Tyyli. J0 PITKAAN ON TUNNUSTETTU, etta ihmiskunnan kaytannollinen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tyyli. J0 PITKAAN ON TUNNUSTETTU, etta ihmiskunnan kaytannollinen"

Transkriptio

1 ~ \ Tyyli J0 PITKAAN ON TUNNUSTETTU, etta ihmiskunnan kaytannollinen olemassaolo kuluu yksilollisen ja yleisen valisessa taistelussa ja etta lahes jokaisella olemisemme alueella kuuliaisuus yleispatevaa, ulkoista tai sisaista lakia kohtaan joutuu konfliktiin puhtaasti sisalta kiisin oman maareensa, vain omaa elamantarkoitustaan noudattavan persoonan itsenaisyyden kanssa. Saattaa kuitenkin vaikuttaa paradoksaaliselta, etta nama poliittiset, taloudelliset ja siveelliset yhteentormaykset ilmentavat vain muuatta paljon yleisempaa vastakkaismuotoa, joka mahdollistaa perustavan esityksen taiteellisen tyylin perimmaisesra olemuksesta. Aloitan tarkasteluni aivan yksinkertaisella taidepsykologisella kokemuksella. Mita syvemman ja ainutkertaisemman vaikutuksen taideteos meihin tekee, sita vahemman teoksen tyylilla yleensa on merkitysta vaikutelman muodostumiseen. Katsellessamme jotakin uvun vahemman viehattavaa patsasta olemme tietoisia ennen kaikkea patsaan barokkiluonteesta, 1800-luvun alussa synryneiden antiikkia jaijittelevien muoto- Das Problem des Stils. Dekorative Kunst 16,1908, s

2 / kuvien yhteydessa ajattelemme ennen muuta aikalaistyylia, ja nykyajan lukuisten taysin yhdentekevien kuvien kohdalla huomiomme kohdistuu lahinna vain siihen, etta ne ovat natural istisia. Katsellessamme sen sijaan Michelangelon veistosta, Rembrandtin uskonnollista maalausta tai Velazquezin maalaamaa muotokuvaa tyylikysymys on meille taysin epaolennainen. Taideteos eheana kokonaisuurena, jollaisena sen kohtaamme, lumoaa meidat kokonaan, eika ainakaan pelkastaan esteettisesti kiinnostuneen katsojan mieleenkaan juolahda kysymys, edustaako se lisaksi jonkin tietyn aikakauden tyylisuuntaa. Ainoastaan silloin, kun teoksen vaikutustavan taydellisen vierauden takia em me lainkaan pysty kasittamaan taideteoksen varsinaista yksilollisyytta niin, etta tunkeudumme vain teoksen yleisimmalle ja tyypillisimmalle tasolle, kuten usein kay esimerkiksi itamaisen taiteen tapauksessa, jaa tietoisuus tyylista myos merkittavien teosten yhteydessa e1avaksi ja erityisella tavalla vaikuttavaksi. Ratkaisevaa naet on, etta poikkeuksetta juuri tyyli kantaessaan taideteoksen antamaa vaikutelmaa antaa sille muodon, joka lcieltaa taideteokselta sen aivan yksilollisen olemuksen ja arvon, ainutlaatuisen merlcityksen. Tyyli alistaa yksittaisen teoksen erityisyyden yleisen, myos muihin teoksiin patevan muodon alaiseksi. Taideteokselta niin sanotusti riistetaan sen absoluuttinen vastuu omasta itsestaan, silla teoksen luonne tai jolcin sen hahmon osa on toisten teosten kanssa yhteinen ja viittaa niin muodoin yhteiseen, yksittaisen taideteoksen u1kopuolelia sijaitsevaan alkuperaan - painvastoin kuin ne teokset, jotka ovat syntyneet kokonaan omalta pohjaltaan eli taiteellisen persoonallisuuden arvoituksellisesta absoluuttisesta ykseydesta 88 ja kasvaneet pelkastaan omaa itseaan vanen olevaan ainutkertaisuuteen. Ja niin kuin teoksen tyylittely saa aikaan yleisyyden savyn seka katsomis- ja tuntemistavan, joka ylittaa yksittaisen taiteilijayksilollisyyden, niin tyylitteleminen on samaa taideteoksen aiheen kannalta katsottuna. Vastakohtana yksittaisen ruusun yksilolliselle todellisuudelle tyylitellyn ruusun on maara kuvata kaiklcien ruusujen yleinen malli, tyyppiruusu. Eri taiteilijat pyrlcivat tahan eri muotokeinoin aivan kuten eri filosofeille taysin erilaiset, jopa vastakkaiset asiat edustavat heidan kunkin "kailcille todellisuuksille yhteisena" pitamaansa asiaa. Sen tahden tuollainen tyylittely johtaa intialaisen, goottilaisen ja empire-taiteilijan keskenaan varsin erilaisiin ilmaisuihin. Yhta kaiklci, kunkin tarkoitus on kuitenkin tehda tuntuvaksi yksittaisen ruusun sijasta ruusun rakennekaava ikaan kuin sen muodon juurena, joka on koossapitava yleinen tekija kaikessa muotojensa moninaisuudessaankin. Tassa kohdin vastavaite lienee kuitenkin kiistatta paikallaan. Mehan puhumme Botticellin, Michelangelon, Goethen tai Beethovenin tyylista. Niin meidat oikeuttaa tekemaan se, etta nama suuret mestarit ovat luoneet itselleen taysin omasta yksilollisesta neroudestaan kumpuavan ilmaisutapansa, jonka nyt koemme olevan yleinen tekijii heidiin kaikissa yksittiiisissii teoksissaan. Sittemmin muut ehka omaksuvat tuon yksilollisen mestarin tyylin, ja siita tulee monien taiteilijapersoonallisuuksien yhteista omaisuutta. Muiden teoksissa se i1menee kohtalokkaasti tyylina, jonakin persoonallisen ilmauksen vieressa tai ulkopuolella olevana. Kielemme ilmaiseekin asian sattuvasti: nama ovat omaksuneet Michelangelon tyylin niin kuin otetaan omaksi omaisuus, joka ei ole peraisin meista itsestamme vaan 89

3 ja etta jokainen niista on pelkastaan sattumanvarainen esimerk ki yleisesta. Lyhyesti sanottuna esineen muodon merkitys on talloin tyyli eika ainutkertaisuus, jolla sielu saa juuri tassa yh dessa esineessa ilmaisunsa aina sen mukaan, mika siina on ai nutkertaista.* Tata ei suinkaan pida ymmartaa kayttotaiteen vahattelyksi eika yleisyysprinsiippia ja yksilollisyysprinsiippia ylipaansa pida asettaa arvojarjestykseen. Ne edustavat pikem minkin ihmisen luomismahdollisuuksien aaripaita, jotka kum pikin ovat korvaamattomia ja jotka vain vuorovaikutuksessa toistensa kanssa maarittavat niin sisaisen kuin ulkoisenkin, niin aktiivisen kuin nautiskelevankin elaman omalle paikalleen, jos kin lukemattomin eri muunnelmin. Ja opimme viela tunre maan ne elinvoimaiset tarpeet, joita kykenee tyydyttamaan vain tyylitelty esineisto, ei taiteellis-yksilollinen. Edella taiteellis-yksilollisen luomisen kasite nostatti vasta vaitteen, etta onhan suurillakin mestareilla tyyli - nimittain heidan omans a, joka, vaikka onkin laki ja niin muodoin tyyli, on kuitenkin yksilollinen laki. Vastaavasti voimme nayttaa, kuinka etenkin nykyaikana taideteollisia esineita luodaan yksi lollisesti ja etta huomattavat henkilot antavat luomuksilleen tunnistettavan, juuri heille ominaisen ja ainutlaatuisen jalken sa; usein yksittainen kayttoesine on uniikki kappale ja kenties yhta ainoaa kayttajaa varten valmistettu. Kuitenkin muuan Sen emden myos materiaali on cyylillisesei niin merkittava. Esimerkiksi ihmis hankittu ulkopuolelta ja vasta jalkikateen lisa tty minamme piiriin. Sen sijaan Michelangelo on itse tama tyyli, han on oman Michelangelo-olemisensa myota sen kanssa yhta, ja taman vuoly i han on se yleinen, joka ilmenee kaikissa Michelangelon taiteellisissa luomuksissa ja savyttaa niita, mutta vain koska han on naiden ja vain naiden teosten alkuvoima ja sen takia "loogisesti" mutta ei asiallisesti erotettavissa siita, mika yksittaiselle teokselle sellaisenaan on ominaista. Tassa tapauksessa puoltaa paikkaansa lause, etta tie tty tyyli on tietty ihminen, joskin pikemminkin niin pain, etta tietty ihminen on tietty tyyli - kun taas ulkoapain tulevan, muille taiteilijoille ja aikakaudelle yhteisen tyylin tapauksessa tuolla lauseella on korkeintaan se merkitys, etta tyyli nayttaa, missa yksilon alkuperaisyyden raja kulkee. Tyyli on yleisen prinsiippi, joka joko sekoittuu yksilollisyyden prinsiippiin tai syrjayttaa sen ja polkee sen jalkoihinsa. Tasta perusmotiivista kehittyvat kaikki tyylin yksittaiset piirteet todellisena sielullis-taiteellisena asiantilana. Erityisesti tass a nakyy taideteollisen kayttotaiteen ja taiteen valinen periaatteellinen ero. Taideteollisen esineen olemus on, etta se on olemassa monena kappaleena ja etta sen levinneisyys ilmaisee maarallisesti sen tarkoituksenmukaisuutta, silla se palvelee aina monille ihmisille yhteista tarkoitusta. Taideteoksen olemus on sen sijaan ainutkertaisuus: taideteos ja siita tehty kopio ovat jotakin aivan muuta kuin malli ja mallin toteutus, esimerkiksi mallin mukaan tehty kangas tai koru. Mutta se, etta lukemattomia kankaita ja koruja, tuoleja ja kirjaniteita, lampunvarjostimia ja juomalaseja valmistetaan samalla tavoin mallin mukaan, kertoo siita, etta jokaisella naista esineista on itsensa ulkopuolinen laki hahmo edellyttaa esityseavalta erilaista cyylia sen mukaan, tehdaanko se posliinisea vai pronssista, puusta vai marmorisea. Materiaali on naee tosiasiassa se yleinen tekijii, joka earjoutuu yhea lailla rninkalaiseen erityiseen rnuotojen eahansa kaytet tavaksi ja joka sen emden rnaaraa muoeoja niiden yleisena edellytyksena

