VUOSIKERTOMUS Väestöliitto ry

Transkriptio

1 VUOSIKERTOMUS Väestöliitto ry

2 VÄESTÖLIITTO RY VUOSIKERTOMUS Sisällysluettelo: Toimintakertomus Yleistä Perhetoiminnot Seksuaaliterveysklinikka Kansainvälisen kehityksen yksikkö Väestöntutkimuslaitos Perinnöllisyysklinikka Hallinto Tilinpäätös Tilintarkastuskertomus Konsernilaskelma Liitetiedot

3 TOIMINTAKERTOMUS 2007 YLEISTÄ Perhepoliittisen vaikuttamisen vuosi 2007 Kulunut vuosi merkitsi Väestöliitolle tilaisuutta tuoda esille perhepoliittisia näkemyksiä. Maaliskuussa järjestettyihin eduskuntavaaleihin Väestöliitto valmistautui laatimalla Unelmista totta -vaaliohjelman, jota käytiin esittelemässä kaikille suurille puolueille ennen vaaleja. Ohjelma lähti liikkeelle kansalaisten arvoista: suomalaiset arvostavat perhettä ja parisuhdetta elämänsä tärkeimpinä asioina. Tutkimusten mukaan he haluaisivat saada lapsia nykyistä enemmän ja nuorempina. Väestöliiton mielestä yhteiskunnan on taattava edellytykset näiden toiveiden toteutumiselle. Ohjelmassa esitettiin tasokorotusvaatimuksia mm. lapsilisiin, vanhempainpäivärahoihin sekä kotihoidon tukeen. Lapsilisät ovat jääneet pahasti jälkeen yleisestä ansio- ja hintakehityksestä. Nuorten naisten asema työmarkkinoilla on heikentynyt vanhemmuudesta työnantajille aiheutuvan riskin takia. Väestöliitto esitti, että päivähoidon laatua ja joustavuutta tulisi kehittää samalla kun vanhemmille olisi jätettävä oikeus valita perheelleen ja lapsilleen sopiva hoitomuoto. Väestöliiton perhepoliittinen ohjelma valmistui maaliskuussa ja liiton vaikuttamisen perustana oleva ohjelmakokonaisuus on valmis. Väestöpoliittinen ohjelma valmistui vuonna 2004 ja seksuaaliterveyspoliittinen ohjelma Ohjelmat ovat herättäneet paljon kiinnostusta päättäjien, asiantuntijoiden ja lehdistön keskuudessa. Eduskuntavaalien jälkeen liitto lähetti uuden perhepoliittisen ohjelmansa jokaiselle kansanedustajalle. Hallitusohjelmaan vaikutettiin Mannerheimin Lastensuojeluliiton kanssa. Onkin ilahduttavaa, että hallitusohjelmaan kirjattiin useita tavoitteita, joita liitot yhdessä esittivät. Konkreettisin näistä on lupaus minimivanhempainpäivärahan nostamisesta vuonna 2009 työmarkkinatuen tasolle. Näin Väestöliiton vuosikausia esillä pitämä epäoikeudenmukaisuus tulee vihdoin korjatuksi. Suuri osa Perhepoliittisen ohjelman tavoitteista odottaa vielä toteutumistaan. Väestöliitto aikookin koko hallituskauden ajan vaikuttaa sekä lapsia ja perhettä koskevan että terveyden edistämistä koskevan politiikkaohjelman toteutumiseen. Väestöliiton asuntuntijoita on kutsuttu mukaan näitä politiikkaohjelmia valmisteleviin työryhmiin ja toimikuntiin sekä vuosisadan sosiaalipoliittiseksi uudistukseksi mainitun SATA-komitean työhön. Parisuhde puntarissa Parisuhdetta puntaroitiin syksyllä Kodin viikon tilaisuudessa. Vuosi oli Parisuhdeprojektin viimeinen toimintavuosi. Projekti oli laaja yhteistyöhanke, jonka tavoitteena oli nostaa esiin parisuhteen merkitys koko yhteiskunnalle, antaa eväitä toimivan parisuhteen rakennuspuiksi ja kouluttaa ammattilaisia. Suomi on avioerojen suhteen Euroopan kärkeä, vain Ruotsissa ja Virossa erotaan meitä useammin. Vaikka kaikkia avioeroja ei voida eikä ole syytäkään estää on joukossa myös ns. turhia eroja. Parisuhdeprojektin nettisivut ja tavallisille pareille suunnatut kurssit ovat olleet hyvin suosittuja. Näyttääkin siltä, että ihmisillä on herännyt tarve tietää enemmän siitä, miten itse voi vaikuttaa parisuhteensa laatuun. Kodin viikon Tirkistys tulevaisuuteen -palkinto luovutettiin Kirkon Perheasiain keskuksen pitkäaikaiselle johtajalle, Martti Eskolle. Kirkon perheasiain keskus on merkittävin suomalaisen parisuhteen hyväksi käytännön tasolla toimiva organisaatio. Väestöliitto jatkoi järjestölähtöistä kehittämisja auttamistyötä. Se kohdistui perheverkon ja lastenhoidon toimintana pikkulapsiperheisiin. Perheklinikalla ratkottiin parisuhteen ongelmia tarjoamalla yksilö- ja pariterapiaa.

4 Perhetyötä kehitettiin keväällä käynnistyneessä Arki haltuun -projektissa. Sen tavoitteena on luoda uusia toimintamalleja, jotta perheen arkielämään palautuisi säännöllinen rakenne. Maahanmuutossa huomioitava koko perhe Näkyvissä olevan työvoimavajauksen vuoksi Suomeen toivotaan yhä enemmän työn perässä tulevia maahanmuuttajia. Tänne muuttavat ihmiset ovat kuitenkin paitsi työvoimaa myös ihmisiä, joilla on lapset, puoliso ja perhe. Väestöliiton tavoitteena on tuoda esille perheiden, lasten ja nuorten tarpeita. Kotipuu toimintamme tukee julkisen sektorin valmiuksia kohdata työssään muista kulttuureista tulevia asiakkaita ja järjestää koulutusta, vertaisryhmiä ja tuottaa erikielisiä materiaaleja. Kotipuu toimii laajan yhteistyöverkoston kautta, jossa on mukana kuntien, valtion ja eri maahanmuuttajaryhmien edustajia. Tukea nuorille ja heidän vanhemmilleen Nuoret ovat perheiden ohella Väestöliiton tärkeä kohderyhmä. Heitä tavoitettiin Nuorten Avointen Ovien ja Miehen Aika -toimintojen kautta sekä Poikien puhelimen avulla. NUS- KA-projekti keskittyi seksuaalisesti hyväksikäytettyjen nuorten auttamiseen. Väestöliiton asiantuntijat kouluttivat ja tuottivat materiaaleja koulujen ja sosiaali- ja terveystoimen työntekijöille sekä nuorille. Mediassa nostettiin esille huolta nuorten pahoinvoinnista. Vaikka PISA-tutkimuksissa suomalainen koululaitos on tiedonjakajana osoittautunut maailman parhaaksi, on koululaisten psyykkisessä ja sosiaalisessa hyvinvoinnissa vielä paljon tehtävää. Dramaattisin esimerkki tästä koettiin syksyllä Jokelan koulussa. Uudenlainen yhteistyö käynnistyi, kun Väestöliitto ja Tapiola-yhtymä allekirjoittivat viisivuotisen sopimuksen, jonka tavoitteena on tukea murrosikäisten nuorten vanhempia. Suomalaiset yritykset ovat omaksuneet sosiaalisen vastuun periaatteen, jolle yhteistyö rakentuu. Väestöliiton kannalta tärkeää on sellaisen yhteistyökumppanin löytäminen, jonka arvomaailma sopii yhteen Väestöliiton kanssa. Yritysyhteistyötä laajennetaan ja liittoon on palkattu yhteyspäällikkö. Tutkimus ja palvelut kivijalkana Väestöliiton luotettavuus yhteiskunnallisena vaikuttajana perustuu toisaalta palveluista saatavaan ruohonjuuritason tietoon ja toisaalta tieteelliseen tutkimukseen. Väestökysymyksissä maahanmuuton merkitys korostui entisestään ja se heijastui väestöntutkimuslaitoksen painotuksiin. Perhetutkimuksessa lapsettomuuteen ja parisuhteeseen liittyvät teemat olivat keskeisesti esillä. Keväällä valmistui laaja peruskoulujen seksuaalikasvatukseen ja koululaisten seksuaaliterveystietoihin liittyvä raportti. Kaksi isoa EU-rahoitteista maahanmuuttajanaisten kotoutumista selvittävää hanketta saatiin päätökseen. Perhebarometri julkaistiin syksyllä ja sen teemana olivat suomalaisten perhekäsitykset ja niissä tapahtuneet muutokset kymmenen vuoden aikana. Tulosten mukaan perhe on pystynyt säilyttämään asemansa suomalaisten arvomaailmassa. Lasten merkitys perheessä näyttää yhä korostuneen. Perinnöllisyysklinikalla keskityttiin harvinaisten oireyhtymien diagnostiikkaan ja perinnöllisyysneuvontaan. Klinikka järjesti alan koulutusta ja teki yhteistyötä useiden suomalaisten järjestöjen, mm. Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja Kehitysvammaliiton kanssa. Keväällä käynnistyi eurooppalaisten harvinaisten tautien ja lääkkeiden Orphanet - verkkopalvelu. Toimintaa kehitysmaissa ja lähialueilla Kehitysyhteistyöyksikön nimi muutettiin Kansainvälisen kehityksen yksiköksi, vastaamaan paremmin toimintaa kehitysmaissa ja lähialueilla. Väestöliitto oli mukana vaikuttamassa uuden hallituksen kehityspoliittiseen ohjelmaan, jotta mm. hiv ja aids saatiin nostetuksi yhdeksi läpäiseväksi teemaksi ja inhimillisen ja sosiaalisen kehityksen painotus vahvistui. Terveys- ja seksuaaliterveysasiat ovat keskeinen osa Suomen kehityspoliittista ohjelmaa. Väestöliitto jatkoi eduskuntaan ja Euroopan parlamenttiin kohdistuvaa vaikuttamistoimintaa. Nuorten vaikuttajien kanssa edistettiin globaalia vastuuta seksuaaliterveys ja oikeus asioissa. Kouluissa kehitettiin kansainvälisyyskasvatusta mm. toimimalla UNFPAn sanansaattajana.

