MUUTOKSET JÄMSÄN JA KUHMOISTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIHIN MAHDOLLISEN SAIRAANHOITOPIIRIN VAIHTUMISEN TAKIA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MUUTOKSET JÄMSÄN JA KUHMOISTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIHIN MAHDOLLISEN SAIRAANHOITOPIIRIN VAIHTUMISEN TAKIA"

Transkriptio

1 1 (21) MUUTOKSET JÄMSÄN JA KUHMOISTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIHIN MAHDOLLISEN SAIRAANHOITOPIIRIN VAIHTUMISEN TAKIA 1. YLEISTÄ Suomalaisen terveydenhuoltojärjestelmän perusarvo on julkisten palvelujen tasa-arvoinen saaminen asuinpaikasta riippumatta. Erikoissairaanhoidossa tämä tarkoittaa, yhtäläisten palvelujen takaamista kansalaiselle asuinpaikasta ja mm. sairaanhoitopiiristä riippumatta. Täten sairaanhoitopiirin valinta ei sinänsä ole lääketieteellinen tai hoidollinen kysymys voimaan astunut terveydenhuoltolaki tuo lisäksi potilaalle vapauden valita hoitopaikkansa sairaanhoitopiiristä ja miljoonapiiristä riippumatta v alkaen. Valinnan vapaudesta muualla saatujen kokemusten mukaan suurin osa potilaista valitsee ammattihenkilön suosittaman hoitopaikan, mieluummin lähiseudulta. Tällöin merkitystä on hoitopaikkojen välisellä työnjaolla, jolla vältetään päällekkäisyyksiä ja hallitaan kustannuksia. Sairaaloiden kustannustasoa vertailtaessa on huomioitava, että sairaaloitten hinnastot poikkeavat rakenteeltaan toisistaan. K-SSHP :n DRG-laskutuksen kattavuus on noin 80 %, kun se PSHP:ssa on alle 10 %. Täten tuotehintojen suora vertailukelpoisuus on heikko. Vertailua on kuitenkin pystytty tekemään kohtalaisen pienellä virhemarginaalilla muuntamalla PSHP:n hinnastoa. Vertailu ja sen johtopäätökset liitteenä (kustannusliite). Erityisvelvoitemaksut määräytyvät sairaanhoitopiireissä eri tavoin. Niiden osuus kokonaiskustannuksiin on kuitenkin pieni. Lisäksi vertailussa tulisi ottaa huomioon yliopistosairaalapalvelujen siirtyminen entistä enemmän Tampereen yliopistolliseen sairaalaan, jolloin myös Kuopion yliopistollisen sairaalan hinnasto tulisi ottaa vertailussa huomioon. Luotettava, todellisiin tapahtumiin perustuva kustannusvertailu olisi erittäin vaivalloinen ja aikaavievä. Niinpä kustannusvertailu on tehtävä sairaaloiden benchmarking-aineiston (tosin siinäkin yliopistosairaalat muodostavat oman ryhmänsä) ja ns. case mix- aineiston pohjalta. Näiden perusteella voisi arvioida Kuopion yliopistosairaalan olevan jonkin verran Tamperetta kalliimman. Tällöin Jämsälle ja Kuhmoisille olisi edullisinta hankkia keskussairaalapalvelunsa Jyväskylästä ja yliopistosairaalapalvelunsa Tampereelta, mutta se ei suomalaisessa järjestelmässä ole mahdollista. Sairaanhoitopiirien palveluvalikossa on eroja. Yliopistosairaaloiden valikko on laajin, mutta myös Keski-Suomen keskussairaalan (Suomen suurin ei-yliopistollinen sairaala) palveluvalikko on varsin kattava, ja sitä täydentävät yliopistosairaalan palvelut ovat saatavissa KYS:sta 2 tunnin ajomatkan päästä. Mahdollisen PSHP:iin siirtyminen hyödyksi on luettava erikoissairaanhoitopalvelujen keskittyminen ja integroituminen. Toisaalta Keski-Suomessa koko sosiaali- ja terveydenhuollossa on nähtävissä

2 2 (21) keskittyminen maakunnalliseksi kokonaisuudeksi, kun PSHP-piiri on hajautuneempi ja pyrkii verkostoitumaan alueellisesti. Asiakkaan kannalta keskussairaalat ovat joiltakin osin organisoineet toimintojaan toisistaan poikkeavalla tavalla. Näissä tapauksissa kyseessä voivat olla näkökantaerot järjestämisvastuusta, toiminnan vaikuttavuudesta tms. Korostettakoon, että vaihtoehdot ovat potilaan kannalta periaatteessa tasa-arvoisia ja erot lähinnä näkemyksellisiä. Jäljempänä esitetyt muutokset eivät siis koske hoitojen laatueroja, koska lähtökohtaisesti niitä ei saisi olla, vaan palvelujen fyysisiä eroja, jotka potilas voi nähdä ja kokea palvelujen erilaisesta organisoinnista johtuen. Palvelujen toteuttamisympäristön muutos voi aiheuttaa ratkaisua vaativia ongelmia. Näistä tärkeimpiä ovat kesken olevat hoidot ja pitkäaikaiset potilassuhteet Keski-Suomen sairaanhoitopiirin yksikköihin, sekä lisääntyvän välimatkan aiheuttamat ongelmat. Pitkäaikaiset potilassuhteet, kesken olevat hoidot. Pitkäaikaisia potilassuhteita muodostuu lähes kaikilla erikoisaloilla. Kyse voi olla jatkuvasta hoitoprosessista, kontrolleista tai molemmista. Huolimatta siitä, että erikoissairaanhoidossa omalääkäri järjestyy harvoin, kehittyy potilaan ja hoitopaikan välille usein hoitosuhde, jonka rikkoutuminen voisi olla potilaalle haitaksi tai vahingoksi. Jämsän kaupungilla on kokemusta sairaanhoitopiirin vaihdosta vuodelta 2001 lähtien, jolloin Jämsä ja Kuorevesi liittyivät yhteen, sekä vuodesta 2007 lähtien, jolloin osa Längelmäkeä liittyi Jämsään. Näissä tapauksissa sovellettiin yhteistyössä Pirkanmaan ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirien kanssa pehmeän vaihdoksen periaatetta, jonka mukaan pitkäaikaisia hoitosuhteita entiseen hoitopaikkaan ei katkaistu, ellei potilas sitä halunnut. Järjestely toteutettiin sopimusohjausta apuna käyttäen ja onnistui erinomaisesti. Ottaen huomioon potilaan lisääntyvän valinnanvapauden, tulisi samaa hyväksi koettua periaatetta soveltaa mahdollisessa sairaanhoitopiirin vaihdoksessa. Se aiheuttaisi lievää haasteellisuutta muutaman vuoden sopimusohjausneuvotteluihin ja -seurantaan, mutta 2-4 vuoden siirtymäkauden jälkeen voitaneen siirtyä normaaliaikaan, joka sisältänee muutenkin nykyistä enemmän asiointia oman sairaanhoitopiirin ulkopuolella. Etäisyydet Jämsän keskustasta on Tays:aan matkaa noin 90 km, Pitkäniemen sairaalaan noin 110 km. Vastaavat välimatkat Keski-Suomen keskussairaalaan ja Kangasvuoren sairaalaan ovat noin 57 ja 63 km. Akuutin hoidon kannalta ambulanssin ajoaika pitenee noin 33 km eli noin 20 minuuttia, nopea ajoaika Tays:aan on noin 60 minuuttia. Välimatkat, jotka pätevät Jämsän keskustaan, eivät päde Kuhmoisten keskustaan, Kuorevedelle eivätkä Länkipohjaan vaan näistä välimatkat Tays:aan ovat lyhyemmät kuin Jyväskylään. Vastaavasti Jämsänkosken ja Koskenpään matkaerot ovat suuremmat, mutta ambulanssimatka käy toisaalta varsin monesti Jämsän ensiavun kautta.

3 3 (21) Jämsän-Kuhmoisten sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-alueelta (Jämsän-Kuhmoisten YTA) akuutit sydänpotilaat on jo toista vuosikymmentä lähetetty ambulanssikyydillä Tampereelle, kuten myös neurokirurgisia ja käsikirurgisia akuuttipotilaita sekä monivammapotilaita. Näitä korkean riskin kuljetuksia Jämsän seudulta Tampereelle on ollut vuosittain , yhteensä noin Yhtään raporttia ei ole tullut liian pitkän kuljetusajan aiheuttamista menetyksistä. Kokemus kuvastaa ennen kaikkea ensihoidon tason nousua. Kokemuksen perusteella ei ole odotettavissa, että kovin monia vahinkoja tulisi, vaikka entistä useampi hätäkuljetus suuntautuisi Tampereelle. Toisaalta yhteenkään ylimääräiseen vahinkoon ei ole varaa. Niinpä sairaanhoitopiirin mahdollisesti vaihtuessa on kartoitettava ne riskipotilaat, jotka on kuljetettava lähimpään keskussairaalaan (voi olla myös Lahti!), jos akuutti tilanne ja välimatka sitä vaativat. Välimatkan kannalta riskipotilaita voivat olla aivohalvauspotilaat (liuotusaikaikkunan kapeus) monivammapotilaat (kirurgiseen ja tehohoitoon pääsyn nopeus ratkaisee) synnyttäjät (komplikaatioriski sairaalan ulkopuolisessa synnytyksessä) elvytetyt akuutit sydänpotilaat (Tays pystyy hoitamaan myös avosydänleikkausta vaativat potilaat) Mm. näiden ryhmien hoitoon ohjaamisesta on sovittava sopimusohjausneuvotteluissa sekä ensihoidon ja hätäkeskusten kanssa. Tampereelle sijoitettava pelastushelikopteri parantaa Jämsän-Kuhmoisten YTAn ensihoitovalmiutta esim. monivammapotilaiden osalta. Jos akuutti erikoissairaanhoito hankittaisiin ensisijaisesti Tampereelta (Acuta), se lisäisi Jämsän paikallisen päivystyksen painoarvoa ja vaatimustasoa. Yöpäivystyksen lopettaminen kävisi entistä epätarkoituksenmukaisemmaksi. Ei-kiireellisen hoidon kannalta välimatkan riskit eivät ole samaa luokkaa kuin akuutissa hoidossa; Kasvava välimatka olisi katsottava enimmäkseen epämukavuus- ja kustannustekijäksi. Erityistä epämukavuutta ja ongelmiakin koituisi tiheästi toistuvissa hoidoissa käyville potilaille. Esim. sädehoitopotilaat saattavat joutua asioimaan sairaalassa päivittäin, jolloin matkat voivat olla heikentyneen yleiskunnon tai pahoinvoinnin takia raskaita. Huonovointisen potilaan matka on raskas, olkoon se 57 tai 90 km, mutta pitempi on pahempi. Sädehoidon kohdalla lisääntyneitä matkavaivoja lieventäisi mahdollisuus yöpyä Tays:n uudessa potilashotellissa, ehkä myös Tays:n sädehoitoyksikön ajanmukaisuus. Toisaalta Tays:lla on kuhmoislaisia ajatellen sädehoitoyksikkö myös Lahdessa. Pidentyvät matkat ovat kiistaton ongelma. Jos toiseen vaakakuppiin asetetaan keskussairaala- ja yliopistosairaalahoitojen integroituminen ja Tays-palvelujen monipuolisuus, voitaneen arvioida vaa an asettuman lähelle tasapainoa. Muuta huomattavaa Sairaanhoitopiirin rooli alueen lääke- ja hoitotieteellisen toiminnan sekä laatutyön ja terveyden edistämisen kehittäjänä on merkittävä. Yliopistollinen sairaanhoitopiiri pystyy antamaan todennäköisesti vahvemman tuen kyseisille toiminnoille kuin ei-yliopistollinen sairaanhoitopiiri. Myös

