Erikoissairaanhoidon tulevaisuus Kainuussa näkemyksiä ja ehdotuksia päätöksenteon pohjaksi (2010)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Erikoissairaanhoidon tulevaisuus Kainuussa näkemyksiä ja ehdotuksia päätöksenteon pohjaksi (2010)"

Transkriptio

1 Erikoissairaanhoidon tulevaisuus Kainuussa näkemyksiä ja ehdotuksia päätöksenteon pohjaksi (2010) Jukka Juvonen, ylilääkäri 1 Tausta Vaikka terveydenhuollon kustannukset ovat Suomessa nousseet jatkuvasti, niiden osuus bruttokansantuotteesta on säilynyt lähes muuttumattomana. Kansainvälisessä vertailussa terveydenhuoltojärjestelmämme on yksi tuottavimmista. Silti sanotaan, että railo mahdollisuuksien ja voimavarojen välillä alkaa olla ylittämätön. Sama huoli on seurannut kainuulaista ja koko länsimaista terveydenhuoltojärjestelmää vuosikymmeniä (1). Erityisen haasteen luo ikääntymisen mukanaan tuoma työvoimapula, tuottavuuden lasku ja veronmaksukyvyn huononeminen. Samanaikaisesti lääketieteen teknologia monimutkaistuu, uudenlaista osaamista tarvitaan yhä kiihtyvään tahtiin, laatuun kiinnitetään entistä enemmän huomiota ja potilaiden valinnanvapaus lisääntyy. Parempaa terveydenhuoltoa pitäisi tuottaa vähenevällä työvoimalla. On sanottu, että mikäli tämä ongelma saadaan ratkaistuksi, ratkeavat myös taloudelliset ongelmat. Laadun ja kustannustenhallinta perusteinaan valtiovalta on kannustanut luomaan suurempia terveydenhuollon kokonaisuuksia. Kainuun hallintokokeilu on osa tätä prosessia. Paras hanke, tuleva terveydenhuoltolaki ja puheet ns. Risikon mallista ovat suomalaisen lainsäätäjän vastauksia samaan haasteeseen. Kainuulainen erikoissairaanhoito on isojen kysymysten äärellä: Kainuun malli on ensi vuotensa keskittynyt kehittämään sosiaali ja terveydenhuollon muita lohkoja. Erikoissairaanhoidossa on keskitytty taloudellisiin tavoitteisiin ja hoitotakuun toteuttamiseen. Muut tavoitteet ovat olleet epäselviä. Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon rajalla edistys on ollut hidasta. Erikoissairaanhoidon kehittäminen on ollut puutteellista. Samanaikaisesti vaatimustaso on noussut ja vaativaa erikoissairaanhoitoa halutaan keskittää. On yhä selvempää, että erikoissairaanhoidon väestöpohja on liian pieni, jotta monipuoliset palvelut voitaisiin vaivatta tuottaa. Arvioidaan, että tehokkaaseen erikoissairaanhoidon yksikköön tarvittaisiin Kainuun väestöön nähden kaksinkertainen väestöpohja. Tämän lisäksi sairaalarakennus on tullut lähes elinkaarensa päähän: rakennus sinänsä on kunnostamisen tarpeessa (tahtoen tai tahtomatta on kertynyt massiivinen korjausvelka) ja toisaalta sen rakenteet tukevat hyvin vähän nykyaikaisia tehokkaita toimintaprosesseja. Jos Kainuussa halutaan tuottaa erikoissairaanhoidon palveluja, on uskallettava etsiä uudenlaisia toimintaprosesseja ja luotava näitä tukevia rakenteita. Mutta ennen kaikkea pitää pystyä rekrytoimaan riittävästi ammattitaitoista henkilökuntaa. On arvioitava johtamista, organisaatiota, henkilöstöpolitiikkaa, toimintaprosesseja ja rakennuskantaa. 2 Nykytila 2.1 Terveydenhuoltojärjestelmän muutos 90 luvun alkupuolella sosiaali ja terveydenhuollon järjestämisvastuu siirtyi valtiolta kunnille. ja samalla siirryttiin normiohjauksesta informaatio ohjaukseen. Palvelutuotantoa pyrittiin ohjaamaan suosituksilla. Suositusten teho on kuitenkin jäänyt heikoksi ja paluu takaisin normiohjaukseen 1

2 näyttää olevan käynnissä. On säädetty lakeja subjektiivisista oikeuksista ja asetettu velvoitteita tuottaa palveluita määräajassa. Yleisesti ajatellaan, että terveydenhuollon rakenteita pitäisi muuttaa. Keinoista vain on suuri erimielisyys. Vuoden 2008 terveydenhuoltolakiluonnos taustapapereineen heijasteli nykyvirtauksia (2). Hoitojen keskittäminen ja ajatus pienten keskussairaaloiden osittaisesta alasajosta tuotiin esiin yhtenä kustannusten ja laadun hallinnan välineenä. Terveydenhuoltolakityöryhmä esitti: Alle asukkaan sairaanhoitopiirien erikoissairaanhoidon tulisi terveyspiirimallissa muovautua nykyisten suurten aluesairaaloiden toiminnan mukaiseksi. Keskeiset suuret erikoisalat ja päivystys voisivat jatkaa. Pienimmät erikoisalat ja vaativin osa suurten erikoisalojen toiminnasta ja vaativa päivystys keskittyisivät. Jos osa nykyisistä alle asukkaan sairaanhoitopiireistä siirtyisivät terveydenhuoltopiireiksi, niin vaativimman erikoissairaanhoidon keskittäminen turvattaisiin erityisvastuualuekohtaisella erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksella, jossa keskityttäisiin alueellisen palvelusuunnitelman sijasta pelkästään erikoissairaanhoidon palvelujenjärjestämisen suunnitteluun. Muutos pienestä sairaanhoitopiiristä terveydenhuoltopiiriksi ei saa jäädä vaativimman erikoissairaanhoidon turvaamisprojektiksi. V voimaan tuleva terveydenhuoltolaki on supistunut sisältölaiksi (3), jossa tavoitellaan perusterveydenhuollon vahvistamista, terveyden edistämistä, terveyspalvelujen parempaa saatavuutta sekä tehokkaampaa tuotantoa. Keskeiset muutokset nykyjärjestelmään ovat: potilaiden lisääntyvä valinnanvapaus, entistä korkeamman laadun tavoittelu, ERVA yhteistyön syventäminen ja yksityiskohtaisemman työnjaon vaatimus sekä kiristyvä hoitotakuu. Tässä versiossa työnjaosta voidaan sairaanhoitopiirien välillä edelleen sopia, laki sinänsä ei pakota vaativan hoidon keskittämiseen isoihin yksiköihin. Laki antaa kuitenkin mahdollisuuden säätää asetuksilla työnjaosta ja tällaisia asetuksia paraikaa sorvataan. 2.2 Erikoissairaanhoidon keskittäminen Keskittämisellä tavoitellaan laadukkaampaa ja halvempaa hoitoa. Yksinkertaisimmillaan volyymia pidetään laatumittarina: mitä enemmän toimenpiteitä, sen parempi laatu. Tuoreen kirjallisuuskatsauksen (4) mukaan sairaalan koon suurentaminen ei vähennä kustannuksia. Kustannustehokkaimpia ovat sairaansijan yksiköt. Tällaisen pienen sairaalan sisällä erikoistuneen klinikan koon kasvattaminen saattaa olla kustannustehokasta. Suurten volyymien on todettu parantavan laatua, mutta suhde ei ole lineaarinen. On selvää, että toimenpidelääkärin on tehtävä riittävästi toimenpiteitä taitonsa hankkimiseksi tai ylläpitämiseksi. Siksi harvinaisten sairauksien ja toimenpiteiden keskittäminen kannattaa. Mutta mikä on riittävä toimenpidemäärä? Ja jos toimenpidemäärä ei yllä suositusten mukaiseen, onko joitain tukitoimia, joilla laatu voidaan varmistaa? Ja mitä keskittämisestä seuraa? Jonkin toiminnan lakkauttaminen vie rinnakkaistuotantoetua ja pienuuden ekonomian kierre käynnistyy (5). Synnytysten lopettaminen vie pohjan anestesiapäivystykseltä, mikä taas tekee kirurgisen päivystyksen mahdottomaksi. Silloin ei tarvita teho osastoa eikä kajoavaa kardiologiaa voi enää toteuttaa. Asiantuntemus katoaa ja palvelujen saatavuus heikkenee.. 2

3 Taulukko 1. Seitsemän yleisintä toimenpidettä Kainuun keskussairaalassa v Toimenpiteet v Toimenpide Määrä Synnytys 728 Kaihileikkaus 569 sepelvaltimokuvaus 560 polviproteesi 225 nivustyrä 208 PCI 200 lonkkaproteesi 188 Taulukossa 1 on esitetty seitsemän eniten tehtyä toimenpidettä Kainuun keskussairaalassa v Nivustyräleikkausta lukuun ottamatta nämä toimenpiteet on joissain yhteyksissä arvioitu sillä tavoin vaativaksi erikoissairaanhoidoksi (STM, erikoisalajärjestö, ns. asiantuntijat jne.), että ne tulisi keskittää suurempiin keskuksiin, koska toimenpidemäärät pienissä sairaaloissa ovat liian pieniä. Luvut osoittavat, että ns. vaativa erikoissairaanhoito on nykyisin keskeisin osa pienen keskussairaalan toimintaa. Tuore päivystysjärjestelyjä pohtiva mietintö (6) esittää päivystysten keskittämistä. Keskeiset erikoissairaanhoitoa koskevat muutosehdotukset ovat: synnytyssairaalassa on oltava gynekologian sairaalapäivystäjä ja kirurgian alalla sekä ortopedian että pehmytosakirurgian päivystys. Lisäksi ST nousuinfarktin saaneet potilaat pitäisi ohjata sairaalaan, jossa on 24 h pallolaajennusvalmius. Synnytyksiin liittyvät vaatimukset perustuvat arvioon, jonka mukaan keskittäminen pelastaisi kuolemalta yhden lapsen 5000 synnytystä kohti (siis yhden kainuulaisen joka seitsemäs vuosi). Arviossa ei oteta huomioon sitä mahdollisuutta, että pidentynyt matka kotoa synnytykseen aiheuttaisi joitain vaaroja. Nykyiset kainuulaiset päivystysmallit eivät täytä mietinnön ehtoja. Professori Matti Halinen (7) on arvioinut, mitä merkitystä olisi Itä Savon sairaanhoitopiirin (ISSHP) erikoissairaanhoidon päivystyksen alasajolla. ISSHP:n erikoissairaanhoidon päivystyksessä on n käyntiä vuodessa. 34 potilasta vuorokaudessa tulisi siis siirtää muihin keskussairaaloihin. Puolet jäisi sairaalahoitoon. Muissa sairaaloissa tarvittaisiin suunnilleen yksi vuodeosasto tämän potilasmäärän hoitamiseen. Kainuun keskussairaalan erikoissairaanhoidon päivystyksessä käy n potilasta vuodessa. Ns. vaativa erikoissairaanhoito on Kainuun keskussairaalan ydintoimintaa. Se muodostaa suurimman osan toiminnan volyymista. Siitä luopuminen kutistaisi sairaalan kokoa ja toimintaa dramaattisesti. Syntyisikö pienuuden ekonomian kuolemankierre? Merkittävä määrä työpaikkoja ja osaamista siirtyisi joka tapauksessa muualle. Kainuun maakunnasta tulisi ennen muuta erikoissairaanhoidon osto organisaatio. Kajoavan kardiologian hajauttaminen Pohjois Suomen keskussairaaloihin on esimerkki käänteisestä, onnistumisen kierteestä. Kajoava kardiologia on tuonut mukanaan kardiologeja, 3

