Liiketoimintasuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Liiketoimintasuunnitelma"

Transkriptio

1 Kokkolan Iltasairaala Oy:n Liiketoimintasuunnitelma Kokkola Pro Lex Oy/ VT Tapani Turpeinen, HTM Pekka Kälkäjä

2 1 1 TAUSTATIETOA RAKENTEELLISET MUUTOKSET TERVEYDENHUOLTOJÄRJESTELMÄSSÄ OLEMASSA OLEVIA YHTIÖMUOTOISIA TOIMIJOITA Pirkanmaan sairaanhoitopiirin Tekonivelsairaala Coxa Oy Ja Sydänkeskus Oy HYKS- instituutti Oy Ruotsin vårdval Moorfields Eye Hospital, Lontoo HYKSin Oy YHTIÖN PERUSTIEDOT YHTEISYRITYS LIIKEIDEA MISSIO VISIO ARVOT ILTASAIRAALAN JOHTO JA ORGANISAATIO OMISTUS ORGANISAATIO HENKILÖSTÖ STRATEGISET KUMPPANIT TUOTE- JA PALVELUKUVAUS PALVELUKONSEPTI YHTIÖN TARJOAMAT PALVELUT Radiologia Laboratoriopalvelut Päiväkirurgia Ortopedia Kliiniset tutkimukset TOIMIALA JA MARKKINAT TERVEYSMARKKINOIDEN KEHITYS TILANNE KESKI- POHJANMAALLA MARKKINAN KOKO KILPAILIJA- ANALYYSI... 23

3 Keski- Pohjanmaa AVAINASIAKKAAT JA NIIDEN PROFIILIT Itse maksavat potilaat Vakuutusyhtiöiden korvaamat hoidot ja palveluseteliasiakkaat Kuntayhtymien tilaamat hoidot Ulkomaalaiset asiakkaat YHTIÖN STRATEGIAT KILPAILUSTRATEGIA (DIFFEROINTI ELI KILPAILUEDUT) Ihmisläheisyys Kuntoutusosaaminen Imago Yhteistyöverkostot Palvelujen saatavuus ja nopeus Henkilöstö TOTEUTTAMISSUUNNITELMA LUVAT VAKUUTUKSET TILAT Tilojen käytön edellytykset Tilojen ja laitteiden vuokraaminen Palveluiden hinnoittelu KILPAILUNEUTRALITEETTI TIETOTEKNISET RATKAISUT Tausta Tietojärjestelmät Potilastietojärjestelmä Laskutus Henkilöstöhallinnon sovellukset Tietokoneet ja tietoliikenne Tietoturva Ylläpito Viestintäratkaisut TALOUS JA RAHOITUS Liikevaihdon kasvu ja kannattavuuden kehitys Tuloslaskelmaennuste... 40

4 3 8.3 Yritysjärjestelyissä tarvittava rahoitus LAATUSUOSITUKSET RISKIEN HALLINTA HENKILÖSTÖRISKIT ASIAKASRISKIT TOIMINNALLISET RISKIT MUITA HUOMIOITAVIA RISKEJÄ... 45

5 4 Tiivistelmä Suomen keski- ja pohjoisosissa asuvat joutuvat hakemaan useiden lääketieteen eri- koisalojen palveluja alueidensa ulkopuolelta. Alueilla on riittämättömästi yksityistä palvelutuotantoa, ja monien terveyspalvelujen osalta puuttuu aito kilpailu. Investointi- päätökset julkisiin ja yksityisiin terveydenhuollon tiloihin ja laitteisiin ruuhka- Suomen ulkopuolella johtavat alhaiseen käyttöasteeseen ja taloudelliseen tehottomuuteen. Lääkäreiden ja hoitajien rekrytointivaikeudet pakottavat etsimään uusia rakenteita ja toimintatapoja terveydenhuollon palvelujen tuottamiseen. Iltasairaala kytketään tiiviis- ti sosiaali- ja terveysalaa edustavien oppilaitosten toimintaan siten, että sairaala toimii sekä suomalaisten että ulkomaisten opiskelijoiden harjoittelupaikkana. Iltasairaalatoi- minnan avulla voidaan myös parantaa oppilaitosten henkilöstön osaamistasoa. Iltasai- raala voi toimia myös sosiaali- ja terveysalan yrityshautomona. Iltasairaala tarjoaa alueen asukkaille monipuolisia terveyspalveluita kustannuste- hokkaasti. Palveluita tarjotaan jo olemassa olevassa toimintaympäristössä vuokraamal- la tilat, laitteet ja tarvikkeet käypään hintaan julkiselta palveluntuottajalta. Alueellinen tasa- arvo yksityisten palveluiden saatavuuden suhteen lisääntyy ja alalle syntyy aitoa kilpailua. Samalla helpotetaan myös uusien osaajien rekrytointia. Iltasairaalan palve- lukseen tullaan rekrytoimaan erikoislääkäreitä, sairaanhoitajia ja muuta hoitohenkilö- kuntaa pääosin alueilla nykyisin toimivista terveydenhuoltoalan organisaatioista, esim. keskussairaaloista. Yrityksen omistajuutta tarjotaan yksityisille henkilöille, yrityksille, Iltasairaalan työntekijöille ja alueen kunnille sekä kuntayhtymille. Iltasairaala Oy luo uuden toimintamallin julkisen terveydenhuollon tarpeisiin ra- kennettujen tilojen ja laitteiden hyödyntämiseksi palvelutuotannossa. Tavoitteena on perustaa yritys, jonka toiminta- ajatuksena on tarjota lääkärin vastaanottotoimintaa, polikliinisia tutkimuksia ja toimenpiteitä, laboratorio- ja röntgen- tutkimuksia, päiväki- rurgisia toimenpiteitä sekä työterveyspalveluita. Toiminta tapahtuisi olemassa olevissa terveydenhuoltoa tarjoavissa tiloissa julkisen sektorin aukioloaikojen ulkopuolella. Uu- den yrityksen perustaminen luo luotettavan yhteistyökumppanin tilojen ja laitteiden

6 5 omistajalle. Toimiminen vuokralla terveydenhuollon tarpeisiin rakennetuissa julkisissa tiloissa helpottaa terveydenhuollon ammattihenkilöstön asiantuntemuksen tehokasta käyttöä. Palvelujen tuotannossa käytetään valtakunnallisesti hyväksyttyjä hoitosuosi- tuksia ja käytäntöjä. Palvelut tuotetaan markkinaehtoisesti ja läpinäkyvästi.

7 6 1 Taustatietoa 1.1 Rakenteelliset muutokset terveydenhuoltojärjestelmässä Erikoissairaanhoitolain ja kansanterveyslain osin korvaava terveydenhuoltolaki tu- lee voimaan alkaen. Terveydenhuollon rakenteita koskevat säännökset jäävät kuitenkin ennalleen kansanterveyslakiin ja erikoissairaanhoitolakiin. Tämän lisäksi val- mistellaan julkisen terveydenhuollon organisaatioiden uudistamista. Valmistelussa on myös lainsäädäntömuutoksia, joiden tarkoituksena on turvata kilpailuneutraliteetin toteutuminen kuntien ja kuntayhtymien toimiessa markkinoilla. Asiaa valmistellut työ- ryhmä ehdottaa kuntalakia muutettavaksi siten, että pääsääntöisesti kunnan tai kun- tayhtymän tulisi hoitaessaan tehtävää kilpailutilanteessa markkinoilla antaa tehtävä yhtiön, yhteisön tai säätiön hoidettavaksi (yhtiöittämisvelvollisuus). Lainsäädäntöuu- distusten perimmäisenä tarkoituksena on ollut lisätä potilaan valinnanvapautta ja pa- rantaa palvelujen saatavuutta sekä mahdollistaa terveyspalveluiden erilaisia järjestä- mistapoja. Sairausvakuutuslain muutos astui voimaan Lakimuutoksen tarkoituksena on laajentaa sairausvakuutuksen sairaanhoitokulujen korvaaminen koskemaan myös yksityisen julkisissa tiloissa tuottamaan terveydenhuoltoon. Lakimuutoksen perusteella korvausta ei kuitenkaan suoriteta julkisyhteisön kokonaan omistamalle yhtiölle, vaan julkisen terveydenhuollon tiloissa toimivalla yhtiöllä pitää olla yksityistä omistusta vä- hintään 25 %. Yksityinen sektori on varsin näkyvästi ottanut osaa terveydenhuollon järjestämistä ja sen rahoittamista koskevaan keskusteluun. Niin ikään se on selvästi aiempaa aktiivi- semmin pyrkinyt lisäämään osuuttaan kuntarahoituksella tuotettavista palveluista.

