KESKI-SUOMEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA Nykytila- ja palvelutasoanalyysi, muistio /Sito

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KESKI-SUOMEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA Nykytila- ja palvelutasoanalyysi, muistio 11.6.2012/Sito"

Transkriptio

1 KESKI-SUOMEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA Nykytila- ja palvelutasoanalyysi, muistio /Sito

2

3 Sisällys 1 JOHDANTO SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Valtakunnallinen alueidenkäyttö ja liikennepolitiikka Maakunnan kehittämisen tavoitteet Liikennejärjestelmätyön toimintamallit Rahoitus ja muut toteuttamisresurssit TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestö Yhdyskuntarakenne ja ihmisten liikkuminen Elinkeinot ja logistinen toimintaympäristö LIIKENNEVERKOT LIIKENNEJÄRJESTELMÄN PALVELUTASOANALYYSI Ihmisten liikkuminen Joukkoliikenne Autoliikenne Kävely ja pyöräily Liikenneturvallisuus Elinkeinoelämän kuljetukset ja logistiikka Nykytila Eri toimijoiden vastuut Logistiikkakysely Kansainväliset kuljetuskäytävät Toimintaympäristön muuttuminen Yhteenveto liikennejärjestelmän kehittämistarpeista... 49

4 1 JOHDANTO Tässä muistiossa on esitetty Keski Suomen liikennejärjestelmän kehittämisen lähtökohdat sekä analysoitu liikennejärjestelmän palvelutasoa ja kehittämistarpeita ottaen huomioon tulevaisuudessa mahdollisesti tapahtuvat muutokset. Muistio toimii taustamuistiona varsinaiselle Keski Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelmaraportille. Keski Suomen liikennejärjestelmän ylläpidon ja kehittämisen keskeiset lähtökohdat, liikennejärjestelmän kehittämistavoitteet sekä liikennejärjestelmän kehittämislinjaukset lähivuosien toimenpideohjelmineen ja vaikutusarviointeineen on esitetty tiivistetysti edellä mainitussa Keski Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelmaraportissa. Työn yhteydessä on laadittu myös kaksi erillisselvitystä: Keski Suomen joukkoliikenteen palvelutasomääritys sekä Keski Suomen logistiikkaselvitys. Selvitysten tulokset on hyödynnetty sekä tässä muistiossa että varsinaisessa pääraportissa. 2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 2.1 Valtakunnallinen alueidenkäyttö- ja liikennepolitiikka Valtakunnallisen alueidenkäyttö ja liikennepolitiikan keskeiseksi haasteeksi voidaan Keski Suomen maakunnan kannalta katsoa, miten nykyisessä toteutusresursseiltaan niukassa toimintaympäristössä pystytään kehittämään maakunnan kilpailukykyä ja hyvinvointia edistävää liikennejärjestelmää erityyppisten alueiden erityispiirteet ja käyttäjäryhmien tarpeet ymmärtäen. Liikennejärjestelmän kehittäminen on entistä tiiviimmin liittymässä osaksi alueiden käytön, ihmisten hyvinvoinnin ja elinkeinoelämän toimintaedellytysten strategista kehittämistä. Maankäytön, asumisen, palvelurakenteen ja elinkeinoelämän toimintaedellytysten kehittäminen pyritään linkittämään uuden hallitusohjelmankin mukaisesti entistä tiiviimmin liikennejärjestelmän kehittämiseen. Toisaalta tulossa oleva kuntarakenteen uudistus tulee vaikuttamaan mm. palvelurakenteeseen ja tätä kautta myös ihmisten liikkumiseen. Samalla kaupunkiseutujen ja työssäkäyntialueiden merkitys tulee edelleen kasvamaan. Ilmastonmuutoksen hillintä on keskeinen haaste valtakunnan tasolla niin alueidenkäyttö kuin liikennepolitiikassa ja sitä voidaankin pitää myös alueellisen liikennejärjestelmäsuunnittelun reunaehtona yhdessä liikenneturvallisuuden parantamisen kanssa. Liikenteen osuus Suomen kasvihuonekaasupäästöistä on noin viidennes ja siitä tieliikenteen osuus on noin 90 %. Valtakunnallisena tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä noin 15 % vuoden 2005 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää toimia liikenteessä, ajoneuvotekniikassa, yhdyskuntasuunnittelussa ja kaavoituksessa sekä verotuksessa ja maksupolitiikassa. Soveltuvat toimenpiteet ovat eri alueilla ja Keski Suomen maakunnankin sisällä kuitenkin erityyppisiä. Suurilla kaupunkiseuduilla mahdollisuudet päästöjen vähentämiseen ovat suuremmat, mutta toimiin on ryhdyttävä myös pienemmillä kaupunkiseuduilla. Harvemmin asutuilla alueilla korostuvat mm. pitkämatkaisen liikkumisen ja kuljetusten päästöjen vähentäminen, mikä tapahtunee suurimmalta osin ajoneuvoteknologian ja polttonesteiden kehittymisen myötä. Ilman vaihtoehtoisia kulku ja kuljetustapoja on päästöjen vähentäminen muilla tavoin erittäin haasteellista. Keski Suomi on mukana Itämeren laajuisessa Baltic Climate hankkeessa, jonka tavoitteena on sisällyttää ilmastonmuutoksen hillitseminen ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen osaksi aluekehittämistä ja alueiden käyttöä. Hankkeen yhteydessä on tehty paljon myös liikenteeseen liittyviä tarkasteluja, joita on koottu mm. Keski Suomen ilmastostrategiaan. Strategiassa on esitetty toimenpiteitä niin ympäristöystävällisten kulkumuotojen suosimiseen, maankäytön suunnitteluun, palvelujen kehittämiseen kuin liikkumistarpeen vähentämiseen liittyen. Ilmastomuutoksen hillinnän lisäksi näillä toimenpiteillä on paljon myös muita positiivisia vaikutuksia, kuten terveysvaikutukset ja ympäristön viihtyisyyden ja 2

5 turvallisuuden parantuminen. Nämä niin sanottuun viisaaseen liikkumiseen kannustavat toimenpiteet ovat siten tehokkaita ilmastomuutoksen hillinnän lisäksi myös useiden muiden liikennejärjestelmän kehittämistavoitteiden näkökulmasta. Vuodelta 2000 peräisin olevien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) tarkistustyö valmistui vuonna Tavoitteiden mukaan yhdyskuntarakenteen kehitys tulee kääntää koko maassa hajautumisesta kohti eheyttä. Toimivan aluerakenteen runkona kehitetään Helsingin seutua, maakuntakeskuksia sekä kaupunkiseutujen ja maaseudun keskusten muodostavaa verkostoa. Alueidenkäytöllä edistetään kaupunkien ja maaseudun vuorovaikutusta sekä kyläverkoston kehittämistä. Erityisesti harvaan asutulla maaseudulla kiinnitetään alueidenkäytössä huomiota jo olemassa olevien rakenteiden hyödyntämiseen sekä elinkeinotoiminnan ja muun toimintapohjan monipuolistamiseen. Kaavoituksessa tulee pyrkiä alueidenkäyttöratkaisuihin, joilla säästetään energiaa ja lisätään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämistä. Asunnot, työpaikat ja palvelut on sijoitettava siten, että henkilöautoliikenteen tarve vähenee. Joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä on parannettava. Alueidenkäytössä on myös edistettävä matka ja kuljetusketjujen toimivuutta. VAT:tien tulkinta on nousemassa haasteelliseksi esim. haja asutusalueiden kaavatöissä esitettyjen ratkaisujen liikenteellisiä vaikutuksia analysoitaessa. Uusi hallitusohjelma valmistui kesällä Hallitusohjelman liikennettä ja alueidenkäyttöä koskevat linjaukset olivat varsin odotettuja, mutta vielä suhteellisen yleisellä tasolla olevia. Hallitusohjelman taustaaineistona on toiminut osaltaan myös keväällä 2011 valmistunut Liikenneviraston Liikenneolosuhteet 2035 työ, jonka linjausten kanssa hallitusohjelman linjaukset ovat pitkälti yhteneväisiä. Yleisellä tasolla hallitusohjelman tavoitteet ovat myös pitkälti vastaavia kuin edellisen hallituksen liikennepoliittisessa selonteossa. Perusväylänpidon osalta voidaan lähitulevaisuuden näkymiä pitää hallitusohjelman pohjalta vielä kohtuullisina; menoleikkaukset olivat ainakin hallitusohjelmassa vielä ennakoitua pienempiä. Väylänpidon sisällä tullaan raideliikenteeseen ohjaamaan kuitenkin lisää rahoitusta (v yhteensä +35 M /v). Uusien suurten investointien käynnistämismahdollisuudet ovat etenkin nykyisellä hallituskaudella vähäiset. Hallitusohjelman keskeisiä viestejä ovat muutoin: - Joukkoliikenteen palvelutasoa parannetaan, tavoitteena matkustajamäärien kasvu ja yksityisautoilun vähentäminen. - Kävely ja pyöräilystrategian toimenpiteitä edistetään sekä pyörä ja kävelytieverkostoa kehitetään. - Esteettömyys, toiminnan vaikutukset eri väestöryhmille ja yhdenvertaisuudelle, erityisesti iäkkäiden, lasten ja vammaisten henkilöiden kannalta otetaan vahvasti huomioon. - Vaalikauden alussa vireillä olevat liikennehankkeet saatetaan loppuun. - Pisara radasta tehdään suunnittelupäätös. - Eurooppalaisten liikenneverkkojen kehitystarpeet ja Suomen hyvät liikenneyhteydet Venäjän suuntaan otetaan huomioon. Liikenteen verotusta esitetään hallitusohjelmassa uusittavaksi entistä käyttöpainotteisemmaksi; verotuksessa näkyy myös tarve veropohjan laajentamiseen. Liikenteen päästöjä esitetään vähennettäväksi mm. tukemalla joukkoliikennettä, autokannan uudistumista sekä suosimalla vähäpäästöistä ajoneuvoteknologiaa. Älyliikenteen roolin voidaan ennakoida kasvavan. Hallitusohjelmassa nostetaan esille myös alempiasteisen tieverkon kunnosta huolehtiminen maaseutuelinkeinojen ja metsätalouden toimintaedellytykset turvaavalla tavalla; rahoituksen osalta tämä nostaa kuitenkin esille haastavia kysymyksiä. Huhtikuussa 2012 valmistuneessa uudessa liikennepoliittisessa selonteossa (Kilpailukykyä ja hyvinvointia vastuullisella liikenteellä) on linjattu yli vaalikauden ulottuvat strategiset tavoitteet ja otettu kantaa myös uusiin keskipitkän aikavälin hankkeisiin ja niiden rahoitusmalleihin. Selonteossa on huomioitu hallitusohjelman liikennepolitiikkaa koskevat ja sitä sivuavat linjaukset ja sisällytetty ne selonteon linjauksiin. Selonteossa on myös huomioitu liikennepolitiikan kehitys ja suuntaukset kansainvälisellä ja EUtasolla. Uusia avauksia on tuotu mm. palvelutasoajatteluun sekä maankäytön, asumisen, liikenteen ja 3

