Uuden vuosisadan lapset ja nuoret Virossa : haasteita, ongelmia ja ratkaisukeinoja Taimi Tulva, Tallinnan yliopiston sosiaalityön professori

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Uuden vuosisadan lapset ja nuoret Virossa : haasteita, ongelmia ja ratkaisukeinoja Taimi Tulva, Tallinnan yliopiston sosiaalityön professori"

Transkriptio

1 1 Uuden vuosisadan lapset ja nuoret Virossa : haasteita, ongelmia ja ratkaisukeinoja Taimi Tulva, Tallinnan yliopiston sosiaalityön professori Lastensuojeluliiton toiminta ja tehtävät. Viron lastensuojelun historia ulottuu viime vuosisataan ja ensi vuonna täyttyy 90 vuotta lastensuojeluliiton perustamisesta. 28. huhtikuuta 1919 perustettiin Viron Lastensuojeluyhdistys ja samalla hyväksyttiin yhdistyksen säännöt. Yhdistyksen tarkoituksena oli osoittaa monenlaista apua lapsille, suojella lapsia, avata äideille suojakoteja, järjestää lasten päivähoitoa, avata turvakoteja ja kasvatuslaitoksia, avustaa suojakotien, kasvatuskotien ja lastensuojeluseurojen toimintaa, perustaa kesäpaikkoja ja leikkikenttiä sekä järjestää lapsille ruokailua. Lastensuojeluliitto on Viron Lastensuojeluyhdistyksen oikeusseuraaja. Lastensuojelutoiminta perustui vuonna 1933 hyväksyttyyn lastensuojelulakiin. Neuvostokautena lastensuojelutoiminta kuitenkin hiljentyi. Lastensuojeluliitto sai alkunsa 2. lokakuuta 1988 Viljandissa Ugala-teatterissa tapahtuneessa kokouksessa. Viro liittyi lasten oikeuksia koskevaan kansainväliseen konventioon 26. syyskuuta Nykyään perustuu lastensuojelutoiminta voimaan tulleeseen lastensuojelulakiin. Lastensuojeluliiton jäseninä on 40 juridista henkilöä (lastensuojeluyhdistystä, seuraa tai kerhoa), joiden toiminnan tarkoitus ja perussuunnat yhtyvät Lastensuojeluliiton toiminnan päämääriin. Lastensuojeluliiton missiona on lasten etujen valvonta ja lapsiystävällisen yhteiskunnan rakentaminen. Lastensuojeluliiton toiminta tapahtuu kolmella perustasolla: Järjestön tasolla myötävaikutetaan jäsenien holhous- ja käytännön toimintaa paikallisella tasolla, paikallisista tarpeista lähtien ja yhteistyössä kunnan kanssa. Alan tasolla seurataan lasten oikeuksien takaamista ja lastensuojelualalla tapahtuvia prosesseja. Kiinnitetään huomiota lapsen oikeuksien rikkomisiin, ehdotetaan parannuskeinoja sekä tehdään lasten ja perheiden tukemisen aloitteita ja huolehditaan niiden toteuttamisesta. Yhteiskunnan tasolla tiedotetaan lapsen oikeuksista ihmisoikeuksina ja muokataan yhteiskunnan arvoja ja asenteita, jotta lasten oikeudet olisivat paremmin suojattuja. Toiminnan prioriteetteina on julkisuuden tiedottaminen lapsen ihmisoikeuksien sisällöstä ja niiden takaamisesta, perheen tarpeista lähtevän lähestymistavan periaatteiden tutustuttaminen sekä järjestön toimintakyvykkyyden kehittäminen. Tässä yhteydessä kannattaa mainita kampanjoita, joita on järjestetty lasten suojelemisen ja perhearvojen vahvistamisen tarkoituksella. Vuosina on järjestetty seuraavat tärkeimmät foorumit: kampanja Älä lyö lasta!, valokuvauskilpailu Me pärjäämme, antaakseen arvoa suvaitseville asenteille ja ystävällisille suhteille koulussa, sekä osallistuttiin TV-sarjaan Kasvamme yhdessä, jossa käsiteltiin perhesuhteita ja niiden hoitamista. Vain tilanteen tiedostaminen mahdollistaa muutoksien aikaansaannin. Vuosittain järjestetään konferensseja, esimerkiksi konferenssisarja Lapsemme murheet, jossa keskityttiin väärinkohtelua, lasten turvallisuutta ja kouluväkivalta käsitteleviin aiheisiin. Laajemmin on käsitelty myös mediatietoisuuden ja mediakoulutuksen kysymyksiä sekä lapsiystävällistä elinympäristöä. Vuonna 2002 perustettiin Lastensuojeluliiton niminen rahasto, jonka tarkoituksena on tukea lahjakkaita peruskoulun tai lukion oppilaita. Konferenssien yhteydessä on julkaistu monia artikkelikokoelmia, jotka tarjoavat hyvää oppiaineistoa vanhemmille, opettajille ja sosiaalityöntekijöille.