8 7 Tuleva terveydenhuoltolaki painottaa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon rajapinnan ohentamista ennen kaikkea siten, että erikoislääkäripalvelut saataisiin pe- rusterveydenhuoltoon. 1.2 Olemassa olevia yhtiömuotoisia toimijoita Pirkanmaan sairaanhoitopiirin Tekonivelsairaala Coxa Oy Ja Sydänkes- kus Oy Tekonivelsairaala Coxa on vuonna 2002 perustettu terveydenhuoltoalan pilottiyri- tys. Yrityksen perustamisen taustalla on ollut tavoite keskittää tekonivel leikkaukset yhteen paikkaan. Aikaisemmin Pirkanmaalla leikkaukset tehtiin viidessä eri sairaalassa. Coxan myötä Pirkanmaalla ei leikkausjonoja ole ja potilaan pääsy lähetteestä leikkauk- seen kestää 3 4 kuukautta. Coxan suurin omistaja on Pirkanmaan sairaanhoitopiiri (35,9 %), muut merkittävät osat jakaantuvat Terveysrahasto Oy:n (26,4 %) ja Tampe- reen kaupungin (20,6 %) kesken. Pienemmillä osuuksilla mukana on neljä muuta sai- raanhoitopiiriä sekä kolme kaupunkia. Coxa keskittyy fokus- sairaala mallillaan yhteen kapeaan erikoisalaan tuottaen laadukasta ja kustannustehokasta hoitoa. Coxan liike- vaihto vuonna 2009 oli 27,4 miljoonaa euroa. Toimenpiteiden lukumäärä vuonna 2010 oli yli Henkilökuntaa yrityksen palveluksessa oli vuonna TAYS Sydänkeskus Oy:ssä diagnostisoidaan ja hoidetaan potilaita, jotka ovat sairas- tuneet äkillisesti tai jotka tarvitsevat vaativaa kardiologista tai sydän- ja rintaelinkirur- gista selvittelyä ja hoitoa. Yhtiön omistaa kokonaan Pirkanmaan sairaanhoitopiiri. Yhtiö markkinoi palvelujaan paitsi Suomessa, myös Venäjällä ja Ukrainassa.

9 HYKS- instituutti Oy Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä ulkopuolisella rahoituksella tehtäviä kliinisiä tutkimuksia hallinnoi HYKS- instituutti Oy, jonka kanssa HUS on tehnyt sopi- muksen palvelujen tuottamisesta HUS:n tiloissa. Yrityksen omistaa Biomedicum Hel- sinki - säätiö, jossa osakkaina ovat HUS, Helsingin yliopisto ja Kiinteistö Oy Biomedicum. Kliinisten tutkimusten toimeksiantaja tekee tutkimuksen suorittamisesta HUS:n tiloissa sopimuksen HYKS- instituutti Oy:n kanssa. Tutkimukseen liittyvän toiminnan osalta tut- kimushenkilökunta on tutkimuksen suorittamisen osalta palvelussuhteessa HYKS- instituutti Oy:öön, joka maksaa erillissopimuksen perusteella tutkimuskustannuksista suoriteperusteisen korvauksen HUS:lle. Tutkimushenkilöstön palkat maksetaan suo- raan HYKS- instituutti Oy:stä. HYKS- instituutti Oy huolehtii myös tutkimuksen talous- seurannasta Ruotsin vårdval Ruotsissa vastuu terveydenhuollosta ja sairaanhoidosta jakaantuu valtion, maakä- räjien ja kuntien kesken. Maakäräjät ja kunnat voivat päättää melko itsenäisesti miten terveydenhuolto ja sairaanhoito alueella järjestetään. Maakäräjillä on oikeus verottaa asukkaitaan terveydenhuolto- ja sairaanhoitopalvelujen rahoittamiseksi. Verotulojen lisäksi maakäräjät saavat valtionavustusta terveydenhuoltoon ja sairaanhoitoon. Ruot- sissa tuli vuoden 2008 alussa voimaan laki valinnanvapaudesta terveyspalveluissa. Maakäräjät maksavat hoidosta saman verran riippumatta, saako potilas hoidon yksityi- seltä tai julkiselta. Vårdval järjestelmässä potilaalle annetaan oikeus valita palvelun tuottaja niiden palvelun tuottajien joukosta, jotka viranomainen on hyväksynyt. Asuk- kaan valintaa ei saa rajoittaa maakunnan sisällä. Keskeinen osa mallia on korvausjärjes- telmä, jossa raha seuraa potilasta, ts. maksu palvelun tuottajalle perustuu potilaan valintaan ja on yhtä suuri kaikille tuottajille.

10 Moorfields Eye Hospital, Lontoo Englannin National Health Service (NHS) on yksi maailman tunnetuista julkisia ter- veydenhuoltopalveluja tuottavista järjestelmistä. Sen sisällä toimii yritysmuotoisia yk- siköitä. Esimerkiksi Moorfields Eye Hospital NHS Foundation Trust on yksi maailman johtavista silmäsairaaloista sekä kliinisen hoidon että tutkimuksen saralla. Sairaalan päätehtävä on hoitaa julkisesti rahoitettuja NHSpotilaita. Tämän lisäksi sairaalalla on kolme kaupallista yksikköä: Moorfields Private, Moorfields Pharmaceuticals ja Moor- fields Eye Hospital Dubai. Moorfields Eye Hospitalin kokonaistuotot olivat vuonna miljoonaa, josta Moorfields Privaten osuus oli 10 miljoonaa. Moorfields Private tarjoaa kaikkia silmäsairaanhoidon palveluja. Potilas maksaa itse tai hänellä on yksityi- nen sairauskuluvakuutus. Merkittävä osa potilaista on ulkomailta. Palveluihin kuuluu sekä erittäin vaativat erikoissairaanhoidon tutkimukset ja hoidot, että kosmeettinen ja refraktiivinen silmä- ja plastiakirurgia. Yksityispotilailla on erilliset tilat ja parempi perushotellipalvelu. Ainakin varsinaisen silmäkirurgian osalta leikkaussalit ovat talon normaalit salit, ja leikkaukset suoritetaan pääosin iltaisin työajan jälkeen talon henkilökunnalla. Hoitava lääkäri tuo potilaan taloon eli asiakas varaa ajan haluamalleen hoitavalle erikoislääkärille. Tyypillisesti sil- mäkirurgi tekee yhden illan viikossa töitä Moorfields Private yksikössä HYKSin Oy Helsingin ja uudenmaan sairaanhoitopiiri on perustamassa erillistä kliinisiä palvelu- ja tuottavaa osakeyhtiötä. Yhtiön tarkoitus on tuottaa sairaanhoidollisia palveluja sel- laisille asiakasryhmille, joiden palvelutarvetta on vaikea tyydyttää nykyisellä tuotanto- järjestelmällä. HYKSin parantaa sairaanhoitopiirin tilojen ja laitteiden käyttöastetta sekä sitouttaa terveydenhuollon ammattilaisia sairaanhoitopiirin kautta tapahtuvaan palveluntuotantoon. HYKSin tulee olemaan Iltasairaalan kanssa hyvin samantyyppinen toimija.

11 10 2 Yhtiön perustiedot 2.1 Yhteisyritys Iltasairaala tulee olemaan osakeyhtiömuotoinen yksityinen yritys, jonka omista- juutta tarjotaan yksityisille, yrityksille, Iltasairaalan työntekijöille sekä alueen kunnille, kuntayhtymille ja vakuutusyhtiöille. Omistajuuden pääpaino tulee kuitenkin olemaan yksityisellä puolella. Lainsäädännön asettama minimi yksityisomistukselle on 25 %, jotta yritys katsotaan yksityiseksi sairaanhoitokorvauksia varten. 2.2 Liikeidea Iltasairaalan liikeideana on tarjota alueen asukkaille monipuolisia terveyden- huoltopalveluja. Toiminta tapahtuu jo olemassa olevissa julkisissa tiloissa vuokraa- malla tilat ja laitteet yksityiseen käyttöön pääasiassa julkisen sektorin aukioloaiko- jen ulkopuolella, eli iltaisin ja viikonloppuisin. Keski- Pohjanmaan alueen riittämättömät julkiset palvelut ja yksityisten palvelun- tuottajien vähäisyys luovat hyvät edellytykset Iltasairaalan toiminnalle. Samalla voi- daan hyödyntää olemassa olevia tiloja ja laitteita, jotka muuten olisivat käyttämättö- minä suuren osan ajasta. 2.3 Missio Iltasairaala on uuden ajan vaihtoehto tehokas palveluntuottaja, jonka korkea- tasoinen osaamisprofiili tukee koko alueen kehitystä ja hyvinvointia. Toiminnalla

12 11 turvataan hoitoon pääsyä jatkuvasti kasvaviin tarpeisiin ja turvataan tarvittava osaaminen. Toiminta- ajatuksena on tehostaa julkisten tilojen käyttöä ja parantaa palvelujen saatavuutta alueilla, joissa sille on aitoa tarvetta. 2.4 Visio Iltasairaala on olla palveluillaan kansallisen osaamisen kärkitoimija valituilla asiakassegmenteillä ja sen tavoite on kehittyä osaamiseltaan ylivertaiseksi julkisen ja yksityisen palveluntuottamisen toimintamalliksi 2016 mennessä. 2.5 Arvot Iltasairaalan toimiessa Keski- Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelu- kuntayhtymä Kiurun tiloissa, noudatetaan samoja arvoja kuin Kiurun omassa toi- minnassa. Kiurun perusarvoiksi on määritelty: - ihmisarvon kunnioittaminen, - oikeudenmukaisuus sekä - hyvinvointi ja terveys. Toiminnallisina arvoina ovat: - innovatiivisuus, - yrittäjyys, - omatoimisuus ja vastuullisuus sekä - vaikuttavuus.

