Lahden kaupunkiseudun rakennemalli 2040

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lahden kaupunkiseudun rakennemalli 2040"

Transkriptio

1 Asikkala, Heinola, Hollola, Lahti, Nastola ja Orimattila Lahden kaupunkiseudun rakennemalli 2040 Lahden kaupunkiseudun rakennemallityöryhmä Jaakko Pöyry Infra Strafica Oy Seutuvaltuusto Heinolan kaupunginvaltuusto

2 Kannen kuvat: Sibeliustalo Voitto Niemelä, muut kuvat Lahden Seudun Yrityskeskus Oy, Asikkalan kunta ja Heinolan kaupunki

3 Esipuhe Lahden kaupunkiseutu on Suomen viidenneksi suurin. Lahti luokitellaan Helsingin metropolialueeseen kuuluvaksi kasvukeskukseksi, jolla on ennestään hyvä ja uusien hankkeiden johdosta paraneva logistinen asema kansallisessa ja kansainvälisessä liikenneverkostossa. Helsinki Lahti Heinola ja itälänsisuuntaiset yhteydet ovat kehittymässä merkittäviksi kehityskäytäviksi Etelä-Suomen aluerakenteessa. Lahden kaupunkiseudun rakennemalli on laadittu Asikkalan, Heinolan, Hollolan, Lahden, Nastolan ja Orimattilan alueelle. Heinola on otettu mukaan suunnittelualueeseen luontevana osana kehittyvää kaupunkiseutua, vaikka Heinola ei kuulu Lahden seutuhallinnon piiriin eikä sisäasiainministeriön määrittelemään Lahden kaupunkiseutuun. Rakennemallityö tarkoittaa kuntien yhteiseen yleiskaavoitukseen rinnastettavaa suunnittelutyötä, jota ei tehdä kuitenkaan maankäyttö- ja rakennuslain tarkoittamana kuntien yhteisenä yleiskaavana. Rakennemallin tehtävänä on antaa lähtökohtia ja osoittaa suuntaviivoja maakuntakaavan sekä kuntien yleiskaavojen laatimista varten. Rakennemallin toteutumisen ohjevuosi on Rakennemallityöllä on pyritty vastaamaan tulevaisuuden alueidenkäytöllisiin haasteisiin: varautumiseen parantuvien liikenneyhteyksien johdosta kaupunkiseudulle kohdistuvaan muuttoliikkeeseen, logististen yhteyksien hyödyntämiseen kaupunkiseudun yrityselämän tarpeisiin sekä viihtyisän ja monimuotoisen, paikallisia erityispiirteitä korostavan asuin- ja elinympäristön turvaamiseen. Työn keskeisenä lähtökohtana on ollut oletus kaupunkiseudun asukas- ja työpaikkamäärän kasvusta. Lahden, kuten muidenkin kaupunkiseutujen haasteita ovat lisäksi mm. väestön ikääntyminen, talouskasvun ja hyvinvointiyhteiskunnan ylläpito samanaikaisesti, menestysalojen kärkihankkeiden lisääminen seudulle sekä osaamisen, yrittäjyyden ja innovatiivisuuden edistäminen. Näillä tekijöillä on oma välillinen merkityksensä myös alueidenkäytön kannalta. Määrätietoisella seudullisella alueidenkäytön suunnittelulla voidaan yhteiskunnallisiin muutoksiin varautua ja luoda niiden pohjalta edellytyksiä tavoitteelliselle kehitykselle. Rakennemallityön tarkoituksena on ollut ratkaista kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen pitkän tähtäimen kehittämiseen liittyviä keskeisiä maankäyttökysymyksiä. Tärkeimpänä tavoitteena on ollut löytää kestävän ja toimivan yhdyskuntarakenteen päälinjaukset. Ratkaisuja on haettu myös seudullisesti merkittävien toimintojen ja verkostojen periaatelinjauksiin kuten eri alueiden ominaispiirteiden korostamiseen, asuinja työpaikkojen sijoitusperiaatteisiin, palvelurakenteeseen, liikenteeseen sekä virkistys- ja suojelukysymyksiin. Rakennemallityö käynnistyi osana seutuhanketta kaupunkiseudun johtoryhmän toimeksiannosta elokuussa Yhdyskuntasuunnittelun työryhmän asettama rakennemallityöryhmä, jossa ovat edustettuna kyseiset kunnat ja Päijät-Hämeen liitto, aloitti toimintansa marraskuussa Loppusyksyllä 2002 valittiin työlle konsultit, jotka aloittivat työnsä tammikuussa Työ on tehty EU-hankkeena, jossa Päijät-Hämeen liitto on ollut huomattava rahoittaja. Rakennemallin tavoitteet ja hallintomenettely on hyväksytty kunnissa ja seutuhallinnossa työn aikana. Rakennemalliehdotus valmistui Seutuvaltuusto hyväksyi rakennemallin kuultuaan kuntia ja osallisia. Heinolan kaupunginvaltuusto hyväksyi osaltaan rakennemallin Rakennemallia tullaan hyödyntämään osana vireillä olevan maakuntakaavoituksen valmisteluaineistoa. Lahdessa tammikuulla 2005 Lahden kaupunkiseudun rakennemallityöryhmä

4 Sisällysluettelo Esipuhe s. 1 Hyväksymiskäsittely s. 4 Rakennemallityön tärkeimmät tulokset s Suunnittelun lähtökohdat s Suunnittelun vaiheet s Tavoitteet s Vaihtoehdot s Rakennemallin kuvaus s Toteuttaminen ja suositukset jatkosuunnittelua varten s. 42 Yhteystiedot s. 47 Työn kulku s. 48 Osaraportit (tulostettu erillisinä) - Työprosessin kuvaus , viimeisin päivitys Osallistumis- ja arviointisuunnitelma , tarkistettu Muistio aloituskokouksesta Muistio tavoiteseminaarista Ehdotus tavoitteiksi Lähtötietoraportti Liikenteelliset lähtökohdat Opintomatka Baijeriin Muistio yhteisseminaarista Muistio työneuvottelusta ympäristöministeriössä Vaihtoehdot Muistio seminaarista Lahden kaupunkiseudun rakennemallityö kaupan ja elinkeinoelämän näkökulma Rakennemallivaihtoehtojen ja rakennemallin liikenteellinen vertailu Rakennemallin aineistot ja järjestelmän kehitys Rakennemallia koskevat esitteet suomeksi ja englanniksi , tarkistettu Muistio yhteisseminaarista Liitekartat - Luontokohteet, pohjavesialueet ja rakennemallin muuttuva maankäyttö - Maiseman ja kulttuuriympäristön arvokohteet ja rakennemallin muuttuva maankäyttö - Kaavoitustilanne ja rakennemallin muuttuva maankäyttö - Maankäytön muutosalueet vuoteen 2040 mennessä ja kehittämisen painopistealueet 3

5 Hyväksymiskäsittely Lahden kaupunkiseudun rakennemalli on kuntien vapaaehtoisesti yhdessä laatima maankäytön periaatteita koskeva kannanotto. Rakennemallityö on samalla osa seutuhanketta, joten on ollut luontevaa siirtää suunnitelman hyväksyminen seutuhallinnolle. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma valmistui ja sitä täsmennettiin Ehdotus rakennemallin tavoitteiksi valmistui Tavoitteet olivat julkisesti nähtävillä ja niistä pyydettiin lausunnot eri tahoilta. Samalla kaupunkiseudun kunnilta pyydettiin, että ne oikeuttavat seutuvaltuuston hyväksymään rakennemallin. Seutuhallinnon ulkopuolella olevalta Heinolalta tätä valtuutusta ei pyydetty. Seutuhallitus totesi , kaikkien kuntien lausunnot saatuaan, että Lahden kaupunkiseudun kunnanvaltuustot ovat yksimielisesti päättäneet hyväksyä seutuhallituksen tekemän ja päivätyn esityksen Lahden kaupunkiseudun rakennemallin tavoitteiksi. Samalla kaupunginja kunnanvaltuustot delegoivat rakennemallin laadinnan seutuvaltuustolle. Ehdotus rakennemalliksi valmistui Seutuhallitus päätti asettaa rakennemallin nähtäville, pyytää lausunnot ja oikeuttaa rakennemallityöryhmän ja yhdyskuntasuunnittelun työryhmän kokoamaan saadun palautteen ja tekemään esityksen seutuhallitukselle. Päijät-Hämeen maakuntahallitus hyväksyi rakennemallityön maakuntakaavan lähtökohta-aineistoksi samalla, kun se hyväksyi maakuntakaavan valmisteluvaiheen aineiston laitettavaksi nähtäville. Rakennemalli oli julkisesti nähtävänä maakuntakaavaluonnoksen kanssa samanaikaisesti ja niistä kummastakin pyydettiin lausunnot samoilta tahoilta välisenä aikana. Seutuhallitus totesi , että seutuhallinnon kuntien lausunnot ovat rakennemallin tuloksen ja keskeisten periaatteiden osalta yhdensuuntaisia, ja näin ollen rakennemalli voidaan esittää seutuvaltuuston hyväksyttäväksi. Samalla seutuhallitus saadun palautteen perusteella päätti lisätä VR-Yhtymän esittämän lisäyksen rakennemalliraportin sivulle 43 ja merkitsi, että maakuntakaavoituksessa tarkennetaan ja selvitetään seuraavia kohteita ja asioita: - kulttuuriympäristöt - palvelualueet - logistiikka-alueet - valtatien 12 uusi linjaus - uusi eteläinen teollisuusraide - Hennan ja Kumian alueiden maankäyttö - asiakirjojen hyvä saatavuus ja luettavuus. Seutuhallitus merkitsi jatkosuunnittelukohteiksi - yleiskaavallisen yhteistyön jatkamisen - osaamisen maankäyttöstrategian laatimisen. Seutuvaltuusto hyväksyi Lahden kaupunkiseudun rakennemallin alueen kuntien kaavoituksen ja muun maankäytön suunnittelun pohjaksi ja lähetti hyväksytyn rakennemallin Päijät-Hämeen liitolle otettavaksi huomioon maakuntakaavoituksessa ja muussa maakunnallisessa suunnittelussa. Samalla se oikeutti yhdyskuntasuunnittelun työryhmän ja rakennemallityöryhmän viimeistelemään ja painattamaan rakennemalliraportin tehtyjen päätösten mukaisesti. Heinolan kaupunginvaltuusto hyväksyi osaltaan rakennemallin

