1(16) Lausuntopyyntökysely

Transkriptio

1 1(16) Lausuntopyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava-painikkeita. Kyselyssä on mahdollista edetä vastaamatta kaikkiin kysymyksiin, mutta osa kysymyksistä on merkitty pakollisiksi. Suurimpaan osaan kysymyksistä on mahdollista valita vain yksi vastausvaihtoehto. Jokaista vastausta on mahdollista perustella ja perustelut huomioidaan vastauksia analysoitaessa. Kyselyn lopussa on runsaasti vastaustilaa lausujien vapaamuotoisille kommenteille. Vastauksia on mahdollista muokata ennen kyselylomakkeen lähettämistä Kyselyn voi tarvittaessa keskeyttää painamalla Keskeytä-painiketta ja jatkaa vastaamista myöhemmin. Keskeytä-painikkeesta kysely vie automaattisesti sivulle, jossa on linkki jatkettavaan kyselyyn. Sivulla voi myös lähettää linkin sähköpostiisi. Kyselyä ei ole kuitenkaan mahdollista muokata kahden eri toimipisteen välillä. Mikäli samaa muokattavaa kyselylinkkiä muokataan kahdesta eri toimipisteestä samanaikaisesti, kyselyyn tallentuu viimeisin versio. Tästä syystä kyselylinkkiä ei pidä jakaa eteenpäin. Viimeisen kysymyksen lopussa on Yhteenveto-painike, josta pääset tarkastelemaan laatimiasi vastauksia. Yhteenvetosivulta pääset muokkaamaan (Muokkaa vastauksia -painike) ja tulostamaan (Tulosta-painike) kyselyn. Vastauksien lähetys: Kun kyselyyn vastaaminen on valmis, paina kyselylomakkeen yhteenvetosivun lopussa olevaa Valmis-painiketta. Valmis-painikkeen painamisen jälkeen kyselyvastausta ei ole enää mahdollista täydentää tai muokata. Kyselylomakkeeseen voi vastata vain kerran. Vastaajille on toimitettu myös kyselyn tekstitiedostoversio lausuntopyynnön käsittelyn helpottamiseksi. Toimielimen käsittelyssä voidaan noudattaa esimerkiksi sellaista menettelyä, että kyselyvastausta työstetään tekstitiedostona ja käsittelyn lopuksi tekstitiedostoon laaditut vastaukset syötetään kyselyyn. Lisätietoja kyselystä antavat: osastopäällikkö Kirsi Varhila, p hallitusneuvos Pekka Järvinen, p neuvotteleva virkamies Kari Haavisto, p sähköpostit muotoa Kyselyn tekniseen toteutukseen liittyvät kysymykset: osastosihteeri Hang Pham, p osastosihteeri Jaana Aho, p sähköpostit muotoa

2 2(16) TAUSTATIEDOT 1. Vastaajatahon virallinen nimi Forssan kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Saija Helenius 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Matti Pietilä 4. Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä Toimielimen nimi kaupunginvaltuusto 6. Onko vastaaja* x kunta kuntayhtymä valtion viranomainen järjestö ei mikään edellä mainituista

3 3(16) KYSYMYKSET 1 luku Yleiset säännökset 7. 5 :ssä säädetään palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Säännöksen mukaan palvelut on toteutettava väestön tarpeet huomioon ottaen lähellä palvelujen käyttäjiä, mutta säännöksen mukaisten edellytysten täyttyessä palveluja voidaan keskittää. Onko säännös tarkoituksenmukainen? 8. 7 :ssä säädetään palvelujen kielestä. Turvaako säännös asianmukaisesti palvelujen käyttäjien kielelliset oikeudet? 9. 8 ja 9 :ssä säädetään hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. Vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä kuuluu ensisijaisesti kunnille. Sote-alueen ja tuottamisvastuussa olevan kunnan ja kuntayhtymän on otettava päätöksissään huomioon niiden vaikutukset väestön hyvinvointiin ja terveyteen sekä annettava kunnille asiantuntija-apua. Onko säännösten mukainen työnjako tarkoituksenmukainen? 10. Muita huomioita 1 luvun säännöksistä Palvelutuotantoa on perusteltua keskittää, jos palvelujen tuottaminen edellyttää hyvin suppeaa osaamista tai kallista teknologiaa taikka jos palvelujen määrä on niin pieni, että palveluja ei ole tarkoituksenmukaista tuottaa hajautetusti. Raja keskitettävien palveluiden ja lähipalveluiden välillä ei kulje nykyisen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon rajapinnassa vaan erikoissairaanhoidon sisällä. Niin kuin terveydenhuoltolaissa todetaan, on monia erikoissairaanhoidon avohoitopalveluita mielekästä tuoda perustasolle ja tuottaa siellä tai sen yhteydessä. Näitä palveluita ovat esim. geriatria, psykiatria ja vastaavat muut erikoissairaanhoidon avopalvelut, jotka palvelevat suuria kansanryhmiä, sekä monet isojen erikoisalojen avopalvelut, jotka eivät vaadi merkittävää teknologiaa. Sote-aluiden rajoilla oleville tuotantoyksiköille on taattava mahdollisuus myös sote-alueen rajat ylittävälle yhteistyölle. Näin voidaan reuna-alueiden palvelutuotantoa helpottaa ja tehostaa, eikä palvelutuotantoa tarvitse keskittää. Muodostettavan sote-alueen raja ei saa olla järkevän yhteistyön este, eikä se saa rajoittaa potilaan valinnanvapautta.

