Idäntalouksien katsauksia Review of Economies in Transition

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Idäntalouksien katsauksia Review of Economies in Transition"

Transkriptio

1 Idäntalouksien katsauksia Review of Economies in Transition 1992 No Julkaistu uudelleen 2002 Petri Matikainen Suuri pamaus - Puolan talousuudistus 1990 Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos, BOFIT

2 ISSN Uudelleenjulkaistu pdf-muodossa 2002 Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) PL Helsinki Puh: (09) Faksi: (09) Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa.

3 Petri Matikainen "Suuri pamaus" - Puolan talousuudistus Aluksi Tama artikkeli perustuu Helsingin yliopiston Valtiotieteellisessii tiedekunnassa toukokuussa 1992 hyvaksyttyyn pro gradu-tutkielmaan. Puolan talouden uudistamisohjelma liittyy laajemmin koko itaisessa Euroopassa 1980-luvun lopulla tapahtuneeseen poliittis-taloudelliseen mullistukseen, joka alkor Neuvostoliiton johdon vaihduttua Puolan vuoden 1990 talousuudistus liittyy valittomiisti maassa tapahtuneeseen poliittiseen muutokseen. Maa sai uuden hallituksen, jonka ensisijainen tehtava oli ohjata maa uuteen poliittiseen ja taloudelliseen jarjestelmaan. Tutkielman tavoitteena on selvitiaa syita Puolan talousohjelman syntyyn sekii toteuttamiseen. Aluksi kaydaan lapi toimivan talousohjelman edellytyksia. Puolan ohjelmalla oli kaksi tavoitetta, vakauttaminen ja sihtyminen markkinatalouteen. Valitun ohjelman esittiimisen jalkeen tarkastellaan asetettujen tavoitteiden toteutumista ensimmaisen vuoden kuluttua. Talousjarjestelman muuttaminen ei kuitenkaan toteudu nopeasti. Muutos voi kestaa useita vuosia. Vasta taman jiiikeen voi tehda todellisia arvioita ohjelman pitkan tahtaimen tavoitteiden tayttymisesta. Puolan ohjelmaa voi pitaa erittain merkityksellisena, koska se ontoiminut esimerkkina mm. Tsekkoslovakiassa ja nykyisella Venajiilla aloitetuille talouden uudistamisohjelmille. Vaikka Puolan ohjelma on alunperin "kansallinen" ohjelma, niin Iiihes kaikki sen paaarkkitehdit ovat saaneet taloudellisen koulutuksensa lannessa. Puolan ohjelmaa voi osittain taman vuoksi pitaa myos sellaisena, etta se pyrkii muuttamaan sosialistisen talouden markkinataloudeksi lantisia tukijoita (esim. IMP ja Maailmanpankki) tyydyttavasti. 33

4 2 Hallituksen vaihdos ja "suuri pamaus" Syyskuun 12. paivana 1989 Puolaan valittiin uusi kokoomushallitus. Tama oli ensimmainen ei-kommunistinen hallitus Puolassa yli 40 vuoteen. Hallitus muodostettiin Solidaarisuus-ammattiyhdistysliikkeen johdolla. Sen muodostamisen aikana Puolan taloudellinen tilanne oli heikko: valtio karsi budjetin alijaamasta, korkeasta inflaatiosta ja valtavasta ulkomaanvelasta. Uuden hallituksen ensimmaisena tehtavana oli loytaa syyt ongelmiin ja ennen kaikkea pyrkia poistamaan ne. Valittomasti sen jalkeen, kun hallitus oli perustettu ryhdyttiin tutkimaan mahdollisuuksia vakauttaa huonossa tilassa olevaa taloutta. Hallituksen lopullisesti hyvaksymaa talouden vakautusohjelmaa kutsutaan Balcerowiczin talousohjelmaksi valtiovarainministeri Leszek Balcerowiczin mukaan. Ohjelma heratti aikanaan varsin laajaa kansainvalista huomiota,.koska se sisalsi vakauttamisen lis aks i myos Puolan talouden rakenteen muuttamisen sosialistisesta taloudesta markkinataloudeksi. Siina hylattiin uvulla aloitettu talouspoliittinen linja, jonka pyrkimyksena oli saattaa maa markkinasosialismiin. Tosin saattaa o11a mahdollista, etta ilman 1980-luvun uudistusyrityksia julkistetun ohjelman sisalto olisi ollut toisenlainen. Talousohjelma pyrki korjaamaan "mahdollisimman paljon, mahdollisimman nopeasti", ja se saikin lempinimekseen "the big bang" - suuri pamaus. Vaikka ohjelma sisalsi pyrkimyksen itse talousjarjestelman muuttamiseksi olisen sekvensoinnissa nimenomaan vakauttamista pidetty ensisijaisena. 34

5 3 Miten siirtya sosialistisesta taloudesta markkinatalouteen? 3.1 Asteittain siirtyminen Asteittainen siirtyminen markkinatalouteen oli Puolassa aloitettu jo 1980-luvun lopussa, kun "puolalaista sosialismia" pyrittiin kehiwimiuin. Naiden talouden uudistamispyrkimysten viimeisena vaiheena kaynnistettiin tammikuussa 1989 Puolassa ohjelma, joka osoitti jo selvasti pyrkimyksen markkinatalouteen. (Kolodko 1989, ) Vuoden 1989 alusta alkaen puhuttiin sosialistisessapuolassa sellaisista kasitteista kuin talouden tasapainon saavuttamisesta (vakauttamisesta), jotta voitaisiin helposti sen jalkeen luoda toimivat matkkiriat. Eiko mma juuri ole pyrkimysta markkinatalouteen? Perinteisessa talousteoriassa ei ole suoraan sanottu, ewi markkinatalous ja yksityinen omistus sinallaan kuuluisivat yhteen. Yleisesti oikeastaan vain pidetaan tyypillisena piirteena markkinataloudelle sita, etta tuotannontekijoiden omistuspohja on yksityinen. Sosialistisissa maissa oltiin jo vuoden 1989 alussa realisteja ja varsin avoimesti myonnettiin, etta suunnitelmatalouden suurimpia ongelmia olivat paitsi kyvyttomyys jarkevasti simuloida markkinahintoja niin myos valtionyritysten kyvyttomyys luoda insentiiveja tehokkaalle toiminnalle. On paradoksaalista, etta jo von Mises ja Hayek uvulla arvostelivat sosialistista taloutta naista samoista asioista. Tuossa kirjallisessa vaittelyssa uvulla yksi perusargumentti Hayekin ja von Misesin vaitteita vastaan oli Oskar Langen arvelu siita, etta ei omistamisen tarvitse toimia insentiivina yrityksen tuottamiselle. Riittaa se, etta yrityksien johdossa on tarpeeksi kyvykkaita henkiloita, jotka osaavat maaritella tasapainohinnat ja tata kautta tekevat yritykset aina mahdollisimman tehokkaiksi. (Vaughn 1980, ) Puolaankin oli jo luotu jarjestelma, missa suunnitteluelimet, toimialojen johtajat ja yritysten johtajat (nama oletetut kyvykkaat henkilot) keskenaan suunnittelivat optimaalisen tuotannon koon. Suunnitellusta tuotannon koosta riippuen voitiin suunnitella myos esimerkiksi palkkojen suuruus, hyodykkeiden hinnat ja resurssien allokaatio koko taloudessa. Koska kuitenkin suunnitelmataloudessa tasapainohinnat arvioidaan, on niilla taipumus vaaristya. Virheellisten hintojen vuoksi syntyy liikatarjontaa ja varsinkin liikakysyntaa. Tama tunnetaan padottuna inflaationa. Liikakysynnasta on seurauksena se, etta ihmisilla on liikaa ostovoimaa (monetary overhang) verrattuna hyodykemarkkinoidentarjontaan. Tuotantolaitosten on puolestaan hyvin vaikea sopeutua kysynnan muutoksiin, koska suunnitelmatalouksissa tuotannon maarat suunnitellaan vuosiksi eteenpain ja esimerkiksi tuotannon kohottamiseksi tarvitaan myos valituotteita, joiden tuotantosuunnitelmia tulisi puolestaan muuttaa jne. Mikali kansalaisilla on liikaa ostovoimaa ja kaikki hinnat vapautettaisiin samanaikaisesti on tau a valiton inflaatiovaikutus hintoihin (ja palkkoihin). Asteittaista siirtymista on usein juuri perusteltu silla, etta esimerkiksi hinnat voitaisiin vapauttaa asteittain (samalla tuotannossa paatoksentekoa itsenaistettaisiin markkinoiden ehdoilla toimivaksi), jotta valtyttaisiin loputtomalta hintapalkkainflaatiokierteelta. 35

6 Myos tehtyjen piuitosten polkuriippuvuus (tehdyt piuitokset johtavat aina uusiin toimenpiteisiin ja sulkevat pois mahdolliset vaihtoehtoiset toimenpiteet) on voimakkaampi shokkihoidossa, koska toimenpiteet tehdiuin lyhyessa ajassa. Nain mahdolliset virhepaatokset ovat ehtineet jojohtaa toimenpiteisiin joita ei ehaa voi helposti purkaa. Tata polkuriippuvuutta voidaan pitaa myos yhtena argumenttina shokkihoitoa vastaan. Suunnitelmajarjestelman mutkallisuus ja monitahoisuus voi myos antaa perustelun shokkihoitoa vastaan. Sen nopeaa purkarnista pidetaan ongelmallisena ja sen seuraukset voivat yksinkertaisesti olla liian raskaita kansalaisille. Mikali sosialistinen talous puretaan tulee tama purkaminen tapahtua asteittain, jotta voitaisiin valttaa mahdollisimman paljon hyvinvointitappioita. Kun Puolan talousohjelma vuodelle 1990 oli jo julkistettu, niin eniten arvostelua tuli juuri shokkihoidon sopivuudesta Puolan talouden uudistamiseksi. Esimerkiksi ekonomisti Gregorz Kolodko arvioi, etta Balcerowiczin talousohjelma saattaa aiheuttaa Puolaan pitkan taloudellisen taantuman ja entista korkeamman pysyvan inflaation. (Kolodko -Sachs 1989 (keskustelu), 7.) (Liite1.) 3.2 Shokkihoito Miksi Puola lopulta valitsi shokkihoidon on kysymys, johon ei yksiselitteisesti voi antaa vastausta. Kuitenkin valittu talousohjelma lllokitellaan shokkihoidoksi erityisesti vakauttamisaikataulunsa ja osin talouden rakenteiden muuttamisen puolesta. Seuraavassa esitetaan joitakin perusteluja valinnalle. Shokkihoidon kannattajat puoltavat kantaansa usein silla, etta shokkihoito antaa markkinatalouden mukanaan tuoman hyvinvoinnin mahdollisimman nopeasti. He eivat kiella sita, etteiko shokkihoito olisi "kova kuuri", mutta heperustelevatkin sen tehokkuutta juuri shokkihoidon finaalisuudella. Vaikka shokkihoito onkin - aluksi - nimensa mukainen, niin se. ainakin sulkee nopeasti. mahdollisuuden "palata vanhaan" ja markkinatalous saa shokkihoidon jalkeen kasvaa tukevalla perustalla, koska valtion maaraysvalta talouteen on lopetettu. Lisaksi shokkihoitoa on perusteltu silla, etta hintojen asteittainen vapauttaminen saattaa sisaitaa hyvan mahdollisuuden arbitraasiin. Onhan ilmeista, etta (jos on ilmoitettu hintojen asteittaisesta vapauttamisesta) ennen tietyn tuotteen hintojen vapauttamista spekulantit saattavat kerata "varastoon" kyseista tuotetta. Valtion tuki saattaa valua epatoivottujen yrittajien "kukkaroon". Mikali talousohjelmalle halutaan ulkoista tukea, niin useimmiten taman tuen edellytyksena on juuri muuttaa maan markkinarakenteita pysyvasti, eli ulkoinen tuki edellyttaa implisiittisesti juuri shokkihoitoa myos rakenteille. (Thumm 1991, 50.) Puolan talousohjelman yhtena perussuunnittelijana tunnetun Jeffrey Sachsin mukaan shokkihoito Puolassa on perusteltua, jajulkistettu talousohjeima ohjelma on suunniteltu hyvin korjaamaanvallitsevia olosuhteita. Vakautusohjelma tulisi hanen mukaansa hyvin nopeasti pysayttamaan inflaation ja vakauttamaan talouden, mikali siina vain kirjaimellisesti pysyttaisiin. Myos pyrkimys markkinatalouteen tulisi toteutumaan nopeasti ja se pitaisi ylla vakauttamisessa saavutettuja tuloksia. (Kolodko - Sachs 1989 (Keskustelu), 7.) (Liite 1.) 36