6 palvelurakenteen suunnittelun yhteen kytkentään liittyen. Selonteossa on painotettu entistä voimakkaammin elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja vientikuljetusten merkitystä. Keskeisenä lähtökohtana pidetään logistisen järjestelmän kehittämistä kansallisen kilpailukyvyn näkökulmasta. Rahoituksen painopiste siirtyy tienpidosta radanpitoon. Liikenneviraston pitkän tähtäyksen suunnitelman (Liikenneolosuhteet 2035) laadinnan yhteydessä korostettu tarve muuttaa painopistettä investoinneista kunnossapitoon onnistuu selonteon mukaan vasta vuoden 2016 jälkeen. Joukkoliikenteessä säilyy nykyinen rahoitustaso, mutta painopistettä siirretään kaupunkiseuduille ja kulkumuotokohtaisesta rahoituksesta luovutaan. Selontekoon sisältyy 10 vuotinen kehittämisohjelma, jossa on sitouduttu kolmeen keskeiseen ratahankkeeseen. Muilta osin hankelista on luonteeltaan suunnittelua ohjaava. Keski Suomesta mukana hankelistalla on valtatien 4 parantaminen välillä Jyväskylä Oulu. Selontekoon on kirjattu paljon myös toimintamalleihin liittyviä linjauksia, joilla on vaikutusta jatkossa myös Keski Suomen liikennejärjestelmätyöhön. Yksi keskeisistä uusista linjauksista on, että joukkoliikenteen ja kuntien henkilökuljetusten suunnittelu ja hankinta toteutetaan jatkossa seudullisina kokonaisuuksina. Yksi Keski Suomen näkökulmasta haastava selonteon linjaus on rahoituksen painopisteen siirtyminen entistä vahvemmin kaupunkiseuduille ja pääväylille. Selonteossa todetaan, että vähäliikenteisen tieverkon kunnossapito joustaa rahoituksen mukaan. Tämä on erittäin huolestuttava kehitys juuri Keski Suomen näkökulmasta, koska keskeisten toimialojen kuljetusketjuissa vähäliikenteinen tieverkko on merkittävässä osassa. Kaiken kaikkiaan selonteon linjauksia voidaan pitää Keski Suomen liikennejärjestelmän kehittämisen näkökulmasta positiivisina, etenkin jos liikenteen rahoitusnäkymiä verrataan muiden sektorien näkymiin. Selonteossa linjatuista jatkoselvityksistä Keski Suomen näkökulmasta merkittävimpänä voidaan pitää valtakunnallista lentoliikenteen strategian laadintaa, jonka yhteydessä tullaan selvittämään muun muassa Suomen lentoasemaverkoston tarkoituksenmukaisuutta. Liikenne ja viestintäministeriön hallinnonalan toiminta ja taloussuunnitelma vuosille toteuttaa uuden hallituksen hallitusohjelmaa. Suunnitelma on laadittu ennen liikennepoliittista selontekoa. Liikenteen osalta linjaukset näkyvät voimakkaammin seuraavassa toiminta ja taloussuunnitelmassa. Kokonaisuutena suunnitelman tavoitteet ovat hyvin linjassa edellä mainitun selonteon kanssa. Suunnitelmaan on kirjattu seuraavia liikennejärjestelmän osa alueita koskevat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet: Suomen kilpailukyvyn ja kestävän kasvun edistäminen hyvinvointi, turvallinen ja esteetön liikkuminen ilmastonmuutoksen hillitseminen ja muut ympäristötavoitteet julkisten resurssien tehokas käyttö. Liikenne ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittisessa toteutusohjelmassa (2009) esitetään hallinnonalan konkreettiset ilmastotavoitteet ja toimet niiden saavuttamiseksi sekä arvioidaan toimenpiteiden päästövähennyspotentiaalit ja kustannukset. Ohjelman toimenpiteet painottuvat tie ja erityisesti henkilöautoliikenteeseen, sillä valtaosa (noin 90 %) kansainvälisten sopimusten säätelemistä liikenteen kasvihuonekaasupäästöistä syntyy tieliikenteessä. Tieliikenteen päästöistä taas noin 60 % aiheutuu henkilöautoliikenteestä. - Tavoitteena on aikaansaada merkittäviä päästövähennyksiä kaikessa elinkeinoelämässä, hallinnossa ja kansalaisten arjessa liikenne ja viestintäpolitiikkaa kehittämällä. - Liikenteen päästöjä leikataan biopolttoaineiden käytön lisäksi 2,8 miljoonalla tonnilla vuoden 2020 arvioituun päästötasoon verrattuna. - Liikenne ja viestintäministeriön hallinnonala sopeutuu ilmastonmuutokseen liikenne ja viestintäinfrastruktuurin rakentamisessa, hoidossa ja ylläpidossa siten, että liikenteen ja viestinnän palvelutaso säilyy ilmastonmuutoksen oloissa. Ilmastonmuutoksen mahdollisesti tuomat hyödyt käytetään hyväksi. 4

7 Liikenne ja viestintäministeriön Kansallinen älyliikenteen strategia (selvitysmiehen ehdotus) valmistui syksyllä Strategian mukaan älyliikenne siirtää liikennepolitiikan keskeisen huomion liikenneverkkojen rakentamisesta asiakkaiden matkojen ja kuljetusten toimintaan, josta vastataan liikenneverkkoa operoimalla. Älykäs liikennejärjestelmä syntyy monien julkisten ja yksityisen sektorin toimijoiden yhteistyönä ja monien toimenpiteiden tuloksena. Älyliikenteen strategian painopisteet ovat: - Paremmat ja ympäristölle ystävällisemmät informaatiopalvelut - Turvallisempi liikenne - Sujuvampi liikenne - Tehokkaampi logistiikka - Kehittyneet älyliikenteen markkinat - Liikennejärjestelmäsuunnittelun uudistaminen. Älyliikenteen strategian edistämiseksi ja konkretisoimiseksi on perustettu työryhmiä, joiden työskentelyn pohjalta strategiaa lähdetään osaltaan edistämään ja jalkauttamaan. Valtakunnan tasolla on parhaillaan käynnissä SITRA:n koordinoima Liikennerevoluutiohanke, jossa liikenteeseen liittyviä kysymyksiä tarkastellaan poikkihallinnollisesti. Hankkeen puitteissa on käynnistetty useita pilottiprojekteja liittyen mm. joukkoliikenteen suunnitteluun ja hankintaan, liikkumisvyöhyketarkastelujen hyödyntämiseen sekä maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelu ja sopimusmenetelmien kehittämiseen. Liikennerevoluutiohankkeen tuloksia tullaan hyödyntämään myös Keski Suomen liikennejärjestelmän kehittämistoimenpiteiden määrittämisessä ja liikennejärjestelmätyön organisoinnissa. Vastaavaa liikennejärjestelmäsuunnitteluun liittyvää tutkimus ja kehittämistyötä tehdään jatkuvasti myös liikenne ja viestintäministeriön ja Liikenneviraston toimesta. Valtatie 4 on osa Euroopan komission määrittelemää TEN T ydinverkkoa, joka koostuu Euroopan tärkeimmistä liikenneväylistä. Nelostie ja Pohjanmaan rata, jotka ovat osa Pohjanlahtea kiertävää ns. Botnian käytävää, kuuluvat ydinverkkoon ainoina eteläisimmän Suomen rannikkovyöhykkeen ulkopuolisina kohteina. Yhdessä Ruotsin puolen vastaavien väylien kanssa tämä Pohjanlahden kiertävä käytävä liittää maat kiinteämmin osaksi muuta eurooppalaista liikenneväylästöä. Kesäkuussa 2012 on tehty päätös Verkkojen Eurooppa rahoitusvälineestä, josta rahoitetaan EU:n tärkeitä liikenne, digitaali ja energiahankkeita. Suomi voi saada rahoitusta erityisesti ydinverkkoon kuuluville hankeosuuksille, johon myös valtatie neljä kuuluu. Komission TEN T verkkopäätöksessä on mukana myös ns. kattava verkko, joka tarkoittaa ydinverkkoa täydentäviä kansallisesti merkittäviä teitä ja ratoja sekä terminaaleja. Kattavaan verkkoon kuuluvat Keski Suomessa valtatie 9, Tampereen ja Pieksämäen suuntien rautatiet sekä Jyväskylän lentoasema. Valtakunnalliset linjaukset asettavat osaltaan reunaehdot (ilmastonmuutoksen hillintä, liikenneturvallisuus, rahoitus) suunnitelman laatimiselle. Jatkuvasti käynnissä oleva liikennejärjestelmän kehittämiseen vaikuttavien linjausten, toimintamallien, organisoinnin ja ohjeistuksen valtakunnallinen kehittämistyö muodostaa haasteellisen lähtökohdan maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelman toteuttamiselle ja suunnitelman pohjalta käynnistettävälle liikennejärjestelmätyölle. Liikennejärjestelmäsuunnitelmaa laaditaan kuitenkin ensisijaisesti Keski Suomen omista tarpeista lähtien ja valtakunnallisiin tavoitteisiin vastataan maakunnan erityispiirteet ja vahvuudet huomioiden. Keski Suomen tavoitteet pyritään saamaan tämän suunnitelman ja sen jatkona toteutettavan jatkuvan maakunnallisen liikennejärjestelmätyön kautta osaksi valtakunnallisia tavoitteita ja näin osaltaan ohjaamaan myös valtakunnallista kehittämistyötä. Suunnitelman jatkotoimenpiteinä pyritään myös pilotoimaan uusia menetelmiä ja toimintamalleja Keski Suomessa. 2.2 Maakunnan kehittämisen tavoitteet Keski Suomen kehittämisen pitkän aikavälin tavoitteet ja strategia tavoitteiden saavuttamiseksi on esitetty vuonna 2010 hyväksytyssä maakuntasuunnitelmassa Keski Suomen maakuntaohjelmassa on kuvattu maakuntasuunnitelmaan pohjautuvat lähivuosien toimenpiteet. Vuosittain laadittavassa lyhyen 5

