Hannele Tverin SYÖMISHÄIRIÖPERHEIDEN TUKIPROJEKTI PROJEKTIRAPORTTI 2OO7

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hannele Tverin SYÖMISHÄIRIÖPERHEIDEN TUKIPROJEKTI PROJEKTIRAPORTTI 2OO7"

Transkriptio

1 Hannele Tverin SYÖMISHÄIRIÖPERHEIDEN TUKIPROJEKTI PROJEKTIRAPORTTI 2OO7

2 Tiivistelmä Sointu oli Huoltoliitto ry:n projekti, jossa tähdättiin syömishäiriöistä kärsivien nuorten perheiden tukemiseen niin, että he saisivat helpotusta ahdistavaan tilanteeseensa ja voimavaroja olla sairastavan nuoren tukena tämän kamppaillessa vakavan sairautensa kanssa. Ensimmäiset ryhmät koottiin Pohjois-Karjalan ja Päijät-Hämeen seuduilta ja seuraavat Keski-Suomen ja Pohjois-Savon alueilta. Perheille järjestettiin yhteisiä kokoontumisia viikonloppuisin. Ohjelman sisältöinä olivat eri asiantuntijoiden antama tietopuolinen ohjaus, virkistymiseen tähtäävät toiminnat sekä vertaistuen käyttäminen voimavarojen lisäämiseen. Perheillä oli korkea kynnys osallistua projektiin, koska syömishäiriöt koetaan edelleen asioina, joista perheessä tunnetaan syyllisyyttä ja häpeää. Mukaan tulleet perheet kuitenkin pysyivät hyvin ohjelmassa. Asiakaspalaute oli myönteistä. Useimmat asiakaskyselyyn vastanneet kokivat saaneensa tietoa syömishäiriöistä sekä voimavarojensa ja jaksamisensa lisääntyneen projektin aikana. Asiantuntijoiden alustuksia ja luentoja pidettiin hyödyllisinä. Vertaistukea pidettiin myös erittäin tärkeänä.

3 Sisällys 1. Soinnun taustaa Yleisimmät syömishäiriöt Syömishäiriö on perheen ongelma Soinnun tavoite Kohderyhmä Henkilöstö Toteutus Osallistujien rekrytointi Viikonlopputapaamiset Tulokset Yhteenveto Lähteet...35

4 Soinnun taustaa 1. Arvion mukaan noin parilla prosentilla vuotiaista naisista on anoreksia eli laihuushäiriö. Samassa ikäryhmässä bulimian eli ahmimishäiriön esiintyvyydeksi on arvioitu noin neljä prosenttia. Miehillä syömishäiriö on harvinaisempi, mutta yleistymässä. Osuus sairastuneista on noin 5 %. Suomessa syömishäiriön esiintyvyyttä on tutkittu vuotiailla kouluterveystutkimuksessa, jossa todettiin ahmimisoireita olevan selvästi enemmän kuin aiemmissa ulkomaisissa tutkimuksissa (1). Syömishäiriöt ovat selvästi kulttuuriin liittyviä sairauksia, joiden esiintyvyys vaihtelee suuresti eri alueilla. Ne ovat pääasiassa nuorten naisten häiriöitä, ja niitä esiintyy eniten koulutetuilla, keski- tai yläluokan perheistä tulevilla tytöillä. Niiden esiintyvyydestä ei ole tarkkaa tietoa, mutta kyselytutkimuksissa jopa 50 % yhdysvaltalaisista opiskelijatytöistä kiinnittää jatkuvaa huomiota syömiseensä ja painoonsa ja kokee ongelmia niiden suhteen. Syömishäiriöiden keskeisiä piirteitä ovat häiriintynyt ruumiinkuva, pyrkimys pudottaa painoa, jatkuva ruoan ja syömisen ajatteleminen ja aikuisen naisen roolin omaksumiseen liittyvät ristiriidat sekä usein korostunut riippuvuus äidistä (2). Syömishäiriöiden esiintyminen näyttää olevan yhteydessä laihuuden ihannointiin. Niitä ei tavata kulttuureissa, joissa ruoan vähyys on todellinen riski ja / tai joissa lihavuutta pidetään toivottavana. Koska ne ovat yleisimpiä koulutetuilla, hyvin menestyneillä naisilla, on arveltu, että rooliodotukset ovat heillä erityisen tiukat ja ahdistavat ja syömishäiriö voi olla reaktio ylivoimaiseksi koetuille vaatimuksille. Laihuuden ihannointi länsimaissa jatkuu. Tiedotusvälineissä välitetään ihmiskuvaa, jossa menestyjät ovat langanlaihoja. Television ns. tosi-tv-sarjoissa muun muassa valitaan huippumalleja tai malleiksi haluavia, jotka yleisen terveyskäsityksen mukaan ovat aliravitun näköisiä. Ohjelmia seuraavat innokkaimmin nimenomaan nuoret. Perheet ruokailevat entistä harvemmin yhdessä ja valmis- ja pikaruokia käytetään paljon. 4

5 Terveyden arvostus on myös lisääntynyt ja liikunta koetaan olennaiseksi osaksi terveyden vaalimista. Syömishäiriöisillä liikunnan harrastus on usein ryöstäytynyt ylenpalttiseksi. Ylipainoisia on entistä enemmän, mutta toisen ääripään syömishäiriöisiä on myös enenevästi. Duodecimin ja erikoislääkärijärjestöjen Käypä hoito -suositukset on laadittu myös syömishäiriöisten lasten ja nuorten hoidosta. Terveydenhuoltohenkilöstö ei kuitenkaan Sointu-projektia aloitettaessa laajasti tuntenut ja soveltanut niitä käytäntöön. Syömishäiriöisten lasten ja nuorten perheiden tukitoimista ei ole annettu suosituksia. Perheellä on kuitenkin syömishäiriöisen paranemisessa erittäin tärkeä osa. l 5

6 Yleisimmät syömishäiriöt 2. Syömishäiriöitä on useita erilaisia. Tavallisimmat muodot ovat anoreksia ja bulimia. Syömishäiriöt jaetaan ICD-10 -tautiluokituksessa laihuushäiriöön ahmimishäiriöön näiden epätyypillisiin muotoihin ja muihin syömishäiriömuotoihin. Anoreksia eli anorexia nervosa tai laihuushäiriö on lääketieteellisin termein ilmaistuna psyykkisistä syistä johtuva, itse aiheutettu nälkiintymis- ja aliravitsemustila, joka saattaa johtaa hyvinkin vaikeisiin ja vaarallisiin muutoksiin sekä henkisesti että fyysisesti. Sairauden oireina voivat olla raju laihduttaminen, ruokailutottumusten muutokset sekä ylenpalttinen kiinnostus ruuanlaittoon. Lihomisen pelko johtaa painon jatkuvaan tarkkailuun. Yliaktiivisuus ja liikunnan lisääntyminen kuuluvat oirekuvaan, ja naisilla usein kuukautisten poisjääminen. Potilaalla on lisäksi näkemys itsestään lihavana äärimmäisestä laihuudesta huolimatta (3). Laihuushäiriön kriteerit ICD-10 -tautiluokituksen mukaan: A. Paino vähintään 15 % alle pituuden mukaisen keskipainon tai BMI korkeintaan 17,5. BMI lasketaan paino kiloina jaettuna pituuden neliöllä metreinä ja tätä käytetään 16 vuoden iästä lähtien. Esimurrosikäisten potilaiden paino saattaa kasvun aikana jäädä jälkeen pituuden mukaisesta keskipainosta ilman, että paino varsinaisesti laskee. Vanhemmilla potilailla painon tulee laskea. B. Painon lasku on itse aiheutettua välttämällä lihottavia ruokia. Lisäksi saattaa esiintyä liiallista liikuntaa, itse aiheutettua oksentelua sekä ulostuslääkkeiden, nestettä poistavien tai ruokahalua hillitsevien lääkkeiden käyttöä. C. Potilas on mielestään liian lihava ja pelkää lihomista. Kyseessä on ruumiinkuvan vääristymä. Potilas asettaa itselleen alhaisen painotavoitteen. 6

