Hannele Tverin SYÖMISHÄIRIÖPERHEIDEN TUKIPROJEKTI PROJEKTIRAPORTTI 2OO7

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hannele Tverin SYÖMISHÄIRIÖPERHEIDEN TUKIPROJEKTI PROJEKTIRAPORTTI 2OO7"

Transkriptio

1 Hannele Tverin SYÖMISHÄIRIÖPERHEIDEN TUKIPROJEKTI PROJEKTIRAPORTTI 2OO7

2 Tiivistelmä Sointu oli Huoltoliitto ry:n projekti, jossa tähdättiin syömishäiriöistä kärsivien nuorten perheiden tukemiseen niin, että he saisivat helpotusta ahdistavaan tilanteeseensa ja voimavaroja olla sairastavan nuoren tukena tämän kamppaillessa vakavan sairautensa kanssa. Ensimmäiset ryhmät koottiin Pohjois-Karjalan ja Päijät-Hämeen seuduilta ja seuraavat Keski-Suomen ja Pohjois-Savon alueilta. Perheille järjestettiin yhteisiä kokoontumisia viikonloppuisin. Ohjelman sisältöinä olivat eri asiantuntijoiden antama tietopuolinen ohjaus, virkistymiseen tähtäävät toiminnat sekä vertaistuen käyttäminen voimavarojen lisäämiseen. Perheillä oli korkea kynnys osallistua projektiin, koska syömishäiriöt koetaan edelleen asioina, joista perheessä tunnetaan syyllisyyttä ja häpeää. Mukaan tulleet perheet kuitenkin pysyivät hyvin ohjelmassa. Asiakaspalaute oli myönteistä. Useimmat asiakaskyselyyn vastanneet kokivat saaneensa tietoa syömishäiriöistä sekä voimavarojensa ja jaksamisensa lisääntyneen projektin aikana. Asiantuntijoiden alustuksia ja luentoja pidettiin hyödyllisinä. Vertaistukea pidettiin myös erittäin tärkeänä.

3 Sisällys 1. Soinnun taustaa Yleisimmät syömishäiriöt Syömishäiriö on perheen ongelma Soinnun tavoite Kohderyhmä Henkilöstö Toteutus Osallistujien rekrytointi Viikonlopputapaamiset Tulokset Yhteenveto Lähteet...35

4 Soinnun taustaa 1. Arvion mukaan noin parilla prosentilla vuotiaista naisista on anoreksia eli laihuushäiriö. Samassa ikäryhmässä bulimian eli ahmimishäiriön esiintyvyydeksi on arvioitu noin neljä prosenttia. Miehillä syömishäiriö on harvinaisempi, mutta yleistymässä. Osuus sairastuneista on noin 5 %. Suomessa syömishäiriön esiintyvyyttä on tutkittu vuotiailla kouluterveystutkimuksessa, jossa todettiin ahmimisoireita olevan selvästi enemmän kuin aiemmissa ulkomaisissa tutkimuksissa (1). Syömishäiriöt ovat selvästi kulttuuriin liittyviä sairauksia, joiden esiintyvyys vaihtelee suuresti eri alueilla. Ne ovat pääasiassa nuorten naisten häiriöitä, ja niitä esiintyy eniten koulutetuilla, keski- tai yläluokan perheistä tulevilla tytöillä. Niiden esiintyvyydestä ei ole tarkkaa tietoa, mutta kyselytutkimuksissa jopa 50 % yhdysvaltalaisista opiskelijatytöistä kiinnittää jatkuvaa huomiota syömiseensä ja painoonsa ja kokee ongelmia niiden suhteen. Syömishäiriöiden keskeisiä piirteitä ovat häiriintynyt ruumiinkuva, pyrkimys pudottaa painoa, jatkuva ruoan ja syömisen ajatteleminen ja aikuisen naisen roolin omaksumiseen liittyvät ristiriidat sekä usein korostunut riippuvuus äidistä (2). Syömishäiriöiden esiintyminen näyttää olevan yhteydessä laihuuden ihannointiin. Niitä ei tavata kulttuureissa, joissa ruoan vähyys on todellinen riski ja / tai joissa lihavuutta pidetään toivottavana. Koska ne ovat yleisimpiä koulutetuilla, hyvin menestyneillä naisilla, on arveltu, että rooliodotukset ovat heillä erityisen tiukat ja ahdistavat ja syömishäiriö voi olla reaktio ylivoimaiseksi koetuille vaatimuksille. Laihuuden ihannointi länsimaissa jatkuu. Tiedotusvälineissä välitetään ihmiskuvaa, jossa menestyjät ovat langanlaihoja. Television ns. tosi-tv-sarjoissa muun muassa valitaan huippumalleja tai malleiksi haluavia, jotka yleisen terveyskäsityksen mukaan ovat aliravitun näköisiä. Ohjelmia seuraavat innokkaimmin nimenomaan nuoret. Perheet ruokailevat entistä harvemmin yhdessä ja valmis- ja pikaruokia käytetään paljon. 4

5 Terveyden arvostus on myös lisääntynyt ja liikunta koetaan olennaiseksi osaksi terveyden vaalimista. Syömishäiriöisillä liikunnan harrastus on usein ryöstäytynyt ylenpalttiseksi. Ylipainoisia on entistä enemmän, mutta toisen ääripään syömishäiriöisiä on myös enenevästi. Duodecimin ja erikoislääkärijärjestöjen Käypä hoito -suositukset on laadittu myös syömishäiriöisten lasten ja nuorten hoidosta. Terveydenhuoltohenkilöstö ei kuitenkaan Sointu-projektia aloitettaessa laajasti tuntenut ja soveltanut niitä käytäntöön. Syömishäiriöisten lasten ja nuorten perheiden tukitoimista ei ole annettu suosituksia. Perheellä on kuitenkin syömishäiriöisen paranemisessa erittäin tärkeä osa. l 5

6 Yleisimmät syömishäiriöt 2. Syömishäiriöitä on useita erilaisia. Tavallisimmat muodot ovat anoreksia ja bulimia. Syömishäiriöt jaetaan ICD-10 -tautiluokituksessa laihuushäiriöön ahmimishäiriöön näiden epätyypillisiin muotoihin ja muihin syömishäiriömuotoihin. Anoreksia eli anorexia nervosa tai laihuushäiriö on lääketieteellisin termein ilmaistuna psyykkisistä syistä johtuva, itse aiheutettu nälkiintymis- ja aliravitsemustila, joka saattaa johtaa hyvinkin vaikeisiin ja vaarallisiin muutoksiin sekä henkisesti että fyysisesti. Sairauden oireina voivat olla raju laihduttaminen, ruokailutottumusten muutokset sekä ylenpalttinen kiinnostus ruuanlaittoon. Lihomisen pelko johtaa painon jatkuvaan tarkkailuun. Yliaktiivisuus ja liikunnan lisääntyminen kuuluvat oirekuvaan, ja naisilla usein kuukautisten poisjääminen. Potilaalla on lisäksi näkemys itsestään lihavana äärimmäisestä laihuudesta huolimatta (3). Laihuushäiriön kriteerit ICD-10 -tautiluokituksen mukaan: A. Paino vähintään 15 % alle pituuden mukaisen keskipainon tai BMI korkeintaan 17,5. BMI lasketaan paino kiloina jaettuna pituuden neliöllä metreinä ja tätä käytetään 16 vuoden iästä lähtien. Esimurrosikäisten potilaiden paino saattaa kasvun aikana jäädä jälkeen pituuden mukaisesta keskipainosta ilman, että paino varsinaisesti laskee. Vanhemmilla potilailla painon tulee laskea. B. Painon lasku on itse aiheutettua välttämällä lihottavia ruokia. Lisäksi saattaa esiintyä liiallista liikuntaa, itse aiheutettua oksentelua sekä ulostuslääkkeiden, nestettä poistavien tai ruokahalua hillitsevien lääkkeiden käyttöä. C. Potilas on mielestään liian lihava ja pelkää lihomista. Kyseessä on ruumiinkuvan vääristymä. Potilas asettaa itselleen alhaisen painotavoitteen. 6

