Raportti elämänkatsomustiedon opetuksen sekä uskonnonvapauden ongelmista kouluissa vuosilta 2012 ja 2013

Transkriptio

1 ET-opetus.fi -työryhmä p ja RAPORTTI Opetusministeriölle ja Opetushallitukselle Raportti elämänkatsomustiedon opetuksen sekä uskonnonvapauden ongelmista kouluissa vuosilta 2012 ja 2013 Taustaksi -sivusto on vuodesta 2008 toiminut www-sivusto, ja sen tarkoituksena on jakaa tietoa elämänkatsomustiedosta koululaisille, vanhemmille, opettajille sekä kuntien opetusviranomaisille. Sivuston palautelomakkeen kautta tuli vuosina 2012 yhteensä 41 yhteydenottoa elämänkatsomustiedon opetukseen sekä uskonnonvapauden toteutumiseen liittyvistä ongelmista. Ongelmat olivat hyvin samankaltaisia kuin aiempina vuosina, ja ne liittyivät elämänkatsomustiedon opetuksen aloittamiseen, elämänkatsomustiedon opetusjärjestelyihin, Opetushallituksen ohjeiden noudattamiseen ja koulujen järjestämiin uskonnollisiin tilaisuuksiin. Lisäksi väärin laadituista kouluun ilmoittamisen lomakkeista tuli muutamia yhteydenottoja. Esittelemme tässä raportissa yhteenvedon vuosina 2012 ja 2013 tietoomme tulleista ongelmista ja listaamme yksityiskohtaisemmin kyseiset ongelmatilanteet. Raportoidut tapaukset on listattu käännetyssä kronologisessa järjestyksessä, koska niiden päivityksessä sivuille on käytetty uusimmat ensin -menettelyä. Lisäksi käsittelemme perusteellisemmin uskonnon harjoittamiseen liittyviä tilanteita kouluissa. Yhteenveto ongelmatilanteista Et-opetus.fi -sivustolle tulleet yhteydenotot keskittyivät seuraaviin ongelmatilanteisiin: Uskonnollisen aamunavausten aikaiset järjestelyt uskonnollisiin aamunavauksiin osallistumattomien oppilaiden kohdalla ovat usein huonoja, välillä jopa syrjiviä. Koulun kaikille oppilaille yhteiseksi tarkoitettujen juhlien sisältö on poikkeuksellisen uskonnollista. Vaikka opetuksen järjestäjällä on velvollisuus sijoittaa uskontokuntiin kuulumattomat oppilaat oma-aloitteisesti elämänkatsomustiedon opetukseen, on joissain kunnissa kuitenkin äärimmäisen vaikeaa saada lapselle elämänkatsomustiedon opetusta. Elämänkatsomustiedon opetusjärjestelyt ovat huonot (mm. hyppytunnit, kuljetus toiseen kouluun, ylipitkät koulupäivät.) Lakisääteinen iltapäivätoiminta järjestetään yhteistyössä seurakunnan kanssa. Asian tekee ongelmalliseksi se, että seurakunta sisällyttää iltapäivätoimintaan uskonnon harjoittamista.

