Onko säännös tarkoituksenmukainen?

Transkriptio

1 Keski-Suomen kuntien lausunnot SOTE-järjestämislaista 8. 5 :ssä säädetään palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Säännöksen mukaan palvelut on toteutettava väestön tarpeet huomioon ottaen lähellä palvelujen käyttäjiä, mutta säännöksen mukaisten edellytysten täyttyessä palveluja voidaan keskittää. Onko säännös tarkoituksenmukainen? 1.Muurame Ei 5 Säännös jättää käytännössä täysin auki lähipalvelujen määritelmän ja palvelujen saavutettavuuden ja palveluihin pääsemisestä aiheutuvat kustannukset. Hämmennystä herättää esimerkiksi keskustelu siitä, että lähipalvelut voitaisiin tuottaa sähköisinä palveluina. Tällainen lähestymistapa muuttaa perinteisesti ymmärretyn lähipalvelukäsitteen. Käsitteen sisältö tulisi avata kokonaisuudessaan. Palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta tulee arvioida kokonaistaloudellisesti, ei pelkästään palveluntuottajan tehokkuuden näkökulmasta. Ihmisvaikutusten arvioinnin tulisi olla pakollista. Laskentamalleja on luotu kokonaistaloudellisuuden arviointiin ja näiden käyttö tulee olla pakollista ja kokonaistaloudellisesti tehottomien ratkaisujen teko tulisi 5 :ssä kieltää. 2. Saarijärvi 3. Uurainen Ei Säännös jättää käytännössä täysin auki lähipalvelujen määritelmän ja palvelujen saavutettavuuden ja palveluihin pääsemisestä aiheutuvat kustannukset. Palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta tulee arvioida kokonaistaloudellisesti, ei pelkästään palveluntuottajan tehokkuuden näkökulmasta. Ihmisvaikutusten arvioinnin tulisi olla pakollista. Laskentamalleja on luotu kokonaistaloudellisuuden arviointiin ja näiden käyttö tulee olla pakolista ja kokonaistaloudellisesti tehottomien ratkaisujen teko tulisi 5 :ssä kieltää. 4. Viitasaari 5. Keuruu Ei Kriteetinä tarkoituksenmukainen ja kustannustehokas toiminta voi johtaa maaseudun palvelujen merkittävään keskittämiseen. Muutoksissa tulee tehdä erilaisten vaikutusten arviointia (eva). 6. Äänekoski 7. Joutsa 8. Jyväskylä 9. Kannonkoski 10. Karstula Kivijärvi 12. Konnevesi 13. Laukaa 14. Luhanka Ei 15. Petäjävesi 16. Pihtipudas 17. Toivakka Ei 18. Ei Hankasalmi 19. Kyyjärvi 20. Multia 21. Kinnula

2 9. 7 :ssä säädetään palvelujen kielestä. Turvaako säännös asianmukaisesti palvelujen käyttäjienkielelliset oikeudet? Muurame Saarijärvi Uurainen Viitasaari Keuruu Äänekoski Joutsa Jyväskylä Kannonkoski Karstula Kivijärvi Konnevesi Laukaa Luhanka Petäjävesi Pihtipudas Toivakka Hankasalmi Multia Kyyjärvi Kinnula Ei Ei kantaa

3 10. 8 ja 9 :ssä säädetään hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. Vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä kuuluu ensisijaisesti kunnille. Sote-alueen ja tuottamisvastuussa olevankunnan ja kuntayhtymän on otettava päätöksissään huomioon niiden vaikutukset väestön hyvinvointiin ja terveyteen sekä annettava kunnille asiantuntija-apua. Onko säännösten mukainen työnjako tarkoituksenmukainen? Muurame Ei 8 ja 9 Järjestämislakiesitys ei tue hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä kunnissa. Tehtävä jää edelleen kunnille, mutta suurimmalta osalta kunnista katoaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen yhteys. Ainoastaan tuottajakunnat voisivat esityksen mukaan jossain määrin toteuttaa tehtävää. Tämäkin riippuu siitä, mitä linjauksia sote-alueen kuntayhtymässä tehdään terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä. Jos lakiesitys toteutuu sellaisenaan, monilla alueilla palvelurakenne hajoaa ja muuttaa muotoaan. Tämä hidastaa terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen toteuttamista. Ei ole todennäköistä, että sote-alueelta annettava tuki kuntia kovin paljon auttaa, koska terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen täytyy tehdä poikkihallinnollisesti lähipalveluna ihmisten parissa jatkuvasti työskennellen. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen pitäisi laissa kirjoittaa toisin ja selvemmin. Lakiesityksessä esitetty kustannustenjakomalli tekee käytännössä kunnille mahdottomaksi järjestää ehkäiseviä palveluja. Valtionosuuksien leikkaukset heikentävät kuntien rahoituspohjaa ja samalla toteutettavaksi esitetty palvelujen rahoitusmalli siirtää korjaavan työn kustannukset SOTE-alueelle ja jättää ehkäisevän työn kustannukset kuntiin. Rahoitusmuutoksen jälkeen kunnilta poistuu taloudellinen intressi, henkilöstövoimavarat ja rahoituspohja ehkäisevien palvelujen järjestämiseen. Sote-alueen rahoitusmallia tuleekin muuttaa kokonaistaloudellisesti tehokkaaseen toimintaan kannustavaksi, eikä osaoptimointia suosivaksi. Saarijärvi Uurainen Ei Lakiesityksessä esitetty kustannustenjakomalli tekee käytännössä kunnille mahdottomaksi järjestää ehkäiseviä palveluja. Valtionosuuksien leikkaukset heikentävät kuntien rahoituspohjaa ja samalla toteutettavaksi esitetty palvelujen rahoitusmalli siirtää korjaavan työn kustannukset SOTE-alueelle ja jättää ehkäisevän työn kustannukset kuntiin. Rahoitusmuutoksen jälkeen kunnilta häviää taloudellinen intressi ja rahoitus järjestää ehkäiseviä palveluja. Sote-alueen rahoitusmallia tuleekin muuttaa kokonaistaloudellisesti tehokkaaseen toimintaan kannustavaksi, eikä osaoptimointia suosivaksi. Viitasaari Keuruu Ei Kuntien, tuottajavastuutahojen ja sote-alueiden yhteistyölle hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä tarvitaan valtakunnallinen malli/rakenne, etteivät kunnat jää tehtävässä liian yksin. Kunnat tarvitsevat hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen taloudellista kannustavuutta. Äänekoski Joutsa Ei Myös hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tulee olla kokonaisuutena sote-alueella ja järjestämissuunnitelmassa. Ei voi olla kahta vastuutahoa samasta asiasta. Jyväskylä Kannonkoski Ei Karstula Kivijärvi Konnevesi Laukaa Luhanka Ei Petäjävesi Pihtipudas Ei Toivakka Ei Hankasalmi Ei Multia Kyyjärvi Kinnula