7 D. Todetaan laaja-alainen hypotalamus-aivolisäke-sukupuolirauhasakselin endokriininen häiriö, joka ilmenee naisilla kuukautisten puuttumisena ja miehillä seksuaalisen mielenkiinnon ja potenssin heikkenemisenä. Mikäli häiriö alkaa ennen murrosikää, kasvu ja murrosiän fyysiset muutokset viivästyvät tai pysähtyvät. Potilaan toipuessa murrosiän kehitys jatkuu usein normaalisti, mutta tavallista myöhempään. Lisäksi kasvuhormonin ja kortisolin pitoisuudet saattavat olla koholla, kilpirauhashormonin aineenvaihdunta elimistössä saattaa olla muuttunut ja insuliinineritys voi olla poikkeavaa. E. Ahmimishäiriön kriteerit A ja B eivät täyty (4). Anoreksian riskitekijöinä pidetään perfektionistista persoonallisuutta ja haurasta itsetuntoa, joka ilmenee kielteisenä minäkuvana. Anoreksia on pohjimmiltaan mielenterveyden häiriö. Taudin puhkeaminen liittyy usein elämäntilanteen muutokseen. Anoreksian arvellaan kehittyvän, kun ihminen pyrkii säätelemään ahdistustaan käyttäen välineenä omaa kehoaan, johon vaikuttaminen on konkreettista ja selkeää sekä tulokset näkyviä ja mitattavia. Anoreksia on vakava sairaus, johon kuolee arviolta viisi prosenttia sairastuneista. Noin puolessa tapauksista kysymyksessä on itsemurha. Muita kuolinsyitä ovat muun muassa suolatasapainon häiriöt ja sydänpysähdys. Anoreksia vaatii suurimmassa osassa tapauksista sekä somaattista että psyykkistä hoitoa. Bulimialla eli bulimia nervosalla tai ahmimishäiriöllä tarkoitetaan jaksottain esiintyvää hallitsematonta ylensyömistä. Bulimiaa sairastavalla on toistuvia, muilta salattuja, hallinnasta riistäytyviä ahmimiskohtauksia, jotka päättyvät usein fyysiseen pahoinvointiin ja itse aiheutettuun oksentamiseen. Bulimiaa sairastavalla on jatkuva, liiallinen huoli omasta kehonkuvastaan ja painostaan. Ahmimisen lihottavaa vaikutusta pidetään kurissa joko oksentamalla, ulostuslääkkeillä / laksatiiveilla, ankaralla ruokavaliolla tai liikunnalla (5). Ahmimishäiriön kriteerit ICD-10 -tautiluokituksen mukaan: A. Toistuvia ylensyömisjaksoja (vähintään kahdesti viikossa ainakin kolmen kuukauden ajan), jolloin potilas nauttii suuria ruokamääriä lyhyessä ajassa. B. Ajattelua hallitsee syöminen ja voimakas halu tai pakonomainen tarve syödä. C. Potilas pyrkii estämään ruuan lihottavat vaikutukset itse aiheutetun oksentelun, ajoittaisen syömättömyyden, ruokahalua hillitsevien lääkkeiden, ulostuslääkkeiden, kilpirauhaslääkkeiden tai nesteenpoistolääkkeiden väärinkäytön avulla. D. Potilaalla on käsitys, että hän on liian lihava, ja hänellä on lihomisen pelko, mikä johtaa usein alipainoisuuteen. 7

8 8 Psykopatologian muodostaa sairaalloinen lihavuuden pelko. Potilas asettaa itselleen tarkan painorajan, joka selvästi alittaa ihanteellisen, terveen painon. Usein, mutta ei aina, potilas on aikaisemmin sairastanut laihuushäiriötä (6). Bulimian oireiden taustalla ovat psyykkiset ristiriidat. Usein bulimikko kokee olevansa kykenemätön kontrolloimaan paitsi syömistään, myös elämäänsä kokonaisuudessaan ja sietämään voimakkaita tunteitaan. Bulimiasta johtuviin ruumiillisiin haittoihin kuuluvat muun muassa suola- ja nestetasapainon häiriöt sekä erilaiset vatsan, ruokatorven, hampaiden ja suun vauriot. Pahimmillaan se voi johtaa kuolemaan. Bulimia vaatii kuitenkin etupäässä psyykkistä hoitoa, sillä se aiheuttaa masennuksen lisäksi muita vakavia tunne-elämän ongelmia, erilaisia pelko- ja ahdistustiloja sekä vääristyneen kuvan omasta kehosta ja minuudesta. Lisäksi on erilaisia epätyypillisiä syömishäiriöitä, kuten esimerkiksi BED (binge eating disorder) ja ortoreksia. Binge eating disorder (BED) on tavallisin epätyypillinen syömishäiriö. Epätyypillisten syömishäiriöiden taudinkuva muistuttaa anoreksiaa tai bulimiaa, mutta jokin keskeinen oire puuttuu. Lihavan ahmimishäiriössä on kyse syömishäiriöstä, jossa henkilö ahmii ruokaa suuria määriä hyvin nopeasti. Nämä ahmimiskohtaukset ovat toistuvia ja hallitsemattomia ja ne yritetään salata ja niitä hävetään. Useimmiten ahmiminen aiheuttaa syyllisyyden tunteita, masentuneisuutta ja ahdistusta. Ahmija ei oksenna syömäänsä ruokaa. Joskus ahmimista yritetään hallita jättämällä syönti väliin aamulla tai aamupäivästä, tai jättämällä muuten ruokailuja väliin. Tämä vain johtaa ahmimiskohtaukseen myöhemmin illasta. Ahmimishäiriö alkaa usein jo hyvin nuorena ja se on yleisempää naisilla. BED johtaa usein vaikeaan lihavuuteen ja suuriin painonvaihteluihin. Laihdutusyritykset saattavat usein laukaista ahmimisen. Siksi onkin ensisijaisen tärkeää lopettaa ne. Hoidossa pyritään saavuttamaan säännölliset ruokailutavat ja ote elämästä. Kun nämä asiat ovat hallinnassa, voidaan aloittaa muu painonhallinta, kuten laihdutus. Arvioiden mukaan lihavan ahmimishäiriöstä kärsii 2 3 % väestöstä (7). Anoreksian, bulimian ja BED:n rinnalle on ilmestynyt uusi syömishäiriö nimeltään orthorexia nervosa. Tämän häiriön taustalla on halu syödä mahdollisimman terveellisesti. Sana orthorexia tulee kreikan sanoista ortho (oikea) ja orexia (syöminen). Häiriöstä voidaan ajatella olevan kyse, kun terveellisen ruokavalion tavoittelemisesta muodostuu pakkomielle. Ortoreksia ei siis tarkoita sitä, että valikoi elintarvikkeensa tarkasti. Häiriintyneestä syömiskäyttäytymisestä voidaan puhua, jos ruoka ja syömisen suunnittelu alkavat hallita jokapäiväistä elämää. Anorektikosta ja bulimikosta poiketen ortorektikko siis keskittää huomionsa ruuan määrän sijasta sen laatuun.