2 2 Ilman vanhempien huoltoa kasvaville, sijaiskotien (lastenkotien) lapsille järjestetään kesäloman viettoa kahdessa opinto- ja lomakeskuksessa. Lastensuojeluliiton aloitteesta on yhteistyössä Viron taidemuseon kanssa julkaistu kaksi taideteosta, joista Reeli Kõivin ja Mare Joonsalun teos Lapsi virolaisessa taiteessa. Lapsuus palkittiin vuonna 2003 Viron 25 kauniimman kirjan joukossa syyskuuta 2005 oli Tallinnassa kansainvälisen lastensuojelujärjestön International Forum for Child Welfare (IFCW) vuosikonferenssi Lapset köyhyydessä. Viron puoleisena konferenssin järjestäjänä toimi Lastensuojeluliitto. Pääaiheina olivat: lapsikeskeisyys (hyvinvointi, köyhyys, toimeentulon riippuvuus tuloista, lapsi aktiivisena toimijana, hyvinvoinnin indeksi, yksilön ja talouksien köyhyys, köyhyyden heijastuminen lapsen elämään - suhteellinen deprivaaatio ja sosiaalinen syrjääntyneisyys, lasten osallistuminen työelämään, lapset aseellisissa yhteenotoissa). Toisena aiheena nousi esille vanhempana oleminen (muuttuva yhteiskunta, vanhempana olemisen kuviot, lapsuus, perhemallin muutokset, perheen ja työelämän yhdistäminen, työttömyys, sosiaalinen syrjääntyneisyys, yhteiskunnan resurssien käytettävyys) sekä kolmantena teemana sosiaalipoliittinen lähestyminen (sosiaalinen oikeudenmukaisuus, lapsi kansalaisena, lapsen opiskelu-, terveydenhoito-, ja harrastusmahdollisuudet, yksilön sosiaalisten taitojen kehittäminen). Vauhdikkaasti kehittyy myös kansainvälinen yhteistyö, erittäin antoisa on ollut yhteistyö Suomen asiantuntijoiden sekä myös muiden Baltian maiden spesialistien kanssa. Vuonna 2003 avattiin tiedotuskeskus Huomaa lasta ja alkoi ilmestyä samanniminen Lastensuojeluliiton lehti. Toteutetaan useita projekteja, joiden tarkoituksena on tukihenkilöiden kouluttaminen, perhetyö, lasten oikeuksien suojelu, verkostoyhteistyö jne. Koulutuksia järjestetään yhteistyössä muiden korkeakoulujen kanssa, samoin muiden järjestöjen kanssa. Lastensuojelutoiminnan järjestäminen tapahtuu valtion, kuntien ja vapaaehtoisten elimien kautta ja perustehtävänä on taata lasten etujen valvonta. Nykymaailmassa vaikuttavat lapsiin ja perheisiin yhteiskunnan nopea kehittyminen sekä vauhdikkaat muutosprosessit. Lastensuojelusta huolehtivien työntekijöiden lukumäärä kunnissa ja maakuntahallituksissa oli vuonna 2006 yhteensä 162. (Vuonna 2008 on Virossa 15 maakuntaa, 227 kuntaa, joista 33 kaupunkia ja 194 maalaiskuntaa). Erikoiskoulutuksen oli heistä saanut 78 %. Lapsi muutosten vaikutuspiirissä. Viron yhteiskunta on itsenäistymisen jälkeisenä aikana käynyt läpi oleellisia muutoksia, sekä vallitsevien arvojen, kulutustottumuksien että yhteiskunnan turvallisuuden osalta. Individualististen itsekkäiden arvojen esille nouseminen on alentanut yhteiskunnan turvallisuutta. Neuvostonvallan aikana olemattomat ongelmat kuten huumeet, asunnottamuus, katulapset ja HIV ovat tulleet todellisiksi. Kommunismin jälkeinen siirtymäkausi Virossa on päättymässä ja normaalin länsimaisen yhteiskunnan kehitys alkanut. Muutosvauhti on asettanut sekä yksilöt että perheet paineen alaiseksi. Uusien haasteiden vastamiseksi tarvitaan avuksi ammattitaitoisia sosiaalityöntekijöitä, erittäin lastensuojelutyöntekijöitä.tarvitaan työhön valmentavaa koulutusta, tutkimusta ja sosiaalipoliittisia toimenpiteitä. Vuoden 2007 alussa oli Viron asukasmäärä 1,34 miljoonaa. Ikäryhmässä 0-17 vuotta oli yhteensä lasta. Virolaista yhteiskuntaa luonnehtii väestön lukumäärän väheneminen ja väestön vanheneminen. Ensisijaisesti on vähentynyt alle 18-vuotiaiden lasten ja nuorten lukumäärä. Samalla on hallitseva trendi, että jatkuvasti syntyy vähemmän lapsia avioliitossa olevilla vanhemmilla. Jos vuonna 2000 syntyi 45,6 % lapsista avioliittoon vihityillä vanhemmilla, niin vuonna 2006 oli vastaava luku 41,8%. Lapsi- ja perhepolitiikka on tärkeimpiä valtion sosiaalipolitiikan alueita sekä vaikutuksen että tarkoituksen puolesta ja tähtää ensisijaisesti perheiden hyvinvoinnin takaamiseen. Sosiaalitutkimuksessa kerätyn aineiston mukaan väitti vuonna % Viron asukkaista, että ihmisen prioriteettina pitää olla hänen perheensä. Mutta samalla totesivat lähes puolet kyselyssä osallistuneista, että työn takia ei ole heillä riittävästi mahdollisuuksia omistautua elinkumppanille ja perheelle.

3 3 Lapsityössä ja lastensuojelualalla on noussut esille useita ongelmia, joista muutamiin osoitamme jäljempänä. Lapsiperheiden toimeentulo on heikentynyt. Suurin köyhyysriski on yksinhuoltajaperheessä, jossa on monta lasta ja suurperheissä. Erityisen vaikea on tilanne, jos perheessä on opiskelijoita, jotka ovat täysiikäisiä, mutta opiskelun aikana riippuvat kuitenkin vanhemmista, tai jos opiskelun takia on heidän työelämään osallistuminen rajoitettu. Monilapsisen perheen tilannetta helpottavat lapsi- ja sosiaalituet. Moniongelmaperheille on luonteenomaista kyvyttömyys hakea ja käyttää sosiaalitukea, huono motivointi sekä taitamattomuus ongelmien ilmentyessä löytää niihin ratkaisuja. Alapuolella köyhyysrajan eläville perheille ei riitä yksinomaan sosiaalituki, koska vanhempien valmius ratkaista perheongelmiaan on heikko ja usein ei ole heillä riittävästi psyykkisiä eikä fyysisiä resursseja. Sellaiset perheet eivät pysty kontrolloimaan elämäänsä ja perheongelmat heijastuvat lasten kasvuympäristöön ja vaikuttavat heidän toimeentuloon tulevaisuudessa. Mainitut perheet tarvitsevat pitkäaikaista tukea, perheneuvontaa, tukihenkilöitä ja vanhempien koulutusta. Lasten jäämisen huoltoa ja kasvatusta vaille aiheuttaa yhä useammin myös yhden tai molemman vanhemman siirtyminen töihin ulkomaille. Lasten väärinkohtelu sekä heidän huume- ja alkoholikäyttö osoittaa terveyttä vahingoittavaan riskikäyttäytymiseen ja siitä on muodostunut vakava sosiaalinen ongelma. Riskikäyttäytymisenä tarkoitetaan alkoholin käyttöä, tupakoimista, huumeiden kokeilemista/käyttöä, turvaamatonta seksiä epäluotettavan kumppanin kanssa, liikennesääntöjen rikkomista ym. Tähän saakka puuttuu toimiva verkosto (yhteistyö sosiaalityöntekijöiden, opettajien, nuorisopoliisin, terveydenhoitoalan työntekijöiden ja terapeuttien välillä), jonka kautta olisi mahdollista taata nopea apu ja ongelmien syvenemisen ennaltaehkäisy ja syrjäytyneisyyden väheneminen. Tukea ja kuntoutusta riippuvuusongelmaisille lapsille /nuorille tarjoa Tallinnan Lasten Turvakeskus (johtaja Erki Korp), johon kuuluu kaksi keskusta. Sosiaaliohjelman pituus on kk., sisältää viroitushoidon, opiskelun jatkomahdollisuuden ja jälkihuollon. 75% lapsista on venäjän kielisiä. Ongelmana on myös koulunkäyntivelvollisuuden rikkominen. Alaikäisten lasten rikokset ovat huolestuttavia ja ensisijaisesti se, että alaikäisten yhteiskunnan vastainen käyttäytyminen tapahtuu yhä nuoremmassa iässä. Silläkin ongelmalla on sosiaalinen tausta. Sosiaalityöntekijä, sosiaalipedagogi tai psykologi toimii vain pienessä osassa kouluista. Puuttuu järjestelmällinen tieto apua tarvitsevista lapsista, palveluista ja palveluiden tarjoajista. Samoin on tehty vähän kokonaisvaltaisia tutkimuksia lasten ja perheiden toimeentulosta ja heidän avustamisen mahdollisuuksista. Lapsityön tekijät ja myös vanhemmat tarvitsevat nykyajan tasolla olevaa tietoa yhteiskunnasta, sen kasvuvaikeuksista ja verkostoyhteistyöstä. Lastensuojelutyön muodot ja prosessi. Virossa tapahtuu lastensuojelutyö pääosin kolmessa muodossa: avohoito (mm. päivähoito, kotihoito, lapsen koulunkäynnin tukeminen) sijaishoito (mm. perhehoito, instituutiot) jälkihoito (sijaishoidon jälkeen tarjottava tuki) Lastensuojelutyössä pyritään tukemaan lasta perheen hyvinvoinnin ja toimeentulon takaamisen kautta. Näin ollen on tärkeää perheen vahvistaminen, jotta vanhemmat tulisivat toimeen, pystyisivät huolehtimaan lapsista, takaisivat lapsen kehittymiseen tarvittavan kasvuympäristön sekä väittäisivät lapsilleen yhteiskunnassa hyväksyttyjä arvoja ja normeja. Lastensuojelun olemuksesta lähtien voidaan lapsille annettavan avustuksen ja suojelun järjestämistä katsoa valtion, kuntien ja järjestöjen kautta perheille tarjottavien palveluiden ja tukien kannalta. Peruspalveluina ovat lastenhoito (lastentarha, koulun jälkeinen iltapäivätoiminta); päivä- ja perhekeskuksissa sekä oppilaskodeissa tarjottavat palvelut; neuvonta (kasvatuskysymykset, toimeentulo) sekä kotipalvelut.

