Maankäytön kehityskuvan luonnoksesta saadut lausunnot, niiden tiivistelmät ja vastineet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maankäytön kehityskuvan luonnoksesta saadut lausunnot, niiden tiivistelmät ja vastineet"

Transkriptio

1 Maankäytön kehityskuvan luonnoksesta saadut lausunnot, niiden tiivistelmät ja vastineet Kaupunkisuunnitteluvirasto, yleissuunnitteluosasto

2 Lausuntopyynnön saaneet Asuntotuotantotoimisto Helsingin Energia Helsinki Region Marketing Oy Talous- ja suunnittelukeskus Kaupunginmuseo Kiinteistövirasto/kiinteistölautakunta Kiinteistövirasto/asuntolautakunta Kulttuuriasiainkeskus/kulttuuri- ja kirjastolautakunta Liikennelaitos/joukkoliikennelautakunta Liikuntavirasto/liikuntalautakunta Nuorisoasiainkeskus/nuorisolautakunta Opetusvirasto/opetuslautakunta Pelastuslaitos Rakennusvalvontavirasto/ rakennuslautakunta Rakennusvirasto/yleisten töiden lautakunta Helsingin Satama/satamalautakunta Sosiaalivirasto/sosiaalilautakunta Tarkastusvirasto Terveyskeskus/terveyslautakunta Tietokeskus Helsingin Vesi/tekninen lautakunta Ympäristökeskus/ympäristölautakunta Uudenmaan ympäristökeskus Ympäristöministeriö Valtiovarainministeriö Liikenne- ja viestintäministeriö Uudenmaan tiepiiri Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakes Sisäasiainministeriö Etelä-Suomen lääninhallitus Helsingin alueellinen palveluyksikkö Uudenmaan TE-keskus Uudenmaan liitto Helsingin luonnonsuojeluyhdistys Helsingin kaupunginosayhdistysten Liitto ry Suomen Kiinteistöliitto ry Suomen Omakotiliitto ry Helsingin piiri Helsingin seurakuntayhtymä Vantaan seurakunnat Puolustusministeriö Helsingin energiansäästöneuvottelukunta Rakennusvirasto Merivoimien Esikunta Espoon kaupunki Vantaan kaupunki Sipoon kunta Kauniaisten kaupunki Kirkkonummenkunta Itä-Uudenmaan liitto Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV Museovirasto VR-Yhtymä Oy Ratahallintokeskus Finavia Merenkulkulaitos Helsingin yliopisto Helsingin yliopisto, Maantieteen laitos Vuokralaisten Keskusliitto ry Autoliitto ry Teknillinen korkeakoulu Helsingin kauppakorkeakoulu Helsingin Sotilasläänin Esikunta Läntisen Maanpuolustusalueen Esikunta Suomenkasarmi Helsingin Yrittäjät Helsingin seudun kauppakamari Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry STTK Toimihenkilökeskusjärjestö AKAVA ry Tekniikan Akateemisten Liitto TEK ry Elinkeinoelämän keskusliitto Rakennusteollisuus RT ry Lausuntojen käsittelyn työryhmä: Gordon Douglas Holopainen Teemu Huhdanmäki Aimo Kaaronen Salla Kolu Sirpa Lauronen Esko Manninen Rikhard Rodriguez Kaisa Saastamoinen Anne Santaoja Tero Sohn Anna-Maija Tani Alpo Tuominen Elina Vuolanto Timo

3 Sisällys Lausunnot... 1 Elinkeinoelämän keskusliitto... 1 Etelä-Suomen lääninhallituksen sosiaali- ja terveysosasto... 1 Finaiva... 2 Helsingin kaupunginosayhdistysten liitto HELKA... 2 Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry (Helsy)... 2 Helsingin seudun kauppakamari... 3 Helsingin yliopisto... 3 Helsingin kaupunki, Energiansäästöneuvottelukunta... 5 Helsingin energia, Helen kiinteistöt... 5 Helsingin Energia ja Helen Sähköverkko Oy... 6 Helsingin kaupunki, Joukkoliikennelautakunta... 7 Helsingin kaupunki, Kaupunginmuseo... 9 Helsingin kaupunki, Kiinteistövirasto Helsingin kaupunki, Opetusvirasto Helsingin kaupunki, Pelastuslaitos Helsingin kaupunki, Rakennuslautakunta Helsingin Satama Helsingin kaupunki, Sosiaalilautakunta Helsingin kaupunki, Talous- ja suunnittelukeskus Helsingin kaupunki, Terveyskeskus Helsingin kaupunki, Tietokeskus Helsingin Vesi Helsingin kaupunki, Yleisten töiden lautakunta Helsingin kaupunki, Ympäristökeskus Itä-Uudenmaan liitto Kauniaisten kaupunki Kirkkonummen kunta Liikenne- ja viestintäministeriö Merenkulkulaitos Museovirasto Puolustusministeriö, Pääesikunta ja Läntisen maanpuolustusalueen esikunta Puolustusministeriö Pääesikunta Läntisen maanpuolustusalueen esikunta Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV Rakennusteollisuus RT ry Sipoon kunta Sisäasiainministeriö SAK Suomen arkkitehtiliitto SAFA Uudenmaan liitto Uudenmaan ympäristökeskus Vantaan kaupunki VR-yhtymä Oy Vuokralaisten Keskusliitto ry Lausuntojen tiivistelmät ja vastineet Elinkeinoelämän keskusliitto Etelä-Suomen lääninhallituksen sosiaali- ja terveysosasto Helsingin kaupunginosayhdistysten liitto HELKA ry Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry (Helsy) Helsingin seudun kauppakamari... 41

4 Helsingin yliopisto Helsingin kaupunki, Energiansäästöneuvottelukunta Helsingin energia, Helen kiinteistöt Helsingin Energia ja Helen Sähköverkko Oy Helsingin kaupunki, Joukkoliikennelautakunta Helsingin kaupunki, Kaupunginmuseo Helsingin kaupunki, Kiinteistövirasto Helsingin kaupunki, Opetusvirasto Helsingin kaupunki, Pelastuslaitos Helsingin kaupunki, Rakennuslautakunta Helsingin Satama Helsingin kaupunki, Sosiaalilautakunta Helsingin kaupunki, Talous- ja suunnittelukeskus Helsingin kaupunki, Terveyskeskus Helsingin kaupunki, Tietokeskus Helsingin vesi Helsingin kaupunki, Yleisten töiden lautakunta Helsingin kaupunki, Ympäristökeskus Itä-Uudenmaan liitto Kauniaisten kaupunki Kirkkonummen kunta Liikenne- ja viestintäministeriö Museovirasto Puolustusministeriö, Pääesikunta ja Läntisen maanpuolustusalueen esikunta Puolustusministeriö Pääesikunta Läntisen Maanpuolustusalueen Esikunta Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV Rakennusteollisuus RT ry Sipoon kunta Sisäasiainministeriö Suomen Arkkitehtiliitto SAFA Uudenmaan liitto Uudenmaan ympäristökeskus Vantaan kaupunki VR-yhtymä Oy Vuokralaisten keskusliitto... 60

