Liiketoimintasuunnitelma
|
|
- Helinä Kyllönen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kokkolan Iltasairaala Oy:n Liiketoimintasuunnitelma Kokkola Pro Lex Oy/ VT Tapani Turpeinen, HTM Pekka Kälkäjä
2 1 1 TAUSTATIETOA RAKENTEELLISET MUUTOKSET TERVEYDENHUOLTOJÄRJESTELMÄSSÄ OLEMASSA OLEVIA YHTIÖMUOTOISIA TOIMIJOITA Pirkanmaan sairaanhoitopiirin Tekonivelsairaala Coxa Oy Ja Sydänkeskus Oy HYKS- instituutti Oy Ruotsin vårdval Moorfields Eye Hospital, Lontoo HYKSin Oy YHTIÖN PERUSTIEDOT YHTEISYRITYS LIIKEIDEA MISSIO VISIO ARVOT ILTASAIRAALAN JOHTO JA ORGANISAATIO OMISTUS ORGANISAATIO HENKILÖSTÖ STRATEGISET KUMPPANIT TUOTE- JA PALVELUKUVAUS PALVELUKONSEPTI YHTIÖN TARJOAMAT PALVELUT Radiologia Laboratoriopalvelut Päiväkirurgia Ortopedia Kliiniset tutkimukset TOIMIALA JA MARKKINAT TERVEYSMARKKINOIDEN KEHITYS TILANNE KESKI- POHJANMAALLA MARKKINAN KOKO KILPAILIJA- ANALYYSI... 23
3 Keski- Pohjanmaa AVAINASIAKKAAT JA NIIDEN PROFIILIT Itse maksavat potilaat Vakuutusyhtiöiden korvaamat hoidot ja palveluseteliasiakkaat Kuntayhtymien tilaamat hoidot Ulkomaalaiset asiakkaat YHTIÖN STRATEGIAT KILPAILUSTRATEGIA (DIFFEROINTI ELI KILPAILUEDUT) Ihmisläheisyys Kuntoutusosaaminen Imago Yhteistyöverkostot Palvelujen saatavuus ja nopeus Henkilöstö TOTEUTTAMISSUUNNITELMA LUVAT VAKUUTUKSET TILAT Tilojen käytön edellytykset Tilojen ja laitteiden vuokraaminen Palveluiden hinnoittelu KILPAILUNEUTRALITEETTI TIETOTEKNISET RATKAISUT Tausta Tietojärjestelmät Potilastietojärjestelmä Laskutus Henkilöstöhallinnon sovellukset Tietokoneet ja tietoliikenne Tietoturva Ylläpito Viestintäratkaisut TALOUS JA RAHOITUS Liikevaihdon kasvu ja kannattavuuden kehitys Tuloslaskelmaennuste... 40
4 3 8.3 Yritysjärjestelyissä tarvittava rahoitus LAATUSUOSITUKSET RISKIEN HALLINTA HENKILÖSTÖRISKIT ASIAKASRISKIT TOIMINNALLISET RISKIT MUITA HUOMIOITAVIA RISKEJÄ... 45
5 4 Tiivistelmä Suomen keski- ja pohjoisosissa asuvat joutuvat hakemaan useiden lääketieteen eri- koisalojen palveluja alueidensa ulkopuolelta. Alueilla on riittämättömästi yksityistä palvelutuotantoa, ja monien terveyspalvelujen osalta puuttuu aito kilpailu. Investointi- päätökset julkisiin ja yksityisiin terveydenhuollon tiloihin ja laitteisiin ruuhka- Suomen ulkopuolella johtavat alhaiseen käyttöasteeseen ja taloudelliseen tehottomuuteen. Lääkäreiden ja hoitajien rekrytointivaikeudet pakottavat etsimään uusia rakenteita ja toimintatapoja terveydenhuollon palvelujen tuottamiseen. Iltasairaala kytketään tiiviis- ti sosiaali- ja terveysalaa edustavien oppilaitosten toimintaan siten, että sairaala toimii sekä suomalaisten että ulkomaisten opiskelijoiden harjoittelupaikkana. Iltasairaalatoi- minnan avulla voidaan myös parantaa oppilaitosten henkilöstön osaamistasoa. Iltasai- raala voi toimia myös sosiaali- ja terveysalan yrityshautomona. Iltasairaala tarjoaa alueen asukkaille monipuolisia terveyspalveluita kustannuste- hokkaasti. Palveluita tarjotaan jo olemassa olevassa toimintaympäristössä vuokraamal- la tilat, laitteet ja tarvikkeet käypään hintaan julkiselta palveluntuottajalta. Alueellinen tasa- arvo yksityisten palveluiden saatavuuden suhteen lisääntyy ja alalle syntyy aitoa kilpailua. Samalla helpotetaan myös uusien osaajien rekrytointia. Iltasairaalan palve- lukseen tullaan rekrytoimaan erikoislääkäreitä, sairaanhoitajia ja muuta hoitohenkilö- kuntaa pääosin alueilla nykyisin toimivista terveydenhuoltoalan organisaatioista, esim. keskussairaaloista. Yrityksen omistajuutta tarjotaan yksityisille henkilöille, yrityksille, Iltasairaalan työntekijöille ja alueen kunnille sekä kuntayhtymille. Iltasairaala Oy luo uuden toimintamallin julkisen terveydenhuollon tarpeisiin ra- kennettujen tilojen ja laitteiden hyödyntämiseksi palvelutuotannossa. Tavoitteena on perustaa yritys, jonka toiminta- ajatuksena on tarjota lääkärin vastaanottotoimintaa, polikliinisia tutkimuksia ja toimenpiteitä, laboratorio- ja röntgen- tutkimuksia, päiväki- rurgisia toimenpiteitä sekä työterveyspalveluita. Toiminta tapahtuisi olemassa olevissa terveydenhuoltoa tarjoavissa tiloissa julkisen sektorin aukioloaikojen ulkopuolella. Uu- den yrityksen perustaminen luo luotettavan yhteistyökumppanin tilojen ja laitteiden
6 5 omistajalle. Toimiminen vuokralla terveydenhuollon tarpeisiin rakennetuissa julkisissa tiloissa helpottaa terveydenhuollon ammattihenkilöstön asiantuntemuksen tehokasta käyttöä. Palvelujen tuotannossa käytetään valtakunnallisesti hyväksyttyjä hoitosuosi- tuksia ja käytäntöjä. Palvelut tuotetaan markkinaehtoisesti ja läpinäkyvästi.
7 6 1 Taustatietoa 1.1 Rakenteelliset muutokset terveydenhuoltojärjestelmässä Erikoissairaanhoitolain ja kansanterveyslain osin korvaava terveydenhuoltolaki tu- lee voimaan alkaen. Terveydenhuollon rakenteita koskevat säännökset jäävät kuitenkin ennalleen kansanterveyslakiin ja erikoissairaanhoitolakiin. Tämän lisäksi val- mistellaan julkisen terveydenhuollon organisaatioiden uudistamista. Valmistelussa on myös lainsäädäntömuutoksia, joiden tarkoituksena on turvata kilpailuneutraliteetin toteutuminen kuntien ja kuntayhtymien toimiessa markkinoilla. Asiaa valmistellut työ- ryhmä ehdottaa kuntalakia muutettavaksi siten, että pääsääntöisesti kunnan tai kun- tayhtymän tulisi hoitaessaan tehtävää kilpailutilanteessa markkinoilla antaa tehtävä yhtiön, yhteisön tai säätiön hoidettavaksi (yhtiöittämisvelvollisuus). Lainsäädäntöuu- distusten perimmäisenä tarkoituksena on ollut lisätä potilaan valinnanvapautta ja pa- rantaa palvelujen saatavuutta sekä mahdollistaa terveyspalveluiden erilaisia järjestä- mistapoja. Sairausvakuutuslain muutos astui voimaan Lakimuutoksen tarkoituksena on laajentaa sairausvakuutuksen sairaanhoitokulujen korvaaminen koskemaan myös yksityisen julkisissa tiloissa tuottamaan terveydenhuoltoon. Lakimuutoksen perusteella korvausta ei kuitenkaan suoriteta julkisyhteisön kokonaan omistamalle yhtiölle, vaan julkisen terveydenhuollon tiloissa toimivalla yhtiöllä pitää olla yksityistä omistusta vä- hintään 25 %. Yksityinen sektori on varsin näkyvästi ottanut osaa terveydenhuollon järjestämistä ja sen rahoittamista koskevaan keskusteluun. Niin ikään se on selvästi aiempaa aktiivi- semmin pyrkinyt lisäämään osuuttaan kuntarahoituksella tuotettavista palveluista.