5 Kehitysyhteistyöprojekteja oli käynnissä Nepalissa ja Malawissa, jossa toimitaan Mannerheimin Lastensuojeluliiton kanssa. Viipurissa jatkettiin toimintaa ja Väestöliiton Venäjä-osaamista varten perustettiin Venäjätyöryhmä, jossa ovat mukana kaikki liiton yksiköt. Daphne-projekti Agression hallinta saatiin keväällä päätökseen ja uutta hanketta suunniteltiin. COFACEn kanssa järjestettiin venäläisiä maahanmuuttajaperheitä käsittelevä kansainvälinen seminaari ja IPPF:n kanssa jatkettiin yhteistyötä. Lapsettomuusklinikat jatkavat omana yhtiönään Väestöliiton organisaatio koki historiansa suurimman muutoksen, kun Väestöliiton klinikat Oy perustettiin ja sen toiminta käynnistyi vuoden alussa. Järjestelyn myötä Väestöliitto ry:n henkilökunnan lukumäärä väheni melkein puolella. Väestöliitto omistaa uuden yhtiön koko osakekannan. Väestöliiton tehtävänä on yhä edelleen tuoda esille lapsettomuusongelmaa ja vaikuttaa yhteiskuntaan siten, että kynnys hoitoihin pääsemiseksi olisi mahdollisimman matala. Myös lapsettomuuden syihin pyritään vaikuttamaan. Rohkeaa toimintaa lasten, nuorten ja perheiden asioissa Väestöliiton toiminta jatkui monipuolisena. Yhteiskunnallisen vaikuttamisen merkitys korostui. Yhteistyötä tiivistettiin ja monipuolistettiin eri organisaatioiden kanssa. Tiedotusvälineet olivat hyvin kiinnostuneita Väestöliiton esille nostamista asioista. Sydämellinen kiitos luottamushenkilöillemme, jotka ovat osallistuneet liiton työhön. Myös henkilökunta on työskennellyt innokkaasti ja työhönsä sitoutuneesti, mistä myös heille parhaat kiitokset. Raha-automaattiyhdistys, opetusministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö sekä ulkoministeriö ovat taloudellisella tuellaan tehneet työmme mahdolliseksi. Työtämme ovat tukeneet myös Suomen RFSU, Tapiola-yhtiö, Suomen kotien kukkasrahasto, Alli Paasikiven Säätiö sekä eräät yksityishenkilöt. Kiitos kaikille tuesta ja luottamuksesta! Väestöliitto on ollut aktiivinen ja luotettava toimija suomalaisessa yhteiskunnassa jo kuusikymmentäkuusi vuotta. Siltä odotetaan rohkeaa esiintymistä ja uusia innovatiivisia avauksia lasten, nuorten ja perheiden asioissa. Siihen Väestöliitolla on hyvät edellytykset. Helena Hiila toimitusjohtaja

6 PERHETOIMINNOT Arki haltuun Perhetyön kehittämishanke Lapsiperheiden tukeminen arjen keskellä Arki Haltuun on Ray:n tukema perhetyön kehittämishanke, joka käynnistyi keväällä. Hankkeella on kaksi tavoitetta: lapsiperheiden arjen toiminnallinen tukeminen ja uuden innovatiivisen perhetyön välineen, sekvenssikartan, kehittäminen. Jos lapsiperheen arjesta puuttuu säännöllinen rakenne, perhe ajautuu ennakoimattomasti tilanteesta toiseen ja perheen arki kelluu. Lapsen unen ja ravinnon tarve tulee huomioida riittävästi. Perheen arjen toimintojen tulisi olla vanhempien hallinnassa. Näin ei kuitenkaan aina ole. Perhetyöntekijät voivat yhdessä perheen kanssa vahvistaa ja rakentaa arkea, jossa päivän tapahtumat ovat ennakoitavissa. Työntekijät luovat uusia toimintamalleja ja tuovat perheeseen välineitä, jotka helpottavat asioiden puheeksi ottamista. Uudet työtavat ohjaavat rutiinien luomiseen ja rytmittämiseen. Arki Haltuun hankkeessa työpari työskentelee kodeissa 2-6 tunnin jaksoissa noin kahdeksan viikon ajan. Perheen ja työntekijöiden huomio keskittyy ajankäyttöön, perheen toiminnan rakenteeseen ja rytmiin. Perheen kanssa laaditaan sekvenssikartta, jossa jokainen päivä pilkotaan jaksoihin, sekvensseihin. Kartta toimii kalenterin tapaan ja sen avulla perheen päivien kulku tulee läpinäkyväksi ja siitä on helppo keskustella. Siihen merkitään lapsen perustarpeiden ja -turvan vaateet ja vanhemmuutta tarkastellaan lapsen näkökulmasta. Tavoitteena on säännöllinen, toiminnallinen ja lapselle ennustettavissa oleva turvallinen arki. Projektissa työskentelee neljän hengen työryhmä. Työskentely tapahtui kolmen pääkaupunkiseudun kunnan kanssa. Perheet olivat lastensuojelun sosiaalityön asiakkaita. Yhteisiä neuvotteluja sosiaalitoimien ja asiakkaiden kanssa käytiin 17 kertaa. Arki Haltuun kävi esittäytymässä pääkaupunkiseudun sosiaalitoimistoissa kymmenen kertaa. Hanke käynnisti työskentelyn myös Mielenterveyden keskusliiton kanssa. Sujuva arki vapauttaa perheen voimavaroja elämänhallintaan. Arki Haltuun perhetyö voi toimia esimerkiksi yhtenä mielenterveyskuntoutumisen osana ja sosiaali- ja terveyssektorin kanssa. Tällainen yhteistyö sekä toiminnan idea ehkäisevänä työnä ja varhaisena puuttumisena on myös laajempien valtakunnallisten sosiaali- ja terveydenhuollon linjausten mukainen. Hanketta tutkitaan ja perheen arkea tallennetaan tutkimuskäyttöön. Neuvottelut ja perheiden kanssa käytävät keskustelut äänitetään. Sekvenssikarttojen kehittyminen dokumentoidaan. Arjen eri toimintoja saatetaan valokuvata ja/tai videoida; tästä sovitaan erikseen. Kerättyjen kokemusten ja menetelmän arvioinnin jälkeen Väestöliitto toimii tämän uuden perhetyön menetelmän kouluttajana. Lastenhoito Helpotusta lapsiperheiden arkeen RAY:n ja kuntien tukema Väestöliiton lastenhoito auttaa perheitä arjen ongelmatilanteissa ja lastenhoidossa. Perheet voivat korvausta vastaan tilata lastenhoitajan auttamaan kotiarjen sujumista. Väestöliiton lastenhoitopalvelusta on kehittynyt pääkaupunkiseudun lapsiperheiden kotiin viedyn työn arvostettu alan ammattilainen. Toiminnasta tehtiin ulkopuolinen arvio. Lastenhoitoa käyttäneille vanhemmille ja lastenhoitotyötä tekeville lähetettiin kysely. Perheille suunnatussa kyselyssä asiakastyytyväisyyttä mitattiin kouluarvosanoin neljästä kymmeneen. Yli kolmannes kyselyyn vastanneista perheistä antoi toiminnasta erinomaisen arvosanan. Kaikkiaan 79 prosenttia antoi vähintään kiitettävän arvosanan. Lastenhoitotoiminnan keskiarvo oli 9,1. Eniten arvostettiin toiminnan luotettavuutta, laatua ja osaamista. Perheen äiti on usein myös kotona, kun perheessä on lastenhoitaja. Lastenhoitotyön ohella hoitaja tukee ja ohjaa vanhempia. Vanhempien uupumus ja väsymys on yleinen syy tilata lastenhoitaja kotiin. Tämä asia

