LEMPÄÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 32/2014 1

Transkriptio

1 LEMPÄÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 32/ Kunnanhallitus AIKA klo 16:30-20:55 PAIKKA Kunnanhallituksen kokoushuone KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 365 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJAT LEMPÄÄLÄN HAMMASHOITOLAN RAKENTAMISSELVITYS RAKENNUSKIELLON ASETTAMINEN LEMPÄÄLÄN KESKUSTAN KORTTELEISSA 22 JA LEMPÄÄLÄN KUNNAN LAUSUNTO PIRTEVAN UUSISTA TOIMITILOISTA 370 MAA-ALUEIDEN VUOKRAAMINEN TELIASONERA FINLAND OYJ:LLE MATKAVIESTINTUKIASEMIEN RAKENTAMISTA VARTEN, VÄTÄRÄISENTIE, MOISIONAUKEA, KOIVUNIEMENTIE JA VATTOLANKUJA 371 LEMPÄÄLÄN KUNNAN LAUSUNTO PÄIVITETYSTÄ PIRKANMAAN VESIHUOLLON KEHITÄMISSUUNNITELMASTA 372 ASUMISESSA SYNTYVÄN SAKO- JA UMPIKAIVOLIETTEEN KULJETUKSEN JÄRJESTÄMINEN 373 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN UUDISTUKSEN ETENEMINEN 374 KASVATUKSEN JA OPETUKSEN OSAAMISEN KEHITTÄMISTOIMINTOJEN SEUDULLINEN KOKOAMINEN - SOPIMUS SEUDULLISESTA OSAAMISEN KEHITTÄMISEN PALVELUSTA 375 VUODEN 2015 KÄYTTÖSUUNNITELMIEN LAADINNAN OHJEISTUS 376 HANKE- YM. TOIMIJOIDEN KANNUSTINPALKKIOIDEN MAKSATUS 377 PALKATTOMAT VIRKAVAPAAT JA TYÖLOMAT VUONNA EDUSKUNTAVAALIEN VAALIPÄIVÄN ÄÄNESTYSPAIKAT, ENNAKKOÄÄNESTYSPAIKAT JA LAITOSÄÄNESTYKSEN JÄRJESTÄMINEN 379 VALTUUSTOALOITE OMAN ASUNTOSTRATEGIAN LAATIMISEKSI VUODELLE VALTUUSTOALOITE AVUSTUSHAKEMUSTEN SÄHKÖISESTÄ HAUSTA SEUTUASIOIDEN KATSAUS 43

2 LEMPÄÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 32/ LAUTAKUNTIEN PÖYTÄKIRJAT JA VIRANHALTIJAPÄÄTÖKSET 383 KUNNANVALTUUSTON PIDETYN KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO JA LAILLISUUS ILMOITUSASIAT MUUT ASIAT 49

3 LEMPÄÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 32/ OSALLISTUJAT Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Petäkoski-Hult Tuula 16:30-20:55 puheenjohtaja Kärki Mikko 16:30-20:55 1. varapj. Hakala Heikki 16:30-20:55 2. varapj. Hämäläinen-Ylikahri Maikki 16:30-20:55 jäsen Jokila Killi 16:30-20:55 jäsen Kanarva Kari 16:30-20:55 jäsen Niemi Veijo 16:30-20:55 jäsen Oikarinen Sanna 16:30-20:55 jäsen Seppä Sirpa 16:30-20:55 jäsen Söderström Päivi 16:30-20:55 jäsen Virtanen Kari 16:30-20:55 jäsen POISSA Löytty Kari toimitusjohtaja L:n Kehitys Oy MUU Kuisma Juha 16:30-20:55 kvalt pj. Aspila Riina 16:30-20:55 kvalt 1. vpj. Teeri Liisa 16:30-20:55 kvalt 2. vpj. Viitasaari Olli 16:30-20:55 esittelijä/kunnanjohtaja Auvinen Kari 16:30-20:55 talousjohtaja Helin Vesa 16:30-19:10 sosiaali- ja terveysjohtaja Hupanen Jaakko 16:30-20:19 tekninen johtaja Lehtinen Nina 16:30-20:55 sivistysjohtaja Tolvanen Topi 16:30-20:55 sihteeri/hallintopäällikkö Rasimus Ilari 16:30-20:00 kaavoituspäällikkö Vuorinen Markku 16:30-17:30 monitoimikeskuksen johtaja Vesander Sisko 16:30-17:30 sosiaalityönjohtaja Häkli Erkki 16:30-17:30 vapaa-aikajohtaja Jouppila Vesa 16:30-17:30 Pirkanmaan TE-toimisto, johtaja Paulaniemi Tarja 16:30-17:30 Pirkanmaan TE-toimisto, palvelujohtaja Saari Regina 16:30-17:30 TE-toimisto, palvelujohtaja Tielinen Nina 16:30-19:02 suunnitteluarkkitehti ALLEKIRJOITUKSET Tuula Petäkoski-Hult Puheenjohtaja Topi Tolvanen Pöytäkirjanpitäjä KÄSITELLYT ASIAT PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Sanna Oikarinen Päivi Söderström

4 LEMPÄÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 32/ PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVILLÄ Topi Tolvanen, toimistopäällikkö

5 LEMPÄÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 32/ Kunnanhallitus KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS KHAL 365 Päätös Kunnanhallituksen kokouksen laillisuuden edellytyksenä on, että kokouskutsu on kunnanhallituksen päättämällä tavalla toimitettu jäsenille ja, että saapuvilla on enemmän kuin puolet kunnanhallituksen jäsenistä. PUHEENJOHTAJA totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Merkittiin, että ennen kokouksen alkua kunnanhallitukselle esittäytyivät teknisen toimen uudet viranhaltijat kiinteistöinsinööri Harri Järvenpää ja kaavoitusarkkitehti Maija Villanen. Merkittiin, että kokouksessa olivat läsnä TE-toimiston edustajat johtaja Vesa Jouppila, palvelujohtaja Tarja Paulaniemi ja palvelujohtaja Regina Saari sekä kunnan viranhaltijoista vapaa-aikajohtaja Erkki Häkli, kaavoituspäällikkö Ilari Rasimus, toimistoarkkitehti Nina Tielinen, sosiaalityönjohtaja Sisko Vesander ja monitoimikeskuksen johtaja Markku Vuorinen. Merkittiin, että Jouppila, Paulaniemi ja Saari selostivat kokouksessa työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun toimeenpanoa Lempäälässä ja Tampereen kaupunkiseudulla. Merkittiin myös, että Jouppila, Paulaniemi, Saari, Häkli, Vesander ja Vuorinen poistuivat kokouksesta ennen seuraavan otsikkoasian käsittelyä klo HALL /TT/tt