7 D. Todetaan laaja-alainen hypotalamus-aivolisäke-sukupuolirauhasakselin endokriininen häiriö, joka ilmenee naisilla kuukautisten puuttumisena ja miehillä seksuaalisen mielenkiinnon ja potenssin heikkenemisenä. Mikäli häiriö alkaa ennen murrosikää, kasvu ja murrosiän fyysiset muutokset viivästyvät tai pysähtyvät. Potilaan toipuessa murrosiän kehitys jatkuu usein normaalisti, mutta tavallista myöhempään. Lisäksi kasvuhormonin ja kortisolin pitoisuudet saattavat olla koholla, kilpirauhashormonin aineenvaihdunta elimistössä saattaa olla muuttunut ja insuliinineritys voi olla poikkeavaa. E. Ahmimishäiriön kriteerit A ja B eivät täyty (4). Anoreksian riskitekijöinä pidetään perfektionistista persoonallisuutta ja haurasta itsetuntoa, joka ilmenee kielteisenä minäkuvana. Anoreksia on pohjimmiltaan mielenterveyden häiriö. Taudin puhkeaminen liittyy usein elämäntilanteen muutokseen. Anoreksian arvellaan kehittyvän, kun ihminen pyrkii säätelemään ahdistustaan käyttäen välineenä omaa kehoaan, johon vaikuttaminen on konkreettista ja selkeää sekä tulokset näkyviä ja mitattavia. Anoreksia on vakava sairaus, johon kuolee arviolta viisi prosenttia sairastuneista. Noin puolessa tapauksista kysymyksessä on itsemurha. Muita kuolinsyitä ovat muun muassa suolatasapainon häiriöt ja sydänpysähdys. Anoreksia vaatii suurimmassa osassa tapauksista sekä somaattista että psyykkistä hoitoa. Bulimialla eli bulimia nervosalla tai ahmimishäiriöllä tarkoitetaan jaksottain esiintyvää hallitsematonta ylensyömistä. Bulimiaa sairastavalla on toistuvia, muilta salattuja, hallinnasta riistäytyviä ahmimiskohtauksia, jotka päättyvät usein fyysiseen pahoinvointiin ja itse aiheutettuun oksentamiseen. Bulimiaa sairastavalla on jatkuva, liiallinen huoli omasta kehonkuvastaan ja painostaan. Ahmimisen lihottavaa vaikutusta pidetään kurissa joko oksentamalla, ulostuslääkkeillä / laksatiiveilla, ankaralla ruokavaliolla tai liikunnalla (5). Ahmimishäiriön kriteerit ICD-10 -tautiluokituksen mukaan: A. Toistuvia ylensyömisjaksoja (vähintään kahdesti viikossa ainakin kolmen kuukauden ajan), jolloin potilas nauttii suuria ruokamääriä lyhyessä ajassa. B. Ajattelua hallitsee syöminen ja voimakas halu tai pakonomainen tarve syödä. C. Potilas pyrkii estämään ruuan lihottavat vaikutukset itse aiheutetun oksentelun, ajoittaisen syömättömyyden, ruokahalua hillitsevien lääkkeiden, ulostuslääkkeiden, kilpirauhaslääkkeiden tai nesteenpoistolääkkeiden väärinkäytön avulla. D. Potilaalla on käsitys, että hän on liian lihava, ja hänellä on lihomisen pelko, mikä johtaa usein alipainoisuuteen. 7

8 8 Psykopatologian muodostaa sairaalloinen lihavuuden pelko. Potilas asettaa itselleen tarkan painorajan, joka selvästi alittaa ihanteellisen, terveen painon. Usein, mutta ei aina, potilas on aikaisemmin sairastanut laihuushäiriötä (6). Bulimian oireiden taustalla ovat psyykkiset ristiriidat. Usein bulimikko kokee olevansa kykenemätön kontrolloimaan paitsi syömistään, myös elämäänsä kokonaisuudessaan ja sietämään voimakkaita tunteitaan. Bulimiasta johtuviin ruumiillisiin haittoihin kuuluvat muun muassa suola- ja nestetasapainon häiriöt sekä erilaiset vatsan, ruokatorven, hampaiden ja suun vauriot. Pahimmillaan se voi johtaa kuolemaan. Bulimia vaatii kuitenkin etupäässä psyykkistä hoitoa, sillä se aiheuttaa masennuksen lisäksi muita vakavia tunne-elämän ongelmia, erilaisia pelko- ja ahdistustiloja sekä vääristyneen kuvan omasta kehosta ja minuudesta. Lisäksi on erilaisia epätyypillisiä syömishäiriöitä, kuten esimerkiksi BED (binge eating disorder) ja ortoreksia. Binge eating disorder (BED) on tavallisin epätyypillinen syömishäiriö. Epätyypillisten syömishäiriöiden taudinkuva muistuttaa anoreksiaa tai bulimiaa, mutta jokin keskeinen oire puuttuu. Lihavan ahmimishäiriössä on kyse syömishäiriöstä, jossa henkilö ahmii ruokaa suuria määriä hyvin nopeasti. Nämä ahmimiskohtaukset ovat toistuvia ja hallitsemattomia ja ne yritetään salata ja niitä hävetään. Useimmiten ahmiminen aiheuttaa syyllisyyden tunteita, masentuneisuutta ja ahdistusta. Ahmija ei oksenna syömäänsä ruokaa. Joskus ahmimista yritetään hallita jättämällä syönti väliin aamulla tai aamupäivästä, tai jättämällä muuten ruokailuja väliin. Tämä vain johtaa ahmimiskohtaukseen myöhemmin illasta. Ahmimishäiriö alkaa usein jo hyvin nuorena ja se on yleisempää naisilla. BED johtaa usein vaikeaan lihavuuteen ja suuriin painonvaihteluihin. Laihdutusyritykset saattavat usein laukaista ahmimisen. Siksi onkin ensisijaisen tärkeää lopettaa ne. Hoidossa pyritään saavuttamaan säännölliset ruokailutavat ja ote elämästä. Kun nämä asiat ovat hallinnassa, voidaan aloittaa muu painonhallinta, kuten laihdutus. Arvioiden mukaan lihavan ahmimishäiriöstä kärsii 2 3 % väestöstä (7). Anoreksian, bulimian ja BED:n rinnalle on ilmestynyt uusi syömishäiriö nimeltään orthorexia nervosa. Tämän häiriön taustalla on halu syödä mahdollisimman terveellisesti. Sana orthorexia tulee kreikan sanoista ortho (oikea) ja orexia (syöminen). Häiriöstä voidaan ajatella olevan kyse, kun terveellisen ruokavalion tavoittelemisesta muodostuu pakkomielle. Ortoreksia ei siis tarkoita sitä, että valikoi elintarvikkeensa tarkasti. Häiriintyneestä syömiskäyttäytymisestä voidaan puhua, jos ruoka ja syömisen suunnittelu alkavat hallita jokapäiväistä elämää. Anorektikosta ja bulimikosta poiketen ortorektikko siis keskittää huomionsa ruuan määrän sijasta sen laatuun.

9 Tämä syömishäiriö lähtee liikkeelle usein terveellisen ruokavalion tavoittelemisesta tai joidenkin ruoka-aineiden sopimattomuudesta, allergiasta. Usein ortorektikko on aikaisemmassa elämässään ollut kasvissyöjä ja hänellä on ollut sen lisäksi jokin muu ankara ruokavalio. Taustalla voi olla myös jokin ideologia. Kuten muissakin syömishäiriöissä, ortoreksiassa ihminen pyrkii syömisen säätelyllä luomaan järjestystä ympäröivään kaoottiseen maailmaan. Ympäristöä ei voi hallita, mutta omaa elämää ja syömistään pystyy. Yleensä ortoreksia vain pahenee ajan myötä, kuten muutkin syömishäiriöt, jollei sitä aleta hoitaa. Ongelmaksi muodostuu usein se, että ortorektikon mielestä oikeanlaista ruokaa ei ole muualla kuin kotona tarjolla. Hän ei pysty lähtemään minnekään ilman omia eväitä. Usein ortorektikot alkavatkin etääntyä sosiaalisesta verkostostaan, koska kylään ei voi oikein lähteä, kun siellä pitäisi yleensä syödä jotakin, luultavasti väärää ruokaa. Tämä johtaa usein eristäytymiseen ja sitä kautta masennukseen. Yleensä ortorektikon ruokavaliosta muodostuu hyvin yksipuolinen. Syötäväksi kelpaavien tuotteiden määrä vähenee ja tarpeellista määrää energiaa on vaikea saada. Tämä aiheuttaa puutostiloja. Pahimmillaan ruokavalion rajoittaminen johtaa aliravitsemukseen ja sitä kautta kuolemaan (8). Yhteisiä oireita kaikille syömishäiriöille ovat eristäytyminen, itseinhon tunteet, ahdistuneisuus ja masennus. Syömistä hallitsevat erilaiset rituaalit ja säännöt, joista poikkeamisesta sairastunut rankaisee itseään. Ajatukset pyörivät ruuan ympärillä ja keskittyminen muuhun voi olla vaikeaa. Syömishäiriö alkaa vähitellen hallita sairastunutta yhä enemmän. Syömishäiriöt esiintyvät harvoin esimerkiksi puhtaana anoreksiana, vaan ovat monesti sekoitus useampia tyyppejä (9). Syömishäiriöiseltä puuttuu usein sairauden tunne. Mitä nopeammin syömishäiriöinen ohjataan hoitoon, sitä paremmat edellytykset hoidon onnistumiselle on. Noin puolet laihuushäiriöpotilaista paranee, 30 %:lla oireilu jatkuu ja %:lla sairaus kroonistuu (10). Syömishäiriöihin liittyy laaja-alainen elämänlaadun heikkeneminen verrattuna ikävakioituun normaaliväestöön (11). Sairauden hoidon kustannuksia on pidetty kalliina. Siihen liittyvät epäsuorat kustannukset, kuten esimerkiksi työkyvyttömyys, ovat myös erittäin suuria (12). Syömishäiriöiden hoito osoittautui tutkimuksen mukaan erittäin kustannusvaikuttavaksi laskettuna laatupainotteisina elinvuosina eli QALY:ina (13). Tosin tutkimuksessa QALY:n hinta perustuu oletukseen, että potilaiden kohentunut elämänlaatu on pysyvä, ja seuranta-aika oli suhteellisen lyhyt. l 9