4 4(16) Forssan seudulla on saatu hyvin myönteisiä kokemuksia lääkärin liikkumisesta potilaan sijasta. Näin on voitu välttää monia potilaille hankalia matkoja ja tuottaa erikoissairaanhoidon palveluita seudullisina lähipalveluina. Tämä on erityisen tärkeää lapsiperheille, vanhuksille ja pitkäaikaissairaille. Terveyden edistäminen on kunnan keskeinen tehtävä kaikilla hallinnonaloillaan. Hyvinvointi- ja turvallisuussuunnittelun konkreettisten tavoitteiden asettaminen ja korjaavien toimenpiteiden suunnittelu on säilytettävä kunnissa. Sote-alueet tuovat tähän asiantuntemuksensa ja tietonsa sekä koordinoivat suunnittelua niin, että suunnittelu vastaa valtakunnallisia sosiaali- ja terveydenhuollon tavoitteita ja ohjaa myös korjaavien palveluiden suunnittelua asukkaiden tarpeen perusteella. Sote-alueiden ja tuotantoyksiköiden on tuettava kuntia hyvinvoinnin edistämisessä. On tärkeää, että hyvinvointioppimisen kannalta keskeiset ennaltaehkäisyn rakenteet, kuten koulu ja kodit, ovat lähellä integroituja peruspalveluita ja että hyvinvointipolitiikan onnistumisen kannalta keskeiset ratkaisut tehdään tällä tasolla, ei vaativien keskitettyjen erityispalveluiden tasolla.

5 5(16) 2 luku Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen :ssä säädetään järjestämisvastuusta. Onko säännöksen mukainen järjestämisvastuun sisältö mielestänne tarkoituksenmukainen? :ssä säädetään järjestämispäätöksestä. Järjestämispäätöksen tarkoituksena on määritellä, miten sote-alue huolehtii järjestämisvastuun toteuttamisesta. Sote-alue päättää järjestämispäätöksen sisällön sote-alueen sekä tuottamisvastuussa olevien kuntien ja kuntayhtymien välisten neuvottelujen perusteella. Onko järjestämispäätöksen laatimismenettely tarkoituksenmukainen? 13. Pidättekö tarkoituksenmukaisena, että järjestämispäätöksessä määritellään kaikki säännöksen mukaiset asiat (kohdat 1 13)? 14. Mikäli vastasitte edelliseen kysymykseen ei, valitkaa listasta ne säännöksen kohdat, joita ei mielestänne tulisi määritellä järjestämispäätöksessä: 1. Asiakaslähtöisen integraation toteutumisen keinot 2. Lähipalvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden varmistaminen 3. Valtakunnallisten tavoitteiden ja kehittämisohjelmien toteuttaminen 4. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteet, vastuut ja yhteistyö 5. Palvelujen laatu- ja palvelutaso sekä yhtenäiset käytännöt 6. Väestön kielellisten oikeuksien toteutuminen 7. Tuottamisvastuussa olevat kunnat, kuntayhtymät ja niiden tehtävät 8. Ympärivuorokautisesta päivystyksestä vastaavat kunnat ja kuntayhtymät 9. Sote-alueen omalla tuotantovastuulla olevat tukipalvelut sekä muut sote-alueen tuotantoon otetut palvelut 10. Rahoituksen ja voimavarojen kohdentaminen tuottamisvastuussa oleville kunnille ja kuntayhtymille 11. Palveluhankintojen sekä palvelusetelin käytön keskeiset periaatteet ja laajuus 12. Palvelurakennetta koskevat tehtävät 13. Kohtien 1 12 seuranta ja arviointi 15. Pitäisikö järjestämispäätöksessä päättää jostain muusta kuin säännöksen mukaisista asioista? Kyllä x Ei