7 4 Toimivan vakautusohjelman edellytykshi 4.1 Poliittinen piiatoksenteko Toimivan vakautusohjelman edellytyksena ei ole yksinomaan vakautusohjelman sisalto. Vaikka ohjelma olisi suunniteltu kuinka hyvin tahansa niin sen toimivuuden maaraa viime kadessa maan poliittisen jarjestelman toimivuus. Toimivan vakautusohjelman tulee saada riittavan laaja hyvaksynta maassa vaikuttavilta poliittisilta paatoksentekijoilta. Pelkka paatoksenteko ei riita. Poliittiset paatokset tulee saattaa myos toimeen ja niiden tulee vastata ohjelmanedellyttamia paatokshi. (Guitian 1991, 10.) Poliittinen paatoksenteko vaikuttaa vakautusohjelmiin monilla eri tavoilla. On ilmeisili, etta vakautusohjelman sisa110lla ei ole merkitysta ellei tarvittavaa lainsaadantoa tai instituutioita vakautusohjelmalle kyeta luomaan. Lisaksi vakautusohjelmasta valtilimatta seuraavien sosiaalisten ja taloudellisten vaikutusten laajuus saattaa riippua poliittisesta paatoksenteosta. (Domberg 1990, 116.) Jotta poliittisilla paatoksilla olisi merkitysta ne tulee myos toteuttaa. Poliittinen paatoksenteko on aina joss akin maarin sopimusasia. Hallituksessa istuvat puolueet sopivat keskenaan paatosten sisallosili. Paatoksen lopullinen toteutettava sisalto tulee vastata mahdollisimman paljon vakautusohjelman sisaltoa. Nimenomaan poliittisen paatoksenteon tulokset ovat aina vaikeasti ennakoitavissa. (Tanzi 1991, 226.) Kuten edella kuvailin, Puolassa oli vakautusohjelman alussa hallitus, jolla oli selkeasti yksimielinen pyrkimys yhteiseen paamaaraan. Talla hallituksella oli syntyhetkellaan myos laaja yhteiskunnallinen tuki(hallituksen vaihtoehto olisi ollut kommunistinen hallitus). Kuitenkaan tama ei yksin riita vaan hallituksen (tulevienkin hallituksien) tulee myos vastata annettuun haasteeseen ja toimia odotetulla tavalla, jotta suunniteltu vakautusohjelma saataisiinpaatokseen; 4.2 Hinnat ja liikakysynta Jo edella kuvatut suunnitelmataloudelle tyypilliset ilmiot, kuten krooninen liikakysynta kulutushyodykkeille ja hintojen vaaristymat ovat ongelmia, jotka ovat riippuvaisia toisistaan. Vaikka liikakysyntaa voitaisiinkin vahentaa hetposti vain nostamalla hintoja tarpeeksi korkealle, niin politiikka ei saa oha nain lyhytnakoistao Keinotekoisesti korotettu hinta on todennakoisesti edeheen vaaristynyt ja pidemmalla aikavalilla se johtaa jalleen kysynnan ongelmiin. Suhteellisten hintavaaristymien korjaaminen saa aikaan tehokkaamman resurssien ahokaation ja helpottaa liikakysyntaa. (Calvo 1991, 199.). Jotta vakautusohjelmalla voitaisiin saavuttaa haluttu tiukka raha;. ja finanssipolitiikka tulee korjata taloudessa vallitsevat varanto- ja virtaepatasapainot. (Hansson 1991, 1; Guitian 1991, 11.) Puolassa oli vuonna 1989 huomattavasti liiallista ostovoimaa (monetary overhang) hyodykemarkkinoiden tarjontaan verrattuna. Tama talouden epatasapainotila on tyypillinen varantoepatasapaino. Koska kotimaan valuutalla zlotyllaei ollut kaytannossa vaihdettavuutta hyodykemarkkinoilla, sita pyrittiin korvaamaan muilla valuutoilla, jotka olivat helpommin 37

8 vaihdettavissa hyodykkeisiin (mustilla markkinoilla). Vuosien 1980 ja 1989 valilui valuuttatalletusten osuus kaikista talletuksista kasvoi Puolassa 20 prosentista perati 69 prosenttiin. Vallitsevaa tilannetta voisi osittain korjata muuttamalla hyodykkeiden hintoja, mutta kotimaan rahan arvon palauttaminen saattaa vaatia tuekseen myos rahauudistuksen. (Coricelli - Rocha 1991, 105.) Pankkien kayttopihiomat ovat aivan Hian pienia, Jotta pankit voisivat riittavassa maarin rahoittaa yritystoimintaa. Jotta pankit saataisiin jalleen kayttoon tehokkaan finanssipolitiikan valikappaleiksi, tulisi pankit uudelleenkapitalisoida omavaraisuusasteen nostamiseksi. Pankkitoiminnanherattaminen uudelleenkapitalisoinnin kautta lisaksi helpottaa pankkien tulevaa yksityistamista esimerkiksi myymisen kautta. (Guitian 1991, 12.) Virtaepatasapainot johtuvat paikallisesta Hikakysynnasta. Kun hyodykkeiden hintoja on aikaisemmin tuettu voimakkaasti niin niille on vallinnut liikakysyntaa. Kun hintoja vapautetaan niin markkinoiden kysyntatilanne saattaa parantua. Liiallinen ostovoima voi purkautua hyodykemarkkinoille niinnopeasti, etta se ruokkii hintojen nousua ja hinnat nousevat korkeammalle kuin tasapainotasolleen. Virtaepatasapainoilla on nimenomaan taipumus ruokkia aiheuttamiaan ilmioitii kuten inflaatiota. Esimerkiksi hintapalkka-inflaatiokierre ontyypillinen virtaepatasapaino. (Calvo 1991, 202.) Myos virtaepatasapainojen poistamiseksi vaaditaan raha- ja finanssipoliittisia toimia. Rahapolitiikassa tulisi olla keskeista, etta pyrittaisiin pitamaan rahan tarjonta tasapainossa rahan kysynnan kanssa. Talla tarkoitetaan sita, ettakotimaan valuutan arvo pitaisi vakiinnuttaa ja saadauskottavaksi.mahdollisia keinoja saavuttaa rahan taijonnan ja kysynnan tasapaino ovat esimerkiksi kultakanta tai currency board - jaijestelma, missa keskuspankilla on aina vastaava maaraulkomaanvaluuttaa kuin kierrossa on kotimaan valuuttaa. (Guitian 1991, ) Finanssipoliittisesti on keskeista, etta pyritaan tasapainottamaan valtion budjetti ja yllapitamaan tata saavutettua tasapainoa. Valtion budjetti tulee pitaa tasapainossa, jotta pankkien uudelleenkapitalisointi voitaisiin suorittaa. (Calvo 1991, ; Guitian 1991, ) 4.3 Politiikka.. ankkurit Politiikka-ankkureilla tarkoitetaan poliittisia toimia, jotka on "valettu hetoniin". Naita toimenpiteita pidetaan tarpeellisina, jotta talousohjelma saavuttaisiriittavasti uskottavuutta toimiakseen odotetulla tavalla. Tyypillinen politiikka-ankkuri on maaritella maan valuutalle kiintea nimelliskurssi. Kiintealla valuutan nimelliskurssilla on siirtymavaiheen talouksille. paljon etuja. Kiintean nimelliskurssin kautta voidaan esimerkiksi suoraan verrata maailmanmarkkinahintoj a kotimaan hintoihin. Nimelliskurssin pitamista ankkurina puoltaa myos se, etta hintavaaristymat eivat paase voimistumaan esimerkiksi jatkuvasti heikkenevan valuutan vuoksi. (Lipton - Sachs 1990a, ) Jotta vakautusohjelmille tyypillinen hintojen vapauttaminen voisi onnistua tyydyttavasti tulee palkat Sitoa jotenkin hintatasoon.samoin loputtoman palkkojen ja hintojen nousukierteen valttamiseksi on parasta varmistaa, ettapalkkojen nousu pysyy hitaampana kuin hintojen nousu (Optimaalisinta olisi jaadyttaa palkat). (Guitian 1991, 14.) 38