10 Syömishäiriö on perheen ongelma 3. Syömishäiriöperheiden tilanne on usein äärimmäisen ahdistava. Lapsen psyykkinen sairaus aiheuttaa vanhemmille voimakasta sosiaalista häpeää. Vanhemmat syyllistävät itseään asiasta. Joskus koko ongelma kielletään, ikään kuin sitä ei olisi edes huomattu. Tietämättömyys syömishäiriön syistä ja hoitomahdollisuuksista, huoli lapsen terveydentilan heikkenemisestä, epäonnistumisen tunne vanhempina sekä murhe ja pelko lapsen mahdollisesta menehtymisestä nakertavat koko perheen voimavaroja. Perheen elämä alkaa pyöriä ruoan ja syömishäiriöisen nuoren ehdoilla. Vanhempien tukeminen esimerkiksi perheterapian avulla tai ohjaaminen samassa elämäntilanteessa elävien perheiden pariin vertaistukea saamaan helpottaa usein ahdistusta. Sekä häiriökäyttäytymisestä kärsivien että syömishäiriöön sairastuneiden lasten ja nuorten vanhemmat ovat tutkimusten mukaan kokeneet hyötyvänsä tukiohjelmista turvallisessa ryhmässä, joka ei syyllistä heitä lasten sairaudesta tai häiriökäyttäytymisestä. Valtaosa tutkimuksiin osallistuneista piti perheterapiaa tärkeänä osana anoreksian hoitoa (14, 15). Syömishäiriöperheiden vanhemmat ovat erittäin kiinnostuneita saamaan tietoa syömishäiriöistä ja ovat yleensä kiitollisia saadessaan neuvoja lapsensa sairaudesta selviytymiseen (16). Perheen merkitys syömishäiriöpotilaan kuntoutumisessa on suuri. Tutkimuksessa lapsen vihamielisyys vanhempiaan kohtaan ja vanhempien osoittama vähäinen kiintymys lisäsi riskiä sairastua ahmimishäiriöön (17). Tutkimusten mukaan perhesuhteet, sosiaaliset suhteet sekä psyykkinen vointi vaikuttivat syömishäiriöpotilaan ennusteeseen eniten (18). Sekä perheterapia että psykoedukatiiviset perheryhmät ovat osoittautuneet tehokkaiksi keinoiksi tukea syömishäiriöisten nuorten hoitoa (19). Syömishäiriönuorten vanhemmille suunniteltu ryhmäohjelma sai osallistujilta myönteisen vastaanoton: vanhemmat olivat sitä mieltä, että ohjelma paransi 10

11 heidän taitojaan vanhempina, kohensi heidän itsehoitoaan ja vähensi lapsen hoitamisen rasitusta (20). Syömishäiriöisten lasten ja nuorten hoito Suomessa on melko sirpaleista. Pieniä hoitoyksiköitä syömishäiriöisille on useita ympäri maata. Vaikeimmat tapaukset ohjataan yliopistosairaaloihin, akuutissa aliravitsemusvaiheessa sisätauti- ja myöhemmin lasten- ja nuortenpsykiatrisille osastoille. Syömishäiriöisen nuoren hoitosuhde voi katketa paitsi osasto- myös ikäjaottelun vuoksi. Syömishäiriölapset hoidetaan usein lastentautien tai lastenpsykiatrian klinikoilla, nuoret sisätautien klinikalla ja nuorisopsykiatrian poliklinikoilla / osastoilla. Usein kuntoutettaville nuorille on vaikea löytää jatkohoitopaikkaa, ja heidät ohjataankin yksityiseen terapiaan esim. nuorisopsykoterapeuteille. Syömishäiriöisen nuoren hoito on pitkäaikaista, ja vaatii useiden eri ammattiryhmien panosta. Syömishäiriöperheiden saama tuki eri puolilla maata on eriarvoista. Suomen ensimmäinen yksityinen syömishäiriökeskus aloitti toimintansa Helsingissä vuonna Syömishäiriöliitto SYLI ry alueellisine yhdistyksineen puolestaan järjestää vanhempien ja läheisten vertaistukitoimintaa, yleisöluentoja sekä nuorten ja aikuisten sairastuneiden vertaistukiryhmätoimintaa muutamilla paikkakunnilla. Sen perustajajäseninä olivat Etelä-Suomen syömishäiriöperheet ry, Pohjanmaan syömishäiriöperheet ry ja Lounais-Suomen syömishäiriöperheet ry. SYLI ry:n jäsenyhdistyksiä ovat tällä hetkellä Etelä-Suomen syömishäiriöperheet ry, Lounais-Suomen syömishäiriöperheet ry, Pohjanmaan syömishäiriöperheet ry ja Väli-Suomen syömishäiriöperheet ry. l 11

12 Soinnun tavoite 4. Syömishäiriöistä kärsivien nuorten perheille suunnatun tukiprojektin tavoitteena oli se, että perheiden tilanne helpottuisi ja voimavarat lisääntyisivät tiedon saamisen, vertaistuen ja erilaisten toiminnallisten ohjelmien keinoin. Perhetilanteen paranemisen myötä päämääränä oli myös tukea syömishäiriöisen nuoren tervehtymistä sairaudestaan. Perheiden voimavarojen kohentuessa perheenjäsenet jaksavat paremmin tukea toisiaan ja vuorovaikutus perheissä muuttuu myönteisemmäksi, mikä osaltaan tukee syömishäiriöisten nuorten kuntoutumista. Projektin välittömänä perheisiin kohdistuvana tavoitteena oli se, että osallistujat saavat tietoa syömishäiriöistä ja niiden hoidoista sekä saavat vertaistukea muilta samassa tilanteessa olevilta perheiltä. Perhedynamiikan kohentumisen lisäksi perheille tarjottiin mahdollisuuksia selviytyä sairauden tuomista ongelmista. Myös perheen virkistys ja elämänhallinnan parantaminen olivat hankkeen tavoitteena. Projektin tavoitteena oli lisäksi vertaistukiryhmien toiminnan jatkuminen omaehtoisesti projektin jälkeen. Projektialueella syntyy pysyvää syömishäiriöperheiden tukitoimintaa, joka voi niveltyä Syömishäiriöliiton toimintaan. l 12

13 Kohderyhmä 5. Soinnun kohderyhmänä olivat syömishäiriöistä kärsivien lasten ja nuorten perheet Keski-Suomessa, Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Savossa ja Päijät-Hämeessä. Kahtena ensimmäisenä vuotena ( ) mukana olivat ryhmät Pohjois-Karjalan ja Päijät-Hämeen alueilta. Pohjois-Karjalan ryhmään kuului 9 perhettä ja Päijät-Hämeen ryhmään 6 perhettä. Seuraavat osallistujaryhmät ( ) koottiin Keski-Suomen ja Pohjois-Savon alueilta. Keski-Suomen ryhmässä oli 5 perhettä ja Pohjois-Savon ryhmässä 6 perhettä. Perheenjäsenet kertoivat haastateltaessa, miten nuoren sairastuminen oli vaikuttanut perheen elämään. Sairaus aiheutti perheille pitkäaikaista stressiä: eräs äiti kuvaili perheensä tilannetta niin, että koko perhe oli anorektinen. Nuoren sairaus hallitsi ajatuksia joka hetki. Joissakin perheissä perheenjäsenten välit olivat sairauden johdosta tulehtuneet käsirysyn asteelle. Perheiden kontaktit ystäviin ja tuttaviin olivat vähentyneet ja joku puhuikin erakoitumisesta. Jatkuva varpaillaan olo verotti kaikkien perheenjäsenten voimia. Osalle perheenjäsenistä oli ilmaantunut ahdistuksen ja stressin lisäksi myös somaattisia oireita. Kysyttäessä perheiltä, miksi he lähtivät mukaan Sointuun, osa kertoi saaneensa tiedon projektista vertaisryhmässä, kun projektityöntekijä tuli kertomaan ohjelmasta. Osa sai tiedon netistä, sairastunutta hoitavasta sairaalasta, lehti-ilmoituksesta tai Syömishäiriöliitosta. l 13