6 6(16) :ssa säädetään sote-alueen muista kuin järjestämispäätöksen mukaisista tehtävistä, joiden tarkoituksena on erityisesti antaa sote-alueelle toimivalta säännöksessä mainittujen toimintojen suunnitteluun, yhteensovittamiseen ja kehittämiseen. Pidättekö tarkoituksenmukaisena, että sote-alueella on kaikki säännöksen mukaiset tehtävät? 17. Mikäli vastasitte edelliseen kysymykseen ei, valitkaa listasta ne säännöksen mukaiset tehtävät, joita sote-alueella ei mielestänne tulisi olla. 1. Kunta- ja kuntayhtymärajat ylittävän yhteistyön varmistaminen 2. Valtakunnallisten strategisten linjausten toimeenpano ja kehittämistoiminnan suunnittelu 3. Tutkimustoiminnan suunnittelu, yhteensovittaminen ja yhteistyön varmistaminen 4. Työvoimatarpeen ennakointi ja koulutuksen suunnittelu ja kehittäminen 5. Henkilöstön tehtävärakenteen ja työnjaon sekä suunnittelun yhteensovittaminen 6. Tiedonhallinnan sekä asiakas- ja potilastietojen yhteensovittaminen ja kokonaisarkkitehtuurin määrittely 7. Hyvinvointi- ja terveysseurantatietojen kerääminen ja hyödyntäminen 18. Muita huomioita luvusta 2 Järjestämisvastuun sisältö on sinänsä määritelty tarkoituksenmukaisesti. Lakiehdotus muuttaa merkittävästi kunnan roolia hyvinvointipalveluiden rahoituksen, järjestämisen ja toteuttamisen kokonaisuudessa. Kunnille jää rahoitusvastuu sosiaali- ja terveydenhuollosta. Lakiehdotuksessa tätä aiemmin kunnilla ollut järjestämisvastuu siirtyisi viidelle sote-alueelle ja tuottamisvastuu myöhemmin vahvistettavalle kunnalliselle tai kuntayhtymä-malliselle tuottajalle. Järjestämisvastuun siirtäminen kansallisesti viidelle sote-alueelle on kansallisesti jopa eurooppalaisesti merkittävä askel integraation suuntaan sosiaali- ja terveydenhuollossa. Laajat järjestämisalueet mahdollistavat lain keskeisten tavoitteiden saavuttamisen. Kanta-Hämeessä nähdään selkeästi tarve integraatiolle, ja sitä on myös toteutettu maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollossa. Palveluiden järjestämisestä säätäminen on lausunnolla olevan lain keskeisin sisältö. Nimensä mukaisesti lain tulisi ottaa ensisijaisesti kantaa palveluiden järjestämiseen. Perustuslain 121 :n mukaan kuntien hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon. Edelleen perustuslain mukaan kunnilla on verotusoikeus, ja niille annettavista tehtävistä on säädettävä lailla. Tällaisenaan sote-järjestämislaki viedessään laajoja kunnallisia tehtäviä erittäin välilliseen päätöksentekoon kaventaa merkittävällä tavalla asukkaiden itsehallintoa ja legitiimiä kansanvaltaisuutta. Järjestämispäätös on tämän lain tärkeimpiä instrumentteja. Siksi on tärkeää määritellä päätöksen sisältö tarkasti sekä valmistella päätös avoimesti ja niin, että kunnilla ja asiakkailla on riittävät mahdollisuudet osallistua sen valmisteluun.

