Erikoissairaanhoidon tulevaisuus Kainuussa näkemyksiä ja ehdotuksia päätöksenteon pohjaksi (2010)
|
|
- Timo-Pekka Nurmi
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Erikoissairaanhoidon tulevaisuus Kainuussa näkemyksiä ja ehdotuksia päätöksenteon pohjaksi (2010) Jukka Juvonen, ylilääkäri 1 Tausta Vaikka terveydenhuollon kustannukset ovat Suomessa nousseet jatkuvasti, niiden osuus bruttokansantuotteesta on säilynyt lähes muuttumattomana. Kansainvälisessä vertailussa terveydenhuoltojärjestelmämme on yksi tuottavimmista. Silti sanotaan, että railo mahdollisuuksien ja voimavarojen välillä alkaa olla ylittämätön. Sama huoli on seurannut kainuulaista ja koko länsimaista terveydenhuoltojärjestelmää vuosikymmeniä (1). Erityisen haasteen luo ikääntymisen mukanaan tuoma työvoimapula, tuottavuuden lasku ja veronmaksukyvyn huononeminen. Samanaikaisesti lääketieteen teknologia monimutkaistuu, uudenlaista osaamista tarvitaan yhä kiihtyvään tahtiin, laatuun kiinnitetään entistä enemmän huomiota ja potilaiden valinnanvapaus lisääntyy. Parempaa terveydenhuoltoa pitäisi tuottaa vähenevällä työvoimalla. On sanottu, että mikäli tämä ongelma saadaan ratkaistuksi, ratkeavat myös taloudelliset ongelmat. Laadun ja kustannustenhallinta perusteinaan valtiovalta on kannustanut luomaan suurempia terveydenhuollon kokonaisuuksia. Kainuun hallintokokeilu on osa tätä prosessia. Paras hanke, tuleva terveydenhuoltolaki ja puheet ns. Risikon mallista ovat suomalaisen lainsäätäjän vastauksia samaan haasteeseen. Kainuulainen erikoissairaanhoito on isojen kysymysten äärellä: Kainuun malli on ensi vuotensa keskittynyt kehittämään sosiaali ja terveydenhuollon muita lohkoja. Erikoissairaanhoidossa on keskitytty taloudellisiin tavoitteisiin ja hoitotakuun toteuttamiseen. Muut tavoitteet ovat olleet epäselviä. Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon rajalla edistys on ollut hidasta. Erikoissairaanhoidon kehittäminen on ollut puutteellista. Samanaikaisesti vaatimustaso on noussut ja vaativaa erikoissairaanhoitoa halutaan keskittää. On yhä selvempää, että erikoissairaanhoidon väestöpohja on liian pieni, jotta monipuoliset palvelut voitaisiin vaivatta tuottaa. Arvioidaan, että tehokkaaseen erikoissairaanhoidon yksikköön tarvittaisiin Kainuun väestöön nähden kaksinkertainen väestöpohja. Tämän lisäksi sairaalarakennus on tullut lähes elinkaarensa päähän: rakennus sinänsä on kunnostamisen tarpeessa (tahtoen tai tahtomatta on kertynyt massiivinen korjausvelka) ja toisaalta sen rakenteet tukevat hyvin vähän nykyaikaisia tehokkaita toimintaprosesseja. Jos Kainuussa halutaan tuottaa erikoissairaanhoidon palveluja, on uskallettava etsiä uudenlaisia toimintaprosesseja ja luotava näitä tukevia rakenteita. Mutta ennen kaikkea pitää pystyä rekrytoimaan riittävästi ammattitaitoista henkilökuntaa. On arvioitava johtamista, organisaatiota, henkilöstöpolitiikkaa, toimintaprosesseja ja rakennuskantaa. 2 Nykytila 2.1 Terveydenhuoltojärjestelmän muutos 90 luvun alkupuolella sosiaali ja terveydenhuollon järjestämisvastuu siirtyi valtiolta kunnille. ja samalla siirryttiin normiohjauksesta informaatio ohjaukseen. Palvelutuotantoa pyrittiin ohjaamaan suosituksilla. Suositusten teho on kuitenkin jäänyt heikoksi ja paluu takaisin normiohjaukseen 1
2 näyttää olevan käynnissä. On säädetty lakeja subjektiivisista oikeuksista ja asetettu velvoitteita tuottaa palveluita määräajassa. Yleisesti ajatellaan, että terveydenhuollon rakenteita pitäisi muuttaa. Keinoista vain on suuri erimielisyys. Vuoden 2008 terveydenhuoltolakiluonnos taustapapereineen heijasteli nykyvirtauksia (2). Hoitojen keskittäminen ja ajatus pienten keskussairaaloiden osittaisesta alasajosta tuotiin esiin yhtenä kustannusten ja laadun hallinnan välineenä. Terveydenhuoltolakityöryhmä esitti: Alle asukkaan sairaanhoitopiirien erikoissairaanhoidon tulisi terveyspiirimallissa muovautua nykyisten suurten aluesairaaloiden toiminnan mukaiseksi. Keskeiset suuret erikoisalat ja päivystys voisivat jatkaa. Pienimmät erikoisalat ja vaativin osa suurten erikoisalojen toiminnasta ja vaativa päivystys keskittyisivät. Jos osa nykyisistä alle asukkaan sairaanhoitopiireistä siirtyisivät terveydenhuoltopiireiksi, niin vaativimman erikoissairaanhoidon keskittäminen turvattaisiin erityisvastuualuekohtaisella erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksella, jossa keskityttäisiin alueellisen palvelusuunnitelman sijasta pelkästään erikoissairaanhoidon palvelujenjärjestämisen suunnitteluun. Muutos pienestä sairaanhoitopiiristä terveydenhuoltopiiriksi ei saa jäädä vaativimman erikoissairaanhoidon turvaamisprojektiksi. V voimaan tuleva terveydenhuoltolaki on supistunut sisältölaiksi (3), jossa tavoitellaan perusterveydenhuollon vahvistamista, terveyden edistämistä, terveyspalvelujen parempaa saatavuutta sekä tehokkaampaa tuotantoa. Keskeiset muutokset nykyjärjestelmään ovat: potilaiden lisääntyvä valinnanvapaus, entistä korkeamman laadun tavoittelu, ERVA yhteistyön syventäminen ja yksityiskohtaisemman työnjaon vaatimus sekä kiristyvä hoitotakuu. Tässä versiossa työnjaosta voidaan sairaanhoitopiirien välillä edelleen sopia, laki sinänsä ei pakota vaativan hoidon keskittämiseen isoihin yksiköihin. Laki antaa kuitenkin mahdollisuuden säätää asetuksilla työnjaosta ja tällaisia asetuksia paraikaa sorvataan. 2.2 Erikoissairaanhoidon keskittäminen Keskittämisellä tavoitellaan laadukkaampaa ja halvempaa hoitoa. Yksinkertaisimmillaan volyymia pidetään laatumittarina: mitä enemmän toimenpiteitä, sen parempi laatu. Tuoreen kirjallisuuskatsauksen (4) mukaan sairaalan koon suurentaminen ei vähennä kustannuksia. Kustannustehokkaimpia ovat sairaansijan yksiköt. Tällaisen pienen sairaalan sisällä erikoistuneen klinikan koon kasvattaminen saattaa olla kustannustehokasta. Suurten volyymien on todettu parantavan laatua, mutta suhde ei ole lineaarinen. On selvää, että toimenpidelääkärin on tehtävä riittävästi toimenpiteitä taitonsa hankkimiseksi tai ylläpitämiseksi. Siksi harvinaisten sairauksien ja toimenpiteiden keskittäminen kannattaa. Mutta mikä on riittävä toimenpidemäärä? Ja jos toimenpidemäärä ei yllä suositusten mukaiseen, onko joitain tukitoimia, joilla laatu voidaan varmistaa? Ja mitä keskittämisestä seuraa? Jonkin toiminnan lakkauttaminen vie rinnakkaistuotantoetua ja pienuuden ekonomian kierre käynnistyy (5). Synnytysten lopettaminen vie pohjan anestesiapäivystykseltä, mikä taas tekee kirurgisen päivystyksen mahdottomaksi. Silloin ei tarvita teho osastoa eikä kajoavaa kardiologiaa voi enää toteuttaa. Asiantuntemus katoaa ja palvelujen saatavuus heikkenee.. 2
