Maankäytön kehityskuvan luonnoksesta saadut lausunnot, niiden tiivistelmät ja vastineet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maankäytön kehityskuvan luonnoksesta saadut lausunnot, niiden tiivistelmät ja vastineet"

Transkriptio

1 Maankäytön kehityskuvan luonnoksesta saadut lausunnot, niiden tiivistelmät ja vastineet Kaupunkisuunnitteluvirasto, yleissuunnitteluosasto

2 Lausuntopyynnön saaneet Asuntotuotantotoimisto Helsingin Energia Helsinki Region Marketing Oy Talous- ja suunnittelukeskus Kaupunginmuseo Kiinteistövirasto/kiinteistölautakunta Kiinteistövirasto/asuntolautakunta Kulttuuriasiainkeskus/kulttuuri- ja kirjastolautakunta Liikennelaitos/joukkoliikennelautakunta Liikuntavirasto/liikuntalautakunta Nuorisoasiainkeskus/nuorisolautakunta Opetusvirasto/opetuslautakunta Pelastuslaitos Rakennusvalvontavirasto/ rakennuslautakunta Rakennusvirasto/yleisten töiden lautakunta Helsingin Satama/satamalautakunta Sosiaalivirasto/sosiaalilautakunta Tarkastusvirasto Terveyskeskus/terveyslautakunta Tietokeskus Helsingin Vesi/tekninen lautakunta Ympäristökeskus/ympäristölautakunta Uudenmaan ympäristökeskus Ympäristöministeriö Valtiovarainministeriö Liikenne- ja viestintäministeriö Uudenmaan tiepiiri Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakes Sisäasiainministeriö Etelä-Suomen lääninhallitus Helsingin alueellinen palveluyksikkö Uudenmaan TE-keskus Uudenmaan liitto Helsingin luonnonsuojeluyhdistys Helsingin kaupunginosayhdistysten Liitto ry Suomen Kiinteistöliitto ry Suomen Omakotiliitto ry Helsingin piiri Helsingin seurakuntayhtymä Vantaan seurakunnat Puolustusministeriö Helsingin energiansäästöneuvottelukunta Rakennusvirasto Merivoimien Esikunta Espoon kaupunki Vantaan kaupunki Sipoon kunta Kauniaisten kaupunki Kirkkonummenkunta Itä-Uudenmaan liitto Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV Museovirasto VR-Yhtymä Oy Ratahallintokeskus Finavia Merenkulkulaitos Helsingin yliopisto Helsingin yliopisto, Maantieteen laitos Vuokralaisten Keskusliitto ry Autoliitto ry Teknillinen korkeakoulu Helsingin kauppakorkeakoulu Helsingin Sotilasläänin Esikunta Läntisen Maanpuolustusalueen Esikunta Suomenkasarmi Helsingin Yrittäjät Helsingin seudun kauppakamari Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry STTK Toimihenkilökeskusjärjestö AKAVA ry Tekniikan Akateemisten Liitto TEK ry Elinkeinoelämän keskusliitto Rakennusteollisuus RT ry Lausuntojen käsittelyn työryhmä: Gordon Douglas Holopainen Teemu Huhdanmäki Aimo Kaaronen Salla Kolu Sirpa Lauronen Esko Manninen Rikhard Rodriguez Kaisa Saastamoinen Anne Santaoja Tero Sohn Anna-Maija Tani Alpo Tuominen Elina Vuolanto Timo

3 Sisällys Lausunnot... 1 Elinkeinoelämän keskusliitto... 1 Etelä-Suomen lääninhallituksen sosiaali- ja terveysosasto... 1 Finaiva... 2 Helsingin kaupunginosayhdistysten liitto HELKA... 2 Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry (Helsy)... 2 Helsingin seudun kauppakamari... 3 Helsingin yliopisto... 3 Helsingin kaupunki, Energiansäästöneuvottelukunta... 5 Helsingin energia, Helen kiinteistöt... 5 Helsingin Energia ja Helen Sähköverkko Oy... 6 Helsingin kaupunki, Joukkoliikennelautakunta... 7 Helsingin kaupunki, Kaupunginmuseo... 9 Helsingin kaupunki, Kiinteistövirasto Helsingin kaupunki, Opetusvirasto Helsingin kaupunki, Pelastuslaitos Helsingin kaupunki, Rakennuslautakunta Helsingin Satama Helsingin kaupunki, Sosiaalilautakunta Helsingin kaupunki, Talous- ja suunnittelukeskus Helsingin kaupunki, Terveyskeskus Helsingin kaupunki, Tietokeskus Helsingin Vesi Helsingin kaupunki, Yleisten töiden lautakunta Helsingin kaupunki, Ympäristökeskus Itä-Uudenmaan liitto Kauniaisten kaupunki Kirkkonummen kunta Liikenne- ja viestintäministeriö Merenkulkulaitos Museovirasto Puolustusministeriö, Pääesikunta ja Läntisen maanpuolustusalueen esikunta Puolustusministeriö Pääesikunta Läntisen maanpuolustusalueen esikunta Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV Rakennusteollisuus RT ry Sipoon kunta Sisäasiainministeriö SAK Suomen arkkitehtiliitto SAFA Uudenmaan liitto Uudenmaan ympäristökeskus Vantaan kaupunki VR-yhtymä Oy Vuokralaisten Keskusliitto ry Lausuntojen tiivistelmät ja vastineet Elinkeinoelämän keskusliitto Etelä-Suomen lääninhallituksen sosiaali- ja terveysosasto Helsingin kaupunginosayhdistysten liitto HELKA ry Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry (Helsy) Helsingin seudun kauppakamari... 41

4 Helsingin yliopisto Helsingin kaupunki, Energiansäästöneuvottelukunta Helsingin energia, Helen kiinteistöt Helsingin Energia ja Helen Sähköverkko Oy Helsingin kaupunki, Joukkoliikennelautakunta Helsingin kaupunki, Kaupunginmuseo Helsingin kaupunki, Kiinteistövirasto Helsingin kaupunki, Opetusvirasto Helsingin kaupunki, Pelastuslaitos Helsingin kaupunki, Rakennuslautakunta Helsingin Satama Helsingin kaupunki, Sosiaalilautakunta Helsingin kaupunki, Talous- ja suunnittelukeskus Helsingin kaupunki, Terveyskeskus Helsingin kaupunki, Tietokeskus Helsingin vesi Helsingin kaupunki, Yleisten töiden lautakunta Helsingin kaupunki, Ympäristökeskus Itä-Uudenmaan liitto Kauniaisten kaupunki Kirkkonummen kunta Liikenne- ja viestintäministeriö Museovirasto Puolustusministeriö, Pääesikunta ja Läntisen maanpuolustusalueen esikunta Puolustusministeriö Pääesikunta Läntisen Maanpuolustusalueen Esikunta Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV Rakennusteollisuus RT ry Sipoon kunta Sisäasiainministeriö Suomen Arkkitehtiliitto SAFA Uudenmaan liitto Uudenmaan ympäristökeskus Vantaan kaupunki VR-yhtymä Oy Vuokralaisten keskusliitto... 60

5 Lausunnot *) 1 Elinkeinoelämän keskusliitto Keskusliitto haluaa kiinnittää kaupunkisuunnittelulautakunnan huomioita teollisuuden toimintaedellytysten turvaamiseen maankäytön suunnittelussa. Kun kaupunkirakennetta tiivistetään rakentamalla asuntoja entistä lähemmäksi teollista toimintaa, hyvän asumisen ja teollisen toiminnan vaatimukset usein ovat ristikkäisiä. Teollisuuden ja lähellä sijaitsevan asutuksen välinen ristiriita on tullut esille erityisesti ympäristölupamenettelyssä niin pääkaupunkiseudulla kuin muissakin kasvukeskuksissa. Energiantuotannon, muun teollisen toiminnan tai matkailua palvelevien satamien päästöjä (päästöt ilmaan, haju, melu) ei taloudellisesti kohtuullisin kustannuksin saada vähennetyksi tasolle, joka varmistaisi, ettei joku lähellä asuvista kokisi toiminnan aiheuttavan kohtuutonta haittaa. Järkevällä maankäytön suunnittelulla tätä eturistiriitaa voidaan pienentää ja säilyttää vielä kaupungissa toimivat teolliset työpaikat. Etelä-Suomen lääninhallituksen sosiaali- ja terveysosasto Lääninhallituksen ympäristöterveydenhuollon yksikkö pitää hyvänä ratkaisuna luonnoksessa esitettyä maankäytön kehityskuvaa, jossa tavoitteena on kaupunkirakenteen tiivistäminen. Ympäristöterveyden kannalta kaupunkirakenteen tiivistäminen on onnistunut ratkaisu, jos sen avulla voidaan vähentää liikenteestä aiheutuvia hiukkas- ja melupäästöjä, edistää kevyen liikenteen käyttömahdollisuuksia ja luoda monipuoliset mahdollisuudet arkiliikuntaan terveellisessä ympäristössä lähialueella. Tiivis kaupunkirakenne voi huonosti suunniteltuna ja toteutettuna toimia ympäristöterveydellisesti myös päinvastoin. Lääninhallitus pitää keskeisimpänä asiana maankäytön kehityskuvan toteuttamisen kannalta onnistunutta seudullista liikennesuunnittelua. Lääninhallituksen sosiaalihuollon yksikön mielestä kehityskuvan mukaiseen täydennysrakentamiseen sisältyy ristiriitoja. Samanaikaisesti kun alueiden väestön määrä kasvaa vähennetään viheralueiden lukumäärää. Tämä ei välttämättä vastaa asukkaiden käsitystä laadukkaasta asumisesta. Täydennysrakentaminen on haastavaa, jotta eri väestöryhmien tarpeet (esim. lasten turvallinen liikkuminen) pystytään huomioimaan. Ympäristön esteettömyys on lääninhallituksen käsityksen mukaan jäänyt kehityskuvassa liian vähälle huomiolle. Esteettömyys ja design for all -periaate tulisi lääninhallituksen mielestä ottaa ja kirjata yhdeksi suunnittelua ohjaavaksi perusperiaatteeksi. Tausta-aineistossa on nostettu esiin tekijöitä, joilla voidaan edistää Helsingin kansainvälistä voittokulkua. Eräs tällainen tekijä voisi olla myös profiloituminen esteettömänä, kaikkien väestö-ryhmien liikkumisen ja asumisen tarpeet huomioon ottavana esimerkillisenä pääkaupunkina. Ikääntyvien ja hoitoa kaipaavien henkilöiden asumisen ja palvelutarpeiden ratkaiseminen on keskeinen haaste Helsingin kaupungille. Tämän vuoksi on tärkeää, että tämä väestöryhmä on huomioitu omana ryhmänään maan-käytön kehityskuvassa. Lääninhallitus pitää kehityskuvaan sisältyvää kannanottoa ja linjausta kuitenkin kovin yleispiirteisenä ottaen huomioon, että ikäihmisten palveluasuntojen vähäisyys on ollut kaupungin ongelmana jo useamman vuoden ajan. Lääninhallituksen mielestä Helsingin kaupungin tulee panostaa pikaisesti ikäihmisten palveluasumiseen ja ottaa se myös maankäytön suunnittelussa huomioon sekä tätä koskevana kannanottona kirjata kaupungin linjaus selkeämmin po. asiakirjaan. Lausunnolla olevasta kehityskuvasta ei käy tarkemmin selville, millä tavalla kaupungin eri hallintokunnat ovat olleet mukana kehityskuvan valmistelussa ja onko asukkailla, elinkeinoelämällä, yhdistyksillä ja muilla vastaavilla tahoilla ollut mahdollisuus vaikuttaa suunnitteluun. Lääninhallituksen näkemyksen mukaan kehityskuvan onnistunut toteuttaminen sisältää paljon sellaisia asioita, jotka onnistuakseen edellyttävät kaupungin eri hallintokunnilta sitoutunutta ja yhdenmukaista näkemystä kehityskuvasta. Kehityskuvassa esitetyt hyvät ehdotukset tarvitsevat toteutuakseen myös asukkaiden, elinkeinoelämän, yhdistysten ja muiden vastaavien tahojen aktiivista osallistumista suunnitteluun. Maankäytön kehityskuvan toteuttaminen edellyttää myös laajaa yhteistyötä ja yhteisnäkemystä seudun kuntien kesken. Lääninhallitus pitää erittäin tärkeänä, että *) Tässä lausunnot ovat keskenään ulkoasultaan yhdenmukaiset, kuitenkin ilman alkuperäisten lausuntojen allekirjoituksia tai lausunnon käsittelyyn tarkoitettua esittelyä lausunnon kohteesta, mutta ne sisältävät varsinaisen lausuntotekstin sellaisenaan alkuperäisten lausuntojen mukaisina.

6 2 jatkotyöskentelyssä myös seudullinen yhteistyö on tiivistä. Finaiva Finavia on antanut kaupungin pyytämän lausunnon kehityskuvasta Liikenne- ja viestintäministeriölle, joka antaa lausuntonsa kaupungille. Helsingin kaupunginosayhdistysten liitto HELKA Helsingin kehityskuvan luonnoksen esittelytilaisuudessa kaupunkisuunnitteluvirastossa tuotiin viranhaltijoiden taholta esiin, että kaupungin suunnittelu edellyttää osallistumis- ja vuorovaikutusprosesseja, mutta että nyt lausunnolla olevan Helsingin maankäytön kehityskuvan luonnoksen kohdalla siihen ei ole edes pyritty. Helkaa menettelytapa ihmetyttää. Kansainvälinen, 45 kaupungin johdon haastatteluihin perustuva tutkimus kaupunkien haasteista (Cities of the Future, PriceWaterhouseCoopers 2006) tuo selkeästi esille sen, miten tärkeää kaupunkien menestymisen kannalta on strateginen työskentely, joka nojaa laajaan, eri osapuolet kokoavaan keskusteluun. Maininnan arvoinen esimerkki on Kööpenhaminan Kommuneplanstrategi 2004, joka perustuu avoimeen prosessiin ja muun muassa tutkimukseen asukkaiden erilaisista elämätavoista ja arvovalinnoista (Fremtidens Kobenhavn og kobenhavnere 2004). Kuluvan vuoden aikana tulevaisuustyöskentely on jatkunut Den Tankende Storby -prosessilla, jossa kaupunkilaisia kutsutaan avoimiin ThinkTank -tapahtumiin yhdessä elinkeino- ja kulttuurielämän toimijoiden kanssa. Helsingin kehityskuvan merkitys ilman avoimempaa ja vuorovaikutteisempaa prosessia jää olemattomaksi. Ottamatta tässä vaiheessa kantaa kehityskuvan varsinaisiin sisältöihin toteamme, että se on laadittu kaupunkisuunnitteluvirastossa muutamien viranhaltijoiden toimesta sisäisenä suunnittelutyönä. Puutteena pidämme myös sitä, että tällä hetkellä varsin tärkeä seutunäkökulma on jätetty vähäiselle huomiolle. Luonnos ei täytä 'yhteisen näkemyksen' tai vision periaatteita Helsingin ja seudun maankäytön jatkosuunnittelun pohjaksi. Maankäytön kehityskuvan jatkokehittelyyn tulisikin viipymättä osallistaa keskeiset Helsingin alueilla toimivat asukas- ja muut osallisryhmät. Prosessia tulee kehittää vuorovaikutteisesti myös Helsingin muiden virastojen kanssa. Samoin se tulee altistaa seudulliselle vuorovaikutustarkastelulle. Keskustelun laajentaminen on erityisen tärkeää, jos kehityskuvan painoarvoa halutaan lisätä ja kehittää sitä lakisääteistä yleiskaavasuunnittelua yhä vahvemmin ohjaavana työkaluna ns. strategisena yleiskaavana (H:gin maankäytön kehityskuvan luonnoksen viimeinen kappale, s.1). Kehityskuvan suhde yleiskaavatyöskentelyyn tulisikin määritellä huomattavasti selkeämmin. Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry (Helsy) Luonnoksessa mainitaan muutamaan otteeseen kaupunkiluonnon ja viheralueiden merkitys kaupunkirakenteelle ja asukkaiden viihtyisyydelle. Kokonaisuudessaan rakentamaton kaupunkialue (virkistysalueet, metsät, niityt, rannat, puistot) käsitellään luonnoksessa pintapuolisesti. Tekstiosuus Viheraluerakenteen kuvaus (s. 25) on hyvä, mutta kaipaa etenkin rakentamattomien virkistysalueiden osalta tarkennusta. Maankäytön suunnittelussa ja uudisrakentamisessa on huolehdittava siitä, että asuinalueille turvataan riittävä määrä virkistysalueita. Luonnoksen yleispiirteisen linjan sijasta tulisi maankäyttöä tarkastella yksityiskohtaisemmin, jopa kaupunginosaalueittain niin, että niihin turvattaisiin riittävät lähivirkistysmahdollisuudet. Myös kaupunkiluonnon turvaaminen tulisi toteuttaa kaupunginosa-tasolla, ei vain yleisellä koko kaupungin kattavalla tasolla. Monimuotoisuuden vaalimisen ja hallitun hoitamattomuuden ei aina tarvitse olla laaja-alaista, vaan toimenpiteitä voidaan toteuttaa pienemmässäkin mittakaavassa. Kyse voi olla jopa yksittäisestä kohteesta, jota erityispiirteet huomioiden pyritään hoitamaan paikallisesti juuri kohteelle sopivalla tavalla. Tiivistyvässä kaupunkirakenteessa monimuotoisuuden turvaaminen ja hallitun hoitamattomuuden toteuttaminen vaatii myös järjestettyä työnohjausta. Kartta Luonnoksen kartta (s. 28) on hyvin epäselvä ja siinä tuodaan esille vain maankäytön ydinalueet. Viheralueet eivät kartassa saa minkäänlaista painoarvoa. Luonnoksen tekstiosassa vihersormet on huomioitu kiitettävästi, mutta kartta ei vastaa tätä arvonantoa. Kartassa on esitetty ainoastaan hyvin ohuet, pohjois-eteläsuuntaiset vihersormikaistaleet, jotka eivät ole missään yhteydessä toisiinsa. Itälänsisuuntaiset viheralueyhteydet on tyystin unohdettu luonnoksessa. Viheryhteyksien turvaaminen on erittäin tärkeää kaupunkiluonnon monimuotoisuuden kannalta. Kartta osoittaa liiallista lisärakentamista rannoille. Vaikka rannat halutaan varata