9 Tämä syömishäiriö lähtee liikkeelle usein terveellisen ruokavalion tavoittelemisesta tai joidenkin ruoka-aineiden sopimattomuudesta, allergiasta. Usein ortorektikko on aikaisemmassa elämässään ollut kasvissyöjä ja hänellä on ollut sen lisäksi jokin muu ankara ruokavalio. Taustalla voi olla myös jokin ideologia. Kuten muissakin syömishäiriöissä, ortoreksiassa ihminen pyrkii syömisen säätelyllä luomaan järjestystä ympäröivään kaoottiseen maailmaan. Ympäristöä ei voi hallita, mutta omaa elämää ja syömistään pystyy. Yleensä ortoreksia vain pahenee ajan myötä, kuten muutkin syömishäiriöt, jollei sitä aleta hoitaa. Ongelmaksi muodostuu usein se, että ortorektikon mielestä oikeanlaista ruokaa ei ole muualla kuin kotona tarjolla. Hän ei pysty lähtemään minnekään ilman omia eväitä. Usein ortorektikot alkavatkin etääntyä sosiaalisesta verkostostaan, koska kylään ei voi oikein lähteä, kun siellä pitäisi yleensä syödä jotakin, luultavasti väärää ruokaa. Tämä johtaa usein eristäytymiseen ja sitä kautta masennukseen. Yleensä ortorektikon ruokavaliosta muodostuu hyvin yksipuolinen. Syötäväksi kelpaavien tuotteiden määrä vähenee ja tarpeellista määrää energiaa on vaikea saada. Tämä aiheuttaa puutostiloja. Pahimmillaan ruokavalion rajoittaminen johtaa aliravitsemukseen ja sitä kautta kuolemaan (8). Yhteisiä oireita kaikille syömishäiriöille ovat eristäytyminen, itseinhon tunteet, ahdistuneisuus ja masennus. Syömistä hallitsevat erilaiset rituaalit ja säännöt, joista poikkeamisesta sairastunut rankaisee itseään. Ajatukset pyörivät ruuan ympärillä ja keskittyminen muuhun voi olla vaikeaa. Syömishäiriö alkaa vähitellen hallita sairastunutta yhä enemmän. Syömishäiriöt esiintyvät harvoin esimerkiksi puhtaana anoreksiana, vaan ovat monesti sekoitus useampia tyyppejä (9). Syömishäiriöiseltä puuttuu usein sairauden tunne. Mitä nopeammin syömishäiriöinen ohjataan hoitoon, sitä paremmat edellytykset hoidon onnistumiselle on. Noin puolet laihuushäiriöpotilaista paranee, 30 %:lla oireilu jatkuu ja %:lla sairaus kroonistuu (10). Syömishäiriöihin liittyy laaja-alainen elämänlaadun heikkeneminen verrattuna ikävakioituun normaaliväestöön (11). Sairauden hoidon kustannuksia on pidetty kalliina. Siihen liittyvät epäsuorat kustannukset, kuten esimerkiksi työkyvyttömyys, ovat myös erittäin suuria (12). Syömishäiriöiden hoito osoittautui tutkimuksen mukaan erittäin kustannusvaikuttavaksi laskettuna laatupainotteisina elinvuosina eli QALY:ina (13). Tosin tutkimuksessa QALY:n hinta perustuu oletukseen, että potilaiden kohentunut elämänlaatu on pysyvä, ja seuranta-aika oli suhteellisen lyhyt. l 9

10 Syömishäiriö on perheen ongelma 3. Syömishäiriöperheiden tilanne on usein äärimmäisen ahdistava. Lapsen psyykkinen sairaus aiheuttaa vanhemmille voimakasta sosiaalista häpeää. Vanhemmat syyllistävät itseään asiasta. Joskus koko ongelma kielletään, ikään kuin sitä ei olisi edes huomattu. Tietämättömyys syömishäiriön syistä ja hoitomahdollisuuksista, huoli lapsen terveydentilan heikkenemisestä, epäonnistumisen tunne vanhempina sekä murhe ja pelko lapsen mahdollisesta menehtymisestä nakertavat koko perheen voimavaroja. Perheen elämä alkaa pyöriä ruoan ja syömishäiriöisen nuoren ehdoilla. Vanhempien tukeminen esimerkiksi perheterapian avulla tai ohjaaminen samassa elämäntilanteessa elävien perheiden pariin vertaistukea saamaan helpottaa usein ahdistusta. Sekä häiriökäyttäytymisestä kärsivien että syömishäiriöön sairastuneiden lasten ja nuorten vanhemmat ovat tutkimusten mukaan kokeneet hyötyvänsä tukiohjelmista turvallisessa ryhmässä, joka ei syyllistä heitä lasten sairaudesta tai häiriökäyttäytymisestä. Valtaosa tutkimuksiin osallistuneista piti perheterapiaa tärkeänä osana anoreksian hoitoa (14, 15). Syömishäiriöperheiden vanhemmat ovat erittäin kiinnostuneita saamaan tietoa syömishäiriöistä ja ovat yleensä kiitollisia saadessaan neuvoja lapsensa sairaudesta selviytymiseen (16). Perheen merkitys syömishäiriöpotilaan kuntoutumisessa on suuri. Tutkimuksessa lapsen vihamielisyys vanhempiaan kohtaan ja vanhempien osoittama vähäinen kiintymys lisäsi riskiä sairastua ahmimishäiriöön (17). Tutkimusten mukaan perhesuhteet, sosiaaliset suhteet sekä psyykkinen vointi vaikuttivat syömishäiriöpotilaan ennusteeseen eniten (18). Sekä perheterapia että psykoedukatiiviset perheryhmät ovat osoittautuneet tehokkaiksi keinoiksi tukea syömishäiriöisten nuorten hoitoa (19). Syömishäiriönuorten vanhemmille suunniteltu ryhmäohjelma sai osallistujilta myönteisen vastaanoton: vanhemmat olivat sitä mieltä, että ohjelma paransi 10

11 heidän taitojaan vanhempina, kohensi heidän itsehoitoaan ja vähensi lapsen hoitamisen rasitusta (20). Syömishäiriöisten lasten ja nuorten hoito Suomessa on melko sirpaleista. Pieniä hoitoyksiköitä syömishäiriöisille on useita ympäri maata. Vaikeimmat tapaukset ohjataan yliopistosairaaloihin, akuutissa aliravitsemusvaiheessa sisätauti- ja myöhemmin lasten- ja nuortenpsykiatrisille osastoille. Syömishäiriöisen nuoren hoitosuhde voi katketa paitsi osasto- myös ikäjaottelun vuoksi. Syömishäiriölapset hoidetaan usein lastentautien tai lastenpsykiatrian klinikoilla, nuoret sisätautien klinikalla ja nuorisopsykiatrian poliklinikoilla / osastoilla. Usein kuntoutettaville nuorille on vaikea löytää jatkohoitopaikkaa, ja heidät ohjataankin yksityiseen terapiaan esim. nuorisopsykoterapeuteille. Syömishäiriöisen nuoren hoito on pitkäaikaista, ja vaatii useiden eri ammattiryhmien panosta. Syömishäiriöperheiden saama tuki eri puolilla maata on eriarvoista. Suomen ensimmäinen yksityinen syömishäiriökeskus aloitti toimintansa Helsingissä vuonna Syömishäiriöliitto SYLI ry alueellisine yhdistyksineen puolestaan järjestää vanhempien ja läheisten vertaistukitoimintaa, yleisöluentoja sekä nuorten ja aikuisten sairastuneiden vertaistukiryhmätoimintaa muutamilla paikkakunnilla. Sen perustajajäseninä olivat Etelä-Suomen syömishäiriöperheet ry, Pohjanmaan syömishäiriöperheet ry ja Lounais-Suomen syömishäiriöperheet ry. SYLI ry:n jäsenyhdistyksiä ovat tällä hetkellä Etelä-Suomen syömishäiriöperheet ry, Lounais-Suomen syömishäiriöperheet ry, Pohjanmaan syömishäiriöperheet ry ja Väli-Suomen syömishäiriöperheet ry. l 11

12 Soinnun tavoite 4. Syömishäiriöistä kärsivien nuorten perheille suunnatun tukiprojektin tavoitteena oli se, että perheiden tilanne helpottuisi ja voimavarat lisääntyisivät tiedon saamisen, vertaistuen ja erilaisten toiminnallisten ohjelmien keinoin. Perhetilanteen paranemisen myötä päämääränä oli myös tukea syömishäiriöisen nuoren tervehtymistä sairaudestaan. Perheiden voimavarojen kohentuessa perheenjäsenet jaksavat paremmin tukea toisiaan ja vuorovaikutus perheissä muuttuu myönteisemmäksi, mikä osaltaan tukee syömishäiriöisten nuorten kuntoutumista. Projektin välittömänä perheisiin kohdistuvana tavoitteena oli se, että osallistujat saavat tietoa syömishäiriöistä ja niiden hoidoista sekä saavat vertaistukea muilta samassa tilanteessa olevilta perheiltä. Perhedynamiikan kohentumisen lisäksi perheille tarjottiin mahdollisuuksia selviytyä sairauden tuomista ongelmista. Myös perheen virkistys ja elämänhallinnan parantaminen olivat hankkeen tavoitteena. Projektin tavoitteena oli lisäksi vertaistukiryhmien toiminnan jatkuminen omaehtoisesti projektin jälkeen. Projektialueella syntyy pysyvää syömishäiriöperheiden tukitoimintaa, joka voi niveltyä Syömishäiriöliiton toimintaan. l 12