4 11. Muita huomioita 1 luvun säännöksistä. Muurame Lain tarkoituksena on järjestää edellytykset laadukkaille sosiaali- ja terveyspalveluille, jotka on kustannustehokkaasti tuotettu. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintojen irrottaminen kunnan muista toiminnoista on kuitenkin vaarassa johtaa täysin päinvastaiseen lopputulokseen kuin lain tarkoitus on. Kustannustehokkaimmat ja laadukkaimmat palvelujen järjestämismallit ovat tutkimustiedon mukaan perustuneet paikallisen yhteisöllisyyden hyödyntämiseen, matalaan organisaatiorakenteeseen ja hallinnonalojen joustavaan yhteistyöhön. Vaarana on, että palvelujen järjestämisen ja tuottamisen tapa jäykistyy ja päätöksenteko hidastuu, jolloin toimintaympäristön muutoksiin ei ehditä reagoida riittävän nopeasti. Esitetty laki johtaa tosiasiassa sosiaalija terveyspalvelujen irtaantumiseen kunnallisesta päätöksenteosta ja todennäköisesti palvelujen keskittämiskehitykseen pitkällä aikavälillä. Saarijärvi Rahoituksessa pitäisi pystyä huomioimaan kunnan toteuttamat toimenpiteet ennaltaehkäisemisen parantamiseksi Uurainen Lain tarkoituksena on järjestää edellytykset laadukkaille sosiaali- ja terveyspalveluille, jotka on kustannustehokkaasti tuotettu. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintojen irrottaminen kunnan muista toiminnoista on kuitenkin vaarassa johtaa täysin päinvastaiseen lopputulokseen kuin lain tarkoitus on. Kustannustehokkaimmat ja laadukkaimmat palvelujen järjestämismallit ovat tutkimustiedon mukaan perustuneet paikallisen yhteisöllisyyden hyödyntämiseen, matalaan organisaatiorakenteeseen ja paikallistason eri hallinnonalojen joustavaan ja paikallisesti räätälöityyn yhteistyöhön. Viitasaari Terveyden edistämisen jakautuminen niin, että kunnat vastaava terveyden edistämisestä ja isommat alueet tuotannosta ei ole terveyden edistämisen kannalta sujuva lähtökohta. Saadaanko keskittämisellä aikaan hajautettu palvelurakennelma (vrt. poliisihallinto, työvoimahallinto), jossa reuna-alueet jäävät kuitenkin palvelukatveeseen? Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi tulee tehdä lähipalveluista ja mahdollisista keskittämisistä. Vanhus ja vammaisneuvostot jäävät kunnan toiminnaksi; miten varmistetaan työnjako sote-alueen ja kunnan välillä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä, koska uudistuksella vastuuhenkilöt siirtyvät sote-tuotantoalueen palvelukseen? Säännöksessä ei oteta riittävästi huomioon kaikkien erilaisten kieliryhmien ja käyttäjien tarpeita. Perustuslain 17 3momentissa säädetään: viittomakieltä käyttävien sekä vammaisuuden vuoksi tulkitsemis- ja käännösapua tarvitsevien oikeudet turvataan lailla. viittomakielisten oikeuksista säädetään myös YK:n yleissopimuksessa vammaisten henkilöiden oikeuksista. Viittomakielisten oikeuksia ei ole lakiesityksessä huomioitu, vaikka Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu toimeksianto kehittä viittomakielisiä sosiaali- ja terveyspalveluita ja valmisteilla on erillinen viittomakielen kielilaki. Mainitussa perustuslain pykälässä viitataan kahteen rei ryhmään: viittomakieltä käyttävät henkilöstö sekä tulkitsemis- ja käännösapua tarvitsevat henkilöt. Sosiaalidemokraattisen valtuustoryhmän näkemys on, että viittomakielen käyttäjien oikeuksien toteutumiseen ei riitä tulkkauspalvelujen käyttöön ohjaaminen. Etenkin vanhukset, lapset ja mielenterveyspotilaat ja kaikki haavoittuvat ryhmät tarvitsevat palveluja suoraan omalla kielellään. Viittomakieltä käyttävien on voitava itse määritellä milloin he tarvitsevat tulkkia ja milloin he tarvitsevat käännöspalvelua. Erityisesti silloin kun sairastaminen tai muu palveluntarve jatkuu pitkäkestoisesti, on tärkeää, että tulee ymmärretyksi ilman, että asian puolesta tarvitsee itse taistella. Keuruu - Äänekoski - Joutsa 5 ) Lähipalvelujen osalta tulee säätää tarkemmin, mitkä palvelut ainakin ovat lähipalveluja. Nykyisessä tekstimuodossa ei mainita ollenkaan sosiaalityönpalveluja. Uudet lähipalvelujen tuottamismuodot eivät välttämättä ole kustannustehokkaita palveluja esim. mobiilit palvelut. joissa menee työntekijän työaikaa kulkemiseen paikasta toiseen ja tehokas työaika jää vähäiseksi. Palvelujen arvioinnissa tulee huomioida myös ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi (IVA). 8-9 ) Kuntalaki säätää terveyden edistämisen ja kuntalaisten hyvinvoinnin ensisijaisesti kunnan tehtäväksi ja järjestämislain säännös määrittelee saman asian myös sote-alueen

5 Jyväskylä tehtäväksi. Näin ollen samasta asiasta on vastuussa kaksi erillistä tahoa. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen kunnassa tulee varata riittävät voimavarat ja siitä tulee sopia järjestämissopimuksessa. Yhteys sote-alueen ja tuottajan sekä kunnan välillä on erittäin tärkeä ja tässä tarvitaan uudenlaista yhteistyötä. Huomionarvoista on myös se, että kunnan vahvuus on hallinnonalojen välinen yhteistyö. Valtiovallan tulee turvata myös kunnalle määrärahat kunnan vastuulla olevan terveyden edistämisen ja hyvinvoinnin toteuttamiseen. Ehdotetussa mallissa sote-rahat menevät sote-alueen kautta tuottajalle. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen vastuu on ensisijaisesti kunnalla. Järjestämislain mukaan sote-alueen ja tuottamisvastuussa olevien kuntien ja kuntayhtymien on toimittava yhteistyössä alueen kuntien kanssa ja annettava niille asiantuntija-apua hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Tämän yhteyden toimivuus on varmistettava kaikin tavoin. On luotava malli, jolla yhteistyö varmistetaan. Kannonkoski Lähipalvelujen saatavuuden turvaaminen myös pienissä kunnissa/taajamissa ja reunaalueilla on keskeistä. Esimerkiksi Perusturvaliikelaitos Saarikan 5 kunnan alueella lähipalvelujen mahdollinen etääntyminen aiheuttaa huolta. Alue on maaseutumaista, välimatkat ovat pitkät ja osin vesistöjen rikkomat sekä alueella on erittäin harva julkinen liikenne. Lisäksi väestön sairastavuus on korkea ja sosioekonominen asema ja koulutustaso matala. Edellä mainitun johdosta alueen väestölle on lähipalvelujen saavutettavuus ja saatavuus tärkeää. Isompi sote-alue sekä tuotanto-organisaatio voi kuitenkin tarjota laajemmat kehittämismahdollisuudet kustannustehokkaammin esim. sähköisten palveluiden, mobiilipalveluiden ja liikkuvien palveluiden käyttöönottamisessa. Kuntien tehtävänä on asukkaidensa hyvinvoinnin edistäminen. Ristiriitaa voi aiheuttaa jatkossa se, että terveyspalveluiden järjestämisestä sekä tuottamisesta päättävät toiset tahot kuin se yksittäinen kunta, jolla kuitenkin on em. vastuu hyvinvoinnin edistämisestä. Esitetty työnjako vaatii tarkennusta. Lakiehdotus ei myöskään mitenkään kannusta kuntia hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Karstula Kivijärvi 5 :n kirjaus palvelujen keskittämisen mahdollisuudesta silloin, kun palvelujen tarkoituksenmukainen ja kustannustehokas toteuttaminen edellyttävät sitä, on liian epämääräinen ja tulkinnanvarainen. Pykälää voidaan tulkita hyvin monella tavalla ja tulkinnanvaraisuus osittain vesittää pykälän hyvän ajatuksen siitä, että lähipalvelut todella turvataan ja keskittäminen olisi poikkeus. 8-9 :issä säädetty kunnan ensisijainen vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä on hyvä lähtökohta. Sote-järjestelmän rahoituksen järjestämisessä tulisi luoda mekanismeja, jotka kannustavat kuntia hyvinvoinnin edistämisessä. Sote kuntayhtymä/perusturvaliikelaitos Saarikka tuottaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja Pohjoisessa Keski-Suomessa noin asukkaalle viiden eri kunnan alueella (Saarijärvi, Karstula, Kannonkoski, Kivijärvi, Kyyjärvi). Alue on maaseutumaista, välimatkat ovat pitkät ja osin vesistön rikkomat sekä alueella on erittäin harva julkinen liikenne. Lisäksi väestön sairastavuus on korkea ja sosioekonominen asema ja koulutustaso matala. Edellä mainitun johdosta alueen väestölle on lähipalvelujen saavutettavuus ja saatavuus tärkeää. Kuitenkin isompi sote-alue sekä tuotantoorganisaatio voivat tarjota laajemmat kehittämismahdollisuudet esim. sähköisten palveluiden, mobiilipalvelujen ja liikkuvien palvelujen käyttöönottamisessa. Palvelujen kehittämisessä on myös kustannustehokkuus tärkeää, koska harvaanasutulla alueella ei ole kustannustehokasta ajattaa henkilöstöä ristiin rastiin ja myös jatkossa työvoimapula eräiden asiantuntijatehtävien (mm. sosiaalityöntekijät, puheterapeutit, psykologit) osalta voivat pakottaa palvelujen keskittämiseen tai uudenlaiseen kehittämiseen. Kuitenkin lähipalveluiden tuottamisessa ja kehittämisessä on huomioitava eri asiakasryhmien erityistarpeet.8-9 :ien mukainen työnjako on tarkoituksenmukainen ja olisi miellettävä, että kunnan muiden toimialojen kehittämisellä voi olla paljon suurempi vaikutus väestön hyvinvointiin ja terveyden edistämiseen kuin sote-palveluilla, esim. kuntien elinkeinopolitiikka (kauppapalvelut, kaavoitus), asiointikuljetukset, sivistys- ja vapaa-aikatoimi, kansalaisopisto, kolmannen sektorin toiminta. Yhtenä suurena ongelmana maaseudulla on osin väestön turvattomuus, joka edellyttää kaikkien yhteistyötahojen tiivistä yhteistyötä. Joka