6 Rakennemallityön tärkeimmät tulokset Yhteinen näkemys päälinjoista Tärkeimpänä tuloksena rakennemallityöstä on yhteisen näkemyksen löytyminen Lahden kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen pitkän tähtäyksen päälinjoista. Heinolan mukanaolo vahvistaa Helsinki Lahti Heinola kasvukäytävän roolia Etelä-Suomen aluerakenteessa. Itä-länsiyhteydet ovat toinen merkittävä kehityssuunta. Lahden seudun kansainvälistä ja valtakunnallista asemaa on myös voitu vahvistaa hyödyntämällä alueen logistista sijaintia yritysten sijoittumisalueena sekä korostamalla alueen vetovoimatekijöitä ja niiden merkitystä monimuotoisen ja viihtyisän elinympäristön kehittymiseksi. Kaupunkiseutu tarjoaa tasokkaan ympäristön osana Helsingin metropolialuetta ja kiinnostavan kohteen päivämatkan päässä Pietarista. Yhdyskuntarakennetta eheytetään Nykyisen kaupunkirakenteen tiivistäminen ja täydentäminen on rakennemalliratkaisun kantava periaate. Uutta yhdyskuntarakennetta on osoitettu sinne, missä voidaan luoda edellytyksiä nykyisten palvelujen hyödyntämiselle tai uusien syntymiselle. Ratkaisu tukee kävely- ja joukkoliikennekaupunkiajattelua. Eheyttämisperiaate ulottuu koko nykyisen infrastruktuurin alueelle kaupunkikeskuksista kyläkeskuksiin. Tämä antaa mahdollisuuden tarjota monipuolista asuinympäristöä koko kaupunkiseudulta, samalla yhdyskuntarakennetta hajottamatta. Logistista asemaa hyödynnetään Kaupunkiseudun logistinen asema Etelä-Suomen aluerakenteessa ja osana Suomen keskeisimpiä kansainvälisiä kuljetuskäytäviä antaa perusteita ja mahdollisuuksia osoittaa suunnittelualueelle erilaisia ja monimuotoisia toimitila- ja palvelualueita, jotka perustuvat yhä paraneviin liikenneyhteyksiin. Rakennemallissa on nostettu kehittämisen painopistealueiksi myös nykyisestä yhdyskuntarakenteesta erillään olevia, mutta liikenteellisiin solmukohtiin sijoittuvia kohteita. Näitä alueita ei ole tarkoitettu perinteiseksi taajama-alueiksi palveluineen vaan ne ovat pääpainoisesti tavaravirtoja käsitteleviä erillisalueita. Osaamiselle luodaan edellytyksiä Kaupunkiseudulla on jo nyt kattava osaajien joukko, joiden toimintaedellytykset pyritään turvaamaan. Haasteena on luoda edellytykset myös uusien, menestysalojen osaajien muuttamiseen seudulle. Tärkeää on luoda tietotihentymiä, joissa osaajat kohtaavat. Osaavat ihmiset vaativat laadukasta asuin- ja työympäristöä, sekä paikkoja joissa viihdytään. Yliopistokeskuksen ja muun huippuosaamisen tulee näkyä tunnistettavasti kaupunkirakenteessa ja alueen kulttuurissa. Osaamisen maankäytön tarkastelunäkökulma onkin noussut rakennemallityössä tärkeäksi kantavaksi periaatteeksi. Kaupunkiseudun menestymisen edellytyksenä on työpaikkojen tarjoaminen. Rakennemallityön yhteydessä on kartoitettu nykyiset osaamiskeskittymät, alustavasti tutkittu niiden muodostamia toiminnallisia ja alueellisia kokonaisuuksia ja verkostoja sekä etsitty elinkeinoelämän kannalta tärkeitä uusia kehittämisalueita. Luonnonolot, kulttuuri ja pohjavedet vahvuutena Lahden kaupunkiseutu tarjoaa poikkeuksellisen monipuolisen ja rikkaan luonnon- ja kulttuuriympäristön, jolla on suuri vetovoima. Virkistys-, ulkoilu-, suojelu- ja kulttuurialueet on turvattava osana laadukasta ympäristöä. Kansainvälisen luokan liikuntakeskusten verkkoa vahvistetaan. Alueen pohjavedet ovat arvokkain luonnonrikkautemme, jota on suojeltava kaikin keinoin. Yhteistyöllä hallittuun toteutukseen Rakennemallin osoittama pitkän tähtäyksen rakenneratkaisu edellyttää toteutusmallia, jossa uusien alueiden käyttöönotto on toimivuuden ja yhdyskuntatalouden kannalta perusteltua ja hallittua. Toimintoja tulee ohjata kokonaisuuden kannalta järkevästi kuntarajoista riippumatta. Kaupunkiseudun kuntien yhteistyöllä on entistä tärkeämpi merkitys. 5

7 1. Suunnittelun lähtökohdat Kaupunkiseudun suunnittelun aikaisempia vaiheita Lahden kaupunkiseudun kuntien toimesta yhdessä tehtyä omaehtoista yleiskaavallista suunnittelua on tehty 1960-luvun lopulta alkaen. Ensimmäinen teoreettinen Lahden kaupunkiseudun rakennemalli laadittiin 1968 Lahden, Hollolan ja Nastolan alueelle. Kaupunkirakenteen kehittymisen kannalta merkittävin työvaihe oli kaupunkimallitestaus vuosina Kaupunkirakenteen kehittämisen pohjaksi valittiin ns. perusmalli. Asukaslukusuunnitteeksi asetettiin asukasta vuonna Työ toimi samalla pohjana Päijät-Hämeen runkokaavalle Vuonna 1972 edellisessä vaiheessa laadittuja kaupunkimalleja tarkennettiin ja testattiin uudelleen. Asukaslukusuunnite tarkistettiin asukkaaksi vuonna Kaupunkiseudun rakennemallia on tarkistettu noin kymmenen vuoden välein. Vuonna 1979 tarkistus (yleissuunnitelma) johtui erityisesti kasvun hidastumisesta, jolloin arvioitiin valitun perusmallin suurimpien kasvukeskittymien Hollolan Salpakankaan ja Lahden Ahtialan tavoiteasukasluvut kokonaan uudelle tasolle. Suunnittelualueen asukaslukusuunnite asetettiin asukkaaksi vuonna Vuosina toteutettu rakennemallityö poikkesi aikaisemmista siinä, että suunnittelun sisältö ei ollut samalla tavoin rationaalisten kaupunkimallien testaamista vaan pikemminkin kehittämisperiaatteiden luomista, jossa merkittävää roolia näyttelivät kestävän kehityksen näkökulmat ja pyrkimys löytää kuntien yhteinen näkemys vireillä olevan seutukaavan periaatteisiin. Mukaan rakennemallityöhön liittyivät Asikkala ja Orimattila. Suunnittelutyön pohjaksi valittiin eri vaihtoehdoista Lahti-keskeinen malli. Rakennemallityön keskeisiä tuloksia olivat yhteinen näkemys kestävän kehityksen mukaisesta ja toteutuskelpoisesta kaupunkiseudun kokonaisrakenteesta, lähes yhteinen näkemys seutukaavassa esitettävästä ratkaisusta (poikkeamat Lahden eteläisen kehätien linjaus sekä Kariston ja Kujalan maankäyttö) sekä kaikkien osapuolien yhteistyöhalukkuuden ja valmiuksien paraneminen virkamiestasolla. Kaupunkiseudun asukaslukusuunnitteeksi asetettiin asukasta vuonna Vuonna 1970 perustettu maankäytön ja liikenteen suunnittelua käsittelevä yhteistyöryhmä on jatkanut toimintaansa yhtäjaksoisesti, joskin koostumukseltaan ja tehtäviltään jonkin verran muuttuneena. Kuva: Kaupunkimallitestauksessa 1969 käytetyt kaupunkimallit 6