13 Kohderyhmä 5. Soinnun kohderyhmänä olivat syömishäiriöistä kärsivien lasten ja nuorten perheet Keski-Suomessa, Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Savossa ja Päijät-Hämeessä. Kahtena ensimmäisenä vuotena ( ) mukana olivat ryhmät Pohjois-Karjalan ja Päijät-Hämeen alueilta. Pohjois-Karjalan ryhmään kuului 9 perhettä ja Päijät-Hämeen ryhmään 6 perhettä. Seuraavat osallistujaryhmät ( ) koottiin Keski-Suomen ja Pohjois-Savon alueilta. Keski-Suomen ryhmässä oli 5 perhettä ja Pohjois-Savon ryhmässä 6 perhettä. Perheenjäsenet kertoivat haastateltaessa, miten nuoren sairastuminen oli vaikuttanut perheen elämään. Sairaus aiheutti perheille pitkäaikaista stressiä: eräs äiti kuvaili perheensä tilannetta niin, että koko perhe oli anorektinen. Nuoren sairaus hallitsi ajatuksia joka hetki. Joissakin perheissä perheenjäsenten välit olivat sairauden johdosta tulehtuneet käsirysyn asteelle. Perheiden kontaktit ystäviin ja tuttaviin olivat vähentyneet ja joku puhuikin erakoitumisesta. Jatkuva varpaillaan olo verotti kaikkien perheenjäsenten voimia. Osalle perheenjäsenistä oli ilmaantunut ahdistuksen ja stressin lisäksi myös somaattisia oireita. Kysyttäessä perheiltä, miksi he lähtivät mukaan Sointuun, osa kertoi saaneensa tiedon projektista vertaisryhmässä, kun projektityöntekijä tuli kertomaan ohjelmasta. Osa sai tiedon netistä, sairastunutta hoitavasta sairaalasta, lehti-ilmoituksesta tai Syömishäiriöliitosta. l 13

14 Henkilöstö 6. Projektin puolipäiväisinä työntekijöinä olivat psykoterapeutti / perheterapeutti ja psykiatrinen sairaanhoitaja / terveydenhoitaja, jolla oli erityisopettajan opinnot loppuvaiheessa. He hoitivat osallistujien rekrytoinnin ja tapaamisviikonloppujen käytännön järjestelyt. He olivat myös perheiden yhdyshenkilöinä projektissa. Asiantuntijoina projektissa oli syömishäiriöiden hoitoon perehtyneitä henkilöitä viikonloppujen teeman mukaan. Mukana oli psykoterapeutteja, psykologeja, työnohjaajia, psykiatri, ravitsemusasiantuntija sekä ohjaajia erilaisilla liikunta- ja luontoretkillä, sairaanhoitaja, ensiapukurssin kouluttaja, parisuhdeasiantuntija sekä pienryhmäkeskustelujen ohjaajia, fysioterapeutti, värikonsultti sekä erilaisten hemmotteluhoitojen ammattilaisia. Lasten ohjaajana oli psykiatrinen sairaanhoitaja. Projektin ohjausryhmään kuuluivat toiminnanjohtaja Marja-Leena Laiho- Lehto Syömishäiriöliitto SYLIstä, psykologi Leena Sievänen-Pääkkönen Päijät-Hämeen keskussairaalan nuorisopsykiatrian poliklinikalta, psykologi Sanna Heikkinen Psykologian TietoTaito Oy:stä Joensuusta sekä toimitusjohtaja Marjatta Huuhtanen Huoltoliitto ry:stä. l 14

15 Toteutus 7. Osallistujien rekrytointi Projektityöntekijät alkoivat keväällä 2004 ottaa yhteyttä syömishäiriönuoria hoitaviin Päijät-Hämeen ja Pohjois-Karjalan seuduilla. Päijät-Hämeessä projektista tiedotettiin keskussairaalan nuorisopsykiatrian yksikköön ja projektityöntekijä kävi henkilökohtaisesti esittelemässä hanketta sen anorex-tiimille, johon kuului lääkäreitä, sairaanhoitajia, ravitsemusterapeutti ja toimintaterapeutti. Paikallisiin kouluterveydenhuoltoihin (Lahti, Padasjoki, Hartola, Hollola) oltiin yhteydessä. Projektityöntekijä kävi esittelemässä Sointu-ohjelmaa terveydenhoitajille näiden kokouksissa. Alueen liikunnanopettajiin otettiin yhteyttä ja sovittiin, että projektityöntekijä käy lukioikäisten terveystiedon tunnilla kertomassa Soinnusta. Pohjois-Karjalassa tiedotettiin samoin syömishäiriöisiä hoitaville: kouluterveydenhuollolle sekä Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiölle ja ammattikorkeakoulun / ammattikoulujen terveydenhuolloille. Julkinen sektori oli ymmärrettävästi äärimmäisen jäykkä ja tarkka siitä, millaisiin toimintoihin voivat asiakkaitaan ohjata. Siksi projektista oli tälle taholle annettava yksityiskohtainen selvitys, jonka perusteella tietoa alettiin jakaa asiakkaille. Molempien alueiden paikallislehdissä julkaistiin alkusyksystä ilmoitus Soinnusta, jotta perheet, jotka eivät sillä hetkellä olleet minkään hoidon piirissä, voivat saada tiedon meneillään olevasta hankkeesta. Lisäksi Syömishäiriöliitto SYLI ry ja sen paikallisyhdistykset julkaisivat jäsentiedotteissaan ilmoituksia Soinnun käynnistymisestä. Projektityöntekijät haastattelivat henkilökohtaisesti kaikki mukaan ilmoittautuneet perheet tutustuakseen heihin ja heidän tilanteeseensa. Samalla projektityöntekijät voivat informoida perheitä tarkemmin Soinnun tavoitteista ja kertoa tulevasta ohjelmarungosta. Projektissa oli järjestettävä mahdollisuus perheille tulla kokeeksi mukaan johonkin alkuvaiheen tapahtumaan ja antaa heidän päättää sen jälkeen, jat- 15

16 kavatko mukana. Ne, jotka tulivat mukaan alussa, jatkoivat projektissa huomattuaan, että he voivat todella hyötyä ohjelmasta. Yhteydenottoja tuli ilmoitusten jälkeen melko runsaasti. Soittajat olivat kiinnostuneita siitä, että heitä koskevaan ongelmaan oli kiinnitetty huomiota. Monet kuitenkin ilmoittivat olevansa avun tarpeessa, mutta eivät voi osallistua ryhmätoimintoihin aikataulujen tai sen takia, etteivät halua leimaantua syömishäiriöisen nuoren perheeksi ammattinsa tai perheen muun tilanteen vuoksi. Soinnussa oli vuonna 2004 mukana yhteensä 14 perhettä. Yksi perhe perui osallistumisensa. Osallistujaperheiden sairastuneet lapset olivat aloitettaessa iältään vuotiaita. Osa lapsista oli syksyllä 2004 sairaalahoidossa, osalla sairauden akuuttivaihe oli jo takanapäin. Muutamat olivat itsenäistymässä ja muuttamassa pois vanhempien luota. Useimmat vanhemmat olivat työelämässä, joukossa oli johtavassa asemassa olevia ja muutama kansainvälisessä toiminnassa työskentelevä. Monella oli korkea koulutustaso. Perheiden sairastuneet lapset olivat valtaosin perheen esikoislapsia. Perheiden sisäiset suhteet vaikuttivat eri perheissä hyvinkin erilaisilta. Osassa perheistä muiden perheenjäsenten suhdetta sairastuneeseen lapseen / nuoreen kuvailtiin läheiseksi, mutta ei kuitenkaan riippuvuussuhteeksi. Tilannetta pidettiin vakaana. Joissakin perheissä sisarusten välillä vallitsi viha-rakkaussuhde. Sairastuneesta oltiin huolissaan, samalla hän kuitenkin aiheutti läheisissä suurta ahdistusta. Jotkut sisarukset vetäytyivät sairastuneen läheisyydestä. Vanhemmat olivat luonnollisesti lapsen sairaudesta hyvin huolissaan ja osalla oli siitä syyllisyydentunteita. Monet kokivat tilanteen käsittelyn sairastuneen kanssa vaikeaksi, vaikka kuvailivat muuten suhdettaan lämpimäksi. Joillakin perheillä oli onnekseen ystäviä, jotka eivät hylänneet, vaikka omat voimavarat eivät riittäneet yhteydenpitoon ja tapaamiseen. Yhteistä projektiperheillä oli huoli lapsestaan, elämän pyöriminen syömishäiriön ympärillä ja monilla voimattomuus pitää yllä omia harrastuksiaan ja sosiaalisia kontaktejaan näiden ongelmien vuoksi. Viikonlopputapaamiset Soinnussa ei ollut tarkoitus järjestää perheille varsinaista perheterapiaa tai perheenjäsenille psykoterapiaa, vaan heidän tilanteensa helpottamiseen pyrittiin tiedon jakamisella, ryhmäkeskusteluilla, perheen yhteisellä tekemisellä ja vertaistuen välityksellä. Perheiden tapaamiset järjestettiin viikonloppuisin, ja tarkoituksena oli, että jokainen perhe pystyisi osallistumaan ainakin viiteen viikonlopputapaamiseen ohjelman aikana. Tapaamisia järjestettiin syksyllä 2004 Päijät-Hämeen ja Pohjois-Karjalan alueella seuraavasti: 16

