2014 Page 2 Kuntajaon kehittämisen tavoitteet ja muuttamisen edellytykset Kuntarakennelaki 2 Kuntajaon kehittämisen

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.2014 Kuntatalo. Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta

RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.2014 Kuntatalo. Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.214 Kuntatalo Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta Ilari Soosalu Johtaja, Kuntatalousyksikkö Sisältö Talouden ohjaus

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous Jouko Luukkonen Selvitysryhmä 29.10.2013 Selvitysryhmä Aika Paikka Teema 4.9.2013 klo 11.30 Jyväskylän kaupungintalo 24.9.2013

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 Lehdistöinfo 1.4.2011 Elina Alajoki VUOSI 2010 Uuden organisaation ja toimintamallin vakiintuminen Käytäntöjen yhtenäistäminen Toimintaprosessien määrittely Palveluverkkomuutosten

Lisätiedot

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain

Lisätiedot

Suurten kaupunkien talousarviot 2008

Suurten kaupunkien talousarviot 2008 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS Tutkimuskatauksia 2007 11 HEIKKI HELIN Suurten kaupunkien talousarviot 2008 Verkossa ISSN 1796-7236 ISBN 978-952-223-039-3 Painettu ISSN 1455-7266 LISÄTIETOJA Heikki Helin

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 Organisoitumisen lähtökohdat Organisaation on vastattava n perussopimuksen ja perustamissuunnitelman tavoitteita

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT. väliraporttien kooste huhtikuu 2013

Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT. väliraporttien kooste huhtikuu 2013 Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT väliraporttien kooste huhtikuu 2013 Salpausselän kuntajakoselvitys Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti, Nastola Pinta-ala 2191 km2

Lisätiedot

Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta. Johtoryhmä 8.2.2010 Nastola

Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta. Johtoryhmä 8.2.2010 Nastola Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta Johtoryhmä 8.2.2010 Nastola Toteuttamistapa ja ajankohta Nykyiset kunnat lakkautetaan 31.12.2012 Uusi Kunta perustetaan 1.1.2013 Yhdistymissopimus voimassa 2015 loppuun

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

Talous- ja henkilöstötyöryhmä 13.5.2014

Talous- ja henkilöstötyöryhmä 13.5.2014 Talous- ja henkilöstötyöryhmä 13.5.2014 Talousvastaavien työ, tilannekatsaus Yhdistymisavustuksen käyttö Työryhmätyöskentely: hyödyt ja haitat + yhdistymisavustus + muut linjaukset Talousvastaavien työ

Lisätiedot

Kustannukset, ulkoinen

Kustannukset, ulkoinen Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 on tasapainoinen, mutta lisää säästöjä tarvitaan ja kaikki säästötoimenpiteet, joihin on ryhdytty, ovat välttämättömiä. Talousarvioehdotuksen

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014 Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Kestävää kasvua ja hyvinvointia Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostettiin erityisesti

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

KASTE maakunnan näkökulmasta Tarja Myllärinen Etelä-Karjalan alueellinen sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämispäivä 8.5.2008 Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri taustaa Huoli väestön ikääntymisen

Lisätiedot

Palvelutyöryhmien työn sisältö

Palvelutyöryhmien työn sisältö Palvelutyöryhmien työn sisältö 1. Nykytilakuvaus 2. Palvelujen tavoitteet ja organisointi uudessa kunnassa 3. Arvio uuden kunnan perustamisen vaikutuksista 4. Erityiskysymykset 5. Kunta- ja palveluyhteistyömahdollisuudet

Lisätiedot

Hattula - Hämeenlinna Janakkala

Hattula - Hämeenlinna Janakkala Hattula - Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden nykytilatarkastelua 5.2.2014 Riitta Ekuri 5.2.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA

VIESTINTÄSUUNNITELMA 1 (5) ETELÄ-KARJALAN KUNTARAKENNESELVITYS Kuntajohtajien työvaliokunta 17.12.2013 Ohjausryhmä 21.1.2014 Sisältö 1. TAUSTAA JA SELVITYKSEN ORGANISOINTI... 2 2. VIESTINNÄN TAVOITE JA VASTUUT... 2 Tavoite

Lisätiedot

Porin seudun kuntajako-selvitys

Porin seudun kuntajako-selvitys Porin seudun kuntajako-selvitys Pomarkku Alustavan suunnitelma yhdistymissopimusneuvotteluvaiheen prosessista, toteuttamisesta ja aikataulusta Pori Ulvila Luvia Nakkila Lavia 13.10.2014 Kehitysjohtaja

Lisätiedot

KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008. Toimitusjohtaja Risto Parjanne

KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008. Toimitusjohtaja Risto Parjanne KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008 Toimitusjohtaja Risto Parjanne Palveluista selviytyminen edellyttää kuntien aseman säilymistä vahvana (järjestämisvastuu) hyvää taloutta henkilöstön saatavuutta

Lisätiedot

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa

Lisätiedot

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu Salon kaupunki Organisaation uudistaminen johtava konsultti Jaakko Joensuu Taustaa Kevään 2013 aikana Salossa on valmisteltu selviytymissuunnitelmaa, jossa tavoitellaan 33 miljoonan euron muutosta kaupungin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä väestön

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 1 Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA..... 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 30 Asukasluku 31.12.2011 22020 4798 102308 15027 16369 60 Henkilökunnan

Lisätiedot

YHDISTYMISSOPIMUSLUONNOS. Punaisella asioita, jotka eivät lain mukaan välttämättä tarvitse olla sopimuksessa Sinisellä asioita joista sovittava

YHDISTYMISSOPIMUSLUONNOS. Punaisella asioita, jotka eivät lain mukaan välttämättä tarvitse olla sopimuksessa Sinisellä asioita joista sovittava YHDISTYMISSOPIMUSLUONNOS ASKOLA, LAPINJÄRVI, LOVIISA, MYRSKYLÄ, PORVOO JA SIPOO Punaisella asioita, jotka eivät lain mukaan välttämättä tarvitse olla sopimuksessa Sinisellä asioita joista sovittava 1.

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue BDO Audiator/Risto Hyvönen 7.12.2015 1(14) Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 1 1 57 320 30 Asukasluku

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten Ohje 1 (6) Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten perusteet Valtionosuusjärjestelmän muutos koskettaa ensimmäisen kerran kuntia vuoden 2015 talousarvioiden osalta.

Lisätiedot

Hattula Hämeenlinna Janakkala

Hattula Hämeenlinna Janakkala Hattula Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden tarkastelua Riitta Ekuri 24.4.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013 luvut tilinpäätösaikataulut

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Pohjatietoa kuntavaaleihin Kaikki yhteen ääneen. 28.10.2012 Använd din röst. Kuntien järjestämisvastuu Kunnilla on vastuu palvelujen järjestämisestä

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun selvitysryhmän 5. kokous

Jyväskylän kaupunkiseudun selvitysryhmän 5. kokous Jyväskylän kaupunkiseudun selvitysryhmän 5. kokous Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Kuntajakoselvittäjät Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012

TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012 TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012 TULOSLASKELMAN TARKASTELU 1/7 2011 2010 Toimintatuotot 4.543.224 3.933.772 TA-toteutuma 108,32 % 104,8 % Muutos edell.vuodesta / % 609.453 / 15,5 % 639.183 / 19,4 % Toimintatuotot

Lisätiedot

Kuntien yhdistyminen. Savonlinna- Kerimäki-Punkaharju

Kuntien yhdistyminen. Savonlinna- Kerimäki-Punkaharju Kuntien yhdistyminen Savonlinna- Kerimäki-Punkaharju Savonlinnan seudun kuntavisio Savonlinnan seudun kuntarakennevisio tulevaisuudessa on muodostaa vahva Saimaan saaristokaupunki, joka kokoaa saaristomaisen

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 1 Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue Asikkala Hartola Heinola Hämeenkoski Padasjoki Sysmä 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA...... 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 1 30 Asukasluku

Lisätiedot

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 UUSI JYVÄSKYLÄ 2009 ASUKKAITA 130 000 MAAPINTA-ALA 106 km2 1172 km2 UURAINEN LAUKAA HANKASALMI

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Kunnan talouden mallipohjainen suunnittelu Kuntien tilinpäätöskortti Valtiovarainministeriö/Kunta- ja aluehallinto-osasto,5.12.213 KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010 TILINPÄÄTÖS 2009 Helena Pitkänen 29.03.2010 2009 2008 Toimintatuotot 3.403.488 3.567.682 TA-toteutuma 102,95 % 113,5 % Toimintatuotot /asukas 1.188 1.240 Toim.tuotot % toimintakuluista 19,30 % 20,57 %

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA 1 2 Hallitusohjelman tarkoitus ja merkitys Pirkkalan pormestarimalliin kuuluu toimintatapa, jossa uusi pormestari ryhtyy heti valintansa jälkeen kokoamaan hallitusohjelmaa.