8 7 Tuleva terveydenhuoltolaki painottaa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon rajapinnan ohentamista ennen kaikkea siten, että erikoislääkäripalvelut saataisiin pe- rusterveydenhuoltoon. 1.2 Olemassa olevia yhtiömuotoisia toimijoita Pirkanmaan sairaanhoitopiirin Tekonivelsairaala Coxa Oy Ja Sydänkes- kus Oy Tekonivelsairaala Coxa on vuonna 2002 perustettu terveydenhuoltoalan pilottiyri- tys. Yrityksen perustamisen taustalla on ollut tavoite keskittää tekonivel leikkaukset yhteen paikkaan. Aikaisemmin Pirkanmaalla leikkaukset tehtiin viidessä eri sairaalassa. Coxan myötä Pirkanmaalla ei leikkausjonoja ole ja potilaan pääsy lähetteestä leikkauk- seen kestää 3 4 kuukautta. Coxan suurin omistaja on Pirkanmaan sairaanhoitopiiri (35,9 %), muut merkittävät osat jakaantuvat Terveysrahasto Oy:n (26,4 %) ja Tampe- reen kaupungin (20,6 %) kesken. Pienemmillä osuuksilla mukana on neljä muuta sai- raanhoitopiiriä sekä kolme kaupunkia. Coxa keskittyy fokus- sairaala mallillaan yhteen kapeaan erikoisalaan tuottaen laadukasta ja kustannustehokasta hoitoa. Coxan liike- vaihto vuonna 2009 oli 27,4 miljoonaa euroa. Toimenpiteiden lukumäärä vuonna 2010 oli yli Henkilökuntaa yrityksen palveluksessa oli vuonna TAYS Sydänkeskus Oy:ssä diagnostisoidaan ja hoidetaan potilaita, jotka ovat sairas- tuneet äkillisesti tai jotka tarvitsevat vaativaa kardiologista tai sydän- ja rintaelinkirur- gista selvittelyä ja hoitoa. Yhtiön omistaa kokonaan Pirkanmaan sairaanhoitopiiri. Yhtiö markkinoi palvelujaan paitsi Suomessa, myös Venäjällä ja Ukrainassa.
9 HYKS- instituutti Oy Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä ulkopuolisella rahoituksella tehtäviä kliinisiä tutkimuksia hallinnoi HYKS- instituutti Oy, jonka kanssa HUS on tehnyt sopi- muksen palvelujen tuottamisesta HUS:n tiloissa. Yrityksen omistaa Biomedicum Hel- sinki - säätiö, jossa osakkaina ovat HUS, Helsingin yliopisto ja Kiinteistö Oy Biomedicum. Kliinisten tutkimusten toimeksiantaja tekee tutkimuksen suorittamisesta HUS:n tiloissa sopimuksen HYKS- instituutti Oy:n kanssa. Tutkimukseen liittyvän toiminnan osalta tut- kimushenkilökunta on tutkimuksen suorittamisen osalta palvelussuhteessa HYKS- instituutti Oy:öön, joka maksaa erillissopimuksen perusteella tutkimuskustannuksista suoriteperusteisen korvauksen HUS:lle. Tutkimushenkilöstön palkat maksetaan suo- raan HYKS- instituutti Oy:stä. HYKS- instituutti Oy huolehtii myös tutkimuksen talous- seurannasta Ruotsin vårdval Ruotsissa vastuu terveydenhuollosta ja sairaanhoidosta jakaantuu valtion, maakä- räjien ja kuntien kesken. Maakäräjät ja kunnat voivat päättää melko itsenäisesti miten terveydenhuolto ja sairaanhoito alueella järjestetään. Maakäräjillä on oikeus verottaa asukkaitaan terveydenhuolto- ja sairaanhoitopalvelujen rahoittamiseksi. Verotulojen lisäksi maakäräjät saavat valtionavustusta terveydenhuoltoon ja sairaanhoitoon. Ruot- sissa tuli vuoden 2008 alussa voimaan laki valinnanvapaudesta terveyspalveluissa. Maakäräjät maksavat hoidosta saman verran riippumatta, saako potilas hoidon yksityi- seltä tai julkiselta. Vårdval järjestelmässä potilaalle annetaan oikeus valita palvelun tuottaja niiden palvelun tuottajien joukosta, jotka viranomainen on hyväksynyt. Asuk- kaan valintaa ei saa rajoittaa maakunnan sisällä. Keskeinen osa mallia on korvausjärjes- telmä, jossa raha seuraa potilasta, ts. maksu palvelun tuottajalle perustuu potilaan valintaan ja on yhtä suuri kaikille tuottajille.
10 Moorfields Eye Hospital, Lontoo Englannin National Health Service (NHS) on yksi maailman tunnetuista julkisia ter- veydenhuoltopalveluja tuottavista järjestelmistä. Sen sisällä toimii yritysmuotoisia yk- siköitä. Esimerkiksi Moorfields Eye Hospital NHS Foundation Trust on yksi maailman johtavista silmäsairaaloista sekä kliinisen hoidon että tutkimuksen saralla. Sairaalan päätehtävä on hoitaa julkisesti rahoitettuja NHSpotilaita. Tämän lisäksi sairaalalla on kolme kaupallista yksikköä: Moorfields Private, Moorfields Pharmaceuticals ja Moor- fields Eye Hospital Dubai. Moorfields Eye Hospitalin kokonaistuotot olivat vuonna miljoonaa, josta Moorfields Privaten osuus oli 10 miljoonaa. Moorfields Private tarjoaa kaikkia silmäsairaanhoidon palveluja. Potilas maksaa itse tai hänellä on yksityi- nen sairauskuluvakuutus. Merkittävä osa potilaista on ulkomailta. Palveluihin kuuluu sekä erittäin vaativat erikoissairaanhoidon tutkimukset ja hoidot, että kosmeettinen ja refraktiivinen silmä- ja plastiakirurgia. Yksityispotilailla on erilliset tilat ja parempi perushotellipalvelu. Ainakin varsinaisen silmäkirurgian osalta leikkaussalit ovat talon normaalit salit, ja leikkaukset suoritetaan pääosin iltaisin työajan jälkeen talon henkilökunnalla. Hoitava lääkäri tuo potilaan taloon eli asiakas varaa ajan haluamalleen hoitavalle erikoislääkärille. Tyypillisesti sil- mäkirurgi tekee yhden illan viikossa töitä Moorfields Private yksikössä HYKSin Oy Helsingin ja uudenmaan sairaanhoitopiiri on perustamassa erillistä kliinisiä palvelu- ja tuottavaa osakeyhtiötä. Yhtiön tarkoitus on tuottaa sairaanhoidollisia palveluja sel- laisille asiakasryhmille, joiden palvelutarvetta on vaikea tyydyttää nykyisellä tuotanto- järjestelmällä. HYKSin parantaa sairaanhoitopiirin tilojen ja laitteiden käyttöastetta sekä sitouttaa terveydenhuollon ammattilaisia sairaanhoitopiirin kautta tapahtuvaan palveluntuotantoon. HYKSin tulee olemaan Iltasairaalan kanssa hyvin samantyyppinen toimija.
11 10 2 Yhtiön perustiedot 2.1 Yhteisyritys Iltasairaala tulee olemaan osakeyhtiömuotoinen yksityinen yritys, jonka omista- juutta tarjotaan yksityisille, yrityksille, Iltasairaalan työntekijöille sekä alueen kunnille, kuntayhtymille ja vakuutusyhtiöille. Omistajuuden pääpaino tulee kuitenkin olemaan yksityisellä puolella. Lainsäädännön asettama minimi yksityisomistukselle on 25 %, jotta yritys katsotaan yksityiseksi sairaanhoitokorvauksia varten. 2.2 Liikeidea Iltasairaalan liikeideana on tarjota alueen asukkaille monipuolisia terveyden- huoltopalveluja. Toiminta tapahtuu jo olemassa olevissa julkisissa tiloissa vuokraa- malla tilat ja laitteet yksityiseen käyttöön pääasiassa julkisen sektorin aukioloaiko- jen ulkopuolella, eli iltaisin ja viikonloppuisin. Keski- Pohjanmaan alueen riittämättömät julkiset palvelut ja yksityisten palvelun- tuottajien vähäisyys luovat hyvät edellytykset Iltasairaalan toiminnalle. Samalla voi- daan hyödyntää olemassa olevia tiloja ja laitteita, jotka muuten olisivat käyttämättö- minä suuren osan ajasta. 2.3 Missio Iltasairaala on uuden ajan vaihtoehto tehokas palveluntuottaja, jonka korkea- tasoinen osaamisprofiili tukee koko alueen kehitystä ja hyvinvointia. Toiminnalla
12 11 turvataan hoitoon pääsyä jatkuvasti kasvaviin tarpeisiin ja turvataan tarvittava osaaminen. Toiminta- ajatuksena on tehostaa julkisten tilojen käyttöä ja parantaa palvelujen saatavuutta alueilla, joissa sille on aitoa tarvetta. 2.4 Visio Iltasairaala on olla palveluillaan kansallisen osaamisen kärkitoimija valituilla asiakassegmenteillä ja sen tavoite on kehittyä osaamiseltaan ylivertaiseksi julkisen ja yksityisen palveluntuottamisen toimintamalliksi 2016 mennessä. 2.5 Arvot Iltasairaalan toimiessa Keski- Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelu- kuntayhtymä Kiurun tiloissa, noudatetaan samoja arvoja kuin Kiurun omassa toi- minnassa. Kiurun perusarvoiksi on määritelty: - ihmisarvon kunnioittaminen, - oikeudenmukaisuus sekä - hyvinvointi ja terveys. Toiminnallisina arvoina ovat: - innovatiivisuus, - yrittäjyys, - omatoimisuus ja vastuullisuus sekä - vaikuttavuus.