4 erikoinen, tassa yhteydessa vain viittaukseksi jaava yhteys vie pohjan tuolta vastava'itteelta. Kun jostakin asiasta sanotaan, etta se on ainutlaatuinen, ja toisesta sanotaan, etta se on yksi muiden joukossa, niin talla on usein ja tassa tapauksessa aivan varmasti vain symbolista merkitysta. Tarkoitamme talla tiettya laatua, joka on esineelle tai asialle ominainen ja joka antaa sen olemassaololle joko ainutkertaisuuden - tai toistettavuuden merkityksen - ilman etta sen satunnainen ulkoinen kohtalo aina toteuttaisi tata sen olemuksen maaralliseksi kaannettya olemustao Olemme kaikki kokeneet, miten jokin kuulemarnme lause tuntuu lattealta, banaalilta, ja tympaisee meita, vaikkemme voisi vaittaa kuulleemme sita usein tai edes koskaan aiemmin. Lause vain on sisaisesti ja laadullisesti kulunut kuin vanha kolikko, vaikkei kukaan olisi sita aiemmin kayttanytkaan; se on banaali, koska se ansaitsee oha banaali. Ja painvastoin monet suoritukset ja ihmiset herattavat meissa vastaansanomattoman vaikutelman ainutkertaisuudesta, vaikka olosuhteiden oikusta olisikin olemassa toinen sarnanlainen tai useitakin taysin samanlaisia esineita tai ihmissieluja. Se ei horjuta niista yhtakaan, silla niiden merkitys, niin sanoakseni niiden oikeus, on olla ainutkertaisia. Tai pikemminkin voisi sanoa, etta ta.ma numeerinen maare vain ilmaisee niiden olemuksen laadullista ylemmyytta; taman olemuksen ela.mantunto on olla vertaansa vailla silloinkin, kun silla on aivan sarnanlainen pari rinnallaan. Aivan sarno in on taideteollisten yksittaiskappaleiden laita: koska niiden olemus on tyyli ja koska yieinen, niille erityisen muodon antanut taiteellinen substanssi on niissa aina tunnettavissa, niiden on tarkoitus tulia monistettaviksi. Ne on sisalta kasin maaratty moninkertaisuuteen silloinkin, kun ne joko korkean hinnan, 92 olosuhteiden oikkujen tai mustasukkaisen kiellon takia paasisivatkin toteutumaan vain yhden ainoan kerran. Toisin on niiden taiteellisesti muotoiltujen kayttoesineiden laita, jotka tosiaankin muotokielensa kautta kieltavat tyylimerkityksensa ja haluavat vaikuttaa tai todella myos vaikuttavat yksilollisina taideteoksina. Tata taideteollisuuden tendenssia vastaan tahtoisinkin esittaa jyrkan vastalauseeni. Taideteolliset esineet on maaratty otettaviksi mukaan elamaan, palvelemaan ulkoa annettua tarkoitusta. Nain ne ovat taydellisia vastakohtia taideteokselle, joka on majesteettisesti itseensa sulkeutunut ja sellaisenaan oma maailmansa. Taideteos on paa.maara sinansa, ja jo sen kehykset osoittavat vertauskuvallisesti, etta se torjuu kaikki yritykset tulia sulautetuksi palvelemaan ymparoivaa ulkoista kaytannon elamaa. Tuoli on olemassa, jotta silla istutaan, lasi on olemassa, jotta se taytetaan viinilla ja otetaan kateen. Mikali jompikumpi muotokielellaan herattaa vaikutelman itseriittoisesta, vain omaa lakiaan noudattavasta, oman sielunsa autonomiaa taysin ilmaisevasta taiteellisuudesta, syntyy mita ikavin konflikti. Taideteoksen paalla istuminen, taideteoksen hypisteleminen tai taideteoksen kayttaminen arjen tarpeisiin on kuin ihmissyontia - kuin alistaisi orjaksi herran, joka ei ole herra suosiollisesta sattuman oikusta vaan sisimmaltaan, luontonsa lain puolesta. Teoreetikot, joiden kuulee yhdesta suusta julistavan, etta taideteollinen e~ine on taidetta ja taiteen korkein prinsiippi on tarkoituksenmukaisuus, eivat nayta tajuavan ristiriitaa: tarkoituksenmukainen esine on valine, jonka tarkoitus on oman itsensa ulkopuolella, kun taas taideteos ei koskaan ole valine vaan itsessaan loppuunsaatettu teos, ja toisin kuin tuo "tarkoituksenmukainen" se ei koskaan lainaa oikeuksiaan 93