9 5 Vaihtoehtoiset vakautusohje1mat Kuten jo alussa mainittiin, Puolassakin oli ensisijaisesti kysymys talouden vakauttamisesta ja vasta taman jalkeen talousjarjestelman muuttamisesta. Tassa luvussa esitetaan nelja vaihtoehtoista ohjelmaa, joilla kullak:in on tavoitteena Puolan talouden vakauttaminen. Ensimmainen vakautusohjelma on Gregorz Kolodkon laatima. Sita hallitus ei edes harkinnut vaihtoehtoiseksi ohjelmaksi, koska Kolodkon vakautusohjelma pyrkii vakauttamaan sosialistisen talouden (vrt. "markkinasosialismin viimeinen vaihe"). Ohjelma onesitetty jo tammikuussa 1989, mutta sita olisi voinut aivan hyvin soveltaa vallitsevaan tilanteeseen Kolme muuta vakautusohjelmaa ovat Sorosin ohjelma, Sachs in ohjelma ja Balcerowiczin ohjelma. 5.1 Kolodkon vakautusohjelma Kolodkon ohjelma on enemmankin ohjelmaluonnos siita, mita tulisi tehda. Kolodko itse sanae ohjelmaluonnosta keskitien ohjelmaksi (aaripaiksi han mainitsee paluun vanhaan suunnitelmatalouteen tai radikaalin siirtyroisen markkinatalouteen). Mielenkiintoinen on myos Kolodkon perusteluomalle ohjelmaluonnokselleen: "Keskitie on poliittisesti mahdollinen". (Kolodko 1989, ) Kolodkon vakautusohjelma pyrkii vakauttamaan nimenomaan sosialistista taloutta ja poikkeaa siina suhteessa muista esitetyista ohjelmista. (Kolodko 1989, ) VaItion budjetin tasapainottamiseksi Kolodko suosittelee kannattaroattomalle tuotannolle kohdennettujen tulonsiirtojen ja tukiaisten leikkaamista. Tama tapahtuisi sulkemalla kannattamattomia yrityksia ja muuttamalla hinnoittelua kustannuspohjaiseksi. Taten budjetin menot pienentyisivat ja tulot kasvaisivat. Lisaksi verotusta tulisi lisata Iahinna luomalla uusia veroja kuten tulovero ja arvonlisavero (aikaisemmasta liikevaihtoverosta luovuttaisiin). Nailla toimenpiteilla Kolodkon mukaan pystyttaisiin tasapainottamaan valtion budjettia. (Kolodko 1989, ) Kulutushyodykkeiden markkinoita Kolodko tasapainottaisi tukemalla pienimuotoista yksityista yrittamista. Lisaksi investointien kohdentamisen pitaisi tapahtua markkinoiden ehdoilla. Thlisi tukea tuotantoa, jolla olisi kysyntaa eli voitaisiin heikentaa "niukkuusinflaatioita". Hyodykkeiden liikakysyntaa voisi vahentaa myos epasuoralla verotuksella ja hintojen nostamisella seka asettamalla rajoituksia yksityisten ihmisten nimellistulojen kasvdle (palkkaindeksit). Saastamisalttiutta tulisi kasvattaa luomalla toimivat paaoma- ja osakemarkkinat seka talletusten positiivisella reaalikorolla. Kaikkien naiden tekijoidenyhteisvaikutuksella saavutettaisiin realistiset hinnat ja parantunut kilpailukyky, jqka suosisi tehokkuutta. Samanaikaisesti heikennettaisiin "mustien markkinoiden" toimintaymparistoa. (Kolodko 1989, ) Vaihtotaseen ja maksutaseen tasapainottamiseksi Kolodko suosittelee ensisijaisesti valuutan vaihtokurssin muuttamista realistiseksi (ts. devalvoimista). Lisaksi rahoitusmarkkinoiden tulisi suosia vientiyrityksia ja ulkomaisilla yrityksilla tulisi olla lahes vapaa mahdollisuus perustaa yhteisyrityksia puolalaisten yritysten kanssa. Ulkomaanvelan suuri osuus kansantuotteesta tulisi poistaa esitnerkiksi taka amalia ulkomailta saatua dollarilainaa vastaavan suuruisella zlotylainalla 39

10 velkojalle tietyn kiintean kurssin mukaan (swap.. sopimus). Nailla.toimenpiteilla saavutettaisiin nopeammin kasvavat vientitulot, positiivinenvaihtotase seka ulkomaanvelan asteittainen pieneneminen. Ulkomaista tukea Kolodko pitaa merkityksettomana ellei maan sisaista taloutta ensinpystyta kunnostamaan. (Kolodko 1989, ) 5.2 Sorosin, Sachsin ja Balcerowiczin vakautusohjelmat Naita ohjelmia voi pitaa perustana vakautusohjelmalle, joka lopulta valittiin toteutettavaksi vuoden pussa. Naista ohjelmista on Sachsinja Balcerowiczin ohjelmat tehty varsin lyhyessa ajassa ja ne ovat sisallollisesti varsinsamankaltaisia. Sorosin ohjelrp.a on esitetty jo ennen hallituksen vaihtumista. Ensimmaisena naista "vakavista" vaihtoehdoista Puolan talouden vakauttamiseksi esitettiin julkisuudessa nk. Sorosin ohjelma jo kesakuussa 1989 (ohjelma on saanut nimensa rahoittajansa George Sorosin mukaan). Sorosin ohjelma on ensimmainen ohjelma, joka sisalilia "shokkihoidon" talouden vakauttamiseksi. Se sisalsi valittoman ja samanaikaisen hintojen liberalisoinnin, vaihtokurssin vapauttamisen, valtion yritysten muuttamisen yhteisyrityksiksi seka niiden yksityistamisen myymalla osakkeitaperustettavan porssin kautta. Ulkomaan velkaa helpotettaisiin mm. swap-sopimuksilla, osittaisella velkojen anteeksiannolla seka muilla mahdollisilla avustuskeinoilla. (Nuti 1990, ) Sachsin alkuperainen ohjelma poikkeaa Sorosin ohjelmasta eniten aikataulultaan: Sachs in ohjelma on suunniteltu kestamaan kolme vuotta, ja uudistukset tapahtuisivat asteittain. Siina painotetaan finanssi- ja rahapoliittista kuria,seka hintojen vapauttamista. Valttamattomyyshyodykkeiden hintoja ei vapautettaisi heti vaan asteittain. Palkat tulisi indeksoida hintoihin siten, etta ne nousisivat hitaammin kuin hinnat. Sachs kannattaa myos yksityistamista aloittaen asunnoista (asunnot olivat jo de facto yksityisten omistuksessa, koska sosialistisissa maissa niille asetettu vuokra oli hyvin halpa jaasumisoikeus kaytannossa rajoittamaton (Sutela 1991, 454». Yritysten yksityistiimisessa Sachs oil taipuvainen kannattamaan mieluummin asteittaista kuin valitonta yksityistamista ("Puolassa tulee yksityistaa, mutta yksityistaminen ei saa hairita vakautusohjelmaa"). Ulkomaanve Ian helpottamiseksi Sachs suosittelee swap-sopimuksia sen huomattavaa lansimaista tukea, jotta valuutan vaihtokurssi voitaisiin muuttaa todellisemmaksi. (Nuti 1990, ) Kolmas ohjelma eli Balcerowiczin ohjelma perustuu todennakoisesti osin Sachsin esittamaan ohjelmaan ja muistuttaakin sita paljon.suurin ero on siina, etta kaikki toimenpiteet on tarkasti sekvensoitu eli vaiheitettu. Balcerowiczin ohjelma vaatii myos nopeampaa ja viihemman asteittaista vaition maksamien tukien ja tulonsiirtojen leikkaamista. Vaatimukset palkan indeksoinnista hintatasoon sisaltyivat myos ohjelmaan. Ulkomaanvelan keventamiseksi ohjelma ei sisalla ehdotuksia swap-sopimuksista ja ulkomaisen tuen merkityksen korostuskin on vahaisempi kuin Sachsin ohjelmassa. (Nuti 1990, ) 40

11 6 Puolan vakautusohjelma Ioulukuun lopussa 1989 Puolan hallitus valitsi vakautusohjelman~ joka kaynnistettaisiin Ohjelman kestoksi maarattiin yksi vuosi, ja sen sisalto tarkastettaisiin viiden kuukauden kuluttua aloittamisesta. Koko vakautusohjelma pyrittaisiin saattamaan voimaan valittomasti. (Nuti 1990, 180.) Varsinainen vakautusohjelma koostui budjetin alijaamanrajusta pienentamisesta (paatavoitteena saavuttaa vuoden 1990 loppuun mennessa budjetin alijaamaksi 1 %) lahinna leikkaamalla tukiaisia ja tulonsiirtoja seka muuttamalla verotusta. Rahapolitiikkaa kiristettiin pyrkimalla positiiviseen reaalikorkoon ja rajoittamalla valtion tukemien lainojen myontamista. Reaalista rahan tarjontaa tuli supistaa huomattavasti, mutta varsinaista prosenttilukua ei silti maaritelty. Kaytettavissa olevia tuloja supistettiin verottamalla ja" sitomalla palkat hintoihin siten, etta hintojen nousua ei kompensoitaisi palkkoihin taydellisesti. Maan valuutasta zlotysta tehtiin vapaasti vaihdettava devalvoimalla zlotyn kurssia" huomattavasti lyhyessa ajassa (zlotyn kurssi syyskuussa 1989 oli 1800 zl/lusd ja Zlotyn kurssi oli 9500 zl/l USD). Zlotyn uusi nimelliskurssi maariteltiin kiinteaksi eli sita kaytettiin valuuttakurssiankkurina. (Nuti 1990, ; Polfacts1990, 3-5.) Hintojen vapauttamisesta liikakysynnan vallitessa seka"zlotynulkoisen arvon heikentamisesta (devalvoinnista) seuraa entista korkeampi inflaatio. Tata hintainflaatiota Lipton ja Sachs kutsuvat korjaavaksi infiaatioksi, koska se nostaa hinnat oikealle - oletetulle tasapaino - tasolleen. Tata korjaavaa inflaatiota hillittiin ohjelmassa tiukalla raha- ja finanssipolitiikallaseka edellamainitulla palkkaanklrurilla. (Lipton - Sachs 1990, ) Itse talouden rakennetta pyrittiin muuttamaan systemaattisesti mm. sallimalla palveluiden myynti, jopa valuutanvaihto (valuutan vaihtaminen olilaillistettu jo maalis-kuussa 1989). Hintojen vapautus toteutettiin siten, ettatuotteiden joiden hintoja oli kontrolloitu, maiira laski n. 50 %:sta 10 %:iin kaikista hyodykkeista (valtion hintakontrolli sailyi mm. energiassa, lannoitteissa ja Iaakkeissa).Pankkijarjestelmaa uusittiin poistamalla mm. korottomat (nimelliskorko = 0 %) lainat, joilla aikaisemmin oli paikattu alijaamia (vrt. aiemmin nk. "pehmeabudjettirajoite" ja jatkossa pyrkimys positiiviseen reaalikorkoon). Ulkom:aankauppa vapautettiin molempiin suuntiin eli seka vienti etta tuonti vapautettiin. (Nuti 1990, ) Paikallisten monopolien valtaa pyrittiin vahentamaan valmistelemalla rahoitussektorin taydellista uusimista seka luomalla pohjaa tulevalle nopealle yksityistamiselle. (Osiatynski 1991, 11-12; Nuti 1990, 180.) Puolan ulkomaanvelka koettiin ohjelmassa niin suureksi ongelmaksi, etta sille ei katsottu voitavan tehda nopeasti mitaan muuta kuin neuvotella sen uudelleenjarjestelyista velkojien kanssa. 41

