Selvitys Jämijärven, Kankaanpään ja Parkanon kuntarakenteen muuttamisesta
|
|
- Jalmari Oksanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ohjausryhmä Väliraportti valtuustoille Selvitys Jämijärven, Kankaanpään ja Parkanon kuntarakenteen muuttamisesta Oy Audiapro Ab Aija Tuimala Toni Kirmula Atte Niittylä 1
2 Selvitys Jämijärven, Kankaanpään ja Parkanon kuntarakenteen muuttamisesta Sisällysluettelo 1.Taustaa hankkeelle Hankkeen toteutus Kuntien yhdistymisen tavoite ja visio Uuden kunnan perustaminen Miltä uusi kunta näyttää? Kuntatalouden kehitys Väestökehitys Liitoksen välittömät talousvaikutukset Palveluiden järjestäminen Kuntayhteistyö ja konsernit Kuntien konsernirakenteet Uuden kunnan henkilöstö ja organisointi Linjausten valmistelusta tässä liitosselvityksessä Valtuustoryhmien odotukset hankkeelle Uuden kunnan elinvoimaisuudesta Henkilöstötyöpajan ajatuksia valmisteluille Palvelut uudessa kunnassa Visio ja strategia tässä monikuntaliitoksessa Kuntaliitoksen hyödyt ja haitat Tässä selvityksessä esille nousseita hyötyjä Tässä selvityksessä esille nousseita haittoja Selvityksen eteneminen...23 Liite 1 Selvitys talouskehityksestä...23 Liite 2 Selvitystaulukko kuntien palveluista sosiaali- ja terveydenhuollossa...23 Liite 3 Erikoissairaanhoidon sopimusluonnos...23 Liite 4 Yhdistymissopimusluonnos
3 1.Taustaa hankkeelle Jämijärven tekemän aloitteen pohjalta Jämijärvi, Kankaanpää ja Parkano ovat päättäneet tehdä esiselvityksen monikuntaliitoksen mahdollisuuksista. Päällimmäisenä syynä aloitteelle oli talouden ja elinvoimaisuuden turvaaminen alueella. Tavoitevuodeksi rakennemuutokselle on neuvotteluissa asetettu vuosi Selvitys tukee kunnan päätöksentekoa rakenteellisten vaihtoehtojen osalta. Alla olevassa kuviossa on esitelty tarkemmin kuntaliitosprosessin muut vaiheet. Kuvio 1. Kuntaliitoksen vaiheet Jämijärvi, Kankaanpää ja Parkano selvittävät yhteisen monikuntaliitoksen mahdollisuuksia. Päätös tavoitevuonna 2013 toteutuvasta liitoksesta on tehtävä viimeistään maaliskuussa Hankkeen toteutus Selvitysvaihe päätettiin käynnistää kuntien yhtäpitävin valtuustopäätöksin kesäkuussa Kesäkuun valtuustot hyväksyivät lisäksi valmistelua ohjaamaan kuntajohtajien laatiman valmistelupaperin linjaukset. Selvityksen toteutusta on ohjannut kuntien luottamushenkilöistä koostuva ohjausryhmä ja työvaliokuntana ovat toimineet kuntajohtajat. Oy Audiapro Ab aloitti työnsä lokakuussa laatimalla kuntien talouden, väestön, eläköitymisen, työssäkäynnin ja palvelurakenteiden tilastoraportin. Oy Audiapro Ab:n puolesta hankkeessa ovat olleet mukana Aija Tuimala, Toni Kirmula ja Atte Niittylä. 3
4 Työn taustaksi joulukuussa järjestettiin haastattelut kaikille valtuustoryhmille. Haastatteluissa saatiin eri kuntien ja puolueiden näkemykset, odotukset ja reunaehdot liitoksen valmistelulle. Tässä vaiheessa kuultiin myös maakuntajohtajia, sairaanhoitopiirien johtajia sekä pelastuslaitoksen johtoa Pirkanmaalla. Kuntien johtoryhmät kokoontuivat tammikuussa miettimään liitosvalmistelun keskeisiä asioita, etuja ja haittoja. Tammikuussa jatkettiin myös uuden kunnan ideointia valtuustojen yhteisseminaarissa. Maaliskuussa palveluiden, henkilöstön ja elinvoimaisuuden kehittämisen ideointia jatkettiin työpajoissa. Tämä selvitysraporttiluonnos valmistuu valtuustojen arvioitavaksi huhtikuussa. Valtuustojen käsittelyissä esille tuotujen palautteiden pohjalta selvityksen loppuraportin ja sopimusluonnoksen valmistelua jatketaan siten, että työ on aikataulun mukaisesti valmis kesäkuussa. Selvityksen tilastot pohjautuvat tilastokeskuksen kuntien tiedonantajapalautteeseen ja ennusteisiin sekä kuntien erikseen toimittamiin materiaaleihin Kuntien yhdistymisen tavoite ja visio Monikuntaliitoksen tavoitteena on elinvoimainen kuntalaisia tulevaisuudessakin palveleva kokonaisuus. Tällainen strateginen kuntaliitos suuntaa tulevaisuuteen ja laajemmin kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseen. Liitos voidaan tehdä myös hyvässä taloustilanteessa, mikä onkin useasti helpompaa. Strategisen kuntaliitoksen ajatellaan tuovan hyötyä kaikille osapuolille ja laajemmin koko alueelle. Kuntien yhdistymisen tavoitteena on palveluiden turvaaminen uuden kunnan alueella myös tulevaisuudessa. Elinvoimaisuuden turvaaminen tarkasteltavan monikuntaliitoksen kohdalla näyttäytyy muun muassa seuraavien osa-alueiden kohdalla: 2. asteen koulutuksen turvaaminen alueella tulevaisuudessakin Elinkeinoelämän mahdollisuudet nykyisille ja tuleville yrityksille Kehittämisen panostusten kohdentuminen alueelle Suurempi kunta- suurempi painoarvo ja mahdollisuus vaikuttaa alueen asioihin Julkisten resurssien käyttö osaamisen jakaminen, erikoistuminen ja työvoiman saanti 4
5 Kuvio 2. Tavoitetilan määrittely uudelle kunnalle on tärkeää strategisessa liitoksessa. Kuntaliitoksen tarkasteluun löytyy monta eri lähestymistapaa ja tarkoitusta ja selvitykset voivat erota toisistaan paljonkin. Selvityksellä voidaan: Luoda strategiapohjaa ja yhteistä identiteettiä Sopia rakenteista ja palveluista Sopia johtamisesta, taloudesta, yhdistymisavustuksista Tärkeintä on selkeä yhteinen tavoite ja realistinen suunnitelma uudelle kunnalle Uuden kunnan perustaminen Suomi on jaettu kuntiin asukkaiden itsehallintoa ja yleistä hallintoa varten. Kuntajakolakia on muutettu vuonna 2007 alkaneen kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yhteydessä. Lakiuudistuksen tavoitteena on ollut edistää kuntien alueellista eheyttä sekä yhdyskuntarakenteen toimivuutta. Lain mukaan kunnan tulee muodostua työssäkäyntialueesta tai muusta sellaisesta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset palveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta. (Kuntajakolaki 1 ). Kuntajakolaki ohjaa myös kuntaliitosprosessia. Kuntajakolain 3 :n mukaan kuntien yhdistymisellä tarkoitetaan kuntajaon muuttamista, jossa: 1. Yksi tai useampi kunta lakkaa ja yhdistyy olemassa olevaan kuntaan 5
