KESKI-SUOMEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA Nykytila- ja palvelutasoanalyysi, muistio /Sito

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KESKI-SUOMEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA Nykytila- ja palvelutasoanalyysi, muistio 11.6.2012/Sito"

Transkriptio

1 KESKI-SUOMEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA Nykytila- ja palvelutasoanalyysi, muistio /Sito

2

3 Sisällys 1 JOHDANTO SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Valtakunnallinen alueidenkäyttö ja liikennepolitiikka Maakunnan kehittämisen tavoitteet Liikennejärjestelmätyön toimintamallit Rahoitus ja muut toteuttamisresurssit TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestö Yhdyskuntarakenne ja ihmisten liikkuminen Elinkeinot ja logistinen toimintaympäristö LIIKENNEVERKOT LIIKENNEJÄRJESTELMÄN PALVELUTASOANALYYSI Ihmisten liikkuminen Joukkoliikenne Autoliikenne Kävely ja pyöräily Liikenneturvallisuus Elinkeinoelämän kuljetukset ja logistiikka Nykytila Eri toimijoiden vastuut Logistiikkakysely Kansainväliset kuljetuskäytävät Toimintaympäristön muuttuminen Yhteenveto liikennejärjestelmän kehittämistarpeista... 49

4 1 JOHDANTO Tässä muistiossa on esitetty Keski Suomen liikennejärjestelmän kehittämisen lähtökohdat sekä analysoitu liikennejärjestelmän palvelutasoa ja kehittämistarpeita ottaen huomioon tulevaisuudessa mahdollisesti tapahtuvat muutokset. Muistio toimii taustamuistiona varsinaiselle Keski Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelmaraportille. Keski Suomen liikennejärjestelmän ylläpidon ja kehittämisen keskeiset lähtökohdat, liikennejärjestelmän kehittämistavoitteet sekä liikennejärjestelmän kehittämislinjaukset lähivuosien toimenpideohjelmineen ja vaikutusarviointeineen on esitetty tiivistetysti edellä mainitussa Keski Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelmaraportissa. Työn yhteydessä on laadittu myös kaksi erillisselvitystä: Keski Suomen joukkoliikenteen palvelutasomääritys sekä Keski Suomen logistiikkaselvitys. Selvitysten tulokset on hyödynnetty sekä tässä muistiossa että varsinaisessa pääraportissa. 2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 2.1 Valtakunnallinen alueidenkäyttö- ja liikennepolitiikka Valtakunnallisen alueidenkäyttö ja liikennepolitiikan keskeiseksi haasteeksi voidaan Keski Suomen maakunnan kannalta katsoa, miten nykyisessä toteutusresursseiltaan niukassa toimintaympäristössä pystytään kehittämään maakunnan kilpailukykyä ja hyvinvointia edistävää liikennejärjestelmää erityyppisten alueiden erityispiirteet ja käyttäjäryhmien tarpeet ymmärtäen. Liikennejärjestelmän kehittäminen on entistä tiiviimmin liittymässä osaksi alueiden käytön, ihmisten hyvinvoinnin ja elinkeinoelämän toimintaedellytysten strategista kehittämistä. Maankäytön, asumisen, palvelurakenteen ja elinkeinoelämän toimintaedellytysten kehittäminen pyritään linkittämään uuden hallitusohjelmankin mukaisesti entistä tiiviimmin liikennejärjestelmän kehittämiseen. Toisaalta tulossa oleva kuntarakenteen uudistus tulee vaikuttamaan mm. palvelurakenteeseen ja tätä kautta myös ihmisten liikkumiseen. Samalla kaupunkiseutujen ja työssäkäyntialueiden merkitys tulee edelleen kasvamaan. Ilmastonmuutoksen hillintä on keskeinen haaste valtakunnan tasolla niin alueidenkäyttö kuin liikennepolitiikassa ja sitä voidaankin pitää myös alueellisen liikennejärjestelmäsuunnittelun reunaehtona yhdessä liikenneturvallisuuden parantamisen kanssa. Liikenteen osuus Suomen kasvihuonekaasupäästöistä on noin viidennes ja siitä tieliikenteen osuus on noin 90 %. Valtakunnallisena tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä noin 15 % vuoden 2005 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää toimia liikenteessä, ajoneuvotekniikassa, yhdyskuntasuunnittelussa ja kaavoituksessa sekä verotuksessa ja maksupolitiikassa. Soveltuvat toimenpiteet ovat eri alueilla ja Keski Suomen maakunnankin sisällä kuitenkin erityyppisiä. Suurilla kaupunkiseuduilla mahdollisuudet päästöjen vähentämiseen ovat suuremmat, mutta toimiin on ryhdyttävä myös pienemmillä kaupunkiseuduilla. Harvemmin asutuilla alueilla korostuvat mm. pitkämatkaisen liikkumisen ja kuljetusten päästöjen vähentäminen, mikä tapahtunee suurimmalta osin ajoneuvoteknologian ja polttonesteiden kehittymisen myötä. Ilman vaihtoehtoisia kulku ja kuljetustapoja on päästöjen vähentäminen muilla tavoin erittäin haasteellista. Keski Suomi on mukana Itämeren laajuisessa Baltic Climate hankkeessa, jonka tavoitteena on sisällyttää ilmastonmuutoksen hillitseminen ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen osaksi aluekehittämistä ja alueiden käyttöä. Hankkeen yhteydessä on tehty paljon myös liikenteeseen liittyviä tarkasteluja, joita on koottu mm. Keski Suomen ilmastostrategiaan. Strategiassa on esitetty toimenpiteitä niin ympäristöystävällisten kulkumuotojen suosimiseen, maankäytön suunnitteluun, palvelujen kehittämiseen kuin liikkumistarpeen vähentämiseen liittyen. Ilmastomuutoksen hillinnän lisäksi näillä toimenpiteillä on paljon myös muita positiivisia vaikutuksia, kuten terveysvaikutukset ja ympäristön viihtyisyyden ja 2

5 turvallisuuden parantuminen. Nämä niin sanottuun viisaaseen liikkumiseen kannustavat toimenpiteet ovat siten tehokkaita ilmastomuutoksen hillinnän lisäksi myös useiden muiden liikennejärjestelmän kehittämistavoitteiden näkökulmasta. Vuodelta 2000 peräisin olevien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) tarkistustyö valmistui vuonna Tavoitteiden mukaan yhdyskuntarakenteen kehitys tulee kääntää koko maassa hajautumisesta kohti eheyttä. Toimivan aluerakenteen runkona kehitetään Helsingin seutua, maakuntakeskuksia sekä kaupunkiseutujen ja maaseudun keskusten muodostavaa verkostoa. Alueidenkäytöllä edistetään kaupunkien ja maaseudun vuorovaikutusta sekä kyläverkoston kehittämistä. Erityisesti harvaan asutulla maaseudulla kiinnitetään alueidenkäytössä huomiota jo olemassa olevien rakenteiden hyödyntämiseen sekä elinkeinotoiminnan ja muun toimintapohjan monipuolistamiseen. Kaavoituksessa tulee pyrkiä alueidenkäyttöratkaisuihin, joilla säästetään energiaa ja lisätään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämistä. Asunnot, työpaikat ja palvelut on sijoitettava siten, että henkilöautoliikenteen tarve vähenee. Joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä on parannettava. Alueidenkäytössä on myös edistettävä matka ja kuljetusketjujen toimivuutta. VAT:tien tulkinta on nousemassa haasteelliseksi esim. haja asutusalueiden kaavatöissä esitettyjen ratkaisujen liikenteellisiä vaikutuksia analysoitaessa. Uusi hallitusohjelma valmistui kesällä Hallitusohjelman liikennettä ja alueidenkäyttöä koskevat linjaukset olivat varsin odotettuja, mutta vielä suhteellisen yleisellä tasolla olevia. Hallitusohjelman taustaaineistona on toiminut osaltaan myös keväällä 2011 valmistunut Liikenneviraston Liikenneolosuhteet 2035 työ, jonka linjausten kanssa hallitusohjelman linjaukset ovat pitkälti yhteneväisiä. Yleisellä tasolla hallitusohjelman tavoitteet ovat myös pitkälti vastaavia kuin edellisen hallituksen liikennepoliittisessa selonteossa. Perusväylänpidon osalta voidaan lähitulevaisuuden näkymiä pitää hallitusohjelman pohjalta vielä kohtuullisina; menoleikkaukset olivat ainakin hallitusohjelmassa vielä ennakoitua pienempiä. Väylänpidon sisällä tullaan raideliikenteeseen ohjaamaan kuitenkin lisää rahoitusta (v yhteensä +35 M /v). Uusien suurten investointien käynnistämismahdollisuudet ovat etenkin nykyisellä hallituskaudella vähäiset. Hallitusohjelman keskeisiä viestejä ovat muutoin: - Joukkoliikenteen palvelutasoa parannetaan, tavoitteena matkustajamäärien kasvu ja yksityisautoilun vähentäminen. - Kävely ja pyöräilystrategian toimenpiteitä edistetään sekä pyörä ja kävelytieverkostoa kehitetään. - Esteettömyys, toiminnan vaikutukset eri väestöryhmille ja yhdenvertaisuudelle, erityisesti iäkkäiden, lasten ja vammaisten henkilöiden kannalta otetaan vahvasti huomioon. - Vaalikauden alussa vireillä olevat liikennehankkeet saatetaan loppuun. - Pisara radasta tehdään suunnittelupäätös. - Eurooppalaisten liikenneverkkojen kehitystarpeet ja Suomen hyvät liikenneyhteydet Venäjän suuntaan otetaan huomioon. Liikenteen verotusta esitetään hallitusohjelmassa uusittavaksi entistä käyttöpainotteisemmaksi; verotuksessa näkyy myös tarve veropohjan laajentamiseen. Liikenteen päästöjä esitetään vähennettäväksi mm. tukemalla joukkoliikennettä, autokannan uudistumista sekä suosimalla vähäpäästöistä ajoneuvoteknologiaa. Älyliikenteen roolin voidaan ennakoida kasvavan. Hallitusohjelmassa nostetaan esille myös alempiasteisen tieverkon kunnosta huolehtiminen maaseutuelinkeinojen ja metsätalouden toimintaedellytykset turvaavalla tavalla; rahoituksen osalta tämä nostaa kuitenkin esille haastavia kysymyksiä. Huhtikuussa 2012 valmistuneessa uudessa liikennepoliittisessa selonteossa (Kilpailukykyä ja hyvinvointia vastuullisella liikenteellä) on linjattu yli vaalikauden ulottuvat strategiset tavoitteet ja otettu kantaa myös uusiin keskipitkän aikavälin hankkeisiin ja niiden rahoitusmalleihin. Selonteossa on huomioitu hallitusohjelman liikennepolitiikkaa koskevat ja sitä sivuavat linjaukset ja sisällytetty ne selonteon linjauksiin. Selonteossa on myös huomioitu liikennepolitiikan kehitys ja suuntaukset kansainvälisellä ja EUtasolla. Uusia avauksia on tuotu mm. palvelutasoajatteluun sekä maankäytön, asumisen, liikenteen ja 3