7 3 maisemakokonaisuuksille, ei se tarkoita, että ne pitäisi rakentaa täyteen. Rannat ovat Helsingille omaleimainen piirre, minkä vuoksi niitä tulisi säästää rakentamiselta. Rantoja tulisi säästää rakentamiselta myös kasvavan tulvariskin vuoksi. Ilmastonmuutoksen vaikutuksia ei tiedetä tarkalleen, jonka vuoksi rantarakentamisessa tulisikin noudattaa suurta varovaisuutta. Helsingin seudun kauppakamari 1. Kaupungista seutu ja seudusta kaupunki Joka neljäs vuosi valmisteltavassa maankäytön kehityskuvassa tarkastellaan kaupungin tulevaisuutta ja kehittämistarpeita. Siinä esitetään visio kaupungin maankäytöstä sekä periaatteet maankäytön ja liikenteen kehittämiselle. Luonnos sisältää 76 strategista toimintaperiaatetta. Maankäyttövisiota havainnollistetaan neljällä eri kartalla: metropolista yhtenäinen, laajentuva pääkeskus ja erilaiset klusterit, monimuotoinen kaupunkiasuminen sekä elävä kaupunkimaisema. Kauppakamari pitää maankäytön kehityskuvan luonnosta hyvänä kokonaisuutena. Siinä on nostettu esille monia elinkeinoelämän kannalta oikeita asioita, kuten Helsingin seudun kehittäminen kokonaisvaltaisesti, kuntien yhteistyön tiivistäminen, maahanmuuttajien huomioon ottaminen, yhdyskuntarakenteen eheyttäminen, liikenteen kehittäminen, asuntotuotannon voimistaminen, yksityisten yritysten hyödyntäminen palvelutuotannossa sekä keskusta-alueen saavutettavuuden turvaaminen 2. Metropolista yhtenäinen Luonnoksessa käsitellään Helsingin seudun kehittämistä eri näkökulmista. Kauppakamari pitää tärkeänä, että maankäytön kehityskuva nähdään myös seudullisena kysymyksenä ja että seutua kehitetään kuntien välistä yhteistyötä tiivistämällä. Yhdyskuntarakenteen hajaantuminen on nostettu esille yhtenä keskeisenä ongelmana. Toisaalta Helsingin laajentuminen myös itään on nähty välttämättömänä ja rannikon suuntaisen yhdyskuntarakenteen kehittäminen tarpeellisena, mikä luonnoksen mukaan edellyttäisi Helsingistä itään suuntautuvaa kansainvälistä ratayhteyttä. Elinkeinoelämän näkökulmasta sekä yhdyskuntarakenteen tiivistäminen että laajentuminen itään on tärkeää. Rannikkorata itään on niin ikään kannatettava ajatus, mutta ei aivan lähitulevaisuuden hanke. Ratakäytävä on kuitenkin syytä sisällyttää myös tuleviin kaavoihin. Kauppakamari pitää hyvänä, että luonnoksessa on kiinnitetty erityistä huomiota poikittaisten ja kehämäisten liikenneyhteyksien kehittämiseen. Joukkoliikenteen osalta mainitaan erityisesti Helsinki-Vantaan ja Helsingin keskustan väliset korkealaatuiset joukkoliikenneyhteydet, jonka tausta-aineistoon perehtymällä voi tulkita tarkoittavan myös metroyhteyttä. PLJ 2007:ssä Helsingin keskustan ja lentokentän yhdistävä kehärata on nostettu seudun tärkeimmäksi liikennehankkeeksi. On tärkeää, että pääkaupunki-seudun kunnat yhdessä edesauttavat PLJ:ssä sovittujen hankkeiden toteutumista. 3. Elinkeinot, asuminen Luonnoksen mukaan menestyvä ja elinvoimainen seutu tarkoittaa seudun väestö- ja työpaikkamäärän kasvua. Erityistä huomiota kiinnitetään mm. yritysten sijoittumismahdollisuuksiin, asuntojen riittävyyteen ja liikenneyhteyksiin. Asuntorakentamisen osalta nostetaan esille mm. asuntojen keskikoon suurentaminen, kohtuuhintaisten asuntojen rakentaminen sekä vuokra-asuntotuotannon kehittäminen. On hyvä, että Helsinki pyrkii edesauttamaan mahdollisimman monipuolista asuntotuotantoa. Työvoiman saatavuuden turvaamiseksi on välttämätöntä, että Helsingistä löytyy myös kohtuuhintaisia vuokra- ja omistusasuntoja. Vaikka Helsingissä asutaankin suhteellisen ahtaasti, ei asumisväljyyttä pidä kuitenkaan pyrkiä rakennusliikkeitä velvoittavilla kaavamääräyksillä väkisin kasvattamaan, vaan asuntojen koon on annettava määräytyä markkinoiden tosiasiallisen kysynnän mukaan. Luonnoksessa on aivan oikein kiinnitetty huomiota hyvien liikenneyhteyksien merkitykseen yritysten sijaintipaikasta päätettäessä. Kauppakamari pitää positiivisena, että erityisesti Helsingin keskusta-alueen saavutettavuus on otettu keskeisesti esille. Helsingin yliopisto Maankäytön kehityskuva on kerran valtuustokaudessa valmisteltava eräänlainen strateginen yleiskaava, jossa tarkastellaan kaupungin tulevaisuutta ja kehittämistarpeita maankäytön visioiden kautta. Uudessa kehityskuvassa painotetaan entistä enemmän Helsingin vastuuta koko seudun ja sitä kautta koko maan kehityksessä. Maankäytön kehityskuvan lähtökohtana on pääkaupunkiseudun kasvu, jonka esitetään tapahtuvan ensisijaisesti maankäytön tehostumisena ja kaupunkirakenteen tiivistymisenä kuitenkin säilyttäen alueen vetovoimaiset piirteet kuten yhteyden luontoon. Erityisesti painotetaan alueen pohjoisosien kehittämisen rinnalla rannikon suuntaisen rakentamisen merkitystä vetovoimatekijänä.

8 4 Helsingin yliopisto pitää hyvänä pääkaupunkiseudun aseman tiedostamista valtakunnan veturina ja kehityskuvassa esitettyä kansainvälisen tavoitettavuuden vaalimista. Kehityskuvassa tuodaan jälleen esille myös Suomen menestyksen rakentuminen osaamiseen ja sivistykseen. "Tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva seudun menestys koituu alueen asukkaiden ja koko Suomen hyväksi". " Kaupunkirakenteen kehittämisellä tulee luoda paikkoja osaamiselle ja osaaminen luo taas monipuolista kaupunkirakennetta." Myös näihin ajatuksiin on Helsingin yliopiston helppo yhtyä. Seudun elinkeinoelämää ja siihen liittyvää maankäyttöä kehitetään ns. hajakeskittämällä eli kehittämällä pääkeskuksen ohella erityisesti sen laajenemisalueita ja mahdollistamalla elinkeinoklusterien hakeutuminen niille. Yliopistokampukset, kuten lääketieteen alue Meilahdessa ja tiede- taide-akseli Kumpula - Arabianranta - Viikki mainitaan kehityskuvassa tällaisiksi pääkeskuksen laajenemisalueiksi. Osaamiskeskuksiin sijoittuvan yrityshautomotoiminnan toimitilatarpeet tuodaan kehityskuvassa esille. Helsingin yliopisto on kehittänyt pitkäjänteisesti hajakeskitettyä neljän kampuksen mallia pitäen myös tavoitteena valtion sektoritutkimuslaitosten, muiden oppilaitosten ja kampusten tiedepohjaan nojaavan ja sitä tukevan yritystoiminnan sijoittumisen yliopistokampusten yhteyteen. Helsingin yliopisto pitää edelleen tärkeänä kampusalueiden monipuolista kehittämistä. Kehityskuvassa tuodaan esille Helsingin keskustan erityisasema monipuolisten elinkeinojen, palvelujen ja kulttuuritoiminnan alueena. Helsingin keskustan vetovoimaisuuden säilyttämistä pidetään tärkeänä ja yhtenä strategisena teesinä esitetäänkin, että keskustasta ja sen lähialueilta on tarjottava kilpailukykyistä tilaa elinkeinoille. Helsingin yliopisto on säilyttänyt keskeisen toimintansa keskusta-alueella. Yliopiston keskustakampus on säilynyt ja kehittynyt elävänä kaupunkiyliopistona, joka on omalta osaltaan ollut vaikuttamassa kehityskuvassa tärkeänä nähtyyn keskustan imagoon. Helsingin yliopisto toivoo, että sen on myös tulevaisuudessa mahdollista kehittää keskustakampusta osan pääkaupungin sydäntä. "Opiskelijat ja nuoret ovat kaupungin tulevaisuuden elinvoiman ja luovuuden perusta", todetaan kehityskuvassa erityisesti asumista käsittelevässä osassa. Tavoitteeksi esitetään, että erilaiset asumismuodot täydentävät toisiaan ja että kaupunki pystyy tarjoamaan kaikille väestöryhmille mahdollisuuden asumiseen. Tavoitteet ovat hyviä, mutta niiden toteuttamisen haasteet ovat suuria. Kehityskuvassa muistutetaan, että pääkaupunkiseudun toimivuudessa on toimiva joukkoliikennejärjestelmä avainasemassa ja, että joukkoliikenteen arvo nousee kaupungin kasvaessa, koska vain se voi tarjota pidemmillä matkoilla riittävän nopeuden muiden väylien ruuhkautuessa. Myös kevyen liikenteen merkitystä korostetaan. Liikennejärjestelmien kehittämisen todetaan olevan tärkeimpiä kaupunkisuunnittelun haasteita tulevina vuosikymmeninä. "Hyvien yhteyksien metropolissa liikkuvuutta helpottava joukkoliikennejärjestelmä on ympäristöystävällinen, tehokas ja kohtuuhintainen." Kaupunkirakenteen tiivistämisen yhteydet liikennejärjestelmien kehittämiseen tuodaan esiin. Nykyisen väljän kaupunkirakenteen ei katsota mahdollistavan riittävän tehokasta julkista liikennettä kaupunkiseudun eri osien välillä. Liikennejärjestelmien toimivuudella on ratkaiseva merkitys koko seudun ja myös yliopiston toiminnoille. Helsingin yliopisto pitää erittäin tärkeänä, että yliopistokampusten joukkoliikenneyhteyksiä kehitetään edelleen. Myös sujuva yhteys lentokentälle on tärkeä osa kansainvälistä saavutettavuutta. Tässä Helsinki on pahasti jäljessä esimerkiksi pohjoismaisista naapureistaan, joiden pääkaupungeissa on toimiva raideliikenneyhteys lentokentälle. On hyvä, että kehityskuvassa kiinnitetään myös huomiota ilmastomuutoksen uhkaan, energiansäästöön ja muihin kestävän kehityksen osatekijöihin. Helsingin seudulla todetaan olevan mahdollisuuksia toimia globaalina esimerkkinä elinkaariajattelussa. "Yhdyskuntarakennetta muodostavien toimintojen aluevarausten ja järjestelmien on oltava kokonaisuus, joka on taloudellinen, ekologisesti kestävä ja sen on muodostettava arjen toimille laadukkaat puitteet." Maankäytön kehityskuvassa on paneuduttu hyvin monipuolisesti ja laaja-alaisesti Helsingin ja pääkaupunkiseudun kehittämisen eri puoliin. Kehityskuva tarjoa "kehittämisalustan tasapainoiselle kaupungin alueelliselle kehittämiselle ja kehittämisohjelmien yhteensovittamiselle." Kehityskuvassa on esitetty kunnianhimoisia tavoitteita ja linjauksia, jotka tarjoavat hyvän pohjan keskusteluille ja alueellisten ohjelmien kehittämiselle ja - kehityskuvan sanoin - vetovoimaisille kumppanuushankkeille. Maankäytön kysymykset sisältävät usein intressiristiriitoja ja edellyttävät pitkäjänteistä, laajapohjaista keskustelua ja yhteistyötä. Helsingin yliopisto pitää maankäytön kehityskuvaa tärkeänä puheenvuorona alueen kehittämisessä ja toivoo tämän puheenvuoron avaavan keskustelua seudun toimijoiden välillä.

