AKAAN KAUPUNKI Akaan ja Urjalan yhteistoiminta-alue. Suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "AKAAN KAUPUNKI Akaan ja Urjalan yhteistoiminta-alue. Suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi 2014-2016"

Transkriptio

1 AKAAN KAUPUNKI Akaan ja Urjalan yhteistoiminta-alue Suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi

2 Sisällys 1. TAUSTAA VANHUSPALVELULAIN VELVOITTEET KUNNILLE Kunnan yleiset velvollisuudet vanhuspalvelulain mukaan Iäkkään henkilön palvelutarpeet ja niihin vastaaminen Palvelun laadun varmistaminen Muuta IKÄÄNTYNYT VÄESTÖ AKAASSA JA URJALASSA Väestötiedot Väestön määrä Väestön ikärakenne Väestöennusteet Huoltosuhde Ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tila Hyvinvointikertomukset THL:n sairastavuusindeksi Terveydenhuoltopalvelujen käyttö Muuta IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN PALVELUT Kotiin annettavat palvelut Asumispalvelut Laitoshoito Terveydenhuolto Vanhuspalvelujen kustannukset Vanhuspalvelujen palvelurakenne Henkilöstön määrä ja henkilöstömitoitukset VANHUSTENHUOLLON PALVELURAKENTEEN KEHITTÄMINEN Suunnitelmia ja raportteja palvelurakenteen kehittämiseksi SOTE-uudistus Palvelurakenteen kehittämisen tilanne Kotiin annettavat palvelut Laitoshoito ja palveluasuminen IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN HYVINVOINNIN TUKEMINEN : TAVOITTEET Palvelurakenteen kehittäminen/investoinnit Palvelurakenteen kehittäminen/kotiin annettavat palvelut Ikääntyneen väestön terveyden ja toimintakyvyn ylläpitäminen Osallisuuden edistäminen ja esteettömyys... 31

3 6.5. Palvelun laadun arviointi Palvelun laadun kehittäminen Henkilöstön riittävyyden turvaaminen Henkilöstön osaamisen turvaaminen LOPPUSANAT LÄHTEET... 40

4 3 1. TAUSTAA Akaan kaupunki ja Urjalan kunta muodostavat mm. vanhustenhoidossa yhteistoiminta-alueen Akaan toimiessa vastuukuntana. Vanhustenhuollon henkilökunta on Akaan kaupungin palveluksessa. Yhteistoimintasopimus Akaan, Kylmäkosken ja Urjalan kanssa tuli voimaan Kylmäkosken liittyessä Akaaseen vuonna 2011 uusi yhteistoimintasopimus vahvistettiin Akaan valtuustossa ja Urjalan valtuustossa Akaan kaupungin yhteistoiminta-alueen perusturvalautakuntaan kuuluu jäseniä kummastakin kunnasta. Yhteistoiminnan talousarviosta ja - suunnitelmasta päättää viime kädessä Akaan valtuusto. Sen valmistelussa Urjalan kunnalle varataan tilaisuus esityksen tekemiseen yhteistoiminnan tavoitteista ja rahoituksesta. Kiinteistöt ja toimitilat säilyvät sopimuskuntien omistuksessa. Toimitilojen peruskorjauksista ja uusien toimitilojen rakentamisesta vastaa sijaintikunta. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista, ns. vanhuspalvelulaki (980/2012) on tullut voimaan Laissa säädetään kunnan velvollisuudesta huolehtia ikääntyneen väestönsä hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemisesta sekä iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamisesta kunnassa, iäkkään henkilön palveluntarpeiden selvittämisestä ja niihin vastaamisesta sekä iäkkäille henkilöille järjestettävien palvelujen laadun varmistamisesta. Sosiaali- ja terveysministeriö ja Kuntaliitto ovat julkaisseet laatusuosituksen hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi. Aikaisemmat vastaavat laatusuositukset on julkaistu vuosina 2001 ja Uudessa julkaisussa huomiota kiinnitetään erityisesti kotihoidon laatuun ja ympärivuorokautisen hoidon henkilöstön määrää koskevien laatusuositusten toteutumiseen. Uudistuneessa laatusuosituksessa ovat keskeisiä asioita palvelujen asiakaslähtöisyys ja palvelujen laatu, laadun järjestelmällinen arviointi, yhteistyö toimijoiden kesken, vanhuspalvelulain toimeenpanon tukeminen, ikääntyviin kohdistuvien myönteisten asenteiden vahvistaminen sekä iäkkäiden kuntalaisten osallistuminen ja vaikuttaminen palvelujen kehittämiseen. Vanhuspalvelulaissa (3 ) tarkoitetaan ikääntyneellä väestöllä vanhuuseläkkeeseen oikeuttavassa iässä olevaa väestönosaa (tällä hetkellä 63 vuotta täyttäneitä). Vastaavasti iäkkäällä henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, jonka fyysinen, kognitiivinen, psyykkinen tai sosiaalinen toimintakyky on heikentynyt korkean iän myötä alkaneiden, lisääntyneiden tai pahentuneiden sairauksien tai vammojen vuoksi taikka korkeaan ikään liittyvän rappeutumisen johdosta. Vanhuspalvelulaki velvoittaa kuntia mm. laatimaan suunnitelman ikääntyneen väestön tukemiseksi. Koska vanhuspalvelulain toteuttamisessa on keskeistä yhteistyö eri toimijoiden kesken, ja mm. vanhusneuvoston tulee olla mukana suunnitelman laatimisessa ja arvioinnissa, on Akaan perusturvajohtaja perustanut työryhmän suunnitelman laatimista varten. Työryhmään kuuluvat perusturvalautakunnan edustajat Heli Inkinen ja Tapio Paija, vanhusneuvoston edustajat Hilkka Heinonen ja Marjatta Systä, vanhus- ja vammaistyön johtaja Leila Haakana, palveluvastaava Marjut Takanen, kehittämissuunnittelija Irma Saarikivi, osastonhoitaja Outi Vilppula, vastaava hoitaja Anna-Stiina Salminen, tekninen johtaja Antti Kemi ja sivistysjohtaja Jukka Oksa. Työryhmä voi kutsua kokouksiinsa erikseen

5 kuultaviksi asiantuntijoita tai muita viran-/toimenhaltijoita. Suunnitelman tekemiselle on annettu lisäaikaa saakka. Työryhmä on kokoontunut kolme kertaa: , ja VANHUSPALVELULAIN VELVOITTEET KUNNILLE Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista, ns. vanhuspalvelulaki täydentää sosiaalihuoltolakia (710/1982), jossa säädetään mm. kotipalvelujen, asumispalvelujen ja laitoshoidon järjestämisestä. Muita ikääntyneen väestön palveluita koskevia lakeja ovat lisäksi mm. terveydenhuoltolaki, laki omaishoidon tuesta, laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista, laki potilaan asemasta ja oikeuksista, laki yksityisistä sosiaalipalveluista ja laki yksityisestä terveydenhuollosta. Myös sosiaalihuoltolakiuudistus on vireillä. Uudella sosiaalihuoltolailla halutaan turvata eri väestö- ja ikäryhmien oikeutta riittäviin sosiaalipalveluihin, siirtää painopistettä ennaltaehkäisevään toimintaan ja varhaiseen tukeen sekä vahvistaa toimijoiden välistä yhteistyötä. Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistusta pohtineen työryhmän mukaan uudella lailla siirrytään ongelmakeskeisestä näkökulmasta asiakkaiden voimavarojen vahvistamiseen ja arjen tukemiseen. Laki tulee voimaan aikaisintaan vuonna Kunnan yleiset velvollisuudet vanhuspalvelulain mukaan Vanhuspalvelulain luvussa 2 edellytetään mm., että kunnan on laadittava vanhuspalvelusuunnitelma, säädetään yhteistyöstä, palvelujen riittävyydestä, laadusta jne. Vanhuspalvelusuunnitelma 5 Kunnan on laadittava suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi sekä iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen ja omaishoidon järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Suunnittelussa on painotettava kotona asumista ja kuntoutumista edistäviä toimenpiteitä. Suunnitelma on laadittava osana kunnan strategista suunnittelua. Suunnitelman hyväksyy kunnanvaltuusto ja se on tarkistettava valtuustokausittain. Yhteistyö 4 Kunnan toimialojen on toimittava yhteistyössä ikääntyneen väestön tukemiseksi. Kunnan on tehtävä yhteistyötä kunnassa toimivien julkisten tahojen, yritysten ja ikääntynyttä väestöä edustavien järjestöjen ja muiden yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa. Palvelujen riittävyyden ja laadun arviointi 6 Sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen on vuosittain arvioitava palvelujen riittävyyttä ja laatua. Arvioinnin perustaksi on kerättävä palautetta palveluja käyttäviltä asiakkailta, heidän omaisiltaan ja henkilöstöltä. Kunnan on koottava tieto palveluihin käytetyistä taloudellisista voimavaroista, henkilöstön määrästä ja koulutuksesta. Arvioinnissa on otettava huomioon sosiaaliasiamiehen selvityksessä esitetyt havainnot.