4 4 (21) tieteellinen tutkimustoiminta on huomattavasti laajempaa ja se tukee alueen terveyskeskusten työtä ja henkilöstön osaamisen kehittämistä merkittävämmin kuin ei-yliopistollinen sairaanhoitopiiri. Jämsän ja Kuhmoisten YTAn henkilöstö on osallistunut K-SSHP:n järjestämään täydennys- ja muuhun koulutukseen ja shp:stä on videoneuvotteluyhteys sairaalle. Lisäksi henkilöstöllä on ollut mahdollisuus käyttää K-SSHP:n intranetiä ja saada sieltä ajantasaista tietoa Tähän on kuulunut myös SoTen oma intranet Vinkki, johon on voitu sisällyttää omia hoito- ym. potilasohjeita. Samanlaisen toiminnan jatkuminen PSHP:ssä olisi tärkeää hoitoketjujen toimivuuden kannalta ja edistäisi henkilöstön välistä yhteistyötä. Tiedossa on ainakin PSHP:n laaja videokoulutustarjonta, noin 1000 koulutusta vuodessa. PSHP:n Vinkkiä vastaava Extranet otetaan käyttöön Henkilöstön rekrytointiin ja työkiertoon on odotettavissa enemmän tukea yliopistollisesta ja isommasta sairaanhoitopiiristä, koska eri ammattihenkilöiden koulutusympäristö tuottaa myös harjoittelijoita ja opiskelijoita sairaanhoitopiirin terveyskeskuksiin. Jämsän-Kuhmoisten YTA on mukana erilaisissa hankkeissa, joita hallinnoi K-SSHP. Osa hankkeista päättyy vuoden 2012 aikana, mutta myöhemmin päättyvien osalta jatkaminen niissä olisi turvattava. Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä on toiminut jo vuosia yleislääketieteen yksikkö, joka on kehittänyt terveyskeskusten kanssa hoitoketjuja ja rajapintayhteistyötä. Yksiköllä on myös alueellinen vastuu terveyden edistämistyöstä sekä perusterveydenhuollossa tehtävästä tutkimus- ja kehittämistyöstä. Yksikkö täyttää Terveydenhuoltolain mukaiset velvoitteet, joita laissa edellytetään perusterveydenhuollon yksiköltä. Vastaava KU:n yksikkö professuureineen on ollut jo vuosia K-SSHP:ssa. PSYKOSOSIAALISET JA PERHEIDEN PALVELUT Vammais- ja kuntoutuspalvelut Vammaispalveluihin ei sairaanhoitopiirin muutoksella olisi olennaista merkitystä. Tays:ssa toimii kommunikaatio-ongelmaisten palvelukeskus Tikoteekki kuten K-SSHP:ssa. Kehitysvammahuollon erityistoiminnot ovat PSHP:n kuten myös K-SSHP:n toimintaa. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin toimialueen 6 hoivapalvelujen ja kuntoutuspalvelujen vastuualueet tuottavat kehitysvammaisen ja hänen perheensä tarpeista lähtevää yksilöllistä ja suunnitelmallista pitkäaikaista laitoshoitoa, lyhytaikaisia tutkimus- ja kuntoutusjaksoja sekä kehitysvammapoliklinikan palveluja. Tällä hetkellä Jämsän kaupunki ostaa Pirkanmaan sairaanhoitopiiriltä kaksi pitkäaikaista laitoshoitopaikkaa. Palvelusuunnittelussa on sovittu, että kyseisten henkilöiden hoito jatkuu Ylisen hoivapalveluissa. Mikäli Jämsän kaupunki olisi jäsenkuntana Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä, tulisivat kyseisten laitospaikkojen hinnat alenemaan. Jatkossa saatamme tarvita jossain erityisen vaativissa tilanteissa laitoshoidon tasoisia ratkaisuja, esim. tilanteessa, kun kehitysvammainen henkilö on määrätty vastentahtoiseen hoitoon. Muutoin pyrkimys kehitysvammaisten ihmisten asumisessa on avohuollon asumisratkaisut, ei laitos. Lyhytaikaisia tutkimus- ja kuntoutusjaksoja saatettaneen tarvita jossain erityistilanteissa.

5 5 (21) Jämsän kaupungilla on toiminut vuodesta 2007 alkaen oma erityisneuvolatyöryhmä, joka vastaa kehitysvammapoliklinikkaa. Tavoitteena on edelleen kehittää oman erityisneuvolan toimintaa ja palveluja lähipalveluina. Oman erityisneuvolan vahvuutena on mm. asiakkaan arviointi hänen omassa toimintaympäristössään, työryhmän jalkautuminen sinne, missä asiakaskin on. Muualta ostettuja kehitysvammapoliklinikka-palveluja ei ole näiden vuosien aikana tarvittu kuin pari kertaa. Tarvetta ostopalvelujen lisäämiselle ei ole tältä osin. Lääkinnällisessä kuntoutuksessa palvelut keskittyvät Tays:n kuntoutusohjausyksikköön, kuntoutustutkimuspoliklinikkaan, aivo- ja selkäydinpoliklinikkaan ja apuvälinekeskukseen. Apuvälinepalvelut on PSHP-alueella ratkaistu Keski-Suomesta poikkeavalla tavalla. Keski-Suomessa on perustettu alueellinen apuvälinekeskus (AVEK) johon Jämsän-Kuhmoisten YTA ei vielä ole liittynyt. Pirkanmaan malli on hajautettu verkosto, joka on kuvattu mm. verkostoituvat apuvälinepalvelut Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueella -julkaisussa (2007), meistä/julkaisut. Mikäli periaatepäätös sairaanhoitopiirin vaihtamisesta tehdään, jätetään AVEK-sopimus allekirjoittamatta ja jatketaan entisin järjestelyin, myös v palkatun apuvälineiden huoltoammattimiehen osalta. Päihde- ja mielenterveyspalvelut Jämsän seudun päihde- ja mielenterveyspalvelut ovat hyvin järjestetyt ja monipuoliset. Tulevaisuuden suuntaviivat on kirjattu v valmistuneeseen suunnitelmaan. Seudun ulkopuolelta hankitaan erikoissairaanhoidon laitospalveluita ja erilaisia erityispalveluita. Päihdepalveluiden osalta ei liene aihetta asioinnin suunnan muuttamiseen, erityispalveluja voitaneen pääasiassa hankkia Jyväskylästä (SOVATEK). Psykiatriset erityispalvelut voidaan hankkia PSHP:sta, jossa on lukuisia erityistoimintoja. Akuutti hoito tapahtuu Pitkäniemen sairaalassa. Aiempien, toistuvien potilassuhteiden kannalta on kuitenkin tärkeää, että potilaita voidaan edelleen lähettää K-SSHP:n Kangasvuoren ja Juurikkaniemen sairaaloihin. Nämä kanavat on varmistettava sopimusohjausneuvotteluissa. Myös lasten- ja nuorisopsykiatrian uudet hoidot voitaisiin toteuttaa PSHP:ssa ja vanhat hoitosuhteet K-SSHP:ssa. Erityiskysymyksenä on käsiteltävä K-SSHP:n ylläpitämä Jämsän nuorisopsykiatrian poliklinikka, jonka palveluja voitaneen edelleen käyttää, tai tarvittaessa siirtää yksikkö erikseen sopien Jämsän kaupungin SoTe-tuotantoon. Depressiohoitaja on K-SSHP:n palveluksessa, ja toiminnan jatkuvuus on taattava, koska se on tärkeä osa depressiohoitopolkua. Psykiatrisia sairaansijoja tällä hetkellä PSHP:ssä 0.73 kun Keski-Suomessa 0,43, PSHP:n palvelut ovat monipuolisempia ja vaihtoehtoja tarjolla mm psykogeriatrinen, päihdepsykiatrinen ja kriisiosasto. Myös lasten ja nuorten psykiatriset palvelut ovat laadukkaita ja moderneja. Perhepalvelukeskus Neuvola- ja kouluterveydenhuolto, erityispalvelut ja perheneuvola nojaavat työssään joiltain osin erikoissairaanhoitoon sekä muihin erityispalveluihin. Perheneuvolan tarvitsemista lastenpsykiatrian

6 6 (21) palveluista on maininta edellä. Sosiaalitoimen erityispalveluja voitaneen edelleen hankkia Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksesta ja Jyväskylän kaupungista. Äitiysneuvolan ESH-tuki järjestyy Tays:ssa suurelta osin samantapaisesti kuin K-SSHP:ssa. Merkittävin ero on sikiöseulontojen järjestämistavassa. Seulonnat kuuluvat periaatteessa perusterveydenhuoltoon ja peruskunnille/yhteistoiminta-alueille. Keski-Suomessa sairaanhoitopiiri järjestää kuitenkin mm. kromosomipoikkeavuuksien jatkotutkimukset ja ultraääniseulonnat, kun Pirkanmaalla kunnat järjestävät tutkimukset yleensä ostopalveluin. PSHP koordinoi ja seuraa raskauden ajan tutkimusten toteutumista riittävällä laatutasolla. Jos sairaanhoitopiiri vaihtuu, on ko. tutkimukset järjestettävä hyvissä ajoin, jotta palveluissa ei tulisi katkeamia. Vaihtoehdot ovat seuraavat: jatketaan alkuraskauden tutkimusten osalta yhteistyötä K-SSHP:n kanssa; tuotetaan tutkimukset itse; ostetaan tutkimukset yksityiseltä sektorilta; järjestetään tutkimukset yhteistyössä esim. Mäntän seudun kanssa. Yhteistyön jatkuminen K-SSHP:n kanssa olisi suositeltavinta seulontatutkimusten osalta. Se aiheuttaisi ehkä vapaan valinnan kautta synnytysten laajamittaisen jatkumisen Jyväskylässä. Riskiryhmien tutkimukset ja jatkotutkimukset voitaisiin mahdollisesti tehdä Tays:n sikiötutkimusyksikössä. Perheneuvolan konsultaatiot ja muu tukeminen on turvattava sairaanhoitopiirin vaihtuessa. TERVEYDENHUOLLON VASTAANOTTOPALVELUT Lääkäreiden vastaanotot Sairaanhoitopiirin vaihtuminen ei aiheuttaisi olennaisia muutoksia vastaanottotoimintaan. Molemmissa sairaanhoitopiireissä on kuvattu ja toteutettu lukuisia hoitoketjuja, joiden organisoinneissa on eroja, mutta käytännön työskentelyyn eroilla ei ole suurta vaikutusta. Yliopistosairaalan konsultaatiotiet voivat olla keskussairaalaa mutkaisemmat. Suuri osa Jämsän TK-lääkäreistä on opiskellut Tampereella, mikä oikoo mutkia merkittävästi. ATK-yhteydet Jyväskylään eivät potilastietojen välittymisen suhteen ole olleet parhaat mahdolliset, eikä tilanne parane Tampereelle suuntauduttaessa. Sähköinen lähete- palaute-järjestelmä järjestyy kuitenkin helposti, joten tilanne ei myöskään huonone. Kansallinen terveysarkisto (KanTA) tullee poistamaan tiedonkulun ongelmat. Järjestelmään kuuluvaa ereseptiä ollaan ottamassa PSHP-alueella käyttöön. Röntgenarkiston siirtoa Jyväskylän SECTRAsta Tampereen vastaavaan arkistoon tulee valmistella niin, että se tukee Effica-RIS-järjestelmää. Sairaanhoitopiirin vaihdos vaikuttaa Kuhmoisten avovastaanoton toimintaan ainoastaan myönteisesti. Keskussairaalapalvelut ovat lähempänä ja laajemmalla valikoimalla. Lääkäreiden

7 7 (21) rekrytoinnissa voi olla apua lisääntyvästä yhteistyöstä Tays:n kanssa sekä Tampereella lääketiedettä opiskelevien keskuudessa tulla harjoittelemaan ja työskentelemään jatkossa Jämsässä. Ensiapu PSHP-alueen yöpäivystys ei ole samassa määrin keskittynyt kuin K-SSHP:ssa. Tampereen ACUTAssa tapahtuu kuitenkin vuosittain noin ESH-käyntiä ja PTH-käyntiä, joten suuruusluokaltaan ACUTA on NOVAn luokkaa. Välimatkan lisääntyminen Tampereelle lisää Jämsän-Kuhmoisten YTA:n oman päivystyksen ja akuuttihoidon painoarvoa ja vähentää aihetta lakkauttaa yöpäivystys. Hyvin toimiva päivystyspiste, josta on jatkuva potilasyhteistyö ACUTAan, saattaa lisätä oman päivystyksen painoarvoa ja houkuttavuutta rekrytoinnin kannalta. Pidentyvä matka erikoissairaanhoidon päivystysyksikköön voi eräiden potilasryhmien kannalta olla ongelmallista, kuten yleistä -kappaleessa mainitaan. Nämä ongelmat on ratkaistava yhteistyössä SHP:n ja hätäkeskusten kanssa. Ensihoito Pitenevät välimatkat ovat jo aiemmin mainittu haaste ensihoidolle. Kokemusten mukaan (esim. sydänpotilaat) todellisiin ongelmiin törmätään harvoin. Matkat aiheuttavat jonkin verran lisäkustannuksia, jotka tulevat sekä Jämsän-Kuhmoisten YTAn että KELAn maksettaviksi. Lisäksi ensihoidon valmius laskee jonkin verran, kun ajoneuvot ovat entistä enemmän tien päällä. Tampereelle sijoitettava ambulanssihelikopteri paikkaa hieman tätä aukkoa. Ensihoidon palvelut on kilpailutettu yhdessä K-SSHP:n kanssa huhtikuussa 2011, Hankintapäätös on tehty kesäkuussa ja sopimus tehdään vuodeksi 2012, jonka jälkeen järjestämisvastuu siirtyy sairaanhoitopiirille. Jos sairaanhoitopiiri vaihtuu, voinee sopimuksen optio siirtyä PSHP:lle tai säilyä K-SSHP:lla. Palvelutasomääritykset ovat sairaanhoitopiireillä ennakkotietojen mukaan varsin yhtenevät. Suun terveydenhuolto Sairaanhoitopiirin vaihtuminen ei aiheuttaisi olennaisia muutoksia hammashuoltoon. PSHP tuottaa suun terveydenhuollon erityispalveluita K-SSHP:n lailla. Oikomishoidon järjestelyt ovat K-SSHP:ssä toimivat ja ne tulee turvata jatkossakin. Konsultoinnin avulla on pystytty osa reumalasten kontrolleista hoitamaan Jämsässä, jolloin ei ole tarvetta käyntiin leuka- ja suupkl:lla. Epikriisit, sanelut ja lähetteet toimivat Effican kautta. Konsultointi on ollut helppoja puhelimessa, koska voidaan käyttää samaa kuvantamisaineistoa. Hammaslääkäripäivystyksen järjestämisestä on sopimus Jyväskylän kaupungin kanssa. VANHUSVÄESTÖN PALVELUT Vaikutukset Jokilaakson sairaalassa tapahtuvaan akuutti- ja kuntoutushoitoon (TK-osastot 2 ja 4) ovat vaikeasti ennakoitavissa, koska Tays- osastojen keskimääräisestä kuormitustilanteesta ei ole