9 Helsingin kaupunki, Energiansäästöneuvottelukunta Energiansäästöneuvottelukunnan tarkastelussa on painoarvo kasvihuonekaasujen vähentämisessä, energiantuotannon tehokkuuden lisäämisessä sekä liikenteen määrän vähentämisessä pääkaupunkiseudulla. Neuvottelukunta on antanut aikaisemmin lausuntonsa Helsingin Yleiskaava luonnoksesta vuonna 2002 sekä Helsingin Yleiskaava ehdotuksesta vuonna Yleiskaava 2002 on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 2003 ja astunut voimaan oikeusvaikutteisena lukuun ottamatta Malmin lentokentän aluetta. Helsingin maankäytön kehityskuvan toimintaperiaatteet ohjaavat yleiskaavan 2002 toteuttamista ja se toimii osana Helsingin kehittämisstrategiaa. Energiansäästöneuvottelukunta toteaa lausuntonaan seuraavaa: Liikenne Merkittävimmät ilman epäpuhtauksien päästölähteet ovat pääkaupunkiseudulla liikenne ja energiatuotanto. Henkilöautoliikenteen vähentäminen edellyttää voimakasta panostusta joukkoliikenteeseen. Joukkoliikenteen tehostaminen ja erityisesti raideliikenteen kehittäminen nousevat tärkeiksi tekijöiksi. Kaupungin kasvu edellyttää riittävän asuntotuotannon tasoa. Asuntotuotantoa onkin suunnattava jo nykyisille alueille tiivistäen niiden rakennetta, jolloin voidaan käyttää hyväksi jo valmista julkisen liikenteen verkostoa. Kansainvälisyys lisääntyy jolloin Helsinki-Vantaan lentoaseman ja keskustan väliset sujuvat joukkoliikenneyhteydet ovat yksi Helsingin seudun elinvoimaisuuden perusta. Lisäksi on muistettava, että poikittaisliikenteen sujuvuus sekä tavaraliikenteen järkevä logistiikka ovat tärkeä osa liikennemääriä tarkasteltaessa. Liikennejärjestelmien kehittämisessä on myös muistettava kevyen liikenteen merkitys tasavertaisena muiden liikennemuotojen kanssa. Energia Suurin osa Helsingin alueen energiankulutuksesta on sähkö- ja lämmitysenergiaa. Myös tämä korostaa rakentamisen tiivistämisen tärkeyttä. Tiivis kaupunkirakenne mahdollistaa keskitetyn sähkön ja lämmön yhteistuotannon, jolla saavutetaan parempi energiantuotannon hyötysuhde kuin tuottamalla sähkö ja lämpö erikseen. Valmis kaukolämpöverkosto tukee tällaista tiivistämistä ja sallii suurenkin asumistiheyden kasvun tuoden muassaan energiantuotannon ja -jakelun tehostumisen verrattuna hajautettuun kaupunkirakenteeseen. 5 Ilmastomuutos Ilmastonmuutoksesta tehdyt ennakkoarviot ennustavat Suomessa selvää lämpötilan nousua. Sademäärät kasvavat ja säätilojen ääri-ilmiöt lisääntyvät. Tämä pitää huomioida ajoissa rakentamisessa ja yhdyskuntasuunnittelussa sekä teknisten järjestelmien toteutuksessa. Kaupunginhallituksen ESNK:lle asettamia tehtäviä ovat mm "Energiankäyttöön liittyvien vaikuttamiskeinojen tutkiminen, kokeilu ja toteuttaminen sekä ympäristövaikutuksien seuraaminen" sekä " Kaupungin ja KTM:n välisen sopimuksen tehtävien toteuttaminen ja seurantaraportin laatiminen vuosittain sopimuksen mukaisten velvoitteiden toteutumisesta". Näihin tehtäviin liittyvät toimenpiteet, joilla pyritään toimintojen sijoittamisessa ja kaavavarausten käyttö-tarkoituksissa sekä rakentamisessa energian säästöön, materiaalien kierrätykseen, elinkaariajatteluun ja muuhun kestävään kehitykseen. Tätä työtä on ESNK:n toimesta tehty jo pitkään, mutta nopeasti kehittyvä ilmastonmuutos vaatii jatkossa yhä suurempaa teknistä ja taloudellista panostusta asiaan. Helsingin energia, Helen kiinteistöt Maankäytön kehityskuvan luonne on kehityksen suuntaviivoja osoittava ja yleiskaavoitusta täydentävä asiakirja, jolla pyritään nopeampaan ajassa näkyvien ilmiöiden hyväksikäyttöön ja kaavoitukseen ohjaukseen. Kehityskuvaluonnoksessa ja sitä täydentävässä julkaisussa "Kaupungista seutu ja seudusta kaupunki" pohdiskellaan, analysoidaan ja esitetään erilaisia maankäyttöön liittyviä toimintoja, niiden kehityssuuntia ja vaikutuksia ihmisten hyvinvointiin. Täydentävässä julkaisussa "Kaupungista seutu ja seudusta kaupunki" on sivuilla monin osin hyvä kuvaus energiahuollon nykyisistä ja tulevista toimintaa määrittävistä tekijöistä. Asiat on todettu, mutta selkeät johtopäätökset on jätetty tekemättä. Varsinaisessa kehityskuvaluonnoksessa nykyaikaisen yhteiskunnan elinehtoihin kuuluvaan energiahuoltoon ja sen maankäytöllisiin suuntaviivoihin ei ole otettu mitään kantaa. Energiankäyttö ja sen seurauksena syntyvät kasvihuonepäästöt ja vaikutus maapallon ilmastoon ovat vilkkaan kansainvälisen pohdinnan kohteita. Suomi ja Helsingin seutu ovat ympäristön ja maantieteen asettamien reunaehtojen puitteissa noin sadan vuoden aikana rakentaneet yhteiskunnan energiajärjestelmät, jotka perustuvat suurelta osin hiilidioksidipäästöjä aiheuttavaan lämmön- ja sähkötuotantoon. Seudulla tai edes koko Suomen tasolla ei ole mahdollisuuksia päästä vesi-

10 6 voimaan perustuvaan päästöttömään energiatuotantoon, ja bioenergia-/ tuulivoimaratkaisuilla kyetään tulevaisuudessakin tuottamaan vain vähäinen osa seudun energiatarpeista. Ydinvoiman osalta pitkään jatkunut rakentamisen esto on vasta hiljalleen väistymässä. Seudun energiahuollon ratkaisut tulevat perustumaan vielä vuosikymmeniä pääosin nykyisiin tuotantomuotoihin ja primäärienergioihin. Energian tuotantoratkaisuissa on pyritty ja päästy korkeaan polttoaineiden käytön hyötysuhteeseen ja polton epäpuhtauksien eliminointiin polttoteknisin keinoin ja erilaisten savukaasujen puhdistuslaitosten avulla. Lähes koko kaupungin rakennuskanta on yhteistuotantolaitosten kaukolämpöverkkoihin kytkeytyneenä. Lisäksi elintason kohotessa rakennetaan lisääntyvästi rakennusten jäähdytysjärjestelmiä paremman sisäilman vuoksi. Myös jäähdytykseen on rakennettu merkittävää kaukojäähdytysverkostoa. Energiahuoltoalueet, jotka on aikoinaan rakennettu kaupungin reuna-alueille, ovat kaupungin kasvaessa jääneet kaupunkirakenteen sisään. Tämä on mahdollistanut sen, että kantakaupungin lämmitys on voitu järjestää kustannustehokkaasti vähäpäästöisellä yhteistuotannolla. Uusien energiahuoltoalueiden osoittaminen pääkaupunkiseudulta ei ole mahdollista tiivistyneen maankäytön seurauksena. Sähköja lämpöverkostot ovat rakentuneet nykyisten kolmen energiahuollon pääalueen varaan. Verkkoja on rakennettu jo sadan vuoden ajan ja niiden perus-lay-out on muotoutunut Salmisaaren, Hanasaaren ja Vuosaaren energiahuoltoalueiden mukaan. Verkkoja täydentävät alueelliset kytkin- ja jakelusähköasemat ja lämpökeskukset. Sähköverkko on yhteydessä valtakunnan verkkoon vahvoilla linkeillä, jotka normaalitilanteessa pystyvät huolehtimaan tarvittavan tehon siirrosta. Näistä syistä Helsingin sähkönjakelu on erittäin toimintavarma ja kestää suuretkin valtakunnan tason ja paikalliset häiriöt. Sähkönjakelun häiriöttömyys on nyt ja tulevaisuudessa entistä tärkeämpi toimivan korkealuokkaisen yhteiskunnan ominaisuus. Lämmityksen osalta Helsingin ja koko pääkaupunkiseudun rakennuskanta on ylivoimaisen suurelta osin kaukolämmityksen varassa. Lämmönjakelun ja tuotannon täytyy olla erittäin varmalla pohjalla. Verkon ja tuotannon mitoituksessa on huomioitu ja huomioitava vähintään yhden suurtuotantolaitoksen häiriö pakkastilanteessa. Helsingin ja seudun rakennuskanta kasvaa lisääntyvän maankäytön seurauksena. Asumisväljyys kasvaa ja väkiluku nousee. Myös työpaikat lisääntyvät. Näiden seurauksena energiankulutus tulee kasvamaan, vaikka ominaiskulutuksia pyritään rakentamisen uustuotannossa parantamaan. Kansalliset ja kansainväliset, usein ilmastopolitiikasta lähtevät vaatimukset ja määräykset sekä tiukentuvat päästömääräykset merkitsevät energiantuotannossa laitosten fyysisen koon kasvua. Kun uusia alueita ei ole osoitettavissa seudunkaan puitteissa, tulisi nykyiset alueet säilyttää kooltaan entisillään ja ympäröivien toimintojen osalta sellaisina, että tulevaisuuden energiahuolto voidaan niiden puitteissa hoitaa. Muunlainen maankäyttö ei ole kestävän kehityksen mukaista. Sähköverkkojen täydentävän lausunnon antaa Helen Sähköverkko Oy. Helsingin Energialla ei ole muuta huomautettavaa luonnokseen. Helsingin Energia ja Helen Sähköverkko Oy Maankäytön kehityskuvan luonne on kehityksen suuntaviivoja osoittava ja yleiskaavoitusta täydentävä asiakirja, jolla pyritään nopeampaan ajassa näkyvien ilmiöiden hyväksikäyttöön ja kaavoitukseen ohjaukseen. Kehityskuvaluonnoksessa ja sitä täydentävässä julkaisussa "Kaupungista seutu ja seudusta kaupunki" pohdiskellaan, analysoidaan ja esitetään erilaisia maankäyttöön liittyviä toimintoja, niiden kehityssuuntia ja vaikutuksia ihmisten hyvinvointiin. Täydentävässä julkaisussa Kaupungista seutu ja seudusta kaupunki on sivuilla monin osin hyvä kuvaus energiahuollon nykyisistä ja tulevista toimintaa määrittävistä tekijöistä. Asiat on todettu, mutta selkeät johtopäätökset on jätetty tekemättä. Varsinaisessa kehityskuvaluonnoksessa nykyaikaisen yhteiskunnan elinehtoihin kuuluvaan energiahuoltoon ja sen maankäytöllisiin suuntaviivoihin ei ole otettu mitään kantaa. Energiankäyttö ja sen seurauksena syntyvät kasvihuonepäästöt ja vaikutus maapallon ilmastoon ovat vilkkaan kansainvälisen pohdinnan kohteita. Suomi ja Helsingin seutu ovat ympäristön ja maantieteen asettamien reunaehtojen puitteissa noin sadan vuoden aikana rakentaneet yhteiskunnan energiajärjestelmät, jotka perustuvat suurelta osin hiilidioksidipäästöjä aiheuttavaan lämmön- ja sähkötuotantoon. Seudulla tai edes koko Suomen tasolla ei ole mahdollisuuksia päästä vesivoimaan perustuvaan päästöttömään energiatuotantoon ja bioenergia/ tuulivoimaratkaisuilla kyetään tulevaisuudessakin tuottamaan vain vähäinen osa seudun energiatarpeista. Ydinvoiman osalta pitkään jatkunut rakentamisen esto on vasta hiljalleen väistymässä. Seudun energiahuollon ratkaisut tulevat perustumaan vielä vuosikymmeniä pääosin nykyisiin tuotantomuotoihin ja primäärienergioihin. Seututason tarkastelussa onkin korostettu kaukolämmityksen ja yhteistuotannon merkit-

11 7 tävyyttä ja pidetty tärkeänä nykyisten suurten lämmitysvoimalaitosten säilymistä ja laajentamismahdollisuuksia yhdyskuntarakenteen sisällä. Energian tuotantoratkaisuissa on pyritty ja päästy korkeaan polttoaineiden käytön hyötysuhteeseen ja polton epäpuhtauksien eliminointiin polttoteknisin keinoin ja erilaisten savukaasujen puhdistuslaitosten avulla. Lähes koko kaupungin rakennuskanta on yhteistuotantolaitosten kaukolämpöverkkoihin kytkeytyneenä. Lisäksi elintason kohotessa rakennetaan lisääntyvästi rakennusten jäähdytysjärjestelmiä paremman sisäilman vuoksi. Myös jäähdytykseen on rakennettu merkittävää kaukojäähdytysverkostoa. Energiahuoltoalueet, jotka on aikoinaan rakennettu kaupungin reuna-alueille, ovat kaupungin kasvaessa jääneet kaupunkirakenteen sisään. Uusien energiahuoltoalueiden osoittaminen pääkaupunkiseudulta ei ole mahdollista tiivistyneen maankäytön seurauksena. Sähkö- ja lämpöverkostot ovat rakentuneet nykyisten kolmen energiahuollon pääalueen varaan. Verkkoja on rakennettu jo sadan vuoden ajan ja niiden perus-lay-out on muotoutunut Salmisaaren, Hanasaaren ja Vuosaaren energiahuoltoalueiden mukaan. Verkkoja täydentävät alueelliset kytkin- ja jakelusähköasemat ja lämpökeskukset. Helsingin alueen maankäytön kehityssuunnitelmien mukaan alueen sähkönkäyttö tulee kasvamaan rakennuskannan lisääntyessä ja elintason kohotessa. Rakentamisen tiivistymisellä ja rakennustehokkuuden kasvattamilla on merkitystä Helsingin ja erityisesti sen kantakaupungin energiankulutukseen. Mikäli kasvu toteutuu, tulee se vaatimaan runsaan vuosikymmenen kuluttua sähkön siirtoverkoston vahvistamista kantaverkkotasoisilla lisäyhteyksillä Helsingin alueen sisällä, jotta verkoston toimintavarmuus säilyisi. Tuotannon sijoitusratkaisut vaikuttavat toteutusten ajoittumiseen. Tuotannon sijoittumisella on merkitystä myös sähkön- ja lämmönsaannin varmistamisessa poikkeuksellisissa häiriö- tai kriisitilanteissa. Lämmityksen osalta Helsingin ja koko pääkaupunkiseudun rakennuskanta on ylivoimaisen suurelta osin kaukolämmityksen varassa. Lämmönjakelun ja tuotannon täytyy olla erittäin varmalla pohjalla, verkon ja tuotannon mitoituksessa on huomioitu ja huomioitava vähintään yhden suurtuotantolaitoksen häiriö pakkastilanteessa. Helsingin ja seudun rakennuskanta kasvaa lisääntyvän maankäytön seurauksena. Asumisväljyys kasvaa ja väkiluku nousee. Myös työpaikat lisääntyvät. Näiden seurauksena energiankulutus tulee kasvamaan, vaikka ominaiskulutuksia pyritään rakentamisen uustuotannossa parantamaan. Kansalliset ja kansainväliset usein ilmastopolitiikasta lähtevät vaatimukset ja määräykset sekä tiukentuvat päästömääräykset merkitsevät energiantuotannossa laitosten fyysisen koon kasvua. Kun uusia alueita ei ole osoitettavissa seudunkaan puitteissa, tulisi nykyiset alueet säilyttää kooltaan entisellään ja ympäröivien toimintojen osalta sellaisina, että tulevaisuuden energiahuolto voidaan niiden puitteissa hoitaa. Muunlainen maankäyttö ei ole kestävän kehityksen mukaista. Helsingin Energialla tai Helen Sähköverkko Oy:llä ei ole muuta huomautettavaa luonnokseen. Helsingin kaupunki, Joukkoliikennelautakunta Maankäytön kehityskuvassa on piristävällä tavalla käytetty uudentyyppistä esitysrakennetta. Kehityskuvan jakaminen neljään pääosioon, joiden keskeinen sisältö on esitetty yksinkertaistetussa kartassa, auttaa hahmottamaan kokonaisuutta. Tämän lausunnon osat noudattavat kommentoitavan dokumentin rakennetta. Yleistä Suomenlanden rannikon suuntainen kaupunkikehitys on maankäytön kehityskuvan keskeinen teema. Lounais-Sipooseen ei ole juuri merkitty kasvun painopisteitä, vaikka kaupunki on kaavaillut sinne merkittävää rakentamista. On ymmärrettävää, että kehityskuvan valmisteluaikana Sipookysymys oli vielä auki ja poliittisesti arkaluontoinen. Joukkoliikenteen järjestämisen kannalta Helsinkiin mahdollisesti liitettävien uusien alueiden mukaan ottaminen ja niiden merkityksen korostaminen on kuitenkin tärkeää, sillä metron jatkaminen itään on pyrittävä toteuttamaan hieman etupainotteisesti alueen muuhun rakentamiseen verrattuna. Metron jatkaminen vaatii paljon joukkoliikenteen investointi- ja suunnitteluresursseja. Jotta investointiresurssit turvataan niin Helsingin toisen metrolinjan rakentamiseksi, raitioliikenteen vahvistamiseksi kuin muidenkin raideliikenneinvestointien toteuttamiseksi, on maankäyttöä kehitettävä ja tiivistettävä Helsingin nykyisten rajojen sisällä. Näin varmistetaan, että jo nykyisin tarpeelliset yhteydet ovat riittävän kysyttyjä ja niiden rahoittamiseksi voitaisiin löytää mahdollisesti uusia julkisten ja yksityisten tahojen yhteistoimintamalleja. Kohti metropolin suunnittelua Kehityskuvassa painotetaan rannikon suuntaista itä-länsikehitysakselia, joka ulottuu vaikutuksiltaan aina Pietariin saakka. Nopea uusi kaukoliikenteen junayh-