4 kardiologiaan erikoistuvia lääkäreitä ja kaikkinaista alaan liittyvää osaamista pieniin keskussairaaloihin. Kardiologisten palvelujen taso, monipuolisuus ja saatavuus ovat lisääntyneet. Aiemmin aikanaan perustettua keskussairaalaa on voitu pitää itsestäänselvyytenä, vaikka ammattihenkilöitä ei ole ollut riittävästi, hoidon saatavuus on ollut huono tai on esiintynyt laatuongelmia. Normiohjauksen lisääntyminen, keskittämisvaatimukset, aiempaa tiukempi laadun seuranta ja potilaiden valinnan vapauden lisääntyminen ovat luoneet uuden asetelman. Jos laatuvaatimuksia ei pystytä täyttämään, erikoissairaanhoito näivettyy. Aluetalouden kannalta tilanne poikkeaa perusterveydenhuollon kriisistä olennaisesti. Perusterveydenhuollon palvelut eivät siirry alueelta mihinkään, vaikka maakunta ei palveluja pystyisi tuottamaan. Joku tuottaa ne kuitenkin jos ei jokaisessa kirkonkylässä niin maakunnan alueella varmasti. Erikoissairaanhoidon näivettyminen taas vie palvelut pois koko maakunnasta. Sillä on merkitystä koko Kainuun elinvoimalle. Kainuun keskussairaala on riittävän kokoinen tuodakseen klinikoille kustannustehokkaan toiminnan mahdollistavan rinnakkaistuotantoedun. Mutta voidaanko pienuuteen liittyvät laaturiskit hallita? Kainuun keskussairaalassa on näet väestöpohjan pienuuden vuoksi myös sellaisia vaativaan erikoissairaanhoidon toimintoja (kuten synnytykset), joiden volyymi ei yllä suositusten mukaisiin. Osa niistä taas on keskeisiä ydintoimintoja ja niistä luopuminen käynnistäisi pienuuden ekonomian tuhon kierteen. 4

5 2.3 Terveydenhuollon organisaatiot Terveydenhuollon organisaatiot ovat olleet perinteisesti hierarkkisesti johdettuja linjaorganisaatioita. Rakenteet ja toimintatavat ovat mieluummin vuosikymmenten aikana tehtyjen irrallisten poliittisten ja hallinnollisten päätösten, sattumien ja professioiden toimintakulttuurien summa kuin syvällisen strategiaprosessin tulosta. Tuoreessa Juha V. Virtasen (8) väitöskirjassa sairaalaorganisaatioita kuvataan hybridiorganisaatioksi, jossa spesialiteetteihin jakaantuvaan professionaaliseen byrokratiaan yhdistyy hoitajien ja lääkäreiden ammattijakoon liittyvää matriisimaista organisoitumista. Hoitajilla ja lääkäreillä on omat linjaorganisaationsa riippumatta organisaatiokaavioista. Virtasen ja Wennbergin (9) mukaan organisaatiolla on kolme johtamisrakenteen vaihtoehtoa: tulosyksikkö, matriisi ja prosessiorganisaatio. Taulukossa 2 on kuvattu organisaatiotyyppien ominaisuuksia, vahvuuksia ja heikkouksia. Taulukko 2. Organisaatiomallien ominaispiirteitä (9) Organisaatiotyyppi Funktionaalinen (tulosyksikkö) Ominaispiirre Vahvuus Heikkous - ydinprosessit tukevat tulosyksiköiden yhteistoimintaa - prosessien merkitys vähäinen - tulosyksikkö vastaa resursseista - ydinprosesseilla ei ohjausvaltaa, vaan tukevat tulosyksiköiden yhteistoimintaa koordinoimalla prosessien kehittämistä ja suunnittelua. Matriisi - tulosyksiköt eivät omista kaikkia resursseja vaan osa ydinprosessien käytössä - prosessit tärkeämpiä kuin tulosyksikkömallissa - ydinprosesseilla - selkeät vastuu ja valtarajat - omat asiakkaat hyvin tiedossa - mahdollistaa erityisosaamisen synnyn - kokonaisnäkemys korostuu ja organisaatio yhdenmukaistuu - yhteiset asiakkaat usein hukassa - rajapintojen hallinta vaikeaa - osaoptimoin nin kiusaus - valta ja vastuurajat voivat olla epäselvät 5

6 ohjausvaltaa tulosyksiköihin nähden joissain asioissa - työntekijä raportoi kahteen suuntaan - valta ja vastuurajat vaativat erityisen huolellista määrittelyä Prosessi - rakenteena prosessikartta, jota käytetään viestinnän välineenä - ydinprosessit omistavat resurssit - tulosyksiköt hävitetty - prosessin omistaja vastaa tuloksista - selkeät valta ja vastuurajat - keskeneräis eksi jäävä malli johtaa vastuuepäselvyyksiin - ei sovi projekteihin - ei tue syvällisen erityisosaamisen syntyä Terveydenhuolto on muiden palveluorganisaatioiden tapaan pyrkinyt viime ajat kohti matalia ja prosessiorientoituneita organisaatioita. Tällaisia hankkeita on useimmissa sairaanhoitopiireissä. Muodikkuudestaan huolimatta terveydenhuollon prosessiorganisaatio ei ole ongelmaton. Ensinnäkin terveydenhuollon organisaatiot ovat monimutkaisia. Vähitellen kehittynyttä ja institutionalisoitunutta organisaatioarkkityyppiä on vaikea muuttaa. Puhtaan prosessiorganisaation rakentaminen edellyttäisi vanhan täydellistä purkamista, mikä saattaa olla ylivoimainen tehtävä. Toisaalta prosessiorganisaatio ei tue syvän erityisosaamisen hankkimista, mikä taas erikoissairaanhoidossa nimenomaan tavoitellaan. Kolmanneksi prosessiorganisaatio sopii hyvin toimintaan, jossa työvaiheet toistuvat samanlaisina. Sen sijaan, mikäli ongelma tai tehtävä on jollain tavoin ainutlaatuinen, prosessiorganisaatio ei toimi. Projektien hallinnoinnissa funktionaalinen organisaatio on ylivoimainen. Ja tässä onkin terveydenhuollon haaste: kuinka suuri osa terveydenhuollosta, potilaiden ainutlaatuisista ja monimutkaisista ongelmista, voidaan puristaa prosesseihin? Joidenkin mielestä lähes kaikki; toiset arvioivat vain viidenneksen sopivan. Terveydenhuollossa on vuosia kuvattu prosesseja. Työ on usein koettu turhana kuvien piirtämisenä, sillä prosessikuvausten merkitys arkityössä on jäänyt epäselväksi. Prosesseista puhutaan ja niitä kuvataan, mutta niitä ei johdeta. Missään suomalaisessa sairaalassa tai muussakaan julkishallinnon yksikössä ei ole puhdasta prosessiorganisaatiota. Enimmillään on ollut kysymys prosessipainotteisesta 6

7 matriisiorganisaatiosta. Useat sairaanhoitopiirit ovat muuttaneet tai muuttamassa organisaatioitaan. Seuraavassa esitetään muutamia esimerkkejä: Etelä Savon sairaanhoitopiirin hyväksyttyyn organisaatiorakenteeseen on tuotu vahvasti prosessinäkökulma, vaikka hallinto on tulosyksiköiden mukaan järjestetty (konservatiiviset, operatiiviset, psykiatriset jne. palvelut). Pääprosesseja ovat elektiivinen ja päivystysprosessi. Kokemuksia järjestelmän toimivuudesta ei ole. Kuopion yliopistollisen sairaalan organisaatio on rakennettu funktioiden mukaan: kliiniset palvelut, kliiniset tulipalvelut, yhteiset palvelut ja perusterveydenhuollon liikelaitos. Prosessimaista mallia on haettu jakamalla kliinistä toimintaa elinryhmien mieluummin kuin erikoisalojen mukaan (sydänkeskus, tuki ja liikuntaelinkeskus jne). OYS:n uusi organisaatio on samoin funktioiden mukaan jaettu ja käynnissä olevassa tulosalueiden järjestäytymisessä haetaan prosessinäkökulmaa. Työ on kesken. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri on julistautunut prosessiorganisaatioksi v Prosessimaista toimintaa on toteutettu erityisesti Coxatekonivelsairaalassa ja Sydänkeskus OY:ssa. Organisaatiokaaviosta heijastuu kuitenkin ennen kaikkea funktioiden mukaan järjestetty tulosyksikköorganisaatio. Pisimmälle prosessiorganisaation suuntaa näyttää olevan menossa TYKS, jonka tuleva organisaatio rakentuu prosessinomaisille hoitolinjoille. Näille hoitolinjoille määrätään omat päällikkönsä, joten valtaa siirtyy selkeästi funktioiden johtamisesta prosessien johtamiseen. Tämän mallin toimivuudesta ei ole kokemusta. HUS:n ihannesairaalaprojekti (10) esitti mielimallikseen prosessipainotteisen matriisiorganisaation (kuva 1). Kuva 1. HUS Ihannesairaalan organisaatio (10) Sittardin sairaalan organisaatiota Alankomaissa kuvataan prosessiorientoituneeksi hoitoketjuorganisaatioksi (11). Prosessi lähtee perusterveydenhuollosta, joka lähettää potilaan sairaalan diagnostiikkakeskukseen taudin selvittelyyn. Tämän jälkeen hoitokeskus päättää yhdessä potilaan kanssa hoitolinjat. Vuodeosastot muodostavat hotellifunktion, joka on tarvittaessa käytettävissä. Prosessi päättyy kuntoutusjärjestelmään, joka on sairaalan ulkopuolella. Sairaalantilojen sijoitus noudattaa tätä rakennetta 7