13 12 3 Iltasairaalan johto ja organi- saatio 3.1 Omistus Iltasairaalan omistus tulee jakaantumaan yksityisen ja julkisen sektorin yhteisomis- tukseen. Yrityksen omistajuutta tarjotaan yksityisille henkilöille, yrityksille, Iltasairaalan työntekijöille, alueen kunnille sekä kuntayhtymille ja vakuutusyhtiöille. Omistuksessa on otettava huomioon lain asettamat vaatimukset. Jotta yritystä pidetään yksityisenä palveluntuottajana, on omistuksesta vähintään 25 % oltava kunnan tai kuntayhtymän ulkopuolella. Tämä tulee varmuudella toteutumaan ja alkuvaiheessa omistajuus on selkeästi yksityispainotteinen. Omistajuus tulee selvittää tarkemmin heti seuraavassa vaiheessa. Omistuspohjan tulee säilyä selkeänä ja mahdollisimman yksinkertaisena. 3.2 Organisaatio Alkuvaiheessa Iltasairaalan johtoon palkataan osa- aikainen toiminnan vetäjä, vas- taanottosihteeri, osa- aikainen sairaanhoitaja sekä pääosin osa- aikaisia lääkäreitä. Tar- kemmin organisaatiosta päätetään jatkosuunnitelmien yhteydessä.

14 Henkilöstö Iltasairaalan palvelukseen tullaan rekrytoimaan erikoislääkäreitä, sairaanhoitajia ja muuta hoitohenkilökuntaa pääosin alueilla nykyisin toimivista terveydenhuoltoalan organisaatioista, erityisesti keskussairaalasta. Aluksi yrityksen palvelukseen palkataan toiminnan vetäjä (osa- aikainen), vastaanottosihteeri, sairaanhoitaja (alkuun osa- aikainen) ja lääkäreitä (pääosin osa- aikaisia). 3.4 Strategiset kumppanit Keski- Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Etelä- Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Jokilaakson yhteistoiminta- alue Pietarsaaren kaupungin yhteistoiminta- alue Kuntayhtymä Selänne Iltasairaalan kumppanien joukko muodostuu valmistelutyössä mukana olleista ta- hoista, sekä mahdollisista yhteistyötahoista jatkovalmistelun aikana. Merkittävin kumppani on Keski- Pohjanmaan sairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Kiuru, jon- ka tiloissa Iltasairaalan on tarkoitus tuottaa palvelujaan. Kiurun alla toimii peruspalve- luliikelaitos Jyta, jonka yhteistoiminta alue muodostuu Halsuan, Kannuksen, Kaustisen, Lestijärven, Perhon, Toholammen ja Vetelin kunnista. Pietarsaaren kaupunki on toiminut vuoden 2010 alusta Pietarsaaren, Luodon, Uu- denkaarlepyyn ja Pedersören kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon isäntäkuntana. Pe- rusterveydenhuollon avohoito ja yleislääketieteen osasto, suun terveydenhuollon eri vastaanotot, mielenterveyshuollon vastaanotto ja päiväosasto, lähierikoissairaanhoi- don osastot ja poliklinikat sekä hoidon tukitoiminnot, kuten röntgen, laboratorio ja

15 14 terapeutit, muodostavat yhdessä kokonaisuuden joka tarjoaa laajan terveydenhuolto- palvelujen kirjon seudun asukkaille. Peruspalvelukuntayhtymä Kallio on toimintansa aloittanut puitelain vaa- timukset täyttävä sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatio. Kallio tuottaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut Alavieskan ja Sievin kunnille sekä Nivalan ja Ylivieskan kau- pungeille Pohjois- Pohjanmaalla. Väestöpohja Kallion alueella on n asukasta. Kuntayhtymän toimialaan ja tehtäviin kuuluvat valtion kunnille lailla säätämät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut mukaan luettuna ympäristöterveydenhuolto. Lisäksi kun- tayhtymän tehtävänä on huolehtia jäsenkuntien väestön erityistason sairaanhoidosta sekä hoitaa muut mahdolliset jäsenkuntien antamat tehtävät. Peruspalvelukuntayhtymä Selänne on Haapajärven ja Pyhäjärven kaupunkien sekä Kärsämäen ja Reisjärven kuntien perustama kuntayhtymä, joka on aloittanut toimin- tansa vuoden 2010 alusta. Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen tehtävänä on tuottaa terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä ratkaisuja alueensa asukkaiden hyvinvoinnin ja elinympäristön turvallisuuden tukemiseksi

16 15 4 Tuote- ja palvelukuvaus 4.1 Palvelukonsepti Asiakas - näkökulma Yhtiö kehittää asiakkaiden tarpeita vastaavan, sopivan uuden toimintamallin. Toi- minnan lähtökohtana on tuottaa asiakkaille palveluja kustannustehokkaasti, markki- naehtoisesti ja läpinäkyvästi. Prosessit - näkökulma Palvelujen järjestämisen lähtökohtana on prosessien tehokas toiminta niin, että sairaalahoitoon jäävien osuuden tulee olla mahdollisimman pieni. Iltasairaalan palve- lukonsepti kohdennetaan sellaisiin toimenpiteisiin, jotka voidaan suorittaa mahdolli- simman pitkälle yhden päivän aikana. Tarjonta kattaa kaikki erikoissairaanhoidon pal- velut liiketoimintastrategiassa päätetyllä tavalla. Henkilöstö - näkökulma Laaja palvelutuotanto toimii samalla houkuttimena uusia rekrytointeja ajatellen. Palvelujen valintaan vaikuttaa henkilöstön kiinnostus, palveluiden kysyntä ja tarve. Alustavien tietojen mukaan monen erikoisalan henkilöstöllä on kiinnostusta Iltasairaa- lan toimintaan. Talous näkökulma Iltasairaala Oy:n tulot muodostuvat asiakkaille myytävien suoritteiden myyntitu- loista. Palveluiden hinnoittelun perusteista päättävät yhtiön hallitus ja operatiivinen

17 16 johto. Yhtiö toimii taloudellisesti kannattavasti ja kulloisetkin tulostavoitteet asetetaan omistajaintressi huomioiden markkinalähtöisesti. Iltasairaalan toiminnan järjestäminen tukeutuu Keski- Pohjanmaan sairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Kiurun toimintaan ja henkilöstöön. Yhtiön liiketoiminta ei vaikeuta Kiurun omien potilaiden hoitoa, eikä vaikuta muutenkaan sairaanhoitopiirin omaan toimintaan. Palvelut mitoitetaan todennäköisen tai toteutuvan kysynnän mu- kaan. Toiminnan alkuvaiheessa on käytössä kaksi vaihtoehtoa. Palvelujen tarjonta voi- daan aloittaa jo alkuvaiheessa laajalla palvelutarjonnalla, johon otetaan mukaan kaikki mahdolliset erikoissairaanhoidon palvelut, joille on kysyntää. Toinen vaihtoehto on järjestää toiminnan käynnistäminen siten, että pilotoidaan alkuvaiheessa valituilla pal- veluilla. Palvelujen tarjonta järjestetään kuitenkin niin, että palvelut on helposti lähes- tyttävissä, ne ovat ostajan ja työntekijän kannalta houkuttelevia. 4.2 Yhtiön tarjoamat palvelut Palvelukonsepti jakautuu seuraavasti: Radiologia Laboratorio palvelut Päiväkirurgia Ortopedia Kliiniset tutkimukset

18 Radiologia Osa sairaanhoitopiirin radiologeista on osakkaana jo alueella toimivissa yksityisissä yrityksissä. Tämä ei kuitenkaan selvitysten pohjalta ole este ja kiinnostusta lähteä mu- kaan Iltasairaalan toimintaan on olemassa Laboratoriopalvelut Valmisteluvaiheessa on otettava huomioon, että parhaillaan on menossa selvitys- työ, jonka pohjalta perustettaisiin Pohjois- Suomen laboratorio Oy yhdessä Oulun, Ka- jaanin, Kemin ja Kokkolan kanssa. Tästä johtuen iltasairaalan tarjoamat laboratoriopal- velut tulee selvitettäväksi myöhemmässä vaiheessa tarkemmin. Todennäköisesti järke- vin vaihtoehto tulee olemaan, että Iltasairaala ostaa laboratoriopalvelut Pohjois- Suomen laboratoriolta Päiväkirurgia Päiväkirurgian palveluja Iltasairaala tarjoaa kaikille asiakasryhmille. Oman osan toiminnasta luo sairaanhoitopiirin jäsenkuntien ulkopuolella olevien tahojen ostamat palvelut. Tällainen potentiaalinen taho on esimerkiksi selvityksessä mukana oleva Pe- ruspalvelukuntayhtymä Kallio. Suunnitelmissa on tuottaa Kallion palveluseteliasiakkail- le kaihileikkauksia ja muut mahdolliset palvelut selvitetään jatkossa Kallion kanssa. Iltasairaalan päiväkirurgiseen leikkaustoimintaan tulevat potilaat ovat läpikäyneet normaalin erikoissairaanhoidon toimenpiteiden aiheen arvioinnin, jossa noudatetaan valtakunnallisia leikkausindikaatioita ja/tai hoito on lääketieteellisesti vaikuttavaa. Po- tilaat on asianmukaisesti tutkittu ja arvioitu päiväkirurgiaan sopiviksi joko normaalina kuntayhtymän toimintana tai sitten Iltasairaala Oy:n palveluihin alun perin lähetettyinä potilaina. Iltasairaala Oy:n päiväkirurgiseksi potilaaksi tuleva käy läpi samat rutiinit kuin

