Lahden kaupunkiseudun rakennemalli 2040

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lahden kaupunkiseudun rakennemalli 2040"

Transkriptio

1 Asikkala, Heinola, Hollola, Lahti, Nastola ja Orimattila Lahden kaupunkiseudun rakennemalli 2040 Lahden kaupunkiseudun rakennemallityöryhmä Jaakko Pöyry Infra Strafica Oy Seutuvaltuusto Heinolan kaupunginvaltuusto

2 Kannen kuvat: Sibeliustalo Voitto Niemelä, muut kuvat Lahden Seudun Yrityskeskus Oy, Asikkalan kunta ja Heinolan kaupunki

3 Esipuhe Lahden kaupunkiseutu on Suomen viidenneksi suurin. Lahti luokitellaan Helsingin metropolialueeseen kuuluvaksi kasvukeskukseksi, jolla on ennestään hyvä ja uusien hankkeiden johdosta paraneva logistinen asema kansallisessa ja kansainvälisessä liikenneverkostossa. Helsinki Lahti Heinola ja itälänsisuuntaiset yhteydet ovat kehittymässä merkittäviksi kehityskäytäviksi Etelä-Suomen aluerakenteessa. Lahden kaupunkiseudun rakennemalli on laadittu Asikkalan, Heinolan, Hollolan, Lahden, Nastolan ja Orimattilan alueelle. Heinola on otettu mukaan suunnittelualueeseen luontevana osana kehittyvää kaupunkiseutua, vaikka Heinola ei kuulu Lahden seutuhallinnon piiriin eikä sisäasiainministeriön määrittelemään Lahden kaupunkiseutuun. Rakennemallityö tarkoittaa kuntien yhteiseen yleiskaavoitukseen rinnastettavaa suunnittelutyötä, jota ei tehdä kuitenkaan maankäyttö- ja rakennuslain tarkoittamana kuntien yhteisenä yleiskaavana. Rakennemallin tehtävänä on antaa lähtökohtia ja osoittaa suuntaviivoja maakuntakaavan sekä kuntien yleiskaavojen laatimista varten. Rakennemallin toteutumisen ohjevuosi on Rakennemallityöllä on pyritty vastaamaan tulevaisuuden alueidenkäytöllisiin haasteisiin: varautumiseen parantuvien liikenneyhteyksien johdosta kaupunkiseudulle kohdistuvaan muuttoliikkeeseen, logististen yhteyksien hyödyntämiseen kaupunkiseudun yrityselämän tarpeisiin sekä viihtyisän ja monimuotoisen, paikallisia erityispiirteitä korostavan asuin- ja elinympäristön turvaamiseen. Työn keskeisenä lähtökohtana on ollut oletus kaupunkiseudun asukas- ja työpaikkamäärän kasvusta. Lahden, kuten muidenkin kaupunkiseutujen haasteita ovat lisäksi mm. väestön ikääntyminen, talouskasvun ja hyvinvointiyhteiskunnan ylläpito samanaikaisesti, menestysalojen kärkihankkeiden lisääminen seudulle sekä osaamisen, yrittäjyyden ja innovatiivisuuden edistäminen. Näillä tekijöillä on oma välillinen merkityksensä myös alueidenkäytön kannalta. Määrätietoisella seudullisella alueidenkäytön suunnittelulla voidaan yhteiskunnallisiin muutoksiin varautua ja luoda niiden pohjalta edellytyksiä tavoitteelliselle kehitykselle. Rakennemallityön tarkoituksena on ollut ratkaista kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen pitkän tähtäimen kehittämiseen liittyviä keskeisiä maankäyttökysymyksiä. Tärkeimpänä tavoitteena on ollut löytää kestävän ja toimivan yhdyskuntarakenteen päälinjaukset. Ratkaisuja on haettu myös seudullisesti merkittävien toimintojen ja verkostojen periaatelinjauksiin kuten eri alueiden ominaispiirteiden korostamiseen, asuinja työpaikkojen sijoitusperiaatteisiin, palvelurakenteeseen, liikenteeseen sekä virkistys- ja suojelukysymyksiin. Rakennemallityö käynnistyi osana seutuhanketta kaupunkiseudun johtoryhmän toimeksiannosta elokuussa Yhdyskuntasuunnittelun työryhmän asettama rakennemallityöryhmä, jossa ovat edustettuna kyseiset kunnat ja Päijät-Hämeen liitto, aloitti toimintansa marraskuussa Loppusyksyllä 2002 valittiin työlle konsultit, jotka aloittivat työnsä tammikuussa Työ on tehty EU-hankkeena, jossa Päijät-Hämeen liitto on ollut huomattava rahoittaja. Rakennemallin tavoitteet ja hallintomenettely on hyväksytty kunnissa ja seutuhallinnossa työn aikana. Rakennemalliehdotus valmistui Seutuvaltuusto hyväksyi rakennemallin kuultuaan kuntia ja osallisia. Heinolan kaupunginvaltuusto hyväksyi osaltaan rakennemallin Rakennemallia tullaan hyödyntämään osana vireillä olevan maakuntakaavoituksen valmisteluaineistoa. Lahdessa tammikuulla 2005 Lahden kaupunkiseudun rakennemallityöryhmä

4 Sisällysluettelo Esipuhe s. 1 Hyväksymiskäsittely s. 4 Rakennemallityön tärkeimmät tulokset s Suunnittelun lähtökohdat s Suunnittelun vaiheet s Tavoitteet s Vaihtoehdot s Rakennemallin kuvaus s Toteuttaminen ja suositukset jatkosuunnittelua varten s. 42 Yhteystiedot s. 47 Työn kulku s. 48 Osaraportit (tulostettu erillisinä) - Työprosessin kuvaus , viimeisin päivitys Osallistumis- ja arviointisuunnitelma , tarkistettu Muistio aloituskokouksesta Muistio tavoiteseminaarista Ehdotus tavoitteiksi Lähtötietoraportti Liikenteelliset lähtökohdat Opintomatka Baijeriin Muistio yhteisseminaarista Muistio työneuvottelusta ympäristöministeriössä Vaihtoehdot Muistio seminaarista Lahden kaupunkiseudun rakennemallityö kaupan ja elinkeinoelämän näkökulma Rakennemallivaihtoehtojen ja rakennemallin liikenteellinen vertailu Rakennemallin aineistot ja järjestelmän kehitys Rakennemallia koskevat esitteet suomeksi ja englanniksi , tarkistettu Muistio yhteisseminaarista Liitekartat - Luontokohteet, pohjavesialueet ja rakennemallin muuttuva maankäyttö - Maiseman ja kulttuuriympäristön arvokohteet ja rakennemallin muuttuva maankäyttö - Kaavoitustilanne ja rakennemallin muuttuva maankäyttö - Maankäytön muutosalueet vuoteen 2040 mennessä ja kehittämisen painopistealueet 3

5 Hyväksymiskäsittely Lahden kaupunkiseudun rakennemalli on kuntien vapaaehtoisesti yhdessä laatima maankäytön periaatteita koskeva kannanotto. Rakennemallityö on samalla osa seutuhanketta, joten on ollut luontevaa siirtää suunnitelman hyväksyminen seutuhallinnolle. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma valmistui ja sitä täsmennettiin Ehdotus rakennemallin tavoitteiksi valmistui Tavoitteet olivat julkisesti nähtävillä ja niistä pyydettiin lausunnot eri tahoilta. Samalla kaupunkiseudun kunnilta pyydettiin, että ne oikeuttavat seutuvaltuuston hyväksymään rakennemallin. Seutuhallinnon ulkopuolella olevalta Heinolalta tätä valtuutusta ei pyydetty. Seutuhallitus totesi , kaikkien kuntien lausunnot saatuaan, että Lahden kaupunkiseudun kunnanvaltuustot ovat yksimielisesti päättäneet hyväksyä seutuhallituksen tekemän ja päivätyn esityksen Lahden kaupunkiseudun rakennemallin tavoitteiksi. Samalla kaupunginja kunnanvaltuustot delegoivat rakennemallin laadinnan seutuvaltuustolle. Ehdotus rakennemalliksi valmistui Seutuhallitus päätti asettaa rakennemallin nähtäville, pyytää lausunnot ja oikeuttaa rakennemallityöryhmän ja yhdyskuntasuunnittelun työryhmän kokoamaan saadun palautteen ja tekemään esityksen seutuhallitukselle. Päijät-Hämeen maakuntahallitus hyväksyi rakennemallityön maakuntakaavan lähtökohta-aineistoksi samalla, kun se hyväksyi maakuntakaavan valmisteluvaiheen aineiston laitettavaksi nähtäville. Rakennemalli oli julkisesti nähtävänä maakuntakaavaluonnoksen kanssa samanaikaisesti ja niistä kummastakin pyydettiin lausunnot samoilta tahoilta välisenä aikana. Seutuhallitus totesi , että seutuhallinnon kuntien lausunnot ovat rakennemallin tuloksen ja keskeisten periaatteiden osalta yhdensuuntaisia, ja näin ollen rakennemalli voidaan esittää seutuvaltuuston hyväksyttäväksi. Samalla seutuhallitus saadun palautteen perusteella päätti lisätä VR-Yhtymän esittämän lisäyksen rakennemalliraportin sivulle 43 ja merkitsi, että maakuntakaavoituksessa tarkennetaan ja selvitetään seuraavia kohteita ja asioita: - kulttuuriympäristöt - palvelualueet - logistiikka-alueet - valtatien 12 uusi linjaus - uusi eteläinen teollisuusraide - Hennan ja Kumian alueiden maankäyttö - asiakirjojen hyvä saatavuus ja luettavuus. Seutuhallitus merkitsi jatkosuunnittelukohteiksi - yleiskaavallisen yhteistyön jatkamisen - osaamisen maankäyttöstrategian laatimisen. Seutuvaltuusto hyväksyi Lahden kaupunkiseudun rakennemallin alueen kuntien kaavoituksen ja muun maankäytön suunnittelun pohjaksi ja lähetti hyväksytyn rakennemallin Päijät-Hämeen liitolle otettavaksi huomioon maakuntakaavoituksessa ja muussa maakunnallisessa suunnittelussa. Samalla se oikeutti yhdyskuntasuunnittelun työryhmän ja rakennemallityöryhmän viimeistelemään ja painattamaan rakennemalliraportin tehtyjen päätösten mukaisesti. Heinolan kaupunginvaltuusto hyväksyi osaltaan rakennemallin

