Messut ja tapahtumat Jäsenpito ja uusjäsenhankinta Markkinointimateriaalit Markkinoinnin seuranta Sisäinen markkinointi...

Transkriptio

1 Akavan Erityisalojen toimintasuunnitelma 2013

2 Sisällys JOHDANTO... 4 EDUNVALVONTA... 5 Yksityissektorin edunvalvonta... 5 YTN-toiminta... 5 Työehtosopimuksettomien jäsenten edunvalvonta... 6 Akavan Erityisalojen oma sopimustoiminta ja muu yksityissektorin edunvalvonta... 6 Ammatinharjoittajien ja yrittäjien edunvalvonta... 6 Kuntasektorin edunvalvonta... 7 Valtiosektorin edunvalvonta... 8 Korkeakoulusektorin edunvalvonta... 9 Kirkonsektorin edunvalvonta... 9 Yksilöedunvalvonta Yhteiskunnallinen edunvalvonta ja vaikuttaminen Työlainsäädäntö- ja kehittämishankkeet Koulutuspolitiikka Ammatillinen edunvalvonta Elinkeinopoliittinen edunvalvonta Kansainväliset asiat ja kansainvälinen edunvalvonta JÄRJESTÖTYÖ Järjestöorganisaation ja yhteistyön kehittäminen Jäsenedut Jäsenrekisterin palvelut, jäsentietojärjestelmien kehittäminen ja tietojen hyödyntäminen Urapalvelu Opiskelijatoiminta Koulutustoiminta Aluetoiminta Tutkimustoiminta Työmarkkinatutkimukset Muu tutkimustoiminta VIESTINTÄ JA MARKKINOINTI Viestinnän strateginen kehittäminen Jäsenviestintä Liiton näkyvyyden, painoarvon ja vaikuttavuuden lisääminen Viestintä poikkeusoloissa Markkinointi Hakukonemarkkinointi ja sosiaalinen media Verkko- ja printtimainonta

3 Messut ja tapahtumat Jäsenpito ja uusjäsenhankinta Markkinointimateriaalit Markkinoinnin seuranta Sisäinen markkinointi LIITON HENKILÖSTÖ TALOUS Jäsenmaksut ja vakuutukset Hankintasuunnitelma

4 JOHDANTO Toiminnan painopisteitä ja kehittämistoimia valittaessa on huomioitu liittostrategian painopisteiden lisäksi tuoreimman jäsentyytyväisyys -tutkimuksen tulokset ja keväällä toteutetun jäsenyhdistysten kehittämiskyselyn johtopäätökset. Järjestötoiminnassa vuonna 2013 ykköspainopiste on jäsenpito ja luonnollisesti uusjäsenhankinta on jatkuva prosessi. Jäsenpidossa olennaista on vahvistaa palveluita, joihin jäsenet ovat tyytyväisiä ja luoda myös uutta palvelutoimintaa. Tätä kartoitetaan jäsenkunnalta mm. jäsentyytyväisyystutkimuksessa ja muissa selvityksissä. Tuloksekas, asiantunteva ja tehokas edunvalvonta on liiton perustoiminto ja jäsenpidon pohja. Liiton palvelut ja edut markkinoidaan ja viestitään jatkossa tarkemmin segmentoiden jäsenryhmät. Edunvalvonnassa vuoden 2013 aikana valmistaudutaan eri sektoreilla syyspuolella käynnistyviin työmarkkinaneuvotteluihin, kun raamisopimus on katkolla. Pitkin toimintavuotta ja erityisesti syyskauden alussa Akavan Erityisaloissa työstetään eri neuvottelukunnissa liiton neuvottelutavoitteet, suunnitellaan ja organisoidaan järjestövalmiuden kohottaminen ja suunnitellaan tuloksellinen edunvalvontaviestintä. Vuoden 2013 aikana edunvalvonnassa huomio kiinnitetään myös jäsenryhmiin, jotka eivät vielä ole työehtosopimusten tai ovat muiden kuin akavalaisten työehtosopimusten piirissä. Näille ryhmille toteutetaan tarpeellisia omia edunvalvontapalveluita ja -toimia. Organisaation kehittämisessä painopiste on liittostrategian toteuttaminen ja toimiston organisaation ja liiton henkilöstöresurssien kohdentaminen edelleen palveluosaamisen kehittämiseksi. Toimintavuonna 2013 on arvioitava strategia ja päivitettävä liittostrategia, strategiset tavoitteet sekä tarkasteltava tässä yhteydessä myös liiton koko organisaation ja erityisesti edunvalvontaorganisaation toimivuutta. Kustannustietoisuus on ollut tärkeä tausta vuoden 2013 toiminnan suunnittelulle, koska Akavan Erityisalojen järjestöjäsenmaksuosuutta alennetaan ja jäsenmaksutuloja siirretään enemmän jäsenyhdistysten käyttöön. Salla Luomanmäki toiminnanjohtaja 4

5 EDUNVALVONTA Yksityissektorin edunvalvonta Liiton yksityissektorin edunvalvontaa ohjaa ja kehittää yksityissektorin neuvottelukunta, jossa esittelijänä toimivat liiton työmarkkinalakimies ja omalla vastuualueellaan yksityissektorin asiamies. Neuvottelukunta huolehtii, että yksityissektorin jäsenistön tarpeet otetaan huomioon liiton toiminnassa ja samalla neuvottelukunta vahvistaa jäsenyhdistysten yhteistoimintaa sektorilla. Neuvottelukunta jatkaa oman toimintansa kehittämistä palaute- ja kehittämiskyselyiden pohjalta, syventää toimialakohtaista osaamistaan ja käyttää monipuolisesti viestinnän keinoja toiminnassaan. Yksityissektorilla jäsenistöä työskentelee noin henkilöä erilaisissa asiantuntija- ja esimiesammateissa. Koska jäsenistöä sijoittuu käytännössä lähes kaikentyyppisille työpaikoille, keskeisenä haasteena edunvalvonnalle on löytää yhdistäviä tavoitteita ja toimintamuotoja erilaisille ammatillisille ja edunvalvonnallisille ryhmille. Enemmistö yksityissektorin jäsenistöstä on Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n työehtosopimusten piirissä. Kolmannella sektorilla työskentelevät ovat usein Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOn sopimusten piirissä. Joillakin aloilla on puolestaan Akavan Erityisalojen omia työehtosopimuksia. Joukko yksityissektorin jäseniä on kuitenkin yhä muiden kuin akavalaisten sopimusten piirissä tai täysin työehtosopimusten ulkopuolella. Neuvotteluosapuolista ja henkilöstöedustusjärjestelmästä riippuen yksityisen sektorin jäsenistö tarvitsee ja turvautuu useimmin yksilöedunvalvonnan palveluihin. Keskeisenä haasteena onkin luottamusmies- ja henkilöstöedustusjärjestelmän vahvistaminen jäsenistön työpaikoilla muun muassa koulutuksen- ja viestinnän keinoin. Liitto tekee ja hyödyntää yksityissektorin työmarkkinatutkimusta edunvalvonnassaan toimintavuonna. Kysely on osa YTN:n työmarkkinatutkimusta ja -tilastointia. YTN-toiminta Akavan Erityisalat toimii aktiivisesti Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n edunvalvontakentässä. Liiton asiamies-, lakimies-, viestintä- ja sihteeriresursseja kohdennetaan niille aloille, jotka ovat keskeisiä liiton jäsenkunnalle. Tällaisia aloja ovat mm. järjestösektori ja kaupan ala. Sopimusalakohtaisen edunvalvonnan lisäksi liiton edustajat toimivat YTN:ssä mm. neuvottelijoina, kouluttajina ja yritysyhdistysten yhteysasiamiehinä. Lisäksi liitolla on edustus YTN:n hallituksessa. Työmarkkinoiden raamisopimuksesta neuvotellaan viimeistään lokakuusta 2013 eteenpäin, jolloin työmarkkinoiden kaikki keskeiset työehtosopimukset tulevat katkolle. Tästä seuraa, että liiton panosta tarvitaan neuvottelutavoitteiden muodostamisessa, järjestövalmiuden kohottamisessa, neuvottelujen tukemisessa sekä jäsenviestinnässä. Mahdolliset työtaistelutilanteet vaativat liitolta valmiutta ja panostuksia syyskauden aikana YTN Kaupanala Kaupan alan taustaryhmätoiminnan tavoitteena on alan järjestäytymisen lisääminen, jäsenistön aktivoiminen sekä luottamusvaltuutettujen ja yritysyhdistysten määrän lisääminen alan yrityksissä. Liitto tarjoaa YTN:n kaupanalalle asiamiehen työpanoksen. YTN Järjestösektori Liitosta toimii YTN:n järjestösektorilla yksityissektorin asiamies alan vastuullisena asiamiehenä. Liitto tarjoaa alalle myös viestintätukea ja sihteeripalveluita. Akavan Erityisalojen jäsenistä noin työskentelee järjestösektorilla, jota pidetään jäsenkasvun kannalta potentiaalisena alana. 5