6 Konnevesi Laukaa Luhanka Petäjävesi Pihtipudas Toivakka tapauksessa kuntien toimenpiteet väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi, esim. ennalta ehkäiset toimenpiteet sekä niillä aikaansaadut vaikutukset tulee jotenkin huomioida rahoituksessa, jotta tämä kannustaa jatkamaan ja kehittämään ko. toimenpiteitä sekä antaa niiden kautta esimerkkejä ja hyviä käytäntöjä laajemminkin. Laista puuttuu kokonaan vaikutusten arviointi, joka olisi tullut tehdä lain valmistelun yhteydessä. Jatkossa tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota mm. edellisen kappaleen mukaiseen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vaikutusten arviointiin ja kehittää mittaamis- ja raportointimenetelmiä. 5 : Säännöksen pääperiaate on oikea, mutta tarkoituksenmukaisuus- ja taloudellisuusperusteilla pääperiaate voidaan vesittää. Huoli lähipalvelujen säilymisestä pienissä kunnissa 5 : palvelujen keskittämistä ei pidä tehdä pelkästään taloudellisilla perusteilla, on huomioitava myös laissa mainitut muut kriteerit ja kokonaistaloudellisuus 8 ja 9 : Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan hallintokuntien yhteistyötä, kokonaisvastuu säilyy kunnalla, mutta kunnalle on luotava kannustimia tehtävän tuloksellisen hoitamisen varmistamiseksi. Kunta siirtää koko sosiaali- ja terveyshenkilöstönsä tuottajakuntayhtymän palvelukseen, mutta toisaalta kunta joutuu resursoimaan ja järjestämään hyvinvoinnin edistämisen työn ja kuntalaissa määrättyjen lakisääteisten neuvostojen organisoinnin ja valmistelun. Miten kunta voi ohjata hyvinvoinnin kokonaisuutta, kun koko sosiaali- ja terveyspalvelujen vastuu on sotealueella ja muiden hyvinvointipalvelujen järjestämisvastuu kunnalla? Kustannustehokkuus pitää sisällään tarpeenmukaisen palvelun. Tarpeenmukainen palvelu ei ole kuitenkaan kaikkien saavutettavissa lähipalveluna. Mitä tarkoitetaan palvelujen keskittämisellä, kuka määrittelee, mitä palveluja keskitetään. Mitä lähipalvelulla tarkoitetaan ja mitkä ovat kustannusvaikutukset kuntalaisten kannalta ja muut vaikutukset. Määritellyt lähipalvelut (mobiili, palvelupäivä, palveluseteli, sähköiset palvelut) eivät kata aukottomasti kaikkien ihmisryhmien tarpeita lähipalvelujen osalta. Lähipalvelut eivät ole aina se edullisin vaihtoehto (aika, välimatka). Selvitykset vaikutuksista tekemättä em. asioiden osalta. Valtionosuusleikkaukset heikentävät kuntien rahoituspohjaa ja kapitaatioperusteinen maksujärjestelmä ei pidä sisällään ehkäisevän työn palkitsemista, sen kustannukset jäävät kuntiin. Kuntien mielenkiinto ehkäisevän työn järjestämiseksi vähenee. Valtionosuusjärjestelmässä pitäisi olla "korvamerkittyä" rahaa ehkäisevän työn ylläpitämiseksi kunnissa. Ehkäisevän työn merkitys etenkin lasten ja nuorten kanssa työskenneltäessä on kauaskantoista ja kaikkia osapuolia hyödyttävää. Miten varmistutaan siitä, että kunnat jatkossa panostavat kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen? On olemassa vaara, että ennaltaehkäisevien toimien osuus entisestään vähenee, kun kuntien resurssit taloudelliset ja henkilöstöresurssit vähenevät. Miten varmistetaan yhteistyö sote-alueen kanssa? Kuntien vastuulla on myös hyvinvointikertomuksen laatiminen, kuka sen ottaa vastuulleen? Kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen huolehtimista jatkossa voisi huomioida kuntien maksuosuudessa sote-alueelle (kannuste). Vastuukysymykset ja kannusteet olisi tärkeää huomioida jo järjestämissopimuksessa. Palvelujen yhdenvertainen saavutettavuus on varmistettava erityisesti reuna-alueiden osalta, samoin on varmistettava palvelujen esteetön saatavuus erityisryhmien kohdalla. Terveyden edistämisen jakautuminen niin, että kunnat vastaavat terveyden edistämisestä ja isommat alueet tuotannosta ei ole terveyden edistämisen kannalta sujuva lähtökohta. Saadaanko keskittämisellä aikaan hajautettu palvelurakennelma (vrt. poliisihallinto, työvoimahallinto), jossa reuna-alueet jäävät kuitenkin palvelukatveeseen? Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi tulee tehdä lähipalveluista ja mahdollisista keskittämisistä. Vanhus- ja vammaisneuvostot jäävät kunnan toiminnaksi; miten varmistetaan työnjako sote-alueen ja kunnan välillä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä, koska uudistuksella vastuuhenkilöt siirtyvät sote-tuotantoalueen palvelukseen? 1. Lähipalvelujen käsite tulisi määrittää tarkemmin. On tarkoituksenmukaista, että harvemmin tarvittavat ja erityistä osaamista vaativat palvelut järjestetään keskitetysti. Kuitenkin huoleksi jää, miten paljon lähipalvelut häviävät ja miten esimerkiksi Toivakan terveyskeskuksen aseman käy. Terveyskeskus nähdään yhtenä