14 Henkilöstö 6. Projektin puolipäiväisinä työntekijöinä olivat psykoterapeutti / perheterapeutti ja psykiatrinen sairaanhoitaja / terveydenhoitaja, jolla oli erityisopettajan opinnot loppuvaiheessa. He hoitivat osallistujien rekrytoinnin ja tapaamisviikonloppujen käytännön järjestelyt. He olivat myös perheiden yhdyshenkilöinä projektissa. Asiantuntijoina projektissa oli syömishäiriöiden hoitoon perehtyneitä henkilöitä viikonloppujen teeman mukaan. Mukana oli psykoterapeutteja, psykologeja, työnohjaajia, psykiatri, ravitsemusasiantuntija sekä ohjaajia erilaisilla liikunta- ja luontoretkillä, sairaanhoitaja, ensiapukurssin kouluttaja, parisuhdeasiantuntija sekä pienryhmäkeskustelujen ohjaajia, fysioterapeutti, värikonsultti sekä erilaisten hemmotteluhoitojen ammattilaisia. Lasten ohjaajana oli psykiatrinen sairaanhoitaja. Projektin ohjausryhmään kuuluivat toiminnanjohtaja Marja-Leena Laiho- Lehto Syömishäiriöliitto SYLIstä, psykologi Leena Sievänen-Pääkkönen Päijät-Hämeen keskussairaalan nuorisopsykiatrian poliklinikalta, psykologi Sanna Heikkinen Psykologian TietoTaito Oy:stä Joensuusta sekä toimitusjohtaja Marjatta Huuhtanen Huoltoliitto ry:stä. l 14

15 Toteutus 7. Osallistujien rekrytointi Projektityöntekijät alkoivat keväällä 2004 ottaa yhteyttä syömishäiriönuoria hoitaviin Päijät-Hämeen ja Pohjois-Karjalan seuduilla. Päijät-Hämeessä projektista tiedotettiin keskussairaalan nuorisopsykiatrian yksikköön ja projektityöntekijä kävi henkilökohtaisesti esittelemässä hanketta sen anorex-tiimille, johon kuului lääkäreitä, sairaanhoitajia, ravitsemusterapeutti ja toimintaterapeutti. Paikallisiin kouluterveydenhuoltoihin (Lahti, Padasjoki, Hartola, Hollola) oltiin yhteydessä. Projektityöntekijä kävi esittelemässä Sointu-ohjelmaa terveydenhoitajille näiden kokouksissa. Alueen liikunnanopettajiin otettiin yhteyttä ja sovittiin, että projektityöntekijä käy lukioikäisten terveystiedon tunnilla kertomassa Soinnusta. Pohjois-Karjalassa tiedotettiin samoin syömishäiriöisiä hoitaville: kouluterveydenhuollolle sekä Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiölle ja ammattikorkeakoulun / ammattikoulujen terveydenhuolloille. Julkinen sektori oli ymmärrettävästi äärimmäisen jäykkä ja tarkka siitä, millaisiin toimintoihin voivat asiakkaitaan ohjata. Siksi projektista oli tälle taholle annettava yksityiskohtainen selvitys, jonka perusteella tietoa alettiin jakaa asiakkaille. Molempien alueiden paikallislehdissä julkaistiin alkusyksystä ilmoitus Soinnusta, jotta perheet, jotka eivät sillä hetkellä olleet minkään hoidon piirissä, voivat saada tiedon meneillään olevasta hankkeesta. Lisäksi Syömishäiriöliitto SYLI ry ja sen paikallisyhdistykset julkaisivat jäsentiedotteissaan ilmoituksia Soinnun käynnistymisestä. Projektityöntekijät haastattelivat henkilökohtaisesti kaikki mukaan ilmoittautuneet perheet tutustuakseen heihin ja heidän tilanteeseensa. Samalla projektityöntekijät voivat informoida perheitä tarkemmin Soinnun tavoitteista ja kertoa tulevasta ohjelmarungosta. Projektissa oli järjestettävä mahdollisuus perheille tulla kokeeksi mukaan johonkin alkuvaiheen tapahtumaan ja antaa heidän päättää sen jälkeen, jat- 15

16 kavatko mukana. Ne, jotka tulivat mukaan alussa, jatkoivat projektissa huomattuaan, että he voivat todella hyötyä ohjelmasta. Yhteydenottoja tuli ilmoitusten jälkeen melko runsaasti. Soittajat olivat kiinnostuneita siitä, että heitä koskevaan ongelmaan oli kiinnitetty huomiota. Monet kuitenkin ilmoittivat olevansa avun tarpeessa, mutta eivät voi osallistua ryhmätoimintoihin aikataulujen tai sen takia, etteivät halua leimaantua syömishäiriöisen nuoren perheeksi ammattinsa tai perheen muun tilanteen vuoksi. Soinnussa oli vuonna 2004 mukana yhteensä 14 perhettä. Yksi perhe perui osallistumisensa. Osallistujaperheiden sairastuneet lapset olivat aloitettaessa iältään vuotiaita. Osa lapsista oli syksyllä 2004 sairaalahoidossa, osalla sairauden akuuttivaihe oli jo takanapäin. Muutamat olivat itsenäistymässä ja muuttamassa pois vanhempien luota. Useimmat vanhemmat olivat työelämässä, joukossa oli johtavassa asemassa olevia ja muutama kansainvälisessä toiminnassa työskentelevä. Monella oli korkea koulutustaso. Perheiden sairastuneet lapset olivat valtaosin perheen esikoislapsia. Perheiden sisäiset suhteet vaikuttivat eri perheissä hyvinkin erilaisilta. Osassa perheistä muiden perheenjäsenten suhdetta sairastuneeseen lapseen / nuoreen kuvailtiin läheiseksi, mutta ei kuitenkaan riippuvuussuhteeksi. Tilannetta pidettiin vakaana. Joissakin perheissä sisarusten välillä vallitsi viha-rakkaussuhde. Sairastuneesta oltiin huolissaan, samalla hän kuitenkin aiheutti läheisissä suurta ahdistusta. Jotkut sisarukset vetäytyivät sairastuneen läheisyydestä. Vanhemmat olivat luonnollisesti lapsen sairaudesta hyvin huolissaan ja osalla oli siitä syyllisyydentunteita. Monet kokivat tilanteen käsittelyn sairastuneen kanssa vaikeaksi, vaikka kuvailivat muuten suhdettaan lämpimäksi. Joillakin perheillä oli onnekseen ystäviä, jotka eivät hylänneet, vaikka omat voimavarat eivät riittäneet yhteydenpitoon ja tapaamiseen. Yhteistä projektiperheillä oli huoli lapsestaan, elämän pyöriminen syömishäiriön ympärillä ja monilla voimattomuus pitää yllä omia harrastuksiaan ja sosiaalisia kontaktejaan näiden ongelmien vuoksi. Viikonlopputapaamiset Soinnussa ei ollut tarkoitus järjestää perheille varsinaista perheterapiaa tai perheenjäsenille psykoterapiaa, vaan heidän tilanteensa helpottamiseen pyrittiin tiedon jakamisella, ryhmäkeskusteluilla, perheen yhteisellä tekemisellä ja vertaistuen välityksellä. Perheiden tapaamiset järjestettiin viikonloppuisin, ja tarkoituksena oli, että jokainen perhe pystyisi osallistumaan ainakin viiteen viikonlopputapaamiseen ohjelman aikana. Tapaamisia järjestettiin syksyllä 2004 Päijät-Hämeen ja Pohjois-Karjalan alueella seuraavasti: 16