6 Rakennemallityön tärkeimmät tulokset Yhteinen näkemys päälinjoista Tärkeimpänä tuloksena rakennemallityöstä on yhteisen näkemyksen löytyminen Lahden kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen pitkän tähtäyksen päälinjoista. Heinolan mukanaolo vahvistaa Helsinki Lahti Heinola kasvukäytävän roolia Etelä-Suomen aluerakenteessa. Itä-länsiyhteydet ovat toinen merkittävä kehityssuunta. Lahden seudun kansainvälistä ja valtakunnallista asemaa on myös voitu vahvistaa hyödyntämällä alueen logistista sijaintia yritysten sijoittumisalueena sekä korostamalla alueen vetovoimatekijöitä ja niiden merkitystä monimuotoisen ja viihtyisän elinympäristön kehittymiseksi. Kaupunkiseutu tarjoaa tasokkaan ympäristön osana Helsingin metropolialuetta ja kiinnostavan kohteen päivämatkan päässä Pietarista. Yhdyskuntarakennetta eheytetään Nykyisen kaupunkirakenteen tiivistäminen ja täydentäminen on rakennemalliratkaisun kantava periaate. Uutta yhdyskuntarakennetta on osoitettu sinne, missä voidaan luoda edellytyksiä nykyisten palvelujen hyödyntämiselle tai uusien syntymiselle. Ratkaisu tukee kävely- ja joukkoliikennekaupunkiajattelua. Eheyttämisperiaate ulottuu koko nykyisen infrastruktuurin alueelle kaupunkikeskuksista kyläkeskuksiin. Tämä antaa mahdollisuuden tarjota monipuolista asuinympäristöä koko kaupunkiseudulta, samalla yhdyskuntarakennetta hajottamatta. Logistista asemaa hyödynnetään Kaupunkiseudun logistinen asema Etelä-Suomen aluerakenteessa ja osana Suomen keskeisimpiä kansainvälisiä kuljetuskäytäviä antaa perusteita ja mahdollisuuksia osoittaa suunnittelualueelle erilaisia ja monimuotoisia toimitila- ja palvelualueita, jotka perustuvat yhä paraneviin liikenneyhteyksiin. Rakennemallissa on nostettu kehittämisen painopistealueiksi myös nykyisestä yhdyskuntarakenteesta erillään olevia, mutta liikenteellisiin solmukohtiin sijoittuvia kohteita. Näitä alueita ei ole tarkoitettu perinteiseksi taajama-alueiksi palveluineen vaan ne ovat pääpainoisesti tavaravirtoja käsitteleviä erillisalueita. Osaamiselle luodaan edellytyksiä Kaupunkiseudulla on jo nyt kattava osaajien joukko, joiden toimintaedellytykset pyritään turvaamaan. Haasteena on luoda edellytykset myös uusien, menestysalojen osaajien muuttamiseen seudulle. Tärkeää on luoda tietotihentymiä, joissa osaajat kohtaavat. Osaavat ihmiset vaativat laadukasta asuin- ja työympäristöä, sekä paikkoja joissa viihdytään. Yliopistokeskuksen ja muun huippuosaamisen tulee näkyä tunnistettavasti kaupunkirakenteessa ja alueen kulttuurissa. Osaamisen maankäytön tarkastelunäkökulma onkin noussut rakennemallityössä tärkeäksi kantavaksi periaatteeksi. Kaupunkiseudun menestymisen edellytyksenä on työpaikkojen tarjoaminen. Rakennemallityön yhteydessä on kartoitettu nykyiset osaamiskeskittymät, alustavasti tutkittu niiden muodostamia toiminnallisia ja alueellisia kokonaisuuksia ja verkostoja sekä etsitty elinkeinoelämän kannalta tärkeitä uusia kehittämisalueita. Luonnonolot, kulttuuri ja pohjavedet vahvuutena Lahden kaupunkiseutu tarjoaa poikkeuksellisen monipuolisen ja rikkaan luonnon- ja kulttuuriympäristön, jolla on suuri vetovoima. Virkistys-, ulkoilu-, suojelu- ja kulttuurialueet on turvattava osana laadukasta ympäristöä. Kansainvälisen luokan liikuntakeskusten verkkoa vahvistetaan. Alueen pohjavedet ovat arvokkain luonnonrikkautemme, jota on suojeltava kaikin keinoin. Yhteistyöllä hallittuun toteutukseen Rakennemallin osoittama pitkän tähtäyksen rakenneratkaisu edellyttää toteutusmallia, jossa uusien alueiden käyttöönotto on toimivuuden ja yhdyskuntatalouden kannalta perusteltua ja hallittua. Toimintoja tulee ohjata kokonaisuuden kannalta järkevästi kuntarajoista riippumatta. Kaupunkiseudun kuntien yhteistyöllä on entistä tärkeämpi merkitys. 5

7 1. Suunnittelun lähtökohdat Kaupunkiseudun suunnittelun aikaisempia vaiheita Lahden kaupunkiseudun kuntien toimesta yhdessä tehtyä omaehtoista yleiskaavallista suunnittelua on tehty 1960-luvun lopulta alkaen. Ensimmäinen teoreettinen Lahden kaupunkiseudun rakennemalli laadittiin 1968 Lahden, Hollolan ja Nastolan alueelle. Kaupunkirakenteen kehittymisen kannalta merkittävin työvaihe oli kaupunkimallitestaus vuosina Kaupunkirakenteen kehittämisen pohjaksi valittiin ns. perusmalli. Asukaslukusuunnitteeksi asetettiin asukasta vuonna Työ toimi samalla pohjana Päijät-Hämeen runkokaavalle Vuonna 1972 edellisessä vaiheessa laadittuja kaupunkimalleja tarkennettiin ja testattiin uudelleen. Asukaslukusuunnite tarkistettiin asukkaaksi vuonna Kaupunkiseudun rakennemallia on tarkistettu noin kymmenen vuoden välein. Vuonna 1979 tarkistus (yleissuunnitelma) johtui erityisesti kasvun hidastumisesta, jolloin arvioitiin valitun perusmallin suurimpien kasvukeskittymien Hollolan Salpakankaan ja Lahden Ahtialan tavoiteasukasluvut kokonaan uudelle tasolle. Suunnittelualueen asukaslukusuunnite asetettiin asukkaaksi vuonna Vuosina toteutettu rakennemallityö poikkesi aikaisemmista siinä, että suunnittelun sisältö ei ollut samalla tavoin rationaalisten kaupunkimallien testaamista vaan pikemminkin kehittämisperiaatteiden luomista, jossa merkittävää roolia näyttelivät kestävän kehityksen näkökulmat ja pyrkimys löytää kuntien yhteinen näkemys vireillä olevan seutukaavan periaatteisiin. Mukaan rakennemallityöhön liittyivät Asikkala ja Orimattila. Suunnittelutyön pohjaksi valittiin eri vaihtoehdoista Lahti-keskeinen malli. Rakennemallityön keskeisiä tuloksia olivat yhteinen näkemys kestävän kehityksen mukaisesta ja toteutuskelpoisesta kaupunkiseudun kokonaisrakenteesta, lähes yhteinen näkemys seutukaavassa esitettävästä ratkaisusta (poikkeamat Lahden eteläisen kehätien linjaus sekä Kariston ja Kujalan maankäyttö) sekä kaikkien osapuolien yhteistyöhalukkuuden ja valmiuksien paraneminen virkamiestasolla. Kaupunkiseudun asukaslukusuunnitteeksi asetettiin asukasta vuonna Vuonna 1970 perustettu maankäytön ja liikenteen suunnittelua käsittelevä yhteistyöryhmä on jatkanut toimintaansa yhtäjaksoisesti, joskin koostumukseltaan ja tehtäviltään jonkin verran muuttuneena. Kuva: Kaupunkimallitestauksessa 1969 käytetyt kaupunkimallit 6