6 palvelurakenteen suunnittelun yhteen kytkentään liittyen. Selonteossa on painotettu entistä voimakkaammin elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja vientikuljetusten merkitystä. Keskeisenä lähtökohtana pidetään logistisen järjestelmän kehittämistä kansallisen kilpailukyvyn näkökulmasta. Rahoituksen painopiste siirtyy tienpidosta radanpitoon. Liikenneviraston pitkän tähtäyksen suunnitelman (Liikenneolosuhteet 2035) laadinnan yhteydessä korostettu tarve muuttaa painopistettä investoinneista kunnossapitoon onnistuu selonteon mukaan vasta vuoden 2016 jälkeen. Joukkoliikenteessä säilyy nykyinen rahoitustaso, mutta painopistettä siirretään kaupunkiseuduille ja kulkumuotokohtaisesta rahoituksesta luovutaan. Selontekoon sisältyy 10 vuotinen kehittämisohjelma, jossa on sitouduttu kolmeen keskeiseen ratahankkeeseen. Muilta osin hankelista on luonteeltaan suunnittelua ohjaava. Keski Suomesta mukana hankelistalla on valtatien 4 parantaminen välillä Jyväskylä Oulu. Selontekoon on kirjattu paljon myös toimintamalleihin liittyviä linjauksia, joilla on vaikutusta jatkossa myös Keski Suomen liikennejärjestelmätyöhön. Yksi keskeisistä uusista linjauksista on, että joukkoliikenteen ja kuntien henkilökuljetusten suunnittelu ja hankinta toteutetaan jatkossa seudullisina kokonaisuuksina. Yksi Keski Suomen näkökulmasta haastava selonteon linjaus on rahoituksen painopisteen siirtyminen entistä vahvemmin kaupunkiseuduille ja pääväylille. Selonteossa todetaan, että vähäliikenteisen tieverkon kunnossapito joustaa rahoituksen mukaan. Tämä on erittäin huolestuttava kehitys juuri Keski Suomen näkökulmasta, koska keskeisten toimialojen kuljetusketjuissa vähäliikenteinen tieverkko on merkittävässä osassa. Kaiken kaikkiaan selonteon linjauksia voidaan pitää Keski Suomen liikennejärjestelmän kehittämisen näkökulmasta positiivisina, etenkin jos liikenteen rahoitusnäkymiä verrataan muiden sektorien näkymiin. Selonteossa linjatuista jatkoselvityksistä Keski Suomen näkökulmasta merkittävimpänä voidaan pitää valtakunnallista lentoliikenteen strategian laadintaa, jonka yhteydessä tullaan selvittämään muun muassa Suomen lentoasemaverkoston tarkoituksenmukaisuutta. Liikenne ja viestintäministeriön hallinnonalan toiminta ja taloussuunnitelma vuosille toteuttaa uuden hallituksen hallitusohjelmaa. Suunnitelma on laadittu ennen liikennepoliittista selontekoa. Liikenteen osalta linjaukset näkyvät voimakkaammin seuraavassa toiminta ja taloussuunnitelmassa. Kokonaisuutena suunnitelman tavoitteet ovat hyvin linjassa edellä mainitun selonteon kanssa. Suunnitelmaan on kirjattu seuraavia liikennejärjestelmän osa alueita koskevat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet: Suomen kilpailukyvyn ja kestävän kasvun edistäminen hyvinvointi, turvallinen ja esteetön liikkuminen ilmastonmuutoksen hillitseminen ja muut ympäristötavoitteet julkisten resurssien tehokas käyttö. Liikenne ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittisessa toteutusohjelmassa (2009) esitetään hallinnonalan konkreettiset ilmastotavoitteet ja toimet niiden saavuttamiseksi sekä arvioidaan toimenpiteiden päästövähennyspotentiaalit ja kustannukset. Ohjelman toimenpiteet painottuvat tie ja erityisesti henkilöautoliikenteeseen, sillä valtaosa (noin 90 %) kansainvälisten sopimusten säätelemistä liikenteen kasvihuonekaasupäästöistä syntyy tieliikenteessä. Tieliikenteen päästöistä taas noin 60 % aiheutuu henkilöautoliikenteestä. - Tavoitteena on aikaansaada merkittäviä päästövähennyksiä kaikessa elinkeinoelämässä, hallinnossa ja kansalaisten arjessa liikenne ja viestintäpolitiikkaa kehittämällä. - Liikenteen päästöjä leikataan biopolttoaineiden käytön lisäksi 2,8 miljoonalla tonnilla vuoden 2020 arvioituun päästötasoon verrattuna. - Liikenne ja viestintäministeriön hallinnonala sopeutuu ilmastonmuutokseen liikenne ja viestintäinfrastruktuurin rakentamisessa, hoidossa ja ylläpidossa siten, että liikenteen ja viestinnän palvelutaso säilyy ilmastonmuutoksen oloissa. Ilmastonmuutoksen mahdollisesti tuomat hyödyt käytetään hyväksi. 4