7 7(16) Järjestämispäätöksen valmistelun kannalta on tärkeää, että sote-alueilla on myös pidemmälle kuin neljälle vuodelle tähtäävä strategia, joka on sopusoinnussa valtakunnallisten tavoitteiden kanssa ja joka on valmisteltu yhdessä jäsenkuntien kanssa. Myös STM:n on seurattava järjestämispäätösten valmistelua tarkasti, että tämän lain keskeisenä tavoitteena oleva peruspalveluiden vahvistaminen toteutuu eikä palveluita epätarkoituksen mukaisesti keskitetä. Järjestämispäätöksessä on keskeistä huolehtia ennaltaehkäisevien rakenteiden toimivuudesta, jottei järjestämispäätöksestä tule vain korjaavien toimenpiteiden suunnitelmaa. Järjestämispäätöksessä on nostettava peruspalveluiden horisontaalinen integraatio keskiöön, jotta lain tavoitteet toteutuvat ja jotta kustannusten nousua voidaan hillitä ja kestävyysvajetta korjata mutta ennen kaikkia parantaa kansalaisten toimintakykyä ja tukea heidän kotona pärjäämistä. Kehittämis- ja tutkimustoiminta on lakiehdotuksen mukaan sote-aluiden tehtävä. On tärkeää säätää laki niin, että kehittämistä ja tutkimusta tehdään myös tuotantoyksiköissä ja perustasolla, jota sote-alueet koordinoivat. Nykyinen peruspalveluiden toimimattomuus johtuu osaltaan siitä, että nykyisessä järjestelmässä ei ole voitu riittävästi keskittyä perustason sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän tutkimukseen ja kehittämiseen integroidussa ympäristössä työntekijät ja asiakkaat aidosti mukaan ottaen. Järjestämispäätöksessä tulisi myös selvittää, miten viiden sote-alueen yhteistyö on järjestetty. Suomessa on aina sellaisia hyvin suppeaa erityisosaamista vaativia sosiaali- ja terveyspalveluita, joita ei kannata tuottaa kaikilla sote-alueilla. Sote-alueiden tehtäväksi määritellyissä tukipalveluissa on myös sellaisia, jotka ehkä kannattaisi tuottaa valtakunnallisina kaikille yhteisinä palveluina, mahdollisesti vain yhden sote-alueen tuottamina.

8 8(16) 3 luku Sosiaali- ja terveydenhuollon tuottaminen :ssä säädetään kunnallisesta tuottamisvastuusta. Säännöksen mukaan sote-alue päättää tuottamisvastuun antamisesta kunnalle ja kuntayhtymälle, jolla on sosiaali- ja terveydenhuollon tuottamisvastuun edellyttämä oma henkilöstö ja muut voimavarat. Velvoite omasta henkilökunnasta ei kuitenkaan koske sitä osaa toiminnasta, joka toteutetaan esimerkiksi ostopalveluna. Onko tuottamisvastuusta säädetty tarkoituksenmukaisesti? Kyllä x Ei :ssä säädetään sote-alueen tuottamisvastuusta. Sote-alueella on tuottamisvastuu järjestämispäätöksessä määritellyistä tukipalveluista, joita voivat olla esimerkiksi tietohallintoon liittyvät tehtävät. Onko tarkoituksenmukaista, että sote-alue voi säännöksen mukaisesti päättää ottaa tukipalveluja koskevan tuottamisvastuun itselleen? 21. Muita huomioita luvusta 3 Tuottamisvastuusta ei ole säädetty tarkoituksenmukaisesti. Lain tulisi nimensä mukaisesti ensisijaisesti ottaa kantaa palveluiden järjestämiseen eikä palvelutuotannon rakenteisiin. Lähtökohtaisesti palveluintegraatiota tulee tarkastella palveluiden järjestämisen ja tuotannon kokonaisuutena. Kun palveluiden järjestäminen on integroitu varsin suuriin kokonaisuuksiin, on sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisessa syytä jättää väljyyttä paikallisesti ja alueellisesti viisaimmiksi arvioiduille ratkaisuille. Palvelujen järjestämisessä tulee voida käyttää myös joustavia, dynaamisia ja innovatiivisia seudullisia tuotantoyksiköitä, jos niillä on riittävä näyttö toimivasta integraatiosta, laadusta, tehokkuudesta ja asiakastyytyväisyydestä. Kanta-Hämeen kunnat ovat laajasti arvioineet kolmen seudullisen tuotantoalueen ja maakunnan yhteisesti hoidetun erikoissairaanhoidon ja muut vaativat erityispalvelut viisaimmaksi tuotannon integraatioksi maakunnan alueella. Tällainen ratkaisu on maakunnassa laajasti jaetun arvion mukaan riittävä ja tarkoituksenmukaisin tapa sosiaali- ja terveydenhuollon integraation toteuttamiseksi. Tähän päädyttiin Kanta-Hämeessä keväällä 2013 valmistuneessa maakunnallisessa terveydenhuoltoselvityksessä (THL 30/2013). Sitä esitettiin myös mm. selvityshenkilöryhmän raportissa (STM raportteja ja muistioita 2013:7) keväällä Raportin ehdotusten uudelleen tarkastelua puoltavat viisi sote-aluetta uutena integraation elementtinä. Lisäksi ratkaisu pitää sosiaali- ja terveydenhuollon päätöksenteon ja toteuttamisen muuta tapaa kiinteämmin osana kuntien muuta palvelutoimintaa sen johtamista ja päätöksentekoa. Se mahdollistaa parhaiten lähipalvelujen turvaamisen sekä palvelujen integraation arjen elämän tasolla.