5 ), \) joltakin, mita se ei itse ole. Periaate, etta mahdollisimman moni kayttoesine on yksiiollinen taideteos samalla tapaa kuin Michelangelon Moosestai RembrandtinJan Six, on ehka modernin individualismin raikein vaarinkasitys. Moderni individualismi haiuaa antaa muita varten oiemassa oieville asioilie ja esineille muodon, joka kuuluu sellaisille, joiden merkitys on ylpeassa omaa-irseaan-varten-olemisessa. Se haiuaa antaa rarvittaville ja kaytettavilie, kulutetraville ja ympariinsa jaettavilie esineille ja asioille muodon, joka kuuluu seliaisilie, jorka kuin auvoisa saari jarkkymatta uhmaavat arjen tyrskyja. LopuJra se haiuaa anraa ruon muodon esineille ja asioille, jotka yieishyodyllisen kayttorarkoiruksensa takia vetoavat meissa ojevaan yjeiseen, yhraiaiseen ja yhteiseen. Mutta tuo muoro kuuluu vain seliaisilie, jorka ovar ainurkertaisia, koska niissa on ruumiillisrunut yksiloiiisen sielun ainurkertaisuus, ja jorka sen tahden gravitoivat myos meissa kohri ainurkertaisuutta, kohti sita kohtaa, jossa jokainen ihminen on yksin itsensa kanssa. Tassa onkin vihdoin perusra siiie, miksi nuo kaytrotaiteesta esitetyt varaukser eivat suinkaan merkitse, etta se ojisi jotakin aiempiat:voista. YksiJollisyyden sijasta sita Iuonnehtikoon tyyli, lavea yleisyys, jol1a ei rierenkaan tarkoitera ken en tahansa tolvanan tai minka rahansa makusuuntauksen saavurettavissa oievaa ehdoronta laveutta. Siten se edustaa esteettisen aiueella erilaisra elamanprinsiippia kuin varsinainen taide muttei miliaan muotoa alempiarvoista. Tama erilaisuus ei kuitenkaan saa johtaa harhaan: kayttotaiteen rekijan subjekriivinen suoritus saattaa olla aivan yhra hienoa ja suurta, syvaa ja luomisvoimaista kuin maalarin rai kuvanveistajan tyo. Tiukasti tyylirel1yn esineen meissa herattama Iohdun, rurvallisuuden ja hairiottomyyden ) tunne juontuu siita, etta myos katsojassa tyyli puhurtelee puhtaasti yksijojjisen ulkopuolisia kerrosrumia, laajoja, meissa pii Ievia yjeisille elamanlaeilie aiisteisia tunnekategorioita. Yksilollisyytta puhuttelevista arsykekohdista, joihin taideteos niin usein vetoaa, stilisoiru Iuomus johdattaa ihmisen rauhoiretumpi in kerroksiin, joissa han ei tunne itseaan enaa yksinaiseksi. TaIloin - nain naita tiedostamattomia prosesseja ainakin voidaan tujkita - edessamme ojevan objektiivisen Iuomuksen yliyksilollinen Iainalaisuus Ioytaa vastakuvansa runteessa siita, etta mekin reagoimme yliyksiiollisella, yleisen lain aiaisella puolellamme ja siten vapaudumme absoluuttisesta vasruusta omaa itseamme kohraan ja paasemme tasapainoilemasta pelkan kapeaaiaisen yksilollisyyden varassa. Tama on syvempi syy siihen, miksi arkemme perustana ja taustana olevien esineiden tulisi olla stilisoiruja. Kotonaan ihminen nimittain on paaasia, asian ydin, ja jotta syntyisi Ofgaaninen ja sopusoinruinen kokonaistunne, ytimen tulisi levata laajempien, mukautuvampien ja vahemman yksilollisten kerrosten varassa ja myos erottaurua niista. SeinaIla kehyksissa riippuva, jaiustalla seisova tai kansiin sidottu taideteos osoittaa jo tiettyyn tilaan sulkeurumisellaan, ettei se ota osaa vaiittomaan elamaan samalia tavoin kuin poyta ja lasi tai lamppu ja matto ja ettei se pysty hyodyttamaan yksiloa olemalla "tarpeellinen sivuseikka". - Lepotilan prinsiippi, jonka rulee leimata kotoista ymparistoa, on ihmeellisella vaistonvaraisella tarkoituksenmukaisuudella johtanut taman ympariston stilisointiin: kaikista kayttotarvikkeistamme kaiketi juuri huonekalur lienevat voimakkaimmin jonkin tietyn "tyylin" merkitsemia. Tama tulee selvimmin esille ruokailuhuoneessa, joka jo fysiologisista 94 95

6 syista suosii rentoutumista, irrottautumista yksittaisen paivan koettelemuksista laajempaan, toisten kanssa jaettuun viihtymiseen. Olematta tietoinen tasta perustasta on esteettinen tendenssi aina pyrkinyt "tyylittelemaan" erityisesti ruokailuhuonetta, ja niin 1870-luvulla Saksassa virinnyt tyylisuuntaus ilmenikin ensimmaisena juuri ruokailuhuoneessa. Mutta kaikkialla tyylin ja ainutkertaisen muodon prinsiipit kuitenkin osoittavat sekoittuvansa ja sovittavansa vastakohtansa, ja aivan samoin oikaistuu kuin korkeammassa oikeusasteessa myos kodinsisustuksen varautuneisuus yksiloliis-taiteeliista muotoa kohtaan ja myos sen vaatimus tyylittelysta. Omalaatuisesti nimittain ihminen - ja nyt puhumme modernista ihmisesta - esittaa taman tyylittelyn vaatimuksen oikeastaan vain ymparistonsa yksittaisille esineille mutta ei ymparistolle kokonaisuutena. Miten yksittainen ihminen makunsa ja tarpeidensa mukaan asuntonsa sitten sisustaakin, se voi olia hyvinkin persoonallinen, poiketa muista ja kertoa juuri taman yksilon erityisyydesta, ja kuitenkin olisi sietamatonta, jos jokainen konkreettinen sisustuselementti i1maisisi tuota samaa yksiloliisyytta. Tama saattaa akkiseltaan tuntua paradoksaaliselta. Mutta jos otaksumme sen pitavan paikkansa, selittyisi ensinnakin se, miksi tiukasti jotakin tiettya historiallista tyylia noudattaen sisustetut huoneet ovat mielestamme epamukavia, outoja ja kyl_ mia, kun taas erilaisista, vaikkakin aivan yhta tiukkojen tyylien mukaisesti kootuista palasista koostuvat asuinhuoneet, joissa ; on noudatettu yksilollista, joskin vaittamatta vakaata ja yhtenaista makua, voivat tuntua varsin viihtyisilta ja lampimilta. Pelkiistaan yhta historiallista tyylia edustavista esineista koostuva ymparisto muodostaa naet suljetun kokonaisuuden, joka 96 /! \ \I{ ~ \ \ niin sanotusti sulkee siina asuvan ihmisen ulkopuolelie: han ei Ioyda tilaa, jossa hanen persoonallinen, tuolle muinaiselle tyy Iille vieras elamansa voisi sulautua tai johon se voisi liittya. Kummallista kylla, asia muuttuu kokonaan, kun yksilo makunsa mukaan kokoaa lukemattomista tyylitellyista objekteista oman ymparistonsa. TaIloin objektit saavat uuden keskuksen, joka ei sijaitse yhdessakaan niista itsessaan mutta jota ne nyt yhdistymisen erityisen luonteen takia i1maisevat. Ne muodostavat subjektiivisen ykseyden ja saavat niissa nyt tunnettavan elamyksellisyyden sulautuessaan persoonalliseen sieluun. Juuri tassa piilevan verrattoman viehatyksen takia sisustamme kotimme muinaisilla esineilla ja kokoamme uuden kokonaisuuden esineista, joista jokainen kantaa tyylin, toisin sanoen yliyksilollisen muotosaannon, levollista onnea. Taman uuden kokonaisuuden synteesi ja kokonaismuoto on nyt kuitenkin olemukseltaan puhtaasti yksiloliinen ja siis suhteessa yhteen, erityisella tavalla virittyneeseen persoonallisuuteen. Modernin ihmisen ajaa niin vahvasti tyylin puoleen juuri henkilokohtaisesta vapautuminen ja sen katkeminen, mika onkin tyylin olemus. Subjektivismi ja individualismi on viety aarimmilleen, ja tyylitellyissa muodoissa aina kayttayrymisesta kodinsisustukseen tama akuutti persoonallistaminen lievenee ja vaimenee yleiseksi ja yleisen alaiseksi. Nayttaa silta, ettei "mina" sittenkaan enaa pysty kannattelemaan itseaan yksin oman itsensa varassa rai ecrei seainakaan tahdo nayttaa itseaan ja verhoutuu siksi yleiseen, tavanomaiseen, sanalla sanoen tyyliteltyyn asuun. Hienonhieno kainouden tunne seuraa siita, etta yliyksilollinen muoto ja laki asetetaan subjektiivisen persoonallisuuden ja sita ymparoivan inhimillisen ja esineellisen 97