2 Opettajien oikeus olla osallistumatta uskonnon harjoittamiseen (esim. virsivisaan liittyvä pakollinen opetustyö). Vuosi Töölön yhteiskoulussa Helsingissä seurakunta pitää joka toinen torstai aamunavauksen keskusradion kautta. Aamunavaus kuuluu kaikissa luokissa. Tilaisuuteen osallistumattomat odottavat käytävällä itsekseen. Uskonnollisiin tilaisuuksiin osallistumattomien lasten kohtelu on koulussa syrjivää (ryhmästä erottaminen, vakaumuksen julkinen paljastaminen). Lisäksi kirkkoon kuuluvilta vaaditaan (koulun ohjeiden mukaan) huoltajan, oppilaan, sekä rehtorin yhteinen keskustelu vapautuksen saamiseksi. Keskustelutilaisuuden vaatiminen on opetushallituksen ohjeiden vastaista (ilmoitus riittää) Eteläsuomalaisessa koulussa sisällytettiin jouluevankeliumi koulun joulujuhlaan Eteläsuomalaisessa yläkoulussa ei oltu tiedotettu uskonnollisista päivänavauksista oppilaiden vanhempia. Myös ne oppilaat, jotka olivat ilmoittaneet etteivät osallistu uskonnollisiin tilaisuuksiin, olivat joutuneet kuuntelemaan keskusradion kautta viikottaisia uskonnollisia aamunavauksia. Koulu muutti käytäntöjään siten, että kerran viikossa ne oppilaat, jotka eivät osallistu uskonnolliseen päivänavaukseen, joutuvat menemään luokkaan johon ei kuulu päivänavaus keskusradiosta. Kohtelu on uskontokuntiin kuulumattomia lapsia syrjivä (kerran viikossa tapahtuva ryhmästä erottaminen koko yläkoulun ajan, tuleminen oppitunnille vasta uskonnollisen aamunavauksen jälkeen siten että muut oppilaat näkevät saapumisen) Opettaja otti yhteyttä liittyen Seurakuntien lapsityön keskuksen järjestämän Virsivisan takia. Virret ovat laulettuja rukouksia, eikä uskonnon harjoittaminen kuulu koulun tehtäviin. Aiheesta on kerrottu myös Opettaja-lehdessä nr 2012/ Pohjoispohjanmaalaisessa kaupungissa pidetään koulussa ruokarukouksia ja uskonnollisia aamunavauksia. Näiden lisäksi koulussa poiketaan opetussuunnitelmasta opettamalla uskonnollisia asioita ympäristö- ja luonnontieto - oppiaineen yhteydessä. Erityisesti ruokarukoukset sekä uskonnolliset aamunavaukset aiheuttivat uskontokuntiin kuulumattoman lapsen syrjintää koulussa Oululaisessa alakoulussa et:n opetus järjestettiin huonosti: alakoululaiset oppilaat joutuivat käytävään uskontotuntien ajaksi opiskelemaan itsenäisesti elämänkatsomustietoa kirjoista. Lisäksi uskontokuntiin kuulumattomat oppilaat ovat joutuneet laulamaan virsiä koulun musiikintunnilla Elämänkatsomustiedon opetusjärjestelyt olivat vaihdelleet vuosittain lapsen koulussa (mm. istutettu uskontotunneilla jopa erillisistä kielloista huolimatta, et:n korvaamista matematiikalla). Nyt opetus siirrettiin toiseen kouluun, johon oppilas joutuu itse siirtymään koulupäivän aikana. Matkaa toiseen kouluun on yli kaksi kilometriä, eikä sinne siirtyminen onnistu välituntien aikana Eteläsuomalaisessa kaupungissa oli ongelmia et:n opetuksen aloittamisessa lukiossa. Lukion rehtori oli virheellisesti väittänyt, että (koulussa) ei ole tarpeeksi uskontokuntiin kuulumattomia oppilaita opetuksen järjestämiseksi. Lisäksi koulun oppilasrekisterissä oli tieto uskontokuntaan kuulumisesta/kuulumattomuudesta merkitty virheellisesti useilla oppilailla Tamperelaisessa pikkukoulussa ei oltu suostuttu järjestämään ET:n opetusta. Oppilaat yritettiin saada osallistumaan uskonnonopetukseen.