7 nousee esiin sekä hoitajille että asiakasperheille tehdyissä kyselyissä. Molemmat kyselytutkimukset kertovat, että perheiden väsymys ja tuen tarve ovat tavallisia syitä lastenhoitoavun käyttämiseen. Monilta lastenhoidon toimialueen muuttovoittoisissa kunnissa asuvilta vanhemmilta puuttuvat sosiaaliset verkostot. Verkostojen määrä ja laatu asettavat lapsiperheet entistä eriarvoisempaan asemaan. Lastenhoitotoiminta on matalan kynnyksen palvelumuoto, vanhempien ei tarvitse täyttää ennalta määrättyjä kriteereitä avun saamiseksi kotiin. Työtä voidaan luonnehtia syrjäytymisen ehkäisyksi. Se on perhejärjestön kehittämä, perheiden tarpeista lähtenyt perhetukimuoto, joka tarvitsee sekä RAY:n että kuntien tukea jatkossakin. Suurin syy hoitajan tilaamiseksi oli syrjäytymisen ehkäisy (43 %). Tähän sisältyvät vanhemmuuden tukeminen, ohjaus ja vanhempien asiointi. Lapsen tai vanhemman lyhyt tai pitkäaikainen sairaus on toiseksi suurin tilaussyy (35 %), seuraavana vanhempien virkistys (17 %). Lapsen vammaisuus oli syynä kahdessa prosentissa tilauksista. Suoraan asiakkaille myytyä tuettua lastenhoitoa tehtiin perheissä tuntia. Kuntien sosiaalikeskukset ostivat perheille tarkoitettua perhetyötä tuntia. Yritykset ostivat työntekijöidensä perheille 1817 tuntia. Täysihintaisiin palveluihin ei saatu avustuksia. Lastenhoidon kokonaistuotanto pysyi lähes samana, palvelutunteja tehtiin yhteensä Asiakasperheitä oli 970, joista uusia asiakkaita oli 497. Perheisiin tehtiin yhteensä 7052 hoitokäyntiä, jolloin perhettä kohti työskenneltiin kerrallaan keskimäärin 5.21 tuntia. Lapsia hoiti kodeissa 106 eri sosiaalialan- tai terveydenhuollon tutkinnon suorittanutta hoitajaa. Kaikista myydyistä tunneista oli RAY:n ja kuntien tukemaa tuotantoa puolet ja puolet tunneista oli täyshintaista. Kotipuu Monikulttuurisen osaamisen vahvistaminen Kotipuu-yksikkö toimii monikulttuurisuuden osaamis- ja resurssikeskuksena viidettä vuotta RAY:n avustuksella. Kotipuun toiminnan tavoitteena on julkisen ja kolmannen sektorin monikulttuurisen osaamisen vahvistaminen maahanmuuttajataustaisten lasten, nuorten ja perheiden näkökulmasta. Eri ammattilaistahojen osaamista vahvistetaan tarjoamalla koulutusta sekä tuottamalla uusia toimintamalleja, julkaisuja ja muita materiaaleja sekä antamalla konsultointia ja työnohjausta. Vuoden aikana kehitettiin aiempaa laajempia koulutuskokonaisuuksia. Erityistä huomiota kiinnitettiin siihen, miten Kotipuussa tuotettuja työmalleja voidaan siirtää julkisen sektorin vakiintuneeksi toiminnaksi. Keskeisiä toiminnan kohteita ovat lastenneuvolatoiminta, varhaiskasvatus ja opetustoimi. Maahanmuuttajataustaisille vanhemmille järjestettiin eri kielillä seminaareja, vertaisryhmiä, neuvontaa ja tuotettiin erikielisiä materiaaleja. Vaikuttaminen Kotipuu kuuluu noin viidentoista lapsi- ja pakolaisjärjestön perustamaan Lapsen etu verkostoon. Verkosto antoi maaliskuussa tiedotteen, jossa vaadittiin uudelta hallitukselta selvitystä yksin tulleiden turvapaikanhakijalasten kohtelusta. Elokuussa verkosto esitti lausunnossaan, että monikulttuuriset lapset ja perheet tulee ottaa huomioon lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelmassa. Kummatkin kannanotot tuottivat tulosta: hallitusohjelmassa luvataan selvittää lapsen edun toteutuminen ja yksintulleiden turvapaikanhakijalasten asema ja kohtelu. Politiikkaohjelmassa monikulttuurisuus nostettiin sukupuolten tasa-arvon ohella keskeiseksi läpileikkaavaksi teemaksi. Kotipuun edustaja valittiin politiikkaohjelman Syrjäytymisen ehkäisy -työryhmään. Kotipuun työntekijä edustaa monikulttuurisuuskysymyksiä pysyvänä asiantuntijana lapsiasiavaltuutetun työtä tukevassa Lapsiasianeuvottelukunnassa. Kotipuun asiantuntija piti neuvottelukunnassa esityksen maahanmuuttajalasten ja nuorten tilanteesta Suomessa. Lisäksi Kotipuun näkemyksiä on kuultu kunnissa ja ministeriöissä. Kotipuu valittiin Vuoden sosiaalityön valopilkuksi Sosiaaliturva-lehden äänestyksessä.

8 Vanhemmuuden tukeminen ja asiantuntijoiden kouluttaminen Maahanmuuttajien kotoutumisessa myös vastaanottavan yhteiskunnan instituutioiden tulee tarkastaa toimintatapojaan niin, että ne vastaisivat muista maista ja kulttuureista tulleiden tarpeisiin. Julkisen sektorin ja muiden järjestöjen käyttöön Kotipuu-yksikkö onkin tuottanut uusia toimintamalleja ja julkaisuja. Alle kouluikäisten lasten vanhempien vertaisryhmien ohjaajille tarkoitettu opas sai jatkokseen seuraavan osan. Uusi, kodin ja koulun yhteistyötä tukeva vertaisryhmän ohjaajan opas on tarkoitettu kouluikäisten lasten vanhemmille järjestettävien ryhmien organisoimiseen 1. Ryhmissä käsiteltävät teemat antavat vanhemmille tietoa, joka auttaa heitä tukemaan lapsiaan koulunkäynnissä. Kummankin toimintamallin siirtämiseksi julkiselle sektorille on selvitetty, mitkä eri työntekijäryhmät voisivat realistisesti toteuttaa vertaisryhmätoimintaa. Toinen uusi julkaisu tarkastelee venäläisen perhekulttuurin ja perherakenteen muotoutumista viimeisen sadan vuoden aikana Venäjällä sekä venäjänkielisen väestön muuttoliikkeettä ja kotoutumista Suomeen 2. Kirja tuotettiin yhteistyössä väestöntutkimuslaitoksen ja kansainvälisen kehityksen yksikön kanssa. Kirjan julkaisemisen yhteydessä järjestettiin myös seminaari. Maahanmuuttajille suunnattuja lastenkasvatusvihkosia tuotettiin lisää. Aiemmin somaliksi, venäjäksi, albaniaksi ja soraniksi ilmestyneet versiot saivat rinnalleen arabiankielisen vihkosen. Kotipuun nettisivuja uudistettiin ja täydennettiin. Uuden lasten kaksikielisyyttä tukevan dvd-materiaalin suunnittelu aloitettiin syksyllä. Sosiaali-, terveys- ja opetusalan ammattilaisten osaamista vahvistettiin koulutuksissa. Kotipuun työtekijöitä kutsuttiin eri tahojen järjestämiin koulutustapahtumiin pääkaupunkiseudulla, Porvoossa, Porissa, Oulussa, Kotkassa, Vaasassa, Tampereella ja Mikkelissä. Näitä tilaisuuksia oli 48 ja niihin osallistui noin 2100 kuulijaa. 1 Anne Alitolppa-Niitamo & Jouni Sirkiä (2007) Monikulttuuriset vertaisryhmät vanhemmille. Ohjaajan opas. Ryhmämalli kouluikäisten lasten vanhemmille. 111 sivua. 2 Elina Korhonen (toim.)(2007) Venäläiset perheet ja seksuaalisuus murroksessa. Kotipuu on järjestänyt myös laajempia koulutuskokonaisuuksia. Helsingin kaupungin LA- PASET -hanke tilasi saman koulutuksen jo kolmatta kertaa. Lisäksi ns. Neliapilayhteistyö Mannerheimin Lastensuojeluliiton Uudenmaan piirin, Monika-Naiset Liitto ry:n ja Ihmisoikeusliiton kanssa on tuottanut koulutuksen, joka toteutettiin Porissa ja Mikkelissä. Näihin koulutuksiin osallistui yhteensä 130 kuulijaa. Kotipuun toimintaa esiteltiin suurelle yleisölle ja eri ammatillisille tahoille mm. Maailma kylässä festivaaleilla, Educa -messuilla, Lääkäripäivillä, Valtakunnallisilla neuvolapäivillä ja Mielenterveysmessuilla. Kotipuun toimintaa ja tavoitteita esiteltiin muun muassa venäjän-, somalin-, soranin- ja persiankielisille kuulijoille. Keväällä järjestettiin Helsingissä Kielten ja kulttuurien kaleidoskooppi seminaari Venäjän tiede- ja kulttuurikeskuksen, Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin, Suomalais-venäläisen koulun kannatusyhdistyksen ja Suomen venäjänkielisten yhdistysten liiton FARO ry:n kanssa. Tämä seminaari toimi kipinänä kansainväliselle yhteistyölle ja sai Interkulturelle Pädagogische Gesellschaft MITRAn järjestämään vastaavanlaisen venäjänkielisen seminaarin Berliinissä, jossa Kotipuun asiantuntija oli puhumassa. Syksyllä Väestöliitossa pidetyssä Migrant Russian Families in Finland seminaarissa suuri osa osallistujista oli suomenvenäläisiä. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Uudenmaan piirin Amoral -hankkeen kanssa järjestettiin persiankielinen Perhe, kulttuuri ja demokratia seminaari. Familia Club ry:n kanssa pidettiin syksyllä vertaisryhmäohjaajan koulutus, johon osallistui yhdeksän erikielistä maahanmuuttajataustaista koulutettavaa. Julkisen sektorin toimijoiden ja Itä-Vantaan somalinkielisen kulttuuriyhdistyksen kanssa järjestettiin vanhemmuutta vahvistavia vertaistuen ryhmiä. Ryhmissä vanhemmat saavat tietoa lapsen kasvusta ja kehityksestä sekä suomalaisen yhteiskunnan tarjoamista palveluista. Järjestettiin seitsemän eri somalinkielistä, viisi venäjänkielistä ja kaksi darinkielistä ryhmää. Ryhmätapaamisia oli 70 ja osallistuvia vanhempia noin 120. Kotipuun työntekijät neuvoivat ja antoivat tietoa ammattilaisille tapaamisissa 30 kertaa,