13 12 3 Iltasairaalan johto ja organi- saatio 3.1 Omistus Iltasairaalan omistus tulee jakaantumaan yksityisen ja julkisen sektorin yhteisomis- tukseen. Yrityksen omistajuutta tarjotaan yksityisille henkilöille, yrityksille, Iltasairaalan työntekijöille, alueen kunnille sekä kuntayhtymille ja vakuutusyhtiöille. Omistuksessa on otettava huomioon lain asettamat vaatimukset. Jotta yritystä pidetään yksityisenä palveluntuottajana, on omistuksesta vähintään 25 % oltava kunnan tai kuntayhtymän ulkopuolella. Tämä tulee varmuudella toteutumaan ja alkuvaiheessa omistajuus on selkeästi yksityispainotteinen. Omistajuus tulee selvittää tarkemmin heti seuraavassa vaiheessa. Omistuspohjan tulee säilyä selkeänä ja mahdollisimman yksinkertaisena. 3.2 Organisaatio Alkuvaiheessa Iltasairaalan johtoon palkataan osa- aikainen toiminnan vetäjä, vas- taanottosihteeri, osa- aikainen sairaanhoitaja sekä pääosin osa- aikaisia lääkäreitä. Tar- kemmin organisaatiosta päätetään jatkosuunnitelmien yhteydessä.
14 Henkilöstö Iltasairaalan palvelukseen tullaan rekrytoimaan erikoislääkäreitä, sairaanhoitajia ja muuta hoitohenkilökuntaa pääosin alueilla nykyisin toimivista terveydenhuoltoalan organisaatioista, erityisesti keskussairaalasta. Aluksi yrityksen palvelukseen palkataan toiminnan vetäjä (osa- aikainen), vastaanottosihteeri, sairaanhoitaja (alkuun osa- aikainen) ja lääkäreitä (pääosin osa- aikaisia). 3.4 Strategiset kumppanit Keski- Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Etelä- Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Jokilaakson yhteistoiminta- alue Pietarsaaren kaupungin yhteistoiminta- alue Kuntayhtymä Selänne Iltasairaalan kumppanien joukko muodostuu valmistelutyössä mukana olleista ta- hoista, sekä mahdollisista yhteistyötahoista jatkovalmistelun aikana. Merkittävin kumppani on Keski- Pohjanmaan sairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Kiuru, jon- ka tiloissa Iltasairaalan on tarkoitus tuottaa palvelujaan. Kiurun alla toimii peruspalve- luliikelaitos Jyta, jonka yhteistoiminta alue muodostuu Halsuan, Kannuksen, Kaustisen, Lestijärven, Perhon, Toholammen ja Vetelin kunnista. Pietarsaaren kaupunki on toiminut vuoden 2010 alusta Pietarsaaren, Luodon, Uu- denkaarlepyyn ja Pedersören kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon isäntäkuntana. Pe- rusterveydenhuollon avohoito ja yleislääketieteen osasto, suun terveydenhuollon eri vastaanotot, mielenterveyshuollon vastaanotto ja päiväosasto, lähierikoissairaanhoi- don osastot ja poliklinikat sekä hoidon tukitoiminnot, kuten röntgen, laboratorio ja
15 14 terapeutit, muodostavat yhdessä kokonaisuuden joka tarjoaa laajan terveydenhuolto- palvelujen kirjon seudun asukkaille. Peruspalvelukuntayhtymä Kallio on toimintansa aloittanut puitelain vaa- timukset täyttävä sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatio. Kallio tuottaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut Alavieskan ja Sievin kunnille sekä Nivalan ja Ylivieskan kau- pungeille Pohjois- Pohjanmaalla. Väestöpohja Kallion alueella on n asukasta. Kuntayhtymän toimialaan ja tehtäviin kuuluvat valtion kunnille lailla säätämät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut mukaan luettuna ympäristöterveydenhuolto. Lisäksi kun- tayhtymän tehtävänä on huolehtia jäsenkuntien väestön erityistason sairaanhoidosta sekä hoitaa muut mahdolliset jäsenkuntien antamat tehtävät. Peruspalvelukuntayhtymä Selänne on Haapajärven ja Pyhäjärven kaupunkien sekä Kärsämäen ja Reisjärven kuntien perustama kuntayhtymä, joka on aloittanut toimin- tansa vuoden 2010 alusta. Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen tehtävänä on tuottaa terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä ratkaisuja alueensa asukkaiden hyvinvoinnin ja elinympäristön turvallisuuden tukemiseksi
16 15 4 Tuote- ja palvelukuvaus 4.1 Palvelukonsepti Asiakas - näkökulma Yhtiö kehittää asiakkaiden tarpeita vastaavan, sopivan uuden toimintamallin. Toi- minnan lähtökohtana on tuottaa asiakkaille palveluja kustannustehokkaasti, markki- naehtoisesti ja läpinäkyvästi. Prosessit - näkökulma Palvelujen järjestämisen lähtökohtana on prosessien tehokas toiminta niin, että sairaalahoitoon jäävien osuuden tulee olla mahdollisimman pieni. Iltasairaalan palve- lukonsepti kohdennetaan sellaisiin toimenpiteisiin, jotka voidaan suorittaa mahdolli- simman pitkälle yhden päivän aikana. Tarjonta kattaa kaikki erikoissairaanhoidon pal- velut liiketoimintastrategiassa päätetyllä tavalla. Henkilöstö - näkökulma Laaja palvelutuotanto toimii samalla houkuttimena uusia rekrytointeja ajatellen. Palvelujen valintaan vaikuttaa henkilöstön kiinnostus, palveluiden kysyntä ja tarve. Alustavien tietojen mukaan monen erikoisalan henkilöstöllä on kiinnostusta Iltasairaa- lan toimintaan. Talous näkökulma Iltasairaala Oy:n tulot muodostuvat asiakkaille myytävien suoritteiden myyntitu- loista. Palveluiden hinnoittelun perusteista päättävät yhtiön hallitus ja operatiivinen
17 16 johto. Yhtiö toimii taloudellisesti kannattavasti ja kulloisetkin tulostavoitteet asetetaan omistajaintressi huomioiden markkinalähtöisesti. Iltasairaalan toiminnan järjestäminen tukeutuu Keski- Pohjanmaan sairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Kiurun toimintaan ja henkilöstöön. Yhtiön liiketoiminta ei vaikeuta Kiurun omien potilaiden hoitoa, eikä vaikuta muutenkaan sairaanhoitopiirin omaan toimintaan. Palvelut mitoitetaan todennäköisen tai toteutuvan kysynnän mu- kaan. Toiminnan alkuvaiheessa on käytössä kaksi vaihtoehtoa. Palvelujen tarjonta voi- daan aloittaa jo alkuvaiheessa laajalla palvelutarjonnalla, johon otetaan mukaan kaikki mahdolliset erikoissairaanhoidon palvelut, joille on kysyntää. Toinen vaihtoehto on järjestää toiminnan käynnistäminen siten, että pilotoidaan alkuvaiheessa valituilla pal- veluilla. Palvelujen tarjonta järjestetään kuitenkin niin, että palvelut on helposti lähes- tyttävissä, ne ovat ostajan ja työntekijän kannalta houkuttelevia. 4.2 Yhtiön tarjoamat palvelut Palvelukonsepti jakautuu seuraavasti: Radiologia Laboratorio palvelut Päiväkirurgia Ortopedia Kliiniset tutkimukset
18 Radiologia Osa sairaanhoitopiirin radiologeista on osakkaana jo alueella toimivissa yksityisissä yrityksissä. Tämä ei kuitenkaan selvitysten pohjalta ole este ja kiinnostusta lähteä mu- kaan Iltasairaalan toimintaan on olemassa Laboratoriopalvelut Valmisteluvaiheessa on otettava huomioon, että parhaillaan on menossa selvitys- työ, jonka pohjalta perustettaisiin Pohjois- Suomen laboratorio Oy yhdessä Oulun, Ka- jaanin, Kemin ja Kokkolan kanssa. Tästä johtuen iltasairaalan tarjoamat laboratoriopal- velut tulee selvitettäväksi myöhemmässä vaiheessa tarkemmin. Todennäköisesti järke- vin vaihtoehto tulee olemaan, että Iltasairaala ostaa laboratoriopalvelut Pohjois- Suomen laboratoriolta Päiväkirurgia Päiväkirurgian palveluja Iltasairaala tarjoaa kaikille asiakasryhmille. Oman osan toiminnasta luo sairaanhoitopiirin jäsenkuntien ulkopuolella olevien tahojen ostamat palvelut. Tällainen potentiaalinen taho on esimerkiksi selvityksessä mukana oleva Pe- ruspalvelukuntayhtymä Kallio. Suunnitelmissa on tuottaa Kallion palveluseteliasiakkail- le kaihileikkauksia ja muut mahdolliset palvelut selvitetään jatkossa Kallion kanssa. Iltasairaalan päiväkirurgiseen leikkaustoimintaan tulevat potilaat ovat läpikäyneet normaalin erikoissairaanhoidon toimenpiteiden aiheen arvioinnin, jossa noudatetaan valtakunnallisia leikkausindikaatioita ja/tai hoito on lääketieteellisesti vaikuttavaa. Po- tilaat on asianmukaisesti tutkittu ja arvioitu päiväkirurgiaan sopiviksi joko normaalina kuntayhtymän toimintana tai sitten Iltasairaala Oy:n palveluihin alun perin lähetettyinä potilaina. Iltasairaala Oy:n päiväkirurgiseksi potilaaksi tuleva käy läpi samat rutiinit kuin