6 2. Kunnat lakkaavat ja ne yhdistetään perustamalla uusi kunta 3. Kunnan alue jaetaan kahden tai useamman kesken siten, että jaettava kunta lakkaa. Yhdistymisen tuloksena syntynyttä kuntaa kutsutaan laissa aina uudeksi kunnaksi. Kuntaliitosprosessin sisältöön ja etenemiseen ei voida antaa mitään yhtä oikeaa muottia, jolla kuntaliitokset aina tulisi tehdä. Karkean jaottelun mukaan kuntaliitosprosessi voidaan jakaa viiteen eri vaiheeseen: 1. tunnusteluvaihe 2. esiselvitysvaihe 3. selvitys- ja päätöksentekovaihe 4. valmisteluvaihe 5. toteuttamisvaihe Suomen nykyisessä Kuntajakolain neljännessä pykälässä on määritelty kuntajaon muuttamisen edellytykset. Sen mukaan kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos parantaa: kunnan toiminnallisia tai taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä tai muuten edistää kunnan toimintakykyä alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita alueen elinkeinon toimintamahdollisuuksia tai alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta Kuntajakolain mukaan kuntaliitos perustuu sopimukseen, joka on lain mukaan voimassa 3 vuotta. Kuntien palveluksessa olevalle henkilöstölle taataan palvelussuhdeturva viideksi vuodeksi liitoksen toteutumisajankohdasta alkaen. Kuntien yhdistyminen on aina strateginen valinta, jonka pyrkimyksenä tulee olla yksittäisen kunnan, seudun ja laajemmin myös alueen elinvoimaisuuden sekä toimintakyvyn turvaaminen. Lainsäädännöltä monikuntaliitos vastaa kahden kunnan liitosta. Sama lainsäädäntö ohjaa kumpaakin prosessia, mutta monikuntaliitos on hieman haastavampi toteuttaa useiden neuvottelukumppaneiden vuoksi. Monikuntaliitoksen yhtenä suurimpana etuna pidetään sitä, että se antaa mahdollisuuden tehdä suuri kertamuutos. Uuden kunnan asukasmäärä ja kunnan henkilöstömäärä lisääntyvät huomattavasti, kuntayhtymiä ja muita hallinnollisia kokonaisuuksia purkautuu ja muutoksista palveluiden järjestämis- ja tuottamistavoissa on helpommin toteutettavissa suuremman kunnan tarjoamilla joustomahdollisuuksilla. 2. Miltä uusi kunta näyttää? Selvityksen alussa vertailtiin monikuntaliitosselvitykseen osallistuvien kuntien taloustilanteita, ennusteita väestön sekä henkilöstötarpeen osalta. Vertailut tehtiin kunnittain ja ne on julkaistu marraskuussa Kuntien samankaltaisuus ja kehitysnäkymät oli osittain jopa hieman yllättävääkin. Tämän kappaleen taustatietona toimii marraskuussa julkistettu väliraportti kuntien taloudesta, palveluiden, toiminnasta ja väestöennusteista. Materiaali on saatavilla internetistä sivustolta. 6
7 2.1. Kuntatalouden kehitys Kuntatalouden osalta voidaan nähdä seuraavia merkkejä uuden kuntakokonaisuuden osalta. Verotettavan tulon maltillinen kasvu Positiivinen vuosikate ja alle valtakunnan keskitason oleva lainakanta Taseen alijäämäkehityksen taittuminen Taloudellisesti uuden kunnan perustamiselle on talouden näkökulmasta tasapainoiset lähtökohdat. Myös mahdollisuudet pärjäämiseen ovat hyvät, vaikka haasteitakin toki löytyy. Tällaisia haasteita ovat muun muassa 6,6 miljoonan euron laskennallinen tuloveronmenetys työikäisen väestön ennakoidun vähenemisen seurauksena ja 1,5 miljoonan euron laskennallinen menolisäys palvelutarpeen ennakoidun kasvun seurauksena. Näiden lukujen vertailupohjana on käytetty suoraan nykyisiä ja vuoden 2025 ennusteen tilastoja. Talous vuosina Kuvio & Taulukko 3. Kuntien tilinpäätösten, tulosennusteiden sekä taloussuunnitelmien mukainen talouskehitys kunnissa. 7
8 Jämijärven tulos painui miinukselle vuonna Muillakin tulos hieman heikkeni, mutta oli hyvä. Jämijärven vanhat ylijäämät riittivät kattamaan 2010 alijäämän taseessa on ylijäämä asukasta kohti laskettuna: Kankaanpää 155 Parkano 939 Jämijärvi 0 Yhteensä 399 Virkamiestyönä on kuntien taloudesta valmisteltu tilinpäätöstietojen 2010 perusteella kooste talouden kehityksestä (liitteenä) Sen mukaan kuntien taloustilanteet ovat hyvin lähellä toisiaan, joskin Parkanon oma pääoma on muita kuntia suurempi. Kankaanpäässä konserni on suurin ja aktiivisin. Verotuloja kunnista eniten kerää Parkano ja valtionosuuksia saa suhteessa eniten Jämijärvi. Vuosikate oli kaikilla kunnilla vuonna 2009 hyvällä tasolla, mutta vuonna 2010 erityisesti Jämijärven tilanne heikkeni selvästi. Investointitarve näyttäisi olevan taloussuunnitelmakaudella suurin Kankaanpäässä ja pienin Jämijärvellä Väestökehitys Väestökehityksen ja palvelutarpeen osalta voidaan alueella nähdä seuraavia haasteita: Laskeva asukasluku, Työikäisen väestön määrän dramaattinen lasku ja Kuntalaisten ja henkilöstön ikääntyminen. Kuvio 4 Uuden kunnan väestökehitys vuosina Asukkaiden osalta ennuste vuoteen 2025 mennessä tarkoittaa: asukasta vähemmän työikäistä kuntalaista vähemmän yli 64-vuotiasta kuntalaista lisää 8
9 Uuden kunnan haasteena onkin kasvava ja muuttuva palvelutarve kapenevalla tulopohjalla. Poliittinen jakauma vanhoissa kunnissa on hyvin samankaltainen, esimerkiksi suurimmat puolueet noudattavat liki samaa järjestystä joka kunnassa, joskin ryhmien suuruserot vaihtelevat. Kuntien toimintaympäristön muuttuminen yhä kompleksisemmaksi ja haasteellisemmaksi on lisännyt painetta kunnissa uudistaa toimintatapoja ja organisaatiota. Usein muutokset ovat yhä vaikeammin ennakoitavissa ja reagointiaika niihin on lyhentynyt. Globaalitalous, väestön ikääntyminen ja aluerakenteessa tapahtuvat muutokset pakottavat kuntia pohtimaan yhä tarkemmin tulevaisuuttaan. Toimintaympäristössä tapahtuvista muutoksista huolimatta kuntien tulee jatkossakin pystyä vastamaan kuntalaistensa tarpeisiin. Kuntalaiset tarvitsevat jatkossakin koulutusta, sosiaali- ja terveyspalveluja sekä kuntien ylläpitämää infrastruktuuria Liitoksen välittömät talousvaikutukset Kuntien yhdistymisiä pyritään kannustamaan valtion yhdistymisavustuksilla. Avustusta saavat ne muutoksessa mukana olleet kunnat, jotka ovat muutoksen jälkeen toiminnassa. Kuntajakolain avustussäännökset uudistettiin kokonaan kunta- ja palvelurakenneuudistuksen myötä. Uuden kuntajakolain mukaan yhdistymisavustuksia myönnetään kuntaliitoksiin, jotka toteutetaan vuosina Avustussumma maksetaan 3 vuotena, ensimmäisenä vuonna 40 % ja seuraavina vuosina 30 %. Mikäli Jämijärvi, Kankaanpää ja Parkano yhdistyvät, ne tulisivat saamaan yhdistymisavustusta alla olevan taulukon mukaisesti. Liitoksen ajankohta Perusosa Lisäosa Yhdistymisavustuksen määrä euroa Avustuksen maksatus Liitosvuonna 40 % vuonna 30 % vuonna 30 % Yhteensä Yhdistymisavustuksista eli porkkanarahoista päätetään usein kuntien yhdistymissopimuksissa. Alkuvuosina ne usein sijoitettiin investointeihin, mutta viime vuosina niiden pienentyessä kohteet ovat yleensä henkilöstön palkkojen harmonisointi, liitoskustannukset tai tietyt uuden kunnan kehittämishankkeet. Myös tässä liitoksessa on esitetty, että yhdistymisavustukset tulisi käyttää tietoliikenneyhteyksiin ja sähköisiin palveluihin, henkilöstön koulutukseen tai uuden kunnan kehittämisinvestointeihin. 9