4 Lapsiperheiden tukemiseen pitää luoda luotettava sosiaalipalveluiden verkosto, jonka kautta voitaisiin tarjota perheille mahdollisimman monenlaisia palveluita. Jos valtion tukien tarkoituksena on osin kompensoida lasten kasvattamiseen ja kehittämiseen liittyviä kuluja, niin sosiaalipalvelut tukevat lapsiperheiden toimeentulotaitojen oppimista. Sijaishuollon muotoina on: adoptointi siinä tapauksissa luovutetaan kaikki vanhempien oikeudet ja velvollisuudet adoptiovanhemmille ja lapsesta tulee pysyvästi uuden perheen jäsen kaikkine oikeuksineen; 4 holhous lapsen oikeudellinen edustaminen, kasvattaminen ja huoltaminen sekä hänen aineellisten oikeuksien suojelu ja edunvalvonta; perhehoito - perheisiin annetaan orpolapsia ja lapsia, joiden biologiset vanhemmat eivät kykene huolehtimaan lapsesta. Hoitaja tekee kunnan viranomaisten kanssa hoitosopimuksen ja hän saa lapsen ylläpitoon raha-avustusta. Hoitajalle taataan valtion puolesta maksuton koulutus tehtävään. Lapsia vaarantavat nyky-yhteiskunnassa monet riskit, jotka pääasiallisesti johtuvat perheessä tapahtuneista muutoksista, mutta myös monista lapsen lähimmän kasvuympäristön sosiaalisista ongelmista. Riskeihin vastaaminen ja valintojen tekeminen. Riskiyhteiskunnan uudet haasteet vaativat riskeihin vastaamista ja valintojen tekemistä. Yhteiskunnan yksi kehitysmittari muotoutuu siitä, miten pystytään riskejä ehkäisemään tai niihin reagoimaan. U. Beck yhdistää riskejä turvallisuuteen ja vastuuseen. Yhteiskunnan kehittymiskyvyistä voidaan päättää sen mukaan, miten pystytään reagoimaan riskeihin, kuten esimerkiksi sosiaalinen kerrostuminen, köyhyys, epävarmuus, huollettavien henkilöiden osuus väestössä, väestön luonnollinen lisääntyminen jne. Tapaukset, joissa lapset jätetään vaille vanhempien huolta, vaativat puuttumista perheasioihin ja ratkaisujen tarjoamista pätevien asiantuntijoiden toimesta. Uusi vuosisata on tuonut mukaansa uusia haasteita, mutta myös uusia lähestymistapoja Lapset, erityisesti riskilapset tarvitsevat tukemista ja monimutkaisimmissa tapauksissa myös elämän uudelleen järjestämistä. Useiden projektien, foorumien ja järjestöjen tarkoituksena on avustaa lapsia ja perheitä. Hyviä mahdollisuuksia siihen tarjoaa verkostoyhteistyö, johon sisältyy sekä ennaltaehkäiseviä, asiaan puuttuvia että ratkaisevia toimenpiteitä. Vanhempien ulkomaille töihin siirtymisestä johtuvat ongelmat. Aihetta on tutkinut Tallinnan Yliopiston sosiaalityön maisteri Helen Pärna (2008) ja seuraavassa viitataan hänen tutkimukseen. Haastateltiin 18 koulun 9-17-vuotiaita oppilaita, joiden vanhemmat ovat siirtyneet töihin ulkomaille. Lisäksi haastateltiin opettajia, lastensuojelu- ja sosiaalityöntekijöitä. Eniten siirtyivät vanhemmat hakemaan töitä Suomesta, mutta lähdetään myös muihin Euroopan maihin: Tanskaan, Norjaan, Ruotsiin, Irlantiin. Samoin on lisääntymässä työvoiman liikkuminen kotimaassa, jonka seurauksena ovat vanhemmat poissa joko pitempään (kuukausia) tai vähemmän aikaa (viikon) ja lapset ovat kotona yksin tai tuttavien-sukulaisten valvottavana. Ongelmia on vähemmän, jos poissa on vain yksi vanhemmista. Yhteydenpito vanhempiin tapahtuu pääosin puhelimen ja Internetin kautta, myös vieraillaan vanhempien luona ja vanhemmat käyvät silloin tällöin kotona. Lapset kaipaavat kuitenkin jatkuvasti yhdessäoloa vanhemman (vanhempien) kanssa ja vanhempien rakkautta. Perheen sisäiset suhteet ovat jännittyneenä tai jopa huonontuneena. Usein eivät osaa lapset tehdä oikeita valintoja. Myös todetaan, että vanhempien poissaolon takia on lapsilla enemmän vapauksia ja mahdollisuuksia sekä tietenkin eivät he tajua kontrollin ja tuen olemassaoloa. Toisaalta on myös positiivisia seikkoja - lisääntyy lapsen riippumattomuus ja itsenäisyys; vanhemmat lapset huolehtivat nuorimmista siskoista ja veljistä. Vakava riskitekijä on avioliittojen