8 8 (21) tarkkoja tietoja. Voidaan olettaa, että potilaat eivät makaa Tays:ssa sen kauempaa aikaa kuin KSKS:ssa, ja vaatimukset akuuttiosastojen toiminnan aktiivisuudesta, esim. lääkäripalvelujen riittävyydestä ja potilasvaihdosta ovat vähintään entistä tasoa. Koska sekä Tays että KSKS ovat mitoittuneet nykyisten jäsenkuntien vaatimusten mukaisesti, voi sairaanhoitopiirin vaihtumisella olla lievästi Tays:aa ruuhkauttavaa vaikutusta. Täten korostuu jo muutenkin ajankohtainen tarve vanhustenhoidon palvelurakenteen uudistamiseksi. Jos uuden/uusien palvelutalojen rakentaminen viivästyy, saatetaan törmätä tilanteeseen, että jämsäläisiä potilaita makaa yliopistosairaalan hoitopaikoilla. Tässä on selvä kustannusriski. KSKS hoitopaikat käytettäneen Keski-Suomen muiden kuntien kasvavaan tarpeeseen. Geriatriset palvelut ovat Jämsässä hyvät. Ongelmia on ollut psykogeriatrian erityispalvelujen saannissa, johon Tays:n erityispalvelut tarjoavat hyvän avun. TUKIPALVELUT Laboratorio Keväällä 2010 tehtiin vertailu Jämsän kaupungin ylläpitämän kliinisen laboratorion (SoTe-laboratorio) ja KESLABin kustannuksista. Siinä KESLAB saatiin noin /vuosi halvemmaksi kuin SoTe-laboratorio. Selvityksen jälkeen laboratorion toimintaa on jo tehostettu merkittävästi. Pirkanmaalla laboratoriotoiminnot on yhdistetty Keski-Suomen tapaan sairaanhoitopiirin liikelaitokseen, jonka analytiikka on tutkimusten mukaan erittäin kustannustehokasta. Niinpä liittymistä Pirkanmaan laboratorioliikelaitokseen tulee tutkia, mutta samalla selvittää, voisiko omaa laboratoriotoimintaa kehittämällä saatavissa vastaavat säästöt. Selvitys on tehtävä yhteistyössä Jokilaakson Terveys Oy:n kanssa, koska se ostaa 70 % / 1.3 m SoTe-laboratorion tuottamista ja välittämistä tutkimuksista. Sairaanhoitopiirin vaihtuessa on sovittava tietojärjestelmien (Multilab) yhteensovittamisesta, mietittävä näytteiden kuljetukset, hajautettu näytteenotto ja mikrobiologinen toiminta uudelleen. Röntgen Keski-Suomessa on suunnitteilla terveyskeskusten ja SHP:n röntgentoiminnan fuusioiminen. Pirkanmaalle perustetaan jo syksyllä 2011 kuvantamisen liikelaitos, johon yhdistetään SHP:n röntgenyksiköt. Erikoistutkimusten (ultraääni, CT, MRI) tarve on jatkuvasti lisääntynyt ja tutkimusten keskimääräinen hinta noussut. Jämsä hankkii rtg-tutkimukset nyt Jokilaakson terveys Oy:ltä tai sen kautta. Kun sopimusta tarkistetaan 2012, on syytä selvittää ainakin MRI-tutkimusten hankintatiet ja hinnat, koska MRI-tutkimusten määrän lähentyessä tutkimusta/v, lähenee myös 0,5 m :n kokonaishinta magneettitutkimuksista.

9 9 (21) CT-tutkimusmahdollisuutta tarvitaan Jämsässä lähinnä 24/7 päivystyksen ja kirurgisen toiminnan takia. Koska kuvausmäärä on vain /v, olisi hyvä saada laitteelle nykyistä laajempi asiakaspohja. PSHP:ssa on otettu käyttöön magneettirekka, jolla pystyttäneen ratkaisemaan aluesairaaloiden MRI-tutkimustarve kustannustehokkaasti. Fysioterapia SHP:n vaihtuminen ei aiheuttaisi suoranaisia muutoksia fysioterapian toteuttamiseen. Lääkinnällinen kuntoutus, ks kohta vammais- ja kuntoutuspalvelut. Tekonivelpotilaille on PSHP:ssä käytössä jatkohoidossa ns. Coxan malli, joka lisäisi terveyskeskuksessa käyntejä ja muuttaisi nyt sovittuja jatkohoitokäytäntöjä.fysioterapiayksikössä pitää varautua kouluttautumaan Tampereen seudun hoitokäytäntöihin. Apuvälineet, ks. vammais- ja kuntoutuspalvelut. ATK Potilastietojärjestelmistä on liite aiesopimuksessa. K-SSHP hankkii ATK-palvelut omalta liikelaitokseltaan (Medikes), PSHP yksityiseltä sektorilta. PSHP:n alueella on käytössä kirjavampi valikko potilastietojärjestelmiä kuin K-SSHP:ssa, jossa käytetään pääasiassa kahta, maakunnallisesti verkottunutta järjestelmää, joiden ulkopuolelle ainoastaan Jämsän-Kuhmoisten YTA on jäänyt, ja olisi helposti liitettävissä. Tays käyttää yliopistosairaaloiden Miranda-järjestelmää, ja terveyskeskuksissa on käytössä omat, verkottumattomat järjestelmänsä, ainakin 4 erilaista. Toisaalta sähköinen lähete-palautejärjestelmä on käytössä ja helposti täälläkin käyttöön otettavissa ja muitakin koko aluetta koskevia hankkeita (mm. e-resepti) on alkamassa. Nykyisen laboratoriojärjestelmän (WEBLAB) yhteensopivuus on selvitettävä PSHP:n käyttämän WEBTAMLAB- järjestelmän kanssa. Voimaan tullut terveydenhuoltolaki ja KanTA-hanke johtavat ehkä seuraavan 5 vuoden kuluessa terveydenhuollon potilastietojärjestelmien integraatioon. On mahdollista, että hajautuneemman nykytilan takia prosessi voi olla PSHP:ssa työläämpi, mutta sitä on vaikea ennakoida, koska integraation toteuttamismalli voi vielä muuttuakin. PSHP-liitoksen takia ensi vaiheessa olisi välttämätöntä vain lähete-palaute-järjestelmän ja mahdollisesti laboratoriojärjestelmän muutokset, mutta varsin pian myös rtg-arkiston muutos ja osallistuminen yhteisiin integraatiohankkeisiin. Materiaalihankinta ja lääkehuolto Materiaalihankinnoista ei ole PSHP:n kanssa keskusteltu, mutta tiettävästi valittavissa on K-SSHP:n tapaan pitkälle integroidut hankintatoiminnat nykyisen tilanteen malliin, eikä nykyisten jatkaminenkaan liene poissuljettu.

10 10 (21) Pirkanmaalla on kaksi itsenäistä lääkekeskusta ja sairaala-apteekilla kaksi toimipistettä (TAYS ja Hatanpää), josta hoidetaan kaikki muu lääkehuolto koko sairaanhoitopiirissä. Itsenäisillä lääkekeskuksilla on siellä käytössä eri ATK-ohjelma kuin Tays:ssa ja yhteistyötä ei näiltä osin ole esim. valikoiman ylläpidossa. Tays:ssa on käytössä sama Marela-ohjelma mikä Jämsässäkin. Lääkevalmisteiden hankintakierros on PSHP:ssä samankaltainen kuin K-SSHP:ssä, mutta itsenäiset yksiköt joutuvat syöttämään valikoiman ohjelmiinsa, toisin kuin Jämsässä nyt, joille tämä työvaihe tulee automaattisesti keskussairaalan syötettyä omat valikoimansa. PSHP:n hankintakausi on , kun KYS-alueella kausi on Muut lääkehuoltoon liittyvät Keski-Suomen yhteiset hankintasopimukset päättyvät aiemmin. Esimerkiksi verensokerimittareiden kohdalla Pirkanmaalla on käytössä eri mittarit ja liuskat kuin K-SSHP:ssä. Nykyinen sopimus päättyy K-SSHP:ssä maaliskuussa Lääkekeskus käyttää myös Jyväskylän sairaala-apteekin tietokantoja Intermetsossa. Nykyiset itsenäiset Pirkanmaan lääkekeskukset eivät pääse sairaala-apteekin tietokantoihin. ERIKOISSAIRAANHOITO Sisätaudit Kardiologiaa ja vähemmässä määrin muita sisätautipalveluja on pitkään ostettu PSHP:sta, eikä ostojen laajentamiselle ole esteitä. Sisätautien päivystystoiminta ei häiriytyisi, vaikka kuljetusvälimatkat Tampereelle ovat pidemmät kuin Jyväskylään. Kardiologia on keskitetty PSHP:ssa osakeyhtiöön (Sydänkeskus), joka tuottaa sisätautipalvelujen lisäksi myös sydänleikkauksia ym pitkälle erikoistuneita tutkimuksia ja toimenpiteitä. Keinomunuaishoito on erityiskysymys, koska Jämsän dialyysiyksikkö on K-SSHP:n toimintaa ja SHP omistaa myös koneet. Molempien osapuolten etu varmaankin olisi, että toiminta jatkuisi entisellä mallilla ja esim. Muuramen-Korpilahden suunnan potilaat voisivat edelleen käyttää Jämsän yksikköä, jossa uusitut tilat ovat todella ajanmukaiset ja K-SSHP:n asiantuntijoiden suunnittelemat. Mäntän sairaalassa toimii myös dialyysiyksikkö. Kirurgia Molemmilla sairaanhoitopiireillä on ollut ajoittaisia vaikeuksia hoitotakuuvelvoitteiden täyttämisessä. Keski-Suomessa Jokilaakson sairaala on ollut KSKS:lle hyvä paisuntasäiliö ja toimintakumppani. SHP:n ja Jokilaakson Terveys Oy:n (JLT) välillä on leikkauksista ja poliklinikkatoiminnasta 4 vuoden sopimus ja 2+1 vuoden optio, jonka mukaan JLT myy vuosittain (optio) leikkausta ja noin 1000 poliklinikkakäyntiä sairaanhoitopiirille. PHKS ei ole antanut vastaavaa ostositoumusta, mutta toisaalta markkinoita voi PSHP-piirin alueen sairaaloiden työnjaon perusteella avautua esim Ylä-Pirkanmaan suunnalta. Paikallisiin palveluihin PSHP-liitos ei toisi ainakaan välittömiä muutoksia, ellei em työnjako sitä aiheuta.