19 18 tavanomainen kuntayhtymän päiväkirurginen potilas. Päiväkirurginen hoitotapahtuma on lääketieteelliseltä sisällöltään ja laatukriteereiltään yhtäläinen Kiurun vastaavien hoitotapahtumien kanssa. On otettava huomioon, että päiväkirurgiseksi tarkoitetuista potilaista pieni osa yö- pyy ennalta suunnittelematta sairaalassa. Leikkauksen jälkeisen komplikaation vuoksi tutkittavaksi tai hoidettavaksi jää myös pieni osa potilaista. Näiden potilaiden hoito tapahtuu samoilla kriteereillä kuin kuntayhtymän potilaiden kohdalla. Hoitava Iltasai- raala Oy:n lääkäri sopii sillä hetkellä päivystys- tai virkavastuussa olevan Kiurun lääkärin kanssa miten toimitaan. Kaikissa tapauksissa (yön yli sairaalaan otettavat, komplikaati- oiden vuoksi uudelleen tutkittavat tai hoidettavat potilaat) kustannusvastuu on Iltasai- raala Oy:n, ja tämä huomioidaan Iltasairaala Oy:n ja Kiurun välisissä sopimuksissa Ortopedia Ortopedia ja siihen liittyvät kuvantamiset on herättänyt kiinnostusta sairaanhoito- piirin henkilöstössä. Tämän pohjalta ortopedia lienee varteenotettava palvelumuoto toiminnan käynnistyttyä Kliiniset tutkimukset Iltasairaalan toiminnan kannalta merkittävän osan voivat muodostaa tavanomaiset polikliiniset vastaanotot. Palvelut kohdentuvat kaikille asiakasryhmille maksajatahosta riippumatta.

20 19 5 Toimiala ja markkinat 5.1 Terveysmarkkinoiden kehitys Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuottamien tilastojen mukaan julkisen tervey- denhuollon erikoissairaanhoidon avohoitokäyntejä vuonna 2008 oli 7,4 miljoonaa. So- maattisilla erikoisaloilla oli käyntejä yhteensä noin 5,9 miljoonaa ja psykiatrian erikois- aloilla noin 1,5 miljoonaa. Käynnit ovat lisääntyneet 20 prosentilla vuodesta Kuva 1. Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit Erikoissairaanhoidon ja mielenterveystyön avohoito 2008 Öppenvård inom specialiserad sjukvård och mentalvårdsarbete 2008 Tilastoraportti Statistikrapport 24/2009, Suomen virallinen tilasto, Terveys Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

21 20 Eniten erikoissairaanhoidon avohoitokäyntejä oli sisätautien, aikuispsykiatrian ja ki- rurgian erikoisaloilla. Kuten yllä olevasta kuvasta ilmenee, käyntimäärät ovat kasvaneet jatkuvasti. Vuodesta 2000 käynnit kasvoivat suhteellisesti eniten nuorisopsykiatrian ja lastenpsykiatrian erikoisaloilla. Yksityisiä erikoislääkäripalveluja käytettiin Kelan sairaanhoitokorvaustilaston mu- kaan 2,9 miljoonaa kertaa vuonna Yksityissektorilla erikoislääkärikäyntejä oli eniten silmätautien ja naistentautien ja synnytysten erikoisaloilla. Sairausvakuutuskor- vaukseen oikeuttavat yksityislääkäripalvelujen menot, toimistomaksut mukaan lukien, olivat vuonna 2008 yhteensä 305 miljoonaa euroa. Tästä erikoislääkäripalvelujen me- nojen osuus oli 86 prosenttia ja yleislääkäripalvelujen 14 prosenttia. Kokonaisuudes- saan menot kasvoivat reaalisesti 2,6 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastoista ilmenee, että vuonna 2008 Suomen terveydenhuoltomenot olivat 15,5 miljardia euroa, joka on 700 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Asukasta kohden jaettuna menot olivat euroa, mikä oli 4,3 prosenttia edellisvuotta enemmän. Bruttokansantuotteeseen suhteutettu- na menot olivat 8,4 prosenttia. Inflaatio huomioon ottaen terveydenhuollon koko- naismenot pysyivät ennallaan. Rahamääräisesti suurimmat menoerät koostuivat eri- koissairaanhoidon (5,1 mrd. ) ja perusterveydenhuollon (2,8 mrd. ) palveluista sekä avohoidon lääkkeiden ja muiden lääkinnällisten kulutustavaroiden (2,2 mrd. ) käytös- tä. Näiden kolmen pääryhmän menot muodostivat kaksi kolmasosaa kaikista tervey- denhuoltomenoista. Saman tilaston mukaan, vuonna 2008 terveydenhuoltomenojen julkisen rahoituk- sen osuus oli 74,2 prosenttia (11,5 mrd. ) ja yksityisen rahoituksen osuus 25,8 pro- senttia (3,98 mrd. ). Kuntien rahoitusosuus terveydenhuoltomenoista oli suurin eli 35 prosenttia. Tämä oli 2,7 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuonna Valtion rahoi- tusosuus oli vuonna 2008 yhteensä 24,2 prosenttia. Tämä oli 1,9 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna Valtion rahoitusosuuden kasvu on jatkunut yhtäjaksoi-

22 21 sesti vuodesta 2003 alkaen. Kansaneläkelaitoksen rahoitusosuus oli vuonna 2008 yh- teensä 15 prosenttia eli 0,5 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Yksityisen rahoituksen osuus terveydenhuoltomenoista on laskenut lähes yhtäjak- soisesti vuodesta 2000 kääntyen kuitenkin kahtena viime vuonna hienoiseen nousuun. Vuonna 2008 kotitaloudet rahoittivat terveydenhuoltoa noin 3 miljardilla eurolla eli niiden rahoitusosuus menoista oli 19,4 prosenttia. Kotitalouksien rahoitusosuudesta 53,6 prosenttia oli asiakasmaksuja, 32,6 prosenttia lääkkeiden ja muiden lääkinnällis- ten laitteiden menoja sekä loput 13,8 prosenttia erilaisten hoitolaitteiden ja lääkinnäl- listen tuotteiden hankintakuluja sekä matkakuluja. Työnantajien terveydenhuoltome- nojen rahoitusosuus on ollut koko luvun vajaa 3 prosenttia. Avustuskassojen, yksityisen vakuutuksen ja kotitalouksia palvelevien voittoa tavoittelemattomien yhtei- söjen yhteenlaskettu rahoitusosuus terveydenhuoltomenoista oli 3,5 prosenttia vuon- na Julkisen vallan tavoitteena on paitsi kohdentaa verovaroja terveydenhuoltoon myös säädellä sairaanhoidon sisältöä ja tasapuolista ja tarveperusteista kohdentumista väestölle. Yksityisten palvelutuottajien lisääntyvä markkinaehtoinen toiminta muodos- taa uhan tasa- arvoista palvelujen saantia ylläpitävälle julkiselle terveydenhuollolle. Jos terveydenhoitoon päätyvän verovaroista riippumattoman rahan määrä kasvaa ja kana- voituu pääosin yksityiseen terveydenhoitoon, vaikeuttaa yksityisen sektorin saama rakenteellinen palkkaetu julkisen erikoissairaanhoidon toimintaedellytyksiä. 5.2 Tilanne Keski- Pohjanmaalla Yksityisten palvelujen käyttö on Keski- Pohjanmaan alueella maan vähäisintä. Ilta- sairaalan tavoitteena on täydentää olemassa olevia julkisia palveluja. Toiminta sopii hyvin tilanteisiin, joissa sairaanhoitopiirin kapasiteetti ei riitä ja tarvitaan lisäkapasi- teettia näiden ylivuototapausten hoitoon.