8 Kuva: Lahden kaupunkiseudun rakennemallivaihtoehdot vuodelta 1993 Kuva: Lahden kaupunkiseudun rakennemalli

9 Alueen olosuhteet työpaikoista on keskittynyt tälle alueelle. Asikkalan, Heinolan ja Orimattilan kuntakeskukset sijaitsevat etäämpänä kaupunkiseudun ydinalueesta. Lahden kaupunkiseutuun kuuluvat maakuntakeskus Lahti sekä seutukuntakeskukset Asikkala, Hollola, Nastola ja Orimattila. Lisäksi rakennemallityössä on mukana Heinola. Suunnittelualue on melko tiivis esim. työmatkapituuksilla mitattuna. Vastaavasti infrastruktuuri on tehokkaassa käytössä. Lahden Kariston alueen rakentamisen myötä Nastolan nauhataajama yhdistyy Lahden ja Hollolan Salpakankaan jo nykyisin muodostamaan yhtenäiseen taajamaalueeseen. Suurin osa kaupunkiseudun väestöstä ja Suurin osa suunnittelualueesta on maaseutua kylineen, pelto- ja metsäalueineen ja järvineen. Lomarakentaminen on keskittynyt Salpausselän pohjoispuolisten järvien rannoille. Suurimmat viljelyalueet sijaitsevat Salpausselän eteläpuolella. Kuva: Suunnittelualue 8

10 Lahden kaupunkiseudun kautta kulkee useita valtakunnallisia pääväyliä ja Suomen merkittävin kansainvälinen ratayhteys Helsingistä Venäjälle (ks. kuva Pohjolan kolmiosta). Etelä-pohjois-suuntaiset valtatiet 4, 5 ja 24 sekä länsi-itä-suuntainen valtatie 12 kulkevat alueen läpi. Lahden kautta kulkee rautatieyhteys Länsi- ja Itä-Suomen välillä sekä radat Loviisaan ja Heinolaan. Kansainvälisesti mitaten Helsinki-Vantaan lentoasema toimii myös Lahden lentoasemana, jonne on hyvät yhteydet. Asikkalassa on kehitettävä Vesivehmaan lentokenttä. Valtatie- ja rautatieyhteydet kytkevät Lahden kaupunkiseudun muuhun Suomeen ja valtakunnallisesti tärkeisiin liikenteen terminaaleihin. Kaupunkiseudun logistinen asema luo hyvät edellytykset alueen kehittämiselle. Kerava-Lahti-oikoradan, Lahti-Heinolamoottoritien ja Vuosaaren sataman rakentaminen parantaa Lahden kaupunkiseudun logistista asemaa entisestään. Vääksyn kanava Asikkalassa on alusmäärältään Euroopan vilkkaimmin liikennöity sisävesikanava. Uusien elinkeinoelämän kasvualojen vaatimukset koulutukselle ovat suurempia kuin ennen. Lahden seudulle tulisikin perustaa lisää omia yliopistotasoisia laitoksia. Korkeasti koulutettujen työllistymistä seudulla voidaan edistää siirtämällä huipputekniikan osaamista tutkimus- ja kehityslaitoksista. Yliopistoja korkeakoulututkinnon suorittaneiden kysyntä työmarkkinoilla tulee lisääntymään. Kaupunkiseudun menestystä edistää tehokas yhteistyö ja markkinointi. Yhteinen tiedonhankinta hyödyttää siihen osallistuvia yrityksiä. Alueen kilpailukyky riippuu siitä, miten onnistutaan lähi- ja etäverkottumisessa. Lahden kaupunkiseudulla on hyvät mahdollisuudet kehittää teollisuus- ja logistiikkatoimintoja. Tätä tukee Lahden kaupunkiseudun entisestään paraneva logistinen sijainti (oikorata, Lahti-Heinolamoottoritie, Vuosaaren satama) ja yhä kiinteämpi liittyminen Helsingin metropolialueeseen. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää jatkossa toimivien liikenneyhteyksien kehittämiseen logistiikka-alueille. Kuva: Pohjolan kolmio (Lähde: Ratahallintokeskus) 9

11 Lahden kaupunkiseudun vahvuuksia ovat mm. monialaisuus ja lyhyet etäisyydet. Seudulla on monipuolista osaamista, mm. puu-, metalli- ja muovialoilla. Lahden osaamiskeskuksen 2001 profiloima DQEkriteeristö muotoilu, laatu, ympäristö ovat tulevaisuuden osaamisalueita. Erityisesti ympäristöosaaminen on seudun vahvuus (koulutus, yrityselämä ja ympäristö). Osaavaa työvoimaa voidaan houkutella kaupunkiseudulle laadukkailla, monipuolisilla ja vetovoimaisilla asuinmahdollisuuksilla. Lahden kaupunkiseudulla on tarjota monipuolisia vaihtoehtoja asumiselle. Suunnittelualueen luonnon ja maiseman erityispiirteitä ovat Salpausselät ja pitkittäisharjut, kuten Pulkkilanharju. Alue edustaa monipuolista suurjärviluontoa harju- ja moreenisaarineen sekä vesistöineen. Harjualueilla on Suomen merkittävin pohjavesivaranto. Salpausselän eteläpuolinen alue on viljelymaisemien hallitsemaa savikkoaluetta. Harjualueet ovat merkittäviä pohjavesialueita. Etelä-Hämeen lehtokeskuksen vaikutus näkyy kasvillisuuden rehevyydessä ja kasvilajiston vaateliaisuudessa. Kaupunkiseutu sijoittuu kolmeen maisemamaakuntaan, Eteläisen rantamaan, Hämeen viljely- ja järvimaan sekä Itäisen järvi-suomen alueelle. Salpausselkä muodostaa merkittävän maisemallisen, itä-länsi-suuntaisen rajan suunnittelualueen poikki. Kuva: Ote maisemaselvitysaineistosta, kartta 2/10, pienennös. (Lähde: Arkkitehtitoimisto Tapani Vuorinen. Maisemaselvitys Asikkalan, Hollolan, Lahden, Nastolan ja Orimattilan alueella v

12 Alueella on runsaasti esihistoriallisia kiinteitä muinaisjäännöksiä, mm. kivikautisia asuinpaikkoja. Valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita on kolme: Porvoonjokilaakso Orimattilassa, Kastarin Hatsinan Kutajoen alue Hollolassa ja Kurhila Pukkilan alue Asikkalassa. Valtakunnallisesti merkittäviä kulttuuriympäristöjä on alueella runsaasti. Osa kohteista on laajoja pelto-, metsä- ja rakennettujen alueiden muodostamia kulttuurimaisemakokonaisuuksia ja osa pienialaisempia kohteita, kuten kartanoympäristöjä. Osa kaupunkiseudun kylistä sijaitsee valtakunnallisesti ja seudullisesti arvokkailla maisema-alueilla ja kulttuuriympäristöissä, mikä asettaa vaatimuksia kylien kehittämisessä. Suunnittelualueen väestö kasvoi voimakkaasti viime sotien jälkeen. Tasaantunut kasvu on jatkunut viimeisten 20 vuoden aikana (5,4 %), suunnittelualueen väkiluku oli vuonna Kappaleessa 5, kohdassa Mitoitus on kaavio suunnittelualueen väestönkehityksestä Muuttovoitto on jatkossa yhä tärkeämpi tekijä väkiluvun kasvun suhteen, sillä syntyvyys pienenee väestön ikärakenteen vanhenemisen myötä. Lahti, Hollola ja Orimattila ovat saaneet viime vuosina muuttovoittoa, heikoin tilanne on ollut Heinolassa. Muuttoliikkeen johdosta nuorten aikuisten määrä Lahdessa on kasvanut. Seudulla ei ole ollut riittävästi työpaikkoja alueella koulutetuille, joten suuri osa alueella opiskelleista on joutunut muuttamaan työn perässä muualle. Asuinrakentamisen tarpeeseen Lahden kaupunkiseudulla on viime vuosikymmeninä vaikuttanut väestönkasvua enemmän asumisväljyyden kasvu. Kuva: Suunnittelualueen kuntien väestö , alueliitokset on esitetty pystyviivoin 11