8 aikavälin toimenpideohjelmassa (TOTSU:ssa) esitetään yksityiskohtaisimmin keskeisimmät maakuntaohjelmaa toteuttavat painotukset ja lähiaikoina toteutettavaksi esitettävät hankkeet. Maakuntasuunnitelmassa esitetty visio 2030 Yhteistyön, yrittäjyyden ja osaamisen Keski Suomi kuvaa tulevaisuuden tilaa, johon määrätietoisesti pyritään. Keski Suomen tavoitteena on dynaaminen maakunta, joka houkuttelee yritystoimintaa, investointeja sekä osaavia ihmisiä ja jossa on puhdas ympäristö ja turvallista elää. Maakuntasuunnitelman mukaisesti Keski Suomen strategia vuoteen 2030 jakautuu neljään tavoitealueeseen: 1. Vetovoimainen toimintaympäristö 2. Menestyvä yritystoiminta 3. Osaamisella menestykseen 4. Hyvinvoiva kansalainen Liikennejärjestelmän kehittämisellä voidaan selkeimmin vaikuttaa tavoitealueeseen 1 eli vetovoimaiseen toimintaympäristöön, mutta liikennejärjestelmän ylläpidolla ja kehittämisellä tulee olemaan merkittävät vaikutukset myös muihin tavoitealueisiin. Vetovoimainen toimintaympäristö teeman alta voidaan nostaa esille mm. seuraavia liikennejärjestelmäsuunnittelussa huomioon otettavia lähtökohtia: tavoitteena on lisätä toimintaympäristön vetovoimaisuutta, mikä antaa puolestaan mahdollisuuksia kansalaisten hyvinvoinnille. uusiutuviin energialähteisiin perustuva tuotanto, eheytyneempi alue ja yhdyskuntarakenne sekä junaliikenteen osuuden ja sujuvuuden lisääminen ovat keskeisimpiä teeman tavoitteita; jotka tukevat myös kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä. alue ja yhdyskuntarakenteen eheyttämisen osalta nousee esille taajamien tiivistäminen ja uusien asuinja työpaikka alueiden osoittaminen taajamien ja palvelukylien yhteyteen, joukkoliikennekäytävien varteen ja näiden risteyskohtiin. Jämsä Jyväskylä Äänekoski kehitysvyöhykkeen kehittäminen nousee vahvasti esille ja sen nähdään tukevan koko muun maakunnan elinvoiman kasvua. Maaseudun osalta edistetään olemassa olevien rakenteiden hyödyntämistä, palvelujen saatavuutta, maaseudun elinkeinotoiminnan monipuolistamista ja ympäristöarvojen säilymistä. autoliikenteen nähdään säilyvän sekä henkilö että tavaraliikenteen pääliikkumismuotona maakunnan asemaa eteläisen Suomen keskellä hyödynnetään logistisissa ratkaisuissa tavoitteena on oleellisesti nopeutuva raideliikenne Jyväskylästä Helsinkiin (tavoiteaika alle 2 h). Yritysten kilpailukyky edellyttää ehdottomasti myös korkealaatuisia lentoliikenteen yhteyksiä sekä pääkaupunkiin että ulkomaille vesiväylät ja satamat ovat tärkeitä matkailun ja mahdollisesti myös elinkeinoelämän kuljetusten kannalta tieverkosto ja sen parantaminen on tulevaisuudessakin keskeisessä asemassa. Mm. metsä ja energiateollisuuden kuljetustarpeet edellyttävät koko tiestöltä hyvää liikennöitävyyttä kevyen liikenteen väyliä ja turvallisuutta edistetään yksittäisistä väylistä tärkeimpänä pidetään valtatietä 4. Valtatien 9 merkitys keskeisenä valtakunnallisena poikittaisyhteytenä korostuu. Näiden ohella korostetaan valtateiden 13, 18, 23 ja 24 sekä kantatiestön (mm. kt 56, 58 ja 77) kehittämistarvetta. älykkäiden liikenneratkaisujen ja ajantasaisen liikenneinformaation merkitystä korostetaan joukkoliikenteen palveluiden parantamista korostetaan erityisesti Jämsä Jyväskylä Äänekoskivyöhykkeellä ja Jyväskylän kaupunkiseudulla matka ja kuljetusketjujen sekä ketjujen solmupisteiden merkitys kasvaa tietoliikenteen, sähköisten palvelujen sekä uusien palveluratkaisujen merkitys korostuu luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen on ilmastonmuutoksen hillinnän ohella tärkeää maakuntarajat ylittävää kunnallista yhteistoimintaa on lähes kaikissa rajakunnissa, mutta erityisesti Keuruun ja Mänttä Vilppulan sekä Joutsan Hartolan välillä. Maakuntarajan ylittävä liikenne tulee ottaa liikennejärjestelmän kehittämisessä huomioon samalla tavalla kuin maakunnan sisäinen liikenne. 6

9 Esitetty Jämsä Jyväskylä Äänekoski vyöhyke muodostanee erityisesti tulevaisuudessa merkittävän yhtenäisen työ ja asuntomarkkina alueen. Kehittämisvyöhyke muodostaa myös liikenteen kannalta merkittävän kehittämisen lähtökohdan. Keväällä 2009 vahvistetussa Keski Suomen maakuntakaavassa ympäristöministeriö jätti vahvistamatta useita pääväylien kehittämismerkintöjä ja toiminnallisen luokan muutosesityksiä. Esitykset käydään läpi liikennejärjestelmäsuunnitelman kehittämislinjaus ja toimenpidesuunnitteluvaiheessa. Jyväskylän ja Helsingin välisen nopean ratayhteyden kehittämisessä on päädytty jatkamaan suunnittelua Tampereen kautta kulkevan vaihtoehdon pohjalta. Tavoitteena on pitkällä tähtäimellä nopea kaksoisraideosuus koko yhteysvälille Tampere Jyväskylä. Suunnittelun lähtökohtana toimii vahvasti myös vuonna 2010 valmistunut Jyväskylän seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma. Suunnitelmassa on esitetty konkreettisesti seudun liikennejärjestelmän kehittämistavoitteet ja toimenpiteet, jotka toimivat osaltaan myös maakunnallisen suunnitelman lähtökohtana. Tehtävät tarkastelut, linjaukset ja toimenpiteet eivät ole päällekkäisiä, vaan ottavat huomioon maakunnallisen ja seudullisen liikennejärjestelmätyön tasoeron. 7