8 Terveydenhuollossa on innokkaasti seurattu kulloinkin muodissa olevia liikkeenjohdon oppeja ja johtamisjärjestelmiä. Organisaatiokaavioita on uudistettu silloin tällöin. Mutta pelkästään johtamisopit tai organisaatiomuutokset eivät muuta toimintaa, sillä muutosesteiden juuret ovat syvällä kulttuurissa, arvoissa ja jopa koulutusjärjestelmässä. Ilman pelikentän ja sen sääntöjen ymmärtämistä ja siihen tukeutuvaa johtamista, hankkeet ovat tuhoon tuomittuja. On ymmärrettävä substanssi ja nähtävä myös julkaistujen organisaatiokaavioiden taakse todellisiin valtasuhteisiin ja rakenteisiin (8). 2.4 Sairaalarakentaminen Pääosa Suomen sairaaloista on vuotta vanhoja. Toiminta on sen jälkeen laajentunut ja lisärakennuksia on pystytetty. Nyt on käynnissä ongelmallinen korjausrakentamisen vaihe. Vanhat sairaalarakennukset eivät tue nykyaikaisia toimintamalleja: poliklinikkatilat ovat ahtaita, osastot rakennettu potilaan makuuttamiseen, sairaalahygienian toteuttaminen on hankalaa, logistiikka on kehnoa ja tiloja ei voi muunnella. Toisaalta rakennuksissa on paljon taloteknisiä korjaustarpeita, esim. homeongelmia ja tarpeetonta energian kulutusta. Siksi kysytään: kannattaako saneerata vai rakentaa kokonaan uutta? Hintaerot ovat pieniä. Sairaala arkkitehtuurissa on nähtävissä vuosisatainen kehityskaari luvuilla rakennetut sairaalat eivät ole tämän kehityksen päätepiste. Viime vuosina sairaalarakentamisessa keskeiseksi on noussut näkemys, jonka mukaan rakentamiseen pitää liittyä toimintaprosessien uudistaminen (12). Vanhoja tehottomia toimintatapoja entistä suuremmin volyymein ei uusissa tiloissa kannata jatkaa. On esitetty, että hyvin tilaratkaisuin pystytään toimintaa olennaisesti tehostamaan. Myös parantavasta sairaala ympäristöstä puhutaan. Uuden tilan rakennuskustannusten arvioidaan vastaavan keskimäärin kolmen vuoden käyttökustannuksia ja tilakustannusten osuus kokonaiskustannuksista on alle 5 %. Prosessien muutoksia tukevaa rakentamista pidetään kannattava investointina, sillä se vähentää henkilö ja logistiikkakustannuksia. Sitä paitsi uudet rakennukset kuluttavat vanhoja vähemmän energiaa. Aalto yliopiston Hema instituutti on perehtynyt perusteellisesti nykyaikaiseen sairaalarakentamiseen (11, 12). Heidän ajatusmallinsa ovat kotoisin uusista keskieurooppalaisista sairaaloista, joita pyritään sijoittamaan tiheästi asutuille alueille, jopa suurten kaupunkien keskustoihin. Siellä rakennusneliörajat tulevat vastaan nopeasti. Tältä kannalta tilanne harvaan asutussa Kainuussa on toisenlainen. Tilaa riittää. Heidän mukaansa tulevaisuuden ajattelumalleja ovat: Ydinsairaala Ydinsairaala (hot hospital) käsittää päivystysalueen, synnytysosaston, dialyysiosaston, tehoosastot, näihin liittyvät leikkaussalit ja kuvantamislaitteet. Tämä yksikkö toimii 24 tuntia seitsemänä päivänä viikossa. Järjestelmässä on olennaista sisäinen hyvä logistiikka. Muu toiminta hajautetaan erillisiksi osaamiskeskuksiksi, joiden ei tarvitse olla samassa rakennuksessakaan. Ydinsairaalakonseptissa riittävästi varusteltuun perusterveydenhuoltoon siirretään kaikki ne tehtävät, mitä se suinkin pystyy hoitamaan. Akuuttihoito voidaan sijoittaa sinne, missä ihmiset liikkuvat Vyöhykeajattelu 8

9 Ydinsairaalassa kaikki mahdollinen toiminta on ulkoistettu palveluverkostoksi. Ydinsairaala on keskuksessa, muut toiminnat sijoittuvat ikään kuin erilaisille kehille. Toisella kehällä voivat sijaita mm. laboratorio, vuodeosastot, osa avohoitoa jne. Uloimmalle kehälle tulevat perifeeriset tukipalvelut, kuten pesulatoiminta ja kiinteistötekniikka. Keskusvarasto voi toimia myös ulkokehällä erillisenä logistiikkakeskuksena Sairaala sairaalassa Suomalainen esimerkki sairaala sairaalassa konseptista on Tampereella toteutettu sydänsairaala. Siinä keskitettiin kaikki sydäntautien hoito yhden johdon alle. Sydänsairaalalla on omat tehoosastot ja diagnostiset yksiköt. Tämä tuo uudenlaisen mahdollisuuden hallita potilasprosesseja. Muitakin saman idean mukaisia sydänkeskuksia ja eri erikoisalojen osaamiskeskuksia on perusteilla. Tähän suuntaan on ollut menossa myös OYS:n kirurgian klinikka, jolla on esim. omat kardiologinsa, infektio ja sisätautilääkärinsä. Tässä konseptissa tavoitteena on saada käyttöön omat laboratoriopalvelut, kuvantamislaitteet, osastopaikkoja ja omat avohoitotilat siten, että sama henkilökunta pystyy joustavasti toimimaan eri toimipisteissä Vuodeosastot Vuodeosaston asema muuttuu ja sen merkitys vähenee. Sairaalan vuodeosastot ryhmitellään hoidon tarpeen ja vaativuuden mukaan enemmän kuin erikoisalojen sanelemana. Toiminta voidaan jakaa prosesseina tarkkailu, teho, kriittisen potilaan hoito, hotelliperiaatteella. On arvioitu, että vuodeosaston hoitajantyöstä vain kolmannes on varsinaista hoitotyötä, muu hotellipalvelua, sihteerityötä jne. Niinpä esim. Sittardin sairaalassa Alankomaissa vuodeosaton henkilökunnalla 1/3 on hotellialan ammattikoulutus. Vuode ei enää ole hoidon keskipiste. Potilaan edellytetään nousevan vuoteesta heti, kun kivut on saatu hallintaan ja elintoiminta stabiloitua. Toimintatapa edellyttää uudenlaisia tiloja ja lisää erityisesti yhteisten oleskelutilojen tarvetta. Tietotekniikka tulee potilashuoneisiin ja niissä on omaiselle yöpymismahdollisuus. Suositaan yhden hengen huoneita infektiovaikutusten, potilaan yksityisyyden ja käytön joustavuuden vuoksi. Sairaalavuoteista % pitäisi olla yhden hengen huoneissa. Vuodeosastot standardoidaan Kuvantaminen Useimmat vanhat sairaalat sisältävät kompaktin kuvantamisyksikön. Tietojärjestelmät ovat kuitenkin tehneet tämän osittain tarpeettomaksi. Nykyisin lausunto voidaan antaa missä vain, vaikka toisella puolen maailmaa. Kuvantaminen hajotetaan potilaan kulun varrelle, kuten päivystykseen, avohoitoyksikköön, syöpäyksikköön ja keskitettyyn radiologiaan siten, että lausuntojen antaminen sijaitsee keskitetysti tai jopa toisessa sairaalassa. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että radiologian asema muuttuu kompaktista keskitetystä yksikön hallinnasta hajautettuun järjestelmään Avohoitokeskus Vastaanotoilla tavoitellaan potilaskeskeisyyttä. Aikaisemmin potilas tuli tai tuotiin lääkärin huoneeseen. Uudessa järjestelmässä päivystyksen potilaat ovat omissa looseissaan ja lääkärit kiertävät ympärillä. Loosijärjestelmät voivat olla erikoisalaorientoituneita. Vastaava prosessi sairaalan avohoitoyksikössä merkitsee sitä, että potilas tulee vastaanottohuoneeseen ja jää sinne. Potilaan sisäänotosta huolehtii vastaanottoapulainen, sinne tulee sairaanhoitaja ja lääkäri, siellä tehdään mahdollisesti pienet toimenpiteet ja lopuksi vastaanottoapulainen sopii jatkokäyntien ajat. Tämä merkitsee sitä, että lääkäreiden ja sairaanhoitajien varsinainen työtila on 9

10 maisemakonttorityyppisesti ratkaistu alue, jossa on tietokonepohjaisia työpisteitä. Poliklinikkaa ei ole jaoteltu erikoisalojen mukaan eikä lääkäreillä ole omia huoneita. Vastaanottohuoneet ovat standardoituja. Lääkärit tekevät työnsä uudella tavalla ja hoitotiimi tapaa toisensa takakäytävällä. Lääkäreiden kansliat on sijoitettu maisemakonttorityyppisesti joko siten, että henkilökohtaisia kanslioita ei ole tai siten, että kullakin lääkärillä on oma työpaikkansa. Kansliat on sijoitettu joko leveässä rakennusrungossa vastaanottoyksikön kanssa samaan tasoon tai kapeammassa rungossa kerrosta ylemmäksi. Suomalaisessa poliklinikkamallissa lääkärillä on usein melkoinen arsenaali erilaisia toimenpidevälineitä vastaanottohuoneessaan (konservatiivisilla aloillakin vähintään ultraäänilaite). Potilaita voidaan tutkia ja hoitaa yhdellä käynnillä hyvin perusteellisesti. Uudessa standardihuoneiden mallissa tällainen toimintatapa saattaa vaikeutua. Avohoitokeskukseen kuuluu päiväsairaala. Siellä voidaan antaa suonen sisäisiä lääkehoitoja, tehdä tiettyjä diagnostisia toimenpiteitä, seurata toimenpiteiden jälkeen ja toteuttaa muuta konservatiivista päiväsairaalatoimintaa. Esimerkiksi hyvinkin monimutkaiset diagnostiset selvittelyt voidaan tehdä päiväsairaalassa päiväaikaan ja potilas yöpyy hotellissa. Päiväsairaalan koko on yleensä potilaspaikkaa ja siellä hoidetaan potilaita erikoislasta riippumatta Tietotekniikka Tietotekniikan tulo terveydenhuoltoon on kesken. Muissa palvelujärjestelmissä (hotellit, lentoasemat jne.) tietotekniikka on johtanut palveluprosessien muuttumiseen. Terveydenhuollossa näin ei ole sanottavammin käynyt. Kuitenkin tietotekniikan käyttö tulisi näkyä uusissa hoitoprosesseissa ja tilaohjelmassa. Sillä pitäisi olla kustannuksia säästävä vaikutus Muunneltavuus Räätälöidyt, huonosti muunneltavat tilat ovat historiaa. Hoitoprosessit ja tekniikat muuttuvat nopeasti. Tilojen on pystyttävä muuntumaan tarpeiden mukaan prosessien tehokkuuden kärsimättä. Osa tätä mallia ovat avoimet tilajärjestelyt, standardoidut huonekoot, modulaariset tilaelementit ja tietotekniikasta saatava tuki. 10