8 Kuva: Lahden kaupunkiseudun rakennemallivaihtoehdot vuodelta 1993 Kuva: Lahden kaupunkiseudun rakennemalli

9 Alueen olosuhteet työpaikoista on keskittynyt tälle alueelle. Asikkalan, Heinolan ja Orimattilan kuntakeskukset sijaitsevat etäämpänä kaupunkiseudun ydinalueesta. Lahden kaupunkiseutuun kuuluvat maakuntakeskus Lahti sekä seutukuntakeskukset Asikkala, Hollola, Nastola ja Orimattila. Lisäksi rakennemallityössä on mukana Heinola. Suunnittelualue on melko tiivis esim. työmatkapituuksilla mitattuna. Vastaavasti infrastruktuuri on tehokkaassa käytössä. Lahden Kariston alueen rakentamisen myötä Nastolan nauhataajama yhdistyy Lahden ja Hollolan Salpakankaan jo nykyisin muodostamaan yhtenäiseen taajamaalueeseen. Suurin osa kaupunkiseudun väestöstä ja Suurin osa suunnittelualueesta on maaseutua kylineen, pelto- ja metsäalueineen ja järvineen. Lomarakentaminen on keskittynyt Salpausselän pohjoispuolisten järvien rannoille. Suurimmat viljelyalueet sijaitsevat Salpausselän eteläpuolella. Kuva: Suunnittelualue 8

10 Lahden kaupunkiseudun kautta kulkee useita valtakunnallisia pääväyliä ja Suomen merkittävin kansainvälinen ratayhteys Helsingistä Venäjälle (ks. kuva Pohjolan kolmiosta). Etelä-pohjois-suuntaiset valtatiet 4, 5 ja 24 sekä länsi-itä-suuntainen valtatie 12 kulkevat alueen läpi. Lahden kautta kulkee rautatieyhteys Länsi- ja Itä-Suomen välillä sekä radat Loviisaan ja Heinolaan. Kansainvälisesti mitaten Helsinki-Vantaan lentoasema toimii myös Lahden lentoasemana, jonne on hyvät yhteydet. Asikkalassa on kehitettävä Vesivehmaan lentokenttä. Valtatie- ja rautatieyhteydet kytkevät Lahden kaupunkiseudun muuhun Suomeen ja valtakunnallisesti tärkeisiin liikenteen terminaaleihin. Kaupunkiseudun logistinen asema luo hyvät edellytykset alueen kehittämiselle. Kerava-Lahti-oikoradan, Lahti-Heinolamoottoritien ja Vuosaaren sataman rakentaminen parantaa Lahden kaupunkiseudun logistista asemaa entisestään. Vääksyn kanava Asikkalassa on alusmäärältään Euroopan vilkkaimmin liikennöity sisävesikanava. Uusien elinkeinoelämän kasvualojen vaatimukset koulutukselle ovat suurempia kuin ennen. Lahden seudulle tulisikin perustaa lisää omia yliopistotasoisia laitoksia. Korkeasti koulutettujen työllistymistä seudulla voidaan edistää siirtämällä huipputekniikan osaamista tutkimus- ja kehityslaitoksista. Yliopistoja korkeakoulututkinnon suorittaneiden kysyntä työmarkkinoilla tulee lisääntymään. Kaupunkiseudun menestystä edistää tehokas yhteistyö ja markkinointi. Yhteinen tiedonhankinta hyödyttää siihen osallistuvia yrityksiä. Alueen kilpailukyky riippuu siitä, miten onnistutaan lähi- ja etäverkottumisessa. Lahden kaupunkiseudulla on hyvät mahdollisuudet kehittää teollisuus- ja logistiikkatoimintoja. Tätä tukee Lahden kaupunkiseudun entisestään paraneva logistinen sijainti (oikorata, Lahti-Heinolamoottoritie, Vuosaaren satama) ja yhä kiinteämpi liittyminen Helsingin metropolialueeseen. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää jatkossa toimivien liikenneyhteyksien kehittämiseen logistiikka-alueille. Kuva: Pohjolan kolmio (Lähde: Ratahallintokeskus) 9

11 Lahden kaupunkiseudun vahvuuksia ovat mm. monialaisuus ja lyhyet etäisyydet. Seudulla on monipuolista osaamista, mm. puu-, metalli- ja muovialoilla. Lahden osaamiskeskuksen 2001 profiloima DQEkriteeristö muotoilu, laatu, ympäristö ovat tulevaisuuden osaamisalueita. Erityisesti ympäristöosaaminen on seudun vahvuus (koulutus, yrityselämä ja ympäristö). Osaavaa työvoimaa voidaan houkutella kaupunkiseudulle laadukkailla, monipuolisilla ja vetovoimaisilla asuinmahdollisuuksilla. Lahden kaupunkiseudulla on tarjota monipuolisia vaihtoehtoja asumiselle. Suunnittelualueen luonnon ja maiseman erityispiirteitä ovat Salpausselät ja pitkittäisharjut, kuten Pulkkilanharju. Alue edustaa monipuolista suurjärviluontoa harju- ja moreenisaarineen sekä vesistöineen. Harjualueilla on Suomen merkittävin pohjavesivaranto. Salpausselän eteläpuolinen alue on viljelymaisemien hallitsemaa savikkoaluetta. Harjualueet ovat merkittäviä pohjavesialueita. Etelä-Hämeen lehtokeskuksen vaikutus näkyy kasvillisuuden rehevyydessä ja kasvilajiston vaateliaisuudessa. Kaupunkiseutu sijoittuu kolmeen maisemamaakuntaan, Eteläisen rantamaan, Hämeen viljely- ja järvimaan sekä Itäisen järvi-suomen alueelle. Salpausselkä muodostaa merkittävän maisemallisen, itä-länsi-suuntaisen rajan suunnittelualueen poikki. Kuva: Ote maisemaselvitysaineistosta, kartta 2/10, pienennös. (Lähde: Arkkitehtitoimisto Tapani Vuorinen. Maisemaselvitys Asikkalan, Hollolan, Lahden, Nastolan ja Orimattilan alueella v

12 Alueella on runsaasti esihistoriallisia kiinteitä muinaisjäännöksiä, mm. kivikautisia asuinpaikkoja. Valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita on kolme: Porvoonjokilaakso Orimattilassa, Kastarin Hatsinan Kutajoen alue Hollolassa ja Kurhila Pukkilan alue Asikkalassa. Valtakunnallisesti merkittäviä kulttuuriympäristöjä on alueella runsaasti. Osa kohteista on laajoja pelto-, metsä- ja rakennettujen alueiden muodostamia kulttuurimaisemakokonaisuuksia ja osa pienialaisempia kohteita, kuten kartanoympäristöjä. Osa kaupunkiseudun kylistä sijaitsee valtakunnallisesti ja seudullisesti arvokkailla maisema-alueilla ja kulttuuriympäristöissä, mikä asettaa vaatimuksia kylien kehittämisessä. Suunnittelualueen väestö kasvoi voimakkaasti viime sotien jälkeen. Tasaantunut kasvu on jatkunut viimeisten 20 vuoden aikana (5,4 %), suunnittelualueen väkiluku oli vuonna Kappaleessa 5, kohdassa Mitoitus on kaavio suunnittelualueen väestönkehityksestä Muuttovoitto on jatkossa yhä tärkeämpi tekijä väkiluvun kasvun suhteen, sillä syntyvyys pienenee väestön ikärakenteen vanhenemisen myötä. Lahti, Hollola ja Orimattila ovat saaneet viime vuosina muuttovoittoa, heikoin tilanne on ollut Heinolassa. Muuttoliikkeen johdosta nuorten aikuisten määrä Lahdessa on kasvanut. Seudulla ei ole ollut riittävästi työpaikkoja alueella koulutetuille, joten suuri osa alueella opiskelleista on joutunut muuttamaan työn perässä muualle. Asuinrakentamisen tarpeeseen Lahden kaupunkiseudulla on viime vuosikymmeninä vaikuttanut väestönkasvua enemmän asumisväljyyden kasvu. Kuva: Suunnittelualueen kuntien väestö , alueliitokset on esitetty pystyviivoin 11