11 11 (21) JAS:n tulevaisuuden turvaamiseksi olisi erittäin tärkeää, että JAS:n kirurgia tekisi laatuyhteistyötä Tays:n ja tekonivelleikkausten osalta COXAn kanssa. Neurologia JAS:n neurologia on kauan toiminut tiiviissä yhteistyössä lähinnä Jyväskylän, mutta usein myös Tampereen kanssa, eikä yhteistyön laajentamiselle Tays:aan ole esteitä. Aivohalvausten liuotushoidosta on mainittu aiemmin. Neurokirurgisia hoitoja on ostettu Tampereelta jo aiemmin. Silmätaudit KSKS:lla on viime vuosina ollut melkoisia vaikeuksia lääkäripulan takia, joka on hiljalleen helpottumassa. Esim. kaihileikkaukset on pääosin ostettu yksityiseltä sektorilta. PHKS on organisoimassa leikkaustoimintaa omaan yhtiöön, joka toivottavasti kykenee kilpailemaan työvoimasta yksityissektorin kanssa. Leikkaukset on joka tapauksessa suoritettava hoitotakuuvelvoitteiden mukaisesti, joten olennaista muutosta potilaan asemaan ei tule sairaanhoitopiirin mahdollisesti vaihtuessa. Korva-nenä-kurkkutaudit (knk) Lähin PSHP:n knk-yksikkö on ollut Mäntässä ja sen palveluja Jämsän seutu on pienessä mitassa käyttänytkin. Syksyllä 2010 aloitti JLT Jämsässä vastaanotto- ja leikkaustoiminnan, joskin leikkauksia on ollut varsin vähän. Toiminnan laajentaminen jossain määrin voisi olla mahdollista. JLT:n toiminta ei kuitenkaan korvaa vaativampaa knk-toimintaa, jonka saatavuus sekä Jyväskylästä että Tampereelta on ollut hyvä. Sama koskee audiologian (kuulokeskus) palveluita, joita on ostettu esim. kuorevesiläisille myös Tays:sta. Foniatriaa on jo aiemmin ostettu sekä Tays:sta että yksityissektorilta K-SSHP:n heikohkon saatavuuden takia. Gynekologia, synnytykset Erikoisalaa on osittain käsitelty edellä (ks. kohta perhepalvelukeskus). Synnytyksiä ostettiin Tays:sta ongelmitta vuosien ajan Kuorevesi- ja Längelmäki-liitosten jälkeen, eikä ongelmia olisi odotettavissa suuremmankaan liitoksen tapahtuessa. Pidentynyt välimatka synnytyssairaalaan saattaisi aiheuttaa nykyisten lisäksi ehkä muutaman ambulanssisynnytyksen vuosikymmenessä. Toisaalta pikasynnytykset on suunnattava lähimpään synnytyssairaalaan. Synnytystoiminnan suuntaaminen riippuu pitkälle siitä, miten raskauden ajan palvelut järjestetään, (ks. perhepalvelukeskus -kohta); ja lisäksi siitä, miten äidit valitsevat synnytyssairaalansa. On mahdollista, että varsinkin jo aiemmin synnyttäneet haluavat mennä tuttuun sairaalaan, ja tämän takia synnytysten siirtymäaika Tampereelle voi olla pitkä, mahdollisesti loputon. Tämä on toisaalta otettava huomioon sopimusohjausneuvotteluissa, toisaalta neuvolatoiminnassa, joka hieman mutkistuu.

12 12 (21) Gynekologisen toiminnan saatavuus molemmissa keskussairaaloissa on ollut hyvä, ja valikkoa parantaa JAS:n/JLT:n gynekologia, joka on alkanut maaliskuussa Gynekologisten syöpien integroidut hoitomahdollisuudet paranevat yliopistosairaalaan siirryttäessä. Lastentaudit Olennaisia palvelumuutoksia sairaanhoitopiirin vaihto ei aiheuttaisi. Lastenneurologian saatavuus K-SSHP:ssa on ollut ajoittain hieman hidasta, PSHP:ssa voisi olla odotettavissa jonkin verran parannusta. Yliopistosairaalan erityistoiminnat monipuolistavat lastentautien palveluvalikkoa. Lastenpsykiatrian saatavuus ja palveluvalikko näyttää PSHP:ssa hyvältä. Keuhkosairaudet Sairaanhoitopiirin vaihdosta ei seuraisi olennaisia palvelumuutoksia. Unihäiriöiden diagnostiikan ja hoitoon pääsyn mahdollisuudet saattaisivat jonkin verran parantua ja monipuolistua, lisäksi Tampereella on tällä saralla hyviä yksityissektorin (osto)palvelumahdollisuuksia. Syöpäsairaudet Saatavuus on molemmissa sairaanhoitopiireissä hyvä. Tays:n uusi syövänhoitoyksikkö (Radius) on tiloiltaan ja välineistöltään erittäin korkeatasoinen. Palveluvalikkoa täydentää JAS/JLT:n syöpäpoliklinikka, jonka lääkäri on Tampereelta. Jyväskylään ollaan hankkimassa uutta PET-CT-laitetta, joka parantaa syövän levinneisyystutkimusten saatavuutta ja laatua. Ihotaudit Molemmissa keskussairaaloissa palvelujen saatavuus hyvä. JAS:ssa ihotautipoliklinikka. Suu- ja hammassairaudet Erityispalvelut saatavissa yhtäläisesti molemmista sairaanhoitopiireistä. Kummassakaan ei yhteistä ATK-järjestelmää. YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Tuotetaan Keuruun järjestämänä yhteistoiminta-alueella, jossa myös Ylä-Pirkanmaa mukana. Mahdollinen sairaanhoitopiirin vaihdos ei vaikuta asetelmaan tai palveluihin.

13 13 (21) Tuula Liehu, sosiaali- ja terveysjohtaja Arto Vesala, hallintoylilääkäri LIITE LIITE Palvelusopimusten luonnosten arviointia Taloudellisten vaikutusten arviointia LIITE PALVELUSOPIMUSTEN LUONNOSTEN ARVIOINTIA Sopimusluonnoksia Jämsän kaupungin ja Kuhmoisten kunnan yhteistoiminta-alueen terveyspalvelujen järjestämisestä ja muusta yhteistyöstä ja työnjaosta vuoteen 2020 on ollut valmistelemassa Keski-Suomen ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin johtajaylilääkärien kanssa hallintoylilääkäri Arto Vesala. Molempiin sopimuksiin sisältyy laaja tausta-aineisto. Tätä arviointia lukiessa on ehdottoman tärkeää ottaa huomioon, että sopimusluonnoksia ei ole vielä käsitelty missään poliittisissa luottamuselimissä. 1. Yhteistyö ja työnjako vuosina Vertailtaessa eri sairaanhoitopiirien toimintaa on otettava huomioon, että yliopistosairaala tarjoaa keskussairaalatasoon verrattuna monipuolisemmat ja laajemmat palvelut sekä myös erityistason palvelut. Tästä syystä vertailtavuus ei ole suoraviivaisesti mahdollista. Asiakkaan hoitopolku suoristuu, kun yliopistosairaalaan lähettämisen tarve jää pois, mikä on potilaan kannalta hyvä, mutta toisaalta tämä lisää jonkin verran kustannuksia. a. Sopimuksien tarkastelu

14 14 (21) Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Sitoutuu huomioimaan tuotantokapasiteettia luodessaan ja palveluita tarjotessaan Jämsän-Kuhmoisten YTA:n kanssa solmitun sopimuksen. Sopimus koskee sekä esh että pth osia ja tukipalveluita. Laadittu koskemaan vuosia V luonnosmaisia. Liitetään palveluiden järjestämissuunnitelmaan Sopimus puretaan, jos laatu ja potilasturvallisuus vaarassa Seuranta sopimusohjausneuvotteluissa. Irtisanomisaika 12 kk siten, että sopimusaika päättyy irtisanomispäivää seuraavan kuukauden alusta lukien. Purkautuu ilman irtisanomista, jos Jämsän kaupunki irtautuu Keski-Suomen sairaanhoitopiiristä. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Sitoutuu ottamaan huomioon JLT:n kanssa tehdyn tuotantosopimusen ja tulemaan tarvittessa sopimuskumppaniksi. Lähinnä esh-sopimus, pth ja tukipalvelut mukana optioina.. Laadittu koskemaan vuosia V luonnosmaisia. Liitetään palveluiden järjestämissuunnitelmaan Sopimuksen purki käytännössä erittäin epätodennäköinen, koska sopimus liittyy SHP-iin liittymiseen. Seuranta sopimusohjausneuvotteluissa. Lisäksi erillinen seuranta ryhmä sopimuksen toteutumisesta. Puitesopimuksen irtisanomisaika 13 kk, irtosanomispäivä päättymistä edeltävän marraskuun viimeinen päivä. Täydentäviä sopimuksia voidaan irtisanoa puitesopimusta irtisanomatta. Sopimuksen purkautuessa velvollinen avustamaan sopimusten siirtämisessä purkautumisen syystä riippumatta.

15 15 (21) b. Palveluvalikko, yhteistyö ja hoidon porrastus erikoissairaanhoidossa Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jämsässä on edelleen sisätautien, neurologian ja keuhkosairauksien erikoislääkäri- tasoista toimintaa. Tuki Jokilaakson sairaalan toiminnan turvaamiseksi sopimuskaudella. Jokilaakson sairaalan toiminta perustuu KSKS:n ja JAS:n yhteistyöhön tämän sopimuksen mukaisesti vv Jämsässä edelleen kirurgista toimintaa entisellä leikkausvolyymilla, kuitenkin sopimusajan loppupuolella päiväkirurgiaan painottuen. Peruserikoissairaanhoitotasoista palvelua edelleen sekä konservatiivisella että operatiivisella alueilla Jämsä toimii poikkeustilanteessa ks:n väistöyksikkönä Kuntoutuksessa erikseen määrittelemätöntä lisävastuuta JAS:lle. Syöpätautien, neurologian, keuhkotautien ja urologian pkl-toiminta jatkuu, nykymuotoinen lastentautien toiminta jatkuu, ihotautien konsultatiivista toimintaa voidaan tuoda. Aivoverenkiertohäiriöpotilaat (avh) keskitetään edelleen ks:aan Kardiologisia palveluita voidaan edelleen ostaa TAys:sta Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Erikois- ja eritiyistason sh palveluiden kehittäminen nykyistä paremmalle tasolle niin saatavuuden kuin laadunkin suhteen. Tuki Jokilaakson sairaalan kehittymiselle tasokkaana ja monipuolisena sairaalana ja alueellisten palvelujen tuottajana. Jokilaakson sairaalan toiminta perustuu PSHP:n strategiaan alueellisesta erikoissairaanhoidosta ja syvenevään yhteistyöhön Ylä-Pirkanmaan kanssa. Kirurginen toiminta käsittää myös gynekologian ja mahdollisesti knk-taudit, väestöpohjana Jämsän seutu- Ylä-Pirkanmaa (potilaan valinnanvapaus huomioiden) Peruserikoissairaanhoitoa on mielekästä tuottaa joillain erikoisaloilla, esim. sisätaudit, keuhkosairaudet, neurologia, psykiatria. Aivohalvauspotilaiden kuntoutuksen keskittäminen Mänttään. Geriatrisen kuntoutuksen, mm. lonkkamurtumapotilaiden kuntoutuksen keskittäminen/organisointi erikseen määrittelemättä. Mänttään myös keuhkosairaudet ja unitutkimukset/kuntoutus. Jämsässä tulevaisuudessa gastroenterologia, GI-tutkimukset, neurologia, geriatria, muistipkl, reumapkl, lastentautien pkl, syöpätautien pkl, keuhkotautien pkl nykylaajuudessa, korva-nenä-kurkkkutautien pkl ja operaatiot, gynekologien pkl ja operaatiot Terveysturismi-hankkeeseen osallistumismahdollisuus (FinnMedi Oy) c. Jokilaakson sairaalan /Jokilaakson Terveys Oy:n toimintaedellytykset Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Sopimus JAS:n kanssa tuottajasta riippumatta, JLT: n sopimuksen optiovuosista päätetään erikseen Sopimus Jokilaakson Terveys Oy:n ja K-SSHP:n kanssa voidaan siirtää PSHP:lle lähtien. Jokilaakson Terveys Oy toimii tuottajana Jokilaakson sairaalassa solmitun sopimuksen mukaisesti.