13 Tulevaisuuden haasteita Kansainvälistyminen, globaalin markkinatalouden vahvistuminen ja Suomen liittyminen Euroopan unioniin ovat johtaneet alueiden ja kaupunkiseutujen välisen kilpailun kiristymiseen. Kaupunkiseudut joutuvat kilpailemaan menestyvistä yrityksistä ja verotuloja tuovista asukkaista. Alueellinen kehitys perustuu yhä enemmän yritysten ja kansalaisten yksityistaloudellisiin päätöksiin. Yritykset valitsevat sijaintinsa niin, että myyntitulot maksimoituvat ja tuotantokustannukset minimoituvat. Kansalaiset valitsevat asuinpaikkansa hyvinvoinnin edellytysten ja elinympäristön laatutekijöiden perusteella. Lahden, kuten muidenkin kaupunkiseutujen haasteita ovat lisäksi mm. väestön ikääntyminen, talouskasvun ja hyvinvointiyhteiskunnan ylläpito samanaikaisesti, menestysalojen kärkihankkeiden lisääminen seudulle sekä osaamisen, yrittäjyyden ja innovatiivisuuden edistäminen. Näillä tekijöillä on oma välillinen merkityksensä myös alueidenkäytön kannalta. Määrätietoisella seudullisella alueidenkäytön suunnittelulla voidaan yhteiskunnallisiin muutoksiin varautua ja luoda niiden pohjalta edellytyksiä tavoitteelliselle kehitykselle. Lahden kaupunkiseudun asema on yhä vahvempi. Lahti mielletään Helsingin metropolialueeseen (ks. OECD:n metropolikatsaus) kuuluvaksi kasvukeskukseksi, jolla on hyvä logistinen asema mm. oikoradan ja Vuosaaren sataman johdosta. Moottoritien rakentaminen välille Lahti-Heinola tuo Heinolan lähemmäksi Lahtea ja pääkaupunkiseutua. Etelä-Suomen maakuntien liittoutuma valmistelee yhteistä tulevaisuudenkuvaa Etelä-Suomen aluerakenteesta vuonna Tärkeiksi kehityskäytäviksi työssä on todettu mm. Turku-Forssa-Lahti-Kouvola- Saimaankaupunki yhteys ja Helsinki-Lahti-Heinola käytävä, jotka hyvien tie- ja ratayhteyksien vuoksi osaltaan mahdollistavat Helsingin metropolialueen kasvupaineiden tasaamisen. Päijänteen ympärille on retkeilyyn ja loma-asutukseen keskittynyt Järvi- Suomen vyöhyke. Päijät-Häme on logistiselta sijainniltaan erinomainen, monipuolinen vireiden kaupunkien ja kylien sekä luonnonarvojen alue. Lahden korkeakouluyhteisö ja tiedepuisto nivovat yhteen metropolialueen keskisen alueen osaamisen muotoilun, laadun ja ympäristön huippualueilla. Alueen kulttuuri-, vapaa-ajan ja kaupallinen tarjonta on korkeatasoinen ja laaja. Kuva: Lahden kaupunkiseudun sijainti Helsingin metropolialueella (Lähde: OECD:n Helsingin metropolikatsaus 2002) 12

14 Kuva: Etelä-Suomen toiminnallinen aluerakenne 2030 (Lähde: Etelä-Suomen maakuntien liittoutuma) Kaupunkiseudun menestys riippuu sen kilpailukyvystä, johon vaikuttavia tekijöitä ovat mm. osaaminen, työvoimatarjonta, markkinoiden läheisyys, logistinen asema, innovatiivinen kulttuurielämä sekä viihtyisä, palveleva ja turvallinen ympäristö. Menestyäkseen kaupunkiseudun tulee olla omaleimainen. Kaupunkiseudun kehittämisen tulee lähteä alueen vahvuuksista, joita ovat mm. merkittävät liikuntapalvelut (Lahden urheilukeskus, Vierumäki, Pajulahti), yhä parantuneet kulttuuripalvelut (Sibeliustalo, Päijännetalo), upea luonto (Salpausselät, Päijänne, Vesijärvi, erämaa-alueet), hyvä logistinen sijainti, veturitoimialat (puu, megatroniikka, ympäristö, biotekniikka, muovi) sekä loma-asuminen. Lisäksi alueella on valtakunnallisesti merkittäviä maisema-alueita ja kulttuuriympäristöjä, joista osa on pelto-, metsä- ja rakennettujen alueiden muodostamia kulttuurimaisemakokonaisuuksia ja osa pienialaisempia kohteita, kuten kartanoympäristöjä. Lahden vahvuutena on selkeä maakunnallinen keskuskaupunkiluonne. Lahden kaupunkiseudun palveluvarustus vastaa suurelta osin myös valtakunnanosakeskuksen tasoa. Valtakunnallisesti Lahti tunnetaan talviurheilukeskuksesta, maailmanmaineeseen nousseesta kaupunginorkesterista ja muotoilusta. Lahti on noussut merkittäväksi kongressikaupungiksi. Lahden yliopistokeskus ja ammattikorkeakoulu tiedon tuottamisympäristönä ja teknologiakeskustoiminta (Neopoli) tiedon kaupallistamisympäristönä luovat seudulle innovatiivista osaamisympäristöä. Lahden kaupunkiseudun asema pääkaupunkiseudun läheisyydessä luo mahdollisuudet kehittää alueellinen osaamistihentymä, jolla on toimivat kansalliset ja kansainväliset yhteydet. Yhteydet seudun yritysten osaamisverkostoon ovat välttämättömiä. Seuraavilla sivuilla oleville kartoille on kerätty osaamisen maankäytön kannalta keskeisiä tekijöitä ja tahoja. Osaamisen ja maankäytön suhdetta tulisi jatkossa tutkia tarkemmin. 13

15 Kuva: Osaamisen maankäyttö 14

16 Kuva: Osaamisen maankäytön kehitysaskeleita (Lähde: Luento Lahden tiedepuiston seminaarissa , Tiedepuisto Lahden seudun kehittämisessä, Lauri Kuukasjärvi/Päijät- Hämeen osaamiskeskus, Markku Viitasalo) Kuva: Osaamisen suhde alueelliseen kehittämisjärjestelmään (Lähde: Luento Lahden tiedepuiston seminaarissa , Tiedepuisto Lahden seudun kehittämisessä, Lauri Kuukasjärvi/Päijät-Hämeen osaamiskeskus, Markku Viitasalo) 15

17 Lahti tarjoaa maakunnalliset palvelut ja kaupunkikeskustan osaajien kohtaamispaikkana. Suurena haasteena on löytää kaupunkiseudun todelliset yhteiset strategiset linjaukset esimerkiksi asuntoalueiden ja työpaikka-alueiden käyttöönotosta ja markkinoinnista ja palvelujen tuottamisesta sekä alueiden suunnittelu- ja mitoitusperiaatteiden yhtenäisyydestä. Alueiden rakentamistavan ja tehokkuuden tulisi määräytyä niiden seudullisen aseman ja ympäristöllisten olosuhteiden perusteella kuntarajojen vaikuttamatta asiaan. Hallinnollisten muutosten ohessa yhteiskunnassa tapahtuu monia muutoksia, joiden vaikutuksia on kyettävä ennakoimaan ja varautumaan erilaisiin kehityspolkuihin. Ihmisten halu asua ja tehdä työtä ei ole yksin riippuvainen elinkeinoelämän muutoksista, mikäli ihmisten toimeentulo voidaan järjestää - ainakin osittain - asuinpaikasta riippumatta. Avainkysymyksiksi muodostuvat mm. työn tekemisen ja asumisen sisällön muutokset. Vetääkö hyvä ympäristö osaavia ihmisiä asumaan vai muuttavatko ihmiset työn perässä, on edelleen ajankohtainen kysymyspari. Tulevaisuudessa on varauduttava erilaisten ihmisten tarpeisiin, mutta mikä profiloi Lahden seutua? Asumisen, työn ja liikkumisen tulevaisuuteen vaikuttavat niin kansainväliset, yhteiskunnalliset kuin ympäristössäkin tapahtuvat muutokset. Rakenteellisten ja sosiaalisten muutosten ohella on pystyttävä myös esittämään arvioita elintapojen, arvojen ja kulttuurin piirissä odotettavissa olevista muutoksista. Ihmisten arvostusten muuttuessa ja yhteiskunnan moniarvoistuessa tulisi suunnitella erityyppisiä asuinalueita, joilla voitaisiin vastata ihmisten muuttuviin tarpeisiin asumisen suhteen. Väestön ikääntyminen ja muutokset asumistarpeissa asettavat uusia vaatimuksia elinympäristön kehittämiselle, asumisratkaisuille, palvelujen tarjonnalle, liikenneratkaisuille sekä vapaa-ajan ja työn yhteensovittamiselle. Asumisväljyyden ja väestön määrän kasvu jatkunee, mikä yhdessä omakotitaloihanteen säilymisen kanssa aiheuttaa yhdyskuntarakenteen hajautumispaineita. Tiiviin pientalorakentamisen kehittämiseen tulee kiinnittää jatkossa entistä enemmän huomiota koko kaupunkiseudulla, jotta yhdyskuntataloudellisesti kallista yhdyskuntarakenteen hajautumista voitaisiin hidastaa. Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen saattaa herättää paikallisesti voimakastakin vastustusta. Asuinalueiden palvelut voivat heiketä palvelujen keskittyessä. Liikkumisen lisääntyessä myös siitä aiheutuvat haitat lisääntyvät. 16