Lisätiedot

Hollolan kunta. Viestintäpolitiikka 2025

Hollolan kunta. Viestintäpolitiikka 2025 n kunta Viestintäpolitiikka 2025 Kunnanhallitus 25.6.2012 Viestinnän tavoitteet Viestinnän tavoitteena on omalta osaltaan tukea kuntastrategiassa 2025 määritellyn tahtotilamme saavuttamista ja arvojemme

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi Jyväskylän valtuuston seminaari

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

4.2.2015 KÖYLIÖ-SÄKYLÄ. 4.2.2015 Minna Ainasvuori / BDO Audiator Oy. Page 1

4.2.2015 KÖYLIÖ-SÄKYLÄ. 4.2.2015 Minna Ainasvuori / BDO Audiator Oy. Page 1 KÖYLIÖ-SÄKYLÄ 4.2.2015 Minna Ainasvuori / BDO Audiator Oy Page 1 1 ARVIO TALOUDEN MENNEESTÄ KEHITYKSESTÄ 2 TALOUSKEHITYS 2010-2013 - KÖYLIÖ Toimintakulut Toimintakulujen keskimääräinen kasvu: 1,7 %/vuosi

Lisätiedot

Valtuustojen yhteinen seminaari 11.1.2012. Yleisötilaisuudet 12.1.2012. Tervetuloa!

Valtuustojen yhteinen seminaari 11.1.2012. Yleisötilaisuudet 12.1.2012. Tervetuloa! Valtuustojen yhteinen seminaari 11.1.2012 Yleisötilaisuudet 12.1.2012 Tervetuloa! Yhdistymistä ohjaavat säännökset ja ohjeet Kuntajakolaki 2 Kuntajaon kehittämisen tavoitteet Kuntajaon kehittämisen tavoitteena

Lisätiedot

KUNTALIITOS. TALOUS/TASE JA TASEEN TUNNUSLUVUT Avaavan taseen muodostaminen

KUNTALIITOS. TALOUS/TASE JA TASEEN TUNNUSLUVUT Avaavan taseen muodostaminen KUNTALIITOS SAVONLINNA, PUUMALA, PUNKAHARJU JA KERIMÄKI TALOUS/TASE JA TASEEN TUNNUSLUVUT Avaavan taseen muodostaminen Toimintaa jatkavan kunnan avaavan taseen muodostamisessa noudatetaan pääsääntöisesti

Lisätiedot

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Esi- ja perusopetuksen kehittämisverkoston päätösseminaari katse kohti tulevaisuutta 11.5.2006 Tampere Veli-Matti Kanerva, kehityspäällikkö Kasvatus- ja

Lisätiedot

Investoinnit edelleen velaksi

Investoinnit edelleen velaksi HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2006 40 Heikki Helin Investoinnit edelleen velaksi Suurten kaupunkien talousarviot 2007 Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-819-8 LISÄTIETOJA

Lisätiedot

Tilinpäätös 2013. 31.3.2014 Minna Uschanoff

Tilinpäätös 2013. 31.3.2014 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2013 31.3.2014 Minna Uschanoff Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku kääntyi laskuun. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2013 lopussa 21 129 eli 43 asukasta vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Kuntaliiton ja Etelä-Savon maakuntaliiton ajankohtaisseminaari 7.5.2015 Mikkeli Kehittämispäällikkö Sari Korento Uusi kuntalaki (410/2015) Hyväksyttiin eduskunnassa

Lisätiedot

RÄÄKKYLÄN KUNNAN JA KITEEN KAUPUNGIN KUNTARAKENNELAIN 8 :n MUKAINEN YHDISTYMISSOPIMUS 16.3.2016

RÄÄKKYLÄN KUNNAN JA KITEEN KAUPUNGIN KUNTARAKENNELAIN 8 :n MUKAINEN YHDISTYMISSOPIMUS 16.3.2016 RÄÄKKYLÄN KUNNAN JA KITEEN KAUPUNGIN KUNTARAKENNELAIN 8 :n MUKAINEN YHDISTYMISSOPIMUS 16.3.2016 Sisällys 1 Sopimuksen tarkoitus... 3 1.1 Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo... 3 1.2 Yhdistymisen toteuttaminen

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013

Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013 Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013 Investointien rahoitus v. 2015-2025 Tulevien vuosien välttämättömien investointien aiheuttamaan rahankäyttöön voidaan varautua kassan riittävyyden osalta ottamalla

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Pekka Järvinen 2.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

Lehdistöinfo 4.11.2015 Antero Alenius Kunnanjohtaja

Lehdistöinfo 4.11.2015 Antero Alenius Kunnanjohtaja Lehdistöinfo 4.11.2015 Antero Alenius Kunnanjohtaja Kesäkuussa TA-kehys TP2014 taso 54,8 me Syyskuun lopussa esitykset ylittivät raamin 2 me. Menokasvu 3,7% Oltiin tasolla 56,8 me, alijäämää tulisi 4 me

Lisätiedot

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET Suunnittelun aikataulu Toimialat jättävät esityksensä kunnanhallitukselle 30.09.2014 mennessä. Sisäiset erät tulee

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Pyhäjoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 23.1.2014 Erityisen kuntajakoselvitysalueen kunnat Joensuu www.joensuu.fi

Lisätiedot

Palveluverkkotyö Jyväskylässä

Palveluverkkotyö Jyväskylässä Palveluverkkotyö Jyväskylässä Erityinen kuntajakoselvitys Selvitystyöryhmä 29.10.2013 Risto Kortelainen muutosjohtaja risto.kortelainen@jkl.fi 30.10.2013 1 Palveluverkkosuunnittelun lähtökohdat Kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Työnantaja: Miten toimia, että kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteet toteutuvat ja menettely on lakien ja sopimusten mukaista?