6 5 Palvelujen saatavuus ja saavutettavuus 7 Ikääntyneen väestön palvelujen on oltava sisällöltään, laadultaan ja laajuudeltaan heidän hyvinvointinsa, sosiaalisen turvallisuutensa ja toimintakykynsä edellyttämällä tasolla. Palvelujen tulee olla ikääntyneen väestön saatavissa yhdenvertaisesti. Palvelujen tulee olla lähellä asiakkaita, ellei keskittäminen ole perusteltua laadun ja turvallisuuden kannalta Palvelujen kieli 8 Yksikielisessä kunnassa palvelut voidaan järjestää kunnan kielellä Kunnan voimavarat 9 Kunnan on osoitettava riittävästi voimavaroja terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen, terveydenhuollon palveluihin, ikääntyneen väestön toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseen ja sosiaalipalveluihin ja muihin toimintoihin. Asiantuntemus 10 Kunnan käytettävissä on oltava erityisasiantuntemusta ainakin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen, gerontologisen hoito- ja sosiaalityön, geriatrian, lääkehoidon, ravitsemuksen, monialaisen kuntoutuksen ja suun terveydenhuollon alalta. Vanhusneuvosto 11 Kunnan on asetettava vanhusneuvosto ja huolehdittava sen toimintaedellytyksistä. Vanhusneuvoston on otettava mukaan vanhuspalvelusuunnitelman laatimiseen ja palvelujen arviointiin. Vanhusneuvostolle on annettava mahdollisuus vaikuttaa kunnan eri toimialojen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan asioissa, jotka ovat merkityksellisiä ikääntyvän väestön kannalta. Hyvinvointia edistävät palvelut 12 Kunnan on järjestettävä ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista tukevia neuvontapalveluja. Kunnan on tarjottava em. tavoitteita tukevia terveystarkastuksia, vastaanottoja ja kotikäyntejä erityisesti väestölle, jonka elinolojen tai elämäntilanteen arvioidaan lisäävän palveluntarvetta Iäkkään henkilön palvelutarpeet ja niihin vastaaminen Palvelutarpeita ohjaavat yleiset periaatteet 13 Palvelujen on oltava oikea-aikaisia ja riittäviä palvelutarpeisiin nähden. Palvelujen on tuettava iäkkään henkilön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä, itsenäistä suoriutumista ja osallisuutta. Erityisesti on kiinnitettävä huomioita kuntoutumista edistäviin ja kotiin annettaviin palveluihin. Kaikkiin iäkkäille henkilöille järjestettäviin palveluihin on sisällytettävä ohjausta tarpeen mukaan Pitkäaikaisen hoidon ja huolenpidon toteuttamista ohjaavat periaatteet 14 Pitkäaikainen hoito ja huolenpito järjestetään ensisijaisesti yksityiskodissa tai muussa kodinomaisessa asuinpaikassa. Pitkäaikainen laitoshoito järjestetään vain lääketieteellisin perustein tai jos se muuten on perusteltua.

7 Palvelut on toteutettava niin, että iäkäs henkilö voi kokea elämänsä turvalliseksi, merkitykselliseksi ja arvokkaaksi ja että hän voi ylläpitää sosiaalista vuorovaikutusta sekä osallistua mielekkääseen, hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä edistävään ja ylläpitävään toimintaan. Puolisoille on järjestettävä mahdollisuus asua yhdessä Hoitojärjestelyjen on oltava pysyviä, ellei järjestelyä ole tarpeen muuttaa asiakkaan toivomuksen, hänen palvelutarpeensa muutoksen johdosta tai muusta erityisen painavasta ja perustellusta syystä Palvelutarpeiden selvittäminen 15 Iäkkään henkilön palvelujen tarve selvitetään kokonaisvaltaisesti ja tarvittaessa erityisasiantuntijoiden kanssa, jos hän on hakeutunut palvelutarpeen selvitykseen, hakenut sosiaalipalveluja, hänen on arvioitu tarvitsevan palveluja tai palvelutarpeesta on tehty ilmoitus ja selvittäminen katsotaan tarpeelliseksi tai jos asiakkaan olosuhteissa tapahtuu muutoksia. Palvelusuunnitelma 16 Palvelusuunnitelma tehdään palvelutarpeen selvityksen jälkeen, ellei kyseessä ole tilapäinen neuvonta ja ohjaus tai jollei suunnitelman laatiminen muutoin ole ilmeisen tarpeetonta. Vastuutyöntekijä 17 Kunnan on nimettävä iäkkäälle henkilölle vastuutyöntekijä, jos hän tarvitsee apua palvelujen toteuttamiseen tai yhteensovittamiseen liittyvissä asioissa. Vastuutyöntekijä seuraa asiakkaan palvelusuunnitelman toteutumista ja palvelutarpeen muutoksia, on tarvittaessa yhteydessä palvelujen järjestämisestä vastaaviin tahoihin sekä neuvoo ja auttaa palvelujen ja etuuksien saantiin liittyvissä asioissa. Päätös sosiaalipalvelujen myöntämisestä ja oikeus palveluihin Päätös sosiaalipalvelujen myöntämisestä on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä. Eikiireelliset sosiaalipalvelut on järjestettävä viimeistään kolmen kuukauden kuluttua päätöksenteosta Palvelun laadun varmistaminen Palvelun laatu 19 Sosiaali- ja terveyspalvelujen on oltava laadukkaita ja niiden on turvattava hyvä hoito ja huolenpito. Henkilöstö 20 Henkilöstön määrän, koulutuksen ja tehtävärakenteen on vastattava palvelun tarvetta ja turvattava laadukkaat palvelut. Johtaminen 21 Toimintayksikön johtaja vastaa siitä, että palvelut vastaavat niille asetettuja vaatimuksia ja tavoitteita. Toimitilat 22 Toimitilojen tulee olla riittävät, turvalliset, esteettömät, kodikkaat ja muutenkin olosuhteiltaan sopivat iäkkäiden henkilöiden tarpeisiin.

8 Omavalvonta 23 Omavalvonnalla varmistetaan toimintayksikön palvelun laatua, turvallisuutta ja asianmukaisuutta. Omavalvontaa varten on laadittava omavalvontasuunnitelma, joka on pidettävä julkisesti nähtävänä. Suunnitelman toteutumista on seurattava ja palveluja kehitettävä palvelujen käyttäjiltä, heidän omaisiltaan ja läheisiltään sekä henkilöstöltä saadun palautteen perusteella. Määräys omavalvonnasta tulee voimaan Viranomaisvalvonta 24 Palvelujen valvontaan ja toimenpiteisiin puutteiden korjaamiseksi sovelletaan sosiaalihuoltolakia, lakia yksityisistä sosiaalipalveluista, kansanterveyslakia ja lakia yksityisestä terveydenhuollosta Muuta Ilmoittaminen iäkkään henkilön palvelutarpeesta 25 Terveydenhuollon ammattihenkilöiden ja sosiaalitoimen, pelastustoimen, hätäkeskuksen ja poliisin palveluksessa olevien on salassapitosäännösten estämättä ilmoitettava sosiaaliviranomaiselle sosiaali- tai terveydenhuollon tarpeessa olevasta iäkkäästä henkilöstä, joka on ilmeisen kykenemätön vastaamaan omasta huolenpidostaan, terveydestään ja turvallisuudestaan. Muilla kuin edellä mainituilla henkilöillä on oikeus tehdä ilmoitus salassapitosäännösten estämättä. Iäkkään henkilön kotiuttamisesta terveydenhuollon laitoshoidosta on ilmoitettava sosiaalihuollon viranomaiselle hyvissä ajoin ennen kotiuttamista. Odotusaikojen julkaiseminen 26 Kunnan on ilmoitettava ainakin puolivuosittain tiedot siitä, missä ajassa iäkäs henkilö voi saada hakemansa sosiaalipalvelut. Tiedot on julkaistava sellaisia menetelmiä käyttäen, että iäkkäillä henkilöillä on tosiasiallinen mahdollisuus tietojen saamiseen. 3. IKÄÄNTYNYT VÄESTÖ AKAASSA JA URJALASSA 3.1. Väestötiedot Väestön määrä Vuoden 2013 lopussa Akaassa oli asukasta ja Urjalassa 5 069, yhteensä Naapurikaupungin Valkeakosken asukasmäärä oli Koko Pirkanmaalla asukkaita on noin Vuoden 2013 aikana Akaan väkiluku on vähentynyt 82 ja Urjalan 105 hengellä. Akaan nettomuutto on ollut positiivinen yhtäjaksoisesti vuodesta 2001 vuoteen 2011 saakka. Urjalan nettomuutto on sen sijaan ollut useimpina vuosina (tilastot vuodesta 1990) negatiivinen Väestön ikärakenne

9 Akaan väestön ikärakenne vastaa melko tarkoin Pirkanmaan ja koko maan ikärakennetta. Urjalan väestön ikärakenne on huomattavasti keskiarvoja vanhusvoittoisempaa. Väestön ikärakennetta kuvaavat seuraavat taulukot: 8 Akaa Urjala Pirkanmaa Koko maa 65 täyttäneet (3 362) 19,7 (1 432) 28,1 19,3 19,4 75 täyttäneet (1 512) 8,8 (695) 13,6 8,6 8,5 85 täyttäneet (468) 2,7 (212) 4,2 2,4 2,4 Lähde: (Sotkanet id 1068, 171 ja 675) Väestöennusteet Tilastokeskuksen vuonna 2009 tekemän väestöennusteen mukaan väestömäärä kasvaa sekä Pirkanmaalla että koko maassa tulevina vuosikymmeninä. Akaassa väestönkasvun arvioidaan olevan hieman keskimääräistä suurempaa, mutta Urjalan väestömäärän arvioidaan laskevan. Urjalassa ikääntyneiden osuuden lisääntyminen tasaantuu, mutta sen sijaan Akaassa ikääntyneiden osuus lisääntyy voimakkaasti. Akaan ja Urjalan väestön ikärakenne ja muutokset väestöennusteiden mukaan: AKAA % abs. % abs. % abs. % abs , , , , , , , , , , , , , , , , yhteensä 100, , , , URJALA % abs. % abs. % abs. % abs , , , , , , , , , , , , , , , ,3 388 yhteensä 100, , , , Lähteet: Tilastokeskus: avainluvut (väkiluku) Sotkanet: vuosi 2013: id 127, 170, 1069 ja 675 vuosi 2020: id 731, 794, 788 ja 733 vuosi 2030: id 744, 795, 789 ja 746 vuosi 2040: id 756, 795, 790 ja 751