11 2.5 Suunnittelun konsepti Nykyaikaisen suunnittelumallin mukaan ensin tulee tarvelähtöisesti pohtia toimintakonsepteja. Tämä johtaa miettimään kapasiteettikysymyksiä eri vaihtoehtojen pohjalta ja tämän pohjalta päätellään tilatarpeet ja ratkaisut. Tällaista rakentamista on ollut eri puolilla Eurooppaa, ennen kaikkea Alankomaissa. Professori Erkki Vauramo ym. (12) ovat esittäneet kuvien 2 ja 3 mukaisen suunnittelumallin: Kuva 2: Suunnittelun konsepti (12) 11

12 Kuva 3. Suunnitteluprosessin vaiheet (12) Pitkän tähtäimen suunnittelun (masterplan) tärkeyttä korostetaan. Sairaanhoitopiirillä pitäisi olla sairastavuuskehitykseen, järjestelmään liittyviin ennusteisiin, ikärakenteeseen yms. perustuva kokonaisarvio tilatarpeista vuoden tähtäimellä. Näitä suunnitelmia pitäisi päivittää viiden vuoden välein. Rakentamisen valmistelussa korostetaan toimintakonseptin pohtimisen ja uudistamisen tärkeyttä. Tästä muodostuu näkemys toimintamalleista ja kapasiteetista. Toimintamallit on kuvattava numeroina, kuten käyntimäärinä, hoitoaikoina, leikkaussali, toimenpidehuoneen tai diagnostisen huoneen vuotuisena kapasiteettina sekä muilla tarkoituksenmukaisilla tavoilla. Kapasiteetti on vietävä työntekijämääriin ja työtunteihin asti. Tämä vaihe muodostaa toteutusohjelman. Näistä vasta johdetaan tuotantoon sopivat tilatarpeet. Kun tämä vaihe on tehty, käydään yhdessä arkkitehtien kanssa läpi prosessit ja tehdään tilankäyttösuunnitelma. Tästä edetään vasta varsinaiseen arkkitehtityöhön. On varmistettava, että hoitoprosessit vastaavat moderneja ja tehokkaita työtapoja. Samalla todetaan, että terveydenhuolto kehittyy ja tilatarpeet muuttuvat. Tähän varaudutaan muunneltavin tilaratkaisuin. Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä on tehty laaja tulevaisuuden palvelutarpeita ja mahdollisuuksia kartoittava projekti edellä mainitut näkökulmat huomioon ottaen. Siellä palvelukonseptia on Alankomaista tuodun mallin mukaan esitetty kehitettäväntaulukon 3 mukaisesti. Väestöpohja on kaksinkertainen Kainuuseen nähden. Toimintakonsepti on hyväksytty sairaalasuunnittelun pohjaksi. Taulukko 3. Kymenlaakson keskussairaalan uudistaminen rakenne toiminnot 12

13 Ydinsairaala Erikoisalaton avohoitoyksikkö ja päiväsairaala Lääketieteellinen osaamiskeskus Keskussairaalan ensiapu ja päivystys Tarkkailuyksikkö Sosiaalipäivystys ja turvakoti Tehostetun hoidon yksiköt: tehohoito osasto, sydänvalvontayksikkö ja aivohalvausyksikkö Hemodialyysi Kriittisen potilaan hoidon osastot 3 x 8 ss, yhteensä 24 sairaansijaa Aulatilat, ilmoittautuminen ja potilasohjaus Yleislääkärien, erikoislääkärien ja muiden asiantuntijoiden vastaanottotilat, joissa Ryhmävastaanottotilat Poliklinikan hoitokeskus, pikadiagnostiikka (ekg, laboratorio) ja päiväsairaala (40 ss) Avokanslia mahdollistaa joustavan konsultoinnin Yleiskäyttöiset vuodeosastot Vuodeosastot eivät ole enää erikoisalakohtaisia, vaan potilaan kunnon mukaisia. - tehohoito osastot ja valvontaosastot - hotellityyppiset vuodeosastot. Standardointi 2.6 Alueellinen palvelujärjestelmä Lillrank ja Venesmaa (13) ovat hahmotelleet alueellisen palvelujärjestelmän rakennetta. Terveydenhuollossa on toisistaan hyvin poikkeavia palvelutarpeita. Osa on lyhyellä kysymys/vastaus palvelulla hoidettavia, osa on prosesseina hyvin kuvattavia ja osa ainutlaatuisia 13

14 mutkikkaita projekteja. Heidän mielestään seuraavat näkökulmat tulisi ottaa huomioon järjestelmää rakennettaessa: aikasaatavuus paikkasaatavuus horisontaalinen valikoima vertikaalinen valikoima integraatio (yhden luukun periaate) yhdelle ongelmatyypille koordinaatio yli yhden potilaan sairausepisodin tai elämänkaaren kokonaiskustannukset yksikkökustannukset skaalaetu ja oppimiskäyrä rinnakkaistuotantoetu henkilöstön tyytyväisyys ja saatavuus Nämä näkökulma huomioon ottaen päädytään taulukon 4 mukaiseen kysyntälähtöiseen toiminnan jaotteluun. Taulukko 4. Alueellinen palvelujärjestelmä (13) Palvelu Fokus Valikoima Erikoistumisaste Esimerkki Terveyskioski Paikkasaatavuus Tavalliset, usein toistuvat pieni Päivystys Aikasaatavuus Kiireelliset keskisuuri Erikoistunut prosessisairaala Integroidun hoidon yksikkö Koordinoitu hoito ja verkostot Elektiivinen toiminta (prosessilähtöinen) Terveysongelma, vaikutus (oirelähtöinen) Monisairaiden potilaiden koordinaatio Yhdenlainen toimenpide Yksi terveysongelma Laaja suuri suuri keskisuuri/suuri kaihikirurgia, lonkkaproteesi, skopia diabeteskeskus, allergiayksikkö Jaottelu auttaa tunnistamaan eri tavoin organisoitavia toimintoja. Vaikka toimitaan prosessilähtöisesti, esim. ison volyymin elektiivisen kirurgian järjestäminen, monisairaan potilaan hoitojärjestelyt tai moniammatilliseen yhteistyöhön perustuva diabeteksen hoito vaativat kaikki erilaista organisoitumista. 14

15 2.7 Työvoima Erikoissairaanhoidon työntekijämäärä on lisääntynyt viimeiset 20 vuotta (Kuva 3). Perusterveydenhuollossa työntekijät ovat taas vähentyneet. Syrjäisillä seuduilla on ollut vaikea rekrytoida lääkäreitä niin perusterveydenhuoltoon kuin erikoissairaanhoitoon. Tilanne on kärjistynyt viime vuosina. Syiksi mainitaan lääkärikunnan naisistuminen, takavuosien pienet lääketieteen opiskelijamäärät ja eläköityminen. Syrjäseutujen vierastaminen on osa yleistä yhteiskunnallista kehitystä eikä ole ainoastaan suomalainen ongelma. Hoitajia on ollut näihin asti saatavissa, mutta lamakaan ei ole kääntänyt tuoretta suuntausta: hoitajarekrytointi on vaikeutunut. Erikoissairaanhoidon työntekijöistä kilpaillaan. Kuva 4. Terveydenhuollon henkilöstömäärien kehitys (14) 2.8 Rahoitus Terveydenhuollon mahdollisuuksien ja yhteiskunnan voimavarojen välillä näyttää olevan jatkuvaristiriita. Näiltä osin keskustelun painotukset ovat säilyneet samanlaisina 40 v luvun lopulla pelättiin uusien keskussairaaloiden aiheuttavan kuntien konkursseja. Jo tällöin muistutettiin, etteivät terveydenhuollon kulut saa nousta yhteiskunnan varallisuutta nopeammin. 3 Kainuun erikoissairaanhoito 3.1 Erikoissairaanhoidon palvelujen kysyntä Kainuun väestö vähenee muuttoliikkeen ja alenevan syntyvyyden seurauksena. Maakunnan sisällä väestö muuttaa asutuskeskuksiin. Samalla ikääntyneiden suhteellinen osuus ja absoluuttinen määrä lisääntyvät (taulukko 4). Ennusteen mukaan nykyisen sairaanhoitopiirin palvelujen piirissä oleva väestö on vuonna 2020 noin Kainuun väestö on sairasta. Kansantautien summaindeksi v oli 142. Indeksi on kehittynyt muutamana vuonna myönteisesti ja rohkeimmat ovat arvelleet, että tämän perusteella v sairastavuus voisi olla muun maan tasolla. Tämä kehityssuunta on kuitenkin hyvin epävarma. 15

16 Taulukko 4: Kainuun väestön ikärakenne v Ikä (v) yhteensä Kuva 5. Erikoissairaanhoidon hoitopäivien kehitys Suomessa v Vaikka väestön ikääntymisen sanotaan lisäävän palvelujen kysyntää, erikoissairaanhoidon hoitopäivät ovat olleet laskussa 90 luvun lamasta lähtien. Toiminta on muuttunut 16

17 avohoitopainotteisemmaksi. Päiväkirurgia on lisääntynyt, hoitoajat lyhentyneet ja monet aiemmin sairaalahoitoa vaatineet toimenpiteet voidaan tehdä polikliinisesti. Hoidettujen potilaiden määrä on laskenut vuodesta ,1 %, mutta samana aikana hoitopäivien määrä on laskenut 16,5 %. Hoitojaksojen keskimääräinen kesto on laskenut tuona aikana 4,3 hoitopäivästä 3,6 hoitopäivään (kuva 5). Päivystyksenä alkaneiden hoitojaksojen osuus on pysynyt koko ajan 42 %:n tuntumassa. Tämä kehitys nähdään myös Kainuussa. Taulukossa 5 on esitetty hoitopäivien (omien ja ostettujen) kehitys erikoisaloittain v Kainuun keskussairaalassa. Itse tuotetut hoitopäivät ovat vähentyneet 7 % (3347 kpl) ja muista sairaaloista ostetut lisääntyneet 20 % (1349 kpl). Luvuista voi tehdä kaksi erityistä huomiota: konservatiivisen alueen (sisätaudit, neurologia ja keuhkosairaudet) hoitopäivät ovat alentuneet yhteensä 9 % (1760 kpl) eivätkä ostetut hoitopäivät ole lisääntyneet. Sen sijaan kirurgian klinikan hoitopäivät ovat vähentyneet 7 % (1279 kpl), mutta lähes saman verran ovat lisääntyneet ostetut hoitopäivät (1299 kpl). Poliklinikkakäyntien määrä (taulukko 6) on lisääntynyt 13 % (11334 kpl). Konservatiivisten poliklinikoiden käyntimäärä on lisääntynyt 30 %, kirurgian klinikan 16 %. 17