12 7 Shokkihoitoa Puolan taloudelle Talousuudistuksen perustana on edelhimainittu Balcerowiczin talousohjelma. Tassa luvussa pyritihin selvittamaan esitetynohjelman sisalto ja seuraavassa luvussa silla saavutetut tulokset. Tuloksien tarkastelu on keskitetty vuonna 1990 saavutettuihin tuloksiin, koska ohjelmassa edellytetty vakauttaminen tuli toteuttaa yhdessa vuodessa. Koska ohjelma ei pyrkinyt yksinomaan vakauttamaan, vaan se sisalsi myos tavoitteen muuttaa talouden rakennetta, joudun sivuamaan myos hieman rakenneseikkoja tulosten tarkastelussa. Paapaino on jatkossa vakauttamisohjelman tuloksissa. 1. Balcerowiczin talousohjelma pyrki ratkaisemaan.nelja perusongelmaa: Vuoden 1989 lopussa seka hinta- etta palkkainflaatio olivat olleet huomattavan korkeita. Korkea inflaatio johtui kahdesta toimenpiteesta, jotka toteutettiin vuoden 1989 loppupuolella. Puolassa vapautettiin elokuussa 1989 lahes kaikki elintarvikkeiden hinnat ja nk. Pyorean poydan neuvotteluissa hallitus joutui myontymaan Solidaarisuus-ammattiyhdistysliikkeen vaatimuksiin ja palkat sidottiin hintaindeksiin liihes tiiysin kompensoivasti. Ulkomaanvelka oli kasvanut Puolalle kohtuuttoman suureksi Valtion budjetti oli voimakkaasti alijiiamainen. 4. Maasta puuttui toimiva markkinamekanismi. (Beksiak 1990, 1-5.) Balcerowiczin talousohjelman ensisijaisena tavoitteena oli pysiiyttaii inflaatio ja tasapainottaa Puolan talous. Ohjelmassakirjattiin seuraavat keinot vakauttamisen saavuttamiseksi: 1. Hinnat vapautettaisiin koko kansantaloudessa ainoastaan joitakin ~ valiaikaisia ~ poikkeuksia lukuunottamatta. Tamii hintojen vapauttaminen toteutettaisiin valittomiisti. 2. Valtion budjetti tulisi tasapainottaa vuoden loppuun mennessa keinoilla, jotka kuvailen myohemmin. 3. Kansantalouteen tulisi saada positiivinen reaalikorko. Lisaksi rahamarkkinat tulisi saattaa toimiviksi lahinna muuttamalla luotto- ja pankkijarjestelmaa vuoden aikana. 4. Puolan valuutta tulisi saada kokonaisuudessaan vaihtokelpoiseksi ulkomaanvaluuttaa vastaan mahdollisimman nopeasti. 5. Neuvottelut ulkomaanvelan pienentamiseksi tulisi viilittomastialoittaa. 6. Palkat tulisi sitoa hintoihin siten, etta palkat nousisivat hitaammin kuin hinnat. Lisiiksi ylimiiiiriiisille palkankorotuksille miiiiriittiin erillinen "rangaistusvero" (ns. popiwek). Vakautusohjelma maarattiin alkavaksi , sen pituudeksi maiiriteltiin yksi vuosi ja sen sisaltoii tarkistettaisiin viiden kuukauden jalkeen aloitushetkesta. (Beksiak 1990, 1-5.) Ohjelma sisalsi vakauttamisen lisiiksi tavoitteen Puolan siirtiimiseksi markkinatalouteen. Tiita siirtymistii varten ohjelmassa ali tavoitteena luoda talouteen toimivat markkinat talouden liberalisoinnin kautta. Paikallisten monopolien valtaa tuti pystyii viihentiimiiiin. Tulevalle yksityistamiselle tuli luoda pohjaa saatamiilla mahdollisimman nopeasti yksityistiimislaki. Puuttuvat markkinarakenteet pyrittiin luomaan nopeasti, esim~rkiksi vapaa yrittaminen sallittiin valittomasti. (Beksiak 1990, 1-5.) 42

13 Ohjelma oli alunperin laadittu siten, etta se edellytti ulkoisen tuen saamista. Taman ulkoisen tuen saamiseksi ohjelman tuli tyydyttaamm. IMF:n ja Maailmanpankin edellytykset toimivalle vakautusohjelmalle. Eraita minimivaatimuksia tallaiselle ohjelmalle ovat: 1. Ohjelman tulee luoda vakaa makrotaloudellinen ymparisto ja markkinavetoiset insentiivit. 2. Markkinat tulee hajauttaa ja niille tulee luoda kilpailua. 3. Yrityksille tulee luoda yksityinenomistuspohja. Pelkastaan nama vaatimukset edellyttavat myos talousjarjestelman muuttamista. (Thumm 1991, 50.) Puola sai vakautusohjelmalleen myos ulkoista tukea. Uinnesta rahoitettiin vakauttamisrahasto, joka oli yhden miljardin USD:in suuruinen. IMF myonsi Puolalle lainan vakauttamistarkoituksiin ja Pariisin klubin velkojamaat lykkasivat lainojen takaisinmaksua maaliskuulle (Asselain 1991, 231.) 43

14 8 Vakauttaminen 8.1 Hintojen vapautus ja inflaatio EdelHi todettiin, ewi taloudessa vallitseva liikakysynta (vrt. padottu inflaatio) ja siita johtuva kansalaisten liiallinen ostovoima verrattuna hyodykemarkkinoiden tarjontaan johtaa hintojen vapauttamisen yhteydessa valthimatta korkeaan inflaatioon, koska hinnat hakeutuvat todelliselle tasapainotasolleen. Nain kavi myos Puolassa vuonna 1989, kun no,in puolet kaikista hinnoista vapautettiin elokuussa ja palkat sidottiin hintoihin siten, etta palkat pyrittiin nostamaall Uiysin hintojen nousua vastaavasti. Joulukuussa 1989 hinnat olivat 7,4 kertaa korkeammat kuin saman vuoden tammikuussa. Tilanne vuonna oli kuitenkin huolestuttava siina mielessa, etta palkkojen nousu seurasi taysimaaraisesti hintojen nousua ja oletetun tasapainotason loytaminen vaikutti mahdottomalta.(osiatynski, 1991, 11; Kolodko 1991, 7.) Puolassa vapautettiin tahes kaikki hinnat. Ainoastaan n; 10 % hyodykkeista sai enaa valtion hintatukea valiaikaisesti (hintakontrolli jatettiin joillekin laakkeille ja lannoitteille seka energialle. (Osiatynski 1991, '12.) Hintojen vapauttamisen valit6nta inflaatiovaikutusta hillittiin sitomalla palkat hintoihin siten, etta hinnannousuista ei maksettu taytta kompensaatiota palkansaajille. Lisaksi ylimaaraisia palkankorotuksia verotettiin voimakkaasti ja maassa ryhdyttiin noudattamaan tiukkaa rahapolitiikkaa. (Lipton - Sachs 1990a, 115; Coricelli -- Rocha 1991, 106 ja Beksiak 1990, 1-5.) Ohjelmassa oletettiin, etta siina vaiheessa kun hinnat hakeutuvat tasapainotasolleen tulee inflaatio entiseshian kiihtymaan. Kuitenkin, mikali edellamainittuja toimenpiteita kayttaen katkaistaan mahdollisuudet inflaatiokierteelle, inflaatio talttuu nopeasti ja tulisi jaamaan noin yhden prosentin kuukausitasolle. Tata hakeutumisvaihetta kutsuttiin "korjaavaksi inflaatioksi". (Osiatynski 1991; Lipton - Sachs 1990a, 119 ja Dhanji 1991, '324.) Hintojen vapauttamisen 'seurauksena inflaatio lahtikiri nopeaan nousuun vuoden 1990 alussa. Tammikuussa hinnat nousivat 79,6 % ja helmikuussa vastaavasti 23,8 %. Maaliskuussa inflaatio oli 4,3 %, jonka jalkeen inflaatio jai n. 5 %:n kuukausitasolle. (Osiatynski 1991, 12.) 8.2 Zlotyn devalvointi Samanaikaisesti kun hinnat vapautettiin, Puolan valuutta zloty devalvoitiin. Devalvaatiolla pyrittiin saattamaan Puolan valuutta vaihtokelpoiseksi ulkoinaan valuuttoihin. Lisaksi devalvaatio tuki vientia ja sitakautta maksutasetta. Puolan zlotyn valuuttakurssia muutettiin asteittain vuoden 1989 lopusta vuoteen 1990 alkuun mennessa siten, etta sen uusi kurssi (9500 ZV1USD) oli hyvin Uihella sen hetken mustan porssin zlotyn kurssia ( zl/ 1USD). Tama zlotyn uusi nimelliskurssi sidottiin kiinteaksj dollarin arvoon nahden, joten siita tehtiin politiikka-ankkuri. (Lipton - Sachs 1990a, 113; Osiatynski 1991, 13.) Suoritettu devalvaatio oli hyvin raju. Zlotyn arvoheikkeni ulkomaanvaluuttoihin nahden noin seitsemankei1aisesti. Devalvointi nosti tuontihintoja ja ne 44

15 puolestaan heijastuivat markkinoilla kohonneena hintatasona. Valuutan myyminen sallittiin muillekin kuin valtionpankille ja Puolan valtionpankki ilmoitti valuutanvaihtajille (kantor-yrithijille) olevansa valmis ostamaan katukaupassa kedityt rahat aina paivan valuuttakurssin mukaisesti. (Lipton - Sachs 1990, ) 8.3 Ulkomaankaupan vapauttaminen Samanaikaisesti kun zloty devalvoitiin sallittiin Puolassa vapaa tuonti ja vienti tahes kaikille hyodykkeille. Tuonnin vapauttamisen perustavoitteina oli vahentaa liikakysyntaa ja saada aikaan kilpailua markkinoilla. (Osiatynski 1991, 12.) Puolan ulkomaankauppa kehittyi positiivisesti suoritetun devalvaation jalkeen. Kevaalla 1990 paattyi viisivuotiskausi SEV -alueella. Samanaikaisesti ilmeni, etta tulevaisuudessa kauppa SEV -maiden kesken tulisi vaikeutumaan. (Neuvostoliiton talousongelmat olivat jo nakyvissa. Suuri osa SEV -maiden viennista oli suuntautunut Neuvostoliittoon.) Vallitsevassa tilanteessa Puolan tuli kyeta muuttamaan ulkomaankaupan rakennettaan (Puolan viennista oli noin 45 % suuntautunut SEV-alueelle). (Jorgensen et a1.1991, 157.) Pienentynyt ulkomaankauppa SEV -maiden kanssa kuitenkin osittain korvautui parantuneella lansiviennilla vuonna Kun ulkomaankauppa oli lansimaihin vuonna 19898,5 mrd. USD, niin oli se vastaavasti vuonna ,4 mrd USD. Samanaikaisesti viennin kasvaessa, tuonti vaheni ja vaihtotase parani. (Sachs 1991a, 75.) 8.4 Budj ettivaj e j a pyrkimys positiiviseen reaalikorkoon Talousohjelma tavoitteena oli pienentaa budjettivajetta siten, etta vuoden 1990 lopussa vajeen suuruus olisi n. 1 % BKT:sta (vuoden pussabudjettivaje oli 8,1 % BKT:sta). (Gomulka 1990, ) Budjettivajeen pienentamiseksi leikattiin valtion myontamia tukiaisia ja vahennettiin hankintoja, myos verotusta muutettiin. Vuoden 1989 budjetista noin kolmannes oli kaytetty erilaisiin tukiaisiin. Myos finanssipolitiikkaa kiristettiin vuodelle 1990 ja mahdolliset valiaikaiset alijaamat paatettiin rahoittaa kaupallisilta pankeilta saatavilla luotoilla. (Kolodko 1991, 8-9.) Ohjelmassa palkat sidottiin hintoihin siten, etta mahdollisia hinnannousuja ei taysin kompensoitaisi palkoissa. Tata kautta yritysten tuotot saataisiin kasvamaan, koska korkeammista hinnoista saataisiin suurempi tuotto kiinteiden kustannusten pysyessa suhteessa pienempina kuin hintojen nousun. Koska Puolan budjetin tulopuoli koostui paaosin yrityksiltii keratyista veroista (1989 n. 74 % budjetin tuloista), yritysten voittojen kasvaessa valtio saisi lisaa verotuloja. (Lane 1991, 15-16; Kolodko 1991, 9.) Hallitus pienensi menoja leikkaamalla juoksevia kulujaan ja poistamalla tukiaisia. Tukiaisia leikattiin huomattavastlmm. energiatuotannon tukemista vahennettiin ja samanaikaisesti nostettiin energian hintoja. Samoin kulutushyodykkeille, erityisesti elintarvikkeille myonnettyja tukiaisia leikattiin. Tiukennetun finanssipolitiikan seurauksena myoskin valtionyritysten mahdollisia tappioita 45