9 9(16) Mikäli laissa säädetään luonnoksessa olevalla tavalla myös palvelujen tuottamisesta, on edellä todetun johdosta lain sanamuotoa ja perusteluita tarkennettava siten, että yhtenäisen kokonaisuuden vaatimusta ei kategorisesti edellytetä jokaiselta palvelun tuotantovastuulliselta organisaatiolta, kunhan riittävä integraatio muutoin toteutuu. Tällöin järjestämislakiluonnoksen 14 2 momentti voisi kuulua seuraavasti: Sosiaali- ja terveysalue voi päättää, että 1 momentissa määriteltyä palvelukokonaisuutta suppeampi tuottamisvastuu annetaan sitä varten perustetulle kuntayhtymälle, jos siihen on asiakkaiden tarpeista tai palvelujen toteuttamisesta tai alueellisista erityispiirteistä johtuva erityinen syy. Järjestämispäätöksessä on määriteltävä kuntayhtymän tuottamisvastuuseen kuuluvat palvelut sekä vastuun alueellinen ja henkilöllinen kattavuus. Alueellinen kattavuus voi olla myös sosiaali- ja terveysaluetta suppeampi. (alleviivaukset ovat lisäysehdotuksia) Sote-uudistuksen valmisteluprosessin kannalta on haasteellista, että tosiasiallisesti tuottamisvastuun osalta lain tulkinta ja lopullinen tuotantorakenne selviävät käytännössä vasta ensimmäisiä järjestämispäätöksiä vahvistettaessa vuonna Sote-uudistuksen on tärkeää tukeutua hallitus- ja oppositiopuolueiden puheenjohtajien tekemän sopimuksen mukaisesti olemassa oleviin toimiviin rakenteisiin. Tämän täytyy ehdottomasti mahdollistaa esimerkiksi ns. Forssan mallin mukainen palvelutuotanto. Ehkäisevät, korjaavat, hoitavat ja kuntouttavat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut toteuttaa vuoden 2014 alusta toimintansa alkanut Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä. Tuotantorakenteiden muuttamista lain edellyttämin tavoin esitetyssä aikataulussa voidaan pitää epärealistisena. On syytä harkita palvelutuotannosta säätämistä yksityiskohtaisesti ja suunnitelmallisesti lainsäädännön seuraavassa vaiheessa. Sote-aluiden ja STM:n on huolehdittava siitä, että joitakin tukipalveluita voi olla tarkoituksenmukaista tuottaa valtakunnallisesti. Sote-alueen ei tulisi tuottaa varsinaisia sote-palveluita. Näitä poikkeuksellisia tarpeita varten eri sote-alueiden tuotantoyksiköiden tulisi tehdä yhteistyötä.

10 10(16) 4 luku Hallinto :n mukaan sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymään ja sen hallintoon sovelletaan mitä kuntalain 10 luvussa säädetään kuntayhtymästä, jollei lailla toisin säädetä. Onko tämä tarkoituksenmukaista? Kyllä x Ei :ssä säädetään päätöksenteosta kuntayhtymän toimielimissä. Säännöksen mukaan kuntien äänimäärä perustuu kunnan asukaslukuun. Mikäli kunnat eivät ole toisin sopineet, käytössä on äänileikkuri, jonka perusteella mikään kunta ei voi saada yli puolta kuntayhtymän äänistä. Onko tämä hyväksyttävää? 24. Muita huomioita luvusta 4. Sote-kuntayhtymän hallinnon osalta pelkkä viittaus kuntalain 10 luvussa kuntayhtymien osalta säädettyyn ei ole riittävää. Sote-kuntayhtymistä tulee Suomen oloissa kuntapohjaltaan, väestöpohjaltaan sekä tehtävät ja resurssit kattavalta järjestämisvastuultaan poikkeuksellisen suuria. Niiden hallinto on lainsäädännöllisesti rakennettava sellaiseksi, että se turvaa riittävästi kaikkien kuntien ja aluekokonaisuuksien edustuksellisuuden tosiasiallisessa päätöksenteossa. Tältä kannalta pelkkä kuntayhtymän ylimmästä päättävästä elimestä säätäminen (luonnoksen 20 ja 21 :t) ei ole riittävää. Äänileikkurin käyttö on perustelua, koska lain keskeinen tavoite on ollut palveluiden tasapuolinen järjestäminen koko maassa. Äänileikkurin avulla pienien kuntien ääni kuuluu paremmin kuin ilman leikkuria. Tämän voidaan otaksua hillitsevän kasvukeskuksien pyrkimystä keskittää palveluita.