10 Jos kuntajaon muutos vähentää valtionosuutta siitä, mitä kunnat erikseen ovat saaneet, suoritetaan toimintaa jatkavalle kunnalle lisäksi valtionosuuden vähenemisen korvausta kuntajaon muutoksen voimaantulovuotena ja sitä seuraavana neljänä vuotena. Tämän monikuntaliitoksen osalta tilanne on valtionosuuksien suhteen sellainen, että VM:n laskelman mukaan uusi kunta saisi valtionosuutta euroa enemmän kuin kunnat erikseen. Kuntaliitoksessa tehdään lisäksi paikallisesti päätöksiä, jotka vaikuttavat uuden kunnan talouteen. Maksujen, taksojen ja veroprosenttien yhtenäistämisestä syntyy erilaisia vaikutuksia uuden kunnan talouteen. 3. Palveluiden järjestäminen Lähtökohtanakuntien suunnitelmissa on, että asiakaspalvelu säilyy yhdistyvissä kunnissa pääosin nykyisellään. Keskushallinto sijoitetaan Kankaanpäähän. Osastojen ylin hallinto ja asiantuntijahenkilöstö sijoittuvat tasapuolisesti Kankaanpään ja Parkanon kaupungintaloille (nykytilojen optimaalinen käyttö). Jämijärvelle sijoitetaan palvelupiste. Sosiaalipalveluiden toimipiste tulee jatkossakin olemaan kaikissa kunnissa. Myös terveyskeskukset jatkavat asioinnin kannalta entisellään ja erityispalveluiden sijoittuminen harkitaan tapauskohtaisesti Kankaanpään ja Parkanon terveyskeskusten kesken. Erikoistumisen mahdollisuudet huomioidaan. Tällä hetkellä perusturvapalvelut on järjestetty maantieteellisesti keskitetysti jokaisessa tarkasteltavassa kunnassa. Terveyskeskukset, hammashoitopalvelut, päiväkodit ja ryhmäkodit sijaitsevat pääosin kunnan keskustan välittömässä läheisyydessä. Tämä käy ilmi seuraavasta karttakuvasta. Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä nykytilanteessa on kuvaus selvityksen liitteenä lähipalveluihin, seudullisiin ja alueellisiin palveluihin eriteltyinä. 10
11 Kuvio 5. Kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden asiointipisteet kartalla. Sivistystoimen palveluiden osalta tilanne on toinen. Perusopetuksen toimipaikat sijaitsevat maantieteellisesti hajallaan jokaisen kunnan alueella. Palvelut ovat toki keskittyneet kunnan keskustaan tältäkin osin ja etenkin opistot sekä toisen asteen koulutus sijaitsevat siellä. Karttakuvasta selviää palveluiden tuottamispaikat ja kuntien väliset maantieteelliset asetelmat. Kuvio 6. Kuntien sivistystoimen palvelupisteet kartalle merkittynä. Kankaanpään ja Jämijärven kouluverkot ovat selvästi tiheämmät kuin Parkanossa. 11
12 Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelut päivähoitoa lukuun ottamatta tuottaa Pohjois-Satakunnan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä (Posa) Honkajoen, Kankaanpään, Karvian, Jämijärven ja Siikaisten kunnille. Posa on tuottajaorganisaatio ja tilaajana toimii kuntien yhteinen tilaajalautakunta, joka on sijoitettu Kankaanpään organisaatioon. PoSan ottaminen omaksi toiminnaksi isäntäkuntamallilla on tullut selvityksen aikana selkeäksi tavoitteeksi uudelle kunnalle. Palveluita halutaan järjestää jatkossakin muille yhteistoiminta-alueen kunnille, kuten nykyisille PoSa kunnille ja Kihniölle. Erikoissairaanhoidon osalta Parkano on tällä hetkellä jäsen Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä (PSHP) ja Kankaanpää ja Jämijärvi kuuluvat Satakunnan Sairaanhoitoopiiriin. Kuntien valtuustojen päätösten mukaisesti uudella kunnalla olisi PSHP:ssä hallinnollinen jäsenyys ja palveluita ostettaisiin myös Satakunnan sairaanhoitopiiristä. Terveydenhuoltolain uudistuksessa lisävastuuta saaneet sairaanhoitopiirien ERVA alueet jakaantuvat myös siten, että Pirkanmaan osalta Vaasa ja Seinäjoki ovat läheisiä yhteistyö- ja kehittämiskumppaneita kun taasen Satakunnan sairaanhoitopiiri suuntaa yhteistyössä Turun suuntaan. Selvityksen aikana on käyty neuvotteluja valtuustojen tahdon mukaisesta palveluiden järjestämisestä ja luonnos esisopimuksesta on valmisteltu molempien asiointisuuntien varmistamiseksi. Sopimusluonnos on liitteenä. Tulevaisuudessa palveluiden järjestämisessä tulee korostumaan myös sähköisten palveluiden merkitys. Jo nykyisellään kunnilla on käytössä paljon tietohallinnon järjestelmiä, jotka palvelevat kuitenkin pääsääntöisesti hallintoa. Niiden nykytilasta on tehty selvitys, jonka mukaan yhtenäistämistarvetta on ainakin sosiaali- ja terveydenhuollon sekä hallinnon ohjelmistojen osalta. Erillinen selvitys kuntien tietojärjestelmistä on laadittu, mutta uuden kunnan tietohallintostrategian valmistelu alkaa liitospäätösten jälkeen. Palo- ja pelastustoimen osalta aluepelastuslaitokset ovat neuvotelleet eri vaihtoehdoista. Aluepelastuslaitokset ovat varautuneet järjestämään palvelut kuntien päätösten mukaisesti. 4. Kuntayhteistyö ja konsernit Kuntakonsernin osalta yhtiöiden omistus siirtyy uudelle kunnalle. Uusi kunta voi jatkossa miettiä parhaat tavat järjestää palvelunsa ja konsernirakenteessa. Uusi kunta kuuluisi esimerkiksi kahteen toisen asteen koulutuskuntayhtymään jäsenenä (Länsi Pirkanmaan koulutuskuntayhtymä ja Sataedu). Valmisteluvaiheessa esille on kuitenkin noussut selkeänä esille, että kuntien omistamat elinkeinoyhtiöt fuusioidaan yhdeksi kokonaisuudeksi. Ylintä poliittista valtaa omistaja- ja konserniohjuksessa käyttäisi kaupunginhallituksen alainen kehittämisjaosto. Kehittämisjaostonviranhaltijavalmistelusta vastaisi kehittämisyksikkö, jonka tehtävänä olisi myös laajemmin kaupunkikokonaisuuden kehittäminen (esim.markkinointi, vetovoima, elinkeinotoiminta, maankäyttö ja matkailu). Pohdittaviksi asioiksi jäävät jatkossa uuden kunnan konsernin osien ja omistusten mahdollinen arviointi. Esimerkiksi taloyhtiöiden fuusiot ja hoidon järjestäminen tai jätehuoltoyhtiökysymykset tulee ratkaista uuden kunnan näkökulmasta. 12
13 sote(pl päivähoito, esiopetus, ympäristö- ja työterveys) PoSa PoSa osajäsen PoSa PoSa Parkano itse Sasta mala Honkajoki Pomarkku Jämijärvi Kankaanpää Parkano Kihniö Ikaalinen Hämeenkyrö erikoissairaanhoito SatakunnanS SSHP PirkanmaanSHP HP 2. asteen koulutus LänsiPirkanmaan LPKKY LPKKY LPKKY LPKKY LPKKY koulutusky LPKKY 2. asteen koulutus Sataedu Sataedu Sataedu Sataedu Sataedu Ylöjärvi kansalaisopisto Petäjä Petäjä Ikaalisten kansalaisopisto Petäjä Petäjä Petäjä Musiikkiopisto (MO) Kankaanpään MO Kankaanpään MO Kankaanpään MO Kankaanpään MO YläSatak MO YläSatak MO YläSatak MO jätehuolto Pohjois- Satakunnan Jätteiden käsittely OY Pohjois- Satakunnan Jätteidenkäsittely Oy Pirkanmaan Jätehuolto Oy Pirk J Oy PirkJ Oy Pirk J Oy elinkeinopalvelut PSKK Oy PSatakunnan Kehittämiskeskus Oy Sähkö- ja kaukolämpö Leppäkosken Sähkö Oy PSatakunnan Kehittämiskeskus Oy, Kankaanpään Yrityspalvelu Oy Vatajankosken sähkö Oy Kehitys-PARKKI Oy Leppäkosken Sähkö Oy Kehitys PARKKI OY palo- ja pelastus Satapelastus Satapelastus Tampereen aluepelastuslaitos Kuvio 7. Esimerkinomaisesti monikuntaliitoskuntien yhteistyöjärjestelyjä eräiden palveluiden osalta Kuntien konsernirakenteet Parkanon konsernin osat Parkanon kaupunkikonserniin kuuluvat seuraavat tytäryhteisöt: Parkanon kaupungin Vuokratalot Oy (omistus 100 %) Parkanon Jäähalli Oy (52 %) Kenkätehtaan tontti Oy (90 %) Kehitys-Parkki Oy (75 %) Ki Oy Parkanon Paloasema (100 %) 13
14 Edellä olevien lisäksi Parkanon kaupunki on mukana seuraavissa kuntayhtymissä: Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (1,85 %) Pirkanmaan liitto (1,59 %) Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymä (21,65 %) Jämijärven konsernin osat 14
15 Kuvio 8. Kankaanpään konsernin osat kuvana Kuten aiemmasta taulukostakin kävi ilmi, ovat Kankaanpää ja Jämijärvi suuntautuneet monissa konsernin osissaan Satakuntaan ja Parkano Pirkanmaalle. Konsernirakenteet kunnissa ovat selkeät ja konsernit koostuvat lähinnä kuntayhtymistä ja liitoista ja asunto-osakeyhtiöistä. Kankaanpäässä on merkittävää lisäksi sähköosakeyhtiö