12 8 teys vahvistaa luonnollisesti Helsingin ja Pietarin välistä yhteyttä. Kansainvälisesti merkittävät liikennehankkeet tukevat metropolin yhdyskuntarakenteen kehittymistä sekä kilpailukykyä kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Laadukas joukkoliikenneinfrastruktuuri on kuitenkin turvattava myös paikallisella tasolla, sillä se takaa metropolin sisäisen logistiikan toimivuuden. Helsingin metropolin sisäisen toimivuuden kannalta itärannikolle tarvitaan myös tehokas paikallisliikenteen raideyhteys palvelemaan mm. nykyisen Lounais-Sipoon asuinalueiden tarpeita. Jotta Helsinki olisi näkyvä kansainvälinen toimija, tarvitaan luotettava ja nopea joukkoliikenneyhteys keskustan ja lentokentän välille. Tätä on syytä painottaa. Hyvin toteutettuna sekä paikallinen liikenne (metro) että kaukoliikenne voidaan toteuttaa samaan liikenneväylään pääosin maan alle. Maankäytön kannalta ekotehokkuus on vahvasti sidoksissa joukkoliikenteen järjestämiseen. Joukkoliikenteen varikkotiloille on jatkossakin varattava hyviä sijoituspaikkoja palvelujen välittömässä läheisyydessä. Maankäytön tehokkuuden kannalta rakenteilla oleva uusi Ruskeasuon bussivarikko, joka rakennetaan moneen tasoon, tarjoaa konseptin, jota soveltamalla myös joukkoliikenteen kriittiset tukitoiminnot voidaan säilyttää keskeisillä alueilla tukien silti tiivistyvää yhdyskuntarakennetta. Kuntien yhteistyön kehittäminen on erittäin tärkeää houkuttelevien ja kilpailukykyisten joukkoliikennepalvelujen tarjoamiseksi. Hallittu kasvu edellyttää hallittua liikenteen kasvua, jossa nykyistä kulkumuoto-osuutta suurempi määrä matkoista ohjataan joukkoliikenteeseen. Alueen reunoilla joukkoliikennepalvelujen järjestämisen kannalta nauhamainen yhdyskuntarakenne on taloudellisin. Hyvinvoinnin tasapuolinen jakaminen voidaan joukkoliikenteen näkökulmasta tiivistää muotoon "Koko kaupunki - kaikille kaupunkilaisille". Helsinkiläisille kuuluu mahdollisuus liikkua vapaasti, edullisesti ja tehokkaasti - hyvät joukkoliikennepalvelut edistävät tasa-arvoa ja hyvinvointia. Edellisen kannalta on myönteistä, että poikittaisyhteyksien kehittäminen on nostettu keskeiseksi infrastruktuurin kehittämisalueeksi. Jokeri-linjan muuttaminen raideyhteydeksi ja sen pohjoispuolella kulkeva Jokeri II -linja, nykyisen kantakaupungin reunoja myötäilevä Tiedelinja sekä pohjoisessa kulkeva Kehärata ovat tärkeä osa joukkoliikenteen poikittaisyhteyksiä. Maankäytön kannalta on varattava mahdollisuus rakentaa kaikki edellä mainitut yhteydet raiteille. Tiivistyvän kaupunki-rakenteen myötä ja kantakaupungin profiloitumisen tueksi Tiedelinja-akselia voitaisiin nykyisestään tehostaa. samoin Jokeriyhteyksien varrella olevia työpaikka-alueita voitaisiin vahvistaa ja siten edistää toimintojen sekoittumista. Keskustan ja kantakaupungin elinvoimaa parannetaan oleellisesti hyvillä joukkoliikenneyhteyksillä sekä niiden korkealuokkaisilla terminaalitiloilla (erityisesti teesi 24). Keskustassa on ennakkoluulottomasti varauduttava uusien sujuvien raitiotieyhteyksien rakentamiseen sekä edistettävä toisaalta nk. Helsingin toisen metrolinjan, eli (Santahamina-Laajasalo-Katajanokka- Esplanadi-) Kamppi-Pasila (-Maunula-lentoasema) + (...Pasila-Viikki) metrolinjan toteutumista, toisaalta Leppävaaran ja Tikkurilan kaupunkiradat yhdistävän pisararadan toteutumista. Sykkivän metropolin suonisto on korkealuokkainen raidejoukkoliikenne. Sivun 8 karttakuva havainnollistaa sopivan pelkistetysti maankäytön kehityskuvan keskeiset Iinjaukset metropolin näkökulmasta. Tehokasta pohjois-eteläsuuntaista yhteystarvetta lentoasemalle on syytä korostaa jopa enemmän kuin mitä kuvassa on tehty. Kehityskäytävän S1 rakentamisvolyymeja on syytä kasvattaa Lounais- Sipoon osalta. Menestyvät elinkeinot Elinkeinojen osalta kehityskuvassa korostetaan poikittaisliikenteen yhteyksiä sekä tavaraliikenteen toimivuutta. Nopea yhteys lentoasemalta Helsingin keskustaan olisi myös elinkeinoelämän kannalta erillismaininnan arvoinen, samoin kaupunkiradat yhdistävä pisararata, joka syöttäisi matkustajia lähemmäksi Helsingin kantakaupungin työpaikkoja. Lisäksi se parantaisi kapasiteettia kuljettaessa metropolin reuna-alueiden kasvuvyöhykkeiltä toiselle tai Helsingin kantakaupunkiin. Uuden kehäradan vaikutus Helsingissä sijaitseviin kaupunkiratojen asemiin saattaa olla myös elinkeinoelämän ja tiivistyvän maankäytön kannalta voimakkaampi, kuin esimerkiksi kuvan 14 kuvasta voisi päätellä. Kehärata kytkee aiempaa voimakkaammin Kehä 111:n varsilla olevat elinkeinoelämän keskittymät alueen eteläpuolella olevaan kaupunkirakenteeseen. Aluesuunnittelun ja maankäytön pitkäjänteisen kehittämisen kannalta on hyvä, että kehityskuvassa on nostettu esille PLJsuunnitelman merkitys alueen maankäytölle ja rakentamiselle. Houkutteleva asunto kaupungissa Toimintojen sekoittaminen edistää korkealuokkaisten joukkoliikennepalvelujen tarjoamista, mikäli alueiden asukas- ja työpaikkatiheydet ovat riittävän suuria. Vaikuttaa siltä, etteivät kaikki teesit ole hierarkkisesti täysin samalla tasolla. Esi-

13 9 merkiksi teesiä 49 tuskin voidaan rinnastaa samanarvoiseksi tai vertailukelpoiseksi esimerkiksi teesien 46 ja 47 kanssa. Kaikkia alueita tuskin voidaan kehittää yhden kansanryhmän ehdoilla. Joukkoliikennepalvelujen järjestämisen kannalta täydennysrakentaminen on myönteistä. Tasainen ja mahdollisimman korkea kysyntä luo edellytykset hyville joukkoliikennepalveluille. Muuttuva kaupunkiympäristö Joukkoliikenteen terminaalit ja vaihtopysäkit ovat osa julkista ulkotilaa. Hyvällä valaistuksella ja muilla viihtyisyyttä lisäävillä toimilla edistetään joukkoliikenteen houkuttelevuutta. Vilkkailla pysäkeillä sosiaalinen kontrolli voidaan nähdä myös aluetta rauhoittavana tekijänä. Jotta pyrkimys kaupungin pitämisestä avoimena kaupunkilaisille toteutuisi, täytyy merkittävät ulkoilu- ja virkistysmaastot ja niitä sivuavat joukkoliikenneyhteydet suunnitella siten, että virkistysalueille on esteetön pääsy merkittävimmiltä joukkoliikenneyhteyksiltä. Helsingin kaupunki, Kaupunginmuseo Maankäytön kehityskuvan luonnoksessa keskeiseksi kehittämisalueeksi on nostettu 1950-, ja 1970-luvulla rakennettujen lähiöiden - esikaupunkien täydennysrakentaminen. Jälleenrakennuskauden omakotialueiden tiivistäminen on kaavoituksen osalta saatettu lähes loppuun. Nyt ehdotetaan sodan jälkeisten kerrostalolähiöiden täydennysrakentamista, "esikaupunkien renessanssia". Sodan jälkeinen lähiörakentaminen Helsingissä oli erittäin merkittävää määrällisesti ja arkkitehtonisesti korkeatasoista. Näitä Suomen ja kansainvälisen arkkitehtuurihistorian näkökulmasta laadukkaita lähiöitä ovat esimerkiksi Maunula, Munkkivuori ja Pihlajamäki. Yleiskaava 2002:ssa on määritelty kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittävät lähiöalueet, joita kehitetään siten, että alueen arvot ja ominaisuudet säilyvät. Valtaosa näistä lähiöistä on nyt esitetty täydennysrakentamiskohteiksi. Kehityskuva on selvässä ristiriidassa voimassa olevan yleiskaavan kanssa. Arvokkailla alueilla lähtökohtana tulee olla niiden ominaispiirteiden ja arvojen säilyttäminen, niin kaavallisen ratkaisun kuin arkkitehtuurin osalla. Alueille tuleekin tehdä asemakaavat suojelumerkintöineen alkuperäisen kaavallisen ratkaisun ja arkkitehtuurin ominaispiirteiden säilymisen takaamiseksi, mutta myös mahdollisten täydennysrakentamispaikkojen löytämiseksi ja määrittelemiseksi. Kehityskuvassa on jäänyt marginaaliseksi Helsingin asema Suomen pääkaupunkina ja siihen kuuluvien laitosten ja virastojen merkitys kaupunkirakenteessa. Pääkaupunki ei ole ainoastaan kaupallisia palveluja ja kuluttamista, vaan historiallisilla rakennuksilla on symboliarvonsa ja merkityksensä koko kansakunnan historiassa. Helsingin saaristossa on edelleenkin useita hyvin säilyneitä, lähes rakentamattomia alueita, joissa voi havaita satoja vuosia jatkuneen ihmisen ja luonnon välisen sopusointuisen vuorovaikutuksen. On rakennettu maastonmuotojen kannalta sopivimmalle paikalle, polut ovat johdatelleet kulkijoita niin, että maasto on säästynyt kulumiselta. Rakennus-materiaalit ovat olleet luonnonmateriaaleja. Kulttuurihistoriallisesti merkittävän kaupunkielämän piirteen, huvilakulttuurin, vaikutuksesta kaupunkilaisen arvostus merta, saaristomaisemaa ja luontoa kohtaan kasvoi, ja samalla myös luonnontuntemus karttui. Välitön yhteys kesyttömään luontoon nousi inspiraation lähteeksi taiteessa. Luontokokemus ja sen herättämät tuntemukset paransivat varmasti ihmisten elämänlaatua jo tuolloin. Raskas rakentaminen herkkään saaristoluontoon riistäisi tämän kokemuksen tulevaisuuden helsinkiläisiltä. Luonnos ei museon mielestä ota riittävästi huomioon luonto- ja maisema-arvojen säilyttämisen tärkeyttä. Äärimmäisissä olosuhteissa kasvillisuuden sietokyky muutoksille on huono. Rakennusalueilla luonnonympäristö muuttuu tai tuhoutuu täysin. Valveutuneen ympäristöajattelun tulee pitää sisällään enemmän kuin luontoalueiden arvoluokituksen, ja niiden mukaisen maankäytön suunnittelun. Vaikka esimerkiksi rantametsiköllä ei olisi erityisiä luonnonsuojelullisia arvoja, voi se silti olla säilyneisyytensä tai maisemallisten arvojensa takia äärimmäisen tärkeä ympäristötekijä. Pääkaupunkiseudun merellisyyden ja "merijulkisivun" tärkeä elementti on huvilakulttuuri ja väljät, pienimittakaavaiset huvilayhdyskunnat niin Helsingissä, Espoossa kuin Sipoossa. Lähtökohtana tulee olla niiden säilyttäminen ja kehittäminen siten, etteivät kulttuurihistorialliset arvot vaarannu. Kehityskuvan luonnoksessa ei mainita vireillä olevaa kaupunkisuunnitteluviraston käynnistämää Helsinki-puisto -projektia ja sen suhdetta maankäytön kehityskuvaan, vaikka viitteitä siihen onkin nähtävissä "Elävä kaupunkimaisema" -kartassa. Helsingin monimuotoisuuden säilyttäminen ja tukeminen asuntorakentamisen paineessa tulisi olla maankäytön suunnittelussa lähtökohtana pitkälläkin aikavälillä. Seuraavilla sukupolvilla pitää olla mahdollisuus konkreettisesti kokea kaupungin historia, sen satamien, teollisuuden ja liikenteen paikat, keskustan tehokkaasti ra-

14 10 kennettujen umpikortteleiden ja niiden sisäpihojen sekä valtiollisen ja kunnallisen elämän näyttämöt - kaupungin arjen ja juhlan ympäristöt. Helsingin kaupunki, Kiinteistövirasto Kehityskuva on visio Maankäytön kehityskuvan luonnoksen esipuheessa todetaan, että kerran valtuustokaudessa, joka neljäs vuosi, valmistellaan maankäytön kehityskuva. Kehityskuvassa tarkastellaan kaupungin tulevaisuutta ja kehittämistarpeita. Siinä on visio kaupungin maankäytöstä ja periaatteet maankäytön ja liikenteen kehittämiselle. Tekstissä todetaan, että yleiskaava 2002 hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa varsin vähän aikaa sitten eli Käytäntönä on ollut laatia uusi yleiskaava suunnilleen kerran kymmenessä vuodessa. Uuden kehityskuvan toimintaperiaatteiden tarkoituksena on ohjata yleiskaavan 2002 toteuttamista. Tarkoituksena ei siis ole tässä vaiheessa laatia uutta yleiskaava, vaan enintään tarkentaa nyt voimassa olevaa yleiskaavaa. Kehityskuvan raporteissa on laajasti ja syvällisesti tarkasteltu Helsingin ja koko seudun kehitysnäkymiä ja niihin vaikuttavia trendejä. Raportit ovat mielenkiintoista ja ajatuksia herättävää luettavaa. Useimmat raporteissa esitetyt teesit ovat ainakin ensitarkastelun perusteella hyviä ja kannatettavia. On kuitenkin pelättävissä, että ne tarkemmassa tarkastelussa osoittautuvat olevan keskenään ristiriidassa, koska rajoitettua aluetta ei ehkä riitä kaikelle toivotulle asumiselle, elinkeinotoiminalle, liikenteelle, palveluille sekä viher- ja suojelualueille ym. käytöille. Alueidentiteetit vaikuttavat osin kaukaa haetulta ja teennäisiltä ja ovat sukua muodinmukaiselle mainosten ja markkinoinnin kielelle. Ehkä tällaistakin kieltä tarvitaan, mutta uusien alueiden rakentamisen ja vanhojen alueiden kehittämisen täytyy perustua myös konkreettisille tavoitteille, toteutusohjelmille ja taloudellisille laskelmille. Kehityskuvasta näyttää pitkälle puuttuvan jätehuolto, saastuneet maat, ylijäämämassat, liikenteen haitat ym. ehkä negatiivisiksi koettavat seikat. Ekologialle, ilmaston muutokselle ja kestävälle kehitykselle on annettu melko paljon painoa. Sosiaaliset ja taloudelliset näkökulmatkin ovat saaneet jonkin verran painoa, mutta eivät ehkä riittävässä määrin. Kehityskuvassa ei ole mitoitusta Luonteensa mukaisesti kehityskuva on visio kaupungin kehityksestä. Kehityskuva sisältää 76 strategista teesiä, mutta ei lainkaan lukuja, taulukoita eikä laskelmia kehityksestä. Nähtävästi lähdetään siitä, että yleiskaava mitoitti riittävästi eri tarkoituksiin käytettäväksi varatut alueet, ja asemakaavoitus tarkentaa mitoituksen ja aluerajaukset. Teesit otettaneen huomioon asemakaavoituksessa ja liikenteen suunnittelussa. Voi kuitenkin käydä niin, että kehityskuvan korkealentoiset teemat ja teesit unohtuvat tarkemmassa suunnittelussa, jossa vaikuttavat enemmän kovat tosiasiasiat ja taloudelliset paineet sekä yritysten edut ja nykyisin yhä voimakkaammin asukkaiden muutoksia vastustavat mielipiteet. MA-ohjelman luonnos edellyttää uutta yleiskaavaa Maankäytön kehityskuvan luonnoksen kanssa samanaikaisesti on laadittu ehdotus maankäytön ja asumisen toteutusohjelmaksi eli MA-ohjelma. Materiaalia kehityskuvasta on liitetty MAohjelman luonnokseen. Kehityskuva ja MA-ohjelma ovat kuitenkin kovin yhteismitattomia ja kovin väkinäisesti liitetty yhteen. Itse asiassa MA-ohjelma ei lainkaan sisällä maankäytön toteutusohjelmaa. Tällainen toteutusohjelma ainakin seuraavia viittä vuotta varten tulisi pikaisesti laatia. MA-ohjelman luonnoksen tavoitetaso on asunnon rakentaminen vuodessa eli noin 5 milj. k-m2 rakentaminen kymmenessä vuodessa. Asemakaavat ja yleiskaava 2002 mahdollistavat kymmenessä vuodessa enintään 3,7 milj. k-m2:n asuntorakentamisen. On selvää, ettei neljän - viiden seuraavan vuoden aikana pystytä aloittamaan läheskään MA-ohjelman tavoitteen mukaista asunnon rakentamista. Jos ohjelman tavoitteista pidetään kiinni, tulisi ohjelman jälkipuoliskon aikana aloittaa noin asunnon rakentaminen vuosittain. MA-ohjelman toteuttamiseksi ei siis riitä esillä oleva kehityskuva eikä edes yleiskaavan tarkistaminen, vaan olisi pikaisesti laadittava kokonaan uusi yleiskaava. Tässä yhteydessä joudutaan palaamaan selvitysalueiden ja yleiskaavasta pois rajatun Malmin lentokentän ja Santahaminan lisäksi yleiskaava 2002 valmistelussa poistettujen ns. verikartan täyttö- ym. alueiden tarkasteluun. Tässä mahdollisessa prosessissa joudutaan avaamaan koko kaupungin maankäytön tarkastelu uudelleen, mikäli MA-ohjelman luonnoksen tavoitteista halutaan pitää kiinni. Helsingin kaupunki, Opetusvirasto Opetuslautakunta on antanut lausuntonsa yleiskaava luonnoksesta Lausunnossa on arvioitu alu-