3 Taulukko 1. Seitsemän yleisintä toimenpidettä Kainuun keskussairaalassa v Toimenpiteet v Toimenpide Määrä Synnytys 728 Kaihileikkaus 569 sepelvaltimokuvaus 560 polviproteesi 225 nivustyrä 208 PCI 200 lonkkaproteesi 188 Taulukossa 1 on esitetty seitsemän eniten tehtyä toimenpidettä Kainuun keskussairaalassa v Nivustyräleikkausta lukuun ottamatta nämä toimenpiteet on joissain yhteyksissä arvioitu sillä tavoin vaativaksi erikoissairaanhoidoksi (STM, erikoisalajärjestö, ns. asiantuntijat jne.), että ne tulisi keskittää suurempiin keskuksiin, koska toimenpidemäärät pienissä sairaaloissa ovat liian pieniä. Luvut osoittavat, että ns. vaativa erikoissairaanhoito on nykyisin keskeisin osa pienen keskussairaalan toimintaa. Tuore päivystysjärjestelyjä pohtiva mietintö (6) esittää päivystysten keskittämistä. Keskeiset erikoissairaanhoitoa koskevat muutosehdotukset ovat: synnytyssairaalassa on oltava gynekologian sairaalapäivystäjä ja kirurgian alalla sekä ortopedian että pehmytosakirurgian päivystys. Lisäksi ST nousuinfarktin saaneet potilaat pitäisi ohjata sairaalaan, jossa on 24 h pallolaajennusvalmius. Synnytyksiin liittyvät vaatimukset perustuvat arvioon, jonka mukaan keskittäminen pelastaisi kuolemalta yhden lapsen 5000 synnytystä kohti (siis yhden kainuulaisen joka seitsemäs vuosi). Arviossa ei oteta huomioon sitä mahdollisuutta, että pidentynyt matka kotoa synnytykseen aiheuttaisi joitain vaaroja. Nykyiset kainuulaiset päivystysmallit eivät täytä mietinnön ehtoja. Professori Matti Halinen (7) on arvioinut, mitä merkitystä olisi Itä Savon sairaanhoitopiirin (ISSHP) erikoissairaanhoidon päivystyksen alasajolla. ISSHP:n erikoissairaanhoidon päivystyksessä on n käyntiä vuodessa. 34 potilasta vuorokaudessa tulisi siis siirtää muihin keskussairaaloihin. Puolet jäisi sairaalahoitoon. Muissa sairaaloissa tarvittaisiin suunnilleen yksi vuodeosasto tämän potilasmäärän hoitamiseen. Kainuun keskussairaalan erikoissairaanhoidon päivystyksessä käy n potilasta vuodessa. Ns. vaativa erikoissairaanhoito on Kainuun keskussairaalan ydintoimintaa. Se muodostaa suurimman osan toiminnan volyymista. Siitä luopuminen kutistaisi sairaalan kokoa ja toimintaa dramaattisesti. Syntyisikö pienuuden ekonomian kuolemankierre? Merkittävä määrä työpaikkoja ja osaamista siirtyisi joka tapauksessa muualle. Kainuun maakunnasta tulisi ennen muuta erikoissairaanhoidon osto organisaatio. Kajoavan kardiologian hajauttaminen Pohjois Suomen keskussairaaloihin on esimerkki käänteisestä, onnistumisen kierteestä. Kajoava kardiologia on tuonut mukanaan kardiologeja, 3
4 kardiologiaan erikoistuvia lääkäreitä ja kaikkinaista alaan liittyvää osaamista pieniin keskussairaaloihin. Kardiologisten palvelujen taso, monipuolisuus ja saatavuus ovat lisääntyneet. Aiemmin aikanaan perustettua keskussairaalaa on voitu pitää itsestäänselvyytenä, vaikka ammattihenkilöitä ei ole ollut riittävästi, hoidon saatavuus on ollut huono tai on esiintynyt laatuongelmia. Normiohjauksen lisääntyminen, keskittämisvaatimukset, aiempaa tiukempi laadun seuranta ja potilaiden valinnan vapauden lisääntyminen ovat luoneet uuden asetelman. Jos laatuvaatimuksia ei pystytä täyttämään, erikoissairaanhoito näivettyy. Aluetalouden kannalta tilanne poikkeaa perusterveydenhuollon kriisistä olennaisesti. Perusterveydenhuollon palvelut eivät siirry alueelta mihinkään, vaikka maakunta ei palveluja pystyisi tuottamaan. Joku tuottaa ne kuitenkin jos ei jokaisessa kirkonkylässä niin maakunnan alueella varmasti. Erikoissairaanhoidon näivettyminen taas vie palvelut pois koko maakunnasta. Sillä on merkitystä koko Kainuun elinvoimalle. Kainuun keskussairaala on riittävän kokoinen tuodakseen klinikoille kustannustehokkaan toiminnan mahdollistavan rinnakkaistuotantoedun. Mutta voidaanko pienuuteen liittyvät laaturiskit hallita? Kainuun keskussairaalassa on näet väestöpohjan pienuuden vuoksi myös sellaisia vaativaan erikoissairaanhoidon toimintoja (kuten synnytykset), joiden volyymi ei yllä suositusten mukaisiin. Osa niistä taas on keskeisiä ydintoimintoja ja niistä luopuminen käynnistäisi pienuuden ekonomian tuhon kierteen. 4
5 2.3 Terveydenhuollon organisaatiot Terveydenhuollon organisaatiot ovat olleet perinteisesti hierarkkisesti johdettuja linjaorganisaatioita. Rakenteet ja toimintatavat ovat mieluummin vuosikymmenten aikana tehtyjen irrallisten poliittisten ja hallinnollisten päätösten, sattumien ja professioiden toimintakulttuurien summa kuin syvällisen strategiaprosessin tulosta. Tuoreessa Juha V. Virtasen (8) väitöskirjassa sairaalaorganisaatioita kuvataan hybridiorganisaatioksi, jossa spesialiteetteihin jakaantuvaan professionaaliseen byrokratiaan yhdistyy hoitajien ja lääkäreiden ammattijakoon liittyvää matriisimaista organisoitumista. Hoitajilla ja lääkäreillä on omat linjaorganisaationsa riippumatta organisaatiokaavioista. Virtasen ja Wennbergin (9) mukaan organisaatiolla on kolme johtamisrakenteen vaihtoehtoa: tulosyksikkö, matriisi ja prosessiorganisaatio. Taulukossa 2 on kuvattu organisaatiotyyppien ominaisuuksia, vahvuuksia ja heikkouksia. Taulukko 2. Organisaatiomallien ominaispiirteitä (9) Organisaatiotyyppi Funktionaalinen (tulosyksikkö) Ominaispiirre Vahvuus Heikkous - ydinprosessit tukevat tulosyksiköiden yhteistoimintaa - prosessien merkitys vähäinen - tulosyksikkö vastaa resursseista - ydinprosesseilla ei ohjausvaltaa, vaan tukevat tulosyksiköiden yhteistoimintaa koordinoimalla prosessien kehittämistä ja suunnittelua. Matriisi - tulosyksiköt eivät omista kaikkia resursseja vaan osa ydinprosessien käytössä - prosessit tärkeämpiä kuin tulosyksikkömallissa - ydinprosesseilla - selkeät vastuu ja valtarajat - omat asiakkaat hyvin tiedossa - mahdollistaa erityisosaamisen synnyn - kokonaisnäkemys korostuu ja organisaatio yhdenmukaistuu - yhteiset asiakkaat usein hukassa - rajapintojen hallinta vaikeaa - osaoptimoin nin kiusaus - valta ja vastuurajat voivat olla epäselvät 5
6 ohjausvaltaa tulosyksiköihin nähden joissain asioissa - työntekijä raportoi kahteen suuntaan - valta ja vastuurajat vaativat erityisen huolellista määrittelyä Prosessi - rakenteena prosessikartta, jota käytetään viestinnän välineenä - ydinprosessit omistavat resurssit - tulosyksiköt hävitetty - prosessin omistaja vastaa tuloksista - selkeät valta ja vastuurajat - keskeneräis eksi jäävä malli johtaa vastuuepäselvyyksiin - ei sovi projekteihin - ei tue syvällisen erityisosaamisen syntyä Terveydenhuolto on muiden palveluorganisaatioiden tapaan pyrkinyt viime ajat kohti matalia ja prosessiorientoituneita organisaatioita. Tällaisia hankkeita on useimmissa sairaanhoitopiireissä. Muodikkuudestaan huolimatta terveydenhuollon prosessiorganisaatio ei ole ongelmaton. Ensinnäkin terveydenhuollon organisaatiot ovat monimutkaisia. Vähitellen kehittynyttä ja institutionalisoitunutta organisaatioarkkityyppiä on vaikea muuttaa. Puhtaan prosessiorganisaation rakentaminen edellyttäisi vanhan täydellistä purkamista, mikä saattaa olla ylivoimainen tehtävä. Toisaalta prosessiorganisaatio ei tue syvän erityisosaamisen hankkimista, mikä taas erikoissairaanhoidossa nimenomaan tavoitellaan. Kolmanneksi prosessiorganisaatio sopii hyvin toimintaan, jossa työvaiheet toistuvat samanlaisina. Sen sijaan, mikäli ongelma tai tehtävä on jollain tavoin ainutlaatuinen, prosessiorganisaatio ei toimi. Projektien hallinnoinnissa funktionaalinen organisaatio on ylivoimainen. Ja tässä onkin terveydenhuollon haaste: kuinka suuri osa terveydenhuollosta, potilaiden ainutlaatuisista ja monimutkaisista ongelmista, voidaan puristaa prosesseihin? Joidenkin mielestä lähes kaikki; toiset arvioivat vain viidenneksen sopivan. Terveydenhuollossa on vuosia kuvattu prosesseja. Työ on usein koettu turhana kuvien piirtämisenä, sillä prosessikuvausten merkitys arkityössä on jäänyt epäselväksi. Prosesseista puhutaan ja niitä kuvataan, mutta niitä ei johdeta. Missään suomalaisessa sairaalassa tai muussakaan julkishallinnon yksikössä ei ole puhdasta prosessiorganisaatiota. Enimmillään on ollut kysymys prosessipainotteisesta 6