16 5. Uuden kunnan henkilöstö ja organisointi Kuntafuusiossa henkilöstön asema ja osallistuminen onnistuneen muutoksen toteutukseen nousee yhdeksi keskeisimmäksi tekijäksi, erityisesti siitä syystä, että kunnat ovat henkilöstövaltaisten palveluiden tuottajia. Lähtökohtana kuntaliitoksissa on nykylainsäädännön mukaan, että henkilöstöllä on 5 vuoden irtisanomissuoja kuntaliitoshetkestä. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen puitelaissa tarkoitetut uudelleenjärjestelyt tai kuntajaon muutokset johtavat henkilöstön työnantajan vaihtumiseen ja katsotaan liikkeen luovutukseksi. Liikkeen luovutuksessa henkilöstö siirtyy palvelussuhteen katkeamatta uuden työnantajan palvelukseen entisin ehdoin siten, että vanhan työnantajan tilalle tulee uusi työnantaja, jolle siirtyvät palvelussuhteisiin liittyvät velvollisuudet ja oikeudet. Lähtökohtaisesti tässäkin mahdollisessa monikuntaliitoksessa henkilöstö jatkaa entisissä tehtävissään ja entisissä toimipisteissään, ellei toiminnasta aiheudu perusteltua muutostarvetta uuden kunnan järjestelyiden osalta. Esimiesten ja asiantuntijoiden osalta suoritetaan sisäinen rekrytointi välittömästi valtuustojen päätösten jälkeen. Palkkojen harmonisointitarvetta selvitetään kuntien ja PoSan henkilöstön osalta. Kunnan näkökulmasta henkilöstö on tärkeä voimavara mutta myös suurin kustannuserä. Rakennemuutoksissa henkilöstövoimavaran hallinta edellyttääkin suunnitelmallisuutta. Henkilöstöä tulee eläköitymään kunnissa yhteensä yli 800 henkeä vuoteen 2025 mennessä, joten henkilöstön optimointi palvelutarpeiden mukaisesti vaatii suunnittelua. Uudessa kunnassa vuosittainen eläkkeelle siirtyvien määrä tulee olemaan keskimäärin 75 henkilöä vuodessa vuoteen 2025 mennessä. Henkilöstö kaipaa tukea ja motivointia muutoksen keskellä, jotta se pystyy hoitamaan tehtävänsä laadukkaasti. Uudelle organisaatiolle tulisikin luoda henkilöstöstrategia, joka antaisi myös suuntaa henkilöstön määrän ja osaamisen sopeuttamiseksi tulevaisuuden haasteita ajatellen. Monikuntaliitoksessa tulee varautua henkilöstön kouluttamiseen siirtymäkautena Koulutukseen panostamisen periaatteena tulee olemaan työntekijöiden osaamisen kehittäminen ja suuntaaminen. Uuden kunnan henkilöstön kouluttaminen aloitetaan nimeämisen jälkeen. 16
17 6. Linjausten valmistelusta tässä liitosselvityksessä Paikallisesti on käyty useita neuvotteluja ja ideointitilaisuuksia tämän monikuntaliitoksen keskeisistä tavoitteista ja toiminnan yhteisestä suunnasta. Tässä kappaleessa esitellään kootusti eri näkökulmia Valtuustoryhmien odotukset hankkeelle Kuntien valtuustoryhmiä haastateltiin joulukuussa 2011, jolloin kartoitettiin valtuustoryhmien odotuksia hankkeen valmistelulle. Monikuntaliitosselvityksen kunnat eivät tee tänä päivänä palveluiden osalta kattavaa yhteistyötä, mutta ovat silti toisilleen hyvinkin tuttuja. Marraskuinen väliraportti antoi valtuutetuille kaivattua lisätietoa oman ja naapurikuntien kehityksestä. Odotuksia yhteiseen valmisteluun sitoutumiseen esiintyi paljon. Mitään talouden loppukiriä yksittäisinä kuntina ei toivota vaan vastuullista yhteistä valmistelua. Kehittämissatsauksia toivotaan uusin palvelujen tuottamistapoihin kuten sähköisiin palveluihin ja nuorten jäämiseen paikkakunnalle. Uuden kunnan rakentamista toivotaan puhtaalta pöydältä ja paikkojen täyttämistä osaamisen perusteella. Palveluiden osalta lähipalvelut puhuttivat kaikkia: Parkanossa terveyspalvelut, muualla koulupalvelut tai muut palvelupisteet oman kunnan alueella. Erikoissairaanhoidon kehitys vie kohti yliopistosairaaloita ja siksi Tampereen suunta nähtiin hyvänä. Päätöksenteon osalta odotetaan tiivistä hyvää kokonaisuutta, jossa alueellisuus huomioidaan. Jo alusta alkaen avoimuus ja tiedottaminen sekä kuntalaisten osallistumismahdollisuudet yhteisiin asioihin haluttiin nostaa vahvasti esille. Uusi kunta olisi suurempi toimija, jonka tulisi kiinnittää huomioita maankäytön kehitykseen, toisen asteen koulutukseen ja työpaikkojen saamiseen alueelle. Lisäksi yhteisiä huolen kohteita olivat varuskunnan ja teollisuuden työpaikkojen säilyminen seudulla. Paineita selvityksen tekemisen ja kuntaliitoksen toteutumiseksi on kertynyt alueella. Olen jo skeptinen toteutumisesta, sillä useita liitoksia selvitetty ilman tulosta kertoi eräs haastateltu. 6.2 Uuden kunnan elinvoimaisuudesta Uuden kunnan vision keskeisin tekijä on elinvoimaisuus, joka ei lisäänny pelkästään rajoja poistamalla vaan edellyttää myös toimenpiteitä, joihin suuremmalla kunnalla on usein enemmän mahdollisuuksia ryhtyä. Elinvoimaisuuden vahvistamiseksi ja riittävän vahvan kunnan rakentamiseksi mukana olevien kuntien päättäjät ovat nähneet tarpeelliseksi ylittää myös maakuntarajan. 17
18 Mittakaavaedut tulevat automaattisesti, mutta ne pitää myös pystyä hyödyntämään. Näin asiaa pohdittiin kuntien ja paikallisten toimijoiden yhteisessä työpajassa Samaa teemaa ideoitiin myös valtuustojen yhteisseminaarissa Vetovoimaisuus kasvaa uudella kunnalla, mutta se edellyttää monipuolisia palveluita asukkaille ja yrityksille koko uuden kunnan alueella. Myös kunnan sisäinen julkinen liikenne tulee varmistaa jatkossa. Uudella kunnalla on logistisia etuja, jotka pitää myös pystyä hyödyntämään (valtatiet ja rautatie). Kunnan rakenne voisi olla jatkossa pikkukaupungit ja matkailukylä, jotka kukin voivat erikoistua kehittämisen kärkien mukaan. Kahden taajaman kehittäminen tulee miettiä harkiten jatkossa. Tietoliikenne olisi yhteinen keihäänkärki ja erityinen painotus kunnan kehittämisessä voisi olla etätyössä ja sähköisissä palveluissa. Tämä vaatisi toimivaa Seutuverkkoa. Yhteinen elinkeinotoimi voi hyödyttää jatkossa aluetta kuten yhteiset hankkeetkin. Nykyisten työpaikkojen säilyttäminen on ensiarvoisen tärkeää. Koulutuksen osalta paikalliset vahvuudet on nostettava esille vielä enemmän. Yhdistelmäopinnot, aikuiskoulutus ja yhteistyö yritysten kanssa mm. kesätyöpaikkojen osalta vievät kehitystä eteenpäin. Business center voisi tukea palveluillaan yrittäjiä ja tarjota tiloja vaikkapa rautatieaseman läheisyydessä. Toimialojen yhteiset osaamiskeskittymät olisi koottava yhteen (metalli, puu ja muovi). Asumisen osalta kaavoituksen tulisi olla ennakoivaa ja joustavaa. Asuminen sinällään koetaan alueella edullisena, turvallisena ja helppona. Ideana esitettiin esimerkiksi senioriasumisen alueet, joilla palvelut toimivat hyvin. Myös yleiseen viihtyvyyteen on kiinnitettävä huomioita keskustoissa. Maankäytön tulisi olla eheyttävää uuden kunnan alueella ja nojautua jo olemassa oleviin palvelurakenteisiin. Markkinointia ja viestintää tarvitaan jatkuvasti eri kohderyhmille sen lisäksi on itse uskottava uuteen kuntaan. Identiteettiä voi vahvistaa yhteisillä asioilla ja tapahtumilla, joista uusi esimerkki voisi olla Kankaanpää - Parkano maraton Henkilöstötyöpajan ajatuksia valmisteluille Henkilöstöasioiden työpajassa kuntien yhteistyötoimikuntien edustajat totesivat, että tärkeintä on jakaa tietoa henkilöstölle sekä suhtautua kaikkiin osallisiin tasapuolisesti. Odotuksia on myös saada ajoissa tietoa esimiesvastuista ja rakenteista. Myös uudet yhteiset pelisäännöt ja toimintatavat tulisi luoda viimeistään heti mahdollisen liitospäätöksen jälkeen. Uuden kunnan työnantajakuvan vahvistaminen olisi tärkeää, jotta jatkossa rekrytointimahdollisuudet kehittyisivät suotuisasti. Kehittymis- ja koulutusmahdollisuudet työssä ovat monelle tärkeitä asioita. Myös uuden sukupolven näkökulmasta huomioitavia asioita olisivat Mahdollisuudet työnkiertoon. Joustavat toimintatavat Myönteinen suhtautuminen koulutukseen (myös omaehtoiseen koulutukseen) Työkuorman sopivuus Hyvät esimiehet ja esimiestaidot Hyvät etenemismahdollisuudet 18