16 hallitus rahoitti vahemman kuin aikaisemmin. Sosialistiselle taloudelle tyypillisia pehmeita budjettirajoitteitakin pyrittiin koventamaan. (Lane 1991, 15.) Kokonaisuudessaan tukiaisia leikattiin vuonna 1990 siten,ettii suoraan vaestoon kohdistuneet tukiaiset olivat ,9 % BKT:sta (1989 8,4 %) ja yrityksille kohdennetut tukiaiset olivat v ,4 %BKT:sta (1989 4,5 %) (Lane, 1991, 15.) Tukiaisia leikattiin tavoitteitaan vastaavasti. Tavoitteena oli ollut leikata tukiaisia noin puoleen edellisen vuodenbudjettiin verrattuna (vuoden 1989 budjetissa erilaisten tukiaisten osuus oli ollut noin kolmannes). (Kolodko 1991, 8.) Vuonna 1989 reaalikorko oli voimakkaasti negatiivinen. Esimerkiksi lokakuussa 1989 pankkilainojen nimelliskorko oli alle 7% kuukaudessa ja inflaatio 54 %. Negatiivinen reaalikorko rasitti budjettia sita kautta; etta valtion pankki (NBP) kaytannossa rahoitti nama "lahjalainat". Valtion pankkia puolestaan yllapidettiin osin budjettivaroin. Reaalikoron muuuamiseksi nimelliskorkoja tuli nostaa ja tammikusta 1990 alkaen nimelliskorko saikin maaraytya vapaasti, ja se vaihteli 38:sta 55:een prosenttiin. (Lane 1991, ) Tavoitteena ohjelmassa oli saavuttaa valtion budjetillealijaama, joka olisi suuruudeltaan noin 1 % BKT:sta. Itse asiassa vuoden 1990 lopussa valtion budjetti oli kokonaisuudessaan ylijaamainen, tosin viimeisella vuoden 1990 neljanneksella budjetti oli jalleen kaantynyt alijaamaiseksi; joka saattoi merkita orastavaa "vuotoa" budjetista. Kokonaisuudessaan vuoden 1990 budjetin ylijaama oli 3 % BKT:sta eli saavutettu tulos ylitti asetetut tavoitteet. (Lane 1991, ) 8.S Ulkomainen velka Puolan 1970-luvulla kasvanut ulkomainen velkaoli muodostunut Puolan kansantaloudelle kestamattomaksi. Viitteita siita, etta ulkomaan velka on ongelmallinen saatiin v. 1981, kun Puolan hallitus joutui lykkaamaan yksipuolisesti velan korkojen ja lyhennysten maksamista. Tilanne ei taman jalkeen helpottunut vaan lainanotto ulkomailta kasvoi entisestaan pelkkien korkomenojenkin takia. Vuonna 1989 ulkomaan velka oli jo yli 40 miljardia dollaria. Vaikka velan maksulleoli annettu helpotuksia, naita ei tunnettu riittaviksi vaan veloista pihitettiin sopia uudelleen velkojien kanssa. Tavoitteena oli saavuttaa velkojen osittainen anteeksianto. (Lane, 1991, 17-18; Beksiak 1990; 3-5.) Vuodeksi 1990 Puola sai helpotusta ulkomaanvelkaansa. Lantiset velkojamaat lykkasivat velkojen maksamista maaliskuulle 1991 (Asselain 1991, 231). Tuolloin saavutettiinkin tavoiteltuja tuloksia neuvotteluissa 17 velkojamaan kanssa (nk. Pariisin klubi). Puola sai tuolloin ehdollisesti anteeksi noin 50 % (hallitusten myontamista) ulkomaanveloistaan. (polfacts, 1991a, 4). 46

17 9 Rakenteelliset muutokset 9.1 Vaihdettavuus Talousohjelman tavoitteena oli saavuttaa hyodykevaihdettavuus zlotylle (Kolodko 1991, 9). Hyodykevaihdettavuudellatarkoitetaan sita, etta zloty. olisi vapaasti vaihdettavissa tavaroihin. Samoin kansalaisilla ja yrityksilla tulisi ollarajaton oikeus vaihtaa zlotynsa myos ulkomaanvaluuttaan. Tasta Puolassa kaytettiin sisaisen vaihdettavuuden nimitysta. Itse vaihdettavuus voidaan saavuttaa vakauttamalla. Sita pidetaan tarkeana os ana toimivaa markkinataloutta, jotenvaihdettavuuden tavoittelu ja erityisesti sen yllapitaminen ovat nimenomaan osia tavoitteista saavuttaa rakenteellisia muutoksia. (Levcik 1991, 44). 10tta vaihdettavuuden tavoittelu olisi mielekasta tulee vaihdettavuudelle taata jatkuvuus. Ei riita, etta markkinoilla saavutetaan tilanne, jossa liikakysynta on tukahdutettu hetkellisestllos edes kohtuullinen vaihdettavuus saavutetaan vakauttamisohjelman kautta tulee sita yliapitaa muuttamalla markkinarakenteita siten, ewi ne pystyvat automaattisesti yllapitamaan parantunutta tilannetta. Markkinarakenteiden muuttamiselia tarkoitan tassa tilanteessa nimenomaan sita, etta mikali yksityisen sektorin annetaan vahvistua seka luonnostaan etta yksityistamisen kautta on talla uudella yksityisella sektorilla taipumus pitaa ylla aitoa markkinoiden ehdoilla tapahtuvaa vaihdettavuutta (Komal 1990, 43-44). Eli vaihdettavuuden saavuttamiseksi tulee vakauttaa (vakauttamisen yhtena paamaaranahan oli saavuttaa tasapainohinnat ilman vaaristavia hintatukia). Kuitenkin mahdollisen saavutetun vaihdettavuuden yllapitamiseksi tulee markkinarakenteita pysyvasti muuttaa. (Levcik 1991, 45-52). Suunnitelmatalouksissa seka tuotanto etta sen j akelu on oliut valtion vastuulla. Talla tarkoitan sita, etta kaikkien tuotteiden myyminenon tapahtunut valtion kauppojen kautta. Puolassakin yksityisten yritysten lukumaara on oliut perinteisesti vahainen. Nain ainakin virallisesti, tosiasiassa Puolassa kehittyi j01980-luvulla varsin mittava "varjotalous", johon viitataankin tekstissa aika ajoin, kun mainitaan esimerkiksi "musta porssi". Puolassa vapaa yrittaminen sallittiin valittomasti vuoden alusta. Kaytannossa tama merkitsi sita, etta lukuisat entiset mustan porssin yrittajat muuttivat liiketoimintansa laillisiksl Nimenomaan kulutustavaramarkkinoille ilmestyi varsin nopeassa tahdissa uusia yriwijia, joka puolestaan lisasi kilpailua. Vuoden 1990 ohjelman seurauksena maahan perustettiin noin uutta yritysta, joista perati 58 % (n ) oli nimenomaan kaupan alalia. Vapaan kilpailun seurauksena markkinoiden liikakysynta saatiin tukahdutetuksi. Yrittajat osasivat tarjota 8ita mita kuluttajat halusivat ja hintatasokin tasautui nopeasti eli Kolodkon (Kolodko 1989) esittama vajeinflaatio (shortageflation - hintatason nousu ja liikakysynnan kasvu yhta aikaa) tuntui jaaneenmenneisyyteen. (Lipton - Sachs 1990a, ; Grosfeld 1990, 135.) Yksi talousuudistuksen tavoitteista oli aikaansaada tarpeeksi laaja valtionyritysten yksityistaminen, jotta budjettirajoitteita voitaisiin kovettaa ja yritysten insentiiveja tata kautta parantaa. Varsinaisessa talousohjelmassa ei yksityistamisel Ie asetettu muita tavoitteita kuin etta hallitus luo institutionaalisen ja juridisen 47

18 pohjan yksityishimiselle, jonka tulisi tapahtua mahdollisimman pian. (Osiatynski 1991, 12.) Perustana yksityistamiselle laadittiin heinakuussa 1990 yksityistamislaki jolloin perustettiin myos Omistuspohjan muutosministerio (M01). Reti lain tultua voimaan alkoi pienten kauppojen ja palveluyritysten yksityistaminen. Vuoden 1991 puoleen valiin mennessa oli myyty n pienta yritysta uusille yrittajil Ie. Pikkuyksityistamisen (Sutela 1991, 454) ja vapaan kilpailun seurauksena n. 70 % kulutustavaramarkkinoista oli vuoden 1991 puolenvaliin tultaessa yksityisten yrittajien hallussa. Myos tukkukauppa ja kuljetusyritykset ovat nopeasti siirtyneet yksityisille yrittajille. (Sachs 1991b, 2-3.) Teollisuudessa tilanne ei ole vielakaan edennyt kaytannollisesti katsoen Iainkaan. Vuoden 1991 puoleen valiin tuitaessa 3107:sta teollisuusyrityksesta vain oli yksityistetty, eika vauhti ole senkaan jalkeen juuri nopeutunut. Yleisin tapa yksityistaa keskikokoiset (n. 500 tyontekijaa) yritykset on ollut se, etta tyontekijat ostavat yrityksen. Vain seitseman yritysta yksityistettiin "perinteisilla" metodeilla; viisi naista julkisten tarjouskierrosten jalkeen; yhden osti yrityksen johtajisto (management buyout) ja yksi myytiin kokonaisena. Lisaksi osa yrityksista on yksityistetty osittain luomalla niista yhteisyrityksia. Edelleen noin kaksi kolmannesta teollisuudesta on kuitenkin valtion omistamaa. (Sachs 1991b, 3-5.) Paradoksaalista kylla, uudistusohjelma jonka tarkoituksena oli tehda selva pes aero aikaisempaan markkinasosialismiin suuntautuneeseen pyrkimykseen, on Iyhyella aikavalilla johtanut tilanteeseen, jota voitaisiin hyvin luonnehtia juuri markkinasosialismiksi. Markkinamekanismi toimii vain niissa puitteissa jotka sosialismin vastaisen hallituksen johtama valtionomistus tekee mahdollisiksi. Rajoitteet nakyvat muun muassa vararikkojen aarimmaisena harvinaisuutena, milla on puolestaan oma kustannuksensa menetettyna tehokkuutena. Vakautusohjelman kautta vaihdettavuus saavutettiin melko nopeasti. Markkino ill a vaikutti vallitsevan huomattavasti vakaampi hintataso kuin ennen vakautusohjelmaa. Yksityisten yritysten perustaminen ja pikkuyksityistaminen Ievisivat nopeasti ja aikaisemmin niin tyypillinen liikakysynta tuntui siirtyneen historiaan. Vaihdettavuuden saavuttamista. pidetaan budjettitilanteen parantumisen ohella yhtena Puolan talousohjelman positiivisista saavutuksista (mm. Berg - Sachs 1991). Kuitenkin esimerkiksi vuoden 1990 aikana esille tullut tarve nopeaan yksityistamiseen ei oikeastaan tuonut tuloksia muuta kuin pienten yritysten kohdalla. Vuoden 1990 ohjelman tuloksien yhtena puutteena on useinjuuri pidetty yksityistamisen aloittamisen hitautta. 48