7 matriisiorganisaatiosta. Useat sairaanhoitopiirit ovat muuttaneet tai muuttamassa organisaatioitaan. Seuraavassa esitetään muutamia esimerkkejä: Etelä Savon sairaanhoitopiirin hyväksyttyyn organisaatiorakenteeseen on tuotu vahvasti prosessinäkökulma, vaikka hallinto on tulosyksiköiden mukaan järjestetty (konservatiiviset, operatiiviset, psykiatriset jne. palvelut). Pääprosesseja ovat elektiivinen ja päivystysprosessi. Kokemuksia järjestelmän toimivuudesta ei ole. Kuopion yliopistollisen sairaalan organisaatio on rakennettu funktioiden mukaan: kliiniset palvelut, kliiniset tulipalvelut, yhteiset palvelut ja perusterveydenhuollon liikelaitos. Prosessimaista mallia on haettu jakamalla kliinistä toimintaa elinryhmien mieluummin kuin erikoisalojen mukaan (sydänkeskus, tuki ja liikuntaelinkeskus jne). OYS:n uusi organisaatio on samoin funktioiden mukaan jaettu ja käynnissä olevassa tulosalueiden järjestäytymisessä haetaan prosessinäkökulmaa. Työ on kesken. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri on julistautunut prosessiorganisaatioksi v Prosessimaista toimintaa on toteutettu erityisesti Coxatekonivelsairaalassa ja Sydänkeskus OY:ssa. Organisaatiokaaviosta heijastuu kuitenkin ennen kaikkea funktioiden mukaan järjestetty tulosyksikköorganisaatio. Pisimmälle prosessiorganisaation suuntaa näyttää olevan menossa TYKS, jonka tuleva organisaatio rakentuu prosessinomaisille hoitolinjoille. Näille hoitolinjoille määrätään omat päällikkönsä, joten valtaa siirtyy selkeästi funktioiden johtamisesta prosessien johtamiseen. Tämän mallin toimivuudesta ei ole kokemusta. HUS:n ihannesairaalaprojekti (10) esitti mielimallikseen prosessipainotteisen matriisiorganisaation (kuva 1). Kuva 1. HUS Ihannesairaalan organisaatio (10) Sittardin sairaalan organisaatiota Alankomaissa kuvataan prosessiorientoituneeksi hoitoketjuorganisaatioksi (11). Prosessi lähtee perusterveydenhuollosta, joka lähettää potilaan sairaalan diagnostiikkakeskukseen taudin selvittelyyn. Tämän jälkeen hoitokeskus päättää yhdessä potilaan kanssa hoitolinjat. Vuodeosastot muodostavat hotellifunktion, joka on tarvittaessa käytettävissä. Prosessi päättyy kuntoutusjärjestelmään, joka on sairaalan ulkopuolella. Sairaalantilojen sijoitus noudattaa tätä rakennetta 7
8 Terveydenhuollossa on innokkaasti seurattu kulloinkin muodissa olevia liikkeenjohdon oppeja ja johtamisjärjestelmiä. Organisaatiokaavioita on uudistettu silloin tällöin. Mutta pelkästään johtamisopit tai organisaatiomuutokset eivät muuta toimintaa, sillä muutosesteiden juuret ovat syvällä kulttuurissa, arvoissa ja jopa koulutusjärjestelmässä. Ilman pelikentän ja sen sääntöjen ymmärtämistä ja siihen tukeutuvaa johtamista, hankkeet ovat tuhoon tuomittuja. On ymmärrettävä substanssi ja nähtävä myös julkaistujen organisaatiokaavioiden taakse todellisiin valtasuhteisiin ja rakenteisiin (8). 2.4 Sairaalarakentaminen Pääosa Suomen sairaaloista on vuotta vanhoja. Toiminta on sen jälkeen laajentunut ja lisärakennuksia on pystytetty. Nyt on käynnissä ongelmallinen korjausrakentamisen vaihe. Vanhat sairaalarakennukset eivät tue nykyaikaisia toimintamalleja: poliklinikkatilat ovat ahtaita, osastot rakennettu potilaan makuuttamiseen, sairaalahygienian toteuttaminen on hankalaa, logistiikka on kehnoa ja tiloja ei voi muunnella. Toisaalta rakennuksissa on paljon taloteknisiä korjaustarpeita, esim. homeongelmia ja tarpeetonta energian kulutusta. Siksi kysytään: kannattaako saneerata vai rakentaa kokonaan uutta? Hintaerot ovat pieniä. Sairaala arkkitehtuurissa on nähtävissä vuosisatainen kehityskaari luvuilla rakennetut sairaalat eivät ole tämän kehityksen päätepiste. Viime vuosina sairaalarakentamisessa keskeiseksi on noussut näkemys, jonka mukaan rakentamiseen pitää liittyä toimintaprosessien uudistaminen (12). Vanhoja tehottomia toimintatapoja entistä suuremmin volyymein ei uusissa tiloissa kannata jatkaa. On esitetty, että hyvin tilaratkaisuin pystytään toimintaa olennaisesti tehostamaan. Myös parantavasta sairaala ympäristöstä puhutaan. Uuden tilan rakennuskustannusten arvioidaan vastaavan keskimäärin kolmen vuoden käyttökustannuksia ja tilakustannusten osuus kokonaiskustannuksista on alle 5 %. Prosessien muutoksia tukevaa rakentamista pidetään kannattava investointina, sillä se vähentää henkilö ja logistiikkakustannuksia. Sitä paitsi uudet rakennukset kuluttavat vanhoja vähemmän energiaa. Aalto yliopiston Hema instituutti on perehtynyt perusteellisesti nykyaikaiseen sairaalarakentamiseen (11, 12). Heidän ajatusmallinsa ovat kotoisin uusista keskieurooppalaisista sairaaloista, joita pyritään sijoittamaan tiheästi asutuille alueille, jopa suurten kaupunkien keskustoihin. Siellä rakennusneliörajat tulevat vastaan nopeasti. Tältä kannalta tilanne harvaan asutussa Kainuussa on toisenlainen. Tilaa riittää. Heidän mukaansa tulevaisuuden ajattelumalleja ovat: Ydinsairaala Ydinsairaala (hot hospital) käsittää päivystysalueen, synnytysosaston, dialyysiosaston, tehoosastot, näihin liittyvät leikkaussalit ja kuvantamislaitteet. Tämä yksikkö toimii 24 tuntia seitsemänä päivänä viikossa. Järjestelmässä on olennaista sisäinen hyvä logistiikka. Muu toiminta hajautetaan erillisiksi osaamiskeskuksiksi, joiden ei tarvitse olla samassa rakennuksessakaan. Ydinsairaalakonseptissa riittävästi varusteltuun perusterveydenhuoltoon siirretään kaikki ne tehtävät, mitä se suinkin pystyy hoitamaan. Akuuttihoito voidaan sijoittaa sinne, missä ihmiset liikkuvat Vyöhykeajattelu 8
9 Ydinsairaalassa kaikki mahdollinen toiminta on ulkoistettu palveluverkostoksi. Ydinsairaala on keskuksessa, muut toiminnat sijoittuvat ikään kuin erilaisille kehille. Toisella kehällä voivat sijaita mm. laboratorio, vuodeosastot, osa avohoitoa jne. Uloimmalle kehälle tulevat perifeeriset tukipalvelut, kuten pesulatoiminta ja kiinteistötekniikka. Keskusvarasto voi toimia myös ulkokehällä erillisenä logistiikkakeskuksena Sairaala sairaalassa Suomalainen esimerkki sairaala sairaalassa konseptista on Tampereella toteutettu sydänsairaala. Siinä keskitettiin kaikki sydäntautien hoito yhden johdon alle. Sydänsairaalalla on omat tehoosastot ja diagnostiset yksiköt. Tämä tuo uudenlaisen mahdollisuuden hallita potilasprosesseja. Muitakin saman idean mukaisia sydänkeskuksia ja eri erikoisalojen osaamiskeskuksia on perusteilla. Tähän suuntaan on ollut menossa myös OYS:n kirurgian klinikka, jolla on esim. omat kardiologinsa, infektio ja sisätautilääkärinsä. Tässä konseptissa tavoitteena on saada käyttöön omat laboratoriopalvelut, kuvantamislaitteet, osastopaikkoja ja omat avohoitotilat siten, että sama henkilökunta pystyy joustavasti toimimaan eri toimipisteissä Vuodeosastot Vuodeosaston asema muuttuu ja sen merkitys vähenee. Sairaalan vuodeosastot ryhmitellään hoidon tarpeen ja vaativuuden mukaan enemmän kuin erikoisalojen sanelemana. Toiminta voidaan jakaa prosesseina tarkkailu, teho, kriittisen potilaan hoito, hotelliperiaatteella. On arvioitu, että vuodeosaston hoitajantyöstä vain kolmannes on varsinaista hoitotyötä, muu hotellipalvelua, sihteerityötä jne. Niinpä esim. Sittardin sairaalassa Alankomaissa vuodeosaton henkilökunnalla 1/3 on hotellialan ammattikoulutus. Vuode ei enää ole hoidon keskipiste. Potilaan edellytetään nousevan vuoteesta heti, kun kivut on saatu hallintaan ja elintoiminta stabiloitua. Toimintatapa edellyttää uudenlaisia tiloja ja lisää erityisesti yhteisten oleskelutilojen tarvetta. Tietotekniikka tulee potilashuoneisiin ja niissä on omaiselle yöpymismahdollisuus. Suositaan yhden hengen huoneita infektiovaikutusten, potilaan yksityisyyden ja käytön joustavuuden vuoksi. Sairaalavuoteista % pitäisi olla yhden hengen huoneissa. Vuodeosastot standardoidaan Kuvantaminen Useimmat vanhat sairaalat sisältävät kompaktin kuvantamisyksikön. Tietojärjestelmät ovat kuitenkin tehneet tämän osittain tarpeettomaksi. Nykyisin lausunto voidaan antaa missä vain, vaikka toisella puolen maailmaa. Kuvantaminen hajotetaan potilaan kulun varrelle, kuten päivystykseen, avohoitoyksikköön, syöpäyksikköön ja keskitettyyn radiologiaan siten, että lausuntojen antaminen sijaitsee keskitetysti tai jopa toisessa sairaalassa. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että radiologian asema muuttuu kompaktista keskitetystä yksikön hallinnasta hajautettuun järjestelmään Avohoitokeskus Vastaanotoilla tavoitellaan potilaskeskeisyyttä. Aikaisemmin potilas tuli tai tuotiin lääkärin huoneeseen. Uudessa järjestelmässä päivystyksen potilaat ovat omissa looseissaan ja lääkärit kiertävät ympärillä. Loosijärjestelmät voivat olla erikoisalaorientoituneita. Vastaava prosessi sairaalan avohoitoyksikössä merkitsee sitä, että potilas tulee vastaanottohuoneeseen ja jää sinne. Potilaan sisäänotosta huolehtii vastaanottoapulainen, sinne tulee sairaanhoitaja ja lääkäri, siellä tehdään mahdollisesti pienet toimenpiteet ja lopuksi vastaanottoapulainen sopii jatkokäyntien ajat. Tämä merkitsee sitä, että lääkäreiden ja sairaanhoitajien varsinainen työtila on 9