19 Työsuhde-edut tulisi myös olla kirjattuna ja kilpailukykyiset. Raha ei ole ainoa palkitsemisen keino, mutta tuloksellisuuden palkitsemisperiaatteet olisi hyvä luoda. Myös muut kuten hyvät ideat/käytännöt työpaikoilla voisi huomioida. Jaksamisen kannalta keskeisintä on kuitenkin hyvä johtaminen ja sitä kautta hyvä ilmapiiri Palvelut uudessa kunnassa Palveluita koskevassa työpajassa keskeisimmäksi asiaksi kuntien johtavat viranhaltijat nostivat uuden kunnan organisoitumisen palvelutuotannon ja sitä ohjaavan keskushallinnon osalta. Erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden uudelleenjärjestelyt mietityttävät monia. Myös johtamisjärjestelmä ja sen sijainti, tilaaja-tuottaja malli monine sovelluksineen sekä lähipalveluiden saatavuus herättää kysymyksiä uuden kunnan palveluita mietittäessä. Työpajassa esitettiin myös, että kolmen kunnan palvelutuotannon yhdistämisen yhteydessä olisi hyvä, jos toimintaohjeet yhtenäistettäisiin, hankintatoimet keskitettäisiin ja tietyt palvelutasot määriteltäisiin. Tärkeimmiksi päätöksentekoa vaativiksi asioiksi viranhaltijat nostivat: Elinkeinoelämän kehittämisstrategia (organisointi ja yhteistyö) Uuden kunnan organisaatiorakenteen määritteleminen Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen Lähipalveluverkon määrittäminen 6.5. Visio ja strategia tässä monikuntaliitoksessa Varsinainen uuden kunnan strategian on tarpeen valmistella laajalla rintamalla yhdistymishallituksen alaisuudessa. Tässä hieman taustaa visiolle ja sille mitä kuntaliitoksella tavoitellaan edellisten valmistelujen ja selvitystyön aikana esille nousseiden ajatusten pohjalta. Visio on tapa saada muutosta aikaan on usein haasteellinen mutta saavutettava Strategia tarkentaa miten visio saavutetaan: voi sisältää arvot, strategiset päämäärät ja kriittiset menestystekijät sekä tavoitteet vision saavuttamiseksi Toteutuu ohjelmoinnilla Aikataulut Vastuut Mittarit Seuranta ja arviointi 19
20 Kuntaliitoksessa yhteinen visio määrittelee mitä uudella kunnalla tavoitellaan. Vision toteuttamiseksi rakennetaan kuntaliitossopimus ja siihen suunnitelmia tulevista tarkennuksista tai toimenpiteiden aikatauluista. Tämän kuntaliitosselvityksen keskeisin tavoite on turvata alueen elinvoimaisuus ja säilyttää palvelut alueella. Valmistelun aikana on lisäksi nostettu keskeisinä vision näkökulmina: Asiakaslähtöisyys toimintatapana, ei erillinen asia vaan jatkuvaa vuorovaikutusta Uuden teknologian hyödyntäminen Toimivat peruspalvelut lähellä kuntalaisia Nuorten työllistäminen alueella Onnellinen vanhuus uudessa kunnassa Elämisen helppous Keskeisiä voimavaroja elinvoimaisuuden rakentamiseksi: Jämijärvi, liikenneyhteydet, kulttuuri, Niinisalo 7. Kuntaliitoksen hyödyt ja haitat Monikuntaliitoksen erityispiirteiden tarkastelussa korostuu liitosten mahdollisuuksien ja liitosten uhkatekijöiden analysointi. Se, milloin monikuntaliitoksen mukana tuomat muutokset ovat liian suuria, sopivia tai liian pieniä, riippuu aina täysin vallitsevasta tilanteesta ja muutoksen toteuttamistavasta. Yksi suuri kertamuutos voi monesti olla parempi, tehokkaampi ja jopa helpompi vaihtoehto kuin vuosia kestävä jatkuva muutosprosessi, joka saa usein aikaan muutosväsymystä niin muutosjohtajissa, organisaation henkilöstössä kuin kuntalaisissakin. Jos vallitsevassa tilanteessa ja muutoksen toteuttamisessa on liikaa puutteita, on parempi pitää muutos pienenä ja paremmin hallittavana. Vastaavasti muutosprosessin taitava toteuttaminen ja vahva yhtenäinen tahtotila mahdollistaa suuremman muutoksen toteuttamisen ilman, että riskit kasvavat liian suureksi. Monikuntaliitoksen tunnuspiirteisiin voidaan katsoa kuuluvan viisi eri kokonaisuutta: 1. Monta yhdyskuntaa ja suureneva asukasmäärä 2. Monta aluetta ja pitenevät etäisyydet 3. Monta keskustaa ja laajeneva palveluverkosto 4. Monta organisaatioita ja supistuva luottamushenkilöhallinto 5. Monta toimintakulttuuria ja uudistuva henkilöstöhallinto Ensimmäinen kohta tarkoittaa, että monikuntaliitoksessa on mahdollisuus kasvattaa väkimäärää kerralla enemmän kuin liitoksella, jossa on mukana vain kaksi kuntaa. Monta aluetta ja pitenevät etäisyydet johtuvat siitä, että yhdistyneen kunnan maantieteellinen pinta-ala kasvaa usein huomattavasti, joten etäisyydet uuden kunnan keskustaan kasvavat. Tämä johtaa taas siihen, että kuntakeskusten muodostamasta verkosta tulee laajempi kuin kahden kunnan kuntafuusiossa. Monikuntaliitoksissa valtuutettujen määrä tulee myös putoamaan, jossakin tapauksissa jopa neljännekseen siitä, mitä se oli ennen liitosta. Monikuntaliitos vaikuttaa myös organisaatio-ja toimintakulttuuriin, koska ennen pienestä organisaatiosta muodostuukin jopa tuhannen ihmisen uusi organisaatio. 20
Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös
Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina
LisätiedotForssan kaupungin vuoden 2018 tilinpäätös. Mediatiedote
Forssan kaupungin vuoden 2018 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2019 Vuoden 2018 tilinpäätös Plussat: Hyvät palvelut säilyivät Talousarviossa pysyttiin, hyvää työtä toimialoilla Menojen kasvu alle
LisätiedotKuntarakenneselvityksistä
Kuntarakenneselvityksistä Aija Tuimala, Johtaja, FCG Konsultointi 4.12.2013 Page 1 NEUVOTTELUT HALUKKAIDEN KANSSA VARSINAISESTA SOPIMUKSESTA 4.12.2013 Page 2 Usein selvityksissä tarkasteltuja näkökulmia
LisätiedotKankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri
Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2017 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät Luettelot
LisätiedotForssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote
Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös Mediatiedote 6. huhtikuuta 2017 Vuoden 2016 tilinpäätös ennustettua parempi ja mahdollistaa jonkin verran myös varautumista tulevaan Tilinpäätös on 0,2 miljoonaa