3 Alakoulussa järjestettiin ET:n opetus siten, että se oli toisessa koulussa. Kuljetusten takia oppilas joutui olemaan poissa matematiikan ja äidinkielen oppitunneilta Vantaalaisessa koulussa oli laadittu yläkouluikäiselle oppilaalle lukujärjestys, jossa ET:n tuntien takia tuli 8 tunnin pituinen koulupäivä. Tämä rikkoi suoraan perusopetusasetuksen pykälää Nykyistä lainsäädäntöä, mikä estää evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluvien lasten pääsyn elämänkatsomustiedon opetukseen, ihmetellään Oulun kaupunki järjestää lakisääteistä aamu- ja iltapäivätoimintaa yhteistyössä seurakunnan kanssa. Seurakunnan järjestämä toiminta sisältää runsaasti uskonnon harjoittamista Koulussa tarjottiin alakoululaiselle oppilaalle sellaista lukujärjestystä, missä yksi äidinkielen tunti olisi korvattu elämänkatsomustiedon tunnilla. Vanhempien otettua yhteyttä kouluun ehdotettiin lukujärjestyksen muutosta siten, että oppilaalle olisi tullut useampi eripituinen koulupäivä muihin saman luokan oppilaisiin verrattuna. Lisäksi kyseisessä koulussa oltiin opetettu uskontoa sekä elämänkatsomustietoa samalla oppitunnilla (yhden vuosiviikkotunnin verran, toinen vuosiviikkotunti opetusta annettiin omissa opetusryhmissä) Jyväskyläläisessä koulussa ei ole riittänyt kertaluontoinen ilmoitus lapsen osallistumattomuudesta uskonnollisiin tilaisuuksiin, vaan vanhemmalta tiedustellaan toistuvasti lapsen menemistä uskonnollisiin tilaisuuksiin. Lisäksi keskusradion kautta tulevan uskonnollisen päivänavauksen ajaksi lapsi on toistuvasti sijoitettu koulun käytävään, vaihtoehtona on tarjottu korvatulppien käyttöä ja istumista luokassa kuuntelemassa päivänavausta. Vuosi Koulun joulujuhla on kirkossa eikä muuta vaihtoehtoista juhlaa ole tarjolla ET:n oppilaille ei suostuttu hankkimaan koulussa oppikirjoja, koska "kirjat ovat niin huonolaatuisia" Koulun joulujuhla järjestetään kirkossa joulukirkkona, eikä korvaavaa vaihtoehtoa ole Opetushallituksen sivuille linkitetyssä elämänkatsomustietoa esittelevässä dokumentissa oli poikkeuksellisen paljon kirjoitusvirheitä sekä vanhentunutta tietoa. Asiasta on ilmoitettu sähköpostitse opetushallitukseen (edufi@oph.fi) mutta mitään vastausta ei ole tullut. Dokumenttiin ei myöskään ole tullut muutoksia mennessä Etelä-suomalaisessa koulussa et:n opetusjärjestelyt olivat huonot: pienen lapsen piti matkustaa bussilla/taksilla toiseen kouluun saamaan et:n opetusta Järvenpäässä vaadittiin perusteluja sille, ettei oppilas osallistu uskonnollisiin tilaisuuksiin Isossa, noin 500 oppilaan koulussa ei suostuttu järjestämään et:n opetusta. Rehtori ilmoitti toistuvasti että "mahdollisesti ensi lukuvuonna". Oppilas joutui uskonnon oppituntien ajan istumaan erityisopettajan luokassa tehden äidinkielen tehtäviä Rehtori ei suostunut päästämään uskontokuntiin kuulumatonta oppilasta et:n opetukseen koska toinen vanhemmista vastusti. Lapsi myös halusi itse et:n opetukseen.

4 Salon kaupungissa on ollut ongelmia et:n opetukseen pääsemisessä. Koulun rehtori on esimerkiksi pyytänyt "anomaan erikseen opetukseen pääsyä ensi keväänä" Hyvinkäänkylän koulun web-sivuilla oli virheellistä tietoa elämänkatsomustiedon opetuksesta: väitettiin, että et-opetusta tulee anoa Turkulaisessa yläkoulussa yhdistettiin uskonnon ja et:n opetusryhmät Eteläsuomalaisessa pikkupaikkakunnassa olevassa päiväkodissa ruokarukoilutettiin lapsia. Lisäksi seurakunnan pitämien "pyhäkouluhetkien" ajan uskontokuntiin kuulumaton lapsi joutui olemaan toisessa huoneessa Turun kaupunki korvasi taksikyydin ainoastaan pienuskontojen oppilaille toisessa koulussa tapahtuvaan uskonnon opetukseen, elämänkatsomustiedon oppilas joutui matkustamaan bussilla. Kaupungilla oli linjaus, että vain uskontoa opiskelevien taksimatkat korvataan Pienessä eteläsuomalaisessa kaupungissa ei suostuttu järjestämään et:n opetusta (vedottiin vähäiseen oppilasmäärään) Espoon kouluun tuleville tarkoitetussa oppaassa sanotaan, että "...Katsomusainevalinta