7 Liikenne ja viestintäministeriön Kansallinen älyliikenteen strategia (selvitysmiehen ehdotus) valmistui syksyllä Strategian mukaan älyliikenne siirtää liikennepolitiikan keskeisen huomion liikenneverkkojen rakentamisesta asiakkaiden matkojen ja kuljetusten toimintaan, josta vastataan liikenneverkkoa operoimalla. Älykäs liikennejärjestelmä syntyy monien julkisten ja yksityisen sektorin toimijoiden yhteistyönä ja monien toimenpiteiden tuloksena. Älyliikenteen strategian painopisteet ovat: - Paremmat ja ympäristölle ystävällisemmät informaatiopalvelut - Turvallisempi liikenne - Sujuvampi liikenne - Tehokkaampi logistiikka - Kehittyneet älyliikenteen markkinat - Liikennejärjestelmäsuunnittelun uudistaminen. Älyliikenteen strategian edistämiseksi ja konkretisoimiseksi on perustettu työryhmiä, joiden työskentelyn pohjalta strategiaa lähdetään osaltaan edistämään ja jalkauttamaan. Valtakunnan tasolla on parhaillaan käynnissä SITRA:n koordinoima Liikennerevoluutiohanke, jossa liikenteeseen liittyviä kysymyksiä tarkastellaan poikkihallinnollisesti. Hankkeen puitteissa on käynnistetty useita pilottiprojekteja liittyen mm. joukkoliikenteen suunnitteluun ja hankintaan, liikkumisvyöhyketarkastelujen hyödyntämiseen sekä maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelu ja sopimusmenetelmien kehittämiseen. Liikennerevoluutiohankkeen tuloksia tullaan hyödyntämään myös Keski Suomen liikennejärjestelmän kehittämistoimenpiteiden määrittämisessä ja liikennejärjestelmätyön organisoinnissa. Vastaavaa liikennejärjestelmäsuunnitteluun liittyvää tutkimus ja kehittämistyötä tehdään jatkuvasti myös liikenne ja viestintäministeriön ja Liikenneviraston toimesta. Valtatie 4 on osa Euroopan komission määrittelemää TEN T ydinverkkoa, joka koostuu Euroopan tärkeimmistä liikenneväylistä. Nelostie ja Pohjanmaan rata, jotka ovat osa Pohjanlahtea kiertävää ns. Botnian käytävää, kuuluvat ydinverkkoon ainoina eteläisimmän Suomen rannikkovyöhykkeen ulkopuolisina kohteina. Yhdessä Ruotsin puolen vastaavien väylien kanssa tämä Pohjanlahden kiertävä käytävä liittää maat kiinteämmin osaksi muuta eurooppalaista liikenneväylästöä. Kesäkuussa 2012 on tehty päätös Verkkojen Eurooppa rahoitusvälineestä, josta rahoitetaan EU:n tärkeitä liikenne, digitaali ja energiahankkeita. Suomi voi saada rahoitusta erityisesti ydinverkkoon kuuluville hankeosuuksille, johon myös valtatie neljä kuuluu. Komission TEN T verkkopäätöksessä on mukana myös ns. kattava verkko, joka tarkoittaa ydinverkkoa täydentäviä kansallisesti merkittäviä teitä ja ratoja sekä terminaaleja. Kattavaan verkkoon kuuluvat Keski Suomessa valtatie 9, Tampereen ja Pieksämäen suuntien rautatiet sekä Jyväskylän lentoasema. Valtakunnalliset linjaukset asettavat osaltaan reunaehdot (ilmastonmuutoksen hillintä, liikenneturvallisuus, rahoitus) suunnitelman laatimiselle. Jatkuvasti käynnissä oleva liikennejärjestelmän kehittämiseen vaikuttavien linjausten, toimintamallien, organisoinnin ja ohjeistuksen valtakunnallinen kehittämistyö muodostaa haasteellisen lähtökohdan maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelman toteuttamiselle ja suunnitelman pohjalta käynnistettävälle liikennejärjestelmätyölle. Liikennejärjestelmäsuunnitelmaa laaditaan kuitenkin ensisijaisesti Keski Suomen omista tarpeista lähtien ja valtakunnallisiin tavoitteisiin vastataan maakunnan erityispiirteet ja vahvuudet huomioiden. Keski Suomen tavoitteet pyritään saamaan tämän suunnitelman ja sen jatkona toteutettavan jatkuvan maakunnallisen liikennejärjestelmätyön kautta osaksi valtakunnallisia tavoitteita ja näin osaltaan ohjaamaan myös valtakunnallista kehittämistyötä. Suunnitelman jatkotoimenpiteinä pyritään myös pilotoimaan uusia menetelmiä ja toimintamalleja Keski Suomessa. 2.2 Maakunnan kehittämisen tavoitteet Keski Suomen kehittämisen pitkän aikavälin tavoitteet ja strategia tavoitteiden saavuttamiseksi on esitetty vuonna 2010 hyväksytyssä maakuntasuunnitelmassa Keski Suomen maakuntaohjelmassa on kuvattu maakuntasuunnitelmaan pohjautuvat lähivuosien toimenpiteet. Vuosittain laadittavassa lyhyen 5

8 aikavälin toimenpideohjelmassa (TOTSU:ssa) esitetään yksityiskohtaisimmin keskeisimmät maakuntaohjelmaa toteuttavat painotukset ja lähiaikoina toteutettavaksi esitettävät hankkeet. Maakuntasuunnitelmassa esitetty visio 2030 Yhteistyön, yrittäjyyden ja osaamisen Keski Suomi kuvaa tulevaisuuden tilaa, johon määrätietoisesti pyritään. Keski Suomen tavoitteena on dynaaminen maakunta, joka houkuttelee yritystoimintaa, investointeja sekä osaavia ihmisiä ja jossa on puhdas ympäristö ja turvallista elää. Maakuntasuunnitelman mukaisesti Keski Suomen strategia vuoteen 2030 jakautuu neljään tavoitealueeseen: 1. Vetovoimainen toimintaympäristö 2. Menestyvä yritystoiminta 3. Osaamisella menestykseen 4. Hyvinvoiva kansalainen Liikennejärjestelmän kehittämisellä voidaan selkeimmin vaikuttaa tavoitealueeseen 1 eli vetovoimaiseen toimintaympäristöön, mutta liikennejärjestelmän ylläpidolla ja kehittämisellä tulee olemaan merkittävät vaikutukset myös muihin tavoitealueisiin. Vetovoimainen toimintaympäristö teeman alta voidaan nostaa esille mm. seuraavia liikennejärjestelmäsuunnittelussa huomioon otettavia lähtökohtia: tavoitteena on lisätä toimintaympäristön vetovoimaisuutta, mikä antaa puolestaan mahdollisuuksia kansalaisten hyvinvoinnille. uusiutuviin energialähteisiin perustuva tuotanto, eheytyneempi alue ja yhdyskuntarakenne sekä junaliikenteen osuuden ja sujuvuuden lisääminen ovat keskeisimpiä teeman tavoitteita; jotka tukevat myös kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä. alue ja yhdyskuntarakenteen eheyttämisen osalta nousee esille taajamien tiivistäminen ja uusien asuinja työpaikka alueiden osoittaminen taajamien ja palvelukylien yhteyteen, joukkoliikennekäytävien varteen ja näiden risteyskohtiin. Jämsä Jyväskylä Äänekoski kehitysvyöhykkeen kehittäminen nousee vahvasti esille ja sen nähdään tukevan koko muun maakunnan elinvoiman kasvua. Maaseudun osalta edistetään olemassa olevien rakenteiden hyödyntämistä, palvelujen saatavuutta, maaseudun elinkeinotoiminnan monipuolistamista ja ympäristöarvojen säilymistä. autoliikenteen nähdään säilyvän sekä henkilö että tavaraliikenteen pääliikkumismuotona maakunnan asemaa eteläisen Suomen keskellä hyödynnetään logistisissa ratkaisuissa tavoitteena on oleellisesti nopeutuva raideliikenne Jyväskylästä Helsinkiin (tavoiteaika alle 2 h). Yritysten kilpailukyky edellyttää ehdottomasti myös korkealaatuisia lentoliikenteen yhteyksiä sekä pääkaupunkiin että ulkomaille vesiväylät ja satamat ovat tärkeitä matkailun ja mahdollisesti myös elinkeinoelämän kuljetusten kannalta tieverkosto ja sen parantaminen on tulevaisuudessakin keskeisessä asemassa. Mm. metsä ja energiateollisuuden kuljetustarpeet edellyttävät koko tiestöltä hyvää liikennöitävyyttä kevyen liikenteen väyliä ja turvallisuutta edistetään yksittäisistä väylistä tärkeimpänä pidetään valtatietä 4. Valtatien 9 merkitys keskeisenä valtakunnallisena poikittaisyhteytenä korostuu. Näiden ohella korostetaan valtateiden 13, 18, 23 ja 24 sekä kantatiestön (mm. kt 56, 58 ja 77) kehittämistarvetta. älykkäiden liikenneratkaisujen ja ajantasaisen liikenneinformaation merkitystä korostetaan joukkoliikenteen palveluiden parantamista korostetaan erityisesti Jämsä Jyväskylä Äänekoskivyöhykkeellä ja Jyväskylän kaupunkiseudulla matka ja kuljetusketjujen sekä ketjujen solmupisteiden merkitys kasvaa tietoliikenteen, sähköisten palvelujen sekä uusien palveluratkaisujen merkitys korostuu luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen on ilmastonmuutoksen hillinnän ohella tärkeää maakuntarajat ylittävää kunnallista yhteistoimintaa on lähes kaikissa rajakunnissa, mutta erityisesti Keuruun ja Mänttä Vilppulan sekä Joutsan Hartolan välillä. Maakuntarajan ylittävä liikenne tulee ottaa liikennejärjestelmän kehittämisessä huomioon samalla tavalla kuin maakunnan sisäinen liikenne. 6