7 Hankasalmi Multia Kyyjärvi olennaisena asiana asukkaiden saamiseksi kuntaan. 2. On hyvä asia, että tuottamisvastuussa oleva taho huomioi kunnan hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen toimet. On kuitenkin ristiriitaista, että vastuu terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä kuuluu ensisijaisesti kunnille, mutta sote-alue ja tuottamisvastuussa oleva kuntayhtymä tai kunta vastaa sote-palveluiden käytännön järjestämisestä. Hyvinvoinnin edistämiseen liittyy olennaisella tavalla tiivis yhteistyö myös sivistystoimen ja teknisen toimen kanssa. Miten tämä toimii käytännössä? 3. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintojen irrottaminen kunnan muista toiminnoista on vaarassa johtaa siihen, että ennaltaehkäisevälle työlle ei nähdä kannustavuutta. Kustannustehokkaimmat ja laadukkaimmat palvelujen järjestämismallit ovat tutkimustiedon mukaan perustuneet usein paikallisen yhteisöllisyyden hyödyntämiseen, vähäiseen hallintoon ja paikallistason eri hallinnonalojen joustavaan ja tehokkaaseen yhteistyöhön. Keskittämisperusteina palvelujen tarkoituksenmukainen toteuttaminen ja kustannustehokkuus jättävät tilaa tulkinnoille. Keskittämistä tulisi edeltää pakollinen vaikutusten arviointi, mikä olisi huomioitava järjestämispäätöstä tehtäessä. Sähköiset tai mobiilipalvelut eivät välttämättä lisää palvelujen saatavuutta, kun osa väestöä ei kykene niitä käyttämään. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on vastuutettu sote-alueelle ja tuotantoorganisaatiolle sekä kunnalle. Työnjako voi olla epäselvä vaikka ensisijainen vastuu todetaan olevan kunnalla. Yhteistyön toimivuus on varmistettava. Ennalta ehkäisevä työ kunnissa voi jäädä vähäiseksi, mikäli sillä ei ole vaikutusta kunnan maksuosuuteen. Kunnille tulisi saada taloudellinen kannustin monialaisen terveyden edistämisen toteuttamiseen. Muutoin kuntien taloudellinen tilanne huomioiden, ehkäisevään työhön ei pystytä osoittamaan lisäresursseja. Kuntien organisoitavaksi jää ehkäisevän työn koordinointi, kun sote-henkilöstö siirtyy tuotanto-organisaatioon. Toisaalta ongelmaksi voi muodostua terveyden edistämiseen perehtyneiden ammattilaisten löytäminen. Epäselvää on myös, kenen vastuulla on hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kokonaisuus. Myös vanhus- ja vammaisneuvostot, joissa tällä hetkellä sote-viranhaltijoilla on vetovastuuta, jäävät kuntien hoidettaviksi 5 kirjoitettava auki mitä lähipalvelut on. Kyyjärven kunnan mielestä lähtökohtana tulee olla palvelujen saatavuus lähellä kuntalaisia riippumatta kunnan koosta tai sijainnista. Kyyjärven osalta sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tuottaa Sote-kuntayhtymä/perusturvaliikelaitos Saarikka. Kyseinen kuntayhtymä/perusturvaliikelaitos toimii Pohjoisessa Keski-Suomessa viiden eri kunnan alueella (Saarijärvi, Karstula, Kannonkoski, Kivijärvi, Kyyjärvi). Asukkaita näissä kunnissa on yhteensä n Alue on maaseutumaista, välimatkat ovat pitkiä ja osin vesistön rikkomat. Alueella on erittäin harva julkinen liikenne. Lisäksi väestön sairastavuus on korkea ja sosioekonominen asema ja koulutustaso matala. Edellä mainitun johdosta alueen väestölle on lähipalvelujen saavutettavuus ja saatavuus tärkeää. Isomman sote-alueen etuna on se, että se kykenee tarjoamaan laajemmat kehittämismahdollisuudet esim. sähköisten palveluiden, mobiilipalvelujen ja liikkuvien palvelujen käyttöönottamisessa. Palvelujen kehittämisessä on myös taloudellisuus tärkeää, koska harvaanasutulla alueella ei ole kustannustehokasta ajattaa henkilöstöä ristiin rastiin ja myös jatkossa työvoimapula eräiden asiantuntijatehtävien (mm. sosiaalityöntekijät, puheterapeutit,psykologit) osalta voivat pakottaa palvelujen keskittämiseen tai uudenlaiseen kehittämiseen. Kuitenkin lähipalveluiden tuottamisessa ja kehittämisessä on huomioitava eri asiakasryhmien erityistarpeet. 8-9 :ien mukainen työnjako on tarkoituksenmukainen ja olisi miellettävä, että kunnan muiden toimialojen kehittämisellä voi olla paljon suurempi vaikutus väestön hyvinvointiin ja terveyden edistämiseen kuin sote-palveluilla, esim. kuntien elinkeinopolitiikka (kauppapalvelut, kaavoitus), asiointikuljetukset, sivistys- ja vapaaaikatoimi, kansalaisopisto, kolmannen sektorin toiminta. Yhtenä suurena ongelmana maaseudulla on osin väestön turvattomuus, joka edellyttää kaikkien yhteistyötahojen tiivistä yhteistyötä. Joka tapauksessa kuntien toimenpiteet väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi, esim. ennalta ehkäisevätt toimenpiteet sekä niillä aikaansaadut vaikutukset tulee jotenkin huomioida rahoituksessa, jotta tämä kannustaa jatkamaan ja kehittämään ko. toimenpiteitä sekä antaa niiden kautta esimerkkejä ja hyviä käytäntöjä laajemminkin. Laista puuttuu kokonaan vaikutusten arviointi, joka olisi tullut tehdä lain valmistelun yhteydessä. Jatkossa tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota mm. edellisen kappaleen mukaiseen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vaiku-

8 Kinnula tusten arviointiin ja kehittää mittaamis- ja raportointimenetelmiä. Mikäli lähipalveluiden yksityiskohtaisissa perusteluissa mainitut asiat huomioidaan eli palvelujen tarpeen runsas käyttö ja toistuvuus, on 5 säännös tarkoituksenmukainen palvelujen saatavuuden kannalta. Kinnulan kunnan kannalta lähipalveluina nämä edellytykset täyttää oman terveysaseman ja sosiaalitoimen palvelujen nykyisen tasoinen säilyminen. Lakiluonnoksen 5 :ssä on määritelty lähipalveluksi palvelu, jota väestö käyttää usein ja osa väestöstä toistuvasti, jopa päivittäin. Lähipalveluksi on Kinnulan kannalta luettava myös ikäihmisten ympärivuorokautinen asumispalvelu, jossa asukkaat tarvitsevat päivittäin apua ja tukea. Inhimillisesti ja eettisesti ottaen on arvokasta tarjota vanhuus, jossa yhteydenpito sukulaisiin ja tuttaviin on maantieteellisestikin aidosti mahdollista. Kunnan vastuu terveyden ja hyvinvoinnin seurannasta ja edistämisestä on jo Kuntalaissa mainittu asia. Hyvinvointikertomuksen sisällyttäminen tähän lakiin ohjaisi tiukasti kunnat samansuuntaiseen asioiden käsittelytapaan. Järjestämislain velvoitteissa vaikutusten ennakkoarviointi on paikallaan. Tätä varten kuntien tulisi kuitenkin saada sosiaali- ja terveysalueelta ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta ja muilta asiantuntijatahoilta tukea ja mahdollisesti strukturoituja arviointimalleja yhteismitallisuuden varmistamiseksi :ssä säädetään järjestämisvastuusta. Onko säännöksen mukainen järjestämisvastuunsisältö mielestänne tarkoituksenmukainen? Muurame Ei 11 Järjestämisvastuun siirtäminen SOTE-alueelle siirtää tosiasiallisesti ohjauksen- valvonnan ja päätöksenteon kuntien päätöksenteon ulkopuolelle sosiaali- ja terveysministeriön ohjaukseen. Päätöksenteon siirtoon sisältyy perustuslaillinen ongelma. Jos uudistus toteutetaan SOTE-alueiden pohjalta sosiaali- ja terveysministeriön ohjauksessa esitetyssä laajuudessa, tulisi harkita järjestämis- ja rahoitusvastuun siirtämistä kokonaisuudessaan valtiolle. Saarijärvi Uurainen Ei Järjestämisvastuussa olevat sote-alueet esitetään perustettavaksi nykyisten erikoissairaanhoidon ERVA-alueiden pohjalle. Erikoissairaanhoito on kustannuksiltaan nopeimmin kasvava sosiaali- ja terveydenhuollon osa ja suora yhteys tähän luo huonon pohjan rakentaa kustannustehokasta ja peruspalvelulähtöistä palvelujen järjestämistapaa. Järjestämisvastuun siirtäminen SOTE-alueelle siirtää päätöksenteon käytännössä kuntien päätöksenteon ulkopuolelle sosiaali- ja terveysministeriön ohjaukseen. Päätöksenteon siirtoon sisältyy perustuslaillinen ongelma. Viitasaari Vakka selvyyden vuoksi olisi hyvä olla sama määritelmä kuntalain kanssa Keuruu Ei Perustuslainmukaisuus on varmistettava Äänekoski Joutsa Jyväskylä Kannonkoski Karstula Kivijärvi Konnevesi Laukaa Luhanka Ei Järjestämisvastuun siirtäminen SOTE-alueelle siirtää päätöksenteon sosiaali-