5 Lausunnot *) 1 Elinkeinoelämän keskusliitto Keskusliitto haluaa kiinnittää kaupunkisuunnittelulautakunnan huomioita teollisuuden toimintaedellytysten turvaamiseen maankäytön suunnittelussa. Kun kaupunkirakennetta tiivistetään rakentamalla asuntoja entistä lähemmäksi teollista toimintaa, hyvän asumisen ja teollisen toiminnan vaatimukset usein ovat ristikkäisiä. Teollisuuden ja lähellä sijaitsevan asutuksen välinen ristiriita on tullut esille erityisesti ympäristölupamenettelyssä niin pääkaupunkiseudulla kuin muissakin kasvukeskuksissa. Energiantuotannon, muun teollisen toiminnan tai matkailua palvelevien satamien päästöjä (päästöt ilmaan, haju, melu) ei taloudellisesti kohtuullisin kustannuksin saada vähennetyksi tasolle, joka varmistaisi, ettei joku lähellä asuvista kokisi toiminnan aiheuttavan kohtuutonta haittaa. Järkevällä maankäytön suunnittelulla tätä eturistiriitaa voidaan pienentää ja säilyttää vielä kaupungissa toimivat teolliset työpaikat. Etelä-Suomen lääninhallituksen sosiaali- ja terveysosasto Lääninhallituksen ympäristöterveydenhuollon yksikkö pitää hyvänä ratkaisuna luonnoksessa esitettyä maankäytön kehityskuvaa, jossa tavoitteena on kaupunkirakenteen tiivistäminen. Ympäristöterveyden kannalta kaupunkirakenteen tiivistäminen on onnistunut ratkaisu, jos sen avulla voidaan vähentää liikenteestä aiheutuvia hiukkas- ja melupäästöjä, edistää kevyen liikenteen käyttömahdollisuuksia ja luoda monipuoliset mahdollisuudet arkiliikuntaan terveellisessä ympäristössä lähialueella. Tiivis kaupunkirakenne voi huonosti suunniteltuna ja toteutettuna toimia ympäristöterveydellisesti myös päinvastoin. Lääninhallitus pitää keskeisimpänä asiana maankäytön kehityskuvan toteuttamisen kannalta onnistunutta seudullista liikennesuunnittelua. Lääninhallituksen sosiaalihuollon yksikön mielestä kehityskuvan mukaiseen täydennysrakentamiseen sisältyy ristiriitoja. Samanaikaisesti kun alueiden väestön määrä kasvaa vähennetään viheralueiden lukumäärää. Tämä ei välttämättä vastaa asukkaiden käsitystä laadukkaasta asumisesta. Täydennysrakentaminen on haastavaa, jotta eri väestöryhmien tarpeet (esim. lasten turvallinen liikkuminen) pystytään huomioimaan. Ympäristön esteettömyys on lääninhallituksen käsityksen mukaan jäänyt kehityskuvassa liian vähälle huomiolle. Esteettömyys ja design for all -periaate tulisi lääninhallituksen mielestä ottaa ja kirjata yhdeksi suunnittelua ohjaavaksi perusperiaatteeksi. Tausta-aineistossa on nostettu esiin tekijöitä, joilla voidaan edistää Helsingin kansainvälistä voittokulkua. Eräs tällainen tekijä voisi olla myös profiloituminen esteettömänä, kaikkien väestö-ryhmien liikkumisen ja asumisen tarpeet huomioon ottavana esimerkillisenä pääkaupunkina. Ikääntyvien ja hoitoa kaipaavien henkilöiden asumisen ja palvelutarpeiden ratkaiseminen on keskeinen haaste Helsingin kaupungille. Tämän vuoksi on tärkeää, että tämä väestöryhmä on huomioitu omana ryhmänään maan-käytön kehityskuvassa. Lääninhallitus pitää kehityskuvaan sisältyvää kannanottoa ja linjausta kuitenkin kovin yleispiirteisenä ottaen huomioon, että ikäihmisten palveluasuntojen vähäisyys on ollut kaupungin ongelmana jo useamman vuoden ajan. Lääninhallituksen mielestä Helsingin kaupungin tulee panostaa pikaisesti ikäihmisten palveluasumiseen ja ottaa se myös maankäytön suunnittelussa huomioon sekä tätä koskevana kannanottona kirjata kaupungin linjaus selkeämmin po. asiakirjaan. Lausunnolla olevasta kehityskuvasta ei käy tarkemmin selville, millä tavalla kaupungin eri hallintokunnat ovat olleet mukana kehityskuvan valmistelussa ja onko asukkailla, elinkeinoelämällä, yhdistyksillä ja muilla vastaavilla tahoilla ollut mahdollisuus vaikuttaa suunnitteluun. Lääninhallituksen näkemyksen mukaan kehityskuvan onnistunut toteuttaminen sisältää paljon sellaisia asioita, jotka onnistuakseen edellyttävät kaupungin eri hallintokunnilta sitoutunutta ja yhdenmukaista näkemystä kehityskuvasta. Kehityskuvassa esitetyt hyvät ehdotukset tarvitsevat toteutuakseen myös asukkaiden, elinkeinoelämän, yhdistysten ja muiden vastaavien tahojen aktiivista osallistumista suunnitteluun. Maankäytön kehityskuvan toteuttaminen edellyttää myös laajaa yhteistyötä ja yhteisnäkemystä seudun kuntien kesken. Lääninhallitus pitää erittäin tärkeänä, että *) Tässä lausunnot ovat keskenään ulkoasultaan yhdenmukaiset, kuitenkin ilman alkuperäisten lausuntojen allekirjoituksia tai lausunnon käsittelyyn tarkoitettua esittelyä lausunnon kohteesta, mutta ne sisältävät varsinaisen lausuntotekstin sellaisenaan alkuperäisten lausuntojen mukaisina.