LisätiedotMikkelin kaupungin tilinpäätös Kaupunginhallitus
1 Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2018 Kaupunginhallitus 1.4.2019 2 Merkittävimmät huomiot toteumasta Tilikauden 2018 alijäämä oli 13,3 miljoonaa euroa. Talouden tulos heikkeni 17,2 miljoonaa euroa. Talousarviota
LisätiedotKankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri
Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2016 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät
LisätiedotKuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014
Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat
LisätiedotMikkelin kaupungin tilinpäätös 2018
1 Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2018 Kaupunginhallitus 1.4.2019 Kaupunginvaltuusto 17.6.2019 Merkittävimmät huomiot toteumasta Tilikauden 2018 alijäämä oli 13,3 miljoonaa euroa. Talouden tulos heikkeni
LisätiedotTILINPÄÄTÖS Kaupunginhallitus
TILINPÄÄTÖS 2012 Kaupunginhallitus 27.3.2012 TILINPÄÄTÖS 2012 Koko kaupunki TP 2011 TP 2012 Muutos % Toimintatuotot 59 702 062 65 402 858 5 700 796 9,55 Toimintakulut 347 846 795 374 691 312 26 844 517
LisätiedotKuntarakenneuudistuksen tavoitteet ja tilannekatsaus
Kuntarakenneuudistuksen tavoitteet ja tilannekatsaus Seutufoorumi 8.10.213 Aija Tuimala Johtaja FCG Konsultointi 8.10.2013 Page 1 8.10.2013 Page 2 Tavoitteena vahvat peruskunnat Paras -hankkeen alusta
LisätiedotTilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen
Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste
LisätiedotTilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala
Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen
LisätiedotASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014
ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri
Lisätiedot.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV
16.8.2007/RLÖ/hul.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV Kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan lain 10 :n mukaisen selvityksen ja toimeenpanosuunnitelman keskeisten tietojen toimittaminen valtioneuvostolle
LisätiedotNilakan talouslukuja. Talousryhmä Ohjausryhmä päivitys
Nilakan talouslukuja Talousryhmä 25.9.214 Ohjausryhmä 2.1.214 28.9.214 päivitys Vuosikate /as tp 213 35 3 25 2 15 1 5 Vuosikate /as 171 37 238 83 222 414855 79,3% poistoista 14837 138,% poistoista 397886
LisätiedotPORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS
Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014
LisätiedotKankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri
Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2015 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät
LisätiedotSiilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015
Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen
LisätiedotForssan kaupungin tilinpäätös 2013
Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen
LisätiedotForssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös
Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.
LisätiedotKOTKA-KONSERNI TILINPÄÄTÖS 2017
ESITYKSEN SISÄLTÖ Kotka-konsernin suunta on oikea s.3 Mitä kriisikuntakriteereillä tarkoitetaan? s.4 Kaupungin liikkumavara ja tasapaino s.5-6 Kaupunki tunnuslukujen näkökulmasta s.7-9 Konsernissa laaja-alaista
LisätiedotKuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit
Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit 19.5.2016 Heikki Miettinen Rakenne A. A. Nykyiset kriisikuntamenettelyn tunnusluvut B. Uuden Kuntalain mukaiset tunnusluvut B. - arviointimenettelyt
LisätiedotYhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta
Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v. 2009 Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta 12.4.2010 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v. 2009 - vertailua edelliseen vuoteen Lähde: Kyselyt kuntien
LisätiedotVUODEN 2017 TILINPÄÄTÖKSEN TUNNUSLUKUVERTAILU
Keskus 2 743 292 Faksi 2 743 2935 www.bdo.fi BDO Audiator Oy Vattuniemenranta 2 21 Helsinki VUODEN TILINPÄÄTÖKSEN TUNNUSLUKUVERTAILU Edellisvuosien tapaan olen laatinut tarkastuspiiriini kuuluvien kuntien
LisätiedotLavia Pori erityinen kuntajakoselvitys. Kuntajakoselvittäjä Arto Saarinen
Lavia Pori erityinen kuntajakoselvitys Kuntajakoselvittäjä Arto Saarinen 28.2.2014 Tehtävä Selvittäjän on suoritettava kuntarakennelain 16a :ssä tarkoitettu erityinen kuntajakoselvitys Erityinen kuntajakoselvitys
Lisätiedot31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014
31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken
LisätiedotNurmeksen vuosi 2016 toteutui talousarviota paremmin
1 (5) Nurmeksen vuosi 2016 toteutui talousarviota paremmin Nurmeksen kaupungin tilinpäätös oli talousarviota vahvempi vuonna 2016. Kaupungin tilikauden tulos oli 532 064 euroa ja ylijäämä esitettävien
LisätiedotKaupunkikonsernin talous. Aaro Honkola
Kaupunkikonsernin talous Aaro Honkola Kaupunkikonsernin talous Yleisohje kunnan ja kuntayhtymän konsernitilinpäätöksen laatimisesta Tavoitteena antaa oikea ja riittävä kuva kuntakonsernin muodostamasta
LisätiedotVeroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:
Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0
LisätiedotSiilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014
Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen
LisätiedotTalous- ja henkilöstötyöryhmä Johtopäätökset Kunnanhallitusten yhteiskokous 11.6.2014
Talous- ja henkilöstötyöryhmä Johtopäätökset Kunnanhallitusten yhteiskokous 11.6.2014 Talouden haasteet eivät häviä ei ole kysymys suhdannetaantumasta KL 08/2014(12.6.2014): Odotettua heikompi taloustilanne
LisätiedotYhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012
Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä 2011 Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v. 2011 - vertailua edelliseen vuoteen Lähde: Kyselyt kuntien
LisätiedotTilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen
Tilinpäätös 2015 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen TILINPÄÄTÖS 2015 Koko kaupunki TP 2014 TP 2015 Muutos % Toimintatuotot 68 664 727 62 560 049-6 104 678-8,9 Toimintakulut -399 456 971-406 350 041-6 893 069
LisätiedotValtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit
Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä
LisätiedotKuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017
Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin
LisätiedotPieksämäen kaupungin Strategia 2020
Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,
LisätiedotNurmes pääsi vuonna 2018 hyvään tulokseen kaupungin vahvalla toiminnalla
Nurmes pääsi vuonna 2018 hyvään tulokseen kaupungin vahvalla toiminnalla Nurmeksen kaupungille vuosi 2018 vahvan perustoiminnan ansiosta hieman odotuksia parempi. Nurmeksen kaupungin tilinpäätös oli talousarviota
Lisätiedotkustannukset nousivat euroa.