18 Taulukko 5: Somaattisen erikoissairaanhoidon vuodeosastojen hoitopäivät ja hoitojaksot omana ja ostopalveluina v KAKS muutos kpl muutos % vuodeosastohoito hpv; omat ostot hpv; omat ostot omat ostetut omat ostot Fysiatria Iho ja sukupuolitaudit Keuhkosairaudet Neurologia Lastenneurologia Sisätaudit Kirurgia Korva, nenä ja kurkkutaudit Silmätaudit Hammas, suu ja leukasairaudet Anestesiologia ja tehohoito Lastentaudit Naistentaudit ja synnytykset Yleislääketiede Yhteensä Taulukko 6: Somaattisen erikoissairaanhoidon poliklinikkakäynnit v KAKS Pkl käynnit 2005 Pkl käynnit 2009 muutos kpl muutos % omat ostetut omat ostetut omat ostetut omat ostetut Fysiatria Iho ja sukupuolitaudit

19 Keuhkosairaudet Neurologia Lastenneurologia Sisätaudit Kirurgia Korva, nenä ja kurkkutaudit Silmätaudit Hammas, suu ja leukasairaudet Anestesiologia ja tehohoito Lastentaudit Naistentaudit ja synnytykset Yleislääketiede Yhteensä Kainuussa somaattisen erikoissairaanhoidon vuodeosastohoitoa on vähemmän kuin maassa keskimäärin (Kuva 6). Kuva 6. Somaattisen erikoissairaanhoidon hoitojaksot (vasemmalla) ja hoitopäivät (oikealla) sairaanhoitopiireittäin vuonna 2008, epäsuora ikä ja sukupuolivakiointi, koko maa =

20 3.2 Erikoissairaanhoidon johtaminen V alkaen kainuulainen erikoissairaanhoito on toteutettu maakuntayhtymässä yhdessä muiden sosiaali ja terveydenhuollon toimijoiden kanssa. Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon toteuttaminen samassa organisaatiossa on todennäköisesti tulevaisuuden toimintamalli. Monet uskovat, että v kaikki maakunnat toimivat pääasiassa samojen periaatteiden mukaan. Maailman tehokkaimpana pidetty terveydenhuollon organisaatio, USA:n länsirannikolla toimiva Kaiser Permenente, on Kainuun mallin tavoin ns. integroitu järjestelmä. Siinä perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito ovat samaa organisaatiota. Ominaista järjestelmälle on, että kohtalaisen vahvaa perusterveydenhuoltoa tukevat tietyt erikoisalan palvelut, erityisesti gynekologia, lastentaudit ja kardiologia. Lisäksi panostetaan toimiviin tietojärjestelmiin. Kainuun malli on luonut aiempaa suuremman kokonaisuuden ja antanut mahdollisuuksia monien aiemmin hankaluuksia tuottaneiden rajapintojen purkamiseen. Joitain onnistumisia on ollut, mutta esim. perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon rajapinnan ongelmat ovat osin edelleen ratkaisematta. Osasyynä on perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon lääkäripula. Kainuun maakunnassa toteutetun elinkaarimallin pitäisi jo sinänsä jakaa toimintoja prosessien mukaan. Arkityössä toimitaan jonkinlaisen matriisimallin mukaisesti, jossa pohjalla on funktioiden mukainen tiukka vastuualue ja tulosyksikköjako. Uusia rajojakin on syntynyt. Erikoissairaanhoidon palvelut on jaettu kolmelle eri tulosalueelle. Tulosalueiden päälliköt osallistuvat SOTE johtoryhmän työskentelyyn. Siellä tulisi koordinoida myös erikoissairaanhoidon toimintaa ja kehittämistä. Tähän malliin on liittynyt ongelmia: Somaattisen erikoissairaanhoidon asiantuntemus johtoryhmässä on vähäinen ja kiinnostuksen kohteet ovat mitä ilmeisimmin olleet muualla. Hallintoylilääkärin asema on jäänyt epäselväksi. Erikoissairaanhoidon kokonaisuuden kehittäminen ja johtaminen eivät tässä mallissa ole onnistunut. Erikoissairaanhoidon tavoitteet ovat olleet epäselviä. Päiväkirurgian, hoitoketjujen rakentamisen, ostopalveluiden, uuden teknologian käyttöön oton, rekrytoinnin jne. tavoitteet ovat puuttuneet. Erikoissairaanhoidon johtaminen täyttölupajärjestelmineen on kohdistunut lähes yksinomaan henkilöstömenoihin ja hoitotakuuseen. Puolet erikoissairaanhoidon kustannuksista muodostuu asiakaspalveluiden 20

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6. Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.2012 Tarkastelen asiaa Kolmesta näkökulmasta 1) asiakkaat / potilaat

Lisätiedot

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Sairaalapäivät 2010 23.-24.11.2010, Finlandia-talo, Helsinki toimialueen johtaja Jorma Teittinen Päivystyksen toimialue Keski-Suomen sairaanhoitopiiri KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

Doctagonin Porvoon etälääkäripalveluiden arviointi 12.2.2014

Doctagonin Porvoon etälääkäripalveluiden arviointi 12.2.2014 1 Doctagonin Porvoon etälääkäripalveluiden arviointi 12.2.2014 Johdanto Doctagon Oy on kehittänyt toimintamallin jonka tarkoituksena on tuottaa kattava lääketieteellinen tuki vanhusten kotihoidolle alueilla

Lisätiedot

Medisiinisen hoidon tulosalue. 10.4. 2013 Valtuustoseminaari

Medisiinisen hoidon tulosalue. 10.4. 2013 Valtuustoseminaari Medisiinisen hoidon tulosalue 10.4. 2013 Valtuustoseminaari Medisiinisen hoidon tulosalue Toiminta-ajatus Tulosalue vastaa fysiatrian, ihotautien, keuhkosairauksien, kuntoutuksen, kliinisen neuro-fysiologian,

Lisätiedot

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010. Aki Lindén, toimitusjohtaja

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010. Aki Lindén, toimitusjohtaja Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010 Aki Lindén, toimitusjohtaja 1 Suomen sairaalat ja niiden hallinnollinen asema: Ennen sairaanhoitopiiriuudistusta Suomessa oli

Lisätiedot

Jukka-Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori Keski-Suomen keskussairaala ja Itä- Suomen yliopisto

Jukka-Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori Keski-Suomen keskussairaala ja Itä- Suomen yliopisto KAIKKIIN SAIRAALOIHIN NIIDEN TOIMINNAN VAATIMAT ERIKOISLÄÄKÄRIT JA OSAAJAT Erikoistumiskoulutuksen järjestäminen uusilla tavoilla Jukka-Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori Keski-Suomen keskussairaala

Lisätiedot

Erikoislääkäriennuste 2030. Lähtökohta, ennustemalli ja keskeiset tulokset

Erikoislääkäriennuste 2030. Lähtökohta, ennustemalli ja keskeiset tulokset Erikoislääkäriennuste 2030 Lähtökohta, ennustemalli ja keskeiset tulokset Kasvatettujen sisäänottojen myötä lääkäreitä valmistuu enemmän 2 Tilastotietoja lääkäreistä ja terveydenhuollosta 2014 Statistics

Lisätiedot

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelutuotannon muutos vuoteen 2020

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelutuotannon muutos vuoteen 2020 Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelutuotannon muutos vuoteen 2020 Outi Elonheimo Dosentti, LKT Yleislääketieteen, terveydenhuollon ja hallinnon erikoislääkäri Yhteistyöseminaari 11.6.2010 Porvoo

Lisätiedot

SOPIMUS TERVEYDENHUOLLON PALVELUISTA VUONNA 2013

SOPIMUS TERVEYDENHUOLLON PALVELUISTA VUONNA 2013 FORSSAN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄ SOPIMUS TERVEYDENHUOLLON PALVELUISTA VUONNA 2013 Tällä sopimuksella Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä ja Tammelan kunta sopivat vuonna 2013 tuotettavien

Lisätiedot

Harjoitustehtävä. 3. Suunnittele Kymenlaakson alueen sairaalapalvelut puhtaalta pöydältä: Punnosen raportin sivut 16,17, 20 ja 21

Harjoitustehtävä. 3. Suunnittele Kymenlaakson alueen sairaalapalvelut puhtaalta pöydältä: Punnosen raportin sivut 16,17, 20 ja 21 HARJOITUS- TEHTÄVÄ Harjoitustehtävä 1. Kuvaa terveyspalveluiden erityispiirteitä? Miten terveyspalvelut poikkeavat muista toimialoista a) prosessin johtamisen ja kehittämisen ja b) liiketoiminnan näkökulmasta?

Lisätiedot

Kajaanin kaupunginvaltuuston strategiaseminaari 20.3.2014

Kajaanin kaupunginvaltuuston strategiaseminaari 20.3.2014 Kajaanin kaupunginvaltuuston strategiaseminaari 20.3.2014 Esa Ahonen, hallintoylilääkäri, vs sote-kuntayhtymän johtaja Kainuun sote/kuntayhtymän johtaja Maire Ahopelto Lähitulevaisuuden haasteet ja ajankohtaiset

Lisätiedot

Miten kannattaa palvelut kerätä, kun tavoitteena on valmistua akuuttilääketieteen erikoislääkäriksi TYKS ERVA alueelta

Miten kannattaa palvelut kerätä, kun tavoitteena on valmistua akuuttilääketieteen erikoislääkäriksi TYKS ERVA alueelta 1 Miten kannattaa palvelut kerätä, kun tavoitteena on valmistua akuuttilääketieteen erikoislääkäriksi TYKS ERVA alueelta Akuuttilääketiede hyväksyttiin omaksi erikoisalakseen 1.1 2013 ja samasta päivästä

Lisätiedot

N:o 7 39. Liite 1 TOIMINTAKERTOMUS YKSITYISEN TERVEYDEN- JA SAIRAANHOIDON PALVELUT

N:o 7 39. Liite 1 TOIMINTAKERTOMUS YKSITYISEN TERVEYDEN- JA SAIRAANHOIDON PALVELUT N:o 7 39 Liite 1 TOIMINTAKERTOMUS YKSITYISEN TERVEYDEN- JA SAIRAANHOIDON PALVELUT 1. Perustiedot toimintakertomuksesta Mitä vuotta toimintakertomuksessa käsitellään 2. Perustiedot palvelujen tuottajasta

Lisätiedot

Toiminnan ja talouden ennusteita kliinisissä hoitopalveluissa vuonna 2016. Leena Setälä, paj 23.2.2016

Toiminnan ja talouden ennusteita kliinisissä hoitopalveluissa vuonna 2016. Leena Setälä, paj 23.2.2016 Toiminnan ja talouden ennusteita kliinisissä hoitopalveluissa vuonna 2016 Leena Setälä, paj 23.2.2016 Esityksen sisältö palvelujen kysynnän kehitys ja ennuste sen muutoksista 2016 tuotannon tarpeet, hoitotakuutilanne

Lisätiedot

Tulevaisuuden sairaala KYS Tilasuunnittelun lähtökohdat

Tulevaisuuden sairaala KYS Tilasuunnittelun lähtökohdat Tulevaisuuden sairaala KYS MASTERPLAN Tilasuunnittelun lähtökohdat PSSHP: n hallituksen ja valtuuston Masterplan seminaari 18.8.2014 Juhani Kouri Suunnittelulla LISÄARVOA LISÄARVOA Taloudellisen riskin

Lisätiedot

Muutokset terveydenhuollossa miksi ja miten?