6 2 jatkotyöskentelyssä myös seudullinen yhteistyö on tiivistä. Finaiva Finavia on antanut kaupungin pyytämän lausunnon kehityskuvasta Liikenne- ja viestintäministeriölle, joka antaa lausuntonsa kaupungille. Helsingin kaupunginosayhdistysten liitto HELKA Helsingin kehityskuvan luonnoksen esittelytilaisuudessa kaupunkisuunnitteluvirastossa tuotiin viranhaltijoiden taholta esiin, että kaupungin suunnittelu edellyttää osallistumis- ja vuorovaikutusprosesseja, mutta että nyt lausunnolla olevan Helsingin maankäytön kehityskuvan luonnoksen kohdalla siihen ei ole edes pyritty. Helkaa menettelytapa ihmetyttää. Kansainvälinen, 45 kaupungin johdon haastatteluihin perustuva tutkimus kaupunkien haasteista (Cities of the Future, PriceWaterhouseCoopers 2006) tuo selkeästi esille sen, miten tärkeää kaupunkien menestymisen kannalta on strateginen työskentely, joka nojaa laajaan, eri osapuolet kokoavaan keskusteluun. Maininnan arvoinen esimerkki on Kööpenhaminan Kommuneplanstrategi 2004, joka perustuu avoimeen prosessiin ja muun muassa tutkimukseen asukkaiden erilaisista elämätavoista ja arvovalinnoista (Fremtidens Kobenhavn og kobenhavnere 2004). Kuluvan vuoden aikana tulevaisuustyöskentely on jatkunut Den Tankende Storby -prosessilla, jossa kaupunkilaisia kutsutaan avoimiin ThinkTank -tapahtumiin yhdessä elinkeino- ja kulttuurielämän toimijoiden kanssa. Helsingin kehityskuvan merkitys ilman avoimempaa ja vuorovaikutteisempaa prosessia jää olemattomaksi. Ottamatta tässä vaiheessa kantaa kehityskuvan varsinaisiin sisältöihin toteamme, että se on laadittu kaupunkisuunnitteluvirastossa muutamien viranhaltijoiden toimesta sisäisenä suunnittelutyönä. Puutteena pidämme myös sitä, että tällä hetkellä varsin tärkeä seutunäkökulma on jätetty vähäiselle huomiolle. Luonnos ei täytä 'yhteisen näkemyksen' tai vision periaatteita Helsingin ja seudun maankäytön jatkosuunnittelun pohjaksi. Maankäytön kehityskuvan jatkokehittelyyn tulisikin viipymättä osallistaa keskeiset Helsingin alueilla toimivat asukas- ja muut osallisryhmät. Prosessia tulee kehittää vuorovaikutteisesti myös Helsingin muiden virastojen kanssa. Samoin se tulee altistaa seudulliselle vuorovaikutustarkastelulle. Keskustelun laajentaminen on erityisen tärkeää, jos kehityskuvan painoarvoa halutaan lisätä ja kehittää sitä lakisääteistä yleiskaavasuunnittelua yhä vahvemmin ohjaavana työkaluna ns. strategisena yleiskaavana (H:gin maankäytön kehityskuvan luonnoksen viimeinen kappale, s.1). Kehityskuvan suhde yleiskaavatyöskentelyyn tulisikin määritellä huomattavasti selkeämmin. Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry (Helsy) Luonnoksessa mainitaan muutamaan otteeseen kaupunkiluonnon ja viheralueiden merkitys kaupunkirakenteelle ja asukkaiden viihtyisyydelle. Kokonaisuudessaan rakentamaton kaupunkialue (virkistysalueet, metsät, niityt, rannat, puistot) käsitellään luonnoksessa pintapuolisesti. Tekstiosuus Viheraluerakenteen kuvaus (s. 25) on hyvä, mutta kaipaa etenkin rakentamattomien virkistysalueiden osalta tarkennusta. Maankäytön suunnittelussa ja uudisrakentamisessa on huolehdittava siitä, että asuinalueille turvataan riittävä määrä virkistysalueita. Luonnoksen yleispiirteisen linjan sijasta tulisi maankäyttöä tarkastella yksityiskohtaisemmin, jopa kaupunginosaalueittain niin, että niihin turvattaisiin riittävät lähivirkistysmahdollisuudet. Myös kaupunkiluonnon turvaaminen tulisi toteuttaa kaupunginosa-tasolla, ei vain yleisellä koko kaupungin kattavalla tasolla. Monimuotoisuuden vaalimisen ja hallitun hoitamattomuuden ei aina tarvitse olla laaja-alaista, vaan toimenpiteitä voidaan toteuttaa pienemmässäkin mittakaavassa. Kyse voi olla jopa yksittäisestä kohteesta, jota erityispiirteet huomioiden pyritään hoitamaan paikallisesti juuri kohteelle sopivalla tavalla. Tiivistyvässä kaupunkirakenteessa monimuotoisuuden turvaaminen ja hallitun hoitamattomuuden toteuttaminen vaatii myös järjestettyä työnohjausta. Kartta Luonnoksen kartta (s. 28) on hyvin epäselvä ja siinä tuodaan esille vain maankäytön ydinalueet. Viheralueet eivät kartassa saa minkäänlaista painoarvoa. Luonnoksen tekstiosassa vihersormet on huomioitu kiitettävästi, mutta kartta ei vastaa tätä arvonantoa. Kartassa on esitetty ainoastaan hyvin ohuet, pohjois-eteläsuuntaiset vihersormikaistaleet, jotka eivät ole missään yhteydessä toisiinsa. Itälänsisuuntaiset viheralueyhteydet on tyystin unohdettu luonnoksessa. Viheryhteyksien turvaaminen on erittäin tärkeää kaupunkiluonnon monimuotoisuuden kannalta. Kartta osoittaa liiallista lisärakentamista rannoille. Vaikka rannat halutaan varata