16 16 (21) Tekonivelleikkausten jatkuminen epävarmaa KSKS:n peruskorjauksen/uudisrakentamisen jälkeen (2017), ellei siitä erityisesti sovita. Mikäli keskisuomalaisille tarkoitetut ostopalvelut vähenevät, korvataan ne PSHP:n ostoilla. Ylä-Pirkanmaan alueen potilaiden päiväkirurginen toiminta voidaan siirtää Jämsään lähtien. Ennen sitä on mahdollista sopia gynekologisten leikkausten siirtämisestä Jämsään..Tekonivelleikkausten jatkuminen epävarmaa jo 2013, viimeistään d. Yhteistyö perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen kanssa Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Perusterveydenhuoltoa ja erityisesti vanhustenhuoltoa tukevia erikoisaloja suunnitellaan ylläpidettäväksi. Vuodeosastojatkohoito NOVAn ja esh-vuodeosastohoidon jälkeen tärkeää Jämsässä. Geriatrinen ja muistipkl:n toiminta tärkeää ja Jämsässä luotua hoitoketjua tulee soveltaa muualla Keski-Suomessa. Ei kannanottoja sosiaalitoimen kanssa tapahtuvaan yhteistyöhön Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Perusth ja esh muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden. Tavoitteena esh:n aluellisen palvelutuotannon ja yhteistyön kehittäminen verkostomallisesti Jokilaakson sairaalan ja Ylä-Pirkanmaan th alueen välillä elinvoimaisuuden varmistamiseksi. Pth-yksikkö kehittää ja koordinoi omalta osaltaan yhteistyötä, osallistuu järjestämissuunitelman laatimiseen ja hoitoketjujen (esh-pth-sos.toimi)suunnitteluun Aktiivisen tk-vuodeosastohoidon ja kuntoutuksen rooli korostuu.geriatria nähdään luonnollisena osana tk-työtä; Jämsän muistipkl- hoitoketjun toteuttaminen myös Ylä-Pirkanmaalla. Kehitysvammahuollon puolella tarvitaan alueellista kanssakäymistä, erityiskoulutusta ja osaamista, jotka Jämsän ja Ylä-Pirkanmaan alueella olisi keskitettävä. Yleis- ja erikoislääkäreiden vastaanottotoiminnan yhdistämistä edistetään.

17 17 (21) e. Diagnostiset palvelut, dialyysihoito, päivystys ja ensihoito Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Laboratoriopalvelut on mahdollista liittää KESLAB-liikelaitokseen Päivystyspiste Jämsässä tärkeä, shp myötävaikuttaa siihen, että sitä käyttää myös muu Keski-Suomi. Dialyysisopimusta jatketaan shp-ratkaisuista huolimatta ja uusi kustannustenjako sovitaan 2012 alussa. Tietokonetomografiakuvausten säilyttäminen tarpeen Jämsässä, ks:n lähettämien, jämsäläisten potilaiden rtg-tutkimukset tehdään Jämsässä, radio-isotooppitutkimukset ks:ssa, tutkitaan tarvetta ostaa tt-kuvauksia Jämsäsätä, magneettikuvaukset keskitetään ks:aan Ensihoidosta ei mainintaa; palvelu-tasopäätös tehty K-Sshp:ssä. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Mahdollisuus osallistua yhteistyöhön laboratoriotoiminnassa (FIMLAB), lääkehuollon järjestämisessä, hankinnoissa ja radiologisessa kuvantamisessa. Jämsän alueella tarvitaan 24/7 toimivaa lääkäripäivystystä pelkästään leikkaustoiminnan vuoksi. Ehdotetaan Jämsän ja Ylä-Pirkanmaan alueen yöpäivystyksen keskittämistä Jämsään v alusta. Dialyysihoitojen antaminen Jämsän-Kuhmoisten alueen väestölle Jämsässä edelleen voi jatkua. (myös Mäntän yksikössä toiminta voi jatkua) Kuvantamis- ja apteekkiliikelaitoksella on magneettikuvausrekka, jonka palveluita tarjotaan myös Jokilaakson sairaalalle. Ct-laite on syytä hankkia Jokilaakson sairaalaan ja sen käyttöastetta lisätään Ylä-Pirkanmaalta tilattavilla tutkimuksilla. Kuulontutkimukset ehdotetaan keskitettäväksi Mänttään. Ensihoito tulee palvelutasopäätöksen mukaisesti noudattamaan samoja periaatteita kuin K-Sshp:n. Lääkärihelikopteri aloittanee v.2012 aikana, lääkäritasoinen maayksikkö aloitti f. Palvelujärjestelmä asiakkaan kannalta Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Potilaiden valinnanvapaus jo nyt shp:n alueella, laajenee 2014 alussa Etäisyys Jyväskylään keskimäärin 60 km, pl Kuhmoinen, Länkipohja,ent. Kuoreveden alue, ERVA-alueen sairaalaan 150km Hoitoon pääsykriteereitä ja hoitosuosituksia noudatetaan Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Siirtymäkauden aikana (5 vuotta)turvataan potilaiden hoitojen loppuun saattaminen edellisissä hoitopaikoissa sekä muutetaan potilasohjaus hallitusti Pirkanmaan suuntaan. Vuoden 2013 aikana potilailla on mahdollisuus valita hoitopaikka joko K-SSHP:n tai Pirkanmaan suunnasta Etäisyys Tampereelle keskim. 95 km, pl Kuhmoinen, Länkipohja, Kuorevesi, ERVA-alueen sairaalaan 95 km Hoitoon pääsykriteereitä ja hoitosuosituksia noudatetaan

18 18 (21) g. Tutkimus-, opetus ja koulutustoiminta Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jämsä yleislääketieteen erikoislääkäreiden koulutuspaikka Yhteiset hankkeet jatkuvat Shp:ssä professuureja Itä-Suomen yo:n kanssa Henkilöstön koulutuksessa tehdään yhteistyötä ja shp osallistuminen alueensa th:n täydennyskoulutukseen on lain mukaan shp:n tehtäviin kuuluva. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Jokilaakson sairaala erikoistuvien lääkäreiden oppimispaikka. Hankkeisiin osallistuminen halun mukaan mahdollista. Yliopistosairaala turvaa korkeatasoisen tieteellisen tutkimustoiminnan ja siihen osallistumisen ja tuen. Yliopistosairaalan koulutusvalikko on erittäin monipuolinen. Järjestää täydennyskoulutusta myös Jokilaakson Terveys Oy:n henkilöstölle. h. Tukipalvelut ja muu yhteistyö Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Liittyminen yhteiseen tietokantaan nähdään välttämättömänä Luvataan tukea lääkäreiden ja hoitohk:n rekrytoinnille Pyrkimys yhteiseen laadunvalvontaan Välinehuollon keskittämisellä saataisiin kustannussäästöjä. Henkilöstön kannalta lyhyemmät matkat tapaamisiin ja nykyiset yhteistyötahot ja hoitoketjut tuttuja. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Mahdollisuus osallistua yhteistyöhön hankinnoissa ja muissa tukipalveluissa. Yhteistyötä henkilöstön saatavuuden turvaamiseksi. Henkilöstöllä pitempi matka tapaamisiin ja koulutukseen ja edellyttää tutustumista uusiin yhteistyötahoihin ja hoitoketjuihin. 2. Sopimukset ja yhteistyö vuodesta Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Sopimukseen sisältyy myös yhteistyö vuosina , mutta sen yksityiskohdista tullaan sopimaan erikseen valtuustokauden alussa. Periaatteena on se, että peruserikoissairaanhoito somaattisilla ja psykiatrisilla erikoisaloilla sekä päivystys säilytetään. Mahdollisen keskussairaalan uudisrakentamisen aiheuttamat toiminnalliset muutokset huomioidaan. Sopimus turvaa Jokilaakson sairaalan toiminnan jatkumisen ja työpaikat vuoteen Kirurginen toiminta tulee jatkumaan ainakin päiväkirurgiana ja polikliinisena toimintana vuoden 2016 jälkeen. Konservatiivisella alueella tullaan tarvitsemaan

19 19 (21) peruserikoissairaanhoitotasoista palvelua etenkin geriatriassa, avopsykiatriassa, kuntoutuksessa ja neurologiassa. Vuodeosastojen jatkohoito- ja kuntoutuspaikkoja shp tulee tarvitsemaan myös. Myös Jokilaakson Terveys Oy:n toiminta on turvattua vuonna 2010 tehdyn sopimuksen mukaisesti. Konservatiivisella alueella kasvaa geriatrian, kuntoutuksen, neurologian, keuhkosairauksien ja syöpäsairauksien palvelujen tarve. Kuntoutustoiminnan tueksi tarvitaan fysiatrian palveluita. Lastentautien osalta tarvitaan lähipalveluihin liittyvää tukitoimintaa mm. lastenneurologiassa, lastenallergologiassa ja kuntoutuksessa. Muilla erikoisaloilla Jämsän-Kuhmoisten YTA voi järjestää palveluita, jos shp katsoo sen olevan tarkoituksenmukaista. Operatiivisella alueella ratkaisevaa on tekonivelleikkausten organisointi Keski-Suomessa. Jos tekonivelleikkaukset keskitetään keskussairaalaan, tulisi Jämsässä keskittyä päiväkirurgisiin toimenpiteisiin. Lisäksi on syytä tutkia urologisen toiminnan keskittämistä Jämsään. Päivystystoiminta säilyy edelleen Jämsässä ja sen säilyminen nähdään tärkeänä myös koko Keski-Suomen alueelle. Tukipalveluissa tapahtuvasta yhteistyöstä sovitaan sopimusohjausneuvotteluissa. Laboratorio, röntgen ja tietojärjestelmät on integroitu vuoteen 2020 mennessä. Lääkehuollosta ja materiaalihankinnoista ei ole mainintaa, mutta oletus on, että ne jatkuvat ja ehkä keskittyvät shp:iin. Apuvälinetoiminnasta ei mainintaa, mutta shp:iin on perustettu AVEK- (apuväline-)keskus, joka omistaa apuvälineet ja huoltaa ne sekä lainaa niitä alueen terveyskeskuksille. AVEK- sopimuksesta on tehty periaatepäätös sopimusohjauksen yhteydessä, mutta mahdollisuus sairaanhoitopiirin vaihdosta on viivästyttänyt sopimuksen allekirjoittamista. Suunnitelma dialyysitoiminnassa tapahtuvasta yhteistyöstä puuttuu. Kantaa ei oteta myöskään sosiaalitoimen palveluissa tehtävään yhteistyöhön. Suunnitelma tukeutuu nykyisenlaiseen yhteistyökonseptin eikä uusia visioita tulevaisuuden kehitysnäkymiin ole esitetty Henkilöstön näkökulmasta ei suuria muutoksia tule, koska yhteistyötahot ja käytänteet ovat tuttuja. Sopimuksessa luvataan tukea sekä lääkäreiden että hoitajien rekrytointia ja antaa täydennyskoulutusta henkilöstölle. Myös tutkimus- ja tieteelliseen toimintaan osallistuminen nykyiseen tapaan on mahdollista. Samoin potilaiden hoitoketjut on osin yhdessä luotuja ja tuttuja. Potilaiden osalta valinnanvapaus tuo sen, että ei ole merkitystä mihin sairaanhoitopiiriin kunta kuuluu. Kardiologisia palvelujen voidaan edelleenkin ostaa PSHP:stä Jämsän seudun asukkaille. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Sopimuksen yksityiskohdat vuosina täydentyvät myöhemmin yhdessä sovittavilla tarkennuksilla. Sopimus turvaa Jokilaakson sairaalan toiminnan jatkumisen ja työpaikat vuoteen Toimintaa suunnitellaan laajennettavaksi erityisesti Ylä-Pirkanmaan väestölle