9 Esitetty Jämsä Jyväskylä Äänekoski vyöhyke muodostanee erityisesti tulevaisuudessa merkittävän yhtenäisen työ ja asuntomarkkina alueen. Kehittämisvyöhyke muodostaa myös liikenteen kannalta merkittävän kehittämisen lähtökohdan. Keväällä 2009 vahvistetussa Keski Suomen maakuntakaavassa ympäristöministeriö jätti vahvistamatta useita pääväylien kehittämismerkintöjä ja toiminnallisen luokan muutosesityksiä. Esitykset käydään läpi liikennejärjestelmäsuunnitelman kehittämislinjaus ja toimenpidesuunnitteluvaiheessa. Jyväskylän ja Helsingin välisen nopean ratayhteyden kehittämisessä on päädytty jatkamaan suunnittelua Tampereen kautta kulkevan vaihtoehdon pohjalta. Tavoitteena on pitkällä tähtäimellä nopea kaksoisraideosuus koko yhteysvälille Tampere Jyväskylä. Suunnittelun lähtökohtana toimii vahvasti myös vuonna 2010 valmistunut Jyväskylän seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma. Suunnitelmassa on esitetty konkreettisesti seudun liikennejärjestelmän kehittämistavoitteet ja toimenpiteet, jotka toimivat osaltaan myös maakunnallisen suunnitelman lähtökohtana. Tehtävät tarkastelut, linjaukset ja toimenpiteet eivät ole päällekkäisiä, vaan ottavat huomioon maakunnallisen ja seudullisen liikennejärjestelmätyön tasoeron. 7

10 Kuva 1. Keski-Suomen rakenne 2030 (maakuntasuunnitelma). 8

11 2.3 Liikennejärjestelmätyön toimintamallit Vuonna 2004 valmistuneen maakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman seuranta on ollut puutteellista ja maakunnassa on nähty tarpeelliseksi kehittää liikennejärjestelmätyön koordinointia ja yhteistyön toimintamalleja. Jatkuvan liikennejärjestelmätyön käynnistäminen on ollut jo tämän liikennejärjestelmäsuunnitelman ohjelmoinnissa keskeinen tavoite ja sen merkitys on edelleen korostunut suunnittelun aikana. Keski Suomen hallinnollinen rakenne muodostaa selkeän lähtökohdan liikennejärjestelmätyön organisoinnille. Maakunnan alueella toimii yksi elinkeino, liikenne ja ympäristökeskus, jonka kaikkien vastuualueiden toiminta alue on Keski Suomen maakunta. Vastaavat aluerajaukset ovat olleet valtion aluehallinnossa jo hyvin pitkään, joten organisaatiomuutokset eivät ole edellyttäneet Keski Suomessa toimintamallien tarkastelua vastaavasti kuin useilla muilla alueilla Suomessa. Hallinnollisten aluerajausten pysyvyys on voinut osaltaan vaikuttaa siihen, että Keski Suomessa liikennejärjestelmän kehittämiseen liittyviä yhteistyömalleja ei ole lähdetty voimakkaasti uudistamaan. Keski Suomessa on voimassa olevan seutukuntajaon mukaan kuusi seutukuntaa, joista neljä muodostuu vain kahdesta kunnasta. Seutukuntajako ei Keski Suomessa muodosta liikennejärjestelmätyön organisoinnin kannalta luontevia aluerajauksia, vaan tärkeämpää on hakea työssäkäyntialueisiin ja/tai kehityskäytäviin nojautuvia yhteistoiminta alueita. Jyväskylän seudulla on käynnistymässä seudullisen liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta. Jatkossa tulee harkita, voisiko yhteistyötä laajentaa Jämsä Jyväskylä Äänekoski kehityskäytävän suuntaan. Jyväskylän seudullisen liikennejärjestelmätyön merkitystä korostaa seudun vahva asema ja merkitys koko yksikeskuksisen maakunnan veturina. Maakunnassa halutaan korostaa koko maakunnan kattavaa yhteistyötä. Alueelliset erot ovat kuitenkin Keski Suomen sisällä merkittäviä liikennejärjestelmän kehittämisen näkökulmasta, mikä tulee ottaa huomioon myös liikennejärjestelmätyön toimintamallien kehittämisessä. Tämän suunnittelutyön nykytilaanalyysivaiheessa käydyissä alueellisissa keskustelutilaisuuksissa maakuntatasoa tarkempien alueellisten tarkastelujen tarve nousi voimakkaasti esille ja tulee ottaa yhteistyön toimintamalleissa jatkossa huomioon. Liikennejärjestelmän osa alueita koskien voidaan nykyisistä toimintamalleista todeta seuraavaa: Alueiden käytön ja liikennejärjestelmän suunnitteluun ja toteutukseen kaivataan konkreettisempia yhteistyömalleja; erityisesti Jyväskylän seudun ulkopuolisella alueella. Myös Jyväskylässä tulisi pohtia mahdollisuuksia aina sopimusperusteiseen MAL kehittämiseen saakka. Kokonaisuutena hallitusohjelmassakin kuvattu MALPE (maankäyttö, asuminen, liikenne, palvelut, elinkeinot) ajattelumalli tulee saada vähitellen osaksi jokapäiväistä toimintaa niin kunta, seutu kuin maakuntatasolla. Yhteistyön merkitys korostuu erityisesti niillä alueilla, joissa maankäyttö kehittyy selkeästi. Liikenneturvallisuustyö vaatii Keski Suomessa aktivointia ja kehittämistä. Maakunnassa toimii liikenneturvallisuuden yhteistyöryhmä, mutta kuntatasolla kuntakohtainen ja kuntien eri hallintokuntien liikenneturvallisuustyö vaatii vahvaa aktivointia. Maakunnassa toimii alueellinen joukkoliikenneryhmä, joka käsittelee mm. joukkoliikenteen palvelutasomäärittelyyn, lippujärjestelmiin ja joukkoliikenteen hankintoihin liittyviä kysymyksiä. Joukkoliikenteen kokonaisvaltainen suunnittelu, sisältäen mm. kuntien henkilökuljetukset, edellyttäisi nykyistä tehokkaampaa yhteistyötä kuntien ja ELY:n kesken. Tieliikennealan osaamisverkosto, Innoroad konsepti, antaa hyvän lähtökohdan logistiikkaosaamiseen ja yhteistyöhön liittyvään kehittämiseen. Kansainvälisellä tasolla liikenteeseen liittyvää yhteistyötä tehdään mm. erilaisten kuljetus ja liikennekäytävien kehittämishankkeiden kautta. Keski Suomen liitto ja ELY keskus ovat mm. mukana Keskipohjolan kuljetuskäytävä hankkeessa (Midnordic Green Transport Corridor). Keski Suomen liitto on mukana myös Bothnian Green Logistics Corridor hankkeessa, jonka tavoitteena on soveltaa ns. Green Corridor konseptia Bothnian Corridorin vaikutusalueella. 9

12 2.4 Rahoitus- ja muut toteuttamisresurssit Tärkein Keski Suomen liikennejärjestelmän kehittämisresurssi on liikennejärjestelmän ylläpitoon ja kehittämiseen käytettävissä oleva rahoitus. Liikennejärjestelmää rahoitetaan useasta eri lähteestä. Merkittävin rahoituslähde ovat liikennejärjestelmän käyttäjät, joilta rahoitusta kerätään pääasiassa erilaisin maksuin ja veroin. Näitä ei kuitenkaan yleensä lasketa liikennejärjestelmän rahoitukseksi, koska ne eivät palaudu suoraan liikennejärjestelmän kehittämiseen tai ylläpitoon. Pidemmälläkään tähtäimellä ei liene realistista, että käyttäjiltä esim. käytön pohjalta kerättäviä maksuja pystyttäisiin ohjaamaan liikennejärjestelmän kehittämiseen. Rahoitustarkastelujen pääpaino onkin yhteiskunnan liikenteeseen ohjaamassa rahoituksessa ja sen käytön tehostamisessa. Suuruusluokkana on nykyisenkaltainen rahoitustaso, koska lähitulevaisuudessa ei ainakaan perusväylänpidon rahoitukseen ole odotettavissa selkeätä tasonnostoa ja kuntien mahdollisuudet lisäpanostuksiin ovat vähäiset. Rahoituksen kohdentamista ja toimenpiteiden vaikuttavuutta tulee pystyä parantamaan koko liikennejärjestelmätasolla. Toteutettavilla toimenpiteillä tulee tehostaa nykyistä toimintaa ja toimien vaikuttavuutta lisäämällä yhteistyötä, käyttämällä monipuolisempaa keinovalikoimaa ja kohdentamalla eri osapuolten investointi ym. toimenpiteet yhteisesti asetettujen tavoitteiden entistä paremmaksi saavuttamiseksi. Tärkeää on kuitenkin tuoda esille myös suurempien investointien tarpeet ja perustelut. Liikennejärjestelmää tullaan kehittämään suurin investoinnein myös tulevaisuudessa. Taulukko 1. Keski-Suomen liikennejärjestelmän ylläpitoon ja kehittämiseen käytetty rahoitus (v , keskimäärin ilman suuria investointeja). milj. /v Kunnat yhteensä 66,38 Kadunpito ja yksityistiet yhteensä ( keskimäärin) 40,5 hoito ja kunnossapito 8,5 investoinnit 27,8 yksityistieavustukset 2,2 osallistuminen ELY:n liikennehankkeisiin 2 Kuljetuskustannukset yhteensä (v. 2010) 25,88 avoin joukkoliikenne 4,56 opetustoimi 12,46 sosiaalitoimi 8,26 terveydenhuolto 0,6 ELY/liikenne yhteensä ( keskimäärin) 40,27 Perustienpito yhteensä 35,4 hoito 12,7 ylläpito 18,6 investoinnit 4,1 Joukkoliikenne yhteensä 3,17 joukkoliikenneostot 1,7 lipputuet, palveluliikenteen avustus 1,4 kehittämishankkeet 0,07 Valtion yksityistieavustus 1,7 Radanpito - Vesiväylät - Lentoliikenne (Finavia, lentoasemat) - KELA yhteensä (v. 2010) 10,04 Koulumatkatuet 0,01 Svl:n mukaiset matkakorvaukset 10,03 Keski-Suomen vuosittaiset liikennemenot