10 maisemakonttorityyppisesti ratkaistu alue, jossa on tietokonepohjaisia työpisteitä. Poliklinikkaa ei ole jaoteltu erikoisalojen mukaan eikä lääkäreillä ole omia huoneita. Vastaanottohuoneet ovat standardoituja. Lääkärit tekevät työnsä uudella tavalla ja hoitotiimi tapaa toisensa takakäytävällä. Lääkäreiden kansliat on sijoitettu maisemakonttorityyppisesti joko siten, että henkilökohtaisia kanslioita ei ole tai siten, että kullakin lääkärillä on oma työpaikkansa. Kansliat on sijoitettu joko leveässä rakennusrungossa vastaanottoyksikön kanssa samaan tasoon tai kapeammassa rungossa kerrosta ylemmäksi. Suomalaisessa poliklinikkamallissa lääkärillä on usein melkoinen arsenaali erilaisia toimenpidevälineitä vastaanottohuoneessaan (konservatiivisilla aloillakin vähintään ultraäänilaite). Potilaita voidaan tutkia ja hoitaa yhdellä käynnillä hyvin perusteellisesti. Uudessa standardihuoneiden mallissa tällainen toimintatapa saattaa vaikeutua. Avohoitokeskukseen kuuluu päiväsairaala. Siellä voidaan antaa suonen sisäisiä lääkehoitoja, tehdä tiettyjä diagnostisia toimenpiteitä, seurata toimenpiteiden jälkeen ja toteuttaa muuta konservatiivista päiväsairaalatoimintaa. Esimerkiksi hyvinkin monimutkaiset diagnostiset selvittelyt voidaan tehdä päiväsairaalassa päiväaikaan ja potilas yöpyy hotellissa. Päiväsairaalan koko on yleensä potilaspaikkaa ja siellä hoidetaan potilaita erikoislasta riippumatta Tietotekniikka Tietotekniikan tulo terveydenhuoltoon on kesken. Muissa palvelujärjestelmissä (hotellit, lentoasemat jne.) tietotekniikka on johtanut palveluprosessien muuttumiseen. Terveydenhuollossa näin ei ole sanottavammin käynyt. Kuitenkin tietotekniikan käyttö tulisi näkyä uusissa hoitoprosesseissa ja tilaohjelmassa. Sillä pitäisi olla kustannuksia säästävä vaikutus Muunneltavuus Räätälöidyt, huonosti muunneltavat tilat ovat historiaa. Hoitoprosessit ja tekniikat muuttuvat nopeasti. Tilojen on pystyttävä muuntumaan tarpeiden mukaan prosessien tehokkuuden kärsimättä. Osa tätä mallia ovat avoimet tilajärjestelyt, standardoidut huonekoot, modulaariset tilaelementit ja tietotekniikasta saatava tuki. 10
11 2.5 Suunnittelun konsepti Nykyaikaisen suunnittelumallin mukaan ensin tulee tarvelähtöisesti pohtia toimintakonsepteja. Tämä johtaa miettimään kapasiteettikysymyksiä eri vaihtoehtojen pohjalta ja tämän pohjalta päätellään tilatarpeet ja ratkaisut. Tällaista rakentamista on ollut eri puolilla Eurooppaa, ennen kaikkea Alankomaissa. Professori Erkki Vauramo ym. (12) ovat esittäneet kuvien 2 ja 3 mukaisen suunnittelumallin: Kuva 2: Suunnittelun konsepti (12) 11
12 Kuva 3. Suunnitteluprosessin vaiheet (12) Pitkän tähtäimen suunnittelun (masterplan) tärkeyttä korostetaan. Sairaanhoitopiirillä pitäisi olla sairastavuuskehitykseen, järjestelmään liittyviin ennusteisiin, ikärakenteeseen yms. perustuva kokonaisarvio tilatarpeista vuoden tähtäimellä. Näitä suunnitelmia pitäisi päivittää viiden vuoden välein. Rakentamisen valmistelussa korostetaan toimintakonseptin pohtimisen ja uudistamisen tärkeyttä. Tästä muodostuu näkemys toimintamalleista ja kapasiteetista. Toimintamallit on kuvattava numeroina, kuten käyntimäärinä, hoitoaikoina, leikkaussali, toimenpidehuoneen tai diagnostisen huoneen vuotuisena kapasiteettina sekä muilla tarkoituksenmukaisilla tavoilla. Kapasiteetti on vietävä työntekijämääriin ja työtunteihin asti. Tämä vaihe muodostaa toteutusohjelman. Näistä vasta johdetaan tuotantoon sopivat tilatarpeet. Kun tämä vaihe on tehty, käydään yhdessä arkkitehtien kanssa läpi prosessit ja tehdään tilankäyttösuunnitelma. Tästä edetään vasta varsinaiseen arkkitehtityöhön. On varmistettava, että hoitoprosessit vastaavat moderneja ja tehokkaita työtapoja. Samalla todetaan, että terveydenhuolto kehittyy ja tilatarpeet muuttuvat. Tähän varaudutaan muunneltavin tilaratkaisuin. Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä on tehty laaja tulevaisuuden palvelutarpeita ja mahdollisuuksia kartoittava projekti edellä mainitut näkökulmat huomioon ottaen. Siellä palvelukonseptia on Alankomaista tuodun mallin mukaan esitetty kehitettäväntaulukon 3 mukaisesti. Väestöpohja on kaksinkertainen Kainuuseen nähden. Toimintakonsepti on hyväksytty sairaalasuunnittelun pohjaksi. Taulukko 3. Kymenlaakson keskussairaalan uudistaminen rakenne toiminnot 12
13 Ydinsairaala Erikoisalaton avohoitoyksikkö ja päiväsairaala Lääketieteellinen osaamiskeskus Keskussairaalan ensiapu ja päivystys Tarkkailuyksikkö Sosiaalipäivystys ja turvakoti Tehostetun hoidon yksiköt: tehohoito osasto, sydänvalvontayksikkö ja aivohalvausyksikkö Hemodialyysi Kriittisen potilaan hoidon osastot 3 x 8 ss, yhteensä 24 sairaansijaa Aulatilat, ilmoittautuminen ja potilasohjaus Yleislääkärien, erikoislääkärien ja muiden asiantuntijoiden vastaanottotilat, joissa Ryhmävastaanottotilat Poliklinikan hoitokeskus, pikadiagnostiikka (ekg, laboratorio) ja päiväsairaala (40 ss) Avokanslia mahdollistaa joustavan konsultoinnin Yleiskäyttöiset vuodeosastot Vuodeosastot eivät ole enää erikoisalakohtaisia, vaan potilaan kunnon mukaisia. - tehohoito osastot ja valvontaosastot - hotellityyppiset vuodeosastot. Standardointi 2.6 Alueellinen palvelujärjestelmä Lillrank ja Venesmaa (13) ovat hahmotelleet alueellisen palvelujärjestelmän rakennetta. Terveydenhuollossa on toisistaan hyvin poikkeavia palvelutarpeita. Osa on lyhyellä kysymys/vastaus palvelulla hoidettavia, osa on prosesseina hyvin kuvattavia ja osa ainutlaatuisia 13
14 mutkikkaita projekteja. Heidän mielestään seuraavat näkökulmat tulisi ottaa huomioon järjestelmää rakennettaessa: aikasaatavuus paikkasaatavuus horisontaalinen valikoima vertikaalinen valikoima integraatio (yhden luukun periaate) yhdelle ongelmatyypille koordinaatio yli yhden potilaan sairausepisodin tai elämänkaaren kokonaiskustannukset yksikkökustannukset skaalaetu ja oppimiskäyrä rinnakkaistuotantoetu henkilöstön tyytyväisyys ja saatavuus Nämä näkökulma huomioon ottaen päädytään taulukon 4 mukaiseen kysyntälähtöiseen toiminnan jaotteluun. Taulukko 4. Alueellinen palvelujärjestelmä (13) Palvelu Fokus Valikoima Erikoistumisaste Esimerkki Terveyskioski Paikkasaatavuus Tavalliset, usein toistuvat pieni Päivystys Aikasaatavuus Kiireelliset keskisuuri Erikoistunut prosessisairaala Integroidun hoidon yksikkö Koordinoitu hoito ja verkostot Elektiivinen toiminta (prosessilähtöinen) Terveysongelma, vaikutus (oirelähtöinen) Monisairaiden potilaiden koordinaatio Yhdenlainen toimenpide Yksi terveysongelma Laaja suuri suuri keskisuuri/suuri kaihikirurgia, lonkkaproteesi, skopia diabeteskeskus, allergiayksikkö Jaottelu auttaa tunnistamaan eri tavoin organisoitavia toimintoja. Vaikka toimitaan prosessilähtöisesti, esim. ison volyymin elektiivisen kirurgian järjestäminen, monisairaan potilaan hoitojärjestelyt tai moniammatilliseen yhteistyöhön perustuva diabeteksen hoito vaativat kaikki erilaista organisoitumista. 14