10 Kuva 1. Keski-Suomen rakenne 2030 (maakuntasuunnitelma). 8

11 2.3 Liikennejärjestelmätyön toimintamallit Vuonna 2004 valmistuneen maakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman seuranta on ollut puutteellista ja maakunnassa on nähty tarpeelliseksi kehittää liikennejärjestelmätyön koordinointia ja yhteistyön toimintamalleja. Jatkuvan liikennejärjestelmätyön käynnistäminen on ollut jo tämän liikennejärjestelmäsuunnitelman ohjelmoinnissa keskeinen tavoite ja sen merkitys on edelleen korostunut suunnittelun aikana. Keski Suomen hallinnollinen rakenne muodostaa selkeän lähtökohdan liikennejärjestelmätyön organisoinnille. Maakunnan alueella toimii yksi elinkeino, liikenne ja ympäristökeskus, jonka kaikkien vastuualueiden toiminta alue on Keski Suomen maakunta. Vastaavat aluerajaukset ovat olleet valtion aluehallinnossa jo hyvin pitkään, joten organisaatiomuutokset eivät ole edellyttäneet Keski Suomessa toimintamallien tarkastelua vastaavasti kuin useilla muilla alueilla Suomessa. Hallinnollisten aluerajausten pysyvyys on voinut osaltaan vaikuttaa siihen, että Keski Suomessa liikennejärjestelmän kehittämiseen liittyviä yhteistyömalleja ei ole lähdetty voimakkaasti uudistamaan. Keski Suomessa on voimassa olevan seutukuntajaon mukaan kuusi seutukuntaa, joista neljä muodostuu vain kahdesta kunnasta. Seutukuntajako ei Keski Suomessa muodosta liikennejärjestelmätyön organisoinnin kannalta luontevia aluerajauksia, vaan tärkeämpää on hakea työssäkäyntialueisiin ja/tai kehityskäytäviin nojautuvia yhteistoiminta alueita. Jyväskylän seudulla on käynnistymässä seudullisen liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta. Jatkossa tulee harkita, voisiko yhteistyötä laajentaa Jämsä Jyväskylä Äänekoski kehityskäytävän suuntaan. Jyväskylän seudullisen liikennejärjestelmätyön merkitystä korostaa seudun vahva asema ja merkitys koko yksikeskuksisen maakunnan veturina. Maakunnassa halutaan korostaa koko maakunnan kattavaa yhteistyötä. Alueelliset erot ovat kuitenkin Keski Suomen sisällä merkittäviä liikennejärjestelmän kehittämisen näkökulmasta, mikä tulee ottaa huomioon myös liikennejärjestelmätyön toimintamallien kehittämisessä. Tämän suunnittelutyön nykytilaanalyysivaiheessa käydyissä alueellisissa keskustelutilaisuuksissa maakuntatasoa tarkempien alueellisten tarkastelujen tarve nousi voimakkaasti esille ja tulee ottaa yhteistyön toimintamalleissa jatkossa huomioon. Liikennejärjestelmän osa alueita koskien voidaan nykyisistä toimintamalleista todeta seuraavaa: Alueiden käytön ja liikennejärjestelmän suunnitteluun ja toteutukseen kaivataan konkreettisempia yhteistyömalleja; erityisesti Jyväskylän seudun ulkopuolisella alueella. Myös Jyväskylässä tulisi pohtia mahdollisuuksia aina sopimusperusteiseen MAL kehittämiseen saakka. Kokonaisuutena hallitusohjelmassakin kuvattu MALPE (maankäyttö, asuminen, liikenne, palvelut, elinkeinot) ajattelumalli tulee saada vähitellen osaksi jokapäiväistä toimintaa niin kunta, seutu kuin maakuntatasolla. Yhteistyön merkitys korostuu erityisesti niillä alueilla, joissa maankäyttö kehittyy selkeästi. Liikenneturvallisuustyö vaatii Keski Suomessa aktivointia ja kehittämistä. Maakunnassa toimii liikenneturvallisuuden yhteistyöryhmä, mutta kuntatasolla kuntakohtainen ja kuntien eri hallintokuntien liikenneturvallisuustyö vaatii vahvaa aktivointia. Maakunnassa toimii alueellinen joukkoliikenneryhmä, joka käsittelee mm. joukkoliikenteen palvelutasomäärittelyyn, lippujärjestelmiin ja joukkoliikenteen hankintoihin liittyviä kysymyksiä. Joukkoliikenteen kokonaisvaltainen suunnittelu, sisältäen mm. kuntien henkilökuljetukset, edellyttäisi nykyistä tehokkaampaa yhteistyötä kuntien ja ELY:n kesken. Tieliikennealan osaamisverkosto, Innoroad konsepti, antaa hyvän lähtökohdan logistiikkaosaamiseen ja yhteistyöhön liittyvään kehittämiseen. Kansainvälisellä tasolla liikenteeseen liittyvää yhteistyötä tehdään mm. erilaisten kuljetus ja liikennekäytävien kehittämishankkeiden kautta. Keski Suomen liitto ja ELY keskus ovat mm. mukana Keskipohjolan kuljetuskäytävä hankkeessa (Midnordic Green Transport Corridor). Keski Suomen liitto on mukana myös Bothnian Green Logistics Corridor hankkeessa, jonka tavoitteena on soveltaa ns. Green Corridor konseptia Bothnian Corridorin vaikutusalueella. 9

12 2.4 Rahoitus- ja muut toteuttamisresurssit Tärkein Keski Suomen liikennejärjestelmän kehittämisresurssi on liikennejärjestelmän ylläpitoon ja kehittämiseen käytettävissä oleva rahoitus. Liikennejärjestelmää rahoitetaan useasta eri lähteestä. Merkittävin rahoituslähde ovat liikennejärjestelmän käyttäjät, joilta rahoitusta kerätään pääasiassa erilaisin maksuin ja veroin. Näitä ei kuitenkaan yleensä lasketa liikennejärjestelmän rahoitukseksi, koska ne eivät palaudu suoraan liikennejärjestelmän kehittämiseen tai ylläpitoon. Pidemmälläkään tähtäimellä ei liene realistista, että käyttäjiltä esim. käytön pohjalta kerättäviä maksuja pystyttäisiin ohjaamaan liikennejärjestelmän kehittämiseen. Rahoitustarkastelujen pääpaino onkin yhteiskunnan liikenteeseen ohjaamassa rahoituksessa ja sen käytön tehostamisessa. Suuruusluokkana on nykyisenkaltainen rahoitustaso, koska lähitulevaisuudessa ei ainakaan perusväylänpidon rahoitukseen ole odotettavissa selkeätä tasonnostoa ja kuntien mahdollisuudet lisäpanostuksiin ovat vähäiset. Rahoituksen kohdentamista ja toimenpiteiden vaikuttavuutta tulee pystyä parantamaan koko liikennejärjestelmätasolla. Toteutettavilla toimenpiteillä tulee tehostaa nykyistä toimintaa ja toimien vaikuttavuutta lisäämällä yhteistyötä, käyttämällä monipuolisempaa keinovalikoimaa ja kohdentamalla eri osapuolten investointi ym. toimenpiteet yhteisesti asetettujen tavoitteiden entistä paremmaksi saavuttamiseksi. Tärkeää on kuitenkin tuoda esille myös suurempien investointien tarpeet ja perustelut. Liikennejärjestelmää tullaan kehittämään suurin investoinnein myös tulevaisuudessa. Taulukko 1. Keski-Suomen liikennejärjestelmän ylläpitoon ja kehittämiseen käytetty rahoitus (v , keskimäärin ilman suuria investointeja). milj. /v Kunnat yhteensä 66,38 Kadunpito ja yksityistiet yhteensä ( keskimäärin) 40,5 hoito ja kunnossapito 8,5 investoinnit 27,8 yksityistieavustukset 2,2 osallistuminen ELY:n liikennehankkeisiin 2 Kuljetuskustannukset yhteensä (v. 2010) 25,88 avoin joukkoliikenne 4,56 opetustoimi 12,46 sosiaalitoimi 8,26 terveydenhuolto 0,6 ELY/liikenne yhteensä ( keskimäärin) 40,27 Perustienpito yhteensä 35,4 hoito 12,7 ylläpito 18,6 investoinnit 4,1 Joukkoliikenne yhteensä 3,17 joukkoliikenneostot 1,7 lipputuet, palveluliikenteen avustus 1,4 kehittämishankkeet 0,07 Valtion yksityistieavustus 1,7 Radanpito - Vesiväylät - Lentoliikenne (Finavia, lentoasemat) - KELA yhteensä (v. 2010) 10,04 Koulumatkatuet 0,01 Svl:n mukaiset matkakorvaukset 10,03 Keski-Suomen vuosittaiset liikennemenot

13 3 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 3.1 Väestö Keski Suomi on ollut ja sen ennustetaan olevan myös jatkossa kasvumaakunta. Kasvu on kuitenkin keskittynyt ja tulee keskittymään Jyväskylän kaupunkiseudulle. Jyväskylän kaupunkiseutu onkin yksi Suomen nopeimmin kasvavista kaupunkiseuduista. Muilla seuduilla väestökehitys on ollut ja sen ennustetaan jatkuvan negatiivisena. Ongelmallisin tilanne on pienissä maakunnan reuna alueen kunnissa. Jyväskylän seudun hyvän kehityksen ennakoidaan pitävän kuitenkin koko maakunnan kasvu uralla; kun maakunnan väkiluku oli vuonna 2010 noin asukasta (tästä Jyväskylän seudulla yli ), ennustetaan sen kasvavan vuoteen 2030 mennessä noin asukkaaseen (Tilastokeskus). Maakuntasuunnitelmassa on vuoden 2030 väestömäärätavoitteeksi asetettu asukasta. Väestön ikärakenne on maakuntatasolla yhdenmukainen koko maan väestön ikärakenteen kanssa. Erot seutujen välillä ovat kuitenkin tässäkin suuria; Jyväskylän seudulla lasten ja nuorten osuus on suhteellisesti suurempi kuin muilla seuduilla. Muilla seuduilla korostuu väestön ikääntymisen merkitys yhdessä väestön vähenemisen kanssa tämä aiheuttaa mm. palvelujen järjestämiselle, kuntataloudelle ja rakenteelle ym. haastavan tilanteen, kun työikäinen väestö vähenee ja palvelujen tarve kasvaa. Koko maata mukaillen tulee ikääntyneiden määrä ja osuus kasvamaan myös koko maakunnassa, mikä tulee ottaa liikennejärjestelmää kehitettäessä huomioon. Väestön ja väestönkasvun keskittyminen Jyväskylän seudulle edistää mahdollisuuksia alueen joukkoliikenteen sekä myös kävelyn ja pyöräilyn suosion lisäämiseksi, mutta lisää samalla haasteita liikkumisen hallinnalle. Toisaalta tähän asti jatkunut yhdyskuntarakenteen hajautuminen ja hajaasutusalueiden väestön väheneminen voi johtaa henkilöautoilun merkityksen edelleen kasvuun. Harvaan asutuilla alueilla liikkuminen perustuu henkilöauton käyttöön ja ongelmaksi muodostuu mm. päivittäisen liikennöitävyyden ja julkisen liikenteen toimintaedellytysten turvaaminen. Liikennejärjestelmän kehittämishaasteet ovat siten väestökehityksen ja väestörakenteen erojen myötä entisestään erilaistumassa myös maakunnan sisällä. Kuva 2. Väestön ikärakenteen kehitys seutukunnittain ja koko maakunnassa suhteessa koko maahan. 11