19 10 Ohjelman aiheuttamia ongelmia Vakautusohjelman seurauksena tuotanto romahti. Ohjelman oletettiin Iaskevan tuotantoa noin viiden prosentin verran nimenomaan tiukan budjettipolitiikan vuoksi. Kuitenkin teollisuustuotanto romahti vuonna 1990 perati 25 % ja tuotannon nopea Iasku jatkui viela vuoden 1991 puolella. Pelkastaantammikuussa 1991 tuotanto Iaski edelleen noin 10 %. Nain suuri tuotannon romahdusei voi olla vaikuttamatta maan reaalitalouteen,joten sita voitaneenpitaa vakavana takaiskuna ohjelmalle. Tuotannon romahtamisell.e ei kuitenkaan ole Ioydetty tasmallista syyta ja tama osaltaan monimutkaistaa talousohjelman tulosten arviointia. (Kolodko 1991, 11.) Tuotannon romahtamiselle on esitetty Iukuisiaselityksia. Romahtamisen syiksi on epailty yksinkertaisesti mittausvirhetta, joka syntyy. virheellisista tilastoista (suunnitelmien edellyttamat maarat saatettiin tayttaa "kynanheiliiutuksei Ia"). Lisaksi on ilmeista, etta ainakin pelkastaan suunnittelijoiden pouitikkojen preferensseja heijastanut nk. "turha tuotanto" (esim. "Ja~lskinkootut puheet osat I - xxxn") karsiutui nopeasti hallituksen vaihduttua. Tallainenrakennemuutos kohottaa hyvinvointia, ja silta osin mitattu tuotannon lasku on vaistamatonta siirryttaessa suunnittelusta markkinoihin. Mittavirheen mahdollisuuttakaanei saa aliarvioida. Puolan teollisuustuotannon ja romahtamisen syiksion esitetty Iukuisia eri arvioita. Esimerkiksi Berg ja Sachs (1991) ovat arvioineet mahdollisuuksia mitata vaihtoehtoisten selittavien tekijoiden vaikutusta. Seuraavassatarkastellaan selitysta tuotannon romahtamiselle yritysten luonnollisen kayttaytymisen kautta. (Lane 1991, ) Tuotannon romahtamiselle voi etsia mahdollisia syita sekakysynta- etta tarjontapuolelta. Koska viime kadessa tarjonta riippuu kysynnasta niin olen keskiwinyt mahdollisten syiden tarkastelun tarjontapuolelle eli yrityksiin. Maassa olevista yrityksista hu.omattavan suuri osaoli saavuttanut joko monopoliaseman tai sitten dominoi markkinoita. Mikaliyritykset toimivat kuten monopolin oletetaan toimivan, niin hintojen vapautuessa yritykset pyrkivat maksimoimaan voittojaan nostamalla hintojaanja pienentamallatuotannon maaraa (jos aikaisemmat saannostellyt hinnat olivat alempia kuin hintojen vapautuksen jalkeen). (Lane 1991, ) Koska ohjelman yhtena keinona inflaation hillitsemiseksioli tiukka rahapolitiikka, niin sen seurauksena luototus kuristui ja yritykset eivat enaa saaneet yhta helposti Iainaa kuten aikaisemmin. Vaikka Iuototukseil vaheneminen kohdistui seka tuottavaan etta tuottamattomaan toimintaan, niin nimenomaan tuottava toiminta saattoi karsia Iuototuksen kuristumisesta siten, ettaaikaisempiin tuotantolukuihin ei paasty. Taten tiukalla rahapolitiikalla vaikutettiin seka kysyntaan etta tarjontaan (Lane 1991, ) Sosialistinen valtio takasi kaikille kansalaisilleen tyopaikan. Tamanollatyottomyyden tavoite poikkeaa merkittavasti esimerkiksi Iansimaissa yleiselle taystyollisyyden tavoitteesta (taystyollisyyden vallitessa esiintyy kitka- ja rakennetyottomyywi). Kuitenkin tuotannon romahduttua ja joidenkin yritysten lopetettua toimintansa ilmeni Puolassa uutena ilmiona tyottomyywi. Tyottomyys koettiinpuolassa hyvin raskaaksi sosiaaliseksi ongelmaksi jo~tuen juuri aikaisemmasta nollatyottomyydes- 49

20 til Puolassa rekisteroitiin noin kahdeksan prosentin tyottomyys vuoden 1990 lopussa. Vaikka tyottomyysprosentti vaikuttaakin melko suurelta niin se saattaa viela tulevaisuudessa kasvaa entisestaan, koska tyottomyys lisaantyi paljon vahemman verrattuna tuotannon romahtamiseen. los tyottomyys kasvaa ja tuotanto ei kiianny nousuun niin on tall a vakavia seurauksia valtion budjetille, josta joudutaan maksamaan tyottomyyskorvauksia kasvavalle tyottomien joukolle. 50

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Pekka Sutela 04.04. 2008 www.bof.fi/bofit SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Venäjä Maailman noin 10. suurin talous; suurempi kuin Korea, Intia

Lisätiedot

Kansantalouden kuvioharjoitus

Kansantalouden kuvioharjoitus Kansantalouden kuvioharjoitus Huom: Tämän sarjan tehtävät liittyvät sovellustiivistelmässä annettuihin kansantalouden kuvioharjoituksiin. 1. Kuvioon nro 1 on piirretty BKT:n määrän muutoksia neljännesvuosittain

Lisätiedot

Kansainvälinen rahoitusselvitysliitto

Kansainvälinen rahoitusselvitysliitto Kansainvälinen rahoitusselvitysliitto Lauri Holappa Helsingin suomenkielinen työväenopisto 10.9. 8.10.2012 12.10.2012 1 Luennon sisältö 1. Työttömyys kapitalismin ongelmana 2. Työttömyys ja kysynnänsäätely

Lisätiedot

Idäntalouksien katsauksia

Idäntalouksien katsauksia Idäntalouksien katsauksia Review of Economies in Transition 4 1992 SUOMEN PANKKI BANK OF FINLAND Siirtymätalouksien tutkimuslaitos. Institute for Economies in Transition BOFIT ISSN 1235-7405 Uudelleenjulkaistu

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Studia Generalia Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Lauri Kajanoja, VTT Ekonomisti, kansantalousosasto Suomen Pankki Rahan käsite mitä raha on? Rahan voi määritellä

Lisätiedot

Taloustieteiden tiedekunta Opiskelijavalinta 07.06.2005 1 2 3 4 5 YHT Henkilötunnus

Taloustieteiden tiedekunta Opiskelijavalinta 07.06.2005 1 2 3 4 5 YHT Henkilötunnus 1 2 3 4 5 YHT 1. Selitä lyhyesti, mitä seuraavat käsitteet kohdissa a) e) tarkoittavat ja vastaa kohtaan f) a) Työllisyysaste (2 p) b) Oligopoli (2 p) c) Inferiorinen hyödyke (2 p) d) Kuluttajahintaindeksi

Lisätiedot

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 Harjoitukset 7 (viikko 13) Tehtävä 1 a) Tapahtuu siirtymä pisteestä A pisteeseen B. Jos TR-käyrä on vaakasuora, niin IS-käyrän siirtyminen oikealle ei

Lisätiedot

Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009

Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009 Viron talousnäkymat Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009 Haavoittuvuudet: enimmäkseen täysmyytti tai sitten historiaa Kuinka haavoittuva on Viron talous? Olettehan kuulleet vielä viime aikoinakin

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Studia monetaria Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Lauri Kajanoja, VTT Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki Mitä teen työkseni Suomen Pankin tehtävät

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Studia monetaria Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Lauri Kajanoja, VTT Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 25 20 15 10 5 0-5 Inflaatio Suomessa Kuluttajahintaindeksin

Lisätiedot

Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Rahamäärä, hintataso ja valuuttakurssit

Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Rahamäärä, hintataso ja valuuttakurssit Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Rahamäärä, hintataso ja valuuttakurssit Monisteen sisältö Rahamäärän ja inflaation yhteys pitkällä aikavälillä Nimelliset ja reaaliset valuuttakurssit Ostovoimapariteetti

Lisätiedot

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista Hannu Viertola Suomen Pankki Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 29.1.2015 Sisällys 1 Johdanto 2 Vuosityöajan pidentämisen dynaamisista vaikutuksista

Lisätiedot

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Markkinoilla turbulenssia indeksi 2010=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat

Lisätiedot

Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä?

Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä? Juha Kilponen Suomen Pankki Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä? Helsinki, Economicum 30.11.2015 Mielipiteet ovat kirjoittajan omia

Lisätiedot

Talouden tila. Markus Lahtinen

Talouden tila. Markus Lahtinen Talouden tila Markus Lahtinen Taantumasta vaisuun talouskasvuun Suomen talous ei pääse vauhtiin, BKT: 2014-0,2 % ja 2015 0,5 % Maailmantalouden kasvu heikkoa Ostovoima ei kasva Investoinnit jäissä Maailmantalous

Lisätiedot

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä?

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Suomen Pankki Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Euro & talous 3/2015 1 Keventynyt rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä 2 Rahapolitiikan ohella öljyn hinnan lasku keskeinen taustatekijä

Lisätiedot

Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina

Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina 17.4.2013 Topias Leino Suomen Pankki Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Maksutasetoimisto Esityksen sisältö Mitä tarkoitetaan suorilla ulkomaisilla

Lisätiedot

Kappale 6: Raha, hinnat ja valuuttakurssit pitkällä ajalla. KT34 Makroteoria I. Juha Tervala

Kappale 6: Raha, hinnat ja valuuttakurssit pitkällä ajalla. KT34 Makroteoria I. Juha Tervala Kappale 6: Raha, hinnat ja valuuttakurssit pitkällä ajalla KT34 Makroteoria I Juha Tervala Raha Raha on varallisuusesine, joka on yleisesti hyväksytty maksuväline Rahan yksi tehtävä on olla vaihdon väline

Lisätiedot

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013 3 213 BKT SUPISTUU VUONNA 213 Suomen kokonaistuotannon kasvu pysähtyi ja kääntyi laskuun vuonna 212. Ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote supistui myös vuoden 213 ensimmäisellä neljänneksellä. Suomen

Lisätiedot

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA 26.3.2009 1 Riskienhallinnan yleiset periaatteet ja sovellukset 2 Markkinariskien hallinnan tarve ja lähtökohdat EU:n maatalouspolitiikka kehittyy entistä markkinalähtöisempään

Lisätiedot

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Kiinan äkkijarrutus

Lisätiedot

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlannin tilanne Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlanti pyysi lainaa rahoitusmarkkinoidensa vakauttamiseksi Irlannin hallitus pyysi eilen Euroopan rahoitusvakausjärjestelyjen