9 Petäjävesi Pihtipudas Toivakka Hankasalmi Multia Kyyjärvi Kinnula ja terveysministeriön ohjaukseen. Kyseessä on perustuslaillinen ongelma. Maksaako kunnat muiden SOTE-alueiden kustannuksia tulevaisuudessa, miten tasoitetaan eri tuottamisvastuualueiden tehokkuuserot. vaikka selvyyden vuoksi olisi hyvä olla sama määritelmä kuntalain kanssa Ei :ssä säädetään järjestämispäätöksestä. Järjestämispäätöksen tarkoituksena on määritellä,miten sote-alue huolehtii järjestämisvastuun toteuttamisesta. Sote-alue päättää järjestämispäätöksen sisällön sote-alueen sekä tuottamisvastuussa olevien kuntien ja kuntayhtymien välisten neuvottelujen perusteella. Onko järjestämispäätöksen laatimismenettely tarkoituksenmukainen? Muurame Ei 12 Järjestämispäätös alistetaan tosiasiallisesti sosiaali- ja terveysministeriölle, koska järjestämispäätös hyväksytään Sote-alueen ja ministeriön neuvotteluissa. Tosiasiallisesti järjestämispäätöksen sisällöstä päättää sosiaali- ja terveysministeriön ohjausyksikkö eivätkä järjestämisalueen kunnat. Kuntien tehtävistä ei voi päättää järjestämissopimuksella, koska kuntien tehtävistä päätetään laissa. Kyseisen menettelyn perustuslainmukaisuus tulee selvittää. Kuntarahoituksella kerätty rahoitus kohdennetaan järjestämispäätöksellä takaisin kuntien omistamille tuotantoalueille. Tällä hetkellä on tarkemmin määrittelemättä, millä periaatteilla tämä voi tapahtua ja miten tasoitetaan eri tuotantoalueiden tehokkuuserot. Tarkoituksenmukaisempaa olisi ohjata rahoitus suoraan valtiolta sote-palvelujen järjestäjälle valtion käytettävissä olevien määrärahojen rajoissa. Sote-alueille rahoitus kohdennettaisiin palvelutarvearvioinnin perusteella. Saarijärvi Uurainen Ei Järjestämispäätös alistetaan viimekädessä sosiaali- ja terveysministeriölle, koska se hyväksytään Sote-alueen ja ministeriön neuvotteluissa. Kyseinen menettelyn perustuslainmukaisuus tulee selvittää. Kuntarahoituksella kerätty rahoitus kohdennetaan järjestämispäätöksellä takaisin kuntien omistamille tuotantoalueille, on tarkemmin määrittelemättä millä periaatteilla tämä voi tapahtua ja miten tasoitetaan eri tuotantoalueiden tehokkuuserot. Viitasaari Keuruu ei Sosiaali- ja terveysministeriön, Kuntaliiton, sote-alueiden ja tuotantovastuussa olevien tahojen yhteistyönä tulee tehdä valtakunnalliset ohjeet järjestämispäätöksen laatimiselle. Järjestämispäätöksestä tulisi kuulla kuntia, ei vain ottaa mahdollisuuksien mukaan huomioon asukkaiden näkemyksiä. Äänekoski Joutsa ei kunnalle jää vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä, myös tämän tulee olla yhden järjestäjän ja tuottajan vastuulla. Jyväskylä Kannonkoski ei Karstula Ei kanta a Kivijärvi Konnevesi

10 Laukaa Luhanka Ei Järjestämispäätöksen osalta on syytä arvioida, millä tavoin kunnille voidaan antaa uusia tehtäviä tai ottaa niitä pois. Ei tule muodostaa sellaista tilannetta, jossa kunnilla ei olisi oikeutta vaikuttaa saamiinsa palveluihin. Asia on määriteltävä järjestämispäätöksessä selkeästi. Kunnille jää oikeus kilpailuttamiseen, mutta raamit sille asettaa SOTE-alue. Mikä on kuntien todellinen päätösvalta tulevaisuudessa? Petäjävesi Pihtipudas Ei Toivakka Ei Hankasalmi Ei Multia Kyyjärvi Kinnula 14. Pidättekö tarkoituksenmukaisena, että järjestämispäätöksessä määritellään kaikki säännöksenmukaiset asiat (kohdat 1 13)? Muurame Saarijärvi EI Väestön kielellisten oikeuksien toteutuminen, Rahoitus ja sen voimavarojen kohdentaminen tuottamisvastuussa oleville kunnille ja kuntayhtymille Uurainen viitasaari Keuruu Perustuslainmukaisuus on varmistettava. Järjestämispäätös on linjausasiakirja; käytettävissä olevilla tiedoilla on vaikea arvioida sisällön tasoa ja merkitystä. Äänekoski Joutsa Jyväskylä Kannonkoski Karstula Kivijärvi Konnevesi Laukaa Luhanka Petäjävesi Pihtipudas Toivakka Hankasalmi Ei Ei tuottamisvastuussa olevat kunnat, kuntayhtymät ja niiden tehtävät Ei Palveluhankintojen sekä palvelusetelin käytön keskeiset periaatteet ja laajuus Multia Kyyjärvi Kinnula

11 16. Pitäisikö järjestämispäätöksessä päättää jostain muusta kuin säännöksen mukaisista asioista? Muurame Ei kantaa Saarijärvi Ei Viitasaari ei Keuruu Ei Äänekoski ei Joutsa Ehdotetussa mallissa vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä on hajautettu kunnan ja tuottamisvastuussa olevan tahon vastuulle Jyväskylä Ei Kannonkoski ei Karstula Ei kantaa Kivijärvi ei Konnevesi ei Laukaa Ei kantaa Luhanka ei Petäjävesi Ei Pihtipudas Ei Toivakka Ei kantaa Hankasalmi Ei Multia Kyyjärvi Ei Kinnula Ei kantaa :ssa säädetään sote-alueen muista kuin järjestämispäätöksen mukaisista tehtävistä, joiden tarkoituksena on erityisesti antaa sote-alueelle toimivalta säännöksessä mainittujen toimintojen suunnitteluun, yhteensovittamiseen ja kehittämiseen. Pidättekö tarkoituksenmukaisena, että sote-alueella on kaikki säännöksen mukaiset tehtävät? Muurame Saarijärvi Ei EI: Henkilöstön tehtävärakenteen ja työnjaon sekä suunnittelun yhteensovittaminen Uurainen Viitasaari Perusteluissa korostetaan sitä, että tuottamisvastuullisilla on käytössä yhtenäiset periaatteet ja mittaustavat henkilöstön käytössä, työnjaossa ja henkilöstörakenteen suunnittelussa. SOTE-alueen tulee kannustaa tuottamisvastuullisia tahoja kehittämään henkilöstön työn- ja tehtävänjakoa siten, että sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset voivat keskittyä omaa ydinosaamistaan vastaaviin tehtäviin, kaikki tämä on tehtävä yhteistyössä henkilöstön kanssa ja hyvän henkilöstöpolitiikan mukaisesti. Keuruu Äänekoski Joutsa lisättynä kunnan asukkaiden terveyden edistäminen ja ennaltaehkäisevä työ Jyväskylä Kylä Kannonkoski Karstula Ei EI - Työvoimatarpeen ennakointi ja suunnittelu ja kehittäminen EI - Henkilöstön tehtävärakenteen ja työnjaon sekä suunnittelun yhteensovittaminen EI - Hyvinvoini ja terveysseurantatietojen kerääminen ja hyödyntäminen Kivijärvi Konnevesi Laukaa

12 Luhanka Petäjävesi Pihtipudas Toivakka Hankasalmi Multia Ei EI henkilöstön tehtävärakenteen ja työnjaon sekä suunnittelun yhteen sovittaminen Kyyjärvi Kinnula 19. Muita huomioita luvusta 2. Muurame Luku sisältää perustuslain toteutumisen kannalta epäselviä kohtia, jotka tulee erikseen selvittää. Luvun sisältö asettaa myös kyseenalaiseksi voidaanko tällä hetkellä käytössä olevia, tehokkaiksi ja laadukkaiksi osoittautuneita toimintatapoja säilyttää. Tosiasiallisesti kunnalla ei ole valinnanvapautta kuulua haluamaansa ja tarkoituksenmukaiseksi katsomaansa sote-alueeseen. Saarijärvi Kysymys 14 kohta 6 Tarvitaanko erillistä säännöstä kielellisten oikeuksien toteutumisesta koska se turvataan muualla lainsäädännössä. Kohta 10 tarvitaanko resurssien jaossa valtiovallan määräystä, jolla taataan eri kokoisten tuottajatahojen tasapuolinen kohtelu henkilöstörakenteen määrittelyssä tulee huomioida paikallisesti hyviksi koetut toimintatavat ja mallit, jolloin tulee välttää liian tiukka alueella tapahtuvaa sääntely. Tietohallinnan yhteensovittaminen on erittäin tärkeää ja kokonaisarkkitehtuuri on toteutettava keskitetysti koko valtakunnan tasolla Uurainen Luku sisältää perustuslain toteutumisen kannalta epäselviä kohtia, jotka tulee erikseen selvittää. Luvun sisältö asettaa myös kyseenalaiseksi voidaanko nykyisiä, tehokkaiksi ja laadukkaiksi osoittautuneita toimintatapoja säilyttää. Luku jättää myös avoimeksi onko kunnalla valinnanvapaus kuulua haluamaansa ja tarkoituksenmukaiseksi katsomaansa sote-alueeseen. Viitasaari Mikäli järjestämissopimuksesta ei päästä yksimielisyyteen voisiko tulla jokin välimiesmenettelyn luonteinen objektiivinen käsittelyvaihe kyseeseen, kunhan hallinnon läpinäkyvyys ei vaaranna (vrt. kysymys no 12) Järjestämispäätöksessä tulisi sopia tarkemmin myös julkisen vallan käytöstä, miten toteutetaan muutoksen hakuprosessi uuden lain voimaantultua. Mahdolliset epäselvyydet perustuslakiin nähden tulisi korjata ennen lain voimaantuloa. Keuruu - Äänekoski - Joutsa Jyväskylä 10) Sote-alueiden vertailu on vaikeaa esim. kustannusten osalta koska täydellistä vertailutietoa ei ole saatavilla. Näin ollen kunta joutuu tekemään sote-alueeseen liittymispäätöksen muilla, kuin kustannusperusteella. 11) Järjestämisvastuuseen kuuluva julkisen vallan käyttö tulee säätää tarkemmin. Miten taataan se, että tuotantoalueet maksavat vain oman alueensa kustannukset, eikä koko sote-alueen? Järjestämispäätösten valmistelua koskevat tarkemmat ohjeet on syytä valmistella ministeriön kuntaliiton sote-alueien ja tuotantovastuussa olevien tahojen yhteisessä valmisteluprosessissa Kannonkoski Järjestämispäätöksestä (12 ) käytävistä neuvotteluista ei saa muodostua ns muodollista kuulemista, vaan tuottamisesta vastaavalla organisaatiolla täytyy olla aito vaikuttamismahdollisuus järjestämispäätökseen kirjattaviin asioihin. Miten tämä varmistetaan esimerkiksi tilanteissa, joissa sote-alueen ja tuottamisorganisaation kesken ei päästä yksimielisyyteen järjestämispäätöksen sisällöstä kaikilta osin? Erityistä huomiota on kiinnitettävä lähipalveluiden saatavuudesta ja saavutettavuudesta tuleviin kirjauksiin järjestämissopimuksessa.