tehdään pääsääntöisesti koko peruskoulun ajaksi ja se ilmoitetaan kouluun ilmoittautumisen yhteydessä...". Oppaassa ei myöskään kerrota koulun uskonnollisista tilaisuuksista tai mahdollisuudesta olla osallistumatta niihin Oppilashuollossa työskentelevä henkilö joutui eri kouluissa osallistumaan uskonnon harjoittamiseen osana työtään. Esimerkiksi äidinkielen oppitunneilla laulettiin kristillisiä lauluja Keskisuomalaisessa päiväkodissa ruokarukoilutettiin lapsia eikä käytännössä annettu mahdollisuutta olla osallistumatta rukoiluttamiseen (pienen lapsen olisi pitänyt odottaa ruokalan ulkopuolella) Yhteishuoltajuudessa olevan lapsi olisi halunnut siirtyä uskonnon opetuksesta elämänkatsomustiedon opetukseen, mutta etävanhempi ei suostunut antamaan lapsen erota kirkosta. Kyseinen etävanhempi ei ole muutenkaan ollut tekemisissä lapsensa kanssa, mutta kuitenkin estää lapsen pääsyyn elämänkatsomustiedon opetukseen vastoin lapsen ja lähivanhemman tahtoa Helsinkiläisessä koulussa tulee keskusradion kautta uskonnollisia aamunavauksia, eikä rinnakkaista ohjelmaa ole lainkaan tarjolla Eteläsuomalaisessa pikkupaikkakunnassa ilmoitettiin, että "eskarilaisten kouluun siunaamisen ajaksi ei ole mahdollista järjestää uskontokuntiin kuulumattomalle lapselle muuta ohjelmaa", lapsi pitäisi siis tuoda myöhemmin päiväkotiin tai sitten lapsi joutuisi osallistumaan uskonnon harjoittamiseen Jyväskyläläisessä koulussa vietiin kokonainen luokka-aste kirkkoon virsilaulutapahtumaan. Mitään korvaavaa ohjelmaa ei järjestetty uskontokuntiin kuulumattomille/muihin uskontokuntiin kuuluville oppilaille Porilaisessa koulussa rehtori kehotti valitsemaan uskonnon "ettei lapsi syrjäytyisi ryhmästä". Kyseisessä koulussa oli yli kolme uskontokuntiin kuulumatonta jotka olisivat halunneet et:n opetukseen, mutta opetusta oli vaikea saada alkamaan. Koulu ei ohjeistanut asiassa millään tavalla Eteläsuomalaisessa pikkukunnassa ei suostuttu järjestämään automaattisesti et:n opetusta, vaan sitä piti erikseen anoa Nurmijärveläinen koulu ei suostunut järjestämään et:n opetusta huolimatta siitä, että pelkästään kyseisessä koulussa oli useita uskontokuntiin kuulumattomia oppilaita. Lisäksi koulun rekistereissä oli virheellisiä merkintöjä uskontokuntien jäsenyyksistä Hollolassa kouluterveydenhoitaja jakoi oppilaille normaalin terveystarkastuksen yhteydessä uskonnollista materiaalia. Samassa koulussa

5 uskontokuntiin kuulumattomat lapset laitettiin ristimään kätensä ja laulamaan virsiä. Pyynnöistä huolimatta koulun opettaja ei myöskään ole kertonut millaista on uskonnollisten tilaisuuksien korvaava ohjelma. Hankaluuksia on myös et:n opetuksen järjestämisessä Orimattilassa on koulussa on et:n oppilailla jatkuvasti hyppytunteja. Huomioita uskonnollisista tilaisuuksista koulussa Evankelis-luterilaisen kirkon sekä koulun yhteistyö on ongelmallista erityisesti elämänkatsomustiedon oppilaitten uskonnonvapauden ns. negatiivisen ulottuvuuden näkökulmasta, mutta ongelma koskee myös muita kirkkoon kuulumattomia ja myös kirkkoon kuuluvia oppilaita, jotka eivät halua osallistua tunnustukselliseen uskonnonharjoitukseen. Osassa kouluissa järjestetään edelleenkin uskonnollisia tilaisuuksia yhteistyössä paikallisen seurakunnan kanssa (uskonnolliset aamunavaukset, koululaisjumalanpalvelukset) tai sitten opettajajohtoisesti (ruokarukous, osallistuminen virsivisaan). Perustuslaki takaa jokaiselle oikeuden olla osallistumatta uskonnon harjoittamiseen. Yleensä saamamme yhteydenotot koskevat kuitenkin uskonnollisten tilaisuuksien aikaisia järjestelyjä. Esimerkiksi uskonnollisen aamunavauksen ajaksi tilaisuuteen osallistumattomat