19 18 tavanomainen kuntayhtymän päiväkirurginen potilas. Päiväkirurginen hoitotapahtuma on lääketieteelliseltä sisällöltään ja laatukriteereiltään yhtäläinen Kiurun vastaavien hoitotapahtumien kanssa. On otettava huomioon, että päiväkirurgiseksi tarkoitetuista potilaista pieni osa yö- pyy ennalta suunnittelematta sairaalassa. Leikkauksen jälkeisen komplikaation vuoksi tutkittavaksi tai hoidettavaksi jää myös pieni osa potilaista. Näiden potilaiden hoito tapahtuu samoilla kriteereillä kuin kuntayhtymän potilaiden kohdalla. Hoitava Iltasai- raala Oy:n lääkäri sopii sillä hetkellä päivystys- tai virkavastuussa olevan Kiurun lääkärin kanssa miten toimitaan. Kaikissa tapauksissa (yön yli sairaalaan otettavat, komplikaati- oiden vuoksi uudelleen tutkittavat tai hoidettavat potilaat) kustannusvastuu on Iltasai- raala Oy:n, ja tämä huomioidaan Iltasairaala Oy:n ja Kiurun välisissä sopimuksissa Ortopedia Ortopedia ja siihen liittyvät kuvantamiset on herättänyt kiinnostusta sairaanhoito- piirin henkilöstössä. Tämän pohjalta ortopedia lienee varteenotettava palvelumuoto toiminnan käynnistyttyä Kliiniset tutkimukset Iltasairaalan toiminnan kannalta merkittävän osan voivat muodostaa tavanomaiset polikliiniset vastaanotot. Palvelut kohdentuvat kaikille asiakasryhmille maksajatahosta riippumatta.
20 19 5 Toimiala ja markkinat 5.1 Terveysmarkkinoiden kehitys Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuottamien tilastojen mukaan julkisen tervey- denhuollon erikoissairaanhoidon avohoitokäyntejä vuonna 2008 oli 7,4 miljoonaa. So- maattisilla erikoisaloilla oli käyntejä yhteensä noin 5,9 miljoonaa ja psykiatrian erikois- aloilla noin 1,5 miljoonaa. Käynnit ovat lisääntyneet 20 prosentilla vuodesta Kuva 1. Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit Erikoissairaanhoidon ja mielenterveystyön avohoito 2008 Öppenvård inom specialiserad sjukvård och mentalvårdsarbete 2008 Tilastoraportti Statistikrapport 24/2009, Suomen virallinen tilasto, Terveys Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
21 20 Eniten erikoissairaanhoidon avohoitokäyntejä oli sisätautien, aikuispsykiatrian ja ki- rurgian erikoisaloilla. Kuten yllä olevasta kuvasta ilmenee, käyntimäärät ovat kasvaneet jatkuvasti. Vuodesta 2000 käynnit kasvoivat suhteellisesti eniten nuorisopsykiatrian ja lastenpsykiatrian erikoisaloilla. Yksityisiä erikoislääkäripalveluja käytettiin Kelan sairaanhoitokorvaustilaston mu- kaan 2,9 miljoonaa kertaa vuonna Yksityissektorilla erikoislääkärikäyntejä oli eniten silmätautien ja naistentautien ja synnytysten erikoisaloilla. Sairausvakuutuskor- vaukseen oikeuttavat yksityislääkäripalvelujen menot, toimistomaksut mukaan lukien, olivat vuonna 2008 yhteensä 305 miljoonaa euroa. Tästä erikoislääkäripalvelujen me- nojen osuus oli 86 prosenttia ja yleislääkäripalvelujen 14 prosenttia. Kokonaisuudes- saan menot kasvoivat reaalisesti 2,6 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastoista ilmenee, että vuonna 2008 Suomen terveydenhuoltomenot olivat 15,5 miljardia euroa, joka on 700 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Asukasta kohden jaettuna menot olivat euroa, mikä oli 4,3 prosenttia edellisvuotta enemmän. Bruttokansantuotteeseen suhteutettu- na menot olivat 8,4 prosenttia. Inflaatio huomioon ottaen terveydenhuollon koko- naismenot pysyivät ennallaan. Rahamääräisesti suurimmat menoerät koostuivat eri- koissairaanhoidon (5,1 mrd. ) ja perusterveydenhuollon (2,8 mrd. ) palveluista sekä avohoidon lääkkeiden ja muiden lääkinnällisten kulutustavaroiden (2,2 mrd. ) käytös- tä. Näiden kolmen pääryhmän menot muodostivat kaksi kolmasosaa kaikista tervey- denhuoltomenoista. Saman tilaston mukaan, vuonna 2008 terveydenhuoltomenojen julkisen rahoituk- sen osuus oli 74,2 prosenttia (11,5 mrd. ) ja yksityisen rahoituksen osuus 25,8 pro- senttia (3,98 mrd. ). Kuntien rahoitusosuus terveydenhuoltomenoista oli suurin eli 35 prosenttia. Tämä oli 2,7 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuonna Valtion rahoi- tusosuus oli vuonna 2008 yhteensä 24,2 prosenttia. Tämä oli 1,9 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna Valtion rahoitusosuuden kasvu on jatkunut yhtäjaksoi-
22 21 sesti vuodesta 2003 alkaen. Kansaneläkelaitoksen rahoitusosuus oli vuonna 2008 yh- teensä 15 prosenttia eli 0,5 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Yksityisen rahoituksen osuus terveydenhuoltomenoista on laskenut lähes yhtäjak- soisesti vuodesta 2000 kääntyen kuitenkin kahtena viime vuonna hienoiseen nousuun. Vuonna 2008 kotitaloudet rahoittivat terveydenhuoltoa noin 3 miljardilla eurolla eli niiden rahoitusosuus menoista oli 19,4 prosenttia. Kotitalouksien rahoitusosuudesta 53,6 prosenttia oli asiakasmaksuja, 32,6 prosenttia lääkkeiden ja muiden lääkinnällis- ten laitteiden menoja sekä loput 13,8 prosenttia erilaisten hoitolaitteiden ja lääkinnäl- listen tuotteiden hankintakuluja sekä matkakuluja. Työnantajien terveydenhuoltome- nojen rahoitusosuus on ollut koko luvun vajaa 3 prosenttia. Avustuskassojen, yksityisen vakuutuksen ja kotitalouksia palvelevien voittoa tavoittelemattomien yhtei- söjen yhteenlaskettu rahoitusosuus terveydenhuoltomenoista oli 3,5 prosenttia vuon- na Julkisen vallan tavoitteena on paitsi kohdentaa verovaroja terveydenhuoltoon myös säädellä sairaanhoidon sisältöä ja tasapuolista ja tarveperusteista kohdentumista väestölle. Yksityisten palvelutuottajien lisääntyvä markkinaehtoinen toiminta muodos- taa uhan tasa- arvoista palvelujen saantia ylläpitävälle julkiselle terveydenhuollolle. Jos terveydenhoitoon päätyvän verovaroista riippumattoman rahan määrä kasvaa ja kana- voituu pääosin yksityiseen terveydenhoitoon, vaikeuttaa yksityisen sektorin saama rakenteellinen palkkaetu julkisen erikoissairaanhoidon toimintaedellytyksiä. 5.2 Tilanne Keski- Pohjanmaalla Yksityisten palvelujen käyttö on Keski- Pohjanmaan alueella maan vähäisintä. Ilta- sairaalan tavoitteena on täydentää olemassa olevia julkisia palveluja. Toiminta sopii hyvin tilanteisiin, joissa sairaanhoitopiirin kapasiteetti ei riitä ja tarvitaan lisäkapasi- teettia näiden ylivuototapausten hoitoon.