1 (5) Nurmeksen tulot kasvoivat menoja enemmän Nurmeksen kaupungin tulot kasvoivat vuonna 2015 menoja enemmän. Kaupungin tilikauden tulos oli 460 816 euroa ja ylijäämä esitettävien tilinpäätössiirtojen
LisätiedotSonkajärven kunnan tilinpäätös 2016
Kunnanhallitus 67 27.03.2017 Tarkastuslautakunta 31 12.05.2017 Valtuusto 14 22.05.2017 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2016 Kunnanhallitus 27.03.2017 67 40/02.02.02/2017 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös
LisätiedotPORIN KUNTAJAKOSELVITYS
Pomarkku Pori Ulvila Luvia Nakkila Kokemäki PORIN KUNTAJAKOSELVITYS Kuntauudistukseen liittyvä kuntalaistilaisuus Luvia 5.3.2015 Porin selvitysalueen kuntajakoselvityksen vaiheet vuosina 2013-2015 KUNTARAKENNELAKI
LisätiedotJyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan
Kuntajakoselvityksen tavoitteet ja tilannekatsaus 24.9.2007 Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan valtuustot Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys
LisätiedotMikkelin kaupungin tilinpäätös 2017
Saimaan rannalla. Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2017 Kaupunginhallitus 26.3.2018 Kaupunginvaltuusto 11.6.2018 Keskeiset tapahtumat vuonna 2017 Uusi luottamushenkilöorganisaatio ja palvelualueorganisaatiomalli
LisätiedotPorin seudun kuntarakenneselvitys
Porin seudun kuntarakenneselvitys Poliittisen ohjausryhmän kokous 25.9.2013 Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen FCG Konsultointi Oy 26.9.2013 Page 1 Merikarvia Siikainen Pomarkku Pori Lavia Ulvila Luvia Nakkila
LisätiedotHämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä
Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen
LisätiedotSonkajärven kunnan tilinpäätös 2015
Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös
LisätiedotEtelä-Karjalan kuntarakenneselvitys
Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys Ohjausryhmä 170914 1 2 Kuntainfoista Osallistujia yhteensä noin 370 henkilöä vajaa puolet valtuutettuja Imatralla muita enemmän viranhaltijoita 20 henkilön lukioluokka
LisätiedotSiun sote tehdään NYT. Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä
Siun sote tehdään NYT Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Sote-uudistus Pohjois-Karjalassa Siun sote yhdistää Pohjois-Karjalan kaikkien 14 kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut sekä
LisätiedotTilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen
Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627
LisätiedotAjankohtaiskatsaus. Kuntavaaliehdokkaiden perehdytysilta Kunnanjohtaja Matti Raatikainen
Ajankohtaiskatsaus Kuntavaaliehdokkaiden perehdytysilta 14.3.2017 Kunnanjohtaja Matti Raatikainen Ohjelma 18.00 Kunnanjohtaja Matti Raatikainen / Tilaisuuden avaus ja yleiskatsaus kunnan talouteen ja toimintaan
LisätiedotNASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta
TILINPÄÄTÖS 2015 Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta 14.3.2016 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2015 VÄESTÖ ASUKASLUKU ennakkotieto 14 829-76 (2014) NASTOLASSA ASUVA TYÖVOIMA 7 187-52 (2014) TYÖLLISYYS TYÖTTÖMYYSASTE keskiarvo
LisätiedotTalousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus
Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006
LisätiedotSiun sote tehdään NYT
Siun sote tehdään NYT Ilkka Pirskanen 25.10.2016 Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Sote-uudistus Pohjois-Karjalassa Siun sote yhdistää Pohjois-Karjalan kaikkien 14 kunnan sosiaali-
LisätiedotPohjois- Savon kun/en /linpäätökset v Lähde: Kysely Pohjois- Savon kunnilta, huh9kuu 2017
Pohjois- Savon kun/en /linpäätökset v. 2016 Lähde: Kysely Pohjois- Savon kunnilta, huh9kuu 2017 Maakunnan - toimintatuotot 376,3 milj., kasvoivat 1,1 % edellisvuodesta - verotulot 883,5 milj. euroa, vähenivät
LisätiedotASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2016
ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2016 Kunnan tilikauden tuloksen muodostuminen Vuoden 2016 talousarvion kehyksenä ollut 2015 talousarvio ja oletukset heikosta talouskehityksestä. Tilikauden aikana näkymä taloudesta
LisätiedotNilakan kuntien talous tp 2013
Huom! Tarkistamaton raakaversio, ei julkaisukelpoinen Nilakan kuntien talous tp 2013 Keitele Keiteleen taseessa on kertynyttä alijäämää vähän, ainoastaan 9 /asukas. Sen veroprosentti 19,5% on selvityskuntien
LisätiedotOhjausryhmän tiedotustilaisuus 27.3.2015
Ohjausryhmän tiedotustilaisuus 27.3.2015 Ohjausryhmä Laatija: Aleksi Saukkoriipi Prosessi Selvitys aloitettu lokakuussa Päättynyt maaliskuussa Seuraavaksi alkaa huomautusaika kuntalaisille 30 päivää (huhtikuussa)
LisätiedotVuosikate Poistot käyttöomaisuudesta
TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT 2018 2017 2016 2015 2014 1 000 1 000 1 000 1 000 1 000 Toimintatuotot 8 062 8 451 7 781 7 800 7 318 Valmistus omaan käyttöön 60 56 47 67 96 Toimintakulut -53 586-51 555-51
LisätiedotTilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH
Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan
LisätiedotKuntalaki ja kunnan talous
Kaupungin talous Kuntalaki ja kunnan talous Kuntalain 65 Valtuuston on hyväksyttävä kunnalle talousarvio ja taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi Talousarviossa hyväksytään toiminnalliset
LisätiedotKUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.
KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5
LisätiedotKuntajaon muuttaminen oikeudellisesti ja prosessina
Kuntajaon muuttaminen oikeudellisesti ja prosessina Matti Muukkonen HTL, YTM, kunnanjohtaja 14.12.2012 Kuntajaon oikeudellinen perusta Suomen perustuslaki (731/1999) 121.1 : Suomi jakautuu kuntiin, joiden
LisätiedotKuntien taloustietoja Lähde: Kuntaliitto 2017, Kuntien tunnuslukutiedosto Kuntien palvelutuotannon kustannuksia
Kuntien taloustietoja 2016 Lähde: Kuntaliitto 2017, Kuntien tunnuslukutiedosto 2005-2016 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2005-2016 2 Kuntien tuloslaskelma vuonna 2016, /asukas Kemi 20001-50000 as.
LisätiedotAura Pöytyä kuntaliitosselvitys
Aura Pöytyä kuntaliitosselvitys Suunnitelma selvityksen etemisestä Jarkko Majava 12.3.2012 4.4.2012 Page 1 Selvityksen lähtökohdat ja tavoitteet Lähtökohta: Aura ja Pöytyä ovat päättäneet kuntaliitoselvityksen
Lisätiedot3. Kuntatalous Harjavalta 79 Luvia vuosikate v.2011 (1 000 euroa) ,00-327, vuosikate v.2010 (1 000 euroa) 4 915,00 874,00 3.