Työnantaja: Miten toimia, että kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteet toteutuvat ja menettely on lakien ja sopimusten mukaista? Henkilöstö: Mitä minulle tapahtuu? Työnantaja: Miten toimia, että kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteet toteutuvat ja menettely on lakien ja sopimusten mukaista? 1 2.12.2010 Keskeinen säännöstö

Lisätiedot

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta LIITEOSA (liite 16) Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta Selvitysalue, Keuruu, Multia ja Mänttä-Vilppula Lähde: Miettinen/FCG 5/2015 Lähtötiedot Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 109 31.3.2014 Asianro 337/02.02.01/2014 52 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Lisätiedot

Turun seudun kuntien taloudesta. Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo

Turun seudun kuntien taloudesta. Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo Turun seudun kuntien taloudesta Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo Tulorahoituksen riittävyys selvityksen lähtötilanteessa Tuloslaskelmien yhdistelmä* Koko maa

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD

6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD 6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD 1 9,6,2 6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQDVXNDVWD 675$7(*,$ 1RSHDVXXQQLWHOPDOOLQHQNDVYXXXGLVWXPLQHQMDNHKLW\VMRWND WRWHXWHWDDQLQQRYDWLLYLVHVWLYHUNRVWRLWXPLVHQDYXOOD 7$92,77((7 ƒ

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki 15.8.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki 15.8.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Siikajoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

Arto Koski 4.6.2014. Kuntaliitoksen yhteydet elinkeinoihin

Arto Koski 4.6.2014. Kuntaliitoksen yhteydet elinkeinoihin Kuntaliitoksen yhteydet elinkeinoihin Kuntaliitostutkimukset ja gradututkielmat aihealueittain vuosina 2000-2013 70 lkm 60 48 70 lkm 60 50 50 40 40 30 30 20 20 10 0 12 6 9 8 Henki- Demoklöstö ratia 4 8

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 26 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

Palvelutarpeen kasvu ja talouden tasapainottaminen tilaajien näkemyksiä tasapainon edellytyksistä

Palvelutarpeen kasvu ja talouden tasapainottaminen tilaajien näkemyksiä tasapainon edellytyksistä Palvelutarpeen kasvu ja talouden tasapainottaminen tilaajien näkemyksiä tasapainon edellytyksistä Tampereen kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Tampere-talo 4.5.2015 Kari Hakari johtaja tilaajaryhmä

Lisätiedot

Itä-Suomen huippukokous 30.8.2011. Virpi Kölhi

Itä-Suomen huippukokous 30.8.2011. Virpi Kölhi Itä-Suomen huippukokous 30.8.2011 Virpi Kölhi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote) järjestää jäsenkuntien puolesta erikoissairaanhoidon, kehitysvammaisten erityishuollon, perusterveydenhuollon

Lisätiedot

Vuodeosasto- ja päivystysinvestointi Armilan toimintojen siirtyminen keskussairaalan huomioitu. Hallitus 14.1.2015

Vuodeosasto- ja päivystysinvestointi Armilan toimintojen siirtyminen keskussairaalan huomioitu. Hallitus 14.1.2015 Vuodeosasto- ja päivystysinvestointi Armilan toimintojen siirtyminen keskussairaalan huomioitu Hallitus 14.1.2015 Yhteenveto Armilan ja keskussairaalan toiminnan yhdistäminen näyttää kannattavalta sekä

Lisätiedot

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA SWOT-ANALYYSI VAHVUUDET Sijainti ja yhteydet Viihtyisä asuin- ja elinympäristö Asumisen ja asuinympäristön monipuoliset vaihtoehdot Vahva kulttuuriperintö Nopea reagointi Päätöksentekokyky

Lisätiedot

Luumäen kunta Loppuraportti 2013

Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Tarkastuslautakunta 10.4.2014 BDO Audiator Oy JHTT, KHT Ulla-Maija Tuomela Hallinnon tarkastus Valtuuston ja hallituksen pöytäkirjat 2013 Tarkastuksessa on käyty läpi pöytäkirjat

Lisätiedot