23 22 Kuva 1 Kuva 2. Käynnit yksityisissä terveyspalveluissa ja niistä lääkärikäynnit maakunnit- tain asukasta kohti vuonna 2007 Vuonna 2007 Keski- Pohjanmaalla oli yksityisen terveydenhuollon palveluntuottajia kokonaisuudessaan 43 kappaletta. Nämä jakaantuivat siten, että laboratoriotoimintaa oli 2 yksikössä, lääkärin vastaanottoa 11 yksikössä, röntgentoiminta 1 yksikössä, lää- kinnällistä kuntoutusta 21 yksikössä, työterveyshuoltoon erikoistuneita 8 kappaletta sekä hammashuoltoa 3 kappaletta. Viereisissä maakunnissa tilanne oli täysin toinen. Esimerkiksi Pohjanmaalla toimi- paikkoja oli 164 joista lääkärin vastaanottoja 38. Pohjois- Pohjanmaalla kokonaismäärä oli 888 toimipaikkaa ja lääkärin vastaanottoja oli 188 toimipaikassa. Etelä- Pohjanmaan

24 23 osalta kokonaismäärä oli 225 ja lääkärin vastaanottoja 75 kappaletta. Vaikka maakun- tien väestöpohjassa on suuria eroja, kuvaa tilasto hyvin Keskipohjanmaan tilannetta. 5.3 Markkinan koko Markkinat kattavat koko Keski- Pohjanmaan alueen, jossa yksityisten palvelujen käyttöaste on maan alhaisimpia. Alueella on asukkaita yhteensä noin , joiden palvelujen saatavuuden parantamiseksi Iltasairaala perustetaan. Keski- Pohjanmaan väestön ennustetaan kasvavan suhteellisen tasaisesti, vuonna 2020 alueen väestö ar- vio on noin ja vuonna 2035 ylittyy asukkaan raja. Iltasairaalan markkina- alue ulottuu myös Keski- Pohjanmaan ulkopuolelle ja jopa maan rajojen ulkopuolelle. Potentiaalisia asiakkaita on alueen ulkopuolisilla yhteistoiminta- alueilla sekä ulkomaa- laisissa asiakkaissa. 5.4 Kilpailija- analyysi Keski- Pohjanmaa Keski- Pohjanmaalla yksityistä palveluntuotantoa käytetään varsin vähän. Alueella toimivia yksityisiä asemia ei paljon ole. Näistä merkittävin Iltasairaalan kannalta on Kokkolassa toimiva Terveystalo Oyj, muita pieniä yksityisiä asemia ovat MedWind Ala- vetelissä sekä Kokkolan lääkärikeskus. Alueella on muutamia työterveyshuoltopalveluja tuottavia yrityksiä sekä yksityinen röntgen. Terveystalo Kokkola Terveystalon Kokkolan toimipiste tarjoaa asiakkailleen seuraavia palveluja: yleislääkärin vastaanotto ja usean eri alan erikoislääkäripalvelut pienkirurgiset toimenpiteet

Liiketoimintasuunnitelma

Liiketoimintasuunnitelma Kokkolan Iltasairaala Oy:n Liiketoimintasuunnitelma Kokkola Pro Lex Oy/ VT Tapani Turpeinen, HTM Pekka Kälkäjä Päivitys 15.4.2013 1 1 TAUSTATIETOA... 6 1.1 RAKENTEELLISET MUUTOKSET TERVEYDENHUOLTOJÄRJESTELMÄSSÄ...

Lisätiedot

Hyksin kliiniset palvelut Oy. Hallitus 28.5.2012, LIITE 9 JULKINEN TAUSTAOSA. Biomedicum Helsinki 2A Tukholmankatu 8, 00290 Helsinki

Hyksin kliiniset palvelut Oy. Hallitus 28.5.2012, LIITE 9 JULKINEN TAUSTAOSA. Biomedicum Helsinki 2A Tukholmankatu 8, 00290 Helsinki Hallitus 28.5.2012, LIITE 9 Hyksin kliiniset palvelut Oy JULKINEN TAUSTAOSA Biomedicum Helsinki 2A Tukholmankatu 8, 00290 Helsinki Versio Päiväys Vastuullinen Kuvaus 1.0 19.01.2011 HUS/Lasse Lehtonen HUS:n

Lisätiedot

Strategia Luotsaa hyvinvointia

Strategia Luotsaa hyvinvointia Strategia 2015 Luotsaa hyvinvointia Toimintaympäristön kehitysnäkymiä Ilmastonmuutokset ja globaalitalouden häiriöt aiheuttavat epävarmuutta ja ennakointivaikeuksia kaikilla toimialoilla. Julkisen talouden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen

Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen Kari J. Antila, LKT, dos. IT-kehitysjohtaja, Mehiläinen Oyj Stakesin ja Länsi-Suomen lääninhallituksen

Lisätiedot

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN?

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? Kuntamarkkinat tietoisku 14.9.2016 SOTE-UUDISTUKSEN TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Sote-uudistuksen tavoitteet,

Lisätiedot

Päätös. Laki. kansanterveyslain muuttamisesta

Päätös. Laki. kansanterveyslain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 94/2004 vp Hallituksen esitys laeiksi kansanterveyslain ja erikoissairaanhoitolain sekä eräiden muiden lakien muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi

Lisätiedot

Terveyspalvelujen ulkoistaminen ja kilpailun toimivuus

Terveyspalvelujen ulkoistaminen ja kilpailun toimivuus Terveyspalvelujen ulkoistaminen ja kilpailun toimivuus Hennamari Mikkola, Kelan tutkimusosasto, Tieteiden talo 10.5.2010 Terveyspalvelujen markkinat Yksityinen tuottaja ja kuluttajat Yksityinen tuottaja

Lisätiedot

Taulukko 1. Terveydenhuoltomenot toiminnoittain 1995-2007, milj. euroa käyvin hinnoin

Taulukko 1. Terveydenhuoltomenot toiminnoittain 1995-2007, milj. euroa käyvin hinnoin Taulukko 1. Terveydenhuoltomenot toiminnoittain 1995-2007, milj. euroa käyvin hinnoin 1. Erikoissairaanhoito 2 470,1 2 595,6 2 611,6 2 738,9 2 840,4 3 055,2 3 328,9 3 622,4 3 858,3 4 054,5 4 324,4 4 590,0

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira/Fanin Oy

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira/Fanin Oy Sosiaali- ja terveyslautakunta 256 06.10.2010 Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira/Fanin Oy 761/61/616/2010 STLTK 256 Fanin Oy Kuopiosta on pyytänyt lupaa Sosi aali- ja terveysalan

Lisätiedot

Laadukkaat ja toimivat terveyspalvelut, joihin pääsee, ja joihin meillä on varaa huomennakin

Laadukkaat ja toimivat terveyspalvelut, joihin pääsee, ja joihin meillä on varaa huomennakin Laadukkaat ja toimivat terveyspalvelut, joihin pääsee, ja joihin meillä on varaa huomennakin Terveyspalveluala Keskeiset terveydenhuollon osajärjestelmät, joissa yksityinen sektori mukana Lääkärikeskukset

Lisätiedot

Lappeenrannan kaupungin omistajaohjaus

Lappeenrannan kaupungin omistajaohjaus Hallitus 57 22.03.2017 Etelä-Karjalan Työkunto Oy:n osakkeiden osto 382/02.07.03.04/2017 EKSTPHAL 57 Etelä-Karjalan Työkunto Oy Etelä-Karjalan Työkunto Oy (jäljempänä Työkunto Oy) on Eksoten ja Lappeenrannan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto/doc Finland Oy

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto/doc Finland Oy Sosiaali- ja terveyslautakunta 211 08.06.2011 Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto/doc Finland Oy 543/61/616/2011 STLTK 211 Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavi rasto (Valvira) on

Lisätiedot

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK-2015 strategian ydin Missio, visio ja arvot Missio = Perustehtävä, olemassaolon

Lisätiedot

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely 30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Asiakkaan valinnanvapaus maakunnan ja palvelujen tuottajan näkökulmasta. Hallituksen esitys valinnanvapaudesta

Asiakkaan valinnanvapaus maakunnan ja palvelujen tuottajan näkökulmasta. Hallituksen esitys valinnanvapaudesta Asiakkaan valinnanvapaus maakunnan ja palvelujen tuottajan näkökulmasta Hallituksen esitys valinnanvapaudesta 9.5.2017 9.5.2017 Hallituksen esitys valinnanvapauslaiksi Mikä on asiakasseteli? Sotekeskus,

Lisätiedot

Asiakkaan Asiakk v linnan linnan apaus on tulevaisuutta

Asiakkaan Asiakk v linnan linnan apaus on tulevaisuutta Asiakkaan valinnanvapaus on tulevaisuutta Terveyspalveluala Keskeiset terveydenhuollon osajärjestelmät, joissa yksityinen sektori mukana Lääkärikeskukset ja sairaalat, työterveyshuolto, hammashuolto, kuntoutus,

Lisätiedot

KETKÄ LIITTYVÄT KANTA-PALVELUIHIN. Ketkä liittyvät Kanta-palveluihin. Kanta-liittyjän ohje

KETKÄ LIITTYVÄT KANTA-PALVELUIHIN. Ketkä liittyvät Kanta-palveluihin. Kanta-liittyjän ohje Ketkä liittyvät Kanta-palveluihin Kanta-liittyjän ohje Sisällys 1 Johdanto... 1 2 Käsitteet... 1 3 Kanta-palveluun liittyjät... 2 3.1 Potilastiedon arkistoon liittyjät... 2 3.2 Sähköiseen reseptiin liittyjät...

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Ilkka Kauppinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön

Lisätiedot

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 24.9.2015 SAIRAANHOITO- JA PÄIVYSTYSPALVELUT Aika 24.9.2015 klo 9:00 11:15 Paikka Läsnä Keskussairaala, ruokasalin kabinetti Sakari Telimaa, pj, Kiuru

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Ratkaisuja. kunnan terveyspalveluihin

Ratkaisuja. kunnan terveyspalveluihin Ratkaisuja kunnan terveyspalveluihin Valinnanvapaus parantaa kuntalaisten asemaa. Terveyspalvelut kuntalaisille Terveyspalveluiden tuotanto LPY korostaa kuntavaaleissa kansalaisten valinnanvapauden lisäämistä.