6 Vuoden 2013 aikana jatketaan työtä työehtosopimusten kehittämiseksi ja uusien aikaansaamiseksi järjestösektorille. YTN:n tavoitteena on päästä mukaan sopimusosapuoleksi alalla jo oleviin ei-akavalaisiin sopimuksiin ja erityisesti Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry:n sosiaalialan järjestöjen työehtosopimukseen. Alalle on tavoitteena saada myös alakohtainen työehtosopimus Palvelualojen työnantajat Palta ry:n kanssa, johon työnantajat voisivat liittyä liityntäpöytäkirjoin. Jäsenistölle järjestetään vuoden aikana alakohtaisia työsuhdetilaisuuksia sekä panostetaan järjestösektorin luottamusmies- ja luottamusvaltuutettuverkostoon. Työehtosopimuksettomien jäsenten edunvalvonta Liiton yksityissektorin jäsenistä moni työskentelee työpaikoilla, joilla ei noudateta mitään työehtosopimusta tai joissa työntekijät ovat jonkin muun kuin akavalaisen työehtosopimuksen piirissä. Tämän ryhmän edunvalvontaa koordinoimaan perustettu yksityissektorin neuvottelukunnan alainen Sopu-työryhmä jatkaa toimintaansa vuonna Keväällä 2012 lanseerattua matalan kynnykset Kysy työstä toimintamallia jalkautetaan edelleen kiinteäksi osaksi liiton ja jäsenyhdistysten edunvalvontaa. Toimintamalli viedään osaksi liiton koulutus- ja aluetapahtumia sekä muita jäsentilaisuuksia ja esille tuodaan erityisesti sopimuksettomien asemaa. Toimintamallia pilotoidaan myös sosiaalisessa mediassa tavoitteena jäsenhankinta, liiton ja jäsenyhdistysten näkyvyyden parantaminen sekä järjestäytymisen tärkeyden esiin tuominen ja korostaminen. Aluetoimijoita ja jäsenyhdistysten toimihenkilöitä kytketään läheisemmin yhteiseen edunvalvontatyöhön. Sopimuksettomat jäsenet otetaan vahvasti huomioon liiton viestinnässä ja www-sivuilla. Vuoden aikana pyritään tuottamaan tälle jäsenkunnalle tietoa myös kohdennetusti hyödyntäen erityisesti Kysy työstä konseptia. Sopimuksettomien edunvalvontaan ja asemaan työmarkkinoilla pyritään vaikuttamaan myös Akavan kautta. Akavan Erityisalojen oma sopimustoiminta ja muu yksityissektorin edunvalvonta Liiton omat työehtosopimukset jatkuvat pääosin vuodelle Liiton av-käännöstoimistojen työehtosopimus tulee neuvoteltavaksi syyskuussa Raamisopimuksen jatkuminen saattaa aikaistaa liiton museoalan työehtosopimusneuvotteluja vuodelle Yksityissektorin jäsenistölle suunnattu perinteeksi muodostunut koulutus- ja jäsentapahtuma Inspiraatiopäivä järjestetään keväällä Tätä täydentävät liiton koulutustarjonta ja jäsenyhdistysten kanssa järjestettävät yhteiset tapahtumat. Toimintavuonna nostetaan esille työhyvinvointiteemaa eri muodoissa sopimustavoitteissa, viestinnässä ja koulutuksissa. Liiton yksilöedunvalvonnan raportointia lisätään liiton edunvalvonnan ja jäsenyhdistysten välillä tilastoinnilla ja keskusteluilla. Jäsenistön ammatillisesta edunvalvonnasta vastaavat pääosin jäsenyhdistykset, joiden suunnitelmallisella yhteistyöllä on mahdollista vahvistaa edunvalvontaa ammatillisissa kysymyksissä. Ammatinharjoittajien ja yrittäjien edunvalvonta Akavan Erityisalojen ammatinharjoittajien ja yrittäjien edunvalvontaa suunnittelee ja koordinoi ammatinharjoittajien ja yrittäjien toimikunta, jossa esittelijänä toimii liiton yksityissektorin lakimies. Edunvalvonnan kohderyhmiä ovat päätoimiset ja sivutoimiset ammatinharjoittajat, ei-työsuhteiset freelancerit, itsensä työllistäjät sekä apurahalla työskentelevät liiton jäsenet. Toimikunta tekee ehdotukset ammatinharjoittajien ja yrittäjien edunvalvontaa koskevista linjauksista ja kannanotoista. Toimintavuoden aikana keskeinen asia on yrittäjien sosiaaliturva ja siihen liittyen erityisesti yrittäjien eläke ja työttömyysturva. 6

7 Toimikunta osallistuu edelleen Itsensä työllistäjien yhteistyöryhmän työskentelyyn. Työryhmässä on mm. AKAVAn, STTK:n, SAK:n, näihin järjestäytyneiden yksittäisten liittojen ja Journalistiliiton edustajat. Ammatinharjoittajille ja yrittäjille järjestetään 3 koulutustilaisuutta ajankohtaisista asioista jäsenistön toivomusten ja toimikunnan ehdotusten mukaan. Lisäksi järjestetään yksi verkostoitumistilaisuus osana jäsenpitoa. Toimintavuoden aikana haetaan ammatinharjoittajille ja yrittäjille suunnattu ASLAK-kuntoutus. Jäsenhankinnan suoramarkkinointi toteutetaan EPortin kautta. Lisäksi toimintavuoden aikana järjestetään jäsenhankintatilaisuus. Toimintavuoden aikana käynnistetään ESR-rahoitteinen ammatinharjoittajien ja yrittäjien työhyvinvointia koskeva hanke, mikäli hankkeeseen haettu rahoitus toteutuu. Ammatinharjoittajien ja yrittäjien toimikunta jatkaa omaa koulutustoimintaansa järjestämällä Minustako itsenäinen ammatinharjoittaja/yrittäjä -koulutuksia. Koulutusten kohderyhminä ovat liiton palkansaaja- ja opiskelijajäsenet. Koulutukset palvelevat liiton kannalta jäsenpitoa ja ammatinharjoittajajäsenyyden kannalta jäsenhankintaa. Akavan Erityisalojen ammatinharjoittajien ja yrittäjien edunvalvontaan vaikutetaan Akavan kautta sekä elinkeinopoliittisen toimikunnan EPOn että ammatinharjoittajien ja yrittäjien työryhmän toimintaan osallistumalla. Kuntasektorin edunvalvonta Liiton kuntasektorin edunvalvontaa suunnittelee ja koordinoi kunnan neuvottelukunta, jossa esittelijänä toimii liiton kuntasektorin asiamies. Neuvottelukuntaan kutsutaan tarvittaessa asiantuntijoita liiton toimistosta tai sidosryhmistä. Uuden neuvottelukunnan toimikauden alussa kiinnitetään huomiota neuvottelukunnan jäsenten ja varajäsenten perehdytykseen. Myös neuvottelukunnan toimintaan ja kokousten teemoitukseen kiinnitetään huomiota. Neuvottelukunnassa käsittelyssä olevia ja päätökseen tulevia edunvalvonta-asioita käsitellään yhteistyössä jäsenyhdistysten kanssa jo valmisteluvaiheessa. Kuntasektorin edunvalvontatyössä tämä toteutetaan yhteisellä valmistelulla kuntasektorin jäsenyhdistysten edustajista koostuvassa KVTES-taustaryhmässä. Kuntasektorin keskeisiä asioita vuonna 2013 ovat liiton edustamien ammattiryhmien asema kuntarakennemuutoksissa sekä kuntien talous- ja palveluvaateiden puristuksessa. Haasteina ovat toimintamäärärahojen leikkausten vaikutukset toimintaan ja henkilöstöön (lomautukset, irtisanomiset), sekä palvelujen tuotantotavan muutokset (yhtiöittäminen, henkilöstön asema, jatkuva yt-menettely). Liiton edustamien kuntasektorin ammattiryhmien työn vaikuttavuutta nostetaan esille jatkamalla vaikuttamisaineistojen tekemistä. Vaikuttamisaineistoja tehdään keskeisistä ammattiryhmistä niiden edellyttämän koulutustason profiloimiseksi ja näitä ryhmiä kohtaan esiintyvien kuntien säästötoimien vastustamiseksi. Sopimusedunvalvonnan keskeinen työ on KVTES-sopimus palkkausliitteen 2 (sivistystoimi) työryhmätyö liitteen kehittämiseksi. Työ alkanee vuoden 2013 alussa. Asiaa koskettavien jäsenyhdistysten kanssa linjataan tavoitteita työryhmätyön edetessä. 7