14 3.2 Yhdyskuntarakenne ja ihmisten liikkuminen Maakunnan väestö on keskittynyt ja keskittyy edelleen vahvasti Jyväskylän kaupunkiseudulle, osin Jämsä Jyväskylä Äänekoski akselille sekä paikallisesti myös pienempiin seutu ja kuntakeskuksiin. Ydin ja harvaan asutun maaseudun väestökadon arvioidaan edelleen jatkuvan. Samanaikaisesti yhdyskuntarakenne on kuitenkin valtakunnallista kehitystä mukaillen hajaantunut taajama alueiden (taajamien reuna alueiden) laajentuessa ja niiden asukastiheyden pienentyessä. Hajaantumista on tapahtunut myös Jyväskylän kaupunkiseudulla, jossa taajaman pinta ala on lähes kaksinkertaistunut vuosien 1980 ja 2005 välillä. Hajaantumista on tapahtunut lisäksi myös pääteiden varsille, jotka houkuttelevat nopeilla liikenneyhteyksillään. Sinällään uudetkin valtatiehankkeet voivat edistää yhdyskuntarakenteen hajautumista; mahdolliset ongelmakohteet pitäisi pystyä ratkaisemaan em. tapauksissa maankäytön suunnittelun keinoin. Jyväskylän seutu on tapahtuneesta yhdyskuntarakenteen hajautumisesta huolimatta yhä yksi Suomen tiiviimpinä pysyneistä kaupunkiseuduista. Tämän taustalla on Jyväskylän kaupungin keskeisten alueiden aluetehokkuuden kehittyminen, jonka ansiosta taajama alueiden kasvu on pysynyt maltillisena väestön ja asumisväljyyden kasvusta huolimatta. Potentiaali joukkoliikenteen sekä kävelyn ja pyöräilyn lisäämiselle on siten huomattava ja tulee mm. Jyväskylän keskustassa/sen reuna alueilla käynnissä olevien/käynnistyvien täydennysrakentamiskohteiden myötä edelleen kasvamaan. Muualla Keski Suomessa, mm. pohjoisosien harvaanasutuilla alueilla sitä vastoin väestön väheneminen huonontaa joukkoliikennepalvelujen kysyntää ja tätä kautta myös tarjontaa sekä johtaa henkilöautoistumisen edelleen jatkumiseen vaihtoehtoisten kulkutapojen puuttuessa. Työpaikkojen ja palvelujen saavutettavuus muodostaa arjen liikkumisen perustan Suurin osa ihmisten arjen liikkumisesta on kuntien/seutujen sisäistä päivittäistä työ ja koulu sekä erityisesti asiointimatka sekä vapaa ajan liikkumista. Asumispaikka sekä työpaikkojen ja palvelujen saavutettavuus muodostavat rungon ihmisten arjen liikkumiselle; niin matkojen pituuksien, eri kulkutapojen käyttömahdollisuuksien kuin matkaketjujen sujuvuuden suhteen. Kävely ja pyöräily ovat potentiaalisia kulkumuotoja alle viiden kilometrin pituisilla matkoilla ja niiden suosio on suurin taajama ja kuntakeskustojen lyhytmatkaisessa liikkumisessa, erityisesti Jyväskylässä. Myös joukkoliikenteen käyttömahdollisuudet ovat parhaimmat Jyväskylän kaupunkiseudulla, erityisesti paikallisliikennealueella ja vilkkaimmilla pendelöintisuunnilla. Henkilöautoilun merkitys on kuitenkin myös em. alueilla suurin ja on kasvanut taajamien hajautumisen ja kahden auton osuuksien kasvun myötä. Haja asutusalueilla henkilöauton käyttö on nykyisin jo lähes käytännön pakko. Vähentynyt joukkoliikenne ei mahdollista enää juuri asiointimatkojakaan, päivittäisestä työssäkäynnistä puhumattakaan. Työpaikkojen määrä on viimeisen kymmenen vuoden aikana kasvanut voimakkaasti Jyväskylän kaupunkiseudulla ja erityisesti Jyväskylässä. Suhteellinen muutos on ollut myös useissa muissa kunnissa positiivinen, mutta määrällisesti pieni. Verrattuna monien muiden maakuntien keskusseutuihin kasvu on keskittynyt Keski Suomessa voimakkaasti keskuskaupunkiin. Yhdyskuntarakenteellisesti kasautuva työpaikkakasvu tiivistää kaupunkirakennetta, mutta lisää vaatimuksia Jyväskylän seudun liikennejärjestelmän toimivuudelle työssäkäyntialueiden laajetessa ja pendelöinnin lisääntyessä. Työmatkojen keskipituus on kasvanut maakunnassa tasaisesti. Nykyisin noin joka kolmas työllinen ylittää kuntarajan työmatkallaan (pendelöi). Pendelöintivirrat ovatkin suurimmat Jyväskylän ja naapurikuntien, erityisesti Laukaan, Muuramen ja Äänekosken välillä. Muiden kuntien välillä pendelöinti on vilkasta mm. väleillä Saarijärvi Äänekoski ja Laukaa Äänekoski. Maakuntarajat ylittävä pendelöinti on vilkkainta Uudellemaalle (pääkaupunkiseudulle) sekä Pirkanmaalle (rajakunnat). Palveluverkon keskittyminen ja pienten seutu ja kuntakeskusten palvelutarjonnan yksipuolistuminen on jo johtanut ja johtanee jatkossa mahdollisten kuntaliitosten ym. myötä edelleen palvelujen hankkimiseen entistä enemmän suuremmista keskuksista, erityisesti Jyväskylästä. Toisaalta maakunnan rajakunnissa liikutaan myös yli maakuntarajan. Mikäli maakunnassa päästään ylikunnalliseen palvelujen käyttöön esim. 12

15 peruspalveluissa, voi palvelujen hankkiminen toisaalta helpottua mutta toisaalta aiheuttaa uusia liikkumistarpeita. Kuva 3. Valtion palveluverkko Keski-Suomessa vuonna (Tilastokeskus) 13

16 Kuva 4. Erikoiskaupan myymälät vuonna (Kaupallinen palveluverkkoselvitys, Jyväskylän kaupunki ja Keski-Suomen liitto, 2010) Valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen mukaan keskisuomalaiset tekevät keskimäärin alle kolme matkaa/vrk matkasuoritteen ollessa noin 40 km/hlö/vrk. Matkojen keskipituus on noin 14 km. Luvut vastaavat valtakunnallisia keskiarvoja. Työ, työasia, koulu ja opiskelumatkojen osuus päivittäisistä matkoista on noin 29 %. Vastaavasti ostos ja asiointimatkojen osuus on 29 %, vierailumatkojen 14 % ja muiden vapaa ajan matkojen 29 %. Pitkiä yli 100 km pituisia matkoja suuntautuu eniten Uudellemaalle, Pirkanmaalle ja Pohjois Savoon. 14

17 Autoistuminen on ollut maakunnassa 2000 luvulla voimakasta; myös valtakunnallista kehitystä mukaillen. Autoistuminen on maakunnassa kokonaisuutena valtakunnan keskitasoa; Jyväskylässä autoistuminen on keskiarvoa vähäisempää, mutta muilla seuduilla selvästi voimakkaampaa. Samalla autottomien kotitalouksien määrä on laskenut ja kahden tai useamman auton kotitalouksien määrä on kasvanut. Autoistumiseen on johtanut mm. elintason nousu, asenteet, verotuskäytännöt sekä yhdyskunta, työpaikka ja palvelurakenteen kehitys. Kuva 5. Esimerkki Jyväskylän seudulla asuvien arkisin tekemien matkojen suuntautumisesta. 15

18 Kuva 6. Autonomistuksen kehitys 2000-luvulla seutukunnittain ja koko Keski-Suomessa verrattuna koko maahan. Pitkämatkaisen liikkumisen osuus matkamääristä on pieni. Suuri osa pitkämatkaisesta liikkumisesta on henkilöautoilla tapahtuvaa vapaa ajan liikkumista. Suurin merkitys Keski Suomelle on kuitenkin työasiamatkoihin liittyvällä, erityisesti pääkaupunkiseudulle ja kansainvälisille jatkoyhteyksille suuntautuvalla liikkumisella. Lentoliikenteen merkitys on maakunnan saavutettavuudelle ja erityisesti elinkeinoelämän ja tiedeyhteisön nopeiden työasiamatkayhteyksien kannalta elintärkeä. Junaliikenteen osalta käyttäjäryhmä on lentoliikenteeseen verrattuna hieman erilainen. 16

19 Kuva 7. Yhdyskuntarakenteen muutoksia

20 Kuva 8. Kuntien välinen työssäkäynti Keski-Suomessa. 18

KESKI-SUOMEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA Nykytila- ja palvelutasoanalyysi, muistio 16.11.2012/Sito

KESKI-SUOMEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA Nykytila- ja palvelutasoanalyysi, muistio 16.11.2012/Sito KESKI-SUOMEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA Nykytila- ja palvelutasoanalyysi, muistio 16.11.2012/Sito Sisällys 1 JOHDANTO... 2 2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT... 2 2.1 Valtakunnallinen alueidenkäyttö ja liikennepolitiikka...