7 3 maisemakokonaisuuksille, ei se tarkoita, että ne pitäisi rakentaa täyteen. Rannat ovat Helsingille omaleimainen piirre, minkä vuoksi niitä tulisi säästää rakentamiselta. Rantoja tulisi säästää rakentamiselta myös kasvavan tulvariskin vuoksi. Ilmastonmuutoksen vaikutuksia ei tiedetä tarkalleen, jonka vuoksi rantarakentamisessa tulisikin noudattaa suurta varovaisuutta. Helsingin seudun kauppakamari 1. Kaupungista seutu ja seudusta kaupunki Joka neljäs vuosi valmisteltavassa maankäytön kehityskuvassa tarkastellaan kaupungin tulevaisuutta ja kehittämistarpeita. Siinä esitetään visio kaupungin maankäytöstä sekä periaatteet maankäytön ja liikenteen kehittämiselle. Luonnos sisältää 76 strategista toimintaperiaatetta. Maankäyttövisiota havainnollistetaan neljällä eri kartalla: metropolista yhtenäinen, laajentuva pääkeskus ja erilaiset klusterit, monimuotoinen kaupunkiasuminen sekä elävä kaupunkimaisema. Kauppakamari pitää maankäytön kehityskuvan luonnosta hyvänä kokonaisuutena. Siinä on nostettu esille monia elinkeinoelämän kannalta oikeita asioita, kuten Helsingin seudun kehittäminen kokonaisvaltaisesti, kuntien yhteistyön tiivistäminen, maahanmuuttajien huomioon ottaminen, yhdyskuntarakenteen eheyttäminen, liikenteen kehittäminen, asuntotuotannon voimistaminen, yksityisten yritysten hyödyntäminen palvelutuotannossa sekä keskusta-alueen saavutettavuuden turvaaminen 2. Metropolista yhtenäinen Luonnoksessa käsitellään Helsingin seudun kehittämistä eri näkökulmista. Kauppakamari pitää tärkeänä, että maankäytön kehityskuva nähdään myös seudullisena kysymyksenä ja että seutua kehitetään kuntien välistä yhteistyötä tiivistämällä. Yhdyskuntarakenteen hajaantuminen on nostettu esille yhtenä keskeisenä ongelmana. Toisaalta Helsingin laajentuminen myös itään on nähty välttämättömänä ja rannikon suuntaisen yhdyskuntarakenteen kehittäminen tarpeellisena, mikä luonnoksen mukaan edellyttäisi Helsingistä itään suuntautuvaa kansainvälistä ratayhteyttä. Elinkeinoelämän näkökulmasta sekä yhdyskuntarakenteen tiivistäminen että laajentuminen itään on tärkeää. Rannikkorata itään on niin ikään kannatettava ajatus, mutta ei aivan lähitulevaisuuden hanke. Ratakäytävä on kuitenkin syytä sisällyttää myös tuleviin kaavoihin. Kauppakamari pitää hyvänä, että luonnoksessa on kiinnitetty erityistä huomiota poikittaisten ja kehämäisten liikenneyhteyksien kehittämiseen. Joukkoliikenteen osalta mainitaan erityisesti Helsinki-Vantaan ja Helsingin keskustan väliset korkealaatuiset joukkoliikenneyhteydet, jonka tausta-aineistoon perehtymällä voi tulkita tarkoittavan myös metroyhteyttä. PLJ 2007:ssä Helsingin keskustan ja lentokentän yhdistävä kehärata on nostettu seudun tärkeimmäksi liikennehankkeeksi. On tärkeää, että pääkaupunki-seudun kunnat yhdessä edesauttavat PLJ:ssä sovittujen hankkeiden toteutumista. 3. Elinkeinot, asuminen Luonnoksen mukaan menestyvä ja elinvoimainen seutu tarkoittaa seudun väestö- ja työpaikkamäärän kasvua. Erityistä huomiota kiinnitetään mm. yritysten sijoittumismahdollisuuksiin, asuntojen riittävyyteen ja liikenneyhteyksiin. Asuntorakentamisen osalta nostetaan esille mm. asuntojen keskikoon suurentaminen, kohtuuhintaisten asuntojen rakentaminen sekä vuokra-asuntotuotannon kehittäminen. On hyvä, että Helsinki pyrkii edesauttamaan mahdollisimman monipuolista asuntotuotantoa. Työvoiman saatavuuden turvaamiseksi on välttämätöntä, että Helsingistä löytyy myös kohtuuhintaisia vuokra- ja omistusasuntoja. Vaikka Helsingissä asutaankin suhteellisen ahtaasti, ei asumisväljyyttä pidä kuitenkaan pyrkiä rakennusliikkeitä velvoittavilla kaavamääräyksillä väkisin kasvattamaan, vaan asuntojen koon on annettava määräytyä markkinoiden tosiasiallisen kysynnän mukaan. Luonnoksessa on aivan oikein kiinnitetty huomiota hyvien liikenneyhteyksien merkitykseen yritysten sijaintipaikasta päätettäessä. Kauppakamari pitää positiivisena, että erityisesti Helsingin keskusta-alueen saavutettavuus on otettu keskeisesti esille. Helsingin yliopisto Maankäytön kehityskuva on kerran valtuustokaudessa valmisteltava eräänlainen strateginen yleiskaava, jossa tarkastellaan kaupungin tulevaisuutta ja kehittämistarpeita maankäytön visioiden kautta. Uudessa kehityskuvassa painotetaan entistä enemmän Helsingin vastuuta koko seudun ja sitä kautta koko maan kehityksessä. Maankäytön kehityskuvan lähtökohtana on pääkaupunkiseudun kasvu, jonka esitetään tapahtuvan ensisijaisesti maankäytön tehostumisena ja kaupunkirakenteen tiivistymisenä kuitenkin säilyttäen alueen vetovoimaiset piirteet kuten yhteyden luontoon. Erityisesti painotetaan alueen pohjoisosien kehittämisen rinnalla rannikon suuntaisen rakentamisen merkitystä vetovoimatekijänä.

8 4 Helsingin yliopisto pitää hyvänä pääkaupunkiseudun aseman tiedostamista valtakunnan veturina ja kehityskuvassa esitettyä kansainvälisen tavoitettavuuden vaalimista. Kehityskuvassa tuodaan jälleen esille myös Suomen menestyksen rakentuminen osaamiseen ja sivistykseen. "Tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva seudun menestys koituu alueen asukkaiden ja koko Suomen hyväksi". " Kaupunkirakenteen kehittämisellä tulee luoda paikkoja osaamiselle ja osaaminen luo taas monipuolista kaupunkirakennetta." Myös näihin ajatuksiin on Helsingin yliopiston helppo yhtyä. Seudun elinkeinoelämää ja siihen liittyvää maankäyttöä kehitetään ns. hajakeskittämällä eli kehittämällä pääkeskuksen ohella erityisesti sen laajenemisalueita ja mahdollistamalla elinkeinoklusterien hakeutuminen niille. Yliopistokampukset, kuten lääketieteen alue Meilahdessa ja tiede- taide-akseli Kumpula - Arabianranta - Viikki mainitaan kehityskuvassa tällaisiksi pääkeskuksen laajenemisalueiksi. Osaamiskeskuksiin sijoittuvan yrityshautomotoiminnan toimitilatarpeet tuodaan kehityskuvassa esille. Helsingin yliopisto on kehittänyt pitkäjänteisesti hajakeskitettyä neljän kampuksen mallia pitäen myös tavoitteena valtion sektoritutkimuslaitosten, muiden oppilaitosten ja kampusten tiedepohjaan nojaavan ja sitä tukevan yritystoiminnan sijoittumisen yliopistokampusten yhteyteen. Helsingin yliopisto pitää edelleen tärkeänä kampusalueiden monipuolista kehittämistä. Kehityskuvassa tuodaan esille Helsingin keskustan erityisasema monipuolisten elinkeinojen, palvelujen ja kulttuuritoiminnan alueena. Helsingin keskustan vetovoimaisuuden säilyttämistä pidetään tärkeänä ja yhtenä strategisena teesinä esitetäänkin, että keskustasta ja sen lähialueilta on tarjottava kilpailukykyistä tilaa elinkeinoille. Helsingin yliopisto on säilyttänyt keskeisen toimintansa keskusta-alueella. Yliopiston keskustakampus on säilynyt ja kehittynyt elävänä kaupunkiyliopistona, joka on omalta osaltaan ollut vaikuttamassa kehityskuvassa tärkeänä nähtyyn keskustan imagoon. Helsingin yliopisto toivoo, että sen on myös tulevaisuudessa mahdollista kehittää keskustakampusta osan pääkaupungin sydäntä. "Opiskelijat ja nuoret ovat kaupungin tulevaisuuden elinvoiman ja luovuuden perusta", todetaan kehityskuvassa erityisesti asumista käsittelevässä osassa. Tavoitteeksi esitetään, että erilaiset asumismuodot täydentävät toisiaan ja että kaupunki pystyy tarjoamaan kaikille väestöryhmille mahdollisuuden asumiseen. Tavoitteet ovat hyviä, mutta niiden toteuttamisen haasteet ovat suuria. Kehityskuvassa muistutetaan, että pääkaupunkiseudun toimivuudessa on toimiva joukkoliikennejärjestelmä avainasemassa ja, että joukkoliikenteen arvo nousee kaupungin kasvaessa, koska vain se voi tarjota pidemmillä matkoilla riittävän nopeuden muiden väylien ruuhkautuessa. Myös kevyen liikenteen merkitystä korostetaan. Liikennejärjestelmien kehittämisen todetaan olevan tärkeimpiä kaupunkisuunnittelun haasteita tulevina vuosikymmeninä. "Hyvien yhteyksien metropolissa liikkuvuutta helpottava joukkoliikennejärjestelmä on ympäristöystävällinen, tehokas ja kohtuuhintainen." Kaupunkirakenteen tiivistämisen yhteydet liikennejärjestelmien kehittämiseen tuodaan esiin. Nykyisen väljän kaupunkirakenteen ei katsota mahdollistavan riittävän tehokasta julkista liikennettä kaupunkiseudun eri osien välillä. Liikennejärjestelmien toimivuudella on ratkaiseva merkitys koko seudun ja myös yliopiston toiminnoille. Helsingin yliopisto pitää erittäin tärkeänä, että yliopistokampusten joukkoliikenneyhteyksiä kehitetään edelleen. Myös sujuva yhteys lentokentälle on tärkeä osa kansainvälistä saavutettavuutta. Tässä Helsinki on pahasti jäljessä esimerkiksi pohjoismaisista naapureistaan, joiden pääkaupungeissa on toimiva raideliikenneyhteys lentokentälle. On hyvä, että kehityskuvassa kiinnitetään myös huomiota ilmastomuutoksen uhkaan, energiansäästöön ja muihin kestävän kehityksen osatekijöihin. Helsingin seudulla todetaan olevan mahdollisuuksia toimia globaalina esimerkkinä elinkaariajattelussa. "Yhdyskuntarakennetta muodostavien toimintojen aluevarausten ja järjestelmien on oltava kokonaisuus, joka on taloudellinen, ekologisesti kestävä ja sen on muodostettava arjen toimille laadukkaat puitteet." Maankäytön kehityskuvassa on paneuduttu hyvin monipuolisesti ja laaja-alaisesti Helsingin ja pääkaupunkiseudun kehittämisen eri puoliin. Kehityskuva tarjoa "kehittämisalustan tasapainoiselle kaupungin alueelliselle kehittämiselle ja kehittämisohjelmien yhteensovittamiselle." Kehityskuvassa on esitetty kunnianhimoisia tavoitteita ja linjauksia, jotka tarjoavat hyvän pohjan keskusteluille ja alueellisten ohjelmien kehittämiselle ja - kehityskuvan sanoin - vetovoimaisille kumppanuushankkeille. Maankäytön kysymykset sisältävät usein intressiristiriitoja ja edellyttävät pitkäjänteistä, laajapohjaista keskustelua ja yhteistyötä. Helsingin yliopisto pitää maankäytön kehityskuvaa tärkeänä puheenvuorona alueen kehittämisessä ja toivoo tämän puheenvuoron avaavan keskustelua seudun toimijoiden välillä.