Lisätiedot

Asiakkaan valinnanvapaus

Asiakkaan valinnanvapaus Asiakkaan valinnanvapaus Hallituksen esitysluonnoksen ja valinnanvapauslinjausten mukaisesti 19.10.2017 1 Muutoksia perustuslakivaliokunnan lausunnon perusteella Muun muassa: Maakunnan ei ole pakko yhtiöittää

Lisätiedot

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus Kunnanhallitus 305 27.11.2014 Kunnanhallitus 151 10.06.2015 Kunnanhallitus 19 28.01.2016 Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus 143/00.04.01/2014 KH 27.11.2014 305 Työ-

Lisätiedot

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Ruotsi Ruotsissa alkoi 1980-luvulla keskustelu julkisen sektorin tuottavuudesta ja kansalaisten osallisuudesta sekä

Lisätiedot

Yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta - työterveyshuolto sotepalvelujärjestelmän

Yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta - työterveyshuolto sotepalvelujärjestelmän Yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta - työterveyshuolto sotepalvelujärjestelmän D'Artagnan? TYHE 5, Ajankohtaista työelämässä Minna Ylikännö, VTT, yliopistonlehtori Sosiaalitieteiden laitos Suomalainen

Lisätiedot

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Tarja Myllärinen Johtaja Kuntaliitto Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.2014 Lahti Mitä tavoitellaan Sote-uudistuksen tarkoitus 1)

Lisätiedot

Tunnustelukysymykset maakunnan talous- ja henkilöstöhallinnon järjestämisestä Kuopion kaupungille, Siilinjärven kunnalle ja Pohjois- Savon

Tunnustelukysymykset maakunnan talous- ja henkilöstöhallinnon järjestämisestä Kuopion kaupungille, Siilinjärven kunnalle ja Pohjois- Savon Tunnustelukysymykset maakunnan talous- ja henkilöstöhallinnon järjestämisestä Kuopion kaupungille, Siilinjärven kunnalle ja Pohjois- Savon sairaanhoitopiirille 7.4.2017. Lähtökohdat ja taustat Valtakunnallinen

Lisätiedot

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi?

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? VALINNANVAPAUS sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? 1 VALINNANVAPAUS enemmän terveyttä samalla rahalla Sote-uudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta

Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta HYKS-Operatiivinen tulosyksikkö Vesa Perhoniemi 11.9.2014 11.9.2014 Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta Vesa Perhoniemi hallinnollinen

Lisätiedot

Hätäkeskuslaitoksen ja Lohjan kaupungin välisen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättäminen

Hätäkeskuslaitoksen ja Lohjan kaupungin välisen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättäminen Kaupunginhallitus 139 31.03.2014 Kaupunginhallitus 271 16.06.2014 Kaupunginhallitus 511 15.12.2014 Hätäkeskuslaitoksen ja Lohjan kaupungin välisen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättäminen 877/10.03.02/2013

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus. Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko

Sote- ja maakuntauudistus. Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko Sote ja maakuntauudistus Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko 12.5.2017 1 Uusi soterakenne 1.1.2019 2 Lähde:www.alueuudistus.fi Maakuntien tehtävät ja uusi soterakenne 1.1.2019 Valtakunnallinen lupa

Lisätiedot

KanTa. Liittyjät -ohje v. 1.0

KanTa. Liittyjät -ohje v. 1.0 1 (20) KanTa Liittyjät -ohje v. 1.0 2 (20) Sisältö Säädöstausta... 3 1 Liittymään velvoitetut terveydenhuollon organisaatiot ja apteekit... 4 2 Terveydenhuollon toimintayksikkö... 6 1. Kansanterveyslain

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto/invalidiliiton Asumispalvelut Oy

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto/invalidiliiton Asumispalvelut Oy Sosiaali- ja terveyslautakunta 208 18.08.2010 Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto/invalidiliiton Asumispalvelut Oy 604/61/616/2010 640/61/616/2010 STLTK 208 Invalidiliiton Asumispalvelut

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus Keskeiset muutokset lainsäädäntöön sote- ja maakuntauudistuksesta sekä asiakkaan valinnanvapaudesta

Sote- ja maakuntauudistus Keskeiset muutokset lainsäädäntöön sote- ja maakuntauudistuksesta sekä asiakkaan valinnanvapaudesta Sote ja maakuntauudistus Keskeiset muutokset lainsäädäntöön sote ja maakuntauudistuksesta sekä asiakkaan valinnanvapaudesta 17.2.2017 Soteuudistuksen tavoitteet Asukkaille yhdenvertaiset ja nykyaikaiset

Lisätiedot

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen Asiakkaan valinnanvapaus laajenee 1.1.2019 alkaen Uudet maakunnat alkavat vastata sosiaali ja terveyspalvelujen järjestämisestä alueensa asukkaille 1.1.2019. Asiakas voi valita palvelun julkisen, yksityisen

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus ja valinnanvapaus: suomalaisen valinnanvapausmallin rahoitus?

Sote- ja maakuntauudistus ja valinnanvapaus: suomalaisen valinnanvapausmallin rahoitus? Sote ja maakuntauudistus ja valinnanvapaus: suomalaisen valinnanvapausmallin rahoitus? 1 31.1.2017 Sote uudistuksen pilarit I /II 1. Vahva järjestäjä maakunta 18 maakuntaa kuntaorganisaatioiden sijasta

Lisätiedot

Kiireettömään hoitoon pääsy

Kiireettömään hoitoon pääsy Kiireettömään hoitoon pääsy Hoidon tarve on arvioitava samoin perustein koko maassa Potilaan hoidon tarve pitää arvioida ja hoito toteuttaa terveydenhuollon eri toimipisteissä yhtenäisin lääketieteellisin

Lisätiedot

KUUMA-johtokunta

KUUMA-johtokunta KUUMA-johtokunta 28.4.2016 Maakuntauudistuksen / ja sote-uudistuksen tilannekatsaus Erkki Kukkonen Järvenpään kaupunginjohtaja Koonnut: Teija Sutinen / HS, grafiikka: Jukka Himanen / HS, lähde: Selvityshenkilön

Lisätiedot

Monikanavarahoitus ja valinnanvapaus

Monikanavarahoitus ja valinnanvapaus Monikanavarahoitus ja valinnanvapaus 17.9.2015 Oikeus sosiaali- ja terveyspalveluihin IV, Turku Timo Hujanen, Hennamari Mikkola, Kelan tutkimusosasto Valinnanvapaus ja monikanavarahoitus (MKR)? Palvelujärjestelmä

Lisätiedot

SOTE rakenneuudistus

SOTE rakenneuudistus SOTE rakenneuudistus 29.5.2013 Esimerkki perustason alueesta ja sote alueesta Kunta C: 15 000 as. SOTE-ALUE (laaja perustaso) PERUSTASON ALUE Kunta E: 3000 as. Kunta A: 50 000 as. SOTE ALUEEN VASTUUKUNTA

Lisätiedot

ESH:n palveluseteli Kuusamossa. Jonkun on oltava ensimmäinen

ESH:n palveluseteli Kuusamossa. Jonkun on oltava ensimmäinen ESH:n palveluseteli Kuusamossa Jonkun on oltava ensimmäinen Palvelusetelin soveltuvuus ja tavoitteet Palvelut tuotteistettuja Palvelujen hinnoista ja laadusta on sekä kunnalla että asiakkaalla riittävästi

Lisätiedot

Taulukko 1. Terveydenhuoltomenot toiminnoittain , milj. euroa käyvin hinnoin

Taulukko 1. Terveydenhuoltomenot toiminnoittain , milj. euroa käyvin hinnoin Taulukko 1. Terveydenhuoltomenot toiminnoittain 1995-2006, milj. euroa käyvin hinnoin 1. Erikoissairaanhoito 2 470,9 2 595,7 2 611,6 2 739,7 2 841,2 3 056,1 3 329,7 3 621,1 3 856,8 4 054,0 4 325,4 4 587,1

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUJEN YMPÄRIVUOROKAUTISEN HOIVA-ASUMISPALVELUN PALVELUSETELI

VANHUSTEN PALVELUJEN YMPÄRIVUOROKAUTISEN HOIVA-ASUMISPALVELUN PALVELUSETELI TUOTTAJAN OHJE 1 27.1.2011 2. ( 5 ) VANHUSTEN PALVELUJEN YMPÄRIVUOROKAUTISEN HOIVA-ASUMISPALVELUN PALVELUSETELI Taustaa Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä (569/2009) tuli voimaan 1.8.2009.