7 ympariston valille; tyylitelty ilmaus, elamanmuoto ja maku ovat keinoja vetaa raja-aitoja ja ottaa etaisyytta, jolloin ajan yl tiosubjektivismille loytyy vastapaino ja suojakuori. Modernin ihmisen mieltymys ymparoida itsensa antiikkiesineilla - esi neilla, joissa olennaisinta on tyyli, ajan leima, esinetta ymparoi va yleinen tunnelma - ei suinkaan ole mita tahansa sattuman varaista keikarointia, vaan se palautuu syvaan tarpeeseen antaa yksilollisesti ylikorostuneelle elamalle levollista avaruutta, tyy pillista saannonmukaisuutta. Aiemmin, kun vallalla oli yksi ai,: noa ja niin muodoin itseoikeutettu tyyli, naihin hankaliin elamankysymyksiin suhtauduttiin taysin eri tavoin. Kun kysymykseen tulee vain yksi tyyli, jokainen yksilollinen ilmaus kasvaa siita orgaanisesti eika sen lainkaan tarvitse ersia juuriaan ja yleinen ja persoonallinen sulautuvar tuloksessa hankauksitta yhreen. Kreikkalaisuudessa ja joissakin keskiajan ajanjaksoissa kadehtimamme yhrenaisyys ja ongelmattomuus perustuu sellaiseen yleisen elaman perustan irsesraanselvyyreen, toisin sanoen tyyliin, jossa suhde yksittaiseen tuotantoon jarjestyi paljon yksinkertaisemmin ja ristiriidattomammin kuin mika on mahdollista meille. Meillahan on joka alalia kaytettavissamme suuri maara tyyleja niin, etta yksilon suoritus, kayrtaytyminen ja maku ovat ikaan kuin loyhassa valintasuhteessa laajaan perusraan tai yleiseen lakiin, jota se kuitenkin tarvirsee. Sen tahden aikaisempien aikojen luomukset vaikuttavat usein paljon tyylikkaammilta kuin omamme. Tyylittomaksihan nimitamme toimintaa tai toiminnan tulosta, kun se nayttaa syntyneen yhdesta ainoasta hetkellisesta, erillisesta, ikaan kuin irrallisesta arsykkeesta ilman yleisesti patevan tuntemuksen ja satunnaisen ylittavan normin perustaa. Tama valttamaton ja perustava voi 98.t aivan hyvin olla sita, mita nimitin yksilolliseksi tyyliksi. Suuret ja luovat ihmiset ammentavat yksittaiset suorituksensa oman olemisensa pohjattomasta syvyydesta niin, etta juuri tassa omassa olemisessaan suoritus yltaa varmuuteensa, perustukseensa, siihen, mika on enemman kuin "tassa ja nyt", joka taas leimaa mitattomamman ihmisen suoritusta ulkoapain omaksutun tyylin myota. Tassa yksilollinen tarkoittaa yksilollista lakia: sen, joka ei ole siihen tarpeeksi vahva, taytyy pitaytya 'yleiseen lakiin; mikali han ei tee niin, hanen suorituksestaan tulee tyyliton. Kuten nyt kasitamme, tama taas voi tapahtua oikeastaan vain aikakausina, jolloin tarjolla on useita tyylivaihtoehtoja. Lopultakin tyyli on esteettinen yritys ratkaista suuri elamanongelma: kuinka yksi kokonaisuus, itsessaan suljetun ykseyden muodostava yksittainen teos tai kaytos voi kuulua samanaikaisesti korkeampaan kokonaisuuteen, ylikayvaan yhteiseen yhteyteen. Samalla kun vahaisempien ihmisten yleinen tyyli eroaa suurten mestareiden yksilollisesta tyylista, tassa saa ilmaisunsa tuo laaja kaytannon ohje"ellet itse kykene tulemaan kokonaiseksi, liity kokonaisuuteen sita sen osana palvellen". Nain asia ilmaistaan taiteen kielella, joka tosin suo vahaisemmallekin suoritukselle kaytannon maailmassa vain kaikkein suurimmille sadehtivan suvereeniuden ja eheyden sadekehan. 99

8 // Muoti OLEMUKSEMME FYSIOLOGINEN PERUSTA osoittaa meille levon ja liikkeen, passiivisen vastaanottavuuden ja aktiivisen toiminnan vuorottelevan rytmin. Samalla se sisaltaa my6s henkisen kehityksemme tyypin. Kun tietoisuuttamme ohjaa yhta lailla pyrkimys yleistaa asioita mita korkeimman abstraktion tasolle kuin tarve ilmaista kaikkein yksittaisimpia ja erityisimpia asioita; kun tunne-e1amamme saa tyydytysta siita, etta se vuoroin levollisesti antautuu ihmisten ja asioiden valtaan ja vuoroin taas omalla toiminnallaan energisesti vaikuttaa niihin; kun siveellisen minamme varahtelytaajuus ulottuu yhdesta aaripaasta, sosiaalistavasta omaan ryhmaamme sulautumisesta, aina coiseen aaripaahan, individualisoivaan ryhmasta erottautumiseen - niin kaikki nama ilmi6t ovat ikaan kuin suurten, toisilleen vastakkaisten voimien paikallisia ilmentymia, joiden valinen taistelu ja sovinto maaraa kohtalomme. Naita inhimillisen toiminnan alkulahteita ja perimmaisia olemuksellisia suuntauksia ei voida itsessaan ilmaista sanoin: Zur Psychologie def Mode. Sosiologische Studie. Die Zeit, Wien 12. Oktober 1895, s vain sellaisissa yksittaisissa ilmi6issa, joita ne e1amansisall6issa coteutuessaan ja niita ohjatessaan tuottavat, ne voidaan irrottaa eri vaikutusalueistaan ja niiden voidaan osoittaa olevan samoja voimia - ruumiillistuupa niissa sitten vuosituhansien takainen elealaisten ja Herakleitoksen valinen kiista tai sosialismin ja individualismin valinen vastakohtaisuus, kuten nykyaikana. Oman lajihiscoriamme keskeiset e1amanmuodot osoittavat kautta linjan naiden vastakkaisten prinsiippien vaikutuksen. Kukin niista on omalia alueellaan esimerkki siita, miten pyrkimys kestavyyreen ja pysyvyyteen yhdistyy muutokseen ja vaihtuvuuteen, miten pyrkimys yleiseen ja yhtalaiseen sopeutuu erityiseen ja ainutlaatuiseen seka miten sulautuminen sosiaaliseen kokonaisuuteen ja yksil611isyyden pyrkimys muodostavat kompromissin. Najden vastavoimien sosiaalisissa ilmenemismuodoissa toinen niista perustuu yleensa psykologiseen taipumukseen ja/jite/la. Jaljitteleminen vetoaa meihin ensi kadessa siksi, etta koemme mielihyvaa tallaisesta kulloinkin tarkoitukseen sopivasta voimankayt6sta, joka ei vaadi meilta mitaan suunnatonta henkil6kohtaista luovaa panosta, vaan sujuu meilta annettuna otetun sisalt6nsa takia kevyesti ja vaivattomasti. Kuitenkin jaljitteleminen samalla rauhoittaa meita, silla niin tehdessamme emme ole yksin. Kun jaljittelemme toisten aikaisempia toimia, toimimme vankalla ja turvallisella pohjalla ja vapaudumme vaikeudesta itse maarata omaa sen hetkista toimintaamme. Jaljittelyn my6ta ryhma kannattelee yksil6a, jolle se yksinkertaisesti siirtaa kayttaytymisensa muodot ja vapauttaa siten hanet valitsemisen tuskasta ja yksil611isesta vastuusta. Jaljitteleminen vastaa kuitenkin vain yhta olemuksemme perussuuntausta, nimittain