13 Karstula Kivijärvi Konnevesi Laukaa Luhanka - Petäjävesi Pihtipudas Toivakka Tietohallinnon yhteensovittaminen on erittäin tärkeä asia ja kokonaisarkkitehtuuri on toteutettava keskitetysti koko valtakunnan tasolla ja se tulee käynnistää mahdollisimman pian. 13 :n muista kuin järjestämispäätöksen mukaisista tehtävistä voidaan myös kysymyksen 17 vastauksessa mainittuihin tehtäviin antaa toimivaltaa sote-alueille. Kuitenkin kysymyksen 17 kohtien 4 ja 7 mukaiset tehtävät tulisi koordinoida valtakunnallisesti. Ainakin tulisi huolehtia siitä, ettei samoja tehtäviä hoideta päällekkäin valtakunnallisten toimijoiden ja alueiden toimesta, koska tämä lisää tuottajatahojen ja peruskuntien raportointia. Kohdan 5 mukaiset tehtävät kuuluisivat mieluummin palveluntuottajille, ainakin jos niistä tulee noin maakunnan laajuisia. Mahdolliset perustuslain kanssa ristiriidassa olevat kohdat on korjattava. Järjestämispäätöksen 12 osalta tulisi arvioida, että tarvitaanko järjestämispäätöksessä kohtaa 6 väestön kielellisten oikeuksien toteutumisesta, koska asiasta on säädetty muussa lainsäädännössä. 13 kohta 5 on toisaalta hyvä asia sen johdosta, että sen kautta voidaan purkaa erityisesti terveydenhuollon hierarkista ja tiukkaa ammatti-/tehtävärakennetta ja lisäksi yhteisesti saada painovoimaa henkilöstöjärjestöihin nähden esim. työnjakojen järkevässä suunnittelussa. Toisaalta taas esim. henkilöstörakenteen ja työnjakojen osalta tulisi huomioida paikallisesti hyviksi koetut toimintatavat ja mallit, jolloin tiukka sääntely ei tue välttämättä kustannustehokasta toimintaa. Tietohallinnon yhteensovittaminen on erittäin tärkeä asia ja kokonaisarkkitehtuuri on toteutettava keskitetysti koko valtakunnan tasolla ja se tulee käynnistää mahdollisimman pian. Ristiriitaisuuden muihin lakeihin tulisi selvittää Järjestämispäätöksessä kunnille / kuntayhtymille ei saa määritellä muita kuin laissa määriteltyjä tehtäviä. Palveluhankintojen ja -setelien laajuus ja myöntämisperiaatteet tulisi olla pääosin tuottajien päätettävissä Miten rahoitus ja voimavarat kohdennetaan? Pitäisikö henkilöstörakenteen ja tehtävien suunnittelua olla myös tuotantoalueella? Miten todellisuudessa otetaan huomioon kuntien asukkaiden mielipiteet? Onko niillä mitään vaikutusta sote-alueella? Mikä on jatkossa maakuntaliittojen osuus? Mikäli järjestämissopimuksesta ei päästä yksimielisyyteen, voisiko tulla jokin välimiesmenettelyn luonteinen objektiivinen käsittelyvaihe kyseeseen, vrt. kysymys nro 12 Järjestämispäätöksessä tulisi sopia tarkemmin myös julkisen vallan käytöstä, miten toteutetaan muutoksenhakuprosessi uuden lain voimaantultua. Mahdolliset epäselvyydet perustuslakiin nähden tulisi korjata ennen lain voimaantuloa. Järjestämisvastuun määritelmä olisi selvyyden vuoksi hyvä olla sama määritelmä kuntalain kanssa 1. Järjestämisvastuu ( 11) on kuvattu epäselvästi ja abstraktisti. Järjestämisvastuussa olevat sote-alueet esitetään perustettavan nykyisen erikoissairaanhoidon ERVAalueiden pohjalle. Erikoissairaanhoito on kustannuksiltaan kasvanut viime vuosina valtakunnassa (Toivakassa noin 5 % vuosivauhdilla). Tämä luo terveydenhuoltolähtöisen ja samalla eikustannustehokkaan järjestämistavan. Mikäli järjestämisvastuu siirretään SOTE-alueelle, päätöksenteko siirtyy kuntien päätöksenteon ulkopuolelle sosiaali- ja terveysministeriön ohjaukseen. Tähän sisältyy perustuslaillinen ristiriita 2 Järjestämispäätös alistetaan viime kädessä sosiaali- ja terveusministeriölle, koska se hyväksytään sote-alueen ja ministeriön neuvotteluissa. Tulee selvittää, onko tässä ristiriita perustuslain kanssa. Lakiesityksessä järjestämispäätöksen osalta on tarkemmin määrittelemättä, millä periaatteilla kuntarahoituksella kerätty rahoitus kohdennetaan takaisin kuntien omistamille tuotantoalueille. 3. Luku jättää avoimeksi, voidaanko nykyisiä tehokkaiksi ja laadukkaiksi osoittautuneita toimintatapoja säilyttää,