Muutokset terveydenhuollossa miksi ja miten? Muutokset terveydenhuollossa miksi ja miten? O-P Lehtonen O-P Lehtonen Kliinisen mikrobiologian ylilääkäri, TYKS 1986-1996 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin va. johtajaylilääkäri 1996-2001 Kanta-Hämeen

Lisätiedot

Erikoissairaanhoidon kuntoutus nykytila ja keskeiset ratkaistavat ongelmat

Erikoissairaanhoidon kuntoutus nykytila ja keskeiset ratkaistavat ongelmat Erikoissairaanhoidon kuntoutus nykytila ja keskeiset ratkaistavat ongelmat Mauri Kallinen LT, dosentti Ylilääkäri, OYS, lääkinnällinen kuntoutus Kuntoutuksen erityispätevyystoimikunta, puheenjohtaja Kuntoutuspäivät,

Lisätiedot

Tehokkuus ja palvelukulttuuri. Varsinais-Suomen sairaanhoitopirin opit. O-P Lehtonen

Tehokkuus ja palvelukulttuuri. Varsinais-Suomen sairaanhoitopirin opit. O-P Lehtonen Tehokkuus ja palvelukulttuuri Varsinais-Suomen sairaanhoitopirin opit O-P Lehtonen Onko terveydenhuollon organisaation kulttuurilla mitään vaikutusta organisaation suorituskykyyn? Mannion ym. 2003, J Health

Lisätiedot

Itä-Savon sairaanhoitopiiri ja maakuntauudistus. 19.4.2016 PN Pekka Nousiainen

Itä-Savon sairaanhoitopiiri ja maakuntauudistus. 19.4.2016 PN Pekka Nousiainen Itä-Savon sairaanhoitopiiri ja maakuntauudistus 19.4.2016 PN Pekka Nousiainen Sote- ja aluehallintouudistus 7.11.2015 18 itsehallintoaluetta, sote 15 alueen puitteissa. 3 aluetta järjestää palvelut toisen

Lisätiedot

Pääsevätkö helsinkiläiset hoitoon?

Pääsevätkö helsinkiläiset hoitoon? Pääsevätkö helsinkiläiset hoitoon? Miten olemme valmistautuneet Miten seuraamme hoitoonpääsyn toteutumista Miten hoitoonpääsy toteutuu Mitä tulemme tekemään Hallintoylilääkäri Jukka Pellinen 1 Mitä olemme

Lisätiedot

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Keski-Suomi Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Metsien, vesistöjen ja vuorimaiden maakunta Vuosittaisen väestönkasvun maakunta Perusteollisuuden ja uuden teknologian maakunta Liikenteen ja logistiikan

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuus 2014. Pirjo Häkkinen

Sairaaloiden tuottavuus 2014. Pirjo Häkkinen Sairaaloiden tuottavuus 2014 Pirjo Häkkinen 4.3.2016 Sairaaloiden tuottavuus 2014 Tilastoraportti 3/2016 1 Sairaanhoitopiirien sairaaloiden tuottavuus 2014; sairaanhoitopiirien keskimääräinen tuottavuusluku

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 1 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Annettu päivänä kuuta 2013 Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä. Päivystysasetus. JYL Vesa Kataja

KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä. Päivystysasetus. JYL Vesa Kataja KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä Päivystysasetus Hyvä Timo, missä mennään? VS: PäivystysasetusKeistinen Timo (STM) [timo.keistinen@stm.fi]lähetetty:18. elokuuta 2014 22:42 Vastaanottaja:Kataja

Lisätiedot

neurokirurgia keskussairaala 1 1 0,23 134 neurokirurgia yo-sairaala 166 176 83,19 53 068 neurokirurgia yhteensä 166 177 83,42 53 202

neurokirurgia keskussairaala 1 1 0,23 134 neurokirurgia yo-sairaala 166 176 83,19 53 068 neurokirurgia yhteensä 166 177 83,42 53 202 Erikoissairaanhoidon avo- ja päikikäyttö Erikoisala Sairaalatyyppi Potilaat Käynnit avodrgt Kustannus sisätaudit keskussairaala 2 176 7 703 4 034,75 2 376 421 sisätaudit aluesairaala 10 213 16 547 7 064,99

Lisätiedot

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Keski-Suomi Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Metsien, vesistöjen ja vuorimaiden maakunta Vuosittaisen väestönkasvun maakunta Perusteollisuuden ja uuden teknologian maakunta Liikenteen ja logistiikan

Lisätiedot

Päivystysasetus. STM:n asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä - Voimaan 1.1.2015 / 1.1.

Päivystysasetus. STM:n asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä - Voimaan 1.1.2015 / 1.1. Päivystysasetus STM:n asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä - Voimaan 1.1.2015 / 1.1.2017 Yleiset säännökset Kiireellistä hoitoa oltava saatavilla

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI TIIVISTÄ TIETOA KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Keski-Suomen sairaanhoitopiiri tuottaa jäsenkuntiensa tarvitsemia erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon päivystyksen sekä eräitä sosiaalihuollon palveluja

Lisätiedot

PÄIVYSTYSASETUKSEN VAIKUTUKSET. Aino-Liisa Oukka johtajaylilääkäri

PÄIVYSTYSASETUKSEN VAIKUTUKSET. Aino-Liisa Oukka johtajaylilääkäri PÄIVYSTYSASETUKSEN VAIKUTUKSET Aino-Liisa Oukka johtajaylilääkäri / merkittävät kohdat 1. Luku Yleiset säännökset 2 Kiireellisen hoidon antaminen ja päivystyksen järjestäminen Kunnan tai kuntayhtymän on

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2)

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Tampereen TK 90532 Perusterveydenhuollon erikoissairaanhoidon yksikön nimi: Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien

Lisätiedot

PÄIVÄKIRURGIA Päijät-Hämeen keskussairaala Risto Kuosa Tervetuloa!

PÄIVÄKIRURGIA Päijät-Hämeen keskussairaala Risto Kuosa Tervetuloa! PÄIVÄKIRURGIA Päijät-Hämeen keskussairaala Risto Kuosa Tervetuloa! Päijät-Hämeen sairaanhoitopiiri 210.000 asukasta SAIRAANSIJAT Ihotaudit ja allergologia - Keuhkosairaudet 24 Kirurgia 136 Korva-, nenä-

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta

Lisätiedot

ATK sote-integraatiossa Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin kannalta

ATK sote-integraatiossa Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin kannalta ATK sote-integraatiossa Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin kannalta O-P Lehtonen Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriä VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirin perustehtävä

Lisätiedot

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia Liite 1, LTK 6/2010 Potilas Vetovoimaisuus - julkinen kuva -ympäristö Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Hoitaminen Asiointi ja viestintä - sähköinen asiointi

Lisätiedot

AMCH-seminaari 16.10.2014 Ylilääkäri Teppo Heikkilä, STM

AMCH-seminaari 16.10.2014 Ylilääkäri Teppo Heikkilä, STM Erikoistumiskoulutus siirtyy STM:n vastuulle mikä muuttuu? AMCH-seminaari 16.10.2014 Ylilääkäri Teppo Heikkilä, STM Esityksen sisältö Erikoislääkärikoulutuksen ohjaukseen liittyvä lainsäädäntö Erikoistumiskoulutuksesta

Lisätiedot

Päivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys

Päivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys Päivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys Kaikki tiet johtavat päivystykseen.. Päivystys osana kokonaisuutta Lääketieteen

Lisätiedot

Erikoissairaanhoidon tulevaisuus ja yhteistyömahdollisuudet Hyvinkään Riihimäen talousalueella. Talousalueparlamentti 18.08.2010

Erikoissairaanhoidon tulevaisuus ja yhteistyömahdollisuudet Hyvinkään Riihimäen talousalueella. Talousalueparlamentti 18.08.2010 Erikoissairaanhoidon tulevaisuus ja yhteistyömahdollisuudet Hyvinkään Riihimäen talousalueella Talousalueparlamentti 18.08.2010 Jarmo Väänänen sairaanhoitopiirin johtaja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri

Lisätiedot

LUONNOS Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän organisaatio LUONNOS

LUONNOS Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän organisaatio LUONNOS Kuntayhtymän valtuusto Tarkastuslautakunta Kuntayhtymän hallitus Sisäinen tarkastus Tilintarkastaja Johtokunta Tulosalueet ERVAlaboratorioliikelaitos Kuntayhtymän johtaja Johtoryhmä Kainuun Työterveys

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 2015. 56/2015 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 2015. 56/2015 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 2015 56/2015 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksesta sekä yleislääketieteen erityiskoulutuksesta

Lisätiedot

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Sairaalapäivät 20. 21.11.2012 Sibeliustalo, Lahti Rauno Ihalainen FT, sairaanhoitopiirin johtaja Sairaanhoidon erityisvastuualueet

Lisätiedot

THL:n tuottavuusseuranta 2013

THL:n tuottavuusseuranta 2013 THL:n tuottavuusseuranta 2013 Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Tuottavuusseminaari 3.2.2015, HUS 3.2.2015 Pirjo Häkkinen/Tuottavuusseminaari/ HUS 1 Tuottavuus Tuottavuus = Tuotokset Panokset 3.2.2015

Lisätiedot

Kuntarakenneleiri 14.4.2015

Kuntarakenneleiri 14.4.2015 Kuntarakenneleiri 14.4.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Maire Ahopelto kuntayhtymän johtaja sairaanhoitopiirin johtaja Kainuun soten v. 2013 ylijäämän palautus jäsenkunnille 7.4.2015