17 Päijät-Hämeen ryhmän kokoontumiset alkoivat vanhempien viikonlopulla Siuntion kuntoutumiskeskuksessa, jossa tutustuttiin ryhmän muihin jäseniin, tehtiin luontoliikuntaretki keskuksen uudessa luontoliikuntapuistossa patikoiden ja pelattiin leikkimielistä frisbeegolfia. Lisäksi osallistujat saivat omatoimisesti käyttää kuntoutumiskeskuksen / kylpylän palveluita. Illalla käytiin tanssimassa ja seuraavana aamuna harjoiteltiin joogaa. Viikonlopun tavoitteena oli saada aikaa parisuhteen hoidolle ja voimavaroja virkistymisestä ja rentoutumisesta. Seuraava tapaaminen oli äitien viikonloppu, joka toteutettiin niin ikään Siuntion kuntoutumiskeskuksessa. Äidit harjoittelivat etelän rytmejä karibialaisten tanssien muodossa: salsaa, merenqueta ja sambaa. Ohjelmassa oli myös aquabiciä allasosastolla sekä jumppaa. Äidit saivat pään ja kasvojen hieronnan. Seuraavana aamuna harjoiteltiin taijia ja joogaa. Muut kuntoutumiskeskuksen palvelut, kuten saunat ja altaat, olivat omatoimisesti käytettävissä. Marraskuussa Päijät-Hämeen isillä ja lapsilla / nuorilla oli yhteinen viikonloppu Siuntiossa. Työnohjaaja Timo Tikka puhui toiminnallisen ohjelman ohessa vanhemmille aiheesta mies / isyys. Isät saivat ulkoilun, kuntoilun ja kylpyläpalvelujen lisäksi mahdollisuuden puolihierontaan. Lapsille ja nuorille järjestettiin samalla toiminnallista ohjelmaa kuten pelejä ja kädentaitojen harjoittamista ohjaaja Anne Hämäläisen johdolla. Sointu-projektin ensimmäinen Pohjois-Karjalan ryhmän kokoontuminen toteutettiin Joensuun Kuntohovissa teemoilla Perheen voimavarat ja Perheen arki ja jaksaminen. Asiantuntijaohjaajana oli psykoterapeutti Leena Hiltunen. Ohjelmassa oli lisäksi ohjattua sauvakävelyä ja mahdollisuus vesijuoksun opetteluun. Iltaohjelmana käytiin teatterissa katsomassa Niskavuoren Heta. Seuraavana päivänä järjestettiin aamupalan jälkeen mahdollisuus itsenäisesti kokeilla vesijuoksuvöitä Kuntohovin kylpylässä. Sen jälkeen psykoterapeutti alusti vanhemmille aihetta Perheen arki ja jaksaminen. Naisten viikonloppu äideille pidettiin Kunnonpaikassa, teemana Naiseus, jumalattaret naisessa. Tässäkin viikonlopussa asiantuntijaosuudet hoiti Leena Hiltunen. Ohjelma sisälsi lisäksi värianalyysiä alan ammattilaisen opastuksella, vesikylpyjä sekä fysioterapeutin neuvoja itsensä hoitamisessa ja fyysisen kunnon kohentamisessa. Koska viikonlopputapaamiset eivät aina sopineet kaikille perheille, järjestettiin kolmas viikonloppu samalla teemalla kuin ensimmäinen, jotta siitä pois jääneet perheet pääsivät osallisiksi käsiteltyihin aiheisiin. Iltaohjelmana oli Joensuun kaupunginteatterin Rakas lurjus. Neljäs viikonloppu oli suunnattu perheiden isille teemalla Isän rooli perheessä. Asiantuntijana oli hahmoterapeutti Risto Tarkiainen. Alun rekrytointiongelmista huolimatta mukaan lähteneet perheet pysyivät hyvin ohjelmassa. Viikonloppuja järjestettiin vuonna 2005 Pohjois-Karjalan perheille yhteensä 6 ja Päijät-Hämeen perheille 3. Lisäksi toteutettiin kaksi yhteistä viikonloppua molempien alueiden osallistujille. 17

18 Pohjois-Karjalan ryhmän vanhempien viikonloppu järjestettiin Joensuun Kuntohovissa tammikuussa Viikonlopun asiateemana olivat perheen voimavarat ja jaksaminen. Tavoitteena oli perheen voimavarojen ja jaksamisen lisääntyminen sekä vuorovaikutuksen paraneminen. Viikonlopun asiantuntijana oli Leena Hiltunen. Helmikuussa toteutui miesten viikonloppu Kuopion Rauhanlahdessa teemalla Elämän voima isän rooli perheessä. Asiantuntijaosuudesta huolehti Risto Tarkiainen. Viikonlopun tarkoituksena oli vertaistuen ja -voiman mahdollisuuksien valottaminen osallistujille. Maaliskuun vanhempien viikonlopussa Syömishäiriö ja sen maailma tavoitteena oli tiedon lisääminen syömishäiriöistä. Ulkopuolisena asiantuntijana oli Pia Charpentier Syömishäiriökeskuksesta. Isien ja äitien yhteinen viikonloppu järjestettiin Kuopiossa lokakuussa. Kouluttajina toimivat psykoterapeutti, perheterapeutti Leena Hiltunen ja hahmoterapeutti Risto Tarkiainen. Perheiden yhteinen viikonloppu Mikkelin Anttolanhovissa toteutui marraskuussa ja Soinnun lopetus joulukuussa Katinkullassa. Asiantuntijoina olivat psykiatri Siru Kinnunen ja seksuaaliterapeutti Leena Huttunen. Päijät-Hämeen ryhmä ehti kokoontua vuoden 2004 aikana useammin kuin Pohjois-Karjalan ryhmä, joten Päijät-Hämeen ryhmälle jäi vuodelle 2005 vähemmän viikonloppuja kuin pohjoiskarjalalaisille. Helmikuussa toteutui äitien hemmottelu / virkistysviikonloppu Siuntion kuntoutumiskeskuksessa. Viikonlopun sisältönä olivat käsienhoito, ehostus ja pukeutuminen. Teemojen alustajana toimi Liisa Järvinen Lahdesta. Tavoitteena oli löytää hyviä ja mukavia asioita omasta itsestä, oppia hemmotteluhoito, jota voi tehdä kotona itselle tai toiselle, sekä lisätä voimavaroja arkeen. Vanhempien viikonloppu Anttolanhovissa Saimaan rannalla järjestyi huhtikuussa. Teemana olivat Vanhemmuusko huviretki ja Voimavaroja vanhemmuuteen. Teemojen alustajina toimivat psykoterapeutit Erja Vanhala ja Taimi Niskasaari. Tavoitteena oli tarjota osallistujille uusia näkökulmia vanhemmuuteen ja lisätä voimavaroja syömishäiriöisen vanhempana olemiseen. Kesäkuun tapaaminen oli koko perheen viikonloppu Korpilammella. Tavoitteena oli vertaistuen saaminen ja mahdollisuus keskusteluun nuoren syömishäiriöstä. Uudet ryhmät koottiin Keski-Suomen ja Pohjois-Savon alueilta. Soinnun toiminnassa oli vuonna 2006 yhteensä 10 perhettä Keski-Suomen ja Pohjois-Savon alueilta. Valtaosa perheistä oli sellaisia, joissa oli molemmat vanhemmat ja sairastuneen lisäksi myös muita lapsia. Molemmat vanhemmat olivat joko työelämässä tai opiskelivat. Syömishäiriöisellä nuorella oli yksi tai 18