9 / sita, joka etsii samanlaisuutta ja yhdenmukaisuutta, sulauttaa yksilon joukkoon ja korostaa pysyvyytta muutoksessa. Jaljitteleminen ei puhuttele meissa niinkaan sita puolta, joka painvastoin pyrkii yksilollisyyteen, itsenaisyyteen ja joukosta erottautumiseen seka korostaa muutosta pysyvyydessa. Jos naita kahta vastakkaista kehityssuuntaa tarkastelee niiden biologisista perusmuodoista ruin, jaljittelya voisi luonnehtia psykologiseksi perimaksi, kun taas pyrkimyksen olla jaljittelematta ja etsia uusia ja omia elamanmuotoja voidaan katsoa vastaavan muuntelua. Olennaista on, etta vaikka muoti, mikali se perustuu jaljittelyyn, yhtaalta palveleekin sosiaalisen tukeutumisen tarvetta se johdattaa ihmisen tielle, jota kaikki tallaavat - niin toisaalta muoti tyydyttaa myos eron tekemisen tarvetta, pyrkimysta esiintymiseen, vaihteluun ja erottautumiseen. Nain se tekee ensinnakin siksi, etta muoti vaihtelee sisaltojaan, mika luo taman paivan muodille yksilollisen leiman erotukseksi eilisen ja huomisen muodista, ja toiseksi siksi, etta muodit edustavat aina luokkamuoteja. Ylemman kerrostuman muodit eroavat alempien muodeista, ja ne hylataan oitis, kun alemmat kerrostumat ottavat ne omakseen. Muoti on aivan erityinen esimerkki niistd eliimanmuodoista, joiden avulla yritetaan sovittaa yhteen sosiaalisen samanlaisuuden ja yksilollisen erottautumisen pyrkimys. Taman muodin perusolemuksen mukaan jarjesryvat ne yksittaiset psykologiset piirteet, joita muodissa voimme tarkastella. Kuten sanottua, sosiologisessa katsannossa muoti on luokkiin jakautumisen tuote. Kunnia on alun perin merkinnyt saatykunniaa, toisin sanoen kunnian perusluonne ja ennen kaikkea kunnian moraalinen oikeutus juontui siita, etta yksilo 102 omalla kunniallaan edusti ja vaali sosiaalisen piirinsa ja saatynsa kunniaa. Niinpa muoti merkitsee yhtaalta liittymista samanarvoisten seuraan ja toisaalta taman samanarvoisten ryhman sulkeutumista ryhmana itseaan alempiarvoisten suuntaan. Muoti muuttaa jatkuvasti yhteiskunnallisia muotoja, vaatetusta, esteettisia arvoja, ilmaisua ja koko tyylia kuitenkin niin, etta "muoti", siis uusin muoti, tulee vain ylempien saatyjen omaksi. Muodin avulla ne sulkevat alemmat saadyt ulkopuolelleen, ja sen avulla ne leimaavat yhteisonsa jasenet keskenaan samanlaisiksi ja alempiinsa nahden erilaisiksi. Heti kun alemmat saadyt alati ylospain tahytessaan ja ylospain pyrkiessaan alkavat omaksua ylempien saatyjen muotia - juuri muodin alaisilla elamanaloilla eli niilla elamanaloilla, joissa muoti esiintyy - kaantavat ylemmat saadyt kyseiselle muodille selkansa ja omaksuvat jonkin uuden muodin, jolla he jalleen voivat erottautua laajoista massoista. Erottautumismomentti muodostaa jaljittelymomentin ohella muodin olemuksen, ja se toteutuu hierarkkisesti rakentuvien kerrostumien puuttuessa myos vierekkaisten, tasavertaisten kerrostumien valilla. Joistakin luonnonkansoista kerrotaan, etta lahekkain ja taysin samankaltaisissa oloissa elavat ryhmat tuottavat joskus selkeasti toisistaan poikkeavia muoteja, joiden avulla kukin ryhma korostaa seka sisaista yhteenkuuluvuuttaan etta erilaisuuttaan ulospain. Sisaisen yhteenkuuluvuuden momentin saattaa aivan erityiseen valoon huomio, etta varsin usein muoti on peraisin ryhman itsensa ulkopuolelta. Ryhma arvostaa muotia "muotina" erityisesti, kun se ei ole syntynyt piirin itsensa keskuudessa. Muodin tullessa ulkopuolelta se luo ryhmalle erityisen yhteisen sosiaalisuuden, joka syntyy, 103

10 kun johonkin ryhman ulkopuolella sijaitsevaan kohteeseen on yhteinen suhde. Joskus vaikuttaakin silta, etta sosiaaliset elementit, kuten silmatkin, vaativat yhtyakseen kohteen, joka ei ole liian likella. Ja jotta muodin sosiaalistavan ja keskusvetoisen puolen lisaksi myos vaihteluntarve ja muutoksenhalu tyydyttyisivat, takaa muodin ulkopuolinen alkupera muodin uutuuden, teravan eron edelliseen olotilaan nahden, vastakohtaisuuksien akillisen ja tuntuvan vaihtelun, silla usein vasta vastakohtien jyrkkyys saa meidat kunnolla tietoisiksi siita. Olemuksemme vastakkaiset pyrkimykset yhdisryvat muodissa: toinen saa tyydyryksensa muodin sosiaalisessa muodossa ja toinen sen sisallossa. Muodin valtakunta paattyy siella, missa jompikumpi naista momenteista puuttuu - siis joko tarve ja mahdollisuus erottautua tai tarve ja halu yhdistya. Siksi alemmilla saadyilla esiintyy harvoin ja niukasti erityisia muoteja, joita sellaisinaan tavoiteltaisiin, ja siksi luonnonkansojen muodit ovat paljon pysyvampia kuin meidan muotimme. Painvastaisesta syysta taas johtuu, etta muotia ei esiinny piireissa, joissa jaljittelya kammoksutaan ja joissa kukin yksilo haluaa itse olla jotakin erikoistao 1390-luvun Firenzessa ei kertoman mukaan ollut minkaanlaista vallitsevaa miestenmuotia, koska kaikki halusivat kayttaytya ja pukeutua omaleimaisesti. Muodin olemukseen kuuluu poikkeuksetta, etta vain tietty vaestonosa noudattaa sita valtaosan vasta matkatessa sita kohti. Muoti ei koskaan ole, vaan se on aina vasta tulollaan. Heti kun muoti on lyonyt taydellisesti lapi eli heti kun kaikki harrastavat sita, mita alun perin harrasti vain muutama - olkoon se sitten tietty vaatekappale, asuste tai jokin seurustelumuoto - ei tata asiaa enaa sanota muodiksi. Koska muoti ei seuaisenaan voi oua 104 yleisesti levinnyt, muoti suo yksittaiselle ihmiselle sen tyydytyksen, etta se tekee yksilon jollain tapaa erilaiseksi ja merkittavaksi, ja silti yhtaikaisesti yksilo on kaikkien samaan asiaan pyrkivien joukossa - eika samaa asiaa jo tekevien, kuten yleensa sosiaalisissa kontakteissa. Siksi muodikkaaseen henkiloon kohdistuu hanta hivelevaa hyvaksynnan ja kateuden sekaista mielenkiintoa. Muoti tarjoaa nain oivallisen areenan yksiloille, jotka ovat sisaisesti ja sisallollisesti epaitsenaisia ja turvautuvat toisiin ihmisiin ja joiden itsetunto kaipaa ponkitysta ja erityista huomiotao Muoti naet korottaa mitattomankin ihmisen yhteisen joukon edustajaksi, ja han tuntee olevansa yhteishengen siivittama. Muotinarrissa ja keikarissa twa piirre korostuu niin, etta se jo nayttaa yksilollisyydelta ja erilaisuudelta. Keikari on yliampuvan muodikas: kun teravakarkiset ken gat ovat muotia, hanen kenkansa karjet sojottavat kuin veneen kokka, kun korkeat kaulukset ovat muodissa, hanen kauluksensa ulottuvat korviin, ja kun on muotia kayda sunnuntaisin kirkossa, han istuu kirkonpenkissa aamusta iltaan, ja niin edelleen. Hanen ilmentamansa yksilollisyys korostaa vain maarallisesti sellaisia ominaisuuksia, jotka ovat muuten tasonsa puolesta kaikkien yhteisomaisuutta. Han kulkee toisten edella, mutta han kulkee tasmalleen samaa reittia kuin muut. Naennaisesti han marssii joukon karjessa, koska edustaa yleisen maun viimeisinta huippua, mutta todellisuudessa muotisankariimme - niin kuin ylipaansa yksiloon ja hanen sosiaaliseen ryhmaansa - patee huomio, etta viime kadessa johtaja onkin johdettu. Muotisankarimme luokin omintakeisen tasapainotilan yhtaalta sosiaalisen ja toisaalta yksilollistavan viettymyksen valille, ja tasta saatu tyydyryksen 105

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2015:10

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2015:10 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2015:10 Asia Hakijat lasilintujen tekijänoikeussuoja T, F Ab Annettu 19.8.2015 Tiivistelmä Taideteollisesti valmistetut lasilinnut ilmensivät tekijänsä luovia valintoja muun

Lisätiedot

ääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon.

ääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon. ääripäistä tasapainoon Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon. Tekemisestä saa nauttia. Oikeasti. mutta jos rentoutuminen ja "vain oleminen" ahdistaa, voi olla että suorittamisen

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2016:2

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2016:2 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2016:2 Asia Hakijat valokuvakehysten tekijänoikeussuoja A Oy Annettu 2.2.2016 Tiivistelmä Taideteollisesti valmistettu suorakaiteen muotoinen, koristeaiheeton valokuvakehys

Lisätiedot

Yksilö ja yhteisö. Luennot opintojakso Yhteisöt ja yhteisötyö 2 2013-2014. Pirkko Salo

Yksilö ja yhteisö. Luennot opintojakso Yhteisöt ja yhteisötyö 2 2013-2014. Pirkko Salo Yksilö ja yhteisö Luennot opintojakso Yhteisöt ja yhteisötyö 2 2013-2014 Pirkko Salo Yksilö - yhteisö - yhteiskunta Sosiaalipedagoginen yhteisökäsitys Yksilön suhde yhteiskuntaan - kehittyy yhteisöissä,

Lisätiedot

Olet arvokas! Jokainen ihminen on arvokas ja siihen on syy.