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Mikä on liikennejärjestelmäsuunnitelma ja miksi sitä tehdään? Liikennejärjestelmä sisältää liikenteen kokonaisuuden,

Lisätiedot

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea

Lisätiedot

Ajankohtaista Liikennevirastosta mitä menossa ja mitä tulossa? Mervi Karhula 10.6.2014,

Ajankohtaista Liikennevirastosta mitä menossa ja mitä tulossa? Mervi Karhula 10.6.2014, Ajankohtaista Liikennevirastosta mitä menossa ja mitä tulossa? Mervi Karhula 10.6.2014, Toiminta-ajatus: Liikennevirasto mahdollistaa toimivat, tehokkaat ja turvalliset matkat ja kuljetukset Visio vuoteen

Lisätiedot

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

Hallitusohjelma 22.6.2011. Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä

Hallitusohjelma 22.6.2011. Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä Kuntien 6. ilmastokonferenssi, Tampere 3.5.2012 Yksikön päällikkö Silja Ruokola Hallitusohjelma 22.6.2011 Liikennepolitiikalla

Lisätiedot

12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040

12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040 12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040 1 Maakuntavaltuustokauden alussa laaditaan maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma Suunnittelutyön yhteensovittamiseksi maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman valmistelu on

Lisätiedot

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa 29.3.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä 2008 Vyöhyke: I II III

Lisätiedot

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN Euroopan tulevaisuuden kilpailukyvyn ydintekijä on TEN-T liikenneverkkoon perustuva saavutettavuus. Botnian käytävä on osa TEN-T ydinverkkoa kulkee pohjois-etelä-suuntaisesti

Lisätiedot

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI 31.1.2012

Lisätiedot

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa 27.2.2014 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Martti Norrkniivilä Sisältö Pohjolan ja Suomen liikennekäytävät Kaivostoiminnan liikenteelliset

Lisätiedot

Liikenne kohti tulevaa. Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa

Liikenne kohti tulevaa. Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Liikenne kohti tulevaa Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Näin liikumme Kotimaanmatkojen kokonaismatkamäärät ja -suoritteet pysyneet samalla tasolla 3 matkaa

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän

Lisätiedot

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT 12 2 2.1 Maankäyttö ja väestö Etelä-Päijät-Hämeessä oli vuoden 26 lopussa 166 833 asukasta. Viiden vuoden aikajaksolla (21-26) seudun väkimäärä on ollut lievässä kasvussa. Kasvua on edesauttanut erityisesti

Lisätiedot

Suomen logistiikan näköalat

Suomen logistiikan näköalat BESTUFS II Tavaraliikenne kaupungeissa 22.8.2007 Suomen logistiikan näköalat Jari Gröhn, yli-insinööri Liikennepolitiikan osasto 1 Logistiikka hallitusohjelmassa! Osallistutaan EU:n logistiikkapolitiikan

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa. Professori Jorma Mäntynen

Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa. Professori Jorma Mäntynen Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa Professori Jorma Mäntynen Pysyvät ja muuttuvat tekijät Maantiede Ylivoimainen sijainti sisämaan keskuksena Helsinki-Tampere vyöhykkeellä Parin kolmen tunnin etäisyydellä

Lisätiedot

Ilmastopolitiikan tehostaminen väylänpidossa. EKOTULI + LINTU seminaari 28.4.2010

Ilmastopolitiikan tehostaminen väylänpidossa. EKOTULI + LINTU seminaari 28.4.2010 Ilmastopolitiikan tehostaminen väylänpidossa EKOTULI + LINTU seminaari 28.4.2010 ILMATIE-projekti Tiehallinnon EKOTULI -teeman projekti (Ekotehokas ja turvallinen liikennejärjestelmä); Tiehallinnon selvityksiä

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

Etelä Suomen näkökulmasta

Etelä Suomen näkökulmasta Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö

Lisätiedot

OULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä

OULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä 11.2.2015 Pasi Heikkilä SISÄLTÖ Seudulliset kärkihankkeet Vt4, Vt8, satama ja ratapihat Oulun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Oulun seudun liikenteen johtoryhmä POHJOIS-POHJANMAAN LIIKENTEEN KÄRKIHANKKEET

Lisätiedot

MAANKÄYTÖN VYÖHYKKEILLÄ VAIKUTETAAN MATKAKETJUJEN JA LOGISTISTEN RATKAISUJEN TEHOKKUUTEEN JA KILPAILUKYKYYN

MAANKÄYTÖN VYÖHYKKEILLÄ VAIKUTETAAN MATKAKETJUJEN JA LOGISTISTEN RATKAISUJEN TEHOKKUUTEEN JA KILPAILUKYKYYN MAANKÄYTÖN VYÖHYKKEILLÄ VAIKUTETAAN MATKAKETJUJEN JA LOGISTISTEN RATKAISUJEN TEHOKKUUTEEN JA KILPAILUKYKYYN 31.1.2012 Tuomo Pöyskö Ramboll Liikennejärjestelmät (ent. Liidea) LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITTELU

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA Sisältö Autoistuminen Hämeenlinnan seudulla Autonomistus vs. palveluiden saavutettavuus Autonomistus

Lisätiedot

Liikennejärjestelmäsuunnitelma

Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma on laadittu Iisalmen ja Kiuruveden kaupunkien sekä Vieremän, Sonkajärven, Varpaisjärven, Lapinlahden, Keiteleen, Pielaveden ja Rautavaaran

Lisätiedot

Hallitusohjelman liikennetavoitteet

Hallitusohjelman liikennetavoitteet Hallitusohjelman liikennetavoitteet Logistiikkayritysten liitto ry, 60-v juhlaseminaari 20.5.2011 Liikenneneuvos, yksikön päällikkö Risto Murto Tilanne, pe 20.5. klo 14:15 Hallitusneuvottelut käynnistyneet

Lisätiedot

Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma

Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma LUONNOS 15.6.2012 ESITTELY 17.8.2012, P. LAUNONEN 2 1. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 3 Lähtökohtia ja reunaehtoja Valtakunnalliset linjaukset (mm. alueidenkäyttötavoitteet,

Lisätiedot

Julkaisutiedot. Julkaisija: Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, 40100 Jyväskylä Puhelin 020 7560 200. Kotisivu: www.keskisuomi.fi

Julkaisutiedot. Julkaisija: Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, 40100 Jyväskylä Puhelin 020 7560 200. Kotisivu: www.keskisuomi.fi KESKI-SUOMEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 12/2012 Julkaisutiedot Julkaisija: Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, 40100 Jyväskylä Puhelin 020 7560 200 Kotisivu: www.keskisuomi.fi Henkilökunnan sähköpostiosoitteet

Lisätiedot

Satamat ja liikenneverkko tänään - huomenna. Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä 30.5.2011 pääjohtaja Juhani Tervala

Satamat ja liikenneverkko tänään - huomenna. Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä 30.5.2011 pääjohtaja Juhani Tervala Satamat ja liikenneverkko tänään - huomenna Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä 30.5.2011 pääjohtaja Juhani Tervala Laajasti vaikuttavaa yhteistyötä Liikennevirastossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön

Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön Anders Jansson, Tytti Viinikainen, Tapani Touru (HSL) LIVE-verkostotilaisuus 19.11.2013 Liikkumisen ohjaus osana liikennepolitiikkaa Liikkumisen

Lisätiedot

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon 2 Kasikäytävä on Suomen kansatalouden tukipilari. Se yhdistää kaikki liikenne- ja kuljetuspalvelut sekä kuljetusmuodot. Toimintaympäristö on vahva

Lisätiedot

Liikennepoliittinen selonteko - tilannekatsaus

Liikennepoliittinen selonteko - tilannekatsaus Liikennepoliittinen selonteko - tilannekatsaus Mikael Nyberg Mitä rautatiet odottavat liikennepoliittiselta selonteolta 15.3.2012 Liikennepoliittisen selonteon keskeiset teemat Palveleva liikennejärjestelmä

Lisätiedot

Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016

Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016 Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016 o Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma, 4/2014 o Aiesopimus vuosille 2014-2019, 9/2014 o Liikennejärjestelmätyöryhmän

Lisätiedot

SEURANTA JA INDIKAATTORIT KESTÄVÄSSÄ KAUPUNKILIIKENTEESSÄ Seuranta osana MAL-aiesopimuksia. Kaisa Mäkelä Ympäristöministeriö 16.9.

SEURANTA JA INDIKAATTORIT KESTÄVÄSSÄ KAUPUNKILIIKENTEESSÄ Seuranta osana MAL-aiesopimuksia. Kaisa Mäkelä Ympäristöministeriö 16.9. SEURANTA JA INDIKAATTORIT KESTÄVÄSSÄ KAUPUNKILIIKENTEESSÄ Seuranta osana MAL-aiesopimuksia Kaisa Mäkelä Ympäristöministeriö 16.9.2015 MAL aiesopimusmenettely PARAS-hanke, pääministeri Kataisen hallitusohjelma

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101 Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä

Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä 27.5.2013 Timo Mäkikyrö 29.5.2013 1 Sisältö POP ELY Tieluokituksesta, mikä on vähäliikenteinen tie Vähäliikenteisten

Lisätiedot

Liikennejärjestelmän palvelevuus nyt ja tulevaisuudessa missä mennään ja mitä haasteita?