9 puhelimitse 85 kertaa ja sähköpostitse 25 kertaa. Konsultointia annettiin 107 kertaa. Uutena konsultoinnin foorumina on STA- KES:n ylläpitämä Sosiaaliportti, jossa Kotipuun työntekijä toimii monikulttuurisuuden asiantuntijana. Kotipuun työntekijät antoivat yksilö- ja ryhmätyönohjausta 31 kertaa. Maahanmuuttajataustaiset vanhemmat saivat puhelin ja sähköpostineuvontaa noin sata kertaa. Kotipuun tiimiin kuuluu neljä työtekijää, jotka puhuvat sujuvasti englantia, daria, persiaa, ruotsia, somalia, kurdia (sorania), suomea ja venäjää. Murkun kanssa nettipalvelu Kasvatustukea murrosikäisten vanhemmille Murkun kanssa nettipalvelu käynnistyi perhetoimintojen yksikössä vuonna Nettipalvelun käynnistämiseksi saatiin tukea Tapiola yhtymältä. Hanke on Väestöliiton ensimmäinen suuri yritysyhteistyöhanke ja se kestää vuoteen Nettipalvelua valmisteltiin yhteistyössä Tapiola yhtiöiden edustajien kanssa. Yhteistyökokouksia oli syksyn kuluessa neljä kertaa. Kokouksissa tarkasteltiin sivuston rakennetta, tekstien laatimista, päätettiin sivuston nimestä ja etusivunäkymästä. Sisältöjä laadittiin nettipalvelun ja liiton muiden toimintojen kanssa. Väestöliiton jäsenjärjestön, Suomen Vanhempainliiton kanssa tehtiin yhteistyötä sivuston kodin ja koulun yhteistyötä koskevassa osiossa. Sivusto avautui joulukuussa Väestöliiton nettisivujen yhteyteen. Murrosikäisten nuorten vanhemmille suunnattu Murkun kanssa Internet sivusto sisältää tietoa murrosiästä ja sen vaikutuksesta perheeseen ja vanhemmuuteen. Sivustolla on myös tietoa niistä kysymyksistä, jotka tavallisimmin aiheuttavat huolta murrosikäisen vanhemmissa tai hankalia tilanteita nuoren kanssa. Sivut on linkitetty asiantuntijatahoihin Väestöliitossa ja muualla. Sivuilla oli joulukuussa yli 4200 yksittäistä vierailijaa ja erillisiä sivuja ladattiin yhteensä kertaa. Sivulla oleva kysymys-vastaus palsta tarjoaa vanhemmille mahdollisuuden kysyä Väestöliiton asiantuntijoilta murrosikäisen nuoren tilanteeseen ja vanhemmuuteen liittyvistä asioista. Yhteistyössä Leppävaaran koulun Omaura luokkien opettajien ja ohjaajan kanssa järjestettiin erityisluokkien vanhemmille kaksi ryhmätapaamista. Murkun kanssa projektityöntekijän työparina ryhmän ohjaamisessa oli Perheverkon ja Nuskan yhteinen projektityöntekijä. Ryhmätapaamisissa käsiteltiin murrosikään, aggressiokasvuun, rajojen asettamiseen ja vanhemmuuden roolikarttaan liittyviä asioita. Parisuhdeprojekti Ammattilaisille valmiuksia auttaa pareja ja pareille tietoa parisuhteen hoitamisesta Parisuhdeprojekti käynnistyi vuonna 2004 ja vuosi 2007 oli sen viimeinen toimintavuosi. Tavoitteena oli nostaa esiin suomalaiset parisuhteet ja niiden yhteiskunnallinen merkitys, edesauttaa niiden toimivuutta ja näin lisätä suomalaisten perheiden hyvinvointia ja terveyttä. Kun yhteiskunta arvostaa toimivia parisuhteita, myös parit itse arvostavat suhteitaan ja alkavat nähdä toimivan parisuhteen tavoiteltavana myös omissa liitoissaan. Vaikuttaminen Parisuhdeprojekti jatkoi ennaltaehkäisevää yhteistyötä Stakesin, Kirkkohallituksen, MLL:n, Kataja ry:n, Ensi- ja turvakotien liiton sekä LSKL:n kanssa. Toukokuussa 2007 se järjesti jo kolmannet parisuhdeongelmia ennaltaehkäisevät koulutuspäivät yhteistyössä Kuntaliiton kanssa Kuntatalolla. Päiviin osallistui 200 alan toimijaa eri puolilta Suomea. Koulutuspäivät saivat erittäin hyvän vastaanoton. Projekti kutsui vaikuttajaverkostoonsa runsaasti uusia jäsenyhdistyksiä. Ainutlaatuista nettipalvelua Suomessa Parisuhdeprojektin kehittämä nettisivusto suunnattiin kansalaisille ja ammattilaisille ja se on tavoittanut suuren lukijakunnan. Sivusto on koettu hyväksi matalan kynnyksen palveluksi. Sivut sisältävät hakupalvelun, jonka avulla löytää ajankohtaista tietoa Suomen parisuhdepalveluista. Nettisivuista saatu palaute on ollut pääasiassa positiivista ja sivut ovat edelleen liiton vierailluimpien sivujen joukossa. Projektin toimintavuosien aikana sivuilla vieraili noin kävijää.

10 Psykologien antama puhelinneuvonta Neuvontapuhelimen soittojen määrä hieman laski edellisestä vuodesta. Eniten ihmisiä huolestuttivat eroamiseen liittyvät asiat. Niitä käsiteltiin lähes neljänneksessä puheluista. Seuraavaksi eniten (18 %) soitettiin uskottomuuden takia. Muita soittojen syitä olivat esimerkiksi riitely, mustasukkaisuus ja seksuaalisuus. Pilottikoulutusten kautta parisuhdeongelmia ehkäiseviin malleihin Projekti saavutti tavoitteensa ja toimivan suomalaisen parisuhteen Kehrä malli ja kolme parisuhdeongelmia ennalta ehkäisevää toimintamallia valmistuivat. 1. Tahdolla ja taidolla ennalta ehkäisevä malli tuotteistettiin käsikirjaksi ja siihen pohjautuva ohjaajakoulutusohjelma aloitettiin. Malli kehitettiin Espoon Perhekeskus kumppanina hankkeen ja parisuhdeprojektin kanssa. Pariryhmiä pidettiin Tampereella yksi, johon osallistui 9 paria. Noin vuoden mittainen ja kahdeksanpäiväinen ohjaajakoulutus aloitettiin. Koulutukseen otettiin 35 kuntasektorin työntekijää, jotka työssään kohtaavat parisuhteita. Ohjaajakoulutukseen osallistuvat suunnittelivat parityönä 14 erilaista ohjelmaa, jotka he pitävät omissa kunnissaan asuville pareille kevään 2008 aikana. Ohjelmat tavoittavat kunnissa 117 paria. Ohjelmien vaikuttavuustutkimus tehdään yhteistyössä Joensuun yliopiston psykologian laitoksen kanssa. 2. Tuomassa vauvaa kotiin parisuhdekoulutusmalli. Parisuhdeprojektissa kehitettiin parisuhdekoulutusta vauvaa odottaville tai juuri vauvan saaneille pareille. Koulutuksessa käsitellään lapsen syntymän vaikutuksia parisuhteeseen. Malli on John Gottmanin tutkimusten pohjalta kehitetty parisuhdekoulutus. Kurssin pilottikokeilut toteutettiin neljästi Helsingissä, Tampereella, Laihialla ja Helsingissä. Malli koostuu eripituisista koulutuksista joko suoraan pareille tai ammattilaisille. Ajatuksena on, että ammattilaiset jatkavat vastaavia koulutuksia paikkakunnillaan. Koulutusta kehitetään valtakunnallisen Neuvolatyön kehittämis- ja tutkimuskeskuksen ja Terveydenhoitajaliiton kanssa, ja sitä suunnitellaan osaksi synnytysvalmennusta. Neuvolahenkilöstöä koulutettiin mallin käytön laajentamiseksi perheverkon kanssa. Koulutuksen toimivuutta tutkitaan osana väitöskirjaa. Mallista on valmisteilla ohjaajakoulutus ja käsikirja. 3. Parisuhdeosaamisen paikallistason parisuhdetyön toimintamalli. Malli kehitettiin yhteistyössä Kiteen seutukunnan, Hämeenlinnan kaupungin ja Helsingissä sijaitsevan Torpparinmäen perhekeskuksen kanssa. Mallista on valmisteilla käsikirja. Perheklinikat Apua ja koulutusta perhe-elämän ja parisuhteen kriiseihin Helsingin ja Tampereen perheklinikat tarjoavat psykoterapiapalveluja ja auttavat ihmis- ja parisuhteen sekä perhe-elämän kriiseissä. Klinikat seuraavat parien ja perheiden tilannetta ja kehitystä yhteiskunnassa, tutkivat alan tarpeita ja luovat uusia toimintamalleja käytännön tasolla. Näin klinikat edistävät aktiivisesti omaa työtään ja tukevat myös Väestöliiton perhepoliittisia toimia. Klinikoiden

11 työmuotoina ovat yksilö-, pari- ja seksuaaliterapia, ehkäisevä valistustyö ja aineistojen tuottaminen. Klinikat antavat työnohjausta, neuvotteluapua ja koulutusta eri alojen ammatti- ja opiskelijaryhmille. Tavoitteena on lisätä perheiden, parien ja alan työntekijöiden tietotaitoa ihmissuhdeasioissa. Perheklinikat painottuivat asiakastyössään yksilöiden ja parien kriisihoitoon. Klinikat paneutuivat myös parisuhteita työssään kohtaavien ammattilaisten ammattitaidon lisäämiseen ja osaamisen syventämiseen järjestämällä kansainvälistä ja valtakunnallista jatkoja täydennyskoulutusta. Tavoitteena oli parisuhteiden ja vanhemmuuden edistäminen. Vaikuttaminen Perheklinikan psykologit tekivät yhteistyötä Helsingin Sanomien kanssa vastaamalla yhdeksään parisuhteita koskevaan blogi kysymykseen syksyllä lehden verkkosivuilla. Blogissa vieraili jopa kävijää viikossa. Tampereen perheklinikalla psykologit ja lapsettomuushoitojen asiantuntijat toimivat yhdessä. Klinikka tekee yhteistyötä Tampereen yliopistollisen sairaalan ja Pirkanmaan kuntien terveydenhuollon, sosiaalitoimen sekä kasvatuksesta ja koulutuksesta vastaavien yhteisöjen kanssa. Koulutus Helsingin ja Tampereen perhe-klinikat jatkoivat VL-Markkinointi Oy:n tuottamaa, Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen kriteerit täyttävää paripsykoterapiaohjelmaa. Toiseen lukuvuoteen osallistui 22 opiskelijaa. Koulutuksen aikana pidettiin seitsemän kaksipäiväistä seminaaria. Lisäksi järjestettiin koulutukseen sisältyvä, mutta kaikille ammattilaisille avoin, nelipäiväinen workshop Tunnekeskeisessä pariterapissa EFT yhteistyössä Suomen pariterapiayhdistyksen kanssa. Perheklinikan psykologit kävivät pätevöitymässä Gottman Instituutissa Seattlessa, USA:ssa. Julkaisut Kaksi klinikoiden psykologia kirjoitti Unelma paremmasta parisuhteesta -kirjan, jonka Väestöliitto julkaisi Minervakustannuksen kanssa. Yksi psykologeista toimitti VL- Markkinoinnin kanssa julkaisun Paripsykoterapia ja parisuhteen ikuinen arvoitus. Palvelut Palvelujen kysyntä oli tarjontaa suurempi. Helsingin neuvonta ja terapiavastaanotoilla tehtiin 647 käyntiä, Tampereella 863. Perheklinikoilla annettiin myös työnohjausta ja pidettiin eroseminaareja. Eroseminaari on osoittautunut toimivaksi ja tulokselliseksi työmuodoksi ja sitä jatketaan. Perheverkko Hyvinvointia ja neuvontaa pikkulasten vanhemmille Perheverkon toiminta-ajatuksena on pikkulasten vanhempien ja lasta odottavien henkisen hyvinvoinnin ja arjessa jaksamisen tukeminen. Vanhempia innostetaan työskentelemään parisuhteensa hyväksi. Työskentelymuotoja ovat puhelinneuvonta, sähköpostikeskustelut, asiakaskäynnit ja vertaisryhmät. Vaikuttaminen Perheverkko oli näkyvästi esillä mediassa 67 kertaa. Aiheet liittyivät pienten lasten vanhempien tunnehaasteisiin, jaksamiseen ja lasten kasvatukseen. Perheverkon tekemä, VL-Markkinoinnin tuottama Parisuhdevihkonen vekaraperheen vanhemmille oli mukana KELAn Äitiyspakkauksessa ja se tavoitti yli vauvaperhettä. Myös Loruleikki - vuorovaikutuskirja sisältyi äitiyspakkaukseen Asiantuntijuus Perheverkon työntekijät kirjoittivat osioita teoksiin nimeltä Neuvolatyön käsikirja, Sylin täydeltä elämää ja Seksuaalisuus. Aiheita olivat vanhemmuus ja parisuhde pikkulapsiperheessä, seksuaalisuus raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen, sekä parisuhde kaksos- ja kolmosperheissä. Perheverkko osallistui Kirkon perheasiain toimikunnan toimintaan. Perheverkko koulutti vuoden aikana 17 eri paikkakunnalla lapsiperhetyötä tekeviä ammattilaisia perheen tunnehaasteista. Ammattilaisille kohdennettuihin seminaareihin, luennoille ja koulutuksiin osallistui 1709 henkilöä. Neuvontapuheluita kirjattiin 234 ja käytyjä sähköpostikeskusteluja Vastaanotoilla