Olet arvokas! Jokainen ihminen on arvokas ja siihen on syy. Olet arvokas! Jokainen ihminen on arvokas ja siihen on syy. Asiat ovat eriarvoisia! Elämme maailmassa, jossa asiat ovat eriarvoisia! Kulta on hopeaa arvokkaampaa, öljy on vettä kalliimpaa, jne.! Tämä arvottaminen

Lisätiedot

ONKO ONNELLISUUS SEURAUS VAI SYY?

ONKO ONNELLISUUS SEURAUS VAI SYY? ONKO ONNELLISUUS SEURAUS VAI SYY? ONKO ONNELLISUUS JOTAKIN, JONKA VOIMME SAAVUTTAA SAAMALLA ITSELLEMME SEN, MIKÄ TEKISI MEISTÄ ONNELLISIA? TUTKITTUANI ITSEÄNI JA ELÄMÄÄNI OLEN TULLUT TODISTANEEKSI ITSELLENI,

Lisätiedot

Mitä jos kukaan ei halua tehdä lounasta? Viime käden vastuu Klubitalon toiminnasta. Mark Glickman : Why If Nobody Wants to Make Lunch?

Mitä jos kukaan ei halua tehdä lounasta? Viime käden vastuu Klubitalon toiminnasta. Mark Glickman : Why If Nobody Wants to Make Lunch? Mark Glickman on työskennellyt Fountain Housen koulutuskoordinaattorina ja sen jälkeen San Diegossa Kaliforniassa. Aion käsitellä erästä myyttiä siitä, kuinka toimimme Klubitalona ja kuinka meidän pitäisi

Lisätiedot

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne 7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha tunne Pitäisikö

Lisätiedot

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939 RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen Rinnetie 10 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi kotisivu: www.gen.fi Raamatunkäännös: KR 1933/38 JÄSENNYS

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

Mikhail Bakunin. Jumala vai työ

Mikhail Bakunin. Jumala vai työ Mikhail Bakunin Jumala vai työ Te piikittelette meitä siitä, että emme usko Jumalaan. Me syytämme teitä häneen uskomisesta. Me emme tuomitse teitä tästä. Me emme edes syytä teitä. Me säälimme teitä. Sillä

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Hyvästä paras. Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät?

Hyvästä paras. Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät? 1 Hyvästä paras Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät? Nimi: Nina Granqvist Päivämäärä: Teos: Hyvästä paras Kirjailija: Jim Collins Kirjapisteet: 3 2 Jim Collinsin teos Hyvästä paras on noussut

Lisätiedot

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15)

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Aluksi Ainoa tapa ennustaa tulevaisuutta, on keksiä se (Alan Kay) Tulevaisuus

Lisätiedot

Suomalaisten yritysten kokemuksia Kiinasta liiketoiminta-alueena

Suomalaisten yritysten kokemuksia Kiinasta liiketoiminta-alueena Suomalaisten yritysten kokemuksia Kiinasta liiketoiminta-alueena KTT, KM Arja Rankinen Suomen Liikemiesten Kauppaopisto 4.6.2010 Kulttuurinen näkökulma Kulttuurin perusta Kulttuuri Sosiaalinen käyttäytyminen

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA? ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan

Lisätiedot

ei ole syntiä. Ehkä sotakin toisinaan tuomitaan sunnuntaipuheissa,

ei ole syntiä. Ehkä sotakin toisinaan tuomitaan sunnuntaipuheissa, V PELASTUKSEN KAIPUU Henkisen elämän siirtyessä kuvailemallemme kolmannelle portaalle, ikuiseen elämään johtavalle tielle, vie se totuudenetsijän oman sielunsa pariin, oman sielunsa heikkouksiin, puutteisiin

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

SAUMA60+ SAMSÖM60+ Hankkeen LOPPUSEMINAARI Torstaina 5.11.2009 klo 9.00-11.40 Tampereella

SAUMA60+ SAMSÖM60+ Hankkeen LOPPUSEMINAARI Torstaina 5.11.2009 klo 9.00-11.40 Tampereella SAUMA60+ SAMSÖM60+ Hankkeen LOPPUSEMINAARI Torstaina 5.11.2009 klo 9.00-11.40 Tampereella Pukeutumisvalmentaja Päivi Kokkonen Life & Beauty Training Silkbel www.silkbel.com Päivi Kokkonen PUKEUTUMISVALMENTAJA

Lisätiedot

JUMALAN VALTAKUNTA ALKAA MURTAUTUA ESIIN Jeesus voitti kiusaukset erämaassa. Saarna 12.10.2008 Ari Puonti

JUMALAN VALTAKUNTA ALKAA MURTAUTUA ESIIN Jeesus voitti kiusaukset erämaassa. Saarna 12.10.2008 Ari Puonti JUMALAN VALTAKUNTA ALKAA MURTAUTUA ESIIN Jeesus voitti kiusaukset erämaassa Saarna 12.10.2008 Ari Puonti Herra Jumala asetti ihmisen Eedenin puutarhaan viljelemään (abad) ja varjelemaan (shamar) sitä.

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Miten saan ystäviä, menestystä ja vaikutusvaltaa verkossa liikkuvin kuvin

Miten saan ystäviä, menestystä ja vaikutusvaltaa verkossa liikkuvin kuvin Miten saan ystäviä, menestystä ja vaikutusvaltaa verkossa liikkuvin kuvin 5.3.2009 Sanomatalossa Reidar Wasenius Prometium Oy ...eli mitä ihmisiin vaikuttajan kannattaa ajatella videoleikkeistä verkossa...?

Lisätiedot

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää?

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? #Ainutlaatuinen- seminaari Antti Ervasti Erityistason seksuaaliterapeutti (NACS) Erityistason perheterapeutti Psykoterapeutti (ET,

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt)

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt) Draama-Taakankantajat Kirjoittanut Irma Kontu Draama perustuu Raamatunjakeisiin: Fil. 4:6-7 Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen taustaa

II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen taustaa Sisältö Alkusanat... 11 I Sattuma vai tarkoitus? Elämä on mutta mitä?... 17 Kirjan rakenne ja lukuohje.... 23 Kaksi uudistamisen ja itsekasvatuksen tapaa... 28 Sydämen ajattelu... 31 II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen

Lisätiedot

KIRJOITTAMINEN JA ROOLIPELIT

KIRJOITTAMINEN JA ROOLIPELIT KIRJOITTAMINEN JA ROOLIPELIT Antti Eronen ae_anttieronen@hotmail.com http://anttieronen.blogspot.fi PROFIILI: ANTTI ERONEN Dreamland Aavekomppania (2008) Talvi (2011) Operaatio: Harmageddon (2013) AIHEITAMME

Lisätiedot

Ihmisen chakrajärjestelmä

Ihmisen chakrajärjestelmä Ihmisen chakrajärjestelmä Aivan ulommaisena meitä ympäröi aura. Se toimii suojaavana kerroksena ihmisen ja maailman välissä. Aurassa on neljä kerrosta, neljä energiakehoamme fyysisen kehomme ympärillä;

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission LEAVING CERTIFICATE 2010 MARKING SCHEME FINNISH HIGHER LEVEL

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission LEAVING CERTIFICATE 2010 MARKING SCHEME FINNISH HIGHER LEVEL Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission LEAVING CERTIFICATE 2010 MARKING SCHEME FINNISH HIGHER LEVEL 1 VASTAUKSET I Tehtävä: (30p) Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Selitä omin sanoin seuraavat

Lisätiedot

Tulkaa, juokaa kuolemattomuuden

Tulkaa, juokaa kuolemattomuuden Tulkaa, juokaa kuolemattomuuden lähteestä "Jumalanpalvelus - seurakunnan elämän lähde Keminmaan seurakunnan ja Hengen uudistus kirkossamme ry:n talvitapahtuma 23.-25.1.2009 Reijo Telaranta 1. Aterian aikana

Lisätiedot

Pekka Ervastin puhe 1.1.1916 Helsingissä (Artikkeliksi järjestetyt muistiinpanot)

Pekka Ervastin puhe 1.1.1916 Helsingissä (Artikkeliksi järjestetyt muistiinpanot) Kaita tie Pekka Ervastin puhe 1.1.1916 Helsingissä (Artikkeliksi järjestetyt muistiinpanot) Kaidasta tiestä puhutaan evankeliumeissa ja sanotaan, että se tie on leveä ja se portti laaja, joka kuolemaan

Lisätiedot

Taiteen ja sosiaalityön rajalla. Arja Honkakoski

Taiteen ja sosiaalityön rajalla. Arja Honkakoski Taiteen ja sosiaalityön rajalla Aikuissosiaalityön i i päivät ä 18.-19.1.201119 1 Työryhmä 19.1.2011: Taiteen avaamat mahdollisuudet d sosiaalityössä Arja Honkakoski Mahdollisuus enemmän kuin todellisuus?