11 11(16) 5 luku Ohjaus, suunnittelu ja kehittäminen :ssä säädetään sosiaali- ja terveysministeriön sekä sote-alueen välisestä neuvottelumenettelystä. Neuvottelujen tarkoituksena on ohjata sosiaali- ja terveysalueen toimintaa palvelurakenteen kehittämisessä sekä edistää ministeriön ja sote-alueen välistä yhteistyötä. Pidättekö säännöksen mukaista neuvottelumenettelyä tarkoituksenmukaisena? :ssä säädetään sote-alueen ja tuottamisvastuussa olevan kunnan tai kuntayhtymän välisestä tulosohjauksesta. Pidättekö tarkoituksenmukaisena, että sote-alueen ja tuotantovastuussa olevan alueen välillä sovelletaan tulosohjausta? 27. Turvaako 30 asianmukaisesti asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet palvelujen järjestämiseen liittyvään valmisteluun ja päätöksentekoon? 28. Muita huomioita luvusta 5 Tulosohjauksen täytyy molemmilla tasoilla olla avointa ja perustua käytettävissä olevaan reaaliaikaiseen tietoon. Poliittinen ohjaus tapahtuu järjestämispäätöksessä ja valtakunnallisessa sote-strategiassa. Tulosohjaukseen kaivataan myös tuottajia kannustavia elementtejä, joilla tehokas, vaikuttava ja asiakkaita tyydyttävä palvelu voidaan palkita. Aidosti asiakaskeskeinen palvelujärjestelmä edellyttää ehkä voimakkaampaa asiakkaiden ja heidän omaistensa mukaan ottamista palveluiden kehittämiseen, kuin 30 :ssä ilmaistaan. Asiakkaille, heidän omaisilleen ja perustason työntekijöille on luotava sellaisia helppokäyttöisiä sähköisiä alustoja, joissa on vaivatonta ottaa kantaa palveluiden vaikuttavuuteen, tehokkuuteen, taloudellisuuteen ja laatuun. Tästä on tehtävä osa jokapäiväistä normaalia työn kehittämistoimintaa. Tehtävä on sen verran iso ja vaativa, että se sopii sote-alueen tai -alueiden yhteiseksi kehittämisprojektiksi.

12 12(16) 6 luku Rahoitus :ssä säädetään sote-alueen rahoituksesta ja kustannusten jakautumisesta. Säännöksen mukaan kuntien maksuosuus perustuu asukasmäärään, jota on painotettu valtionosuuslaskennassa käytettävillä iällä ja sairastavuudella. Kunnat voivat sopia sote-alueen perustamissopimuksessa myös muiden valtionosuuslaskentaperusteiden huomioimisesta. Pidättekö tarkoituksenmukaisena, että kunnilla on säännöksen mukainen päätösvalta? :ssä säädetään tuottamisvastuussa olevan kunnan ja kuntayhtymän rahoituksesta. Järjestämispäätöksessä määritellään kaikille tuottamisalueille yhdenmukaisista korvausperusteista. Tuotantoalueen rahoituksessa on kuitenkin huomioitava järjestämispäätöksessä määritellyt palveluntuotannon vaikuttavuus- ja tehokkuusvaatimukset jolloin korvausperusteet voivat vaihdella tuotantoalueittain. Pidättekö tätä tarkoituksenmukaisena? :ssä säädetään hoidon ja kustannusten korvaamisesta eräissä tilanteissa. Onko säännöksen mukainen kustannusten korvaamisperiaate tarkoituksenmukainen? :ssä säädetään valtion koulutuskorvauksista. Koulutuskorvausten maksuedellytykset säilyvät säännösten perusteella nykyisellään. Ovatko säännökset tarkoituksenmukaisia? :ssä säädetään valtion korvauksista tutkimustoimintaan. Tutkimusrahoituksen kohdentamisperusteet säilyvät säännösten perusteella nykyisellään. Ovatko säännökset tarkoituksenmukaisia? 34. Muita huomioita luvusta 6 Kaupunki pitää tarkoituksenmukaisena, että kunnilla on 29. kysymyksessä tarkoitettu päätösvalta.