17 Päijät-Hämeen ryhmän kokoontumiset alkoivat vanhempien viikonlopulla Siuntion kuntoutumiskeskuksessa, jossa tutustuttiin ryhmän muihin jäseniin, tehtiin luontoliikuntaretki keskuksen uudessa luontoliikuntapuistossa patikoiden ja pelattiin leikkimielistä frisbeegolfia. Lisäksi osallistujat saivat omatoimisesti käyttää kuntoutumiskeskuksen / kylpylän palveluita. Illalla käytiin tanssimassa ja seuraavana aamuna harjoiteltiin joogaa. Viikonlopun tavoitteena oli saada aikaa parisuhteen hoidolle ja voimavaroja virkistymisestä ja rentoutumisesta. Seuraava tapaaminen oli äitien viikonloppu, joka toteutettiin niin ikään Siuntion kuntoutumiskeskuksessa. Äidit harjoittelivat etelän rytmejä karibialaisten tanssien muodossa: salsaa, merenqueta ja sambaa. Ohjelmassa oli myös aquabiciä allasosastolla sekä jumppaa. Äidit saivat pään ja kasvojen hieronnan. Seuraavana aamuna harjoiteltiin taijia ja joogaa. Muut kuntoutumiskeskuksen palvelut, kuten saunat ja altaat, olivat omatoimisesti käytettävissä. Marraskuussa Päijät-Hämeen isillä ja lapsilla / nuorilla oli yhteinen viikonloppu Siuntiossa. Työnohjaaja Timo Tikka puhui toiminnallisen ohjelman ohessa vanhemmille aiheesta mies / isyys. Isät saivat ulkoilun, kuntoilun ja kylpyläpalvelujen lisäksi mahdollisuuden puolihierontaan. Lapsille ja nuorille järjestettiin samalla toiminnallista ohjelmaa kuten pelejä ja kädentaitojen harjoittamista ohjaaja Anne Hämäläisen johdolla. Sointu-projektin ensimmäinen Pohjois-Karjalan ryhmän kokoontuminen toteutettiin Joensuun Kuntohovissa teemoilla Perheen voimavarat ja Perheen arki ja jaksaminen. Asiantuntijaohjaajana oli psykoterapeutti Leena Hiltunen. Ohjelmassa oli lisäksi ohjattua sauvakävelyä ja mahdollisuus vesijuoksun opetteluun. Iltaohjelmana käytiin teatterissa katsomassa Niskavuoren Heta. Seuraavana päivänä järjestettiin aamupalan jälkeen mahdollisuus itsenäisesti kokeilla vesijuoksuvöitä Kuntohovin kylpylässä. Sen jälkeen psykoterapeutti alusti vanhemmille aihetta Perheen arki ja jaksaminen. Naisten viikonloppu äideille pidettiin Kunnonpaikassa, teemana Naiseus, jumalattaret naisessa. Tässäkin viikonlopussa asiantuntijaosuudet hoiti Leena Hiltunen. Ohjelma sisälsi lisäksi värianalyysiä alan ammattilaisen opastuksella, vesikylpyjä sekä fysioterapeutin neuvoja itsensä hoitamisessa ja fyysisen kunnon kohentamisessa. Koska viikonlopputapaamiset eivät aina sopineet kaikille perheille, järjestettiin kolmas viikonloppu samalla teemalla kuin ensimmäinen, jotta siitä pois jääneet perheet pääsivät osallisiksi käsiteltyihin aiheisiin. Iltaohjelmana oli Joensuun kaupunginteatterin Rakas lurjus. Neljäs viikonloppu oli suunnattu perheiden isille teemalla Isän rooli perheessä. Asiantuntijana oli hahmoterapeutti Risto Tarkiainen. Alun rekrytointiongelmista huolimatta mukaan lähteneet perheet pysyivät hyvin ohjelmassa. Viikonloppuja järjestettiin vuonna 2005 Pohjois-Karjalan perheille yhteensä 6 ja Päijät-Hämeen perheille 3. Lisäksi toteutettiin kaksi yhteistä viikonloppua molempien alueiden osallistujille. 17

18 Pohjois-Karjalan ryhmän vanhempien viikonloppu järjestettiin Joensuun Kuntohovissa tammikuussa Viikonlopun asiateemana olivat perheen voimavarat ja jaksaminen. Tavoitteena oli perheen voimavarojen ja jaksamisen lisääntyminen sekä vuorovaikutuksen paraneminen. Viikonlopun asiantuntijana oli Leena Hiltunen. Helmikuussa toteutui miesten viikonloppu Kuopion Rauhanlahdessa teemalla Elämän voima isän rooli perheessä. Asiantuntijaosuudesta huolehti Risto Tarkiainen. Viikonlopun tarkoituksena oli vertaistuen ja -voiman mahdollisuuksien valottaminen osallistujille. Maaliskuun vanhempien viikonlopussa Syömishäiriö ja sen maailma tavoitteena oli tiedon lisääminen syömishäiriöistä. Ulkopuolisena asiantuntijana oli Pia Charpentier Syömishäiriökeskuksesta. Isien ja äitien yhteinen viikonloppu järjestettiin Kuopiossa lokakuussa. Kouluttajina toimivat psykoterapeutti, perheterapeutti Leena Hiltunen ja hahmoterapeutti Risto Tarkiainen. Perheiden yhteinen viikonloppu Mikkelin Anttolanhovissa toteutui marraskuussa ja Soinnun lopetus joulukuussa Katinkullassa. Asiantuntijoina olivat psykiatri Siru Kinnunen ja seksuaaliterapeutti Leena Huttunen. Päijät-Hämeen ryhmä ehti kokoontua vuoden 2004 aikana useammin kuin Pohjois-Karjalan ryhmä, joten Päijät-Hämeen ryhmälle jäi vuodelle 2005 vähemmän viikonloppuja kuin pohjoiskarjalalaisille. Helmikuussa toteutui äitien hemmottelu / virkistysviikonloppu Siuntion kuntoutumiskeskuksessa. Viikonlopun sisältönä olivat käsienhoito, ehostus ja pukeutuminen. Teemojen alustajana toimi Liisa Järvinen Lahdesta. Tavoitteena oli löytää hyviä ja mukavia asioita omasta itsestä, oppia hemmotteluhoito, jota voi tehdä kotona itselle tai toiselle, sekä lisätä voimavaroja arkeen. Vanhempien viikonloppu Anttolanhovissa Saimaan rannalla järjestyi huhtikuussa. Teemana olivat Vanhemmuusko huviretki ja Voimavaroja vanhemmuuteen. Teemojen alustajina toimivat psykoterapeutit Erja Vanhala ja Taimi Niskasaari. Tavoitteena oli tarjota osallistujille uusia näkökulmia vanhemmuuteen ja lisätä voimavaroja syömishäiriöisen vanhempana olemiseen. Kesäkuun tapaaminen oli koko perheen viikonloppu Korpilammella. Tavoitteena oli vertaistuen saaminen ja mahdollisuus keskusteluun nuoren syömishäiriöstä. Uudet ryhmät koottiin Keski-Suomen ja Pohjois-Savon alueilta. Soinnun toiminnassa oli vuonna 2006 yhteensä 10 perhettä Keski-Suomen ja Pohjois-Savon alueilta. Valtaosa perheistä oli sellaisia, joissa oli molemmat vanhemmat ja sairastuneen lisäksi myös muita lapsia. Molemmat vanhemmat olivat joko työelämässä tai opiskelivat. Syömishäiriöisellä nuorella oli yksi tai 18

19 useampia sairaalahoitojaksoja takanaan. Sairaus akutisoitui joillakin nuorilla myös Soinnun kestäessä. Vuoden alussa projektityöntekijä teki vierailukäynnin Jyväskylään Syömishäiriöliiton vanhempien tukiryhmään. Helmikuun puolivälissä haastateltiin neljää perhettä. Maaliskuussa järjestettiin Keski-Suomen perheille ensimmäinen Sointuviikonloppu Peurungassa. Siellä myös haastateltiin ryhmän viidettä perhettä. Asiantuntijana viikonlopussa oli yksilöpsykoterapeutti Marja-Leena Laaksonen, joka työskentelee syömishäiriöisten nuorten parissa. Hän valaisi perheille omaa työtään ja mm. psykodynaamista terapiaa. Lahden ammattikorkeakoulun sairaanhoitajaopiskelijat esittelivät lopputyönsä syömishäiriöisten nuorten kokemuksista osastohoidossa. Lapsille järjestettiin viikonloppuna omaa toimintaa, jota ohjasi sairaanhoitaja Marjo Koskinen. Toukokuussa oli ryhmän toinen viikonloppu, joka niin ikään toteutui Peurungassa. Kaikki viisi perhettä olivat mukana. Asiantuntijana tässä viikonlopussa oli psykologi / kognitiivinen psykoterapeutti Pauliina Juntunen Syömishäiriökeskuksesta. Hän kertoi ryhmälle syömishäiriöiden synnystä ja sairastamisesta. Lapsia ohjasi perheiden toivomuksesta sama sairaanhoitaja kuin edellisellä kerralla, sillä perheet toivoivat lasten ohjelmaan jatkuvuutta. Syyskuun Sointu-viikonloppu järjestettiin Taulun Kartanossa. Tällä kertaa asiantuntijana oli ravitsemustieteilijä Patrik Borg UKK-instituutista. Hän suunnittelee ravitsemusta syömishäiriöisille nuorille myös Syömishäiriökeskuksessa. Patrik Borg kertoi syömishäiriöistä ravitsemustieteen näkökulmasta ja antoi perheille konkreettisia neuvoja siitä, kuinka syömisen määrää voi anoreksiassa lisätä ja bulimiassa vähentää. Esitys perustui syömiskäyttäytymisen hallintaan. Lasten ohjaajana oli Marjo Koskinen. Lokakuussa Sointu-ryhmä oli jälleen Peurungassa. Perheet toivoivat asiantuntijaksi uudelleen Marja-Leena Laaksosta. Tilaisuudessa vanhemmilla oli mahdollisuus työstää omaa jaksamistaan ammattilaisen avulla. Läpikäytiin myös mm. yhteiskunnan tukimuotoja vanhempien voinnin parantamiseksi. Kaikki viisi perhettä olivat mukana, yksi äideistä tosin vain osan aikaa: lapsen tilanne oli akutisoitunut ja hän oli joutunut sairaalahoitoon. Lapsista huolehti Marjo Koskinen. Marraskuun viikonlopulle perheet kokoontuivat Peurunkaan teemalla Yhdessä oleminen. Perheet viettivät yhdessä pikkujoulua. Ohjelmassa oli lasten valmistamia esityksiä ja laulua erään muusikkoäidin säestyksellä. Äiti esitti myös omia laulujaan itse ja lastensa kanssa. Lisäksi oli seuraleikkejä, ruokailu ja joulupukin vierailu. Pohjois-Savon ryhmän useat tapaamiset järjestettiin Kunnonpaikassa Vuorelassa, joka sijaitsi osallistujien kannalta hyvän välimatkan päässä kotoa. Huhtikuun tapaaminen oli molempien vanhempien yhteinen. Teemana 19