Lisätiedot

1) TULOSALUEIDEN ORGANISOINTI KUNTAKOH- TAISTEN KUSTANNUSPAIKKOJEN MUKAISESTI

1) TULOSALUEIDEN ORGANISOINTI KUNTAKOH- TAISTEN KUSTANNUSPAIKKOJEN MUKAISESTI 1) TULOSALUEIDEN ORGANISOINTI KUNTAKOH- TAISTEN KUSTANNUSPAIKKOJEN MUKAISESTI Luonnos Heikki P. 5.7.2010 Muutokset 27.7.2010, KL, TJ, HH, SP ja PM KUNTAKOHTAISET KUSTANNUSPAIKAT ENONKOSKI TK 1 KERIMÄKI

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

Menetelmät. Evidence Based Marketing 4/2008

Menetelmät. Evidence Based Marketing 4/2008 Evidence Based Marketing 4/2008 Success Clinic on yritys, joka tukee ja tehostaa lääkeyritysten myyntiä ja markkinointia. Success Clinicin toteutti elokuussa kyselyn, jossa tutkittiin lääkealan muutoksia

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2)

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien 1) 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk odotusaika vrk lkm lkm lkm lkm

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta projektijohtaja Jorma Teittinen, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari,

Lisätiedot

Lääkärimäärä kasvaa. Lääkärimäärän kehitys vuosina 1900 2015

Lääkärimäärä kasvaa. Lääkärimäärän kehitys vuosina 1900 2015 Lääkärit 2015 Lääkärimäärä kasvaa Suomessa laillistettuja lääkäreitä oli 1.1.2015 yhteensä 27 433. Heistä työikäisiä (alle 65 v.) ja Suomessa asuvia oli 20 403. Yhä useammat muiden EU-maiden lääkärit hankkivat

Lisätiedot

Lääkärimäärä kasvaa. Lääkärimäärän kehitys vuosina 1900 2014

Lääkärimäärä kasvaa. Lääkärimäärän kehitys vuosina 1900 2014 Lääkärit 2014 1 Lääkärimäärä kasvaa Suomessa laillistettuja lääkäreitä oli 1.1.2014 yhteensä 26 872. Heistä työikäisiä (alle 65 v.) ja Suomessa asuvia oli 20 110. Yhä useammat muiden EU-maiden lääkärit

Lisätiedot

Tulevaisuuden sairaala 2030. Kari-Pekka Tampio Ohjelmajohtaja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Ecosystem meeting 19.2.2014

Tulevaisuuden sairaala 2030. Kari-Pekka Tampio Ohjelmajohtaja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Ecosystem meeting 19.2.2014 Tulevaisuuden sairaala 2030 Kari-Pekka Tampio Ohjelmajohtaja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Ecosystem meeting 19.2.2014 Esityksen sisältö Taustaa Tavoitteet Osahankkeiden toteuttaminen ja aikataulu

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12

Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12 Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12 Sosterin ESH:n nykyinen tilanne Pienehkön aluesairaalan kokoinen keskussairaala Suhteellinen vaikeus

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutos ja talouden haasteet lähivuosina

Toimintaympäristön muutos ja talouden haasteet lähivuosina Sopimusohjauksen kehysseminaari 29.4.2015 Toimintaympäristön muutos ja talouden haasteet lähivuosina Juha Kinnunen, Sairaanhoitopiirin johtaja Juha Kinnunen Tarvitsemme Keski-Suomeen pidemmän aikavälin

Lisätiedot

Akuuttilääketiede erikoisalana. Johanna Tuukkanen, anest.el vt. ylilääkäri, KSKS päivystysalue

Akuuttilääketiede erikoisalana. Johanna Tuukkanen, anest.el vt. ylilääkäri, KSKS päivystysalue Akuuttilääketiede erikoisalana Johanna Tuukkanen, anest.el vt. ylilääkäri, KSKS päivystysalue Miksi uusi erikoisala? Maailma ja lääketiede sen mukana on muuttunut Muutos on tarpeen Päivystyspalvelut eivät

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä

Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä LUONNOS 19.5.2016 Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Kati Myllymäki Johtava ylilääkäri Kouvola Ermo Haavisto Johtajaylilääkäri Carea Kati Myllymäki

Lisätiedot

Lapin keskussairaala osana tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelukokonaisuutta

Lapin keskussairaala osana tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelukokonaisuutta Lapin keskussairaala osana tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelukokonaisuutta 27.3.2014 Lapin keskussairaalan laajennushanke - mistä on kysymys? Lapin keskussairaalan auditorio Ounasrinteentie 22 Rovaniemi

Lisätiedot

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I HYKS Nuorisopsykiatria Helsinkiläisiä nuoria on vuoden 2014 aikana tutkittu ja hoidettu HYKS Nuorisopsykiatrian Avohoidon, Osastohoidon ja Erityispalvelujen klinikassa. Organisaatio on sama, mutta yksikkömuutosten

Lisätiedot

Alueellisesti hajautettu lääkärikoulutus laatu ja vaikuttavuus

Alueellisesti hajautettu lääkärikoulutus laatu ja vaikuttavuus Alueellisesti hajautettu lääkärikoulutus laatu ja vaikuttavuus 22.5.2012 / Hajautetun koulutuksen suunnittelija Maiju Toivonen, KM Lääketieteellinen tiedekunta TIEDEKUNNAN LÄÄKÄRIKOULUTUKSEN ALUEELLINEN

Lisätiedot

Hyvinvointirakentaminen Tays uudistamisohjelma

Hyvinvointirakentaminen Tays uudistamisohjelma TAYS UUDISTUU ELÄMÄN TÄHDEN Hyvinvointirakentaminen Tays uudistamisohjelma Kehitysjohtaja Isto Nordback 1 22.4.2015 Taustat Sairaalan toiminnot hajautuneet Tilat osin hyvinkin huonokuntoiset Uusiutuvien

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä) ja odotusajat2i

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä) ja odotusajat2i Taulukko. Hoitoa odottavien lukumäärä) ja odotusajat2i Poikkileikkauspäivä : 3 2 24 Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien ' ) - 9 vrk 9-8 vrk yli 8 vrk yli 8 vrk odotusaika vrk Ikm Ikm

Lisätiedot

YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015

YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 V i r a n o m a i n e n t ä y t t ä ä Dnro YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 1. Perustiedot palvelujen tuottajasta Palvelujen tuottajan nimi Y-tunnus Palvelujen tuottajan yhtiömuoto

Lisätiedot

Lääkärimäärä kasvaa. Lääkärimäärän kehitys vuosina 1900 2016

Lääkärimäärä kasvaa. Lääkärimäärän kehitys vuosina 1900 2016 Lääkärit 2016 Lääkärimäärä kasvaa Suomessa laillistettuja lääkäreitä oli 1.1.2016 yhteensä 28 565. Heistä työikäisiä (alle 65 v.) ja Suomessa asuvia oli 20 970. Maassamme on 262 asukasta yhtä työikäistä

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2)

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien 1) 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk odotusaika vrk lkm lkm lkm lkm

Lisätiedot

Mielenterveystyö. Forssan seudun terveydenhuollon ky. Vuoden 2009 tarjouksen liite. Suoritteet

Mielenterveystyö. Forssan seudun terveydenhuollon ky. Vuoden 2009 tarjouksen liite. Suoritteet Forssan seudun terveydenhuollon ky. Suoritteet TAMMELAN KUNTA Vuoden 2009 tarjouksen liite Mielenterveystyö Avohoito HOITOPÄIVÄT* 2006 2007 2008 2008 Tarjous 2006 2007 2008 2008 Tarjous sopimus (1-6) 2009

Lisätiedot

Selkäydinvammapotilaiden hoidon keskittäminen. OYS:iin, TAYS:iin ja HYKS:iin. Mauri Kallinen, LT, dosentti, vs.kuntoutusylilää OYS, lääl

Selkäydinvammapotilaiden hoidon keskittäminen. OYS:iin, TAYS:iin ja HYKS:iin. Mauri Kallinen, LT, dosentti, vs.kuntoutusylilää OYS, lääl Selkäydinvammapotilaiden hoidon keskittäminen OYS:iin, TAYS:iin ja HYKS:iin Mauri Kallinen, LT, dosentti, vs.kuntoutusylilää ääkäri, OYS, lääl ääkinnällinen kuntoutus 18.10.2012 Keskittämisen perusteet

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Puheenvuoro kuntapäättäjien seminaarissa Jouni Mutanen Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Toiminta alkoi 1.1.2007. Kolmen toimialan organisaatio, jossa on

Lisätiedot

Kliinisten hoitopalvelujen tuottavuustoimet, vuoden 2016 raamiin sopeuttaminen ja sen aiheuttamat riskit

Kliinisten hoitopalvelujen tuottavuustoimet, vuoden 2016 raamiin sopeuttaminen ja sen aiheuttamat riskit Kliinisten hoitopalvelujen tuottavuustoimet, vuoden 2016 raamiin sopeuttaminen ja sen aiheuttamat riskit Leena Setälä, paj KYS Kliiniset hoitopalvelut Sairaanhoitopiirien vertailussa PSSHP:n toimintakulut

Lisätiedot

Tampereen yliopistollisen sairaalan uudistamisohjelma 2020

Tampereen yliopistollisen sairaalan uudistamisohjelma 2020 Tampereen yliopistollisen sairaalan uudistamisohjelma 2020 Isto Nordback LT, Kir. Dos., M.B.A. Kehitysjohtaja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 2 1 3 4 2 Tausta tiloista toimintaan Aiemmat tilaratkaisut pääsääntöisesti

Lisätiedot

Operatiivisen hoidon tulosalue kir.yl/ taj. Kyösti Haataja

Operatiivisen hoidon tulosalue kir.yl/ taj. Kyösti Haataja Operatiivisen hoidon tulosalue kir.yl/ taj. Kyösti Haataja TULOSYKSIKÖT MEDISIININEN HOITO sisätaudit ja ihotaudit OPERATIIVINEN HOITO SAIRAANHOID.PALVELUT kirurgia patologia keuhkosairaudet neurologia

Lisätiedot

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 30.4.2009

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 30.4.2009 Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 30.4.2009 Sairaanhoitopiirin nimi: HUS SISÄTAUDIT YHTEENSÄ 892 792 98 2 0,2 28 10 Sisätaudit 34 33 1 0 0 8 10A Allergologia

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2)

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen SISÄTAUDIT YHTEENSÄ 487 468 17 2 0,4 30 10 Sisätaudit 13 9 3 1 7,7 10 10A Sisätautien

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2)

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien 1) 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk odotusaika vrk lkm lkm lkm lkm

Lisätiedot

MILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN?

MILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN? MILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN? LL Kaisa Rajala, Palliatiivinen yksikkö, HUS Syöpäkeskus Geriatrian ja yleislääketieteen EL Palliatiivinen

Lisätiedot

Sosterin rakennemuutos ja portaaton hoitomalli. Keskushallinto Pekka Martikainen

Sosterin rakennemuutos ja portaaton hoitomalli. Keskushallinto Pekka Martikainen Sosterin rakennemuutos ja portaaton hoitomalli Keskushallinto Pekka Martikainen 21.11.2014 SOSTERIN TA-15 HENKILÖSTÖMUUTOKSET ESH Tulosalueella yksiköiden välisiä sisäisiä siirtoja: 23 sh Kuntalaskutus

Lisätiedot

Kainuun maakunta -kuntayhtymä Liite 1 Sosiaali- ja terveystoimi Potilasasiamiespalvelut 26.1.2011

Kainuun maakunta -kuntayhtymä Liite 1 Sosiaali- ja terveystoimi Potilasasiamiespalvelut 26.1.2011 Kainuun maakunta -kuntayhtymä Liite Potilasasiamiespalvelut 26..2 (8) POTILASASIAMIESTOIMINTA 2 Kuvio : Yhteydenottojen lukumäärä (yhteydenottoja yhteensä 76, v. 29 yhteydenottoja 5) 255 29 2 5 77 2 Terveyden-

Lisätiedot

Ajankohtaista HUS psykiatriassa

Ajankohtaista HUS psykiatriassa Ajankohtaista HUS psykiatriassa Omaistoiminnan neuvottelukuntien kehittämispäivät, 30.10.2014 Matti Holi Toimialajohtaja, HYKS Psykiatria Rakenneuudistus: Viimeisten vuosien muutosprosessi, joka on kulminoitumassa

Lisätiedot

VISIO 2020. Miten vastaamme muuttuviin markkinoihin / toimintaympäristön muutoksiin. 2020-2030 Palvelutuotanto Toiminta,tilat. 2013 Palvelutuotanto

VISIO 2020. Miten vastaamme muuttuviin markkinoihin / toimintaympäristön muutoksiin. 2020-2030 Palvelutuotanto Toiminta,tilat. 2013 Palvelutuotanto VISIO 2020 Miten vastaamme muuttuviin markkinoihin / toimintaympäristön muutoksiin 2013 Palvelutuotanto TARVE Toimintaympäristön muutos Johtaminen 2020-2030 Palvelutuotanto Toiminta,tilat TARVE 2020 Ikääntyminen

Lisätiedot

Ketjulähettien jaksosisällöt lääkäreille Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri

Ketjulähettien jaksosisällöt lääkäreille Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri Ketjulähettien jaksosisällöt lääkäreille Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri Päiväys 19.11.2014 Merita Kautonen /SA-T merita.kautonen@hameenlinna.fi 2(6) Sisällys HÄMEENLINNAN YKSIKKÖ 1 Ensiapu... 3 2 Ihosairaudet...

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI HENKILÖSTÖRESURSSI- YKSIKKÖ. TUNNUSLUVUT TALOUSARVIO 2015 Tp 2011 Tp 2012 Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI HENKILÖSTÖRESURSSI- YKSIKKÖ. TUNNUSLUVUT TALOUSARVIO 2015 Tp 2011 Tp 2012 Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015 Henkilöstöresurssiyksikkö TUNNUSLUVUT TALOUSARVIO 2015 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Vakinaiset virat/toimet 631 638 573 615,2 568,4 Ulkopuolelta ostettu työvoima/päivät 833 2 330 1 360 470 400 HENKILÖSTÖRESURSSI-

Lisätiedot

Janne Aaltonen: Terve sairaala 9. marraskuu 2008

Janne Aaltonen: Terve sairaala 9. marraskuu 2008 Terve sairaala Janne Aaltonen Logica 2008. All rights reserved Yritys ja esittäjä Logica (aiemmin WM-data)! Eurooppalainen IT-palveluyritys, joka palvelee 36 maassa! Suomessa meitä on lähes 2 800, maailmalla

Lisätiedot

LEHDISTÖTILAISUUS 22.10.2010

LEHDISTÖTILAISUUS 22.10.2010 LEHDISTÖTILAISUUS 22.1.21 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå ITÄ-UUDENMAAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN TULEVAISUUDESSA HANKKEEN VÄLIRAPORTTI SELVITYSHENKILÖ LEENA PENTTINEN TERVEYDENHUOLLON-

Lisätiedot

Sote-uudistuksen säästömekanismit

Sote-uudistuksen säästömekanismit Sote-uudistuksen säästömekanismit Alustavia arviointeja Hallitusohjelma Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tavoitteena on terveyserojen kaventaminen ja kustannusten hallinta Hallitus vahvistaa

Lisätiedot

PERUSTERVEYDENHUOLLON VIRKA-AJAN ULKOPUOLINEN PÄIVYSTYS. Kumppanuusneuvottelut 2015

PERUSTERVEYDENHUOLLON VIRKA-AJAN ULKOPUOLINEN PÄIVYSTYS. Kumppanuusneuvottelut 2015 PERUSTERVEYDENHUOLLON VIRKA-AJAN ULKOPUOLINEN PÄIVYSTYS Kumppanuusneuvottelut 2015 LAIT JA ASETUKSET PERUSTANA TERVEYDENHUOLTOLAKI Jonka pyrkimyksenä on: - Toteuttaa väestön tarvitsemien palvelujen yhdenvertaista

Lisätiedot

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 449/00.04.01/2012 150 Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Tiivistelmä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6.

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6. Sosiaali- ja terveysministeriö Lääkintöneuvos Timo Keistinen Hallintoneuvos Anne Koskela Viitteet: Asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (annettu 23.9.2014)

Lisätiedot

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri. Tiedot päivitetty: 09.03.2015. Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri. Tiedot päivitetty: 09.03.2015. Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat Taulukko 1. odottavien lukumäärä ja odotusajat Erikoisalat 1-90 % 10 Sisätaudit 155 141 12 2 1,29 19 10E Sisätautien endokrinologia 119 109 8 2 1,68 25 10G Sisätautien gastroenterologia 274 244 30 0 0

Lisätiedot

Kansalliset sähköisen potilaskertomuksen tietomääritykset

Kansalliset sähköisen potilaskertomuksen tietomääritykset Kansalliset sähköisen potilaskertomuksen tietomääritykset Terveydenhuollon Atk-päivät 30.5.2006 Kristiina Häyrinen Kuopion yliopisto Terveyshallinnon ja -talouden laitos Rakenteisuuden edut kertaalleen

Lisätiedot

Terveydenhuollon hoitoilmoitusluokitukset Keskustelu- ja koulutustilaisuus 3.11.2009

Terveydenhuollon hoitoilmoitusluokitukset Keskustelu- ja koulutustilaisuus 3.11.2009 Terveydenhuollon hoitoilmoitusluokitukset Keskustelu- ja koulutustilaisuus 3.11.2009 Potilas- ja tulotiedot sekä käyntitiedot Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen 9.11.2009 Esityksen nimi / Tekijä 1 Muutokset

Lisätiedot

SOTE UUDISTUS, Itä-Savo Priorisointiryhmän toimeksianto 6.11.2012. 4.12.2012 Hemmo Pirhonen

SOTE UUDISTUS, Itä-Savo Priorisointiryhmän toimeksianto 6.11.2012. 4.12.2012 Hemmo Pirhonen SOTE UUDISTUS, Itä-Savo Priorisointiryhmän toimeksianto 6.11.2012 4.12.2012 Hemmo Pirhonen PRIORISOINTI ESH:SSA Priorisointiryhmä 6.11.2012 Shp:n johtajalta pyydetään kokonaistaloudellisesti tarkasteltu

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Annettu Helsingissä 29 päivänä elokuuta 2013 Sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ

TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ Tilinpäätös 2013 Tilinpäätös 2013 Tuloslaskelma Ta 2013 Vuoden alusta Tot % Tp 2012 Myyntituotot -135 528 704,00-134 707 632,37 99,4% -130 563 982,39 Maksutuotot -12 762 912,00-12 850 692,15 100,7% -12

Lisätiedot

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ?

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? - Haasteista - Muutoksen tarpeesta 1 MISTÄ ASIANTUNTIJAT YHTÄ MIELTÄ?

Lisätiedot

ATK-päivä Joensuu 27.5.2002. Pentti Itkonen

ATK-päivä Joensuu 27.5.2002. Pentti Itkonen ATK-päivä Joensuu 27.5.2002 Pentti Itkonen Miksi strategia? Tulevaisuuteen ajautuminen Passiivinen kohtalonusko Strateginen liikkumavara koetaan vähäisenä Tulevaisuuteen sopeutuminen Menneisyyden trendit

Lisätiedot

Tuottavuuden parantamisestako ratkaisu terveydenhuollon kustannus- ja työvoiman saantiongelmiin?

Tuottavuuden parantamisestako ratkaisu terveydenhuollon kustannus- ja työvoiman saantiongelmiin? Tuottavuuden parantamisestako ratkaisu terveydenhuollon kustannus- ja työvoiman saantiongelmiin? Kalevi Luoma To be or Well be IV seminaari Oulu 11.2.2010 Julkisen talouden kestävyysvaje Suomen julkisessa

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma 2014-2016. Talousarvio 2014

Toiminta- ja taloussuunnitelma 2014-2016. Talousarvio 2014 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2014-2016 Talousarvio 2014 Yhtymävaltuusto 26.-27.11.2013 Johtajaylilääkäri Eva Salomaa Lapin sairaanhoitopiiri Painopistealueet 2014 ja toiminnan kehittäminen Toiminnan

Lisätiedot

Palvelujen järjestämissopimus. OYS erva

Palvelujen järjestämissopimus. OYS erva Palvelujen järjestämissopimus OYS erva järjestämissopimus Valtuustot käsittelevät marras-joulukuussa 2013 Voimassa vuoden 2016 loppuun saakka Päivitetään tarvittaessa, vastuu johtajaylilääkäreillä Luottamushenkilöitä

Lisätiedot

Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa. Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala

Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa. Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa Oulu: OKS

Lisätiedot

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyttä edistävä yhteistyö tulevassa sotessa seminaari 19.3.2015 Toimitusjohtaja Aki Lindén 1 Terveyden edistäminen tarkoittaa

Lisätiedot

Kokouspäivämäärä 30.3.2015

Kokouspäivämäärä 30.3.2015 Satakunnan sairaanhoitopiiri Kokouspäivämäärä 30.3.2015 PÖYTÄKIRJANOTE 50 VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN SELVITYS OSTOPALVELUISTA VUODELTA 2014 JA SAIRAANHOIDON OSTOPALVELUIDEN RAPORTTI 1-2KK / 2015

Lisätiedot