6 LEMPÄÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 32/ Kunnanhallitus PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJAT KHAL 366 Ehdotus KUNNANHALLITUS valitsee pöytäkirjan tarkastajiksi Sanna Oikarisen ja Päivi Söderströmin. Edellisen kokouksen pöytäkirjan tarkastajat olivat Kari Kanarva ja Heikki Hakala. HALL Päätös KUNNANHALLITUS valitsi pöytäkirjan tarkastajiksi Sanna Oikarisen ja Päivi Söderströmin. HALL /TT/tt

7 LEMPÄÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 32/ Kunnanhallitus Kunnanhallitus LEMPÄÄLÄN HAMMASHOITOLAN RAKENTAMISSELVITYS 1753/ /2014 KHAL Kunnanhallitus on talousarviokokouksissaan , 294 Lempäälän keskustavision jatkotoimenpiteet, päättänyt sijoittaa uuden hammashoitolarakennuksen tilaelementtiratkaisuna vuokramenettelyllä terveyskeskuksen alueelle. A-insinöörit Oy on tutkinut jatkoselvitystyönä neljä eri sijoittumisvaihtoehtoa A D uudelle rakennukselle. Vaihtoehdot on esitetty rakentamisselvityksen liitteenä olevassa asemapiirroksessa. Vaihtoehto A sijoittuu olemassa olevan hammashoitolan tilalle, B tontin koilliskulman puistoalueen reunaan, C terveyskeskuksen pysäköintipaikalle ja D Himminpolku 5:n tontille. Lisäksi Teijo Rent Oy on tehnyt tilaelementtien asennettavuusselvityksen vaihtoehtoisiin sijoituspaikkoihin. Uusi hammashoitola on tarkoitus saada käyttöön syksyllä Rakentamisselvityksen mukaan vaihtoehto C, eli terveyskeskuksen pysäköintipaikka on sekä maankäytön suunnittelun kannalta että kokonaistaloudellisesti edullisin sijoitusvaihtoehto. Tällöin myös rakennuksen toimitusaika on lyhin ja hammashoitolan käyttökatko saadaan minimoitua. Uudet pysäköintipaikat on mahdollista järjestää vaihtoehdon B alueelle, eli kivetyn puiston eteläreunaan. Teijo Rent Oy suosittelee vaihtoehto C:tä varauksettomasti ja vaihtoehto B:tä varauksin. Hammashoitolan henkilökunnan mukaan logistisesti parhaat vaihtoehdot ovat A ja C. Välinehuollon työntekijä kuljettaa hoitovälineitä puhdistettavaksi terveyskeskukseen muutamia kertoja päivässä, samoin laitoshuoltajat toimivat molemmissa rakennuksissa. Vaihtoehdossa C pysäköintipaikkoja poistuu n. 26 kpl uudelta pysäköintialueelta. Puistoalueen reunaan (B vaihtoehdon kohdalle) saadaan sijoitettua 16 kpl pysäköintipaikkoja puistorakenteita rikkomatta. Loput 10 paikkaa voidaan sijoittaa esim. olemassa olevan hammashoitolan tilalle, jos se puretaan. Hammashoitolaa ei tarvitse purkaa kuin vaihtoehdossa A. Rakennukselle voi olla jopa muuta käyttöä. Kunnanhallituksen jäsenille on jaettu esityslistan oheismateriaalina Lempäälän hammashoitola -rakentamisselvitys ja Teijo Rent Oy -asennettavuusselvitys. Lisätiedot: toimistoarkkitehti Nina Tielinen, puh , nina.tielinen(at)lempaala.fi Ehdotus KUNNANHALLITUS päättää hyväksyä saatujen selvitysten perusteella hammashoitolan rakennuspaikaksi sijoitusvaihtoehdon C eli terveyskeskuksen pysäköintipaikan. TEKN /NT Keskustelun jälkeen esittelijä, kunnanjohtaja Olli Viitasaari, esitti, että otsikkoasia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi.

8 LEMPÄÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 32/ Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kuultuaan kunnanhallitusta puheenjohtaja Tuula Petäkoski-Hult totesi, että kunnanhallitus oli yksimielinen otsikkoasian palauttamisesta. Päätös KUNNANHALLITUS palautti otsikkoasian uudelleen valmisteltavaksi. Merkittiin, että toimistoarkkitehti Nina Tielinen selosti otsikkoasiaa kokouksessa ja että hän poistui kokouksesta otsikkoasian käsittelyn jälkeen klo HALL /TT/tt KHAL 367 Rakentamisselvitystä on valmisteltu edelleen kokouksessa esitettyjen kysymysten perusteella. Kunnanhallituksen jäsenille jaetaan esityslistan oheismateriaalina: 1. Energiankäytön vertailu uusien päiväkotien osalta (Siskonlinna (Teijo-Talot Oy), Kuokkalankulma ja Leikkiniitty 2. Kustannusvertailu talotekniikanliittymistä (vesi, viemäri, lämpö, kylmä, sähkö ja tietoliikenne) 3. Terveyskeskuksen tulevien laajennusten suunnitteluvaraukset (maankäytön suunnittelu) 4. Pysäköintipaikkojen sijoitusmahdollisuudet terveyskeskuksen alueelle Vaihtoehdossa C pysäköintipaikkoja poistuu n. 26 kpl uudelta pysäköintialueelta. Puistoalueen reunaan (B vaihtoehdon kohdalle) saadaan sijoitettua 16 kpl pysäköintipaikkoja puistorakenteita rikkomatta. Loput 10 paikkaa voidaan sijoittaa esim. olemassa olevan hammashoitolan tilalle, jos se puretaan. Jos puistoaluetta muutetaan laajemmin, voidaan sinne sijoittaa n. 30 autopaikkaa. Koko puistoalueelle mahtuisi arvioilta jopa 60 pysäköintipaikkaa. Sininauhan rakennuksen tontille mahtuisi arviolta 40 paikkaa. Arkkitehtitoimisto STV on selvittänyt pysäköintipaikkojen sijoitusmahdollisuuksia terveyskeskuksen laajennustyön yhteydessä. Selvitykset on esitetty kohdassa 3. Pysäköintikansirakennehankkeessa tulisi huomioida korkeusero Tampereentiehen. Terveyskeskuksen laajennuksen yhteydessä jouduttiin suorittamaan mittavia louhintatöitä ja mahdollisesti kalliota voi olla nykyisen pysäköintipaikankin kohdalla. Terveyskeskuksen laajennustyömaan aikana pysäköintiä järjestettiin Kenttätien urheilukentällä. Tämän jälkeen kenttä on peruskorjattu. Terveyskeskuksen läheisyydessä ei ole kunnan omistuksessa maa-alueita, jotka voisi muuttaa pysäköintipaikoiksi. 5. Vaihtoehdon B (puistoalueen reuna) palo-osastointiselvitys A-insinöörien sijoituspaikkavertailun alustavassa kustannusvertailussa on kirjaus: vaihtoehdossa B sijoittuminen edellyttää palo-osastointia, joka lisää rakennuskustannuksia. Teijo Rent Oy toimittaman selvityksen mukaan hammashoitolan päädyn palosuojauksen kustannusarvio on n euroa, alv 0%.