8 Vuoden aikana alkaa myös tavoitteenasettelu neuvottelukierrokselle 2013/2014, KVTES-sopimus päättyy Mahdollinen raamisopimuksen jatko tai uusi sopimus saattaa aientaa tavoitteenasettelua. Tavoitteena on kartoittaa palkkauskysymysten lisäksi erityisesti jäseniämme koskettavat työelämäkysymykset. Nykyisen neuvottelukunnan toimikauden loppuun valmistuva kuntasektorin pitkän tähtäyksen suunnitelma on linjauksia tavoitteille. Kuntasektorin KVTES-sopimuksen piirissä on noin liiton jäsentä. Järjestövalmiuteen kiinnitetään erityistä huomiota ja kuntasektorin järjestövalmiussuunnitelmaa tarkennetaan. Järjestövalmiutta valmistellaan liiton tavoitteiden mukaisesti yhteistyössä JUKOn koko kuntasektoria koskevana. Luottamusmiesjärjestelmän vahvistaminen on edelleen kuntasektorin toiminnan painopisteenä. Tavoitteena on lisätä jäsenten tietämystä luottamusmiesjärjestelmästä. Luottamusmiesten toimintaa tuetaan liiton kotisivujen luottamusmiesaineistoja kehittämällä, tukemalla jäsentilaisuuksia ja järjestämällä koulutusta JEAn, VAKAVAn ja Talentian yhteistyössä. Kuntasektorin edunvalvontatiedotus toteutetaan kotisivujen, Yhteenveto-lehden, Kuntatiimi-tiedotteen ja tarvittaessa sähköisten jäsenkirjeiden avulla. Kuntatiimi-tiedotteesta toimitetaan myös ruotsinkielinen käännös Kommunteamet. Tutkimustoiminnassa selvitetään kuntasektorin jäsenten palkkausta ja muita työsuhteen ehtoja koskevia kysymyksiä. Palkkakehitystietoja päivitetään kuntasektorin ammattinimikkeistä. Valtiosektorin edunvalvonta Liiton valtiosektorin edunvalvontaa suunnittelee ja koordinoi valtion neuvottelukunta, jossa esittelijänä toimii liiton valtiosektorin asiamies. Neuvottelukuntaan kutsutaan tarvittaessa asiantuntijoita liiton toimistosta ja/tai sidosryhmistä. Valtiosektorilla toteutetaan toimintavuonna merkittäviä muutoksia osana valtion kehittämis- ja tuloksellisuusohjelmaa sekä keskushallinnon/ministeriöiden yhdistämistä. Liitto tiedottaa muutoksista aktiivisesti jäsenilleen ja pyrkii itse ja yhteistyössä JUKOn kanssa vaikuttamaan siihen, että jäsenten työpaikat ja työsuhteen ehdot pystytään turvaamaan. Ministeriöiden palkkausjärjestelmien yhdistämisessä tavoitteena on liiton jäsenten palkkakilpailukyvyn parantaminen. Valtion neuvottelukunnan sisäistä toimintaa kehitetään ottamalla käyttöön pitkän tähtäimen toimintasuunnitelma edunvalvonnassa. Lähtötilanteessa asetetaan tavoitetaso palkkauksen, työhyvinvoinnin ja työaikojen osalta. Seuraavan sopimuskierroksen tavoitteiden määrittäminen aloitetaan ja liiton tavoitteita pyritään saamaan osaksi JUKOn valtiosektorin neuvottelutavoitteita. Sopimustavoitteiden ja muiden asioiden etenemisestä JUKOssa raportoidaan valtion neuvottelukunnalle. Liiton intraan kootaan liiton ja JUKOn valtion neuvottelukuntien materiaalia sekä muuta ajankohtaista valtion edunvalvontaan liittyvää materiaalia ja tietoa jäsentietojen päivittämisen tärkeydestä. Liiton valtiosektorin jäsentyytyväisyyskyselyn tulokset analysoidaan valtion neuvottelukunnassa, joka tekee esitykset mahdollisten puutteiden korjaamisesta. Jäsenaktiivisuuden lisäämiseksi järjestetään jäsentilaisuuksia valtiosektorin työpaikoilla. Osa tilaisuuksista toteutetaan yhteistyössä jäsenyhdistysten kanssa. Luottamusmiesten toimintaa tuetaan mm. kummiasiamiestoiminnalla, tukemalla jäsentilaisuuksien järjestämistä ja luottamusmieskoulutuksella. Akavan Erityisalat käynnistää 2013 yhteistyössä yhdistysten kanssa koulutusta esimiehinä toimiville jäsenille ja luottamusmiehille. Aiheina olisi mm esimiesten ja henkilöstön välinen yhteistyö työpaikoilla ja siihen 8

9 liittyvän neuvottelutaidon parantaminen. Tällä toiminnalla parannetaan tuottavuutta ja henkilöstön motivaatiota. Virastojen palkkausjärjestelmiä kehitetään siten, että palkkausjärjestelmät tunnistavat työmäärän jatkuvan kasvamisen vaikka tehtävät eivät muuttuisikaan vaativammiksi. Uusia järjestelmiä neuvoteltaessa ja vanhoja kehitettäessä rahoituksen turvaaminen on keskeistä. Muutoin kannustavuutta ei synny. Yhteistoiminnasta tulee tehdä osa virastojen arkista toimintaa yhdessä henkilöstön kanssa tavoitteena toimiva työyhteisö. Liitto tekee valtiosektorin työmarkkinatutkimuksen 2013 ja hyödyntää tuloksia edunvalvonnassaan. Korkeakoulusektorin edunvalvonta Liiton korkeakoulusektorin työmarkkinaedunvalvonnasta huolehtii korkeakoulujaosto, jossa esittelijänä toimii liiton työmarkkinalakimies. Jaoston tehtävänä on vastata yliopisto- ja ammattikorkeakoulusektorin neuvottelutoiminnasta ja edistää jäsenistön tarpeiden huomioon ottamista, viestintää ja jäsenyhdistysten yhteistoimintaa korkeakoulusektorilla. Yliopistosektorilla työskentelee noin 1100 jäsentä, jotka kuuluvat 11 eri jäsenyhdistykseen. Yliopistot ovat valtiosta erillisiä julkisoikeudellisia laitoksia tai säätiölain mukaisia yksityisoikeudellisia säätiöitä, joiden toimintaa säännellään yliopistolaissa. Työehtosopimustoiminnasta vastaa akavalaisittain Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry ja työnantajapuolta edustaa Elinkeinoelämän keskusliittoon kuuluva Sivistystyönantajat ry. Alalla sovelletaan yliopistojen yleistä työehtosopimusta. Yliopistosektorin jäsenten edunvalvonnassa painottuvat toimintavuonna yliopistojen yleisen työehtosopimuksen neuvottelukierrokseen valmistautuminen ja tavoitteiden läpivienti JUKOssa. Keskeisenä tavoitteena on parantaa yliopistojen hallinto- ja kehityshenkilöstön asemaa palkkauksellisesti ja edustuksellisesti. Työehtosopimus päättyy Luottamusmiehiä ja jäsenistöä tulee tukea palkkausjärjestelmän soveltamiseen kytkeytyvässä järjestelyerien jakamisessa maaliskuussa Yliopistolaisille pidetään jäsenistöä aktivoiva kenttätilaisuus ja huolehditaan sektorikohtaisesta ajankohtaisviestinnästä mm. JUKOn Yliote-lehden kautta. Jäsenistölle tehtävästä työmarkkinatutkimuksesta saadaan pohjaa edunvalvontatavoitteille ja viestinnällistä aineistoa. Jaosto seuraa ja ottaa tarvittaessa kantaa yliopistojen tiukkenevaan talouteen ja työhyvinvointikysymyksiin. Ammattikorkeakoulusektorilla työskentelee noin 600 jäsentä, jotka kuuluvat 13 eri jäsenyhdistykseen. Ammattikorkeakoulujen jäsenet työskentelevät useiden kunnallisten ja yksityisten työehtosopimusten piirissä, mutta ammattikorkeakoulu-uudistus 2014 alusta muuttanee voimakkaasti ammattikorkeakoulujen rahoitusta ja rakenteita. Ammattikorkeakoulut varautuvat tuleviin toimilupiin ja muutoksiin jatkamalla 2013 organisaatioiden ja tehtävien sulauttamista henkilöstövähennyksin. Liitto tukee AMK-jäsenistöä muutostilanteissa yksilöedunvalvonnan palveluin, sektorikohtaisella ajantasaisella viestinnällä kentän muutoksista. Jäsenistölle järjestetään myös AMK-jäsentilaisuus, jossa hyödynnetään sektorille tehtävän työmarkkinatutkimuksen tuloksia. Tulevat raamisopimusneuvottelut koskevat myös jäsenistöä eri työehtosopimusten kautta. Kirkonsektorin edunvalvonta Akavan Erityisalojen kirkon sektorin edunvalvontaa hoidetaan neuvottelujärjestö JUKOn kautta. Liitolla on JUKOn kirkon neuvottelukunnassa varsinaisen jäsenen paikka ja sitä kautta mahdollisuus vaikuttaa jäsenten 9