Liikennejärjestelmän palvelevuus nyt ja tulevaisuudessa missä mennään ja mitä haasteita? Liikennejärjestelmän palvelevuus nyt ja tulevaisuudessa missä mennään ja mitä haasteita? Mervi Karhula 28.10.2014 Fiksut väylät ja älykäs liikenne sinua varten Visio Fiksut väylät ja älykäs liikenne sinua

Lisätiedot

Millä keinoilla kestävään liikennejärjestelmään?

Millä keinoilla kestävään liikennejärjestelmään? Millä keinoilla kestävään liikennejärjestelmään? Matti Räinä tiejohtaja Oulun tiepiiri Näkökulmia aluesuunnittelun ja liikenteen tavoiteasettelu LPS 2008 Liikenne 2030. Suuret haasteet, uudet linjat hallinnon

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

Tältä pohjalta Vakka-Suomen joukkoliikennejärjestelmän kehittämiselle voidaan asettaa seuraavat tavoitteet:

Tältä pohjalta Vakka-Suomen joukkoliikennejärjestelmän kehittämiselle voidaan asettaa seuraavat tavoitteet: JOUKKOLIIKENTEEN KEHITTÄMISTAVOITTEET Joukkoliikennettä koskevien tavoitteiden lähtö-kohtia. Joukkoliikenteen positiiviset vaikutukset yhteiskuntaan. Yksilöiden ja kotitalouksien liikkumismahdollisuudet.

Lisätiedot

Oulun liikenneinvestointien vaikutus henkilöautoilun määrään

Oulun liikenneinvestointien vaikutus henkilöautoilun määrään Oulun liikenneinvestointien vaikutus henkilöautoilun määrään Oulun luonnonsuojeluyhdistys Liikenne ja ympäristö Liikenne on Oulun seudun pahin ympäristöongelma! terveysvaikutukset, pöly viihtyisyyden väheneminen,

Lisätiedot

Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma

Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma Reijo Helaakoski Linea Konsultit Oy 11.9.2013 11.9.2013 Taustat ja lähtökohdat Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatiminen on ollut käynnissä laajana

Lisätiedot

absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun

absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun PITKÄN MATKAN TYÖSSÄKÄYNTILIIKENNE HYÖTYY NOPEISTA RATAYHTEYKSISTÄ Liikennemäärät Turun seudun ja pääkaupunkiseudun välillä ovat kasvaneet huomattavasti vuodesta 2005. Myös Lahden ja pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Päijät-Hämeen liitto pyytää HSL:n lausuntoa Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelmasta 18.10.2013 mennessä.

Päijät-Hämeen liitto pyytää HSL:n lausuntoa Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelmasta 18.10.2013 mennessä. Hallitus 149 22.10.2013 LAUSUNTO PÄIJÄT-HÄMEEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMASTA 326/07/70/700/2013 Hallitus 149 Esittelijä Valmistelija Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Osaston johtaja Sini Puntanen, p.

Lisätiedot

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus 1 Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 2 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 Mänttä-Vilppulan kehityskuva Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT Rakennemallivaihtoehtojen kautta etsitään Mänttä-Vilppulalle paras mahdollinen tulevaisuuden aluerakenne

Lisätiedot

Kasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille. Liikenteen kysymyksiä, Joensuu. Ari Varonen 23.11.2012

Kasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille. Liikenteen kysymyksiä, Joensuu. Ari Varonen 23.11.2012 Kasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille Liikenteen kysymyksiä, Joensuu Ari Varonen 23.11.2012 Joensuun seutu Joensuun seudun ljs valmistui v. 2007, jonka perusteella on tehty aiesopimus vuosille

Lisätiedot

Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1

Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1 Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1 Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava Liikenne ja logistiikka Kaavaehdotus Julkisesti nähtävillä 21.11.-30.12.2011 Asukastilaisuudet: ti 22.11.11 Ylöjärvi,

Lisätiedot

Mitä liikenneasioita seurataan MAL-sopimuksissa 25.3.2013

Mitä liikenneasioita seurataan MAL-sopimuksissa 25.3.2013 Mitä liikenneasioita seurataan MAL-sopimuksissa 25.3.2013 Tähänastisia seurantakohteita: Tampereella seurattiin indikaattoreita ja pari hanketta Kaupunkiseudun aiesopimus 2011-2012 Kulkutapajakauman kehitys

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liitolle Turun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnoksesta

Lausunto Varsinais-Suomen liitolle Turun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnoksesta Tekninen lautakunta 48 21.05.2014 Kaupunginhallitus 252 02.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liitolle Turun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnoksesta 236/10.05.01/2014 TEKLA 48 Tekninen

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 MAAKUNTAKAAVA

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 MAAKUNTAKAAVA Pirkanmaan maakuntakaava Suunnitteluvaiheet ja aikataulu 2011-2012 ALOITUSVAIHE Käynnistäminen (MKV), Ohjelmointi, OAS (MKH) GIS-pohjainen palautesovellus (INSPIRE) Selvitykset, Maankäyttövaihtoehdot Viranomaisneuvottelu

Lisätiedot

Ajankohtaista alueiden käytön suunnittelusta

Ajankohtaista alueiden käytön suunnittelusta Ajankohtaista alueiden käytön suunnittelusta Esa Hoffrén/ Alueiden käytön yksikkö 19.1.2011 1 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 19.1.2011 2 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 19.1.2011

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

Viitostie ry. Vahva Viitosväylä Kehityksen moottori

Viitostie ry. Vahva Viitosväylä Kehityksen moottori Vahva Viitosväylä Kehityksen moottori Yhteinen päämäärä Viitosväylä Itä-Suomen elinkeinoelämän ja kaupunkiseutujen kehityksen moottori Kehittyvä elinkeinoelämä Liikenneyhteyksien kehittäminen on yritysjohtajien

Lisätiedot

Liikenteen tavoitteet

Liikenteen tavoitteet HLJ 2015 -liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnos Sini Puntanen 1 Liikenteen tavoitteet Saavutettavuus sujuvuus Matka- ja kuljetusketjut ovat sujuvia ja luotettavia lähelle ja kauas. Joukkoliikenteen kilpailukyky

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Joukkoliikenne ja taloudelliset ohjauskeinot

Joukkoliikenne ja taloudelliset ohjauskeinot Joukkoliikenne ja taloudelliset ohjauskeinot Älykäs ja oikeudenmukainen autoilu -seminaari 15.10.2013 Suvi Rihtniemi, toimitusjohtaja Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Lisätiedot

Joukkoliikennemyönteisellä suunnittelulla parempaan yhdyskuntarakenteeseen

Joukkoliikennemyönteisellä suunnittelulla parempaan yhdyskuntarakenteeseen Joukkoliikennemyönteisellä suunnittelulla parempaan yhdyskuntarakenteeseen Mahdollisuudet Lappeenrannan ja Imatran seudulla Aloituskokous 3.12.2013 Lappeenranta Sonja Sahlsten & Anna Saarlo / YY-Optima

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

MAAKUNTAOHJELMA TOIMINTAYMPÄRISTÖ

MAAKUNTAOHJELMA TOIMINTAYMPÄRISTÖ MAAKUNTAOHJELMA TOIMINTAYMPÄRISTÖ Martti Ahokas kehittämisjohtaja Keski-Suomen liitto MAAKUNTATASON YHTEISTYÖ ylimaakunnallinen yhteistyö & strateginen liittoutuminen: WFA ykköshankkeessa: Päijät-Häme

Lisätiedot

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tavoitteet Väestö,

Lisätiedot

RAAHEN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA

RAAHEN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA RAAHEN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA 19.11.1 Toni Joensuu ja Sonja Aarnio SISÄLTÖ 1. Joukkoliikenteen palvelutaso Palvelutason määritelmä Valtakunnalliset palvelutasoluokat Palvelutaso alueellisella tasolla

Lisätiedot

Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso. Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9.

Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso. Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9. Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9.2013 Pääradan merkitys Suomen rataverkolla Päärata on Suomen

Lisätiedot

Joukkoliikenne Itä-Suomessa osana koulukuljetuksia. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Joukkoliikennepäällikkö Seppo Huttunen

Joukkoliikenne Itä-Suomessa osana koulukuljetuksia. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Joukkoliikennepäällikkö Seppo Huttunen Joukkoliikenne Itä-Suomessa osana koulukuljetuksia Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Joukkoliikennepäällikkö Seppo Huttunen 27.2.2014 1 1: TAUSTATIETOJA TÄMÄN HETKISESTÄ JOUKKOLIIKENTEESTÄ

Lisätiedot

MUUTTUVA UUSIMAA. Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys. Henrik Sandsrtröm

MUUTTUVA UUSIMAA. Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys. Henrik Sandsrtröm MUUTTUVA UUSIMAA Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys Henrik Sandsrtröm 1 UUSIMAA JA ITÄ-UUSIMAA OVAT KOKONAISUUS TIIVIS METROPOLIN YDIN AKTIIVISTEN KAUPUNKIEN VERKOSTO SÄTEETTÄISET

Lisätiedot

Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma

Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 1 R 100 R101 R303 R301 R 303 R1 00 R305 R304 R304 R302 R302 R 101 R301 R 305 Rakennesuunnitelma ja liikenne Liikennejärjestelmän kuvaus (palvelutaso) Maankäytön

Lisätiedot

Kaupunkikehitysryhmä. Keskustahanke

Kaupunkikehitysryhmä. Keskustahanke MAL-VERKOSTON TAPAAMINEN 14.5.2014 Tampereen ja keskustan kehittämisohjelma Tampereen kaupunkiseudun MAL-aiesopimus ja Asemakeskushanke Tampereen Asemakeskuksen suunnittelukilpailu Tullin alueen visiotyö