23 22 Kuva 1 Kuva 2. Käynnit yksityisissä terveyspalveluissa ja niistä lääkärikäynnit maakunnit- tain asukasta kohti vuonna 2007 Vuonna 2007 Keski- Pohjanmaalla oli yksityisen terveydenhuollon palveluntuottajia kokonaisuudessaan 43 kappaletta. Nämä jakaantuivat siten, että laboratoriotoimintaa oli 2 yksikössä, lääkärin vastaanottoa 11 yksikössä, röntgentoiminta 1 yksikössä, lää- kinnällistä kuntoutusta 21 yksikössä, työterveyshuoltoon erikoistuneita 8 kappaletta sekä hammashuoltoa 3 kappaletta. Viereisissä maakunnissa tilanne oli täysin toinen. Esimerkiksi Pohjanmaalla toimi- paikkoja oli 164 joista lääkärin vastaanottoja 38. Pohjois- Pohjanmaalla kokonaismäärä oli 888 toimipaikkaa ja lääkärin vastaanottoja oli 188 toimipaikassa. Etelä- Pohjanmaan
24 23 osalta kokonaismäärä oli 225 ja lääkärin vastaanottoja 75 kappaletta. Vaikka maakun- tien väestöpohjassa on suuria eroja, kuvaa tilasto hyvin Keskipohjanmaan tilannetta. 5.3 Markkinan koko Markkinat kattavat koko Keski- Pohjanmaan alueen, jossa yksityisten palvelujen käyttöaste on maan alhaisimpia. Alueella on asukkaita yhteensä noin , joiden palvelujen saatavuuden parantamiseksi Iltasairaala perustetaan. Keski- Pohjanmaan väestön ennustetaan kasvavan suhteellisen tasaisesti, vuonna 2020 alueen väestö ar- vio on noin ja vuonna 2035 ylittyy asukkaan raja. Iltasairaalan markkina- alue ulottuu myös Keski- Pohjanmaan ulkopuolelle ja jopa maan rajojen ulkopuolelle. Potentiaalisia asiakkaita on alueen ulkopuolisilla yhteistoiminta- alueilla sekä ulkomaa- laisissa asiakkaissa. 5.4 Kilpailija- analyysi Keski- Pohjanmaa Keski- Pohjanmaalla yksityistä palveluntuotantoa käytetään varsin vähän. Alueella toimivia yksityisiä asemia ei paljon ole. Näistä merkittävin Iltasairaalan kannalta on Kokkolassa toimiva Terveystalo Oyj, muita pieniä yksityisiä asemia ovat MedWind Ala- vetelissä sekä Kokkolan lääkärikeskus. Alueella on muutamia työterveyshuoltopalveluja tuottavia yrityksiä sekä yksityinen röntgen. Terveystalo Kokkola Terveystalon Kokkolan toimipiste tarjoaa asiakkailleen seuraavia palveluja: yleislääkärin vastaanotto ja usean eri alan erikoislääkäripalvelut pienkirurgiset toimenpiteet
Liiketoimintasuunnitelma
Kokkolan Iltasairaala Oy:n Liiketoimintasuunnitelma Kokkola Pro Lex Oy/ VT Tapani Turpeinen, HTM Pekka Kälkäjä Päivitys 15.4.2013 1 1 TAUSTATIETOA... 6 1.1 RAKENTEELLISET MUUTOKSET TERVEYDENHUOLTOJÄRJESTELMÄSSÄ...
LisätiedotHyksin kliiniset palvelut Oy. Hallitus 28.5.2012, LIITE 9 JULKINEN TAUSTAOSA. Biomedicum Helsinki 2A Tukholmankatu 8, 00290 Helsinki
Hallitus 28.5.2012, LIITE 9 Hyksin kliiniset palvelut Oy JULKINEN TAUSTAOSA Biomedicum Helsinki 2A Tukholmankatu 8, 00290 Helsinki Versio Päiväys Vastuullinen Kuvaus 1.0 19.01.2011 HUS/Lasse Lehtonen HUS:n
LisätiedotStrategia Luotsaa hyvinvointia
Strategia 2015 Luotsaa hyvinvointia Toimintaympäristön kehitysnäkymiä Ilmastonmuutokset ja globaalitalouden häiriöt aiheuttavat epävarmuutta ja ennakointivaikeuksia kaikilla toimialoilla. Julkisen talouden
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita
Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse
LisätiedotYksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen
Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen Kari J. Antila, LKT, dos. IT-kehitysjohtaja, Mehiläinen Oyj Stakesin ja Länsi-Suomen lääninhallituksen
LisätiedotJÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN?
JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? Kuntamarkkinat tietoisku 14.9.2016 SOTE-UUDISTUKSEN TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Sote-uudistuksen tavoitteet,
LisätiedotLaadukkaat ja toimivat terveyspalvelut, joihin pääsee, ja joihin meillä on varaa huomennakin
Laadukkaat ja toimivat terveyspalvelut, joihin pääsee, ja joihin meillä on varaa huomennakin Terveyspalveluala Keskeiset terveydenhuollon osajärjestelmät, joissa yksityinen sektori mukana Lääkärikeskukset
LisätiedotPäätös. Laki. kansanterveyslain muuttamisesta
EDUSKUNNAN VASTAUS 94/2004 vp Hallituksen esitys laeiksi kansanterveyslain ja erikoissairaanhoitolain sekä eräiden muiden lakien muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi
LisätiedotSosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira/Fanin Oy
Sosiaali- ja terveyslautakunta 256 06.10.2010 Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira/Fanin Oy 761/61/616/2010 STLTK 256 Fanin Oy Kuopiosta on pyytänyt lupaa Sosi aali- ja terveysalan
LisätiedotTerveyspalvelujen ulkoistaminen ja kilpailun toimivuus
Terveyspalvelujen ulkoistaminen ja kilpailun toimivuus Hennamari Mikkola, Kelan tutkimusosasto, Tieteiden talo 10.5.2010 Terveyspalvelujen markkinat Yksityinen tuottaja ja kuluttajat Yksityinen tuottaja
LisätiedotLappeenrannan kaupungin omistajaohjaus
Hallitus 57 22.03.2017 Etelä-Karjalan Työkunto Oy:n osakkeiden osto 382/02.07.03.04/2017 EKSTPHAL 57 Etelä-Karjalan Työkunto Oy Etelä-Karjalan Työkunto Oy (jäljempänä Työkunto Oy) on Eksoten ja Lappeenrannan
LisätiedotTaulukko 1. Terveydenhuoltomenot toiminnoittain 1995-2007, milj. euroa käyvin hinnoin
Taulukko 1. Terveydenhuoltomenot toiminnoittain 1995-2007, milj. euroa käyvin hinnoin 1. Erikoissairaanhoito 2 470,1 2 595,6 2 611,6 2 738,9 2 840,4 3 055,2 3 328,9 3 622,4 3 858,3 4 054,5 4 324,4 4 590,0
LisätiedotSosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto/doc Finland Oy
Sosiaali- ja terveyslautakunta 211 08.06.2011 Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto/doc Finland Oy 543/61/616/2011 STLTK 211 Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavi rasto (Valvira) on
LisätiedotTerveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK-2015 strategian ydin Missio, visio ja arvot Missio = Perustehtävä, olemassaolon
LisätiedotAsiakkaan valinnanvapaus maakunnan ja palvelujen tuottajan näkökulmasta. Hallituksen esitys valinnanvapaudesta
Asiakkaan valinnanvapaus maakunnan ja palvelujen tuottajan näkökulmasta Hallituksen esitys valinnanvapaudesta 9.5.2017 9.5.2017 Hallituksen esitys valinnanvapauslaiksi Mikä on asiakasseteli? Sotekeskus,
LisätiedotAsiakkaan Asiakk v linnan linnan apaus on tulevaisuutta
Asiakkaan valinnanvapaus on tulevaisuutta Terveyspalveluala Keskeiset terveydenhuollon osajärjestelmät, joissa yksityinen sektori mukana Lääkärikeskukset ja sairaalat, työterveyshuolto, hammashuolto, kuntoutus,
Lisätiedot30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely
30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman
LisätiedotValinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari
Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Ruotsi Ruotsissa alkoi 1980-luvulla keskustelu julkisen sektorin tuottavuudesta ja kansalaisten osallisuudesta sekä
LisätiedotSote ja valinnanvapaus katsaus
Sote ja valinnanvapaus katsaus Valinnanvapauslain luonnoksen mukaisesti 31.1.2017 Kirsi Varhila 1 21.3.2017 Julkisten sosiaali ja terveyspalvelujen rakenne Sotekeskustuottajat Maakunta Järjestämisvastuu
LisätiedotRatkaisuja. kunnan terveyspalveluihin
Ratkaisuja kunnan terveyspalveluihin Valinnanvapaus parantaa kuntalaisten asemaa. Terveyspalvelut kuntalaisille Terveyspalveluiden tuotanto LPY korostaa kuntavaaleissa kansalaisten valinnanvapauden lisäämistä.
LisätiedotTyöllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus
Kunnanhallitus 305 27.11.2014 Kunnanhallitus 151 10.06.2015 Kunnanhallitus 19 28.01.2016 Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus 143/00.04.01/2014 KH 27.11.2014 305 Työ-
LisätiedotPOHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15
POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 24.9.2015 SAIRAANHOITO- JA PÄIVYSTYSPALVELUT Aika 24.9.2015 klo 9:00 11:15 Paikka Läsnä Keskussairaala, ruokasalin kabinetti Sakari Telimaa, pj, Kiuru
LisätiedotLausuntopyyntö STM 2015
Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Ilkka Kauppinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön
LisätiedotSote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö
Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet
LisätiedotKETKÄ LIITTYVÄT KANTA-PALVELUIHIN. Ketkä liittyvät Kanta-palveluihin. Kanta-liittyjän ohje
Ketkä liittyvät Kanta-palveluihin Kanta-liittyjän ohje Sisällys 1 Johdanto... 1 2 Käsitteet... 1 3 Kanta-palveluun liittyjät... 2 3.1 Potilastiedon arkistoon liittyjät... 2 3.2 Sähköiseen reseptiin liittyjät...
LisätiedotSote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö
Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin
LisätiedotSote- ja maakuntauudistus. Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko
Sote ja maakuntauudistus Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko 12.5.2017 1 Uusi soterakenne 1.1.2019 2 Lähde:www.alueuudistus.fi Maakuntien tehtävät ja uusi soterakenne 1.1.2019 Valtakunnallinen lupa
LisätiedotTerveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta
HYKS-Operatiivinen tulosyksikkö Vesa Perhoniemi 11.9.2014 11.9.2014 Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta Vesa Perhoniemi hallinnollinen
LisätiedotAsiakkaan valinnanvapaus
Asiakkaan valinnanvapaus Hallituksen esitysluonnoksen ja valinnanvapauslinjausten mukaisesti 19.10.2017 1 Muutoksia perustuslakivaliokunnan lausunnon perusteella Muun muassa: Maakunnan ei ole pakko yhtiöittää
LisätiedotSote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?
Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Tarja Myllärinen Johtaja Kuntaliitto Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.2014 Lahti Mitä tavoitellaan Sote-uudistuksen tarkoitus 1)
LisätiedotSote- ja maakuntauudistus ja valinnanvapaus: suomalaisen valinnanvapausmallin rahoitus?
Sote ja maakuntauudistus ja valinnanvapaus: suomalaisen valinnanvapausmallin rahoitus? 1 31.1.2017 Sote uudistuksen pilarit I /II 1. Vahva järjestäjä maakunta 18 maakuntaa kuntaorganisaatioiden sijasta
LisätiedotYksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta - työterveyshuolto sotepalvelujärjestelmän
Yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta - työterveyshuolto sotepalvelujärjestelmän D'Artagnan? TYHE 5, Ajankohtaista työelämässä Minna Ylikännö, VTT, yliopistonlehtori Sosiaalitieteiden laitos Suomalainen
LisätiedotVANHUSTEN PALVELUJEN YMPÄRIVUOROKAUTISEN HOIVA-ASUMISPALVELUN PALVELUSETELI
TUOTTAJAN OHJE 1 27.1.2011 2. ( 5 ) VANHUSTEN PALVELUJEN YMPÄRIVUOROKAUTISEN HOIVA-ASUMISPALVELUN PALVELUSETELI Taustaa Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä (569/2009) tuli voimaan 1.8.2009.
LisätiedotTunnustelukysymykset maakunnan talous- ja henkilöstöhallinnon järjestämisestä Kuopion kaupungille, Siilinjärven kunnalle ja Pohjois- Savon
Tunnustelukysymykset maakunnan talous- ja henkilöstöhallinnon järjestämisestä Kuopion kaupungille, Siilinjärven kunnalle ja Pohjois- Savon sairaanhoitopiirille 7.4.2017. Lähtökohdat ja taustat Valtakunnallinen
LisätiedotKohti uutta tapaa järjestää ja tuottaa sotepalvelut. Erikoissuunnittelija Pasi Oksanen Maailman terveyspäivä 2018
Kohti uutta tapaa järjestää ja tuottaa sotepalvelut Erikoissuunnittelija Pasi Oksanen Maailman terveyspäivä 2018 Tuomas Pöysti 09/2016 Miksi sote-uudistus mitä tavoitellaan? Miten uudistus toteutetaan?
LisätiedotMitä uusi sote tarjoaa palvelutuottajille maakunnassa? Soteuttamo Antti Parpo muutosjohtaja
Mitä uusi sote tarjoaa palvelutuottajille maakunnassa? Soteuttamo 28.1.2019 Antti Parpo muutosjohtaja Sote-uudistuksen lähtökohdat tuottajien näkökulmasta Mitä tavoittelemme? Asiakas ennen organisaatiota
LisätiedotHätäkeskuslaitoksen ja Lohjan kaupungin välisen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättäminen
Kaupunginhallitus 139 31.03.2014 Kaupunginhallitus 271 16.06.2014 Kaupunginhallitus 511 15.12.2014 Hätäkeskuslaitoksen ja Lohjan kaupungin välisen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättäminen 877/10.03.02/2013
LisätiedotVALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi?