9 Helsingin kaupunki, Energiansäästöneuvottelukunta Energiansäästöneuvottelukunnan tarkastelussa on painoarvo kasvihuonekaasujen vähentämisessä, energiantuotannon tehokkuuden lisäämisessä sekä liikenteen määrän vähentämisessä pääkaupunkiseudulla. Neuvottelukunta on antanut aikaisemmin lausuntonsa Helsingin Yleiskaava luonnoksesta vuonna 2002 sekä Helsingin Yleiskaava ehdotuksesta vuonna Yleiskaava 2002 on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 2003 ja astunut voimaan oikeusvaikutteisena lukuun ottamatta Malmin lentokentän aluetta. Helsingin maankäytön kehityskuvan toimintaperiaatteet ohjaavat yleiskaavan 2002 toteuttamista ja se toimii osana Helsingin kehittämisstrategiaa. Energiansäästöneuvottelukunta toteaa lausuntonaan seuraavaa: Liikenne Merkittävimmät ilman epäpuhtauksien päästölähteet ovat pääkaupunkiseudulla liikenne ja energiatuotanto. Henkilöautoliikenteen vähentäminen edellyttää voimakasta panostusta joukkoliikenteeseen. Joukkoliikenteen tehostaminen ja erityisesti raideliikenteen kehittäminen nousevat tärkeiksi tekijöiksi. Kaupungin kasvu edellyttää riittävän asuntotuotannon tasoa. Asuntotuotantoa onkin suunnattava jo nykyisille alueille tiivistäen niiden rakennetta, jolloin voidaan käyttää hyväksi jo valmista julkisen liikenteen verkostoa. Kansainvälisyys lisääntyy jolloin Helsinki-Vantaan lentoaseman ja keskustan väliset sujuvat joukkoliikenneyhteydet ovat yksi Helsingin seudun elinvoimaisuuden perusta. Lisäksi on muistettava, että poikittaisliikenteen sujuvuus sekä tavaraliikenteen järkevä logistiikka ovat tärkeä osa liikennemääriä tarkasteltaessa. Liikennejärjestelmien kehittämisessä on myös muistettava kevyen liikenteen merkitys tasavertaisena muiden liikennemuotojen kanssa. Energia Suurin osa Helsingin alueen energiankulutuksesta on sähkö- ja lämmitysenergiaa. Myös tämä korostaa rakentamisen tiivistämisen tärkeyttä. Tiivis kaupunkirakenne mahdollistaa keskitetyn sähkön ja lämmön yhteistuotannon, jolla saavutetaan parempi energiantuotannon hyötysuhde kuin tuottamalla sähkö ja lämpö erikseen. Valmis kaukolämpöverkosto tukee tällaista tiivistämistä ja sallii suurenkin asumistiheyden kasvun tuoden muassaan energiantuotannon ja -jakelun tehostumisen verrattuna hajautettuun kaupunkirakenteeseen. 5 Ilmastomuutos Ilmastonmuutoksesta tehdyt ennakkoarviot ennustavat Suomessa selvää lämpötilan nousua. Sademäärät kasvavat ja säätilojen ääri-ilmiöt lisääntyvät. Tämä pitää huomioida ajoissa rakentamisessa ja yhdyskuntasuunnittelussa sekä teknisten järjestelmien toteutuksessa. Kaupunginhallituksen ESNK:lle asettamia tehtäviä ovat mm "Energiankäyttöön liittyvien vaikuttamiskeinojen tutkiminen, kokeilu ja toteuttaminen sekä ympäristövaikutuksien seuraaminen" sekä " Kaupungin ja KTM:n välisen sopimuksen tehtävien toteuttaminen ja seurantaraportin laatiminen vuosittain sopimuksen mukaisten velvoitteiden toteutumisesta". Näihin tehtäviin liittyvät toimenpiteet, joilla pyritään toimintojen sijoittamisessa ja kaavavarausten käyttö-tarkoituksissa sekä rakentamisessa energian säästöön, materiaalien kierrätykseen, elinkaariajatteluun ja muuhun kestävään kehitykseen. Tätä työtä on ESNK:n toimesta tehty jo pitkään, mutta nopeasti kehittyvä ilmastonmuutos vaatii jatkossa yhä suurempaa teknistä ja taloudellista panostusta asiaan. Helsingin energia, Helen kiinteistöt Maankäytön kehityskuvan luonne on kehityksen suuntaviivoja osoittava ja yleiskaavoitusta täydentävä asiakirja, jolla pyritään nopeampaan ajassa näkyvien ilmiöiden hyväksikäyttöön ja kaavoitukseen ohjaukseen. Kehityskuvaluonnoksessa ja sitä täydentävässä julkaisussa "Kaupungista seutu ja seudusta kaupunki" pohdiskellaan, analysoidaan ja esitetään erilaisia maankäyttöön liittyviä toimintoja, niiden kehityssuuntia ja vaikutuksia ihmisten hyvinvointiin. Täydentävässä julkaisussa "Kaupungista seutu ja seudusta kaupunki" on sivuilla monin osin hyvä kuvaus energiahuollon nykyisistä ja tulevista toimintaa määrittävistä tekijöistä. Asiat on todettu, mutta selkeät johtopäätökset on jätetty tekemättä. Varsinaisessa kehityskuvaluonnoksessa nykyaikaisen yhteiskunnan elinehtoihin kuuluvaan energiahuoltoon ja sen maankäytöllisiin suuntaviivoihin ei ole otettu mitään kantaa. Energiankäyttö ja sen seurauksena syntyvät kasvihuonepäästöt ja vaikutus maapallon ilmastoon ovat vilkkaan kansainvälisen pohdinnan kohteita. Suomi ja Helsingin seutu ovat ympäristön ja maantieteen asettamien reunaehtojen puitteissa noin sadan vuoden aikana rakentaneet yhteiskunnan energiajärjestelmät, jotka perustuvat suurelta osin hiilidioksidipäästöjä aiheuttavaan lämmön- ja sähkötuotantoon. Seudulla tai edes koko Suomen tasolla ei ole mahdollisuuksia päästä vesi-