15 2.7 Työvoima Erikoissairaanhoidon työntekijämäärä on lisääntynyt viimeiset 20 vuotta (Kuva 3). Perusterveydenhuollossa työntekijät ovat taas vähentyneet. Syrjäisillä seuduilla on ollut vaikea rekrytoida lääkäreitä niin perusterveydenhuoltoon kuin erikoissairaanhoitoon. Tilanne on kärjistynyt viime vuosina. Syiksi mainitaan lääkärikunnan naisistuminen, takavuosien pienet lääketieteen opiskelijamäärät ja eläköityminen. Syrjäseutujen vierastaminen on osa yleistä yhteiskunnallista kehitystä eikä ole ainoastaan suomalainen ongelma. Hoitajia on ollut näihin asti saatavissa, mutta lamakaan ei ole kääntänyt tuoretta suuntausta: hoitajarekrytointi on vaikeutunut. Erikoissairaanhoidon työntekijöistä kilpaillaan. Kuva 4. Terveydenhuollon henkilöstömäärien kehitys (14) 2.8 Rahoitus Terveydenhuollon mahdollisuuksien ja yhteiskunnan voimavarojen välillä näyttää olevan jatkuvaristiriita. Näiltä osin keskustelun painotukset ovat säilyneet samanlaisina 40 v luvun lopulla pelättiin uusien keskussairaaloiden aiheuttavan kuntien konkursseja. Jo tällöin muistutettiin, etteivät terveydenhuollon kulut saa nousta yhteiskunnan varallisuutta nopeammin. 3 Kainuun erikoissairaanhoito 3.1 Erikoissairaanhoidon palvelujen kysyntä Kainuun väestö vähenee muuttoliikkeen ja alenevan syntyvyyden seurauksena. Maakunnan sisällä väestö muuttaa asutuskeskuksiin. Samalla ikääntyneiden suhteellinen osuus ja absoluuttinen määrä lisääntyvät (taulukko 4). Ennusteen mukaan nykyisen sairaanhoitopiirin palvelujen piirissä oleva väestö on vuonna 2020 noin Kainuun väestö on sairasta. Kansantautien summaindeksi v oli 142. Indeksi on kehittynyt muutamana vuonna myönteisesti ja rohkeimmat ovat arvelleet, että tämän perusteella v sairastavuus voisi olla muun maan tasolla. Tämä kehityssuunta on kuitenkin hyvin epävarma. 15
16 Taulukko 4: Kainuun väestön ikärakenne v Ikä (v) yhteensä Kuva 5. Erikoissairaanhoidon hoitopäivien kehitys Suomessa v Vaikka väestön ikääntymisen sanotaan lisäävän palvelujen kysyntää, erikoissairaanhoidon hoitopäivät ovat olleet laskussa 90 luvun lamasta lähtien. Toiminta on muuttunut 16
17 avohoitopainotteisemmaksi. Päiväkirurgia on lisääntynyt, hoitoajat lyhentyneet ja monet aiemmin sairaalahoitoa vaatineet toimenpiteet voidaan tehdä polikliinisesti. Hoidettujen potilaiden määrä on laskenut vuodesta ,1 %, mutta samana aikana hoitopäivien määrä on laskenut 16,5 %. Hoitojaksojen keskimääräinen kesto on laskenut tuona aikana 4,3 hoitopäivästä 3,6 hoitopäivään (kuva 5). Päivystyksenä alkaneiden hoitojaksojen osuus on pysynyt koko ajan 42 %:n tuntumassa. Tämä kehitys nähdään myös Kainuussa. Taulukossa 5 on esitetty hoitopäivien (omien ja ostettujen) kehitys erikoisaloittain v Kainuun keskussairaalassa. Itse tuotetut hoitopäivät ovat vähentyneet 7 % (3347 kpl) ja muista sairaaloista ostetut lisääntyneet 20 % (1349 kpl). Luvuista voi tehdä kaksi erityistä huomiota: konservatiivisen alueen (sisätaudit, neurologia ja keuhkosairaudet) hoitopäivät ovat alentuneet yhteensä 9 % (1760 kpl) eivätkä ostetut hoitopäivät ole lisääntyneet. Sen sijaan kirurgian klinikan hoitopäivät ovat vähentyneet 7 % (1279 kpl), mutta lähes saman verran ovat lisääntyneet ostetut hoitopäivät (1299 kpl). Poliklinikkakäyntien määrä (taulukko 6) on lisääntynyt 13 % (11334 kpl). Konservatiivisten poliklinikoiden käyntimäärä on lisääntynyt 30 %, kirurgian klinikan 16 %. 17
18 Taulukko 5: Somaattisen erikoissairaanhoidon vuodeosastojen hoitopäivät ja hoitojaksot omana ja ostopalveluina v KAKS muutos kpl muutos % vuodeosastohoito hpv; omat ostot hpv; omat ostot omat ostetut omat ostot Fysiatria Iho ja sukupuolitaudit Keuhkosairaudet Neurologia Lastenneurologia Sisätaudit Kirurgia Korva, nenä ja kurkkutaudit Silmätaudit Hammas, suu ja leukasairaudet Anestesiologia ja tehohoito Lastentaudit Naistentaudit ja synnytykset Yleislääketiede Yhteensä Taulukko 6: Somaattisen erikoissairaanhoidon poliklinikkakäynnit v KAKS Pkl käynnit 2005 Pkl käynnit 2009 muutos kpl muutos % omat ostetut omat ostetut omat ostetut omat ostetut Fysiatria Iho ja sukupuolitaudit
19 Keuhkosairaudet Neurologia Lastenneurologia Sisätaudit Kirurgia Korva, nenä ja kurkkutaudit Silmätaudit Hammas, suu ja leukasairaudet Anestesiologia ja tehohoito Lastentaudit Naistentaudit ja synnytykset Yleislääketiede Yhteensä Kainuussa somaattisen erikoissairaanhoidon vuodeosastohoitoa on vähemmän kuin maassa keskimäärin (Kuva 6). Kuva 6. Somaattisen erikoissairaanhoidon hoitojaksot (vasemmalla) ja hoitopäivät (oikealla) sairaanhoitopiireittäin vuonna 2008, epäsuora ikä ja sukupuolivakiointi, koko maa =
20 3.2 Erikoissairaanhoidon johtaminen V alkaen kainuulainen erikoissairaanhoito on toteutettu maakuntayhtymässä yhdessä muiden sosiaali ja terveydenhuollon toimijoiden kanssa. Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon toteuttaminen samassa organisaatiossa on todennäköisesti tulevaisuuden toimintamalli. Monet uskovat, että v kaikki maakunnat toimivat pääasiassa samojen periaatteiden mukaan. Maailman tehokkaimpana pidetty terveydenhuollon organisaatio, USA:n länsirannikolla toimiva Kaiser Permenente, on Kainuun mallin tavoin ns. integroitu järjestelmä. Siinä perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito ovat samaa organisaatiota. Ominaista järjestelmälle on, että kohtalaisen vahvaa perusterveydenhuoltoa tukevat tietyt erikoisalan palvelut, erityisesti gynekologia, lastentaudit ja kardiologia. Lisäksi panostetaan toimiviin tietojärjestelmiin. Kainuun malli on luonut aiempaa suuremman kokonaisuuden ja antanut mahdollisuuksia monien aiemmin hankaluuksia tuottaneiden rajapintojen purkamiseen. Joitain onnistumisia on ollut, mutta esim. perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon rajapinnan ongelmat ovat osin edelleen ratkaisematta. Osasyynä on perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon lääkäripula. Kainuun maakunnassa toteutetun elinkaarimallin pitäisi jo sinänsä jakaa toimintoja prosessien mukaan. Arkityössä toimitaan jonkinlaisen matriisimallin mukaisesti, jossa pohjalla on funktioiden mukainen tiukka vastuualue ja tulosyksikköjako. Uusia rajojakin on syntynyt. Erikoissairaanhoidon palvelut on jaettu kolmelle eri tulosalueelle. Tulosalueiden päälliköt osallistuvat SOTE johtoryhmän työskentelyyn. Siellä tulisi koordinoida myös erikoissairaanhoidon toimintaa ja kehittämistä. Tähän malliin on liittynyt ongelmia: Somaattisen erikoissairaanhoidon asiantuntemus johtoryhmässä on vähäinen ja kiinnostuksen kohteet ovat mitä ilmeisimmin olleet muualla. Hallintoylilääkärin asema on jäänyt epäselväksi. Erikoissairaanhoidon kokonaisuuden kehittäminen ja johtaminen eivät tässä mallissa ole onnistunut. Erikoissairaanhoidon tavoitteet ovat olleet epäselviä. Päiväkirurgian, hoitoketjujen rakentamisen, ostopalveluiden, uuden teknologian käyttöön oton, rekrytoinnin jne. tavoitteet ovat puuttuneet. Erikoissairaanhoidon johtaminen täyttölupajärjestelmineen on kohdistunut lähes yksinomaan henkilöstömenoihin ja hoitotakuuseen. Puolet erikoissairaanhoidon kustannuksista muodostuu asiakaspalveluiden 20
Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.
Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.2012 Tarkastelen asiaa Kolmesta näkökulmasta 1) asiakkaat / potilaat
LisätiedotK-HKS PÄIVYSTYKSEN NÄKÖKULMASTA. Veli-Pekka Rautava
K-HKS PÄIVYSTYKSEN NÄKÖKULMASTA Veli-Pekka Rautava 15.2.2016 K-HKS LUKUINA VUONNA 2014 Poliklinikkakäyntejä 240 275 (suunnite 217 870) Hoitopäivät 99 808 Hoitojaksot 25 644 Leikkaus- ja muut toimenpiteet
LisätiedotSairaaloiden lääkärien työvoimatilanne
Sairaaloiden lääkärien työvoimatilanne 5.10.2016 Kyselyyn vastasivat kaikki 20 sairaanhoitopiiriä - Yhdestä vastauksesta puuttuu erikoistuvien lääkärien osalta tiedot Sairaanhoitopiirien lääkärien työvoimatilanne
LisätiedotSairaaloiden lääkärien työvoimatilanne
Sairaaloiden lääkärien työvoimatilanne 7.10.2015 Kyselyyn vastasivat kaikki 20 sairaanhoitopiiriä - Yhdestä vastauksesta puuttuu erikoistuvien lääkärien osalta tiedot Sairaanhoitopiirien lääkärien työvoimatilanne
LisätiedotSairaaloiden lääkärien työvoimatilanne
Sairaaloiden lääkärien työvoimatilanne 4.10.2017 Kyselyyn vastasi 19 sairaanhoitopiiriä - Yhden vastauksen osalta on käytetty tietoja vuodelta 2016 Sairaanhoitopiirien lääkärien työvoimatilanne 4.10.2017
LisätiedotSairaaloiden lääkärien työvoimatilanne
Sairaaloiden lääkärien työvoimatilanne 3.10.2018 Kyselyyn vastasi 19 sairaanhoitopiiriä - Yhden vastauksen osalta on käytetty tietoja vuodelta 2016 Sairaanhoitopiirien lääkärien työvoimatilanne 3.10.2018
LisätiedotSairaaloiden lääkärien työvoimatilanne
Sairaaloiden lääkärien työvoimatilanne 7.10.2009 Kyselyyn vastasivat 18 sairaanhoitopiiriä sekä Kainuun maakunta - Puuttuu Kymenlaakson sairaanhoitopiiri Sairaanhoitopiirien lääkärien työvoimatilanne 7.10.2009
LisätiedotSairaanhoitopiirien yhteistyö
Sairaanhoitopiirien yhteistyö Lapin sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Keskustan Lapin ja Peräpohjolan piirit Lapin Akatemian sote-koulutus Rovaniemi 22.1.2017 1 2 4 Sairaanhoitopiirin tehtävä ja tarkoitus
LisätiedotKeski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys
Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Sairaalapäivät 2010 23.-24.11.2010, Finlandia-talo, Helsinki toimialueen johtaja Jorma Teittinen Päivystyksen toimialue Keski-Suomen sairaanhoitopiiri KESKI-SUOMEN
LisätiedotMedisiinisen hoidon tulosalue. 10.4. 2013 Valtuustoseminaari
Medisiinisen hoidon tulosalue 10.4. 2013 Valtuustoseminaari Medisiinisen hoidon tulosalue Toiminta-ajatus Tulosalue vastaa fysiatrian, ihotautien, keuhkosairauksien, kuntoutuksen, kliinisen neuro-fysiologian,
LisätiedotUusi sairaala hanke Keski-Suomen toimintamallit rakentamisen pohjana P R O J E K T I J O H T A J A J O R M A T E I T T I N E N
Uusi sairaala hanke Keski-Suomen toimintamallit rakentamisen pohjana P R O J E K T I J O H T A J A J O R M A T E I T T I N E N 2 9. 3. 2 0 1 1 Miksi uusi sairaala tarvitaan? ongelmat sairaalakiinteistöissä
LisätiedotDoctagonin Porvoon etälääkäripalveluiden arviointi 12.2.2014
1 Doctagonin Porvoon etälääkäripalveluiden arviointi 12.2.2014 Johdanto Doctagon Oy on kehittänyt toimintamallin jonka tarkoituksena on tuottaa kattava lääketieteellinen tuki vanhusten kotihoidolle alueilla
LisätiedotJukka-Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori Keski-Suomen keskussairaala ja Itä- Suomen yliopisto
KAIKKIIN SAIRAALOIHIN NIIDEN TOIMINNAN VAATIMAT ERIKOISLÄÄKÄRIT JA OSAAJAT Erikoistumiskoulutuksen järjestäminen uusilla tavoilla Jukka-Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori Keski-Suomen keskussairaala
LisätiedotErikoislääkäriennuste 2030. Lähtökohta, ennustemalli ja keskeiset tulokset
Erikoislääkäriennuste 2030 Lähtökohta, ennustemalli ja keskeiset tulokset Kasvatettujen sisäänottojen myötä lääkäreitä valmistuu enemmän 2 Tilastotietoja lääkäreistä ja terveydenhuollosta 2014 Statistics
LisätiedotKeski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta
Keski-Suomi Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Metsien, vesistöjen ja vuorimaiden maakunta Vuosittaisen väestönkasvun maakunta Perusteollisuuden ja uuden teknologian maakunta Liikenteen ja logistiikan
LisätiedotItäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010. Aki Lindén, toimitusjohtaja
Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010 Aki Lindén, toimitusjohtaja 1 Suomen sairaalat ja niiden hallinnollinen asema: Ennen sairaanhoitopiiriuudistusta Suomessa oli
LisätiedotKSSHP:n toiminnallinen tilannekuva ja suunnitteilla olevat merkittävät muutokset. Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP
KSSHP:n toiminnallinen tilannekuva ja suunnitteilla olevat merkittävät muutokset Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP Sopimusohjauksen kehysseminaari 29.4.2015 Lastenpsykiatria Vuodeosastohoito siirtynyt
LisätiedotKYS Uudistuu: Tuottavuusohjelma
KYS Uudistuu: Tuottavuusohjelma Jorma Penttinen 2016 30.3.2016 POHJOIS-SAVON SOTE- PALVELUIDEN TUOTTAMINEN HAASTEET Tulevaisuuden HAASTEET Kuntatalouden maksukyky Väestön ikääntyminen Muutokset sairastavuudessa
LisätiedotKajaanin kaupunginvaltuuston strategiaseminaari 20.3.2014
Kajaanin kaupunginvaltuuston strategiaseminaari 20.3.2014 Esa Ahonen, hallintoylilääkäri, vs sote-kuntayhtymän johtaja Kainuun sote/kuntayhtymän johtaja Maire Ahopelto Lähitulevaisuuden haasteet ja ajankohtaiset
LisätiedotSopimusohjauksen aluetilaisuus Jyväskylä
Liite 8 Sopimusohjauksen aluetilaisuus 24.09.2014 Jyväskylä Päivystystoiminnan järjestäminen KSSHP:ssa TAUSTAA (1) Asetus perustuu Terveydenhuoltolakiin (2010) sekä hallituksen rakennepoliittiseen ohjelmaan
LisätiedotItäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelutuotannon muutos vuoteen 2020
Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelutuotannon muutos vuoteen 2020 Outi Elonheimo Dosentti, LKT Yleislääketieteen, terveydenhuollon ja hallinnon erikoislääkäri Yhteistyöseminaari 11.6.2010 Porvoo
LisätiedotJOHTAMINEN MUODOSTUVASSA PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ. Professori Teemu Malmi
JOHTAMINEN MUODOSTUVASSA PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ LÄHTOKOHTIA LAUSUNNOLLENI Valtio velkaantuu edelleen ja SOTE menot muodostavat julkisista menoista suurimman osan Uudistuksen yksi keskeisistä tavoitteista
LisätiedotKäyttötalousosa 2016 Määräraha Muutettu Toteutunut tot.% Tuloarvio Muutettu Toteutunut tot.%
Dialyysi,ostopalv Hammas-ja suurair.- Ihotaudit-ostopalvelu Keuhkosairaudet- Kirurgia-ostopalvelu Korva-,Nenä-,kurkkus- Kuntoutus-ostopalvelut Lastenpsykiatria- Lastentaudit-ostopalvelu Naistentautien-ostopalvelu
LisätiedotSOPIMUS TERVEYDENHUOLLON PALVELUISTA VUONNA 2013
FORSSAN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄ SOPIMUS TERVEYDENHUOLLON PALVELUISTA VUONNA 2013 Tällä sopimuksella Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä ja Tammelan kunta sopivat vuonna 2013 tuotettavien
LisätiedotMissä ja miten päivystetään vuonna 2018
Missä ja miten päivystetään vuonna 2018 Päivystys 2016 Messu- ja kongressikeskus Paviljonki Jyväskylä 16.- 17.11.2016 Lääkintöneuvos Timo Keistinen 23.11.2016 1 Tältäkö tulevaisuuden sairaalaverkko näyttää?
LisätiedotHarjoitustehtävä. 3. Suunnittele Kymenlaakson alueen sairaalapalvelut puhtaalta pöydältä: Punnosen raportin sivut 16,17, 20 ja 21
HARJOITUS- TEHTÄVÄ Harjoitustehtävä 1. Kuvaa terveyspalveluiden erityispiirteitä? Miten terveyspalvelut poikkeavat muista toimialoista a) prosessin johtamisen ja kehittämisen ja b) liiketoiminnan näkökulmasta?
LisätiedotTaulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat
Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 31.12.2011 Sairaanhoitopiirin nimi: Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet Keskimääräinen
LisätiedotTietopaketti 6: Avohoito ja vastaanottotoiminta. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)
Tietopaketti 6: Avohoito ja vastaanottotoiminta Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer) Sisältö Perusterveydenhuollon avohoitokäynnit Avohoitokäynnit
LisätiedotPäivystys ja ensihoito Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa
Päivystys ja ensihoito Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, päivystys Kaikki tiet johtavat päivystykseen.. Päivystys
LisätiedotTulevaisuuden sairaala KYS Tilasuunnittelun lähtökohdat
Tulevaisuuden sairaala KYS MASTERPLAN Tilasuunnittelun lähtökohdat PSSHP: n hallituksen ja valtuuston Masterplan seminaari 18.8.2014 Juhani Kouri Suunnittelulla LISÄARVOA LISÄARVOA Taloudellisen riskin
LisätiedotSairaaloiden tuottavuus Pirjo Häkkinen
Sairaaloiden tuottavuus 2015 Pirjo Häkkinen 23.3.2016 Sairaaloiden tuottavuus 2015 Tilastoraportti 6/2017 1 Sairaanhoitopiirien sairaaloiden tuottavuus 2015, sairaanhoitopiirien keskimääräinen tuottavuusluku
LisätiedotMiten kannattaa palvelut kerätä, kun tavoitteena on valmistua akuuttilääketieteen erikoislääkäriksi TYKS ERVA alueelta
1 Miten kannattaa palvelut kerätä, kun tavoitteena on valmistua akuuttilääketieteen erikoislääkäriksi TYKS ERVA alueelta Akuuttilääketiede hyväksyttiin omaksi erikoisalakseen 1.1 2013 ja samasta päivästä
LisätiedotToiminnan ja talouden ennusteita kliinisissä hoitopalveluissa vuonna 2016. Leena Setälä, paj 23.2.2016
Toiminnan ja talouden ennusteita kliinisissä hoitopalveluissa vuonna 2016 Leena Setälä, paj 23.2.2016 Esityksen sisältö palvelujen kysynnän kehitys ja ennuste sen muutoksista 2016 tuotannon tarpeet, hoitotakuutilanne
LisätiedotVSSHP TALOUSPALVELUT KUNTARAPORTOINTI
Jäsenkunnat yhteensä, kustannukset: TYKS ja alueellinen erikoissairaanhoito V_erikoisala_ja_selite AVOHOIDON KUSTANNUKSET VUODEOSASTOHOIDON KUSTANNUKSET KUSTANNUKSET YHTEENSÄ 0-EI ERIKOISALAA 0 19 111
LisätiedotKeski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta
Keski-Suomi Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Metsien, vesistöjen ja vuorimaiden maakunta Vuosittaisen väestönkasvun maakunta Perusteollisuuden ja uuden teknologian maakunta Liikenteen ja logistiikan
LisätiedotN:o 7 39. Liite 1 TOIMINTAKERTOMUS YKSITYISEN TERVEYDEN- JA SAIRAANHOIDON PALVELUT
N:o 7 39 Liite 1 TOIMINTAKERTOMUS YKSITYISEN TERVEYDEN- JA SAIRAANHOIDON PALVELUT 1. Perustiedot toimintakertomuksesta Mitä vuotta toimintakertomuksessa käsitellään 2. Perustiedot palvelujen tuottajasta
LisätiedotTutkimus ja opetus sotessa
Tutkimus ja opetus sotessa Palvelualuejohtaja, tutkimusjohtaja Esko Vanninen 12.5.2017 1 Tutkimus ja opetus on keskeinen osa KYSin toimintaa Perustuu terveydenhuoltolakiin ja valtion suoraan rahoitukseen
LisätiedotErikoissairaanhoidon kuntoutus nykytila ja keskeiset ratkaistavat ongelmat
Erikoissairaanhoidon kuntoutus nykytila ja keskeiset ratkaistavat ongelmat Mauri Kallinen LT, dosentti Ylilääkäri, OYS, lääkinnällinen kuntoutus Kuntoutuksen erityispätevyystoimikunta, puheenjohtaja Kuntoutuspäivät,
LisätiedotERVA-seminaari Henkilöstön riittävyys - Lääkärit
ERVA-seminaari Henkilöstön riittävyys - Lääkärit 14-15.03.2017 Radisson Blue Kari Haukipuro Lääkärityövoiman rakenne Pienet luvut (50 + 5 alaa) sattumalla suuri merkitys, tilanne elää kokonaismääräarviot
LisätiedotKYSin uusi toimintamalli
KYSin uusi toimintamalli Markku Härmä 25.10.2017 1 Kuopion yliopistollisen sairaalan strategia 2017-2022 1. Laadukasta ja vaikuttavaa hoitoa kilpailukykyisesti systemaattinen hoidon tulosten ja vaikuttavuuden
LisätiedotKatsaus : Keski-Suomen sotetuotanto. Esittely: Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Palvelutuotantotyöryhmä Asko Rytkönen Kehittämispäällikkö
Katsaus : Keski-Suomen sotetuotanto Esittely: Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Palvelutuotantotyöryhmä 13.4.2016 Asko Rytkönen Kehittämispäällikkö Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Maan viidenneksi suurin
LisätiedotSairaaloiden tuottavuus 2014. Pirjo Häkkinen
Sairaaloiden tuottavuus 2014 Pirjo Häkkinen 4.3.2016 Sairaaloiden tuottavuus 2014 Tilastoraportti 3/2016 1 Sairaanhoitopiirien sairaaloiden tuottavuus 2014; sairaanhoitopiirien keskimääräinen tuottavuusluku
LisätiedotKeski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta
Keski-Suomi Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Metsien, vesistöjen ja vuorimaiden maakunta Vuosittaisen väestönkasvun maakunta Perusteollisuuden ja uuden teknologian maakunta Liikenteen ja logistiikan
LisätiedotMuutokset terveydenhuollossa miksi ja miten?