3. Kuntatalous Harjavalta 79 Luvia 442 3.1 vuosikate v.2011 (1 000 euroa) -1 811,00-327,00 3.2 vuosikate v.2010 (1 000 euroa) 4 915,00 874,00 3.3 vuosikate % v.2011-4,5-1,9 3.4 vuosikate % v.2010 10,9
LisätiedotKH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus
Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain
LisätiedotTALOUSTILANNE Eeva Suomalainen Talousjohtaja
TALOUSTILANNE 2017-2018 Eeva Suomalainen Talousjohtaja Kajaani on Kainuun maakuntakeskus, jonka aseman arvioidaan vahvistuvan maakuntauudistuksen myötä. Kainuun ja Kajaanin haasteena tulevaisuudessa on
LisätiedotKeski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2017
6.6.2018 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2017 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2017, % (suluissa muutos henkilömääränä) -0,1 % (-165) -0,2 % (-5) -0,7 %
LisätiedotKeski-Satakunnan kuntajakoselvitys työryhmien toimeksianto
1 Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys työryhmien toimeksianto Valmistelutyöryhmät ja ryhmien puheenjohtajat KANSALAISVAIKUTTAMINEN JA DEMOKRATIA TOIMINTAKYKY JA SOSIAALINEN TURVALLISUUS VARHAISKASVATUS,
Lisätiedot5.5 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut
5.5 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut 1000 1000 Toimintatuotot 81 901 80 382 Toimintakulut -234 338-223 246 Osuus osakkuusyht. voitosta (tappiosta) 33 7 Toimintakate -152 403-142 858 Verotulot 124
LisätiedotKaupunginhallituksen arvio tavoitteiden ja strategian toteutumisesta 2016
Kaupunginhallitus 233 08.05.2017 Kaupunginhallituksen arvio tavoitteiden ja strategian toteutumisesta 2016 2763/00.01.02/2017 KHALL 08.05.2017 233 Yleistä Vuonna 2016 Uudenkaupungin yrityssektorin positiivinen
LisätiedotTIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI
1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 1..4.2019 Päiväys: 1.4.2019 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6167 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi
LisätiedotSuurten kaupunkien talousarviot 2008
HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS Tutkimuskatauksia 2007 11 HEIKKI HELIN Suurten kaupunkien talousarviot 2008 Verkossa ISSN 1796-7236 ISBN 978-952-223-039-3 Painettu ISSN 1455-7266 LISÄTIETOJA Heikki Helin
LisätiedotSuunnittelukehysten perusteet
Kaupunginhallitus 344 19.06.2017 Vuoden 2018 talousarvion ja vuosien 2018-2020 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2875/02.02.00/2017 KHALL 19.06.2017 344 Talouden tasapaino
Lisätiedot1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat. 1.2. Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo. 1.3. Kuntajaon muutoksen toteutustapa
1 KAUHAJOEN KAUPUNKI TEUVAN KUNTA YHDISTYMISSOPIMUS 1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat 1.1. Sopimuksen tarkoitus Tämä sopimus on liitteineen kuntajakolain (1698/2009) 8 :n tarkoittama yhdistymissopimus,
LisätiedotJyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous
Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous Jouko Luukkonen Selvitysryhmä 29.10.2013 Selvitysryhmä Aika Paikka Teema 4.9.2013 klo 11.30 Jyväskylän kaupungintalo 24.9.2013
LisätiedotSuonenjoki. Asukasluku 31.12.2009 7 611 92 626 248 182 5 351 427
Talouden tarkastelu Talouden tarkastelu on tehty Tilastokeskuksen talouden tunnuslukuaikasarjoja (vuodet 1998 2009) hyödyntäen sekä kaupunkien vuoden 2010 tilinpäätöstietojen pohjalta. Tuloslaskelmien
LisätiedotLapin liitto Kuntakohtainen katsaus talousarvioihin. Henkilöstömenojen osalta huomioitava lomituspalvelujen hoito:
Lapin liitto 3.3.2010 Lapin kuntien talousarviot vuodelle 2010 Vertailutiedot: kuntien antamat ennakkotiedot vuoden 2009 tilinpäätöksistä ja Tilastokeskus Henkilöstömenojen osalta huomioitava lomituspalvelujen
LisätiedotMikkelin kaupungin sekä Ristiinan ja Suomenniemen kuntien yhdistymissopimusluonnos. Alustava sopimusluonnos uuden kunnan perustamisesta Versio 1
Mikkelin kaupungin sekä Ristiinan ja Suomenniemen kuntien yhdistymissopimusluonnos Alustava sopimusluonnos uuden kunnan perustamisesta Versio 1 Kuntaliitoksen johtoryhmän 16.1.2012 käsittelyä varten Käsitelty
LisätiedotRautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen
Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen
LisätiedotMikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014
Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013
LisätiedotJulkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015
Julkaisuvapaa 4.4.2016 klo 15.30 kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Johtoryhmä 30.3.2016 Laajennettu johtoryhmä 30.3.2016 YT-neuvottelukunta 1.4.2016 Kaupunginhallitus
LisätiedotJyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys
Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys Korpilahden kuntalaistilaisuus 16.1.2008 Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys 1 UUSI JYVÄSKYLÄ 0 5 10 Km Jyväskylän kaupungin
LisätiedotORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.
Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain
LisätiedotRAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.2014 Kuntatalo. Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta
RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.214 Kuntatalo Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta Ilari Soosalu Johtaja, Kuntatalousyksikkö Sisältö Talouden ohjaus
LisätiedotVuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015
Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 82 29.3.2016 Asianro 404/02.02.01/2016 46 Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015
LisätiedotSiilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011
Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Talousarvion tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu 2011 osa I Sisältää liikelaitoksen, sisältää sisäiset erät, keskinäiset sisäiset eliminoitu Alkuperäinen Talousarvio-
LisätiedotTilinpäätös Kaupunginhallitus
Tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 29.3.2016 Tuloslaskelma, toimintakate ULKOINEN *) Oikaistu TA/KS TP 2015 TOT/TA Tot % 1 000 TP 2014 2015 Ero 2015 Toimintatuotot: Myyntituotot 8 273 8 141 8 550 409 105
LisätiedotSiun sote tehdään NYT
Siun sote tehdään NYT Ilkka Pirskanen 13.10.2016 Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Sote-uudistus Pohjois-Karjalassa Siun sote yhdistää Pohjois-Karjalan kaikkien 14 kunnan sosiaali-
LisätiedotAsukasluku indeksoituna (2006=100)
11 Asukasluku indeksoituna (26=1) 15 1 95 9 85 8 75 Hankasalmi 51-1 as. kunnat Keski-Suomi Koko maa Asukasluku ind. Hankasalmi 1, 99,1 99,5 99,2 99,7 98,8 98,1 97,3 95,5 94,3 92,9 9,3 51-1 as. kunnat 1,
LisätiedotMiksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009
Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009 Miksi päijäthämäläisten tulee olla innostuneita Uudesta Kunnasta? 1. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yleiset perusteet 2. Lisäperusteita kuntarajojen purkuun
LisätiedotSASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010
SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 Lehdistöinfo 1.4.2011 Elina Alajoki VUOSI 2010 Uuden organisaation ja toimintamallin vakiintuminen Käytäntöjen yhtenäistäminen Toimintaprosessien määrittely Palveluverkkomuutosten
LisätiedotKIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2016
1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2016 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (59,3 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2016 Muut (17 %) SOTE (57 %) Henkilöstömenot (26 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon
LisätiedotTalousselvitys. Tampereen seutu
Talousselvitys Tampereen seutu Selvityksen sisältö Kuntien tilinpäätökset 2008-2012 kuntien tuloslaskelmat investoinnit, lainamäärä valikoima tunnuslukuja seudun yhteiset tuloslaskelmat Laesterän kuntatalouden
LisätiedotTALOUSLUKUJEN VERTAILUA
TALOUSLUKUJEN VERTAILUA Keuruu vs. selvitysalue Tero Mäkelä LUVUT ON LASKETTU SEURAAVASTI: Tuloslaskelmista on poistettu kertaluonteiset erät, koska ne eivät ole pysyviä Verotulot on laskettu Keuruun veroprosenteilla,
LisätiedotKeski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2016
12.6.2017 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2016 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2016 (suluissa muutos henkilömääränä) -0,1 % (-4) -0,3 % (-4) -0,3 % (-15)
LisätiedotEtelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008
sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 Organisoitumisen lähtökohdat Organisaation on vastattava n perussopimuksen ja perustamissuunnitelman tavoitteita
LisätiedotTP Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä. Alavieskan kunta 3.3.
TP 2016 Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä Alavieskan kunta 3.3.2017 JY Päivitetty 10.3.2017 ja 13.3.2017 Päivitetty 27.3.2017 Asukasluvun
LisätiedotJuankosken kaupunki. Tilinpäätös 2016
Juankosken kaupunki Tilinpäätös 2016 Väestömuutokset ja rakentaminen Juankosken virallinen väkiluku 31.12.2016 on 4727. Vähennystä edelliseen vuoteen 77. Syntyneiden enemmyys -37. Kuntien välinen nettomuutto
LisätiedotYleistä vuoden 2018 talousarviosta
KH 28.11.2017 Yleistä vuoden 2018 talousarviosta Suomen kuntien taloudellisessa tilanteessa näkyy selvä kahtiajako hyvin toimeentuleviin kuntiin ja vaikeuksissa oleviin kuntiin. Osa kunnista suunnittelee
Lisätiedot