Lisätiedot

ASUMINEN. Asumisen kasvavat vyöhykkeet. Tiiviimmän asutuksen taajamat hyvien liikenneyhteyksien varrella

ASUMINEN. Asumisen kasvavat vyöhykkeet. Tiiviimmän asutuksen taajamat hyvien liikenneyhteyksien varrella LUONNOS ASUMINEN 27 Asumisen kasvavat vyöhykkeet Tiiviimmän asutuksen taajamat hyvien liikenneyhteyksien varrella Kinnula Pihtipudas Sekoittuneet vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun

Lisätiedot

SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS

SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma LIIKENTEEN KYSYNTÄ LIIKKUMINEN Kulkutavat

Lisätiedot

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Arja Aalto 3.6.2015 Liikennevirasto vastaa Suomen teistä, rautateistä ja vesiväylistä sekä liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta

Lisätiedot

Uusi liikennepolitiikka

Uusi liikennepolitiikka Uusi liikennepolitiikka Ylijohtaja Anne Herneoja 28.11.2012 Liikenteen VISIO 2030+ Kilpailukykyä ja hyvinvointia vastuullisella liikenteellä Valtioneuvoston liikennepoliittinen selonteko eduskunnalle n

Lisätiedot

RDSP-projektin. karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014

RDSP-projektin. karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014 RDSP-projektin karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014 Alkusanat Tehtävänä oli koota Etelä-Karjalan, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen ja Uudenmaan liittojen aluerakenteen ja aluesuunnittelun kehittämistavoitteet

Lisätiedot

Liikenneministeri Merja Kyllönen MAL-verkoston seminaari Kuntaliitoskokemuksia maankäytöstä, asumisesta ja liikenteestä Helsinki 13.6.

Liikenneministeri Merja Kyllönen MAL-verkoston seminaari Kuntaliitoskokemuksia maankäytöstä, asumisesta ja liikenteestä Helsinki 13.6. Liikenneministeri Merja Kyllönen MAL-verkoston seminaari Kuntaliitoskokemuksia maankäytöstä, asumisesta ja liikenteestä Helsinki 13.6.2012 LIIKENNE KAUPUNKIPOLITIIKAN KOVAA YDINTÄ Hyvät seminaarin osanottajat

Lisätiedot

Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa

Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa Sujuva arki tärkeä osa alueen kilpailukykyä Työ- ja asiointimatkojen helppous Joukkoliikenteen

Lisätiedot

Petri Keränen. Pohjois-Savon ELY-keskus

Petri Keränen. Pohjois-Savon ELY-keskus Petri Keränen Pohjois-Savon ELY-keskus 30.10.2014 KESTÄVÄ KEHITYS KANNATTAVA JA KEHITTYVÄ YRITYSTOIMINTA TOIMIVA ALUERAKENNE ELYjen palvelut Yrityksille ja yhteisöille Osaava työvoima Maatalouden tuki

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään

Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään Jo tapahtuneita sekä odotettavissa olevia muutoksia / Itä-Suomen liikennestrategian uudistaminen Hallitusohjelman leikkaukset

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 24/2015 1 (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/2 27.10.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 24/2015 1 (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/2 27.10.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 24/2015 1 (5) 2 Länsisataman liikenneyhteyksien vaihtoehtoiset ratkaisut (a-asia) HEL 2014-002250 T 08 00 00 Hankenro 0923_18 Päätösehdotus Tiivistelmä Esittelijän perustelut

Lisätiedot

Rakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009. Markku Kivari

Rakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009. Markku Kivari - Jyväskylän seudun liikennejärjestelmäsuunnittelu Rakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009 Markku Kivari Jyväskylän kaupunkiliikennepoliittinen ohjelma (luonnos 2008) Jyväskylän liikennepoliittisen ohjelman

Lisätiedot

PALVELUTASON KÄSITTELY

PALVELUTASON KÄSITTELY PALVELUTASON KÄSITTELY Ryhmä: Keskinen Suomi Löytöretki työpajan 2 ennakkotehtävä, luonnos 14.10.2013 Tehtävän kuvaus Työssä laaditaan käytännön työskentelyssä hyödynnettävä kuvaus palvelutason määrittelystä

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA. Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen:

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA. Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen: VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen: 1. Uuden liikennepolitiikan tarve ja mahdollisuudet Liikennepolitiikka

Lisätiedot

Savonlinna Pieksämäkihenkilöjunaliikenteen

Savonlinna Pieksämäkihenkilöjunaliikenteen 1 Savonlinna Pieksämäkihenkilöjunaliikenteen käynnistäminen Kuvat: VR ja Savonlinnan kaupunki 2 Lähtökohdat Savonlinnan liikenteellinen asema on ongelmallinen Henkilöjunayhteydet etelään ja itään toimivat

Lisätiedot

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Jyväskylän kaupunki Kaupallinen palveluverkkoselvitys Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Tiivistelmä, kesäkuu 2010 Selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

VALTATIEN 18 ÄHTÄRI - MULTIA JA MAATIE 621 LIESJÄRVI - KEURUU, YLEISSUUNNITTELU YLEISÖTILAISUUS 12.6 KEURUULLA JA 13.6 MULTIALLA

VALTATIEN 18 ÄHTÄRI - MULTIA JA MAATIE 621 LIESJÄRVI - KEURUU, YLEISSUUNNITTELU YLEISÖTILAISUUS 12.6 KEURUULLA JA 13.6 MULTIALLA VALTATIEN 18 ÄHTÄRI - MULTIA JA MAATIE 621 LIESJÄRVI - KEURUU, YLEISSUUNNITTELU YLEISÖTILAISUUS 12.6 KEURUULLA JA 13.6 MULTIALLA Hankkeen taustaa Hanke on osa EU:n Itämeriohjelman Keskipohjolan kuljetuskäytävän

Lisätiedot

ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005. Valtiosihteeri Perttu Puro

ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005. Valtiosihteeri Perttu Puro ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005 Valtiosihteeri Perttu Puro 1 Esityksen sisältö Toimenpideohjelma Suomen logistisen aseman vahvistamiseksi Ministeriön ajankohtaiset logistiikka-asiat Tulevaisuuteen valmistautuminen

Lisätiedot

Maakuntavaltuusto 11.3.2013. Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys

Maakuntavaltuusto 11.3.2013. Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Maakuntavaltuusto 11.3.2013 Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Maakuntakaavoitustilanne Pirkanmaalla Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Muut suunnitelmat ja selvitykset Maakuntakaavoitusseminaari

Lisätiedot

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 1. Taloustilanne haastaa uudistumaan 2. Maakuntien kehittäminen lyhyellä ja pitemmällä aikajänteellä 3. Maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Liikennepolitiikan toimintatapojen uudistaminen Työpaja 1, 5.9.2013. Ryhmätyön aineisto TAVOITTEIDEN ASETANTA Hyvät käytännöt, puutteet ja ongelmat

Liikennepolitiikan toimintatapojen uudistaminen Työpaja 1, 5.9.2013. Ryhmätyön aineisto TAVOITTEIDEN ASETANTA Hyvät käytännöt, puutteet ja ongelmat Liikennepolitiikan toimintatapojen uudistaminen Työpaja 1, 5.9.2013 Ryhmätyön aineisto TAVOITTEIDEN ASETANTA Hyvät käytännöt, puutteet ja ongelmat Liikennepolitiikan haasteita suunnittelulle Yhteiskuntanäkökulma:

Lisätiedot

Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja

Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja Tavaraliikenteessä 25%:n markkinaosuus Yhtenäiset 25 tonnin akselipainon reitit tärkeitä esim. tehtaalta satamaan (Jämsänkoski Rauma) Tavaraliikennemarkkina

Lisätiedot

Maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimusmenettely (MAL) Oulun seudulla

Maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimusmenettely (MAL) Oulun seudulla Maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimusmenettely (MAL) Oulun seudulla Haukipudas Kiiminki Hailuoto Oulunsalo Oulu Kempele Lumijoki Liminka Tyrnävä Muhos Tampere 30.11.2011 Jukka Weisell Oulun seudun

Lisätiedot

Salpausselän palveluvyöhyke

Salpausselän palveluvyöhyke Salpausselän palveluvyöhyke 27.4.2015 Päijät-Hämeen liitto Salpausselän palveluvyöhyke Tampereen seudulta Lahden ja Kouvolan seuduille ulottuva vyöhyke Palveluja kehitetään kokonaisvaltaisesti eri tahojen

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennejärjestelmän kehittäminen

Itä-Suomen liikennejärjestelmän kehittäminen Itä-Suomen liikennejärjestelmän kehittäminen Itä-Suomen huippuseminaari 30.8.2010 Johtaja Petri Keränen, Pohjois-Savon ELY-keskus 31.8.2010 1 Aluehallinnon ja liikennehallinnon virastouudistus 31.8.2010

Lisätiedot

Lahden radanvarsi mahdollisuutena Kari Ruohonen Ylijohtaja Hankkeet 15.1.2014

Lahden radanvarsi mahdollisuutena Kari Ruohonen Ylijohtaja Hankkeet 15.1.2014 Lahden radanvarsi mahdollisuutena Kari Ruohonen Ylijohtaja Hankkeet 15.1.2014 15.1.2014 Kari Ruohonen 2 Hankkeet Mitä uusi liikennepolitiikka on? Liikennepolitiikka osa muuta yhteiskuntapolitiikkaa Palvelutasoon

Lisätiedot

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Leena Gunnar Ylijohtaja, KASELY 1 ELYjen toiminta-ajatus (ELY-laki) Elinkeino-,

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi

Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Kestävän liikkumisen korttelit ja kiinteistöt työpaja 6.11.2009 Miksi toimia

Lisätiedot