10 edunvalvontaan. Kirkon sektorille on tulevan toimintakauden aikana tulossa kaksi merkittää uudistusta, joiden yhteydessä jäsenten etuihin tulee vaikuttaa. Seurakuntien hallintoa tullaan keskittämään kirkon palveluskeskukseen ja toisaalta hallintohenkilöstön työaikaihoin haetaan joustoja. Näissä kysymyksissä liitto toimii yhteistyössä muiden akavalaisten ei-hengellistä työtä tekevien ryhmien kanssa tavoitteena jäsenten etujen turvaaminen. Ajankohtaisista asioista tiedotetaan jäsentiedotteissa. Yksilöedunvalvonta Palveluiden tavoitettavuuteen, laatuun ja jäsentyytyväisyyteen kiinnitetään toimintavuonna edelleen huomiota. Jäsenyhdistyksille toimitetaan vuosittain yhteenvetotietoa yksilötason edunvalvonnan juttujen hoidosta ja etenemisestä. Jäsenten kynnystä hakea ajoissa apua työsuhdeongelmiinsa yritetään madaltaa muun muassa lisäämällä edunvalvonnan osuutta koulutus- ja aluetilaisuuksissa. Liiton urapalveluiden toimintamallin kehittäminen täydentää jäsenen yksilöedunvalvonnasta saamaa palvelua. Yhteiskunnallinen edunvalvonta ja vaikuttaminen Työlainsäädäntö- ja kehittämishankkeet Työelämän ajankohtaisiin lainsäädäntö- ja kehittämishankkeisiin liitto vaikuttaa ennen muuta keskusjärjestö Akavan kautta. Myös neuvottelujärjestöjen, JUKOn ja YTN:n kautta sekä liiton omien kannanottojen avulla nostetaan esille jäsenkunnalle tärkeitä työelämäkysymyksiä. Merkittävät työelämäkysymykset pohjautuvat voimassa olevaan hallitusohjelmaan ja ne valmistellaan kolmikantaisesti. Työelämää koskevan lainsäädännön valmistelutyö on ollut vilkkaampaa kuluneena vuonna kuin vuosiin. Työryhmätyöskentelyä lisäävät myös lukuisat raamisopimuksessa asetetut työryhmät ja selvitystyöt, jotka käytännössä jatkuvat vuodelle Myös työelämää koskeva keskustelu mediassa tulee jatkumaan vilkkaana, mikä osaltaan pohjustaa 2013 syksyyn ajoittuvia neuvotteluja raamisopimuksen mahdollisesta jatkosta. Jäsenistön kannalta on oleellista, että liitto nostaa esille jäsenistön edunvalvontatarpeita ja osallistuu valmistelutyöhön sekä keskusteluun ennen kuin hankkeet ja lakiesitykset saavat lopullisen muotonsa. Liitolle keskeisiä teemoja ovat mm. korkeakoulutettujen alipalkkakysymykset, pätkätyöt, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus, työaikajoustot ja työhyvinvointi asiantuntija- ja esimiestyössä. Liitto huolehtii viestinnän keinoin myös siitä, että jäsenistö saa ajoissa tietoa voimaantulevista lakimuutoksista. Koulutuspolitiikka Koulutuspolitiikassa Akavan Erityisalat edustaa liiton jäsenryhmiä Akavan eri toimielimissä ja hankkeissa. Koulutuspolitiikkaa koordinoi Akavassa koulutus- ja työvoimapoliittinen toimikunta, jossa Akavan Erityisaloilla on edustus. Akavan Erityisalojen jäsenyhdistysten edustamien alojen kannalta merkittäviä asioita vuonna 2013 tulee olemaan mm. korkeakoulujen opiskelijavalinta -uudistus ja ns. erikoistumiskoulutuksen uudistus (täydennyskoulutuksen rahoitus ja rakenteet). Osaamisen kehittämisen puolella on myös muita akavalaisille tärkeitä hankkeita ja lakimuutoksia: kolmen päivän kiista on parhaillaan jatkotyön alla. Mikäli kolmen päivän koulutusoikeuteen löytyy eri osapuolia tyydyttävä ratkaisu, murtanee se koulutuspolitiikan ja työmarkkinapolitiikan raja-aitaa. Myös koulutustiliselvitys on tekeillä ja tämäkin on asia pitkällä aikavälillä merkittävää osaamisen kehittämisen näkökulmasta. Aikuis- ja täydennyskoulutuksen kenttä on siis monin tavoin merkittävässä muutoksessa. Ammattikorkeakoulujen koulutuspolitiikassa vuonna 2013 merkittävä asia on, että koko kenttä on vahvassa muutoksessa rahoituksen, rakenteiden ja lainsäädännön osalta. 10

11 Akavan Erityisalat jatkaa myös vuonna 2013 toimintaa akavalaisessa yhteistyössä, jonka tavoitteena on vahvistaa ja syventää suhteita ammattikorkeakoulukentän toimijoihin, mm. rehtoreihin yhteisjärjestö Arenen kautta. Ammatillinen edunvalvonta Liitto vaikuttaa yhdessä jäsenjärjestöjensä kanssa edustamiensa alojen tunnettuuden ja arvostuksen lisääntymiseen yhteiskunnassa. Yhteistoiminta-asiakirjan mukaan Akavan Erityisalat tukee jäsenjärjestöjään ammatillisen edunvalvonnan kysymyksissä erikseen sovitusti. Liitolla on päärooli toiminnassa silloin, kun kyseessä on useita eri jäsenyhdistyksiä koskeva hanke tai asia. Vuodelle 2013 on suunniteltu, että HumanistiUra-tapahtuma järjestetään muutaman vuoden tauon jälkeen. HumanistiUra koskettaa useaa Akavan Erityisalojen jäsenyhdistystä ja tapahtumaan on mahdollista saada suuri osallistujajoukko nykyisiä ja potentiaalisia jäseniä. HumanistiUraan haetaan myös yhteistyökumppaneita. HumanistiUra-tapahtuma ajoitetaan marraskuun puoliväliin. Ammattikorkeakoulupuolella em. kohdassa mainittu Arene-yhteistyö ja ammattikorkeakoulutoimijoiden verkoston rakentaminen on myös liiton edustamien alojen ja tunnettuuden edistämistä. Elinkeinopoliittinen edunvalvonta Akavan Erityisalojen elinkeinopoliittista edunvalvontaa hoidetaan pääsääntöisesti vaikuttamalla Akavan kautta liiton edustamien alojen yleisiin toimintaedellytyksiin. Akavan Erityisaloilla on edustus Akavan elinkeinopoliittisessa toimikunnassa sekä ammatinharjoittajien ja yrittäjien jaostossa. Elinkeinopoliittiset asiat ovat luonnollisesti esillä myös Akavan hallituksen asialistalla. Elinkeinopoliittisessa toimikunnassa käsiteltäviä asioita tuodaan tarpeen vaatiessa liiton hallitukseen ja ammatinharjoittajien toimikuntaan. Järjestöpoliittinen edunvalvonta Akavassa Akavan Erityisalat keskusjärjestö Akavan jäsenliittona toimii aktiivisesti Akavan järjestöpoliittisella kentällä. Akava-yhteisön sisäisen yhtenäisyyden vahvistaminen ja jäsenjärjestöille suunnatut palvelut ovat keskeisiä yhteistyöalueita Akavan sisäisessä järjestöpolitiikassa. Järjestöpolitiikkaa koordinoi Akavassa järjestötoimikunta, jossa Akavan Erityisaloilla on edustus. Vuonna 2013 keskeistä Akavan järjestöpolitiikassa tulee olemaan, mm. päätettyjen yhteistoiminnan periaatteiden jalkauttaminen ja seuranta. Tässä asiakirjassa linjataan mm. Akavan sisäiset pelisäännöt jäsenhankinnan rajoille ja käytännöille. Akavan aluetoiminta uudistetaan ja aluetoiminnassa korostetaan uudistuksen myötä jatkossa vaikuttamistyötä ja verkottumista. Myös Akavan liittojen yhteistyön edistäminen ja koordinointi on tärkeää vuonna 2013, Lisäksi selvitetään mahdollisuus toteuttaa kampanja yleisen järjestäytymisen edistämiseksi. Kansainväliset asiat ja kansainvälinen edunvalvonta Akavan Erityisalat seuraa kansainvälisiä työmarkkina-asioita etupäässä Akavan kautta ja/tai Akavan Erityisalojen jäsenyhdistysten kansainvälisen toiminnan kautta. Tarvittaessa Akavan Erityisalat pyrkii vaikuttamaan kansainväliseen edunvalvontaan eri yhteistyöjärjestöjen kautta. Lisäksi kansainvälistä edunvalvontaa hoidetaan toimintavuoden aikana vaikuttamalla Akavan kautta liiton edustamien alojen yleisiin toimintaedellytyksiin. Tieto- ja vaikuttamiskanavana toimii myös FinUnions, joka on 11

12 suomalaisten palkansaajakeskusjärjestöjen SAK:n, STTK:n ja Akavan yhteinen edustusto Brysselissä. Organisaation keskeinen tehtävä on huolehtia palkansaajien edunvalvonnasta ja välittää Suomeen tietoa EU:n työelämää koskevista asioista. Akavan Erityisalat on Suomen julkisen alan ammattiliittojen EU-yhdistys FIPSU ry:n jäsen. Liitto osallistuu sen toimintaan tiedotuksessa, koulutuksessa ja tutkimuksessa Akavan Erityisalat ry liittyy vuonna 2013 SASK ry:n jäseneksi. Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK ry on suomalaisen ammattiyhdistysliikkeen oma kehitysyhteistyö- ja solidaarisuusjärjestö. SASKiin kuuluvat keskusjärjestöistä SAK ja STTK, yhteensä 25 niiden valtakunnallista jäsenliittoa sekä neljä akavalaista ammattiliittoa. SASKin jäsenjärjestöihin kuuluu yhteensä noin 1,3 miljoonaa suomalaista. Osana suomalaista ja kansainvälistä ay-liikettä SASKin tehtävänä on parantaa ay-toiminnan edellytyksiä maailmassa. SASKin toiminnassa jäsenliitot ovat mukana myös hankkeiden kautta. Hankkeilla tuetaan mm. kehitysmaissa ay-koulutusta ja hankkeet voivat olla myös työsuojelu- ja sosiaalisia hankkeita. Hankkeet ovat osa maailmanlaajuista edunvalvontaa, joka taistelee mm. työvoiman halpamyyntiä, lapsityövoiman väärinkäyttöä ja vaarallisia työoloja vastaan. SASKin toimintaa rahoittavat jäsenliitot, Suomen valtio sekä Euroopan komissio. Akavan Erityisalat välittää tarpeen mukaan tietoa jäsenyhdistyksilleen suomalaisia palkansaajia koskevista kansainvälisistä asioista ja pyytää yhdistyksiltä lausuntoja kannanmuodostustaan varten. Keskeistä on myös saada keskusliittoon tietoa jäsenyhdistysten omista kansainvälisistä hankkeista. 12