Lisätiedot

Uuden Kouvolan terveydenhuolto integroitu, potilaslähtöinen palvelu

Uuden Kouvolan terveydenhuolto integroitu, potilaslähtöinen palvelu Uuden Kouvolan terveydenhuolto integroitu, potilaslähtöinen palvelu Kati Myllymäki Johtava ylilääkäri KoTePa-hankkeen projektipäällikkö Asta Saario Terveydenhuollon palvelujohtaja Asta Saario 1 Uuden Kouvolan

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM Sote-järjestämislaki ja integraatio Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki 11.9.2014 Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Turvataan

Lisätiedot

Näkökulma hyvinvointipalveluiden tulevaisuuteen

Näkökulma hyvinvointipalveluiden tulevaisuuteen Näkökulma hyvinvointipalveluiden tulevaisuuteen Elinkeinoasioiden päällikkö Janne Pesonen 5.10.2010 Helsinki 19.10.2010 1 Lähtökohtia kuntapalveluiden tuotannon kehittämiselle Kunnilla ja kuntayhtymillä

Lisätiedot

Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari

Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari Tieteiden talo, Helsinki 8.11.2014 Potilaan omavastuu KTM Vesa Ekroos VE 1 Esityksen sisältöä Järjestämisestä, tuotannosta ja rahoituksesta

Lisätiedot

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen? Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 20.1.2017 Keskusteluteemat 14.12.2016 Säätytalo Maakunnan oman henkilöstön työterveyshuollon

Lisätiedot

Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN

Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN Lääkäripalveluyritykset ry Ismo Partanen 040 518 5799 ismo.partanen@lpy.fi www.lpy.fi Palvelusetelilain

Lisätiedot

Miten terveydenhuolto muuttuu SOTEsta huolimatta

Miten terveydenhuolto muuttuu SOTEsta huolimatta Miten terveydenhuolto muuttuu SOTEsta huolimatta SOTE Ennakointikamari 30.3.2017 Olli Tolkki olli.tolkki@nhg.fi 0400 339 195 100% Suomen sote-markkina on kokonaisuudessaan ~31 mrd., josta palvelut kattavat

Lisätiedot

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi LUONNOS 1 (8) Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kevasta annettua lakia siten, että itsehallintoalueet olisivat Kevan

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI TIIVISTÄ TIETOA KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Keski-Suomen sairaanhoitopiiri tuottaa jäsenkuntiensa tarvitsemia erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon päivystyksen sekä eräitä sosiaalihuollon palveluja

Lisätiedot

Mitä palvelusetelillä tarkoitetaan. Infotilaisuus 23.2.2012. Maritta Koskinen 1 22.2.2012

Mitä palvelusetelillä tarkoitetaan. Infotilaisuus 23.2.2012. Maritta Koskinen 1 22.2.2012 Mitä palvelusetelillä tarkoitetaan Infotilaisuus 23.2.2012 Maritta Koskinen 1 Taustaa palvelusetelille Aiemmat säädökset palvelusetelistä vuonna 2004 Laajentui vuonna 2008 Palvelusetelilaki (569/2009)

Lisätiedot

Uusi kuntalaki 2015 - kunnat ja markkinat. Kuntamarkkinat 10-11.9.2014 Katariina Huikko

Uusi kuntalaki 2015 - kunnat ja markkinat. Kuntamarkkinat 10-11.9.2014 Katariina Huikko Uusi kuntalaki 2015 - kunnat ja markkinat Kuntamarkkinat 10-11.9.2014 Katariina Huikko Kuntien ja markkinoiden rajapinta Kunnan yleinen toimiala (luku 2, 7 ) Aloiteoikeus (luku 5, 23 ) Kuntastrategia (luku

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Helena Vorma Terveyttä Lapista 2014 8.10.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

KETKÄ LIITTYVÄT KANTA-PALVELUIHIN Ketkä liittyvät Kanta-palveluihin. Kanta-liittyjän ohje

KETKÄ LIITTYVÄT KANTA-PALVELUIHIN Ketkä liittyvät Kanta-palveluihin. Kanta-liittyjän ohje Ketkä liittyvät Kanta-palveluihin Kanta-liittyjän ohje Sisällys 1 Johdanto... 1 1.1 Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen säädöstausta... 1 1.2 Sähköisen lääkemääräyksen säädöstausta... 1 2 Käsitteet...

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä väestön

Lisätiedot

Kansalaisten näkemykset sote-uudistuksesta ja valinnanvapaudesta

Kansalaisten näkemykset sote-uudistuksesta ja valinnanvapaudesta Kansalaisten näkemykset sote-uudistuksesta ja valinnanvapaudesta Kansalaistutkimuksen tulokset 29.3.2017 Hyvinvointialan Liitto ja Lääkäripalveluyritykset ry Tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUT. Sanna Hartman Toimialapäällikkö

TERVEYSPALVELUT. Sanna Hartman Toimialapäällikkö TERVEYSPALVELUT Sanna Hartman Toimialapäällikkö Esityksen sisältö Toimialan kehityksestä Toimialan kannattavuus tunnuslukujen valossa Toimintaympäristö nyt Menestymisen mahdollisuudet Kansainvälistyminen

Lisätiedot

Kunta- ja palvelurakenne Kanta-Hämeessä. Jouko Isolauri 26.9.2013

Kunta- ja palvelurakenne Kanta-Hämeessä. Jouko Isolauri 26.9.2013 Kunta- ja palvelurakenne Kanta-Hämeessä Jouko Isolauri 26.9.2013 Sen jälkeen kun kuntien valtionosuuksia on edelleen leikattu 500 me toimintaa tehostettu toisella 500 me:lla velvoitteita kevennetty niin,

Lisätiedot

Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja www.thl.fi/yksityinenpalvelutuotanto

Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja www.thl.fi/yksityinenpalvelutuotanto Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja Julkistamistilaisuus 3.4.2009 1 Kustannukset 2006, miljardia euroa Kustannukset ja henkilöstö eri sektoreilla 2006 julkiset palveluntuottajat

Lisätiedot

Ajankohtaista maakuntien talous- ja henkilöstöhallinnon palveluiden järjestämisestä

Ajankohtaista maakuntien talous- ja henkilöstöhallinnon palveluiden järjestämisestä Ajankohtaista maakuntien talous- ja henkilöstöhallinnon palveluiden järjestämisestä Osastopäällikkö Juha Sarkio Valtiovarainministeriö Sairaanhoitopiirien ja suurten kaupunkien informaatiotilaisuus 23.2.2016

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Tilakustannukset osana palvelun kustannusrakennetta

Tilakustannukset osana palvelun kustannusrakennetta Tilakustannukset osana palvelun kustannusrakennetta Investointien ja toiminnan muutosten vaikutukset palvelujen kustannuksiin Keskeiset periaatteet Kuntayhtymä vuokraa tilat pääsääntöisesti jäsenkunnilta

Lisätiedot

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista Tavoitetaso Nykytaso Haastateltavan kommentit 1 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky oman maakunnan alueella 4 4 4 2 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky valtakunnallisilla markkinoilla 4 5 3 Lisää markkinointia

Lisätiedot

Olavi Hiekka Tilaisuus Uudenmaan liitto Pvm

Olavi Hiekka Tilaisuus Uudenmaan liitto Pvm Nimi Olavi Hiekka Tilaisuus Uudenmaan liitto Pvm 15.2.2017 Varmistamme, että suomalaisten hyvinvointia ja alueiden elinvoimaisuutta edistävät palvelut kyetään turvaamaan tulevaisuudessakin. Teemme sen

Lisätiedot

Aiesopimus Saimaan Tukipalvelut Oy:n tekstiilipalveluiden liiketoiminnan kaupasta

Aiesopimus Saimaan Tukipalvelut Oy:n tekstiilipalveluiden liiketoiminnan kaupasta Hallitus 37 22.02.2017 Aiesopimus Saimaan Tukipalvelut Oy:n tekstiilipalveluiden liiketoiminnan kaupasta 174/00.04.02.00/2017 EKSTPHAL 37 Saimaan Tukipalvelut Oy:n (Satu Oy) hallitus päätti 26.1.2017 pyytää

Lisätiedot

SOPIMUS PALMIA-LIIKELAITOKSEN TIETTYJEN LIIKETOIMINTOJEN LUOVUTUK- SESTA HELSINGIN KAUPUNGIN [X] OY:N. välillä. [. päivänä kuuta 2014]

SOPIMUS PALMIA-LIIKELAITOKSEN TIETTYJEN LIIKETOIMINTOJEN LUOVUTUK- SESTA HELSINGIN KAUPUNGIN [X] OY:N. välillä. [. päivänä kuuta 2014] SOPIMUS PALMIA-LIIKELAITOKSEN TIETTYJEN LIIKETOIMINTOJEN LUOVUTUK- SESTA HELSINGIN KAUPUNGIN JA [X] OY:N välillä [. päivänä kuuta 2014] 1. OSAPUOLET 1.1 Luovuttaja Helsingin kaupunki (Palmia liikelaitos)

Lisätiedot

Sote -uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekuvia

Sote -uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekuvia Sote -uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekuvia Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 4.3.2016 6.3.2016 1 Miksi sote -uudistus: tavoitteet Julkisen talouden kestävyysvajeen pienentäminen VM arvio 3