9 LEMPÄÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 32/ Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kyseinen sijoituspaikka edellyttäisi myös poikkeamista asuinhuoneen pääikkunaetäisyydestä (8 m). Vaihtoehdon B (puistoalueen reuna) hammashoitolarakennuksen liittäminen vanhustyön keskukseen edellyttäisi merkittäviä rakennustoimenpiteitä sisäisen kulkuyhteyden luomiseksi. Suunnitelma edellyttäisi myös muutamien asuinhuoneiden uudelleenjärjestämistä. Lisäksi palotekniikassa tulisi huomioida mm. hammashoitolarakennuksen liittäminen vanhustyön keskuksen paloilmoitinjärjestelmään, liitoskohdan palomuurirakenne tai vaihtoehtoisesti rakentaminen palamattomia rakennustarvikkeita käyttäen (mukaan lukien ikkunat) neljän metrin säteellä olemassa olevasta rakennuksesta. 6. Esittelykuvia kohteista, Teijo-Talot Oy Teijo-Talot Oy:n ei ollut mahdollista toimittaa mallinnusta rakennuksesta tällä aikataululla. Esittelykuvia kohteista: Lisätiedot: toimistoarkkitehti Nina Tielinen, puh , nina.tielinen(at)lempaala.fi Ehdotus KUNNANHALLITUS päättää hyväksyä saatujen selvitysten perusteella hammashoitolan rakennuspaikaksi sijoitusvaihtoehdon C eli terveyskeskuksen pysäköintipaikan. TEKN /NT Keskustelun jälkeen esittelijä, kunnanjohtaja Olli Viitasaari, esitti, että otsikkoasia palutetaan uudelleen valmisteltavaksi ja vaihtoehtoa D selvitetään perusteellisemmin. Kuultuaan kunnanhallitusta puheenjohtaja Tuula Petäkoski-Hult totesi, että kunnanhallitus oli yksimielinen otsikkoasian palauttamisesta. Päätös KUNNANHALLITUS palautti otsikkoasian uudelleen valmisteltavaksi. Merkittiin, että toimistoarkkitehti Nina Tielinen selosti otsikkoasiaa kokouksessa ja että hän poistui kokouksesta otsikkoasian käsittelyn jälkeen klo HALL /TT/tt Liitteet LEMPÄÄLÄN HAMMASHOITOLAN RAKENTAMISSELVITYS/KARTTALIITE

10 LEMPÄÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 32/ Kunnanhallitus RAKENNUSKIELLON ASETTAMINEN LEMPÄÄLÄN KESKUSTAN KORTTELEISSA 22 JA / /2013 KHAL 368 Kunnanhallitus jatkoi rakennuskieltoa Lempäälän keskustan kortteleissa 22, 23 ja 26. Lempäälän K-marketin kiinteistön omistaja Palmorata Oy teki päätöksestä valituksen Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen, joka antoi ratkaisunsa Hallinto-oikeus kumosi kunnanhallituksen päätöksen siltä osin, kuin sillä oli jatkettu kiinteistöille Välimaa 2 RN:o 1:48, Marjamäki 4 RN:o 1:245 ja Pankkitontti RN:o 15:0 asetettua rakennuskieltoa. Perusteluna päätökselle oli se, että alueella ei päätöksentekohetkellä ollut vireillä asemakaavan muutosta. Maankäyttö- ja rakennuslain 53 :n 1 momentin mukaan alueelle, jolle asemakaavan laatiminen tai muuttaminen on vireillä, kunta voi määrätä rakennuskiellon. Pykälän 2 momentin mukaan rakennuskielto on voimassa enintään kaksi vuotta. Kunta voi kaavoituksen keskeneräisyyden vuoksi pidentää kieltoaikaa kaksi vuotta kerrallaan. Kunnanhallitus on rakennuskieltopäätöksessään päättänyt panna vireille asemakaavan muuttamisen alueella, mutta vireilletulosta ilmoittaminen lykättiin keskustan yleissuunnitelman laatimisen ajaksi. Palmorata Oy:n tehtyä valituksen rakennuskiellon jatkamispäätöksestä on kaavoitus- ja rakennusjaosto päättänyt ilmoittaa asemakaavan muuttamisen vireilletulosta Lempäälän keskustassa alueella, joka sijoittuu rautatien ja Kirkkolahden välille ja on pinta-alaltaan noin 10 hehtaaria (Lempoisten asemakaavan muutos, kaavanumero 04040). Asemakaavan muutoksen vireilletulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläolosta on kuulutettu kunnan ilmoitustaululla, Internet-sivuilla sekä Lempäälän-Vesilahden Sanomissa Koska kunnanhallituksen tekemä rakennuskieltopäätö kumottiin hallinto-oikeudessa asemakaavan vireilläolon puuttumisen vuoksi, ja koska tarve rakennuskiellon asettamiselle edelleen on olemassa, on rakennuskielto alueelle syytä määrätä nyt asemakaavan vireillä ollessa. Saman asemakaavan muutoksen suunnittelualueella, korttelissa 28 sijaitsee kiinteistö Visauskallio RN:o 6:39, joka voimassa olevassa asemakaavassa (vahvistettu ) on osoitettu rivitalojen ja muiden kytkettyjen rakennusten korttelialueeksi. Kiinteistöllä on kuitenkin käytössä oleva ja hyväkuntoinen, vanha hirsirakenteinen huvilarakennus, joka Keskustan osayleiskaavassa on osoitettu suojelumerkinnällä sr-2. Kiinteistön omistaja on jo keväällä 2013 lähestynyt kuntaa kiinteistöä koskevassa asiassa, jonka jälkeen omistajan kanssa on keskusteltu alueen kaavoitussuunnitelmista ja muista mahdollisista päätöksistä. Kiinteistön omistaja on sittemmin esittänyt toivomuksenaan, että kiinteistö asetettaisiin rakennuskieltoon asemakaavan muuttamisen ajaksi, ja että osayleiskaavan suojelumerkintä huomioidaan valmisteilla olevassa asemakaavassa. Vireillä olevan Lempoisten asemakaavan muutoksen alueella ei ole muita alueita, joille olisi tässä yhteydessä tarpeen määrätä rakennuskielto. Kunnanhallituksen jäsenille jaetaan esityslistan oheismateriaalina Lempoisten asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma

11 LEMPÄÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 32/ Kunnanhallitus sekä Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätös, jolla on kumottu kunnanhallituksen rakennuskieltopäätös Lisäksi jaetaan kiinteistön Visauskallio omistajan kuntaan lähettämä kirje. Ehdotus KUNNANHALLITUS päättää määrätä liitekartoille 1 ja 2 rajatut alueet (kiinteistöt Välimaa 2 RN:o 1:48, Marjamäki 4 RN:o 1:245, Pankkitontti RN:o 15:0 ja Visauskallio RN:o 6:39) rakennuskieltoon asemakaavan muuttamisen ajaksi. Tällä päätöksellä alueet ovat MRL 53 :n perusteella rakennuskiellossa saakka. Tämä päätös määrätään MRL 202 :n nojalla tulemaan voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman. Pöytäkirja tarkastetaan tämän pykälän osalta heti kokouksessa. TEKN /IR Päätös KUNNANHALLITUS hyväksyi päätösehdotuksen yksimielisesti. Merkittiin, että pöytäkirja tarkastettiin otsikkoasian osalta kokouksessa. HALL /TT/tt Liitteet RAKENNUSKIELLON ASETTAMINEN LEMPÄÄLÄN KESKUSTAN KORTTELEISSA 22 JA 28, KARTTALIITTEET

12 LEMPÄÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 32/ Kunnanhallitus LEMPÄÄLÄN KUNNAN LAUSUNTO PIRTEVAN UUSISTA TOIMITILOISTA 1751/ /2014 KHAL 369 Asia Ympäristöterveydenhuollon jaosto pyytää Pirtevan jäsenkuntien lausuntoa ympäristöterveydenhuollon yksikölle Pirtevalle suunnitelluista uusista toimitiloista. Lausunto pyydetään toimittamaan mennessä. Lausuntopyyntö Pirkkalan kunnan ympäristöterveydenhuollon yksikölle Pirtevalle on suunniteltu uusia toimitiloja vuodesta Valvontayksikön tilat ovat muodostuneet ahtaiksi. Lisäksi asiakaspalvelu tiloissa on hankalaa. Perustyön tekeminen avokonttorissa on tilan meluisuuden vuoksi vaikeata. Eläinlääkintähuoltolain tavoitteena on ohjata kuntia järjestämään peruseläinlääkäripalvelut yhteistoiminta-alueella yhteisiin toimitiloihin, mikäli maantieteelliset etäisyydet eivät muodostu liian suuriksi. Pirtevan alueella on perusteltua säilyttää vastaanotot alueen ääripäissä ja perustaa toimiva vastaanotto keskelle toimialuetta. Nykyiset vastaanottotilat eivät Vesilahden tiloja lukuun ottamatta sovellu useamman eläinlääkärin tiloiksi. Lisäksi tiloissa on merkittäviä työturvallisuuspuutteita. Pirtevan uudet toimitilat sekä valvonnalle, että eläinlääkintähuollolle on suunniteltu sijoitettavaksi Pirkkalaan. Oheismateriaalina olevassa taulukossa on vertailtu nykyisten toimitilojen, muunnettavissa olevien tilojen, uusien vuokratilojen toiminnallisia ja taloudellisia vaihtoehtoja. Pirkkalan kunta on ilmoittanut, että se ei ole valmis rakentamaan omia tiloja ympäristöterveydenhuollon yksikölle. Pirtevan jäsenkuntia on kuultu asiassa viimeksi Jäsenkunnat eivät ole valmiita rakentamaan tai osoittamaan Pirtevalle toimitiloja alueeltaan. Pirkkalan kunnan alainen ympäristöterveydenhuollon jaosto esittää jatkovalmisteluun vaihtoehtoa 2, jossa ulkopuolinen rakennuttaja rakentaa uudet tilat, jotka Pirkkalan kunta vuokraa rakennuttajalta. Kuntien lausuntojen jälkeen asia viedään Pirkkalan kunnanhallituksen päätettäväksi. Ehdotus asiassa annettavaksi lausunnoksi Lempäälän kunta tiedostaa Pirtevan nykyisten tilojen puutteet ja uusien tilojen tarpeen. Jatkovalmistelussa tulisi kuitenkin kiinnittää huomiota siihen, että rakennettavat tilat tehdään kustannustehokkaasti ja mitoitetaan vain todelliselle tarpeelle. Lisäksi mikäli vaihtoehto 2 toteutuu, tulisi vuokrasopimuksen ehtoja vielä tarkistaa. Vuokrasopimuksen jatkuminen 10 vuoden jälkeen (yhden vuoden irtisanomismahdollisuuden jälkeen) uudella 10 vuoden määräaikaisella sopimuksella tuntuu kohtuuttomalta ehdolta ottaen huomioon viranomaistoiminnan mahdolliset muutokset. Kymmenen vuoden määräaikaisen sopimuksen jälkeen vuokrasopimus tulisi muuttua toistaiseksi voimassa olevaksi. Ehdotus KUNNANHALLITUS päättää antaa ympäristöterveydenhuollon jaostolle edellä selostusosassa olevan lausunnon Pirtevan uusista toimitiloista.