13 JÄRJESTÖTYÖ Järjestöorganisaation ja yhteistyön kehittäminen Liiton tavoitteita määrittävät liittostrategia ja siinä vuosiksi määritellyt keskeiset tavoitteet, joihin sekä liitto että sen jäsenyhdistykset ovat sitoutuneet. Samaan suuntaan menevä kokonaisuus (liitto ja jäsenjärjestöt) on pohja sille, että strategiassa on mahdollista onnistua ja tavoitteet mahdollista saavuttaa. Liiton ja jäsenyhdistysten yhteistoimintaa vahvistamaan on laadittu vuonna 2010 Yhteistoiminnan periaatteet -asiakirja, jossa sovitaan työnjaosta ja osallistumistavoista strategisissa prosesseissa yhteistyössä liiton ja jäsenyhdistysten kanssa. Näillä keinoilla selkeytetään eri toimijoiden roolia, rakennetaan yhteistyötä, avoimuutta ja vuorovaikutusta sekä vähennetään työn päällekkäisyyttä kaikilta tasoilta. Toimintavuonna 2013 erityistä huomiota kiinnitetään yhteistyössä liiton ja jäsenyhdistysten kanssa muun muassa jäsenpidon ja jäsenhankinnan kehittämiseen (ks. markkinointi). Lisäksi järjestetään suuri koko jäsenkuntaa koskettava liittotapahtuma Helsingissä elokuussa Tämä koko perheen Lintsipäivä on Tapahtumaan jäsenet voivat tuoda perheenjäseniä, ystäviä ja kollegoita. Lintsipäivän aikana Linnanmäki on liiton yksityiskäytössä aamupäivän ajan. Tilaisuutta hyödynnetään Akavan Erityisalojen ja jäsenyhdistyksen markkinointiin ja palvelujen viestintään. Toimintavuonna 2013 keskeistä on edelleen liiton palveluosaamisen kehittäminen. Kattavaan ja asiantuntevaan palveluun kiinnitetään huomiota myös liiton jäsenkuntaa palvelevan Erko-työttömyyskassan osalta. Erko-kassan hallituksessa on Akavan Erityisalojen jäsenkuntaa. He ovat kehittämässä kassan palveluita ja kehittämistyön tärkeä pohja on Akavan Erityisalojen jäsentyytyväisyystutkimuksen kassaa koskevat jäsenpalautteet sekä jäsenpalaute, jota kerätään jäseniltä muissa yhteyksissä. Järjestöorganisaation kehittämistä jatketaan liiton yhteistoiminta-asiakirjan hengessä ja tuomalla sovittuja pelisääntöjä käytännön tasolle yhdessä jäsenyhdistysten kanssa. Liiton prosessikuvausten ja yhteistoimintaasiakirjan pohjalta päivitetään ja kehitetään prosessien toimivuutta siten, että liitto ja jäsenyhdistykset pystyvät tekemään tehokkaasti ja yhteisesti sovittujen periaatteiden mukaisesti yhteistä työtä strategisten päämäärien suuntaisesti kuitenkin turhat toiminnan päällekkäisyydet poistaen. Liiton ja jäsenyhdistysten keskinäistä tiedonkulkua ja yhteistyötä kehitetään muun muassa liiton intranetin käytön kehittämisellä sekä parantamalla eri substanssiasioiden tiedonvaihtoa ja vaikuttamismahdollisuuksia ja perustamalla tarpeen mukaan työryhmiä yhteisten hankkeiden osalta. Vuodelle 2013 tehdään vuosikello, jolla aikataulutetaan liiton keskeiset toiminnot ja tapahtumat. Vuosikellossa tuodaan esille muun muassa hallituksen ja eri toimikuntien kokoukset, yhdistyspalaverit ja -seminaarit sekä liittokokoukset (keväällä yksipäiväinen, syyspuolella kaksipäiväinen sisältäen työmarkkinaseminaarin). Järjestöorganisaation, yhteistyön ja järjestötuntemuksen vahvistamiseen otetaan vuonna 2013 käyttöön uusi käytäntö, Akavan Erityisalat tutuksi, joka toteutetaan kaksi kertaa kevätkaudella ja kaksi kertaa syyskaudella. Ensimmäinen kerta on laajennettu koko päivän tapahtuma, koska uusi luottamushallinto aloittaa toimintakauden, kolme muuta kertaa puolipäivää kestäviä tilaisuuksia. Kaudelle valittava luottamushallinto ja jäsenyhdistysten toimijat voivat osallistua näihin perehtymistilaisuuksiin. Perehtymistilaisuuden tavoitteena on informoida osallistujat Akavan Erityisalat ry:n organisaatiosta, toimintatavoista ja kuluvan vuoden keskeisistä hankkeista erityisesti edunvalvonnan ja myös järjestötyön osalta. Vuonna 2013 aletaan julkaista luottamushallinnon ja jäsenyhdistysten toimijoiden uutta uutiskirjettä, jossa informoidaan Akavan Erityisalojen toiminnasta ajankohtaiskatsauksin, jotta liittotoimijoilla on mahdollisuus saada helposti tietoa, mitä keskeistä on edunvalvonnassa, järjestötoiminnassa, akavalaisessa yhteistyössä ja Akavan Erityisalojen sisäisessä yhteistyössä jäsenyhdistystensä kanssa. 13

14 Talousarviossa on otettu huomioon myös jäsenyhdistysten keskinäiset tapaamiset puheenjohtajatasolla. Jäsenedut Jäsenyyteen liittyvien ostoetujen kokoaminen on keskitetty yhteisakavalaiseen jäsenedut.fi -palveluun, jota liitto tukee markkinoimalla palvelua. Ostoetuja pyritään keräämään suoraan liittoon vain oman jäsenkunnan kannalta strategisesti tarkoituksenmukaisilta alueilta. Ostoetujen hankinnan keskittäminen on vapauttanut resursseja kehittää liiton ydintehtävää tukevia jäsenetuja kuten vakuutusetuja, urapalveluita, mentorointia sekä perhe- ja perintöoikeudellista neuvontaa. Jäsenetujen kehittämisessä huomioidaan jäsenten elinkaari liitossa ja jäsenyhdistyksessä, erilaiset elämäntilanteet ja niiden aiheuttamat palvelutarpeet, eri jäsenryhmät sekä jäsenpito ja liiton arvot. Myös jäsenyyden harkinta- ja alkuvaiheen lähestymistapoja kehitetään uuden jäsenen kannalta markkinoinnillisten ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Jäsentyytyväisyystutkimuksessa ja jäsenyhdistysten kehittämiskyselyssä nousi esille jäsenten työkykyä ylläpitävän palvelun tarve. Asiaa on otettu huomioon mm. liiton koulutustarjonnassa ja mm. aluetoiminnan kautta virkistystoiminnassa. Vuoden 2013 aikana työkyky-palvelun konseptia kehitetään edelleen. Jäsenrekisterin palvelut, jäsentietojärjestelmien kehittäminen ja tietojen hyödyntäminen Liitto vastaa jäsenyhdistysten jäsenrekisterien ylläpidosta. Jäsenrekisterin kehittämiseen liitto osallistuu yhteistyössä jäsenrekisteritoimittajan Digia Oyj:n yleisten kehitystyöryhmien (Open Point Lyyti, KUHA ja jäsenyhdistysten Open Point Dora) ja tarvittaessa liittokohtaisten muutosten kautta. Liitto toimittaa säännöllisesti intranetiin tiedot jäsenyhdistysten ja eri edunvalvontasektoreiden jäsenmääristä yhdessä sovittujen ryhmittelyjen mukaisesti. Kuukausiraportit sisältävät mm. jäsenet työnantajasektorin mukaan, jäsenten kokonaismäärän jäsenyhdistyksittäin, jäsenyyslajin mukaan ja alueittain, maksavat jäsenet ja maksuvapautetut jäsenet sekä tiedot liittyneistä ja eronneista jäsenistä eroamisen syyn ja jäsenlajin mukaan luokiteltuina ja opiskelijatilastot. Liitto toimittaa intranettiin puolivuosittain tiedot jäsenten jäsenmääristä alueittain ja erikseen jäsenten jäsenmäärät ammateittain, tutkinnoittain, ikäryhmittäin ja sukupuolen mukaan, valmistuneiden opiskelijoiden jäsenmäärät oppilaitoksittain ja pääaineittain/tutkinnoittain. Tämän lisäksi liitto toimittaa intranettiin puolivuosittain jäsenten jäsenmäärät yksityissektorin työsuhteen aseman ja toimialan mukaan ja valtiosektorin osalta jäsen määrät hallinnonaloittain ja virastoittain. Jäsenrekisteritiedon luokittelua ja ryhmittelyä kehitetään edelleen. Kehittämistyön perustana on hallittavan tiedon edunvalvonnallinen hyödynnettävyys eri sopimussektoreilla ja -aloilla sekä ammatillisessa edunvalvonnassa. Toimintavuonna erityisenä kehittämiskohteena oli liiton tilastointityön parantaminen. Tämän tueksi liittoon hankittiin Digian BI-järjestelmä, jolla pystytään seuraamaan jäsenistön tietoa tilastollisesti myös takautuvasti ja trendeihin paneutuen. Lisäksi toimintavuonna käynnistettiin järjestelmätoimittajan (Digia Oyj) kanssa projekti nykyisen sähköisen asiointisovelluksen (WebLyyti) korvaavan LEX-järjestelmän käyttöönotosta tuotantoon toimintavuoden loppuun mennessä. Lisäksi kehitetään edelleen jäsenten sähköisiä asiointimahdollisuuksia sekä yhteistyötä liiton ja jäsenyhdistysten välillä, jotta tarvittavat tiedot jäsenrekisterissä pysyvät ajan tasalla. Keinoja tähän ovat muun muassa viestinnällinen muutoksista muistuttaminen sähköisten medioiden ohella Yhteenvetolehdessä ja asiointikirjeissä sekä jäsenmaksurästitysprosessin kehittäminen siten, että jäsen saa nykyistä nopeammin tiedon mahdollisista jäsenmaksurästeistä. Jäsenrekisterin palveluprosessia kehitetään kaikilta 14