10 Huoltosuhde Demografinen huoltosuhde ilmaisee, kuinka monta alle 15-vuotiasta tai 65 vuotta täyttänyttä on sataa vuotiasta kohti. Mitä suurempi on lasten ja eläkeläisten osuus, sitä korkeampi on huoltosuhteen arvo. Huoltosuhde ja väestön ikäryhmittäinen jakautuma ennakoivat yhdessä palvelujen painopistettä. Akaan huoltosuhde oli 62,4 ja Urjalan 72,2, Pirkanmaan kunnissa 55,5 ja koko maassa 55,7 vuonna 2013 (Sotkanet id 761). Huoltosuhde tulee kasvamaan, mutta kasvu hidastumaan. Koko maan huoltosuhteen ennustetaan olevan 65 vuonna 2020 ja 73 vuonna Sen jälkeen kasvun ennustetaan tasoittuvan Ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tila Ikääntyneiden henkilöiden hyvinvointiin vaikuttavat heidän suoriutumisensa päivittäisistä toimista sekä fyysinen, kognitiivinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakykynsä. Toimintakyvyn lisäksi hyvinvointiin vaikuttavat mm. suositusten mukainen ravitsemus, turvallinen lääkitys, hyvä suun terveys, uni, harrastukset sekä henkilön taloudellinen turvallisuus. (Suositus toimintakyvyn arvioinnista iäkkään väestön hyvinvointia edistävien palveluiden yhteydessä, THL 2013). Laatusuosituksessa (2013) keskeisenä hyvinvoinnin ulottuvuutena pidetään osallisuutta ja toimijuutta. Siihen sisältyvät tunne yhteenkuulumisesta, mahdollisuus toimia ja vaikuttaa yhteisössä, sekä osallistuminen omien palvelujen suunnitteluun, oman asiansa käsittelyyn asiakkaana sekä palvelujen laadun arviointiin myös silloin, kun toimintakyky on heikentynyt. Vastakohta osallisuudelle on osattomuus. Osattomuudella tarkoitetaan yksinäisyyden ja turvattomuuden tunnetta tai pahimmillaan yhteisöstä syrjäytymistä ja osallistumismahdollisuuksien puuttumista. Eri ikäpolvien kohtaaminen olisi tärkeää. Noin puolet vuotiaista kokee terveytensä keskinkertaiseksi tai huonoksi (Sotkanet id 4180). Samasta ikäryhmästä 93 prosenttia pystyy liikkumaan yksin ulkona ilman vaikeuksia, vuotiaista 83 prosenttia (Sotkanet id 3072 ja 3073). Noin kaksi kolmasosaa 65 vuotta täyttäneistä on oikeutettu erityiskorvattaviin lääkkeisiin (Sotkanet id 236). Lähes puolet 75 vuotta täyttäneistä asuu yksin (Sotkanet id 237). Muistisairaita henkilöitä, joiden sairauden aste on vähintään keskivaikea, on vuotiaista 4,2 prosenttia, vuotiaista 10,7 prosenttia ja 85 vuotta täyttäneistä 35,0 prosenttia (Laatusuositus 2013). Ikääntyneeseen väestöön kuuluu hyvin erilaisessa elämäntilanteessa olevia ja toimintakyvyltään erilaisia henkilöitä Hyvinvointikertomukset Väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan nostaa kaikissa kunnissa yhdeksi toiminnan painoalueeksi (Terveyden edistämisen laatusuositus 2006). Kertomuksia, strategioita ja suunnitelmia tästä tavoitteesta on tehty sekä valtakunnallisella, maakunnallisella että kuntatasolla. Hyvinvointikertomus on strateginen asiakirja kunnan ja alueellisen hyvinvointipolitiikan suunnittelun, seurannan, arvioinnin ja raportoinnin työvälineeksi.

11 Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus Pirkanmaan sairaanhoitopiiri on julkaissut Pirkanmaan alueellisen hyvinvointikertomuksen 2012 sekä laajana versiona että sähköisenä esittelyversiona. Ikääntyneen väestön osalta ovat Pirkanmaan vahvuuksia kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden suurempi osuus vastaavanikäisestä väestöstä ja täyttä kansaneläkettä saavien pienempi osuus verrattuna valtakunnallisiin tietoihin. Haasteena on puolestaan se, että 75 vuotta täyttäneiden tehostetun palveluasumisen asiakkaita oli Pirkanmaalla vähemmän kuin valtakunnallisesti on suositeltu. Akaassa myönteisenä havaintona oli 65 vuotta täyttäneiden täyttä kansaneläkettä saavien osuuden laskeminen. Haasteena on mainittu kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuuden lasku vuodesta 2005 vuoteen 2010 (osuus Pirkanmaalla oli keskimäärin kasvanut). Vuonna 2010 asui tilaston mukaan 75 vuotta täyttäneistä akaalaisista kotona 88,7 prosenttia, mutta vuonna 2012 kuitenkin jo 92,5. Pirkanmaalla vastaava luku oli keskimäärin 91,0 ja koko maassa 90,0. Ikääntyneiden tehostetussa palveluasumisessa olevien osuus oli Akaassa Pirkanmaan keskiarvoa ja valtakunnallista tavoitetta pienempi. Urjalassa sen sijaan tehostetussa palveluasumisessa olevien osuus oli suurempi kuin Pirkanmaalla keskimäärin ja täytti valtakunnallisen tavoitteen. Haasteena oli Urjalassakin se, että kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuus oli alle Pirkanmaan keskiarvon ja laskenut. Urjalassa vuoden 2010 luku oli 89,3 ja vuoden 2012 luku oli 88,1. 10 Akaan kaupungin hyvinvointikertomus Akaan kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Akaan kaupungin hyvinvointikertomuksen Akaassa hyvinvoinnin edistämisen suunnitelmaan sisältyvät mm. seuraavat, erityisesti ikääntynyttä väestöä koskevat kehittämiskohteet: Voimaa ja vireyttä hankkeen käytäntöjen toimeenpano, kotihoidon uudistaminen, tehostettuun palveluasumiseen siirtyminen ja palvelusetelin käyttöön otto. Urjalan kunnan hyvinvointikertomus Urjalan hyvinvointikertomus on hyväksytty valtuustossa Kehittämiskohteeksi ikääntyneen väestön kohdalla on nostettu laitospaikkojen muuttaminen tehostetuksi asumispalveluksi THL:n sairastavuusindeksi THL:n sairastavuusindeksi koostuu seitsemästä sairausryhmästä (syöpä, sepelvaltimotauti, aivoverisuonitauti, TULE (tuki- ja liikuntaelimet), mielenterveys, tapaturma ja dementia) ja neljästä sairauksien tiettyä merkitystä painottavasta näkökulmasta (kuolleisuuspainotettu, työkyvyttömyyspainotettu, elämänlaatupainotettu ja kustannuspainotettu). Sekä sairastavuusindeksi, sairausryhmät että painotukset on erikseen indeksoitu siten, että koko maan arvo on 100. Viimeisin saatavissa oleva indeksi, vuodelta 2009, on muodostettu vuosien tilastojen pohjalta. Ikävakioidussa indeksissä on poistettu väestön iän vaikutus indeksiin.

12 Akaassa ja Urjalassa ikävakioidut sairastavuusindeksit olivat hieman alle keskiarvon eli arvon, 98,2 (Akaa) ja 99,6 (Urjala). Ikävakioimaton sairastavuusindeksi oli Akaassa 99,4 ja Urjalassa 113,7. Sairausryhmistä arvon 100 ylittivät Akaassa tuki- ja liikuntaelin- ja mielenterveysindeksit, Urjalassa niiden lisäksi tapaturmaindeksi. Mainitut sairausryhmät olivat siis keskimääräistä yleisempiä. Sairastavuusindeksejä voidaan tarkastella mm. elämänlaatupainotteisesti eli elämänlaadun näkökulmasta sekä kustannusnäkökulmasta. Akaassa ja Urjalassa sairastavuus näyttää vaikuttavan jonkin verran keskimääräistä enemmän elämänlaatua alentavasti Terveydenhuoltopalvelujen käyttö Akaan terveydenhuollon nettokustannukset olivat vuonna 2013 yhteensä 31 miljoonaa euroa. Siitä erikoissairaanhoidon osuus oli lähes 21 miljoonaa euroa. Urjalassa vastaavat kustannukset olivat 10,7 miljoonaa euroa ja 6,3 miljoonaa euroa. Seuraavassa taulukossa Akaan ja Urjalan terveyspalvelujen käytön ja kustannusten vertailua Pirkanmaan ja koko maan tietoihin. Saatavissa ovat luvut vuodelta Terveyspalvelujen käyttö ja kustannukset ovat Urjalassa yleensä jonkin verran keskimääräistä suuremmat. Ainakin osittain erot liittyvät kunnan väestön ikärakenteeseen. Erityisen suuret erot olivat sekä Akaan että Urjalan osalta iäkkäiden henkilöiden psykiatrian laitospalvelujen käytössä. Perusterveydenhuollon (ml hammashuolto) nettokustannukset euroa / asukas 2012 id 1072 Erikoissairaanhoidon nettokustannukset euroa/asukas 2012 id 1071 Sairaalahoidon potilaat / 1000 asukasta id: 1256 Sairaalahoidon hoitopäivät 75 vuotta täyttäneillä / 1000 vastaavanikäistä id: 2697 Psykiatrian laitoshoidon hoitopäivät 75 vuotta täyttäneillä / 1000 vastaavanikäistä id 706 Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut 65 vuotta täyttäneet potilaat % vastaavanikäistä 2012 id 318 Lähde: Sotkanet Akaa Urjala Pirkanmaa Koko maa ,8 166,2 137,6 136, , , , , ,4 4,5 2,9 2,9 Akaan ja Urjalan käytettävissä olevat psykiatriset sairaalat ovat Pitkäniemen sairaala ja Kaivannon sairaala. Kaivannon sairaala kuuluu hallinnollisesti Valkeakosken sairaalaan. Kaivannon sairaalan paikkaluku on vähentymässä. Kaivannon sairaalan kustannukset olivat vuonna 2013 Akaan kaupungille euroa (noin 36 prosenttia psykiatrian kustannuksista ja Urjalan kunnalle euroa (54 prosenttia psykiatrian kustannuksista). Psykiatrian kustannuksiin sisältyvät tässä laskelmassa Kaivannon sairaalan lisäksi akuuttipsykiatrian, neuro- ja vanhuspsykiatrian, lastenpsykiatrian, nuorisopsykiatrian se-