Lisätiedot

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA Ulla ja Eero Koskinen Alustus 4.4.2009 SISÄLTÖ Käytökseni lähtökohdat Parisuhteen ja avioliiton kehitysvaiheet Toimivan parisuhteen lähtökohtia Ongelmat avioliitossa Parisuhdesoppa

Lisätiedot

Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen

Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Maarit Engberg vt. Perhekonsultti 16.03.2015 Tampere Esityksen rakenne: 1) Ensi kieli ja kehittyvä minuus 2) Kuulon merkitys ja huomioiminen arjessa 3) Tukea

Lisätiedot

LASTEN KOULURUOKAKAMPANJA

LASTEN KOULURUOKAKAMPANJA LASTEN KOULURUOKAKAMPANJA Suomen Lasten Parlamentti Me olemme Suomen Lasten Parlamentin hallituksesta. 9-13 -vuotiaat lapset ympäri Suomea vaikuttavat joka viikko sellaisissa asioissa, jotka itse kokevat

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2011:7

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2011:7 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2011:7 Asia Hakija Tekijänoikeus liiketunnukseen X Annettu 9.3.2011 Tiivistelmä Yrityksen liiketunnus ei ollut riittävän itsenäinen ja omaperäinen ollakseen tekijänoikeuslain

Lisätiedot

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 LUOMINEN 1) Raamattu kertoo kaiken olevaisen synnystä yksinkertaisen (entisajan) maailmankuvan puitteissa. 2) Raamatun

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä

Lisätiedot

JUHANI-07. Tampereen ammattikorkeakoulu Taiteen koulutusohjelman opinnäytetyö Kuvataiteen suuntautumisvaihtoehto Kevät 2007 Juhani Tuomi

JUHANI-07. Tampereen ammattikorkeakoulu Taiteen koulutusohjelman opinnäytetyö Kuvataiteen suuntautumisvaihtoehto Kevät 2007 Juhani Tuomi Tampereen ammattikorkeakoulu Taiteen koulutusohjelman opinnäytetyö Kuvataiteen suuntautumisvaihtoehto Kevät 2007 Juhani Tuomi OPINNÄYTETIIVISTELMÄ Osasto Kuvataide Tekijä Juhani Tuomi Työn nimi Lopputyön

Lisätiedot

Miina ja Ville etiikkaa etsimässä

Miina ja Ville etiikkaa etsimässä Miina ja Ville etiikkaa etsimässä Elämänkatsomustieto Satu Honkala, Antti Tukonen ja Ritva Tuominen Sisällys Opettajalle...4 Oppilaalle...5 Työtavoista...6 Elämänkatsomustieto oppiaineena...6 1. HYVÄ ELÄMÄ...8

Lisätiedot

Mitä ymmärrys tarkoittaa? Mitä tarkoittaa kun sanomme; hän on fiksu tyyppi, tai hän on tosi kummallinen, vähän outo.

Mitä ymmärrys tarkoittaa? Mitä tarkoittaa kun sanomme; hän on fiksu tyyppi, tai hän on tosi kummallinen, vähän outo. Eläköön erilaisuus Miksi minua ei ymmärretä? Miksi hän ei voi rakastaa minua? Oletko joskus asettanut itsellesi näitä kysymyksiä? Mitä ymmärrys tarkoittaa? Mitä tarkoittaa kun sanomme; hän on fiksu tyyppi,

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Tavoitteista vuorovaikutusta, joka tähtää oppilaiden persoonallisuudenkehityksen edistämiseen kasvatustavoitteiden suunnassa. (Matti Koskenniemi) Mikä

Lisätiedot

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein.

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein. Mark.12:28-34: Muuan lainopettaja oli seurannut heidän väittelyään ja huomannut, miten hyvän vastauksen Jeesus saddukeuksille antoi. Hän tuli nyt Jeesuksen luo ja kysyi: "Mikä käsky on kaikkein tärkein?"

Lisätiedot

Armolahjat ja luonnonlahjat

Armolahjat ja luonnonlahjat Armolahjat ja luonnonlahjat Rakkauden palvelua varten Jumalan antamat lahjat Luonnonlahjat ja armolahjat liittyvät t syvällisell llisellä tavalla ihmisen kokonaisvaltaiseen kutsumukseen. Luonnonlahjat

Lisätiedot

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Kurssin tarkoituksesta ja tavoitteista Kurssilla avataan ja pohditaan keskeisimpiä oppimiseen liittyviä käsitteitä

Lisätiedot

Sovittelu. Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä.

Sovittelu. Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä. Sovittelu Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä. SSF / T. Brunila / 2008 1 Kaksi erilaista näkökulmaa Rikosoikeus

Lisätiedot

Simo Skinnari. Pedagoginen Rakkaus. Kasvattaja elämän tarkoituksen ja ihmisen arvoituksen äärellä. PS-kustannus

Simo Skinnari. Pedagoginen Rakkaus. Kasvattaja elämän tarkoituksen ja ihmisen arvoituksen äärellä. PS-kustannus Simo Skinnari Pedagoginen Rakkaus Kasvattaja elämän tarkoituksen ja ihmisen arvoituksen äärellä PS-kustannus Kustantajan yhteystiedot PS-kustannus PL 303 Aatoksenkatu 8 E 40101 Jyväskylä 40720 Jyväskylä

Lisätiedot

Fransiskaanit ja teologia

Fransiskaanit ja teologia Fransiskaanit ja teologia sääntökunnilla yliopistossa omat oppituolinsa opetus omassa konventissa ) omat teologiset traditiot (k. 1245) opetti Pariisissa aluksi sekulaariteologina (=ei-sääntökuntalaisena)

Lisätiedot

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009 JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajan toiminnan ja käyttäytymisen yhteys stressiin, palautumiseen ja

Lisätiedot

LogoArt- Työväline muutoksen tekemiseen taiteen menetelmin 10.06.2015

LogoArt- Työväline muutoksen tekemiseen taiteen menetelmin 10.06.2015 LogoArt- Työväline muutoksen tekemiseen taiteen menetelmin 10.06.2015 Hyvinvoiva Perhe HYPE -hanke (2014-2017) Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry:n hallinnoima Rayn rahoittama hanke, joka on mukana

Lisätiedot

TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA KEVÄT 2015

TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA KEVÄT 2015 TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA ULLA PIIRONEN-MALMI METROPOLIA KEVÄT 2015 KIELELLINEN SAMAUTTAMINEN IHMISELLÄ ON SOSIAALISISSA TILANTEISSA MUUNTUMISEN TARVE HÄN HALUAA MUOKATA JA SOVITTAA OMAA

Lisätiedot

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri?

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? Kulttuuri = jonkin ryhmän ominaislaatu, joka ilmenee erilaisina arvoina ja toimintatapoina sekä aineellisina ja aineettomina tuotteina.

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

VOIMAUTTAVA VALOKUVA

VOIMAUTTAVA VALOKUVA VOIMAUTTAVA VALOKUVA Voimauttava valokuva on taide- ja sosiaalikasvattaja Miina Savolaisen kehittämä sosiaalipedagoginen menetelmä, jonka avulla valokuvaa voidaan käyttää yksilön ja erilaisten ryhmien

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

8. Skolastiikan kritiikki

8. Skolastiikan kritiikki 8. Skolastiikan kritiikki luterilaisen ja katolisen reformaation ristiriidat kehittyivät Lutherin myöhäiskeskiajan teologiaan kohdistuvan kritiikin pohjalta reformoitu traditio omaksui suuren osan luterilaista

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Aineeton perintö kulttuurisena voimavarana Outi Tuomi - Nikula, Turun yliopisto outi.tuomi-nikula@utu.fi

Aineeton perintö kulttuurisena voimavarana Outi Tuomi - Nikula, Turun yliopisto outi.tuomi-nikula@utu.fi Aineeton perintö kulttuurisena voimavarana Outi Tuomi - Nikula, Turun yliopisto outi.tuomi-nikula@utu.fi KESTÄVÄ KULTTUURI- SEMINAARI HELSINGISSÄ 27.1.2011 Tämä talo on minun eikä kuitenkaan minun Ne jotka

Lisätiedot

IHMISLAJIN PERUSKYSYMYKSET: OLENKO TOIVOTTU? RAKASTETTU? HYVÄKSYTTY?