15 11 eiden koulurakennustarvetta ja/tai tukeutumista olemassa oleviin koulupalveluihin asuntorakentamisalueittain. Lausunnossa on myös kiinnitetty huomiota asuinkäyttöön otettavien teollisuus-, täyttömaa- yms. ongelmallisuuteen ja vaikutukseen rakennuskustannuksia lisäävästi. Koulurakennushankkeiden hankesuunnitelmien yhteydessä vahvistettavassa enimmäishinnassa tulisikin erikseen huomioida alueen perustamisolosuhteiden aiheuttama hinnan lisäys, jotta koulujen m2-hinnat olisivat vertailtavissa keskenään. Seuraavassa kommentoidaan yksityiskohtaisemmin koulutoimeen ja - rakentamiseen liittyviä kehityskuvan teesejä: Helsingin seudun kehittäminen eurooppalaisena kaupunkina asettaa omat vaatimuksensa koulutustarjonnalle ja varautumiselle erikoiskoulujen rakentamiseen. Lisääntyvän maahanmuuton huomioonottaminen näkyy myös koulutusjärjestelyissä. Koska Helsinki kunnioittaa perinnettä ja historiaa omintakeisena eurooppalaisena kaupunkina paikallisine erikoispiirteineen ja vaalii rakennusten ja kulttuurimaiseman perinnettä, perinteen ja omaleimaisuuden kunnioittaminen näkyy myös koulurakennuksissa. Myös paikallisten vahvuuksien jalostaminen näkyy rakennushankkeissa. Kaupunginosat ovat tasaveroisia ja kaupunkirakennetta kehitetään kaupunginosien omista lähtökohdista. Kunkin alueen koulutuspalvelujen järjestämisessä tulee ottaa huomioon alueen omaleimaisuus ja valinnanmahdollisuuksien tarjoaminen hyvän asuinympäristön luomiseksi. Rakennettu ympäristö toimii historian elävänä todisteena ja tiedon lähteenä. Seutuistumisen hallintaan sisältyy myös koulutuspalveluihin liittyvä yhteistyö, jonka avulla lisätään myös kansainvälistä näkyvyyttä ja kehitetään Helsingin ja metropolialueen imagoa ja ylläpidetään kaupungin mainetta monipuolisena ja korkeatasoisena koulukaupunkina. Ennusteen mukaan lasten ja nuorten määrien oletetaan hitaasti pienenevän. Joillakin vanhoilla alueilla joudutaan ennen pitkää luopumaan liiasta koulurakennuskannasta. Muutosten toteuttaminen hallitusti edellyttää alueiden asuntorakentamisen ja oppilasmäärän muutoksien seuraamista ja suunnitelmallista toimintaa. Peruspalveluiden turvaamiseksi uusille asuntotuotantoalueille on rakennettava alueiden edellyttämät koulupalvelut. On tärkeätä, että uusien alueiden suunnittelun tarkentuessa opetustoimella on mahdollisuus osallistua alueiden palvelutilojen tarvitsemaan mitoitukseen. Koulu- ja oppilaitosrakennuksilla on entistä merkittävämpi rooli alue-keskusten keskeisinä opiskelu- ja harrastuspaikkoina. Tietoyhteiskunta vaikuttaa myös fyysiseen ympäristöön edellyttämällä uudenlaisia paikkoja ja ratkaisuja arkkitehtuurissa ja lähiympäristössä. Elinkeinotoiminnan kehittämistarve heijastuu monikäyttöisten ja muokattavien opetustilojen tarpeena. Mm. ammattiopetuksen tarpeisiin monikäyttöiset hallitilat mahdollistaisivat nopeasti elinkeinoelämän tarpeiden mukaan muuntuvat opetustilat. Helsingin merkittäviin laatutekijöihin kuuluvat luonnonläheisyys ja merellisyys, maisemalliset ja kulttuuriarvot ja kaupungin vihreys. Koulut tulee voida sijoittaa viher- ja liikunta-alueiden sekä viherreittien yhteyteen. Helsingin kaupunki, Pelastuslaitos Pelastuslaitoksen näkökulmasta Helsingin kaupungin kasvunäkymät ja laajentumisen ennusteet merkitsevät myös pelastustoimen toimintojen kasvun huomioon ottamisen. Lainsäädännön suomin valtuuksin ja velvoittein pelastustoimen tehtäväkuva on vuosien saatossa laajentunut perinteisistä tulipalojen sammutuksista monitahoisten onnettomuuksien ennaltaehkäisyyn sekä tarvittavaan avun antamiseen. Yhteiskunnan monimuotoistumisen ja kaupunkikuvan laajentumisen myötä tuo tehtäväkuva muuttuu vielä entisestään. Erilaiset riskit tekniikan, luonnon tai ihmisen aiheuttamina onnettomuuksina, häiriötilanteina tai pahimmassa tapauksessa poikkeusoloina on otettava kattavasti huomioon jo suunnitteluvaiheessa, jotta niiden seuraukset pysyisivät mahdollisimman matalalla tasolla. Kuntalaisten odotukset hyvälle turvallisuustasolle ovat selvästi lisääntyneet kaikissa ulottuvuuksissa. Maankäytön kehityskuvanluonnoksen päälinjoista selviä turvallisuuteen liittyviä tekijöitä sisältyy ainakin seuraaviin rakenteisiin: - Voimakas tukeutuminen raideliikenteeseen. - Raideliikenteen voimakas häiriötilanne tai onnettomuus heijastuu muina poikkeavina tilanteina seudun toimintaan, esim. nopea autoliikenteen lisääntyminen liikenneväylille. - Raideliikenne kanavoi suuria ihmismassoja samoille urille. Mahdollinen häiriö aiheuttaa helposti hallitsemattomia tilanteita, joihin tulee varautua ennakolta. - Tiivistyvä kaupunkirakenne kerää entistä suurempia ihmismääriä, joiden suojaaminen ja pelastaminen onnettomuustilanteissa vaativat erityisiä toimenpiteitä. - Rannikkosuuntainen leviäminen lisää merialueella tapahtuvaa liikennettä. Suomenlanden jo nykyisellään oleva vilkas öljy- ja tavara-kuljetusten laivaliikenne matkustajaliikenteen kanssa lisää ympäristö-

16 12 onnettomuuden riskiä. Ilmastonmuutosennusteessa sääilmiöiden äärilaidat lisääntyvät joista rakentamiseen vaikuttavina tekijöinä tulee huomioida alavien maa-alueiden rakentamisen riskit. - Liikenneyhteyksien luominen sellaiseksi, että onnettomuusriski on mahdollisimman pieni ja pelastustoimen valmiuden ulottaminen on mahdollista kaikille maankäyttöalueille. - Maankäytön suunnittelussa huomioidaan hyvän pelastustoimen toimintavalmiuden edellyttämänä tonttivarauksia pelastusasemille. - Tiiviissä keskusta- ja lähialuerakentamisessa tulee säilyttää riittävä väljyys, jolla voidaan ehkäistä onnettomuuksien syntymistä kuin myös mahdollistaa pelastustoimien toteutuminen. Esim. pelastusteiden rakentaminen, paikoitushallien savunpoistokuilujen tilatarve, yleisötapahtumien vaatimat tilatarpeet, tietunnelien ja maanalaisten ajoramppien kaistaleveydet, jne. - Ympäristöhaittojen lisääntymisen todennäköisyys suurten ihmismassojen myötä on mitä ilmeistä. Rakentamisessa tulee tukea ympäristöystävällisten energiamuotojen vaatimuksien mukaisia ratkaisuja. Esim. kaasukäyttöisten ajoneuvojen edellyttävät turvallisuus-vaatimukset mm. maanalaisissa tiloissa, pienpoltoista syntyvien päästöjen hiukkaspitoisuuksiin vaikuttavat polttoaineratkaisut jne. - Kansainvälinen yrityskulttuurin on asettanut jo vuosia selvästi korkeatasoisempaa odotusta toimintaympäristönsä turvallisuudelle kuin yleisesti kansallinen vertaistoimintamme on tällä hetkellä. - Jo nykyisellään Helsingin kaupunki edustaa kansainvälisessä vertailussa korkeatasoista maailman kärkeä varautumisessa poikkeus-tilanteiden varalle. Tämän valmiuden ylläpitäminen on huomioitavaa pitkäjänteisenä toimintana. - Pelastustoimen seudullinen ja ylikunnallinen toiminta on entistä merkittävämpää alueen kasvunäkymien valossa. Tämän aspektin huomioimiseksi maankäytön kehitysnäkymien luonnos tulisikin lähettää myös naapurialueiden pelastustoimen edustajille. Pelastuslaitos kiittää kaupunkisuunnitteluvirastoa siitä, että tämä on tarjonnut meille mahdollisuuden kuulla tulevaisuuden suunnitelmia ja lausua niistä näkemyksensä. Näin voimme huomioida toimintamme kehitystarpeet kasvavan kaupungin myötä. Yksityiskohtaisempaan kaupunkisuunnittelun vaatimaan turvallisuustekijöiden huomioon ottamiseen pureudutaan yleensä vasta osakaavasuunnittelun vaiheissa. Mahdollisesti tuon kaltaisten tekijöiden huomioiminen voi tulla kyseeseen jo varhaisemmassakin vaiheessa mm. yllä olevien tekijöiden muodossa. Helsingin kaupunki, Rakennuslautakunta Rakennuslautakunta lausuu joistakin sen toimialaa sivuavista teeseistä. Suuri osa teeseistä on sen verran yleisiä ja joka tapauksessa rakennusvalvonnan toimialan kannalta niin etäisiä, että ne sivuutetaan. Onko teesejä liikaa? Yleisenä huomiona voi kysyä, onko kehityskuvaan sisällytetty liikaa sinänsä hyviä strategisia teesejä. Epäilystä ei ole siitä, etteikö Helsinki kehityskuvan toteutuessa muodostuisi suorastaan erinomaiseksi asumisen, elämisen ja toimimisen kaupungiksi. Mutta ovatko kaikki teesit realistisia? Mainittakoon esimerkkinä teesi 22: Yhdyskuntarakenteen ratkaisuissa pohjana ovat kansainväliset kokemukset ja mittapuina taloudellinen hyötysuhde, tuottavuus ja vaikutukset paikallisiin oloihin. Tai teesi 20: Tarpeen on, että julkista panostusta liikenteeseen, asuntoihin, opetukseen, innovaatiotoimintaan ja työllisyyden hyväksi kohdennetaan tuottavasti yhdyskuntarakenteellista kokonaisuutta ajatellen valittujen kohteiden kehittämisen hyväksi. Pystyykö Helsinki, tai edes Helsingin seutu, aina toimimaan taloudellisen rationaalisesti ja tuottavasti? Vaikuttavia ja ennakoimattomia tekijöitä on lukemattomia. Monet niistä ovat täysin globaaleja ja niihin vaikuttaminen kaupungin toimesta lähes mahdotonta. Toiset, kuten vaikkapa ilmastonmuutos, ovat vaikeasti ennakoitavia eritoten taloudellisten vaikutustensa osalta. Osittain on kysymys myös siitä, riittävätkö taloudelliset voimavarat ottamaan muutostekijöitä huomioon. Rakennuslautakunta esittää harkittavaksi, että joko teesejä karsitaan, tai sitten niitä edes priorisoidaan. Muutoin vaarana on, etteivät teesit liiallisen lukumääränsä johdosta juurikaan vaikuta tarkoitetulla tavalla. Jo niiden reaalinen huomioon ottaminen on suuresta lukumäärästä johtuen työlästä. Jotkut teeseistä ovat myös enemmän itsestään selvyyksiä ja toteavia kuin varsinaisesti toimintaa ohjaavia strategisia valintoja, kuten teesi 34: Korkeakoulut ja muut oppilaitokset, taide- ja kulttuurielämä sekä vilkas kaupunkielämä tukevat pääkeskusta johtavana elinkeinotoiminnan alueena. Ovatko teesit keskenään ristiriitaisia? Keskeiseksi maankäytölliseksi strategiaksi on Helsingissä valittu olemassa olevan yhdyskuntarakenteen tiivistäminen. Lähivuosikymmenten monet suuret asuin- ja toimitilarakentamisen alueet, kuten Länsisa-

17 tama, Sörnäistenranta - Hermanninranta ja Keski-Pasila toteuttavat tätä politiikkaa. Kuitenkin samaan aikaan esiintyy vastakkaisia voimia, joita erityisesti käsitellään lausunnolla olevassa MA-ohjelmassa sekä kehityskuvan tausta-analyysissä (siv.117). Yhdyskuntarakenne hajautuu, koska Helsingin maantieteellisten rajojen sisältä ei löydy kohtuuhintaista, perheasumiseen soveltuvaa pientalokantaa ja kohtuuhintaisia pientalotontteja. Pientalorakentamisen voimistaminen tulee nähdä tärkeänä Helsingin lähivuosien tavoitteena. Jo imagomielessä on asiaan syytä paneutua. Teesit 14 ja 15 korostavat yhdyskuntarakenteen hajaantumisen torjumisen tärkeyttä sekä tarvetta tiivistää yhdyskuntia. Teesi 8 linjaa vuorostaan: Lisärakentamisesta ja tiivistämisestä huolimatta tulevaisuuden Helsingin luonne säilyy suhteellisen väljänä, mikä antaa mahdollisuuden ylläpitää pohjoismaiselle perinteelle ominaista luontosuhdetta ja vaalia rakennettuun ympäristöön sisältyviä arvoja. Teesi 21 liputtaa vastaavasti hajakeskittämisen puolesta: Helsinki voi edistää oman alueensa maankäyttöratkaisuja kehittämällä tarvittaessa monikeskuksisen ("polycentric") kaupunkiseudun edellytyksiä mikäli se seudun kokonaisuuden kannalta osoittautuu hyväksi. Mitä "seudun kokonaisuudella" tässä yhteydessä tarkoitetaan? Viime aikoina vaikutelmaksi on tullut, että pääkaupunkiseudun kunnat, orastavista yhteistyöpyrkimyksistä huolimatta, tekevät strategisia linjavalintoja edelleen omista itsekkäistä eduistansa lähtien. Onko Helsingin roolina ajatella "kokonaisuuden hyvää", mikä pitemmällä tähtäimellä voi tarkoittaa Helsingin kilpailukyvyn heikentymistä naapurikuntiin verrattuina? Jo ainakin kymmenen vuoden ajan on puhuttu ja kirjoitettu, kuinka kaupungit nykyään ovat kilpailuasetelmassa keskenään. Kehityskuvassa tämä kannattaisi ehkä tuoda selvemmin esiin. On vaikea kuvitella, että nimenomaan Helsingin naapurikunnat kokisivat huoleksensa Helsingin elinvoimasta huolehtimisen. Kyllä Helsingin on ennen kaikkea huolehdittava siitä itse. Esimerkiksi teesi 16 haluaa Helsingin toimivan esimerkillisen solidaarisesti: Helsinki ottaa myös vastuunsa yhteiskunnallisen kehittämisen suunnannäyttäjänä. Periaatteena on jakaa hyvinvointi tasapuolisesti, ei poimia vain hedelmiä. Vastuullisuutta tarvitaan esimerkiksi asuntopolitiikan malleissa ja maahanmuuttajien vastaanottamisessa. Kysyä voi, ottavatko naapurikunnat myös yhtä altruistisesti vastuunsa yhteiskunnallisesta oikeudenmukaisuudesta. 13 Valtion ja sen liikelaitosten politiikka esim. raakamaan luovutusten osalta ei ole ollut mitenkään esimerkillistä. Valtion on toiminnallaan osoitettava raakamaan kohtuu-hintaisen luovutuksen politiikkaa hallitusohjelman mukaisesti. Onko jokin jäänyt liian vähälle huomiolle? Vaikka luonnoksen 76 teesiä sisältävät lähes kaiken mahdollisen, joka ylipäätänsä maankäyttöä voi koskea, ovat jotkin seikat jääneet turhan vähälle huomiolle. Kysymys on tekijöistä, joissa onnistuminen on Helsingin tulevaisuuden avainkysymyksiä. Matkailun merkitys kasvaa ennakoituakin nopeammin. Luonnoksessa matkailusta puhutaan teeseissä Helsingillä on tällä hetkellä paljon potentiaalia matkailussa. Teesi 26 on muotoilultaan tähän nähden turhan varovainen: Helsinki kehittää matkailua käyttäen hyväksi asemaansa Suomen pää-kaupunkina sekä paikallisia erityispiirteitä kuten merellistä imagoa. Kaksi muuta matkailuun kytkeytyvää teesiä keskittyvät korostamaan lentoaseman ja Helsingin keskustan välisiä joukkoliikenneyhteyksiä sekä matkustajasatamien kehittämistä kiinteästi kaupunkiympäristöön kuuluvina. Epäilemättä tärkeitä asioita, mutta matkailun tiimoilta voisi nostaa esiin monia muitakin kysymyksiä. Matkailussa kulttuurimatkailu on nopeimmin kasvava lohko. Helsingillä on hyvät mahdollisuudet profiloitua merkittävänä pohjoiseurooppalaisena kulttuurikohteena. Tässä suhteessa tulee kehityskuvassa ottaa mukaan muun muassa empire-keskustan elävöittäminen, modernin arkkitehtuurin kohteiden esiin tuominen sekä vetovoimaisten majoitus- ja ravitsemuspalvelujen tärkeys. Myös Helsingin Juhlaviikkojen kehittäminen kohti kansainvälisen luokan tapahtumaa on osin käyttämätön mahdollisuus. Turvallisuus on tekijä, jonka merkitys koko ajan kasvaa. Vaikka kansainvälisessä katsannossa Helsinki on turvallinen, niin valtakunnan puitteissa välttämättä ei. Kaupunkiturvallisuus on luonnoksessa kuitattu hyvin lakonisesti teesissä 65: Kaupungin rakentamisen periaatteena on turvallisuus ja turvallisuuden kokeminen. Kaupunki voi omin toimin merkittävästi vaikuttaa ihmisten arjen koko-naisturvallisuuteen. Tästä esimerkkinä on liikenneturvallisuus ja liikkumisen turvallisuus (mukaan luettuna talviaikaisen liukkauden torjunta kevyen liikenteen väylillä), julkisen ympäristön esteettömyys sekä puisto- ja viheralueiden käytettävyys. Rakennuslautakunta esittää, että turvallisuus otetaan luonnoksessa voimakkaammin esiin.