10 6 voimaan perustuvaan päästöttömään energiatuotantoon, ja bioenergia-/ tuulivoimaratkaisuilla kyetään tulevaisuudessakin tuottamaan vain vähäinen osa seudun energiatarpeista. Ydinvoiman osalta pitkään jatkunut rakentamisen esto on vasta hiljalleen väistymässä. Seudun energiahuollon ratkaisut tulevat perustumaan vielä vuosikymmeniä pääosin nykyisiin tuotantomuotoihin ja primäärienergioihin. Energian tuotantoratkaisuissa on pyritty ja päästy korkeaan polttoaineiden käytön hyötysuhteeseen ja polton epäpuhtauksien eliminointiin polttoteknisin keinoin ja erilaisten savukaasujen puhdistuslaitosten avulla. Lähes koko kaupungin rakennuskanta on yhteistuotantolaitosten kaukolämpöverkkoihin kytkeytyneenä. Lisäksi elintason kohotessa rakennetaan lisääntyvästi rakennusten jäähdytysjärjestelmiä paremman sisäilman vuoksi. Myös jäähdytykseen on rakennettu merkittävää kaukojäähdytysverkostoa. Energiahuoltoalueet, jotka on aikoinaan rakennettu kaupungin reuna-alueille, ovat kaupungin kasvaessa jääneet kaupunkirakenteen sisään. Tämä on mahdollistanut sen, että kantakaupungin lämmitys on voitu järjestää kustannustehokkaasti vähäpäästöisellä yhteistuotannolla. Uusien energiahuoltoalueiden osoittaminen pääkaupunkiseudulta ei ole mahdollista tiivistyneen maankäytön seurauksena. Sähköja lämpöverkostot ovat rakentuneet nykyisten kolmen energiahuollon pääalueen varaan. Verkkoja on rakennettu jo sadan vuoden ajan ja niiden perus-lay-out on muotoutunut Salmisaaren, Hanasaaren ja Vuosaaren energiahuoltoalueiden mukaan. Verkkoja täydentävät alueelliset kytkin- ja jakelusähköasemat ja lämpökeskukset. Sähköverkko on yhteydessä valtakunnan verkkoon vahvoilla linkeillä, jotka normaalitilanteessa pystyvät huolehtimaan tarvittavan tehon siirrosta. Näistä syistä Helsingin sähkönjakelu on erittäin toimintavarma ja kestää suuretkin valtakunnan tason ja paikalliset häiriöt. Sähkönjakelun häiriöttömyys on nyt ja tulevaisuudessa entistä tärkeämpi toimivan korkealuokkaisen yhteiskunnan ominaisuus. Lämmityksen osalta Helsingin ja koko pääkaupunkiseudun rakennuskanta on ylivoimaisen suurelta osin kaukolämmityksen varassa. Lämmönjakelun ja tuotannon täytyy olla erittäin varmalla pohjalla. Verkon ja tuotannon mitoituksessa on huomioitu ja huomioitava vähintään yhden suurtuotantolaitoksen häiriö pakkastilanteessa. Helsingin ja seudun rakennuskanta kasvaa lisääntyvän maankäytön seurauksena. Asumisväljyys kasvaa ja väkiluku nousee. Myös työpaikat lisääntyvät. Näiden seurauksena energiankulutus tulee kasvamaan, vaikka ominaiskulutuksia pyritään rakentamisen uustuotannossa parantamaan. Kansalliset ja kansainväliset, usein ilmastopolitiikasta lähtevät vaatimukset ja määräykset sekä tiukentuvat päästömääräykset merkitsevät energiantuotannossa laitosten fyysisen koon kasvua. Kun uusia alueita ei ole osoitettavissa seudunkaan puitteissa, tulisi nykyiset alueet säilyttää kooltaan entisillään ja ympäröivien toimintojen osalta sellaisina, että tulevaisuuden energiahuolto voidaan niiden puitteissa hoitaa. Muunlainen maankäyttö ei ole kestävän kehityksen mukaista. Sähköverkkojen täydentävän lausunnon antaa Helen Sähköverkko Oy. Helsingin Energialla ei ole muuta huomautettavaa luonnokseen. Helsingin Energia ja Helen Sähköverkko Oy Maankäytön kehityskuvan luonne on kehityksen suuntaviivoja osoittava ja yleiskaavoitusta täydentävä asiakirja, jolla pyritään nopeampaan ajassa näkyvien ilmiöiden hyväksikäyttöön ja kaavoitukseen ohjaukseen. Kehityskuvaluonnoksessa ja sitä täydentävässä julkaisussa "Kaupungista seutu ja seudusta kaupunki" pohdiskellaan, analysoidaan ja esitetään erilaisia maankäyttöön liittyviä toimintoja, niiden kehityssuuntia ja vaikutuksia ihmisten hyvinvointiin. Täydentävässä julkaisussa Kaupungista seutu ja seudusta kaupunki on sivuilla monin osin hyvä kuvaus energiahuollon nykyisistä ja tulevista toimintaa määrittävistä tekijöistä. Asiat on todettu, mutta selkeät johtopäätökset on jätetty tekemättä. Varsinaisessa kehityskuvaluonnoksessa nykyaikaisen yhteiskunnan elinehtoihin kuuluvaan energiahuoltoon ja sen maankäytöllisiin suuntaviivoihin ei ole otettu mitään kantaa. Energiankäyttö ja sen seurauksena syntyvät kasvihuonepäästöt ja vaikutus maapallon ilmastoon ovat vilkkaan kansainvälisen pohdinnan kohteita. Suomi ja Helsingin seutu ovat ympäristön ja maantieteen asettamien reunaehtojen puitteissa noin sadan vuoden aikana rakentaneet yhteiskunnan energiajärjestelmät, jotka perustuvat suurelta osin hiilidioksidipäästöjä aiheuttavaan lämmön- ja sähkötuotantoon. Seudulla tai edes koko Suomen tasolla ei ole mahdollisuuksia päästä vesivoimaan perustuvaan päästöttömään energiatuotantoon ja bioenergia/ tuulivoimaratkaisuilla kyetään tulevaisuudessakin tuottamaan vain vähäinen osa seudun energiatarpeista. Ydinvoiman osalta pitkään jatkunut rakentamisen esto on vasta hiljalleen väistymässä. Seudun energiahuollon ratkaisut tulevat perustumaan vielä vuosikymmeniä pääosin nykyisiin tuotantomuotoihin ja primäärienergioihin. Seututason tarkastelussa onkin korostettu kaukolämmityksen ja yhteistuotannon merkit-