13 13(16) Ongelma on siinä, että lakiesityksessä esitetty iällä ja sairastavuudella painotettu kapitaatiomalli merkitsee Kanta-Hämeen kunnille noin 13 miljoonan euron lisärahoitusta sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Kanta-Hämeen kunnat ovat yleensä onnistuneet hoitamaan sosiaali- ja terveydenhuoltonsa keskimääräistä pienemmin kustannuksin. Kuntien kustannusprofiileissa on vaihtelua, ja erikoissairaanhoito tuotetaan maakunnassa keskimääräistä edullisemmin. Ehdotettu rahoitusmalli rankaisee Kanta-Hämeen kuntia siitä, että sosiaali- ja terveydenhuoltoa on järjestetty ja tuotettu muuta maata tehokkaammin. Säädettävän rahoitusmallin tulee luoda selkeät kannusteet kustannustehokkaaseen toimintaan niin palveluiden järjestämisessä kuin niiden tuottamisessakin. Järjestelmä ei saa rangaista sellaisia kuntia, joilla on näyttöä laadukkaiden, asiakkaita tyydyttävien ja kustannustehokkaiden palvelujen tuottamisesta alle maan keskiarvokustannusten. Sote-alueiden kunnilta perimät kustannukset eivät voi määräytyä maan keskiarvon mukaan vaan maan tehokkaimpien kuntien mukaan, joiden asukasluku ja rakenne kuitenkin tilastollisesti edustavat riittävästi koko Suomea. Niiden palvelutuotannon vaikuttavuus- ja tehokkuusvaatimusten, jotka ovat tuotantoalueen korvausperusteina, pitää olla samat, selkeät ja etukäteen määritellyt koko maassa. Lakiesityksen 36 :ssä määritellyt kustannusten korvaukset ovat perusteltuja ja rationalisoivat erityisesti sosiaalihuollon maksuperusteita. Valtion koulutuskorvauksien kohdentumien ei ole kovinkaan ongelmallista, mutta korvausten määrä on jäänyt jälkeen koulutuksen kunnille aiheuttamista kustannuksista. Sama ongelma koskee tutkimusrahoitusta. Sote-alueiden rahoitusperusteiden ja kustannusten tarkastelun olisi mielekästä jo tässä vaiheessa pohjautua siihen, että palveluiden järjestämiskustannuksia tarkasteltaisiin yksikanavaisen rahoituksen pohjalta. Näin ollen vertailtaessa eri sote-alueiden järjestämispäätöksen mukaan tuotettujen palveluiden tuotantokustannuksia otettaisiin huomioon myös Kelan matkakorvaukset, lääkekustannukset, sairaspäivärahat sekä erilaiset asumispalveluiden asiakasmaksut ja omavastuut.

14 14(16) 7 luku Viranomaisvalvonta 35. Huomioita 7 luvun säännöksistä Viranomaisvalvonnasta ei saa tulla itseisarvoista ja byrokratiaa kasvattavaa. Sen on aidosti tuettava perustehtävän toteuttamista ja asiakaskeskeisen palvelujärjestelmän rakentamista. Valvonta noudattaa lähinnä nykyisiä linjauksia. 8 luku Erinäiset säännökset 36. Huomioita 8 luvun säännöksistä Säännöksistä ei ole huomauttamista. Osa säännöksistä koskee sellaisia tilanteita, joissa on vaikeaa arvioida etukäteen säännösten toimivuutta. Näiden säännösten tarkoituksenmukaisuutta on seurattava, ja säännöksiä on tarvittaessa muutettava. Voimaanpanolaki 37. Kysymys vain kuntien valtuustoille: Voimaanpanolain 3 :ssä on tarkoitus säätää sote-alueen kuntayhtymiin kuuluvista kunnista. Jokaisen kunnan on kuuluttava yhteen viidestä sote-alueen kuntayhtymästä. Eduskuntapuolueiden puheenjohtajien tekemän sopimuksen perusteella muodostettavat sote-alueet rakentuvat nykyisten erityisvastuualueiden pohjalta. Mikäli sote-alue muodostetaan nykyiseen erityisvastuualueeseen kuuluvista kunnista, kuuluuko kuntanne palvelujen järjestämisen kannalta perusteltuun sote-alueeseen? (Liite: Erityisvastuualueisiin kuuluvat kunnat) 38. Kysymys vain kuntien valtuustoille: Mikäli kuntanne ei katso perustelluksi kuulua nykyisen erityisvastuualueen perusteella muodostettavaan sote-alueeseen, minkä erityisvastuualueen pohjalta muodostettavaan sote-alueeseen kuntanne katsoo perustelluksi kuulua? HYKS-erva KYS-erva OYS-erva TAYS-erva TYKS-erva :ssä säädetään henkilöstön asemasta. Pykälään ei sisälly kuntarakennelain mukaista viiden vuoden irtisanomissuojaa henkilöstölle. Onko henkilöstön asemasta säädetty asianmukaisesti?