20 20 (21) suunnattavien palvelujen suhteen sekä konservatiivisella että operatiivisella alueella perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyönä. Jokilaakson sairaalan tekonivelkirurgia näyttäisi olevan turvattu 3-6 vuoden ajan, eli JLT:n ja K-SSHP:n välisen ostosopimuksen ajan, mikäli rekrytoinneissa onnistutaan. Ortopedistä päiväkirurgiaa tarvitaan lisääntyvässä määrin. PSHP:sta ei luvata tekonivelpotilaita Jämsään leikattavaksi, vaan sairaanhoitopiiri nojautuu Coxaan. Väestön vanhenemisen myötä syöpätautien hoito, etenkin lääkehoito on välttämätöntä hajauttaa. Tässä suhteessa PSHP:n ja K-SSHP:n näkemykset eroavat toisistaan. Yleissisätautien kysyntä kasvaa ikääntymisen vuoksi. Erityistä tarvetta näyttäisi olevan diabeteksen erityistiimin perustamiselle Jämsään tai Mänttään. Peruserikoissairaanhoitotasoista geriatriaa ja erityisesti muistisairauksien hoitoa ja kuntoutusta sekä kirurgisten toimenpiteiden jälkeistä kuntoutusta tarvitaan Jämsän alueella. Näissä toiminnoissa voi työnjakoa tarkentaa Ylä-Pirkanmaan alueen kanssa. Myös Jokilaakson Terveys Oy:n toiminta on turvattua sopimuksessa sovitun mukaisesti. Päiväkirurgien toiminta lisääntyy ja yhteistyötä ja työnjakoa Mäntän sairaalan kanssa kehitetään. Uusia avauksia hahmotellaan mm. terveysturismihankkeen avulla. Päivystys jatkuu ja yöpäivystyspalveluja voidaan tuottaa myös Ylä-Pirkanmaan alueelle. Dialyysitoiminta Jämsän-Kuhmoisten YTA:n väestölle jatkuu. Laboratorio-, kuvantamislääkehuollon toiminnot fuusioidaan shp:n alueella. Myös tarvikehankinnoissa voidaan tukeutua shp:iin, mutta kunta- ja toimintoyksikkökohtaisia vapauksia sallittaneen tarvikehankinnoissa. Terveydenhuollon atk-toiminnot fuusioidaan KANTA-järjestelmään. Sopimuksissa ei ole mainintaa neuvoloiden kanssa tehtävästä yhteistyöstä, mutta sikiöseulontoja ei järjestetä PSHP:n toimesta järjestetä kuten Keski-Suomessa, vaan kunnat hoitavat ne itse tai ostopalveluna. Kehitysvammaneuvolatoiminnassa yhteistyötä suunnitellaan tehtäväksi Jämsän ja Ylä-Pirkanmaan alueiden kanssa, jolloin alueelliset erityistoiminnot voidaan turvata alueellisesti. Apuvälinetoiminnasta ei ole mainintaa, mutta PSHP:ssä ei ole keskitettyä apuvälinelainaustoimintaa, mutta koordinointia ja tukea on luvattu antaa alueen kunnille. Aikuisten psykiatrinen avohoitotoiminta jatkuu nykyisellään. Nuorisopsykiatrian vastaanoton jatkumisesta paikkakunnalla ei ole sopimuksessa mainittu. Asiakkaiden kannalta on luvattu ylimenovaiheen aikana potilaiden hoitosuhteiden säilyminen Keski-Suomessa. Muutoin potilaiden valinnanvapaus vuoden 2014 alusta muuttaa nykyisenlaisen potilasohjannan ja potilas voi valita hoitopaikkansa. Henkilöstön kannalta muutos on merkittävä, koska on solmittava uudet yhteistyösuhteet ja käytänteet. Matkoihin kuluu enemmän aikaa ja kustannukset nousevat mikäli ei pystytä käyttämään nykyistä enemmän etäyhteyksiä ja videoneuvotteluita. Potilaiden ohjaus ja hoitopolut tulevat vaatimaan myös perehtymistä. Henkilöstön täydennyskoulutus ja muu ohjaus pysyy vähintään nykyisentasoisena jos ei vähän parempanakin, koska kyseessä on yliopistosairaala, jossa tutkimus-, opetus- ja koulutustoiminta on monipuolisempaa kuin keskussairaalatasolla. Yhteistyötä henkilöstön rekrytoinnissa luvataan. Jokilaakson sairaalan toimii erikoislääkärikoulutettavien koulutuspaikkana. Vertailtaessa on otettava huomioon, että yliopistosairaala tarjoaa keskussairaalatasoon verrattuna monipuolisemmat ja laajemmat palvelut sekä myös erityistason palvelut. Tästä syystä vertailtavuus ei ole suoraviivaisesti mahdollista. Hoitopolku suoristuu, kun

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Keski-Suomi Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Metsien, vesistöjen ja vuorimaiden maakunta Vuosittaisen väestönkasvun maakunta Perusteollisuuden ja uuden teknologian maakunta Liikenteen ja logistiikan

Lisätiedot

JÄMSÄN KAUPUNKI NIMISTÖT 2014 OSASTOKARTTA = A. 30 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI (Toimiala) 300 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA

JÄMSÄN KAUPUNKI NIMISTÖT 2014 OSASTOKARTTA = A. 30 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI (Toimiala) 300 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 1 30 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI (Toimiala) 300 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 3000 Sosiaali- ja terveystoimen hallinto 30000 Sosiaali- ja terveystoimen hallinto 30 000 Yhteiset talous- ja hallintopalvelut

Lisätiedot

KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä. Päivystysasetus. JYL Vesa Kataja

KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä. Päivystysasetus. JYL Vesa Kataja KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä Päivystysasetus Hyvä Timo, missä mennään? VS: PäivystysasetusKeistinen Timo (STM) [timo.keistinen@stm.fi]lähetetty:18. elokuuta 2014 22:42 Vastaanottaja:Kataja

Lisätiedot

Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012

Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012 Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012 Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusrakenne Keski-Suomessa 2 Lähteet: 1) Tilastokeskus, THL, Kuntien sosiaali- ja terveystoimen

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Sairaalapäivät 2010 23.-24.11.2010, Finlandia-talo, Helsinki toimialueen johtaja Jorma Teittinen Päivystyksen toimialue Keski-Suomen sairaanhoitopiiri KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI HENKILÖSTÖRESURSSI- YKSIKKÖ. TUNNUSLUVUT TALOUSARVIO 2015 Tp 2011 Tp 2012 Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI HENKILÖSTÖRESURSSI- YKSIKKÖ. TUNNUSLUVUT TALOUSARVIO 2015 Tp 2011 Tp 2012 Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015 Henkilöstöresurssiyksikkö TUNNUSLUVUT TALOUSARVIO 2015 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Vakinaiset virat/toimet 631 638 573 615,2 568,4 Ulkopuolelta ostettu työvoima/päivät 833 2 330 1 360 470 400 HENKILÖSTÖRESURSSI-

Lisätiedot

SoTe -tilaajalautakunnan lausunto sairaanhoitopiirin vaihtamisesta. Sotil 53 Valmistelija: apulaiskaupunginjohtaja, puh. 020 638 2501.

SoTe -tilaajalautakunnan lausunto sairaanhoitopiirin vaihtamisesta. Sotil 53 Valmistelija: apulaiskaupunginjohtaja, puh. 020 638 2501. SoTe -tilaajalautakunta 53 27.09.2011 SoTe -tilaajalautakunnan lausunto sairaanhoitopiirin vaihtamisesta 2117/00.01.00/2011 Sotil 53 Valmistelija: apulaiskaupunginjohtaja, puh. 020 638 2501. Jämsän kaupungin

Lisätiedot

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010. Aki Lindén, toimitusjohtaja

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010. Aki Lindén, toimitusjohtaja Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010 Aki Lindén, toimitusjohtaja 1 Suomen sairaalat ja niiden hallinnollinen asema: Ennen sairaanhoitopiiriuudistusta Suomessa oli

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä

Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä LUONNOS 19.5.2016 Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Erikoissairaanhoidon kuntoutus nykytila ja keskeiset ratkaistavat ongelmat

Erikoissairaanhoidon kuntoutus nykytila ja keskeiset ratkaistavat ongelmat Erikoissairaanhoidon kuntoutus nykytila ja keskeiset ratkaistavat ongelmat Mauri Kallinen LT, dosentti Ylilääkäri, OYS, lääkinnällinen kuntoutus Kuntoutuksen erityispätevyystoimikunta, puheenjohtaja Kuntoutuspäivät,

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

Erikoissairaanhoidon tulevaisuus ja yhteistyömahdollisuudet Hyvinkään Riihimäen talousalueella. Talousalueparlamentti 18.08.2010

Erikoissairaanhoidon tulevaisuus ja yhteistyömahdollisuudet Hyvinkään Riihimäen talousalueella. Talousalueparlamentti 18.08.2010 Erikoissairaanhoidon tulevaisuus ja yhteistyömahdollisuudet Hyvinkään Riihimäen talousalueella Talousalueparlamentti 18.08.2010 Jarmo Väänänen sairaanhoitopiirin johtaja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta projektijohtaja Jorma Teittinen, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari,

Lisätiedot

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Kati Myllymäki Johtava ylilääkäri Kouvola Ermo Haavisto Johtajaylilääkäri Carea Kati Myllymäki

Lisätiedot

Päivystysasetus. STM:n asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä - Voimaan 1.1.2015 / 1.1.

Päivystysasetus. STM:n asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä - Voimaan 1.1.2015 / 1.1. Päivystysasetus STM:n asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä - Voimaan 1.1.2015 / 1.1.2017 Yleiset säännökset Kiireellistä hoitoa oltava saatavilla

Lisätiedot

Kuntalaisaloite/Pohjois-Kuoreveden asukkaille Ylä-Pirkanmaan terveydenhuoltoalueen palveluja

Kuntalaisaloite/Pohjois-Kuoreveden asukkaille Ylä-Pirkanmaan terveydenhuoltoalueen palveluja Kaupunginhallitus 76 07.03.2011 SoTe -tilaajalautakunta 30 28.04.2011 Kuntalaisaloite/Pohjois-Kuoreveden asukkaille Ylä-Pirkanmaan terveydenhuoltoalueen palveluja 1651/06.00.00/2010 Khall 76 Valmistelija:

Lisätiedot

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Yhteistoiminta-alueverkoston XII tapaaminen 21.10.2010 Toimitusjohtaja Leila Pekkanen Kuntayhtymän toiminta-alue Toiminta-alueen väestö n.40.100 Iisalmi 22.223 Kiuruvesi 9.403

Lisätiedot

Medisiinisen hoidon tulosalue. 10.4. 2013 Valtuustoseminaari

Medisiinisen hoidon tulosalue. 10.4. 2013 Valtuustoseminaari Medisiinisen hoidon tulosalue 10.4. 2013 Valtuustoseminaari Medisiinisen hoidon tulosalue Toiminta-ajatus Tulosalue vastaa fysiatrian, ihotautien, keuhkosairauksien, kuntoutuksen, kliinisen neuro-fysiologian,

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI TIIVISTÄ TIETOA KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Keski-Suomen sairaanhoitopiiri tuottaa jäsenkuntiensa tarvitsemia erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon päivystyksen sekä eräitä sosiaalihuollon palveluja

Lisätiedot

Päivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys

Päivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys Päivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys Kaikki tiet johtavat päivystykseen.. Päivystys osana kokonaisuutta Lääketieteen

Lisätiedot

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Sairaalapäivät 20. 21.11.2012 Sibeliustalo, Lahti Rauno Ihalainen FT, sairaanhoitopiirin johtaja Sairaanhoidon erityisvastuualueet

Lisätiedot

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / STO / Terveyspalveluryhmä Lainsäädännön vaiheittainen eteneminen 2010

Lisätiedot

Palvelujen järjestämissopimus. OYS erva

Palvelujen järjestämissopimus. OYS erva Palvelujen järjestämissopimus OYS erva järjestämissopimus Valtuustot käsittelevät marras-joulukuussa 2013 Voimassa vuoden 2016 loppuun saakka Päivitetään tarvittaessa, vastuu johtajaylilääkäreillä Luottamushenkilöitä

Lisätiedot

OPTS 2015 3.6.2015 TERVEYSPALVELUT

OPTS 2015 3.6.2015 TERVEYSPALVELUT TERVEYSPALVELUT OPTS 215 3.6.215 Kustannukset ja tuottavuustavoitteet Mittari Toteuma 213 Tavoite 214 Toteuma 214 Tavoitetaso 215 1. Taloustavoitteet Menot - 136 633 993 Tulot - 2 87 6 Netto - 115 826

Lisätiedot

AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3

AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3 AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3 Kotona tehtävä palvelutarpeen arviointi Kotiin vietävä psykososiaalinen tuki Palvelutarpeen arviointi (muu kuin kotona tehtävä) Aikuissosiaalityö (ennalta ehkäisevä sosiaalityö,

Lisätiedot

Ensihoidon järjestämismalli 2012 alkaen (luonnos) MM 07.04.2011

Ensihoidon järjestämismalli 2012 alkaen (luonnos) MM 07.04.2011 Ensihoidon järjestämismalli 2012 alkaen (luonnos) MM 07.04.2011 Th-laki (päivystys ja ensihoito) 40 Ensihoitopalvelun järjestäminen Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on järjestettävä ensihoitopalvelu yhteistyössä

Lisätiedot

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Keski-Suomi Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Metsien, vesistöjen ja vuorimaiden maakunta Vuosittaisen väestönkasvun maakunta Perusteollisuuden ja uuden teknologian maakunta Liikenteen ja logistiikan

Lisätiedot

Forssan malli terveydenhuollon palvelujen tuottajana

Forssan malli terveydenhuollon palvelujen tuottajana Forssan malli terveydenhuollon palvelujen tuottajana Kari Österberg Erikoissairaanhoidon johtava lääkäri Naistentautien ja synnytysten el Forssan seudun terveydenhuollon ky LHKTT ky LHAS Tavoitteena Koordinoida

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki. Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011

Terveydenhuoltolaki. Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011 Terveydenhuoltolaki Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011 45 min ESH järjestämisuunnitelma Laatu ja turvallisuus Ensihoito Välitön yhteydensaanti? Aamuiseen palaaminen Kaksoislaillistuksen poisto Potilasrekisterit

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 1 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Annettu päivänä kuuta 2013 Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Jukka-Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori Keski-Suomen keskussairaala ja Itä- Suomen yliopisto