13 3 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 3.1 Väestö Keski Suomi on ollut ja sen ennustetaan olevan myös jatkossa kasvumaakunta. Kasvu on kuitenkin keskittynyt ja tulee keskittymään Jyväskylän kaupunkiseudulle. Jyväskylän kaupunkiseutu onkin yksi Suomen nopeimmin kasvavista kaupunkiseuduista. Muilla seuduilla väestökehitys on ollut ja sen ennustetaan jatkuvan negatiivisena. Ongelmallisin tilanne on pienissä maakunnan reuna alueen kunnissa. Jyväskylän seudun hyvän kehityksen ennakoidaan pitävän kuitenkin koko maakunnan kasvu uralla; kun maakunnan väkiluku oli vuonna 2010 noin asukasta (tästä Jyväskylän seudulla yli ), ennustetaan sen kasvavan vuoteen 2030 mennessä noin asukkaaseen (Tilastokeskus). Maakuntasuunnitelmassa on vuoden 2030 väestömäärätavoitteeksi asetettu asukasta. Väestön ikärakenne on maakuntatasolla yhdenmukainen koko maan väestön ikärakenteen kanssa. Erot seutujen välillä ovat kuitenkin tässäkin suuria; Jyväskylän seudulla lasten ja nuorten osuus on suhteellisesti suurempi kuin muilla seuduilla. Muilla seuduilla korostuu väestön ikääntymisen merkitys yhdessä väestön vähenemisen kanssa tämä aiheuttaa mm. palvelujen järjestämiselle, kuntataloudelle ja rakenteelle ym. haastavan tilanteen, kun työikäinen väestö vähenee ja palvelujen tarve kasvaa. Koko maata mukaillen tulee ikääntyneiden määrä ja osuus kasvamaan myös koko maakunnassa, mikä tulee ottaa liikennejärjestelmää kehitettäessä huomioon. Väestön ja väestönkasvun keskittyminen Jyväskylän seudulle edistää mahdollisuuksia alueen joukkoliikenteen sekä myös kävelyn ja pyöräilyn suosion lisäämiseksi, mutta lisää samalla haasteita liikkumisen hallinnalle. Toisaalta tähän asti jatkunut yhdyskuntarakenteen hajautuminen ja hajaasutusalueiden väestön väheneminen voi johtaa henkilöautoilun merkityksen edelleen kasvuun. Harvaan asutuilla alueilla liikkuminen perustuu henkilöauton käyttöön ja ongelmaksi muodostuu mm. päivittäisen liikennöitävyyden ja julkisen liikenteen toimintaedellytysten turvaaminen. Liikennejärjestelmän kehittämishaasteet ovat siten väestökehityksen ja väestörakenteen erojen myötä entisestään erilaistumassa myös maakunnan sisällä. Kuva 2. Väestön ikärakenteen kehitys seutukunnittain ja koko maakunnassa suhteessa koko maahan. 11

14 3.2 Yhdyskuntarakenne ja ihmisten liikkuminen Maakunnan väestö on keskittynyt ja keskittyy edelleen vahvasti Jyväskylän kaupunkiseudulle, osin Jämsä Jyväskylä Äänekoski akselille sekä paikallisesti myös pienempiin seutu ja kuntakeskuksiin. Ydin ja harvaan asutun maaseudun väestökadon arvioidaan edelleen jatkuvan. Samanaikaisesti yhdyskuntarakenne on kuitenkin valtakunnallista kehitystä mukaillen hajaantunut taajama alueiden (taajamien reuna alueiden) laajentuessa ja niiden asukastiheyden pienentyessä. Hajaantumista on tapahtunut myös Jyväskylän kaupunkiseudulla, jossa taajaman pinta ala on lähes kaksinkertaistunut vuosien 1980 ja 2005 välillä. Hajaantumista on tapahtunut lisäksi myös pääteiden varsille, jotka houkuttelevat nopeilla liikenneyhteyksillään. Sinällään uudetkin valtatiehankkeet voivat edistää yhdyskuntarakenteen hajautumista; mahdolliset ongelmakohteet pitäisi pystyä ratkaisemaan em. tapauksissa maankäytön suunnittelun keinoin. Jyväskylän seutu on tapahtuneesta yhdyskuntarakenteen hajautumisesta huolimatta yhä yksi Suomen tiiviimpinä pysyneistä kaupunkiseuduista. Tämän taustalla on Jyväskylän kaupungin keskeisten alueiden aluetehokkuuden kehittyminen, jonka ansiosta taajama alueiden kasvu on pysynyt maltillisena väestön ja asumisväljyyden kasvusta huolimatta. Potentiaali joukkoliikenteen sekä kävelyn ja pyöräilyn lisäämiselle on siten huomattava ja tulee mm. Jyväskylän keskustassa/sen reuna alueilla käynnissä olevien/käynnistyvien täydennysrakentamiskohteiden myötä edelleen kasvamaan. Muualla Keski Suomessa, mm. pohjoisosien harvaanasutuilla alueilla sitä vastoin väestön väheneminen huonontaa joukkoliikennepalvelujen kysyntää ja tätä kautta myös tarjontaa sekä johtaa henkilöautoistumisen edelleen jatkumiseen vaihtoehtoisten kulkutapojen puuttuessa. Työpaikkojen ja palvelujen saavutettavuus muodostaa arjen liikkumisen perustan Suurin osa ihmisten arjen liikkumisesta on kuntien/seutujen sisäistä päivittäistä työ ja koulu sekä erityisesti asiointimatka sekä vapaa ajan liikkumista. Asumispaikka sekä työpaikkojen ja palvelujen saavutettavuus muodostavat rungon ihmisten arjen liikkumiselle; niin matkojen pituuksien, eri kulkutapojen käyttömahdollisuuksien kuin matkaketjujen sujuvuuden suhteen. Kävely ja pyöräily ovat potentiaalisia kulkumuotoja alle viiden kilometrin pituisilla matkoilla ja niiden suosio on suurin taajama ja kuntakeskustojen lyhytmatkaisessa liikkumisessa, erityisesti Jyväskylässä. Myös joukkoliikenteen käyttömahdollisuudet ovat parhaimmat Jyväskylän kaupunkiseudulla, erityisesti paikallisliikennealueella ja vilkkaimmilla pendelöintisuunnilla. Henkilöautoilun merkitys on kuitenkin myös em. alueilla suurin ja on kasvanut taajamien hajautumisen ja kahden auton osuuksien kasvun myötä. Haja asutusalueilla henkilöauton käyttö on nykyisin jo lähes käytännön pakko. Vähentynyt joukkoliikenne ei mahdollista enää juuri asiointimatkojakaan, päivittäisestä työssäkäynnistä puhumattakaan. Työpaikkojen määrä on viimeisen kymmenen vuoden aikana kasvanut voimakkaasti Jyväskylän kaupunkiseudulla ja erityisesti Jyväskylässä. Suhteellinen muutos on ollut myös useissa muissa kunnissa positiivinen, mutta määrällisesti pieni. Verrattuna monien muiden maakuntien keskusseutuihin kasvu on keskittynyt Keski Suomessa voimakkaasti keskuskaupunkiin. Yhdyskuntarakenteellisesti kasautuva työpaikkakasvu tiivistää kaupunkirakennetta, mutta lisää vaatimuksia Jyväskylän seudun liikennejärjestelmän toimivuudelle työssäkäyntialueiden laajetessa ja pendelöinnin lisääntyessä. Työmatkojen keskipituus on kasvanut maakunnassa tasaisesti. Nykyisin noin joka kolmas työllinen ylittää kuntarajan työmatkallaan (pendelöi). Pendelöintivirrat ovatkin suurimmat Jyväskylän ja naapurikuntien, erityisesti Laukaan, Muuramen ja Äänekosken välillä. Muiden kuntien välillä pendelöinti on vilkasta mm. väleillä Saarijärvi Äänekoski ja Laukaa Äänekoski. Maakuntarajat ylittävä pendelöinti on vilkkainta Uudellemaalle (pääkaupunkiseudulle) sekä Pirkanmaalle (rajakunnat). Palveluverkon keskittyminen ja pienten seutu ja kuntakeskusten palvelutarjonnan yksipuolistuminen on jo johtanut ja johtanee jatkossa mahdollisten kuntaliitosten ym. myötä edelleen palvelujen hankkimiseen entistä enemmän suuremmista keskuksista, erityisesti Jyväskylästä. Toisaalta maakunnan rajakunnissa liikutaan myös yli maakuntarajan. Mikäli maakunnassa päästään ylikunnalliseen palvelujen käyttöön esim. 12

