Tampereen yliopistollisen sairaalan psykiatrian toimialueen akuuttipsykiatrian osasto APS7

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tampereen yliopistollisen sairaalan psykiatrian toimialueen akuuttipsykiatrian osasto APS7"

Transkriptio

1 Heini Kapanen, Anne Leinonen Kokemusarviointi Tampereen yliopistollisen sairaalan psykiatrian toimialueen akuuttipsykiatrian osasto APS7 Hoitoon ohjautuminen, hoito ja avohoitoon siirtyminen Kokemusarvioijat: Tomi Kallio, Ritva Kemppainen, Anna Lindroos, Tiina Mauno, Nina Peltola, Ilona Vihavainen

2 Sisällys tiivistelmä Johdanto Käsitteet Osallisuus palvelujen kehittämisessä Osallisuus ja asiakaslähtöisyys Kokemusarvioinnista Arvioinnin toimintaympäristö Arviointikohteet Kokemusarvioinnin tavoitteet Arviointiaineiston keruu ja analyysi Kokemusarvioinnin tulokset Potilaan ohjautuminen hoitoon, hoito ja avohoitoon siirtyminen työntekijöiden näkökulmasta APS7 osastolle tulo, osastohoito ja avohoitoon siirtyminen potilaiden näkökulmasta APS7 osastolle tulo, hoito ja avohoitoon siirtyminen omaisten näkökulmasta Kokemusarvioinnin eettisyys ja luotettavuus Yhteenveto ja johtopäätökset Kokemusarvioijien kehittämisehdotukset Lähteet LIITTEET Liite 1 Ryhmäkeskustelurunko työntekijöille Liite 2 Teemahaastattelurunko potilaille ja omaisille Liite 3 Tiedote tutkimuksesta potilaalle Liite 4 Tiedote tutkimuksesta omaiselle Liite 5 Tiedote tutkimuksesta työntekijälle Liite 6 Suostumusasiakirja Liite 7 Vaitiolositoumus... 61

3 Tiivistelmä Kokemusarviointikohteena oli Tays:in psykiatrian toimialueen akuuttipsykiatrian osasto APS7:n toiminta. Arvioinnin tavoitteena on tuottaa tietoa ja hoidon laadun kehittämistä käyttäjälähtöisestä ja kokemusperäisestä näkökulmasta. Arviointiselvityksessä kartoitetaan akuuttipsykiatrian osasto APS7:llä olleiden potilaiden, omaisten ja Acutan, Tampereen Akuuttipsykiatrian poliklinikan ja osasto APS7:n osaston työntekijöiden näkemyksiä ja kokemuksia osaston hoitoprosessin vahvuuksista, laadusta ja kehittämistarpeista. Kokemusarvioijilla on omaa kokemusta mielenterveyspalvelujen käyttämisestä. Hyödyntämällä heidän kokemuksellista asiantuntemustaan on tarkoituksena tuottaa uudenlaista kehittämistietoa potilaiden, omaisten ja työntekijöiden näkemyksistä ja kokemuksista. Kokemusarviointikysymykset olivat, millaisia näkemyksiä ja kokemuksia potilailla ja omaisilla sekä Taysin psykiatrian toimialueen akuuttipsykiatrian osasto APS7:n työntekijöillä ja Taysin yhteispäivystyksen, ensiapu Acutan työntekijöillä on akuuttipsykiatrian osasto APS7:n hoitoketjun/hoitoprosessin vahvuuksista, laadusta ja kehittämistarpeista hoitoon ohjautuessa, sen aikana ja avohoitoon siirtymisestä. Kokemusarvioinnissa käytettiin laadullisen tutkimuksen menetelminä työntekijöiden ryhmäkeskustelua, potilaiden ja omaisten teemahaastattelua ja kokemusarvioijien havainnointia haastattelujen tukimateriaalina. Kokemusarvioijat toteuttivat haastattelut. Haastatteluaineistot litteroitiin, jäsennettiin analyysitaulukoihin ja analysoitiin sisällönanalyysillä. Kokemusarvioijat kommentoivat tuloksia ja laativat kehittämisehdotukset. Ensiapu Acutan ja Tampereen Akuuttipsykiatrian poliklinikan vahvuus oli nopea vaste ja yhteistyö. Sekä haastatellut potilaat että omaiset oli otettu pääsääntöisesti hyvin vastaan hoitoon ohjauduttaessa. Työntekijöiden mukaan tiedonkulkua tulisi tehostaa Acutan ja Tampereen Akuuttipsykiatrian poliklinikan välillä sekä kaupungin avopalveluita optimoida helpottamaan Akuuttipsykiatrian poliklinikan potilasruuhkaa. Sekä potilaat että omaiset olivat pääsääntöisesti tyytyväisiä hoitoon osasto APS7:llä. Potilaat kuvasivat vahvuuksina osasto APS7:n ilmapiiriä mukavaksi ja turvalliseksi. Erityisesti sairaalan luontoa kehuttiin toipumista edistävänä asiana sekä ruokaan oltiin tyytyväisiä. Työntekijät todettiin ammattitaitoisiksi ja ystävällisiksi sekä haastateltujen potilaiden että omaisten taholta. Työntekijöiden mukaan osastolla otetaan eniten potilaita vastaan hoitojen 3

4 ollessa lyhyitä. Osastolla osataan huomioida potilaan ja omaisten kokonaistilanne. Yhteydenpito lääkäreihin on luontevaa, ja heidät tunnetaan. Työntekijöiden, potilaiden ja omaisten haastatteluissa mainittiin resurssipula tutkimuskohteena olleella osastolla. Resurssipula näkyi potilaiden ja omaisten mainitsemana kiireenä, esimerkiksi niin, että keskusteluihin potilaiden tai omaisten kanssa ei ollut riittävästi aikaa tai hoitajia ei ollut saatavilla raportoinnin aikana. Potilaat ja omaiset/läheiset toivoivat potilaille enemmän toimintaa. Potilaiden haastatteluissa ehdotettiin vertaisohjaajaa osastolle, joka toimisi tuutorin roolissa. Lisäksi toivottiin yöpymismahdollisuutta kaukaa tuleville läheisille. Potilaiden haastatteluissa ehdotettiin kirjallisen hoitokortin laatimista potilaalle, jossa olisi potilaan omahoitajan ja lääkärin nimi, potilaalle määrätyt lääkkeet ja niiden tarkoitus ja lääkkeenottoaika. Osa haastatelluista omaisista toivoi potilaiden eriyttämistä osastolla siten, että psykoottiset, maaniset tai mahdollisesti väkivaltaisesti käyttäytyvät potilaat ja ahdistuneet, masentuneet ja traumapotilaat olisivat eri osastoilla tai eri tiloissa. On hyvä ottaa asiakkaat, kokemusasiantuntijat ja työntekijät mukaan hoitoketjun jäntevöittämisen suunnitteluun käyttäjälähtöisesti yhteiskehittelyn ajatuksella. Avohoidon toivottiin sekä työntekijöiden että potilaiden näkemysten mukaan olevan mahdollisimman tiivistä erityisesti sairaalahoidon jälkeen. Olisi tärkeää kysyä potilaan mielipidettä avohoitoon siirtymisen ajankohdasta sekä tarjottavista hoito- ja tukimuodoista. Potilaan näkemystä olisi hyvä kuulla myös siinä, mikäli potilas haluaisi olla osastolla pidemmän ajan tai palata sinne jossain vaiheessa. Sekä työntekijät että potilaat toivoivat, että avohoidosta pystyttäisiin antamaan ensimmäinen aika mahdollisimman pian sairaalasta kotiutumisen jälkeen. Kokemusarvioijien kehittämisehdotukset liittyivät potilaan ohjautumiseen hoitoon, hoidon aikana omahoitajakeskusteluihin ja potilaan kuulluksi tulemiseen, toiminnan lisäämiseen potilaille osastolla, osaston tiloihin, eristämistilanteisiin, työntekijäresursseihin ja läheisten huomioimiseen. Kehittämisehdotuksia annettiin myös hoitojärjestelmästä ja avohoidosta. Kokemusarvioijat ehdottavat tiedon kulun jäntevöittämistä ja koordinaatiota eri hoitojärjestelmien välillä, ja yhden oven periaatetta hoitoon ohjautuessa. Säännöllisen asiakaspalautteen keräämiseen ja palautteen hyödyntämiseen hoitotyössä tulisi kiinnittää aktiivisesti huomiota. Hoitoprosessin suunnitteluun, kehittämiseen ja arviointiin on suositeltavaa ottaa kokemusasiantuntijat mukaan. Avohoidon olisi oltava tiivistä heti sairaalahoidon jälkeen, ja vertaistukea tulisi hyödyntää sekä potilaiden että omaisten tukemiseksi. Asiasanat: kokemusarviointi, osastohoito, avohoito, hoitoprosessi, käyttäjälähtöinen arviointi 4

5 1 Johdanto Kansallisessa mielenterveys- ja päihdesuunnitelmassa (Mieli 2009) ehdotetaan asiakkaan aseman vahvistamiseksi kokemusasiantuntijoiden ja vertaistoimijoiden mukaan ottamista mielenterveys- ja päihdetyön suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin (Sosiaali- ja terveysministeriö 2009). Mielenterveyden keskusliitto toteuttaa kokemusasiantuntemuksen ja -arvioinnin vakiinnuttamista mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämiseksi Raha-automaattiyhdistyksen kohdennetulla toiminta-avustuksella Kokemusarvioinnin vakiinnuttamisen päämääränä on tuottaa kokemusperäisiä mielenterveys- ja päihdepalvelujen laadun arviointivälineitä ja hyödyntää kehitettyjä työvälineitä mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämiseksi. Vaikuttamistoiminnan perustana on mielenterveyskuntoutujien osallisuuden ja kansalaistoiminnan edistäminen, itsemääräämisoikeuden vahvistaminen sekä kokemusperäisen, käyttäjälähtöisen mielenterveys- ja päihdepalveluiden vaikuttavuuden ja laadun parantaminen. Kokemusarvioinnin vakiinnuttamiseksi tavoitteena on toteuttaa vuonna kokemusperäinen ja käyttäjälähtöinen arviointi Tampereen yliopistollisen sairaalan (käytetään myöhemmin lyhennettä Tays) psykiatrian toimialueen akuuttipsykiatrian osasto APS7:llä. 5

6 2 Käsitteet Kokemusarviointi Kokemusarvioinnilla tarkoitetaan arviointiselvitystä, jolla pyritään kokemukseen perustuvaan, käyttäjälähtöiseen mielenterveys- ja päihdepalveluiden laadun parantamiseen. Tässä arviointiselvityksessä kokemusarvioinnilla pyritään kokemukseen perustuvaan, käyttäjälähtöiseen Tays:in psykiatrian toimialueen hoidon laadun kehittämiseen. Kokemusarvioija Kokemusarvioijalla tarkoitetaan henkilöitä, joilla on omakohtaista kokemusta mielenterveys- ja päihdeongelmista, joko niitä kokeneena, niistä toipuneena tai palveluita käyttäneenä tai omaisena tai läheisenä. Hän toimii palveluiden suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioinnissa tai kokemusasiantuntijana. Kokemusarvioijina toimivat Mielenterveyden keskusliiton kouluttamat kokemusarvioijat. Kokemusarvioijien arviointityötä ohjaavat Mielenterveyden keskusliiton kokemusarvioinnista vastaava tutkimuspäällikkö ja suunnittelija. 6

7 3 Osallisuus palvelujen kehittämisessä 3.1 Osallisuus ja asiakaslähtöisyys Palveluiden käyttäjien osallisuus ja asiakaslähtöisyys on nostettu keskeiseksi tavoitteeksi sosiaali- ja terveydenhuollossa, myös mielenterveys- ja päihdetyössä. Asiakaslähtöisemmillä toimin tamalleilla voidaan lisätä hoidon vaikuttavuutta, palveluiden kustannustehokkuutta sekä asiakkaiden ja työntekijöiden tyytyväisyyttä (Virtanen ym. 2011). Euroopan Unionin terveysstrategiassa yksi teema on kansalaisten vaikutusvallan lisääminen. Asiakkaasta ja potilaasta on tulossa aktiivinen toimija. Strategiassa edellytetään, että terveyspolitiikan lähtökohdaksi on otettava kansalaisten ja potilaiden oikeudet, joihin kuuluu mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa päätöksentekoon. (Euroopan yhteisöjen komissio 2007.) Vaikka osallisuus ja asiakaslähtöisyys on tunnustettu arvo, käytännön toteutumisessa nähdään silti edelleen puutteita (Rantanen & Toikko 2010, Laitila 2010). Laitila (2010) on väitöskirjassaan tutkinut asiakkaan osallisuutta mielenterveys- ja päihdetyössä. Tutkimusta varten haasteltiin mielenterveys- ja päihdepalveluiden asiakkaita sekä työntekijöitä. Laitilan (2010) mukaan asiakkaan osallisuus mielenterveys- ja päihdetyössä tarkoitti palveluiden käyttäjien asiantuntijuuden hyväksymistä, huomioimista ja hyödyntämistä. Vaikka asiakkaiden osallisuus koettiin tärkeänä, sen käytännön toteutuminen oli puutteellista. Asiakaslähtöisyydellä tarkoitettiin laajasti työntekijöiden tapaa tehdä työtä tai suppeasti tapaa, jolla työskentelyn tavoitteet asetetaan. Osallisuus toteutui Laitilan tutkimuksessa kolmella eri tavalla: 1) osallisuutena omaan hoitoon ja kuntoutukseen, 2) osallisuutena palveluiden kehittämiseen sekä 3) osallisuutena palveluiden järjestämiseen. Kujalan (2003) tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata asiakaslähtöinen laadunhallinnan malli. Tutkimuksessa kuvattiin laatujärjestelmää, joka pohjautui terveyskeskuksessa käytössä olleille toiminnan kehittämiskäytännöille ja työtavoille. Keskeisenä osana toimi systemaattisesti kerättävä ja tarkasteltava potilas-/asiakaspalaute, joka käsitellään tilastollisen prosessin ohjauksen metodilla. Havainnot käsittivät tavallisimmat palvelut perusterveydenhuollossa. Kujala määrittelee osallisuuden kokemusulottuvuutena, joka käsittää asiakkaan mielipiteen kuulemisen ja hänen vaikuttamisensa turvaavan ajatuksen, mikä on osallisuuden 7

8 kokemuksen keskeistä ainesta (Kujala 2003, 73). Kujalan tutkimuksen mukaan laadukkaan palvelutuotannon tunnuspiirteinä voidaan pitää laadun asettamista organisaation toiminnan keskeiseksi tavoitteeksi ja vakavaa suhtautumista toiminnan kehittämiseen. Osallisuuden turvaamisen perustana terveydenhoidossa on se, että ihmisen tulee tuntea itsensä osalliseksi siihen, mitä hänen hoidossaan tapahtuu, mitä päätetään ja mitä hoidolla tavoitellaan. (Kujala 2003, ) Tutkimuksen tulokset rohkaisevat parantamaan laatua ja osoittavat asiakaslähtöisyyden käyttökelpoiseksi laadun kehittämisen lähtökohdaksi terveydenhuollossa. Kokemusarvioinnin tarkoituksena on pyrkimys vakiinnuttaa toimintatapa, jossa palveluiden käyttäjät ovat aktiivisina palveluiden kehittäjinä yhteistyössä mielenterveys- tai päihdepalveluiden tuottajien ja asiantuntijoiden kanssa. 3.2 Kokemusarvioinnista Mielenterveyden keskusliiton kokemusarviointitoiminta alkoi Englannin (Beresford 2002, Salo & Beresford 2008) ja Italian esikuvien pohjalta. Kansainvälisessä kirjallisuudessa kokemustutkimuksesta käytetään nimityksiä survivor research (Sweeney 2009) tai service user research (McLaughlin 2009) ja kokemusasiantuntijoista experts by experience (McLaughlin 2009, ks. Braye 2002). Mielenterveyskuntoutujien kokemustutkimustoiminta käynnistettiin Suomessa Mielenterveyden keskusliiton Yhteinen ymmärrys ja avunanto mielenterveystyössä -hankkeessa (YYA-projekti) vuonna 2007 (Salo 2008, Salo & Hyväri 2011). Hankkeen aikana toteutettiin kolme kokemustutkijakoulua ja kokemusarviointia Imatralla 2007, Kokkolassa 2008 ja Tampereella Näihin liittyneitä sairaala-arviointeja kuvataan seuraavassa lyhyesti. Imatra Imatralla hanke toteutettiin vuonna 2007 yhteistyössä Imatran kaupungin mielenterveyspalveluiden johdon kanssa (Salo & Hyväri 2011). Arviointikohteena oli Honkaharjun sairaalan yksi psykiatrinen osasto. Tutkimustehtäviksi täsmentyivät: Kuinka psykiatrisen osastohoidon prosessia tulisi jäsentää käyttäjälähtöisesti, jotta tarpeetonta osastohoitoon palaamista ja palvelujen käyttäjäksi kroonistumista voitaisiin välttää? Millainen on kokemustieteellisesti tuotettu hyvän psykiatrisen osastohoidon malli? (Salo & Hyväri 2011, 30.) Kesän ja syksyn 2007 aikana haastateltiin yhteensä 19 henkilöä. Haastatteluihin valittiin mielenterveyspalveluiden käyttäjiä, jotka olivat olleet Honkaharjun sairaalan psykiatrisella osastolla hoidossa. (Salo & Hyväri 2011, ) Tulosten mukaan sairaalahoitoon pääsy on helppoa, jolloin hoitojaksot toistuvat, ja syntyy kanta-asiakkaiden pyöröovi-ilmiö. Hoitoon tullaan monista eri syistä. Ennen sairaalajakson aloittamista olisi hyvä kartoittaa kuntoutujan elämäntilanne kokonaisuudessaan. Olisi hyvä pohtia sitä, millaisia tukiverkostoja, vertaistukea tai kotiin vietävää tukea kuntoutujalle voitaisiin saada, jotta osastohoidolta vältyttäisiin. Osastohoidon vaihtoehtona voisi olla kriisitalo tai päiväsairaala. (Salo & Hyväri 2011, ) 8

9 Hyvä vuorovaikutus potilaan ja henkilökunnan välillä on keskeinen asia osastohoidon laadun arvioinnissa. Useat haastateltavista toivoivat enemmän aikaa vuorovaikutukseen hoitohenkilökunnan kanssa. Avoimuus ja luottamus ovat tärkeitä tekijöitä hoidon ja kuntoutumisen kannalta. Haastateltavat korostivat yksilöllisen ja kokonaisvaltaisen hoidon merkitystä. Päivittäiset rutiinit toistuivat samanlaisina kahvi- ja ruokataukoineen ja lääkkeiden jakotilaisuuksineen. Potilailla oli osastohoidon aikana hyvin vähän toimintaa, jota olisi hyvä lisätä. (Salo & Hyväri 2011, ) Kehittämisehdotuksia olivat osastohoitoon hakeuduttaessa asiakkaan elämäntilanteen kokonaisvaltainen kartoittaminen, vuorovaikutuksen parantaminen henkilökunnan ja potilaiden välillä sekä toimintamahdollisuuksien lisääminen osastohoidon aikana (Salo & Hyväri 2011, 73 74). Kokkola ITHACA-hankkeessa 1 selvitettiin ihmisoikeuksien ja fyysisen terveydenhoidon toteutumista mielenterveys- ja päihdelaitoksissa sekä asumispalveluissa. Hankkeeseen osallistuneiden 16 Euroopan maan Suomen osuuden toteuttivat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mielenterveysosasto (Vaasan alueellinen toimipaikka) ja Mielenterveyden keskusliiton YYA-projekti yhteistyössä Kokkolan kaupungin kanssa. Kokemustutkijat arvioivat laitos- ja asumis palveluiden laatua ja asukkaiden oikeuksien toteutumista. Suomen hankkeen tavoitteena oli pilotoida kokemustutkijoiden osallistumista arviointeihin ja tarkastuskäynteihin. (Salo 2010.) Kokemustutkijat arvioivat kuusi Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevaa eri palveluntuottajan yksikköä vuosien aikana: kaksi psykiatrista osastoa, kolme asumispalveluyksikköä ja päihdekuntoutuksen yksikön. He haastattelivat kuusi yksiköiden vastaavaa työntekijää, 13 muuta henkilökunnan jäsentä ja 30 palveluiden käyttäjää. Yksikköarviointeihin liittyi kahden päivän osallistuva havainnointi. (Salo 2010.) ITHACA -raportin tulosten mukaan palveluiden käyttäjien kohtelun inhimillisyydessä, mielenterveys- ja päihdepalvelujen kuntoutumisen tukemisessa ja asumisen laadussa sekä palvelujen käyttäjien osallistumisessa ja yhteiskuntaan kiinnittymisessä oli arvioiduissa kuudessa yksikössä merkittäviä eroja. Eroja ei voitu selittää palveluiden käyttäjien sairastavuuden eikä kuntoutumisen asteella. (Salo 2010.) Kokemusarvioijien laatimat suositukset liittyivät kuntoutumista tukevan hoidon ja kuntoutuksen edellytyksiin, ihmisoikeuksia kunnioittavaan hoitoon ja kuntoutukseen sekä itsenäisen ja yksilöllisen elämän turvaamiseen. Raportissa tuotiin esille kolme hyvää hoito- ja kuntoutuskäytäntöä, joita olivat vertaistuki (Lindholm & Stenman 2010), itsenäistymiseen tukeminen prosessinomaisesti (Hietala & Hiisa 2010) ja vierihoito psykiatrisella osastolla (Järvelä & Ruuska & Saavalainen 2010). 1 ITHACA = Institutional Treatment, Human Rights and Care Assessment 9

10 4 Arvioinnin toimintaympäristö Mielenterveys- ja päihdetyötä linjaavia lakeja ovat mm. mielenterveyslaki (1116/1990), terveydenhuoltolaki (1326/2010), päihdehuoltolaki (41/1986), laki terveydenhuollon ammattihenkilöstöstä (559/1994), laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992), laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000). Kansallisessa mielenterveysja päihdesuunnitelmassa linjataan mielenterveys- ja päihdetyön tulevaisuuden keskeiset periaatteet ja painotukset vuoteen Suunnitelmassa ehdotetaan asiakkaan aseman vahvistamiseksi kokemusasiantuntijoiden ja vertaistoimijoiden mukaan ottamista mielenterveys- ja päihdetyön suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin (Sosiaali- ja terveysministeriö 2009). Mielenterveyspalveluiden laatusuosituksessa mainitaan, että mielenterveystyön palveluita tulisi olla saatavissa prosessin kaikissa vaiheissa: resursseja ja osaamista tulisi suunnata elämisen ja selviytymisen voimavarojen vahvistamiseen, psykososiaalisten ongelmien selvittelyyn ja tukemiseen, mielenterveyshäiriöiden varhaiseen tunnistamiseen ja tehokkaaseen hoitoon ja monipuoliseen kuntoutukseen (Sosiaali- ja terveysministeriö 2001, 2). Pirkanmaan mielenterveys- ja päihdestrategian vuosille Mielekästä elämää arvoja ovat ihmisten kunnioittaminen, tasa-arvoisuus, asiakaslähtöisyys ja osallisuus. Strategian tavoitteena on vahvistaa yksilöiden ja perheiden mahdollisuuksia mielekkääseen elämään ja osallisuuteen, tukea kuntalaisten terveyttä ja toimintakykyä sekä yhteisöllisyyttä ja varmistaa riittävän tuen, avun ja hoidon saantia. Strategian painopistealueita ovat lasten ja lapsiperheiden hyvinvointi, nuorten hyvinvointi ja osallisuus, työikäisten mielenterveys- ja päihdeongelmien hoito sekä ikääntyneiden mielenterveys- ja päihdeongelmien varhaistunnistus ja hoito. Työikäisten mielenterveys- ja päihdeongelmien hoitoa kehitetään mm. lisäämällä kokemusasiantuntijuuden käyttöä palvelujen kehittämisessä. Strategian tavoitteiden saavuttamisen yhtenä keinona on vahvistaa asiakkaiden ja heidän läheistensä osallisuutta. Tämä merkitsee strategian mukaan sitä, että asiakkaiden, potilaiden ja läheisten palautteet otetaan vakavasti ja niitä hyödynnetään suunnittelussa. Asukkaiden mielenterveyttä ja hyvinvointia tuetaan kunta- ja aluetason ratkaisuilla kaikilla toimialoilla kuntalaisten ja asiakkaiden osallisuutta vahvistaen. (Stengård ym.) 10

11 Välittäjä 2013 Pirkanmaan osahankkeen tehtävänä on luoda alueelliset hoito-ohjelmat vakavista mielenterveyden häiriöistä (psykoosin hoito-ohjelma, persoonallisuushäiriöiden hoito-ohjelma sekä masennuksen ja ahdistuksen hoito-ohjelma). Lisäksi osahankkeen tavoitteena on osallisuuden lisääntyminen mielenterveyspalveluissa. Ennen hoito-ohjelmien teon aloittamista potilaille ja omaisille järjestettiin kuulemistilaisuudet ja heillä on ollut mahdollisuus kommentoida luonnosvaiheessa olevaa hoito-ohjelmaa. Pitkäniemen sairaalassa järjestettiin omaisiltapäivä sekä potilaille ja omaisille suunnattiin kysely heidän kokemuksistaan saamastaan hoidosta sairaalassa. Kokemusarvioinnin avulla pyritään syventämään potilaiden ja heidän omaistensa kokemuksia hoidosta etenkin sairaalan ja avohoidon rajapinnassa. Kokemusarvioinnissa huomioidaan olemassa oleva lainsäädäntö ja edellä mainitut kansalliset ja alueelliset mielenterveystyön strategiat, suunnitelmat, suositukset ja ohjeistukset. 4.1 Arviointikohteet Akuuttipsykiatrian osasto APS7 Tampereen seudun psykiatrisesta sairaalahoidosta huolehtii Pirkanmaan sairaanhoitopiirin Tampereen yliopistollinen sairaala, jolta Tampereen kaupunki ostaa psykiatriset sairaalahoitopalvelut. Sairaalahoitoon vaaditaan lääkärin lähete, jonka kirjoittaa psykiatrian poliklinikan, terveysaseman tai työterveyshuollon lääkäri. Tays:n psykiatrian klinikoiden toimipisteet sijaitsevat Keskussairaalassa ja Pitkäniemen sairaalassa. Akuuttipsykiatrian osasto APS7 on 16-paikkainen aikuisten akuuttipsykiatrinen osasto, joka vastaanottaa noin puolet sairaalaan päivystyksenä tulevista työikäisistä potilaista. Osastolla hoidetaan akuutteja psykooseja, akutisoituneita vakavia mielialahäiriöitä ja sairaalahoitoa edellyttäviä vaikea-asteisia kriisejä. Perhe- ja verkostotyö on keskeisessä asemassa osaston toiminnassa. Keskimääräiset hoitoajat ovat lyhyitä ja tavoitteena on saumaton siirtyminen jatkohoitoon osastojakson jälkeen. Keskimääräinen hoitoaika on alle 10 vuorokautta. Lisäksi osastolla on käytössä lyhythoitopaikkoja yhdeksi tai kahdeksi vuorokaudeksi. Tänä aikana pyritään kartoittamaan potilaan sairaalahoidon tarve ja/tai järjestämään potilaalle tarpeenmukainen avohoito. Kymmenen vuotta sitten osastolla keskimääräinen hoitoaika oli 21 vuorokautta, joten keskimääräinen hoitoaika on puolittunut. Hoitoajat vaihtelevat paljon, ja kestävät potilaan yksilöllisestä tarpeesta riippuen muutamasta vuorokaudesta muutamaan kuukauteen. Lyhythoidoissa keskitytään siihen, että potilaalla on jatkohoitopaikka valmiina. Lyhythoidossa arvioidaan potilaan tilanne ja sairaalahoidon tarve sekä sovitaan avohoitoon aika. Jos hoitoaika on pidempi, voidaan potilaille mahdollistaa toimintaa kuten ulkotöitä, käsitöitä, fysioterapiaa, kuntosalilla käyntiä, muuta liikuntaa tai puutarhatöitä. Osastolla kokoontuu taitoryhmä, jossa opetellaan esimerkiksi ahdistuksen sietämistä ja tunteiden säätelyä. 11

12 Osastolla on neljä hoitajaa ja osastonhoitaja aamuvuorossa ja neljä hoitajaa iltavuorossa sekä kaksi hoitajaa yövuorossa. Osastolla on sosiaalityöntekijä, psykologi, kaksi lääkäriä, sihteeri, laitoshoitaja ja apulaisylilääkäri. Osastolle tullaan vapaaehtoisesti tai tarkkailulähetteellä. Pääsääntöisesti osastolle tullaan omasta kodista. Suurin osa potilaista tulee osastolle hoitoon vapaaehtoisella lähetteellä. Pakkohoidon päätös puretaan aina heti, kun se on mahdollista. Osastolla on yhden tai kahden henkilön huoneita. Jokaisella potilaalla on yksi kaksi omahoitajaa. Ongelmatilanteissa osastolla voidaan käyttää erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja kuten keskustelua, kiinnipitämistä, eristyshuonetta ja lääkityksiä. Osastolla pyritään tapaamaan potilaiden perheitä. Potilaan perheen kanssa voidaan pitää myös puhelinneuvotteluja. Kokemusarvioijat tutustuivat osasto APS7:ään Rajapintatyöryhmä Rajapintatyöryhmä toimii sairaalan ja avohoidon välissä. Rajapintatyöryhmä ottaa hoitoonsa sellaisia potilaita, jotka tarvitsevat intensiivistä psykiatrista tutkimusta ja hoitoa, mutta eivät ensisijaisesti osastohoitoa. Potilas voi tulla rajapintatyöryhmään ajanvarauslähetteellä Pitkäniemen sairaalan päivystyksen kautta, osastojen tai akuuttipsykiatrian poliklinikan kautta. Potilaan perheen toivotaan olevan mukana hoidossa heti alusta alkaen. Rajapintatyöryhmän hoitoon voivat tulla ensi kertaa psykiatriseen hoitoon tulijat sekä pitkään sairastaneet. Tulosyynä voivat olla esimerkiksi psykoosioireet, vaikea perhekriisi tai masennus- ja ahdistusoireilu, joka ei ole helpottunut riittävästi avohoidossa. Rajapintatyöryhmä voi tarjota tarvittaessa polikliinisiä hoitoja päivittäin. Potilailla ja perheenjäsenillä on myös mahdollisuus päivittäin keskustella puhelimitse työryhmän työntekijöiden kanssa. Poliklinikalle tulon vaihtoehtona ovat kotikäynnit, ja lyhythoito yhdestä kolmeen vuorokautta. Potilaan oman hoidon ja tuen lisäksi on mahdollista myös perheiden tapaamiset. Rajapintatyöryhmä työskentelee heti alusta alkaen yhdessä potilaan kotikunnan työntekijöiden kanssa. Rajapintatyöryhmä jatkaa hoitoa, kunnes potilaalle perheineen järjestyy riittävä apu avohoidosta. Yleensä potilaan tilanteen arvioiminen ja hoito rajapintatyöryhmässä kestää muutamia viikkoja. Osalla potilaista hoito kestää pidempään. Rajapintatyössä keskeisiä työtapoja ovat verkostoneuvottelut, perhetapaamiset ja potilaan yksilöllinen kohtaaminen. Rajapintatyöntekijät osallistuvat myös sairaalan ulkopuolella potilasta koskeviin hoitoneuvotteluihin. Tampereen yliopistollisen sairaalan yhteispäivystyksen ensiapu Acuta Kiireellistä hoitoa tarvitsevat hoidetaan virka-aikana ensisijaisesti oman alueen terveysasemalla. Ensiapu Acuta on tarkoitettu äkillisesti sairastuneille tai välitöntä terveydenhuollon palvelua tarvitseville potilaille, joita ei virka-aikana voida hoitaa omalla terveysasemalla. Virka-ajan ulkopuolella Ensiapu Acuta palvelee niitä tamperelaisia ja sopimuskuntien asukkaita, joiden tulee saada hoito viimeistään vuorokauden kuluessa loukkaantumisesta tai sairastumisesta. Jos hoito viivästyy, potilaalle voi aiheutua pysyvää terveydellistä haittaa tai hänen henkensä on uhattuna. 12

13 Ensiapu Acutassa toimii erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon päivystys. Erikoissairaanhoitoon potilaat tulevat lähetteellä tai ilman lähetettä äkillisissä terveyttä tai henkeä uhkaavissa tilanteissa. Perusterveydenhuoltoon tullaan ilman lähetettä. Ensiapu Acuta päivystää iltaisin, öisin ja viikonloppuisin: sinne voi hakeutua, jos hoito ei voi odottaa arkiaamuun oman terveysaseman aukeamista. Muiden kuin hätätilapotilaiden hoitoon pääsy perustuu hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arviointiin. Potilaan vastaanottava sairaanhoitaja, ns. triagehoitaja arvioi, tarvitseeko potilas välitöntä lääkärin hoitoa vai ohjataanko potilas esimerkiksi sairaanhoitajan vastaanotolle tai omalle terveysasemalle. Kokemusarvioijat tutustuivat suunnittelijan kanssa Acutaan Tampereen kaupungin Akuuttipsykiatrian poliklinikka Tampereen Akuuttipsykiatrian poliklinikan tehtävät ovat hoidon tarpeen arviointi, hoidon suunnittelu ja polikliininen seurantahoito. Poliklinikan toiminta on tarkoitettu vain tamperelaisille. Poliklinikkaan voivat ottaa yhteyttä puhelimitse vakavassa kriisissä olevat henkilöt, heidän läheisensä tai ammattihenkilöt. Potilaan ja hänen läheistensä kanssa tehdään tilannearvio, jonka perusteella suunnitellaan hoito tarkoituksenmukaisessa hoitopaikassa. Työryhmässä työskentelee psykiatrian erikoislääkäri, psykiatrisia sairaanhoitajia ja yksi A-klinikan jalkautunut hoitaja. Kokemusarvioijat tutustuivat Tampereen Akuuttipsykiatrian poliklinikkaan

14 5 Kokemusarvioinnin tavoitteet Kokemusarviointikohteena on Tays:in psykiatrian toimialueen akuuttipsykiatrian osasto APS7:n toiminta. Arvioinnin tavoitteena on tuottaa tietoa ja hoidon laadun kehittämistä käyttäjälähtöisestä ja kokemusperäisestä näkökulmasta. Erityisenä näkökulmana on sairaalasta siirtyminen avohoitoon. Akuuttipsykiatrian osasto APS7 ottaa vastaan noin puolet sairaalaan päivystyksenä tulevista työikäisistä potilaista. Osastolla hoidetaan akuutteja psykooseja, akutisoituneita vakavia mielialahäiriöitä ja sairaalahoitoa edellyttäviä vaikea asteisia kriisejä. Perhe- ja verkostotyö on keskeisessä asemassa osaston toiminnassa. Keskimääräiset hoitoajat ovat lyhyitä ja tavoitteena on saumaton siirtyminen jatkohoitoon osastojakson jälkeen. Arviointiselvityksessä kartoitetaan akuuttipsykiatrian osasto APS7:llä olleiden potilaiden (= seitsemän haastateltua potilasta) sekä omaisten (= kolme haastatateltua omaista) ja Acutan, Akuuttipsykiatrian poliklinikan ja osasto APS7:n osaston työntekijöiden (= kahdeksan haastateltua työntekijää) näkemyksiä ja kokemuksia osaston hoitoprosessin vahvuuksista, laadusta ja kehittämistarpeista. Kokemusarvioijilla on omaa kokemusta mielenterveyspalvelujen käyttämisestä. Hyödyntämällä heidän kokemuksellista asiantuntemustaan on tarkoituksena tuottaa uudenlaista kehittämistietoa potilaiden, omaisten ja työntekijöiden näkemyksistä ja kokemuksista. Kokemusarviointikysymyksiä pohdittiin Pitkäniemen sairaalan yhteyshenkilöiden kanssa suunnittelukokouksessa. Varsinaisiksi arviointikysymyksiksi täsmentyivät: 1) Millaisia näkemyksiä ja kokemuksia potilailla on akuuttipsykiatrian osasto APS7:n hoitoketjun/hoitoprosessin vahvuuksista, laadusta ja kehittämistarpeista hoitoon ohjautuessa, sen aikana ja avohoitoon siirtymisestä? 2) Millaisia näkemyksiä ja kokemuksia omaisilla on akuuttipsykiatrian osasto APS7:n hoitoketjun/hoitoprosessin vahvuuksista, laadusta ja kehittämistarpeista potilaan hoitoon ohjautuessa, sen aikana ja avohoitoon siirtymisestä? 3) Millaisia näkemyksiä ja kokemuksia Tays:in psykiatrian toimialueen akuuttipsykiatrian, osasto APS7:n työntekijöillä ja Tays:in yhteispäivystyksen, ensiapu Acutan työntekijöillä on akuuttipsykiatrian osasto APS7:n hoitoketjun/hoitoprosessin vahvuuksista, laadusta ja kehittämistarpeista potilaan hoitoon ohjautuessa, sen aikana ja avohoitoon siirtymisestä? 14

15 Pirkanmaalla mielenterveystyön kehittämisessä on pyritty hyödyntämään kokemusasiantuntijuutta monin tavoin. Kokemusarvioinnin toteuttaminen psykiatrian toimialueella on tarkoitus toistaa siinä vaihessa, kun nyt suunnitelmissa olevat kehittämistoimet on toimeenpantu ja uusista toimintamalleista on saatu kokemusta. Nyt toteutettava arviointi tuottaa tietoa paitsi arvioinnin tuloksista, myös tarvittavista yhteistyörakenteista. Tämä tukee kokemusasiantuntijuuden käyttöä myös tulevaisuudessa. 15

16 6 Arviointiaineiston keruu ja analyysi Kokemusarvioinnissa käytettiin laadullisen tutkimuksen menetelminä työntekijöiden ryhmäkeskustelua, potilaiden ja omaisten teemahaastattelua yksilöhaastatteluina ja kokemusarvioijien havainnointia haastattelujen tukimateriaalina. Kokemusarviointikoulutuksen suorittaneet mielenterveyskuntoutujat toteuttivat haastattelut. Kokemusarvioijilla on omaa kokemusta mielenterveyspalvelujen käyttämisestä. Hyödyntämällä heidän kokemuksellista asiantuntemustaan on tarkoituksena tuottaa uudenlaista kehittämistietoa potilaiden, omaisten ja työntekijöiden näkemyksistä ja kokemuksista. Kokemusarvioijat toteuttivat haastattelut pareina. He jäsensivät arviointiaineiston tuloksia ja kehittämisehdotuksia ohjatussa työpajatyöskentelyssä. Sairaalan yhdyshenkilöt informoivat potilaita, omaisia ja työntekijöitä mahdollisuudesta osallistua haastatteluun. Sairaalan nimetty työntekijä pyysi potilaalta luvan, että tutkimustoiminnasta vastaavalle Mielenterveyden keskusliiton työntekijälle sai antaa potilaan ja/ tai omaisen/läheisen yhteystiedot. Mielenterveyden keskusliiton tutkimustoiminnasta vastaava työntekijä otti yhteyttä potilaisiin ja omaisiin ja kertoi lisää tutkimuksesta sekä mahdollisuudesta osallistua haastatteluun. Haastatteluun osallistuville tiedotettiin tutkimuksesta ja annettiin tiedote tutkittaville (ks. Liite 3, Liite 4, Liite 5) sekä pyydettiin kirjallinen suostumus osallistua tutkimukseen (ks. Liite 6). Arviointiaineisto kerättiin työntekijöiden ryhmäkeskusteluilla Pitkäniemen sairaalassa ja Tampereen Akuuttipsykiatrian poliklinikalla sekä potilaiden ja omaisten teemahaastatteluilla (ks. Liitteet 1 ja 2). Potilaiden ja omaisten haastattelut pidettiin Mielenterveyden keskusliiton tiloissa Tampereen keskustassa syksyllä Yhteensä kokemusarvioijat haastattelivat pareittain seitsemän potilasta ja kolme omaista. Akuuttipsykiatrian osasto APS7:n, ensiapu Acutan ja Tampereen Akuuttipsykiatrian poliklinikan työntekijöille järjestettiin kolme ryhmäkeskustelua, johon kuhunkin ryhmäkeskusteluun osallistui kahdesta kolmeen eri työntekijää (N=8). Ryhmäkeskustelut pidettiin kesä kuussa 2013 Pitkäniemen sairaalassa ja Tampereen Akuuttipsykiatrian poliklinikalla. Kukin ryhmäkeskustelu kesti noin tunnin. Ryhmäkeskustelut nauhoitettiin ja puhtaaksikirjoitettiin. Ryhmäkeskustelujen teemat käsittivät potilaiden hoitoon ohjautumisen, hoidossa olon ja avohoitoon siirtymisen hyviä käytänteitä ja kehittämiskohteita (ks. Liite 1). Ryhmä 16

17 keskusteluissa erityisenä huomion kohteena oli hoitoketjun/hoitoprosessin rajapinnat ja käytänteiden sujuvuus. Ryhmäkeskustelujen aiheet jaettiin keskustelijoille valmistautumista varten ennen keskustelua. Potilaiden ja omaisten haastatteluissa käytettiin teemahaastattelurunkoa (ks. Liite 2). Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluilla syksyllä 2013 niin, että kokemusarvioijat haastattelivat pareittain seitsemän potilasta ja kolme omaista yksilöhaastatteluina. Yhden potilaan haastattelu peruuntui, kun potilas ei jaksanut tulla haastatteluun vointinsa johdosta. Haastattelut kestivät noin 30 minuutista puoleen toista tuntiin, yksi haastatteluista kesti yli kaksi tuntia. Haastatteluista ja ryhmäkeskusteluista kertyi litteroitua tekstiä yhteensä 293 sivua rivivälillä 1,5. Haastattelujen tarkoituksena oli saada monipuolisia näkemyksiä toiminnan laadun nyky tilasta ja kehittämisehdotuksista. Haastattelut ja ryhmäkeskustelut ja niistä saadut kokemukset käytiin läpi kokemusarvioijien ohjatussa reflektiokeskustelussa yhdessä Mielenterveyden keskusliiton työntekijän kanssa haastattelupäivien jälkeen sekä kokemusarvioijien ohjatuissa työpajoissa ja Ryhmäkeskustelut ja haastattelut nauhoitettiin ja puhtaaksikirjoitettiin. Ne analysoitiin sisällönanalyysillä. Haastatteluaineistot käsiteltiin kolmena eri aineistona (työntekijät, potilaat ja omaiset), ja ne teemoiteltiin analyysitaulukoihin (ks. taulukko 1 ), ja niissä tarkasteltiin hoitoon ohjautumisen, hoidon ja avohoitoon siirtymisen vahvuuksia ja kehittämisehdotuksia. Potilaiden analyysitaulukko potilas 1 potilas 2 potilas n Hoitoon ohjautuminen: Vahvuudet Kehittämisehdotukset Hoidon aikana: Vahvuudet Kehittämisehdotukset Avohoitoon siirtyminen: Vahvuudet Kehittämisehdotukset Taulukko 1. Esimerkki potilaiden haastattelujen analyysitaulukosta. 17

18 Analyysi ja sen alustavat tulokset sekä kehittämisehdotukset jäsennettiin kokemusarvioijien ohjattuna työpajatyöskentelynä , ja Työpajatyöskentelyä ohjasivat Mielenterveyden keskusliiton kokemusarvioinnin vakiinnuttamisesta vastaavat työntekijät. Kokemusarvioijat tekivät tutustumiskäynnin Taysin psykiatrian toimialueen akuuttipsykiatrian osasto APS7:lle ja yhteispäivystyksen ensiapu Acutaan ja Tampereen Akuuttipsykiatrian poliklinikalle. Tutustumiskäynneillä kiinnitettiin huomiota akuuttipsykiatrian osasto APS7:n, Acutan ja Tampereen Akuuttipsykiatrian poliklinikan tiloihin, ilmapiiriin ja vuorovaikutukseen. Kokemukset tutustumiskäynneistä reflektoitiin yhteisessä kokemusarvioijien työpajassa. Eri tutkimusmenetelmillä hankitulla tutkimusaineistolla pyrittiin lisäämään tutkimuksen luotettavuutta (Tuomi & Sarajärvi 2011). Näin tavoitteena oli saada sisällöltään ja laadultaan kattava käyttäjälähtöinen ja kokemusperäinen kuva arvioitavasta kohteesta. Luvussa seitsemän kuvataan kokemusarvioinnin tulokset ja yhteenveto tuloksista. 18

19 7 Kokemusarvioinnin tulokset 7.1 Potilaan ohjautuminen hoitoon, hoito ja avohoitoon siirtyminen työntekijöiden näkökulmasta Potilaan tulo Acutaan ja Tampereen kaupungin Akuuttipsykiatrian poliklinikalle Keskusteluihin osallistui yhteensä kahdeksan työntekijää, niin että kahteen ryhmäkeskusteluun osallistui kolme työntekijää ja yhteen ryhmäkeskusteluun osallistui kaksi työntekijää. Ryhmäkeskustelujen työntekijöistä kuusi työntekijää oli sairaalan osastolta, yksi työntekijä Acutasta ja yksi työntekijä Tampereen Akuuttipsykiatrian poliklinikalta. Ohessa on yhteenveto haastatteluista potilaan hoitoon ohjautumisen, hoidon ja avohoitoon siirtymisen vahvuuksista ja kehittämisehdotuksista. Potilas saapuu ensiapu Acutaan esimerkiksi itse, ambulanssilla tai omaisten/läheisten tuomana. Acutassa potilaan tilanne arvioidaan ja ensiavusta soitetaan tarvittaessa psykiatriselle sairaanhoitajalle Tampereen Akuuttipsykiatrian poliklinikalle. Sairaanhoitaja tulee haastattelemaan potilaan. Tämä vapauttaa Acutan työntekijän mukaan voimavaroja Acutassa, sillä potilaan psyykkisen tilan kartoittamiseen voi mennä puolesta tunnista tuntiin. Samalla voidaan ohjata potilas tarvittaessa jo seuraavaksi aamuksi akuuttipsykiatrian poliklinikalle. Ohessa on sitaatti työntekijän näkemyksestä: Työntekijä: Miettii sitä, että jos he tulevat niin kun haastattelemaan meille, ni meille se on tavallaan suuri apu ja helpotus, ja vie meiltä sitä työvoimaa pois. Koska kyllähän se sitoo sitten pitemmän aikaa se potilas, hoitaja kun haastattelee. Kokemusarvioija: Aivan. Työntekijä: Ja monesti ne on aika pitkäkestoisia ne keskustelut, jotka käydään. Puolesta tunnista tuntiin, joskus menee enemmänkin. Kun ajatellaan, että ensiavun henkilökunnasta joku käyttäisi siihen psyykkisen tilan kartoittamiseen niin paljon aikaa, niin siinä aika moni muu asia pysähtyisi ensiavussa. Se vapauttaa resursseja. Vaihtoehtoisesti lääkäri haastattelee potilaan, ja ohjaa tarvittaessa Tampereen Akuuttipsykiatrian poliklinikalle. 19

20 Haastatellun työntekijän mukaan Tampereen Akuuttipsykiatrian poliklinikalle tulee yhteydenottoja Acutan Triage 2 -luukulta, hoitajaparilta, lääkäriltä tai Acutan hoitoryhmästä. Hoitaja menee Acutaan haastattelemaan potilasta Acutasta tulleen puhelinsoiton perusteella ja potilaan esitietoihin tutustumisen jälkeen. Potilaasta tehdään lääkärin lähete Tampereen Akuuttipsykiatrian poliklinikalle, jotta potilaan tiedot voidaan poimia tietojärjestelmän kautta. Akuuttipsykiatrian poliklinikalla ja Acutassa on erilliset potilastietojärjestelmät. Em. tahoilla on katsomisoikeudet toistensa potilastietojärjestelmiin. Acutan lisäksi potilaita ohjautuu Tampereen Akuuttipsykiatrian poliklinikalle muilta yhteistyötahoilta, lääkäreiltä ja yksityissektorilta. Ilman lähetettä potilaita ohjautuu myös päivystyspuhelimen kautta. Poliklinikan aamun päivystysaika on priorisoitu Acutan potilaille. Acutassa saatetaan haastatella omainen tai läheinen potilaan haastattelun jälkeen. Erityisen tärkeää on omaisen tai läheisen haastattelu, mikäli potilas ei pysty itse tulotilanteessa kertomaan asioistaan. Potilaalta tiedustellaan, voiko hänen omaisiinsa tai läheisiinsä ottaa yhteyttä puhelimitse. Työntekijän kokemuksen mukaan jotkut potilaat haluavat tulla poliklinikalle yksin. Melko usein potilailla on aamuisin poliklinikalle tullessaan saattaja mukana. Työntekijän näkemyksen mukaan Tampereen Akuuttipsykiatrian poliklinikalle tulee myös ns. turhia lähetteitä. Potilaalle saattaa tulla turha kartoituskäynti, jos hänellä on voimassa oleva hoitosuhde jollakin muulla taholla. Potilaan pompottelu hoitotaholta toiselle saattaa turhauttaa potilasta ja työntekijöitä. Potilaan tilanne olisi saattanut selvitä lukemalla potilaan tiedot, mikäli poliklinikan hoitaja ei ole ehtinyt tapaamaan potilasta. Perehtymisellä voisi työntekijän näkemyksen mukaan jouhevoittaa ja järkevöittää hoitoketjua. Potilaan olemassa oleva hoitotaho saattaa ihmetellä Tampereen Akuuttipsykiatrian poliklinikan roolia avohoidon ja sairaalahoidon rajapinnassa. Poliklinikalla työskentelee haastattelua tehtäessä viisi vakinaista työntekijää, joista yksi työntekijä on A-klinikan jalkautunut työntekijä. A-klinikan työntekijä tuo työryhmään päihde- ja monipäihdeosaamista. Työntekijä toivoo poliklinikalle myös lisää resurssointia, ja sinne on juuri palkattu kaksi työntekijää lisää. Työntekijöiden näkemysten mukaan potilaat ja hoidon laatu kärsivät, mikäli potilaita on paljon ja henkilökuntaa vähän. Tällöin potilaiden jonotusajat kasvavat. Sekä Acutassa että Tampereen Akuuttipsykiatrian poliklinikalla potilaiden ohjautumista kuvaa työntekijöiden näkemysten mukaan ennustamattomuus päivystyspotilaiden vuoksi. Yhteistyötä on yritetty tiivistää akuuttipsykiatrian ja psykogeriatrisen osaston välillä. Psykogeriatriselle osastolle pääsee vain lähetteellä, jolloin olisi tiedettävä, kuka tekee lähetteen. Työntekijän mukaan psykogeriatrian osastosta ja ikärajoista ei ole tiedotettu tarpeeksi. 2 Triage-luukku on vastaanottoluukku, jossa triage-hoitaja arvioi potilaan kiireellisyyden ja ohjaa potilaan oikealle hoitotaholle. Triage-hoitaja saattaa ottaa yhteyttä jo tässä vaiheessa akuuttipsykiatrian poliklinikkaan. Näin potilaan ei tarvitse odottaa hoitajaparille arviointia varten. 20

Jorma Posio

Jorma Posio Tervein mielin Pohjois- - Suomessa 2009-2011 Koko hanke Lapin osahanke Jorma Posio 26.11.2009 1 Hankkeessa mukana Kainuun maakunta-kuntayhtymä kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa)

Lisätiedot

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli 2009 työryhmän ehdotukset Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli -2009 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotukset mielenterveys-

Lisätiedot

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Johtamisen tiekartta hanke Loppuseminaari 29.9.2014 Sirkku Pikkujämsä Terveysjohtaja, Oulun kaupunki Oulun kaupungin tavoitteet mielenterveys-

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät. Kokkola Projektikoordinaattori Esa Aromaa THL

Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät. Kokkola Projektikoordinaattori Esa Aromaa THL Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Kokkola 15.11.2010 Projektikoordinaattori Esa Aromaa THL 1 Vaikuttavan päihdehoidon perusperiaatteet Hoidon täytyy olla tarvittaessa nopeasti saatavilla Hoidon täytyy keskittyä

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Kaikki alkaa oikeastaan ovesta

Kaikki alkaa oikeastaan ovesta Kaikki alkaa oikeastaan ovesta Psykiatrian palvelutoiminnan muutos laitospaikoista avohoitoon 7.4.2016 Mielen terveyttä asiakas vai potilas terveydenhuollossa Hyvinkään sairaanhoitoalueen alueellinen koulutus

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 49 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto toivomusponnesta joustavien ikärajojen ja lähetteettömien palvelujen jatkamisesta nuorten päihdepalveluissa ja -hoidossa

Lisätiedot

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Kipuprojektin satoa Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Osaraportti: nykytilan kuvaus ja toimijoiden haastattelut

Lisätiedot

Kotiutuskäytännöt Kokemäellä

Kotiutuskäytännöt Kokemäellä Kotiutuskäytännöt Kokemäellä Kotihoidon näkökulmia kotiutukseen Kokemäen nykytilanteesta Vuonna 2013 alkuvuodesta ollut viimeksi tk sairaalassa pitkäaikaisia potilaita Tk sairaalassa keskim. 10 kokemäkeläistä

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Raija Hynynen 13.5.2013 Tuula Tiainen 22.5.2013 Rakennetun ympäristön osasto Toteutuuko hyvä, tarpeita vastaava asuminen? -tavallisissa asunnoissa

Lisätiedot

Mistä on hyvät päihde- ja mielenterveyspalvelut tehty?

Mistä on hyvät päihde- ja mielenterveyspalvelut tehty? Mistä on hyvät päihde- ja mielenterveyspalvelut tehty? Kokkola 14.11.2016 Sirpa Vainio Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille (PPPR) -hanke Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

LUONNOS TULEVAISUUDEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN HAHMOTELMAA

LUONNOS TULEVAISUUDEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN HAHMOTELMAA LUONNOS TULEVAISUUDEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN HAHMOTELMAA Valmisteluhankkeen ohjausryhmä 12.5.2016 PERUSAJATUS Joustava, dynaaminen ja kansalaisen tarpeeseen vastaava palveluverkosto, jossa

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Kiireettömään hoitoon pääsy

Kiireettömään hoitoon pääsy Kiireettömään hoitoon pääsy Hoidon tarve on arvioitava samoin perustein koko maassa Potilaan hoidon tarve pitää arvioida ja hoito toteuttaa terveydenhuollon eri toimipisteissä yhtenäisin lääketieteellisin

Lisätiedot

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6.

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6. Sosiaali- ja terveysministeriö Lääkintöneuvos Timo Keistinen Hallintoneuvos Anne Koskela Viitteet: Asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (annettu 23.9.2014)

Lisätiedot

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) 1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot

Veijo Nevalainen Mielenterveystyön ylilääkäri Imatra. Väkivallaton mielenterveystyö

Veijo Nevalainen Mielenterveystyön ylilääkäri Imatra. Väkivallaton mielenterveystyö Veijo Nevalainen Mielenterveystyön ylilääkäri Imatra Väkivallaton mielenterveystyö Väkivallaton mielenterveystyö Potilaiden turvallisuus Väkivallaton mielenterveystyö Hoidon pakkokeinot Henkilökunnan turvallisuus

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Psykiatriset kriisipotilaat terveyskeskussairaalan suojassa

Psykiatriset kriisipotilaat terveyskeskussairaalan suojassa Työssä raportti JAANA RAJAKANGAS psykiatrian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri Lempäälän terveyskeskus, psykiatrian yksikkö TAINA HELLSTEN LT, geriatrian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri Lempäälän terveyskeskus

Lisätiedot

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I HYKS Nuorisopsykiatria Helsinkiläisiä nuoria on vuoden 2014 aikana tutkittu ja hoidettu HYKS Nuorisopsykiatrian Avohoidon, Osastohoidon ja Erityispalvelujen klinikassa. Organisaatio on sama, mutta yksikkömuutosten

Lisätiedot

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Tukea vapaaehtoistoiminnasta Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Lohduttaminen ei tarvitse suuria sanoja, ei valmiita vastauksia.

Lisätiedot

Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa

Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa Terveyskeskusten johtavien viranhaltijoiden ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke POHJANMAA- HANKE 2005-2014 Kehitämme uutta vaikuttavaa mielenterveys-

Lisätiedot

Artikkelimatskua. Kuntoutusprosessi Toimivaa (+) Kehitettävää (-) Selitykset / perustelut Kehittämisideat Hoitoon pääsy / ensiapu.

Artikkelimatskua. Kuntoutusprosessi Toimivaa (+) Kehitettävää (-) Selitykset / perustelut Kehittämisideat Hoitoon pääsy / ensiapu. Artikkelimatskua Kuntoutusprosessi Toimivaa (+) Kehitettävää (-) Selitykset / perustelut Kehittämisideat Hoitoon pääsy / - vaikeus saada yhteys - huom. hoitotakuu ensiapu lääkäriin + parhaimmillaan toimiva

Lisätiedot

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

Psykiatrian toiminnan muutoksia. Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento

Psykiatrian toiminnan muutoksia. Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento Psykiatrian toiminnan muutoksia Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento 14.11.2013 Tausta -asiakirjoja Kansallinen Mieli 2009-suunnitelma PPSHP:n strategia ja omistajastrategia 2009 PPSHP:n pohjoisen

Lisätiedot

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9.

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9. Muistibarometri 2015 Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä Kuntamarkkinat 14.9.2016 Olli Lehtonen Keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta sairastavien määrä Suomessa

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys

Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Säännökset hoitopaikan valintaoikeudesta sisältyvät terveydenhuoltolain

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN LÄÄKEHOIDON ARVIOINTI -KOKEILU ( )

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN LÄÄKEHOIDON ARVIOINTI -KOKEILU ( ) LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN LÄÄKEHOIDON ARVIOINTI -KOKEILU (1.10-31.12.2015) PÄIVI SOVA, LKS APTEEKKI, PROVIISORI ESIMIESINFO 5.9.2016 PROSESSI 1 TEHTY TYÖ Arviointeja tehtiin noin 100. Näistä 75 tehtiin

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin

Lisätiedot

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman,

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Järvenpään kaupunki radanvarteen rakennettu asukkaita 41 000 kaksi terveysasemaa Asiakasvastaava täydennyskoulutus 30op

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveys ja asuminen - vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkkeensaajista mielenterveyden

Lisätiedot

Kotiutuksessa huomioitavia asioita

Kotiutuksessa huomioitavia asioita Kotiutuksessa huomioitavia asioita Sujuvampaa hoitoa lonkkamurtumapotilaalle 4.2.2015 Maarit Virtanen Turun kaupunki Hyvinvointitoimiala Akuutti ortopedinen kuntoutusosasto Onnistunut kotiutus Onnistuneet

Lisätiedot

Marko Vatanen

Marko Vatanen Marko Vatanen 22.11.2011 Potilasturvallisuus Terveydenhuollon ammattihenkilöiden, toimintayksiköiden ja organisaatioiden periaatteet ja toimintakäytännöt, joilla varmistetaan potilaiden terveyden- ja sairaanhoidon

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2013 1 (6) 204 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle kuntouttavaa hoitotyötä koskevasta aloitteesta HEL 2013-005935 T 00 00 03 Päätös päätti antaa

Lisätiedot

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA Perusturvalautakunta 28.4.2015 ( 39): Riihimäen seudun terveyskeskuksen yhtymähallitus

Lisätiedot

Päihdehoitajatoiminta perusterveydenhuollossa Keski- Suomessa

Päihdehoitajatoiminta perusterveydenhuollossa Keski- Suomessa Päihdehoitajatoiminta perusterveydenhuollossa Keski- Suomessa 6.10.2016 Yhteistyön kokonaisuus peruspalveluissa Laukaa, Keuruu, Saarikka, Äänekoski ja ympäristö Marja-Leena Peura, p. 050 3153355 alueena

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Anna-Mari Aalto ja Laura Hietapakka Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen seminaari 15.3.2016

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

POHJALAISMAAKUNTIEN VANHUSTYÖN KEHITTÄMISKESKUS HANKE OSANA VÄLI-SUOMEN IKÄKASTETTA. Päivi Niiranen HEHKO seminaari 22.3.

POHJALAISMAAKUNTIEN VANHUSTYÖN KEHITTÄMISKESKUS HANKE OSANA VÄLI-SUOMEN IKÄKASTETTA. Päivi Niiranen HEHKO seminaari 22.3. POHJALAISMAAKUNTIEN VANHUSTYÖN KEHITTÄMISKESKUS HANKE OSANA VÄLI-SUOMEN IKÄKASTETTA Päivi Niiranen HEHKO seminaari 22.3.2010 Seinäjoki Ikäkasteen toiminta-alue IKÄKASTE- ÄLDRE-KASTE koostuu kuudesta osahankkeesta

Lisätiedot

Järvenpäässä meitä kuullaan ja meillä on mahdollisuus vaikuttaa

Järvenpäässä meitä kuullaan ja meillä on mahdollisuus vaikuttaa Järvenpäässä meitä kuullaan ja meillä on mahdollisuus vaikuttaa Iltapäiväseminaari 5.4.2016 Johanna Sinkkonen koti- ja erityisasumisen johtaja Esimerkkejä lainsäädännöstä tulevasta kuulemisen ja vaikuttamismahdollisuuksien

Lisätiedot

Vertais- ja kokemustoimijoiden foorumi Kallion virastotalo Tiina Saarinen Kehittämissuunnittelija A-klinikkasäätiö

Vertais- ja kokemustoimijoiden foorumi Kallion virastotalo Tiina Saarinen Kehittämissuunnittelija A-klinikkasäätiö Vertais- ja kokemustoimijoiden foorumi 12.3.2012 Kallion virastotalo Tiina Saarinen Kehittämissuunnittelija A-klinikkasäätiö Tietopuu Tietopuu-sivuston www.a-klinikka.fi/tietopuu/ tarkoituksena on jakaa

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Jaettu asiantuntijuus ja osallisuus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkuudessa

Jaettu asiantuntijuus ja osallisuus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkuudessa Jaettu asiantuntijuus ja osallisuus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkuudessa ASIAKKAAN ÄÄNELLÄ -juhlaseminaari 4.12.2013 yh, TtT Minna Laitila Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Taustaa Asiakkaan osallisuutta

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä

Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveyspäivät 10.10.2013 Tiina Saarinen

Lisätiedot

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta?

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Keski-Pohjanmaan keskussairaalan nuorisopsykiatrian yksikkö Psykologi Jaakko Hakulinen & sosiaalityöntekijä Riitta Pellinen 1 Nuorisopsykiatrian yksiköstä

Lisätiedot

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 10.2.2011 Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Terveydenhuoltolain 34 Samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyö osana kunnan hyvinvointia

Mielenterveys- ja päihdetyö osana kunnan hyvinvointia Mielenterveys- ja päihdetyö osana kunnan hyvinvointia - Opas strategiseen suunnitteluun Vs. ylihoitaja, projektopäällikkö Minna Laitila Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Välittäjä 2013:n Pohjanmaa-hanke

Lisätiedot

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Sara Haimi-Liikkanen /Kehittämiskoordinaattori Tarja Viitikko / Projektikoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson

Lisätiedot

KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY

KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY KAUNIALAN SAIRAALA OY 2016 1 ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY V. 2016 Kysely toteutettiin ajalla 1.3 15.6.2016 Kysely jaettiin hoitohenkilöstön toimesta kaikille Toimelan

Lisätiedot

Kotihoidon kriteerit alkaen

Kotihoidon kriteerit alkaen Kotihoidon kriteerit 1.1.2017 alkaen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Kotihoidon kriteerit Toimintakyky Palvelun tarve Palvelun määrä Palvelun tavoite Asioiden hoitoon liittyvissä

Lisätiedot

Mielenterveysasema HORISONTTI. Tea Mäki Osastonhoitaja 19.11.2012

Mielenterveysasema HORISONTTI. Tea Mäki Osastonhoitaja 19.11.2012 Mielenterveysasema HORISONTTI Tea Mäki Osastonhoitaja 19.11.2012 Taustahistoriaa Kaupungin tarjoamat mielenterveyspalvelut aikuisväestölle olivat riittämättömät Erikoissairaanhoito vastasi pitkälti perusterveydenhuollon

Lisätiedot

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mieli 2009 ehdotukset Palvelujohtaja Arja Heikkinen

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mieli 2009 ehdotukset Palvelujohtaja Arja Heikkinen Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mieli 2009 ehdotukset Palvelujohtaja Arja Heikkinen I Asiakkaan asemaa vahvistetaan terveysasemilla psykiatrisia hoitajia päihdeongelmaisten hoidon työnjakoa sovittu

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

Hyvä lasten huostaanottopäätöksentekoon osallistuva!

Hyvä lasten huostaanottopäätöksentekoon osallistuva! 1 of 9 03.02.2015 14:47 JUDGES_EXPERTMEMBERS_FINLAND_3_12_2014 Hyvä lasten huostaanottopäätöksentekoon osallistuva! Tämä tiedonkeruulomake on osa neljän maan verlututkimusta Legitimacy and Fallibility

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Kuntouttava työote vs. toimintakykyä edistävä työote

Kuntouttava työote vs. toimintakykyä edistävä työote Toimintakykyä edistävä työote Satakunnan keskussairaalassa missä mennään? Yhteisvoimin kotona ja Kuntouttava työote osaston arjessa -hankkeet 12.5.2016 Satakunnan keskussairaala Sanna Suominen, ft, TtM,

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Koulutuspäivä Liikkuvat työryhmät mielenterveystyössä 27.3.2007 Vaasa, Jarkko Pirttiperä (Pohjanmaa hanke) KUNTOUTUKSEN KÄSITE Kuntoutus = jonkun selkeästi

Lisätiedot

Mielenterveysbarometri 2015

Mielenterveysbarometri 2015 Sakari Nurmela TNS Gallup Oy Tutkimuksen tavoitteena: selvittää mielenterveyskuntoutujien arkipäivään liittyviä asioita ja ongelmia, tutkia käsityksiä mielenterveyskuntoutujista ja mielenterveysongelmista,

Lisätiedot

Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja

Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja Sosiaalipäivystys osana päivystysuudistusta 26.5.2016 Valmiusseminaari erityisasiantuntija Virva Juurikkala, STM Päivystysuudistus lausunnolla Valmisteilla oleva uudistuksen

Lisätiedot

Potilasasiamiesselvitys 2014 Peruspalveluliikelaitos JYTA

Potilasasiamiesselvitys 2014 Peruspalveluliikelaitos JYTA Sivu 1/9 Potilasasiamiesselvitys 2014 Peruspalveluliikelaitos JYTA Sosiaali- ja potilasasiamies Helinä Jokitalo Centria- ammattikorkeakoulu Sivu 2/9 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Yhteydenottojen määrä...

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? 15.10.2013 Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille?

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki 19.9.20139 Jukka Mattila, Timo Keistinen, Anne Nordblad, Riitta-Maija Jouttimäki, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

KOSKEN KESKI-SUOMEN PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSTYÖN TYÖRYHMÄN KOKOUS

KOSKEN KESKI-SUOMEN PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSTYÖN TYÖRYHMÄN KOKOUS 1 (5) KOSKEN KESKI-SUOMEN PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSTYÖN TYÖRYHMÄN KOKOUS Aika Ma 23.5.2011 klo 13-15.30 Paikka Sovatek, Matarankatu 4, 2 krs, kokoustila 202 Osallistujat Hannu Koivisto Kari Lahti Maritta

Lisätiedot

Psykiatrian Lean hankkeet

Psykiatrian Lean hankkeet Psykiatrian Lean hankkeet PSYKIATRISEN SAIRAANHOIDON LAUTAKUNTA, yh, laatupäällikkö Hyks Psykiatria, vs. potilasturvallisuuspäällikkö HUS Yhtymähallinto 2 Esityksen sisältö Mitä on Lean? Päivittäinen johtaminen

Lisätiedot

TUKEA YKSILÖLLISEEN ELÄMÄÄN

TUKEA YKSILÖLLISEEN ELÄMÄÄN TUKEA YKSILÖLLISEEN ELÄMÄÄN Tuki- ja osaamiskeskus Eskoo on sosiaalihuollon erityispalvelujen asiakaslähtöinen osaaja, tuottaja ja kehittäjä. Eskoo on erikoistunut vammaispalveluihin ja lastensuojeluun.

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

SOTE rajapinnat nuorisopsykiatrialta katsoen. Juha T. Karvonen Vs.oyl. Nuoriso- ja yleissairaalapsykiatrian vastuualue OYS

SOTE rajapinnat nuorisopsykiatrialta katsoen. Juha T. Karvonen Vs.oyl. Nuoriso- ja yleissairaalapsykiatrian vastuualue OYS SOTE rajapinnat nuorisopsykiatrialta katsoen Juha T. Karvonen Vs.oyl. Nuoriso- ja yleissairaalapsykiatrian vastuualue OYS 18.2.2016 Juha T. Karvonen, vs.oyl 2 Miten hoitoprosesseihin liittyy yhteistyö

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Tulos- ja palautetilaisuus Lahdessa 24.3.2014 24.3.2014 1 THL toteutti Hankkeen toimikausi 17.4.2013 16.4.2014 Asiantuntijaverkosto THL,

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelutilanne v

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelutilanne v Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelutilanne v. 2011-2014 J.G. 5/14 Palveluasumiseen siirtynyt asiakkaita: Kellokosken sairaalasta Psykiatrian poliklinikalta Kotikuntoutuksesta Lastensuojelusta Kotoa

Lisätiedot