Jukka-Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori Keski-Suomen keskussairaala ja Itä- Suomen yliopisto KAIKKIIN SAIRAALOIHIN NIIDEN TOIMINNAN VAATIMAT ERIKOISLÄÄKÄRIT JA OSAAJAT Erikoistumiskoulutuksen järjestäminen uusilla tavoilla Jukka-Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori Keski-Suomen keskussairaala

Lisätiedot

Sosterin rakennemuutos ja portaaton hoitomalli. Keskushallinto Pekka Martikainen

Sosterin rakennemuutos ja portaaton hoitomalli. Keskushallinto Pekka Martikainen Sosterin rakennemuutos ja portaaton hoitomalli Keskushallinto Pekka Martikainen 21.11.2014 SOSTERIN TA-15 HENKILÖSTÖMUUTOKSET ESH Tulosalueella yksiköiden välisiä sisäisiä siirtoja: 23 sh Kuntalaskutus

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Kuopio 7.9.2010 Johtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / sosiaali- ja terveysosasto / terveyspalveluryhmä Esityksen sisältö Kunta- ja palvelurakenneuudistus

Lisätiedot

Kokemuksia potilaan oikeudesta valita hoitopaikka ja miten potilastiedot välittyvät uuden ja vanhan hoitopaikan välillä

Kokemuksia potilaan oikeudesta valita hoitopaikka ja miten potilastiedot välittyvät uuden ja vanhan hoitopaikan välillä 18.5.2014 Kokemuksia potilaan oikeudesta valita hoitopaikka ja miten potilastiedot välittyvät uuden ja vanhan hoitopaikan välillä Jyväskylässä 20.5. 2014 vastuualuejohtaja Ari Kukka, Jyväskylän yhteistoiminta-alueen

Lisätiedot

LEHDISTÖTILAISUUS 22.10.2010

LEHDISTÖTILAISUUS 22.10.2010 LEHDISTÖTILAISUUS 22.1.21 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå ITÄ-UUDENMAAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN TULEVAISUUDESSA HANKKEEN VÄLIRAPORTTI SELVITYSHENKILÖ LEENA PENTTINEN TERVEYDENHUOLLON-

Lisätiedot

a Salomaa johtajaylilääkäri

a Salomaa johtajaylilääkäri Päivystysasetus -tiivistelmä- Pohtimolampi 7.11.2013 Eva Salomaa johtajaylilääkäri 1 Päivystysasetus voimaan 1.1.2015 Synnytystoiminnassa siirtymäaika 1.1.2017 asti siihen saakka pienet synnytyssairaalat

Lisätiedot

Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen

Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen Kari J. Antila, LKT, dos. IT-kehitysjohtaja, Mehiläinen Oyj Stakesin ja Länsi-Suomen lääninhallituksen

Lisätiedot

Intermetso palveluhakemisto ja koodistopalvelin

Intermetso palveluhakemisto ja koodistopalvelin Intermetso palveluhakemisto ja koodistopalvelin Terveydenhuollon Atk-päivät 26.-27.5.2009 Jyväskylä Arja Juutilainen - Liikelaitos MediKes 1 Esityksen keskeisin sisältö Keski-Suomen shp:n kaikille verkkopalvelusivuille

Lisätiedot

Sosiaali ja terveydenhuolto Uusikunnassa. Sosiaali ja terveystoimikunta 16.03.10

Sosiaali ja terveydenhuolto Uusikunnassa. Sosiaali ja terveystoimikunta 16.03.10 Sosiaali ja terveydenhuolto Uusikunnassa Sosiaali ja terveystoimikunta 16.03.10 Mistä on kysymys Uusi kunta avaa entistä parempia mahdollisuuksia terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi sekä

Lisätiedot

Selkäydinvammapotilaiden hoidon keskittäminen. OYS:iin, TAYS:iin ja HYKS:iin. Mauri Kallinen, LT, dosentti, vs.kuntoutusylilää OYS, lääl

Selkäydinvammapotilaiden hoidon keskittäminen. OYS:iin, TAYS:iin ja HYKS:iin. Mauri Kallinen, LT, dosentti, vs.kuntoutusylilää OYS, lääl Selkäydinvammapotilaiden hoidon keskittäminen OYS:iin, TAYS:iin ja HYKS:iin Mauri Kallinen, LT, dosentti, vs.kuntoutusylilää ääkäri, OYS, lääl ääkinnällinen kuntoutus 18.10.2012 Keskittämisen perusteet

Lisätiedot

Asiakkuuden kehittämisseminaari Case Terveydenhuolto Tietoa asiakkaalle palveluntuottajan valinnan tueksi

Asiakkuuden kehittämisseminaari Case Terveydenhuolto Tietoa asiakkaalle palveluntuottajan valinnan tueksi Asiakkuuden kehittämisseminaari Case Terveydenhuolto Tietoa asiakkaalle palveluntuottajan valinnan tueksi Päivi Koivuranta-Vaara LKT, hallintoylilääkäri Valinnanvapaus 1) Perusterveydenhuolto Oikeus valita

Lisätiedot

Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen

Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen 1. sosiaalitoimi: 351,1 M, ei sisällä lasten päivähoitoa 2. perusterveydenhuolto:

Lisätiedot

Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu

Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu Palveluohjelma: Työikäisten palvelut Avopalvelujen vahvistaminen Kehittämishanke: Avopalvelujen vahvistaminen mielenterveystyö ja vastaanottotoiminta Tuotantopuolen

Lisätiedot

Kanta-Hämeen keskussairaalan ja TAYS:n yhteistyöhankkeet. Sairaalapäivät 20.11.2012 Markku Järvinen Johtajaylilääkäri

Kanta-Hämeen keskussairaalan ja TAYS:n yhteistyöhankkeet. Sairaalapäivät 20.11.2012 Markku Järvinen Johtajaylilääkäri Kanta-Hämeen keskussairaalan ja TAYS:n yhteistyöhankkeet Sairaalapäivät 20.11.2012 Markku Järvinen Johtajaylilääkäri KHSHP Fimlab laboratorioiden yhteistyöhanke Markku Järvinen, johtajaylilääkäri, KHSHP

Lisätiedot

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää. SIPOO Väestökehitys on runsaan 17 100 asukkaan kunta (väkiluku 31.12.1999) itäisellä Uudellamaalla. Kunnan väestö on keskimääräistä nuorempaa, alle 15 vuotiaita on noin 12 % väestöstä eli selvästi enemmän

Lisätiedot

LUONNOS Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän organisaatio LUONNOS

LUONNOS Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän organisaatio LUONNOS Kuntayhtymän valtuusto Tarkastuslautakunta Kuntayhtymän hallitus Sisäinen tarkastus Tilintarkastaja Johtokunta Tulosalueet ERVAlaboratorioliikelaitos Kuntayhtymän johtaja Johtoryhmä Kainuun Työterveys

Lisätiedot

PÄIVYSTYSASETUKSEN VAIKUTUKSET. Aino-Liisa Oukka johtajaylilääkäri

PÄIVYSTYSASETUKSEN VAIKUTUKSET. Aino-Liisa Oukka johtajaylilääkäri PÄIVYSTYSASETUKSEN VAIKUTUKSET Aino-Liisa Oukka johtajaylilääkäri / merkittävät kohdat 1. Luku Yleiset säännökset 2 Kiireellisen hoidon antaminen ja päivystyksen järjestäminen Kunnan tai kuntayhtymän on

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta

Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta HYKS-Operatiivinen tulosyksikkö Vesa Perhoniemi 11.9.2014 11.9.2014 Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta Vesa Perhoniemi hallinnollinen

Lisätiedot

Jokilaakson Terveys Oy:n tuotantoraportti ajalta 1.9.2010 31.8.2011.

Jokilaakson Terveys Oy:n tuotantoraportti ajalta 1.9.2010 31.8.2011. Jokilaakson Terveys Oy:n tuotantoraportti ajalta 1.9.2010 31.8.2011. Liite Jokilaakson Terveyden ja Jämsän kaupungin yhteiseen lehdistötiedotteeseen 27.9.2011 (julkaisuvapaa 27.9.2011 klo 13:00) Lisätietoa:

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tampereen yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Timo Tiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUIDEN YHTEENSOVITTAMINEN MUUTTUVASSA MAAILMASSA IX Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.2012, Helsinki

TERVEYSPALVELUIDEN YHTEENSOVITTAMINEN MUUTTUVASSA MAAILMASSA IX Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.2012, Helsinki POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI TERVEYSPALVELUIDEN YHTEENSOVITTAMINEN MUUTTUVASSA MAAILMASSA IX Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.2012, Helsinki Aino-Liisa Oukka Dos., johtajaylilääkäri Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

SOPIMUS TERVEYDENHUOLLON PALVELUISTA VUONNA 2013

SOPIMUS TERVEYDENHUOLLON PALVELUISTA VUONNA 2013 FORSSAN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄ SOPIMUS TERVEYDENHUOLLON PALVELUISTA VUONNA 2013 Tällä sopimuksella Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä ja Tammelan kunta sopivat vuonna 2013 tuotettavien

Lisätiedot

Harjoitustehtävä. 3. Suunnittele Kymenlaakson alueen sairaalapalvelut puhtaalta pöydältä: Punnosen raportin sivut 16,17, 20 ja 21

Harjoitustehtävä. 3. Suunnittele Kymenlaakson alueen sairaalapalvelut puhtaalta pöydältä: Punnosen raportin sivut 16,17, 20 ja 21 HARJOITUS- TEHTÄVÄ Harjoitustehtävä 1. Kuvaa terveyspalveluiden erityispiirteitä? Miten terveyspalvelut poikkeavat muista toimialoista a) prosessin johtamisen ja kehittämisen ja b) liiketoiminnan näkökulmasta?

Lisätiedot

ALUEELLISESTI YHTENÄINEN TIETOJÄRJESTELMÄARKKITEHTUURI PALVELUIDEN JA RAKENTEIDEN KEHITTÄMISEN TUKENA

ALUEELLISESTI YHTENÄINEN TIETOJÄRJESTELMÄARKKITEHTUURI PALVELUIDEN JA RAKENTEIDEN KEHITTÄMISEN TUKENA ALUEELLISESTI YHTENÄINEN TIETOJÄRJESTELMÄARKKITEHTUURI PALVELUIDEN JA RAKENTEIDEN KEHITTÄMISEN TUKENA Tietohallintojohtaja Martti Pysäys Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Tapas-seminaari 19.4.2011 KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /3 Organisaatiot Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2015-2017 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä Väestöennusteen mukaan yli

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuus 2014. Pirjo Häkkinen

Sairaaloiden tuottavuus 2014. Pirjo Häkkinen Sairaaloiden tuottavuus 2014 Pirjo Häkkinen 4.3.2016 Sairaaloiden tuottavuus 2014 Tilastoraportti 3/2016 1 Sairaanhoitopiirien sairaaloiden tuottavuus 2014; sairaanhoitopiirien keskimääräinen tuottavuusluku

Lisätiedot

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6.