13 LEMPÄÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 32/ Kunnanhallitus Täyt.pano: Ote Pirkkalan kunnan ympäristöterveydenhuollon jaosto (sähköisesti TEKN /TL Päätös KUNNANHALLITUS hyväksyi päätösehdotuksen yksimielisesti. Merkittiin, että pöytäkirja tarkastettiin otsikkoasian osalta kokouksessa. HALL /TT/tt Liitteet VERTAILU PIRTEVAN UUSISTA TOIMITILOISTA

14 LEMPÄÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 32/ Kunnanhallitus MAA-ALUEIDEN VUOKRAAMINEN TELIASONERA FINLAND OYJ:LLE MATKAVIESTINTUKIASEMIEN RAKENTAMISTA VARTEN, VÄTÄRÄISENTIE, MOISIONAUKEA, KOIVUNIEMENTIE JA VATTOLANKUJA 1768/ /2014 KHAL 370 TeliaSonera Finland Oyj pyytää saada vuokrata 30 vuodeksi neljä pientä maa-aluetta matkaviestintukiasemien rakentamista varten. Tukiasemat sijoittuisivat Kiviahon pohjoisosaan Vätäräisentien varteen, Hakkarin pohjoispuolella Moisionaukean varteen, Rantakartanon alueelle Koivuniementien tuntumaan ja Laasonportin alueelle Vattolankujalle. Vuokrattavat alueet ovat kooltaan m 2. Vuokrana perittäisiin kustakin alueesta kertakorvauksena Tukiasemia varten rakennettaisiin tonteille 36 metriä korkeat antennipylväät sekä 8 m 2 :n laitetilat. Vätäräisentien alue on asemakaavassa lähivirkistysaluetta (VL). Moisionaukean kaavakadun varrella oleva alue on asemakaavassa puistoaluetta (VP). Valmisteltavassa yleiskaavan muutoksessa alueella on ohjeellinen tukiasemamerkintä (et-1). Rantakartanon alueelle sijoittuva tukiasema sijoittuu asemakaavan lähivirkistysalueelle (VL) kuten myös Laasonportin tukiasema. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 47.1 :n mukaan puistoalueelle tai muulle virkistysalueelle saa rakentaa vain alueen tarkoitukseen soveltuvia vähäisiä rakennelmia, jollei asemakaavassa tai puistosuunnitelmassa ole toisin osoitettu. Tukiasemien sijoittaminen edellyttää asemakaava-alueella toimenpidelupaa. Vuokrasopimuksessa sovitaan, että vuokralaisella on oikeus purkaa vuokrasopimus mikäli se ei saa tarvittavaa rakennus- tai toimenpidelupaa. Yhtiö hakee lupia vuokrapäätöksen saatuaan. Ehdotus KUNNANHALLITUS päättää vuokrata TeliaSonera Finland Oyj:lle matkaviestintukiasemien rakentamista varten neljä aluetta, joiden sijainti ilmenee liitekartoilta. Vuokraa peritään kertakorvauksena 4000 euroa / alue koko vuokra-ajasta, joka on 30 vuotta. Kiinteistöinsinöörille annetaan valtuudet hyväksyä vuokrasopimuksen muut ehdot. Mikäli tukiasema ei saa toimenpidelupaa alueen vuokraus peruuntuu. Toimeenpano: Ote Sito / Meri Pennanen Ote kiinteistöinsinööri Ote Mari Suominen / laskutus TEKN Keskustelun jälkeen esittelijä, kunnanjohtaja Olli Viitasaari, esitti, että otsikkoasia palutetaan uudelleen valmisteltavaksi. Kuultuaan kunnanhallitusta puheenjohtaja Tuula Petäkoski-Hult totesi, että kunnanhallitus oli yksimielinen otsikkoasian palauttamisesta. Päätös KUNNANHALLITUS palautti otsikkoasian uudelleen valmisteltavaksi. HALL /TT/tt

15 LEMPÄÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 32/ Kunnanhallitus Liitteet LIITEKARTAT MATKAVIESTINTUKIASEMIEN RAKENTAMISTA VARTEN