Muutokset terveydenhuollossa miksi ja miten? O-P Lehtonen O-P Lehtonen Kliinisen mikrobiologian ylilääkäri, TYKS 1986-1996 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin va. johtajaylilääkäri 1996-2001 Kanta-Hämeen
LisätiedotLausunto valtioneuvoston asetuksesta erikoissairaanhoidon työnjaosta ja eräiden tehtävien keskittämisestä
23.5.2017 1 (5) kirjaamo@stm.fi Lausuntopyyntö 5.5.2017 / Hankenro STM037:00/2017 Lausunto valtioneuvoston asetuksesta erikoissairaanhoidon työnjaosta ja eräiden tehtävien keskittämisestä Sosiaali- ja
LisätiedotToiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.
Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa
LisätiedotKSSHP TASKUTIETOA 2017
KSSHP TASKUTIETOA 2017 KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Keski-Suomen sairaanhoitopiiri tuottaa jäsenkun tiensa tarvitsemia erikoissairaanhoidon palveluja, perusterveydenhuollon päivystyksen sekä eräitä sosiaalihuollon
LisätiedotPäivystysasetus. STM:n asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä - Voimaan 1.1.2015 / 1.1.
Päivystysasetus STM:n asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä - Voimaan 1.1.2015 / 1.1.2017 Yleiset säännökset Kiireellistä hoitoa oltava saatavilla
LisätiedotKÄYTTÖSUUNNITELMAT vuodelle 2013
KÄYTTÖSUUNNITELMAT vuodelle 2013 Hallitus 11.1.2013 Sivut Käyttösuunnitelmat 1-5 Suoritteet 6-8 ERIKOISSAIRAANHOIDON VASTUUALUE Keskussairaalan käyttösuunnitelma 2013 10/2012 ENNUSTE 2012 enn121-ta13 Myyntituotot
LisätiedotTehokkuus ja palvelukulttuuri. Varsinais-Suomen sairaanhoitopirin opit. O-P Lehtonen
Tehokkuus ja palvelukulttuuri Varsinais-Suomen sairaanhoitopirin opit O-P Lehtonen Onko terveydenhuollon organisaation kulttuurilla mitään vaikutusta organisaation suorituskykyyn? Mannion ym. 2003, J Health
LisätiedotSAIRAANHOIDOLLINEN TOIMINTA Aino-Liisa Oukka johtajaylilääkäri
SAIRAANHOIDOLLINEN TOIMINTA 2016 Aino-Liisa Oukka johtajaylilääkäri Sisältö Tuotanto 2015 TTS haasteet Toiminnan kehittäminen Oulu yhteistyö Tavoitteet Mitä tehty, työn alla ja mielessä Muuta Shp:n toiminta
LisätiedotKYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä. Päivystysasetus. JYL Vesa Kataja
KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä Päivystysasetus Hyvä Timo, missä mennään? VS: PäivystysasetusKeistinen Timo (STM) [timo.keistinen@stm.fi]lähetetty:18. elokuuta 2014 22:42 Vastaanottaja:Kataja
LisätiedotItä-Savon sairaanhoitopiiri ja maakuntauudistus. 19.4.2016 PN Pekka Nousiainen
Itä-Savon sairaanhoitopiiri ja maakuntauudistus 19.4.2016 PN Pekka Nousiainen Sote- ja aluehallintouudistus 7.11.2015 18 itsehallintoaluetta, sote 15 alueen puitteissa. 3 aluetta järjestää palvelut toisen
LisätiedotPääsevätkö helsinkiläiset hoitoon?
Pääsevätkö helsinkiläiset hoitoon? Miten olemme valmistautuneet Miten seuraamme hoitoonpääsyn toteutumista Miten hoitoonpääsy toteutuu Mitä tulemme tekemään Hallintoylilääkäri Jukka Pellinen 1 Mitä olemme
LisätiedotSUUREN ORGANISAATION JOHTAMINEN
HUS Helsingin yliopistollinen sairaala SUUREN ORGANISAATION JOHTAMINEN Juha Tuominen 23.5.2019 HUS lukuina 2018 LIIKEVAIHTO 2,3 mrd. 1/3 24:n jäsenkunnan asukkaista käytti HUSin palveluja 2 500 sairaansijaa
Lisätiedotneurokirurgia keskussairaala 1 1 0,23 134 neurokirurgia yo-sairaala 166 176 83,19 53 068 neurokirurgia yhteensä 166 177 83,42 53 202
Erikoissairaanhoidon avo- ja päikikäyttö Erikoisala Sairaalatyyppi Potilaat Käynnit avodrgt Kustannus sisätaudit keskussairaala 2 176 7 703 4 034,75 2 376 421 sisätaudit aluesairaala 10 213 16 547 7 064,99
LisätiedotSosiaali- ja terveysministeriön asetus
1 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Annettu päivänä kuuta 2013 Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti
LisätiedotKESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI
TIIVISTÄ TIETOA KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Keski-Suomen sairaanhoitopiiri tuottaa jäsenkuntiensa tarvitsemia erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon päivystyksen sekä eräitä sosiaalihuollon palveluja
LisätiedotSosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen
Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen Länsi-Uudenmaan kuntakierros, Lohja 24.11.2011 Sami Uotinen va. johtaja, sosiaali- ja terveysyksikkö Esityksen sisältö Kehitystrendejä Sosiaali- ja terveydenhuollon
LisätiedotPÄIVYSTYSASETUKSEN VAIKUTUKSET. Aino-Liisa Oukka johtajaylilääkäri
PÄIVYSTYSASETUKSEN VAIKUTUKSET Aino-Liisa Oukka johtajaylilääkäri / merkittävät kohdat 1. Luku Yleiset säännökset 2 Kiireellisen hoidon antaminen ja päivystyksen järjestäminen Kunnan tai kuntayhtymän on
LisätiedotMiten etenee keskussairaalan laajennuksen suunnittelu. Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari
Miten etenee keskussairaalan laajennuksen suunnittelu Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari 26.11.2013 Miksi Lapin keskussairaalaa pitää laajentaa? Toiminnan ja lääketieteen
LisätiedotKESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI
www.ksshp.fi KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Keski-Suomen sairaanhoitopiiri tuottaa jäsenkun tiensa tarvitsemia erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon päivystyksen sekä eräitä sosiaalihuollon palveluja
LisätiedotPeruspalveluiden päivystys uusissa säädöksissä
Peruspalveluiden päivystys uusissa säädöksissä Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Kuntatalo, Toinen linja 14, Helsinki 7.2.2018 Timo Keistinen lääkintöneuvos Alueellisen erikoissairaanhoidon järjestämisen
LisätiedotYhteistyö terveydenhuollon päivystyksen kanssa
Yhteistyö terveydenhuollon päivystyksen kanssa Sosiaalipäivystys osana uudistuvaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa Valtion virastotalo, Turku 26.4.2017 Lääkintöneuvos, STM 1 9.5.2017 Päivystyksen ja erikoissairaanhoidon
LisätiedotEduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta. Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä Yhtymäjohtaja Juha Heino
Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä Yhtymäjohtaja Juha Heino 2.5.2018 Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä Aloitti toimintansa 1.1.2014 (Edeltävästi 1.1.2001
LisätiedotPäivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys
Päivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys Kaikki tiet johtavat päivystykseen.. Päivystys osana kokonaisuutta Lääketieteen
LisätiedotTY Amm. Jatkokoul. Tilannekatsaus JIM Yhteistyö (valtak./alueel.) eri erikoisaloilla Koulutussopimukset Erikoistuvien määrät Auditointi
TY Amm. Jatkokoul. Tilannekatsaus JIM 13.4.2015 Yhteistyö (valtak./alueel.) eri erikoisaloilla Koulutussopimukset Erikoistuvien määrät Auditointi Webropol -kysely Hyvät koulutusohjelmien vastuuhenkilöt,
LisätiedotTaulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat
Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 31.12.2012 Perusterveydenhuollon erikoissairaanhoidon yksikön nimi: Jämsän kaupunki/jokilaakson sairala Erikoisalat Hoitoa
LisätiedotTaulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2)
Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Tampereen TK 90532 Perusterveydenhuollon erikoissairaanhoidon yksikön nimi: Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien
LisätiedotAnna-Maija Koivusalo 26.4.16
Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta
LisätiedotAkuuttilääketiede erikoisalana. Johanna Tuukkanen, anest.el vt. ylilääkäri, KSKS päivystysalue
Akuuttilääketiede erikoisalana Johanna Tuukkanen, anest.el vt. ylilääkäri, KSKS päivystysalue Miksi uusi erikoisala? Maailma ja lääketiede sen mukana on muuttunut Muutos on tarpeen Päivystyspalvelut eivät
LisätiedotHallituksen seminaari Kari Janhonen Talousjohtaja
Hallituksen seminaari 26.09.2017 Kari Janhonen Talousjohtaja Alijäämän kattaminen 2016 2017 2018 2019 Ylijäämä 0,9 0,8 2,0 1,0 PS 24 3,0 Myynti 2,6 Kum. alijäämä -9,4-5,6-3,6 0,0 24.10.2017 2 Talousarvio
LisätiedotTaulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat
Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 31.8.2012 Jokilaakson sairaala Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet Keskimääräinen odottavien 1-90 vrk 91-180 vrk yli
LisätiedotUusia tuulia : K sairaala Tarja Nylund
Uusia tuulia : K sairaala 7.9.2017 Tarja Nylund PALVELUIDEN KÄYTÖN JAKAUTUMINEN 2016 PERUSTERVEYDENHUOLTO ERIKOISSAIRAANHOITO Avokäynnit 718 000 Lääkärillä (32%) Avokäynnit 240 000 Lääkärillä (57 %) MTP
LisätiedotLapin keskussairaala vm ja nykyaikaisen päivystävän sairaalan vaatimukset. Prof. Raimo Kettunen
Lapin keskussairaala vm. 1988 ja nykyaikaisen päivystävän sairaalan vaatimukset Prof. Raimo Kettunen 27.3.2014 Lapin keskussairaala: harvaan asutun alueen keskussairaala, II-taso, THL raportti 30/2012
LisätiedotTulevaisuuden sairaala Kari-Pekka Tampio Ohjelmajohtaja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Valtuustoinfo
Tulevaisuuden sairaala 2030 Kari-Pekka Tampio Ohjelmajohtaja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Valtuustoinfo 28.10.2014 Master Plan Johdanto Sisältö Toteutustapa ja aikataulu Vaihtoehtojen vertailu
LisätiedotHoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu
Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia Liite 1, LTK 6/2010 Potilas Vetovoimaisuus - julkinen kuva -ympäristö Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Hoitaminen Asiointi ja viestintä - sähköinen asiointi
LisätiedotPÄIVÄKIRURGIA Päijät-Hämeen keskussairaala Risto Kuosa Tervetuloa!