13 Tulevaisuuden haasteita Kansainvälistyminen, globaalin markkinatalouden vahvistuminen ja Suomen liittyminen Euroopan unioniin ovat johtaneet alueiden ja kaupunkiseutujen välisen kilpailun kiristymiseen. Kaupunkiseudut joutuvat kilpailemaan menestyvistä yrityksistä ja verotuloja tuovista asukkaista. Alueellinen kehitys perustuu yhä enemmän yritysten ja kansalaisten yksityistaloudellisiin päätöksiin. Yritykset valitsevat sijaintinsa niin, että myyntitulot maksimoituvat ja tuotantokustannukset minimoituvat. Kansalaiset valitsevat asuinpaikkansa hyvinvoinnin edellytysten ja elinympäristön laatutekijöiden perusteella. Lahden, kuten muidenkin kaupunkiseutujen haasteita ovat lisäksi mm. väestön ikääntyminen, talouskasvun ja hyvinvointiyhteiskunnan ylläpito samanaikaisesti, menestysalojen kärkihankkeiden lisääminen seudulle sekä osaamisen, yrittäjyyden ja innovatiivisuuden edistäminen. Näillä tekijöillä on oma välillinen merkityksensä myös alueidenkäytön kannalta. Määrätietoisella seudullisella alueidenkäytön suunnittelulla voidaan yhteiskunnallisiin muutoksiin varautua ja luoda niiden pohjalta edellytyksiä tavoitteelliselle kehitykselle. Lahden kaupunkiseudun asema on yhä vahvempi. Lahti mielletään Helsingin metropolialueeseen (ks. OECD:n metropolikatsaus) kuuluvaksi kasvukeskukseksi, jolla on hyvä logistinen asema mm. oikoradan ja Vuosaaren sataman johdosta. Moottoritien rakentaminen välille Lahti-Heinola tuo Heinolan lähemmäksi Lahtea ja pääkaupunkiseutua. Etelä-Suomen maakuntien liittoutuma valmistelee yhteistä tulevaisuudenkuvaa Etelä-Suomen aluerakenteesta vuonna Tärkeiksi kehityskäytäviksi työssä on todettu mm. Turku-Forssa-Lahti-Kouvola- Saimaankaupunki yhteys ja Helsinki-Lahti-Heinola käytävä, jotka hyvien tie- ja ratayhteyksien vuoksi osaltaan mahdollistavat Helsingin metropolialueen kasvupaineiden tasaamisen. Päijänteen ympärille on retkeilyyn ja loma-asutukseen keskittynyt Järvi- Suomen vyöhyke. Päijät-Häme on logistiselta sijainniltaan erinomainen, monipuolinen vireiden kaupunkien ja kylien sekä luonnonarvojen alue. Lahden korkeakouluyhteisö ja tiedepuisto nivovat yhteen metropolialueen keskisen alueen osaamisen muotoilun, laadun ja ympäristön huippualueilla. Alueen kulttuuri-, vapaa-ajan ja kaupallinen tarjonta on korkeatasoinen ja laaja. Kuva: Lahden kaupunkiseudun sijainti Helsingin metropolialueella (Lähde: OECD:n Helsingin metropolikatsaus 2002) 12

14 Kuva: Etelä-Suomen toiminnallinen aluerakenne 2030 (Lähde: Etelä-Suomen maakuntien liittoutuma) Kaupunkiseudun menestys riippuu sen kilpailukyvystä, johon vaikuttavia tekijöitä ovat mm. osaaminen, työvoimatarjonta, markkinoiden läheisyys, logistinen asema, innovatiivinen kulttuurielämä sekä viihtyisä, palveleva ja turvallinen ympäristö. Menestyäkseen kaupunkiseudun tulee olla omaleimainen. Kaupunkiseudun kehittämisen tulee lähteä alueen vahvuuksista, joita ovat mm. merkittävät liikuntapalvelut (Lahden urheilukeskus, Vierumäki, Pajulahti), yhä parantuneet kulttuuripalvelut (Sibeliustalo, Päijännetalo), upea luonto (Salpausselät, Päijänne, Vesijärvi, erämaa-alueet), hyvä logistinen sijainti, veturitoimialat (puu, megatroniikka, ympäristö, biotekniikka, muovi) sekä loma-asuminen. Lisäksi alueella on valtakunnallisesti merkittäviä maisema-alueita ja kulttuuriympäristöjä, joista osa on pelto-, metsä- ja rakennettujen alueiden muodostamia kulttuurimaisemakokonaisuuksia ja osa pienialaisempia kohteita, kuten kartanoympäristöjä. Lahden vahvuutena on selkeä maakunnallinen keskuskaupunkiluonne. Lahden kaupunkiseudun palveluvarustus vastaa suurelta osin myös valtakunnanosakeskuksen tasoa. Valtakunnallisesti Lahti tunnetaan talviurheilukeskuksesta, maailmanmaineeseen nousseesta kaupunginorkesterista ja muotoilusta. Lahti on noussut merkittäväksi kongressikaupungiksi. Lahden yliopistokeskus ja ammattikorkeakoulu tiedon tuottamisympäristönä ja teknologiakeskustoiminta (Neopoli) tiedon kaupallistamisympäristönä luovat seudulle innovatiivista osaamisympäristöä. Lahden kaupunkiseudun asema pääkaupunkiseudun läheisyydessä luo mahdollisuudet kehittää alueellinen osaamistihentymä, jolla on toimivat kansalliset ja kansainväliset yhteydet. Yhteydet seudun yritysten osaamisverkostoon ovat välttämättömiä. Seuraavilla sivuilla oleville kartoille on kerätty osaamisen maankäytön kannalta keskeisiä tekijöitä ja tahoja. Osaamisen ja maankäytön suhdetta tulisi jatkossa tutkia tarkemmin. 13

15 Kuva: Osaamisen maankäyttö 14

16 Kuva: Osaamisen maankäytön kehitysaskeleita (Lähde: Luento Lahden tiedepuiston seminaarissa , Tiedepuisto Lahden seudun kehittämisessä, Lauri Kuukasjärvi/Päijät- Hämeen osaamiskeskus, Markku Viitasalo) Kuva: Osaamisen suhde alueelliseen kehittämisjärjestelmään (Lähde: Luento Lahden tiedepuiston seminaarissa , Tiedepuisto Lahden seudun kehittämisessä, Lauri Kuukasjärvi/Päijät-Hämeen osaamiskeskus, Markku Viitasalo) 15

17 Lahti tarjoaa maakunnalliset palvelut ja kaupunkikeskustan osaajien kohtaamispaikkana. Suurena haasteena on löytää kaupunkiseudun todelliset yhteiset strategiset linjaukset esimerkiksi asuntoalueiden ja työpaikka-alueiden käyttöönotosta ja markkinoinnista ja palvelujen tuottamisesta sekä alueiden suunnittelu- ja mitoitusperiaatteiden yhtenäisyydestä. Alueiden rakentamistavan ja tehokkuuden tulisi määräytyä niiden seudullisen aseman ja ympäristöllisten olosuhteiden perusteella kuntarajojen vaikuttamatta asiaan. Hallinnollisten muutosten ohessa yhteiskunnassa tapahtuu monia muutoksia, joiden vaikutuksia on kyettävä ennakoimaan ja varautumaan erilaisiin kehityspolkuihin. Ihmisten halu asua ja tehdä työtä ei ole yksin riippuvainen elinkeinoelämän muutoksista, mikäli ihmisten toimeentulo voidaan järjestää - ainakin osittain - asuinpaikasta riippumatta. Avainkysymyksiksi muodostuvat mm. työn tekemisen ja asumisen sisällön muutokset. Vetääkö hyvä ympäristö osaavia ihmisiä asumaan vai muuttavatko ihmiset työn perässä, on edelleen ajankohtainen kysymyspari. Tulevaisuudessa on varauduttava erilaisten ihmisten tarpeisiin, mutta mikä profiloi Lahden seutua? Asumisen, työn ja liikkumisen tulevaisuuteen vaikuttavat niin kansainväliset, yhteiskunnalliset kuin ympäristössäkin tapahtuvat muutokset. Rakenteellisten ja sosiaalisten muutosten ohella on pystyttävä myös esittämään arvioita elintapojen, arvojen ja kulttuurin piirissä odotettavissa olevista muutoksista. Ihmisten arvostusten muuttuessa ja yhteiskunnan moniarvoistuessa tulisi suunnitella erityyppisiä asuinalueita, joilla voitaisiin vastata ihmisten muuttuviin tarpeisiin asumisen suhteen. Väestön ikääntyminen ja muutokset asumistarpeissa asettavat uusia vaatimuksia elinympäristön kehittämiselle, asumisratkaisuille, palvelujen tarjonnalle, liikenneratkaisuille sekä vapaa-ajan ja työn yhteensovittamiselle. Asumisväljyyden ja väestön määrän kasvu jatkunee, mikä yhdessä omakotitaloihanteen säilymisen kanssa aiheuttaa yhdyskuntarakenteen hajautumispaineita. Tiiviin pientalorakentamisen kehittämiseen tulee kiinnittää jatkossa entistä enemmän huomiota koko kaupunkiseudulla, jotta yhdyskuntataloudellisesti kallista yhdyskuntarakenteen hajautumista voitaisiin hidastaa. Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen saattaa herättää paikallisesti voimakastakin vastustusta. Asuinalueiden palvelut voivat heiketä palvelujen keskittyessä. Liikkumisen lisääntyessä myös siitä aiheutuvat haitat lisääntyvät. 16