20 oli Perheen voimavarat ja jaksaminen. Asiantuntijana viikonlopussa oli psykoterapeutti Leena Hiltunen. Myös toukokuussa asiantuntijana oli Leena Hiltunen. Ohjelmana olivat Kohtaaminen Soinnussa sekä Elämän voimavarat. Illalla perheet kävivät katsomassa Kultaiset hupsut Kuopion kaupunginteatterissa. Myös heinäkuun viikonloppu toteutettiin Kunnonpaikassa. Asiantuntijana oli Leena Hiltunen. Teemana oli Elämän isot valinnat kuinka uusi suunta löytyy. Elämän valtapeli. Lisäksi oli ulkoilua ja uintia sekä mahdollisuus osallistua Kallavesi-risteilylle. Syyskuun tapaamisessa asiantuntijoina olivat Leena Hiltunen ja Pia Charpentier Syömishäiriökeskuksesta. Aiheina olivat Kohtaaminen ja arjen kokemuksia, Naisen ja miehen maailma parisuhteen luominen sekä Syömishäiriö. Lisäksi ohjelmassa oli liikuntaa ja ulkoilua. Halutessaan perheet saivat käydä katsomassa Jari Sillanpään show n Rauhalahdessa. Lokakuussa järjestettiin Joensuussa hotelli Kimmelissä Viikonloppu naisille. Asiantuntijoina olivat Leena Hiltunen ja terveystieteiden maisteri Lea Salin. Teemoina olivat Jumalatar naisessa sekä Hätäensiapu. Osallistujat kävivät viikonlopun aikana myös seuraamassa kilpatanssin aluemestaruuskisoja Joensuun urheilutalolla. Vuoden 2007 puolella järjestettiin Sointu-perheiden viimeiset tapaamiset. Keski-Suomen ryhmä kokoontui tammikuussa Vierumäen urheiluopistolla. Tapaamisen tavoitteena oli rentoutuminen hyvien palvelujen ääressä, joita tarjosivat alueen luonto, erilaiset liikunta-aktiviteetit ja muut opiston tarjoamat hyvinvointipalvelut. Ryhmä kävi läpi projektin päättymistä ja sitä, miten perheet voivat lisätä jaksamistaan jatkossa. Perheet täyttivät myös asiakaskyselylomakkeen. Maaliskuussa osa Keski-Suomen perheistä osallistui vielä islanninhevosvaellukselle Niemenpellon tallilla Mikkelin lähellä. Lokakuussa 2007 Sointu-perheille järjestettiin seurantaviikonloppu Peurungan kylpylähotellissa Laukaalla. Tapahtumaan osallistui 13 perhettä. Osallistujia oli sekä Päijät-Hämeen ja Keski-Suomen että Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon ryhmistä. Asiantuntijaosuuksia ei tällä jaksolla enää järjestetty, vaan tarkoituksena oli antaa perheille mahdollisuus vielä tavata toisiaan ja vaihtaa kuulumisia sekä saada vertaistukea tutuilta projektiperheiltä. Viikonlopun ohjaajana oli Päijät-Hämeen ja Keski-Suomen ryhmien projektityöntekijä Jutta Leinonen. Lauantaipäivänä kokoonnuttiin Peurungan Pölkin talossa aloituskahvien merkeissä. Lapsille / nuorille järjestettiin sen jälkeen laserammuntaa projektin lastenohjaajan Marjo Koskisen ja Peurungan työntekijän ohjauksessa. Perheiden vanhemmat siirtyivät aloituskahvien jälkeen rantasaunan kokoustilaan keskustelemaan. 20

Jonnan tarina. Keväällä 2007

Jonnan tarina. Keväällä 2007 Sairastui syömishäiriöön 19-vuotiaana, 2006 Hoitosuhde kotikaupunkinsa nuorisopsykiatriseen poliklinikkaan jo ennen syömishäiriötä ahdistuksen takia Nyt 26-vuotias - Nuorisopsykiatrian poliklinikalla syömishäiriötä

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Jaana Ruuska LT, psykiatrian- ja nuorisopsykiatrian el TAYS, nuorisopsykiatrian klinikka

Jaana Ruuska LT, psykiatrian- ja nuorisopsykiatrian el TAYS, nuorisopsykiatrian klinikka Jaana Ruuska LT, psykiatrian- ja nuorisopsykiatrian el TAYS, nuorisopsykiatrian klinikka 1. anoreksia nervosa (laihuushäiriö) 2. bulimia nervosa (ahmimishäiriö) 3. binge eating disorder (BED) 4. ED-NOS

Lisätiedot

Miten hoidon onnistumista mitataan? Syömishäiriöpäivät 2015. Marjo Sandvik Psykiatrinen sairaanhoitaja Toiminnanjohtaja Syömishäiriöklinikka

Miten hoidon onnistumista mitataan? Syömishäiriöpäivät 2015. Marjo Sandvik Psykiatrinen sairaanhoitaja Toiminnanjohtaja Syömishäiriöklinikka Miten hoidon onnistumista mitataan? Syömishäiriöpäivät 2015 Marjo Sandvik Psykiatrinen sairaanhoitaja Toiminnanjohtaja Syömishäiriöklinikka Hoitosuunnitelma Hoidon aloituksessa tapahtunut moniammatillinen

Lisätiedot

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista

Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista 2008-2013 Tea Viljanen Projektivastaava Syömishäiriöliitto-SYLI ry ENSISYLI -projekti 1 Projektin toimialue Liiton jäsenyhdistykset 2013: Pohjois-Suomen syömishäiriöperheet

Lisätiedot

Mitä pinnan. alla? Tunnista läheisesi syömishäiriö. Tiia-Maria Hahtola. Mitä on. Häiriintynyt. syöminen?

Mitä pinnan. alla? Tunnista läheisesi syömishäiriö. Tiia-Maria Hahtola. Mitä on. Häiriintynyt. syöminen? Mitä pinnan alla? Tunnista läheisesi syömishäiriö Tiia-Maria Hahtola Mitä on Häiriintynyt syöminen? 1 Häiriintynyt syöminen Oireesta muodostuu häiriö, kun se alkaa joko omissa tai lähiympäristön silmissä

Lisätiedot

Koko elämä sirpaleina

Koko elämä sirpaleina Koko elämä sirpaleina Syömihäiriöliitto-SYLI ry:n raportti syömishäiriön sairastaneille tehdystä kyselystä 28 1 Kyselyn taustaa toteutti yhteistyössä Mielenterveyden keskusliitto ry:n kanssa avoimen kyselyn

Lisätiedot

Syömishäiriöt. Tietoisuuspäivä Tampereen kaupunki, Tipotien sosiaali- ja terveysasema Juha-Matti Väänänen Vastaamo.

Syömishäiriöt. Tietoisuuspäivä Tampereen kaupunki, Tipotien sosiaali- ja terveysasema Juha-Matti Väänänen Vastaamo. Syömishäiriöt Tietoisuuspäivä Tampereen kaupunki, Tipotien sosiaali- ja terveysasema 16.5.2017 24.7.2017 Juha-Matti Väänänen Vastaamo.fi 1 Sisältö Syömishäiriöt Anoreksia Nervosa Bulimia Nervosa Ahmimishäiriö

Lisätiedot

PERHEPOHJAINEN HOITOMALLI FBT (FAMILY- BASED TREATMENT) PERHETERAPEUTTI, VESA-MATTI PEKKOLA, 14.3.2016

PERHEPOHJAINEN HOITOMALLI FBT (FAMILY- BASED TREATMENT) PERHETERAPEUTTI, VESA-MATTI PEKKOLA, 14.3.2016 PERHEPOHJAINEN HOITOMALLI FBT (FAMILY- BASED TREATMENT) PERHETERAPEUTTI, VESA-MATTI PEKKOLA, 14.3.2016 Maudsley Hospital 1980-luvulla, Lontoo Laillistetut perheterapeutit Näyttöön perustuva alle 18-vuotiaille,

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 03/2017 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Esityksen keskiössä Voivat olla vakavia sairauksia. Kuolema, kehityksen pysähdys ja perheen ongelmat.