IHMISLAJIN PERUSKYSYMYKSET: OLENKO TOIVOTTU? RAKASTETTU? HYVÄKSYTTY? VAATIVA YHTÄLÖ IHMISLAJIN PERUSKYSYMYKSET: OLENKO TOIVOTTU? RAKASTETTU? HYVÄKSYTTY? AMMATTILAISEN PERUSKYSYMYKSIÄ: ONKO PERUSTEHTÄVÄ POMO? MITEN TYÖNI OTETAAN VASTAAN? MITÄ LAATUA TUON TYÖMAALLE? MITEN

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

1. Uskon puolustus. Jyväskylän Vapaaseurakunta

1. Uskon puolustus. Jyväskylän Vapaaseurakunta 1. Uskon puolustus Jyväskylän Vapaaseurakunta 2. Sisältö Klo 12-13.30 Timo K: 1) Katsaus ateismiin ja uusateismiin 2) Mitä meiltä kysytään? Mitä vastamme kysymyksiin? *Miksi on kärsimystä, jos Jumala on

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin?

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Mirjam Kalland 13.9.2012 Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Yksin kotona? Usein esitetty kysymys Yksin pärjäämisen eetos ja epäily? Palvelujärjestelmän puutteet esimerkiksi

Lisätiedot

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä?

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Hannele Karikoski, KT, yliopistonlehtori Oulun yliopisto

Lisätiedot

Herra on Paimen. Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat.

Herra on Paimen. Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat. Herra on Paimen Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat. Joh. 10:11 Minä olen se hyvä paimen. Joh. 10:11 Minä olen

Lisätiedot

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY 2007 Mary K. Rothbart, D. E. Evans. All Rights Reserved. Finnish translation: Professor Katri Räikkönen-Talvitie and the Developmental Psychology Research Group, University of Helsinki, Finland The Adult

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

F 64. Transsukupuolisuus osana itseäni. Anita Pistemaa

F 64. Transsukupuolisuus osana itseäni. Anita Pistemaa F 64 Transsukupuolisuus osana itseäni. Anita Pistemaa Yleistä... Sukupuoli-identiteettejä: Transvestiitti Mies / Nainen / intersukupuolinen Transsukupuolinen nainen/-mies Genderqueer (yl. muunsukupuolinen)

Lisätiedot

Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa. Anna Kanerva / CUPORE

Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa. Anna Kanerva / CUPORE Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa Anna Kanerva / CUPORE Cuporen toimeksianto Verrokkiselvitys Kyselyt toimijoille Loppuraportti ja luetteloinnin kriteeristöluonnos maaliskuussa

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Asiakaspalvelu- ja myyntisuoritusten arviointi

Asiakaspalvelu- ja myyntisuoritusten arviointi ASIAKASPALVELUSUORITUSTEN ANALYSOINTI Asiakaspalvelu- ja myyntisuoritusten arviointi Seuraavan, alla olevan helpon työkalun avulla voit itse nopeasti arvioida myynnissä ja asiakaspalvelussa työskentelevien

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2009:17

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2009:17 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2009:17 Asia Hakija Yhteenliitetyt valokuvat A Annettu 13.10.2009 Tiivistelmä Kysymys yhteenliittämällä tehtyjen kuvien tekijänoikeussuojasta. Valokuvien yhteenliittäjälle

Lisätiedot

Carol Ehrlich. 70-luvun naisliike

Carol Ehrlich. 70-luvun naisliike Carol Ehrlich 70-luvun naisliike 1980 Miten paljon naisliike on muuttunut viimeisten kymmenen vuoden aikana? Liberaali haara ei ole muuttunut juuri lainkaan. Yhä yritetään saada 52% vallasta siinä taloudellisessa

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

Fundamentalismi ja uskonnollinen terrorismi

Fundamentalismi ja uskonnollinen terrorismi Fundamentalismi ja uskonnollinen terrorismi Kimmo Ketola Kirkon tutkimuskeskus Joitakin havaintoja brittiläisistä terroristeista Etnisesti kirjava ryhmä Ei psykopatologioita Koulutustaso vaihteleva Eivät

Lisätiedot

KUTSUMUS TAUSTATIETOA KUTSUMUKSESTA

KUTSUMUS TAUSTATIETOA KUTSUMUKSESTA Andreas-raamatturyhmämateriaali I/03 Kansan Raamattuseuran nuorisotyö Kaisaniemenkatu 8, III krs 00170 HELSINKI nuorisotyö@karas-sana.fi 09/681 55 830 KUTSUMUS Tämän materiaalin sisältö tarkastelee kutsumusta

Lisätiedot

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa.

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Pieni neuvottelutaitojen työkirja naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Neuvottelutaidot ovat (työ)elämän ydintaitoja Neuvottelutaidot muodostuvat erilaisten taitojen, tietojen, toimintatapojen ja

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin

Lisätiedot

1) Ymmärrä - ja tule asiantuntijaksi askel askeleelta

1) Ymmärrä - ja tule asiantuntijaksi askel askeleelta Tarkkailuharjoitus 4..4. Tarkkailu- harjoitus Tarkkailuvihkotekniikka Alla on kuvattu askel askeleelta etenevät ohjeet siitä, kuinka kuluttajien tarpeita voidaan paljastaa. Tämä metodi auttaa sinua tekemään

Lisätiedot

SITOUTUMINEN PARISUHTEESEEN

SITOUTUMINEN PARISUHTEESEEN Sitoutuminen SISÄLTÖ Sitoutuminen parisuhteeseen Sitoutumisen kulmakiviä Ulkoinen ja sisäinen sitoutuminen Näkökulmia avioliittoon Mitä sitoutuminen mahdollistaa? Sitoutumista vaikeuttavia tekijöitä Sitoutuminen

Lisätiedot

Humalan tällä puolella Alkoholikeskustelun uudet suunnat. Antti Maunu VTT, tutkija maunuan@gmail.com 0408325057

Humalan tällä puolella Alkoholikeskustelun uudet suunnat. Antti Maunu VTT, tutkija maunuan@gmail.com 0408325057 Humalan tällä puolella Alkoholikeskustelun uudet suunnat Antti Maunu VTT, tutkija maunuan@gmail.com 0408325057 Suomen suurimmat alkoholiongelmat Humalan ylikorostunut rooli puheessa ja itseymmärryksessä

Lisätiedot

LIITE Kysely: Taaperot tahtovat syödä itse!

LIITE Kysely: Taaperot tahtovat syödä itse! LIITE Kysely: Taaperot tahtovat syödä itse! Keskeiset tutkimustulokset taulukoina. Taulukot vain toimitukselliseen käyttöön. SYÖKÖ LAPSI SAMAA RUOKAA KUIN MUU PERHE (%), n= Syö täysin samaa ruokaa Syö

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

ITSETUNTO JA PÄIHDE. Jukka Oksanen 2014

ITSETUNTO JA PÄIHDE. Jukka Oksanen 2014 ITSETUNTO JA PÄIHDE Jukka Oksanen 2014 Mitä päihteestä haetaan? Mukana tekemisen kokemusta. Seurustelun helpottumista. Mielihyväkokemusta. Tajunnan laajentamisen kokemusta. Psyykkisten olojen helpottumista.

Lisätiedot

Hyvinvointi, jaksaminen ja itsensä muistaminen. Kohtaamispaikkapäivät 17.-18.3.2015 Ihmisenä ihmiselle

Hyvinvointi, jaksaminen ja itsensä muistaminen. Kohtaamispaikkapäivät 17.-18.3.2015 Ihmisenä ihmiselle Hyvinvointi, jaksaminen ja itsensä muistaminen Kohtaamispaikkapäivät 17.-18.3.2015 Ihmisenä ihmiselle Tästä ajattelin puhua Yksilöllinen hyvinvointi, yksilöllinen jaksaminen, yksilöllinen itsensä muistaminen

Lisätiedot

Taidelasit ja lahjaesineet

Taidelasit ja lahjaesineet Taidelasit ja lahjaesineet 270 Maljakko iso (k. 270 mm) Wänni-sarja 235 Maljakko suorakaide (k. 235 mm) Kultaseppä Eino Wännin suunnitteleman lasisarjan muodot ja varhaisimmat esineet ovat 1970 luvulta

Lisätiedot