5 5 hajoaminen ja perhekriisit, jotka usein tuottavat lapselle (lapsille) kärsimyksiä. Ilman vanhempien valvontaa asuminen on muutamissa tapauksissa aiheuttanut moniongelmallisuuden: ruvetaan käyttämään vaarallisia nautintoaineita, vietetään suuri osa ajasta kaduilla, samoin esiintyy käyttäytymishäiriöitä koulussa ja koulunkäynnin laiminlyömistä, aggressiivisuutta kavereiden kohtaan jne. Tutkimus osoitti, että yhden tai molemman vanhemman kotoa kauemmas lähteminen saattaa vaikuttaa lasten pärjäämistä jokapäiväisessä elämässä, mm. kouluympäristössä. Erityisen uhanalaisina ovat perheet, joissa on aikaisempia ratkaisemattomia ongelmia sekä lisääntyneitä taloudellisia vaikeuksia. Niissä tapauksissa tarvitaan lastensuojelun alalla toimivien työntekijöiden puuttumista asiaan ja apua perheille, samoin uusia ratkaisumenetelmiä ongelmiin. Arvellaan, että eestiläisellä on nykyisin työsuhde ulkomailla. Tiedot edellä mainitusta aiheesta ovat puutteellisia ja sattumanvaraisia, ongelmat tulevat enimmäkseen esille yhdessä muiden perhevaikeuksien yhteydessä. Valitettavasti johtuu vanhempien lähtö ulkomaille usein perheen rahatilanteen vahvistamisen halusta ja työttömyydestä, erittäin maaseuduilla, mutta joskus on syynä pakeneminen perheongelmien tieltä tai vaihtelun etsiminen. Tämä teema on suhteellisen uusi ja vaatii laajempaa pohdintaa koko Virossa. Perheen on oikeus saada apua ja tukea. Aikuiset eivät enää pärjää vanhoilla perinteisillä kasvatusmenetelmillä. Vanhemmat tarvitsevat laajempaa tietoa yhteiskunnasta, siinä tapahtuvista prosesseista ja lasten kasvattamisesta uudistuneissa oloissa. Lapset tarvitsevat vanhemmilta enemmän aikaa ja huomiota oppiakseen tulemaan toimeen globalisoituvassa maailmassa. Samoin toivotaan, että vanhemmat ymmärtäisivät enemmän sekä lapsia heidän ympärillä tapahtuvia prosesseja, auttaisivat tajuamaan vaaroja ja riskejä voidakseen niihin asianmukaisesti vastata. Lasten ongelmat ovat tiiviisti yhteydessä perhe-elämään ja vanhempien psykososiaaliseen toimeentuloon. Huomiota ja ratkaisuja vaativat uuden vuosisadan alussa henkiseen terveyteen liittyvät kysymykset, koska lasten on yhä vaikeampi tulla toimeen yhteiskunnan jännityksiin ja monimutkaisiin valintamahdollisuuksiin. Perheiden hyvinvointia saattavat vaikuttaa perheenjäsenen pitkäaikainen sairaus ja toimeentulovaikeudet, jotka johtuvat nousevista elinkustannuksista, samoin liiallinen työkuormitus, riippuvuusongelmat sekä vähäinen tieto lastenkasvatuksesta ja heidän kehittymisestä. Perhe-elämää ovat vaikuttaneet oleelliset muutokset yhteiskunnassa. Vähäisten tulojen, vanhempien alhaisen sivistystason tai huonojen elinehtojen ei tarvitse välttämättömästi merkitä sitä, että perheessä on toimeentulovaikeuksia. Mutta jos niihin lisääntyvät taitamattomuus ratkaista ongelmia sekä alhainen stressinkestokyky, saattaa olla tuloksena, ettei perhe enää pärjää ilman ulkopuolista apua. Perheen käsitekin on laajentunut. Seuraavassa mainitaan perhetyyppejä, joita nykyisin esiintyy ydinperheen rinnalla. Lastenkoti eli sijaiskoti, jossa lapsi voi asua 18-vuotiaaksi saakka tai siihen saakka, kunnes hän opiskelee päiväkoulussa, ammattikoulussa tai korkeakoulussa. Vuonna 2008 asuu Viron 40 lastenkodissa noin 1500 lasta. Holhousperhe, jossa holhooja kasvattaa lasta 18-vuotiaaksi saakka ja on siihen saakka lapsen laillinen edustaja. Lapsen syntymätodistuksen on kirjatut biologiset vanhemmat. Holhousperheissä on nykyään myös noin 1500 virolaista lasta. Sijaisperhe, jossa lapsi on perhehoidossa sopimuksen perusteella. Perheellä ei ole lapsen laillisen edustajan oikeuksia, lasta koskevat tärkeät päätökset tehdään vastaavien kunnanviranomaisten toimesta. Sijaisperheissä olevia lapsia on Virossa noin 450. Tukiperhe, jossa lapsi asuu tilapäisesti, esimerkiksi viikonloppuisin ja koululomien aikana. Alle 3 vuoden ikäisiä lapsia tukiperheisiin ei anneta.