12 kävi 488 asiakasta, joista 221 perheneuvonnassa ja 261 psykologin vastaanotolla. Lääkärin vastaanotolla kävi 6 asiakasta. Nettivastaanotto käynnistettiin syksyllä. Vanhemmille kohdennettuihin ryhmiin ja kasvattajailtoihin osallistui 1006 henkilöä. Perheverkon julkaisuja kysyttiin paljon. Yhteistyö LAPASET Perheverkosto-hanke uudisti Helsingin kaupungin neuvoloiden järjestämän perhevalmennuksen ja perheverkko tuotti hankkeelle uusia sisältöjä. Perheverkko ja Ihmissuhdetyö ry suunnittelivat yhteistyössä koulutushanketta. Väestöliiton sisäistä yhteistyötä perheverkko teki mm. väestöntutkimuslaitoksen, parisuhdeprojektin, kehitysyhteistyöosaston ja Miehen Ajan kanssa. Erityisen tiivistä kirjoitusyhteistyötä on tehty Väestöntutkimuslaitoksen kanssa Äidin kielletyt tunteet teoksen kirjoittamiseksi. Teos ilmestyy keväällä SEKSUAALITERVEYSKLINIKKA Seksuaaliterveysklinikan tehtävänä on seksuaaliterveyden edistäminen. Työ pohjaa Väestöliiton seksuaalipoliittiseen ohjelmaan, jossa seksuaalisuus nähdään koko elämän ajan vaikuttavana voimavarana ja prosessina, joka kattaa tunteet, järjen ja biologian tasot. Seksuaaliterveysklinikan vankka asiantuntijuus perustuu tutkimukseen, kliiniseen työhön sekä laajaan kotimaiseen ja kansainväliseen yhteistyöhön. Koulujen seksuaalikasvatus on terveystietooppiaineen pakolliseksi tulemisen myötä kehittynyt hyvin. Seksuaaliterveysklinikan henkilökunta on aktiivisesti osallistunut seksuaalikasvatustyön kehittämiseen. Väestöliiton suorittaman laajan kyselytutkimuksen mukaan opetusta on annettu monipuolisesti, seksuaalikasvatukseen käytetty tuntimäärä on kasvanut ja opetus on siirtynyt aikaisemmaksi. Seksuaaliopetukseen käytetty tuntimäärä, joka oli luokilla 7-9 keskimäärin noin 20 tuntia, heijastui suoraan oppilaiden tietotasoon. Seksuaaliterveysklinikan asiantuntija oli mukana Sosiaali- ja terveysministeriön seksuaaliterveyden toimintaohjelman teossa, ja ohjelma valmistui keväällä Monet ohjelman sisältämät parannusehdotukset sisältyivät jo Väestöliiton seksuaaliterveyspoliittiseen ohjemaan, mutta niiden käytännön toteuttaminen on vielä epävarmaa. Kuntien tarjoamien seksuaaliterveyspalvelujen tilanne on yhä edelleen heikko. Klinikka toimi kierukan- ja ehkäisykapselin asennuksen koulutuspaikkana lääketieteen opiskelijoille. Yksikön asiantuntijat pitivät lääketieteen kandidaattikursseilla Seksologiateemapäivän kaksi kertaa ja antoivat eri yhteistyötahojen kutsuista lukuisia ammattilaiskoulutuksia kautta maan. Seksuaaliterveysklinikka toimi kansainvälisenä nuorisogynekologian opetuskeskuksena, ja vierailijoita monesta maasta kävikin tutustumassa toimintaan. Klinikan työntekijöitä kutsuttiin myös puhumaan alan kansainvälisiin kongresseihin. Palveluja seksuaalisen kehityksen eri vaiheisiin Klinikan seksuaaliterveyden palvelut kattavat seksuaalisen kehityksen eri ikävaiheet sekä kaikki sukupuolielämään ja -elimiin liittyvät kysymykset. Klinikalla oli maksullisia asiakaskäyntejä yhteensä 1245, joista seksuaaliterapiaa 514, lääkärikäyntejä 729 ja hoitajan luona 2 käyntiä. Klinikka ylläpiti seksuaaliterveyttä käsittelevää maksutonta valtakunnallista neuvontapuhelinta neljästi viikossa kaksi tuntia kerrallaan, ja vastasi 929 puheluun. Seksuaaliterveysklinikalla on kolme RAY:n tukemaa toimintaa, Nuorten Avoimet Ovet, NUSKA ja Miehen Aika. Nuorten Avoimet Ovet Nuorten Avoimet Ovet (NAO) on RAY:n rahoittama nuorten seksuaaliterveyden edistämisen ammatillinen osaamisyksikkö. NAO vaikuttaa seksuaaliterveyspalveluiden saatavuuden ja laadun parantamiseksi sekä nuorten tietojen, taitojen ja itsetunnon lisäämisek-

13 si. NAO:n tavoitteena on, että kaikilla suomalaisilla nuorilla on tasapuolisesti edellytyksiä ja mahdollisuuksia huolehtia itsestään ja seksuaaliterveydestään. NAO tarjoaa suomalaisille nuorille palveluita vastaanotoilla, internetissä ja neuvontapuhelimessa. Ammattilaisille ja vanhemmille suunnataan koulutuksia, materiaaleja ja palveluita internetissä. NAO ottaa opiskelijoita harjoittelujaksoille tutustumaan toimintaansa. NAO:n asiantuntijuus perustuu käytännön asiakastyöhön, omaan kouluttautumiseen sekä työn jatkuvaan arviointiin ja tutkimiseen. Vastaanotto- ja kohtaamismallia on kehitetty asiakaskyselyiden avulla. Suomessa ei ole vastaavanlaista nuorten seksuaaliterveyden edistämisen osaamis- ja kehittämisyksikköä. Vaikuttaminen NAO pyrkii nostamaan nuorten seksuaaliterveysasioita esiin mediassa. Vuoden aikana annettiin 35 lehti-, 1 televisio- ja 5 radiohaastattelua. Erilaisiin lehtiin ja julkaisuihin kirjoitettiin 4 artikkelia. NAO:n työntekijä palkittiin alkuvuodesta vuoden 2006 parhaasta artikkelista Terveydenhoitaja lehdessä. Aiheena oli Terveydenhoitaja seksuaalikasvattajana. Vuonna 2007 osallistuttiin useisiin kansallisiin ja kansainvälisiin seminaareihin, esimerkiksi Educa -messuille, Terve Kunta päiville, Kouluterveyspäiville ja eri eduskuntaryhmien seminaareihin. Palvelut vastaanotoilla oli yhteensä 710 asiakaskäyntiä. Työn laadun varmistamiseksi ja seuraamiseksi koottiin NAO - vastaanottoperiaatteet ohjeistuskansioon. Kyselytutkimuksen avulla selvitettiin miksi NAO:n asiakkaat eivät ole hakeutuneet omalle terveysasemalle. Palvelu internetissä: sivustoilta nuoret ja ammattilaiset saavat tietoa, ohjausta ja henkilökohtaista neuvontaa seksuaalisuuteen ja seksuaaliterveyteen liittyen. Kävijämäärät ovat lisääntyneet ja kävijöitä oli noin (2006: ). Kuukausittain kävijöitä oli keskimäärin (2006: 14469). -palvelun eri kävijät vuonna 2007 /kk eri kävijät /kk tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Nuorten osiossa kysymys vastaus palstalle kysymyksiä tuli 370 ja vuoden aikana niistä vastattiin 280:een. Ammattilaisten internet - osio julkaistiin joulukuussa. Ammattilaiset saavat sieltä tietoa ja käytännön välineitä, sekä ohjausta nuorten seksuaalikasvatukseen ja seksuaaliterveyden edistämiseen.