18 Yhteiskunnallisia megatrendejä Menestyäkseen kaupunkiseutujen on ymmärrettävä yhteiskunnallisia megatrendejä (ks. lähtötietoraportti, luku 6) ja niiden vaikutuksia toimintaympäristön muutoksiin, ennakoida muutoksia, rakentaa selkeitä ja rohkeita vaihtoehtoisia kehityskuvia, panostaa innovatiivisuuteen ja luovuuteen, tehdä omaa tulevaisuutta aktiivisesti sekä rakentaa taloudellinen menestys sosiaalisesti ja ekologisesti kestävälle pohjalle. Kaupunkiseutujen kehitykseen vaikuttavia megatrendejä ovat mm. (Lähde: Rakennemallin tavoiteseminaarin alustus , Sirkka Heinonen/VTT): - talouden globalisoituminen ja digitalisoituminen - tieto- ja viestintätekniikoiden kehitys ja yhdentyminen - väestön kasvu ja ikääntyminen - ympäristöongelmien kärjistyminen ja kasvun rajallisuus - kiihtyvä teknologian muutos - verkottuminen - liikkumisen ja vuorovaikutuksen lisääntyminen - kaupungistuminen ja keskittyminen - yksilöllistyminen elämäntavoissa ja toimintatavoissa - sosiaalisen eriarvoisuuden lisääntyminen - median kasvava läsnäolo - kompleksisuuden lisääntyminen - murrosajattelu - EU:n syveneminen ja laajeneminen - lähialueiden kriisiytyvä kehitys (Venäjän taloudellis-poliittinen kehitys) - riskiajattelu ja terrorismin uhka - toimintojen desynkronisaatio (24 h avoin kaupunki, 24/7 kaupunkikonsepti) - eettisten ja ekologisten kysymysten esiin nosto (yhteiskunnallista vastuuta kantavien yritysten, toimijoiden painoarvo kasvaa) Tuotantoteollisuuden rooli suurimpana työllistäjänä on muuttumassa. Uusia työpaikkoja syntyy toisen asteen palvelutuotantoon, jota leimaa korkea teknologinen osaaminen ja tieto-orientoituneisuus. Nouseva ala on palvelutuotanto, erityisesti kauppa, tutkimus- ja kehitystoiminta kasvavat. Tietoorientoituneet palvelualat tarvitsevat monipuolista kaupunkiympäristöä kulttuuripalveluineen. Lahden keskustaa on mahdollisuus kehittää tietoorientoituneiden työpaikkojen maakunnallisena keskuksena. (Lähde: Rakennemallin seminaarin alustus, Dr. Franz Karl Pecher) Kansainvälinen matkailu tulee kasvamaan. Syitä tähän ovat mm. vapaa-ajan lisääntyminen, tulotason kasvu, matkailun esteiden poistuminen ja liikkumisen helpottuminen, väestön ikärakenne. Kuluttajien laatuvaatimukset kasvavat entisestään. Kasvavia matkailutuotteita ovat ns. aktiivilomat ja hyvinvointimatkailu. Lahden kaupunkiseutu tarjoaa hyvät puitteet matkailun kehittymiselle: puhdas luonto, ruuhkattomuus, kulttuuritarjonta ja seudun vetovoimaiset matkailukohteet (mm. Sibeliustalo). (Lähde: Launeen vapaa-ajankeskuksen ideaseminaari , Tom Ylkänen/Matkailun edistämiskeskus) 17

19 2. Suunnittelun vaiheet Suunnittelun käynnistäminen ja lähtökohtien sekä tavoitteiden määrittely Suunnittelu aloitettiin tammikuussa 2003 ohjelmoinnilla ja lähtötietojen keräämisellä. Maaliskuussa 2003 käsiteltiin aluetta koskevia muutospaineita ja -rajoitteita. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma laadittiin ja tarkistettiin Varsinaisen rakennemallin suunnittelu aloitettiin tammikuussa Rakennemallin sisältöä käsiteltiin pidetyssä seminaarissa. Rakennemalli oli esillä seutuhallituksen ja maakuntahallituksen yhteisseminaarissa ja ympäristöministeriössä järjestetyssä työneuvottelussa rakennemallityön ja maakuntakaavatyön yhteensovittamisesta. Kaupunkiseudun kuntien kuntakierros toteutettiin yhteistyössä rakennemallin kanssa maalis-huhtikuussa Rakennemalliehdotus valmistui Kuntia haastateltiin huhtikuussa 2003 kuntien kehittämisstrategioiden ja seudullisten profiilien määrittämiseksi. Toukokuussa 2003 pidettiin tavoiteseminaari Nastolan Pajulahdessa, johon kutsuttiin tärkeimmät viranomaistahot ja yhteisöt sekä kuntien keskeiset päättäjät. Tavoitteet asetettiin nähtäville ja niistä pyydettiin lausuntoja kesällä 2003, jonka jälkeen kunnat ja seutuhallitus hyväksyivät tavoitteet. Lähtötietoraportti laadittiin touko-syyskuussa Liikenteellisten lähtökohtien raportti laadittiin elosyyskuussa Vaihtoehtojen laadinta Rakennemallin vaihtoehdot laadittiin tavoiteasettelun pohjalta. Vaihtoehtoja ja niiden vaikutusten arviointia käsiteltiin kuudessa kokouksessa toukojoulukuussa Vaihtoehtoraportti ( ) ja liikenteellinen vertailu ( ) laadittiin. Saksan Baijeriin järjestettiin opintomatka , josta laadittiin matkaraportti. Rakennemallin suunnittelu Kuva: Rakennemallin 2040 laatimisprosessi Rakennemallin käsittely ja hyödyntäminen Rakennemalli asetetaan julkisesti nähtäville kuulemista varten ja siitä pyydetään lausunnot. Rakennemallia ei käsitellä maankäyttö- ja rakennuslain mukaisena kaavana. Sen sijaan se antaa pohjaa maakuntakaavan ja kuntien yleiskaavojen laadinnalle. Seutuvaltuusto hyväksyy rakennemallin kuntia kuultuaan. Seutuhallinnon ulkopuolella oleva Heinola päättää osaltaan itsenäisesti. Rakennemallityön tuloksia käytetään hyväksi jo vireillä olevassa maakuntakaavatyössä. Maakuntakaavan valmisteluaineisto asetetaan samanaikaisesti rakennemallin kanssa nähtäville ja siitä pyydetään lausunnot loppukesällä Maakuntakaavan hyväksyy maakuntavaltuusto vuoden 2005 aikana. 18

20 3. Tavoitteet Rakennemallityön tavoiteseminaari pidettiin Seminaariin osallistui laaja joukko mm. kaupunkiseudun kuntien, maakuntaliiton sekä valtion viranomaisten edustajia. Seminaarissa kuultiin tavoitteisiin liittyviä alustuksia sekä työskenneltiin tavoitteiden määrittämiseksi. Muistio seminaarista on laadittu erikseen. Seminaarin tulosten pohjalta määriteltiin kaupunkiseudun rakennemallityön tavoitteet. Tavoiteasettelu perustuu seminaarissa esiteltyyn jäsennöintiin: 1. Kaupunkiseudun alueidenkäytön kehittämisen pääperiaatteet 2. Suunnittelun tavoitteet kestävän kehityksen ulottuvuuksien mukaisesti Tavoiteasettelun perustana ovat lisäksi laaditut lähtötietoselvitykset, joiden keskeiset tulokset on koottu erilliseen lähtötietoraporttiin sekä valtakunnalliset, maakunnalliset ja kuntatason tavoitteet, jotka osaltaan ohjaavat työtä. Tavoitteisto ei pyri olemaan kattava lista rakennemallityössä huomioon otettavista asioista. Tavoitteisto osoittaa ne tärkeimmiksi nähdyt suunnittelun painopisteet, joiden tulee juuri tässä työssä korostua. Tavoitteet on hyväksytty seutuhallinnossa ja kunnissa. Kaupunkiseudun alueidenkäytön kehittämisen pääperiaatteet Varaudutaan kaupunkiseudun kasvuun - Määritellään selkeä näkemys maankäytön rakenteesta ja kehityslinjoista sekä uusista alueista ja täydennysrakentamisesta - Esitetään asuin-, työpaikka- ja palvelualueiden sijoittuminen kaupunkiseudulle vetovoimaisesti ja taloudellisesti, jotta voidaan vastata todennäköiseen muuttovirtaan (0,5 3 % vuotuinen asukasluvun kasvu) - selvittämällä samalla eri vaihtoehdoin optimaalinen kasvu - sekä asumisväljyyden lisääntymisen ja kasvavien laatuvaatimusten mukaisiin tarpeisiin - Yhdistetään seudun ja kuntien vahvuudet ja vetovoimatekijät kokonaisuudeksi päämääränä kestävä kehitys ja hyvä ympäristö - Pidetään tavoitteena yksituumaisuutta ja sitoutuneisuutta rakentamisen piiriin otettavien alueiden aikataulutuksesta, järjestyksestä ja painopisteistä Tähdätään ehjään ja toimivaan kaupunkirakenteeseen - Arvioidaan kaupunkirakenteen toimivuutta seuraavin kriteerein: - alueet, jotka toimivat kävelyn ja kevyen liikenteen ehdoin (ydinkeskustat, asuinalueiden lähipiirit) - alueet, jotka toimivat joukkoliikenteen varassa (kaupunkimaiset taajamat) - alueet, jota toimivat autoliikenteen varassa (kylä-, ranta- ja haja-asutus, erillään olevat palvelut ja työpaikka-alueet) - Etsitään ratkaisut alueellisille suunnittelutarpeille: - taajamatoimintojen alueet (keskustat, asuminen, elinkeinot) - palvelut - kylät ja rantarakentaminen - liikennejärjestelmät ja kuntatekniikka - virkistysalueet ja reitistöt - suojelu ja kulttuurihistoria - Luodaan kaupunkiseudulle edellytyksiä kehittyä vetovoimaiseksi kokonaisuudeksi, huomioiden viimeaikaiset merkittävät hankkeet ja Lahden seudun hyvä logistinen asema (Vuosaari, oikorata, moottoritie, pääkaupunkiseudun paine, kuuluminen metropolialueeseen) - Hyödynnetään ja kehitetään yhteisiä vahvuuksia (luonto, liikunta, muotoilu, puurakentaminen, kulttuuri) Korostetaan yhteistyötä - Työskennellään mahdollisuuksien mukaan kuntarajat unohtaen - Sitoudutaan itse ja sitoutetaan muut keskeisiin rakennemallin periaatteisiin - Selkeytetään kaupunkiseudun kuntien välistä työnjakoa ja rooleja - Luodaan maankäytöllisin ratkaisuin osaltaan pohjaa seudulliselle yhteistyölle ja seutuyhteisölle sekä suuntaviivojen muodostamiselle asumisen ja elinkeinorakenteen kehittymisessä muuttuvissakin olosuhteissa - Etsitään yhteisiä ratkaisuja raja-alueiden maankäytöstä - Parannetaan omalta osalta seudullisen palveluyhteistyön kehittämisen edellytyksiä 19