6 6 Adoptioperhe, jossa lapsen ja adoptoijan välillä ovat voimassa kaikki vanhemman ja lapsen väliset oikeudet ja velvollisuudet. Adoptioperheisiin menee vuosittain noin sataa poikaa ja tyttöä, joista kaksi kolmasosa adoptoidaan virolaisiin perheisiin ja loput ulkomaille. Lasten hyvinvointi ja lastensuojelu. Hyvinvointidiskurssi hakee onnellisen lapsuuden edellytyksiä, jotka ovat myös nykyajan lastensuojelun tärkeinä taustatekijöinä. Lapsen edunvalvonnan oleellinen lähtökohta on kysymys tyytyväisyydestä, jaksamisesta ja toimeentulosta jokapäiväisessä elämässä. Tie lapsen luokse kulkee kautta vanhempien ja modernissa sosiaalityössä opetetaan osallistamaan vanhempia, jos pohditaan lasten elämää koskevia monimutkaisia kysymyksiä tai heidän elämää vaikuttavia riskitekijöitä. Tätä periaatetta seurataan myös virolaisessa lastensuojelukäytännössä. Tutkijoiden esille nostama diskussio on meidän päivillämme aktivoinut suojeludiskurssin uudella tasolla, jossa taustana on kauhua kylvävä politiikka lasten epävarmasta tulevaisuudesta: lisääntyvä työttömyys, huumeaineiden käyttö, rikollisuuden lisääntyminen varhaisiässä, median negatiivinen vaikutus jne. Lastensuojelutoiminnassamme eivät erotu tilanteen arvioiminen ja avustustoiminta toisistaan, vaan niitä tehdään käytännössä samanaikaisesti. Meiltä puuttuvat yhteiset arviointikriteerit ja -tavat siltä osin, mitä me arvioimme, joko lapsen tarpeita, riskejä, vanhemmuutta tai kaikkia niitä tekijöitä. Lapsen tilannetta arvioidessaan pitää ottaa huomioon hänen terveydentilanne, erityisesti henkinen terveys, mutta myös koulumenestys sekä identiteettiä koskevat seikat. Lastensuojelu on muuttunut useimmiten epämääräisemmäksi, koska erikoistarpeisten ja moniongelmallisten asiakkaiden lukumäärä lisääntyy. Yhä tärkeämmäksi muuttuukin asiakkaiden tilanteen kartoittaminen ja sitä tehdään yhdessä vanhemman tai vanhempien kanssa, mutta oleellinen on koko prosessin jatkuvuus. Yhteistyö lastensuojelupalveluita käyttävien perheiden kanssa saattaa kestää vuosia. Lapsen ja perheen hyvinvointi riippuu suoraan vanhemmasta, toimivasta vanhemmasta, joka voi vaikuttaa sosiaalisia taitoja omaavien lapsen kasvamiseen. (Katso kaava 1) MAKROSYSTEEMI sosiaalisia taitoja omaava lapsi EKSOSYSTEEMI mahdollisuus lapsen kehittymiseen lujan perheen tuki lapselle MESOSYSTEEMI lastensuojelun kokonainen systeemi (sosiaali-, koulu-, kulttuuri-, terveydenhoito- ) yhteiskunnan järjestämät palvelut ja tuet lapselle ja perheelle MIKROSYSTEEMI

7 7 toimeentulevat vanhemmat Kaava 1. Toimeentulevat vanhemmat, heille tarjottavat tuet ja palvelut.(tamm 2004) Lastensuojelualan työntekijät ja asiantuntijat toimivat tapauskohtaisesti, joka on eräs asiakaslähtöisempiä menetelmiä. Siinä tapauksessa on tuloksellisuuden edellytyksenä luottavainen suhde lapseen tai häneen perheeseen ja monipuolisen avun järjestäminen. Lastensuojelualan työntekijä vastaa tapauksen hoitamisesta alusta loppuun saakka ja suunnittelee yhdessä asiakkaan kanssa tarvittavat toimenpiteet sekä arvioi hänen kanssa myös muutokset. Se on erittäin tärkeää myös verkostoyhteistyön tehokkuuden kannalta. Tapauskohtainen lähestyminen on lastensuojelusysteemissä käyttöön otettava sosiaalityön menetelmä, joka mahdollistaa entistä kokonaisvaltaisemman lähestymisen lapsen tarpeiden ja ongelmien arvioimiseen. Lastensuojelualan työntekijän tehtävänä on yhteistyöverkoston kautta löytää lapselle ja hänen perheelleen sopivia ratkaisuja erilasten palveluiden, projektien ja ohjelmien kautta. Samalla on lastensuojelutyön järjestelystä lähtien kuntien tehtävänä järjestelmällisesti kehittää palveluverkostoja erilaisten projektien sekä ohjelmien avulla. Näin ollen on tapauskohtainen menetelmä luonteeltaan ennaltaehkäisevä ja vähemmän varhaiseen asiaan puuttumiseen sidottu toiminta. Tarkoituksena on ehkäistä ongelmien kasaantumista sekä tarjota lapselle ja perheelle konkreettisista tarpeista johtuvaa avustusta. Lapsen oikeuksia edistämällä luodaan edellytykset lapsen turvallisuudentunteelle, tyytyväisyydelle ja onnellisuudelle ja sen saavuttaminen on suuri haaste virolaiselle yhteiskunnalle. Paremman toimeentulon saavuttamiseksi on tärkeä tarjota lapselle varmuuden tunnetta ja turvallisuutta. Kaupunkilaistuvassa yhteiskunnassa on vanhemmilla paljon kilpailevia kasvattajia. Vanhemmat eivät suinkaan ole ainoat lapsensa elämän vaikuttajat. Yksilöitymisen, individuaation vaikutukset yhteiskunnassa ovat näkyvät. Lapset etääntyvät vanhemmista, suhdekenttä laajenee. Uuskasvattajana toimivat uusperheet, mediaympäristöt, ostokeskukset, McDonalds ym Intensiivisenä vaikuttajana on tullut vanhempien rinnalle Internet, media ja televisio, eli yleisimmin informaatio-aikakausi kaikkine houkutuksine ja vaikeuksineen. Lapselle tuo tiedonpaljous mukaansa sekä sosiaalisia että moraalisia vapauksia, mutta myös jännitystä ja riskejä. Lapset saavat Internetin ja television kautta huvin monenlaista tietoa jo varhaisessa lapsuudessa. Kuluttajayhteiskunnan materialistinen maailmankuva, media ja multikulttuurisuus ovat pääasiallisia lasten elämää vaikuttavia tekijöitä. Näin on lapsen vaikea tehdä oikeita valintoja useiden mahdollisuuksien väliltä. Lapasen hyvinvointi ei riippuu pelkästään resursseista, vaan lapsen taidoista ja mahdollisuudesta niitä käyttää. Ennaltaehkäisytyö on vielä lapsenkengissä ja sen tehokkaaseen käynnistämiseen tarvitaan sosiaalisia resursseja, asiantuntemusta sekä yhteiskunnan tasolla lastensuojelupolitiikkaa, lastenhuoltoa ja perheiden tukemista koskevien sopimuksien saavuttamista. Lastensuojelu on ajassa muuttuva ilmiö, jota konstruoivat ihmiset itse, eli toisin sanoen yhteiskunta. Kyseessä on sosiaalinen konstruktio. Ei ole olemassa universaalista lastensuojelua, koska lastensuojelu riippuu yhteiskunnasta ja sen arvoista. (Kolga 2006) Vanhemmuuden tukemisen mahdollisuuksia. Vanhemman toimeentulo on riippuvainen siitä, miten on valmisteltu vanhempien roolin täyttämiseen, eli lapsuudessa opituista arvoista sekä aikuisena opituista ja saaduista kokemuksista. Vanhempien hyvän toimeentulon edellytyksenä ovat:

8 lasten kasvatusta koskevat tiedot ja taidot omassa lapsuudessaan omaksutut arvot ja asenteet, joita omaksuessaan jäljittelevät lapset usein vanhempiaan. Samalla ovat heikentyneet perheessä sukupolvien väliset suhteet ja se puolestaan vaikuttaa negatiivisesti lapsen, vanhemman ja isovanhemman suhteita tiedot lapsen turvallisuudesta perustuvat seuraaviin seikkoihin: tuntevatko vanhemmat itseänsä vahvana kasvattajana, ovatko he tyytyväisiä käyttämiinsä kasvatusmenetelmiin tai tarvitsisivatko he apua, tukea tai lisätietoa lapsen kasvattamiseen vanhemman terveydentilanne sekä tiedot lapsen etujen suojelemisen mahdollisuuksista. Kiistämättä on yhteiskunnan tärkein tehtävä ja velvollisuus tukea lasten hyvinvointia ja heidän monipuolisen kehittymisen mahdollisuuksia. Siihen tarvitaan vahvaa perhettä, täyttääkseen viittä vanhemmuuden tärkeää roolia, jotka ovat seuraavia: lapsen elämää varten valmistelija, turvallisuuden antaja, holhooja, rajojen asettaja ja kommunikoimisen opettaja. Lasten hyvinvoinnin takaamiseen käytetään tarvittaessa lastensuojelun keinoja ja hyväksytään sekä paikallisia että kansainvälisesti tunnustettuja lähestymistapoja. Eräs tärkeimpiä sosiaalipoliittisia tehtäviä on edesauttaa vakaiden perhesuhteiden kehittymistä. Siihen tarvitaan sekä sosiaali- että terveydenhoitoalalla valtion tuen ja mahdollisuuksien lisäämistä. Yhteenveto. Lasten turvallisuudesta ja hyvinvoinnista vastaavat ensisijaisesti aikuiset. Meidän kaikkien: vanhempien, opettajien ja terveydenhoitoalan työntekijöiden velvollisuus on tukea perheitä siten, että he pystyisivät sopeutumaan muutoksiin, samalla ymmärtää ja tarpeen mukaan avustaa heitä.. 8

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi 1.4.2016 ja vanhempien tuen tarpeen arviointi Hyvä asiakas! Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa on käytössä yhdenmukainen arviointimalli, jonka avulla arvioidaan yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

Lapsi perheen ja hallinnon välissä

Lapsi perheen ja hallinnon välissä Lapsi perheen ja hallinnon välissä Lasten ja perheiden eroauttaminen -seminaari Pentti Arajärvi 11.11.2015 1 Lapsen oikeuksien yleissopimus 3 artikla 1. Kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon,

Lisätiedot

Hyvä lasten huostaanottopäätöksentekoon osallistuva!

Hyvä lasten huostaanottopäätöksentekoon osallistuva! 1 of 9 03.02.2015 14:47 JUDGES_EXPERTMEMBERS_FINLAND_3_12_2014 Hyvä lasten huostaanottopäätöksentekoon osallistuva! Tämä tiedonkeruulomake on osa neljän maan verlututkimusta Legitimacy and Fallibility

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa

Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa Reija Paananen, FT, tutkija Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys yksikkö, THL Oulu (Paananen & Gissler: Kansallinen syntymäkohortti 1987

Lisätiedot

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava sekä ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Toiminta-ajatus

Lisätiedot

YK: vuosituhattavoitteet

YK: vuosituhattavoitteet YK: vuosituhattavoitteet Tavoite 1. Poistetaan äärimmäinen nälkä ja köyhyys -Aliravittujen määrä on lähes puolittunut 23,3%:sta 12,9%:iin. -Äärimmäisen köyhyysrajan alapuolella elävien määrä on puolittunut

Lisätiedot

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT 2014 LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus pysähtyvät pohtimaan elämäänsä

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Verkostoitumalla lapsuudentutkimuksen uusiin avauksiin. Lapsuudentutkimuksen päivät Turku Terhi-Anna Wilska

Verkostoitumalla lapsuudentutkimuksen uusiin avauksiin. Lapsuudentutkimuksen päivät Turku Terhi-Anna Wilska Verkostoitumalla lapsuudentutkimuksen uusiin avauksiin Lapsuudentutkimuksen päivät 02.06.2008 Turku Terhi-Anna Wilska Miksi lasten ja lapsuuden tutkimus tärkeää juuri nyt? Havaitut ongelmat lasten fyysisessä

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta Maria Kaisa Aula 18.2.2010 Helsinki 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus ja koulu Kaikki lapset ovat samanarvoisia Julkisen vallan päätöksissä

Lisätiedot

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli 25.9.2012 Helena Hiila-O Brien KUKA LASTA KASVATTAA JA MITÄ VARTEN Lapsi työvoimana Lapsi rakentamassa kansakunnan tulevaisuutta Lapsi jatkamaan sukua

Lisätiedot

Mummot, muksut ja kaikki muut

Mummot, muksut ja kaikki muut Mummot, muksut ja kaikki muut Keitä perheeseen kuuluu? Mikä on perheessä pyhää? Perhekerho- ja pikkulapsityön neuvottelupäivät 17.-18.3.2011 Meillä siihen kuuluu meidän lisäksi mun vanhemmat ja sisarukset,

Lisätiedot

ROMANIOPPILAIDEN OHJAUS JA ERITYINEN TUKI KAUHAJOELLA

ROMANIOPPILAIDEN OHJAUS JA ERITYINEN TUKI KAUHAJOELLA ROMANIOPPILAIDEN OHJAUS JA ERITYINEN TUKI KAUHAJOELLA ROMANITYÖRYHMÄN PERUSTAMINEN Kauhajoen kaupunginhallitus kokouksessaan 13.5.2002 135 päättänyt perustaa romaniasiain työryhmän. Romanityöryhmän jäsenet:

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA Pirjo Koivula ylitarkastaja OPETUSHALLITUS Osaamisen ja sivistyksen asialla Lasten hyvinvointi yhteiskunnassa Valtaosa suomalaislapsista voi

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä

Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä Vertaiskonsultaatioseminaari 8.-9.6.2006 Metsä-Luostolla / 8.6.2006 / Maija Uramo Lapsikeskeisen lastensuojelun

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN

LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN Sosiaalinen kuntoutus tavoitteena osallisuus Kuntoutusakatemia 13.12.2012 Aulikki Kananoja ylisosiaalineuvos SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN POHDINTAA 1970-LUVULLA

Lisätiedot

ASKELMERKKI. suoritettu. - Koulunkäynnin intensiivinen tuki

ASKELMERKKI. suoritettu.  - Koulunkäynnin intensiivinen tuki ASKELMERKKI suoritettu - Koulunkäynnin intensiivinen tuki www.askelmerkki.fi suoritettu - Koulunkäynnin intensiivinen tuki Jokaisesta koulusta löytyy oppilaita, joilla on suuria vaikeuksia koulun läpäisemisessä.