Lisätiedot

Sairaanhoitajat Sirpa Romo & Kaire Partti. Nuorisopsykiatrian poliklinikka

Sairaanhoitajat Sirpa Romo & Kaire Partti. Nuorisopsykiatrian poliklinikka Sairaanhoitajat Sirpa Romo & Kaire Partti Nuorisopsykiatrian poliklinikka ESSHP:n alle 18-vuotiaan syömishäiriöpotilaan hoitopolku http://www.esshp.fi/syomishairiolap setjanuoret A. Laihuushäiriö: nuori

Lisätiedot

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Perustettu vuonna 1998 Valtakunnallinen vertaistukiyhdistys Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistys Mielenterveyden keskusliiton

Lisätiedot

Miten tukea lasta vanhempien erossa

Miten tukea lasta vanhempien erossa Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin

Lisätiedot

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21.

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21. Aineistot en omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. n omaisneuvonta, n=21. Yhteensä 312 omaisen vastaukset Yleistä vastaajista Keski-ikä 52-57 vuotta, Sopimusvuoren aineisto

Lisätiedot

...meitä on jopa syyllistetty lapsemme sairaudesta, ja meidät on jätetty tuen ulkopuolelle.

...meitä on jopa syyllistetty lapsemme sairaudesta, ja meidät on jätetty tuen ulkopuolelle. ...meitä on jopa syyllistetty lapsemme sairaudesta, ja meidät on jätetty tuen ulkopuolelle. - Esitelmä terveydenhoitajan työmenetelmänä 30.4.2013 Kaisa Uravuori THHTNU09A Opinnäytetyön tavoite ja tarkoitus

Lisätiedot

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002 1 of 8 19.7.2011 8:42 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoituja tutkimusaineistoja FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja

Lisätiedot

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015 kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Jämsänkatu 2, Vallila FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi

Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi Ammattisi Avoimet vastaukset: muu, mikä? - avohoidon johtaja Työalueesi Avoimet vastaukset: muu, mikä? - kehitysvammahuolto - kotihoito

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta - toimintaa järjestetään perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Toiminnan

Lisätiedot

Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue

Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue 1 Alkavat yleensä nuoruusiässä Suurin osa sairastuu ennen 25v ikää Laihuushäiriö on kolmanneksi yleisin

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA Projektityöntekijä Sirpa Kumpuniemi Sateenvarjo-projekti Rovaniemi 4.2.2009 Taustaa Synnytyksen jälkeistä masennusta 10-15 % synnyttäneistä Vanhemman

Lisätiedot

Maahanmuuttajataustaisille. joka lisää hyvinvointia

Maahanmuuttajataustaisille. joka lisää hyvinvointia Suomen Mielenterveysseuran OVI-hanke tarjoaa Maahanmuuttajataustaisille tietoa, joka lisää hyvinvointia Aiheina ovat mielen hyvinvointi ja voimavarat maahanmuuttoon liittyvät tunteet miten voi auttaa itseä

Lisätiedot

Nuorten syömishäiriöt ajatuksia tunnistamisesta ja puuttumisesta. Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry koordinaattori Kirsi Broström

Nuorten syömishäiriöt ajatuksia tunnistamisesta ja puuttumisesta. Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry koordinaattori Kirsi Broström Nuorten syömishäiriöt ajatuksia tunnistamisesta ja puuttumisesta Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry koordinaattori Kirsi Broström ESITYKSEN SISÄLTÖ Mitä syömishäiriöt ovat ja miten ne ilmenevät

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa.

Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ykkösklubi 2015 Ykkösklubi Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ryhmiä ohjaavat koulutetut kummit. Ykkösklubitoiminta on yhteistyötä terveydenhuollon,

Lisätiedot

Elämyksiä luonnosta 2015 Yyterin Kylpylähotelli, Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry (MTLH) (malliohjelma)

Elämyksiä luonnosta 2015 Yyterin Kylpylähotelli, Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry (MTLH) (malliohjelma) Elämyksiä luonnosta 2015 Yyterin Kylpylähotelli, Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry (MTLH) (malliohjelma) Maanantai Kylpylä avoinna Klo 15.00- Majoittuminen hotelliin Tiistai Klo 09.00-10.00 Tuloinfo.

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. Liite 13 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. VLY2 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on toinen osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista,

Lisätiedot

Syömishäiriötä sairastavan hoitotyö E L I S A P A R T A N E N O P I N N Ä Y T E T Y Ö M A A L I S K U U 2 0 1 4

Syömishäiriötä sairastavan hoitotyö E L I S A P A R T A N E N O P I N N Ä Y T E T Y Ö M A A L I S K U U 2 0 1 4 Syömishäiriötä sairastavan hoitotyö E L I S A P A R T A N E N O P I N N Ä Y T E T Y Ö M A A L I S K U U 2 0 1 4 Syömishäiriöt Psykosomaattisia sairauksia; lähtöisin psyyken häiriintymisestä, aiheuttavat

Lisätiedot

TERVEISENI AMMATTILAISILLE. Cia Päivänurmi (T1D) Puheenjohtaja, Joensuun Seudun Diabetes ry Sairaanhoitajaopiskelija, Karelia-ammattikorkeakoulu

TERVEISENI AMMATTILAISILLE. Cia Päivänurmi (T1D) Puheenjohtaja, Joensuun Seudun Diabetes ry Sairaanhoitajaopiskelija, Karelia-ammattikorkeakoulu TERVEISENI AMMATTILAISILLE Cia Päivänurmi (T1D) Puheenjohtaja, Joensuun Seudun Diabetes ry Sairaanhoitajaopiskelija, Karelia-ammattikorkeakoulu AIKUISTUMISEN HAASTEET Teini-ikä mullistaa nuoren elämää

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Lapsiperheen arjen voimavarat

Lapsiperheen arjen voimavarat Lapsiperheen arjen voimavarat Hyvät vanhemmat! Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus kiireenkin

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

OSASTON HOITOMUODOT 14.3.2016 KOKOVUOROKAUSIOSASTO S1, HYKS SYÖMISHÄIRIÖYKSIKKÖ SH ULLA-KAISA.KETTUNEN@HUS.FI

OSASTON HOITOMUODOT 14.3.2016 KOKOVUOROKAUSIOSASTO S1, HYKS SYÖMISHÄIRIÖYKSIKKÖ SH ULLA-KAISA.KETTUNEN@HUS.FI OSASTON HOITOMUODOT 14.3.2016 KOKOVUOROKAUSIOSASTO S1, HYKS SYÖMISHÄIRIÖYKSIKKÖ SH ULLA-KAISA.KETTUNEN@HUS.FI OSASTO S1 12 + 2 potilaspaikkainen avo-osasto syömishäiriöyksikkö on yli 13-vuotiaiden nuorten

Lisätiedot

Tanja Tiainen Aluepäällikkö 11.2.2014

Tanja Tiainen Aluepäällikkö 11.2.2014 Tanja Tiainen Aluepäällikkö 11.2.2014 Hoidon haasteet Alueelliset erot hoidon määrässä ja laadussa suuria Tiukat diagnoosikriteerit >hoitoon pääsyn kriteerit Diagnoosien eriarvoisuus Aikuisten hoitoon

Lisätiedot

Sairauden taustatekijät, eteneminen ja hoidon saatavuus T.V.

Sairauden taustatekijät, eteneminen ja hoidon saatavuus T.V. Sairauden taustatekijät, eteneminen ja hoidon saatavuus 1 Yhteiskunta / kulttuuri nais-/miesihanne, tehokkuus, kilpailu, arvotyhjiö, valinnan mahdollisuudet Biologia perinnölliset tekijät, ruumiinrakenne,

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

VANHEMMAN NEUVO VERTAISTUKIRYHMÄT Rovaniemellä kevät 2012

VANHEMMAN NEUVO VERTAISTUKIRYHMÄT Rovaniemellä kevät 2012 VANHEMMAN NEUVO VERTAISTUKIRYHMÄT Rovaniemellä kevät 0 Palautteen yhteenveto Marja Leena Nurmela/ Tukeva -hanke.5.0 Vanhemman neuvo vertaistukiryhmät Rovaniemellä keväällä 0 Päiväryhmä 8...4.0, kokoontumisia

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Mielenterveyskuntoutujan omaisen elämästä ja arjesta Omaistyön koordinaattori, psykoterapeutti Päivi Ojanen Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Ero lapsiperheessä työn lähtökohdat

Ero lapsiperheessä työn lähtökohdat Ero lapsiperheessä työn lähtökohdat Ero sisältää aina riskejä lapsen hyvinvoinnille ja vanhemmuus on haavoittuvaa Varhaisella tuella voidaan ennaltaehkäistä vanhempien eron kielteisiä vaikutuksia lapsen

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 EPSHP/aikuispsykiatria TUKE 1242 Projektityöntekijänä Tiina Leppinen Psyk. sh., NLP-Master, Kuntoutuksen ohjaaja amk Hankkeen taustaa Nuorten aikuisten

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Kotiosoiteprojekti Projektivastaava Anne Mäki Projektityöntekijä Tarja Kuhalampi

Etelä-Pohjanmaan Kotiosoiteprojekti Projektivastaava Anne Mäki Projektityöntekijä Tarja Kuhalampi Etelä-Pohjanmaan Kotiosoiteprojekti 2005-2008 Projektivastaava Anne Mäki Projektityöntekijä Tarja Kuhalampi Kokeilu- ja kehittämisprojekti Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä- Pohjanmaa ry Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Pitkäaikaissairaudet ja psyyke