15 osin siten, että jäsenelle jää aina mahdollisimman myönteinen palvelukokemus riippumatta hoidettavasta asiasta. Urapalvelu Liiton urapalvelu perustuu henkilökohtaisen, asiakaslähtöisen palvelun tarjoamiseen jäsenyhdistyksiemme jäsenille työelämän eri nivelkohdissa. Palvelun tarkoituksena on tukea jäsentä työnhaussa ja työllistymisessä, uudelleensijoittumisessa, oman osaamisen tunnistamisessa ja markkinoinnissa sekä uratavoitteiden laatimisessa. Uravalmennus tapahtuu pääsääntöisesti puhelimitse ja sähköpostitse, jotta tasavertainen palvelu mahdollistuu maanlaajuisesti. Uravalmennuspalveluja on myös tarkoitus segmentoida erilaisin koulutuksin ja valmennuspaketein eri käyttäjäryhmille siten, että jäsen saa tarvitsemansa tuen ja tiedon vaihtuvissa elämänvaiheissa. Urapalvelut toteuttavat yhteistyössä liiton koulutustoiminnan kanssa kohdennetun valmennusprosessin vuotiaille uutta uraa tai uudelleensijoittumista tavoitteleville jäsenille. Yhteistyökumppanina valmennusprosessina toimii HRM Partners. Opiskelijoiden ja vastavalmistuneiden ura- ja työelämätaitoja edistetään opiskelijakärjellä yhteistyössä liiton opiskelijatoiminnan sekä korkeakoulujen ura- ja rekrytointipalveluiden kanssa. Yhteistyötä Aarresaari - akateemiset rekrytointipalvelut kanssa jatketaan yhteisakavalaisella kokoonpanolla uraohjauksen sanakirjan parissa. Yhteisakavalaisen toiminnan keskeisenä tavoitteena on osallistuminen korkeasti koulutettujen työelämää, työllistymistä ja työmarkkinoita koskevaan keskusteluun. Urapalvelusta vastaava asiamies osallistuu aktiivisesti akavalaisten uraohjaajien yhteistoimintaan ja -tapaamisiin, sekä mahdollisiin yhteistapaamisiin ja - hankkeisiin TEM:in, ELY-keskuksen ja TE-toimiston kanssa. Lisäksi selvitetään mahdollisuuksia osallistua LEAD-Ura-Kehitys-Ammattitaito-Voimavara -tapahtumaan yhdessä muiden akavalaisten liittojen kanssa. Akavan Erityisalat on myös edustettuna TalentURA -yhteistyöryhmässä, jonka tarkoituksena on kehittää korkeasti koulutettujen työvoima- ja yrittäjyyspalveluja. Yhteistyötä CareerStormin kanssa jatketaan siten, että CareerStorm tarjoaa CS Connect järjestelmän ajanvaraushallinnointiin sekä CS Navigator -ohjelman jäsenen uranavigointiin. CS Navigatorin osalta laajennetaan palvelua siten, että se on saatavilla myös ruotsin ja englannin kielellä. Urapalvelulla on jäsenpidollinen fokus, jonka avulla on mahdollista edistää myös liiton tunnettuutta eri työelämäareenoilla. Palvelu toteutetaan elinkaariajattelun mukaisesti sekä Akavan Erityisalojen jäsenyhdistysten edustamat ammatit ja alat erityispiirteineen huomioiden. Uravalmennukseen osallistuvilla on mahdollisuus antaa palautetta prosessin päättyessä. Palvelua kehitetään edelleen saadun palautteen sekä jäsentyytyväisyystutkimuksen pohjalta. Opiskelijatoiminta Liiton opiskelijatoiminta perustuu jäsenyhdistysten opiskelijajäsenten edunvalvontaan yhteisissä ja yleisissä opiskelijaedunvalvonnallisissa kysymyksissä. Opiskelijatyössä Akavan Erityisaloille keskeistä on tukea jäsenyhdistysten opiskelijajäsenten määrän positiivista kehittymistä sekä myötävaikuttaa opiskelevien jäsenten siirtymistä täysjäseneksi valmistumisen jälkeen. Jäsenpitoon kiinnitetään huomiota segmentoimalla palveluja ja tarjoamalla tukea täysjäsenkesi siirtymisen nivelkohdassa yhteistyössä liiton koulutus- ja aluetoiminnan, edunvalvonnan sekä urapalvelun kanssa. Käytännön opiskelijatyössä keskeistä on opiskelijoiden työelämätaitojen ja -tietouden edistäminen sekä perustietojen antaminen liitosta ja sen jäsenyhdistyksistä. Korkeakoulukäynneillä, opiskelijamessuilla ja liiton opiskelijatapahtumissa tarjotaan tietoa järjestäytymisestä, työharjoitteluasioista, työnhausta, työsopimusasioista, työttömyysturvasta sekä työelämän ajankohtaisista laadullisista kysymyksistä. Liiton 15

16 opiskelijatapahtumat keskittyvät teemaltaan työnhakuun ja työllistymiseen. Tapahtumista toinen järjestetään alkuvuodesta Helsingissä ja toinen loppuvuodesta Jyväskylässä. Akavan Erityisalat jäsenyhdistyksineen on mukana Akavan vuotuisilla korkeakoulukierroksilla sekä kevään että syksyn aikana. Tämän lisäksi liitto osallistuu muihin omaa jäsenkuntaansa lähellä oleviin opiskelijatapahtumiin yhdessä jäsenyhdistysten ja Akavan sekä sen jäsenliittojen kanssa. Korkeakoulukierrokset ja muut yleisakavalaiset opiskelijatapahtumat toteutetaan liiton opiskelija-asioista vastaavan asiamiehen koordinoimana, kenttää kiertävien opiskelijamarkkinoijien avulla. Vastaavalla käytännöllä liitto tukee aktiivisesti ja tasapuolisesti jäsenyhdistysten opiskelijarekrytointia näiden edustamissa korkeakouluissa siten, että jäsenyhdistykset pystyvät hyödyntämään käytettävissä olevat resurssit parhaalla mahdollisella tavalla. Opiskelijatoiminnassa keskeisiä tiedotuskanavia ovat oppilaitoksissa järjestettävien infotilaisuuksien lisäksi liiton opiskelijasivusto aivanerityinen.fi sekä opiskeleville jäsenille kerran keväällä ja kahdesti syksyllä ilmestyvä sähköinen uutiskirje. Opiskelijaviestintää koordinoidaan ja kehitetään yhteistyössä jäsenyhdistysten kanssa. Jäsenyhdistysten työtä tuetaan laatimalla ja päivittämällä asiasisältöjä, opiskelijoille suunnattuja esitteitä ja materiaaleja sekä tuottamalla opiskelijavisun mukaista markkinointimateriaalia. Lisäksi liitto osallistuu harkitusti esimerkiksi opiskelijakuntien lehti- ja kalenterimainontaan siten, että painopiste on vuorovuosin yliopisto- ja ammattikorkeakoulusektorilla. Opiskelijatoimikunta lakkautetaan sellaisenaan kauden jälkeen. Toiminta järjestetään vuoden 2013 aikana siten, että 2 3 kertaa vuodessa kootaan liiton jäsenyhdistyksistä opiskelija-aktiivit ajankohtaisesti teemoitettuihin tapahtumiin, joissa alustusten pohjalta keskustellaan ja muodostetaan liiton opiskelijoiden kantoja käsiteltäviin aihealueisiin. Opiskelijoiden edustus liiton muussa hallinnossa ja Akavan opiskelijavaltuuskunta AOVAssa turvataan. Uudistuksen tavoitteena on kehittää toiminnasta entistä osallistavampaa siihen osallistuville jäsenyhdistysten jäsenille siten, että liiton opiskelijoiden asemaa opinnoissa, työelämässä ja liitossa edistetään parhaalla mahdollisella tavalla, ja samalla suunnataan opiskelijatoiminnan resursseja entistä voimakkaammin liiton ydintyön toteuttamiseen. Opiskelevien jäsenten jäsenmaksukäytäntö uudistuu siten, että opiskelija on muutoin jäsenmaksusta vapautettu, mutta maksaa aina työtulostaan prosentuaalisen jäsenmaksun. Koulutustoiminta Akavan Erityisalojen jäsenkoulutuksen tarkoituksena on vahvistaa, tukea ja edistää jäsenen työmarkkinaosaamista, hyvinvointia ja elämänlaatua. Koulutukset painottuvat edunvalvontaan ja kestävän työelämän kehittämiseen ja ne toteutetaan liiton strategian, jäsenten ja jäsenyhdistysten koulutustarpeiden mukaisesti. Koulutussuunnittelussa on otettu huomioon ns. jäsenyyden elinkaarimalli, jonka pohjalta koulutusten aiheet on pohdittu jäsenyyden vaiheiden ja tarpeiden mukaan. Koulutus- ja aluetoimintaa yhdistetään luontevasti toisiinsa soluttautuviksi toiminnoiksi, jolloin jäsenkoulutusten määrä alueellisesti paranee. Kouluttamisessa hyödynnetään liiton toimiston asiantuntemusta käytettävissä olevien resurssien rajoissa. Koulutukset ovat jäsenille maksuttomia. Koulutuksiin ilmoittaudutaan liiton nettisivujen sähköisessä asioinnissa. Ilmoittautumiset avataan kaksi kertaa vuodessa, kevät- ja syyskauden koulutuksiin. Ilmoittautumis- ja peruutusajat ilmoitetaan selkeästi Yhteenvedossa, liiton nettisivuilla ja sähköisissä uutiskirjeissä. Koulutuksista lähetetään ilmoittautuneille muistutus noin kaksi kuukautta ennen tilaisuutta ja varsinainen osallistumisvahvistus lähetetään noin kaksi viikkoa ennen koulutusta. Koulutustilaisuuksien maksimiosallistujamäärien toteutumista varmistetaan varasijajärjestelmällä. Koulutusten ilmoittautumistilannetta seurataan jatkuvasta ja tarvittaessa tilaisuutta markkinoidaan lisäksi erityisilmoituksella liiton nettisivuilla ja sähköisillä uutiskirjeillä. 16