Lisätiedot

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää?

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Tiedosta hyvinvointia KansalaisenParas 17.4.2008 Anu Muuri 1 Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Anu Muuri Kehittämispäällikkö Stakes/Sosiaalipalvelut Tiedosta hyvinvointia KansalaisParas 17.4.2008

Lisätiedot

Toimiva lapsi ja perhe Lapset puheeksi ja Neuvonpito

Toimiva lapsi ja perhe Lapset puheeksi ja Neuvonpito Toimiva lapsi ja perhe Lapset puheeksi ja Neuvonpito Tausta, tavoitteet ja perusteet Portin Pirtti 1.11.2012 Anita Tervo miksi ollaan liikkeellä? vanhemman mielenterveys- tai päihdeongelma tunnetusti vaaratekijä

Lisätiedot

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa 27.5.2014 Petri Haltia KANSAINVÄLINEN AIKUISTUTKIMUS PIAAC: Programme for the International Assessment of Adult Competencies OECD:n organisoima,

Lisätiedot

Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako?

Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako? Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako? Maria Kaisa Aula 12.11.2013 Tampereen yliopisto 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus 1989/1991 Erityinen suojelu Protection Palvelut ja toimeentulo Riittävä

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PERUSTEET JA MAKSUT 1.3.2016

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PERUSTEET JA MAKSUT 1.3.2016 LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PERUSTEET JA MAKSUT 1.3.2016 Perusturvalautakunta 25.2.2016 Liite Sivu 2 / 7 Sisällys LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.3.2016 -----------------------------

Lisätiedot

Kasvu, oppiminen, perheet

Kasvu, oppiminen, perheet Kasvu, oppiminen, perheet Pirjo Tuosa, selvityshenkilö Uudistuksen lähtökohtia Jyväskylän kaupungissa toteutetaan palvelu- ja organisaatiouudistus vuoden 2013 alussa hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

yöote Vamoksen näkökulmia

yöote Vamoksen näkökulmia Nuorten onialainen hyvinvointia matalan kynnyksen tukemassa yöote Vamoksen näkökulmia Ulla Nord Palvelualuejohtaja 4.3.2014 ASUNNOTTOMAAN NUOREEN LIITETTYJÄ ILMIÖITÄ PÄIHDEONGELMAT LAISKUUS MIELENTERVEYS

Lisätiedot

Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa Hallintojohtaja Matti Lahtinen

Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa Hallintojohtaja Matti Lahtinen Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa 29.4.2011 Hallintojohtaja Matti Lahtinen 1 Julkisuutta ja tietosuojaa koskevia säädöksiä perusopetuksessa Perustuslaki (731/1999) 10 : Jokaisen yksityiselämä,

Lisätiedot

Lastensuojelun asiakkaana Suomessa

Lastensuojelun asiakkaana Suomessa Lastensuojelun asiakkaana Suomessa 16.6.2010 Uusi lastensuojelulaki 2008 lähtökohtana vanhempien ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista tavoitteena auttaa perheitä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa

Lisätiedot

Lastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen Hanke Satu Oksman & Anna Lähteenmäki

Lastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen Hanke Satu Oksman & Anna Lähteenmäki Lastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen Hanke 2016-2018 Satu Oksman & Anna Lähteenmäki Kuopion seudun nuorisoasunnot ry:n (KSNA) ja Joensuun seudun nuorisoasuntoyhdistys ry:n (Josna)

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomessa

Lastensuojelu Suomessa Lastensuojelu Suomessa 16.6.2010 Lastensuojelu 2008 Lastensuojelun sosiaalityön asiakkaana ja avohuollollisten tukitoimien piirissä oli yhteensä yli 67 000 lasta ja nuorta vuonna 2008. Suomessa ei tilastoida,

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen kehittäminen. Siimapuiston päiväkoti

Varhaiskasvatuksen kehittäminen. Siimapuiston päiväkoti Varhaiskasvatuksen kehittäminen Siimapuiston päiväkoti Nykytila VK:n kehittämisestä yksikön näkökulmasta Valtakunnallisesti koordinoimaton kehittäminen Kunnilla omat / omiin mittareihin perustuva Yksiköillä

Lisätiedot

LAKIALOITTEIDEN PUOLESTA. www.isätlastenasialla.fi

LAKIALOITTEIDEN PUOLESTA. www.isätlastenasialla.fi LAKIALOITTEIDEN PUOLESTA Isät lasten asialla ry Isät lasten asialla on yhdistys, joka koostuu joukosta eronneita vanhempia, isovanhempia, siskoja ja veljiä. Jäseniä yhdistää lapsen osittainen tai kokonaan

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1 Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut 7.4.2011 Eva Storgårds 1 Visio Perustehtävä Kaupungin missio eli perustehtävä on palvelujen järjestäminen kansalaisille suomen ja ruotsin kielellä

Lisätiedot

Tervetuloa Hannunniitun kouluun!

Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Yhdessä kulkien, matkalla kasvaen, kaikesta oppien. - Saara Mälkönen 2015- PERUSOPETUS Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen

Lisätiedot

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke asiakastapaaminen kestää ehkä 30-60 min x 2/ vuosi // miten

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Kartoitus sijaisisien asemasta Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Tutkimuksen taustaa Idea sijaisisiä koskevasta opinnäytetyöstä syntyi PePPihankkeen toimesta, kyseltyämme sähköpostitse opinnäytetyön aihetta

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 49 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto toivomusponnesta joustavien ikärajojen ja lähetteettömien palvelujen jatkamisesta nuorten päihdepalveluissa ja -hoidossa

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan päivänä tammikuuta 1993.

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan päivänä tammikuuta 1993. 1992 vp - HE 247 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi opintotukilain :n ja korkeakouluopiskelijoiden opintotuesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan opintotuen

Lisätiedot

KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA. Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut

KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA. Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut Organisaatiokaavio (toiminnot) Maahanmuuttajapalvelut InEspoo Monikulttuurinen neuvonta

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

Lastensuojelun tehostettu perhetyö LASTEN KASTE 2014 2016, Lapin osahanke, Ranuan kunnan kehittämispilotti

Lastensuojelun tehostettu perhetyö LASTEN KASTE 2014 2016, Lapin osahanke, Ranuan kunnan kehittämispilotti Lastensuojelun tehostettu perhetyö LASTEN KASTE 2014 2016, Lapin osahanke, Ranuan kunnan kehittämispilotti Ranuan kunnan kuntastrategia: hyvinvoiva kuntalainen, laadukkaat lähipalvelut Riskittömin perhekuntoutus

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Riikka Kimpanpää Johtava sosiaalityöntekijä/projektipäällikkö Tampereen kaupunki 1 Toimeentulotuen tarkoitus ja oikeus sosiaaliturvaan Toimeentulotukilaki

Lisätiedot

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali.

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali. Maailman terveysjärjestön WHO:n määritelmän mukaan aktiivinen ikääntyminen on prosessi, jossa optimoidaan mahdollisuudet pysyä terveenä, osallistua ja elää turvattua elämää ja pyritään siten parantamaan

Lisätiedot

Perheneuvola lapsiperheen tukena. Mitä ja milloin?

Perheneuvola lapsiperheen tukena. Mitä ja milloin? Perheneuvola lapsiperheen tukena Mitä ja milloin? Sosiaalihuoltolain velvoittamaa toimintaa Kunnilla on Sosiaalihuoltolain mukaan velvollisuus järjestää kasvatus- ja perheneuvontaa asukkailleen. Kasvatus-

Lisätiedot

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

ZA4883. Flash Eurobarometer 247 (Family life and the needs of an ageing population) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4883. Flash Eurobarometer 247 (Family life and the needs of an ageing population) Country Specific Questionnaire Finland ZA4883 Flash Eurobarometer 247 (Family life and the needs of an ageing population) Country Specific Questionnaire Finland 2008 EUROBAROMETER ON FAMILIES, AND ADAPTING TO THE NEEDS OF AN AGEING POPULATION

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

Mitä pidetään tärkeänä? Oppimisen monet tavat ja oppilaan hyvinvointi Koulun toimintakulttuurin avainsanat: Yhteisöllisyys, osallisuus ja kuulluksi

Mitä pidetään tärkeänä? Oppimisen monet tavat ja oppilaan hyvinvointi Koulun toimintakulttuurin avainsanat: Yhteisöllisyys, osallisuus ja kuulluksi Mitä pidetään tärkeänä? Oppimisen monet tavat ja oppilaan hyvinvointi Koulun toimintakulttuurin avainsanat: Yhteisöllisyys, osallisuus ja kuulluksi tuleminen Uuden lain keskeiset tavoitteet: Edistetään

Lisätiedot

Jukka Oksanen Päihde- ja mielenterveyspäivät 2011 VERTAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN HOITOVAIHTOEHTOJEN ETSIMISESSÄ VOIKO VERTAISUUTTA KEHITTÄÄ?

Jukka Oksanen Päihde- ja mielenterveyspäivät 2011 VERTAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN HOITOVAIHTOEHTOJEN ETSIMISESSÄ VOIKO VERTAISUUTTA KEHITTÄÄ? Jukka Oksanen Päihde- ja mielenterveyspäivät 2011 VERTAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN HOITOVAIHTOEHTOJEN ETSIMISESSÄ VOIKO VERTAISUUTTA KEHITTÄÄ? Pienyhteisö jokaisen tukena ALAN VAUX (1988) Perheemme, ystävämme,

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMUUS

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMUUS Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMUUS Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on tarkoitettu välineeksi silloin kun huoli vammaisen lapsen hyvinvoinnista

Lisätiedot

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi FM, UUSPERHENEUVOJA KIRSI BROSTRÖM, SUOMEN UUSPERHEIDEN LIITTO RY Uusperheen määrittelyä uusperheellä tarkoitetaan perhettä, jossa

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat?

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Maria Kaisa Aula Lapsuuden tutkijoiden ja päättäjien kohtaaminen eduskunnassa 17.10.2007 1 Lapsiasiavaltuutetun tehtävät 1) Lasten ja nuorten

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille ROVANIEMI 22.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas

Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 28.4.2011 Kristiina Laitinen Opetusneuvos Opetushallitus Lasten ja nuorten hyvinvointi Unicefin hyvinvointivertailu

Lisätiedot

Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa

Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät Työryhmä: Osallistavaa ja monikulttuurista kohtaamista 30.9.2011 Esityksen sisältö Tutkimushankkeen

Lisätiedot

Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella. Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le

Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella. Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le Perheille kohdennetuilla palveluilla tuetaan vanhempia tai muita huoltajia turvaamaan lasten hyvinvointi

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Loimaan. Perhepalvelut

Loimaan. Perhepalvelut Loimaan Perhepalvelut PERHEPALVELUT Loimaan perhepalvelujen työmuotoja ovat palvelutarpeen arviointi, lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö ja sosiaa- liohjaus. Perhepalveluihin kuuluvat myös tukihenkilö-

Lisätiedot

Lapsiperheiden arki ja hyvinvointi Miten tukea lapset laman yli?

Lapsiperheiden arki ja hyvinvointi Miten tukea lapset laman yli? Lapsiperheiden arki ja hyvinvointi Miten tukea lapset laman yli? Maritta Törrönen Sosiaalityön professori Miten kannatella lapset laman yli? 8.3.2016 Pikkupalamentti, auditorio, Arkadiankatu 3, Helsinki

Lisätiedot

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku.

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. KT Merja Paksuniemi Verkostotutkija Siirtolaisuusinstituutti Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Lapsuuden

Lisätiedot

Monikulttuurisuus ja maahanmuutto kotipesän tutkimus- ja kehittämistoiminta

Monikulttuurisuus ja maahanmuutto kotipesän tutkimus- ja kehittämistoiminta KatuMetro - Monikulttuurisuus ja maahanmuutto Monikulttuurisuus ja maahanmuutto kotipesän tutkimus- ja kehittämistoiminta 2010-2012 VTT, tutkija Vuoden 2010 tutkimus- ja kehittämistoiminta ja tiedottaminen:

Lisätiedot

Hyvä koulu lapselle ja aikuiselle sisältää kuusi keskeistä seikkaa:

Hyvä koulu lapselle ja aikuiselle sisältää kuusi keskeistä seikkaa: Lausunto 1(5) Lapsiasiavaltuutetun vuosikirjaan Lausuntopyyntö 29.10.2015 Lausunto lapsiasiavaltuutetun vuosikirjaan: Eriarvoistuva koulu? -verkosto lausuu lapsiasiavaltuutetun vuosikirjaan 2016 seuraavaa:

Lisätiedot

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2 Luo luottamusta Suojele lasta 16.11.2016 Jaana Tervo 2 1 Lasten suojelemisen yhteistyötä ohjaavat periaatteet sekä tiedonvaihtoa ja yhteistyötä ohjaava lainsäädäntö Suojele lasta Varmista lapsen aito osallisuus

Lisätiedot