13 kä Valkeakosken mielenterveyskeskuksen kustannusosuudet. Kaivannon sairaalan hoitopäiviä oli akaalaisilla ja urjalalaisilla Kaivannon sairaalan potilailla on usein sekä mielenterveyden että päihteidenkäytön ongelmia. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja on 65 vuotta täyttäneistä noin kaksi kolmasosaa. Akaan ja Urjalan luvut vastaavat keskitasoa. Suuria eroja ei ole myöskään silloin, kun erityislääkekorvauksiin oikeutettujen osuutta on tarkasteltu perusteena olevien sairauksien, kuten Alzheimerin taudin, diabeteksen, sepelvaltimotaudin, verenpainetaudin, depression tai psykoosin kannalta Muuta Voimaa ja vireyttä hanke Akaan kaupungin liikuntatoimi aloitti yhdessä perusturvatoimen eri yksiköiden kanssa elokuun 2010 alussa Voimaa ja vireyttä hankkeen. Hanke on jatkoa Erityisliikuntaa kuntiin hankkeelle, ja sen yhtenä painopistealueena on ikäihmisten kotona asumisen tukeminen. Kohderyhmänä ovat kotona asuvat ikäihmiset ja heidän kanssaan työskentelevä kotihoidon henkilökunta. Tavoitteena on lisäksi tiivistää yhteistyötä eri järjestöjen kanssa. Kahteen vanhusten palveluyksikköön, Mäntymäen alakertaan ja Torkonkartanon palvelutaloon on saatu omat kuntosalit perintörahojen turvin. Seniorisalitoimintaa toivottaisiin saatavan järjestetyksi myös Urjalassa. Akaan kaupunkiin on palkattu erityisliikunnanohjaaja. Erityisliikuntaryhmiä kokoontuu kaikkiaan 15. Yhteistyö yhdistysten kanssa on lisääntynyt ja erityisliikunnan tarjonta on laajentunut. Ikääntyneille on tarjolla ohjattua kuntosaliharjoittelua tai jumppaa sekä Toijalassa, Viialassa että Kylmäkoskella. Kuntopassin hankkimalla eläkeläiset voivat käydä kaikissa Akaan liikuntatoimen ohjatuissa ryhmissä. Lisäksi passilla voi käyttää Toijalan monitoimihallia, Rasin voimailutilaa ja Kylmäkosken kuntosalia ilman eri maksua. Urjalassa liikuntatoimen järjestämät viikoittaiset Vesihelmi-retket ovat suosittuja eläkeläisten keskuudessa. Akaan Opisto järjestää jumppia Urjalassa kuten Akaassakin. Kunta ja pankki tukevat eläkeläisten ohjattujen kuntosaliryhmien toimintaa. Lisäksi Urjalassa on aktiivisia eläkeläis- ja terveysyhdistyksiä, jotka järjestävät aktiivisesti liikuntatoimintaa jäsenilleen. Asiointiliikenne Julkista liikennettä täydentää Akaan kaupungin järjestämä asiointiliikenne. Palvelubussi hoitaa asiointiliikennettä joka arkipäivä, eri päivinä eri osissa kaupunkia. Varsinaisen asiointiliikenteen lisäksi palvelubussi suorittaa aamuisin ja iltapäivisin koulu- ja toimintakeskuskuljetuksia. Tällöinkin bussia samoin kuin koululaiskuljetuksia hoitavaa isoa linja-autoa voivat käyttää kaikki joukkoliikenteen tarvitsijat. Palvelubussi poikkeaa tarvittaessa, aikataulun puitteissa, reitiltä noutamaan matkustajaa jopa kotipihasta. Urjalassa joukkoliikennettä on julkisen liikenteen lisäksi täydennetty kolmella perjantaisin ajettavalla torivuorolla. 4. IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN PALVELUT Suomessa on noin 1,1 miljoonaa 63 vuotta täyttänyttä. Heistä lähes miljoona henkilöä elää arkeaan itsenäisesti. Palveluja säännöllisesti käyttäviä on noin Säännöllisiä kotiin annettavia palveluja saa noin henkeä (säännöllistä kotihoitoa tai omaishoidon tukea); ympärivuorokautisessa hoidossa muualla kuin yksityiskodissa on runsaat henkeä. 75 vuotta täyttäneistäkin vain joka neljäs käyttää säännöllisiä palveluja.

14 13 Iäkkäitä ihmisiä ei voida pitää vain palvelujen tarvitsijoina ja käyttäjinä, eivätkä iäkkäät ihmiset ole yhtenäinen ryhmä. Ikääntyneen väestön palvelujen tarvetta lisäävät erityisesti etenevät muistisairaudet, heikko fyysinen toimintakyky, puutteelliset lähipalvelut, yksin asuminen, asuin- ja lähiympäristön esteellisyys ja sosiaalisten verkostojen puute. Palvelun laadulla tarkoitetaan palvelun kykyä vastata asiakkaiden selvitettyihin palvelutarpeisiin järjestelmällisesti, vaikuttavasti, säännösten mukaan ja kustannustehokkaasti. Hyvälaatuinen palvelu ylläpitää tai parantaa asiakkaan toimintakykyä, on vaikuttavaa ja turvallista, asiakaslähtöistä ja asiakkaan tarpeisiin vastaavaa sekä hyvin koordinoitua. (Laatusuositus 2013) Vanhuspalvelulain 14 :n mukaan pitkäaikaista hoitoa ja huolenpitoa turvaavat sosiaalija terveyspalvelut on toteutettava niin, että iäkäs henkilö voi kokea elämänsä turvalliseksi, merkitykselliseksi ja arvokkaaksi ja että hän voi ylläpitää sosiaalista vuorovaikutusta sekä osallistua mielekkääseen, hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä edistävään ja ylläpitävään toimintaan 4.1. Kotiin annettavat palvelut Kotihoito Akaa ja Urjala ovat olleet edelläkävijöitä kotisairaanhoidon ja kotisairaalatoiminnan järjestämisessä. Kotipalvelu, kotisairaanhoito ja kotisairaala on yhdistetty ja yhteinen nimitys on kotihoito. Yhteistoiminta-alueen asukkaat on alkaen jaettu kahteen palvelualueeseen, Toijalan/Viialan palvelualueeseen ja Kylmäkosken/Urjalan palvelualueeseen. Palveluohjaaja ohjaa kaikki yhteistoiminta-alueen asiakkaat oikeiden palveluiden piiriin. Hän tekee alustavan arvion asiakkaan tarpeista ja ohjaa tarvittaessa asiakkaan myös yksityisille palvelun tarjoajille, mikäli kotihoidon kriteerit eivät täyty asiakkaan kohdalla. Palveluohjaajan työparina toimii kotiutushoitaja, jolla on terveydenhoitajan koulutus. Kotihoidon esimiesten tehtävät painottuvat esimiestyöhön ja henkilöstöhallintoon. Palvelualueiden asiakastyö on organisoitu tiimityönä. Toijalan/Viialan palvelualueella työskentelee 5 sairaanhoitajaa, 38 lähihoitajaa ja 1 kotiavustaja. Urjalan/Kylmäkosken palvelualueella on 4 sairaanhoitajaa ja 28 lähihoitajaa. Toimistotiloja on Toijalassa, Viialassa, Urjalassa ja Kylmäkoskella. Avopalveluissa työskentelee myös palveluvastaava, jonka vastuualueella ovat omaishoidon tuki, vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetuspalvelut sekä palveluasuminen. Kotihoito tarjoaa perushoitoa, hoivapalveluja ja sairaanhoidollisia palveluja. Sairaanhoidolliset toimenpiteet sisältyvät säännölliseen kotihoitoon ja ne toteutetaan lääkärin ohjeiden mukaisesti. Näitä tehtäviä ovat esimerkiksi lääkehoito, suonensisäiset lääkityk-

15 set, nesteytykset, lääkehoidon vaikutusten seuranta, haavahoito, avannehoito, katetrointi ja terveydentilan seuranta. Akuuttitilanteen vaatimat lääkkeet sisältyvät käynnin hintaan. Toimintatilaston tietojen mukaan kodinhoitoapua sai vuoden 2013 aikana 520 akaalaista ja 260 urjalalaista vanhuskotitaloutta. Vanhuskotitaloudella tarkoitetaan kotitaloutta, jossa on yksi tai useampi yli 65-vuotias henkilö eikä kotitalouteen kuulu lapsia. Akaan vanhuskotitalouksien kodinhoitoavun käynneissä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia edellisestä vuodesta. Käyntejä on ollut noin eli noin 125 käyntiä vanhuskotitaloutta kohti. Urjalassa kodinhoitoavun käyntejä vanhuskotitalouksissa on ollut noin eli taloutta kohti noin 160. Käynnit vanhuskotitalouksissa ovat lisääntyneet vuoden aikana noin kolmanneksella. 14 Kotisairaala Kotihoidossa kotiutushoitaja ja kotisairaala vastaavat akuuttiin kotihoidon tarpeeseen sairaalasta kotiutustilanteissa ja kotihoidossa olevan asiakkaan terveydentilan äkillisissä muutostilanteissa. Kotisairaalan tavoitteena on nopeuttaa sairaalasta kotiutuksia ja estää kotihoidossa olevan asiakkaan tarpeetonta sairaalaan joutumista. Kotisairaanhoitajat tekevät normaalin kotisairaanhoidon lisäksi kotisairaalan työtehtäviä. Kotisairaala toimii kahdessa vuorossa ja koko yhteistoiminta-alueella. Kotisairaalan hoito on lyhytaikaista ja sairaalatasoista hoitoa potilaan kodeissa, palvelutaloissa tai vanhainkodeissa. Kotisairaalan tehostaminen olisi kannattavaa, pienikin panostus auttaisi siihen, ettei asiakasta tarvitsisi siirtää toiseen hoitopaikkaan. Tärkeää on myös antaa riittävän usein yhteistyökumppaneille tietoa kotisairaalan toiminnasta. Tukipalvelut Kotiin annettavien tukipalveluiden, kuten ateria-, kauppa-, ja turvapalvelujen avulla tuetaan kotona asumista. Vanhusten kotona asumista edistää myös päiväkeskustoiminta. Tukipalvelut kohdistetaan asiakkaille kotihoidon kriteerien mukaan. Sosiaalihuoltolain mukaista kuljetustukea voivat anoa henkilöt, jotka asuvat kaukana kaupungin keskustasta tai jotka tarvitsevat apua asiointimatkoilla. Vanhusten päivätoimintaa järjestetään Viialassa vanhainkodin tiloissa kolmena päivänä viikossa. Päivätoimintaan järjestetään kuljetus sitä tarvitseville. Urjalassa järjestetään päivätoimintaa viitenä päivänä viikossa terveysaseman läheisyydessä sijaitsevassa kiinteistössä. Myös Urjalassa kuljetus järjestetään tarvittaessa. Toijalan seudun vanhainkotiyhdistys järjestää päivätoimintaa Toijalassa, Seniorituvassa, viitenä päivänä viikossa. Kunnan kustantamia tukipalveluja on vuonna 2013 saanut noin 370 akaalaista ja 200 urjalalaista 75 vuotta täyttänyttä. Sosiaalihuoltolain mukaisia kuljetuspalveluja saa Akaassa noin 45 ja Urjalassa noin 25 henkilöä. Yhdistykset ja seurakunnat järjestävät mm. erilaisia tapahtumia, kerhoja, retkiä, leirejä ja vapaaehtoistoimintaa.