17 Vuoden 2013 jäsenkoulutukset painottuvat iltakoulutustilaisuuksiin, vain yksi koulutusaihe toteutetaan lauantaikoulutuksena. Uutena kokeiluna koulutustarjontaan otetaan mukaan webinaari-luento, jolloin välimatkat eivät ole este koulutukseen osallistumiselle. Pääteemoina alueellisissa koulutustilaisuuksissa ovat työhyvinvointi ja työllistyminen. Iltakoulutuksina toteutetaan Miten neuvottelen palkkani?, Tee hyvä työsopimus, Aivot työelämässä, Epätyypillisistä tyypillisiin työntekomuotoihin, Kouluttajan ABC innostavaa oppimista, Miten esimiehenä hyödynnän ihmisten samankaltaisuutta ja erilaisuutta?, Miten esimiehenä valmennan työntekijöitäni?, SOME työnhaussa, Työ inspiraation lähteenä sekä suosituksi muodostunut Eläkeilta. Lauantaikoulutuksen aihe on Viekö projekti sinua vai sinä projektia? Ammatinharjoittajuutta pohtiville jäsenille järjestetään Minustako itsenäinen ammatinharjoittaja -tilaisuuksia. Yhteistyössä TJS:n ja Akavan muiden jäsenjärjestöjen kanssa järjestetään pienemmille paikkakunnille yhteensä kahdeksan koulutusta aiheista Osaaminen näkyväksi ja Työhyvinvointi muutoksessa. Liiton koulutuspalvelut ja urapalvelut toteuttavat yhdessä kohdennetun valmennusprosessin 50+ -vuotiaille uutta uraa tai uudelleensijoittumista tavoitteleville jäsenille. Yhteistyökumppanina valmennusprosessissa toimii HRM Partners. Lisäksi kunkin sopimusalan jäsenille ja ammatinharjoittajajäsenille järjestetään koulutuksia ajankohtaisista aiheista. Ammatinharjoittajille järjestettävät koulutukset liittyvät neuvottelu- ja yhteistyötaitoihin, sopimuksiin ja riskienhallintaan sekä verotusasioihin. Kuntasektorin luottamusmieskoulutus jatkuu yhteistyönä JUKOn jäsenjärjestöjen kanssa. Myös valtion sopimusalalla Akavan Erityisalat järjestää yhteistyönä muiden JUKOn jäsenjärjestöjen kanssa luottamusmiesten peruskursseja, neuvottelupäiviä ja myös erikseen palkkausjärjestelmiin liittyviä neuvottelupäiviä. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ja YTN:n eri sopimusalat järjestävät koulutusta yksityissektorin henkilöstön edustajille. Myös TJS Opintokeskus tarjoaa koulutusta luottamushenkilöille ja järjestöaktiiveille. Koulutuksista tiedotetaan Yhteenveto-lehdessä, liiton nettisivuilla, sähköisissä uutiskirjeissä, erityistilanteissa henkilökohtaisilla sähköpostiviesteillä, jäsenyhdistysten tiedotteissa ja nettisivuilla sekä Akava-yhteisössä ja YTN:ssä. Koulutustoimintaa kehitetään aktiivisesti saatujen palautteiden ja jäsenkyselyjen pohjalta. Aluetoiminta Aluetoimintaa muutetaan vahvemmin edunvalvonnalliseen suuntaan lisäämällä koulutuksellisia tilaisuuksia ja tiivistämällä luottamusmiesverkostokontakteja. Aluetoiminnan tarkoituksena on edelleenkin tuottaa jäsenkunnalle laadukkaita ja monipuolisia jäsentilaisuuksia ympäri Suomen, mutta pääpaino tilaisuuksissa tulee olemaan edunvalvonnallisissa ja työelämän ajankohtaisissa teemoissa. Vuonna 2013 toimintaa jatketaan kaikilla 14 alueella. Aluetoiminnassa panostetaan liiton strategisiin päämääriin vahvistamalla ja kehittämällä edunvalvontatietoutta ja työhyvinvointia sekä kehittämällä yhteistyö- ja sidosryhmäsuhteita ja panostamalla jäsenhankintaan ja -pitoon. Alueilla järjestettäviin tilaisuuksiin ja tapahtumiin kutsutaan ajoittain jäsenten lisäksi myös potentiaalisia uusia jäseniä ja liiton tunnettuutta ja näkyvyyttä lisätään mm. osallistumalla toiminta-alueen eri tapahtumiin. Aluetoiminta integroidaan osaksi koulutustoimintaa niin, että liiton lakimiesten iltakoulutukset markkinoidaan alueellisina koulutustilaisuuksina. Tällaisia koulutusaiheita ovat mm. Työoikeutta tiivistetysti, Breikki työputkeen, Yksityisyyden suoja työelämässä ja Tasa-arvoa työelämään. Myös jäsenetuna tarjottavaa perheja perintöoikeudellista neuvontaa tarjotaan alueellisesti iltakoulutustilaisuuksina. Kysy työstä työ vai vapaaaikaa ja muita työelämäkysymyksiä -tilaisuuksia järjestetään osana aluetoimintaa ja TJS:n kanssa yhteistyössä tarjotaan eläkeikää lähestyville jäsenille koulutusiltoja aiheesta Kokeneen asiantuntijan työssäjaksaminen. 17

18 Aluetoiminta organisoi laajan Työhyvinvointikiertueen. Lauantaipäivän mittainen Työhyvinvointi-päivä jokaisella 14:llä alueella kattaa monipuolisesti luentoja tärkeistä ja ajankohtaisista asioista. Liiton lakimies luennoi aiheesta Tuleeko työpaikalla turpaan? Kulttuurista virtaa -osiolla tuodaan esille kulttuurin tarjoamia mahdollisuuksia parantaa omaa työssäjaksamista ja Itsensä johtamisella työmotivaatiota -luento paneutuu henkiseen työssäjaksamiseen. Myös työergonomia ja fyysinen harjoittelu ovat tärkeässä asemassa työhyvinvointipäivien ohjelmassa. Alueen luottamusmiesverkostoa pyritään tavoittamaan tämän kiertueen avulla niin, että paikallisia luottamushenkilöitä kutsutaan tilaisuuksiin mukaan. Aluetoiminnan budjettia ei enää jaeta tarkkoihin alueellisiin toimintarahoihin, jolloin raha helposti ohjaa toiminnan suunnittelua. Yhteisbudjetti koko aluetoiminnalle takaa sen, että toimintaa kohdistetaan sinne, missä on tarvetta ja liiton vastaava esittelijä vastaa koko budjetista. Alueilla toimintaa organisoivat edelleen jäsenistöstä koostuvat alueryhmät, mutta ryhmien jäsenille jaetaan vastuualueet niin, että aluesihteerin lisäksi ryhmässä on edunvalvontavastaava, kulttuuri- ja virkistysvastaava, viestintä- ja markkinointivastaava, jäsenpito- ja hankintavastaava, akavalaisen alueverkoston vastaava, opiskelijavastaava ja puheenjohtaja. Aluesihteeri on edelleen yhteyshenkilö liiton aluetoiminnasta vastaavan esittelijän suuntaan. Aluetoimikunta lakkautetaan kokonaan ja rahat ohjataan itse toimintaan. Alueryhmäseminaari järjestetään Tallinnassa. Seminaarissa käydään läpi uudet käytännöt. Sinne kutsutaan joka alueryhmästä viisi jäsentä. Aluesihteeriseminaari järjestetään syksyllä, lisäksi aluesihteerit kutsutaan liiton työmarkkinaseminaariin. Uudenmaan aluetoimintaa kehitetään tarjoamalla liiton puolesta isoja tapahtumia, joihin on mahdollisuus saada suuret osallistujamäärät. Uudenmaan aluetoimintaa tuetaan myös tarjoamalla enemmän alueellisia jäsenkoulutuksia Helsingin seudulle kuin muualle Suomeen, koska jäsenistöstä reilut 40 % asuu Uudellamaalla. Aluetoiminnasta tiedotetaan ja sitä markkinoidaan mm. sähköisellä uutiskirjeellä, liiton verkkosivuilla, Yhteenveto-lehdessä, esitteillä, tapahtumissa ja tilaisuuksissa, jäsenyhdistysten tiedotteilla ja nettisivuilla. Sosiaalisen median hyödyntämistä jatketaan ja kehitetään. Alueryhmien omilla Facebook-sivuilla muun muassa tiedotetaan liiton tapahtumista ja tilaisuuksista. Myös liiton intranettia hyödynnetään aluetoimintaan liittyvissä asioissa. Aluetoimintaa kehitetään jatkuvasti saatujen palautteiden ja jäsenkyselyjen pohjal Tutkimustoiminta Työmarkkinatutkimukset Syksyllä 2012 tehtävien yksityis-, kunta-, valtio- ja korkeakoulusektoreiden työmarkkinatutkimuskyselyiden tulokset saadaan keväällä Yksityisellä sektorilla ajankohtaisaiheina ja YTN-yhteisinä kysymyksinä ovat ammatillisen osaamisen kehittyminen ja koulutus. Kaikilla sektoreilla yhteisinä kysymyksinä ovat aiempien normaalien palkkaan, työaikaan ja työn luonteeseen liittyvien kysymysten lisäksi kysymyksiä työhyvinvoinnista. Syksyllä 2013 lähetetään yksityis- ja valtio- ja korkeakoulusektorin työmarkkinakyselyt. Kuntasektorin työmarkkinatutkimus on tehty joka toinen vuosi. Työmarkkinatutkimusten tuloksia hyödynnetään sopimusedunvalvonnassa ja yksilöedunvalvonnassa, ammatillisessa edunvalvonnassa, järjestötoiminnassa, palkkaneuvonnassa, koulutustoiminnassa ja viestinnässä. Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimuksen tulokset ovat mukana YTN-liittojen yhteisessä YTN-datassa, jonka tuloksia käytetään eri sopimusalojen edunvalvonnassa. 18