Lisätiedot

Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka

Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka Talousvaliokunnan seminaari 20.4.2005 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 Piirteitä maailmantalouden kehityksestä Globaalinen osakekurssien

Lisätiedot

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 4.10.2011

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 4.10.2011 Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I Hanna Freystätter, VTL Ekonomisti Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Eurojärjestelmän perusteista ja euron kriisistä 1 1 Tämän luennon tekstit on poimittu lähteistä: http://www.ecb.int/home/html/index.en.html

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 4.6.2015 MALLIVASTAUKSET

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 4.6.2015 MALLIVASTAUKSET KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 4.6.05 MALLIVASTAUKSET Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja,. painos, 04] sivuihin. () (a) Bretton Woods -järjestelmä:

Lisätiedot

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki Venäjän kehitys Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki 7.4.2016 Pekka Sutela 1 Talous: Ennustajat ovat yksimielisiä lähivuosista Kansantulon supistuminen jatkuu vielä tänä vuonna Supistuminen vähäisempää

Lisätiedot

Asuntojen hinnat, kotitalouksien velka ja makrotalouden vakaus

Asuntojen hinnat, kotitalouksien velka ja makrotalouden vakaus Asuntojen hinnat, kotitalouksien velka ja makrotalouden vakaus XXXIV valtakunnallinen asunto- ja yhdyskuntapäivä 10.5.2012 Lauri Kajanoja Esityksen sisältö 1. Suomen Pankki, rahapolitiikka ja asuntomarkkinat

Lisätiedot

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA Verot, menot ja velka JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA - VALTION MENOT 2012-2015 - VEROTUKSEN TASO 1 Ruotsi Bulgaria Suomi Viro Malta Luxemburg Unkari Itävalta Saksa Tanska Italia Belgia Alankomaat Slovenia

Lisätiedot

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta

Lisätiedot

Otteita Viron taloudesta

Otteita Viron taloudesta Otteita Viron taloudesta Jaanus Varu Suurlähetystöneuvos HELSINKI 08.05.2015 Viron talouden kehitys Viron talous nyt ja lähivuosina Viron talouden kehitys (1) Ostovoimalla tasoitettu BKT per capita vuonna

Lisätiedot

BOFIT Venäjä-ennuste 2011 2013

BOFIT Venäjä-ennuste 2011 2013 BOFIT Venäjä-ennuste BOFIT Venäjä-ryhmä BOFIT Venäjä-ennuste 2011 2013 Suomen Pankki BOFIT Siirtymätalouksien tutkimuslaitos Suomen Pankki BOFIT Siirtymätalouksien tutkimuslaitos PL 160 00101 Helsinki

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

Porotalouden tukipolitiikka Pohjoismaissa

Porotalouden tukipolitiikka Pohjoismaissa Porotalouden tukipolitiikka Pohjoismaissa Kaija Saarni Elinkeino- ja yhteiskuntatutkimus Porotalouden tuotannon ja markkinoinnin kehittäminen MTT taloustutkimus, RKTL Sisältö 1. Tukipolitiikan tavoitteet

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw Taylor, Chs 26 ja 31)

16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw Taylor, Chs 26 ja 31) 16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw Taylor, Chs 26 ja 31) 1. Rahoitusjärjestelmä 2. Säästäminen ja investoinnit suljetussa taloudessa 3. Säästäminen ja investoinnit avoimessa taloudessa

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja tulevaisuus seminaari

Suomen talouden tila ja tulevaisuus seminaari Hannu Piekkola Suomen talouden tila ja tulevaisuus seminaari 17.9.2009 Vaasa 13.00 SEMINAARIN AVAUS JA ALUSTUS Johtaja Jouko Havunen ja kansantaloustieteen professori Hannu Piekkola, Vaasan yliopisto (tilaisuuden

Lisätiedot

(1) Katetuottolaskelma

(1) Katetuottolaskelma (1) Katetuottolaskelma Katetuottolaskelmalla tarkastellaan yrityksen kannattavuutta myyntituotto - muuttuvat kustannukset (mukut) = katetuotto katetuotto - kiinteät kustannukset (kikut) = tulos (voitto

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Pankkikriisien ja -konkurssien torjuntakeinot Pankkikriisien ja konkurssien syyt 1) Luototetaan asiakkaita,

Lisätiedot

Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle. Simo Pinomaa 18.5.2015

Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle. Simo Pinomaa 18.5.2015 Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle Simo Pinomaa 18.5.2015 Aiheita Mikä on lähtöpiste? Muutos vai taso? Reaaliset vai nimelliset yksikkötyökustannukset? Miten Suomen

Lisätiedot

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I. Juha Tervala

Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I. Juha Tervala Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I Juha Tervala Raha Raha on varallisuusesine, joka on yleisesti hyväksytty maksuväline 1. Hyödykeraha Luonnollinen arvo Esim.: kulta, oravanahkat, savukkeet

Lisätiedot

HALLITUKSEN RAKENNEUUDISTUKSET JA SUOMEN TALOUDEN HAASTEET. Maakuntaparlamentti 12.11.2015 Jaakko Kiander

HALLITUKSEN RAKENNEUUDISTUKSET JA SUOMEN TALOUDEN HAASTEET. Maakuntaparlamentti 12.11.2015 Jaakko Kiander HALLITUKSEN RAKENNEUUDISTUKSET JA SUOMEN TALOUDEN HAASTEET Maakuntaparlamentti 12.11.2015 Jaakko Kiander KANSANTALOUDEN ONGELMAT Suomen BKT on edelleen vuoden 2007 tason alapuolella Modernin historian

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoiden vakauttaminen Lauri Holappa Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin 10.9. 8.10.2012 Helsingin suomenkielinen työväenopisto

Rahoitusmarkkinoiden vakauttaminen Lauri Holappa Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin 10.9. 8.10.2012 Helsingin suomenkielinen työväenopisto Rahoitusmarkkinoiden vakauttaminen Lauri Holappa Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin 10.9. 8.10.2012 Helsingin suomenkielinen työväenopisto 1 Luennon sisältö 1. Spekulaatio ja epävakaisuus rahoitusmarkkinoilla

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista 3 2012 Edessä hitaan kasvun vuosia Vuonna 2011 Suomen kokonaistuotanto elpyi edelleen taantumasta ja bruttokansantuote kasvoi 2,9 %. Suomen Pankki ennustaa kasvun hidastuvan 1,5 prosenttiin vuonna 2012,

Lisätiedot

SUOMI VIRON TALOUDEN NÄKÖKULMASTA. Juha Vehviläinen Luento KA2:n kurssilla 30.10.2002

SUOMI VIRON TALOUDEN NÄKÖKULMASTA. Juha Vehviläinen Luento KA2:n kurssilla 30.10.2002 SUOMI VIRON TALOUDEN NÄKÖKULMASTA Juha Vehviläinen Luento KA2:n kurssilla 30.10.2002 Luentorunko 1. Stylized facts 2. Viron talouden ominaispiirteet 2.1. Currency Board valuuttakurssi- ja rahajärjestelmä

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 13.10.1999

TALOUSENNUSTE 13.10.1999 TALOUSENNUSTE 13.10.1999 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Eero Lehto puh. (09) 2535 7350 e-mail: Eero.Lehto@labour.fi Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½

Lisätiedot

Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti

Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti Seppo Honkapohja, Suomen Pankki Alustus, Logistiikkapäivä, Kotka 25.5.2009 1 Esityksen rakenne Rahoitusmarkkinoiden kriisin nykyvaihe Maailmantalouden

Lisätiedot

Öljyn hinnan romahdus

Öljyn hinnan romahdus Samu Kurri Suomen Pankki Öljyn hinnan romahdus Hiekkaa vai öljyä maailmantalouden rattaisiin? 21.5.215 Julkinen 1 Teemat Hinnan laskun välittömät seuraukset Vaikutukset talouden toimijoihin Markkinat,

Lisätiedot

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Maailmantalouden voimasuhteiden muutos Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Ennakoitua nopeampi muutos Jo pitkään on odotettu, että Kiinan ja Intian talouksien

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

Eesti Pank Bank of Estonia. Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 5. marraskuu 2009

Eesti Pank Bank of Estonia. Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 5. marraskuu 2009 Eesti Pank Bank of Estonia Viron talousnäkymat Märten Ross Eesti Pank 5. marraskuu 2009 Eesti Pank Bank of Estonia Viron talous globaalin kriisin myllerryksessä: välikatsaus Vuoden alussa oli vaikea olla

Lisätiedot

Kulta sijoituskohteena

Kulta sijoituskohteena Kulta sijoituskohteena Rahamuseo 28.10.2008 Eija Salavirta PT osasto SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Sisältö Kansainvälisen rahoitusjärjestelmän kultakronologia Kultamarkkinoiden kysyntä-tarjontarakenne

Lisätiedot

Otteita Viron taloudesta

Otteita Viron taloudesta Otteita Viron taloudesta Jaanus Varu Suurlähetystöneuvos 05.03.2015 Viron talouden kehitys Viron talous nyt ja lähivuosina Sähköiset palvelut Virossa Viron talouden kehitys (1) BKT per capita vuonna 2012

Lisätiedot

Euro kansainvälisenä valuuttana

Euro kansainvälisenä valuuttana Euro kansainvälisenä valuuttana 2.4. 26 Tapio Korhonen neuvonantaja rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Euro on vakiinnuttanut asemansa dollarin jälkeen toiseksi tärkeimpänä valuuttana maailman valuuttamarkkinoilla.

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015

Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015 Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 29.4.2015 Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Tietoa hyödykeoptioista

Tietoa hyödykeoptioista Tietoa hyödykeoptioista Tämä esite sisältää tietoa Danske Bankin kautta tehtävistä hyödykeoptiosopimuksista. Hyödykkeet ovat jalostamattomia tuotteita tai puolijalosteita, joita tarvitaan lopputuotteiden

Lisätiedot

TU-91.1001 KERTAUSTA. Super lyhyt oppimäärä yrityksenteoriaa Talouspolitiikka: raha- ja finanssipolitiikka Vanhoja tenttikysymyksiä

TU-91.1001 KERTAUSTA. Super lyhyt oppimäärä yrityksenteoriaa Talouspolitiikka: raha- ja finanssipolitiikka Vanhoja tenttikysymyksiä TU-91.1001 KERTAUSTA Super lyhyt oppimäärä yrityksenteoriaa Talouspolitiikka: raha- ja finanssipolitiikka Vanhoja tenttikysymyksiä 1 Yrityksen tasapainohinnan ja määrän määräytyminen Yritys maksimoi/minimoi

Lisätiedot

LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI TAANTUMA BKT:n vuosimuutokset 1989-1997 ja 2007-2015*

LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI TAANTUMA BKT:n vuosimuutokset 1989-1997 ja 2007-2015* 1 LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI TAANTUMA BKT:n vuosimuutokset 1989-1997 ja 2007-2015* 7% 6% 5% 4% 3% 2% 1% 0% -1% -2% -3% -4% -5% -6% -7% -8% -9% 1989/2007 1990/2008 1991/2009 1992/2010 1993/2011 1994/2012

Lisätiedot

19.1 Avotalouden makroteoriaa (Mankiw-Taylor, chs 31-32)

19.1 Avotalouden makroteoriaa (Mankiw-Taylor, chs 31-32) 19.1 Avotalouden makroteoriaa (Mankiw-Taylor, chs 31-32) 1. Peruskäsitteitä 2. Valuuttakurssien määräytyminen 3. Avotalouden makromalli 4. Politiikkaa 1 19.1. Peruskäsitteitä Suljettu kansantalous ei ole

Lisätiedot

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI?