18 Yhteiskunnallisia megatrendejä Menestyäkseen kaupunkiseutujen on ymmärrettävä yhteiskunnallisia megatrendejä (ks. lähtötietoraportti, luku 6) ja niiden vaikutuksia toimintaympäristön muutoksiin, ennakoida muutoksia, rakentaa selkeitä ja rohkeita vaihtoehtoisia kehityskuvia, panostaa innovatiivisuuteen ja luovuuteen, tehdä omaa tulevaisuutta aktiivisesti sekä rakentaa taloudellinen menestys sosiaalisesti ja ekologisesti kestävälle pohjalle. Kaupunkiseutujen kehitykseen vaikuttavia megatrendejä ovat mm. (Lähde: Rakennemallin tavoiteseminaarin alustus , Sirkka Heinonen/VTT): - talouden globalisoituminen ja digitalisoituminen - tieto- ja viestintätekniikoiden kehitys ja yhdentyminen - väestön kasvu ja ikääntyminen - ympäristöongelmien kärjistyminen ja kasvun rajallisuus - kiihtyvä teknologian muutos - verkottuminen - liikkumisen ja vuorovaikutuksen lisääntyminen - kaupungistuminen ja keskittyminen - yksilöllistyminen elämäntavoissa ja toimintatavoissa - sosiaalisen eriarvoisuuden lisääntyminen - median kasvava läsnäolo - kompleksisuuden lisääntyminen - murrosajattelu - EU:n syveneminen ja laajeneminen - lähialueiden kriisiytyvä kehitys (Venäjän taloudellis-poliittinen kehitys) - riskiajattelu ja terrorismin uhka - toimintojen desynkronisaatio (24 h avoin kaupunki, 24/7 kaupunkikonsepti) - eettisten ja ekologisten kysymysten esiin nosto (yhteiskunnallista vastuuta kantavien yritysten, toimijoiden painoarvo kasvaa) Tuotantoteollisuuden rooli suurimpana työllistäjänä on muuttumassa. Uusia työpaikkoja syntyy toisen asteen palvelutuotantoon, jota leimaa korkea teknologinen osaaminen ja tieto-orientoituneisuus. Nouseva ala on palvelutuotanto, erityisesti kauppa, tutkimus- ja kehitystoiminta kasvavat. Tietoorientoituneet palvelualat tarvitsevat monipuolista kaupunkiympäristöä kulttuuripalveluineen. Lahden keskustaa on mahdollisuus kehittää tietoorientoituneiden työpaikkojen maakunnallisena keskuksena. (Lähde: Rakennemallin seminaarin alustus, Dr. Franz Karl Pecher) Kansainvälinen matkailu tulee kasvamaan. Syitä tähän ovat mm. vapaa-ajan lisääntyminen, tulotason kasvu, matkailun esteiden poistuminen ja liikkumisen helpottuminen, väestön ikärakenne. Kuluttajien laatuvaatimukset kasvavat entisestään. Kasvavia matkailutuotteita ovat ns. aktiivilomat ja hyvinvointimatkailu. Lahden kaupunkiseutu tarjoaa hyvät puitteet matkailun kehittymiselle: puhdas luonto, ruuhkattomuus, kulttuuritarjonta ja seudun vetovoimaiset matkailukohteet (mm. Sibeliustalo). (Lähde: Launeen vapaa-ajankeskuksen ideaseminaari , Tom Ylkänen/Matkailun edistämiskeskus) 17

19 2. Suunnittelun vaiheet Suunnittelun käynnistäminen ja lähtökohtien sekä tavoitteiden määrittely Suunnittelu aloitettiin tammikuussa 2003 ohjelmoinnilla ja lähtötietojen keräämisellä. Maaliskuussa 2003 käsiteltiin aluetta koskevia muutospaineita ja -rajoitteita. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma laadittiin ja tarkistettiin Varsinaisen rakennemallin suunnittelu aloitettiin tammikuussa Rakennemallin sisältöä käsiteltiin pidetyssä seminaarissa. Rakennemalli oli esillä seutuhallituksen ja maakuntahallituksen yhteisseminaarissa ja ympäristöministeriössä järjestetyssä työneuvottelussa rakennemallityön ja maakuntakaavatyön yhteensovittamisesta. Kaupunkiseudun kuntien kuntakierros toteutettiin yhteistyössä rakennemallin kanssa maalis-huhtikuussa Rakennemalliehdotus valmistui Kuntia haastateltiin huhtikuussa 2003 kuntien kehittämisstrategioiden ja seudullisten profiilien määrittämiseksi. Toukokuussa 2003 pidettiin tavoiteseminaari Nastolan Pajulahdessa, johon kutsuttiin tärkeimmät viranomaistahot ja yhteisöt sekä kuntien keskeiset päättäjät. Tavoitteet asetettiin nähtäville ja niistä pyydettiin lausuntoja kesällä 2003, jonka jälkeen kunnat ja seutuhallitus hyväksyivät tavoitteet. Lähtötietoraportti laadittiin touko-syyskuussa Liikenteellisten lähtökohtien raportti laadittiin elosyyskuussa Vaihtoehtojen laadinta Rakennemallin vaihtoehdot laadittiin tavoiteasettelun pohjalta. Vaihtoehtoja ja niiden vaikutusten arviointia käsiteltiin kuudessa kokouksessa toukojoulukuussa Vaihtoehtoraportti ( ) ja liikenteellinen vertailu ( ) laadittiin. Saksan Baijeriin järjestettiin opintomatka , josta laadittiin matkaraportti. Rakennemallin suunnittelu Kuva: Rakennemallin 2040 laatimisprosessi Rakennemallin käsittely ja hyödyntäminen Rakennemalli asetetaan julkisesti nähtäville kuulemista varten ja siitä pyydetään lausunnot. Rakennemallia ei käsitellä maankäyttö- ja rakennuslain mukaisena kaavana. Sen sijaan se antaa pohjaa maakuntakaavan ja kuntien yleiskaavojen laadinnalle. Seutuvaltuusto hyväksyy rakennemallin kuntia kuultuaan. Seutuhallinnon ulkopuolella oleva Heinola päättää osaltaan itsenäisesti. Rakennemallityön tuloksia käytetään hyväksi jo vireillä olevassa maakuntakaavatyössä. Maakuntakaavan valmisteluaineisto asetetaan samanaikaisesti rakennemallin kanssa nähtäville ja siitä pyydetään lausunnot loppukesällä Maakuntakaavan hyväksyy maakuntavaltuusto vuoden 2005 aikana. 18

20 3. Tavoitteet Rakennemallityön tavoiteseminaari pidettiin Seminaariin osallistui laaja joukko mm. kaupunkiseudun kuntien, maakuntaliiton sekä valtion viranomaisten edustajia. Seminaarissa kuultiin tavoitteisiin liittyviä alustuksia sekä työskenneltiin tavoitteiden määrittämiseksi. Muistio seminaarista on laadittu erikseen. Seminaarin tulosten pohjalta määriteltiin kaupunkiseudun rakennemallityön tavoitteet. Tavoiteasettelu perustuu seminaarissa esiteltyyn jäsennöintiin: 1. Kaupunkiseudun alueidenkäytön kehittämisen pääperiaatteet 2. Suunnittelun tavoitteet kestävän kehityksen ulottuvuuksien mukaisesti Tavoiteasettelun perustana ovat lisäksi laaditut lähtötietoselvitykset, joiden keskeiset tulokset on koottu erilliseen lähtötietoraporttiin sekä valtakunnalliset, maakunnalliset ja kuntatason tavoitteet, jotka osaltaan ohjaavat työtä. Tavoitteisto ei pyri olemaan kattava lista rakennemallityössä huomioon otettavista asioista. Tavoitteisto osoittaa ne tärkeimmiksi nähdyt suunnittelun painopisteet, joiden tulee juuri tässä työssä korostua. Tavoitteet on hyväksytty seutuhallinnossa ja kunnissa. Kaupunkiseudun alueidenkäytön kehittämisen pääperiaatteet Varaudutaan kaupunkiseudun kasvuun - Määritellään selkeä näkemys maankäytön rakenteesta ja kehityslinjoista sekä uusista alueista ja täydennysrakentamisesta - Esitetään asuin-, työpaikka- ja palvelualueiden sijoittuminen kaupunkiseudulle vetovoimaisesti ja taloudellisesti, jotta voidaan vastata todennäköiseen muuttovirtaan (0,5 3 % vuotuinen asukasluvun kasvu) - selvittämällä samalla eri vaihtoehdoin optimaalinen kasvu - sekä asumisväljyyden lisääntymisen ja kasvavien laatuvaatimusten mukaisiin tarpeisiin - Yhdistetään seudun ja kuntien vahvuudet ja vetovoimatekijät kokonaisuudeksi päämääränä kestävä kehitys ja hyvä ympäristö - Pidetään tavoitteena yksituumaisuutta ja sitoutuneisuutta rakentamisen piiriin otettavien alueiden aikataulutuksesta, järjestyksestä ja painopisteistä Tähdätään ehjään ja toimivaan kaupunkirakenteeseen - Arvioidaan kaupunkirakenteen toimivuutta seuraavin kriteerein: - alueet, jotka toimivat kävelyn ja kevyen liikenteen ehdoin (ydinkeskustat, asuinalueiden lähipiirit) - alueet, jotka toimivat joukkoliikenteen varassa (kaupunkimaiset taajamat) - alueet, jota toimivat autoliikenteen varassa (kylä-, ranta- ja haja-asutus, erillään olevat palvelut ja työpaikka-alueet) - Etsitään ratkaisut alueellisille suunnittelutarpeille: - taajamatoimintojen alueet (keskustat, asuminen, elinkeinot) - palvelut - kylät ja rantarakentaminen - liikennejärjestelmät ja kuntatekniikka - virkistysalueet ja reitistöt - suojelu ja kulttuurihistoria - Luodaan kaupunkiseudulle edellytyksiä kehittyä vetovoimaiseksi kokonaisuudeksi, huomioiden viimeaikaiset merkittävät hankkeet ja Lahden seudun hyvä logistinen asema (Vuosaari, oikorata, moottoritie, pääkaupunkiseudun paine, kuuluminen metropolialueeseen) - Hyödynnetään ja kehitetään yhteisiä vahvuuksia (luonto, liikunta, muotoilu, puurakentaminen, kulttuuri) Korostetaan yhteistyötä - Työskennellään mahdollisuuksien mukaan kuntarajat unohtaen - Sitoudutaan itse ja sitoutetaan muut keskeisiin rakennemallin periaatteisiin - Selkeytetään kaupunkiseudun kuntien välistä työnjakoa ja rooleja - Luodaan maankäytöllisin ratkaisuin osaltaan pohjaa seudulliselle yhteistyölle ja seutuyhteisölle sekä suuntaviivojen muodostamiselle asumisen ja elinkeinorakenteen kehittymisessä muuttuvissakin olosuhteissa - Etsitään yhteisiä ratkaisuja raja-alueiden maankäytöstä - Parannetaan omalta osalta seudullisen palveluyhteistyön kehittämisen edellytyksiä 19