VALINNANVAPAUS sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? 1 VALINNANVAPAUS enemmän terveyttä samalla rahalla Sote-uudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa
LisätiedotSosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto/invalidiliiton Asumispalvelut Oy
Sosiaali- ja terveyslautakunta 208 18.08.2010 Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto/invalidiliiton Asumispalvelut Oy 604/61/616/2010 640/61/616/2010 STLTK 208 Invalidiliiton Asumispalvelut
LisätiedotAsiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen
Asiakkaan valinnanvapaus laajenee 1.1.2019 alkaen Uudet maakunnat alkavat vastata sosiaali ja terveyspalvelujen järjestämisestä alueensa asukkaille 1.1.2019. Asiakas voi valita palvelun julkisen, yksityisen
LisätiedotKUUMA-johtokunta
KUUMA-johtokunta 28.4.2016 Maakuntauudistuksen / ja sote-uudistuksen tilannekatsaus Erkki Kukkonen Järvenpään kaupunginjohtaja Koonnut: Teija Sutinen / HS, grafiikka: Jukka Himanen / HS, lähde: Selvityshenkilön
LisätiedotSiirtymäkauden jälkeinen vuokraaminen. Kunnat maakuntien vuokranantajina-seminaari Helsinki
Siirtymäkauden jälkeinen vuokraaminen Kunnat maakuntien vuokranantajina-seminaari 8.5.2018 Helsinki ALUKSI 4 ERILAISTA VUOKRAMALLIA Tilakeskuksen omistamat kiinteistöt Kuntien omistamat kiinteistöt Muiden
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan Työterveys Oy? Esitys VATE:lle
Etelä-Pohjanmaan Työterveys Oy? Esitys VATE:lle 11.12.2017 Mikko Tanhuamäki vastuuvalmistelija, tukipalvelut Tanja Penninkangas, vastuuvalmistelija, SOTE-tuotanto Sisältö Tausta Työryhmän raportti, kevät
LisätiedotHallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi
LUONNOS 1 (8) Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kevasta annettua lakia siten, että itsehallintoalueet olisivat Kevan
LisätiedotSote- ja maakuntauudistus Keskeiset muutokset lainsäädäntöön sote- ja maakuntauudistuksesta sekä asiakkaan valinnanvapaudesta
Sote ja maakuntauudistus Keskeiset muutokset lainsäädäntöön sote ja maakuntauudistuksesta sekä asiakkaan valinnanvapaudesta 17.2.2017 Soteuudistuksen tavoitteet Asukkaille yhdenvertaiset ja nykyaikaiset
LisätiedotKanTa. Liittyjät -ohje v. 1.0
1 (20) KanTa Liittyjät -ohje v. 1.0 2 (20) Sisältö Säädöstausta... 3 1 Liittymään velvoitetut terveydenhuollon organisaatiot ja apteekit... 4 2 Terveydenhuollon toimintayksikkö... 6 1. Kansanterveyslain
LisätiedotMonikanavarahoitus ja valinnanvapaus
Monikanavarahoitus ja valinnanvapaus 17.9.2015 Oikeus sosiaali- ja terveyspalveluihin IV, Turku Timo Hujanen, Hennamari Mikkola, Kelan tutkimusosasto Valinnanvapaus ja monikanavarahoitus (MKR)? Palvelujärjestelmä
LisätiedotSOTE rakenneuudistus
SOTE rakenneuudistus 29.5.2013 Esimerkki perustason alueesta ja sote alueesta Kunta C: 15 000 as. SOTE-ALUE (laaja perustaso) PERUSTASON ALUE Kunta E: 3000 as. Kunta A: 50 000 as. SOTE ALUEEN VASTUUKUNTA
LisätiedotTaulukko 1. Terveydenhuoltomenot toiminnoittain , milj. euroa käyvin hinnoin
Taulukko 1. Terveydenhuoltomenot toiminnoittain 1995-2006, milj. euroa käyvin hinnoin 1. Erikoissairaanhoito 2 470,9 2 595,7 2 611,6 2 739,7 2 841,2 3 056,1 3 329,7 3 621,1 3 856,8 4 054,0 4 325,4 4 587,1
LisätiedotKeski-Suomen tulevaisuusfoorumi
Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari
LisätiedotESH:n palveluseteli Kuusamossa. Jonkun on oltava ensimmäinen
ESH:n palveluseteli Kuusamossa Jonkun on oltava ensimmäinen Palvelusetelin soveltuvuus ja tavoitteet Palvelut tuotteistettuja Palvelujen hinnoista ja laadusta on sekä kunnalla että asiakkaalla riittävästi
LisätiedotNäkökulma hyvinvointipalveluiden tulevaisuuteen
Näkökulma hyvinvointipalveluiden tulevaisuuteen Elinkeinoasioiden päällikkö Janne Pesonen 5.10.2010 Helsinki 19.10.2010 1 Lähtökohtia kuntapalveluiden tuotannon kehittämiselle Kunnilla ja kuntayhtymillä
LisätiedotLausuntopyyntö STM 2015
Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi
LisätiedotSERVICAN TIETOISKU. PSSHP:n hallitus
SERVICAN TIETOISKU PSSHP:n hallitus 13.3.2018 SERVICA, ITÄ-SUOMEN HUOLTOPALVELUT LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ Palvelutuotanto alkoi 1.1.2012 Omistajat Kuopion kaupunki (51,5 %) ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri
LisätiedotSote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM
Sote-järjestämislaki ja integraatio Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki 11.9.2014 Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Turvataan
LisätiedotKiireettömään hoitoon pääsy
Kiireettömään hoitoon pääsy Hoidon tarve on arvioitava samoin perustein koko maassa Potilaan hoidon tarve pitää arvioida ja hoito toteuttaa terveydenhuollon eri toimipisteissä yhtenäisin lääketieteellisin
LisätiedotHelsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6)
Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 59 Lausunto valtiovarainministeriölle valtioneuvoston asetusluonnoksesta kunnan ja maakunnan välisen siirtymäkauden vuokrasopimuksen vuokran määräytymisestä
Lisätiedotyhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015
Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu
LisätiedotValtakunnallisen työterveysyhtiön perustaminen
Valtakunnallisen työterveysyhtiön perustaminen Esittelymateriaali 25.5.2018 1 Valtakunnallisen työterveysyhtiön lähtökohdat Uudella mallilla pitkäjänteistä työterveyshuollon kehittämistä Lähtökohdat Sosiaali-
LisätiedotUuden Kouvolan terveydenhuolto integroitu, potilaslähtöinen palvelu
Uuden Kouvolan terveydenhuolto integroitu, potilaslähtöinen palvelu Kati Myllymäki Johtava ylilääkäri KoTePa-hankkeen projektipäällikkö Asta Saario Terveydenhuollon palvelujohtaja Asta Saario 1 Uuden Kouvolan
LisätiedotFI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017
FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 1. TAUSTATIEDOT Vastaajien määrä: 1 Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot, sähköposti ja puhelinnumero
LisätiedotTerveyden ja sairaanhoito
Esiselvitys Terveyden ja sairaanhoito Päivystys Vastaanotto- ja poliklinikkapalvelut Vuodeosastot Lääketieteelliset tukipalvelut Suun terveydenhuolto Operatiivinen toiminta Työterveyshuolto Terveyden ja
LisätiedotAsiakkaan valinnanvapaus
Asiakkaan valinnanvapaus Hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti Tehyn kutsuseminaari 24.11 hallitussihteeri, STM 1 2 3 Sote-keskuksen valinta Sosiaali- ja terveyskeskukset aloittavat toimintansa 1.1.2021.
LisätiedotSuomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari
Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari Tieteiden talo, Helsinki 8.11.2014 Potilaan omavastuu KTM Vesa Ekroos VE 1 Esityksen sisältöä Järjestämisestä, tuotannosta ja rahoituksesta
LisätiedotTyöterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?
Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 20.1.2017 Keskusteluteemat 14.12.2016 Säätytalo Maakunnan oman henkilöstön työterveyshuollon
LisätiedotMiten terveydenhuolto muuttuu SOTEsta huolimatta
Miten terveydenhuolto muuttuu SOTEsta huolimatta SOTE Ennakointikamari 30.3.2017 Olli Tolkki olli.tolkki@nhg.fi 0400 339 195 100% Suomen sote-markkina on kokonaisuudessaan ~31 mrd., josta palvelut kattavat
LisätiedotKESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI
TIIVISTÄ TIETOA KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Keski-Suomen sairaanhoitopiiri tuottaa jäsenkuntiensa tarvitsemia erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon päivystyksen sekä eräitä sosiaalihuollon palveluja
LisätiedotMitä palvelusetelillä tarkoitetaan. Infotilaisuus 23.2.2012. Maritta Koskinen 1 22.2.2012
Mitä palvelusetelillä tarkoitetaan Infotilaisuus 23.2.2012 Maritta Koskinen 1 Taustaa palvelusetelille Aiemmat säädökset palvelusetelistä vuonna 2004 Laajentui vuonna 2008 Palvelusetelilaki (569/2009)
LisätiedotPPSHP:n valtuustoseminaari Timo Kauppinen. Pohjois-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymä
PPSHP:n valtuustoseminaari 14.11.2017 Timo Kauppinen Pohjois-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymä REL/102012 POHJOIS-SUOMEN LABORATORIOKESKUS - NORDLAB Kliinisen laboratorioalan pohjoinen
LisätiedotKunta- ja palvelurakenne Kanta-Hämeessä. Jouko Isolauri 26.9.2013