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? 1 VERO- JA TALOUSLINJAUSTEN NÄKYMISTÄ 1) Mitä tuli päätettyä? palkansaajan ostovoima raamisopimuksen ja hallituksen

Lisätiedot

SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009. Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja

SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009. Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja T i e d o t e Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa to 24.9.2009 klo 10.15 SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009 Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja

Lisätiedot

Talouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu

Talouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Talouden näkymät Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Talouden näkymät Ennustamisen vaikeus Maailma Eurooppa Suomi Talouden näkymät; 2008, 2009, 2010,

Lisätiedot

Lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: EVM, ERVV, 2014. Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 17.9.

Lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: EVM, ERVV, 2014. Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 17.9. Lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: EVM, ERVV, 2014 Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 17.9.2015 Kun euroa ajatellaan, on ajateltava suuria Tarkastusvaliokunta (TrVM

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 12.10.1998

TALOUSENNUSTE 12.10.1998 TALOUSENNUSTE 12.10.1998 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Hannu Piekkola Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½ - 2 vuodelle) kaksi kertaa vuodessa: maalis-

Lisätiedot

Valuutta-alueen hyödyt ja haitat: Optimaalisen valuutta-alueen teoria

Valuutta-alueen hyödyt ja haitat: Optimaalisen valuutta-alueen teoria Valuutta-alueen hyödyt ja haitat: Optimaalisen valuutta-alueen teoria Matti Estola Itä-Suomen yliopisto Lähteet: De Grauwe, P. Economics of Monetary Union. Oxford University Press, 2000. Mundell, R. A

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015 Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI

Lisätiedot

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014 PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous syksy 2014 Maatalous Maailman viljantuotanto Syksyllä korjataan jälleen ennätyssuuri sato Määrää nostaa hyvä sato kaikkialla Varastot kasvavat hieman Hintojen lasku

Lisätiedot

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007 PELLERVON TALOUDELLINEN TUTKIMUSLAITOS PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa 6.3.7 klo 9.3 SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/7 Työvoimapulan edessä ei pidä antautua Uusi hallituskausi alkaa suhdannehuipun jälkimainingeissa.

Lisätiedot

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Markkinoilla kasvuveturin muutos näkyy selvästi indeksi 2008=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit

Lisätiedot

Luoko tarjonta oman kysyntänsä? Lauri Holappa Sayn laki 210 vuotta juhlaseminaari 20.11.2013

Luoko tarjonta oman kysyntänsä? Lauri Holappa Sayn laki 210 vuotta juhlaseminaari 20.11.2013 Luoko tarjonta oman kysyntänsä? Lauri Holappa Sayn laki 210 vuotta juhlaseminaari 20.11.2013 1 Sayn laki modernissa uusklassisessa talousteoriassa Sayn laki: tarjonta luo oman kysyntänsä Moderni versio:

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki*

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki* Eläkkeet ja kansantalous Keva-päivä 26.5.2011 Seppo Honkapohja Suomen Pankki* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. 1 I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia peruskysymyksiä

Lisätiedot

Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase

Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase Elvyttävä kansalaisosinko tilaisuus 6.2.2016 Esitetyt näkemykset ovat omiani.

Lisätiedot

LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00

LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00 LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.8.2000 Lännen Tehtaiden tammi-elokuun liikevaihto kasvoi 28 prosenttia ja oli 1 018,1 miljoonaa markkaa (1999: 797,1 Mmk). Tulos

Lisätiedot

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA 3 21 SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 215 Suomen kokonaistuotanto on pienentynyt yhtäjaksoisesti vuoden 212 toisesta neljänneksestä lähtien. Kevään 21 aikana on kuitenkin jo näkynyt merkkejä

Lisätiedot

Makrovakaus mitä ovat makrovakausvälineet ja miten ne vaikuttavat tavallisen kansalaiseen?

Makrovakaus mitä ovat makrovakausvälineet ja miten ne vaikuttavat tavallisen kansalaiseen? Makrovakaus mitä ovat makrovakausvälineet ja miten ne vaikuttavat tavallisen kansalaiseen? Katja Taipalus Suomen Pankki - Vakausanalyysitoimisto 24.3.2015 1 Sisältö 1. Kansainvälinen tausta: mitä on makrovakaus

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 3-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 3 / 2014 Maajohtaja Timo Vuori, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 Maailmantalouden

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016 Taloudellinen katsaus Tiivistelmä, kevät 2016 Sisällysluettelo Lukijalle......................................... 3 Tiivistelmä........................................ 4 Kotimaa.........................................

Lisätiedot

Kuvio 1. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien uudet asuntolainat ja uusien nostojen keskikorko

Kuvio 1. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien uudet asuntolainat ja uusien nostojen keskikorko Kuvio. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien uudet asuntolainat ja uusien nostojen keskikorko asuntolainat, m keskikorko, %,,,,,, Lähde: Suomen Pankki Kuvio. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien

Lisätiedot

Julkiset alijäämät ovat yksityisiä ylijäämiä. Lauri Holappa Helsingin työväenopisto Rahatalous haltuun 11.11.2014

Julkiset alijäämät ovat yksityisiä ylijäämiä. Lauri Holappa Helsingin työväenopisto Rahatalous haltuun 11.11.2014 Julkiset alijäämät ovat yksityisiä ylijäämiä Lauri Holappa Helsingin työväenopisto Rahatalous haltuun 11.11.2014 Luennon sisältö Sektoritaseiden perusteet Julkisen sektorin rahoitustase talouden ohjauskeinona

Lisätiedot

H HI IN N T N O ANJ E S N U O S J U A O U J S AUS P Ö P Ö R RS SS I I S S S S Ä Ä 16.3.2009 1

H HI IN N T N O ANJ E S N U O S J U A O U J S AUS P Ö P Ö R RS SS I I S S S S Ä Ä 16.3.2009 1 HINTOJEN SUOJAUS HINNAN SUOJAUS PÖRSSISSÄ PÖRSSISSÄ 16.3.2009 1 Hintojen suojaus pörssissä - futuurit ja optiot Futuurisopimus on sitova sopimus, jolla ostat tai myyt tulevaisuudessa hintaan, josta sovitaan

Lisätiedot

Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 Esityksen rakenne 1. Venäjän talouden kansallisia erikoispiirteitä 2. Tämän hetken talouskehitys 3.

Lisätiedot

BOFIT Venäjä-ennuste 2014 2016

BOFIT Venäjä-ennuste 2014 2016 BOFIT Venäjä-ennuste BOFIT Venäjä-ryhmä BOFIT Venäjä-ennuste 2014 2016 Suomen Pankki BOFIT Siirtymätalouksien tutkimuslaitos Suomen Pankki BOFIT Siirtymätalouksien tutkimuslaitos PL 160 00101 Helsinki

Lisätiedot

Tulo- ja kustannuskehitys

Tulo- ja kustannuskehitys Liite 1. Tulo- ja kustannuskehitys Talousneuvosto 19.8.2013 Jukka Pekkarinen Tukuseto asetettu vuosiksi 2013-2016 Toimikunnan määräaikaisraportoinnissa neljä painoaluetta: 1. Ostovoima (ansiot, hinnat,

Lisätiedot

31 Korko määräytyy maailmalla

31 Korko määräytyy maailmalla 31 Korko määräytyy maailmalla 31.1 Kulutus- ja säästämispäätökset 31.2 Reaalikorkokanta maailmantaloudessa 2.1 Reaalikorkokannan määräytyminen: S = I K21.4 Säästämisen ja pääomanmuodostuksen yhtäsuuruus

Lisätiedot

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat J uhana B rotherus Ekonomis ti 7.11.2014 Talouskasvu jäänyt odotetusta 2 USA kohti kestävää kasvua Yritykset optimistisia Kuluttajat luottavaisia 3 Kiristystoimet helpottavat

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 3: Suomen pankkikriisi 1990-92 1 1 Tämän luennon tekstit on poimittu lähteistä: Ruuskanen, Osmo: Pankkikriisi

Lisätiedot

Aloitteessa euroerolle esitetään sekä taloudellisia, talouspoliittisia että valtiosääntöoikeudellisia perusteluja.

Aloitteessa euroerolle esitetään sekä taloudellisia, talouspoliittisia että valtiosääntöoikeudellisia perusteluja. 07.06.2016 Eduskunnan talousvaliokunnalle Kuten eduskunnan puhemiesneuvostolle lähettämässämme kirjeessä totesimme, kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa tähtää

Lisätiedot

19 Avotalouden makroteoriaa

19 Avotalouden makroteoriaa 19 Avotalouden makroteoriaa 1. Peruskäsitteitä 2. Valuuttakurssit pitkällä aikavälillä 3. Valuuttakurssit lyhyellä aikavälillä 4. Avotalouden makromalli 5. Politiikkaa Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 31-32

Lisätiedot

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisi-illuusio Jussi Ahokas Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisin syövereissä Julkisen sektorin velkaantuminen nopeutunut kaikissa länsimaissa Julkinen velkaantuminen

Lisätiedot

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat J uhana B rotherus Ekonomis ti 26.11.2014 Talouskasvu jäänyt odotuksista 2 USA kohti kestävää kasvua Yritykset optimistisia Kuluttajat luottavaisia 3 Laskeva öljyn hinta

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Ahlstrom. Tammi-syyskuu 2015. Marco Levi toimitusjohtaja. Sakari Ahdekivi talousjohtaja 28.10.2015

Ahlstrom. Tammi-syyskuu 2015. Marco Levi toimitusjohtaja. Sakari Ahdekivi talousjohtaja 28.10.2015 Ahlstrom Tammi-syyskuu 215 Marco Levi toimitusjohtaja Sakari Ahdekivi talousjohtaja 28.1.215 Sisältö Heinä-syyskuu 215 Liiketoiminta-aluekatsaus Taloudelliset luvut Tulevaisuuden näkymät Sivu 2 Heinä-syyskuu

Lisätiedot

Q3/2009 Osavuosikatsaus. 11.11. 2009 Toimitusjohtaja Magnus Rosén

Q3/2009 Osavuosikatsaus. 11.11. 2009 Toimitusjohtaja Magnus Rosén Q3/29 Osavuosikatsaus 11.11. 29 Toimitusjohtaja Magnus Rosén Tammi-syyskuu lyhyesti Liikevaihto aleni -29, % 376,3 (53,1) :oon; -22,4 % paikallisessa valuutassa Liikevoitto 32,4 (99,4) ; liikevoittomarginaali

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015 Laaja valtakunnallinen otanta Kyselyyn vastasi lähes 1700 kauppakamarien jäsenyritystä eri

Lisätiedot

Pikavipit ja velkaantuminen

Pikavipit ja velkaantuminen Pikavipit ja velkaantuminen Mikä on pikavipin hinta? Vippi ja velka, onko syytä huoleen? Studia monetaria - yleisöluento 22.4.2008 Suomen Pankin Rahamuseo Sampo Alhonsuo Suomen Pankki Esityksen sisältö:

Lisätiedot