18 14 Vähittäis- ja päivittäistavarakaupan keskittyminen suuriin yksiköihin on ollut viimeisen kymmenen vuoden ajan kaupunkien luonnetta eniten muuttaneita megatrendejä. Helsinkikään ei ole tältä kehitykseltä välttynyt. Kehityskuvan luonnoksessa mainitaan peruspalvelujen saatavuuden turvaaminen teesissä 52, mutta muutoin ei vähittäiskaupan suur-yksiköihin juurikaan oteta kantaa. Helsingin odotettavissa oleva väestön ikääntyminen huomioon ottaen on tärkeätä, että kaupunki ei ainakaan omien toimenpiteiden kautta heikennä pienten lähikauppojen toimintaedellytyksiä, vaan pikemmin niitä vahvistaa. Kysymys on myös kestävästä kehityksestä. Yksityisautoilun varaan perustuva vähittäis-kauppa edellyttää turhia ja kalliiksi tulevia liikennejärjestelyjä ja on omiaan lisäämään kasvihuonekaasupäästöjä. Asukkaiden viihtyvyys esiintyy muodossa tai toisessa lukuisissa teeseissä. Mainittakoon teesit 54 (vapaa-aika, harrastusmahdollisuudet ja kulttuuritarjonta); 64 (positiivinen alueittainen kehitys) sekä 68 (viihtyisä ja kaunis ympäristö). Kaupunki on ihmisiä varten. Rakennuslautakunta esittää harkittavaksi, että viihtyvyys nostettaisiin esiin aivan omana ala-otsikkonaan. Viihtyvyydessä on kysymys muustakin kuin "ihmisten tarpeiden tyydyttämisestä". Hyvin ihmisten tarpeet tyydyttävä kaupunki voi silti olla epäviihtyisä. Viihtyisyydessä on kysymys jostain enemmästä, jossa muun muassa mielikuvilla ja kaupungin yleisellä ilmeellä on merkitystä. Rakennetun ympäristön laatu on tässä suhteessa tärkeällä sijalla. Laadukas ympäristö on esimerkiksi vaihtelevaa, elämyksellistä ja toisinaan positiivisella tavalla yllätyksellistä. Myös ympäristön siisteys on tärkeä viihtyvyyteen vaikuttava tekijä. Mihin kannattaisi keskittyä? Olennainen kysymys on, mihin tekijöihin Helsingin tulisi lähivuosien ja - vuosikymmenten maankäytön ratkaisuissa keskittyä. Mitkä ovat ne olennaiset tekijät, joiden onnistuminen tai epäonnistuminen muovaa Helsingin tulevaisuutta. Kun tähän kysymykseen etsii ratkaisua, voi vertailukohtia hakea muiden vastaavankokoisten kaupunkien kokemuksista. Sopivia esimerkkejä löytyy niin Euroopasta kuin Euroopan ulkopuolelta. Kööpenhamina koki voimakkaan kurjistumisen kierteen, joka käynnistyi luvun lopulla ja jatkui aina luvun alkuun asti. Väkiluku väheni, kaupungin perusrakenne rapautui ja kaupunki rupesi slummiutumaan. Kööpenhaminan ongelmat tunnustettiin koko Tanskaa koskeviksi. Kööpenhaminaa varten luotiin oma selviytymisstrategia, joka on osoittautunut menestykseksi. Tällä hetkellä Juutinrauman seutu kuuluu koko Euroopan dynaamisimpiin. Avaintekijöinä positiiviselle kehitykselle ovat olleet kiinteä tie- ja siltayhteys Kööpenhaminan ja Malmön välillä, uusi, laajennetun lentokentän kupeeseen rakentuva Örestadin asuinja toimitilakeskittymä sekä Kööpenhaminan historiallisen keskustan elvyttäminen uusilla kulttuurirakennuksilla (keskustakirjasto, ooppera). Uusi, usein rantaan tukeutuva innovatiivinen ja arkkitehtuuriltaan korkeatasoinen asuinrakentaminen on kääntänyt asukasluvun uudelleen kasvuun. Bilbao ajautui syvään taloudelliseen taantumaan luvulle tultaessa. Kaupungin voimakas laivanrakennus- ja terästeollisuus oli kriisissä, työttömyys huipussa ja kaupunki oli niin taloudellisissa kuin henkisissä vaikeuksissa. Bilbao lähti profiloitumaan kulttuurilla ja matkailulla. Tänä päivänä Bilbaon Guggenheim -museo, suunnittelijana amerikkalainen Frank Gehry, on maailmankuulu ja samoihin aikoihin toteutetut muut kaupungin parannushankkeet ovat tehneet Bilbaosta erittäin suositun matkailu- ja kongressi kaupungin. Uudella mantereella voi ottaa esimerkkikohteeksi Kanadan Vancouverin. Asukasluvultaan Helsingin kokoinen Vancouver, paitsi että se isännöi vuoden 2010 talviolympialaisia, on jo vuosia kuulunut Pohjois-Amerikan mantereen esimerkkikaupunkeihin hyvästä ja onnistuneesta kaupunkipolitiikasta. Vancouver on panostanut kaupunkilaisten jokapäiväiseen viihtymiseen ja asumisen laatutason nostamiseen. Kun Vancouverin suunnitteluvirkamiehiltä kysyy menestyksen avaimia, on vastauksena, että he ovat vain noudattaneet niitä kaupunkisuunnittelun periaatteita ja oppeja, jotka on alan oppikirjoihin kirjattu. Esimerkiksi Pohjois-Amerikassa tyypillisiä kaupungin halkovia moottoriteitä ei ole lainkaan. Johtopäätöksenä on, että kukoistaakseen ei Helsingin kokoisen kaupungin välttämättä tarvitse kuin onnistua muutamassa avainkysymyksessä. Vastaavasti avainkysymysten epäonnistumista ei välttämättä pystytä paikkaamaan onnistumisilla muilla lohkoilla. Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että Helsingin lähivuosikymmenten kohtalonkysymyksenä tulee olemaan asuminen ja sen hinta. Monet muut asiat ovat Helsingissä jo vanhastaan suhteellisen hyvällä tasolla. Jos asumisen hintataso karkaa nykyisestä entisestään, tulee se väistämättä vaikuttamaan negatiivisesti ei pelkästään Helsingin, vaan koko Helsingin seudun kehitykseen sitä tehokkaasti jarruttaen. Helsingin Satama Helsingin Satama lausuu mielipiteensä kaupunkisuunnitteluviraston laatimasta

19 15 Helsingin maankäytön kehityskuvasta siltä osin kun se koskee satamatoimintoja. Kehityskuvassa on nähty laivamatkailun tärkeä merkitys Helsingin kaupungin menestymiselle. Eteläsatamasta on säännöllinen, päivittäinen matkustajalauttayhteys Tukholmaan ja Tallinnaan ja Länsisatamasta Tallinnaan. Tällainen ympärivuotinen säännöllinen liikenne edellyttää, että alukset voivat kuljettaa matkustajien ja henkilöautojen lisäksi myös kuorma-autoja ja perä-vaunuja. Maankäytön kehityskuvaluonnoksessa todetaan, että "matkustajasatamia kehitetään kiinteästi kaupunkiympäristöön kuuluvina." Käytännössä tämä edellyttää, että maankäytön suunnittelussa tulee varmistaa, että edellä kuvattu säännölliseen matkustajalauttaliikenteeseen liittyvä raskas ajoneuvoliikenne sekä laivamatkailuun liittyvä muu liikenne sekä ympäröivä maankäyttö eivät muodosta sovittamatonta ristiriitaa keskenään. Tallink Sijalle valmistui viime keväänä nopea matkustajalautta Helsingin ja Tallinnan väliseen liikenteeseen ja Viking Linelle valmistuu vastaavanlainen alus ensivuoden tammikuussa. Nämä alukset kulkevat Helsingistä Tallinnaan noin kahdessa tunnissa. Matkustajien (kapasiteetti noin 2000 matkustajaa) lisäksi nämä ympärivuotiseen liikenteeseen suunnitellut alukset kuljettavat henkilöautoja ja perävaunuja. Alukset muodostavat luotettavasti toimivan "merisillan" kahden pää-kaupungin välille luoden peruspuitteet erilaisen liiketoiminnan kehittymiselle sekä yleiselle kanssakäymiselle ja turismille. Todettakoon, että Vuosaaren satamaan ei voi siirtää matkustajalauttoja. Sieltä tulevat liikennöimään vain ns. ropax-alukset, jotka kulkevat rahdin ehdoilla ja joissa kuljetettavat matkustajat muodostavat vain pienen osan alusten ansainnasta. Avovesikautena Helsingin ja Tallinnan väliä liikennöi myös pieniä, nopeakulkuisia aluksia jotka kuljettavat matkustajia ja henkilöautoja. Osa aluksista kuljettaa vain matkustajia. Nämä alukset ovat hyvä lisä kesäsesongin vilkkaaseen kysyntään. Koska edellä mainitut alukset eivät voi liikennöidä jääolosuhteissa, niin niiden varaan ei voi perustaa Helsingin ja Tallinnan välistä "merisiltaa". Kesäkautena Helsingissä vierailee runsaat 240 kansainvälistä risteilijää, jotka tuovat kaupunkiin yli ulkolaista turistia. Pieni osa laivoista vaihtaa Helsingissä matkustajia. Tavoitteena on kasvattaa näiden vaihtojen määrää, koska niiden yhteyteen sisältyy yleensä myös hotelliyöpymisiä. Risteilyliikenteessä alusten koko on kasvussa. Koska Kustaanmiekan salmi rajoittaa Eteläsatamaan saapuvien alusten kokoa, niin yhä suuremmalle määrälle risteilijöitä on osoitettava laituri-paikka Hernesaaresta. Tämän vuoksi on tarvetta lisätä laituripaikkoja Hernesaaren alueella. Tavarasataman poistuttua Jätkäsaaresta on myös siellä rahtiliikenteeltä vapaaksi jääviä laitureita mahdollista käyttää risteilyliikenteessä. Satamia ja alusliikennettä koskevien kansainvälisten turvamääräysten vuoksi liikkuminen satama-alueilla on luvanvaraista ja hyvin kontrolloitua. Paluuta entisaikaan, jossa ihmiset pääsivät vapaasti liikkumaan satamissa ja laiturialueilla, ei ole. Tämä realiteetti on huomioitava satamaliikenteen käytössä olevia ranta-alueita suunniteltaessa. Helsingin kaupunki, Sosiaalilautakunta Sosiaalilautakunta pitää Helsingin maankäytön kehityskuvan luonnosta merkittävänä tulevaisuuteen painottuvana osana kaupungin ja seudullista strategiaa. Kehityskuva täydentää voimassa olevaa yleiskaavaa ja sisältää kokonaisuutena sosiaalisen näkökulman monipuolisen huomioon ottamisen. Maankäytön suunnittelulla luodaan myös edellytyksiä hyvinvoinnin toteutumiselle. Kehityskuvassa lähtökohtana on esitetty sosiaalisen eheyden vahvistaminen tyydyttämällä ihmisten tarpeet nyt ja tulevaisuudessa. Näin sosiaalinen näkökulma kiinnittyy kehityskuvaan eikä jää irrallisiksi palveluiksi. Hyvinvointipolitiikan tavoitteena on toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen, jolla turvataan mahdollisuus itsenäiseen ja ihmisarvoiseen elämään kaikissa elämänvaiheissa. Sosiaalilautakunta pitää yleispiirteisten kehittämistavoitteiden muodostamista kannatettavana, kun tavoitteena on alueiden positiivinen erilaistaminen samoin kuin vanhojen alueiden uudistamista sosiaalisesti kestävällä tavalla. Tärkeää on turvata vanhojen asuinalueiden asukkaiden elämänkaaren mukaan muuntuva alueellisesti myönteinen kehitys uusien asuinalueiden kehittämisen rinnalla. Kehityskuvaluonnoksen vahvuutena on, että siinä hyvinvoinnin nähdään muodostuvan monipuolisesti alueellisista rakenteista, väestön hyvinvoinnin resursseista ja väestön hyvinvoinnin kokemuksista osana yhteisöä. Kehityskuvan alueellisia vetovoimatekijöitä on syytä arvioida laajemmin pääkaupunkiseudulla myös hyvinvoinnin jakaantumisen, väestön ikääntymisen tai peruspalvelujen palvelutason näkökulmasta. Sosiaalibarometri 2007:n mukaan suomalaisten hyvinvoinnin, terveyden ja toiminta-kyvyn on monissa tutkimuksissa osoitettu jatkuvasti kohentuneen. Pitkäaikaistyöttömien sekä mielenterveys- ja päihdeongelmaisten tilanne on kuitenkin pysynyt huonona. Erityisenä huolena on lasten ja