16 LEMPÄÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 32/ Kaavoitus- ja rakennusjaosto Kunnanhallitus LEMPÄÄLÄN KUNNAN LAUSUNTO PÄIVITETYSTÄ PIRKANMAAN VESIHUOLLON KEHITÄMISSUUNNITELMASTA 369/ /2013 KAAVRAKJ Käsittely kunnassa Pirkanmaan ELY-keskus pyytää Lempäälän kunnan lausuntoa Pir kanmaan vesihuollon kehittämisohjelman päivitykseen liittyvistä asia kir jois ta (kehittämissuunnitelman luonnos) mennessä. Lempäälän Ve si liikelaitos on käsitellyt kehittämisohjelmaa johtokunnan ko kouk ses sa Lempäälän Vesi liikelaitoksen ja Lempäälän Ym pä ris tön suoje lun kommentit on sisällytetty annettavaan lausuntoon. Lem pää län kunnan lausunto etenee kaavoitus- ja rakennusjaoston kautta kun nan hal lituk seen päätettäväksi. Lempäälän kunnanhallitus on antanut aikaisemman lausunnon ke hit tä misoh jel man päivittämisestä ja samalla nimennyt yh dys hen ki lök si Lasse Sampakosken. Selostus Pirkanmaan ELY-keskus on yhteistyössä Pirkanmaan liiton kanssa päi-vittä nyt vuonna 2006 valmistuneen Pirkanmaan vesihuollon ke hit tä mis-suunni tel man. Suunnittelijana on toiminut FCG Suunnittelu ja tek niik ka Oy. Suunnittelutyötä on ohjannut ELY-keskuksen, Pirkanmaan lii ton, Pirkan-maan Jätehuolto Oy:n, kuntien ja vesihuoltolaitosten edus ta jis ta koostuva ohjausryhmä. Kehittämissuunnitelma koostuu yleissuunnitelmaluonnoksesta (OSA 1 Ny-ky ti la, ennusteet ja tavoitteet, OSA 2 Suunnitteluvaihtoehdot ja nii den ver-tailu) sekä ympäristöselostuksesta (Osa 3). Suunnittelu ja tar kas te lut liitty-vät Pirkanmaan liiton valmistelemaan 2. ko ko nais maa kun ta kaa vaan. Kehittämissuunnitelmassa käsitellään Pirkanmaan vesihuollon ke hit tä mis tä yli kunta- ja maakuntarajojen. Suunnitelman tavoitevuosi on 2040 ja välitavoitevuosi Suunnitelman taustalla on Pirkanmaan maa kun takaa van mukainen väestöennuste sekä kunnilta kootut vesihuollon ny ky ti latie dot. Suunnittelutyön tavoitteet on linjattu aiemmin yhteistyössä kuntien, vesihuol to lai tos ten, Pirkanmaan liiton ja muiden keskeisten vesihuollon toimi-joi den ja viranomaisten kanssa (2013). Tämän pohjalta kes kei sim mik si ve-sihuollon kehittämistavoitteiksi asetettiin: - Vedenhankinnan turvaaminen - Ylikunnallinen yhteistyö laitos- ja verkostoasioissa - Verkostojen ja laitosten saneeraus - Purkuvesistöihin kohdistuvan kuormituksen vähentäminen - Pohjavesien suojelu - Seudulliset / keskitetyt jätevedenpuhdistusratkaisut - Puhdistamolietteiden hyötykäytön edistäminen

17 LEMPÄÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 32/ Kaavoitus- ja rakennusjaosto Kunnanhallitus Suunnitelmassa esitetään mm. vaihtoehtoisia ratkaisuja siitä, miten vedenhan kin ta, jätevesien käsittely ja johtaminen sekä muut yllä mainitut kehit tä mis ta voit teet voitaisiin Pirkanmaalla tulevaisuudessa järjestää ja mi tä maakuntakaavan tausta-aineistoksi sekä kuntien vesihuollon tu le vaa kehittä-mistä varten on tuotettu. Suunnitelman kuulemisessa ja tiedottamisessa sovelletaan SOVA-lakia (la-ki viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioin-nis ta). Osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti suun ni tel maluon-nok ses ta ja ympäristöselostuksesta on järjestetty kunnille, vi ran omaisil le ja muille sidosryhmille kuulemiseen liittyvä tiedotustilaisuus Pirkanmaan kunnat ovat asettaneet yleissuunnitelmaluonnoksen ja ympä-ris töselos tuk sen nähtäville väliseksi ajaksi. ELY-kes kus on pyytänyt vesihuoltolaitosta antamaan näh tä vinä olo ai ka na lausunton sa suunnitelmista ensisijaisesti kuntaan, jotta nä ke myk set voidaan ottaa huomioon kunnan omassa lausunnossa. Asiakirjat löy ty vät internetistä osoitteesta Aineisto on laaja, mutta si vuil ta löytyy myös tiivistetty esitys ja tiedote asiasta. Lempäälän kuntaan ei ole saapunut muita mielipiteitä näh tä vil lä olo ai ka na suunnitelmasta, jotka toimitettaisiin ELY-keskukseen. Kuulemisen jälkeen ennen suunnitelman hyväksymistä mielipiteet ja lau-sun not käsitellään ohjausryhmässä. Suunnitelmaan kirjataan, miten saa dut mielipiteet ja lausunnot on otettu huomioon. ELY-keskus toi mit taa hyväksy-tyn suunnitelman kunnille sekä muille yhteistyöosapuolille. Li sä tieto ja asiasta antaa vesi-huoltoinsinööri Kaija Joensuu p , Lausuntoehdotus Alueellisen vesihuollon kehittämisen strategisiin tavoitteisiin tulisi si säl lyttää kestävä vesihuolto. Asetettujen tavoitteiden lisäksi tavoitteena tu li si olla myös taloudeltaan ja energiatehokkuudeltaan kestävä ve si huol to. Vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitystyön tähtäimeksi on ase tet tu vuosi 2040 ja vesihuollon kehitysnäkymissä (Osa 2, kappale 7) on jo esitetty mahdollisuuksia energiatehokkuuden parantamiseksi. Kun var sinais ta toimenpideohjelmaa laaditaan, tulisi esitettyjä vaihtoehtoisia rat kaisu mal le ja tarkastella myös kestävän talouden ja ener gia te hok kuu den näkökulmasta. Valituista kehittämistavoitteista mm. vedenhankinnan turvaaminen, ver kosto jen ja laitosten saneeraus sekä seudulliset/keskitetyt jäteveden puh distus rat kai sut tuovat mukanaan merkittäviä taloudellisia vaikutuksia ve sihuol to lai tos toi min taan. Vesihuoltolaitokset kuluttavat myös mer kit tä viä määriä energiaa. Vesihuoltolaitostoiminnan prosesseissa ja va lin nois sa energiatehokkuus ja sen taloudellinen merkitys tulee varmasti jat kos sa kasvamaan. Kansallisen energia- ja ilmastostrategian ta voit tei den saavuttaminen edellyttää toimenpiteitä useilta eri sektoreilta. Alueellisessa vesihuollon kehittämissuunnitelmassa tulisi tarkastella kuntien vesihuollon kehittämisen nykytilaa, kehitysnäkymiä sekä ke hi tys ta voit-