Ehdotus tavoitteiksi Lahden kaupunkiseudun yhdyskuntasuunnittelun työryhmä

Ehdotus tavoitteiksi Lahden kaupunkiseudun yhdyskuntasuunnittelun työryhmä Asikkala, Heinola, Hollola, Lahti, Nastola, Orimattila Lahden kaupunkiseudun rakennemalli Ehdotus tavoitteiksi 19.6.2003 Lahden kaupunkiseudun yhdyskuntasuunnittelun työryhmä 19.6.2003 Lahden kaupunkiseudun

Lisätiedot

MAL-työpaja. Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja Hannu Luotonen

MAL-työpaja. Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja Hannu Luotonen MAL-työpaja Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja 1 KOUVOLAN RAKENNEMALLI Alueiden käytön kehityskuva Ekotehokas yhdyskuntarakenne Keskusten kehittäminen Maaseudun palvelukylät Olevan infran

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Kouvolan maankäytön suunnittelun tasoja Yleiskaavoitus

Kouvolan maankäytön suunnittelun tasoja Yleiskaavoitus Kouvolan maankäytön suunnittelun tasoja 24.2.2013 Yleiskaavoitus 2 Rakennemalli kuvaa Kouvolan kaupunginvaltuuston hyväksymää maankäytön kehittämisen tahtotilaa ei ole juridinen kaava 14.3.2013 Konsernipalvelut,

Lisätiedot

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN 7.10.2014 Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN 1 Suunnittelutyön yhteensovittamiseksi maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman valmistelu yhdistettiin Tuloksena Keski-Suomen

Lisätiedot

Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040

Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040 Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040 Seutufoorumi 27.11.2013 Kimmo Kurunmäki seutusuunnittelupäällikkö Lähtökohtia Rakennesuunnitelmalle 2040 Seutustrategia 2020 Vetovoimainen Tampereen

Lisätiedot

KOTKAN-HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA. Seutufoorumi Kehittämismallit ja linjaratkaisun pohjustus

KOTKAN-HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA. Seutufoorumi Kehittämismallit ja linjaratkaisun pohjustus KOTKAN-HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA Seutufoorumi 4.5.2016 Kehittämismallit ja linjaratkaisun pohjustus 1 ESITYKSEN RAKENNE Yleiskaavan vaiheet, käsittely- ja päätöksentekoprosessi ja aikataulu

Lisätiedot

Lahden kaupunkiseudun rakennemalli Kuntahaastattelut 7 17.4.2003. Heinolan kuntahaastattelu

Lahden kaupunkiseudun rakennemalli Kuntahaastattelut 7 17.4.2003. Heinolan kuntahaastattelu Lahden kaupunkiseudun rakennemalli Kuntahaastattelut 7 17.4.2003 Heinolan kuntahaastattelu Muistio Muistiossa on esitetty kuntahaastattelun yhteydessä käydyn keskustelun pääkohdat. Lisäksi konsultille

Lisätiedot

tarkistettu

tarkistettu Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 11.4.2012 tarkistettu 26.11.2014 ARKKITEHTIOTOIMISTO IIRO TOIVONEN OY LEINIKKITIE 20B 01350 VANTAA PUH 09-8237919 0400-717

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA 29.5.2009. Kunnanhallitus VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN TAVOITTEITA

ASIKKALAN KUNTA 29.5.2009. Kunnanhallitus VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN TAVOITTEITA VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN TAVOITTEITA 1. Yleiset tavoitteet: Vesivehmaan kylään kohdistuvia yleisiä suunnittelun lähtökohtia ovat kulttuurimaiseman, rakennetun ympäristön sekä luonnonympäristön

Lisätiedot

TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT

TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT 26.9.2011 Rakennemallivaihtoehtojen muodostamisen lähtökohdat Maankäytön kehittämiskohteet ja yhteystarpeet tulee tunnistaa Keskustojen tiivistäminen Korkeatasoisten

Lisätiedot

Maisema-alueet maankäytössä

Maisema-alueet maankäytössä Maisema-alueet maankäytössä Anna-Leena Seppälä Varsinais-Suomen ELY/ Anna-Leena Seppälä 26.11.2013 1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Kulttuuriympäristöä koskevien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden

Lisätiedot

Kirkonkylän osayleiskaava

Kirkonkylän osayleiskaava Kirkonkylän osayleiskaava Yleiskaavapäällikkö Anita Pihala 8.6.2016 1 Osayleiskaavatyö alkaa... Miksi? Kirkonkylän kehittämistä varten laaditaan osayleiskaava, jossa ratkaistaan alueen maankäytölliset

Lisätiedot

Tarkemmat tiedot ovat luettavissa Pirkanmaan liiton maakuntakaavoituksen internetsivuilta osoitteessa:

Tarkemmat tiedot ovat luettavissa Pirkanmaan liiton maakuntakaavoituksen internetsivuilta osoitteessa: LIITE Ruoveden kunnan kaavoituskatsaus 2016 MAAKUNTAKAAVOJEN TARKASTELU Pirkanmaalla on valmisteilla uusi kokonaismaakuntakaava, joka voimaan tullessaan korvaa nykyisen Pirkanmaan 1. maakuntakaava n sekä

Lisätiedot

ASIKKALAN kunta. Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

ASIKKALAN kunta. Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ASIKKALAN kunta Lauttaniemen ranta-asemakaava ja Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos 12.11.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS Lauttaniemi 12112015.doc Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1 Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin

Lisätiedot

ALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ

ALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ ALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1 Rakennemallin mitoitus Varsinainen tarkastelu kahden vaihtoehdon välillä, joissa kummassakin pohjana valittu yhdyskuntarakenne (VE 1 + VE 3) Alenevan kehityksen trendi

Lisätiedot

Vihreä Helsingin seutu 2050 Viherajatuksia Greater Helsinki Vision 2050 - kilpailussa. Arkkitehti, taiteen maisteri Ilona Mansikka, SITO

Vihreä Helsingin seutu 2050 Viherajatuksia Greater Helsinki Vision 2050 - kilpailussa. Arkkitehti, taiteen maisteri Ilona Mansikka, SITO Vihreä Helsingin seutu 2050 Viherajatuksia Greater Helsinki Vision 2050 - kilpailussa Arkkitehti, taiteen maisteri Ilona Mansikka, SITO Greater Helsinki Vision 2050 - seutuvisioprosessi Kilpailun tavoitteena

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1(7) KITTILÄN KUNTA, 2. KUNNANOSA, LEVI Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2(7) 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan

Lisätiedot

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Katsaus maakuntakaavoituksen maailmaan Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Iltapäivän sisältö Mikä on Uudenmaan liitto? Entä maakuntakaava? Maakunta-arkkitehti Kristiina Rinkinen Maisema-arkkitehdin

Lisätiedot

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Haukipudas Kiiminki Hailuoto Oulunsalo Oulu seutusuunnittelija Anne Leskinen, 8.12.2010 Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä Uusi Oulu

Lisätiedot

viherrakenne ja maatalousalueet Uudellamaalla maakuntakaavan näkökulmasta Kehittämispäällikkö Sirkku Huisko Uudenmaan liitto 13.6.

viherrakenne ja maatalousalueet Uudellamaalla maakuntakaavan näkökulmasta Kehittämispäällikkö Sirkku Huisko Uudenmaan liitto 13.6. viherrakenne ja maatalousalueet Uudellamaalla maakuntakaavan näkökulmasta Kehittämispäällikkö Sirkku Huisko Uudenmaan liitto 13.6.2013 Esityksen sisältö Maakunta Maakuntakaava osana kaavajärjestelmää j

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA 272-430- 15-47 Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL 43, 67101 Kokkola

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Dnro KAUS/911/10.02.03/2014 VP 18 /13.5.2014 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VIIKINÄINEN (69.) KAUPUNGINOSA, KORTTELIN 12 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1646 www.pori.fi/kaupunkisuunnittelu etunimi.sukunimi@pori.fi

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maankäyttövaihtoehdot MAAKUNTAKAAVA