20 16 nuorten pahoinvointi. Väestöryhmien välinen polarisaatio on suhteellisesti ottaen syventynyt ja näyttää jäävän pysyväksi. Palvelujärjestelmällä on vaikeuksia vastata kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien tuen tarpeeseen. Helsingissä sosiaalisen vuokra-asumisen sijoittelussa kantavana peri-aatteena on ollut sekoittamisen periaate. Kaupungin aravavuokrataloalueiden välinen sisäinen polarisoituminen näyttää kuitenkin jonkin verran lisääntyneen mm. Helsingin tietokeskuksen tutkimuksen (Sosiaalisen vuokra-asumisen asema kaupunkikentässä 2006) mukaan. Asumisen laatutekijöitä voidaan tarkastella useasta eri näkökulmasta ja tavoitteet voivat vaikuttaa ristiriitaisilta kaupungissa ja seudullisesti. Sosiaalilautakunnan näkemyksen mukaan haaste tulevaisuuteen on, miten yhdyskuntarakenne, asuinympäristö ja monimuotoinen asuminen vastaavat kaikkien väestöryhmien oikeuteen omaan asuntoon, valita asuinpaikka ja saada tukea kotiin. Turvallisuus ja elämänkaaren mukaan muuntuva asuminen ovat laatutekijöitä. Lasten, perheiden ja ikääntyvien asumistarpeet limittyvät toisiinsa. Haasteena on erityisosaamista vaativien palvelukeskittymien integroituminen alueille. Sosiaalilautakunta pitää keskeisenä erityisesti seuraavia kehityskuvan teesejä: Yhdyskuntien toimivuus tulee olla johtavana periaatteena hyvinvoinnin tuottamisessa, hallintorakenteiden kehittämisessä ja maan-käytössä, liikenteen suunnittelussa ja teknisen huollon ratkaisuissa. Kaupunki huolehtii ikääntyvistä ja hoitoa kaipaavista. Samalla ns. kolmas ikä merkitsee uutta kaupunkien käyttäjää, joka lisää kaupungin monipuolisuutta. Helsinki kehittää kohtuuhintaista vuokra-asuntotuotantoaan. Peruspalvelujen saatavuus turvataan palveluja rakentamalla ja tarvittaessa osittain tilapäisjärjestelyin ympäröivien alueiden kapasiteettia käyttämällä. Tulevaisuuden kaupunkisuunnittelun tulee pyrkiä kaupunkilaisten keskinäisen yhteisöllisyyden vahvistamiseen. Kaikissa kaupunginosissa julkisen kaupunkitilan tulee olla avoin myös muualla asuville. Tarvittaessa kaupungin tulee omilla panoksillaan harjoittaa positiivista diskriminaatiota myönteisen kehityksen aikaansaamiseksi. Kaupungin rakentamisen periaatteena on oltava turvallisuus ja turvallisuuden kokeminen. Kehityskuva suuntaa parempaan tulevaisuuteen, jota ollaan rakentamassa. Sosiaalilautakunnan näkemyksen mukaan kehityskuva antaa tähän erinomaisen erilaiset näkemykset mahdollistavan kehittämisalustan. Sosiaalilautakunta pitää tärkeänä, että kaavoituksen keinoin tuetaan myönteisen sosiaalisen verkostoitumisen mahdollisuutta metropolikaupungissa. Helsingin kaupunki, Talous- ja suunnittelukeskus Kehityskuvan luonnoksessa esitetään 76 strategista teesiä eli toiminta-periaatetta. Toimintaperiaatteet visualisoidaan neljällä kartalla, jotka havainnollistavat alueellisia vetovoimatekijöitä ja yhdessä toteuttavat Helsingin maankäyttövision. Kolmesta temaattisesta kartasta muodostetaan integroimalla seudullisen kehityksen tärkeimmät elementit. Temaattiset kartat ovat elinkeinopolitiikan alueellisuutta hahmottava "Laajentuva pääkeskus ja erilaiset klusterit", asuntopolitiikan alueellisuutta hahmottava "Monimuotoinen kaupunkiasuminen" sekä ympäristöpolitiikan alueellisuutta hahmottava "Elävä kaupunkimaisema". Integraatiokartta on nimeltään "Metropolista yhtenäinen". Maankäytön kehityskuvan luonnoksen esitystapa karttoineen ja teeseineen mahdollistaa moniulotteisen kaupunkikehityksen hahmottamisen. Karttojen avulla voidaan tunnistaa kaupungin muiden keskeisten toimenpiteiden kuten elinkeinostrategian ja MA-ohjelman alueellisia vaikutuksia ja siten hahmottaa kaupungin tulevan kehityksen vaihtoehtoja. Maankäytön kehityskuvan luonnoksesta ja sen taustaselvityksestä hahmottuu keskeisimpänä johtopäätöksenä Helsingin metropolialueen kehityksen kaari. Helsingille tämä merkitsee kaupungin strategisen aseman muuttumista. Helsinki on jatkossa entistä selkeämmin laajemman metropolialueen pääkeskus. Aiempaa suhteellisesti suurempi osa kaupunkiseudun eri toiminnoista sijoittuu Helsingin rajojen ulkopuolelle. Maankäytön suunnittelun kannalta tästä seuraa, että monia Helsingin asukkaiden ja kaupungissa toimivien yritysten ja yhteisöjen toimintaan vaikuttavia maankäytön ratkaisuja tehdään kaupungin rajojen ulkopuolella. Maankäytön kehityskuva on linjassa elinkeinostrategian ja MA-ohjelman luonnoksen kanssa. Maankäytön kehityskuvan jatkovalmistelussa tulee ottaa huomioon MA-ohjelmasta tehtävät päätökset. Monimuotoinen kaupunkiasuminen - kartan ja sen selostuksen Houkutteleva asunto kaupungissa teesissä 52 (s. 18) todetaan, että "peruspalvelujen saatavuus turvataan palveluja rakentamalla ja tarvittaessa tila-päisjärjestelyin ympäröivien alueiden kapasiteettia käyttämällä". Palvelujen saatavuuden turvaamiseksi on tarkasteltava myös muita vaihtoehtoja kuin uudisrakentamista, koska kaupungilla on edessään tulevina vuosina mittavat inves-

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

Vantaan yleiskaavan kehityskohteet. 4.8.2015 / Mari Siivola

Vantaan yleiskaavan kehityskohteet. 4.8.2015 / Mari Siivola Vantaan yleiskaavan kehityskohteet 4.8.2015 / Mari Siivola Vantaata on rakennettu yleiskaavoilla Helsingin maalaiskunnan yleiskaavaehdotus 1968: aluerakentaminen Yleiskaavallinen suunnitelma 1976: kasvun

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA

HELSINGIN YLEISKAAVA HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi ja miten yleiskaava tehdään Marja Piimies 26.11.2012 HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi yleiskaava on tarpeen tehdä Toimintaympäristön muuttuminen Väestö kasvaa - kaavavaranto on loppumassa

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Kaavatunnus: 3-331 Asianumero: 507/10.2.03/2012 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Asemakaavanmuutos koskee korttelin 3086 tonttia 2 Asemakaavanmuutoksella muodostuu osa korttelista

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

MUUTTUVA UUSIMAA. Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys. Henrik Sandsrtröm

MUUTTUVA UUSIMAA. Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys. Henrik Sandsrtröm MUUTTUVA UUSIMAA Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys Henrik Sandsrtröm 1 UUSIMAA JA ITÄ-UUSIMAA OVAT KOKONAISUUS TIIVIS METROPOLIN YDIN AKTIIVISTEN KAUPUNKIEN VERKOSTO SÄTEETTÄISET

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

Metro Pasilasta eteenpäin

Metro Pasilasta eteenpäin Metro Pasilasta eteenpäin SUY Seppo Vepsäläinen C: 1/2004 METRO PASILASTA ETEENPÄIN Metro on paras osa koko seudun joukkoliikenteen järjestelmää, mutta sen palvelualue on vielä suppea. Laajentaminen on

Lisätiedot

SIIRTYMINEN KESTÄVÄÄN RAKENTAMISEEN Aluerakentamisen näkökulma- Alueellinen ekotehokkuus

SIIRTYMINEN KESTÄVÄÄN RAKENTAMISEEN Aluerakentamisen näkökulma- Alueellinen ekotehokkuus SIIRTYMINEN KESTÄVÄÄN RAKENTAMISEEN Aluerakentamisen näkökulma- Alueellinen ekotehokkuus 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen Sitra 23.11.2009 Aluerakentamispäällikkö Kyösti Oasmaa 1 Aluerakentamisen näkökulma

Lisätiedot

Helsingin liikennesuunnittelun tavoitteet ja toimintalinjaukset

Helsingin liikennesuunnittelun tavoitteet ja toimintalinjaukset Helsingin liikennesuunnittelun tavoitteet ja toimintalinjaukset 2 Liikenne kasvavassa kaupungissa Helsinki kasvaa, liikenne lisääntyy Helsinki ja Helsingin seutu kasvavat voimakkaasti. Helsingin väkiluvun

Lisätiedot

Talous- ja suunnittelukeskus

Talous- ja suunnittelukeskus Helsingin kaupunki Talous- ja suunnittelukeskus Kotikaupunkina Helsinki Asumisen ja maankäytön suunnittelun päämäärät ja tavoitteet Asumisen ja maankäytön suunnittelun lähtökohtia Uutta kaupunkia Vuosina

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101 Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti

Lisätiedot

Strategiaohjelman arviointi; ruusut ja risut Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimen apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä

Strategiaohjelman arviointi; ruusut ja risut Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimen apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä Strategiaohjelman 2009-2012 arviointi; ruusut ja risut Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimen apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä 15.11.2012 Strategiavuosina 2009-2012 saavutettiin Kestävää kehitystä

Lisätiedot

JOKERI II Ehdotus uudeksi poikittaiseksi runkolinjaksi

JOKERI II Ehdotus uudeksi poikittaiseksi runkolinjaksi JOKERI II Ehdotus uudeksi poikittaiseksi runkolinjaksi SUY C:1/2003 Seppo Vepsäläinen ISSN 0786-8480 JOUKKOLIIKENTEEN HAASTE Helsinki on joukkoliikennekaupunki. Junat, bussit ja raitiovaunut tarjoavat

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 10/2015 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kaj/9 20.5.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 10/2015 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kaj/9 20.5.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 10/2015 1 (5) 9 Munkkiniemen Kartanontie 22:n asemakaavan muuttaminen (nro 12255, tontti 30008/22) HEL 2011-006696 T 10 03 03 Päätösehdotus Tiivistelmä Esittelijän perustelut

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/4 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 26.4.2007

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/4 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 26.4.2007 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/4 1 b 4 LAUSUNTO JOKERI-LINJAN PYSÄKKIJÄRJESTELYISTÄ ESPOON MÄKKYLÄSSÄ Kslk 2007-646, Khs 2007-914/662 5.4.2007 Lausuntopyyntö Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan

Lisätiedot

HLJ 2011:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) päätulokset

HLJ 2011:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) päätulokset HLJ 2011:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) päätulokset 22.3.2010 Tavoitetila ja -verkko Perustuu laajaan asiantuntijakäsittelyyn ja innovatiiviseen mallinnusprosessiin Käyty läpi seudulla

Lisätiedot

Mikä asuntostrategia?

Mikä asuntostrategia? Asuntostrategialuonnos Mari Randell Mikä asuntostrategia? Seudun yhteinen maankäyttösuunnitelma, asuntostrategia ja liikennejärjestelmäsuunnitelma on valmisteltu samaan aikaan ja tiiviissä yhteistyössä

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

MAL-aiesopimusmenettely Väliarviointi. Matti Vatilo Suurkaupunkijaosto

MAL-aiesopimusmenettely Väliarviointi. Matti Vatilo Suurkaupunkijaosto MAL-aiesopimusmenettely Väliarviointi Matti Vatilo Suurkaupunkijaosto 24.4.2014 Taustaa Paras-selonteon linjaukset lähtökohtana Valtio-osapuolen valmisteluryhmän (LVM, TEM, VM, YM, ARA, LiVi) tehtävänä

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen 12.2.2013

Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen 12.2.2013 Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen Esityksen sisältö Hieman asuntotuotannon ja kaavoituksen volyymeistä Espoossa Asuntotuotannon kriittiset tekijät maankäytön

Lisätiedot

Marja-Vantaa - Urbaanin ekologisen rakentamisen suuri mahdollisuus

Marja-Vantaa - Urbaanin ekologisen rakentamisen suuri mahdollisuus Marja-Vantaa - Urbaanin ekologisen rakentamisen suuri mahdollisuus 16.6.2008 Reijo Sandberg projektinjohtaja Marja-Vantaa -projekti Vantaan kaupunki Alue Helsingin seudulla Marja Vantaa Helsinki Vantaa

Lisätiedot

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen näkökulmasta Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö 30.8.2013 ELY:n tehtäviä (kytkös metsiin) Alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

Raidehankkeita HLJ 2011 Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen taustamateriaalia

Raidehankkeita HLJ 2011 Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen taustamateriaalia Raidehankkeita HLJ 2011 Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen taustamateriaalia 18.12.2008 Kaukoliikenteen radat 1. Helsinki Turku -yhteys, uusi linjaus (ELSA-rata) Nopea junayhteys Turkuun ja Saloon Samassa

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

Vihreä Helsingin seutu 2050 Viherajatuksia Greater Helsinki Vision 2050 - kilpailussa. Arkkitehti, taiteen maisteri Ilona Mansikka, SITO

Vihreä Helsingin seutu 2050 Viherajatuksia Greater Helsinki Vision 2050 - kilpailussa. Arkkitehti, taiteen maisteri Ilona Mansikka, SITO Vihreä Helsingin seutu 2050 Viherajatuksia Greater Helsinki Vision 2050 - kilpailussa Arkkitehti, taiteen maisteri Ilona Mansikka, SITO Greater Helsinki Vision 2050 - seutuvisioprosessi Kilpailun tavoitteena

Lisätiedot

Palveluverkon suunnittelun näkökulma yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon yhteensovittamiseen

Palveluverkon suunnittelun näkökulma yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon yhteensovittamiseen Palveluverkon suunnittelun näkökulma yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon yhteensovittamiseen Suunnittelupäällikkö Sisko Hiltunen Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä 15.3.2011 Hyvinvointipalvelujen palveluverkon

Lisätiedot

Millä keinoilla kestävään liikennejärjestelmään?

Millä keinoilla kestävään liikennejärjestelmään? Millä keinoilla kestävään liikennejärjestelmään? Matti Räinä tiejohtaja Oulun tiepiiri Näkökulmia aluesuunnittelun ja liikenteen tavoiteasettelu LPS 2008 Liikenne 2030. Suuret haasteet, uudet linjat hallinnon

Lisätiedot

Kaupunkikehitysryhmä. Keskustahanke

Kaupunkikehitysryhmä. Keskustahanke MAL-VERKOSTON TAPAAMINEN 14.5.2014 Tampereen ja keskustan kehittämisohjelma Tampereen kaupunkiseudun MAL-aiesopimus ja Asemakeskushanke Tampereen Asemakeskuksen suunnittelukilpailu Tullin alueen visiotyö

Lisätiedot

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaatteet. Elinkeinot ja innovaatiotoiminta sekä logistiikka

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaatteet. Elinkeinot ja innovaatiotoiminta sekä logistiikka 15.9.2014 1 (3) Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaatteet 4. vaihemaakuntakaavan yhteiset suunnitteluperiaatteet Uudenmaan liiton strategian mukaisesti tällä kaavakierroksella pyritään entistä

Lisätiedot

Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Espoossa

Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Espoossa Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Espoossa Kehittämisjohtaja Olli Isotalo RAKLI: Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen Finlandiatalo 5.3.2015 Espoo toteuttaa Helsingin seudun MAL-sopimusta

Lisätiedot

Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa

Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa Pekka Sauri Apulaiskaupunginjohtaja, Helsinki Tulevaisuuden liikenne- ja innovaatiopolitiikka 27.1.2014 Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Kaupunkisuunnittelulautakunta

Lisätiedot

Seudun tonttipäivä 21.5.2015 Lempäälän tonttitarjonnasta, tulevaisuuden tarpeista ja ratkaisumalleista

Seudun tonttipäivä 21.5.2015 Lempäälän tonttitarjonnasta, tulevaisuuden tarpeista ja ratkaisumalleista Seudun tonttipäivä 21.5.2015 Lempäälän tonttitarjonnasta, tulevaisuuden tarpeista ja ratkaisumalleista Jaakko Hupanen Ilari Rasimus Harri Järvenpää tekninen johtaja kaavoituspäällikkö kiinteistöinsinööri

Lisätiedot

TURVALLINEN YMPÄRISTÖ

TURVALLINEN YMPÄRISTÖ TURVALLINEN YMPÄRISTÖ Turvallinen Lappeenranta Lappeenrannan strategian tavoite v. 2028 VIIHTYISÄ JA TURVALLINEN YMPÄRISTÖ Sujuva arki ja turvallinen kasvuympäristö, jossa on varaa valita mieleisiä harrastuksia

Lisätiedot

Kouvolan maankäytön suunnittelun tasoja Yleiskaavoitus

Kouvolan maankäytön suunnittelun tasoja Yleiskaavoitus Kouvolan maankäytön suunnittelun tasoja 24.2.2013 Yleiskaavoitus 2 Rakennemalli kuvaa Kouvolan kaupunginvaltuuston hyväksymää maankäytön kehittämisen tahtotilaa ei ole juridinen kaava 14.3.2013 Konsernipalvelut,

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI: LUONNOS STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI: LUONNOS STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI: LUONNOS STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI Ehdotukset strategisiksi päämääriksi Kaupungin hyvinvoinnin osa-alue Ehdotukset strategisiksi

Lisätiedot

Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014

Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014 Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014 Mari Randell, Helsingin kaupunki, asunto-ohjelmapäällikkö 3.10.2014 1 Helsingin seudun maankäyttösuunnitelma, MASU 2050 Helsingin seudun asuntostrategia 2025 Helsingin

Lisätiedot

T A M P E R E - asukkaita n. 220.409 (31.12.2013) - pinta-ala 525 km 2-403 as / km 2

T A M P E R E - asukkaita n. 220.409 (31.12.2013) - pinta-ala 525 km 2-403 as / km 2 Ilmastovaikutusten arviointi Kuntien 7. Ilmastokonferenssi Yleiskaavapäällikkö Pia Hastio 9.5.2014 T A M P E R E - asukkaita n. 220.409 (31.12.2013) - pinta-ala 525 km 2-403 as / km 2 Pohjoinen suuralue

Lisätiedot

HELSINGIN SEUDUN YHTEINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA -MASU

HELSINGIN SEUDUN YHTEINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA -MASU 29.4.2013 HELSINGIN SEUDUN YHTEINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA -MASU Suunnittelualue 1,3 miljoonaa asukasta (2012) 0,7 miljoonaa työpaikkaa (2010) 0,7 miljoonaa asuntoa (2011) 29.4.2013 Yhteinen maankäyttösuunnitelma

Lisätiedot

Kasvukäytävän pohjoinen keskus. Suomen kasvukäytävän elinvoimakartasto 2014.