Lahden kaupunkiseudun rakennemalli 2040

Lahden kaupunkiseudun rakennemalli 2040 Asikkala, Heinola, Hollola, Lahti, Nastola ja Orimattila Lahden kaupunkiseudun rakennemalli 2040 Lahden kaupunkiseudun rakennemallityöryhmä Jaakko Pöyry Infra Strafica Oy 16.6.2004 Seutuvaltuusto 2.12.2004

Lisätiedot

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan

Lisätiedot

Pöytäkirjanote. Päättäjä: Seutuhallitus Päätöspäivä 23.02.2004 Pykälä: 183 PÖYTÄKIRJANOTE ------------ 183

Pöytäkirjanote. Päättäjä: Seutuhallitus Päätöspäivä 23.02.2004 Pykälä: 183 PÖYTÄKIRJANOTE ------------ 183 Asia: Lahden kaupunkiseudun rakennemallin tavoitteet ja hallintokäytäntö Päättäjä: Seutuhallitus Päätöspäivä 23.02.2004 Pykälä: 183 PÖYTÄKIRJANOTE ------------ 183 Lahden kaupunkiseudun rakennemallin tavoitteet

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 Mänttä-Vilppulan kehityskuva Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT Rakennemallivaihtoehtojen kautta etsitään Mänttä-Vilppulalle paras mahdollinen tulevaisuuden aluerakenne

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnos. KUUMA-johtokunta 5.3.2015

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnos. KUUMA-johtokunta 5.3.2015 Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnos KUUMA-johtokunta 5.3.2015 Uudenmaan maakuntakaavatilanne Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan teemat Elinkeinot ja innovaatiotoiminta Logistiikka Tuulivoima Viherrakenne

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 MAAKUNTAKAAVA

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 MAAKUNTAKAAVA Pirkanmaan maakuntakaava Suunnitteluvaiheet ja aikataulu 2011-2012 ALOITUSVAIHE Käynnistäminen (MKV), Ohjelmointi, OAS (MKH) GIS-pohjainen palautesovellus (INSPIRE) Selvitykset, Maankäyttövaihtoehdot Viranomaisneuvottelu

Lisätiedot

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaatteet. Elinkeinot ja innovaatiotoiminta sekä logistiikka

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaatteet. Elinkeinot ja innovaatiotoiminta sekä logistiikka 15.9.2014 1 (3) Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaatteet 4. vaihemaakuntakaavan yhteiset suunnitteluperiaatteet Uudenmaan liiton strategian mukaisesti tällä kaavakierroksella pyritään entistä

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Lahden kaupunkiseudun rakennemalli Kuntahaastattelut 7 17.4.2003. Heinolan kuntahaastattelu

Lahden kaupunkiseudun rakennemalli Kuntahaastattelut 7 17.4.2003. Heinolan kuntahaastattelu Lahden kaupunkiseudun rakennemalli Kuntahaastattelut 7 17.4.2003 Heinolan kuntahaastattelu Muistio Muistiossa on esitetty kuntahaastattelun yhteydessä käydyn keskustelun pääkohdat. Lisäksi konsultille

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne Maakuntakaavafoorumi Vanha kirjastotalo, Tampere, 19.3.2015 Maankäytön suunnittelujärjestelmä ja maakuntakaavan rooli Pirkanmaan

Lisätiedot

Maakuntavaltuusto 11.3.2013. Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys

Maakuntavaltuusto 11.3.2013. Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Maakuntavaltuusto 11.3.2013 Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Maakuntakaavoitustilanne Pirkanmaalla Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Muut suunnitelmat ja selvitykset Maakuntakaavoitusseminaari

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA 29.5.2009. Kunnanhallitus VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN TAVOITTEITA

ASIKKALAN KUNTA 29.5.2009. Kunnanhallitus VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN TAVOITTEITA VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN TAVOITTEITA 1. Yleiset tavoitteet: Vesivehmaan kylään kohdistuvia yleisiä suunnittelun lähtökohtia ovat kulttuurimaiseman, rakennetun ympäristön sekä luonnonympäristön

Lisätiedot

Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ASIKKALAN KUNTA Lauttaniemen ranta-asemakaava ja Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos 21.03.2014 Päivitetty 14.02.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS Lauttaniemi14022015.doc Osallistumis-

Lisätiedot

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto 2 VESI MAAKUNTAKAAVASSA Seuraavassa lyhyesti: Maakuntakaavasta

Lisätiedot

Johdatus maakuntakaavoitukseen Puuterminaaliseminaari 5.12.2013. Karoliina Laakkonen-Pöntys

Johdatus maakuntakaavoitukseen Puuterminaaliseminaari 5.12.2013. Karoliina Laakkonen-Pöntys Johdatus maakuntakaavoitukseen Puuterminaaliseminaari 5.12.2013 Karoliina Laakkonen-Pöntys Maakuntakaavoitustilanne Pirkanmaalla Ote Pirkanmaan 1. maakuntakaavasta Ote Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavasta,

Lisätiedot

Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030

Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030 Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030 Haukipudas Kiiminki Anne Leskinen, 27.1.2011 Hailuoto Oulunsalo Oulu Kempele Lumijoki Liminka Tyrnävä Muhos Kaupalliset selvitykset seudun yleiskaavan taustalla

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040. Rakennemallien kuvaukset

Mäntsälän maankäytön visio 2040. Rakennemallien kuvaukset Mäntsälän maankäytön visio 2040 Rakennemallien kuvaukset 1 Sisällysluettelo 1 Rakennemallien kuvaukset... 3 1.1 Kaikilla mausteilla... 4 1.2 Pikkukaupunki... 6 1.3 Nykymalliin... 8 2 Vaikutusten arviointi...virhe.

Lisätiedot

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Jyväskylän kaupunki Kaupallinen palveluverkkoselvitys Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Tiivistelmä, kesäkuu 2010 Selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava luonnos valmistumassa. Mediatilaisuus 4.12.2014 Riitta Murto-Laitinen

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava luonnos valmistumassa. Mediatilaisuus 4.12.2014 Riitta Murto-Laitinen Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava luonnos valmistumassa Mediatilaisuus 4.12.2014 Riitta Murto-Laitinen Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava Tavoitteena kestävää kilpailukykyä ja hyvinvointia Uudellemaalle Aikatähtäin

Lisätiedot

Lahden kaupunkiseudun rakennemalli Kuntahaastattelut 7 17.4.2003. Orimattilan kuntahaastattelu

Lahden kaupunkiseudun rakennemalli Kuntahaastattelut 7 17.4.2003. Orimattilan kuntahaastattelu Lahden kaupunkiseudun rakennemalli Kuntahaastattelut 7 17.4.2003 Orimattilan kuntahaastattelu Muistio Muistiossa on esitetty kuntahaastattelun yhteydessä käydyn keskustelun pääkohdat. Lisäksi konsultille

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

ALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ

ALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ ALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1 Rakennemallin mitoitus Varsinainen tarkastelu kahden vaihtoehdon välillä, joissa kummassakin pohjana valittu yhdyskuntarakenne (VE 1 + VE 3) Alenevan kehityksen trendi

Lisätiedot

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Haukipudas Kiiminki Hailuoto Oulunsalo Oulu seutusuunnittelija Anne Leskinen, 8.12.2010 Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä Uusi Oulu

Lisätiedot

viherrakenne ja maatalousalueet Uudellamaalla maakuntakaavan näkökulmasta Kehittämispäällikkö Sirkku Huisko Uudenmaan liitto 13.6.

viherrakenne ja maatalousalueet Uudellamaalla maakuntakaavan näkökulmasta Kehittämispäällikkö Sirkku Huisko Uudenmaan liitto 13.6. viherrakenne ja maatalousalueet Uudellamaalla maakuntakaavan näkökulmasta Kehittämispäällikkö Sirkku Huisko Uudenmaan liitto 13.6.2013 Esityksen sisältö Maakunta Maakuntakaava osana kaavajärjestelmää j

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Tampereen läntiset väylähankkeet