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA

HELSINGIN YLEISKAAVA HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi ja miten yleiskaava tehdään Marja Piimies 26.11.2012 HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi yleiskaava on tarpeen tehdä Toimintaympäristön muuttuminen Väestö kasvaa - kaavavaranto on loppumassa

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

Vantaan yleiskaavan kehityskohteet. 4.8.2015 / Mari Siivola

Vantaan yleiskaavan kehityskohteet. 4.8.2015 / Mari Siivola Vantaan yleiskaavan kehityskohteet 4.8.2015 / Mari Siivola Vantaata on rakennettu yleiskaavoilla Helsingin maalaiskunnan yleiskaavaehdotus 1968: aluerakentaminen Yleiskaavallinen suunnitelma 1976: kasvun

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Kaavatunnus: 3-331 Asianumero: 507/10.2.03/2012 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Asemakaavanmuutos koskee korttelin 3086 tonttia 2 Asemakaavanmuutoksella muodostuu osa korttelista

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

MUUTTUVA UUSIMAA. Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys. Henrik Sandsrtröm

MUUTTUVA UUSIMAA. Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys. Henrik Sandsrtröm MUUTTUVA UUSIMAA Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys Henrik Sandsrtröm 1 UUSIMAA JA ITÄ-UUSIMAA OVAT KOKONAISUUS TIIVIS METROPOLIN YDIN AKTIIVISTEN KAUPUNKIEN VERKOSTO SÄTEETTÄISET

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan

Lisätiedot

Metro Pasilasta eteenpäin

Metro Pasilasta eteenpäin Metro Pasilasta eteenpäin SUY Seppo Vepsäläinen C: 1/2004 METRO PASILASTA ETEENPÄIN Metro on paras osa koko seudun joukkoliikenteen järjestelmää, mutta sen palvelualue on vielä suppea. Laajentaminen on

Lisätiedot

SIIRTYMINEN KESTÄVÄÄN RAKENTAMISEEN Aluerakentamisen näkökulma- Alueellinen ekotehokkuus

SIIRTYMINEN KESTÄVÄÄN RAKENTAMISEEN Aluerakentamisen näkökulma- Alueellinen ekotehokkuus SIIRTYMINEN KESTÄVÄÄN RAKENTAMISEEN Aluerakentamisen näkökulma- Alueellinen ekotehokkuus 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen Sitra 23.11.2009 Aluerakentamispäällikkö Kyösti Oasmaa 1 Aluerakentamisen näkökulma

Lisätiedot

Talous- ja suunnittelukeskus

Talous- ja suunnittelukeskus Helsingin kaupunki Talous- ja suunnittelukeskus Kotikaupunkina Helsinki Asumisen ja maankäytön suunnittelun päämäärät ja tavoitteet Asumisen ja maankäytön suunnittelun lähtökohtia Uutta kaupunkia Vuosina

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101 Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/4 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 26.4.2007

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/4 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 26.4.2007 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/4 1 b 4 LAUSUNTO JOKERI-LINJAN PYSÄKKIJÄRJESTELYISTÄ ESPOON MÄKKYLÄSSÄ Kslk 2007-646, Khs 2007-914/662 5.4.2007 Lausuntopyyntö Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 10/2015 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kaj/9 20.5.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 10/2015 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kaj/9 20.5.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 10/2015 1 (5) 9 Munkkiniemen Kartanontie 22:n asemakaavan muuttaminen (nro 12255, tontti 30008/22) HEL 2011-006696 T 10 03 03 Päätösehdotus Tiivistelmä Esittelijän perustelut

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

JOKERI II Ehdotus uudeksi poikittaiseksi runkolinjaksi

JOKERI II Ehdotus uudeksi poikittaiseksi runkolinjaksi JOKERI II Ehdotus uudeksi poikittaiseksi runkolinjaksi SUY C:1/2003 Seppo Vepsäläinen ISSN 0786-8480 JOUKKOLIIKENTEEN HAASTE Helsinki on joukkoliikennekaupunki. Junat, bussit ja raitiovaunut tarjoavat

Lisätiedot

Mikä asuntostrategia?

Mikä asuntostrategia? Asuntostrategialuonnos Mari Randell Mikä asuntostrategia? Seudun yhteinen maankäyttösuunnitelma, asuntostrategia ja liikennejärjestelmäsuunnitelma on valmisteltu samaan aikaan ja tiiviissä yhteistyössä

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen 12.2.2013

Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen 12.2.2013 Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen Esityksen sisältö Hieman asuntotuotannon ja kaavoituksen volyymeistä Espoossa Asuntotuotannon kriittiset tekijät maankäytön

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

HLJ 2011:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) päätulokset

HLJ 2011:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) päätulokset HLJ 2011:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) päätulokset 22.3.2010 Tavoitetila ja -verkko Perustuu laajaan asiantuntijakäsittelyyn ja innovatiiviseen mallinnusprosessiin Käyty läpi seudulla

Lisätiedot

Marja-Vantaa - Urbaanin ekologisen rakentamisen suuri mahdollisuus

Marja-Vantaa - Urbaanin ekologisen rakentamisen suuri mahdollisuus Marja-Vantaa - Urbaanin ekologisen rakentamisen suuri mahdollisuus 16.6.2008 Reijo Sandberg projektinjohtaja Marja-Vantaa -projekti Vantaan kaupunki Alue Helsingin seudulla Marja Vantaa Helsinki Vantaa

Lisätiedot

Seudun tonttipäivä 21.5.2015 Lempäälän tonttitarjonnasta, tulevaisuuden tarpeista ja ratkaisumalleista

Seudun tonttipäivä 21.5.2015 Lempäälän tonttitarjonnasta, tulevaisuuden tarpeista ja ratkaisumalleista Seudun tonttipäivä 21.5.2015 Lempäälän tonttitarjonnasta, tulevaisuuden tarpeista ja ratkaisumalleista Jaakko Hupanen Ilari Rasimus Harri Järvenpää tekninen johtaja kaavoituspäällikkö kiinteistöinsinööri

Lisätiedot

Raidehankkeita HLJ 2011 Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen taustamateriaalia

Raidehankkeita HLJ 2011 Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen taustamateriaalia Raidehankkeita HLJ 2011 Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen taustamateriaalia 18.12.2008 Kaukoliikenteen radat 1. Helsinki Turku -yhteys, uusi linjaus (ELSA-rata) Nopea junayhteys Turkuun ja Saloon Samassa

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

Palveluverkon suunnittelun näkökulma yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon yhteensovittamiseen

Palveluverkon suunnittelun näkökulma yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon yhteensovittamiseen Palveluverkon suunnittelun näkökulma yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon yhteensovittamiseen Suunnittelupäällikkö Sisko Hiltunen Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä 15.3.2011 Hyvinvointipalvelujen palveluverkon

Lisätiedot

Millä keinoilla kestävään liikennejärjestelmään?