Kasvukäytävän pohjoinen keskus. Suomen kasvukäytävän elinvoimakartasto 2014. MAL-sidosryhmäfoorumi 2.10.2015 Kasvukäytävän pohjoinen keskus Suomen kasvukäytävän elinvoimakartasto 2014. 1. Varaudumme väestön kasvuun 2. Tiivistämme yhdyskuntarakennetta 3. Kehitämme keskustoja ja

Lisätiedot

Pieksämäen strateginen OYK. Kehityssuuntia 11.9.2013

Pieksämäen strateginen OYK. Kehityssuuntia 11.9.2013 Pieksämäen strateginen OYK Kehityssuuntia 11.9.2013 Tausta-analyysi Miksikö haluan muuttaa Pieksämäelle? Potentiaaliset syyt Siellä on työtä Siellä on liike-/työtiloja Siellä on työvoimaa Se on lapsuuteni

Lisätiedot

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Strategian laadintaa varten on tunnistettu neljä näkökulmaa, joiden kautta kaupungin toiminnalle asetetaan tavoitteita. Näkökulmat ovat: kuntalaisen hyvinvointi

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Malmin lentoasemaselvitys ja Tapanila

Malmin lentoasemaselvitys ja Tapanila Malmin lentoasemaselvitys ja Tapanila Mitä nyt ehdotetaan? 22.10.2007 1 Ohjelma Esitys: Malmi luontoharrastajan näkökulmasta Taustaa Sijainti ja Tapanila-Seuran kannanotot Uusin esitys MLY:n ehdotus Keskustelua

Lisätiedot

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. www.sipoonjokilaakso.fi

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakso Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa Sijoita kasvavaan Sipooseen! www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakson etuja ovat sijainti, luonto ja palvelut Sipoon Jokilaakso 2 Nikkilän keskustan

Lisätiedot

Liikenteen tavoitteet

Liikenteen tavoitteet HLJ 2015 -liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnos Sini Puntanen 1 Liikenteen tavoitteet Saavutettavuus sujuvuus Matka- ja kuljetusketjut ovat sujuvia ja luotettavia lähelle ja kauas. Joukkoliikenteen kilpailukyky

Lisätiedot

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 1 Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 2 Nykytilanne Suomalaisten työikäisten liikunnan harrastaminen on lisääntynyt,

Lisätiedot

Asuminen vihreäksi. Espoon Vihreät asumispolitiikasta

Asuminen vihreäksi. Espoon Vihreät asumispolitiikasta Asuminen vihreäksi Espoon Vihreät asumispolitiikasta Hyvä asuminen on taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää. Luonnon monimuotoisuus on säilytettävä, vaikka asuminen oman tilansa vaatiikin.

Lisätiedot

SISÄLTÖ JA RAKENNE MAAPAIKKA-HALLINTAMALLI MALLIN PUUTTEET JA KATVEALUEET JOHTOPÄÄTÖKSET PILOTOINNISTA MALLIN JATKOTYÖSTÄMINEN

SISÄLTÖ JA RAKENNE MAAPAIKKA-HALLINTAMALLI MALLIN PUUTTEET JA KATVEALUEET JOHTOPÄÄTÖKSET PILOTOINNISTA MALLIN JATKOTYÖSTÄMINEN SISÄLTÖ JA RAKENNE SISÄLTÖ JA RAKENNE 1 2 3 4 5 6 7 8 MAAPAIKKA-HALLINTAMALLI MALLIN PILOTOINTI PILOTOINNIN KARTAT MALLIN PUUTTEET JA KATVEALUEET JOHDANTO MALLIN KEHITTÄMIS- Maapaikka-hallintamallin JA

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Haukipudas Kiiminki Hailuoto Oulunsalo Oulu seutusuunnittelija Anne Leskinen, 8.12.2010 Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä Uusi Oulu

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414 KOTKAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu Vireille tulo 29.05.2015 TEHTÄVÄ Ranta-asemakaava OSOITE Pitkäsaari, Kaarniemi (417), Kotka

Lisätiedot

KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA

KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA 26.11.2012 Yleiskaavan aloituspamaus 14.1.2013 Väestönkasvu 21.1.2013 Asuminen 4.2.2013 Liikenne 25.2.2013 Virkistys- ja vapaa-aika 4.3.2013 Elinkeinot ja kilpailukyky

Lisätiedot

Suomen Latu Radiokatu 20 00240 Helsinki Puh. 044 722 6300 www.suomenlatu.fi

Suomen Latu Radiokatu 20 00240 Helsinki Puh. 044 722 6300 www.suomenlatu.fi helsinki.kirjaamo@hel.fi Kaupunkisuunnittelulautakunta PL 10 00099 Helsingin kaupunki Viite: Ksv/HEL 2015-012598 HELSINGIN YLEISKAAVALUONNOS JA VIHERALUEIDEN MERKITYS Suomen Latu on valtakunnallinen ulkoilujärjestö.

Lisätiedot

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Katsaus maakuntakaavoituksen maailmaan Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Iltapäivän sisältö Mikä on Uudenmaan liitto? Entä maakuntakaava? Maakunta-arkkitehti Kristiina Rinkinen Maisema-arkkitehdin

Lisätiedot

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys

Lisätiedot

KaKe-pohdintaa 6.3.2013

KaKe-pohdintaa 6.3.2013 KaKe-pohdintaa 6.3.2013 Helsingin yleiskaavan lukemista: - Kasvu (-> 2050) - Maahanmuutto, vieraskielisten määrä, ennuste 2030 - Kaavoitettu maa loppuu n. 2020 - Mistä maata? -> luonto, moottoritiet, ylöspäin,

Lisätiedot

Asuntotuotannon haasteet Helsingille Valtakunnallinan asunto- ja yhdyskuntapäivä 8.5.2008 Helsinki

Asuntotuotannon haasteet Helsingille Valtakunnallinan asunto- ja yhdyskuntapäivä 8.5.2008 Helsinki Asuntotuotannon haasteet Helsingille Valtakunnallinan asunto- ja yhdyskuntapäivä 8.5.2008 Helsinki Apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä Helsingin kaupunki Asumisen uhkakuva on kasvanut Vuokra-asuntotuotanto

Lisätiedot

Taustaa Finnoon suunnittelulle sekä Finnoo - Kaitaa -alueen visio

Taustaa Finnoon suunnittelulle sekä Finnoo - Kaitaa -alueen visio Taustaa Finnoon suunnittelulle sekä Finnoo - Kaitaa -alueen visio n. 300 ha 7 km 5 km 12 km Helsingin keskusta Lähtökohdat Finnoolle Puhdistamon siirtopäätös v. 2009 (kv) Aiempi päätös metrojatkon suunnittelusta

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Joukkoliikenne ja taloudelliset ohjauskeinot

Joukkoliikenne ja taloudelliset ohjauskeinot Joukkoliikenne ja taloudelliset ohjauskeinot Älykäs ja oikeudenmukainen autoilu -seminaari 15.10.2013 Suvi Rihtniemi, toimitusjohtaja Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414 KOTKAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu Vireille tulo 29.05.2015 TEHTÄVÄ Ranta-asemakaava OSOITE Pitkäsaari, Kaarniemi (417), Kotka

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille KUNTAUUDISTUKSEN SEUTUTILAISUUS OULUN KAUPUNKISEUTU, Oulu 4.4.2014 Professori Perttu Vartiainen, Itä-Suomen yliopisto Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille Mihin yritän vastata ja

Lisätiedot

Läsnäoleva yleiskaava strategisen suunnittelun välineenä

Läsnäoleva yleiskaava strategisen suunnittelun välineenä Maankäytön strateginen ohjaaminen: Oikean välineen valinta MAL-verkoston seminaari 24.10.2012 Miten toimii jatkuvasti päivitettävä yleiskaava Läsnäoleva yleiskaava strategisen suunnittelun välineenä Oikeusvaikutteinen,

Lisätiedot

Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta

Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Tekninen lautakunta 51 14.4.2015 Tekninen lautakunta 97 7.6.2016 Asianro 957/10.02.03/2014 253 Raision kaupungin 5. kaupunginosan (Kuninkoja) kortteleita 502 (osa), 517

Lisätiedot

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnos. KUUMA-johtokunta 5.3.2015

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnos. KUUMA-johtokunta 5.3.2015 Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnos KUUMA-johtokunta 5.3.2015 Uudenmaan maakuntakaavatilanne Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan teemat Elinkeinot ja innovaatiotoiminta Logistiikka Tuulivoima Viherrakenne

Lisätiedot

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa.

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa. Lapin 25. kylätoimintapäivät 12. 13.10.2013 Levi, Hotelli Hullu Poro - Rakentamalla jo olemassa oleviin kyliin ja niiden yhteyteen helpotetaan palvelujen ja teknisten järjestelmien tehokasta ja edullista

Lisätiedot

Vaalimaan asemakaavojen muutokset kortteleissa 201, 209 ja 220

Vaalimaan asemakaavojen muutokset kortteleissa 201, 209 ja 220 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A VIROLAHDEN KUNTA Vaalimaan asemakaavojen muutokset kortteleissa 201, 209 ja 220 Luonnosvaiheen vastineet FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24767 Luonnosvaiheen vastineet

Lisätiedot

MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA

MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA TEM29020801 UUSIUTUVA ENERGIA ENERGIANSÄÄSTÖ ENERGIATEHOKKUUS MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA OLAVI TIKKA HKR- RAKENNUTTAJA HELSINGIN KAUPUNKI TEM29020808 YLEISESTI HUONOSTI

Lisätiedot

OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA

OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA 1. Valmistelun tulokset Uudenmaan liiton mukaan Karjaan kaavaluonnoksen ei tule ylittää seudullisesti merkittävän

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA G:\AKVAT\Raivio\OASL1.doc 1/5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaava koskee Raivion kaupunginosan vanhimman osan

Lisätiedot

YLIVIESKAN ALPUMINKANKAAN OSAYLEISKAAVA

YLIVIESKAN ALPUMINKANKAAN OSAYLEISKAAVA S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A YLIVIESKAN KAUPUNKI YLIVIESKAN ALPUMINKANKAAN OSAYLEISKAAVA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 7.1.2015 P22715 Ehdotusvaiheen palaute ja kaavan laatijan vastine 1 (39)

Lisätiedot

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Eero Vainio Lahden seudun ympäristölautakunnan puheenjohtaja Kaupunginvaltuutettu (SDP) Eero Vainio - Kuntien V ilmastokonferenssi -Tampere Lahti on kasvava ja elinvoimainen

Lisätiedot

Kaupunkiseudun maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus (MAL3) Lähetekeskustelu Sh ja Kjk 27.5.2015, työpajan yhteenveto

Kaupunkiseudun maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus (MAL3) Lähetekeskustelu Sh ja Kjk 27.5.2015, työpajan yhteenveto Kaupunkiseudun maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus (MAL3) Lähetekeskustelu Sh ja Kjk 27.5.2015, työpajan yhteenveto Työpajan 27.5 teemat 1. Sopimusmenettelyn tavoitteet 2. Sopimuksen teemat ja

Lisätiedot

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman päivitys Pohjois-Savon kulttuuriympäristön hoitoohjelman päivittäminen lähtökohtana saadaan näkemys kulttuuriympäristön tilasta ja tarvittavista toimenpiteistä

Lisätiedot

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA 1 2 Hallitusohjelman tarkoitus ja merkitys Pirkkalan pormestarimalliin kuuluu toimintatapa, jossa uusi pormestari ryhtyy heti valintansa jälkeen kokoamaan hallitusohjelmaa.

Lisätiedot

SIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos

SIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos SIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan osana kaavatyön

Lisätiedot

Metropolin asunto- ja kaavoituspolitiikan kehittämisen painopisteet

Metropolin asunto- ja kaavoituspolitiikan kehittämisen painopisteet Metropolin asunto- ja kaavoituspolitiikan kehittämisen painopisteet Asuntoministeri Jan Vapaavuori Dipoli 1 METROPOLIPOLITIIKKA HALLITUSOHJELMASSA Pääkaupunkiseudun erityiskysymyksiä varten käynnistetään

Lisätiedot

Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015

Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015 Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys Tiivistelmä 15.9.2015 Liikenneselvityksen tavoitteet ja lähtökohdat Kaavaehdotusvaiheen liikenneselvityksen tavoitteena on tarkentaa alueen liikkumista ja liikennettä

Lisätiedot

Kehä III:n ja Hämeenlinnanväylän tiealueet

Kehä III:n ja Hämeenlinnanväylän tiealueet Ilmoitamme kaavan vireille tulosta Teillä on mahdollisuus osallistua kaavoitukseen Kaupunkisuunnittelu 1/5 Länsi-Vantaan asemakaavayksikkö 2.9.2011 Kehä III:n ja Hämeenlinnanväylän tiealueet Asemakaava

Lisätiedot

Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012

Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 Hallituksen

Lisätiedot

UUDENMAAN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN LUONNOKSEN LAUSUNNONANTAJAT

UUDENMAAN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN LUONNOKSEN LAUSUNNONANTAJAT UUDENMAAN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN LUONNOKSEN LAUSUNNONANTAJAT Näilta tahoilta on pyydetty lausuntoa 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta. Lausuntoaikaa on 20.3.2015 saakka. Uudenmaan Jäsenkunnat Askolan

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA

HELSINGIN YLEISKAAVA HELSINGIN YLEISKAAVA YLEISKAAVAN SELVITYKSISTÄ JA VIHERVISIOSTA Raisa Kiljunen-Siirola, KSV yleissuunnittelutoimisto 3.6.2014 HELSINGIN YLEISKAAVA Suunnittelu- ja selvheityshankkeet: luja eri mittakaavatasolla

Lisätiedot

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Pälkäneen kunta 3.6.2015 LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan

Lisätiedot

Helsingin uuden yleiskaavan liikennejärjestelmä

Helsingin uuden yleiskaavan liikennejärjestelmä Helsingin uuden yleiskaavan liikennejärjestelmä Anni Sinnemäki Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto 24.11.2016 Yleiskaava www.yleiskaava.fi Menestyvät kaupungit ovat kasvavia kaupunkeja Vuoteen

Lisätiedot

Lääkkeitä asuntopolitiikan ongelmiin -keskustelupaperi

Lääkkeitä asuntopolitiikan ongelmiin -keskustelupaperi 23.1.2003 Lääkkeitä asuntopolitiikan ongelmiin -keskustelupaperi Vihreälle eduskuntaryhmälle asuntopolitiikan parantaminen on ollut tärkeä perhe- ja kaupunkipoliittinen tavoite koko vaalikauden. Hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Miten Helsingin seudun liikennettä voidaan hallita telematiikan avulla?

Miten Helsingin seudun liikennettä voidaan hallita telematiikan avulla? 1 Miten Helsingin seudun liikennettä voidaan hallita telematiikan avulla? Rita Piirainen Tiejohtaja Uudenmaan tiepiiri 2 Helsingin seudun liikenteen hallinnan kehittäminen PKS:n liikenneneuvottelukunta

Lisätiedot

Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 15.11.2012 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013

Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 15.11.2012 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013 Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 15.11.2012 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013 Kaavoituskatsaus laaditaan kerran vuodessa ja se sisältää selostuksen Kauniaisten kaupungissa sekä

Lisätiedot

Sää- ja ilmastolähtöinen kaupunkisuunnittelu ja rakentaminen, 6.3.2013 Espoon kaupunkisuunittelukeskus / Torsti Hokkanen

Sää- ja ilmastolähtöinen kaupunkisuunnittelu ja rakentaminen, 6.3.2013 Espoon kaupunkisuunittelukeskus / Torsti Hokkanen FINNOO ILMASTONMUUTOKSEN TORJUNNAN KAUPUNGINOSA Sää- ja ilmastolähtöinen kaupunkisuunnittelu ja rakentaminen, 6.3.2013 Espoon kaupunkisuunittelukeskus / Torsti Hokkanen Finnoo kartalla HKI 12 km Finnoo

Lisätiedot