Kunta- ja palvelurakenne Kanta-Hämeessä Jouko Isolauri 26.9.2013 Sen jälkeen kun kuntien valtionosuuksia on edelleen leikattu 500 me toimintaa tehostettu toisella 500 me:lla velvoitteita kevennetty niin,
LisätiedotSUUREN ORGANISAATION JOHTAMINEN
HUS Helsingin yliopistollinen sairaala SUUREN ORGANISAATION JOHTAMINEN Juha Tuominen 23.5.2019 HUS lukuina 2018 LIIKEVAIHTO 2,3 mrd. 1/3 24:n jäsenkunnan asukkaista käytti HUSin palveluja 2 500 sairaansijaa
LisätiedotRakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN
Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN Lääkäripalveluyritykset ry Ismo Partanen 040 518 5799 ismo.partanen@lpy.fi www.lpy.fi Palvelusetelilain
LisätiedotPäivystysuudistuksen tavoitteet ja suun terveydenhuolto
Päivystysuudistuksen tavoitteet ja suun terveydenhuolto Hallintopäivät 22.3.2017 Helsinki 1 22.3.2017 Anne Nordblad Soteuudistuksen tavoitteet Asukkaille nykyistä yhdenvertaisemmat sosiaali ja terveyspalvelut
LisätiedotKorkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön tilanne
Korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön tilanne 19.11.2018 Maire Kolimaa KORKEAKOULUOPISKELIJOIDEN OPISKELUTERVEYDENHUOLTO HE 145/2018 Aikataulu: Lakiluonnos eduskunnassa; sosiaali-
LisätiedotSuunhoidon palvelujen valinta Erillinen suun hoidon valinta lausuntoluonnos
Suunhoidon palvelujen valinta Erillinen suun hoidon valinta lausuntoluonnos 31.1.2017 SOSAALI JA TERVEYSMINISTERIÖ Suun terveydenhuoltoa terveyskeskuksissa ja SVkorvattuna saaneet ikäryhmittäin vuonna
LisätiedotValinnanvapaus. Tehdään yhdessä Suomen paras ja Euroopan kiinnostavin uudistus Pirkanmaalle! perusturvajohtaja Eeva Halme
Valinnanvapaus Tehdään yhdessä Suomen paras ja Euroopan kiinnostavin uudistus Pirkanmaalle! 12.1.2017 perusturvajohtaja Eeva Halme Asiakas voi valita nykyistä yksilöllisemmin Suoran valinnan palveluissa
LisätiedotAsiakkaan valinnanvapaus
Asiakkaan valinnanvapaus Hallituksen esitysluonnoksen ja valinnanvapauslinjausten mukaisesti 19.10.2017 1 19.10.2017 - Muutoksia perustuslakivaliokunnan lausunnon perusteella Muun muassa: Maakunnan ei
LisätiedotFI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017
FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 1. TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot, sähköposti ja puhelinnumero Lausunnon käsittelypäivämäärä
LisätiedotSote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista
Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Helena Vorma Terveyttä Lapista 2014 8.10.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden
LisätiedotEktakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin. Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen
Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Ektakompus Oy Yhteiskunnallisen yrityksen toimikunnan perustelu: Ektakompus
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä väestön
LisätiedotSOPIMUS PALMIA-LIIKELAITOKSEN TIETTYJEN LIIKETOIMINTOJEN LUOVUTUK- SESTA HELSINGIN KAUPUNGIN [X] OY:N. välillä. [. päivänä kuuta 2014]
SOPIMUS PALMIA-LIIKELAITOKSEN TIETTYJEN LIIKETOIMINTOJEN LUOVUTUK- SESTA HELSINGIN KAUPUNGIN JA [X] OY:N välillä [. päivänä kuuta 2014] 1. OSAPUOLET 1.1 Luovuttaja Helsingin kaupunki (Palmia liikelaitos)
LisätiedotVäestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy
Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen
LisätiedotAjankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010
Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle
LisätiedotUusi kuntalaki 2015 - kunnat ja markkinat. Kuntamarkkinat 10-11.9.2014 Katariina Huikko
Uusi kuntalaki 2015 - kunnat ja markkinat Kuntamarkkinat 10-11.9.2014 Katariina Huikko Kuntien ja markkinoiden rajapinta Kunnan yleinen toimiala (luku 2, 7 ) Aloiteoikeus (luku 5, 23 ) Kuntastrategia (luku
LisätiedotSote -uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekuvia
Sote -uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekuvia Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 4.3.2016 6.3.2016 1 Miksi sote -uudistus: tavoitteet Julkisen talouden kestävyysvajeen pienentäminen VM arvio 3
LisätiedotKETKÄ LIITTYVÄT KANTA-PALVELUIHIN Ketkä liittyvät Kanta-palveluihin. Kanta-liittyjän ohje
Ketkä liittyvät Kanta-palveluihin Kanta-liittyjän ohje Sisällys 1 Johdanto... 1 1.1 Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen säädöstausta... 1 1.2 Sähköisen lääkemääräyksen säädöstausta... 1 2 Käsitteet...
LisätiedotPalveluntuottajan vaatimukset sote-lainsäädännössä
Palveluntuottajan vaatimukset sote-lainsäädännössä Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 6.2.2018 Riitta-Maija Jouttimäki/STM 1 Sote-lainsäädäntö Vuodesta 2020-2022 alkaen sote -palvelujen tuottamisen
LisätiedotYhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru
Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta
LisätiedotTERVEYSPALVELUT. Sanna Hartman Toimialapäällikkö
TERVEYSPALVELUT Sanna Hartman Toimialapäällikkö Esityksen sisältö Toimialan kehityksestä Toimialan kannattavuus tunnuslukujen valossa Toimintaympäristö nyt Menestymisen mahdollisuudet Kansainvälistyminen
LisätiedotPalvelusetelihanke Hinnoitteluprojekti / hinnoittelupolitiikan vaihtoehtoja ja malleja 16.4.2010
Palvelusetelihanke Hinnoitteluprojekti / hinnoittelupolitiikan vaihtoehtoja ja malleja 16.4.2010 Sisältö Sivu Johdanto 3 Palvelusetelin hinnoittelun elementit 5 Palvelun hinta: hintakatto tai markkinahinta
LisätiedotToivo-ohjelmaan liittyvä keskeinen lainsäädäntö. Hallituksen esitysten mukaisesti Mikko Huovila / STM OHO DITI
Toivo-ohjelmaan liittyvä keskeinen lainsäädäntö Hallituksen esitysten mukaisesti / STM OHO DITI Keskeisimmät tiedolla johtamiseen, ohjaukseen ja valvontaan liittyvät tehtävät ja velvoitteet hallitusten
LisätiedotKansalaisten näkemykset sote-uudistuksesta ja valinnanvapaudesta
Kansalaisten näkemykset sote-uudistuksesta ja valinnanvapaudesta Kansalaistutkimuksen tulokset 29.3.2017 Hyvinvointialan Liitto ja Lääkäripalveluyritykset ry Tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti
LisätiedotSote ja yleislääkärit
Sote ja yleislääkärit Yleislääkäripäivät 26.-27.11.2015 Hilton Kalastajatorppa Helsinki Heikki Pärnänen, Lääkäriliitto Päätoimi'aja Eila Kujansuu Professori Mauno Vanhala Johtava lääkäri Erkki Lehtomäki
LisätiedotYksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja www.thl.fi/yksityinenpalvelutuotanto
Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja Julkistamistilaisuus 3.4.2009 1 Kustannukset 2006, miljardia euroa Kustannukset ja henkilöstö eri sektoreilla 2006 julkiset palveluntuottajat
LisätiedotVAIKUTTAVAA HOITOA POTILAAN PARHAAKSI
VAIKUTTAVAA HOITOA POTILAAN PARHAAKSI P Ä Ä M Ä Ä R Ä T Potilaslähtöinen ja oikea-aikainen hoito Tiivistyvä kumppanuus perusterveydenhuollon kanssa Korkeatasoinen tutkimus ja opetus Vaikuttava ja kilpailukykyinen
LisätiedotAiesopimus Saimaan Tukipalvelut Oy:n tekstiilipalveluiden liiketoiminnan kaupasta
Hallitus 37 22.02.2017 Aiesopimus Saimaan Tukipalvelut Oy:n tekstiilipalveluiden liiketoiminnan kaupasta 174/00.04.02.00/2017 EKSTPHAL 37 Saimaan Tukipalvelut Oy:n (Satu Oy) hallitus päätti 26.1.2017 pyytää
LisätiedotSOTE-yrittäjyys. Puheenjohtaja Anne Niemi Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät ry. Digitalisaatio ja käytännön näkökulmat seminaari Seinäjoki 21.3.
SOTE-yrittäjyys Puheenjohtaja Anne Niemi Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät ry Digitalisaatio ja käytännön näkökulmat seminaari Seinäjoki 21.3.2018 Ylivoimainen valtaosa yrityksistä on pieniä 0,2 % Suuryritykset
Lisätiedot5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista
Tavoitetaso Nykytaso Haastateltavan kommentit 1 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky oman maakunnan alueella 4 4 4 2 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky valtakunnallisilla markkinoilla 4 5 3 Lisää markkinointia
LisätiedotSosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto/määräys hoidon saatavuuden saattamisesta lain edellyttämälle tasolle
Sosiaali- ja terveyslautakunta 342 26.10.2011 Sosiaali- ja terveyslautakunta 404 30.11.2011 Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto/määräys hoidon saatavuuden saattamisesta lain edellyttämälle
Lisätiedot