14 Hankasalmi ja miten paljon säännöksiin ja hallintoon menee resursseja. Erva-alueiden pohjalta muodostettavat sote-järjestämisalueet ovat erittäin suuria. Maakunnan kokoinen järjestämisalue olisi hallittavampi kokonaisuus. Järjestämispäätöksen tulee pohjautua perusteellisiin laskelmiin voimavarojen kohdentamisessa sekä tarkoituksenmukaisesti, kustannustehokkaasti ja vaikuttavasti tuotetuissa palveluissa. Tuotantoalueiden tehokkuuserot voivat olla merkittäviä ja siten vaikuttaa kaikkien kuntien laskennalliseen maksuosuuteen. Multia Kyyjärvi Kinnula Kysymyksen 14 kohtiin 7 ja 11 liittyvät perustuslailliset ongelmat tulisi selvittää. Järjestämispäätöksessä mainittujen kohtien seuranta ja arviointi edellyttää runsaasti työtä tuotantoalueilla. 14. Asukkaiden mielipide otetaan huomioon, mutta miten se tapahtuu. 17. Ovatko kaikki yksiköt samanarvoisia ja viedäänkö päätäntävalta kunnilta, kuntayhtymiltä pois jne.. Mahdolliset perustuslain kanssa ristiriidassa olevat kohdat on korjattava. Järjestämispäätöksen 12 osalta tulisi arvioida, että tarvitaanko järjestämispäätöksessä kohtaa 6 väestön kielellisten oikeuksien toteutumisesta, koska asiasta on säädetty muussa lainsäädännössä. 13 kohta 5 on toisaalta hyvä asia sen johdosta, että sen kautta voidaan purkaa erityisesti terveydenhuollon hierarkista ja tiukkaa ammatti-/tehtävärakennetta ja lisäksi yhteisesti saada painovoimaa henkilöstöjärjestöihin nähden esim. työnjakojen järkevässä suunnittelussa. Toisaalta taas esim. henkilöstörakenteen ja työnjakojen osalta tulisi huomioida paikallisesti hyviksi koetut toimintatavat ja mallit, jolloin tiukka sääntely ei tue välttämättä kustannustehokasta toimintaa. Tietohallinnon yhteensovittaminen on erittäin tärkeä asia ja kokonaisarkkitehtuuri on toteutettava keskitetysti koko valtakunnan tasolla ja se tulee käynnistää mahdollisimman pian. Järjestämisvastuun sisällöstä on luotava alueellisesti yhteismitallinen malli, mikäli mahdollista. Alueellisen syrjimättömyyden ja erityispiirteiden huomiointi ovat keskeisiä järjestämissuunnitelmassa :ssä säädetään kunnallisesta tuottamisvastuusta. Säännöksen mukaan sote-alue päättää tuottamisvastuun antamisesta kunnalle ja kuntayhtymälle, jolla on sosiaali- ja terveydenhuollon tuottamisvastuun edellyttämä oma henkilöstö ja muut voimavarat. Velvoite omastahenkilökunnasta ei kuitenkaan koske sitä osaa toiminnasta, joka toteutetaan esimerkiksi ostopalveluna. Onko tuottamisvastuusta säädetty tarkoituksenmukaisesti? Muurame Ei 14 Tuottamisvastuun tarkoituksenmukaisen järjestämisen pohjaksi ei ole käytetty sosiaali- ja terveystaloustieteen asiantuntemusta ja laskelmia siitä mitkä olisivat kustannustehokkaimmat ja laadukkaimmat tavat järjestää palveluja. Palvelujen tuottamistavoilla on ratkaiseva merkitys palvelujen laadulle ja tehokkuudelle. Epäselväksi ja tulkinnanvaraiseksi jää, mitä tarkalleen ottaen sosiaali- ja terveydenhuollon tuottamisvasuun edellyttämällä omalla henkilöstöllä ja voimavaroilla tarkoitetaan. Saarijärvi ei Uurainen Ei Viitasaari ei Pidämme erittäin tärkeänä, että yhteisin varoin rahoitettujen sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisvastuu säilytetään kunnalla tai kuntayhtymällä, jotka ovat julkisia toimijoita. Erityisesti paljon eri palveluita käyttävien ja haavoittuvien asiakasryhmien näkökulmasta on tärkeää, että sosiaali- ja terveyspalvelut tuotetaan yhtenäisenä kokonaisuutena niin että ennaltaehkäisevät, korjaava ja kuntouttava muodostavat yhden kokonaisuuden. Keuruu

15 Äänekoski Joutsa Jyväskylä Kannonkosk ei i Karstula Kivijärvi Ei Konnevesi Laukaa Luhanka ei Selvityksen kustannustehokkaimmasta ja laadukkaimmista tavoista järjestää palveluita puuttuvat sote-uudistuksen osalta, vanhat tutkimukset eivät päde uudessa organisaatiosssa ja palvelujärjestelmässä. Päivystystoiminta heikkenee tulevaisuudessa ja koskee terveydenhuollon lisäksi myös sosiaali- ja kriisipäivystystä. Petäjävesi Pihtipudas Ei Toivakka Ei Hankasalmi Multia Ei Kyyjärvi Ei Kinnula

16 :ssä säädetään sote-alueen tuottamisvastuusta. Sote-alueella on tuottamisvastuu järjestämispäätöksessä määritellyistä tukipalveluista, joita voivat olla esimerkiksi tietohallintoon liittyvät tehtävät. Onko tarkoituksenmukaista, että sote-alue voi säännöksen mukaisesti päättää ottaa tukipalveluja koskevan tuottamisvastuun itselleen? Muurame Saarijärvi Uurainen Viitasaari Ei On hyvä lähtökohta, että järjestäminen ja tuottaminen on selkeästi erotettu toisistaan. Pidämme kuitenkin tärkeänä sosiaali- ja terveysalueen mahdollisuutta päättää ottaa tuottamisvastuu esim. tietohallinnosta ja yhteishankinnoista. On tärkeää, että SOTE-alue voi kantaa viime kädessä vastuun palveluiden järjestämisestä myös niin, että se voi ottaa tuottamisvastuun, jos joku palvelu ei toteudu muutoin. Näin sote-alueella on todellinen mahdollisuus varmistaa, että alueen asukkaat saavat kaikissa tilanteissa tarvitsemansa palvelut. Keuruu Ei Tietohallinnon keskittäminen on erittäin tärkeää, muista voitaisiin sopia. Suomessa pitäisi olla yksi sote-tietojärjestelmäarkkitehtuuri Äänekoski Joutsa Jyväskylä Kannonkoski Karstula Kivijärvi Konnevesi Ei kantaa Laukaa Luhanka Petäjävesi Pihtipudas Ei Toivakka Hankasalmi Multia Ei kantaa Kyyjärvi Kinnula

17 22. Muita huomioita luvusta 3. Muurame 20 Tietohallinnossa tulisi tavoitella valtakunnallisesti yhtenäistä tietojärjestelmää sotepalveluihin. Saarijärvi Onko järkevää sisällyttää sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestelmään teemallisia kuntayhtymiä kun koko muu palvelukenttä integroidaan palvelukokonaisuudeksi - ongelmaksi tulee rahoituksen oikeudenmukainen jakautuminen Viitasaari Kriteerit tuotantovastuun antavalle kunnalle tulisi määritellä tarkemmin. Määrittely ei anna tarpeeksi eväitä tai mielikuvaa sille, minkä kokoinen kunta voi olla tuotantovastuussa. Tietohallinto (yleiset ohjelmat) ovat kuitenkin järkeviä tuottamisvastuun edellyttämä oma henkilöstö ja voimavarat vaatii täsmennystä: missä määrin integraation tulee toteutua jotta yksittäinen kunta tai yhteistoiminta-alue voi toimia palvelujen tuottajana. Miten tuottamisvastuussa olevat voivat käytännössä vaikuttaa päätöksentekoon? Lakiesityksessä puhutaan 24/7 päivystyksestä: miten jatkossa toimitaan sosiaalipäivystyksen ja kriisipäivystyksen kanssa? Keuruu - Äänekoski - Joutsa 14) Lain säädös sote-palvelujen tuottamisesta yhtenä kokonaisuutena (sosiaalipalvelut, perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito) on erittäin tärkeä. 24 /7- päivystyksen järjestämisen alueellinen ja toiminnallinen vastuu on määriteltävä siten, että kaikilla sote-alueen asukkailla on tosiasiallinen mahdollisuus saada 24/7-päivystyspalvelua. Jyväskylä - Kannonkosk Määrittely tuottamisvastuun edellyttämä oma henkilöstö ja muut voimavarat vaatii i täsmennystä. teemallinen kuntayhtymä on terminä epämääräinen ja luo mahdollisuuksia lisätä uusia tuotanto-organisaatioita jotka voivat erikoistua esim. nykyisten erityishuoltopiirien säilyttäminen. Tämä ei tue lain perusperiaatetta yhtenäisestä sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiosta ja palvelukokonaisuudesta sekä lisää hallintorakenteita. Tietohallinnon yhtenäistäminen tulee olla tavoitteena sekä järjestämis- että tuotantoorganisaatiossa. Uudistuksen onnistuminen riippuu hyvin paljon siitä miten tuottajaorganisaation henkilöstö saadaan sitoutumaan uudistuksen toteutukseen. Karstula 15 :n mukaisten tukipalveluiden tuottaminen voisi joissakin tapauksissa olla järkevää myös valtakunnallisesti, esimerkiksi it-palveluiden osalta. Tätä tarkoitettaneen 17 :n kirjauksessa Kivijärvi Konnevesi - Laukaa - Luhanka - Petäjävesi Lain 14 : ään ei tule määritellä ollenkaan sellaista termiä kuin teemallinen kuntayhtymä, joka on epämääräinen sekä mahdollisuuden lisätä uusia tuotantoorganisaatioita, jotka voivat erikoistua, esim. nykyisten erityishuoltopiirien säilyttäminen. Tämä ei tue lain perusperiaatetta yhtenäisestä sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiosta ja palvelukokonaisuudesta sekä lisää hallintorakenteita. Lisäksi yleisesti ottaen tällaiset erikoiskuntayhtymät ovat palvelujen tuottajina kalliita eikä näitä kustannuksia tule yhteisen sote-alueen ja asukaslukuperusteisen kustannustenjaon kautta vyöryttää niiden kuntien kustannuksiksi, jotka eivät ko. palveluja edes tarvitse. Lain 15 on hyvä ja sote-alueelle tulisikin määritellä mm. talous- ja henkilöstöhallinnon, tietohallinnon, logistiikan jne. tehtävät, koska niiden kautta saavutetaan keskittämiseen liittyviä huomattavia säästöjä ja samalla yhtenäistetään käytäntöjä. Tavoitteena tulee olla tietojärjestelmien yhtenäistäminen kansallisella tasolla. Teemallisten kuntayhtymien osuus on mietittävä tarkasti, taloudellisesti kannattavampaa olisi tuottaa palvelut sote-alueella integroidusti (vrt. esim.vaalijalan kuntayhtymä)