18 LEMPÄÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 32/ Kaavoitus- ja rakennusjaosto Kunnanhallitus tei ta. Nykyinen vesihuoltolaki ei enää sisällä varsinaista vel vol li suut ta kuntakohtaisten vesihuollon kehittämissuunnitelmien laadinnalle. Toi saal ta kunnan tulee edelleen kehittää vesihuoltoa alueellaan ja mm. esit tää kartalla vesihuoltolaitoksen toiminta-alueet, niillä sijaitsevat taa ja mat sekä vesijohto- ja jätevesiviemäriverkoston piiriin saatettavat alu eet viimeistään vuoden 2016 loppuun mennessä. Kuntien vesihuollon tulevaa kehittämistä varten katsotaan, että alu eel li sessa vesihuollon kehittämissuunnitelmassa tulisi tarkastella myös ve si huolto-osuus kun tien toiminnan, hulevesien hallinnan ja ha ja-asu tus aluei den vesihuollon nykytilaa, kehitysnäkymiä sekä kehitystavoitteita. Ve si huolto-osuus kun tien taloudessa on ilmennyt haasteita esimerkiksi Lem pää län kunnassa. Haja-asustusalueiden vesihuoltoa esitetään tarkasteltavaksi kat ta vam min. Tarkastelu voisi sisältää esim. seuraavia asioita: - Muutokset lainsäädännössä ja vesihuoltoavustuksissa vuoden 2006 ti lantee seen nähden - Pirkanmaan alueen asutusrakenne eli asutuksen jakautuminen ve si huolto ver kos to jen palveluiden piiriin ja kiinteistökohtaisen vesihuollon pii riin (arvio keskitetyn vesihuollon tarvealueista Pirkanmaan alueella). - Arvio kiinteistökohtaisen vesihuollon tilanteesta ja kehittämistarpeista - Tuleva rakentaminen: Arvio tavoitetilasta ja suositelluista toi men pi teis tä sekä raja-arvoista, milloin vesihuollon rakentaminen tai rakentamatta jät tämi nen (vaikka olisi rahoitus) haja-asutusalueelle on ekologisesti kes tä vää pitkällä tähtäimellä? Kuinka haja-asutuksen sijaintia tai muut tu vaa ranta-asutusta olisi hyvä ohjata vesihuollon näkökulmasta? - Pirkanmaan alueella tehty kiinteistökohtainen jätevesineuvontatyö Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman luonnoksessa ase te tuis ta kehittämistavoitteista useiden katsotaan soveltuvan myös kiin teis tö koh taiseen vesihuoltoon (mm. vedenhankinnan turvaaminen ja poik keus ti lan teisiin varautuminen, järjestelmien saneeraus, pohjavesien suo je lu, purkuvesistöihin kohdistuvan kuormituksen vähentäminen, ja puh dis ta moliet tei den hyötykäytön edistäminen). Lempäälän osalta jätevesien käsittelyn 0+-vaihtoehto ei ole varsinkaan vuo den 2040 tilanteessa toteuttamiskelpoinen. Lempäälän jä te ve den puhdis ta mon tontilla ei tila riitä nykyisen puhdistamon saneeraamiseen vas taamaan tarvetta jätevesien käsittelyn määrälle vuoden 2040 ti lan tees sa. Nykyinen puhdistamo on saneerattu toimimaan noin vuoden 2020 jätevesimäärälle. Lempäälän puhdistamolla viimeisin typenpoiston tehostamiseen liittyvä sanee raus on valmistunut vuonna Nykyisellään puhdistamo toimii tehok kaas ti. Tehtyjen saneerausten johdosta puhdistamo voidaan en nus taa toimivan kapasiteettinsa rajoissa pitkälle 2020-luvulle. Lempäälä on varautunut jatkossa johtamaan Sääksjärven jätevedet Tampereelle puhdis tet ta vak si, mikäli Lempäälän väkiluku kasvaa ennustetusti ja en nus tei ta nopeammin. Sääksjärven jätevedet (noin 1000 m3/d) va rau du taan johtamaan Tampereelle vuoden 2018 tienoilla. Jatkossa on mah dol lis ta johtaa Lempäälän jätevesiä vaiheittain, väkiluvun kasvun edel lyt tä mäs sä tahdissa, Tampereelle puhdistettavaksi. Nykyisten tie tä myk sen mukaan

19 LEMPÄÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 32/ Kaavoitus- ja rakennusjaosto Kunnanhallitus Lempäälän kannattaisi johtaa jätevesiä tulevaan kes kus puh dis ta moon edellä esitetysti vaiheittain, jotta Lempäälän omalle puh dis ta mol le tehdyt investoinnit saataisiin kuoletettua. Samalla pys tyt täi siin parhaiten varautumaan siirtoviemärin varren lisäkaavoituksen edel lyt tä miin verkostorakentamisiin. Maankäyttö Lempäälän maankäyttö on kehittynyt viime vuosina tasaisesti kes kus tan, nauhataajaman ja Marjamäen alueilla. Myös jatkossa maankäytön odo tetaan painottuvan samoille alueille entistä vahvempaan kes kus taan, eheytyvään nauhataajamaan, jonkin verran laajentuvaan Mar ja mä keen, Vuoreksen alueelle, mutta mikä huomattavaa, merkittävässä mää rin myös Sääksjärven ympäristöön ja Pirkkalan rajan suuntaan uu sien väylähankkeiden tämän mahdollistaessa. Vesihuollossa sekä jä te ve den käsittelyn että puhtaan veden saannin osalta Lempäälä tukeutuu jat kos sakin enenevässä määrin naapurikuntiin. Vesihuollon suun nit te lus sa (vedenotto, puhdistuslaitokset, siirtoviemärit, pumppaamot ja ta saus al taat) tulee ottaa huomioon mahdollinen merkittäväkin väes tön kas vu vuoteen 2040 mennessä. Kasvua on odotettavissa erityisesti kes kus tan ja Sääksjärven alueilla. Lisäksi kehittämissuunnitelmaan esitetään tehtäväksi seuraavat täy dennyk set / korjaukset: Osa 1 Nykytila, ennusteet ja tavoitteet Kappale 4.3: Kappaleeseen tulisi sisällyttää myös viimeaikainen pää töksen te ko asiaan liittyen. (Tampereen kaupunginhallitus ) Kappale Veden laatu (Lempäälän kunta): Kappaleessa voisi todeta myös Lempäälän pohjavedenottamoiden raa kave den laadun. Lempäälän pohjavedenottamoiden veden laatu on täyt tä nyt pääosin asetetut laatuvaatimukset. Sotavallan ja etenkin Lem pois ten vedenottamolla kloridipitoisuus on ollut pohjaveden luontaista ta soa korkeammalla. Lemposten vedenottamolla on lisäksi todettu BAM:ia, mutta pitoisuudet ovat olleet alle asetetun ym pä ris tö laa tu nor min (0,1 µg/l). Lempäälä-Mäyhäjärven pohjavesialue ( A), jos sa sijaitsee Lempoisten vedenottamo, tulisi sisällyttää myös ve sien hoi don toimenpideohjelmaan (mm. luiskasuojausten ylläpito ja pohjaveden laa dun seuranta), joka on esitetty Pirkanmaan vesihuollon ke hit tä mis suun ni tel maluon nok sen Osaraportissa 2, liitteessä 7. Lisäksi kappaleeseen voisi lisätä alla olevan tiedon: Lempäälässä kuivuudesta aiheutuva vedenpuute on ajoittain ollut on gel ma haja-asutusalueella. Kunnan alueella toimivien osuuskuntien syn ty mi seen on vaikuttanut v poikkeuksellinen kuivuus sekä poh ja ve den laatuongelmat (mm. arseeni). Kappale Jäteveden ja lietteen käsittely (Lempäälän kunta): Sa koja umpikaivolietteitä kuljetetaan Lempäälän kunnan alueelta myös Tam pereel le ja Akaaseen. Kappale Lietemäärien kehitysennuste: Viemäriverkostojen ul ko puo lisil ta alueilta kerättävän sako- ja umpikaivolietteen määrän en nus te taan

