Uuden vuosisadan lapset ja nuoret Virossa : haasteita, ongelmia ja ratkaisukeinoja Taimi Tulva, Tallinnan yliopiston sosiaalityön professori

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Uuden vuosisadan lapset ja nuoret Virossa : haasteita, ongelmia ja ratkaisukeinoja Taimi Tulva, Tallinnan yliopiston sosiaalityön professori"

Transkriptio

1 1 Uuden vuosisadan lapset ja nuoret Virossa : haasteita, ongelmia ja ratkaisukeinoja Taimi Tulva, Tallinnan yliopiston sosiaalityön professori Lastensuojeluliiton toiminta ja tehtävät. Viron lastensuojelun historia ulottuu viime vuosisataan ja ensi vuonna täyttyy 90 vuotta lastensuojeluliiton perustamisesta. 28. huhtikuuta 1919 perustettiin Viron Lastensuojeluyhdistys ja samalla hyväksyttiin yhdistyksen säännöt. Yhdistyksen tarkoituksena oli osoittaa monenlaista apua lapsille, suojella lapsia, avata äideille suojakoteja, järjestää lasten päivähoitoa, avata turvakoteja ja kasvatuslaitoksia, avustaa suojakotien, kasvatuskotien ja lastensuojeluseurojen toimintaa, perustaa kesäpaikkoja ja leikkikenttiä sekä järjestää lapsille ruokailua. Lastensuojeluliitto on Viron Lastensuojeluyhdistyksen oikeusseuraaja. Lastensuojelutoiminta perustui vuonna 1933 hyväksyttyyn lastensuojelulakiin. Neuvostokautena lastensuojelutoiminta kuitenkin hiljentyi. Lastensuojeluliitto sai alkunsa 2. lokakuuta 1988 Viljandissa Ugala-teatterissa tapahtuneessa kokouksessa. Viro liittyi lasten oikeuksia koskevaan kansainväliseen konventioon 26. syyskuuta Nykyään perustuu lastensuojelutoiminta voimaan tulleeseen lastensuojelulakiin. Lastensuojeluliiton jäseninä on 40 juridista henkilöä (lastensuojeluyhdistystä, seuraa tai kerhoa), joiden toiminnan tarkoitus ja perussuunnat yhtyvät Lastensuojeluliiton toiminnan päämääriin. Lastensuojeluliiton missiona on lasten etujen valvonta ja lapsiystävällisen yhteiskunnan rakentaminen. Lastensuojeluliiton toiminta tapahtuu kolmella perustasolla: Järjestön tasolla myötävaikutetaan jäsenien holhous- ja käytännön toimintaa paikallisella tasolla, paikallisista tarpeista lähtien ja yhteistyössä kunnan kanssa. Alan tasolla seurataan lasten oikeuksien takaamista ja lastensuojelualalla tapahtuvia prosesseja. Kiinnitetään huomiota lapsen oikeuksien rikkomisiin, ehdotetaan parannuskeinoja sekä tehdään lasten ja perheiden tukemisen aloitteita ja huolehditaan niiden toteuttamisesta. Yhteiskunnan tasolla tiedotetaan lapsen oikeuksista ihmisoikeuksina ja muokataan yhteiskunnan arvoja ja asenteita, jotta lasten oikeudet olisivat paremmin suojattuja. Toiminnan prioriteetteina on julkisuuden tiedottaminen lapsen ihmisoikeuksien sisällöstä ja niiden takaamisesta, perheen tarpeista lähtevän lähestymistavan periaatteiden tutustuttaminen sekä järjestön toimintakyvykkyyden kehittäminen. Tässä yhteydessä kannattaa mainita kampanjoita, joita on järjestetty lasten suojelemisen ja perhearvojen vahvistamisen tarkoituksella. Vuosina on järjestetty seuraavat tärkeimmät foorumit: kampanja Älä lyö lasta!, valokuvauskilpailu Me pärjäämme, antaakseen arvoa suvaitseville asenteille ja ystävällisille suhteille koulussa, sekä osallistuttiin TV-sarjaan Kasvamme yhdessä, jossa käsiteltiin perhesuhteita ja niiden hoitamista. Vain tilanteen tiedostaminen mahdollistaa muutoksien aikaansaannin. Vuosittain järjestetään konferensseja, esimerkiksi konferenssisarja Lapsemme murheet, jossa keskityttiin väärinkohtelua, lasten turvallisuutta ja kouluväkivalta käsitteleviin aiheisiin. Laajemmin on käsitelty myös mediatietoisuuden ja mediakoulutuksen kysymyksiä sekä lapsiystävällistä elinympäristöä. Vuonna 2002 perustettiin Lastensuojeluliiton niminen rahasto, jonka tarkoituksena on tukea lahjakkaita peruskoulun tai lukion oppilaita. Konferenssien yhteydessä on julkaistu monia artikkelikokoelmia, jotka tarjoavat hyvää oppiaineistoa vanhemmille, opettajille ja sosiaalityöntekijöille.

2 2 Ilman vanhempien huoltoa kasvaville, sijaiskotien (lastenkotien) lapsille järjestetään kesäloman viettoa kahdessa opinto- ja lomakeskuksessa. Lastensuojeluliiton aloitteesta on yhteistyössä Viron taidemuseon kanssa julkaistu kaksi taideteosta, joista Reeli Kõivin ja Mare Joonsalun teos Lapsi virolaisessa taiteessa. Lapsuus palkittiin vuonna 2003 Viron 25 kauniimman kirjan joukossa syyskuuta 2005 oli Tallinnassa kansainvälisen lastensuojelujärjestön International Forum for Child Welfare (IFCW) vuosikonferenssi Lapset köyhyydessä. Viron puoleisena konferenssin järjestäjänä toimi Lastensuojeluliitto. Pääaiheina olivat: lapsikeskeisyys (hyvinvointi, köyhyys, toimeentulon riippuvuus tuloista, lapsi aktiivisena toimijana, hyvinvoinnin indeksi, yksilön ja talouksien köyhyys, köyhyyden heijastuminen lapsen elämään - suhteellinen deprivaaatio ja sosiaalinen syrjääntyneisyys, lasten osallistuminen työelämään, lapset aseellisissa yhteenotoissa). Toisena aiheena nousi esille vanhempana oleminen (muuttuva yhteiskunta, vanhempana olemisen kuviot, lapsuus, perhemallin muutokset, perheen ja työelämän yhdistäminen, työttömyys, sosiaalinen syrjääntyneisyys, yhteiskunnan resurssien käytettävyys) sekä kolmantena teemana sosiaalipoliittinen lähestyminen (sosiaalinen oikeudenmukaisuus, lapsi kansalaisena, lapsen opiskelu-, terveydenhoito-, ja harrastusmahdollisuudet, yksilön sosiaalisten taitojen kehittäminen). Vauhdikkaasti kehittyy myös kansainvälinen yhteistyö, erittäin antoisa on ollut yhteistyö Suomen asiantuntijoiden sekä myös muiden Baltian maiden spesialistien kanssa. Vuonna 2003 avattiin tiedotuskeskus Huomaa lasta ja alkoi ilmestyä samanniminen Lastensuojeluliiton lehti. Toteutetaan useita projekteja, joiden tarkoituksena on tukihenkilöiden kouluttaminen, perhetyö, lasten oikeuksien suojelu, verkostoyhteistyö jne. Koulutuksia järjestetään yhteistyössä muiden korkeakoulujen kanssa, samoin muiden järjestöjen kanssa. Lastensuojelutoiminnan järjestäminen tapahtuu valtion, kuntien ja vapaaehtoisten elimien kautta ja perustehtävänä on taata lasten etujen valvonta. Nykymaailmassa vaikuttavat lapsiin ja perheisiin yhteiskunnan nopea kehittyminen sekä vauhdikkaat muutosprosessit. Lastensuojelusta huolehtivien työntekijöiden lukumäärä kunnissa ja maakuntahallituksissa oli vuonna 2006 yhteensä 162. (Vuonna 2008 on Virossa 15 maakuntaa, 227 kuntaa, joista 33 kaupunkia ja 194 maalaiskuntaa). Erikoiskoulutuksen oli heistä saanut 78 %. Lapsi muutosten vaikutuspiirissä. Viron yhteiskunta on itsenäistymisen jälkeisenä aikana käynyt läpi oleellisia muutoksia, sekä vallitsevien arvojen, kulutustottumuksien että yhteiskunnan turvallisuuden osalta. Individualististen itsekkäiden arvojen esille nouseminen on alentanut yhteiskunnan turvallisuutta. Neuvostonvallan aikana olemattomat ongelmat kuten huumeet, asunnottamuus, katulapset ja HIV ovat tulleet todellisiksi. Kommunismin jälkeinen siirtymäkausi Virossa on päättymässä ja normaalin länsimaisen yhteiskunnan kehitys alkanut. Muutosvauhti on asettanut sekä yksilöt että perheet paineen alaiseksi. Uusien haasteiden vastamiseksi tarvitaan avuksi ammattitaitoisia sosiaalityöntekijöitä, erittäin lastensuojelutyöntekijöitä.tarvitaan työhön valmentavaa koulutusta, tutkimusta ja sosiaalipoliittisia toimenpiteitä. Vuoden 2007 alussa oli Viron asukasmäärä 1,34 miljoonaa. Ikäryhmässä 0-17 vuotta oli yhteensä lasta. Virolaista yhteiskuntaa luonnehtii väestön lukumäärän väheneminen ja väestön vanheneminen. Ensisijaisesti on vähentynyt alle 18-vuotiaiden lasten ja nuorten lukumäärä. Samalla on hallitseva trendi, että jatkuvasti syntyy vähemmän lapsia avioliitossa olevilla vanhemmilla. Jos vuonna 2000 syntyi 45,6 % lapsista avioliittoon vihityillä vanhemmilla, niin vuonna 2006 oli vastaava luku 41,8%. Lapsi- ja perhepolitiikka on tärkeimpiä valtion sosiaalipolitiikan alueita sekä vaikutuksen että tarkoituksen puolesta ja tähtää ensisijaisesti perheiden hyvinvoinnin takaamiseen. Sosiaalitutkimuksessa kerätyn aineiston mukaan väitti vuonna % Viron asukkaista, että ihmisen prioriteettina pitää olla hänen perheensä. Mutta samalla totesivat lähes puolet kyselyssä osallistuneista, että työn takia ei ole heillä riittävästi mahdollisuuksia omistautua elinkumppanille ja perheelle.

3 3 Lapsityössä ja lastensuojelualalla on noussut esille useita ongelmia, joista muutamiin osoitamme jäljempänä. Lapsiperheiden toimeentulo on heikentynyt. Suurin köyhyysriski on yksinhuoltajaperheessä, jossa on monta lasta ja suurperheissä. Erityisen vaikea on tilanne, jos perheessä on opiskelijoita, jotka ovat täysiikäisiä, mutta opiskelun aikana riippuvat kuitenkin vanhemmista, tai jos opiskelun takia on heidän työelämään osallistuminen rajoitettu. Monilapsisen perheen tilannetta helpottavat lapsi- ja sosiaalituet. Moniongelmaperheille on luonteenomaista kyvyttömyys hakea ja käyttää sosiaalitukea, huono motivointi sekä taitamattomuus ongelmien ilmentyessä löytää niihin ratkaisuja. Alapuolella köyhyysrajan eläville perheille ei riitä yksinomaan sosiaalituki, koska vanhempien valmius ratkaista perheongelmiaan on heikko ja usein ei ole heillä riittävästi psyykkisiä eikä fyysisiä resursseja. Sellaiset perheet eivät pysty kontrolloimaan elämäänsä ja perheongelmat heijastuvat lasten kasvuympäristöön ja vaikuttavat heidän toimeentuloon tulevaisuudessa. Mainitut perheet tarvitsevat pitkäaikaista tukea, perheneuvontaa, tukihenkilöitä ja vanhempien koulutusta. Lasten jäämisen huoltoa ja kasvatusta vaille aiheuttaa yhä useammin myös yhden tai molemman vanhemman siirtyminen töihin ulkomaille. Lasten väärinkohtelu sekä heidän huume- ja alkoholikäyttö osoittaa terveyttä vahingoittavaan riskikäyttäytymiseen ja siitä on muodostunut vakava sosiaalinen ongelma. Riskikäyttäytymisenä tarkoitetaan alkoholin käyttöä, tupakoimista, huumeiden kokeilemista/käyttöä, turvaamatonta seksiä epäluotettavan kumppanin kanssa, liikennesääntöjen rikkomista ym. Tähän saakka puuttuu toimiva verkosto (yhteistyö sosiaalityöntekijöiden, opettajien, nuorisopoliisin, terveydenhoitoalan työntekijöiden ja terapeuttien välillä), jonka kautta olisi mahdollista taata nopea apu ja ongelmien syvenemisen ennaltaehkäisy ja syrjäytyneisyyden väheneminen. Tukea ja kuntoutusta riippuvuusongelmaisille lapsille /nuorille tarjoa Tallinnan Lasten Turvakeskus (johtaja Erki Korp), johon kuuluu kaksi keskusta. Sosiaaliohjelman pituus on kk., sisältää viroitushoidon, opiskelun jatkomahdollisuuden ja jälkihuollon. 75% lapsista on venäjän kielisiä. Ongelmana on myös koulunkäyntivelvollisuuden rikkominen. Alaikäisten lasten rikokset ovat huolestuttavia ja ensisijaisesti se, että alaikäisten yhteiskunnan vastainen käyttäytyminen tapahtuu yhä nuoremmassa iässä. Silläkin ongelmalla on sosiaalinen tausta. Sosiaalityöntekijä, sosiaalipedagogi tai psykologi toimii vain pienessä osassa kouluista. Puuttuu järjestelmällinen tieto apua tarvitsevista lapsista, palveluista ja palveluiden tarjoajista. Samoin on tehty vähän kokonaisvaltaisia tutkimuksia lasten ja perheiden toimeentulosta ja heidän avustamisen mahdollisuuksista. Lapsityön tekijät ja myös vanhemmat tarvitsevat nykyajan tasolla olevaa tietoa yhteiskunnasta, sen kasvuvaikeuksista ja verkostoyhteistyöstä. Lastensuojelutyön muodot ja prosessi. Virossa tapahtuu lastensuojelutyö pääosin kolmessa muodossa: avohoito (mm. päivähoito, kotihoito, lapsen koulunkäynnin tukeminen) sijaishoito (mm. perhehoito, instituutiot) jälkihoito (sijaishoidon jälkeen tarjottava tuki) Lastensuojelutyössä pyritään tukemaan lasta perheen hyvinvoinnin ja toimeentulon takaamisen kautta. Näin ollen on tärkeää perheen vahvistaminen, jotta vanhemmat tulisivat toimeen, pystyisivät huolehtimaan lapsista, takaisivat lapsen kehittymiseen tarvittavan kasvuympäristön sekä väittäisivät lapsilleen yhteiskunnassa hyväksyttyjä arvoja ja normeja. Lastensuojelun olemuksesta lähtien voidaan lapsille annettavan avustuksen ja suojelun järjestämistä katsoa valtion, kuntien ja järjestöjen kautta perheille tarjottavien palveluiden ja tukien kannalta. Peruspalveluina ovat lastenhoito (lastentarha, koulun jälkeinen iltapäivätoiminta); päivä- ja perhekeskuksissa sekä oppilaskodeissa tarjottavat palvelut; neuvonta (kasvatuskysymykset, toimeentulo) sekä kotipalvelut.

4 Lapsiperheiden tukemiseen pitää luoda luotettava sosiaalipalveluiden verkosto, jonka kautta voitaisiin tarjota perheille mahdollisimman monenlaisia palveluita. Jos valtion tukien tarkoituksena on osin kompensoida lasten kasvattamiseen ja kehittämiseen liittyviä kuluja, niin sosiaalipalvelut tukevat lapsiperheiden toimeentulotaitojen oppimista. Sijaishuollon muotoina on: adoptointi siinä tapauksissa luovutetaan kaikki vanhempien oikeudet ja velvollisuudet adoptiovanhemmille ja lapsesta tulee pysyvästi uuden perheen jäsen kaikkine oikeuksineen; 4 holhous lapsen oikeudellinen edustaminen, kasvattaminen ja huoltaminen sekä hänen aineellisten oikeuksien suojelu ja edunvalvonta; perhehoito - perheisiin annetaan orpolapsia ja lapsia, joiden biologiset vanhemmat eivät kykene huolehtimaan lapsesta. Hoitaja tekee kunnan viranomaisten kanssa hoitosopimuksen ja hän saa lapsen ylläpitoon raha-avustusta. Hoitajalle taataan valtion puolesta maksuton koulutus tehtävään. Lapsia vaarantavat nyky-yhteiskunnassa monet riskit, jotka pääasiallisesti johtuvat perheessä tapahtuneista muutoksista, mutta myös monista lapsen lähimmän kasvuympäristön sosiaalisista ongelmista. Riskeihin vastaaminen ja valintojen tekeminen. Riskiyhteiskunnan uudet haasteet vaativat riskeihin vastaamista ja valintojen tekemistä. Yhteiskunnan yksi kehitysmittari muotoutuu siitä, miten pystytään riskejä ehkäisemään tai niihin reagoimaan. U. Beck yhdistää riskejä turvallisuuteen ja vastuuseen. Yhteiskunnan kehittymiskyvyistä voidaan päättää sen mukaan, miten pystytään reagoimaan riskeihin, kuten esimerkiksi sosiaalinen kerrostuminen, köyhyys, epävarmuus, huollettavien henkilöiden osuus väestössä, väestön luonnollinen lisääntyminen jne. Tapaukset, joissa lapset jätetään vaille vanhempien huolta, vaativat puuttumista perheasioihin ja ratkaisujen tarjoamista pätevien asiantuntijoiden toimesta. Uusi vuosisata on tuonut mukaansa uusia haasteita, mutta myös uusia lähestymistapoja Lapset, erityisesti riskilapset tarvitsevat tukemista ja monimutkaisimmissa tapauksissa myös elämän uudelleen järjestämistä. Useiden projektien, foorumien ja järjestöjen tarkoituksena on avustaa lapsia ja perheitä. Hyviä mahdollisuuksia siihen tarjoaa verkostoyhteistyö, johon sisältyy sekä ennaltaehkäiseviä, asiaan puuttuvia että ratkaisevia toimenpiteitä. Vanhempien ulkomaille töihin siirtymisestä johtuvat ongelmat. Aihetta on tutkinut Tallinnan Yliopiston sosiaalityön maisteri Helen Pärna (2008) ja seuraavassa viitataan hänen tutkimukseen. Haastateltiin 18 koulun 9-17-vuotiaita oppilaita, joiden vanhemmat ovat siirtyneet töihin ulkomaille. Lisäksi haastateltiin opettajia, lastensuojelu- ja sosiaalityöntekijöitä. Eniten siirtyivät vanhemmat hakemaan töitä Suomesta, mutta lähdetään myös muihin Euroopan maihin: Tanskaan, Norjaan, Ruotsiin, Irlantiin. Samoin on lisääntymässä työvoiman liikkuminen kotimaassa, jonka seurauksena ovat vanhemmat poissa joko pitempään (kuukausia) tai vähemmän aikaa (viikon) ja lapset ovat kotona yksin tai tuttavien-sukulaisten valvottavana. Ongelmia on vähemmän, jos poissa on vain yksi vanhemmista. Yhteydenpito vanhempiin tapahtuu pääosin puhelimen ja Internetin kautta, myös vieraillaan vanhempien luona ja vanhemmat käyvät silloin tällöin kotona. Lapset kaipaavat kuitenkin jatkuvasti yhdessäoloa vanhemman (vanhempien) kanssa ja vanhempien rakkautta. Perheen sisäiset suhteet ovat jännittyneenä tai jopa huonontuneena. Usein eivät osaa lapset tehdä oikeita valintoja. Myös todetaan, että vanhempien poissaolon takia on lapsilla enemmän vapauksia ja mahdollisuuksia sekä tietenkin eivät he tajua kontrollin ja tuen olemassaoloa. Toisaalta on myös positiivisia seikkoja - lisääntyy lapsen riippumattomuus ja itsenäisyys; vanhemmat lapset huolehtivat nuorimmista siskoista ja veljistä. Vakava riskitekijä on avioliittojen

5 5 hajoaminen ja perhekriisit, jotka usein tuottavat lapselle (lapsille) kärsimyksiä. Ilman vanhempien valvontaa asuminen on muutamissa tapauksissa aiheuttanut moniongelmallisuuden: ruvetaan käyttämään vaarallisia nautintoaineita, vietetään suuri osa ajasta kaduilla, samoin esiintyy käyttäytymishäiriöitä koulussa ja koulunkäynnin laiminlyömistä, aggressiivisuutta kavereiden kohtaan jne. Tutkimus osoitti, että yhden tai molemman vanhemman kotoa kauemmas lähteminen saattaa vaikuttaa lasten pärjäämistä jokapäiväisessä elämässä, mm. kouluympäristössä. Erityisen uhanalaisina ovat perheet, joissa on aikaisempia ratkaisemattomia ongelmia sekä lisääntyneitä taloudellisia vaikeuksia. Niissä tapauksissa tarvitaan lastensuojelun alalla toimivien työntekijöiden puuttumista asiaan ja apua perheille, samoin uusia ratkaisumenetelmiä ongelmiin. Arvellaan, että eestiläisellä on nykyisin työsuhde ulkomailla. Tiedot edellä mainitusta aiheesta ovat puutteellisia ja sattumanvaraisia, ongelmat tulevat enimmäkseen esille yhdessä muiden perhevaikeuksien yhteydessä. Valitettavasti johtuu vanhempien lähtö ulkomaille usein perheen rahatilanteen vahvistamisen halusta ja työttömyydestä, erittäin maaseuduilla, mutta joskus on syynä pakeneminen perheongelmien tieltä tai vaihtelun etsiminen. Tämä teema on suhteellisen uusi ja vaatii laajempaa pohdintaa koko Virossa. Perheen on oikeus saada apua ja tukea. Aikuiset eivät enää pärjää vanhoilla perinteisillä kasvatusmenetelmillä. Vanhemmat tarvitsevat laajempaa tietoa yhteiskunnasta, siinä tapahtuvista prosesseista ja lasten kasvattamisesta uudistuneissa oloissa. Lapset tarvitsevat vanhemmilta enemmän aikaa ja huomiota oppiakseen tulemaan toimeen globalisoituvassa maailmassa. Samoin toivotaan, että vanhemmat ymmärtäisivät enemmän sekä lapsia heidän ympärillä tapahtuvia prosesseja, auttaisivat tajuamaan vaaroja ja riskejä voidakseen niihin asianmukaisesti vastata. Lasten ongelmat ovat tiiviisti yhteydessä perhe-elämään ja vanhempien psykososiaaliseen toimeentuloon. Huomiota ja ratkaisuja vaativat uuden vuosisadan alussa henkiseen terveyteen liittyvät kysymykset, koska lasten on yhä vaikeampi tulla toimeen yhteiskunnan jännityksiin ja monimutkaisiin valintamahdollisuuksiin. Perheiden hyvinvointia saattavat vaikuttaa perheenjäsenen pitkäaikainen sairaus ja toimeentulovaikeudet, jotka johtuvat nousevista elinkustannuksista, samoin liiallinen työkuormitus, riippuvuusongelmat sekä vähäinen tieto lastenkasvatuksesta ja heidän kehittymisestä. Perhe-elämää ovat vaikuttaneet oleelliset muutokset yhteiskunnassa. Vähäisten tulojen, vanhempien alhaisen sivistystason tai huonojen elinehtojen ei tarvitse välttämättömästi merkitä sitä, että perheessä on toimeentulovaikeuksia. Mutta jos niihin lisääntyvät taitamattomuus ratkaista ongelmia sekä alhainen stressinkestokyky, saattaa olla tuloksena, ettei perhe enää pärjää ilman ulkopuolista apua. Perheen käsitekin on laajentunut. Seuraavassa mainitaan perhetyyppejä, joita nykyisin esiintyy ydinperheen rinnalla. Lastenkoti eli sijaiskoti, jossa lapsi voi asua 18-vuotiaaksi saakka tai siihen saakka, kunnes hän opiskelee päiväkoulussa, ammattikoulussa tai korkeakoulussa. Vuonna 2008 asuu Viron 40 lastenkodissa noin 1500 lasta. Holhousperhe, jossa holhooja kasvattaa lasta 18-vuotiaaksi saakka ja on siihen saakka lapsen laillinen edustaja. Lapsen syntymätodistuksen on kirjatut biologiset vanhemmat. Holhousperheissä on nykyään myös noin 1500 virolaista lasta. Sijaisperhe, jossa lapsi on perhehoidossa sopimuksen perusteella. Perheellä ei ole lapsen laillisen edustajan oikeuksia, lasta koskevat tärkeät päätökset tehdään vastaavien kunnanviranomaisten toimesta. Sijaisperheissä olevia lapsia on Virossa noin 450. Tukiperhe, jossa lapsi asuu tilapäisesti, esimerkiksi viikonloppuisin ja koululomien aikana. Alle 3 vuoden ikäisiä lapsia tukiperheisiin ei anneta.

6 6 Adoptioperhe, jossa lapsen ja adoptoijan välillä ovat voimassa kaikki vanhemman ja lapsen väliset oikeudet ja velvollisuudet. Adoptioperheisiin menee vuosittain noin sataa poikaa ja tyttöä, joista kaksi kolmasosa adoptoidaan virolaisiin perheisiin ja loput ulkomaille. Lasten hyvinvointi ja lastensuojelu. Hyvinvointidiskurssi hakee onnellisen lapsuuden edellytyksiä, jotka ovat myös nykyajan lastensuojelun tärkeinä taustatekijöinä. Lapsen edunvalvonnan oleellinen lähtökohta on kysymys tyytyväisyydestä, jaksamisesta ja toimeentulosta jokapäiväisessä elämässä. Tie lapsen luokse kulkee kautta vanhempien ja modernissa sosiaalityössä opetetaan osallistamaan vanhempia, jos pohditaan lasten elämää koskevia monimutkaisia kysymyksiä tai heidän elämää vaikuttavia riskitekijöitä. Tätä periaatetta seurataan myös virolaisessa lastensuojelukäytännössä. Tutkijoiden esille nostama diskussio on meidän päivillämme aktivoinut suojeludiskurssin uudella tasolla, jossa taustana on kauhua kylvävä politiikka lasten epävarmasta tulevaisuudesta: lisääntyvä työttömyys, huumeaineiden käyttö, rikollisuuden lisääntyminen varhaisiässä, median negatiivinen vaikutus jne. Lastensuojelutoiminnassamme eivät erotu tilanteen arvioiminen ja avustustoiminta toisistaan, vaan niitä tehdään käytännössä samanaikaisesti. Meiltä puuttuvat yhteiset arviointikriteerit ja -tavat siltä osin, mitä me arvioimme, joko lapsen tarpeita, riskejä, vanhemmuutta tai kaikkia niitä tekijöitä. Lapsen tilannetta arvioidessaan pitää ottaa huomioon hänen terveydentilanne, erityisesti henkinen terveys, mutta myös koulumenestys sekä identiteettiä koskevat seikat. Lastensuojelu on muuttunut useimmiten epämääräisemmäksi, koska erikoistarpeisten ja moniongelmallisten asiakkaiden lukumäärä lisääntyy. Yhä tärkeämmäksi muuttuukin asiakkaiden tilanteen kartoittaminen ja sitä tehdään yhdessä vanhemman tai vanhempien kanssa, mutta oleellinen on koko prosessin jatkuvuus. Yhteistyö lastensuojelupalveluita käyttävien perheiden kanssa saattaa kestää vuosia. Lapsen ja perheen hyvinvointi riippuu suoraan vanhemmasta, toimivasta vanhemmasta, joka voi vaikuttaa sosiaalisia taitoja omaavien lapsen kasvamiseen. (Katso kaava 1) MAKROSYSTEEMI sosiaalisia taitoja omaava lapsi EKSOSYSTEEMI mahdollisuus lapsen kehittymiseen lujan perheen tuki lapselle MESOSYSTEEMI lastensuojelun kokonainen systeemi (sosiaali-, koulu-, kulttuuri-, terveydenhoito- ) yhteiskunnan järjestämät palvelut ja tuet lapselle ja perheelle MIKROSYSTEEMI

7 7 toimeentulevat vanhemmat Kaava 1. Toimeentulevat vanhemmat, heille tarjottavat tuet ja palvelut.(tamm 2004) Lastensuojelualan työntekijät ja asiantuntijat toimivat tapauskohtaisesti, joka on eräs asiakaslähtöisempiä menetelmiä. Siinä tapauksessa on tuloksellisuuden edellytyksenä luottavainen suhde lapseen tai häneen perheeseen ja monipuolisen avun järjestäminen. Lastensuojelualan työntekijä vastaa tapauksen hoitamisesta alusta loppuun saakka ja suunnittelee yhdessä asiakkaan kanssa tarvittavat toimenpiteet sekä arvioi hänen kanssa myös muutokset. Se on erittäin tärkeää myös verkostoyhteistyön tehokkuuden kannalta. Tapauskohtainen lähestyminen on lastensuojelusysteemissä käyttöön otettava sosiaalityön menetelmä, joka mahdollistaa entistä kokonaisvaltaisemman lähestymisen lapsen tarpeiden ja ongelmien arvioimiseen. Lastensuojelualan työntekijän tehtävänä on yhteistyöverkoston kautta löytää lapselle ja hänen perheelleen sopivia ratkaisuja erilasten palveluiden, projektien ja ohjelmien kautta. Samalla on lastensuojelutyön järjestelystä lähtien kuntien tehtävänä järjestelmällisesti kehittää palveluverkostoja erilaisten projektien sekä ohjelmien avulla. Näin ollen on tapauskohtainen menetelmä luonteeltaan ennaltaehkäisevä ja vähemmän varhaiseen asiaan puuttumiseen sidottu toiminta. Tarkoituksena on ehkäistä ongelmien kasaantumista sekä tarjota lapselle ja perheelle konkreettisista tarpeista johtuvaa avustusta. Lapsen oikeuksia edistämällä luodaan edellytykset lapsen turvallisuudentunteelle, tyytyväisyydelle ja onnellisuudelle ja sen saavuttaminen on suuri haaste virolaiselle yhteiskunnalle. Paremman toimeentulon saavuttamiseksi on tärkeä tarjota lapselle varmuuden tunnetta ja turvallisuutta. Kaupunkilaistuvassa yhteiskunnassa on vanhemmilla paljon kilpailevia kasvattajia. Vanhemmat eivät suinkaan ole ainoat lapsensa elämän vaikuttajat. Yksilöitymisen, individuaation vaikutukset yhteiskunnassa ovat näkyvät. Lapset etääntyvät vanhemmista, suhdekenttä laajenee. Uuskasvattajana toimivat uusperheet, mediaympäristöt, ostokeskukset, McDonalds ym Intensiivisenä vaikuttajana on tullut vanhempien rinnalle Internet, media ja televisio, eli yleisimmin informaatio-aikakausi kaikkine houkutuksine ja vaikeuksineen. Lapselle tuo tiedonpaljous mukaansa sekä sosiaalisia että moraalisia vapauksia, mutta myös jännitystä ja riskejä. Lapset saavat Internetin ja television kautta huvin monenlaista tietoa jo varhaisessa lapsuudessa. Kuluttajayhteiskunnan materialistinen maailmankuva, media ja multikulttuurisuus ovat pääasiallisia lasten elämää vaikuttavia tekijöitä. Näin on lapsen vaikea tehdä oikeita valintoja useiden mahdollisuuksien väliltä. Lapasen hyvinvointi ei riippuu pelkästään resursseista, vaan lapsen taidoista ja mahdollisuudesta niitä käyttää. Ennaltaehkäisytyö on vielä lapsenkengissä ja sen tehokkaaseen käynnistämiseen tarvitaan sosiaalisia resursseja, asiantuntemusta sekä yhteiskunnan tasolla lastensuojelupolitiikkaa, lastenhuoltoa ja perheiden tukemista koskevien sopimuksien saavuttamista. Lastensuojelu on ajassa muuttuva ilmiö, jota konstruoivat ihmiset itse, eli toisin sanoen yhteiskunta. Kyseessä on sosiaalinen konstruktio. Ei ole olemassa universaalista lastensuojelua, koska lastensuojelu riippuu yhteiskunnasta ja sen arvoista. (Kolga 2006) Vanhemmuuden tukemisen mahdollisuuksia. Vanhemman toimeentulo on riippuvainen siitä, miten on valmisteltu vanhempien roolin täyttämiseen, eli lapsuudessa opituista arvoista sekä aikuisena opituista ja saaduista kokemuksista. Vanhempien hyvän toimeentulon edellytyksenä ovat:

8 lasten kasvatusta koskevat tiedot ja taidot omassa lapsuudessaan omaksutut arvot ja asenteet, joita omaksuessaan jäljittelevät lapset usein vanhempiaan. Samalla ovat heikentyneet perheessä sukupolvien väliset suhteet ja se puolestaan vaikuttaa negatiivisesti lapsen, vanhemman ja isovanhemman suhteita tiedot lapsen turvallisuudesta perustuvat seuraaviin seikkoihin: tuntevatko vanhemmat itseänsä vahvana kasvattajana, ovatko he tyytyväisiä käyttämiinsä kasvatusmenetelmiin tai tarvitsisivatko he apua, tukea tai lisätietoa lapsen kasvattamiseen vanhemman terveydentilanne sekä tiedot lapsen etujen suojelemisen mahdollisuuksista. Kiistämättä on yhteiskunnan tärkein tehtävä ja velvollisuus tukea lasten hyvinvointia ja heidän monipuolisen kehittymisen mahdollisuuksia. Siihen tarvitaan vahvaa perhettä, täyttääkseen viittä vanhemmuuden tärkeää roolia, jotka ovat seuraavia: lapsen elämää varten valmistelija, turvallisuuden antaja, holhooja, rajojen asettaja ja kommunikoimisen opettaja. Lasten hyvinvoinnin takaamiseen käytetään tarvittaessa lastensuojelun keinoja ja hyväksytään sekä paikallisia että kansainvälisesti tunnustettuja lähestymistapoja. Eräs tärkeimpiä sosiaalipoliittisia tehtäviä on edesauttaa vakaiden perhesuhteiden kehittymistä. Siihen tarvitaan sekä sosiaali- että terveydenhoitoalalla valtion tuen ja mahdollisuuksien lisäämistä. Yhteenveto. Lasten turvallisuudesta ja hyvinvoinnista vastaavat ensisijaisesti aikuiset. Meidän kaikkien: vanhempien, opettajien ja terveydenhoitoalan työntekijöiden velvollisuus on tukea perheitä siten, että he pystyisivät sopeutumaan muutoksiin, samalla ymmärtää ja tarpeen mukaan avustaa heitä.. 8

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Miia Pitkänen Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Tavoitteena kuvata ja analysoida ammatillisen

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Turvallisuus osana hyvinvointia

Turvallisuus osana hyvinvointia Turvallisuus osana hyvinvointia Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 12.5.2009 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@helsinki.fi Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi =

Lisätiedot

1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen.

1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. FINLAND: 1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. Pentti, 2-vuotias poika Pentti syntyi seitsemän viikkoa etuajassa ja vietti neljä

Lisätiedot

KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ? Mikkeli 17.4. 2013 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto

KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ? Mikkeli 17.4. 2013 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ? Mikkeli 17.4. 2013 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Perhe ja nuorten hyvinvointi Perhe on nuorten hyvinvoinnin tärkein lähde ja tavat, joilla perhe tuottaa

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Sisällys 1.LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU... 2 1.1 Lapsiperheiden kotipalvelun sisältö... 3 1.2 Lapsiperheiden kotipalvelun aloittaminen... 3 1.3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Mitä perhehoito on? Perhehoitolaki 1.4.2015 Ympäri- tai osavuorokautisen hoivan ja muun huolenpidon

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ PERHESOSIAALITYÖN TOIMIPISTEET: Lastensuojelun palvelut: Peruspalvelukeskus Virastotalo, Kuninkaanlähteenkatu 8, 38700 Kankaanpää,

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

Lastensuojelupalvelut

Lastensuojelupalvelut Lastensuojelupalvelut Valvonta vahvistaa lasten ja nuorten oikeuksia erityiseen suojeluun Valviran ja aluehallintovirastojen yhdessä laatimat lastensuojelun valvontaohjelmat Kunnalliset lastensuojelupalvelut

Lisätiedot

Lapsi perheen ja hallinnon välissä

Lapsi perheen ja hallinnon välissä Lapsi perheen ja hallinnon välissä Lasten ja perheiden eroauttaminen -seminaari Pentti Arajärvi 11.11.2015 1 Lapsen oikeuksien yleissopimus 3 artikla 1. Kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon,

Lisätiedot

Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin

Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin 15.5.2014 Väestöliiton hallituksen puheenjohtaja 1 Miten Suomen 1.1 miljoonaa lasta voivat? Miten lasten ihmisoikeudet toteutuvat? Lasten hyvinvoinnin ulottuvuudet

Lisätiedot

MITEN LAPSET RAKENTAVAT HYVINVOINTIAAN? Jyväskylä 11.4. 2013 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto

MITEN LAPSET RAKENTAVAT HYVINVOINTIAAN? Jyväskylä 11.4. 2013 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto MITEN LAPSET RAKENTAVAT HYVINVOINTIAAN? Jyväskylä 11.4. 2013 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Perhe ja lasten hyvinvointi Materiaalinen hyvinvointi: kun elintaso saavuttaa tietyn

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

PERHESUHTEET JA LAPSEN HYVINVOINTI. Ylivieska 7.9. 2013 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto

PERHESUHTEET JA LAPSEN HYVINVOINTI. Ylivieska 7.9. 2013 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto PERHESUHTEET JA LAPSEN HYVINVOINTI Ylivieska 7.9. 2013 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Perhe ja lasten hyvinvointi Materiaalinen hyvinvointi: kun elintaso saavuttaa tietyn rajan,

Lisätiedot

Hyvä lasten huostaanottopäätöksentekoon osallistuva!

Hyvä lasten huostaanottopäätöksentekoon osallistuva! 1 of 9 03.02.2015 14:47 JUDGES_EXPERTMEMBERS_FINLAND_3_12_2014 Hyvä lasten huostaanottopäätöksentekoon osallistuva! Tämä tiedonkeruulomake on osa neljän maan verlututkimusta Legitimacy and Fallibility

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Paraisten kaupunki Talousarvio ja -suunnitelma 2015 Sosiaali- ja terveysosasto

Paraisten kaupunki Talousarvio ja -suunnitelma 2015 Sosiaali- ja terveysosasto PERHEPALVELUT Sosiaali- ja terveyslautakunta, Paula Sundqvist, vt. sosiaali- ja terveysjohtaja Eva af Heurlin, sosiaalisihteeri Toiminta Lastensuojelu käsittää lakisääteiset viranomaistehtävät, kuten esimerkiksi

Lisätiedot

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voikukkia -seminaari 23.5.2012 Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voiko toive onnistuneesta kotiutumisesta toteutua? Jos uskomme korjaamiseen ja parantumiseen, oppimiseen ja kehittymiseen, meidän on edelleen uskallettava

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Lastensuojelussa juuri nyt - meillä ja muualla. Sosiaali- ja terveysjaosto 17.9.2014

Lastensuojelussa juuri nyt - meillä ja muualla. Sosiaali- ja terveysjaosto 17.9.2014 Lastensuojelussa juuri nyt - meillä ja muualla Sosiaali- ja terveysjaosto 17.9.2014 Muutoksia ajassa Sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatio sotelakiluonnos lausunnolla 14.10. mennessä Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

Sisällys LUKIJALLE... 11. PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15

Sisällys LUKIJALLE... 11. PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15 Sisällys LUKIJALLE... 11 PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15 Elätehoito, ruotuhoito ja vaivaistalot... 15 Perhehoito ja lastenkodit... 16 Perhehoitajalaki... 17 Perhehoito nykyisin...

Lisätiedot

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta?

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Katja Björklund Johtava psykologi Psykososiaaliset palvelut 27.4.12

Lisätiedot

Nuorten palveluohjaus Facebookissa

Nuorten palveluohjaus Facebookissa Nuorten palveluohjaus Facebookissa Kokemuksia sosiaalisen median hyödyntämisestä nuorten palveluohjauksessa 1.5.11. 21.11.2013 Saila Lähteenmäki / MOPOTuning hanke 21.11.2013 https://www.facebook.com/nuortenpalveluohjaaja.sailalahteenmaki

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Hankkeen tarve Idea hankkeeseen lähti yrittäjäjärjestöiltä -hanke Huoli yksinyrittäjien ja mikroyritysten henkilöstön jaksamisesta ja toimintaedellytysten turvaamisesta

Lisätiedot

Koppi arjesta ehkäisevä työ lapsiperhepalveluissa Matinkylän projekti. Parisuhteen tukeminen ja eroauttaminen lapsiperheissä -korityöskentely

Koppi arjesta ehkäisevä työ lapsiperhepalveluissa Matinkylän projekti. Parisuhteen tukeminen ja eroauttaminen lapsiperheissä -korityöskentely Koppi arjesta ehkäisevä työ lapsiperhepalveluissa Matinkylän projekti Parisuhteen tukeminen ja eroauttaminen lapsiperheissä -korityöskentely Marjatta Karhuvaara Perheasioiden yksikön esimies Korin koordinaattori

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN.

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN Tuomo Lähdeniemi Aamu- ja iltapäivätoiminnan Osallistujia 4 469 seuranta 2012 Ohjaajat

Lisätiedot

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Imatra 10.10.2012 Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Liisa Ollikainen Espoo Yleistietoa Espoosta www.espoo.fi Suomen toiseksi suurin kaupunki Pinta-ala, 528 km², asukkaita >250

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

KUNNAT JA PALVELUNTUOTTAJAT KUMPPANEINA

KUNNAT JA PALVELUNTUOTTAJAT KUMPPANEINA KUNNAT JA PALVELUNTUOTTAJAT KUMPPANEINA Valtakunnalliset sijaishuollon päivät 4. - 6. 10. 2011 Vaasa Aikuisten vastuuta vai kilpailutettua palvelutavaraa YM Aulikki Kananoja TARKASTELUN LÄHTÖKOHTA Lapsen

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava sekä ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa

Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa Reija Paananen, FT, tutkija Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys yksikkö, THL Oulu (Paananen & Gissler: Kansallinen syntymäkohortti 1987

Lisätiedot

SISUKAS 2012-2016 - PROJEKTI

SISUKAS 2012-2016 - PROJEKTI Christine Välivaara SIJOITETTU LAPSI KOULUSSA SISUKAS 2012-2016 - PROJEKTI SISUKAS-projektin päämäärät, toimenpiteet ja tulokset Tavoitteena parantaa perheisiin sijoitettujen, 7-11-v. lasten koulumenestystä

Lisätiedot

NUORISOPALVELUT HUOLELLA-HANKE. Tiina-Liisa Vehkalahti 4.10.2012

NUORISOPALVELUT HUOLELLA-HANKE. Tiina-Liisa Vehkalahti 4.10.2012 NUORISOPALVELUT HUOLELLA-HANKE Tiina-Liisa Vehkalahti 4.10.2012 Nuorisopalvelut - tuottaa palveluja lasten, nuorten, perheiden ja viranomaisten tarpeiden pohjalta - arvot oppiminen, osallisuus ja ennakointi

Lisätiedot

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

Suomen Punaisen Ristin toiminta pandemian uhatessa

Suomen Punaisen Ristin toiminta pandemian uhatessa Suomen Punaisen Ristin toiminta pandemian uhatessa STETE ry:n seminaari Pandemia turvallisuushaaste Anja Alila 11.joulukuuta 2007 Eduskuntatalon auditorio SUOMEN PUNAINEN RISTI Suomen Punainen Risti -

Lisätiedot

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja palvelujen nykytila sekä näkymät tulevaisuudessa

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja palvelujen nykytila sekä näkymät tulevaisuudessa Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja palvelujen nykytila sekä näkymät tulevaisuudessa Marja Kosonen Perhe- ja sosiaalipalvelujen palvelujohtaja ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI 31.3.2009 Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin

Lisätiedot

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Perhehoitolaki ja omaishoitolaki Työsopimuslaki

Perhehoitolaki ja omaishoitolaki Työsopimuslaki Perhehoitolaki ja omaishoitolaki Työsopimuslaki Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Työsopimuslain 4 lukuun on lisätty uusi 7 a Poissaolo perheenjäsenen tai muun läheisen

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä Liperin kunta Asukasluku: asukkaita 12 286 (tammikuu 2012) Taajamat: Liperi, Viinijärvi, Ylämylly Lapsia päivähoidossa yht. n. 600 lasta Päiväkodit:

Lisätiedot

Mitä kyläturvallisuus oikein on ja miten sitä parannetaan Ideapaja Jyväskylässä 15.8.2014

Mitä kyläturvallisuus oikein on ja miten sitä parannetaan Ideapaja Jyväskylässä 15.8.2014 Mitä kyläturvallisuus oikein on ja miten sitä parannetaan Ideapaja Jyväskylässä 15.8.2014 Veli-Matti Ahtiainen projektipäällikkö Punainen Risti Lapin piiri Hyvinvointia ja turvallisuutta v-ma 2014 Punaisen

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio

LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio TYÖPAJA A LEIKKI-IKÄISEEN LAPSEEN KOHDISTUVA VÄKIVALTA Tanja Koivula ja Tuomo Puruskainen AIHEET: Vammaisten lasten kohtaama väkivalta tutkimustiedon

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

RANGAISTUS JA LAPSEN HUOMIOINTI KÄYTÄNNÖSSÄ

RANGAISTUS JA LAPSEN HUOMIOINTI KÄYTÄNNÖSSÄ RANGAISTUS JA LAPSEN HUOMIOINTI KÄYTÄNNÖSSÄ 4.11.2013 Karoliina Taruvuori, apulaisjohtaja Riihimäen vankila Perusteet lapsi- ja perhetyölle Rikosseuraamuslaitoksessa YK:n lapsen oikeudet lapsella on oikeus

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille 1. Vastaajan tiedot / Taustamuuttujaosio Vastaajaa koskeva tieto 1.1. sukupuoli mies nainen 1.2. ikä alle 20 vuotta 20 30 vuotta 31 40 vuotta yli 40 vuotta 1.3.

Lisätiedot

Kiireellinen sosiaalipalvelu - sosiaalipäivystys Lapissa

Kiireellinen sosiaalipalvelu - sosiaalipäivystys Lapissa Kiireellinen sosiaalipalvelu - sosiaalipäivystys Lapissa Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirien ja kuntien sosiaali- ja terveysjohdon seminaari, Pohtimolampi 7.11.2013 Lapin aluehallintovirasto, sosiaalihuollon

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lapsen oikeudet LOS:ssa Lapsella on oikeus: Suojeluun Osallistumiseen ja vaikuttamiseen Osuuteen yhteiskunnan voimavaroista

Lisätiedot

Kaupunkikehitys ja sosiaalinen tasa-arvo. Aulikki Kananoja 25.5.2007 Perjantaiyliopisto

Kaupunkikehitys ja sosiaalinen tasa-arvo. Aulikki Kananoja 25.5.2007 Perjantaiyliopisto Kaupunkikehitys ja sosiaalinen tasa-arvo Aulikki Kananoja 25.5.2007 Perjantaiyliopisto Fyysinen ja sosiaalinen ympäristö Rikotun katulampun vaikutus ( Ann Power) Helsingissä vertailtiin kahta eri tavoin

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

LAPSEN OIKEUKSIEN HUOMIOIMINEN RIKOSSEURAAMUSALALLA

LAPSEN OIKEUKSIEN HUOMIOIMINEN RIKOSSEURAAMUSALALLA LAPSEN OIKEUKSIEN HUOMIOIMINEN RIKOSSEURAAMUSALALLA Professori Timo Harrikari Tampereen yliopisto Lapsilähtöisyys rikosseuraamusalalla Mikkeli 19.11.2015 LAPSEN OIKEUKSIEN HUOMIOIMINEN RIKOSSEURAAMUSALALLA

Lisätiedot

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta 1.10.2012 Koulun ja lastensuojelun yhteistyö -seminaari Sannakaisa Koskinen Pistarit 1. Peruste oleskeluluvan myöntämiselle

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa?

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa? Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa Markku Koponen Koulutusjohtaja emeritus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kari Sajavaara-muistoluento Jyväskylä Esityksen sisältö Kansainvälistyvä toimintaympäristö

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015

Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015 Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015 Sijaishuollon päivät 30.9.2015 Lahti Iina Järvi Virpi Kujala ja Irja Ojala VOIKUKKIA-vertaistukiryhmä Vanhemmille, joiden

Lisätiedot

Hanna Mäkiaho CEO. Susanna Sillanpää Director of Customer Relations and Sales. Sarita Taipale Director of Development

Hanna Mäkiaho CEO. Susanna Sillanpää Director of Customer Relations and Sales. Sarita Taipale Director of Development Family Support House Oy 0 Mobiilipohjaisia sovelluksia perheiden tukemiseen 0 Työvälineitä ammattilaisille 0 Pelejä perheille 0 Vuorovaikutuksen vahvistaminen 0 Vanhemmuuden tukeminen 0 Ennaltaehkäisevä

Lisätiedot

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

Jokainen meistä. Mielenterveyden keskusliiton strategia 18.5.2014

Jokainen meistä. Mielenterveyden keskusliiton strategia 18.5.2014 Jokainen meistä Mielenterveyden keskusliiton strategia 18.5.2014 Suomen hyvinvoinnin tila murroksessa Tarve julkisten palveluiden tuottavuuden parantamiseen Kunta- ja SoTe -palvelurakenteet keskellä murrosta

Lisätiedot

SORA-SÄÄNNÖKSET JA NÄYTTÖTUTKINNOT

SORA-SÄÄNNÖKSET JA NÄYTTÖTUTKINNOT SORA-SÄÄNNÖKSET JA NÄYTTÖTUTKINNOT Sora-säännösten toimeenpano ammatillisessa koulutuksessa seminaari, Helsinki 25.10.2012 Hallitusneuvos Merja Leinonen merja.leinonen@minedu.fi Muutokset lyhyesti opiskelijaksi

Lisätiedot

Pesäpuu ry. Historiaa:

Pesäpuu ry. Historiaa: Pesäpuu ry Pesäpuu ry on perustettu vuonna 1998, joka ylläpitää valtakunnallista lastensuojelun erityisosaamisen keskusta. Toimintaamme tukee Raha-automaattiyhdistys ja toimintamme on yleishyödyllistä.

Lisätiedot

Mummot, muksut ja kaikki muut

Mummot, muksut ja kaikki muut Mummot, muksut ja kaikki muut Keitä perheeseen kuuluu? Mikä on perheessä pyhää? Perhekerho- ja pikkulapsityön neuvottelupäivät 17.-18.3.2011 Meillä siihen kuuluu meidän lisäksi mun vanhemmat ja sisarukset,

Lisätiedot

Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013

Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013 Etelä-Kymenlaaksoon turvallisuutta yhteistyöllä Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013 KyAMK Sosiaali- ja terveysala / EK-ARTU-hanke 21.5.2013 1 Virojoella 19.11.2012 tapaamisessa tuotettuja turvallisuuteen

Lisätiedot

Palaveri on hyvä pitää 1-2 viikkoa ennen suunniteltua siirtymistä.

Palaveri on hyvä pitää 1-2 viikkoa ennen suunniteltua siirtymistä. Siirtymäpalaveri Päihdeongelmaisen asiakkaan siirtyminen palvelusta toiseen sisältää aina riskejä. Monia riskejä voidaan kuitenkin pienentää hyvällä valmistautumisella. Siirtymisessä tulisi noudattaa ns.

Lisätiedot

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN?

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? Lastensuojelupalvelujen kehittäminen ja yhteistyö psykiatrisen hoitojärjestelmän kanssa Nuorten hyvinvointi ja pahoinvointi Konsensuskokous 2.2.2010 Kristiina

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

Kommentti Yksilön ääni -kirjaan. Timo Hämäläinen

Kommentti Yksilön ääni -kirjaan. Timo Hämäläinen Kommentti Yksilön ääni -kirjaan Timo Hämäläinen Maailmantalouden murros ja hyvinvointivaltion haasteet dominoivat yhteiskunnallista keskustelua - arkielämän hyvinvoinnin murros jäänyt huomiotta Talous

Lisätiedot

Lapsi tulee hoidetuksi vasta kun saadaan yhteys vanhempiin. Kati Pajamäki Helsingin Diakonissalaitos

Lapsi tulee hoidetuksi vasta kun saadaan yhteys vanhempiin. Kati Pajamäki Helsingin Diakonissalaitos Lapsi tulee hoidetuksi vasta kun saadaan yhteys vanhempiin Kati Pajamäki Helsingin Diakonissalaitos Esityksen sisältö 1. Sananen Helsingin Diakonissalaitoksesta 2. Intensiivihoidon toiminta-ajatus 3. Hoidon

Lisätiedot

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa 4.6.2015 / Seija Karjalainen Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on avoin kansalaisjärjestö, joka edistää lasten,

Lisätiedot

Tolokkua elämää elämänhallinnan eväitä työpajanuorille

Tolokkua elämää elämänhallinnan eväitä työpajanuorille Tolokkua elämää elämänhallinnan eväitä työpajanuorille Tolokkua elämää Tavoitteena nuorten hyvinvointi sekä järjestö-kaupunki yhteistyö Tolokkua elämää toimintamallin avulla vahvistetaan ja lisätään työpajoilla

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Maria Kuukkanen

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Maria Kuukkanen Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Maria Kuukkanen Mitä perhehoito on? Ympärivuorokautisen kasvatuksen, hoivan ja muun huolenpidon järjestämistä oman kodin ulkopuolella, perhehoitajan kotona

Lisätiedot

Lastensuojelun tilannekatsaus 20.1.2015. Lastensuojelupäällikkö Sari Lahti

Lastensuojelun tilannekatsaus 20.1.2015. Lastensuojelupäällikkö Sari Lahti Lastensuojelun tilannekatsaus 20.1.2015 Lastensuojelupäällikkö Sari Lahti Lastensuojelun ja lapsiperheiden erityispalveluiden yksikön kokonaisrakenne Lastensuojelupäällikkö Lastensuojelu palvelut Sosiaalityön

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.

Lisätiedot