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Tampereen läntiset väylähankkeet Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maakuntakaavaluonnos Tampereen läntiset väylähankkeet Maakuntakaavafoorumi Vanha kirjastotalo, Tampere, 19.3.2015 Kaavaluonnoksen keskeinen sisältö Yleismääräykset Kehittämisvyöhykkeet

Lisätiedot

Salpausselän palveluvyöhyke

Salpausselän palveluvyöhyke Salpausselän palveluvyöhyke 27.4.2015 Päijät-Hämeen liitto Salpausselän palveluvyöhyke Tampereen seudulta Lahden ja Kouvolan seuduille ulottuva vyöhyke Palveluja kehitetään kokonaisvaltaisesti eri tahojen

Lisätiedot

Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu 13.11.2012

Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Valtakunnallisen alueluokittelun (VALHEA-malli) 2 tarkentaminen raideliikenteen osalta menetelmän

Lisätiedot

Ajankohtaista alueiden käytön suunnittelusta

Ajankohtaista alueiden käytön suunnittelusta Ajankohtaista alueiden käytön suunnittelusta Esa Hoffrén/ Alueiden käytön yksikkö 19.1.2011 1 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 19.1.2011 2 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 19.1.2011

Lisätiedot

Vihreä Helsingin seutu 2050 Viherajatuksia Greater Helsinki Vision 2050 - kilpailussa. Arkkitehti, taiteen maisteri Ilona Mansikka, SITO

Vihreä Helsingin seutu 2050 Viherajatuksia Greater Helsinki Vision 2050 - kilpailussa. Arkkitehti, taiteen maisteri Ilona Mansikka, SITO Vihreä Helsingin seutu 2050 Viherajatuksia Greater Helsinki Vision 2050 - kilpailussa Arkkitehti, taiteen maisteri Ilona Mansikka, SITO Greater Helsinki Vision 2050 - seutuvisioprosessi Kilpailun tavoitteena

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAEHDOTUS 2014. Yleisötilaisuus Fellmannia 12.5.2015

PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAEHDOTUS 2014. Yleisötilaisuus Fellmannia 12.5.2015 PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAEHDOTUS 2014 Yleisötilaisuus Fellmannia 12.5.2015 Maakuntakaava Valtuustokausi 2009-2012 Valtuustokausi 2013-2016 Valtuustokausi 2017-2020 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Lisätiedot

RDSP-projektin. karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014

RDSP-projektin. karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014 RDSP-projektin karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014 Alkusanat Tehtävänä oli koota Etelä-Karjalan, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen ja Uudenmaan liittojen aluerakenteen ja aluesuunnittelun kehittämistavoitteet

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TURPEENSALMEN ETELÄPUOLEN OSAYLEISKAAVA NASTOLAN KIRKONKYLÄ, OSAYLEISKAAVA Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Villähteen Kukkasen ja Pikku-Kukkasen järvien

Lisätiedot

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tavoitteet Väestö,

Lisätiedot

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Katsaus maakuntakaavoituksen maailmaan Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Iltapäivän sisältö Mikä on Uudenmaan liitto? Entä maakuntakaava? Maakunta-arkkitehti Kristiina Rinkinen Maisema-arkkitehdin

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

SIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos

SIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos SIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan osana kaavatyön

Lisätiedot

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MYRSKYLÄ Päiväys 15.6.2015 SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan

Lisätiedot

Asikkalan kunta HARAVAKONEEN PUISTON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 25.9.2012

Asikkalan kunta HARAVAKONEEN PUISTON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 25.9.2012 Asikkalan kunta HARAVAKONEEN PUISTON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 25.9.2012 2 SISÄLLYS 1. Tehtävä...3 2. Aloite...3 3. Suunnittelualue...3 4. Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet...3

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414 KOTKAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu Vireille tulo 29.05.2015 TEHTÄVÄ Ranta-asemakaava OSOITE Pitkäsaari, Kaarniemi (417), Kotka

Lisätiedot

KÄRJENNIEMEN METSÄKANSAN KONHON OSAYLEISKAAVA. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

KÄRJENNIEMEN METSÄKANSAN KONHON OSAYLEISKAAVA. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (7) Tampere / J. Mäkelä 27.8.2008 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KÄRJENNIEMEN METSÄKANSAN KONHON OSAYLEISKAAVA Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti ja rajaus. Tässä suunnitelmassa esitetään kaavoitushankkeen

Lisätiedot

Etelä Suomen näkökulmasta

Etelä Suomen näkökulmasta Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414 KOTKAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu Vireille tulo 29.05.2015 TEHTÄVÄ Ranta-asemakaava OSOITE Pitkäsaari, Kaarniemi (417), Kotka

Lisätiedot

1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA?

1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA? LEPPÄVIRRAN KUNTA LEPPÄVIRRAN KYLÄ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä riittävän

Lisätiedot

OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA

OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA 1. Valmistelun tulokset Uudenmaan liiton mukaan Karjaan kaavaluonnoksen ei tule ylittää seudullisesti merkittävän

Lisätiedot

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma PÄLKÄNE Osallistumis ja arviointisuunnitelma 5.2.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TUNNISTETIEDOT... 3 2. SUUNNITTELUALUE JA NYKYINEN MAANKÄYTTÖ... 3 3. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET... 4 4. SUUNNITTELUN

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.8.2008

PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.8.2008 PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.8.2008 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET...3 3. LAADITUT

Lisätiedot

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen 3.9.2015 Iisalmi Case Jyväskylä Julia Virtanen Muuramen kunta Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ - Kaupunkikeskusta - 86 500 JKYLÄN MLK - Taajamia - 36 400

Lisätiedot

Honkakoski. Puoli tuntia Porista. Valkjärvi. Inhottujärvi. Harjakangas. Palusjärvi. Joutsijärvi. Palus. Koski. Kullaan kirkonkylä.

Honkakoski. Puoli tuntia Porista. Valkjärvi. Inhottujärvi. Harjakangas. Palusjärvi. Joutsijärvi. Palus. Koski. Kullaan kirkonkylä. Maankäytön kokonaisuudet Asuminen ja palvelut Keskusta-asumisen ja -palveluiden kehittäminen Keskustaajama-asutuksen täydentyminen ja laajeneminen Tiivistyvät taajamat Täydentyvät kyläkeskukset Työpaikat

Lisätiedot

TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 7 ) TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MYNÄMÄEN KUNTA 1.1 KATTELUKSEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS TYÖNUMERO: E27437 PÄIVÄYS: 8.1. 2015, TARK. 4.9. 2015 Sweco Ympäristö Oy MYNÄMÄEN KUNTA Katteluksen

Lisätiedot

SELKÄIMEN ALUEEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.11.2012

SELKÄIMEN ALUEEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.11.2012 J O K I O I N E N SELKÄIMEN ALUEEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.11.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA

AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA PÄLKÄNEEN KUNTA AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA KOSKEE OSAA KIINTEISTÖSTÄ AATILA 635-421-12-32/2 JA KIINTEISTÖÄ RANTALÄHDE 635-421-12-35 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 09.09.2014 OSALLISTUMIS-JA ARVIOINTI-

Lisätiedot

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli 1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta ja suunnittelualueen

Lisätiedot

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS 21.11.2013 Lapin pääkaupunki ja Joulupukin virallinen kotikaupunki 21.11.2013 Matkailufaktoja

Lisätiedot

Sodankylä. Korteojan ranta-asemakaavan osittainen muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.06.2012

Sodankylä. Korteojan ranta-asemakaavan osittainen muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.06.2012 Sodankylä Orajärvi, Papinranta Märsylä RN:o 9:34 (758-411-9-34) Korteojan ranta-asemakaavan osittainen muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.06.2012 Korteoja Papinranta Kaavamuutosalue käsittää

Lisätiedot

Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1

Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1 Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1 Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava Liikenne ja logistiikka Kaavaehdotus Julkisesti nähtävillä 21.11.-30.12.2011 Asukastilaisuudet: ti 22.11.11 Ylöjärvi,

Lisätiedot

MARTTILAN KUNTA HAAPARANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS

MARTTILAN KUNTA HAAPARANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS MARTTILAN KUNTA HAAPARANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS Air-Ix Ympäristö Oy PL 52 20781 Kaarina 2005 2 MARTTILAN KUNTA HAAPARANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus, joka koskee 14.6. 2005 päivättyä asemakaavakarttaa.