15 peruspalveluissa, voi palvelujen hankkiminen toisaalta helpottua mutta toisaalta aiheuttaa uusia liikkumistarpeita. Kuva 3. Valtion palveluverkko Keski-Suomessa vuonna (Tilastokeskus) 13

16 Kuva 4. Erikoiskaupan myymälät vuonna (Kaupallinen palveluverkkoselvitys, Jyväskylän kaupunki ja Keski-Suomen liitto, 2010) Valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen mukaan keskisuomalaiset tekevät keskimäärin alle kolme matkaa/vrk matkasuoritteen ollessa noin 40 km/hlö/vrk. Matkojen keskipituus on noin 14 km. Luvut vastaavat valtakunnallisia keskiarvoja. Työ, työasia, koulu ja opiskelumatkojen osuus päivittäisistä matkoista on noin 29 %. Vastaavasti ostos ja asiointimatkojen osuus on 29 %, vierailumatkojen 14 % ja muiden vapaa ajan matkojen 29 %. Pitkiä yli 100 km pituisia matkoja suuntautuu eniten Uudellemaalle, Pirkanmaalle ja Pohjois Savoon. 14

17 Autoistuminen on ollut maakunnassa 2000 luvulla voimakasta; myös valtakunnallista kehitystä mukaillen. Autoistuminen on maakunnassa kokonaisuutena valtakunnan keskitasoa; Jyväskylässä autoistuminen on keskiarvoa vähäisempää, mutta muilla seuduilla selvästi voimakkaampaa. Samalla autottomien kotitalouksien määrä on laskenut ja kahden tai useamman auton kotitalouksien määrä on kasvanut. Autoistumiseen on johtanut mm. elintason nousu, asenteet, verotuskäytännöt sekä yhdyskunta, työpaikka ja palvelurakenteen kehitys. Kuva 5. Esimerkki Jyväskylän seudulla asuvien arkisin tekemien matkojen suuntautumisesta. 15

18 Kuva 6. Autonomistuksen kehitys 2000-luvulla seutukunnittain ja koko Keski-Suomessa verrattuna koko maahan. Pitkämatkaisen liikkumisen osuus matkamääristä on pieni. Suuri osa pitkämatkaisesta liikkumisesta on henkilöautoilla tapahtuvaa vapaa ajan liikkumista. Suurin merkitys Keski Suomelle on kuitenkin työasiamatkoihin liittyvällä, erityisesti pääkaupunkiseudulle ja kansainvälisille jatkoyhteyksille suuntautuvalla liikkumisella. Lentoliikenteen merkitys on maakunnan saavutettavuudelle ja erityisesti elinkeinoelämän ja tiedeyhteisön nopeiden työasiamatkayhteyksien kannalta elintärkeä. Junaliikenteen osalta käyttäjäryhmä on lentoliikenteeseen verrattuna hieman erilainen. 16

19 Kuva 7. Yhdyskuntarakenteen muutoksia

20 Kuva 8. Kuntien välinen työssäkäynti Keski-Suomessa. 18

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Päivittämistarpeen taustalla

Päivittämistarpeen taustalla Päivittämistarpeen taustalla Strategisten painopisteiden hahmottaminen Laajan toimenpidejoukon jäsentäminen ja selkeämpien kehittämiskokonaisuuksien muodostaminen niiden sisällä erilaisia ja eri toteuttamis-

Lisätiedot

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö Kymenlaakson Liitto Maakuntavaltuustoseminaari 24.10.2016 Jatkuva liikennejärjestelmätyö 24.10.2016 Esitys Liikennejärjestelmäryhmä ja sen tehtävät Seudulliset liikennejärjestelmäryhmät ja niiden tehtävät

Lisätiedot

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos Luottamushenkilöseminaari 26.8.2014 Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Liikenteen tavoitteet (HLJ-toimikunta

Lisätiedot

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT 12 2 2.1 Maankäyttö ja väestö Etelä-Päijät-Hämeessä oli vuoden 26 lopussa 166 833 asukasta. Viiden vuoden aikajaksolla (21-26) seudun väkimäärä on ollut lievässä kasvussa. Kasvua on edesauttanut erityisesti

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö

Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö Liikkumispalveluiden työpaja 27.10.2016 Janna Räisänen, aluesuunnittelija KOPIKALIsta ja KAKEPOLIsta Pohjois-Suomen liikenne ja logistiikkastrategiaan Kokkolan,

Lisätiedot

Liikenne kohti tulevaa. Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa

Liikenne kohti tulevaa. Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Liikenne kohti tulevaa Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Näin liikumme Kotimaanmatkojen kokonaismatkamäärät ja -suoritteet pysyneet samalla tasolla 3 matkaa

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Lappi, liikenneviraston pitkän aikavälin suunnitelmassa Timo Välke Johtava asiantuntija, rautateiden tavaraliikenne

Lappi, liikenneviraston pitkän aikavälin suunnitelmassa Timo Välke Johtava asiantuntija, rautateiden tavaraliikenne Lappi, liikenneviraston pitkän aikavälin suunnitelmassa 24.11.2010 Timo Välke Johtava asiantuntija, rautateiden tavaraliikenne Liikenneviraston organisaatio 1.1.2011 alkaen Pääjohtaja Viestintä Esikunta

Lisätiedot

Liikennejärjestelmäsuunnitelma

Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma on laadittu Iisalmen ja Kiuruveden kaupunkien sekä Vieremän, Sonkajärven, Varpaisjärven, Lapinlahden, Keiteleen, Pielaveden ja Rautavaaran

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO)

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Harri Pursiainen, liikenne- ja viestintäministeriö TransEco tutkimusohjelman aloitusseminaari Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Helsingin liikennesuunnittelun tavoitteet ja toimintalinjaukset

Helsingin liikennesuunnittelun tavoitteet ja toimintalinjaukset Helsingin liikennesuunnittelun tavoitteet ja toimintalinjaukset 2 Liikenne kasvavassa kaupungissa Helsinki kasvaa, liikenne lisääntyy Helsinki ja Helsingin seutu kasvavat voimakkaasti. Helsingin väkiluvun

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101 Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti

Lisätiedot

Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma

Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma 1 Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma Työohjelman esittely 3.8.2011 2 Suunnitelman tausta ja rooli Edellinen liikennejärjestelmäsuunnitelma valmistui vuonna 2004 Toimintaympäristön muutokset (mm.

Lisätiedot

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN 7.10.2014 Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN 1 Suunnittelutyön yhteensovittamiseksi maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman valmistelu yhdistettiin Tuloksena Keski-Suomen

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maankäyttövaihtoehdot MAAKUNTAKAAVA

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maankäyttövaihtoehdot MAAKUNTAKAAVA Pirkanmaan maakuntakaava Maankäyttövaihtoehdot Prosessi Pyrkimys avoimeen ja vuorovaikutteiseen prosessiin; keskustelua periaateratkaisuista ja arvovalinnoista Väestösuunnite ja skenaariotyö (kevät 2012

Lisätiedot

Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla

Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa tuotu esiin liityntäpysäköinnin kehittämistarpeet erityisesti rautatieasemilla Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 tavoitteena

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016

Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016 Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016 o Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma, 4/2014 o Aiesopimus vuosille 2014-2019, 9/2014 o Liikennejärjestelmätyöryhmän

Lisätiedot

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) lähtökohdat

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) lähtökohdat seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) lähtökohdat Luottamushenkilöiden seminaari, Aulanko 5.-6.9.2013 Suvi Rihtniemi, toimitusjohtaja Sini Puntanen, liikennejärjestelmäosaston johtaja seudun

Lisätiedot

TURUN RAKENNEMALLIALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA

TURUN RAKENNEMALLIALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA TURUN RAKENNEMALLIALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA Esityksen rakenne 1. Suunnittelun tilanne ja tavoite 2. Liikennejärjestelmän kehittämistavoitteet 3. RM-alueen liikkumisen ominaisuuksia, kulkutavat

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa 17.2.2017 Timo Mäkikyrö Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue Toimialue

Lisätiedot

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Mitä päästöjä tarkastellaan? Kansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä keskipitkän aikavälin ilmastopoliittinen suunnitelma koskevat ainoastaan

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1 Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin

Lisätiedot

Seutustrategia-asiakirjan valmistelu, alustavia tulkintoja sh:n keskustelun 28.9 pohjaksi