15 15(16) Tässä säännöksessä ei tarvita henkilöstön viiden vuoden irtisanomissuojaa. Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymässä se on käytössä. Lähitulevaisuudessa uhkaa yhä suurempi sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön pula :ssä säädetään omaisuusjärjestelyistä. Onko omaisuusjärjestelyistä säädetty asianmukaisesti? Lakiesityksessä tarkoitettu menettely vaikuttaa melkoisen hankalalta. Tuotantorakenteen selvittyä pitäisi etsiä yksinkertaisin tapaa siirtää omaisuus päätettyjen tuotantoyksiköiden hallintaan ilman oleellisia lisäkustannuksia mutta edellisiä omistajia oikeudenmukaisesti kohdellen :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueen rahoituksen siirtymäjärjestelystä. Säännökseen on säädetty kunnan rahoitusosuutta koskeva kolmen vuoden siirtymäaika, mikäli kunnan rahoitusosuus muuttuu nykyisestä. Onko rahoitusosuutta koskeva kolmen vuoden siirtymäaika riittävä? Kyllä x Ei Kapitaatioon eli väestömäärään pohjautuva laskutus ei saisi rangaista tehokkaimmin palveluja järjestäviä kuntia. Rahoituksen pitäisi sote-alueittain perustua kokonaan tehokkaimpien palvelujen järjestäjien kustannuksiin. Samalla tulisi edellyttää kaikkien palvelujen järjestäjien saavuttavan tämän kustannustason jossain aikataulussa. Tämä on ainoa järkevä tapa korjata valtakunnan kestävyysvajetta ja lisätä kustannustehokkuutta. Olisi erittäin epäoikeudenmukaista, jos sote-uudistus taloudellisesti rankaisisi palvelunsa kustannustehokkaasti järjestäneitä kuntia. Kapitaatiomaksussa olisi luonnollisesti otettava palvelujen kustannusten lisäksi huomioon palvelujen laatu ja saatavuus sekä väestön ikärakenne ja sairastavuus. Kapitaatiomaksun olisi kuitenkin perustuttava kustannustehokkaimpien kuntien kustannuksiin eikä valtakunnan keskiarvokustannuksiin :ssä säädetään kunnille ja kuntayhtymille myönnettävästä muutostuesta. Onko säännöksen mukainen muutostuki riittävä? Kyllä x Ei Vaikuttaa näin isoon muutokseen riittämättömältä. 43. Muita huomioita voimaanpanolaista Aikataulusta tulee kiireinen ja jopa hätäinen, joten se vaikeuttaa koko uudistuksen toteuttamista.

16 16(16) Laki varainsiirtoverolain väliaikaisesta muuttamisesta 44. Onko varainsiirtoverolain väliaikaisesta muuttamisesta säädetty mielestänne tarkoituksenmukaisesti? Lopuksi 45. Mitä uudistuksen toimeenpanossa tulee erityisesti huomioida? Uudistuksen onnistuminen edellyttää sen tavoitteista pidettävän tiukasti kiinni. Kyseessä ei saa olla pelkkä hallinnollinen uudistus, vaan siinä tulee keskittyä lähellä kansalaisia järjestettäviin peruspalveluihin. Uudistuksen tulisi ratkaistava kansalaisten terveyden ja hyvinvoinnin suurimmat ongelmat. Näitä ovat lasten ja nuorten psykososiaaliset ongelmat, päihde- ja mielenterveysongelmat, suuret kansansairaudet ja vanhustenhuolto. Näihin ongelmiin ratkaisun tuo horisontaalinen peruspalvelujen integraatio, jota erityispalvelut konsultaatioillaan tukevat. Kehittämällä perustason toimintaa pystytään pitämään kustannukset kurissa ja korjaamaan kestävyysvajetta. Onnistumista on arvioitava kansalaisten toimintakyvyn ja elämänlaadun sekä kotona selviytymisen kautta eikä suppeiden professionaalisten mittareiden avulla. 46. Voitte lopuksi tuoda esiin yleisiä näkökulmia hallituksen esitysluonnokseen liittyen. Listatkaa alkuun mielestänne kolme tärkeintä näkökulmaa. Jatkovalmistelussa ja toteutuksessa on konkretisoitava: 1) Miten peruspalveluita vahvistetaan 2) Miten sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiota kehitetään vastaaman ajan haasteisiin 3) Miten rahoitus järjestetään niin, että osaoptimoinnista luovutaan ja laadusta, vaikuttavuudesta sekä tehokkuudesta palkitaan 4) Miten asiakaskeskeisyys aidosti toteutetaan 5) Miten johtamista ja työyhteisöjä kehitetään toteuttamaan uudistuksen tavoitteet 6) Miten rakennetaan innovatiivisia tehokkaita tuotantoalueita