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maankäyttövaihtoehdot MAAKUNTAKAAVA Pirkanmaan maakuntakaava Maankäyttövaihtoehdot Prosessi Pyrkimys avoimeen ja vuorovaikutteiseen prosessiin; keskustelua periaateratkaisuista ja arvovalinnoista Väestösuunnite ja skenaariotyö (kevät 2012

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu

Lisätiedot

Yleiskaava Andrei Panschin & Matilda Laukkanen /

Yleiskaava Andrei Panschin & Matilda Laukkanen / Yleiskaava 2029 Andrei Panschin & Matilda Laukkanen / 9.12.2016 Esityksen sisältö Yleiskaavan 2029 tavoitteisto ja eteneminen Asukasnäkökulma suunnittelussa Turun kaupungin visio 2029 Suomen Turku on kiinnostava

Lisätiedot

Vaihtoehdot,

Vaihtoehdot, Asikkala, Heinola, Hollola, Lahti, Nastola, Orimattila Lahden kaupunkiseudun rakennemalli Vaihtoehdot, 10.12.2003 Lahden kaupunkiseudun rakennemallityössä on tarkoitus ratkaista kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen

Lisätiedot

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen näkökulmasta Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö 30.8.2013 ELY:n tehtäviä (kytkös metsiin) Alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Kyläyleiskaavoitus - lähtökohdat, tavoitteet ja tarpeellisuus. Matti Laitio Ympäristöministeriö

Kyläyleiskaavoitus - lähtökohdat, tavoitteet ja tarpeellisuus. Matti Laitio Ympäristöministeriö Kyläyleiskaavoitus - lähtökohdat, tavoitteet ja tarpeellisuus Matti Laitio Ympäristöministeriö Lieksa, Vuonislahti 6.-7.9.2012 Opas kylä- yleiskaavoista julkaistiin alkuvuodesta www.ymparisto.fi > ympäristöministeriö

Lisätiedot

Ylitornio. Alkkulan asemakaavan muutos Kortteli 32a OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Ylitornio. Alkkulan asemakaavan muutos Kortteli 32a OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Ylitornio Alkkulan asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 30.6.2016 YLITORNIO KUNTA SEITAP OY 2016 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

tark Leivonmäen kunta Niinniemen alueen asemakaava. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

tark Leivonmäen kunta Niinniemen alueen asemakaava. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 8.8.2007 tark. 11.1.2010 Leivonmäen kunta Niinniemen alueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 11.1.2010 1 TEHTÄVÄN KUVAUS ESIPUHE Niinniemen alueen asemakaavoitus käynnistyi virallisesti

Lisätiedot

Juvan kunta Luonterin rantayleiskaavan muuttaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Juvan kunta Luonterin rantayleiskaavan muuttaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JUVAN KUNTA LUONTERIN RANTAYLEISKAAVAN MUUTTAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PORI/202/2016 VP 6/17.2.2016 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA FINPYYN (81.) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 14 TONTTIA 1 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1671 1. OSOITE Finpyyntie 11 29600 Noormarkku 2. ALOITE

Lisätiedot

Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa

Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa 13.11.2012 Vyöhykkeisyys ja kyläsuunnittelu yhdistyneen kaupungin suunnittelussa Aluearkkitehti Julia Virtanen Jyväskylän kaupunki Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.8.2008

PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.8.2008 PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.8.2008 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET...3 3. LAADITUT

Lisätiedot

Strategisen kehittämisen ja alueidenkäytön toimikunta

Strategisen kehittämisen ja alueidenkäytön toimikunta Strategisen kehittämisen ja alueidenkäytön toimikunta Alueiden käytön nykytilasta ja tulevaisuuden haasteista Kokous: 2.2.2010 Veli Pekka Toivonen Maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamisen

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Keskustelutilaisuus 4.11.2014, Ympäristöministeriö Päivi Nurminen, seutujohtaja, Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Kaupunkiseutu 2015 Kaupunkiseutu

Lisätiedot

TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 7 ) TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KÄRKÖLÄ JÄRVELÄ JAAKONSAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS Päiväys 31.10.2016 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan kaavoituksen

Lisätiedot

KÄRJENNIEMEN METSÄKANSAN KONHON OSAYLEISKAAVA. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

KÄRJENNIEMEN METSÄKANSAN KONHON OSAYLEISKAAVA. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (7) Tampere / J. Mäkelä 27.8.2008 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KÄRJENNIEMEN METSÄKANSAN KONHON OSAYLEISKAAVA Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti ja rajaus. Tässä suunnitelmassa esitetään kaavoitushankkeen

Lisätiedot

Ylitornio. Alkkulan asemakaavan Laajennus. Alkkulan teollisuusalue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Ylitornio. Alkkulan asemakaavan Laajennus. Alkkulan teollisuusalue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Ylitornio Alkkulan asemakaavan Laajennus. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.3.2015 YLITORNIO KUNTA SEITAP OY 2015 Seitap Oy Osallistumis-

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä MAAKUNTASUUNNITELMA MYR - Keski-Suomi 27.04.2010 Martti Ahokas Kuvio: Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ VALTAKUNNALLISET ALUEIDEN KEHITTÄMISTAVOITTEET 1) Alueiden kansallisen

Lisätiedot

Muotoilemme elämäämme kestäväksi

Muotoilemme elämäämme kestäväksi Muotoilemme elämäämme kestäväksi Päijät-Hämeen maakuntasuunnitelma strategia 2035 Maakuntasuunnitelma on pitkän aikavälin suunnitelma maakunnan kehittämiseksi Pohjautuu sekä alueiden kehittämis- että maankäyttö-

Lisätiedot

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE Liite 17 / Ymp.ltk 18.2.2014 / 25 KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.2.2014 tark. 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SOMERON KAUPUNKI VALIMOTIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS TYÖNUMERO: 20600874 PÄIVÄYS: 10.8. 2016, TARK. 10.10. 2016 Sweco Ympäristö Oy SOMERON KAUPUNKI Valimotien

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MYRSKYLÄ Päiväys 15.6.2015 KOSKENKYLÄNTIEN YRITYSALUE ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan kaavoituksen

Lisätiedot

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe)

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe) Pellon asemakaava Kirkon kortteli ASEMAKAAVAN SELOSTUS 12.4.2016 (Luonnosvaihe) Pellon kunta Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava

Lisätiedot

Uudenmaan maakuntakaavan perusrakenne. - maakuntakaavan uudistamisen periaatteita. Maakuntakaavan. uudistaminen

Uudenmaan maakuntakaavan perusrakenne. - maakuntakaavan uudistamisen periaatteita. Maakuntakaavan. uudistaminen Uudenmaan maakuntakaavan 2035 perusrakenne - maakuntakaavan uudistamisen periaatteita Maakuntakaavan uudistaminen Perusrakenne Maakuntakaavan perusrakenne on sanallinen kuvaus niistä periaatteista, joiden

Lisätiedot

Laitakallion VP-alueen ja yleisen tiealueen (LT) asemakaavan muutos

Laitakallion VP-alueen ja yleisen tiealueen (LT) asemakaavan muutos 1 Laitakallion VP-alueen ja yleisen tiealueen (LT) asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kuva 1. Ote opaskartasta ja suunnittelualueen rajaus. Fonecta kartat 1. Miksi kaavoitukseen on

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

Sörnäistenrannan-Hermanninrannan osayleiskaavaehdotus, vaikutusten arvioinnit. Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen 6

Sörnäistenrannan-Hermanninrannan osayleiskaavaehdotus, vaikutusten arvioinnit. Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen 6 Sörnäistenrannan-Hermanninrannan osayleiskaavaehdotus, vaikutusten arvioinnit Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen 6 Johdanto Sörnäistenrannan ja Hermanninrannan (Kalasataman) osayleiskaavasta on

Lisätiedot

1. SUUNNITTELUALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

1. SUUNNITTELUALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 3.11.2015 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI VT 4:N JA KOTAKENNÄÄNTIEN RISTEYSALUEEN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Kuva 1 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti osoitettu

Lisätiedot

Rakennemallit valtuustoseminaarissa

Rakennemallit valtuustoseminaarissa 2011 Rakennemallit valtuustoseminaarissa 29.4.2011 Raportti III b 10.8.2011 Sisältö Yleiset kysymykset ja yleiskaavan tavoitteet... 3 Rakennemallien vertailu... 6 2 Yleiskaavan rakennemallit esiteltiin

Lisätiedot

Karkkilan kaupungin lausunto Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta

Karkkilan kaupungin lausunto Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta Ympäristölautakunta 20 05.03.2015 Karkkilan kaupungin lausunto Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta Ympäristölautakunta 05.03.2015 20 Esittelijä: vs. tekninen johtaja Nicole Ahtokivi Valmistelija

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI SUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI SUUNNITELMA (OAS) ISO- JA PIENI VATJUJÄRVI HAAPAVESI OSAYLEISKAAVA kaava-alueen sijainti OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI SUUNNITELMA (OAS) 2.1.2013 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan

Lisätiedot

RAKENNEMALLIEN VERTAILU

RAKENNEMALLIEN VERTAILU HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIEN VERTAILU YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA ILLAN OHJELMA 17.00 Tervetuloa! 17.10 Rakennemallivaihtoehtojen esittely kaavoitusinsinööri Markus Hytönen,