14 Kysymysten jakautuminen luokkiin Ihmissuhteet Itsetyydytys Seksi Keho Seksuaalisuus ja sp Mielialaongelmat Erityismieltymykset Raskaus ja ehkäisy Seksitaudit ja ehkäisy Seksuaalielämän häiriöt Väkivalta Konsultaatio Muut Eniten kysyttiin omaan kehoon, sen toimintaan ja kehittymiseen liittyviä asioita. Toiseksi eniten nuoria askarruttivat ehkäisyyn ja seksiin liittyvät asiat. Internet-palvelu tavoittaa kaikki suomenkieliset nuoret ja ammattilaiset ympäri maailmaa. Vastaavanlaista, interaktiivista ja pelkästään nuorten seksuaaliterveyden edistämisen perehtynyttä palvelua ei ole muita. palvelu sai positiivista palautetta netin kautta ja suorissa kontakteissa asiakkaisiin ja muihin nettipalveluiden tuottajiin. Koulutukset Nuorten vastaanotto- ja kohtaamismallia vietiin ammattilaisille kouluttamalla terveydenhuoltoalan työntekijöitä. Myös opettajille annettiin eväitä terveystiedon opettamiseen. Lisäksi muita nuorten kanssa työskenteleviä, kuten nuoriso-ohjaajia, koulunkäyntiavustajia, puhelin- ja nettiauttajia koulutettiin eri puolilla Suomea. NAO oli mukana Väestöliiton projektissa, jonka tavoitteena on kehittää seksuaalikasvatusta Viipurissa. Koulutuksia järjestettiin 48, joista 17 pidettiin nuorille ja 31 nuorten kanssa työskenteleville ammattilaisille. Konsultaatio/sisällön tuottaminen/ ohjaaminen NAO antoi konsultaatioapua ammattilaisille ja nuorten vanhemmille seksuaalikasvatuksessa. Lisäksi tuotettiin ja tarkastettiin sisältöjä tai toimittiin sisällön ohjaajina useissa käsikirjoituksissa, kirjoissa, oppaissa, opinnäytteissä ja teemapäivissä. Tavoite: Nuorten seksuaaliterveyden edistäminen Suomessa MALLIVASTAANOTTO NUORTEN AVOIMET OVET TOIMINTA SEKSUAALIKASVATUS KOULUTUS JA MATERIAALI YHTEISTYÖPROJEKTIT INTERNETPALVELU PUHELINNEUVONTA AMMATTILAISKONSULTAATIOT YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAMINEN KOHDERYHMÄT: LAPSET JA NUORET, AMMATTILAISET,VANHEMMAT,PÄÄTTÄJÄT KEINOT: KOULUTUS, VERKOSTOYHTEISTYÖ, ARTIKKELIT, TIETEELLISET JULKAISUT, KANNANOTOT, ASIANTUNTIJAKUULEMISET, MEDIAVAIKUTTAMINEN Nuska

15 Nuorten seksuaalisen kaltoinkohtelun kohtaamisprojekti (Nuska) on RAY:n tukema kolmevuotinen projekti, jossa on kehitetty kohtaamis- ja verkostoitumismalli nuorten parissa työskenteleville ammattilaisille. Mallia pilotoitiin kuudessa eri kohteessa. Tavoitteena on koulutusten avulla levittää projektin kehittämää kohtaamis- ja verkostoitumismallia kansallisesti. Näin lisätään nuorten parissa työskentelevien ammattilaisten tietoa seksuaalisesta kaltoinkohtelusta ja sen ennaltaehkäisystä sekä kaltoinkohdellun nuoren kohtaamisesta. Tämän lisäksi projekti tarjoaa seksuaalisesti kaltoinkohdelluille nuorille rajoitetusti terapiapalveluja sekä jatkohoidon kartoitusta sekä nuorten vanhemmille kertaluontoisia tapaamisia. Seksuaalisen turvallisuuden lisäämiseksi tarvitaan yli sektorirajojen tapahtuvaa yhteistyötä ja ennaltaehkäisevää toimintaa. Ennaltaehkäisevää työtä (turvataitoja koululaisille, vanhemmille ja ammattilaisille) tulee lisätä ja tähän onkin kiinnitetty huomiota eri toimintaohjelmissa. Sisäisen turvallisuuden ministeriryhmä päätti, että vuonna 2007 kansallisen väkivallan vähentämisen painopistealue on lapsiin ja nuoriin kohdistuvan väkivallan vähentäminen. Sosiaali- ja terveysministeriön seksuaaliterveyden edistämisen toimintaohjelman yhtenä osa-alueena ovat seksuaalista väkivaltaa kokeneet alaikäiset. Tavoitteena on kehittää seksuaalista väkivaltaa kokeneiden hoitoketjuja alkututkimuksesta jälkihoitoon ja ottaa huomioon pitkäaikaisseuraamusten tunnistus ja hoito. Lisäksi seksuaalisen väkivallan ehkäisevää työtä tehostetaan erityisesti perusterveydenhuollossa ja sosiaalitoimessa. Vaikuttaminen Lehti-, radio- ja televisiohaastatteluja annettiin vuoden aikana yhteensä 16 ja artikkeleita (5kpl) sekä mielipidekirjoituksia (2 kpl) ilmestyi eri lehdissä. Lisäksi tehtiin kolme abstraktia sekä kansallisiin että kansainvälisiin konferensseihin. Vuoden aikana mediassa käsiteltiin viikoittain seksuaaliseen kaltoinkohteluun liittyviä asioita. Vuoden loppupuolella seksuaalirikoksista langetetut tuomiot puhuttivat kansalaisia valtakunnallisesti. Ammattilaisille suunnatuilla seminaaripäivillä (Educa, Kouluterveyspäivät ja Terve Kunta- päivät) esiteltiin Nuskan toimintaa ja pidettiin alustuksia. Nuska on ollut asiantuntijana työryhmässä, jonka toimeksianto liittyy Valtioneuvoston sisäisen turvallisuuden ohjelman valmisteluun. Grooming ja uudet teknologian välineet lapsiin kohdistuvan väkivallan yhteydessä työryhmä on laatinut esityksen keskeisistä linjauksista sekä toimenpide-ehdotuksista, joilla pyritään turvaamaan lapsen hyväksikäytön estäminen ja ennaltaehkäisy sähköisissä vuorovaikutteisissa viestimissä. Lapsiasianvaltuutettu Maria Kaisa Aulan tapaamisessa keskityttiin seksuaalisen kaltoinkohtelun esiintyvyyteen, rikosprosessiin ja nuorten kokemuksiin siitä sekä yhteiskunnan palveluiden riittämättömyyteen uhreille ja heidän läheisilleen. Käytännön toimet Vuoden aikana järjestettiin 41 koulutusta tai luentoa ja tavoitettiin yli 2000 kuulijaa. Kuulijoista suurin osa oli nuorten parissa työskenteleviä ammattilaisia (1500 henkilöä). Koulutuksissa käsiteltiin nuoren seksuaalista kehitystä, seksuaalioikeuksia, seksuaalisen kaltoinkohtelun eri muotoja, ilmiön laajuutta ja yleisyyttä. Niissä oli esillä myös nuorten kokemuksia seksuaalisesta väkivallasta, sen vaikutuksista ja eheytymisprosessista sekä viranomais- ja järjestöyhteistyöstä ja niiden roolista auttamisverkostoissa. Nuorille suunnatut turvataito-oppitunnit tavoittivat arvioilta 600 nuorta ja vanhempainillat lähes 200 vanhempaa. Kuluvan vuoden aikana pidettiin muutamia kertaluontoisia työnohjauksia eri työryhmille. Kohtaamis- ja verkostoitumismalli sisältää tietoa seuraavista asioista: - kuinka kysyä nuorelta seksuaalisesta kaltoinkohtelusta - dokumentointi ja sen merkitys - nuoren auttaminen - nuoren ja hänen läheistensä ohjaaminen psykososiaalisen tuen piiriin - lastensuojelun tehtävät - rikosprosessi - verkostojen luominen - poikkihallinnollinen yhteistyö ja sen kehittäminen - toimintaohjeistusten tekeminen paikkakunnittain

16 Asiakaskäyntejä Nuska -kohtaamisprojektissa oli 300. Työntekijät osallistuivat asiakkaiden hoitoon ja olivat asiakkaan tukena rikosilmoituksen teossa. Yhteistyötä tehtiin asiakkaiden vanhempien ja lastensuojelun kanssa. Lääkäri- ja asiantuntijalausuntoja tehtiin oikeudenkäyntejä varten ja erityishuoltoon. Lisäksi laadittiin lähetteitä jatkohoitoa varten. Internetissä tapahtuvia reaaliaikaisia, chattyyppisiä keskusteluja projektin työntekijöiden kanssa käytiin 24. Konsultaatioyhteydenottoja puhelimitse ja sähköpostitse tuli vanhemmilta, läheisiltä ja ammattilaisilta yhteensä 145 kappaletta. Suurin osa yhteydenotoista tuli puhelimitse ja puhelinneuvontaan kului aikaa 41 tuntia. Seksuaalista kaltoinkohtelua kartoittavaan internet-kyselyyn vastasi 295 nuorta, joista poikia oli 20. Suurin osa vastaajista (179 vastaajaa) oli kokenut seksuaalista kaltoinkohtelua vuotiaana. Vastaajien kokemat seksuaalisen kaltoinkohtelun muodot vaihtelivat törkeästä nimittelystä aina pitkäaikaiseen insestiin asti. Marraskuussa avattiin uusi nettikysely, jossa kartoitetaan seksuaalisen kaltoinkohtelun lisäksi ammattiavun saamista ja sen piiriin hakeutumista. Internet-kysely (vuosina ), jossa kartoitettiin nuorten kokemaa seksuaalista kaltoinkohtelua. Kaaviokuvasta ilmenee seksuaalista kaltoinkohtelua kokeneiden määrä ja vastaajan ikä teon tapahtuessa alle 12v 12 16v yli 16v tytöt pojat N= 295, joista poikia (17 poikaa) vastaajaa kokenut seksuaalista kaltoinkohtelua vuotiaana Pitkäaikainen insesti nimittely vastaajien ikäjakauma 9-43-vuotta Alle 12-vuotiaana 28, joista 0 poikaa Yli 16- vuotiaana 88, joista 3 poikaa Nuska -kohtaamisprojekti on otettu ammattihenkilöstön, seksuaalisesti kaltoinkohdeltujen nuorten ja nuorten vanhempien taholta erittäin hyvin vastaan. Nuorille kohdennettuja psykososiaalisia tukipalveluita on valtakunnallisesti riittämättömästi. Lisäksi ammattihenkilöstön peruskoulutuksesta ja täydennyskoulutuksesta puuttuu opetus seksuaalisesta kaltoinkohtelusta sekä sen kohtaamisesta. Ongelmana kunnallisella puolella on ajoittain pitkä jonotusaika tukipalveluihin. Lisäksi vanhempien, seksuaalisesti kaltoinkohdellun nuoren sisarusten ja seurustelukumppanin tuen tarpeeseen vastaaminen on ollut riittämätöntä sekä kunnallisella että yksityisellä puolella. Työntekijöiden ammatillisuuden sekä työssä jaksamisen vahvistamiseksi työntekijät osallistuivat säännöllisesti sekä ryhmä- että yksi-