Seutustrategia-asiakirjan valmistelu, alustavia tulkintoja sh:n keskustelun 28.9 pohjaksi Seutustrategia-asiakirjan valmistelu, alustavia tulkintoja sh:n keskustelun 28.9 pohjaksi 21.9.2016 21.9.2016 Strategiaprosessi Seutuyhteistyön strategiset ohjausvälineet, Sh.25.5 Strategia +10 v Kasvulle

Lisätiedot

Tiemaksujen selvittämisen motiiveja

Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Sidosryhmäseminaari 12.6.2012 Tuomo Suvanto Työryhmän toimeksianto Selvittää, kuinka Suomessa tulisi edetä tiemaksujärjestelmien käyttöönotossa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

Logistiikka-hyvä toimintaympäristö-aluekehitys

Logistiikka-hyvä toimintaympäristö-aluekehitys Logistiikka-hyvä toimintaympäristö-aluekehitys Viitostie ry:n seminaari 17.5.2013 Aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntastrategia ja ohjelma Aluekehittäjän näkökulma

Lisätiedot

Väitöskirja netissä:

Väitöskirja netissä: Väitöskirja netissä: www.uta.fi/ajankohtaista/vaitokset/ www.yy-optima.fi 1 Jatkopohdintaa väitöskirjaan Liikennesuunnittelun käytännöt ja (kaupunkiseutujen) liikennepolitiikka Onko valtiolla kaupunkiseutujen

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Johtaja Juha S. Niemelä, Keski-Suomen TE-keskus MYR-seminaari seminaari, 10.9.2009 1 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Saavutettavuustarkastelut

Saavutettavuustarkastelut HLJ 2011 Saavutettavuustarkastelut SAVU Saavutettavuustarkastelut SAVU Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman HLJ 2011 jatkotyönä tehdyissä saavutettavuustarkasteluissa (SAVU) on kehitetty analyysityökalu,

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma

Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 1 R 100 R101 R303 R301 R 303 R1 00 R305 R304 R304 R302 R302 R 101 R301 R 305 Rakennesuunnitelma ja liikenne Liikennejärjestelmän kuvaus (palvelutaso) Maankäytön

Lisätiedot

Keskimääräinen vuorokausiliikenne Keskimääräinen raskas liikenne Lähde Liikennevirasto

Keskimääräinen vuorokausiliikenne Keskimääräinen raskas liikenne Lähde Liikennevirasto Valtatiet 1, 8 ja 9 Varsinais-Suomen tieliikenteen pääsuunnat ja niitä yhdistävällä Turun Kehätiellä suurimmat liikennemäärät Samat runkoyhteydet raskaalla liikenteellä Keskimääräinen raskas liikenne 2015

Lisätiedot

Ajoneuvojen energiankäyttöön ja päästöihin liittyvien hankkeiden ja toimenpiteiden arviointikehikko

Ajoneuvojen energiankäyttöön ja päästöihin liittyvien hankkeiden ja toimenpiteiden arviointikehikko Ajoneuvojen energiankäyttöön ja päästöihin liittyvien hankkeiden ja toimenpiteiden arviointikehikko TransEco 18.11.2010 Anu Tuominen, Tuuli Järvi, Kari Mäkelä, Jutta Jantunen VTT 2 Työn tavoite Kehittää

Lisätiedot

KYMENLAAKSON LIITTO

KYMENLAAKSON LIITTO KYMENLAAKSO EILEN, TÄNÄÄN JA HUOMENNA MITEN RAKENTEET JA TOIMINTATAVAT MUUTTUVAT? Maakuntajohtaja Tapio Välinoro 22.4.2010 MIKÄ MUUTTUI MITÄ TARVITAAN? Alueiden omaehtoinen kehittämisvalta ja vastuu lisääntyivät

Lisätiedot

Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi. Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko

Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi. Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko 12.12.2014 Parlamentaarinen työryhmä ja sen tehtävät Liikenne- ja viestintäministeriö asetti 28.2.2014 parlamentaarisen

Lisätiedot

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Arja Aalto 3.6.2015 Liikennevirasto vastaa Suomen teistä, rautateistä ja vesiväylistä sekä liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Keskustelutilaisuus 4.11.2014, Ympäristöministeriö Päivi Nurminen, seutujohtaja, Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Kaupunkiseutu 2015 Kaupunkiseutu

Lisätiedot

Rantaväylän tulevaisuus puntarissa. Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin

Rantaväylän tulevaisuus puntarissa. Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin Rantaväylän tulevaisuus puntarissa Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin Valtakunnan päätieverkkoon kuuluva valtatie 4 kulkee Vaajakoskelta Tikkakoskelle. Jyväskylässä

Lisätiedot

MAAKUNTAOHJELMA TOIMINTAYMPÄRISTÖ

MAAKUNTAOHJELMA TOIMINTAYMPÄRISTÖ MAAKUNTAOHJELMA TOIMINTAYMPÄRISTÖ Martti Ahokas kehittämisjohtaja Keski-Suomen liitto MAAKUNTATASON YHTEISTYÖ ylimaakunnallinen yhteistyö & strateginen liittoutuminen: WFA ykköshankkeessa: Päijät-Häme

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä strategian laadintaprosessi, sisältö ja toteutuksen suuntaviivoja Lähtökohtana

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään

Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään Jo tapahtuneita sekä odotettavissa olevia muutoksia / Itä-Suomen liikennestrategian uudistaminen Hallitusohjelman leikkaukset

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Liikennejärjestelmäsuunnittelu

Liikennejärjestelmäsuunnittelu Liikennejärjestelmäsuunnittelu 2013 5.12.2012 Varsinais-Suomen suunnittelu 2013 1. Maakuntasuunnitelman tarkistus 2. Maakuntaohjelman tarkistus 3. Varsinais-Suomen liikennestrategian päivitys 4. Turun

Lisätiedot

Joukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet. Jenni Eskola, Liikennevirasto

Joukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet. Jenni Eskola, Liikennevirasto Joukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet Jenni Eskola, Liikennevirasto Joukkoliikenneuudistuksen vaikutukset Uudistuksen vaikutuksia Markkinaehtoinen

Lisätiedot

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy Ilmastostrategiatyön käynnistämisseminaari 14.11.2012, Tampere, Vapriikki Tom Frisk Pirkanmaan ELY-keskus 1. ILMASTOSTRATEGIATYÖN LÄHTÖKOHDAT Valtioneuvoston pitkän

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Autojen yhteiskäyttö liikenne- ja viestintäministeriön näkökulmasta

Autojen yhteiskäyttö liikenne- ja viestintäministeriön näkökulmasta Autojen yhteiskäyttö liikenne- ja viestintäministeriön näkökulmasta Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Autojen yhteiskäyttö Turkuun työpaja 9.2.2010 Liikennesektorille kohdistuvia haasteita

Lisätiedot

AIESOPIMUS LÄNSI-UUDENMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA

AIESOPIMUS LÄNSI-UUDENMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2014 AIESOPIMUS LÄNSI-UUDENMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2014 2019 Valokuvat: Tuula Palaste-Eerola Helsinki 2014 Uudenmaan liitto // Nylands förbund Uusimaa Regional Council // Helsinki-Uusimaa

Lisätiedot

Uusi liikennepolitiikka

Uusi liikennepolitiikka Uusi liikennepolitiikka Ylijohtaja Anne Herneoja 28.11.2012 Liikenteen VISIO 2030+ Kilpailukykyä ja hyvinvointia vastuullisella liikenteellä Valtioneuvoston liikennepoliittinen selonteko eduskunnalle n

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Perustienpidon haasteet - miten päivittäinen liikennöinti turvataan. Vesa Männistö 13.11.2012

Perustienpidon haasteet - miten päivittäinen liikennöinti turvataan. Vesa Männistö 13.11.2012 Perustienpidon haasteet - miten päivittäinen liikennöinti turvataan Vesa Männistö 13.11.2012 Esityksen sisältö Taustaa väyläverkosta ja liikenteestä Liikenneviraston strategia Liikennepoliittinen selonteko

Lisätiedot

Liikenteen ja asumisen rahoitus 2017

Liikenteen ja asumisen rahoitus 2017 Liikenteen ja asumisen rahoitus 2017 Keskiviikko 14.9.2016 Kuntamarkkinat Asuntoasioiden asiantuntija Laura Hassi Liikenneasiantuntija Johanna Vilkuna Yhdyskuntatekniikan asiantuntija Marika Kämppi Asumiseen

Lisätiedot

ASUMINEN. Asumisen kasvavat vyöhykkeet. Tiiviimmän asutuksen taajamat hyvien liikenneyhteyksien varrella

ASUMINEN. Asumisen kasvavat vyöhykkeet. Tiiviimmän asutuksen taajamat hyvien liikenneyhteyksien varrella LUONNOS ASUMINEN 27 Asumisen kasvavat vyöhykkeet Tiiviimmän asutuksen taajamat hyvien liikenneyhteyksien varrella Kinnula Pihtipudas Sekoittuneet vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA ALUEIDENKÄYTÖSTÄ Paula Qvick