PÄIVÄKIRURGIA Päijät-Hämeen keskussairaala Risto Kuosa Tervetuloa! Päijät-Hämeen sairaanhoitopiiri 210.000 asukasta SAIRAANSIJAT Ihotaudit ja allergologia - Keuhkosairaudet 24 Kirurgia 136 Korva-, nenä-
LisätiedotKYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut
KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut Miksi sairaalan pitää uudistua? toimintaympäristö muuttuu nopeasti väestö ikääntyy
LisätiedotTyömarkkinatutkimus 2017 Yksityissektori
Työmarkkinatutkimus 2017 Yksityissektori Työmarkkinatutkimus 2017 Tutkimus toteutettiin internetkyselynä joulukuussa 2017. Vastaajat kutsuttiin tutkimukseen mukaan sähköpostitse ja/tai tekstiviestillä.
LisätiedotTaulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat
Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 31.12.2011 Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet Keskimääräinen odottavien 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk
LisätiedotTulevaisuuden sairaalan toiminnan kuvaus. Ohjeet työryhmille Kevät 2016 Tuula Pahkala, Miia Palo
Tulevaisuuden sairaalan toiminnan kuvaus Ohjeet työryhmille Kevät 2016 Tuula Pahkala, Miia Palo Toiminnan muutoksen suunnittelu / hankesuunnitelmavaihe Vanhaa toimintaa ei uusiin tiloihin Tilatarpeiden
LisätiedotTerveydenhuoltolain muutokset
Terveydenhuoltolain muutokset Sote- ja aluehallintouudistus sekä varautuminen STM:n valmiusseminaari Haikon kartano Haikkoontie 114, Porvoo 26. - 27.5.2016 Timo Keistinen lääkintöneuvos STM 30.5.2016 Hallitusohjelman
LisätiedotATK sote-integraatiossa Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin kannalta
ATK sote-integraatiossa Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin kannalta O-P Lehtonen Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriä VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirin perustehtävä
LisätiedotLapin keskussairaala osana tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelukokonaisuutta
Lapin keskussairaala osana tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelukokonaisuutta 27.3.2014 Lapin keskussairaalan laajennushanke - mistä on kysymys? Lapin keskussairaalan auditorio Ounasrinteentie 22 Rovaniemi
LisätiedotPäivystysuudistuksen tavoitteet ja suun terveydenhuolto
Päivystysuudistuksen tavoitteet ja suun terveydenhuolto Hallintopäivät 22.3.2017 Helsinki 1 22.3.2017 Anne Nordblad Soteuudistuksen tavoitteet Asukkaille nykyistä yhdenvertaisemmat sosiaali ja terveyspalvelut
LisätiedotTulevaisuuden sairaala OYS 2030
Tulevaisuuden sairaala OYS 2030 Kuva: Vaiheiden ja toimintojen Masterplan -luonnos alueella Taksiparkki ja paikoitusalue Jäteasema ja Tavaraterminaali Uudisrakentaminen Lasten ja naisten sairaala Lana
LisätiedotFI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017
FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 1. TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot, sähköposti ja puhelinnumero Lausunnon käsittelypäivämäärä
LisätiedotErikoissairaanhoidon tulevaisuus ja yhteistyömahdollisuudet Hyvinkään Riihimäen talousalueella. Talousalueparlamentti 18.08.2010
Erikoissairaanhoidon tulevaisuus ja yhteistyömahdollisuudet Hyvinkään Riihimäen talousalueella Talousalueparlamentti 18.08.2010 Jarmo Väänänen sairaanhoitopiirin johtaja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12
Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12 Sosterin ESH:n nykyinen tilanne Pienehkön aluesairaalan kokoinen keskussairaala Suhteellinen vaikeus
LisätiedotPäivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto
Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto Sosiaali- ja terveysjohtajien neuvottelupäivät Kuntatalo Toinen linja 14 Helsinki 14.2.2017 Lääkintöneuvos Timo Keistinen 14.2.2017 1 Kansanterveystyö
LisätiedotToimintaympäristön muutos ja talouden haasteet lähivuosina
Sopimusohjauksen kehysseminaari 29.4.2015 Toimintaympäristön muutos ja talouden haasteet lähivuosina Juha Kinnunen, Sairaanhoitopiirin johtaja Juha Kinnunen Tarvitsemme Keski-Suomeen pidemmän aikavälin
LisätiedotHyvinvointirakentaminen Tays uudistamisohjelma
TAYS UUDISTUU ELÄMÄN TÄHDEN Hyvinvointirakentaminen Tays uudistamisohjelma Kehitysjohtaja Isto Nordback 1 22.4.2015 Taustat Sairaalan toiminnot hajautuneet Tilat osin hyvinkin huonokuntoiset Uusiutuvien
LisätiedotTerveyskeskusten ja sairaaloiden lääkärien palkkarakenteet. Ansiokäsitteet ja ansioiden muodostuminen eri tehtävissä
Terveyskeskusten ja sairaaloiden lääkärien palkkarakenteet Ansiokäsitteet ja ansioiden muodostuminen eri tehtävissä Lääkärien ansiokäsitteet Peruspalkka = tehtäväkohtainen palkka Säännöllisen työajan ansio
LisätiedotTaulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat
Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 31.8.2011 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jokilaakson sairaala, Jämsä Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet Keskimääräinen
LisätiedotLUONNOS Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän organisaatio LUONNOS
Kuntayhtymän valtuusto Tarkastuslautakunta Kuntayhtymän hallitus Sisäinen tarkastus Tilintarkastaja Johtokunta Tulosalueet ERVAlaboratorioliikelaitos Kuntayhtymän johtaja Johtoryhmä Kainuun Työterveys
LisätiedotTHL:n tuottavuusseuranta 2013
THL:n tuottavuusseuranta 2013 Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Tuottavuusseminaari 3.2.2015, HUS 3.2.2015 Pirjo Häkkinen/Tuottavuusseminaari/ HUS 1 Tuottavuus Tuottavuus = Tuotokset Panokset 3.2.2015
LisätiedotKeski-Suomi Yhteistyöalueen valmistelussa. - työpaperi yhteistyöalueen valmisteluun.
Keski-Suomi Yhteistyöalueen valmistelussa - työpaperi yhteistyöalueen valmisteluun http://www.ks2019.fi/ Yhteistyöalue Yhteistyöalueeseen kuuluvien maakuntien välinen yhteistyösopimus, (16 ) Yhteistyösopimuksen
LisätiedotAMCH-seminaari 16.10.2014 Ylilääkäri Teppo Heikkilä, STM
Erikoistumiskoulutus siirtyy STM:n vastuulle mikä muuttuu? AMCH-seminaari 16.10.2014 Ylilääkäri Teppo Heikkilä, STM Esityksen sisältö Erikoislääkärikoulutuksen ohjaukseen liittyvä lainsäädäntö Erikoistumiskoulutuksesta
LisätiedotMenetelmät. Evidence Based Marketing 4/2008
Evidence Based Marketing 4/2008 Success Clinic on yritys, joka tukee ja tehostaa lääkeyritysten myyntiä ja markkinointia. Success Clinicin toteutti elokuussa kyselyn, jossa tutkittiin lääkealan muutoksia
Lisätiedot