20 LEMPÄÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 32/ Kaavoitus- ja rakennusjaosto Kunnanhallitus kasvavan. Lempäälän jätevedenpuhdistamolla ei ole mah dol li suus ottaa vastaan Taulukossa 55 (Pirkanmaan lietemäärän ke hi tys en nus te vuosille 2025 ja 2040) esitettyjä lietemääriä. Siksi on tärkeää tar kas tel la ja varmistaa jätevedenpuhdistamoilla tapahtuvaa prosessointia kor vaa via sako- ja umpikaivolietteiden vastaanotto- ja käsittelypaikkoja. Osa 2 Suunnitteluvaihtoehdot ja niiden vertailu Kappale 1.2 (painopiste 2): Kohdassa todetaan, että Vuores Sääks jär vi yhteys (400 SG) on rakenteilla kapasiteetille 2000 m3/d. Tarkennus asiaan: Vesijohtoyhteyden mallinnettu (Fcg) kapasiteetti on 7200 m3/d. Todellinen kapasiteetti riippuu Tampereen kapasiteetista toimit taa vettä. Voimassa oleva sopimus Tampereen veden myynnistä on 2000 m3/d. Sopimuksessa ( ) todetaan, että tilapäisissä käyt töhäi riöis sä vesimäärä voidaan ylittää, ellei siitä aiheudu haittaa Tam pe reen vesilaitoksen toiminnalle. Tampereen Veden ja Lempäälän Ve den kesken on neuvoteltu sopimuksen uudistamisesta. Neu vot te luis sa on sovittu, että sopimus tarkistetaan yhteyden valmistuttua ja tällä het kel lä auki olevien asioiden selkiytyessä. (mm. Tavase). Mikäli Ta vase toteutuisi ilman Valkeakoskea, hankkisi Lempäälä Tavasen toi mit ta maa vettä Vuoreksen yhteyden kautta. Kappale 3.3.3: Kappaleessa todetaan virheellisesti, että Lempäälä tar vit sisi uusia varavesiyhteyksiä vuoteen 2025 mennessä. Lempäälän osal ta voitaisiin kirjata, että veden toimittamissopimukset mm. Tam pe reen ja Lempäälän välillä pitää uudistaa lähivuosina kattamaan uudet lin jat. Sopimusten tulee kattaa Vuores Sääksjärvi yhteyden ja mah dol li ses ti yhteyden Pirkkalan kautta Sääksjärvelle. Lisäksi ve si joh to yh tey teen Viiala (Akaa) Koskenkylä (Vesilahti) Lempäälä liittyvät so pi muk set tulee uudistaa varavesisopimusmuotoon. Varavesiasiaan liittyen tulisi mainita Viiala (Akaa)-Koskenkylä (Vesilahti) Lem pää lä yhdysvesijohdon (PVC 160) hyödyntäminen. Tähän asti Lempää lä on toimittanut yhteyden kautta vettä Vesilahdelle ja myös hie man Akaaseen. Hs-Veden, Lempäälän Veden ja Vesilahden kesken on tar kaste lus sa yhteyden parempi hyödyntäminen. Yhteyden pai neen ko ro tus asemat ja muut rakenteet mahdollistavat veden toimittamisen mo lem piin suuntiin. Tarkoituksena on laatia tästäkin yhteydestä va ra ve si so pi mus, joka sisältäisi todennäköisesti myös jatkuvaa myyntiä Akaasta (Hs-Ve si) Vesilahteen ja Lempäälään. Alustavasti on mallinnettu (Fcg 2014), että Hs-Vesi pystyisi johtamaan yhteyden kautta vettä noin 500 m3/d. Sopimus on tavoitteena saada kuntoon vuonna Eteläisen Pirkanmaan vedenjakelun toimintavarmuutta koskevissa asioissa olisi hyvä mainita myös Sääksjärven alavesisäiliön (1000 m3) val mis tumi nen Sääksjärven alavesisäiliö sijaitsee Sääksjärven taa ja man eteläpäässä. Alavesisäiliön hyödyntämiseen liittyen Lempäälä ra ken taa vuosina Sääksjärvellä 1680 m (400 SG) ve si joh toa. Rakennettava osuus yhdistetään Vuores Sääksjärvi ve si joh to lin jaan. Vuonna 2013 linjaa (400 SG) on toteutettu 480 m. Yhdessä Vuo res Sääksjärvi vesijohtoyhteyden ja Sääksjärven taajaman sisäisen put ki lin jan kanssa alavesisäiliö mahdollistaa runsaamman vesimäärän joh ta mi sen poikkeustilanteessa Etelä-Pirkanmaalle. Fcg:n toimesta on mal lin net tu,