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6. Sosiaali- ja terveysministeriö Lääkintöneuvos Timo Keistinen Hallintoneuvos Anne Koskela Viitteet: Asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (annettu 23.9.2014)

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 2014. 782/2014 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 2014. 782/2014 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 2014 782/2014 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä

Lisätiedot

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6. Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.2012 Tarkastelen asiaa Kolmesta näkökulmasta 1) asiakkaat / potilaat

Lisätiedot

Ruokapalvelun haasteet ja käytännön sovellutuksia

Ruokapalvelun haasteet ja käytännön sovellutuksia Ruokapalvelun haasteet ja käytännön sovellutuksia Ravitsemusfoorumi 2014 Gerontologinen ravitsemus- tutkimuksesta hyviin käytäntöihin 26.9.2014 Virpi Kemi Ruokapalvelujohtaja, vastuualuejohtaja Tays ruokapalvelut

Lisätiedot

Toiminta alueellisena palvelujen Tuottajana. Joni Palmgrén (FaT, emba)

Toiminta alueellisena palvelujen Tuottajana. Joni Palmgrén (FaT, emba) Toiminta alueellisena palvelujen Tuottajana Joni Palmgrén (FaT, emba) Satakunnan sairaanhoitopiirin sairaanhoidollisten palveluiden liikelaitos, SataDiag SataDiag on liikelaitos, joka tuottaa diagnostisia-

Lisätiedot

TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS

TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS SUUNNITELMAN PERUSTEET Terveydenhuoltolaki 30.12.2010/1326 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Sote + henk res yksikkö 1/10

Sote + henk res yksikkö 1/10 Sote + henk res yksikkö 1/10 Toteuma % SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Asukasluku Jämsä 22 552 22 155 21 851 21 824 99,9 % Asukasluku Kuhmoinen 2 554 2 406 2 374 2 373 100,0 % Vakinaiset virat/toimet 615,2 608

Lisätiedot

Itä-Savon sairaanhoitopiiri ja maakuntauudistus. 19.4.2016 PN Pekka Nousiainen

Itä-Savon sairaanhoitopiiri ja maakuntauudistus. 19.4.2016 PN Pekka Nousiainen Itä-Savon sairaanhoitopiiri ja maakuntauudistus 19.4.2016 PN Pekka Nousiainen Sote- ja aluehallintouudistus 7.11.2015 18 itsehallintoaluetta, sote 15 alueen puitteissa. 3 aluetta järjestää palvelut toisen

Lisätiedot

HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET

HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET Laaja Linjaukset: Yhtenäiset käytännöt Terveyden edistäminen Täydennyskoulutus Opiskelijaohjaus Kehittäminen & tutkimus ESH, PTH, SOS.TOIMI KOULUTUS & TUTKIMUS STM 2009 HOITOTYÖN

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 Asiakkaan valinnan mahdollisuudet laajenevat edelleen 1.5.2011 alkaen on ollut mahdollista valita hoidosta vastaava terveysasema oman kunnan tai yhteistoiminta-alueen

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRESURSSI- YKSIKKÖ

HENKILÖSTÖRESURSSI- YKSIKKÖ Henkilöstöresurssiyksikkö 1/10 Toteuma % HENKILÖSTÖRESURSSI- YKSIKKÖ Sijaistyövuorot, kpl 5 677 9 795 10 500 10 572 101 % Sosiaalityö ja perhepalvelut 2/10 SOSIAALITYÖ Toteuma% Asiakkaiden käyntimäärät

Lisätiedot

ATK sote-integraatiossa Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin kannalta

ATK sote-integraatiossa Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin kannalta ATK sote-integraatiossa Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin kannalta O-P Lehtonen Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriä VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirin perustehtävä

Lisätiedot

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 449/00.04.01/2012 150 Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Tiivistelmä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus

Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus REUMAA SAIRASTAVIEN HOITO JA KUNTOUTUS 27.8.2010 AIKUISTEN HOITO JA KUNTOUTUS Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus Markku Korpela Osastonylilääkäri TAYS:n sisätautien vastuualue/reumakeskus Reumatologian

Lisätiedot

Erikoissairaanhoidon tulevaisuus ja yhteistyömahdollisuudet talousalueella

Erikoissairaanhoidon tulevaisuus ja yhteistyömahdollisuudet talousalueella Talousalueparlamentti 18.8.2010 Erikoissairaanhoidon tulevaisuus ja yhteistyömahdollisuudet talousalueella Asko Saari sairaanhoitoalueen johtaja, johtava lääkäri Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

Kainuun maakunta -kuntayhtymä Liite 1 Sosiaali- ja terveystoimi Potilasasiamiespalvelut 26.1.2011

Kainuun maakunta -kuntayhtymä Liite 1 Sosiaali- ja terveystoimi Potilasasiamiespalvelut 26.1.2011 Kainuun maakunta -kuntayhtymä Liite Potilasasiamiespalvelut 26..2 (8) POTILASASIAMIESTOIMINTA 2 Kuvio : Yhteydenottojen lukumäärä (yhteydenottoja yhteensä 76, v. 29 yhteydenottoja 5) 255 29 2 5 77 2 Terveyden-

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Annettu Helsingissä 29 päivänä elokuuta 2013 Sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa Järjestämissuunnitelma PPSHP - mistä nyt sovittava? Päivi Hirsso 190402012 Perusterveydenhuollon vahvistaminen perusterveydenhuollon yksiköiden perustehtävänä Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

PPSHP:n pohjoisen alueen terveyspalveluiden kehittämisen selvitystyö. Selvitysmiehet Simo Kokko ja Lauri Nuutinen 2011-2012

PPSHP:n pohjoisen alueen terveyspalveluiden kehittämisen selvitystyö. Selvitysmiehet Simo Kokko ja Lauri Nuutinen 2011-2012 PPSHP:n pohjoisen alueen terveyspalveluiden kehittämisen selvitystyö Selvitysmiehet Simo Kokko ja Lauri Nuutinen 2011-2012 Selvitysmiesten työalueet A) Päivystystoiminnan järjestäminen B) Alueellinen vuodeosasto/sairaansijakapasiteetti,

Lisätiedot

Tays:n selkäydinvammakeskuksen toiminta ja yhteistyötyks:n kanssa. Sosiaalityöntekijä Kaarina Eskola Tays/Neku 17.5.2016

Tays:n selkäydinvammakeskuksen toiminta ja yhteistyötyks:n kanssa. Sosiaalityöntekijä Kaarina Eskola Tays/Neku 17.5.2016 Tays:n selkäydinvammakeskuksen toiminta ja yhteistyötyks:n kanssa Sosiaalityöntekijä Kaarina Eskola Tays/Neku 17.5.2016 Keskittämisasetuksen voimaanastumisen (5/2011) jälkeen Taysiin on ohjautunut potilaita

Lisätiedot

Helsingin terveydenhuollon asukaskohtaiset kustannukset vuonna 2014

Helsingin terveydenhuollon asukaskohtaiset kustannukset vuonna 2014 Sivu 1 / 6 Helsingin terveydenhuollon asukaskohtaiset kustannukset vuonna 2014 Aineisto Kustannusvertailussa mukana oleva aineisto on jaoteltu perusterveydenhuoltoon ja erikoissairaanhoitoon ja näiden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimen palvelut tilanne ja kehitysnäkymät

Sosiaali- ja terveystoimen palvelut tilanne ja kehitysnäkymät Sosiaali- ja terveyimen palvelut tilanne ja kehitysnäkymät Sosiaali- ja terveyspalvelut ryhmä Palvelujen nykytila, organisointi, palveluverkot ja henkilöstö Perveydenhuollon osalta selvitysalueen kunnat

Lisätiedot

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Porvoon sairaanhoitoalue (jäljempänä sha)

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Porvoon sairaanhoitoalue (jäljempänä sha) HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN PORVOON SAIRAANHOITOALUEEN JA ITÄ-UUDENMAAN PELASTUSLAITOKSEN AIESOPIMUS ENSIHOIDON PALVELUTUOTANNOSTA JA ENSIVASTEPALVELUISTA 1. Sopijaosapuolet Itä-Uudenmaan

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaali- ja terveystoimi huomenna seminaari 19.3.2010 Suomen Kuntaliitto Vesa Rantahalvari, valtiosihteeri Vesa Rantahalvari

Lisätiedot

Keskussairaaloiden tuottavuus 2011; sairaalatyypin keskimääräinen tuottavuusluku=100

Keskussairaaloiden tuottavuus 2011; sairaalatyypin keskimääräinen tuottavuusluku=100 TUOTTAVUUDESTA Keskussairaaloiden tuottavuus 2011; sairaalatyypin keskimääräinen tuottavuusluku=100 Hyvinkään sairaala 112 119 Pohjois-Karjalan keskussairaala 114 119 Päijät-Hämeen keskussairaala 109 108

Lisätiedot

Toiminnan ja talouden ennusteita kliinisissä hoitopalveluissa vuonna 2016. Leena Setälä, paj 23.2.2016

Toiminnan ja talouden ennusteita kliinisissä hoitopalveluissa vuonna 2016. Leena Setälä, paj 23.2.2016 Toiminnan ja talouden ennusteita kliinisissä hoitopalveluissa vuonna 2016 Leena Setälä, paj 23.2.2016 Esityksen sisältö palvelujen kysynnän kehitys ja ennuste sen muutoksista 2016 tuotannon tarpeet, hoitotakuutilanne

Lisätiedot

Lapin keskussairaala osana tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelukokonaisuutta

Lapin keskussairaala osana tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelukokonaisuutta Lapin keskussairaala osana tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelukokonaisuutta 27.3.2014 Lapin keskussairaalan laajennushanke - mistä on kysymys? Lapin keskussairaalan auditorio Ounasrinteentie 22 Rovaniemi

Lisätiedot

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Anu Niemi, ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Anu Niemi, ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Anu Niemi, ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK Pohjois-Karjalan sote-hanke tekee suunnitelman kuntien päätöksentekoa varten siitä, miten alueen sosiaali-

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/24 26.02.2014

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/24 26.02.2014 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) 66 Stj / Valtuutettu Tuomo Valokaisen aloite terveyskeskuksen ja kaupunginsairaalan palveluista päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti katsoa valtuutettu

Lisätiedot

Lastenreumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Kelan yhteistyökokous 7.9.2010

Lastenreumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Kelan yhteistyökokous 7.9.2010 Lastenreumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Kelan yhteistyökokous 7.9.2010 Eija Piippo-Savolainen LT, erl KYS/ lastenreumapkl Lastenreuman esiintyvyys Suomessa: n. 2 400 lastenreumaa sairastavaa lasta

Lisätiedot

Kuntarakenneleiri 14.4.2015

Kuntarakenneleiri 14.4.2015 Kuntarakenneleiri 14.4.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Maire Ahopelto kuntayhtymän johtaja sairaanhoitopiirin johtaja Kainuun soten v. 2013 ylijäämän palautus jäsenkunnille 7.4.2015

Lisätiedot

Muutokset terveydenhuollossa miksi ja miten?

Muutokset terveydenhuollossa miksi ja miten? Muutokset terveydenhuollossa miksi ja miten? O-P Lehtonen O-P Lehtonen Kliinisen mikrobiologian ylilääkäri, TYKS 1986-1996 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin va. johtajaylilääkäri 1996-2001 Kanta-Hämeen

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Puheenvuoro kuntapäättäjien seminaarissa Jouni Mutanen Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Toiminta alkoi 1.1.2007. Kolmen toimialan organisaatio, jossa on

Lisätiedot

Rahoitusmallien lähtökohdat

Rahoitusmallien lähtökohdat Viimeaikoina Suomeen esitettyjä rahoitusmalleja ja niiden arviointia Olli-Pekka Ryynänen Kuopio Rahoitusmallien lähtökohdat Yksi- vai monikanavainen rahoitus Pyritään yksikanavaisuuteen uhkana jopa 3-

Lisätiedot

3.6.2011. Lääkityksen ja huumeseulojen seuranta, ajokorttiarviot. Opiaattikorvaushoitopotilaiden valvottu lääkitys (huhtikuu -11: 31 potilasta)

3.6.2011. Lääkityksen ja huumeseulojen seuranta, ajokorttiarviot. Opiaattikorvaushoitopotilaiden valvottu lääkitys (huhtikuu -11: 31 potilasta) Perustason palvelut vastaavat ensisijaisesti päihderiippuvuuksien varhaisesta toteamisesta, hoidosta ja kuntoutuksesta Sosiaali- ja terveyskeskuksen lääkärien ja hoitajien vastaanotoilla hoidetaan välittömiä

Lisätiedot

Kajaanin kaupunginvaltuuston strategiaseminaari 20.3.2014

Kajaanin kaupunginvaltuuston strategiaseminaari 20.3.2014 Kajaanin kaupunginvaltuuston strategiaseminaari 20.3.2014 Esa Ahonen, hallintoylilääkäri, vs sote-kuntayhtymän johtaja Kainuun sote/kuntayhtymän johtaja Maire Ahopelto Lähitulevaisuuden haasteet ja ajankohtaiset

Lisätiedot

MILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN?

MILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN? MILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN? LL Kaisa Rajala, Palliatiivinen yksikkö, HUS Syöpäkeskus Geriatrian ja yleislääketieteen EL Palliatiivinen

Lisätiedot

Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole

Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN 81 971 312 (13,3 %) Ltk 15.2.2012 s. 1/6 Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole SOTEN PALVELURYHMÄT

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. 27.8.2010 Hallitussihteeri Anne Koskela

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. 27.8.2010 Hallitussihteeri Anne Koskela Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä 27.8.2010 Hallitussihteeri Anne Koskela Terveydenhuoltolaki osa kokonaisuudistusta Terveydenhuoltolaki on sisältölaki. Terveydenhuollon järjestämistä

Lisätiedot

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Hallituksen tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Työterveyshuollon rooli ja tulevaisuus

Työterveyshuollon rooli ja tulevaisuus Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon rooli ja tulevaisuus Työterveyslaitos, Jorma Mäkitalo Lähi-Tapiolan ja Elon työyhteisöjen työhyvinvointi seminaari 12.5.2016 12.5.2016 2 Sisältö Työterveyshuollon

Lisätiedot

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1)

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTe perhepalveluiden palvelumalli Yhteisöpalvelut Yhteiset palvelut Monialainen kuntoutus Sosiaalipalvelut Sosiaaliasiamies

Lisätiedot