16 15 Hyvinvointia edistävät kotikäynnit Iäkkäiden hyvinvointia edistävällä kotikäynnillä (ent. ehkäisevä kotikäynti) tarkoitetaan kunnan tarjoamaa palvelua kotonaan asuvalle, tietyn ikäiselle tai tiettyyn riskiryhmään kuuluvalle iäkkäälle kuntalaiselle. Käynnin tavoitteena on tukea kotona selviytymistä. Iäkkään kanssa selvitetään hänen tilannettaan eri näkökulmista ja häntä kannustetaan käyttämään omia voimavarojaan omatoimisuuden säilymiseksi. Hänelle kerrotaan kunnassa tarjolla olevista palveluista ja henkilöistä, joihin hän voi ottaa yhteyttä apua tarvitessaan. Hyvinvointia edistäviä kotikäyntejä järjestelmällisesti toteutettuina ei ole tehty vuonna 2014 henkilöstön lomautusten vuoksi. Omaishoidon tuki Omaishoidon tukea säätelee nykyisin laki omaishoidon tuesta (937/2005). Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla. Omaishoidon tuki on talousarviossa määrärahasidonnainen palvelu, joten omaishoidon tukeen ei ole subjektiivista oikeutta. Akaassa ja Urjalassa hoitopalkkio on euroa, paitsi omaishoitolain 5 2 momentin mukaisissa tilanteissa 790 euroa kuukaudessa. Omaishoidon tuella vuoden 2013 aikana hoidettuja 75 vuotta täyttäneitä oli Akaassa 45 ja Urjalassa 28. Kunnan on järjestettävä omaishoitajille vapaata 3 päivää kuukaudessa. Vapaat toteutetaan järjestämällä hoidettavalle vapaan aikainen hoito vanhainkodeissa, palvelutaloissa ja joissain tapauksissa omaishoitajan sijaisen avulla. Työryhmän loppuraportti Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma julkaistiin maaliskuussa Ohjelmassa esitetään säädettäväksi laki sopimusomaishoidosta korvaamaan nykyisen lain. Laissa säädettäisiin muun muassa sopimusomaishoidon edellytyksistä, omaishoitosopimuksesta sekä hoitopalkkioiden valtakunnallisista saantiperusteista, palkkioluokista ja palkkioiden määristä sekä sopimusomaishoitoa tukevista palveluista. Palkkioiden tasoa korotettaisiin nykyisestä ja ne säilyisivät verotettavana ansiotulona. Kaikilla hoitopalkkion saantiperusteet täyttävillä olisi ns. subjektiivinen oikeus palkkioon sekä lakisääteiseen vapaaseen. Rahoituksen järjestämiseksi on kaksi vaihtoehtoista mallia: vahvennetussa kuntamallissa kunta vastaa hoitopalkkioista ja saa niitä varten valtionosuutta, Kelan rahoitusmallissa valtio vastaa hoitopalkkion maksatuksesta ja rahoituksesta ja palvelut säilyvät kunnan vastuulla. Tuen tason nostaminen ja sopimusomaishoitajien määrän nostaminen noin puolitoistakertaiseksi vuoteen 2020 mennessä lisäävät kustannuksia. Mutta koska omaishoito on muita hoitomuotoja edullisempi, tarkoitus on aikaansaada säästöjä kuntien menoissa.

17 Asumispalvelut Oma toiminta: Akaan kaupungin omat palveluasumisen yksiköt ovat: Koivulakoti, Tarpiakoti, Mäntymäki, Havupirtti ja Torkonkartano. Koivulakoti on kahdeksanpaikkainen Viialassa sijaitseva vanhusten ryhmäkoti. Asukkaiden avun saanti yöaikaan on järjestetty turvapuhelimella. Tarpiakodissa Kylmäkoskella on 22 tehostetun palveluasumisen paikkaa. Asukkaat asuvat vuokralla omissa huoneissaan. Tarpiakodissa on myös laitospaikkoja. Palveluasunnoissa on yövalvonta, joten on kysymys tehostetusta palveluasumisesta. Jäljellä olevat laitospaikat on tarkoitus muuttaa tehostetuksi palveluasumiseksi vuoden 2015 alussa. Havupirtti on muistihäiriöisille tarkoitettu 13 henkilön ryhmäasunto. Asukkaiden avunsaanti on mahdollista yöaikaan käynneillä lähellä sijaitsevasta Havulinnan vanhainkodista. Kyseessä on tehostettu palveluasuminen. Osa Mäntymäen tiloista muutettiin vuoden 2014 alussa palveluasunnoiksi. Palveluasumispaikkoja on 16. Kyseessä on tehostettu palveluasuminen. Palveluasuntojen lisäksi Mäntymäessä on lisäksi 32 laitospaikkaa. Vanhainkoti Hakalehdon korvaava Torkonkartano tarjoaa tehostettua palveluasumista. Toiminta uusissa tiloissa alkaa ja paikkamäärä on ennallaan (36). Yksityiset palveluntuottajat: Yksityisten palveluntuottajien palvelutaloja on Akaassa kolme: Kurkelanhovi, Karpinmäki ja Hoitokoti Arwola. Urjalassa palveluasumista tuottaa Reikonlinnan palvelutalo. Palvelutalo Kurkelanhovi sijaitsee Toijalassa. Palvelutalon tilat omistaa Yrjö ja Hanna säätiö ja palvelun tuottaa Coronaria Hoitoketju Oy. Asuntoja on 24. Asukkaiden avun saanti yöaikaan on järjestetty turvapuhelimella. Palvelutalo Karpinmäki sijaitsee Viialassa. Kuten Kurkelanhovin myös Karpinmäen tilat omistaa Yrjö ja Hanna säätiö ja palvelun tuottaa Coronaria Hoitoketju Oy. Talossa on 18 huoneistoa. Asukkaiden avun saanti yöaikaan on järjestetty turvapuhelimella. Lisäksi talossa on kehitysvammaisten 6-paikkainen ryhmäkoti. Hoitokoti Arwola Oy sijaitsee Toijalassa. Arwolan omistaa Mainio Vire Oy. Asukaspaikkoja on Toijalassa 15. Kyseessä on ympärivuorokautista hoitoa tarjoava tehostetun palvelun yksikkö. Palvelutalo Reikonlinna on Urjalan Seudun Vanhustenkotiyhdistyksen ylläpitämä palvelutalo. Reikonlinna tarjoaa palveluasumista ja tehostettua palveluasumista, ryhmäasumista sekä tukipalveluja niitä tarvitseville vanhuksille, vammaisille ja dementoituville. Asukaspaikkoja on 44.