Pitkäaikaissairaudet ja psyyke Lasten ruoka allergiat ja psyyke Ayl Liisa Viheriälä HYKS, Lasten ja nuorten sairaala. Lastenpsykiatrian konsultaatioyksikkö 19.4.2007 Pitkäaikaissairaudet ja psyyke psyykkiseen kehitykseen ja hyvinvointiin

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi 1.4.2016 ja vanhempien tuen tarpeen arviointi Hyvä asiakas! Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa on käytössä yhdenmukainen arviointimalli, jonka avulla arvioidaan yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa

Lisätiedot

Hoitosuunnitelma työvälineenä moniammatillisessa yhteistyössä. Syömishäiriöpäivät 2015

Hoitosuunnitelma työvälineenä moniammatillisessa yhteistyössä. Syömishäiriöpäivät 2015 Hoitosuunnitelma työvälineenä moniammatillisessa yhteistyössä Syömishäiriöpäivät 2015 Marjo Sandvik Psykiatrinen sairaanhoitaja Toiminnanjohtaja Syömishäiriöklinikka Perustietoa Syömishäiriöklinikasta

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA

LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA Lisa Salonen MIELEN HYVINVOINTI Mielen hyvinvointi tarkoittaa hyvää mielenterveyttä. Omat kokemuksemme vaikuttavat sen muovautumiseen.

Lisätiedot

ASIAKASKYSELYN TULOKSET 2015

ASIAKASKYSELYN TULOKSET 2015 ASIAKASKYSELYN TULOKSET 2015 Asiakaskokemuksia lastensuojelun-, aikuissosiaalityön-sekä mielenterveys- ja päihdepalveluiden käyttäjiltä 2 Mitä palveluita vastaajat olivat käyttäneet Vastaaja on voinut

Lisätiedot

Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin

Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin Neuvokas perhe -ideologia Neuvokas perhe haluaa tukea perheiden hyvinvointia korostamalla myönteistä ilmapiiriä ja yhdessä toimimista Neuvokas

Lisätiedot

Syömishäiriöt ovat sairauksia, johon liittyy kehon ja mielen häiriöt. Psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen toiminta poikkeaa normaalista.

Syömishäiriöt ovat sairauksia, johon liittyy kehon ja mielen häiriöt. Psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen toiminta poikkeaa normaalista. MATERIAALIA DECIBEL.FI -SIVUSTOLLE SYÖMISHÄIRIÖT Syömishäiriöt ovat sairauksia, johon liittyy kehon ja mielen häiriöt. Psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen toiminta poikkeaa normaalista. Erityisesti nuoret

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10.

Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10. Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10.2010 Konsultaatioryhmä Lääkäri, psykologi, sairaanhoitaja

Lisätiedot

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Terveydenhoitajapäivät 2015 Kuntoutussuunnittelija, sh (AMK), TtM Kaisa Parviainen, Projektipäällikkö, th, psykoterapeutti Kaisa Humaljoki 10.2.2015 ADHD-liitto ry

Lisätiedot

Minun elämäni. Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, 2017

Minun elämäni. Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, 2017 Minun elämäni Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, Nid Minä olen syntynyt Buriramissa Thaimaassa. Minun perheeni oli iskä äiskä 2 veljeä ja 2 siskoa. Minun

Lisätiedot

Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014

Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014 Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014 Taustaa hankkeelle Yhdistyksen jäsenten kokemusten perusteella

Lisätiedot

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin EUFAMI (European Federation of Family Associations of People w ith Mental Illness) 2014 Tutkimukseen osallistui 1111 omaista ympäri Eurooppaa, joista 48

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA

LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA Lisa Salonen MIELEN HYVINVOINTI Mielen hyvinvointi tarkoittaa hyvää mielenterveyttä. Omat kokemuksemme vaikuttavat sen muovautumiseen.

Lisätiedot

Eron jälkeinen isyys. Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke

Eron jälkeinen isyys. Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke Eron jälkeinen isyys Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miessakit ry miehiä tukevaa hyvinvointityötä

Lisätiedot

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne PaKaste Pohjois-Pohjanmaa Lapsen hyvä arki Kallion kehittämistiimi Selänteen kehittämistiimi Kuusamo-Posio- Taivalkoski kehittämistiimi Varhaiskasvatuksen työryhmä Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Opas harvinaistoiminnasta

Opas harvinaistoiminnasta Opas harvinaistoiminnasta Hengitysliiton tarkoituksena on edistää hengitysterveyttä ja hengityssairaan hyvää elämää. 2 Harvinaiset Hengitysliiton harvinaistoiminta Hengitysliiton harvinaistoiminta edistää

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy Kuoleman lähellä 3.4. Kotka sh Minna Tani KymSy Hyvästi jää, on vaikeaa Nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa Kun kevät saapuu nauraen Kukka kaunis jokainen, mä luonas oon kun näet sen Sairastumisen merkityksestä

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

TIEDON- JA TUEN SAANNIN MERKITYS HARVINAISSAIRAAN LAPSEN VANHEMPIEN ELÄMÄSSÄ

TIEDON- JA TUEN SAANNIN MERKITYS HARVINAISSAIRAAN LAPSEN VANHEMPIEN ELÄMÄSSÄ TIEDON- JA TUEN SAANNIN MERKITYS HARVINAISSAIRAAN LAPSEN VANHEMPIEN ELÄMÄSSÄ Opinnäytetyön tutkimustuloksia Terveydenhoitaja Tiina Ahonpää 2017 Opinnäyte työ valmistui toukokuussa 2016 Yhteistyössä Invalidiliiton

Lisätiedot

KUN LAPSI SAIRASTUU SYÖPÄÄN MITEN VOIT AUTTAA?

KUN LAPSI SAIRASTUU SYÖPÄÄN MITEN VOIT AUTTAA? KUN LAPSI SAIRASTUU SYÖPÄÄN MITEN VOIT AUTTAA? (nimi) (sairaus ja sairastumisajankohta) (arvio hoidon kestosta) MITÄ SAIRASTUMINEN MUUTTAA ARJESSA? Kun lapsi sairastuu syöpään, koko perheen arki muuttuu

Lisätiedot

Olemme koonneet tähän neljä asiakokonaisuutta, joiden toivomme tulevan huomioiduksi työskentelyssä. Kokonaisuudet eivät ole tärkeysjärjestyksessä.

Olemme koonneet tähän neljä asiakokonaisuutta, joiden toivomme tulevan huomioiduksi työskentelyssä. Kokonaisuudet eivät ole tärkeysjärjestyksessä. Sivu 1 / 6 Kommentit Käypä hoito-suositus työryhmälle 26.4.2013 Uutta syömishäiriöiden Käypä hoito-suositusta varten perustettu työryhmä pyysi Syömishäiriöliiton mielipidettä siitä, mitkä ovat 5-10 tärkeintä

Lisätiedot

Lounais-Suomen syömishäiriöperheet ry. Takana 20 vuotta toimintaa

Lounais-Suomen syömishäiriöperheet ry. Takana 20 vuotta toimintaa + Lounais-Suomen syömishäiriöperheet ry Takana 20 vuotta toimintaa + Miten kaikki alkoi? 1993 Syömishäiriöisten lasten vanhempien tukiyhdistys perustettiin Turussa 31.3.1993. Valtakunnallinen yhdistys,

Lisätiedot

KEVÄT 2016, ETELÄN- SYLI RY

KEVÄT 2016, ETELÄN- SYLI RY 1/5 KEVÄT 2016, ETELÄN- SYLI RY AVOIMET VERTAISTUKIRYHMÄT Sairastavien ja toipuvien avoin vertaistukiryhmä, Espoo Sellon kirjasto, ryhmätyötila Elina (Leppävaarankatu 9, 2.krs.) Kerran kuussa keskiviikkoisin

Lisätiedot

SYÖMISONGELMIEN HOITO URHEILIJOILLA

SYÖMISONGELMIEN HOITO URHEILIJOILLA SYÖMISONGELMIEN HOITO URHEILIJOILLA Urheilijalle enemmän terveitä harjoituspäiviä www.terveurheilija.fi HOITO Erityisen tärkeää on varhainen puuttuminen ja aktiivisen hoito-otteen luominen MITÄ TEHDÄÄN

Lisätiedot

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Vuoden 20 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä sosiaalisesta

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry

Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry ry Maakunnallinen kansanterveysjärjestö Perustettu vuonna 1956 Toiminta-alueena Keski-Suomen maakunta Jäseniä n. 6000 Paikallisosastoja maakunnissa Immu Isosaari 1 Henkilökunta

Lisätiedot

Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011

Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Arviointi- ja koulutusyksikkö 15.11.2011 1 Arvioinnin toteutus n arviointi- ja koulutusyksikkö toteuttanut arviointia vuosien 2009-2011 aikana.

Lisätiedot