19 useampia sairaalahoitojaksoja takanaan. Sairaus akutisoitui joillakin nuorilla myös Soinnun kestäessä. Vuoden alussa projektityöntekijä teki vierailukäynnin Jyväskylään Syömishäiriöliiton vanhempien tukiryhmään. Helmikuun puolivälissä haastateltiin neljää perhettä. Maaliskuussa järjestettiin Keski-Suomen perheille ensimmäinen Sointuviikonloppu Peurungassa. Siellä myös haastateltiin ryhmän viidettä perhettä. Asiantuntijana viikonlopussa oli yksilöpsykoterapeutti Marja-Leena Laaksonen, joka työskentelee syömishäiriöisten nuorten parissa. Hän valaisi perheille omaa työtään ja mm. psykodynaamista terapiaa. Lahden ammattikorkeakoulun sairaanhoitajaopiskelijat esittelivät lopputyönsä syömishäiriöisten nuorten kokemuksista osastohoidossa. Lapsille järjestettiin viikonloppuna omaa toimintaa, jota ohjasi sairaanhoitaja Marjo Koskinen. Toukokuussa oli ryhmän toinen viikonloppu, joka niin ikään toteutui Peurungassa. Kaikki viisi perhettä olivat mukana. Asiantuntijana tässä viikonlopussa oli psykologi / kognitiivinen psykoterapeutti Pauliina Juntunen Syömishäiriökeskuksesta. Hän kertoi ryhmälle syömishäiriöiden synnystä ja sairastamisesta. Lapsia ohjasi perheiden toivomuksesta sama sairaanhoitaja kuin edellisellä kerralla, sillä perheet toivoivat lasten ohjelmaan jatkuvuutta. Syyskuun Sointu-viikonloppu järjestettiin Taulun Kartanossa. Tällä kertaa asiantuntijana oli ravitsemustieteilijä Patrik Borg UKK-instituutista. Hän suunnittelee ravitsemusta syömishäiriöisille nuorille myös Syömishäiriökeskuksessa. Patrik Borg kertoi syömishäiriöistä ravitsemustieteen näkökulmasta ja antoi perheille konkreettisia neuvoja siitä, kuinka syömisen määrää voi anoreksiassa lisätä ja bulimiassa vähentää. Esitys perustui syömiskäyttäytymisen hallintaan. Lasten ohjaajana oli Marjo Koskinen. Lokakuussa Sointu-ryhmä oli jälleen Peurungassa. Perheet toivoivat asiantuntijaksi uudelleen Marja-Leena Laaksosta. Tilaisuudessa vanhemmilla oli mahdollisuus työstää omaa jaksamistaan ammattilaisen avulla. Läpikäytiin myös mm. yhteiskunnan tukimuotoja vanhempien voinnin parantamiseksi. Kaikki viisi perhettä olivat mukana, yksi äideistä tosin vain osan aikaa: lapsen tilanne oli akutisoitunut ja hän oli joutunut sairaalahoitoon. Lapsista huolehti Marjo Koskinen. Marraskuun viikonlopulle perheet kokoontuivat Peurunkaan teemalla Yhdessä oleminen. Perheet viettivät yhdessä pikkujoulua. Ohjelmassa oli lasten valmistamia esityksiä ja laulua erään muusikkoäidin säestyksellä. Äiti esitti myös omia laulujaan itse ja lastensa kanssa. Lisäksi oli seuraleikkejä, ruokailu ja joulupukin vierailu. Pohjois-Savon ryhmän useat tapaamiset järjestettiin Kunnonpaikassa Vuorelassa, joka sijaitsi osallistujien kannalta hyvän välimatkan päässä kotoa. Huhtikuun tapaaminen oli molempien vanhempien yhteinen. Teemana 19

20 oli Perheen voimavarat ja jaksaminen. Asiantuntijana viikonlopussa oli psykoterapeutti Leena Hiltunen. Myös toukokuussa asiantuntijana oli Leena Hiltunen. Ohjelmana olivat Kohtaaminen Soinnussa sekä Elämän voimavarat. Illalla perheet kävivät katsomassa Kultaiset hupsut Kuopion kaupunginteatterissa. Myös heinäkuun viikonloppu toteutettiin Kunnonpaikassa. Asiantuntijana oli Leena Hiltunen. Teemana oli Elämän isot valinnat kuinka uusi suunta löytyy. Elämän valtapeli. Lisäksi oli ulkoilua ja uintia sekä mahdollisuus osallistua Kallavesi-risteilylle. Syyskuun tapaamisessa asiantuntijoina olivat Leena Hiltunen ja Pia Charpentier Syömishäiriökeskuksesta. Aiheina olivat Kohtaaminen ja arjen kokemuksia, Naisen ja miehen maailma parisuhteen luominen sekä Syömishäiriö. Lisäksi ohjelmassa oli liikuntaa ja ulkoilua. Halutessaan perheet saivat käydä katsomassa Jari Sillanpään show n Rauhalahdessa. Lokakuussa järjestettiin Joensuussa hotelli Kimmelissä Viikonloppu naisille. Asiantuntijoina olivat Leena Hiltunen ja terveystieteiden maisteri Lea Salin. Teemoina olivat Jumalatar naisessa sekä Hätäensiapu. Osallistujat kävivät viikonlopun aikana myös seuraamassa kilpatanssin aluemestaruuskisoja Joensuun urheilutalolla. Vuoden 2007 puolella järjestettiin Sointu-perheiden viimeiset tapaamiset. Keski-Suomen ryhmä kokoontui tammikuussa Vierumäen urheiluopistolla. Tapaamisen tavoitteena oli rentoutuminen hyvien palvelujen ääressä, joita tarjosivat alueen luonto, erilaiset liikunta-aktiviteetit ja muut opiston tarjoamat hyvinvointipalvelut. Ryhmä kävi läpi projektin päättymistä ja sitä, miten perheet voivat lisätä jaksamistaan jatkossa. Perheet täyttivät myös asiakaskyselylomakkeen. Maaliskuussa osa Keski-Suomen perheistä osallistui vielä islanninhevosvaellukselle Niemenpellon tallilla Mikkelin lähellä. Lokakuussa 2007 Sointu-perheille järjestettiin seurantaviikonloppu Peurungan kylpylähotellissa Laukaalla. Tapahtumaan osallistui 13 perhettä. Osallistujia oli sekä Päijät-Hämeen ja Keski-Suomen että Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon ryhmistä. Asiantuntijaosuuksia ei tällä jaksolla enää järjestetty, vaan tarkoituksena oli antaa perheille mahdollisuus vielä tavata toisiaan ja vaihtaa kuulumisia sekä saada vertaistukea tutuilta projektiperheiltä. Viikonlopun ohjaajana oli Päijät-Hämeen ja Keski-Suomen ryhmien projektityöntekijä Jutta Leinonen. Lauantaipäivänä kokoonnuttiin Peurungan Pölkin talossa aloituskahvien merkeissä. Lapsille / nuorille järjestettiin sen jälkeen laserammuntaa projektin lastenohjaajan Marjo Koskisen ja Peurungan työntekijän ohjauksessa. Perheiden vanhemmat siirtyivät aloituskahvien jälkeen rantasaunan kokoustilaan keskustelemaan. 20

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21.