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS, NEITSYTMÄKI, KORTTELI 658

ASEMAKAAVAN MUUTOS, NEITSYTMÄKI, KORTTELI 658 ASEMAKAAVAN MUUTOS, NEITSYTMÄKI, KORTTELI 658 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 15.8.2016 KUNTA Euran kunta 050 KYLÄ Kauttua 406 KORTTELI 658 TONTTI 3 KIINTEISTÖT 2:574 (osa) 2:261 Kaavan laatija

Lisätiedot

KAUPUNKISEUTU- SUUNNITELMAT. Siuntio Johtaja Seija Vanhanen

KAUPUNKISEUTU- SUUNNITELMAT. Siuntio Johtaja Seija Vanhanen KAUPUNKISEUTU- SUUNNITELMAT Siuntio 9.10.2007 Johtaja Seija Vanhanen 2 MAL-SUUNNITTELU Maankäyttö- ja rakennuslaki Vapaaehtoinen suunnittelu Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta Valtioneuvoston asetus

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PORI/2409/2015 VP 16/12.5.2016 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HYVELÄNVIIKIN 54. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 54 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1676 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma,

Lisätiedot

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (5) KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (7) JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava ja ranta-asemakaavan muutos, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis-

Lisätiedot

Juvan kunta Jukajärven yleiskaavan muuttaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Juvan kunta Jukajärven yleiskaavan muuttaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JUVAN KUNTA JUKAJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTTAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä

Lisätiedot

IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA, HIUE IIJOKISUUN OSA-ALUE (2)

IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA, HIUE IIJOKISUUN OSA-ALUE (2) IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA, HIUE IIJOKISUUN OSA-ALUE (2) KAAVASELOSTUS 19.12.2016 2 IIN KUNTA IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA,

Lisätiedot

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 kaupan ratkaisut perustuvat

Lisätiedot

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Kauppa Yleisötilaisuus Karviassa 8.2.2017 Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Satakunnan kokonaismaakuntakaava - Hyväksyttiin 2009 - YM vahvistuspäätöksellä voimaan 30.11.2011 - KHO: 13.3.2013 -kaupan

Lisätiedot

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVA

KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVA KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVA Tiituspohja Ympäristöselvitykset KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu, 000 Jyväskylä www.keskisuomi.fi Liikennevarausten ympäristöselvitykset..006 TIITUSPOHJA Sisältö PERUSTEET Selvitystyön

Lisätiedot

Maakuntakaavan uudistaminen Uudellamaalla

Maakuntakaavan uudistaminen Uudellamaalla Maakuntakaavan uudistaminen Uudellamaalla Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. Riitta Murto-Laitinen 18.1.2011 Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan liitot yhdistyvät Maakuntakaavojen uudistaminen tarpeen Uudenmaan

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaiheen tilannekatsaus. MAL työpaja Joensuu Pasi Pitkänen, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaiheen tilannekatsaus. MAL työpaja Joensuu Pasi Pitkänen, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaiheen tilannekatsaus MAL työpaja Joensuu 29.09.2014 Pasi Pitkänen, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Maakuntakaavan 4. vaihe eteneminen MKH päätti käynnistää mk 4. vaiheen

Lisätiedot

Ylitornion maankäyttöstrategia MAANKÄYTÖN RAKENNEMALLIT

Ylitornion maankäyttöstrategia MAANKÄYTÖN RAKENNEMALLIT Kuva: Riitta Yrjänheikki Ylitornion maankäyttöstrategia MAANKÄYTÖN RAKENNEMALLIT 19.10.2012 Vaihtoehtojen muodostamisperiaatteet Rakennemallivaihtoehdot ovat kärjistettyjä kuvauksia tulevaisuuden mahdollisista

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI VENESJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 26.1.2016 OSAYLEISKAAVAN MUUTOS koskee Kankaanpään Venesjärven kylän tiloja 214-423-1-176 Hohkaranta,

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS POHJOISVÄYLÄN (MT 749) JA YKSPIHLAJAN RADAN ERITASORISTEYS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS POHJOISVÄYLÄN (MT 749) JA YKSPIHLAJAN RADAN ERITASORISTEYS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS POHJOISVÄYLÄN (MT 749) JA YKSPIHLAJAN RADAN ERITASORISTEYS Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue

Lisätiedot

Salon kaupungin yleiskaavallinen ohjelma

Salon kaupungin yleiskaavallinen ohjelma Salon kaupungin yleiskaavallinen ohjelma maankäytön rakennemalli 2030 1 Johdanto Yleiskaavallisen ohjelman tarkoituksena on luoda Salon kaupungin maankäytön pitkän aikavälin suuntaviivat tarkemman suunnittelun

Lisätiedot

Kuntien nykyiset strategiat. UusiKunta Strategisen kehittämisen ja alueiden käytön toimikunta

Kuntien nykyiset strategiat. UusiKunta Strategisen kehittämisen ja alueiden käytön toimikunta Kuntien nykyiset strategiat UusiKunta Strategisen kehittämisen ja alueiden käytön toimikunta Asikkala 2012 Asikkala Mahdollisuuksia Päijänteen rannalla Asikkala on oman identiteettinsä säilyttävä, verkottuva

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA ALUEIDENKÄYTÖSTÄ Paula Qvick

AJANKOHTAISTA ALUEIDENKÄYTÖSTÄ Paula Qvick AJANKOHTAISTA ALUEIDENKÄYTÖSTÄ 13.4.2016 Paula Qvick Tilanne Päätöstä maakuntakaavan laadinnan aloittamisesta ei ole Tarkistustarvetta on: suot, puolustusvoimien alueet, maisemat Yleinen tarkistustarve:

Lisätiedot

JÄMSÄN KAUPUNKI. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

JÄMSÄN KAUPUNKI. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JÄMSÄN KAUPUNKI MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA Länkipohjan teollisuusalueen asemakaava (55. kaupunginosa) Tampereentie Tampere 65 km Jämsä 27 km Hirsikankaantie Suunnittelualue

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaunispään asemakaavan muutos VT 4:n ympäristö OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 19.10.2009 Sisällysluettelo: 1. Mikä on osallistumis- ja arviointisuunnitelma? 3 2. Suunnittelu- ja vaikutusalue 3 3.

Lisätiedot

HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA 2040

HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA 2040 HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA 2040 ALOITUSVAIHEEN YLEISÖTILAISUUS 27.8.2014 STRATEGINEN YLEISKAAVA NÄYTTÄÄ KEHITYKSEN SUUNNAN MUTTA EI YKSITYISKOHTAISIA MAANKÄYTÖN RATKAISUJA = KUNNAN MAANKÄYTÖN STRATEGISET

Lisätiedot

Täydennysrakentaminen onnistuu

Täydennysrakentaminen onnistuu Täydennysrakentaminen onnistuu Ohjaavan viranomaisen näkemyksiä täsmäiskuihin Alueidenkäyttöpäällikkö Brita Dahlqvist-Solin/Uudenmaan ELY-keskus Näkemykset perustuvat ELY:n rooliin ELY-keskusten tehtävä

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177 EURAJOEN KUNTA Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 25177 Turussa 19.3.2012, tark. 5.6.2012, tark. 4.9.2012, tark. 9.11.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän. Timo Turunen, YM Aluefoorumit 11/2013

Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän. Timo Turunen, YM Aluefoorumit 11/2013 Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva ALLI Timo Turunen, YM Aluefoorumit 11/2013 Keskiössä Suomen aluerakenne siis mikä? Palvelut Aluerakenteella e a tarkoitetaan väestön ja asumisen, tö työpaikkojen

Lisätiedot

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT 12 2 2.1 Maankäyttö ja väestö Etelä-Päijät-Hämeessä oli vuoden 26 lopussa 166 833 asukasta. Viiden vuoden aikajaksolla (21-26) seudun väkimäärä on ollut lievässä kasvussa. Kasvua on edesauttanut erityisesti

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014

Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014 Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014 1 Taimistotie Asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee Turengin keskustassa, Turengintien pohjoispuolella, rautatien molemmin

Lisätiedot

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys

Lisätiedot

Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49.

Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49. SULKAVAN KUNTA RANTA-SASTAVIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 26.11.2013 Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49. Ranta-asemakaavan muutoksella muodostuu

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 107-AK1602 MYNÄMÄEN KUNTA NIHATTULAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI 54 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 20.6.2016 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 2 (9) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Karkkilan kaupungin lausunto Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta

Karkkilan kaupungin lausunto Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta Ympäristölautakunta 20 05.03.2015 Kaupunginhallitus 65 23.03.2015 Karkkilan kaupungin lausunto Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta 14/10.02.00/2014 Ympäristölautakunta 05.03.2015 20 Esittelijä:

Lisätiedot

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SIIKANIEMI SELOSTUS Ote rantayleiskaavakartasta SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2 Alueen yleiskuvaus 1.3 Luonnonympäristö 1.4

Lisätiedot

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Pälkäneen kunta 3.6.2015 LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) OAS 1 (6) TURUNKANKAAN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 7.2.2014 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää

Lisätiedot