oppilaat odottavat käytävällä tai oleskelevat jossain luokassa mihin keskusradio ei kuulu. Kun uskonnollinen tilaisuus loppuu, palaa oppilas myöhässä omaan luokkaansa kaikkien muiden oppilaitten katsellessa. Tätä vakaumuksen julkista paljastamista on käsitelty apulaisoikeuskanslerin tekemässä päätöksessä jo vuonna 2012 (käräjähartaudet). Koulut ja oppilaitokset ovat kuitenkin vuosina 2012 ja 2013 olleet tietämättömiä tästä päätöksestä ja sen takana olevista Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen linjauksista. Päätöksessä vuonna 2012 todettiin, että uskonnolliset tilaisuudet ovat ongelmallisia julkisen vallan neutraalisuuden sekä yhdenvertaisuuden edistämisvelvollisuuden näkökulmasta. Perusteluissa kerrottiin, että yksilöllä on oikeus olla paljastamatta omaa vakaumustaan. EIT:n tulkintakäytännössä negatiiviseen uskonnonvapauteen on katsottu kuuluvan myös yksilön oikeus olla tuomatta esiin omaa vakaumustaan. EIT on muun muassa todennut, että EIS:n 9 artiklan vapaus tunnustaa tai olla tunnustamatta uskoa perusti yksilölle oikeuden siihen, ettei hänen tarvinnut paljastaa uskoaan tai uskonnollisia vakaumuksiaan eikä käyttäytyä sellaisella tavalla, että siitä voitiin päätellä, oliko hänellä sellaisia vakaumuksia. Siten artikla koski myös henkilöä, joka ei ollut uskossa ja tähän vapauteen puututtiin, jos valtio sai aikaan tilanteen, jossa henkilö joutui suoraan tai välillisesti paljastamaan sen, että hän ei ollut uskossa (Grzelak -tapaus ). (kursivointi ja lihavointi raportin tekijöiden) Päätöksessä esitetään myös rinnastus perinteisiin sekä perusoikeuksien toteutumiseen. Vaikka perinteiden noudattaminen sinänsä voi olla arvokasta, laillisuusvalvonnassa lähtökohdaksi on otettava se, mikä on perinteen sisältö muun muassa perusoikeuksien näkökulmasta. Julkisen vallan tulee perustuslain 22 :n mukaan turvata perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen, joihin kuuluvat muun muassa yhdenvertaisuus ja uskonnonvapaus. Tämä julkiselle vallalle kuuluva turvaamisvelvoite menee perinnesyiden edelle.

6 Sittemmin koulun järjestämää uskonnonharjoitusta on käsitelty keväällä 2014 apulaisoikeuskanslerin ja eduskunnan Perustuslakivaliokunnan päätösten pohjalta (Apulaisoikeuskansleri Dnro OKV/230/1/2013 Uskonnon harjoittaminen kouluissa, Mikäli koulu järjestää yhden, käytännössä enemmistöuskonnon uskonnollisia tilaisuuksia koulutyöpäivän aikana, on näihin tilaisuuksiin osallistumattomien oppilaiden tasa-arvoinen ja syrjimätön kohtelu hyvin haasteellista tai viime kädessä periaatteessa mahdotonta, koska oppilaiden yhdenvertaista kohtelua on jo menettelyllä rikottu. Lisäksi tilanteen on usein tehnyt ongelmalliseksi koulujen menettelytavat ja viestintä, josta huoltajat ja oppilaat ovat päätelleet, että osallistuminen uskonnolliseen tilaisuuteen on koulun mielestä oletusarvoista ja toivottavaa, ja että siihen osallistumattomuus poikkeuksellista eikä niin suotavaakaan, kun siihen on pitänyt saada vapautus. Lisäksi sellaisilla paikkakunnilla, missä on vähän uskonnottomia, on yksittäisen lapsen todella vaikeaa olla osallistumatta ryhmäpaineen takia uskonnon harjoittamiseen. Selkeä ratkaisu tälle ihmisoikeuksia loukkaavalle ongelmalle olisi lopettaa koulujen järjestämät uskonnolliset tilaisuudet, jolloin oppilaiden ei tarvitsisi julkisen vallan pakottamana julkisesti paljastaa, osallistuvatko vai ovatko osallistumatta uskonnonharjoitukseen. Vapaa-aikana uskonnonharjoitukseen osallistumisen tai osallistumattomuuden ilmaisu julkisesti on vapaaehtoisa, mikä on eri tilanne kuin oppivelvollisuuskoulussa. Työryhmän puolesta Laura Mäntysalo Esa Ylikoski puh