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21. Aineistot en omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. n omaisneuvonta, n=21. Yhteensä 312 omaisen vastaukset Yleistä vastaajista Keski-ikä 52-57 vuotta, Sopimusvuoren aineisto

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

PERHEPOHJAINEN HOITOMALLI FBT (FAMILY- BASED TREATMENT) PERHETERAPEUTTI, VESA-MATTI PEKKOLA, 14.3.2016

PERHEPOHJAINEN HOITOMALLI FBT (FAMILY- BASED TREATMENT) PERHETERAPEUTTI, VESA-MATTI PEKKOLA, 14.3.2016 PERHEPOHJAINEN HOITOMALLI FBT (FAMILY- BASED TREATMENT) PERHETERAPEUTTI, VESA-MATTI PEKKOLA, 14.3.2016 Maudsley Hospital 1980-luvulla, Lontoo Laillistetut perheterapeutit Näyttöön perustuva alle 18-vuotiaille,

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

Sairaanhoitajat Sirpa Romo & Kaire Partti. Nuorisopsykiatrian poliklinikka

Sairaanhoitajat Sirpa Romo & Kaire Partti. Nuorisopsykiatrian poliklinikka Sairaanhoitajat Sirpa Romo & Kaire Partti Nuorisopsykiatrian poliklinikka ESSHP:n alle 18-vuotiaan syömishäiriöpotilaan hoitopolku http://www.esshp.fi/syomishairiolap setjanuoret A. Laihuushäiriö: nuori

Lisätiedot

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Esityksen keskiössä Voivat olla vakavia sairauksia. Kuolema, kehityksen pysähdys ja perheen ongelmat.

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi

Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi Ammattisi Avoimet vastaukset: muu, mikä? - avohoidon johtaja Työalueesi Avoimet vastaukset: muu, mikä? - kehitysvammahuolto - kotihoito

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Mitä pinnan. alla? Tunnista läheisesi syömishäiriö. Tiia-Maria Hahtola. Mitä on. Häiriintynyt. syöminen?

Mitä pinnan. alla? Tunnista läheisesi syömishäiriö. Tiia-Maria Hahtola. Mitä on. Häiriintynyt. syöminen? Mitä pinnan alla? Tunnista läheisesi syömishäiriö Tiia-Maria Hahtola Mitä on Häiriintynyt syöminen? 1 Häiriintynyt syöminen Oireesta muodostuu häiriö, kun se alkaa joko omissa tai lähiympäristön silmissä

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi 1.4.2016 ja vanhempien tuen tarpeen arviointi Hyvä asiakas! Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa on käytössä yhdenmukainen arviointimalli, jonka avulla arvioidaan yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. Liite 13 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. VLY2 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on toinen osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista,

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin

Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin Neuvokas perhe -ideologia Neuvokas perhe haluaa tukea perheiden hyvinvointia korostamalla myönteistä ilmapiiriä ja yhdessä toimimista Neuvokas

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

OSASTON HOITOMUODOT 14.3.2016 KOKOVUOROKAUSIOSASTO S1, HYKS SYÖMISHÄIRIÖYKSIKKÖ SH ULLA-KAISA.KETTUNEN@HUS.FI

OSASTON HOITOMUODOT 14.3.2016 KOKOVUOROKAUSIOSASTO S1, HYKS SYÖMISHÄIRIÖYKSIKKÖ SH ULLA-KAISA.KETTUNEN@HUS.FI OSASTON HOITOMUODOT 14.3.2016 KOKOVUOROKAUSIOSASTO S1, HYKS SYÖMISHÄIRIÖYKSIKKÖ SH ULLA-KAISA.KETTUNEN@HUS.FI OSASTO S1 12 + 2 potilaspaikkainen avo-osasto syömishäiriöyksikkö on yli 13-vuotiaiden nuorten

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin EUFAMI (European Federation of Family Associations of People w ith Mental Illness) 2014 Tutkimukseen osallistui 1111 omaista ympäri Eurooppaa, joista 48

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Juha Luomala, Verson johtaja Risto Raivio, Päijät-Hämeen perusterveydenhuollon yksikön johtaja Työpajan tavoite,

Lisätiedot

Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry

Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry ry Maakunnallinen kansanterveysjärjestö Perustettu vuonna 1956 Toiminta-alueena Keski-Suomen maakunta Jäseniä n. 6000 Paikallisosastoja maakunnissa Immu Isosaari 1 Henkilökunta

Lisätiedot

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy Kuoleman lähellä 3.4. Kotka sh Minna Tani KymSy Hyvästi jää, on vaikeaa Nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa Kun kevät saapuu nauraen Kukka kaunis jokainen, mä luonas oon kun näet sen Sairastumisen merkityksestä

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI Tavoitteet Julkaista keskeisistä tuloksista muutamia artikkeleita kotimaisissa (ja ulkomaisissa) sarjoissa v. 2014-2015 Otos sukupuolittain ja ikäryhmittäin Miehet

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

Syömishäiriötä sairastavan hoitotyö E L I S A P A R T A N E N O P I N N Ä Y T E T Y Ö M A A L I S K U U 2 0 1 4

Syömishäiriötä sairastavan hoitotyö E L I S A P A R T A N E N O P I N N Ä Y T E T Y Ö M A A L I S K U U 2 0 1 4 Syömishäiriötä sairastavan hoitotyö E L I S A P A R T A N E N O P I N N Ä Y T E T Y Ö M A A L I S K U U 2 0 1 4 Syömishäiriöt Psykosomaattisia sairauksia; lähtöisin psyyken häiriintymisestä, aiheuttavat

Lisätiedot

Stressi ja mielenterveys

Stressi ja mielenterveys Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,

Lisätiedot

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä.

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä. Sakke aloittaa peruskoulun, Eetu ja Karim menee yhdeksännelle luokalle ja Julija, Emma ja Jenna aloittavat kahdeksannen luokan ja ovat siitä innoissaan. Emma ja Julija ovat ottaneet Jennan mukaan ja Jennakin

Lisätiedot

SYÖMISONGELMIEN HOITO URHEILIJOILLA

SYÖMISONGELMIEN HOITO URHEILIJOILLA SYÖMISONGELMIEN HOITO URHEILIJOILLA Urheilijalle enemmän terveitä harjoituspäiviä www.terveurheilija.fi HOITO Erityisen tärkeää on varhainen puuttuminen ja aktiivisen hoito-otteen luominen MITÄ TEHDÄÄN

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

Tiivistelmä opiskelijapalautteista (n=51)

Tiivistelmä opiskelijapalautteista (n=51) Tiivistelmä opiskelijapalautteista (n=51) 1. Minkä vuoksi hakeuduit keskustelemaan Hyviksen kanssa? Opiskeluun liittyvät asiat (esim. ajanhallinta, opiskelutaidot, oppimisvaikeudet) 25 % Elämäntavat (esim.

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

Osallistavan sosiaaliturvanpilotointi. Varkaudessa KIRSI RYYNÄNEN-MARKKANEN JOENSUU

Osallistavan sosiaaliturvanpilotointi. Varkaudessa KIRSI RYYNÄNEN-MARKKANEN JOENSUU Osallistavan sosiaaliturvanpilotointi Varkaudessa KIRSI RYYNÄNEN-MARKKANEN JOENSUU 15.4.2015 Toteutettiin kuntalähtöisenä toimintana yhdessä eri verkostotoimijoiden kanssa - ViaDia Pohjois-Savo Ry (mukana

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia Sydänliitto Terhi Koivumäki 2015 1 Mistä perheen ääni - Reijo Laatikainen. 2013. Lasten ylipaino. Laadullinen tutkimus. - Ryhmissä saadut palautteet eri puolilta

Lisätiedot

Hoidonohjausta verkossa kokemuksia tyypin 2 diabeetikoiden verkkokursseista

Hoidonohjausta verkossa kokemuksia tyypin 2 diabeetikoiden verkkokursseista Hoidonohjausta verkossa kokemuksia tyypin 2 diabeetikoiden verkkokursseista DESG -seminaari 18.3.2016 Kati Hannukainen diabeteshoitaja/projektisuunnittelija Diabetesliitto/ Yksi elämä -terveystalkoot Esityksen

Lisätiedot

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä Sopeutumisprosessin vaiheet ovat Sokkivaihe Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

HIV-potilaan hoitotyö K-SKS

HIV-potilaan hoitotyö K-SKS HIV-potilaan hoitotyö K-SKS Valtakunnallinen HIVkoulutuspäivä 13.2.13 sh Ulla-Maarit Tiainen MITÄ KESKI-SUOMEN HIV -HOITOTYÖHÖN KUULUU TÄNÄÄN, n HIV-potilaita on hoidettu sisätautien pkl:lla 90-luvun alusta

Lisätiedot

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä?