17 lötyönohjaukseen. Työntekijät osallistuivat myös ammatillisuutta tukeviin täydennyskoulutuksiin. Miehen Aika Miehen Aika on RAY:n tukema hanke poikien ja miesten seksuaaliterveyden ja hyvinvoinnin parantamiseen, seksuaaliterveyspalveluiden tuottamiseen, väkivallan ennaltaehkäisyyn aggressiokasvatuksella, mieheyden mallien monipuolistamiseen sekä parisuhteen ja vanhemmuuden tukemiseen. Miehen Ajan toiminta monipuolistui entisestään Miehen Ajan toimintaan kuuluvat 1) poikien ja miesten seksuaaliterveyden parantaminen 2) miesten seksuaaliterveyspalvelujen saatavuuden parantaminen ja ylläpitäminen 3) poikien ryhmätaitojen ja koulussa pärjäämisen parantaminen 4) poikien aggressiokasvun tukeminen 5) miesten parisuhdepärjäämisen lisääminen ja isyyden tukeminen. Miehen ajan vuosi onnistui erinomaisesti. Miehen Ajan henkilöstö ja resurssit lisääntyivät ja uutena toimintamuotona syntyi Poikien Puhelin. Se on kansallinen auttava puhelin alle 20-vuotiaille miehille. Poikien Puhelimen toiminnan aloittamisen mahdollisti yksityisten kansalaisten pyyteetön auttamishalu yhdessä yrityksen yhteisöllisen vastuunoton kanssa. Poikien Puhelin aloitti toimintansa elokuussa ja ennen vuoden loppua tuli auttavana tahona niin tunnetuksi, että otti vastaan yli 1300 puhelua. Parhaiten toteutuivat seksuaaliterveystiedon ja aggressiokasvatustiedon levittäminen luennoimalla. Luennoinnissa painotettiin tiedon viemistä kasvatus- ja terveydenhoitoalan ammattilaisille. Luentoja pidettiin yhteensä 61 ja niihin osallistui noin 6150 kuulijaa. Noin kolme viidesosaa tavoitetuista kuului ammattilaisten ryhmään ja kaksi viidennestä oli tiedon loppukäyttäjiä, oppilaita ja opiskelijoita. Myös seksuaaliterveyspalveluiden tarjoaminen sivuston kautta toimi edellisiä vuosia paremmin. Varsinkin avoimien nettivastaanottoaikojen määrä oli merkittävästi aiempia toimintavuosia korkeampi eli yli 360 kappaletta. Vastaanottojen käyttöprosentti jäi noin kolmannekseen, ja tätä tulee parantaa. Vastattuja kysymyksiä oli suunnilleen saman verran eli 171. Mediatilaa Miehen Ajan sanoma poikien ja miesten seksuaaliterveys- ja aggressiokasvatuskysymyksissä sai runsaasti. Vuoden aikana oli yhteensä 55 lehdistöosumaa. Suurimman huomion sai uusi toimintamuoto Poikien Puhelin, mutta myös perinteiset teemat, miesten seksuaaliterveys ja aggression hallinta kiinnostivat. Poikien erityistuen tarve nousi esille Tuusulan ampumistragedian myötä, jonka aikana Miehen Aika toimintakin oli julkisuudessa. KANSAINVÄLISEN KEHITYKSEN YKSIKKÖ Yleistä Väestöliiton kehitysyhteistyöyksikön nimi muutettiin kansainvälisen kehityksen yksiköksi, joka kuvaa paremmin sen toimintaa kehitysmaissa ja lähialueilla. Kansainvälisen kehityksen yksikkö edistää toiminnallaan globaalia seksuaaliterveyttä ja - oikeuksia. Poliittisella vaikuttamistyöllä, kehitysprojekteilla, kansainvälisyyskasvatuksella ja tutkimuksella tuetaan YK:n vuosituhattavoitteiden saavuttamista. Työssä painotetaan YK:n väestö- ja kehityskonferenssissa (Kairo, 1994) ja YK:n naisten maailmankonferenssissa (Peking, 1995) hyväksyttyjä suosituksia. Väestöliitto on ollut Kansainvälisen perhesuunnittelujärjestöjen liiton, International Planned Parenthood Federation, IPPF:n jäsen vuodesta 1959 lähtien. IPPF on vuonna 1952 perustettu maailman johtava seksuaaliterveyttä ja oikeuksia edistävä järjestö ja palvelujen tarjoaja. Se toimii 180 maassa jäsenjärjestöjensä kautta. Väestöliiton seksuaaliterveysklinikka toimii yhteistyössä IPPF:n Euroopan verkoston kanssa kansallisten seksuaaliterveys ja -

18 oikeuskysymysten parissa ja kansainvälisen kehityksen yksikkö puolestaan samojen asioiden parissa globaalilla tasolla. Väestöliiton luottamushenkilöt osallistuvat vuosittain IPPF:n aluehallituksen kokoukseen. Liiton hallituksen jäsen on IPPF:n hallituksessa nuorisoedustajan varajäsenenä. Väestöliitto on parhaillaan IPPF:n akkreditaatioprosessissa, jonka kaikki IPPF:n jäsenjärjestöt läpikäyvät. Tavoitteena on saada aikaan yhteneväiset linjaukset järjestöissä. Vaikuttamistyö kotimaassa: Eduskuntavaalit ja kehityspoliittinen ohjelma Kansainväliseen kehitykseen liittyvää vaikuttamistoimintaa leimasivat eduskuntavaalit ja uuden hallituksen kehityspoliittisen ohjelman valmistelun seuranta. Ohjelma nosti keskeiseksi linjaksi luonnontaloudellisesti kestävän kehityksen. Tämä herätti erityisesti kehitysjärjestöissä huolen, että inhimillinen ja sosiaalinen kehitys jäävät ympäristöllisten painopisteiden varjoon. Väestöliitto laati kannanottoja ja lausuntoja ulkoasiainministeriölle muiden suomalaisten kehitysjärjestöjen ja kansanedustajien kanssa. Yhteistyön tuloksena hiv ja aids saatiin nostetuksi ohjelmaan yhdeksi läpileikkaavaksi teemaksi ja inhimillisen ja sosiaalisen kehityksen painotus vahvistui. Terveys- ja seksuaaliterveysasiat ovat keskeinen osa Suomen kehityspoliittista ohjelmaa. Väestöliiton edustajat keskustelivat ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Väyrysen erityisavustajan kanssa kehityspoliittisesta ohjelmasta ja esittelivät liiton kehityspoliittista työtä. Eduskuntavaalien jälkeen kampanjoitiin uusien jäsenten saamiseksi eduskunnan väestöja kehitysryhmään. Kampanjaan kuului henkilökohtaisen yhteydenpidon lisäksi materiaalikansion tuottaminen, joka sisältää väestönkehitykseen, vuosituhattavoitteisiin ja seksuaaliterveyteen ja -oikeuksiin liittyviä selkeitä tietolehtisiä. Väestö- ja kehitysryhmä tiivisti yhteistyötä eduskunnan ihmisoikeusryhmän, globaaliryhmän ja naisverkoston kanssa. Eduskuntavaalien jälkeen järjestettiin ryhmien ensimmäisen yhteinen seminaari, jonka tuloksena syntyi aloite kehityskysymyksiin liittyvästä täysistuntokeskustelusta. Keskustelu toteutui lokakuussa ja se oli Suomen historiassa ensimmäinen täysistuntokeskustelu kehityspolitiikasta. Väestö- ja kehitysryhmä osallistui aktiivisesti myös uuden kehityspoliittisen ohjelman valmisteluun: ministeri Väyrynen tavattiin yhdessä ihmisoikeus- ja globaaliryhmän edustajien kanssa, kehityspoliittisesta ohjelmasta tehtiin kirjallinen kysymys ja yhteistyötä harjoitettiin suomalaisten kehitysjärjestöjen kanssa. Väestö- ja kehitystyöryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Minna Sirnö valittiin European Parliamentary Forumin hallituksen jäseneksi. Väestö- ja kehitysryhmän jäsenet pyrkivät liiton kanssa vaikuttamaan siihen, että ulkoasiainministeriön päätös lopettaa rahoitus Afganistanin naisten seksuaaliterveysohjelmalta kumottaisiin. Onnistuneen vaikuttamistoiminnan tuloksena ministeriö päätti jatkaa rahoitusta. Väestöliitto oli jälleen mukana Maailman aidspäivän toimikunnassa, joka suunnittelee ja järjestää kansainvälisen aids-päivän tapahtumat Suomessa. Lisäksi Väestöliitto toi Positiiviset ry:n ja Helsingin Diakonissalaitoksen kanssa Suomeen mikrobisideistä (tutkimuksen alla oleva emätingeeli hivin ennaltaehkäisyyn) kertovan näyttelyn ja järjesti siihen liittyviä oheistapahtumia. Kansallisen hivverkoston työtä kehitettiin ja siinä Väestöliiton edustajilla oli keskeinen rooli. Väestöliitto liittyi mukaan 1325-verkostoon, joka pyrkii vaikuttamaan YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma 1325 Naiset, turvallisuus ja rauha Suomen kansallisen toimintaohjelman laatimiseen ja sen sisältöön. Vaikuttamistyö EU-tasolla Väestöliitto oli mukana EU:n Afrikkastrategiaa ja komission uusia rahoituskehyksiä koskevissa järjestökonsultaatioissa. Ulkoasiainministeriön kanssa tehtiin yhteistyötä seksuaaliterveysasioiden saamiseksi mukaan linjauksiin. Suomessa EU:n ulkosuhdeasioita käsiteltiin mm. Kehys ry:n perustamassa ja Väestöliiton koordinoimassa hiv-työryhmässä, joka seuraa ajankohtaisia globaaleja sosiaali- ja terveysasioita sekä CONCORD:n (European NGO Confederation for Relief and Development, Eurooppalaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen yhteenliittymä) toimintaa.