AJANKOHTAISTA ALUEIDENKÄYTÖSTÄ Paula Qvick AJANKOHTAISTA ALUEIDENKÄYTÖSTÄ 13.4.2016 Paula Qvick Tilanne Päätöstä maakuntakaavan laadinnan aloittamisesta ei ole Tarkistustarvetta on: suot, puolustusvoimien alueet, maisemat Yleinen tarkistustarve:

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040

Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040 Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040 Seutufoorumi 27.11.2013 Kimmo Kurunmäki seutusuunnittelupäällikkö Lähtökohtia Rakennesuunnitelmalle 2040 Seutustrategia 2020 Vetovoimainen Tampereen

Lisätiedot

Seutukierros. Kuhmoinen

Seutukierros. Kuhmoinen Seutukierros Kuhmoinen 8.9.2016 Asukkaita n. 2326 (31.12.2015) Itsenäinen vuodesta 1868 Vapaa-ajanasuntoja noin 3 000 Pinta- ala: 937 km2 Veroprosentti 20,75 Kunnanvaltuusto 21 jäsentä Kunnanhallitus 7

Lisätiedot

Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta

Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta 13.10.2011 (Timo Vuoriainen, Tapio Koikkalainen) 27.11.2013 päivitetty Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta Jyväskylän seudulla on useita tärkeitä

Lisätiedot

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin WHOLE-hanke asiantuntijatyöpaja 17.5.2016 Seppo Laakso Kaupunkitutkimus TA Oy Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin Saavutettava sijainti resurssina Liikenteen laajemmat vaikutukset

Lisätiedot

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Ainespuun puskurivarastoilla ja metsäenergian terminaaleilla tehoa puunhankintaan 12.12.2014 Antti Saartenoja Maakuntakaavoitus pähkinänkuoressa Yleispiirteinen

Lisätiedot

Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi

Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi Finnish Transport Research and Innovation Partnership Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi Osaamisen kehittäminen ja hyödyntäminen, Fintrip-seminaari 27.8.2013

Lisätiedot

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 1 Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 2 Nykytilanne Suomalaisten työikäisten liikunnan harrastaminen on lisääntynyt,

Lisätiedot

Liikennepoliittinen selonteko ja esteettömyys

Liikennepoliittinen selonteko ja esteettömyys Liikennepoliittinen selonteko ja esteettömyys Ylijohtaja Anne Herneoja 21.3.2013 Liikenteen VISIO 2030+ Kilpailukykyä ja hyvinvointia vastuullisella liikenteellä Valtioneuvoston liikennepoliittinen selonteko

Lisätiedot

MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET

MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET 5.10.2012 MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET Anita Mikkonen 1 KESKI-SUOMEN VISIO Yhteistyön, yrittäjyyden ja osaamisen Keski-Suomi Maakuntavaltuuston hyväksymä 8.6.2010 1. Uusimpia tilastoja ja ennakointia:

Lisätiedot

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua Osaston johtaja Sini Puntanen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä TIEMAKSUT Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua 11.2.2016 Taustaa Helsingin seutu on selvittänyt, olisiko seudulla edellytyksiä

Lisätiedot

Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari

Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari 10.11.2016 Eurooppa-neuvosto lokakuu 2014 : EU:n 2030 ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Odotukset maakuntauudistukselta

Odotukset maakuntauudistukselta Odotukset maakuntauudistukselta Kommenttipuheenvuoro Oulu 11.11.2016 Sote- ja Maakuntauudistus Maakunnille kootaan sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi myös muita tehtäviä: työ- ja elinkeinopalvelut sekä

Lisätiedot

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Kaupungit kasvaneet ja kehittyneet ratapihojen ympärille Asuminen ja muun maankäyttö sijaitsee ratapihojen

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Seudullinen ilmastostrategia hyväksytty kunnissa 2010 seutu Suomen kärkitasoa päästöjen vähentämisessä vähennys vuosina 1990 2030

Lisätiedot

http://billingsgazette.com/entertainment/enjoy/501blog/article_134369c7-5022-5b5e-b019-018d0f39a613.html Liikennejärjestelmänäkökulma liikkumisen ohjauksen seudulliseen yhteistyöhön LIVE-tilaisuus 18.4.2012

Lisätiedot

1 YLEISTÄ LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMASTA

1 YLEISTÄ LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMASTA Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Pirkkalan, Vesilahden ja Ylöjärven 7 1 YLEISTÄ LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMASTA 1.1 Työn tavoitteet Hyvä liikenneturvallisuus syntyy monista tekijöistä. Liikenneonnettomuuksien

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017

Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017 2.4.2014 Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017 Toimintaympäristö Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (tekstissä jatkossa ELYkeskus) Tienpidon ja liikenteen suunnitelmassa

Lisätiedot

HLJ 2011:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) päätulokset

HLJ 2011:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) päätulokset HLJ 2011:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) päätulokset 22.3.2010 Tavoitetila ja -verkko Perustuu laajaan asiantuntijakäsittelyyn ja innovatiiviseen mallinnusprosessiin Käyty läpi seudulla

Lisätiedot

Liikennevirasto Kari Ruohonen ylijohtaja 26.9.2011

Liikennevirasto Kari Ruohonen ylijohtaja 26.9.2011 Liikennevirasto Kari Ruohonen ylijohtaja 26.9.2011 Liikennevirasto on monialainen liikenteen asiantuntijaorganisaatio, joka vastaa Suomen liikenneväylistä ja liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta kehittämisestä

Lisätiedot

Liikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso Anna Saarlo

Liikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso Anna Saarlo Liikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso 25.1.2017 Anna Saarlo Raportti: http://www2.liikennevira sto.fi/julkaisut/pdf8/lts_ 2016-34_liikkumisen_palvelui den_web.pdf 2 Sisältö 1. Palvelurakenne

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen Strategia on laadittu laajassa vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

KOTKAN-HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA. Seutufoorumi Kehittämismallit ja linjaratkaisun pohjustus

KOTKAN-HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA. Seutufoorumi Kehittämismallit ja linjaratkaisun pohjustus KOTKAN-HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA Seutufoorumi 4.5.2016 Kehittämismallit ja linjaratkaisun pohjustus 1 ESITYKSEN RAKENNE Yleiskaavan vaiheet, käsittely- ja päätöksentekoprosessi ja aikataulu

Lisätiedot

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri 24.11.2016 Kotimaan liikenteen khk-päästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne tuotti v. 2015

Lisätiedot

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman päivitys Pohjois-Savon kulttuuriympäristön hoitoohjelman päivittäminen lähtökohtana saadaan näkemys kulttuuriympäristön tilasta ja tarvittavista toimenpiteistä

Lisätiedot

Liikenneverkkojen luokittelu ja TEN-T verkot

Liikenneverkkojen luokittelu ja TEN-T verkot Liikenneverkkojen luokittelu ja TEN-T verkot 10.11.2015 Maanteiden ja ratojen luokitus Valtatiet palvelevat valtakunnallista ja maakuntien välistä pitkämatkaista liikennettä. Kantatiet täydentävät valtatieverkkoa

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 - Ajankohtaista 17.12.2015 - Hallitusohjelman kärkitavoitteet - AIKO-rahoitus - Toimeenpanosuunnitelman tarkistus Maakuntajohtaja, joulukuu 2015 Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Joukkoliikenteen uusi aika

Joukkoliikenteen uusi aika Joukkoliikenteen uusi aika 23.10.2014 Rauni Malinen 23.10.2014 Joukkoliikenteen merkittävin uudistus Suomalaisen joukkoliikenteen järjestämisessä on käynnissä merkittävin muutos vuosikymmeniin, kun markkinat

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

MAL-työpaja. Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja Hannu Luotonen

MAL-työpaja. Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja Hannu Luotonen MAL-työpaja Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja 1 KOUVOLAN RAKENNEMALLI Alueiden käytön kehityskuva Ekotehokas yhdyskuntarakenne Keskusten kehittäminen Maaseudun palvelukylät Olevan infran

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö LIVE-vuositapaaminen 23.11.2011 Liikkumisen ohjauksen hankehaku

Lisätiedot

Raskaan liikenteen taukopaikat yhteistyömallin kehittäminen taukopaikkojen toteuttamiseksi

Raskaan liikenteen taukopaikat yhteistyömallin kehittäminen taukopaikkojen toteuttamiseksi Raskaan liikenteen taukopaikat yhteistyömallin kehittäminen taukopaikkojen toteuttamiseksi OHJELMA 9.00 Tilaisuuden avaus, yksikön päällikkö Janne Kojo, Uudenmaan ELY-keskus 9.15 Raskaan liikenteen taukopaikkojen

Lisätiedot

Sähköisen liikenteen foorumi 2014

Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Miten Suomi hyötyy sähköisestä liikenteestä Hannele Pokka 14.5.2014 Ilmastopaneelin (IPCC) terveiset sähköisen liikkumisen näkökulmasta Kasvihuonepäästöt ovat lisääntyneet

Lisätiedot