18 Lisäksi on hankittu ostopalveluina vanhusten asumispalveluja yksittäisistä palvelutaloista. Palveluasuntoja tarvitseville asiakkaille on kuitenkin tarjottu ensisijaisesti asuntoja kaupungin omista yksiköistä tavoitteena ostopalvelumenojen hillitty kasvu. 17 Palveluasumiseen hakeutuminen: Palveluasumista ja laitoshoitoa koskevat hakemukset käsitellään SAP-työryhmässä (Selvitä - Arvioi Palveluohjaa). Kuntien toimintatilastoon annettujen tietojen mukaan vanhusten palveluasumisen asiakkaita oli vuoden 2013 lopussa yhteensä 104 akaalaista. Heistä kaupungin itse järjestämässä palveluasumisessa oli 44 ja ostopalveluissa 60. Asiakkaista 53 oli tehostetun palveluasumisen asiakkaita ja heistä 43 oli 75 vuotta täyttäneitä. Ostopalvelujen määrässä on tapahtunut pieni väheneminen. Urjalaisia palveluasumisen asiakkaita oli vuoden 2013 lopussa 49, kaikki tehostetussa palveluasumisessa. Heistä 39 oli 75 vuotta täyttäneitä. Silloin, kun on kyse kaupungin omasta palvelusta tai maksusitoumukseen perustuvasta palveluasumisesta, asukkaan maksettavaksi tulevat vuokra, ateriamaksut, muut tukipalveluista kuten siivouksesta ja vaatehuollosta perittävät maksut, mahdollinen peruspalvelumaksu sekä hoiva- ja hoitopalveluista palvelumaksu, joka on 38 prosenttia asiakasmaksuasetukseen perustuvan tulorajan 563 euroa ylittävistä bruttotuloista. Mm. terveydenhuollon kustannukset asiakas maksaa itse saaden niihin Kelan sairausvakuutuskorvaukset. Huoneet kalustetaan yleensä omilla tavaroilla ja huonekaluilla. Akaan valtuusto on päättänyt pilotoida palveluseteliä vanhusten tehostetussa palveluasumisessa ajalla Palveluseteli kattaa hoivan ja hoidon sekä aterioiden kustannuksia palvelusetelin arvoon saakka. Palvelusetelin arvo määräytyy asiakkaan bruttokuukausitulojen perusteella. Jos asiakkaan bruttotulot ovat enintään 999 euroa kuukaudessa, palvelusetelin arvo on euroa kuukaudessa. Taulukko on rakennettu siten, että bruttotulojen noustessa 200 euroa palvelusetelin arvo laskee 100 euroa. Siten esimerkiksi asiakkaan bruttotulojen ollessa euroa palvelusetelin arvo on euroa. Palveluseteliin perustuvassa palveluasumisessa asiakas maksaa palvelusetelin omavastuuosuuden, vuokran ja tukipalvelut aterioita lukuun ottamatta. Lisäksi hän maksaa terveydenhuoltokustannukset kuten palveluasumisessa yleensä Laitoshoito Vanhainkotihoitoa tarjoavat Havulinna Toijalassa, Mäntymäki Viialassa, Tarpiakoti Kylmäkoskella ja Urjalan vanhainkoti Urjalassa. Hakalehdon vanhainkodin korvaa Torkonkartanon palvelutalo syksyllä Havulinnan vanhainkoti sijaitsee Toijalassa ja on ollut aiemmin Toijalan Seudun Vanhainkotiyhdistys ry:n ylläpitämä. Vuoden 2012 alussa Havulinna ja Havupirtti ovat siirtyneet Akaan kaupungin omaksi toiminnaksi toimitilojen ollessa vuokralla ko. yhdistykseltä. Vanhainkodissa on 29 laitosasukaspaikkaa. Lisäksi Havulinnan yläkerrassa on kolme tukiasuntoa kehitysvammaisille. Havulinna on tarkoitettu erityisesti muistisairaille.

19 18 Mäntymäen vanhainkoti sijaitsee Viialassa. Osa vanhainkodin tiloista on remontoitu ja muutettu alkaen tehostetuksi palveluasumiseksi. Vanhainkotipaikkoja on muutoksen jälkeen 32. Tarpiakoti sijaitsee Kylmäkoskella. Palveluasuntojen lisäksi Tarpiakodissa on 11 laitospaikkaa. Suunnitteilla on muuttaa laitospaikat tehostetuksi palveluasumiseksi vuonna Urjalan vanhainkodissa on 41 hoitopaikkaa, ja vanhuksia hoidetaan kolmessa eri yksikössä: Iltatuuli, Tähtelä ja Muistola. Urjalan perusturvalautakunta on pyytänyt Akaan kaupungilta selvitystä yksikön muuttamisesta tehostetuksi palveluasumiseksi. Pitkäaikaista laitoshoitoa kuten palveluasumistakin koskevat hakemukset käsitellään SAP-työryhmässä (Selvitä - Arvioi Palveluohjaa). Lyhytaikaispaikoista vastaa kotiutushoitaja (vrt kohta 4.1. Kotiin annettavat palvelut). Vanhainkotien asukaspaikoista osa on lyhytaikaispaikkoja. Omaishoitajien lomat ja vapaapäivät pyritään järjestämään joko vanhainkoti- tai palvelutalojaksojen avulla. Omaishoitajien jaksamisen tukeminen on erittäin tärkeää ja esim. säännöllisten jaksohoitojen avulla pitkitetään pitkäaikaispaikalle joutumista. Lyhytaikaispaikoista vastaa kotiutushoitaja. Kuntien toimintatilaston tietojen mukaan vanhainkodeissa oli vuoden 2013 lopussa 127 akaalaista ja 43 urjalalaista Terveydenhuolto Akaan terveyskeskuksella on Akaan ja Urjalan yhteistoiminta-alueella toiminnassa neljä terveysasemaa: Toijalan, Viialan, Urjalan ja Kylmäkosken terveysasemat. Hoitajien ja lääkärien vastaanottojen lisäksi jokaisella asemalla on neuvolat ja hammashuolto. Terveyskeskuksesta on saatavana lisäksi laboratorion, röntgenin, kuntoutuksen, psykologin ja sosiaalityöntekijän palveluita. Ilta-, yö ja viikonloppupäivystys järjestetään Valkeakoskella. Toijalassa ja Urjalassa on myös vuodeosastot. Toijalan vuodeosasto on 32-paikkainen. Urjalan vuodeosastolla on 34 paikkaa ja osaston yhteydessä on 4-paikkainen TAYS:n alainen dialyysiyksikkö. Erikoissairaanhoidon osalta Akaan kaupunki kuuluu Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymään Vanhuspalvelujen kustannukset Vanhustenhuollon käyttötalouden nettokustannukset jakaantuivat vuonna 2013 seuraavasti: Akaa Urjala yhteensä Avopalvelut

20 19 Asumispalvelut Laitoshoito Yhteensä Em. kustannukset sisältävät ulkoisten menojen lisäksi sisäiset menot sekä myös vyörytyserät. Vanhustenhuollon henkilöstökulujen määrä vuonna 2013 oli euroa. Akaan kaupungin palveluksessa vanhustyössä Akaan ja Urjalan yhteistoiminta-alueella on noin 215 henkilöä. Kustannusten muodostumisperuste on erilainen laitoshoidossa ja asumispalveluissa. Siirtymistä laitoshoidosta palveluasumiseen perustellaan asukkaiden elämänlaadun parantamisella, mutta myös sillä, että palveluasumisen odotetaan tuovan kustannussäästöjä. Palveluntuottamisen kokonaiskustannukset eivät merkittävästi muutu laitoshoidosta palveluasumiseen siirryttäessä, jos asukkaat ovat samankuntoisia. Eroa on kuitenkin siinä, kuka kustannukset maksaa. Nykyisen lainsäädännön ja käytäntöjen mukaisessa tilanteessa kunnan maksettaviksi jäävä osuus kustannuksista pienenee siirryttäessä palveluasumiseen ja valtion ja asiakkaan maksettavaksi jäävä osuus suurenee. (Laitoshoidosta omaan kotiin, 2013) Laitoshoitoon sisältyvät asuminen, ravinto, hoito, hygienia ym. kustannukset, ja kunta vastaa kustannuksista perien asiakkaalta maksun asiakasmaksulaissa ja asetuksessa tarkoin määrätyin perustein. Maksu peritään maksukyvyn mukaan. Maksu voi olla yksinäisellä henkilöllä enintään 85 prosenttia kuukausitulosta, ja hänen henkilökohtaiseen käyttöönsä on jäätävä vähintään 105 euroa kuukaudessa. Palveluasumisessa Kela osallistuu mm. sairaudesta aiheutuviin kustannuksiin, kuten matka- ja lääkekustannuksiin, sekä asumiskustannuksiin. Palveluasumisen maksuista ei toistaiseksi ole muuta säädöstä kuin yleissäädös, jonka mukaan palvelusta perittävä maksu saa olla enintään palvelun tuottamisesta aiheutuvien kustannusten suuruinen. Kunnan järjestämisvastuulla olevan palveluasumisen asiakasmaksuja koskevaa säädösvalmistelua tukeva työryhmä valmistelee ehdotusta palveluasumisen asiakasmaksusäädöksiksi. Tarkoituksena on yhdenmukaistaa maksujen määräytymisperusteita ja samalla selvittää ehdotusten taloudellisia vaikutuksia kuntien ja asiakkaiden kannalta. Selvityksessä arvioidaan myös vähimmäiskäyttövaraan liittyviä tekijöitä. Työryhmän toimikausi päättyy Vanhuspalvelujen palvelurakenne 75 vuotta täyttäneitä oli vuoden 2012 lopussa Akaassa ja Urjalassa 688 ja vuoden 2013 lopussa Akaassa ja Urjalassa 695. Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi (2013) asettaa tavoitteita vuoden 2017 palvelurakenteelle. Koska ikärakenne-ennustetta ei ole vuodelle 2017, käytetään vuoden 2020 ennustetta, jolloin 75 vuotta täyttäneitä olisi Akaassa ja Urjalassa 726.

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 980/2012 - voimaan 1.7.2013 Kuntamarkkinat

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Satu Loippo 27.3.2013 Satu Loippo 1 Vanhuspalvelulain tarkoitus 1 Tuetaan ikääntyneen väestön

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan)

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan) Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (1.7.2013 alkaen asteittain voimaan) Vanhuslain toimeenpano Espoossa Story 16.9.2014 5 Kunnan tulee laatia

Lisätiedot

Mitä valvontaviranomaiset edellyttävät. asumispalveluilta Ylitarkastaja Elina Uusitalo 1

Mitä valvontaviranomaiset edellyttävät. asumispalveluilta Ylitarkastaja Elina Uusitalo 1 Mitä valvontaviranomaiset edellyttävät sosiaalihuollon ll asumispalveluilta 12.8.2013 Ylitarkastaja Elina Uusitalo 1 Iäkkään henkilön palvelutarpeisiin vastaaminen, yleiset periaatteet Kunnan on järjestettävä

Lisätiedot

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Kotona kokonainen elämä, Hyvinkää6.9.2013 Sirpa Andersson, erikoistutkija VTT, THL, ikäihmisten palvelut -yksikkö 1 Esittelen: vanhuspalvelulakia

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA?

TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA? TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA? Senioriliikkeen kevätkokous 22.04.2013 Helsinki Aulikki Kananoja LAKI l l Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

Vanhuspalvelulaki. toimeenpano vuonna Satu Karppanen

Vanhuspalvelulaki. toimeenpano vuonna Satu Karppanen Vanhuspalvelulaki toimeenpano vuonna 2015 Satu Karppanen Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( vanhuspalvelulaki ) V V V 2 20.4.2015 Etunimi

Lisätiedot

Vanhuspalvelulaki tulee - mistä on kysymys? Päivi Voutilainen sosiaalineuvos, STM

Vanhuspalvelulaki tulee - mistä on kysymys? Päivi Voutilainen sosiaalineuvos, STM Vanhuspalvelulaki tulee - mistä on kysymys? Päivi Voutilainen sosiaalineuvos, STM Lisätietoa: www.stm.fi Tiedotteet Tiedote 66/2012 VALMISTELUN KONTEKSTI TAVOITTEENA VAIKUTTAVA OHJAUS Ikäihmisten palvelujen

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

Sosiaalijohdon neuvottelupäivä

Sosiaalijohdon neuvottelupäivä Sosiaalijohdon neuvottelupäivä Teemaryhmä: Ikäihmisten hyvinvointi ja sosiaalipalvelut Erityisasiantuntija Eevaliisa Virnes 27.3.2014 Kuntatalo, Helsinki Ikäihmisten hyvinvointi ja sosiaalipalvelut Kansallinen

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä) PELKOSENNIEMI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 947 29,9 % (296 hlöä) 807 766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 289 (30%) 354 (44%) kasvu

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön. iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Kari Välimäki Kansliapäällikkö Ohjausryhmän puheenjohtaja 19.4.

Laki ikääntyneen väestön. iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Kari Välimäki Kansliapäällikkö Ohjausryhmän puheenjohtaja 19.4. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn i t tukemisesta t sekä iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluista Kari Välimäki Kansliapäällikkö Ohjausryhmän puheenjohtaja 19.4.2012 Lakiesityksen tausta

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu

Lisätiedot

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä) KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä) MUONIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 2 375 22,1 % (544 hlöä) 2 313 2 297 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 527 (22%) 658

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä) KEMIJÄRVI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 7 892 31,9 % (2617 hlöä) 6 517 6 068 Ikääntynden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 2 544 (32%) 2 901 (45%) kasvu

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä) SAVUKOSKI 2. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 1 103 28 % (317 hlöä) 986 943 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 315 (28 %) 453

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Lain tavoitteet. Ikääntynyt väestö (vanhuuseläkeikäiset) Iäkäs henkilö (toimintakyky heikentynyt ikään liittyvien syiden takia)

Lain tavoitteet. Ikääntynyt väestö (vanhuuseläkeikäiset) Iäkäs henkilö (toimintakyky heikentynyt ikään liittyvien syiden takia) Tuotantolautakunta LIITTEET 12.6.2013 Iäkäs henkilö (toimintakyky heikentynyt ikään liittyvien syiden takia) laadukkaiden, oikea-aikaisten, yksilöllistä tarvetta vastaavien palvelujen saanti paranee

Lisätiedot

Tehdään yhdessä hyviä vuosia HENKILÖSTÖMITOITUS VANHUSTENHUOLLON YKSIKÖISSÄ

Tehdään yhdessä hyviä vuosia HENKILÖSTÖMITOITUS VANHUSTENHUOLLON YKSIKÖISSÄ Tehdään yhdessä hyviä vuosia HENKILÖSTÖMITOITUS VANHUSTENHUOLLON YKSIKÖISSÄ Vanhuspalvelulaki säätää, että toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat toimintayksikön

Lisätiedot

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä HOITO- JA HOIVAPALVELUT Asumispalvelut

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä HOITO- JA HOIVAPALVELUT Asumispalvelut Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä HOITO- JA HOIVAPALVELUT Asumispalvelut Asumispalvelut Laatija: Tarja Huttunen Hyväksyjä: Palvelutasomääritykset ja myöntämisperusteet Sisältö 1. SÄÄDÖKSET 2 2. KÄSITTEET 2 3.

Lisätiedot

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja KANSALLINEN OMAISHOIDON KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA 21.8.2014 1 Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja - Sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja

Lisätiedot

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI Liite 1 ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI SUUNNITELMA IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TUKEMISEKSI 2016-2020 27.2.201 SISÄLTÖ 1. SUUNNITELMAN TAUSTAA... 1 2. OSALLISUUS JA TOIMIJUUS... 2 3. ASUMINEN

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut

Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut sisältävät palveluohjauksen, kotihoidon tukipalveluineen, omaishoidontuen, palveluasumisen ja terveyskeskussairaalan palvelut ja ennakoivan ja kuntouttavan toiminnan

Lisätiedot

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää)

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 alkaen (Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1. Omaishoidon tuen perusteet Laki omaishoidon tuesta (937/ 2005) Asiakasmaksulaki

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Hyvä ikääntyminen mahdollisuuksien Seinäjoella seminaari, 6.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko TAVOITTEET

Lisätiedot

Kotihoidon kriteerit alkaen

Kotihoidon kriteerit alkaen Kotihoidon kriteerit 1.1.2017 alkaen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Kotihoidon kriteerit Toimintakyky Palvelun tarve Palvelun määrä Palvelun tavoite Asioiden hoitoon liittyvissä

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari 1. Hyvinvointikertomus Kunta Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta

Lisätiedot

Kotihoidon myöntämisen perusteet Akaan ja Urjalan yhteistoiminta-alueella

Kotihoidon myöntämisen perusteet Akaan ja Urjalan yhteistoiminta-alueella Akaan kaupunki Perusturvatoimi Vanhus- ja vammaistyön tehtäväalue Kotihoidon myöntämisen perusteet Akaan ja Urjalan yhteistoiminta-alueella Kotihoidon sisältö ja tehtävät Vanhuspalvelulaki eli laki ikääntyneen

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

KUORTANEEN KUNTA PERUSTURVA ASIAKASMAKSUT

KUORTANEEN KUNTA PERUSTURVA ASIAKASMAKSUT KUORTANEEN KUNTA PERUSTURVA ASIAKASMAKSUT 2014 1. SOVELTAMISALA Sosiaali- ja terveyspalveluista perittäviä maksuja koskevat säännökset ovat sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetussa laissa

Lisätiedot

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3. Vanhuspalvelulain valvonta Sirkka Jakonen Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.2014 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi! Vanhuspalvelulailla pyritään turvaamaan

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Li 2 Ikla 15.12.2010 3 Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Yleiset perusteet Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvaa säännöllisen

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAIN TOTEUTUMISEN SEURANTA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNALLE 4/2015

VANHUSPALVELULAIN TOTEUTUMISEN SEURANTA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNALLE 4/2015 Lain pykälä Lakiteksti Vanhusten palvelut 4 Yhteistyö Kunnan eri toimialojen on toimittava yhteistyössä ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi.

Lisätiedot

TERVEYDEN- JA VANHUSTENHUOLLON

TERVEYDEN- JA VANHUSTENHUOLLON TERVEYDEN- JA VANHUSTENHUOLLON UUDISTAMISOHJELMA Päivitetty 13.9.2013 Hyväksytty: Kaupunginhallitus 15.10.2013 249 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...1 Työskentelyn vaiheet... 2 2 UUDISTAMISOHJELMAN PÄÄLINJAT...3 2.1

Lisätiedot

Kotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus. Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi

Kotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus. Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi Kotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi 16.11.2011 Jäsentely Ikääntyminen Suomessa Kotona asuminen Iäkkäiden kokemuksia

Lisätiedot

Vanhuspalvelulaki ja vanhusasioiden valtakunnalliset kuulumiset. Vanhusasiaa! -seminaari Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Vanhuspalvelulaki ja vanhusasioiden valtakunnalliset kuulumiset. Vanhusasiaa! -seminaari Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Vanhuspalvelulaki ja vanhusasioiden valtakunnalliset kuulumiset Vanhusasiaa! -seminaari 4.2.2010 Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Ikääntymisraportti Kokonaisarvio ikääntymisen vaikutuksista ja

Lisätiedot

Lähellä ja tukena 16.4.2015 Ylihärmä Aluevastaavat Sari Havela ja Pia Järnstedt

Lähellä ja tukena 16.4.2015 Ylihärmä Aluevastaavat Sari Havela ja Pia Järnstedt Lähellä ja tukena 16.4.2015 Ylihärmä Aluevastaavat Sari Havela ja Pia Järnstedt Omaishoito? Omaishoito ja vanhuspalvelulaki Omaishoitoa tuetaan pääasiassa omaishoitolain ja sosiaalihuoltolain perusteella

Lisätiedot

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa 1 24.1.2017 Liisa Niiranen 10,1 % 9 % 7,5 % 11,3 % Timo Aro 2016 Lapin väestöennuste Ennuste 2040 Ennuste 2030 Ennuste 2020

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA Omenamäen palvelukeskus Tulliportinkatu 4 06100 Porvoo Puh 040 676 1414 www.porvoo.fi/ruori Ikäihmisten palveluohjaus yhdessä paikassa! Tervetuloa! TAUSTALLA VANHUSPALVELULAKI

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Tampere 27.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun Verotulot, euroa / asukas Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas Perusterveydenhuollon

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö 1 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö RAVA-MITTAUS UUDESSAKAUPUNGISSA VIIKOLLA 42/2016 Raija Yrttimaa Kirsi Routi-Pitkänen 10.1.2017 2 RAVA-TOIMINTAKYKYMITTARI RAVA-toimintakykymittari

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusterveydenhuollossa,

Lisätiedot

Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus

Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus Sosiaalihuoltolain valmistelun tilanne 1.2.2012 Työryhmän tehtävä Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmän tehtävänä: selvittää sosiaalihuoltoa koskevien

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomukset ja strategiat elämään! Työkokous, Rovaniemi 22.3.2011 Terveempi Pohjois-Suomi Suvi Helanen, hankesuunnittelija Mitä laeissa

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 9.2.2012 Helsinki Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

Omaishoidon tuen kuntakysely 2012

Omaishoidon tuen kuntakysely 2012 Omaishoidon tuen kuntakysely 2012 - Alustavia tuloksia ja havaintoja. 18.1.2013 EERO SILJANDER, CHESS/THL. 1 Omaishoidon tuen kuntakysely 2012 taustat ja aineisto. STM:n toimeksiantona THL:lle 2012 toteuttaa

Lisätiedot

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9.