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? ABC-OPAS OMAISELLE Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? Mielenterveysomaiset Pirkanmaa FinFami ry 2016 Hyvä lukija! Onko läheiselläsi mielenterveys-

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

Puhutaanko alkoholin käytöstäsi?

Puhutaanko alkoholin käytöstäsi? Puhutaanko alkoholin käytöstäsi? E.H. Opas alkoholin riskikäytön tunnistamiseen ja vähentämiseen. Sait täyttämästäsi AUDIT-C -testistä yhteensä pistettä. o Mies saitko 6 pistettä tai enemmän? Tutustu tähän

Lisätiedot

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan?

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? Erilaisia maahanmuuttajia Työperäinen maahanmuutto sekundäärimaahanmuuttajat Pakolaiset Turvapaikanhakijat

Lisätiedot

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta MOSAIIKKI RY MAMU-MEDIA PALAUTEANALYYSI v. 2015 toiminnasta Palautetta Mosaiikki Ry:n ja MaMu-Median hankkeen tiedotus- ja neuvontatoiminnasta on kerätty yhteistyökumppaneilta, hankkeen asiakkailta ja

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE VANHEMMILLE. Lapsen nimi ja henkilötunnus. Lähiosoite. Vanhempien nimet, ammatit ja puhelinnumero, josta tavoittaa päivisin

KYSELYLOMAKE VANHEMMILLE. Lapsen nimi ja henkilötunnus. Lähiosoite. Vanhempien nimet, ammatit ja puhelinnumero, josta tavoittaa päivisin KYSELYLOMAKE VANHEMMILLE Lasten kuntoutuspalvelut Kyselylomakkeen tarkoituksena on saada tietoa lapsen kehityshistoriasta ja arjen sujumisesta. Vanhempien näkemys lapsestaan ja hänen toiminnastaan on tärkeä

Lisätiedot

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen.

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen. TerveysInfo Arjen aapinen Julkaisu muistuttaa yksinkertaisista keinoista, joilla jokainen voi huolehtia mielensä hyvinvoinnista ja jaksamisestaan. 2005 maksuton, 17,6 x 17,6 cm : 24 s. :piirr. : 2 vär.

Lisätiedot

Loimaan. Perhepalvelut

Loimaan. Perhepalvelut Loimaan Perhepalvelut PERHEPALVELUT Loimaan perhepalvelujen työmuotoja ovat palvelutarpeen arviointi, lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö ja sosiaa- liohjaus. Perhepalveluihin kuuluvat myös tukihenkilö-

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S. 100-108 (Mitä mielenterveys on?) Mieti parisi kanssa, miten määrittelisit mielenterveyden. Mielenterveys Raja mielen terveyden ja sairauden välillä on liukuva, sopimusvarainen

Lisätiedot

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste 26.1.2011 Suomussalmi Ämmänsaaren seurakuntatalo Illan ohjelma Ilmoittautumiset ja iltakahvit Illan teemojen ja keskustelumenetelmän esittely

Lisätiedot

Adhd:n värittämä perhe-elämä

Adhd:n värittämä perhe-elämä Adhd:n värittämä perhe-elämä Vapaaehtoistoiminnan suunnittelija, pari- ja perheterapeutti Kaisa Humaljoki 10.10.2016 ADHD-liitto ry 1 Mikä on adhd? Adhd on neuropsykiatrinen häiriö Sen ydinoireet ovat

Lisätiedot

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610.

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610. YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö ALAIKÄISYKSIKÖIDEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin

Lisätiedot

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa?

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa? Psykiatrinen hoitotahto 30.8.2016 Saatteeksi Psykiatrinen hoitotahto on kehitetty vahvistamaan henkilön itsemääräämisoikeutta tilanteissa, joissa hän ei itse kykene osallistumaan hoitoaan koskevaan päätöksentekoon.

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

Sukupuolijakauma. Työllisyys KOULUTUSPALAUTTEET. Sukupuoli. Työllisyys

Sukupuolijakauma. Työllisyys KOULUTUSPALAUTTEET. Sukupuoli. Työllisyys KOULUTUSPALAUTTEET Koulutus Osallistujia Palautteita Elintapamuutokseen sitoutuminen 2.8.215 48 25 Miestyön abc 1.9.215 62 4 Syömishäiriöt 19.11.215 94 49 Poikatyö 14.1.216 5 9 Ikääntyneen ravitsemushoito

Lisätiedot

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA Nuoren itsetuhoisuusomaisen kokemuksia Pirkko Haikola Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Kokemusasiantuntijuus Omaisena vuodesta 1998. Kaksi lasta sairastunut psyykkisesti

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke Jussi Ranta Projektityöntekijä Markku Santavuori Vertaisneuvoja Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke 12.11.2015 Varsinais-Suomen Mielenterveysomaiset

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen.

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen. TerveysInfo Arjen aapinen Julkaisu muistuttaa yksinkertaisista keinoista, joilla jokainen voi huolehtia mielensä hyvinvoinnista ja jaksamisestaan. 2005 maksuton, 17,6 x 17,6 cm : 24 s. :piirr. : 2 vär.

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä

1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä Opiskeluterveydenhuolto TERVEYSKYSELY Opiskelijalle Oppilaitos Opintolinja A YHTEYSTIEDOT 1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä 2. Osoite 3. Kotikunta 4. Puhelin 5. Lähin omainen Puh päivisin: B. TERVEYDENTILA

Lisätiedot

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1. Yleistä 2014 on Petra-taloyhtiötoiminnassa starttitoiminnan ja osallistavan kehittämisen vuosi. Projektin toimintaa jatketaan kaikissa Petra taloissa. Lisäksi

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Nuoruus. - haittaks se? Nuorten foorumi Tampere Pesäpuu ry:n Selviytyjät-tiimi

Nuoruus. - haittaks se? Nuorten foorumi Tampere Pesäpuu ry:n Selviytyjät-tiimi Nuoruus - haittaks se? Nuorten foorumi Tampere 17.3.2012 Pesäpuu ry:n Selviytyjät-tiimi Millainen nuori olen? Pienryhmäkeskustelujen yhteenveto Mitä itsestäni ajattelen? Ahdistusta ja kamppailua itsensä

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö

Lisätiedot

Kasteessa. lastensuojelussa ja kiintymyssuhteiden. Pekka Ojaniemi Pekka Ojaniemi

Kasteessa. lastensuojelussa ja kiintymyssuhteiden. Pekka Ojaniemi Pekka Ojaniemi Nuorten osallisuus Lasten Kasteessa Lasten ja nuorten osallisuus lastensuojelussa ja kiintymyssuhteiden merkitys 2422015 24.2.2015, Rovaniemi Pekka Ojaniemi 1 Historiaa Rovaseudun lastensuojelun kehittämiskeskus

Lisätiedot

TEEMASEMINAARI 6 LIIKKEEN MIELEKKYYTTÄ JA MIELEN LIIKETTÄ

TEEMASEMINAARI 6 LIIKKEEN MIELEKKYYTTÄ JA MIELEN LIIKETTÄ TEEMASEMINAARI 6 LIIKKEEN MIELEKKYYTTÄ JA MIELEN LIIKETTÄ Teemaseminaarin ohjelma 10.15 Kuka olen, mistä tulen, miksi olen täällä? Näkymiä ja unelmia, Esa Nordling (THL) ja Satu Turhala(SMS) 10.45 Puhe,

Lisätiedot

URHEILIJOIDEN SYÖMISONGELMAT

URHEILIJOIDEN SYÖMISONGELMAT URHEILIJOIDEN SYÖMISONGELMAT Urheilijalle enemmän terveitä harjoituspäiviä www.terveurheilija.fi VARHAINEN TUNNISTAMINEN Osattava epäillä, koska harvoin kertovat itse! MILLOIN PITÄISI SEULOA Terveystarkastukset

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009 ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta on tarkoitettu kaikille alle kouluikäisten lasten isien ja lasten yhteiseksi kohtaamispaikaksi. Tapaamiset antavat mahdollisuuden tutustua muihin

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot