Tampereen yliopistollisen sairaalan psykiatrian toimialueen akuuttipsykiatrian osasto APS7
|
|
- Ella Hiltunen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Heini Kapanen, Anne Leinonen Kokemusarviointi Tampereen yliopistollisen sairaalan psykiatrian toimialueen akuuttipsykiatrian osasto APS7 Hoitoon ohjautuminen, hoito ja avohoitoon siirtyminen Kokemusarvioijat: Tomi Kallio, Ritva Kemppainen, Anna Lindroos, Tiina Mauno, Nina Peltola, Ilona Vihavainen
2 Sisällys tiivistelmä Johdanto Käsitteet Osallisuus palvelujen kehittämisessä Osallisuus ja asiakaslähtöisyys Kokemusarvioinnista Arvioinnin toimintaympäristö Arviointikohteet Kokemusarvioinnin tavoitteet Arviointiaineiston keruu ja analyysi Kokemusarvioinnin tulokset Potilaan ohjautuminen hoitoon, hoito ja avohoitoon siirtyminen työntekijöiden näkökulmasta APS7 osastolle tulo, osastohoito ja avohoitoon siirtyminen potilaiden näkökulmasta APS7 osastolle tulo, hoito ja avohoitoon siirtyminen omaisten näkökulmasta Kokemusarvioinnin eettisyys ja luotettavuus Yhteenveto ja johtopäätökset Kokemusarvioijien kehittämisehdotukset Lähteet LIITTEET Liite 1 Ryhmäkeskustelurunko työntekijöille Liite 2 Teemahaastattelurunko potilaille ja omaisille Liite 3 Tiedote tutkimuksesta potilaalle Liite 4 Tiedote tutkimuksesta omaiselle Liite 5 Tiedote tutkimuksesta työntekijälle Liite 6 Suostumusasiakirja Liite 7 Vaitiolositoumus... 61
3 Tiivistelmä Kokemusarviointikohteena oli Tays:in psykiatrian toimialueen akuuttipsykiatrian osasto APS7:n toiminta. Arvioinnin tavoitteena on tuottaa tietoa ja hoidon laadun kehittämistä käyttäjälähtöisestä ja kokemusperäisestä näkökulmasta. Arviointiselvityksessä kartoitetaan akuuttipsykiatrian osasto APS7:llä olleiden potilaiden, omaisten ja Acutan, Tampereen Akuuttipsykiatrian poliklinikan ja osasto APS7:n osaston työntekijöiden näkemyksiä ja kokemuksia osaston hoitoprosessin vahvuuksista, laadusta ja kehittämistarpeista. Kokemusarvioijilla on omaa kokemusta mielenterveyspalvelujen käyttämisestä. Hyödyntämällä heidän kokemuksellista asiantuntemustaan on tarkoituksena tuottaa uudenlaista kehittämistietoa potilaiden, omaisten ja työntekijöiden näkemyksistä ja kokemuksista. Kokemusarviointikysymykset olivat, millaisia näkemyksiä ja kokemuksia potilailla ja omaisilla sekä Taysin psykiatrian toimialueen akuuttipsykiatrian osasto APS7:n työntekijöillä ja Taysin yhteispäivystyksen, ensiapu Acutan työntekijöillä on akuuttipsykiatrian osasto APS7:n hoitoketjun/hoitoprosessin vahvuuksista, laadusta ja kehittämistarpeista hoitoon ohjautuessa, sen aikana ja avohoitoon siirtymisestä. Kokemusarvioinnissa käytettiin laadullisen tutkimuksen menetelminä työntekijöiden ryhmäkeskustelua, potilaiden ja omaisten teemahaastattelua ja kokemusarvioijien havainnointia haastattelujen tukimateriaalina. Kokemusarvioijat toteuttivat haastattelut. Haastatteluaineistot litteroitiin, jäsennettiin analyysitaulukoihin ja analysoitiin sisällönanalyysillä. Kokemusarvioijat kommentoivat tuloksia ja laativat kehittämisehdotukset. Ensiapu Acutan ja Tampereen Akuuttipsykiatrian poliklinikan vahvuus oli nopea vaste ja yhteistyö. Sekä haastatellut potilaat että omaiset oli otettu pääsääntöisesti hyvin vastaan hoitoon ohjauduttaessa. Työntekijöiden mukaan tiedonkulkua tulisi tehostaa Acutan ja Tampereen Akuuttipsykiatrian poliklinikan välillä sekä kaupungin avopalveluita optimoida helpottamaan Akuuttipsykiatrian poliklinikan potilasruuhkaa. Sekä potilaat että omaiset olivat pääsääntöisesti tyytyväisiä hoitoon osasto APS7:llä. Potilaat kuvasivat vahvuuksina osasto APS7:n ilmapiiriä mukavaksi ja turvalliseksi. Erityisesti sairaalan luontoa kehuttiin toipumista edistävänä asiana sekä ruokaan oltiin tyytyväisiä. Työntekijät todettiin ammattitaitoisiksi ja ystävällisiksi sekä haastateltujen potilaiden että omaisten taholta. Työntekijöiden mukaan osastolla otetaan eniten potilaita vastaan hoitojen 3
4 ollessa lyhyitä. Osastolla osataan huomioida potilaan ja omaisten kokonaistilanne. Yhteydenpito lääkäreihin on luontevaa, ja heidät tunnetaan. Työntekijöiden, potilaiden ja omaisten haastatteluissa mainittiin resurssipula tutkimuskohteena olleella osastolla. Resurssipula näkyi potilaiden ja omaisten mainitsemana kiireenä, esimerkiksi niin, että keskusteluihin potilaiden tai omaisten kanssa ei ollut riittävästi aikaa tai hoitajia ei ollut saatavilla raportoinnin aikana. Potilaat ja omaiset/läheiset toivoivat potilaille enemmän toimintaa. Potilaiden haastatteluissa ehdotettiin vertaisohjaajaa osastolle, joka toimisi tuutorin roolissa. Lisäksi toivottiin yöpymismahdollisuutta kaukaa tuleville läheisille. Potilaiden haastatteluissa ehdotettiin kirjallisen hoitokortin laatimista potilaalle, jossa olisi potilaan omahoitajan ja lääkärin nimi, potilaalle määrätyt lääkkeet ja niiden tarkoitus ja lääkkeenottoaika. Osa haastatelluista omaisista toivoi potilaiden eriyttämistä osastolla siten, että psykoottiset, maaniset tai mahdollisesti väkivaltaisesti käyttäytyvät potilaat ja ahdistuneet, masentuneet ja traumapotilaat olisivat eri osastoilla tai eri tiloissa. On hyvä ottaa asiakkaat, kokemusasiantuntijat ja työntekijät mukaan hoitoketjun jäntevöittämisen suunnitteluun käyttäjälähtöisesti yhteiskehittelyn ajatuksella. Avohoidon toivottiin sekä työntekijöiden että potilaiden näkemysten mukaan olevan mahdollisimman tiivistä erityisesti sairaalahoidon jälkeen. Olisi tärkeää kysyä potilaan mielipidettä avohoitoon siirtymisen ajankohdasta sekä tarjottavista hoito- ja tukimuodoista. Potilaan näkemystä olisi hyvä kuulla myös siinä, mikäli potilas haluaisi olla osastolla pidemmän ajan tai palata sinne jossain vaiheessa. Sekä työntekijät että potilaat toivoivat, että avohoidosta pystyttäisiin antamaan ensimmäinen aika mahdollisimman pian sairaalasta kotiutumisen jälkeen. Kokemusarvioijien kehittämisehdotukset liittyivät potilaan ohjautumiseen hoitoon, hoidon aikana omahoitajakeskusteluihin ja potilaan kuulluksi tulemiseen, toiminnan lisäämiseen potilaille osastolla, osaston tiloihin, eristämistilanteisiin, työntekijäresursseihin ja läheisten huomioimiseen. Kehittämisehdotuksia annettiin myös hoitojärjestelmästä ja avohoidosta. Kokemusarvioijat ehdottavat tiedon kulun jäntevöittämistä ja koordinaatiota eri hoitojärjestelmien välillä, ja yhden oven periaatetta hoitoon ohjautuessa. Säännöllisen asiakaspalautteen keräämiseen ja palautteen hyödyntämiseen hoitotyössä tulisi kiinnittää aktiivisesti huomiota. Hoitoprosessin suunnitteluun, kehittämiseen ja arviointiin on suositeltavaa ottaa kokemusasiantuntijat mukaan. Avohoidon olisi oltava tiivistä heti sairaalahoidon jälkeen, ja vertaistukea tulisi hyödyntää sekä potilaiden että omaisten tukemiseksi. Asiasanat: kokemusarviointi, osastohoito, avohoito, hoitoprosessi, käyttäjälähtöinen arviointi 4
5 1 Johdanto Kansallisessa mielenterveys- ja päihdesuunnitelmassa (Mieli 2009) ehdotetaan asiakkaan aseman vahvistamiseksi kokemusasiantuntijoiden ja vertaistoimijoiden mukaan ottamista mielenterveys- ja päihdetyön suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin (Sosiaali- ja terveysministeriö 2009). Mielenterveyden keskusliitto toteuttaa kokemusasiantuntemuksen ja -arvioinnin vakiinnuttamista mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämiseksi Raha-automaattiyhdistyksen kohdennetulla toiminta-avustuksella Kokemusarvioinnin vakiinnuttamisen päämääränä on tuottaa kokemusperäisiä mielenterveys- ja päihdepalvelujen laadun arviointivälineitä ja hyödyntää kehitettyjä työvälineitä mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämiseksi. Vaikuttamistoiminnan perustana on mielenterveyskuntoutujien osallisuuden ja kansalaistoiminnan edistäminen, itsemääräämisoikeuden vahvistaminen sekä kokemusperäisen, käyttäjälähtöisen mielenterveys- ja päihdepalveluiden vaikuttavuuden ja laadun parantaminen. Kokemusarvioinnin vakiinnuttamiseksi tavoitteena on toteuttaa vuonna kokemusperäinen ja käyttäjälähtöinen arviointi Tampereen yliopistollisen sairaalan (käytetään myöhemmin lyhennettä Tays) psykiatrian toimialueen akuuttipsykiatrian osasto APS7:llä. 5
6 2 Käsitteet Kokemusarviointi Kokemusarvioinnilla tarkoitetaan arviointiselvitystä, jolla pyritään kokemukseen perustuvaan, käyttäjälähtöiseen mielenterveys- ja päihdepalveluiden laadun parantamiseen. Tässä arviointiselvityksessä kokemusarvioinnilla pyritään kokemukseen perustuvaan, käyttäjälähtöiseen Tays:in psykiatrian toimialueen hoidon laadun kehittämiseen. Kokemusarvioija Kokemusarvioijalla tarkoitetaan henkilöitä, joilla on omakohtaista kokemusta mielenterveys- ja päihdeongelmista, joko niitä kokeneena, niistä toipuneena tai palveluita käyttäneenä tai omaisena tai läheisenä. Hän toimii palveluiden suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioinnissa tai kokemusasiantuntijana. Kokemusarvioijina toimivat Mielenterveyden keskusliiton kouluttamat kokemusarvioijat. Kokemusarvioijien arviointityötä ohjaavat Mielenterveyden keskusliiton kokemusarvioinnista vastaava tutkimuspäällikkö ja suunnittelija. 6
7 3 Osallisuus palvelujen kehittämisessä 3.1 Osallisuus ja asiakaslähtöisyys Palveluiden käyttäjien osallisuus ja asiakaslähtöisyys on nostettu keskeiseksi tavoitteeksi sosiaali- ja terveydenhuollossa, myös mielenterveys- ja päihdetyössä. Asiakaslähtöisemmillä toimin tamalleilla voidaan lisätä hoidon vaikuttavuutta, palveluiden kustannustehokkuutta sekä asiakkaiden ja työntekijöiden tyytyväisyyttä (Virtanen ym. 2011). Euroopan Unionin terveysstrategiassa yksi teema on kansalaisten vaikutusvallan lisääminen. Asiakkaasta ja potilaasta on tulossa aktiivinen toimija. Strategiassa edellytetään, että terveyspolitiikan lähtökohdaksi on otettava kansalaisten ja potilaiden oikeudet, joihin kuuluu mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa päätöksentekoon. (Euroopan yhteisöjen komissio 2007.) Vaikka osallisuus ja asiakaslähtöisyys on tunnustettu arvo, käytännön toteutumisessa nähdään silti edelleen puutteita (Rantanen & Toikko 2010, Laitila 2010). Laitila (2010) on väitöskirjassaan tutkinut asiakkaan osallisuutta mielenterveys- ja päihdetyössä. Tutkimusta varten haasteltiin mielenterveys- ja päihdepalveluiden asiakkaita sekä työntekijöitä. Laitilan (2010) mukaan asiakkaan osallisuus mielenterveys- ja päihdetyössä tarkoitti palveluiden käyttäjien asiantuntijuuden hyväksymistä, huomioimista ja hyödyntämistä. Vaikka asiakkaiden osallisuus koettiin tärkeänä, sen käytännön toteutuminen oli puutteellista. Asiakaslähtöisyydellä tarkoitettiin laajasti työntekijöiden tapaa tehdä työtä tai suppeasti tapaa, jolla työskentelyn tavoitteet asetetaan. Osallisuus toteutui Laitilan tutkimuksessa kolmella eri tavalla: 1) osallisuutena omaan hoitoon ja kuntoutukseen, 2) osallisuutena palveluiden kehittämiseen sekä 3) osallisuutena palveluiden järjestämiseen. Kujalan (2003) tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata asiakaslähtöinen laadunhallinnan malli. Tutkimuksessa kuvattiin laatujärjestelmää, joka pohjautui terveyskeskuksessa käytössä olleille toiminnan kehittämiskäytännöille ja työtavoille. Keskeisenä osana toimi systemaattisesti kerättävä ja tarkasteltava potilas-/asiakaspalaute, joka käsitellään tilastollisen prosessin ohjauksen metodilla. Havainnot käsittivät tavallisimmat palvelut perusterveydenhuollossa. Kujala määrittelee osallisuuden kokemusulottuvuutena, joka käsittää asiakkaan mielipiteen kuulemisen ja hänen vaikuttamisensa turvaavan ajatuksen, mikä on osallisuuden 7
8 kokemuksen keskeistä ainesta (Kujala 2003, 73). Kujalan tutkimuksen mukaan laadukkaan palvelutuotannon tunnuspiirteinä voidaan pitää laadun asettamista organisaation toiminnan keskeiseksi tavoitteeksi ja vakavaa suhtautumista toiminnan kehittämiseen. Osallisuuden turvaamisen perustana terveydenhoidossa on se, että ihmisen tulee tuntea itsensä osalliseksi siihen, mitä hänen hoidossaan tapahtuu, mitä päätetään ja mitä hoidolla tavoitellaan. (Kujala 2003, ) Tutkimuksen tulokset rohkaisevat parantamaan laatua ja osoittavat asiakaslähtöisyyden käyttökelpoiseksi laadun kehittämisen lähtökohdaksi terveydenhuollossa. Kokemusarvioinnin tarkoituksena on pyrkimys vakiinnuttaa toimintatapa, jossa palveluiden käyttäjät ovat aktiivisina palveluiden kehittäjinä yhteistyössä mielenterveys- tai päihdepalveluiden tuottajien ja asiantuntijoiden kanssa. 3.2 Kokemusarvioinnista Mielenterveyden keskusliiton kokemusarviointitoiminta alkoi Englannin (Beresford 2002, Salo & Beresford 2008) ja Italian esikuvien pohjalta. Kansainvälisessä kirjallisuudessa kokemustutkimuksesta käytetään nimityksiä survivor research (Sweeney 2009) tai service user research (McLaughlin 2009) ja kokemusasiantuntijoista experts by experience (McLaughlin 2009, ks. Braye 2002). Mielenterveyskuntoutujien kokemustutkimustoiminta käynnistettiin Suomessa Mielenterveyden keskusliiton Yhteinen ymmärrys ja avunanto mielenterveystyössä -hankkeessa (YYA-projekti) vuonna 2007 (Salo 2008, Salo & Hyväri 2011). Hankkeen aikana toteutettiin kolme kokemustutkijakoulua ja kokemusarviointia Imatralla 2007, Kokkolassa 2008 ja Tampereella Näihin liittyneitä sairaala-arviointeja kuvataan seuraavassa lyhyesti. Imatra Imatralla hanke toteutettiin vuonna 2007 yhteistyössä Imatran kaupungin mielenterveyspalveluiden johdon kanssa (Salo & Hyväri 2011). Arviointikohteena oli Honkaharjun sairaalan yksi psykiatrinen osasto. Tutkimustehtäviksi täsmentyivät: Kuinka psykiatrisen osastohoidon prosessia tulisi jäsentää käyttäjälähtöisesti, jotta tarpeetonta osastohoitoon palaamista ja palvelujen käyttäjäksi kroonistumista voitaisiin välttää? Millainen on kokemustieteellisesti tuotettu hyvän psykiatrisen osastohoidon malli? (Salo & Hyväri 2011, 30.) Kesän ja syksyn 2007 aikana haastateltiin yhteensä 19 henkilöä. Haastatteluihin valittiin mielenterveyspalveluiden käyttäjiä, jotka olivat olleet Honkaharjun sairaalan psykiatrisella osastolla hoidossa. (Salo & Hyväri 2011, ) Tulosten mukaan sairaalahoitoon pääsy on helppoa, jolloin hoitojaksot toistuvat, ja syntyy kanta-asiakkaiden pyöröovi-ilmiö. Hoitoon tullaan monista eri syistä. Ennen sairaalajakson aloittamista olisi hyvä kartoittaa kuntoutujan elämäntilanne kokonaisuudessaan. Olisi hyvä pohtia sitä, millaisia tukiverkostoja, vertaistukea tai kotiin vietävää tukea kuntoutujalle voitaisiin saada, jotta osastohoidolta vältyttäisiin. Osastohoidon vaihtoehtona voisi olla kriisitalo tai päiväsairaala. (Salo & Hyväri 2011, ) 8
9 Hyvä vuorovaikutus potilaan ja henkilökunnan välillä on keskeinen asia osastohoidon laadun arvioinnissa. Useat haastateltavista toivoivat enemmän aikaa vuorovaikutukseen hoitohenkilökunnan kanssa. Avoimuus ja luottamus ovat tärkeitä tekijöitä hoidon ja kuntoutumisen kannalta. Haastateltavat korostivat yksilöllisen ja kokonaisvaltaisen hoidon merkitystä. Päivittäiset rutiinit toistuivat samanlaisina kahvi- ja ruokataukoineen ja lääkkeiden jakotilaisuuksineen. Potilailla oli osastohoidon aikana hyvin vähän toimintaa, jota olisi hyvä lisätä. (Salo & Hyväri 2011, ) Kehittämisehdotuksia olivat osastohoitoon hakeuduttaessa asiakkaan elämäntilanteen kokonaisvaltainen kartoittaminen, vuorovaikutuksen parantaminen henkilökunnan ja potilaiden välillä sekä toimintamahdollisuuksien lisääminen osastohoidon aikana (Salo & Hyväri 2011, 73 74). Kokkola ITHACA-hankkeessa 1 selvitettiin ihmisoikeuksien ja fyysisen terveydenhoidon toteutumista mielenterveys- ja päihdelaitoksissa sekä asumispalveluissa. Hankkeeseen osallistuneiden 16 Euroopan maan Suomen osuuden toteuttivat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mielenterveysosasto (Vaasan alueellinen toimipaikka) ja Mielenterveyden keskusliiton YYA-projekti yhteistyössä Kokkolan kaupungin kanssa. Kokemustutkijat arvioivat laitos- ja asumis palveluiden laatua ja asukkaiden oikeuksien toteutumista. Suomen hankkeen tavoitteena oli pilotoida kokemustutkijoiden osallistumista arviointeihin ja tarkastuskäynteihin. (Salo 2010.) Kokemustutkijat arvioivat kuusi Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevaa eri palveluntuottajan yksikköä vuosien aikana: kaksi psykiatrista osastoa, kolme asumispalveluyksikköä ja päihdekuntoutuksen yksikön. He haastattelivat kuusi yksiköiden vastaavaa työntekijää, 13 muuta henkilökunnan jäsentä ja 30 palveluiden käyttäjää. Yksikköarviointeihin liittyi kahden päivän osallistuva havainnointi. (Salo 2010.) ITHACA -raportin tulosten mukaan palveluiden käyttäjien kohtelun inhimillisyydessä, mielenterveys- ja päihdepalvelujen kuntoutumisen tukemisessa ja asumisen laadussa sekä palvelujen käyttäjien osallistumisessa ja yhteiskuntaan kiinnittymisessä oli arvioiduissa kuudessa yksikössä merkittäviä eroja. Eroja ei voitu selittää palveluiden käyttäjien sairastavuuden eikä kuntoutumisen asteella. (Salo 2010.) Kokemusarvioijien laatimat suositukset liittyivät kuntoutumista tukevan hoidon ja kuntoutuksen edellytyksiin, ihmisoikeuksia kunnioittavaan hoitoon ja kuntoutukseen sekä itsenäisen ja yksilöllisen elämän turvaamiseen. Raportissa tuotiin esille kolme hyvää hoito- ja kuntoutuskäytäntöä, joita olivat vertaistuki (Lindholm & Stenman 2010), itsenäistymiseen tukeminen prosessinomaisesti (Hietala & Hiisa 2010) ja vierihoito psykiatrisella osastolla (Järvelä & Ruuska & Saavalainen 2010). 1 ITHACA = Institutional Treatment, Human Rights and Care Assessment 9
10 4 Arvioinnin toimintaympäristö Mielenterveys- ja päihdetyötä linjaavia lakeja ovat mm. mielenterveyslaki (1116/1990), terveydenhuoltolaki (1326/2010), päihdehuoltolaki (41/1986), laki terveydenhuollon ammattihenkilöstöstä (559/1994), laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992), laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000). Kansallisessa mielenterveysja päihdesuunnitelmassa linjataan mielenterveys- ja päihdetyön tulevaisuuden keskeiset periaatteet ja painotukset vuoteen Suunnitelmassa ehdotetaan asiakkaan aseman vahvistamiseksi kokemusasiantuntijoiden ja vertaistoimijoiden mukaan ottamista mielenterveys- ja päihdetyön suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin (Sosiaali- ja terveysministeriö 2009). Mielenterveyspalveluiden laatusuosituksessa mainitaan, että mielenterveystyön palveluita tulisi olla saatavissa prosessin kaikissa vaiheissa: resursseja ja osaamista tulisi suunnata elämisen ja selviytymisen voimavarojen vahvistamiseen, psykososiaalisten ongelmien selvittelyyn ja tukemiseen, mielenterveyshäiriöiden varhaiseen tunnistamiseen ja tehokkaaseen hoitoon ja monipuoliseen kuntoutukseen (Sosiaali- ja terveysministeriö 2001, 2). Pirkanmaan mielenterveys- ja päihdestrategian vuosille Mielekästä elämää arvoja ovat ihmisten kunnioittaminen, tasa-arvoisuus, asiakaslähtöisyys ja osallisuus. Strategian tavoitteena on vahvistaa yksilöiden ja perheiden mahdollisuuksia mielekkääseen elämään ja osallisuuteen, tukea kuntalaisten terveyttä ja toimintakykyä sekä yhteisöllisyyttä ja varmistaa riittävän tuen, avun ja hoidon saantia. Strategian painopistealueita ovat lasten ja lapsiperheiden hyvinvointi, nuorten hyvinvointi ja osallisuus, työikäisten mielenterveys- ja päihdeongelmien hoito sekä ikääntyneiden mielenterveys- ja päihdeongelmien varhaistunnistus ja hoito. Työikäisten mielenterveys- ja päihdeongelmien hoitoa kehitetään mm. lisäämällä kokemusasiantuntijuuden käyttöä palvelujen kehittämisessä. Strategian tavoitteiden saavuttamisen yhtenä keinona on vahvistaa asiakkaiden ja heidän läheistensä osallisuutta. Tämä merkitsee strategian mukaan sitä, että asiakkaiden, potilaiden ja läheisten palautteet otetaan vakavasti ja niitä hyödynnetään suunnittelussa. Asukkaiden mielenterveyttä ja hyvinvointia tuetaan kunta- ja aluetason ratkaisuilla kaikilla toimialoilla kuntalaisten ja asiakkaiden osallisuutta vahvistaen. (Stengård ym.) 10
11 Välittäjä 2013 Pirkanmaan osahankkeen tehtävänä on luoda alueelliset hoito-ohjelmat vakavista mielenterveyden häiriöistä (psykoosin hoito-ohjelma, persoonallisuushäiriöiden hoito-ohjelma sekä masennuksen ja ahdistuksen hoito-ohjelma). Lisäksi osahankkeen tavoitteena on osallisuuden lisääntyminen mielenterveyspalveluissa. Ennen hoito-ohjelmien teon aloittamista potilaille ja omaisille järjestettiin kuulemistilaisuudet ja heillä on ollut mahdollisuus kommentoida luonnosvaiheessa olevaa hoito-ohjelmaa. Pitkäniemen sairaalassa järjestettiin omaisiltapäivä sekä potilaille ja omaisille suunnattiin kysely heidän kokemuksistaan saamastaan hoidosta sairaalassa. Kokemusarvioinnin avulla pyritään syventämään potilaiden ja heidän omaistensa kokemuksia hoidosta etenkin sairaalan ja avohoidon rajapinnassa. Kokemusarvioinnissa huomioidaan olemassa oleva lainsäädäntö ja edellä mainitut kansalliset ja alueelliset mielenterveystyön strategiat, suunnitelmat, suositukset ja ohjeistukset. 4.1 Arviointikohteet Akuuttipsykiatrian osasto APS7 Tampereen seudun psykiatrisesta sairaalahoidosta huolehtii Pirkanmaan sairaanhoitopiirin Tampereen yliopistollinen sairaala, jolta Tampereen kaupunki ostaa psykiatriset sairaalahoitopalvelut. Sairaalahoitoon vaaditaan lääkärin lähete, jonka kirjoittaa psykiatrian poliklinikan, terveysaseman tai työterveyshuollon lääkäri. Tays:n psykiatrian klinikoiden toimipisteet sijaitsevat Keskussairaalassa ja Pitkäniemen sairaalassa. Akuuttipsykiatrian osasto APS7 on 16-paikkainen aikuisten akuuttipsykiatrinen osasto, joka vastaanottaa noin puolet sairaalaan päivystyksenä tulevista työikäisistä potilaista. Osastolla hoidetaan akuutteja psykooseja, akutisoituneita vakavia mielialahäiriöitä ja sairaalahoitoa edellyttäviä vaikea-asteisia kriisejä. Perhe- ja verkostotyö on keskeisessä asemassa osaston toiminnassa. Keskimääräiset hoitoajat ovat lyhyitä ja tavoitteena on saumaton siirtyminen jatkohoitoon osastojakson jälkeen. Keskimääräinen hoitoaika on alle 10 vuorokautta. Lisäksi osastolla on käytössä lyhythoitopaikkoja yhdeksi tai kahdeksi vuorokaudeksi. Tänä aikana pyritään kartoittamaan potilaan sairaalahoidon tarve ja/tai järjestämään potilaalle tarpeenmukainen avohoito. Kymmenen vuotta sitten osastolla keskimääräinen hoitoaika oli 21 vuorokautta, joten keskimääräinen hoitoaika on puolittunut. Hoitoajat vaihtelevat paljon, ja kestävät potilaan yksilöllisestä tarpeesta riippuen muutamasta vuorokaudesta muutamaan kuukauteen. Lyhythoidoissa keskitytään siihen, että potilaalla on jatkohoitopaikka valmiina. Lyhythoidossa arvioidaan potilaan tilanne ja sairaalahoidon tarve sekä sovitaan avohoitoon aika. Jos hoitoaika on pidempi, voidaan potilaille mahdollistaa toimintaa kuten ulkotöitä, käsitöitä, fysioterapiaa, kuntosalilla käyntiä, muuta liikuntaa tai puutarhatöitä. Osastolla kokoontuu taitoryhmä, jossa opetellaan esimerkiksi ahdistuksen sietämistä ja tunteiden säätelyä. 11
12 Osastolla on neljä hoitajaa ja osastonhoitaja aamuvuorossa ja neljä hoitajaa iltavuorossa sekä kaksi hoitajaa yövuorossa. Osastolla on sosiaalityöntekijä, psykologi, kaksi lääkäriä, sihteeri, laitoshoitaja ja apulaisylilääkäri. Osastolle tullaan vapaaehtoisesti tai tarkkailulähetteellä. Pääsääntöisesti osastolle tullaan omasta kodista. Suurin osa potilaista tulee osastolle hoitoon vapaaehtoisella lähetteellä. Pakkohoidon päätös puretaan aina heti, kun se on mahdollista. Osastolla on yhden tai kahden henkilön huoneita. Jokaisella potilaalla on yksi kaksi omahoitajaa. Ongelmatilanteissa osastolla voidaan käyttää erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja kuten keskustelua, kiinnipitämistä, eristyshuonetta ja lääkityksiä. Osastolla pyritään tapaamaan potilaiden perheitä. Potilaan perheen kanssa voidaan pitää myös puhelinneuvotteluja. Kokemusarvioijat tutustuivat osasto APS7:ään Rajapintatyöryhmä Rajapintatyöryhmä toimii sairaalan ja avohoidon välissä. Rajapintatyöryhmä ottaa hoitoonsa sellaisia potilaita, jotka tarvitsevat intensiivistä psykiatrista tutkimusta ja hoitoa, mutta eivät ensisijaisesti osastohoitoa. Potilas voi tulla rajapintatyöryhmään ajanvarauslähetteellä Pitkäniemen sairaalan päivystyksen kautta, osastojen tai akuuttipsykiatrian poliklinikan kautta. Potilaan perheen toivotaan olevan mukana hoidossa heti alusta alkaen. Rajapintatyöryhmän hoitoon voivat tulla ensi kertaa psykiatriseen hoitoon tulijat sekä pitkään sairastaneet. Tulosyynä voivat olla esimerkiksi psykoosioireet, vaikea perhekriisi tai masennus- ja ahdistusoireilu, joka ei ole helpottunut riittävästi avohoidossa. Rajapintatyöryhmä voi tarjota tarvittaessa polikliinisiä hoitoja päivittäin. Potilailla ja perheenjäsenillä on myös mahdollisuus päivittäin keskustella puhelimitse työryhmän työntekijöiden kanssa. Poliklinikalle tulon vaihtoehtona ovat kotikäynnit, ja lyhythoito yhdestä kolmeen vuorokautta. Potilaan oman hoidon ja tuen lisäksi on mahdollista myös perheiden tapaamiset. Rajapintatyöryhmä työskentelee heti alusta alkaen yhdessä potilaan kotikunnan työntekijöiden kanssa. Rajapintatyöryhmä jatkaa hoitoa, kunnes potilaalle perheineen järjestyy riittävä apu avohoidosta. Yleensä potilaan tilanteen arvioiminen ja hoito rajapintatyöryhmässä kestää muutamia viikkoja. Osalla potilaista hoito kestää pidempään. Rajapintatyössä keskeisiä työtapoja ovat verkostoneuvottelut, perhetapaamiset ja potilaan yksilöllinen kohtaaminen. Rajapintatyöntekijät osallistuvat myös sairaalan ulkopuolella potilasta koskeviin hoitoneuvotteluihin. Tampereen yliopistollisen sairaalan yhteispäivystyksen ensiapu Acuta Kiireellistä hoitoa tarvitsevat hoidetaan virka-aikana ensisijaisesti oman alueen terveysasemalla. Ensiapu Acuta on tarkoitettu äkillisesti sairastuneille tai välitöntä terveydenhuollon palvelua tarvitseville potilaille, joita ei virka-aikana voida hoitaa omalla terveysasemalla. Virka-ajan ulkopuolella Ensiapu Acuta palvelee niitä tamperelaisia ja sopimuskuntien asukkaita, joiden tulee saada hoito viimeistään vuorokauden kuluessa loukkaantumisesta tai sairastumisesta. Jos hoito viivästyy, potilaalle voi aiheutua pysyvää terveydellistä haittaa tai hänen henkensä on uhattuna. 12
13 Ensiapu Acutassa toimii erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon päivystys. Erikoissairaanhoitoon potilaat tulevat lähetteellä tai ilman lähetettä äkillisissä terveyttä tai henkeä uhkaavissa tilanteissa. Perusterveydenhuoltoon tullaan ilman lähetettä. Ensiapu Acuta päivystää iltaisin, öisin ja viikonloppuisin: sinne voi hakeutua, jos hoito ei voi odottaa arkiaamuun oman terveysaseman aukeamista. Muiden kuin hätätilapotilaiden hoitoon pääsy perustuu hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arviointiin. Potilaan vastaanottava sairaanhoitaja, ns. triagehoitaja arvioi, tarvitseeko potilas välitöntä lääkärin hoitoa vai ohjataanko potilas esimerkiksi sairaanhoitajan vastaanotolle tai omalle terveysasemalle. Kokemusarvioijat tutustuivat suunnittelijan kanssa Acutaan Tampereen kaupungin Akuuttipsykiatrian poliklinikka Tampereen Akuuttipsykiatrian poliklinikan tehtävät ovat hoidon tarpeen arviointi, hoidon suunnittelu ja polikliininen seurantahoito. Poliklinikan toiminta on tarkoitettu vain tamperelaisille. Poliklinikkaan voivat ottaa yhteyttä puhelimitse vakavassa kriisissä olevat henkilöt, heidän läheisensä tai ammattihenkilöt. Potilaan ja hänen läheistensä kanssa tehdään tilannearvio, jonka perusteella suunnitellaan hoito tarkoituksenmukaisessa hoitopaikassa. Työryhmässä työskentelee psykiatrian erikoislääkäri, psykiatrisia sairaanhoitajia ja yksi A-klinikan jalkautunut hoitaja. Kokemusarvioijat tutustuivat Tampereen Akuuttipsykiatrian poliklinikkaan
14 5 Kokemusarvioinnin tavoitteet Kokemusarviointikohteena on Tays:in psykiatrian toimialueen akuuttipsykiatrian osasto APS7:n toiminta. Arvioinnin tavoitteena on tuottaa tietoa ja hoidon laadun kehittämistä käyttäjälähtöisestä ja kokemusperäisestä näkökulmasta. Erityisenä näkökulmana on sairaalasta siirtyminen avohoitoon. Akuuttipsykiatrian osasto APS7 ottaa vastaan noin puolet sairaalaan päivystyksenä tulevista työikäisistä potilaista. Osastolla hoidetaan akuutteja psykooseja, akutisoituneita vakavia mielialahäiriöitä ja sairaalahoitoa edellyttäviä vaikea asteisia kriisejä. Perhe- ja verkostotyö on keskeisessä asemassa osaston toiminnassa. Keskimääräiset hoitoajat ovat lyhyitä ja tavoitteena on saumaton siirtyminen jatkohoitoon osastojakson jälkeen. Arviointiselvityksessä kartoitetaan akuuttipsykiatrian osasto APS7:llä olleiden potilaiden (= seitsemän haastateltua potilasta) sekä omaisten (= kolme haastatateltua omaista) ja Acutan, Akuuttipsykiatrian poliklinikan ja osasto APS7:n osaston työntekijöiden (= kahdeksan haastateltua työntekijää) näkemyksiä ja kokemuksia osaston hoitoprosessin vahvuuksista, laadusta ja kehittämistarpeista. Kokemusarvioijilla on omaa kokemusta mielenterveyspalvelujen käyttämisestä. Hyödyntämällä heidän kokemuksellista asiantuntemustaan on tarkoituksena tuottaa uudenlaista kehittämistietoa potilaiden, omaisten ja työntekijöiden näkemyksistä ja kokemuksista. Kokemusarviointikysymyksiä pohdittiin Pitkäniemen sairaalan yhteyshenkilöiden kanssa suunnittelukokouksessa. Varsinaisiksi arviointikysymyksiksi täsmentyivät: 1) Millaisia näkemyksiä ja kokemuksia potilailla on akuuttipsykiatrian osasto APS7:n hoitoketjun/hoitoprosessin vahvuuksista, laadusta ja kehittämistarpeista hoitoon ohjautuessa, sen aikana ja avohoitoon siirtymisestä? 2) Millaisia näkemyksiä ja kokemuksia omaisilla on akuuttipsykiatrian osasto APS7:n hoitoketjun/hoitoprosessin vahvuuksista, laadusta ja kehittämistarpeista potilaan hoitoon ohjautuessa, sen aikana ja avohoitoon siirtymisestä? 3) Millaisia näkemyksiä ja kokemuksia Tays:in psykiatrian toimialueen akuuttipsykiatrian, osasto APS7:n työntekijöillä ja Tays:in yhteispäivystyksen, ensiapu Acutan työntekijöillä on akuuttipsykiatrian osasto APS7:n hoitoketjun/hoitoprosessin vahvuuksista, laadusta ja kehittämistarpeista potilaan hoitoon ohjautuessa, sen aikana ja avohoitoon siirtymisestä? 14
15 Pirkanmaalla mielenterveystyön kehittämisessä on pyritty hyödyntämään kokemusasiantuntijuutta monin tavoin. Kokemusarvioinnin toteuttaminen psykiatrian toimialueella on tarkoitus toistaa siinä vaihessa, kun nyt suunnitelmissa olevat kehittämistoimet on toimeenpantu ja uusista toimintamalleista on saatu kokemusta. Nyt toteutettava arviointi tuottaa tietoa paitsi arvioinnin tuloksista, myös tarvittavista yhteistyörakenteista. Tämä tukee kokemusasiantuntijuuden käyttöä myös tulevaisuudessa. 15
16 6 Arviointiaineiston keruu ja analyysi Kokemusarvioinnissa käytettiin laadullisen tutkimuksen menetelminä työntekijöiden ryhmäkeskustelua, potilaiden ja omaisten teemahaastattelua yksilöhaastatteluina ja kokemusarvioijien havainnointia haastattelujen tukimateriaalina. Kokemusarviointikoulutuksen suorittaneet mielenterveyskuntoutujat toteuttivat haastattelut. Kokemusarvioijilla on omaa kokemusta mielenterveyspalvelujen käyttämisestä. Hyödyntämällä heidän kokemuksellista asiantuntemustaan on tarkoituksena tuottaa uudenlaista kehittämistietoa potilaiden, omaisten ja työntekijöiden näkemyksistä ja kokemuksista. Kokemusarvioijat toteuttivat haastattelut pareina. He jäsensivät arviointiaineiston tuloksia ja kehittämisehdotuksia ohjatussa työpajatyöskentelyssä. Sairaalan yhdyshenkilöt informoivat potilaita, omaisia ja työntekijöitä mahdollisuudesta osallistua haastatteluun. Sairaalan nimetty työntekijä pyysi potilaalta luvan, että tutkimustoiminnasta vastaavalle Mielenterveyden keskusliiton työntekijälle sai antaa potilaan ja/ tai omaisen/läheisen yhteystiedot. Mielenterveyden keskusliiton tutkimustoiminnasta vastaava työntekijä otti yhteyttä potilaisiin ja omaisiin ja kertoi lisää tutkimuksesta sekä mahdollisuudesta osallistua haastatteluun. Haastatteluun osallistuville tiedotettiin tutkimuksesta ja annettiin tiedote tutkittaville (ks. Liite 3, Liite 4, Liite 5) sekä pyydettiin kirjallinen suostumus osallistua tutkimukseen (ks. Liite 6). Arviointiaineisto kerättiin työntekijöiden ryhmäkeskusteluilla Pitkäniemen sairaalassa ja Tampereen Akuuttipsykiatrian poliklinikalla sekä potilaiden ja omaisten teemahaastatteluilla (ks. Liitteet 1 ja 2). Potilaiden ja omaisten haastattelut pidettiin Mielenterveyden keskusliiton tiloissa Tampereen keskustassa syksyllä Yhteensä kokemusarvioijat haastattelivat pareittain seitsemän potilasta ja kolme omaista. Akuuttipsykiatrian osasto APS7:n, ensiapu Acutan ja Tampereen Akuuttipsykiatrian poliklinikan työntekijöille järjestettiin kolme ryhmäkeskustelua, johon kuhunkin ryhmäkeskusteluun osallistui kahdesta kolmeen eri työntekijää (N=8). Ryhmäkeskustelut pidettiin kesä kuussa 2013 Pitkäniemen sairaalassa ja Tampereen Akuuttipsykiatrian poliklinikalla. Kukin ryhmäkeskustelu kesti noin tunnin. Ryhmäkeskustelut nauhoitettiin ja puhtaaksikirjoitettiin. Ryhmäkeskustelujen teemat käsittivät potilaiden hoitoon ohjautumisen, hoidossa olon ja avohoitoon siirtymisen hyviä käytänteitä ja kehittämiskohteita (ks. Liite 1). Ryhmä 16
17 keskusteluissa erityisenä huomion kohteena oli hoitoketjun/hoitoprosessin rajapinnat ja käytänteiden sujuvuus. Ryhmäkeskustelujen aiheet jaettiin keskustelijoille valmistautumista varten ennen keskustelua. Potilaiden ja omaisten haastatteluissa käytettiin teemahaastattelurunkoa (ks. Liite 2). Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluilla syksyllä 2013 niin, että kokemusarvioijat haastattelivat pareittain seitsemän potilasta ja kolme omaista yksilöhaastatteluina. Yhden potilaan haastattelu peruuntui, kun potilas ei jaksanut tulla haastatteluun vointinsa johdosta. Haastattelut kestivät noin 30 minuutista puoleen toista tuntiin, yksi haastatteluista kesti yli kaksi tuntia. Haastatteluista ja ryhmäkeskusteluista kertyi litteroitua tekstiä yhteensä 293 sivua rivivälillä 1,5. Haastattelujen tarkoituksena oli saada monipuolisia näkemyksiä toiminnan laadun nyky tilasta ja kehittämisehdotuksista. Haastattelut ja ryhmäkeskustelut ja niistä saadut kokemukset käytiin läpi kokemusarvioijien ohjatussa reflektiokeskustelussa yhdessä Mielenterveyden keskusliiton työntekijän kanssa haastattelupäivien jälkeen sekä kokemusarvioijien ohjatuissa työpajoissa ja Ryhmäkeskustelut ja haastattelut nauhoitettiin ja puhtaaksikirjoitettiin. Ne analysoitiin sisällönanalyysillä. Haastatteluaineistot käsiteltiin kolmena eri aineistona (työntekijät, potilaat ja omaiset), ja ne teemoiteltiin analyysitaulukoihin (ks. taulukko 1 ), ja niissä tarkasteltiin hoitoon ohjautumisen, hoidon ja avohoitoon siirtymisen vahvuuksia ja kehittämisehdotuksia. Potilaiden analyysitaulukko potilas 1 potilas 2 potilas n Hoitoon ohjautuminen: Vahvuudet Kehittämisehdotukset Hoidon aikana: Vahvuudet Kehittämisehdotukset Avohoitoon siirtyminen: Vahvuudet Kehittämisehdotukset Taulukko 1. Esimerkki potilaiden haastattelujen analyysitaulukosta. 17
18 Analyysi ja sen alustavat tulokset sekä kehittämisehdotukset jäsennettiin kokemusarvioijien ohjattuna työpajatyöskentelynä , ja Työpajatyöskentelyä ohjasivat Mielenterveyden keskusliiton kokemusarvioinnin vakiinnuttamisesta vastaavat työntekijät. Kokemusarvioijat tekivät tutustumiskäynnin Taysin psykiatrian toimialueen akuuttipsykiatrian osasto APS7:lle ja yhteispäivystyksen ensiapu Acutaan ja Tampereen Akuuttipsykiatrian poliklinikalle. Tutustumiskäynneillä kiinnitettiin huomiota akuuttipsykiatrian osasto APS7:n, Acutan ja Tampereen Akuuttipsykiatrian poliklinikan tiloihin, ilmapiiriin ja vuorovaikutukseen. Kokemukset tutustumiskäynneistä reflektoitiin yhteisessä kokemusarvioijien työpajassa. Eri tutkimusmenetelmillä hankitulla tutkimusaineistolla pyrittiin lisäämään tutkimuksen luotettavuutta (Tuomi & Sarajärvi 2011). Näin tavoitteena oli saada sisällöltään ja laadultaan kattava käyttäjälähtöinen ja kokemusperäinen kuva arvioitavasta kohteesta. Luvussa seitsemän kuvataan kokemusarvioinnin tulokset ja yhteenveto tuloksista. 18
19 7 Kokemusarvioinnin tulokset 7.1 Potilaan ohjautuminen hoitoon, hoito ja avohoitoon siirtyminen työntekijöiden näkökulmasta Potilaan tulo Acutaan ja Tampereen kaupungin Akuuttipsykiatrian poliklinikalle Keskusteluihin osallistui yhteensä kahdeksan työntekijää, niin että kahteen ryhmäkeskusteluun osallistui kolme työntekijää ja yhteen ryhmäkeskusteluun osallistui kaksi työntekijää. Ryhmäkeskustelujen työntekijöistä kuusi työntekijää oli sairaalan osastolta, yksi työntekijä Acutasta ja yksi työntekijä Tampereen Akuuttipsykiatrian poliklinikalta. Ohessa on yhteenveto haastatteluista potilaan hoitoon ohjautumisen, hoidon ja avohoitoon siirtymisen vahvuuksista ja kehittämisehdotuksista. Potilas saapuu ensiapu Acutaan esimerkiksi itse, ambulanssilla tai omaisten/läheisten tuomana. Acutassa potilaan tilanne arvioidaan ja ensiavusta soitetaan tarvittaessa psykiatriselle sairaanhoitajalle Tampereen Akuuttipsykiatrian poliklinikalle. Sairaanhoitaja tulee haastattelemaan potilaan. Tämä vapauttaa Acutan työntekijän mukaan voimavaroja Acutassa, sillä potilaan psyykkisen tilan kartoittamiseen voi mennä puolesta tunnista tuntiin. Samalla voidaan ohjata potilas tarvittaessa jo seuraavaksi aamuksi akuuttipsykiatrian poliklinikalle. Ohessa on sitaatti työntekijän näkemyksestä: Työntekijä: Miettii sitä, että jos he tulevat niin kun haastattelemaan meille, ni meille se on tavallaan suuri apu ja helpotus, ja vie meiltä sitä työvoimaa pois. Koska kyllähän se sitoo sitten pitemmän aikaa se potilas, hoitaja kun haastattelee. Kokemusarvioija: Aivan. Työntekijä: Ja monesti ne on aika pitkäkestoisia ne keskustelut, jotka käydään. Puolesta tunnista tuntiin, joskus menee enemmänkin. Kun ajatellaan, että ensiavun henkilökunnasta joku käyttäisi siihen psyykkisen tilan kartoittamiseen niin paljon aikaa, niin siinä aika moni muu asia pysähtyisi ensiavussa. Se vapauttaa resursseja. Vaihtoehtoisesti lääkäri haastattelee potilaan, ja ohjaa tarvittaessa Tampereen Akuuttipsykiatrian poliklinikalle. 19
20 Haastatellun työntekijän mukaan Tampereen Akuuttipsykiatrian poliklinikalle tulee yhteydenottoja Acutan Triage 2 -luukulta, hoitajaparilta, lääkäriltä tai Acutan hoitoryhmästä. Hoitaja menee Acutaan haastattelemaan potilasta Acutasta tulleen puhelinsoiton perusteella ja potilaan esitietoihin tutustumisen jälkeen. Potilaasta tehdään lääkärin lähete Tampereen Akuuttipsykiatrian poliklinikalle, jotta potilaan tiedot voidaan poimia tietojärjestelmän kautta. Akuuttipsykiatrian poliklinikalla ja Acutassa on erilliset potilastietojärjestelmät. Em. tahoilla on katsomisoikeudet toistensa potilastietojärjestelmiin. Acutan lisäksi potilaita ohjautuu Tampereen Akuuttipsykiatrian poliklinikalle muilta yhteistyötahoilta, lääkäreiltä ja yksityissektorilta. Ilman lähetettä potilaita ohjautuu myös päivystyspuhelimen kautta. Poliklinikan aamun päivystysaika on priorisoitu Acutan potilaille. Acutassa saatetaan haastatella omainen tai läheinen potilaan haastattelun jälkeen. Erityisen tärkeää on omaisen tai läheisen haastattelu, mikäli potilas ei pysty itse tulotilanteessa kertomaan asioistaan. Potilaalta tiedustellaan, voiko hänen omaisiinsa tai läheisiinsä ottaa yhteyttä puhelimitse. Työntekijän kokemuksen mukaan jotkut potilaat haluavat tulla poliklinikalle yksin. Melko usein potilailla on aamuisin poliklinikalle tullessaan saattaja mukana. Työntekijän näkemyksen mukaan Tampereen Akuuttipsykiatrian poliklinikalle tulee myös ns. turhia lähetteitä. Potilaalle saattaa tulla turha kartoituskäynti, jos hänellä on voimassa oleva hoitosuhde jollakin muulla taholla. Potilaan pompottelu hoitotaholta toiselle saattaa turhauttaa potilasta ja työntekijöitä. Potilaan tilanne olisi saattanut selvitä lukemalla potilaan tiedot, mikäli poliklinikan hoitaja ei ole ehtinyt tapaamaan potilasta. Perehtymisellä voisi työntekijän näkemyksen mukaan jouhevoittaa ja järkevöittää hoitoketjua. Potilaan olemassa oleva hoitotaho saattaa ihmetellä Tampereen Akuuttipsykiatrian poliklinikan roolia avohoidon ja sairaalahoidon rajapinnassa. Poliklinikalla työskentelee haastattelua tehtäessä viisi vakinaista työntekijää, joista yksi työntekijä on A-klinikan jalkautunut työntekijä. A-klinikan työntekijä tuo työryhmään päihde- ja monipäihdeosaamista. Työntekijä toivoo poliklinikalle myös lisää resurssointia, ja sinne on juuri palkattu kaksi työntekijää lisää. Työntekijöiden näkemysten mukaan potilaat ja hoidon laatu kärsivät, mikäli potilaita on paljon ja henkilökuntaa vähän. Tällöin potilaiden jonotusajat kasvavat. Sekä Acutassa että Tampereen Akuuttipsykiatrian poliklinikalla potilaiden ohjautumista kuvaa työntekijöiden näkemysten mukaan ennustamattomuus päivystyspotilaiden vuoksi. Yhteistyötä on yritetty tiivistää akuuttipsykiatrian ja psykogeriatrisen osaston välillä. Psykogeriatriselle osastolle pääsee vain lähetteellä, jolloin olisi tiedettävä, kuka tekee lähetteen. Työntekijän mukaan psykogeriatrian osastosta ja ikärajoista ei ole tiedotettu tarpeeksi. 2 Triage-luukku on vastaanottoluukku, jossa triage-hoitaja arvioi potilaan kiireellisyyden ja ohjaa potilaan oikealle hoitotaholle. Triage-hoitaja saattaa ottaa yhteyttä jo tässä vaiheessa akuuttipsykiatrian poliklinikkaan. Näin potilaan ei tarvitse odottaa hoitajaparille arviointia varten. 20
Kokemusasiantuntijuuden ABC
Kokemusasiantuntijuuden ABC 1. Terminologiaa Kokemusasiantuntija on henkilö, jolla on omakohtaista kokemusta sairauksista tietää, millaista on elää näiden ongelmien kanssa, millaista sairastaa, olla hoidossa
LisätiedotPöytyän terveyskeskuksen osasto
PÖYTYÄN KANSANTERVEYSTYÖN KUNTAYHTYMÄ Pöytyän terveyskeskuksen osasto TIETOA POTILAAN OMAISELLE Osasto Yläneentie 1 21870 RIIHIKOSKI Puh: 02 4864 1300 Pöytyän terveyskeskuksen osaston tehtävänä on: Antaa
LisätiedotMIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET
MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET Merja Karinen lakimies 06052015 OIKEUS SOSIAALITURVAAN JA TERVEYSPALVELUIHIN Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus
LisätiedotKonsti kotiin suunnattu tuki päihde- ja mielenterveysasiakkaille
Konsti kotiin suunnattu tuki päihde- ja mielenterveysasiakkaille Tampereen kaupunki Avopalvelut Mielenterveys- ja päihdepalvelut Ohjaaja Elina Laurila 25.03.2019 Kotikatko -pilotti 2014-2015 Pilotti aloitettiin
LisätiedotHoitojakso nuorisopsykiatrian osastolla
Hoitojakso nuorisopsykiatrian osastolla Nuori ja vanhemmat Lähettävä taho: Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito Yksityislääkäri Hoidontarpeen arviointi Huolen herääminen ja yhteydenotto Hoidontarpeen
LisätiedotTomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö
Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Tampereen A-kilta ry:n 22 asunnon asumisyksikkö pitkäaikaisasunnottomille päihde- tai/ja mielenterveysongelmaisille henkilöille
LisätiedotJorma Posio
Tervein mielin Pohjois- - Suomessa 2009-2011 Koko hanke Lapin osahanke Jorma Posio 26.11.2009 1 Hankkeessa mukana Kainuun maakunta-kuntayhtymä kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa)
LisätiedotAVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN
AVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN Ihmisen käsitys muuttuneesta tilanteesta muodostuu nopeasti ja on melko pysyvää. Hallinnan tunteen saavuttaminen ennustaa masennuksen vähäisyyttä, kuntoutumista, parempaa
LisätiedotPÄIVYSTYS Tampereella
Terveydenhuollon PÄIVYSTYS Tampereella Tampereen kaupungin terveys- ja lääkäriasemat Tampereen kaupungin hammaslääkäripäivystys TAYS Ensiapu Acuta TAYS Lastentautien päivystyspoliklinikka TAYS Naistentautien-
LisätiedotJÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI
JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen
LisätiedotOulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä
Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Johtamisen tiekartta hanke Loppuseminaari 29.9.2014 Sirkku Pikkujämsä Terveysjohtaja, Oulun kaupunki Oulun kaupungin tavoitteet mielenterveys-
LisätiedotMieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM
Mieli 2009 työryhmän ehdotukset Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli -2009 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotukset mielenterveys-
LisätiedotKokemusasiantuntijaryhmän alustavia kokemuksia osallistumisesta mielenterveyspalvelujen suunnitteluun ja arviointiin
Kokemusasiantuntijaryhmän alustavia kokemuksia osallistumisesta mielenterveyspalvelujen suunnitteluun ja arviointiin 20.5.2011 Vva ry Osallisuusryhmän verkostotapaaminen Pop Valo hankkeen kokemusasiantuntija
LisätiedotOmaishoitajuus erikoissairaanhoidossa
Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa
LisätiedotVastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen
Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015
LisätiedotLataa Aikuispotilaan ja perheenjäsenen emotionaalinen ja tiedollinen tuki sairaalhoidon aikana - Elina Mattila
Lataa Aikuispotilaan ja perheenjäsenen emotionaalinen ja tiedollinen tuki sairaalhoidon aikana - Elina Mattila Lataa Kirjailija: Elina Mattila ISBN: 9789514485404 Sivumäärä: 180 Formaatti: PDF Tiedoston
LisätiedotSOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI
Association & Foundation SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI Katariina Ruuth, projektijohtaja Tampere 18.10.2011 Association & Foundation Ry/Oy Tarjoaa mielenterveyskuntoutus- ja dementiahoitokotipalveluita
LisätiedotPienet Pohjalaiset Päihdepäivät. Kokkola Projektikoordinaattori Esa Aromaa THL
Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Kokkola 15.11.2010 Projektikoordinaattori Esa Aromaa THL 1 Vaikuttavan päihdehoidon perusperiaatteet Hoidon täytyy olla tarvittaessa nopeasti saatavilla Hoidon täytyy keskittyä
LisätiedotKaikki alkaa oikeastaan ovesta
Kaikki alkaa oikeastaan ovesta Psykiatrian palvelutoiminnan muutos laitospaikoista avohoitoon 7.4.2016 Mielen terveyttä asiakas vai potilas terveydenhuollossa Hyvinkään sairaanhoitoalueen alueellinen koulutus
LisätiedotKokemusarvioinnin ja asiantuntemuksen hyödyntäminen. Nina Peltola Tomi Kallio Tom Stenman Helsinki 2.11.2011
Kokemusarvioinnin ja asiantuntemuksen hyödyntäminen Nina Peltola Tomi Kallio Tom Stenman Helsinki 2.11.2011 Mikä on kokemusasiantuntija? Kokemusasiantuntija on henkilö jolla on pitkä historia hoitopalveluiden
LisätiedotMielenterveys- ja päihdetyö Suomessa
Tiedosta hyvinvointia 1 Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Hankkeista kansalliseksi suunnitelmaksi Tiedosta hyvinvointia 2 Taustaa 106 kansanedustajan toimenpidealoite keväällä 2005 Kansallinen mielenterveysohjelma
LisätiedotPÄIHDETYÖ HAASTAA TERVEYSASEMAT - KOKEMUSASIANTUNTIJA OSANA MONIAMMATILLISTA TYÖRYHMÄÄ VANTAALLA
PÄIHDETYÖ HAASTAA TERVEYSASEMAT - KOKEMUSASIANTUNTIJA OSANA MONIAMMATILLISTA TYÖRYHMÄÄ VANTAALLA Anne Tapola ja Hannu Ylönen Vantaalaisen hyvä mieli -hanke Kokemusasiantuntija -seminaari Helsinki, 13.2.2013
LisätiedotLohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut
Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Päivä Mielen hyvinvoinnille -tietoa mielenterveys- ja päihdepalveluista 23.3.2011 Seija Iltanen Palvelupäällikkö Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Päihdeklinikka
LisätiedotKotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto
Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,
LisätiedotTIETOKONEAVUSTEISUUS MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖSSÄ
TIETOKONEAVUSTEISUUS MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖSSÄ Katariina Ruuth, projektijohtaja ry, Tietokoneavusteinen Psykiatrinen Kotikuntoutus-projekti Tampere-talo 12.10.2011 Ry/Oy Tarjoaa mielenterveyskuntoutus-
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 49 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto toivomusponnesta joustavien ikärajojen ja lähetteettömien palvelujen jatkamisesta nuorten päihdepalveluissa ja -hoidossa
LisätiedotKotiutuskäytännöt Kokemäellä
Kotiutuskäytännöt Kokemäellä Kotihoidon näkökulmia kotiutukseen Kokemäen nykytilanteesta Vuonna 2013 alkuvuodesta ollut viimeksi tk sairaalassa pitkäaikaisia potilaita Tk sairaalassa keskim. 10 kokemäkeläistä
LisätiedotAuttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014
Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014 Taustaa hankkeelle Yhdistyksen jäsenten kokemusten perusteella
LisätiedotKokemusarviointi. Päivi Rissanen
Kokemusarviointi Päivi Rissanen 2.11.2015 2015 1 Kokemustutkimus ja -arviointi Kokemustiedon ja teoreettisen tiedon yhdistäminen Kokemuksen ja sen tulkinnan läheisyys Omakohtaista tietoa: miltä tuntuu
LisätiedotKokemus- ja vertaisarvioinnin menetelmät kohti laadulla kilpailua? Mielenterveysmessut Päivi Rissanen
Kokemus- ja vertaisarvioinnin menetelmät kohti laadulla kilpailua? Mielenterveysmessut 17.10.2015 Päivi Rissanen kokemustutkija MTKL Sukunimi Sukunimi Sukunimi 2015 1 Käsitteitä Kokemustutkimus Kokemusarviointi
Lisätiedot- Kokemusasiantuntija - hoidon ja avun kohteesta omien kokemusten jakajaksi sekä palveluiden kehittäjäksi
- Kokemusasiantuntija - hoidon ja avun kohteesta omien kokemusten jakajaksi sekä palveluiden kehittäjäksi Kokemustutkija & VTL Päivi Rissanen Erikoistutkija-kehittäjä & VTT Outi Hietala, 18.3.2015 1 Juuret
LisätiedotYlä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke
2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun
LisätiedotOMAINEN PALVELUPROSESSISSA
OMAINEN PALVELUPROSESSISSA ESIMERKKEJÄ TAMPEREEN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSTA 1 KOTIHOITO TAMPEREELLA Alueet: Yksityiset: Mediverkko 2 lähipalvelualuetta Palvelutähti 1 lähipalvelualuetta Pihlajalinna 3 aluetta
LisätiedotLUONNOS TULEVAISUUDEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN HAHMOTELMAA
LUONNOS TULEVAISUUDEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN HAHMOTELMAA Valmisteluhankkeen ohjausryhmä 12.5.2016 PERUSAJATUS Joustava, dynaaminen ja kansalaisen tarpeeseen vastaava palveluverkosto, jossa
LisätiedotTYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI
1 Kyh 17.5.2011 66 Kyh liite 1 Kyh 22.9.2011 105 Kyh liite 4 TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 2 Sisällysluettelo Asumispalvelut 3 Asumispalveluiden hakeminen 3 Palvelutarpeen
LisätiedotValmentaja-toimintamalli Espoon sairaalassa
Valmentaja-toimintamalli Espoon sairaalassa 12.6.2017 Valmentaja toimintamallin kehittyminen Potilaan ja omaisen tukihenkilön tai rinnalla kulkijan tarve sairaalahoidon aikana tunnistettiin jo Liittyvä
LisätiedotKipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä
Kipuprojektin satoa Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Osaraportti: nykytilan kuvaus ja toimijoiden haastattelut
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta
Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta projektijohtaja Jorma Teittinen, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari,
LisätiedotHelena Vorma lääkintöneuvos
12.6.2018 Lotta Hämeen-Anttila hallitusneuvos Helena Vorma lääkintöneuvos MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELULAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS LAINSÄÄDÄNNÖN RAKENNE Tuetaan sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiota
LisätiedotPK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014
Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin
LisätiedotIkääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009
Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito Päätösseminaari 9.9.2009 Ennuste: Vuonna 2015 Tampereella asuu yli 65 -vuotiaita 40 930 (vuonna 2007
LisätiedotKeski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys
Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Sairaalapäivät 2010 23.-24.11.2010, Finlandia-talo, Helsinki toimialueen johtaja Jorma Teittinen Päivystyksen toimialue Keski-Suomen sairaanhoitopiiri KESKI-SUOMEN
LisätiedotJÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI
JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista
LisätiedotVälittäjä 2009 -hanke
Välittäjä 2009 -hanke Hankkeessa mukana: Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Vaasan sairaanhoitopiiri Tampereen kaupunki Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Lahden kaupunki syksystä 2010 Hanketyötä ohjaavat
LisätiedotSosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset
Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus
LisätiedotPsykiatriset kriisipotilaat terveyskeskussairaalan suojassa
Työssä raportti JAANA RAJAKANGAS psykiatrian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri Lempäälän terveyskeskus, psykiatrian yksikkö TAINA HELLSTEN LT, geriatrian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri Lempäälän terveyskeskus
LisätiedotMistä on hyvät päihde- ja mielenterveyspalvelut tehty?
Mistä on hyvät päihde- ja mielenterveyspalvelut tehty? Kokkola 14.11.2016 Sirpa Vainio Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille (PPPR) -hanke Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille
LisätiedotTarkkailuaika nuorisopsykiatrian osastolla
Tarkkailuaika nuorisopsykiatrian osastolla Arvio tarkkailun aloittamisesta Nuori ja vanhemmat Huolen herääminen ja yhteydenotto Ei Kyllä Lähettävä lääkäri Välitön hoidon tarpeen arviointi Haluaako nuori
LisätiedotFINSOTE KYSELYN TULOKSIA ASIAKKAAN KOHTAAMISESTA
FINSOTE 2018- KYSELYN TULOKSIA ASIAKKAAN KOHTAAMISESTA Asiakkaat ja Sote-seminaari Anna-Mari Aalto Tutkimuspäällikkö, THL 25.2.2019 Esityksen nimi / Tekijä 1 MIKSI VÄESTÖN KOKEMUKSILLA PALVELUJÄREJSTELMÄSTÄ
LisätiedotHOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä
ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,
LisätiedotH E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I
HYKS Nuorisopsykiatria Helsinkiläisiä nuoria on vuoden 2014 aikana tutkittu ja hoidettu HYKS Nuorisopsykiatrian Avohoidon, Osastohoidon ja Erityispalvelujen klinikassa. Organisaatio on sama, mutta yksikkömuutosten
LisätiedotNuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008
Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 EPSHP/aikuispsykiatria TUKE 1242 Projektityöntekijänä Tiina Leppinen Psyk. sh., NLP-Master, Kuntoutuksen ohjaaja amk Hankkeen taustaa Nuorten aikuisten
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 51 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto aloitteesta kaupungin mielenterveysohjelman uusimisesta HEL 2012-014529 T 00 00 03 Päätös päätti antaa seuraavan lausunnon:
LisätiedotMielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa
Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Timo Aronkytö Terveyspalvelujen johtaja 1 Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mikä Vantaata vaivaa? Vantaalaisen hyvä mieli
LisätiedotLastenpsykiatrian osastolle tutkimusjaksolle tulevan lapsen hoidon prosessimalli
Lastenpsykiatrian osastolle tutkimusjaksolle tulevan lapsen hoidon prosessimalli Lapsi ja vanhemmat/ huoltajat Omahoitaja / työpari Omahoitajien toiminta tutkimusjaksolla Perhehoitotyö Hoitohenkilökunta
LisätiedotLinjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta
Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Raija Hynynen 13.5.2013 Tuula Tiainen 22.5.2013 Rakennetun ympäristön osasto Toteutuuko hyvä, tarpeita vastaava asuminen? -tavallisissa asunnoissa
LisätiedotVeijo Nevalainen Mielenterveystyön ylilääkäri Imatra. Väkivallaton mielenterveystyö
Veijo Nevalainen Mielenterveystyön ylilääkäri Imatra Väkivallaton mielenterveystyö Väkivallaton mielenterveystyö Potilaiden turvallisuus Väkivallaton mielenterveystyö Hoidon pakkokeinot Henkilökunnan turvallisuus
LisätiedotKOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.
KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka
LisätiedotKirsi Jaakkola YAMK, TERVEYDEN EDISTÄMINEN
Kirsi Jaakkola YAMK, TERVEYDEN EDISTÄMINEN Kuntouttavassa hoitotyössä kuntouttavaa toimintaa suoritetaan osana potilaan perushoidollisia tilanteita. Tavoitteena on tunnistaa ja ehkäistä myös kuntoutumista
LisätiedotHAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6.
Sosiaali- ja terveysministeriö Lääkintöneuvos Timo Keistinen Hallintoneuvos Anne Koskela Viitteet: Asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (annettu 23.9.2014)
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 14/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (5) 335 Stj / Valtuutettu Tuomo Valokaisen aloite kuntouttavasta hoitotyöstä päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti katsoa valtuutettu Tuomo Valokaisen
LisätiedotTAY Tehostetun avohoidon yksikön henkilöstö
TAY Tehostetun avohoidon yksikön henkilöstö Oh S.Puro, aoh Milla Pyötsiä, os.siht. Vuojärvi 14 hoitajaa; J.Virta, H.Malkavaara,O.Luhti, A.Tiala, A.Ruth, L.Turunen, E.korhonen, J.Leikas, K-M.Solismaa, M.Sainio,
LisätiedotKiireettömään hoitoon pääsy
Kiireettömään hoitoon pääsy Hoidon tarve on arvioitava samoin perustein koko maassa Potilaan hoidon tarve pitää arvioida ja hoito toteuttaa terveydenhuollon eri toimipisteissä yhtenäisin lääketieteellisin
LisätiedotHYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus
HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus
LisätiedotVASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO
YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia
LisätiedotYHTEISTYÖLLÄ JA ASIAKASLÄHTÖISYYDELLÄ PAREMPIA PALVELUJA
YHTEISTYÖLLÄ JA ASIAKASLÄHTÖISYYDELLÄ PAREMPIA PALVELUJA LAURI KUOSMANEN, DOSENTTI, YHTEISTYÖKOORDINAATTORI HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI, HYKS PSYKIATRIA JA VANTAAN KAUPUNKI KIITOS! TILANNE
LisätiedotVäitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)
1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015
LisätiedotKotiutushoitajatoiminta sisätautiosastolla A32 käytäntö ja hyödyt Päivi Ilkka
Kotiutushoitajatoiminta sisätautiosastolla A32 käytäntö ja hyödyt Osasto A32 34-paikkainen akuutti sydäntautien vuodeosasto hoitoajat lyhyet; noin 4vrk nopea vaihtuvuus päivystyspotilaiden osuus 50 % kotiutuksia
LisätiedotValvottu hoito. Th. Hanna Aaltonen TYKS, Keuhkosairauksien pkl 120
Valvottu hoito Th. Hanna Aaltonen TYKS, Keuhkosairauksien pkl 120 Valvottu hoito (DOT) Directly Observed Treatment = tehtävään koulutettu henkilö jakaa lääkkeet ja seuraa, että potilas nielee jokaisen
LisätiedotELÄMÄÄ AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖN JÄLKEEN
ELÄMÄÄ AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖN JÄLKEEN OMAISYHTEISTYÖN SEMINAARI JOENSUU 30.1.2013 Helvi Janhunen, Projektipäällikkö Etelä-Savon Sairaanhoitopiiri Altti-projekti AIVOHALVAUS - tiedä, tunnista, kuntoudu
LisätiedotSosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ
Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:
LisätiedotPitkäaikaisen masennuksen hoitomalli perusterveydenhuollossa
Pitkäaikaisen masennuksen hoitomalli perusterveydenhuollossa Pirjo Kotkamo hanketyöntekijä psyk.esh, psykoterapeutti, TtM-opiskelija Vantaalaisen hyvä mieli hanke 11.10.2011 Tampere Luennon sisältö Pitkäaikaisesti
LisätiedotASIAKASKYSELYN TULOKSET 2015
ASIAKASKYSELYN TULOKSET 2015 Asiakaskokemuksia lastensuojelun-, aikuissosiaalityön-sekä mielenterveys- ja päihdepalveluiden käyttäjiltä 2 Mitä palveluita vastaajat olivat käyttäneet Vastaaja on voinut
LisätiedotErilaista meininkiä johtaja aktiivisena toiminnan kehittäjänä
Vanhustyön johdon neuvottelupäivät Satu Laitinen, Tammenlehväkeskus Oy toimitusjohtaja 1 Erilaista meininkiä johtaja aktiivisena toiminnan kehittäjänä asiakaslähtöinen kuntoutumisen kumppanuus kaikkien
LisätiedotOpas sädehoitoon tulevalle
Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala
LisätiedotTukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä
Tukea vapaaehtoistoiminnasta Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Lohduttaminen ei tarvitse suuria sanoja, ei valmiita vastauksia.
LisätiedotTutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:
Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä
LisätiedotLisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.
27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen
LisätiedotMIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET
MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET Merja Karinen lakimies 02112017 OIKEUS SOSIAALITURVAAN JA TERVEYSPALVELUIHIN Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus
LisätiedotPsykiatrisen hoidon kehittäminen näyttöön perustuvan toiminnan avulla; kokemuksia VIOLIN tutkimus- ja kehittämishankkeesta
Psykiatrisen hoidon kehittäminen näyttöön perustuvan toiminnan avulla; kokemuksia VIOLIN tutkimus- ja kehittämishankkeesta TtT Minna Anttila, Turun yliopisto, Hoitotieteen laitos Mielenterveyden teemapäivä
LisätiedotALS-sopeutumisvalmennuskurssit,
ALS-sopeutumisvalmennuskurssit, parikurssit Palveluntuottajien koulutus Merja Pouttu suunnittelija Kela, Työ ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskus, Kuntoutuspalvelujen ryhmä ALS-kurssit Mikä on muuttunut
LisätiedotKUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013
KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät
LisätiedotTERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014
TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 Asiakkaan valinnan mahdollisuudet laajenevat edelleen 1.5.2011 alkaen on ollut mahdollista valita hoidosta vastaava terveysasema oman kunnan tai yhteistoiminta-alueen
LisätiedotPeruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava
n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation
LisätiedotJÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI
JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen
LisätiedotJärjestöyhteistyön nykytilanne
Järjestöyhteistyön nykytilanne Susanna Mutanen, ft, TtM Terveyden edistämisen suunnittelija Perusterveydenhuollon yksikkö Terveyden edistäminen ja preventio KSSHP 12.09.2017 KSSHP strategia: Potilas ensin
LisätiedotJokainen meistä. Mielenterveyden keskusliiton strategia 18.5.2014
Jokainen meistä Mielenterveyden keskusliiton strategia 18.5.2014 Suomen hyvinvoinnin tila murroksessa Tarve julkisten palveluiden tuottavuuden parantamiseen Kunta- ja SoTe -palvelurakenteet keskellä murrosta
LisätiedotIkäihmisten lyhytaikaishoidon myöntämisperusteet
10 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä HOITO- JA HOIVAPALVELUT Ikäihmisten lyhytaikaishoidon myöntämisperusteet 2(5) Sisällys 1 IKÄIHMISTEN LYHYTAIKAISHOITO JA SEN TOTEUTUS... 3 2 OHJAUTUMINEN IKÄIHMISTEN LYHYTAIKAISHOITOON
LisätiedotToimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen
Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen Lean periaatteet Arvon tuottaminen asiakkaalle Sellaisten turhien vaiheiden havaitseminen ja poistaminen, jotka eivät tuota lisäarvoa
LisätiedotKokemuksen kautta osalliseksi ja vaikuttajaksi
Kokemuksen kautta osalliseksi ja vaikuttajaksi Vertaiset ja kokemusasiantuntijat toipumisen ja kuntoutumisen tukena Päihde- ja mielenterveysjärjestöt hyvinvoinnin tukena -miniseminaari 20.11.2018 Mielenterveysmessut,
LisätiedotErityisryhmien tarpeet asunnottomuuden torjunnassa; mielenterveyskuntoutujien asuminen esimerkkinä
Erityisryhmien tarpeet asunnottomuuden torjunnassa; mielenterveyskuntoutujien asuminen esimerkkinä 17.10.2012 Tuula Tiainen Rakennetun ympäristön osasto tuula.tiainen@ymparisto.fi Erityisryhmät ja asuminen
LisätiedotTerveyden ja hyvinvoinnin tähden
Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä
LisätiedotPsykiatrian toiminnan muutoksia. Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento
Psykiatrian toiminnan muutoksia Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento 14.11.2013 Tausta -asiakirjoja Kansallinen Mieli 2009-suunnitelma PPSHP:n strategia ja omistajastrategia 2009 PPSHP:n pohjoisen
LisätiedotLasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta
Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lapsen oikeudet LOS:ssa Lapsella on oikeus: Suojeluun Osallistumiseen ja vaikuttamiseen Osuuteen yhteiskunnan voimavaroista
Lisätiedot12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista
1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja
LisätiedotLastenpsykiatrian osastolle hoitojaksolle tulevan lapsen hoidon prosessimalli
Lastenpsykiatrian osastolle hoitojaksolle tulevan lapsen hoidon prosessimalli Lapsi ja vanhemmat/ huoltajat Omahoitaja / työpari Omahoitajien toiminta hoitojaksolla Perhehoitotyö Hoitohenkilökunta Lastenpsykiatrian
LisätiedotMielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -
LisätiedotPALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ
VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus
LisätiedotEsperi Care Anna meidän auttaa
Esperi Care Anna meidän auttaa Esperi palvelee, kasvaa ja kehittää. Valtakunnallinen Esperi Care -konserni tarjoaa kuntouttavia asumispalveluja ikääntyneille, mielenterveyskuntoutujille ja vammaispalvelun
LisätiedotTomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö
Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Tampereen A-kilta ry:n 22 asunnon asumisyksikkö pitkäaikaisasunnottomille päihde- tai/ja mielenterveysongelmaisille henkilöille
Lisätiedot