Lisätiedot

Maakuntakaavaehdotus 2014

Maakuntakaavaehdotus 2014 Maakuntakaavaehdotus 2014 Täytä paikallisyhdistyksen huomiot maakuntakaavaehdotuksesta kommenttikenttään! Maakuntakaavaehdotuksen linjaukset: Lisätiedot: Paikallisyhdistyksen kommentit: Taajama-alueet

Lisätiedot

SODANKYLÄ Rutojärven Keinolahden ranta-asemakaava

SODANKYLÄ Rutojärven Keinolahden ranta-asemakaava Seitap Oy SODANKYLÄ 1 SODANKYLÄ Rutojärven Keinolahden ranta-asemakaava Korttelit 1 ja 2 Kaavaluonnoksen selostus MRA 30 vaiheessa SEITAP OY 2015 Seitap Oy SODANKYLÄ 2 SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 PERUS- JA

Lisätiedot

Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) MUONIO 22.8.2014. 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1

Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) MUONIO 22.8.2014. 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 MUONIO Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.8.2014 Seitap Oy 2014 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Utsuvaara III asemakaava ja korttelin 802 asemakaavamuutos

Utsuvaara III asemakaava ja korttelin 802 asemakaavamuutos KITTILÄN KUNTA KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Utsuvaara III asemakaava ja korttelin 802 asemakaavamuutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 22.10.2014 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2014 1 2 1. Osallistumis-

Lisätiedot

Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta. Johtoryhmä 8.3.2010

Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta. Johtoryhmä 8.3.2010 Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta Johtoryhmä 8.3.2010 Väestörakenteen historia 1970 luku maatalouden alasajo Teollisuutta taajamiin Teollisuus väheni Muutto suuriin kaupunkeihin Tietoyhteiskunta Muutto

Lisätiedot

MAANKÄYTÖN VYÖHYKKEILLÄ VAIKUTETAAN MATKAKETJUJEN JA LOGISTISTEN RATKAISUJEN TEHOKKUUTEEN JA KILPAILUKYKYYN

MAANKÄYTÖN VYÖHYKKEILLÄ VAIKUTETAAN MATKAKETJUJEN JA LOGISTISTEN RATKAISUJEN TEHOKKUUTEEN JA KILPAILUKYKYYN MAANKÄYTÖN VYÖHYKKEILLÄ VAIKUTETAAN MATKAKETJUJEN JA LOGISTISTEN RATKAISUJEN TEHOKKUUTEEN JA KILPAILUKYKYYN 31.1.2012 Tuomo Pöyskö Ramboll Liikennejärjestelmät (ent. Liidea) LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITTELU

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.8.2014, tark. 10.10.2014

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.8.2014, tark. 10.10.2014 HÄMEENKYRÖN KUNTA OSA KORTTELIA 64, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.8.2014, tark. 10.10.2014 1 Sisältö 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

Keskustan kehittyminen on Jämsän menestymisen avainkysymys. Maankäytön kehittämiskohteet ja yhteystarpeet tulee tunnistaa

Keskustan kehittyminen on Jämsän menestymisen avainkysymys. Maankäytön kehittämiskohteet ja yhteystarpeet tulee tunnistaa 1 Jämsän kaupunki/kuvapankki Jämsän kaupunki/kuvapankki Keskustan kehittyminen on Jämsän menestymisen avainkysymys 2 Kaupunkimainen, vetovoimainen, elävä keskusta Jämsän vetovoimatekijöitä tulee korostaa

Lisätiedot

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa 29.3.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä 2008 Vyöhyke: I II III

Lisätiedot

Ventelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus

Ventelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus Ventelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus S I S Ä L L Y S L U E T T E L O 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1 1.1 Tunnistetiedot 1 1.2 Kaava-alueen sijainti 1 1.3 Kaavan

Lisätiedot

Ylitornion maankäyttöstrategia MAANKÄYTÖN RAKENNEMALLIT

Ylitornion maankäyttöstrategia MAANKÄYTÖN RAKENNEMALLIT Kuva: Riitta Yrjänheikki Ylitornion maankäyttöstrategia MAANKÄYTÖN RAKENNEMALLIT 19.10.2012 Vaihtoehtojen muodostamisperiaatteet Rakennemallivaihtoehdot ovat kärjistettyjä kuvauksia tulevaisuuden mahdollisista

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Kaavatunnus: 3-331 Asianumero: 507/10.2.03/2012 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Asemakaavanmuutos koskee korttelin 3086 tonttia 2 Asemakaavanmuutoksella muodostuu osa korttelista

Lisätiedot

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE Liite 17 / Ymp.ltk 18.2.2014 / 25 KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.2.2014 tark. 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus-

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

1 Riihimäen seutu seudullista näkökulmaa koskevat tavoitteet

1 Riihimäen seutu seudullista näkökulmaa koskevat tavoitteet 1 Riihimäen seutu seudullista näkökulmaa koskevat tavoitteet Alueidenkäytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista

Lisätiedot

Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö

Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö Erika Helin 10.6.2014 Suunnittelun tavoitteet ja eteneminen

Lisätiedot

Riihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010

Riihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010 Riihimäen seutu Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010 1. Seudun tulevaisuus Talousaluestrategia 2015: Väestönkasvu jatkuu, 1-1,5%/vuosi Talousalueemme on metropolialueen aluekeskus

Lisätiedot

Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT. väliraporttien kooste huhtikuu 2013

Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT. väliraporttien kooste huhtikuu 2013 Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT väliraporttien kooste huhtikuu 2013 Salpausselän kuntajakoselvitys Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti, Nastola Pinta-ala 2191 km2

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITELMAN NIMI JA SUUNNITTELUALUE KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS SUOMUSSALMEN KUNTA (777) KIRKONKYLÄ (406) SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET

Lisätiedot

PAUKKUMÄEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.11.2012

PAUKKUMÄEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.11.2012 J O K I O I N E N PAUKKUMÄEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.11.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

Karkkilan kaupungin lausunto Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta

Karkkilan kaupungin lausunto Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta Ympäristölautakunta 20 05.03.2015 Karkkilan kaupungin lausunto Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta Ympäristölautakunta 05.03.2015 20 Esittelijä: vs. tekninen johtaja Nicole Ahtokivi Valmistelija

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän

Lisätiedot

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (7) JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava ja ranta-asemakaavan muutos, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis-

Lisätiedot

MITÄ RAKENNEMALLI 20X0:N JA JYSELIN JÄLKEEN? JYVÄSKYLÄN SEUDUN MAL- VERKOSTOTYÖPAJA 30.9.2015

MITÄ RAKENNEMALLI 20X0:N JA JYSELIN JÄLKEEN? JYVÄSKYLÄN SEUDUN MAL- VERKOSTOTYÖPAJA 30.9.2015 MITÄ RAKENNEMALLI 20X0:N JA JYSELIN JÄLKEEN? JYVÄSKYLÄN SEUDUN MAL- VERKOSTOTYÖPAJA 30.9.2015 LÄHTÖKOHDAT Lähtökohdat MAL-kehittämiselle 3 Lähtökohdat MAL-kehittämiselle 4 Lähtökohdat MAL-kehittämiselle

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki 5.9.2013

Janakkalan kunta Turenki 5.9.2013 1 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee n. 1 km Turengin keskustan länsipuolella ja rajoittuu Pyhämäentiehen ja Sairaalantiehen. KAAVAMUUTOKSEN TARKOITUS Valtuusto on 10.6.2013 60 hyväksynyt talouden tasapainottamisohjelman.

Lisätiedot

Urban Zonen soveltaminen Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan vaikutusten arvioinnissa

Urban Zonen soveltaminen Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan vaikutusten arvioinnissa Urban Zonen soveltaminen Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan vaikutusten arvioinnissa Henri Jutila, Uudenmaan liitto HSY:n paikkatietoseminaari 29.3.2012 iikkumistottumukset Toimintojen sijoittuminen Alakeskukset

Lisätiedot

LAITILAN KAUPUNKI TUUNAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LAITILAN KAUPUNKI TUUNAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LAITILAN KAUPUNKI TUUNAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Laitilan kaupungin Tuunan alueelle laaditaan asemakaava ja asemakaavan muutos. Tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA

HELSINGIN YLEISKAAVA HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi ja miten yleiskaava tehdään Marja Piimies 26.11.2012 HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi yleiskaava on tarpeen tehdä Toimintaympäristön muuttuminen Väestö kasvaa - kaavavaranto on loppumassa

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI VENESJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 17.12.2015 OSAYLEISKAAVAN MUUTOS koskee Kankaanpään Venesjärven kylän tiloja 214-423-1-176 Hohkaranta,

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI VENESJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 26.1.2016 OSAYLEISKAAVAN MUUTOS koskee Kankaanpään Venesjärven kylän tiloja 214-423-1-176 Hohkaranta,

Lisätiedot

OSALLISTUMI S - JA ARVIOI NTI SUUNNI TE LM A

OSALLISTUMI S - JA ARVIOI NTI SUUNNI TE LM A TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY OSALLISTUMI S - JA ARVIOI NTI SUUNNI TE LM A SÄKYLÄN KUNTA SÄKYLÄN LIIKEALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS PÄIVÄYS: 16.12.2013, TARK. 9.4.2014, 30.11.2015 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT 12 2 2.1 Maankäyttö ja väestö Etelä-Päijät-Hämeessä oli vuoden 26 lopussa 166 833 asukasta. Viiden vuoden aikajaksolla (21-26) seudun väkimäärä on ollut lievässä kasvussa. Kasvua on edesauttanut erityisesti

Lisätiedot

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa.

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa. Lapin 25. kylätoimintapäivät 12. 13.10.2013 Levi, Hotelli Hullu Poro - Rakentamalla jo olemassa oleviin kyliin ja niiden yhteyteen helpotetaan palvelujen ja teknisten järjestelmien tehokasta ja edullista

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014

Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014 Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014 1 Taimistotie Asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee Turengin keskustassa, Turengintien pohjoispuolella, rautatien molemmin

Lisätiedot