Lisätiedot

Sopimus Keski-Pohjanmaan runkoverkon omistuksesta

Sopimus Keski-Pohjanmaan runkoverkon omistuksesta Sopimus Keski-Pohjanmaan runkoverkon omistuksesta Tämän sopimuksen Keski-Pohjanmaan runkoverkon omistuksesta ovat sanotulla päivämäärällä tehneet a) Osuuskunta Keskikaista (jäljempänä Keskikaista ) Y-tunnus:

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto/botnia Scan Oy

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto/botnia Scan Oy Sosiaali- ja terveyslautakunta 380 09.11.2011 Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto/botnia Scan Oy 1068/61/616/2011 STLTK 380 Botnia Scan Oy on pyytänyt sosiaali- ja ter veysalan lupa- ja valvontavirastolta

Lisätiedot

Omistajakuntien ja Räyskälä-Säätiön rahoitusosuudet olisivat seuraavat:

Omistajakuntien ja Räyskälä-Säätiön rahoitusosuudet olisivat seuraavat: 1LOP P I KESKELLÄ KASVU -SUOM EA 1 HALLINTO JA TALOUS 14.1.2015 FORSSnnJ KAUPUNKI Jakelun mukaan /oc / d y / 5 RÄYSKÄLÄN ILMAILUKESKUKSEN AIRPARK-HANKKEEN ESISELVITYSHANKE Lopen kunnantalolla 12.12.2014

Lisätiedot

Työntekijän Hoitoturva Työterveyshuoltoa täydentävä turva koko henkilöstölle

Työntekijän Hoitoturva Työterveyshuoltoa täydentävä turva koko henkilöstölle Työntekijän Hoitoturva Työterveyshuoltoa täydentävä turva koko henkilöstölle Onneksi olkoon! Työnantajasi haluaa pitää sinusta hyvää huolta täydentämällä terveyshuoltoasi. Työnantajasi tarjoaa sinulle

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Erikoissairaanhoidon tulevaisuus ja yhteistyömahdollisuudet Hyvinkään Riihimäen talousalueella. Talousalueparlamentti 18.08.2010

Erikoissairaanhoidon tulevaisuus ja yhteistyömahdollisuudet Hyvinkään Riihimäen talousalueella. Talousalueparlamentti 18.08.2010 Erikoissairaanhoidon tulevaisuus ja yhteistyömahdollisuudet Hyvinkään Riihimäen talousalueella Talousalueparlamentti 18.08.2010 Jarmo Väänänen sairaanhoitopiirin johtaja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri

Lisätiedot

Palveluntuottajan vaatimukset sotelainsäädännössä

Palveluntuottajan vaatimukset sotelainsäädännössä Palveluntuottajan vaatimukset sotelainsäädännössä 9.5.2017 1 16.5.2017 Kuka voi tuottaa sotepalveluja? Julkisia sotepalveluja voivat tuottaa maakunnan liikelaitos sekä maakunnan yhtiö, yksityinen yritys

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin valinnanvapauskokeilu hanke Riitta Pylvänen projektipäällikkö

Jyväskylän kaupungin valinnanvapauskokeilu hanke Riitta Pylvänen projektipäällikkö Jyväskylän kaupungin valinnanvapauskokeilu hanke 2.10.2017 Riitta Pylvänen projektipäällikkö 16.10.2017 Valinnanvapauskokeilun toteutus Jyväskylässä Kokeilu käynnistyi Jyväskylässä 20.2.2017 Kolme palvelutuottajaa

Lisätiedot

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014 Kuntalain kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu Kuntalain valmistelun organisointi Hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmä Parlamentaarinen

Lisätiedot

Jonottamatta hoitoon. THL:n aloite perusterveydenhuollon vahvistamiseksi 4.10.2013 1

Jonottamatta hoitoon. THL:n aloite perusterveydenhuollon vahvistamiseksi 4.10.2013 1 Jonottamatta hoitoon THL:n aloite perusterveydenhuollon vahvistamiseksi 4.10.2013 1 Terveydenhuolto on kehittynyt epätasaisesti Suomalainen terveyspalvelujärjestelmä on kehittynyt vuosien saatossa niin,

Lisätiedot

Sote ja yleislääkärit

Sote ja yleislääkärit Sote ja yleislääkärit Yleislääkäripäivät 26.-27.11.2015 Hilton Kalastajatorppa Helsinki Heikki Pärnänen, Lääkäriliitto Päätoimi'aja Eila Kujansuu Professori Mauno Vanhala Johtava lääkäri Erkki Lehtomäki

Lisätiedot

Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot. Marjut Putkinen

Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot. Marjut Putkinen FI lausuntopyyntö VV 1. TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä Toimielimen

Lisätiedot

Potilas vai terveyspalvelujen kuluttaja Labquality days Lauri Korkeaoja Viestintä- ja yhteiskuntajohtaja, Attendo

Potilas vai terveyspalvelujen kuluttaja Labquality days Lauri Korkeaoja Viestintä- ja yhteiskuntajohtaja, Attendo Potilas vai terveyspalvelujen kuluttaja 10.2.2017 Labquality days Lauri Korkeaoja Viestintä- ja yhteiskuntajohtaja, Attendo 1 Neljä erilaista valinnanvapautta Erikoissairaanhoito Asumispalvelut ja kotihoito

Lisätiedot

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Keski-Suomi Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Metsien, vesistöjen ja vuorimaiden maakunta Vuosittaisen väestönkasvun maakunta Perusteollisuuden ja uuden teknologian maakunta Liikenteen ja logistiikan

Lisätiedot

Hyvinvointia palveluseteleillä kunnat ja yrittäjät yhteistyössä

Hyvinvointia palveluseteleillä kunnat ja yrittäjät yhteistyössä Lohja Forum 29.4.2010 Hyvinvointia palveluseteleillä kunnat ja yrittäjät yhteistyössä Lääkäripalveluyritykset ry Ismo Partanen 040 518 5799 ismo.partanen@lpy.fi www.lpy.fi Palvelusetelilain tavoitteet

Lisätiedot

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä 1.1.2014 Raahe-Siikajoki-Pyhäjoki Väestö 34.570 Henkilöstö

Lisätiedot

Sote-yrittäjyyden asialla. Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu

Sote-yrittäjyyden asialla. Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu Sote-yrittäjyyden asialla Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu 26.1.2017 Pk-yritykset pyörittävät yhteiskuntaa Yritysrakenne Suomessa 2014 0,2% Keskisuuret yritykset 0,2% Suuryritykset (250

Lisätiedot

Ajankohtaista soteuudistuksesta. Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys Etelä-Karjalan maakuntatilaisuus Lappeenranta 3.5.

Ajankohtaista soteuudistuksesta. Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys Etelä-Karjalan maakuntatilaisuus Lappeenranta 3.5. Ajankohtaista soteuudistuksesta Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys Etelä-Karjalan maakuntatilaisuus Lappeenranta 3.5.2016 Sote-uudistuksen tavoitteet ja keinot - Tavoitteena kaventaa hyvinvointi-

Lisätiedot

Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin. Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen

Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin. Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Ektakompus Oy Yhteiskunnallisen yrityksen toimikunnan perustelu: Ektakompus

Lisätiedot

Määrätietoisesti kehittäen, aktiivisesti ja yhdessä

Määrätietoisesti kehittäen, aktiivisesti ja yhdessä Määrätietoisesti kehittäen, aktiivisesti ja yhdessä 18.9.2014 Kuntoutuksen toimialayhdistys Mika Pekkonen Hallituksen puheenjohtaja 1 Kuntoutuksen toimialayhdistys o Perustettu maaliskuussa 2011 o o o

Lisätiedot

Julkiset hankinnat - ajankohtaiskatsaus

Julkiset hankinnat - ajankohtaiskatsaus Julkiset hankinnat - ajankohtaiskatsaus Kuntamarkkinat Juha Myllymäki Johtava lakimies Juha Myllymäki 12.9.2012 Ajankohtaiskatsaus Ajankohtaista hankinnoista» Juha Myllymäki, johtava lakimies Hankintadirektiivien

Lisätiedot

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Espoo Kouvola Oulu Tampere Turku Kuntien Tiera Oy Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1 Hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Palvelusetelihanke Hinnoitteluprojekti / hinnoittelupolitiikan vaihtoehtoja ja malleja 16.4.2010

Palvelusetelihanke Hinnoitteluprojekti / hinnoittelupolitiikan vaihtoehtoja ja malleja 16.4.2010 Palvelusetelihanke Hinnoitteluprojekti / hinnoittelupolitiikan vaihtoehtoja ja malleja 16.4.2010 Sisältö Sivu Johdanto 3 Palvelusetelin hinnoittelun elementit 5 Palvelun hinta: hintakatto tai markkinahinta

Lisätiedot

Uusi kuntalaki: Miten kunnan toimintaa markkinoilla koskevia pelisääntöjä selkiytetään?

Uusi kuntalaki: Miten kunnan toimintaa markkinoilla koskevia pelisääntöjä selkiytetään? Uusi kuntalaki: Miten kunnan toimintaa markkinoilla koskevia pelisääntöjä selkiytetään? Kuntalaki uudistuu- seminaari Kuntatalo 3.6.2014 Pirkka-Petri Lebedeff, johtava lakimies Kunta ja markkinat Kunta

Lisätiedot