18 Pihtipudas Kriteerit tuotantovastuun kantavalle kunnalle tulisi määritellä tarkemmin. Määrittely ei anna tarpeeksi eväitä tai mielikuvaa sille, minkä kokoinen kunta voi olla tuotantovastuussa. Tietohallinto (yhteiset ohjelmat) ovat kuitenkin järkeviä. Tuottamisvastuun edellyttämä oma henkilöstö ja voimavarat vaatii täsmennystä; missä määrin integraation tulee toteutua, jotta yksittäinen kunta tai yhteistoiminta-alue voi toimia palvelujen tuottajana. Miten tuottamisvastuussa olevat voivat käytännössä vaikuttaa päätöksentekoon? Lakiesityksessä puhutaan 24/7-päivystyksestä; miten jatkossa toimitaan sosiaalipäivystyksen ja kriisipäivystyksen kanssa? Toivakka 1. Luvusta jää epäselväksi, miten tuottaminen toteutetaan käytännössä. On huolena, että keskittäminen ei tuo nyt arvioitua laatuhyötyä ja säästöjä. Toivakan huoli on, että uudistuksen myötä terveyskeskus lakkautetaan Toivakassa. 2. Tuottamisvastuun tarkoituksenmukaisen järjestämisen pohjaksi ei ole käytetty sosiaali- ja terveystaloustieteen asiantuntemusta tarpeeksi, evätkä laskelmat ole vakuuttaneet sillä, mitkä olisivat kustannustehokkaimmat ja laadukkaimmat tavat järjestää palvelut. Palvelujen tuottamistavoilla on paljon merkitystä palvelujen laadulle ja tehokkuudelle. 3. Lakiesityksessä ennaltaehkäisevän työn velvoite (päihde, mielenterveys, ylipaino ja yksinäisyys) tulisi olla myös sote-alueilla. Lisäksi kansalaisten vastuuta itsensä hoitamisesta ei ole auki kirjoitettu ollenkaan Hankasalmi 14 :ssä mainittujen teemallisten kuntayhtymien mahdollistamisen ei tulisi johtaa erityishuoltopiirien kuntayhtymien säilyttämiseen. Multia Kyyjärvi Kinnula 18 :ssä käsitellään omavalvontaa. Valvontaa suoritetaan monitasoisesti AVIn, sotealueen, ministeriön ja omavalvonnan avulla. Päällekkäisyyksien ja ristiriitaisuuksien ehkäisemiseksi valvontaa tulisi selkeyttää. Koko sote-alueen tulisi myös kuulua saman aluehallintoviraston alueeseen yhtenäisten ohjeiden ja säännösten soveltamisen varmistamiseksi. On huomioitava myös poliisi- ja pelastuslaitosten sekä hätäkeskuslaitosten alueellinen yhtenäisyys. Vaikka kunta vastaa valmiussuunnitelmista, kriisitilanteissa johtovastuu voi jäädä epäselväksi, kun suurin osa kunnan henkilöstöstä siirtyy sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tuottamisvastuussa olevien organisaatioiden palvelukseen. 15 jos sote-alueella on kaikki tukipalveluja koskeva päätäntä kuinka se onnistuuu esim. jo pelkkä tietohallinnan osa on erittäin suuri ja vaatii valtakunnallisesti erilaisten järjestelmien ja ohjelmistojen muuttamista yhtenäiseksi, helppokäyttöiseksi ja toimivaksi sosiaali- ja terveyshuollon järjestelmäksi (Effica, Pecasos jne..) Lain 14 :ään ei tule antaa mahdollisuutta erikoiskuntayhtymille Tämä ei tue lain perusperiaatetta yhtenäisestä sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiosta ja palvelukokonaisuudesta sekä lisää hallintorakenteita.yleisesti ottaen myös tällaiset erikoiskuntayhtymät ovat palvelujen tuottajina kalliita eikä näitä kustannuksia tule yhteisen sote-alueen ja asukaslukuperusteisen kustannustenjaon kautta vyöryttää niiden kuntien kustannuksiksi, jotka eivät ko. palveluja edes tarvitse. Lain 15 on hyvä ja sote-alueelle tulisikin määritellä mm. talous- ja henkilöstöhallinnon, tietohallinnon, logistiikan jne. tehtävät, koska niiden kautta saavutetaan keskittämiseen liittyviä huomattavia säästöjä ja samalla yhtenäistetään käytäntöjä. Kuntaa on kuultava muodostettaessa tuotantoalueita. Omavalvontaohjelman sisällöstä ja laatimisesta on välttämätöntä säätää asetuksella, mikäli halutaan yhteismitallista laadunhallintaa tuotantoalueille

19 :n mukaan sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymään ja sen hallintoon sovelletaan mitä kuntalain 10 luvussa säädetään kuntayhtymästä, jollei lailla toisin säädetä. Onko tämä tarkoituksenmukaista? Muurame Saarijärvi Uurainen Ei Laissa tulisi sallia myös ns. vastuukuntamalli mikäli kunnat niin päättävät. Viitasaari Keuruu Äänekoski Joutsa Jyväskylä Kannonkoski Karstula Kivijärvi Konnevesi Laukaa Luhanka Petäjävesi Pihtipudas Toivakka Ei Hankasalmi Multia Kyyjärvi Kinnula

20 :ssä säädetään päätöksenteosta kuntayhtymän toimielimissä. Säännöksen mukaan kuntien äänimäärä perustuu kunnan asukaslukuun. Mikäli kunnat eivät ole toisin sopineet, käytössä on äänileikkuri, jonka perusteella mikään kunta ei voi saada yli puolta kuntayhtymän äänistä. Onko tämä hyväksyttävää? Muurame 23 Äänivaltaleikkuri pitää olla kuntayhtymän päätöksenteon toimielimissä. Missään tilanteessa yksi kunta ei voi saada yli puolta kuntayhtymän äänistä. Saarijärvi Uurainen Viitasaari Keuruu Äänekoski Joutsa Jyväskylä Kannonkoski Karstula Kivijärvi Konnevesi Laukaa Luhanka Petäjävesi Pihtipudas Toivakka Hankasalmi Multia Kyyjärvi Kinnula Ei 25. Muita huomioita luvusta 4. Muurame Kuntien edustajavalintaa ei saa rajoittaa siten, että vain kunnanvaltuutetut ovat mahdollisia valintoja kunnan edustajiksi. Kunnan pitää voida päättää edustajansa nimeämisestä tarkoituksenmukaisimmilla tavalla ilman rajoitteita. Toteutettava uudistus johtaa monimutkaiseen ja moniportaiseen hallintorakenteeseen. Muodostuu sosiaali- ja terveysministeriön ohjaava yksikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen kuntayhtymä ja palvelujen tuottamiseen joko kuntayhtymiä tai kunnan toimi-elimiä. Samalla peruskuntiin jäänee uudistuksesta huolimatta henkilöstöä, joka toimii asiantuntijatehtävissä sosiaali- ja terveyspalvelujen sisältöasioissa valmistellen sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyviä asioita kunnan päätöksentekoon sekä kunnan edustajille kuntayhtymissä. Saarijärvi ei kommentteja Uurainen ei kommentteja Viitasaari Onko hallinnossa järkevää olla kaksi kuntayhtymää päällekkäin: sote-alueen kuntayhtymä ja tuotantoalueen kuntayhtymä? Voisiko sote-alueen hallinto olla yhteneväinen kaikkien viiden alueen kesken, jotta yhdenmukaisuus varmistetaan. Keuruu -