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9. Muistibarometri 2015 Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä Kuntamarkkinat 14.9.2016 Olli Lehtonen Keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta sairastavien määrä Suomessa

Lisätiedot

Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016

Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016 Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016 Perusturvalautakunnan 28.1.2016 päätös Perusturvan palvelut Suurin osa perusturvan toimialan eli sosiaali- ja terveyden huollon palveluista ovat lakisääteisiä. Palvelut

Lisätiedot

Tilastoinnin muutoksia tilastovuosille 2011 ja 2012

Tilastoinnin muutoksia tilastovuosille 2011 ja 2012 Tilastoinnin muutoksia tilastovuosille 2011 ja 2012 Kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilasto Mikko Mehtonen Erityisasiantuntija Kuntaliitto - kuntatalous Muut toimintatiedot (taulukko 51) Tukiopetustuntien

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

KEITELEEN KUNTA ESITYSLISTA Nro Sivu Sosiaalilautakunta 4/2014 45

KEITELEEN KUNTA ESITYSLISTA Nro Sivu Sosiaalilautakunta 4/2014 45 KEITELEEN KUNTA ESITYSLISTA Nro Sivu Sosiaalilautakunta 4/2014 45 KOKOUSAIKA Tiistai 27.05.2014 kello 17.00 KOKOUSPAIKKA Kunnanvirasto, Äyräpääntie 2, 72600 Keitele SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä

Lisätiedot

LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN

LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN 1 LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN (Laki omaishoidontuesta 2.12.2005/937) Omaishoidon tuen sisältö: Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 128

Espoon kaupunki Pöytäkirja 128 26.10.2016 Sivu 1 / 1 4410/2016 02.05.00 128 Kotihoidon palvelusetelien nimistä ja arvoista päättäminen sekä muistisairaiden päivätoiminnan palvelusetelin käyttöönotto Valmistelijat / lisätiedot: Raija

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015 Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015 1 75 vuotta täyttäneen väestön määrän absoluuttinen ja suhteellinen kehitys Kuusikossa 31.12.2011 31.12.2015

Lisätiedot

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri, EMBA osastopäällikkö sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut 21.9.2015

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PALVELUKETJUN ANALYYSI TILANTEESSA. Terveys- ja hoivapalveluiden johtoryhmä

IKÄIHMISTEN PALVELUKETJUN ANALYYSI TILANTEESSA. Terveys- ja hoivapalveluiden johtoryhmä IKÄIHMISTEN PALVELUKETJUN ANALYYSI 18.4.16 TILANTEESSA Terveys- ja hoivapalveluiden johtoryhmä 12..16 Ikäihmisten palveluiden strategiassa 12-1-2 on pidetty palveluketjun kehittämistä ohjaavana valtakunnallista

Lisätiedot

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 4.2.2015 Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Ajankohtaista aluehallintovirastosta. Pohtimolammella Lakiasiainpäällikkö Keijo Mattila, Lapin aluehallintovirasto

Ajankohtaista aluehallintovirastosta. Pohtimolammella Lakiasiainpäällikkö Keijo Mattila, Lapin aluehallintovirasto Ajankohtaista aluehallintovirastosta Pohtimolammella 26.5.2016 Lakiasiainpäällikkö Keijo Mattila, Lapin aluehallintovirasto 1 2019 aluehallintouudistuksesta Alueellisesti toimivaltaisten aluehallintovirastojen

Lisätiedot

IÄKKÄIDEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOIVAPALVELU JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET PIRKKALAN YHTEISTOIMINTA-ALUEELLA 1.1.2014 LUKIEN

IÄKKÄIDEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOIVAPALVELU JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET PIRKKALAN YHTEISTOIMINTA-ALUEELLA 1.1.2014 LUKIEN Pirkkalan yhteistoiminta-alue Vanhusten palvelut 1 (8) IÄKKÄIDEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOIVAPALVELU JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET PIRKKALAN YHTEISTOIMINTA-ALUEELLA 1.1.2014 LUKIEN id: 404395 2 (8) SISÄLTÖ 1.

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA OHJEET OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEKSI

KIIKOISTEN KUNTA OHJEET OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEKSI KIIKOISTEN KUNTA OHJEET OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEKSI Tämä ohjeistus astuu voimaan 01.01.2009 ja on voimassa toistaiseksi. Ohjeistusta tarkistetaan tarvittaessa. 1. TUEN HAKU Omaishoidon tuesta säädetään

Lisätiedot

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa - kärkihankkeen tavoitteet Kärkihanke

Lisätiedot

Aktiivinen ikääntyminen ikäystävällisellä Kallion alueella suunnitelma vuosille

Aktiivinen ikääntyminen ikäystävällisellä Kallion alueella suunnitelma vuosille 1. Kallion kuntien ikääntyvän väestön määrä ja ennusteita Taulukko 1. Ikääntyvän väestön määrä Kallion kunnissa 31.12.2012 ja 31.12.2013 (ennakkoväkiluku) sekä ennuste vuosille 2014-2016, 2020, 2025, 2030

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste

Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste Sosiaalityö Lähtötilanne Omaishoidon tuki T3 Veteraanipalvelut PTH Sairaala Klinikat Kotihoidon alue 1 SKY Kotihoidon alue 3 SAS Kotihoidon alue 4 Vammaispalvelut

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Hilmo-tietoa ja koulutusta kotihoidon tiedontuottajille 28.9.2011

Esityksen sisältö. Hilmo-tietoa ja koulutusta kotihoidon tiedontuottajille 28.9.2011 Hilmo-tietoa ja koulutusta kotihoidon tiedontuottajille 28.9.2011 28.9.2011 Riikka Väyrynen 1 Esityksen sisältö THL tilastoviranomaisena Hilmo-kokonaisuus Kotihoidon laskenta 30.11. Tiedonkeruuprosessi

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelujen hyvän laadun ja lainmukaisen toiminnan varmistaminen Ylitarkastaja Elina Uusitalo 1

Ikäihmisten palvelujen hyvän laadun ja lainmukaisen toiminnan varmistaminen Ylitarkastaja Elina Uusitalo 1 Ikäihmisten palvelujen hyvän laadun ja lainmukaisen toiminnan varmistaminen 24.9.2014 Ylitarkastaja Elina Uusitalo 1 Vanhuspalvelulaki Laissa säädetään järjestämisvastuussa olevan kunnan velvollisuuksista,

Lisätiedot

Ikäihmisten koti- ja tukipalveluiden, sekä asumispalveluiden maksut

Ikäihmisten koti- ja tukipalveluiden, sekä asumispalveluiden maksut Ikäihmisten koti- ja tukipalveluiden, sekä asumispalveluiden maksut Ensisijaisena toimenpiteenä ennen hoitomaksun alentamista edellytetään aina, että asiakas anoo Kelalta ne etuudet, joihin yleensä kotihoidon

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA ASUKASFOORUMI 15.3.2011 Minna-Maria Behm, Teija Malinen, Erja Inkiläinen & Eeva-Liisa Saarinen Vanhusten palvelut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa Vanhusten

Lisätiedot

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA 1 ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA Toimintaohjeen tarkoituksena on antaa tietoa Espoon vanhusten palvelujen kotihoidon toimintaperiaatteista kuntalaisille, kotihoidon asiakkaille

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

IKÄIHMINEN TOIMIJANA -HANKE. SODANKYLÄN KEHITTÄMISJAKSO Anitta Kaisanlahti

IKÄIHMINEN TOIMIJANA -HANKE. SODANKYLÄN KEHITTÄMISJAKSO Anitta Kaisanlahti IKÄIHMINEN TOIMIJANA -HANKE SODANKYLÄN KEHITTÄMISJAKSO 1.12.2013-31.7.2014 Anitta Kaisanlahti VANHUSPALVELULAKI 1.7.2013 IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET Tukea ikääntyneen väestön hyvinvointia

Lisätiedot

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 1. Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation suosittelemat indikaattorit kunnille Väestön taustatietoja kuvaavat indikaattorit Kokonaisväestömäärä

Lisätiedot

Ulvila MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS

Ulvila MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 6 Väestöennuste Huoltosuhde ja ennusteet 5, 5 ja 4 Väestöennuste Huoltosuhde ja ennusteet vuosille 5, 5 ja 4 6 4 9 8 7 65, 7,9 8,6 79,8 4 5 6 8 7 95 5 5 6 4 5 4 4 8 7

Lisätiedot

MUSTIJOEN PERUSTURVA Mäntsälä - Pornainen OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY

MUSTIJOEN PERUSTURVA Mäntsälä - Pornainen OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY Omaishoidontuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidetavalle läheisen henkilön avulla.

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

SOSIAALIHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS - Sosiaalihuoltolain uudistuksen tilanne

SOSIAALIHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS - Sosiaalihuoltolain uudistuksen tilanne SOSIAALIHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS - Sosiaalihuoltolain uudistuksen tilanne Marja Heikkilä* 21.5.2012 * Hyödynnetty osin hallitusneuvos Virpi Vuorisen materiaalia Työryhmän työn tulos - Työryhmän

Lisätiedot

Esityksen sisältö. HILMO-tietoa ja koulutusta kotihoidon tiedontuottajille

Esityksen sisältö. HILMO-tietoa ja koulutusta kotihoidon tiedontuottajille HILMO-tietoa ja koulutusta kotihoidon tiedontuottajille 8.9.2010 8.9.2010 Riikka Väyrynen 1 Esityksen sisältö THL tilastoviranomaisena HILMO-kokonaisuus Kotihoidon laskenta 30.11. Tiedonkeruuprosessi Kehitysnäkymiä

Lisätiedot

Sote-uudistus. Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus. Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Turvata yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset

Lisätiedot

Mistä ikääntyneet saavat apua?

Mistä ikääntyneet saavat apua? Mistä ikääntyneet saavat apua? Jenni Blomgren, erikoistutkija Kelan tutkimusosasto Kansallinen ikääntymisen foorumi 2011 Kela 23.11.2011 Tutkimusosasto Esityksen rakenne Määritelmiä Ikääntyneiden hoiva

Lisätiedot