19 Nuorille vaikuttajille annettiin koulutusta ja ajankohtaista tietoa seksuaaliterveydestä ja kehityskysymyksistä. Eurooppalaista yhteistyötä nuorten vaikuttajien (Young Decision Makers, YDM) kesken vahvistettiin European Parliamentary Forumin koordinoimassa YDMjohtoryhmässä. Ryhmän jäsenet osallistuivat Portugalin puheenjohtajuuskaudella järjestettyyn YDM-konferenssiin sekä opintomatkalle Tansaniaan. Nuorten vaikuttajien ryhmästä kaksi edustajaa on myös Väestöliiton hallituksen jäseniä. Bill & Melinda Gates Foundation myönsi jatkorahoitusta 10 eurooppalaisen seksuaaliterveysjärjestön muodostamalle konsortiolle, jossa Väestöliitto on mukana. Projektin tavoitteena on eurooppalaisen rahoituksen ja poliittisen sitoutumisen lisääminen kansainvälisten kehitystavoitteiden saavuttamiseksi ja seksuaaliterveyden parantamiseksi. Väestöliitto oli mukana EUpuheenjohtajuuskauden troika- kokouksissa ja teki yhteistyötä Euroopan parlamentin suomalaisedustajien kanssa. Suomalaisia kansanedustajia osallistui yhteiseurooppalaisiin konferensseihin. Väestöliitto järjestää eduskunnan väestö- ja kehitystyöryhmän ja Viron seksuaaliterveysjärjestön kanssa seminaarin Tallinnassa kansanedustajille, virkamiehille ja kansalaisjärjestöille. Seminaari on Gates-konsortion yhteishanke. Etelän kumppanien vaikuttamiskapasiteetin lisääminen Ruotsin ja Tanskan yhteistyökumppanien ja etelän järjestökumppanien kanssa kehitettiin yhteistyötä, jonka avulla pyritään lisäämään erityisesti etelän järjestöjen poliittisen vaikuttamistyön valmiuksia. Tämän kaltaisen toiminnan sisällyttämistä erilaisiin hankkeisiin sekä uusia rahoitusmahdollisuuksia selvitellään edelleen. Kehitysyhteistyöhankkeet Kehitysyhteistyöhankkeet Malawissa ja Nepalissa jatkuivat. Molemmissa hankkeissa parannetaan seksuaali- ja lisääntymisterveystietoutta ja -palveluja ja niiden erityiskohderyhminä ovat nuoret ja naiset. Malawissa toteutetaan laajaa koulutusohjelmaa terveydenhuollon henkilöstölle sekä kehitetään kylätason äitiysterveys- ja nuorten seksuaaliterveyspalveluja. Mannerheimin Lastensuojeluliitto tuli mukaan Malawihankkeeseen vuonna Nepalissa kehitetään mm. monitoimikeskuksia, joista eri-ikäiset ihmiset saavat seksuaalija lisääntymisterveystietoa ja -palveluja ja joiden toiminnassa nuorilla vapaaehtoisilla on merkittävä rooli. Nepal-hankkeen uudessa vaiheessa ( ) kokeillaan myös ihmiskaupan uhrien kotiuttamista osana monitoimikeskusten toimintaa. Nepalissa järjestökumppanina on Family Planning Association of Nepal, joka on Kansainvälisen perhesuunnitteluliiton (IPPF) jäsenjärjestö. Väestöliitto on osallistunut Kepan koordinoimiin Nepal-toimijoiden kokouksiin. Keskusteluja käydään suomalaisten järjestöjen yhteistyöstä kohdemaissa ja vaikuttamistoiminnan kehittämisestä etelän kumppaneiden kanssa. Ramboll-Finnconsult-yrityksen hallinnoima Nicaraguan lisääntymisterveyshanke ( ) päättyi. Väestöliitto toi projektiin seksuaaliterveyden ja -oikeuksien sekä järjestötyön asiantuntemusta. Meksikon perhesuunnittelujärjestö MEXFAM:n edustajat tekivät Nicaraguaan koulutusmatkan, jossa hyödynnettiin Väestöliiton ja MEXFAM:n yhteistyöhankkeen kokemuksia ja koulutusaineistoja. Väestöliiton Intia- ja Malawi-hankkeiden yhteydessä tehtiin tutkimushaastatteluja vuosina Suomen Akatemian rahoittama tutkimus käsittelee miesten roolia seksuaaliterveyden edistämisessä ja seksuaaliterveyspalvelujen asiakkaana. Intian osuudesta valmistui ensimmäinen artikkeli, joka käsittelee naisten sterilisaatiota. Malawin osuudesta ensimmäiset perhesuunnittelua käsittelevät julkaisut saadaan valmiiksi vuonna Kansainvälisyyskasvatus EU:n kehityspolitiikka ja seksuaaliterveys Vuonna 2006 käynnistynyt kansainvälisyyskasvatushanke, Raising Awareness on Global Sexual and Reproductive Health and Rights, tuotti seksuaalioikeuksia käsittelevän korttisarjan. Se järjesti erilaisia seminaareja, mm. mediatyöskentelystä, kampanjan järjestämisestä sekä koulutti latvialaisia ja suomalaisia nuoria globaaleissa seksuaaliterveyskysymyksissä. Kansainvälisyyskasvatushanke toteutetaan Väestöliiton, Latvian seksuaa-

20 literveys- ja perhesuunnittelujärjestön Papardes zieds ja Georgian ja Intian perhesuunnittelujärjestöjen kanssa. Hankkeen tavoitteena on lisätä kansalaisten ja päättäjien tietoisuutta seksuaaliterveyden merkityksestä osana kehitystä. Hankkeessa vahvistetaan myös perhesuunnittelujärjestöjen kansainvälisyyskasvatuksen ja vaikuttamistoiminnan osaamista. Nuoret toteuttivat aids-päivän tapahtumia eri puolilla Suomea. EDUCA 2007 ja Maailma Kylässä tapahtumissa oltiin myös mukana. Kansanedustajille järjestettiin matka Georgiaan ja FPA Indian pääjohtaja Vishwanath Koliwad vieraili Suomessa ja Latviassa tapaamassa järjestöjä, mediaa ja kansanedustajia. Kirjoituskilpailu ja julkaisu seksuaalioikeuksista Ulkoasiainministeriön tuella järjestettiin Seksuaalioikeudet meillä ja muualla kirjoituskilpailu. Kirjoituskilpailun tarkoituksena oli levittää tietoa globaaleista seksuaaliterveysasioista ja pohtia seksuaalioikeuksien toteutumista sekä omalta osalta että toisissa maissa. Kilpailu jakautui yleiseen ja nuorten sarjaan. Nuorten sarjan voittajan palkitsi nuortenlehti Suosikki. Kirjoituskilpailun parhaat tekstit koottiin kirjaksi Seksin maantiede. Kansainvälisyyskasvatusta on tehty myös muiden järjestöjen kanssa Global Sense lehden avulla (Taksvärkki, Ihmisoikeusliitto ja Suomen Pakolaisapu) ja kaksivuotisessa Ihmisoikeudet.net hankkeessa (Ihmisoikeusliitto, YK-liitto, Taksvärkki, Amnesty Suomen osasto, maailma.net ja Kasvattajat rauhan puolesta). Julkaisut YK:n väestörahasto UNFPAn vuosiraportista julkaistiin suomenkielinen tiivistelmä Kaupungeissa kasvaa mahdollisuus sekä erillinen tilastovihko. Tampereen yliopiston kanssa järjestetyn luentosarjan esitelmistä koottiin kirja Terve tulevaisuus- YK:n vuosituhattavoitteet ja terveys. Venäläinen perhe ja seksuaalisuus murroksessa -kirja ilmestyi ja se tuotettiin Kotipuun ja väestöntutkimuslaitoksen kanssa. Kansanedustajia ja virkamiehiä varten tuotettiin neljä tietolehtistä vuosituhattavoitteista sekä seksuaaliterveydestä ja -oikeuksista sekä vihkonen Talous ja terveys, joka käsitteli seksuaaliterveyden ja talouskehityksen välistä suhdetta. Uusi sähköpostiin tilattava uutiskirje ajankohtaisista globaaliin seksuaaliterveyteen liittyvistä asioista julkaistiin parin viikon välein. Venäjä-yhteistyö Väestöliiton Venäjä-osaamisen kehittäminen on mukana ensimmäisen kerran liiton toimintasuunnitelmassa vuodelle Venäjätyöryhmä jatkoi toimintaansa tavoitteena tuoda yhteen ja vahvistaa liiton Venäjäosaamista. Ryhmän aloitteesta toteutettiin seksuaalikasvatusta käsittelevä opintomatka Pietariin. Viipuri -hankkeessa jatkettiin koulutuksia, joiden tavoitteena oli koulujen seksuaalikasvatuksen kehittäminen. Vuoden lopulla alettiin kouluttaa Viipuriin omaa seksuaalikasvatuksen kouluttajaryhmää. Seksuaalikasvatuksen opetusaineisto opettajille Kahden ABC valmistui suomen- ja venäjänkielisenä. Aineisto pohjautuu suomalaisiin Seksuaalisuuden Portaat ja Kosketus -materiaaleihin sekä Viipurissa kehitettyyn kouluaineistoon. Projektissa tutustuttiin erilaisiin nuorisoystävällisen klinikan toimintamalleihin Venäjällä. Daphne-hanke Euroopan unionin tuella toteutettu Aggression hallinta -projekti päättyi. Opetushallituksen kanssa tehtiin sopimus opettajille tarkoitetun Aggression Portaat -koulutusaineiston painatuksesta. Muut projektissa tuotetut aineistot ovat perhetyötä tekeville sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille ja alan opiskelijoille laaditut työkirja ja video Tunteet on. Projektin kumppanit, Viron ja Latvian perhesuunnittelujärjestöt, tuottivat samat aineistot omilla kielillään. Lisäksi näissä maissa käännettiin ja painettiin Väestöliiton Parisuhde -vihko. Uuden Daphne-projektin suunnittelu käynnistyi syksyllä seksuaalisen kaltoinkohtelun - teemasta. EU:n sosiaali- ja terveyspoliittisen työn seuranta Liitossa pyrittiin tehostamaan Euroopan unionissa sosiaali- ja terveyspoliittisista ja järjestöjen asemasta käytävän keskustelun seurantaa järjestämällä kokouksia, joissa