19 Muu tutkimustoiminta Sopimusneuvotteluita varten tehdään tarvittaessa sektorikohtaisia tavoitteisiin liittyviä kyselyitä. Omien koulutusalojemme korkeakoulutettujen työuran alkuvaiheita ja työhön sijoittumista koskevia tutkimuksia jatketaan ja toteutetaan tarpeen mukaan ammattiryhmä- tai koulutusalakohtaisia selvityksiä sopimusedunvalvontaa ja ammatillista edunvalvontaa varten, esim. humanistitutkimus. Opiskelijoiden työharjoitteluun liittyviä kyselyitä seurataan/tehdään tarpeen mukaan. Strategian kehittämistä ja uudistamista varten toteutetaan mielikuvatutkimus sidosryhmien keskuudessa. Osallistutaan AKAVAn, YTN:n ja JUKOn tutkimustoimintaan ja seurataan valtakunnallista ja kansainvälistä tutkimustoimintaa hyödyntämällä niistä saatua tietoa oman jäsenistömme osalta. Tutkimustoiminta palvelee edunvalvontaa, järjestötoimintaa, viestintää ja markkinointia. VIESTINTÄ JA MARKKINOINTI Viestinnän kehittäminen on yksi liiton strategian mukaisista strategisista tavoitteista. Viestinnän ja markkinoinnin kehittämisen kriittisiä menestystekijöitä ovat viestinnän strateginen kehittäminen, toimiva jäsenviestintä, toimiva sisäinen viestintä ja vuoropuhelu, liiton näkyvyyden, painoarvon ja vaikuttavuuden lisääminen, markkinointiviestinnän kehittäminen, toimiva viestintä poikkeusoloissa sekä viestintäosaamisen kehittäminen. Viestinnän strateginen kehittäminen Vuoden 2013 loppuun ulottuva viestintästrategia ohjaa liiton viestintää vielä toimintavuonna, mutta samaan aikaan alkaa jo seuraava kautta koskevan viestintästrategian valmistelu rinnakkain liiton muun strategiatyön kanssa. Strategiatyöhön varaudutaan vuoden 2013 resursoinnissa. Koska strategiakausi on lopuillaan, suuria muutoksia viestinnän peruselementteihin ei ole järkevää tehdä ennen uusia strategisia linjauksia. Vuonna 2013 liiton viestintä allekirjoitetaan edelleen Arjen hyvinvoinnin puolustaja -sloganilla ja visuaalisesti jatketaan tunnuksesta ja Puun tarinasta johdettua linjaa. Voimassa olevan strategian mukaisesti liitto profiloituu siis edelleen - kulttuurin, hallinnon ja liike-elämän asiantuntijoiden ja esimiesten ammattijärjestönä. - kasvavana ja edunvalvontaansa määrätietoisesti vahvistavana ammattijärjestönä. - jäsenpalvelussaan avoimena, tuoreena, helposti lähestyttävänä ja monille sopivana ammattijärjestönä. - työelämän inhimillisyyden, tasa-arvon ja kestävän kehityksen puolestapuhujana. Viestinnän sisällön määräävät liiton toiminnan painopisteet, jotka nousevat kevään 2012 jäsentyytyväisyystutkimuksesta ja työmarkkinatilanteesta. Viestinnän keinoin tuetaan ammatillista edunvalvontaa ja nostetaan esille työhyvinvointiteemaa muun muassa aluekiertueen yhteydessä. Sektorikohtaiseen edunvalvontatiedottamiseen panostetaan yhtenä keskeisenä sektorina muiden rinnalla sopimuksettomat alat. Viestinnän keinoin pyritään lisäämään jäsenten edunvalvontatietoisuutta uuden neuvottelukierroksen kynnyksellä. Syyskautta leimaa alkaviin sopimusneuvotteluihin liittyvä viestintä. Henkilöstöedustusjärjestelmä jatkaa painopisteenä myös viestinnässä. Osana liiton sisäistä yhteistoimintaprosessia tehostetaan edelleen jäsenyhdistysten ja liiton välistä viestintäyhteistyötä aktiivitoimijoille suunnatulla uutiskirjeellä. Viestintää räätälöidään mahdollisuuksien 19

20 mukaan eri yhdistysten tarpeisiin yhdistäen liiton ja jäsenyhdistyksen vahvuudet ja profiloitumalla yhdessä. Liiton vastuulla on tällöin työelämä- ja työmarkkinaosaaminen, jäsenyhdistyksen vastuulla ammatillinen osaaminen. Jäsenviestintä Toimintavuonna jäsenviestintää hoidetaan edelleen sähköisten uutiskirjeiden, jäsenlehden, nettisivujen, sektorikohtaisten jäsentiedotteiden, sähköpostiviestien ja jäsentilaisuuksien kautta. Jäseneen pidetään yhteyttä vähintään kuukausittain. Liiton jäsen- ja sidosryhmälehti Yhteenveto ilmestyy edellisvuoden tapaan neljä kertaa teemoitettuna liiton toiminnan painopisteiden mukaisesti. Ensimmäisen numeron teemana on järjestötyö ja jäsenpalvelut. Esittelyssä ovat mm. uudet toimielimet ja liiton uusi, jäsenen ns. elinkaarimalliin pohjautuva palvelujen konseptointi. Toisen numeron teemana on työhyvinvointi. Tällöin käytettävissä ovat jo sektorikohtaisten työmarkkinatutkimusten tulokset. Myös työpaikkakiusaamisen teema otetaan tässä numerossa esille. Syksyn aloittavan numeron teemana on edunvalvontatietoisuus (ml. järjestövalmius) ja vuoden päättää sopimusneuvottelunumero. Ajankohtaiset järjestö- ja edunvalvonta-aiheet säilyvät Yhteenvedon palstoilla. Lehti sisältää edelleen myös oman osionsa opiskelijoille, ammatinharjoittajille sekä alueiden ja jäsenyhdistysten uutisille. Aluepalstaa uudistetaan tukemaan aluetoimintaan kaavailtua muutosta. Tutkitaan mahdollisuudet hyödyntää aikaisempaa monipuolisemmin lehden liitteitä. Esimerkiksi Yhteenvedon kolmosnumeron yhteyteen sopisi työehtosopimusten ulkopuolella oleville jäsenille suunnattu liite. Liiton ajankohtainen tiedottaminen keskitetään kuukausittaisiin uutiskirjeisiin, jotka tuotetaan verkkopalveluuudistuksen yhteydessä käyttöön otetulla uudella työkalulla. Ne räätälöidään edelleen niin, että jokaisen alueen jäsenet saavat omannäköisensä kirjeen, joka sisältää sekä liiton uutiset että alueen kuulumiset. Edunvalvontaan liittyvää jäsenviestintää lisätään toimintavuoden aikana. Kuukausittaisen uutiskirjeen ja lehden lisäksi tuotetaan 2-3 sektorikohtaista edunvalvonnallista liiton uutiskirjettä yhdessä ao. sektorin asiamiehen/lakimiehen kanssa. Korkeakoulusektorilla uutiskirje suunnataan nimenomaan amk-sektorin jäsenistölle. Sektorikohtaisessa tiedottamisessa hyödynnetään entistä pontevammin myös yhteisakavalaisia julkaisuja Kuntatiimiä, valtion Keppiä ja porkkanaa ja yliopistosektorin Yliotetta sekä YTN Järjestösektorin Extraa. Näistä Kuntatiimi ja järjestösektorin Extra tuotetaan edelleen Akavan Erityisaloissa, mutta myös muissa liitoissa tehtäviin julkaisuihin pyritään tuottamaan sisältöä yhdessä ao. edunvalvontavastaavan kanssa. Lisäksi liiton viestintä toimii edelleen viestintätukena JUKOn kuntasektorin neuvottelutiedottamisessa (OAJ:n viestinnässä hoidettavaa mediatiedottamista ja palkansaajajärjestöjen kesken tehtävää tiedottamista lukuun ottamatta). Tämä työ otetaan huomioon loppuvuoden aikataulusuunnittelussa. Liiton uusi verkkopalvelusivusto otetaan käyttöön 2. tammikuuta 2013 ja etenkin alkuvuonna varataan resursseja käynnistysvaiheen mukanaan tuomiin haasteisiin. Käyttökokemuksia kerätään ja varataan mahdollisuus korjata nopeasti mahdollisesti ilmenevät lastentaudit. Sisällöntuotantoa jatketaan vuonna 2013 ao. osa-alueesta sisällöllisesti vastaavan asiamiehen/lakimiehen kanssa. YTN-sopimusaloista järjestösektorin viestintä hoidetaan Akavan Erityisaloissa. Alalla on jäsentiedotteen lisäksi omat nettisivunsa, jotka päivitetään Akavan Erityisaloissa. Jatketaan ammattialakohtaisten aineistojen tuottamista ammatillisen edunvalvonnan tueksi. Toimintavuonna varaudutaan kahden uuden ammattijulkaisun tuottamiseen. Toinen julkaisuista tuotetaan HumanistiURAtapahtumaan marraskuussa. 20