Millä keinoilla kestävään liikennejärjestelmään? Millä keinoilla kestävään liikennejärjestelmään? Matti Räinä tiejohtaja Oulun tiepiiri Näkökulmia aluesuunnittelun ja liikenteen tavoiteasettelu LPS 2008 Liikenne 2030. Suuret haasteet, uudet linjat hallinnon

Lisätiedot

Vihreä Helsingin seutu 2050 Viherajatuksia Greater Helsinki Vision 2050 - kilpailussa. Arkkitehti, taiteen maisteri Ilona Mansikka, SITO

Vihreä Helsingin seutu 2050 Viherajatuksia Greater Helsinki Vision 2050 - kilpailussa. Arkkitehti, taiteen maisteri Ilona Mansikka, SITO Vihreä Helsingin seutu 2050 Viherajatuksia Greater Helsinki Vision 2050 - kilpailussa Arkkitehti, taiteen maisteri Ilona Mansikka, SITO Greater Helsinki Vision 2050 - seutuvisioprosessi Kilpailun tavoitteena

Lisätiedot

Kaupunkikehitysryhmä. Keskustahanke

Kaupunkikehitysryhmä. Keskustahanke MAL-VERKOSTON TAPAAMINEN 14.5.2014 Tampereen ja keskustan kehittämisohjelma Tampereen kaupunkiseudun MAL-aiesopimus ja Asemakeskushanke Tampereen Asemakeskuksen suunnittelukilpailu Tullin alueen visiotyö

Lisätiedot

Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Espoossa

Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Espoossa Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Espoossa Kehittämisjohtaja Olli Isotalo RAKLI: Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen Finlandiatalo 5.3.2015 Espoo toteuttaa Helsingin seudun MAL-sopimusta

Lisätiedot

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaatteet. Elinkeinot ja innovaatiotoiminta sekä logistiikka

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaatteet. Elinkeinot ja innovaatiotoiminta sekä logistiikka 15.9.2014 1 (3) Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaatteet 4. vaihemaakuntakaavan yhteiset suunnitteluperiaatteet Uudenmaan liiton strategian mukaisesti tällä kaavakierroksella pyritään entistä

Lisätiedot

Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa

Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa Pekka Sauri Apulaiskaupunginjohtaja, Helsinki Tulevaisuuden liikenne- ja innovaatiopolitiikka 27.1.2014 Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Kaupunkisuunnittelulautakunta

Lisätiedot

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Strategian laadintaa varten on tunnistettu neljä näkökulmaa, joiden kautta kaupungin toiminnalle asetetaan tavoitteita. Näkökulmat ovat: kuntalaisen hyvinvointi

Lisätiedot

Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014

Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014 Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014 Mari Randell, Helsingin kaupunki, asunto-ohjelmapäällikkö 3.10.2014 1 Helsingin seudun maankäyttösuunnitelma, MASU 2050 Helsingin seudun asuntostrategia 2025 Helsingin

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI: LUONNOS STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI: LUONNOS STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI: LUONNOS STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI Ehdotukset strategisiksi päämääriksi Kaupungin hyvinvoinnin osa-alue Ehdotukset strategisiksi

Lisätiedot

T A M P E R E - asukkaita n. 220.409 (31.12.2013) - pinta-ala 525 km 2-403 as / km 2

T A M P E R E - asukkaita n. 220.409 (31.12.2013) - pinta-ala 525 km 2-403 as / km 2 Ilmastovaikutusten arviointi Kuntien 7. Ilmastokonferenssi Yleiskaavapäällikkö Pia Hastio 9.5.2014 T A M P E R E - asukkaita n. 220.409 (31.12.2013) - pinta-ala 525 km 2-403 as / km 2 Pohjoinen suuralue

Lisätiedot

Kasvukäytävän pohjoinen keskus. Suomen kasvukäytävän elinvoimakartasto 2014.

Kasvukäytävän pohjoinen keskus. Suomen kasvukäytävän elinvoimakartasto 2014. MAL-sidosryhmäfoorumi 2.10.2015 Kasvukäytävän pohjoinen keskus Suomen kasvukäytävän elinvoimakartasto 2014. 1. Varaudumme väestön kasvuun 2. Tiivistämme yhdyskuntarakennetta 3. Kehitämme keskustoja ja

Lisätiedot

Asuminen vihreäksi. Espoon Vihreät asumispolitiikasta

Asuminen vihreäksi. Espoon Vihreät asumispolitiikasta Asuminen vihreäksi Espoon Vihreät asumispolitiikasta Hyvä asuminen on taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää. Luonnon monimuotoisuus on säilytettävä, vaikka asuminen oman tilansa vaatiikin.

Lisätiedot

SISÄLTÖ JA RAKENNE MAAPAIKKA-HALLINTAMALLI MALLIN PUUTTEET JA KATVEALUEET JOHTOPÄÄTÖKSET PILOTOINNISTA MALLIN JATKOTYÖSTÄMINEN

SISÄLTÖ JA RAKENNE MAAPAIKKA-HALLINTAMALLI MALLIN PUUTTEET JA KATVEALUEET JOHTOPÄÄTÖKSET PILOTOINNISTA MALLIN JATKOTYÖSTÄMINEN SISÄLTÖ JA RAKENNE SISÄLTÖ JA RAKENNE 1 2 3 4 5 6 7 8 MAAPAIKKA-HALLINTAMALLI MALLIN PILOTOINTI PILOTOINNIN KARTAT MALLIN PUUTTEET JA KATVEALUEET JOHDANTO MALLIN KEHITTÄMIS- Maapaikka-hallintamallin JA

Lisätiedot

Pieksämäen strateginen OYK. Kehityssuuntia 11.9.2013

Pieksämäen strateginen OYK. Kehityssuuntia 11.9.2013 Pieksämäen strateginen OYK Kehityssuuntia 11.9.2013 Tausta-analyysi Miksikö haluan muuttaa Pieksämäelle? Potentiaaliset syyt Siellä on työtä Siellä on liike-/työtiloja Siellä on työvoimaa Se on lapsuuteni

Lisätiedot

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa.

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa. Lapin 25. kylätoimintapäivät 12. 13.10.2013 Levi, Hotelli Hullu Poro - Rakentamalla jo olemassa oleviin kyliin ja niiden yhteyteen helpotetaan palvelujen ja teknisten järjestelmien tehokasta ja edullista

Lisätiedot

Malmin lentoasemaselvitys ja Tapanila

Malmin lentoasemaselvitys ja Tapanila Malmin lentoasemaselvitys ja Tapanila Mitä nyt ehdotetaan? 22.10.2007 1 Ohjelma Esitys: Malmi luontoharrastajan näkökulmasta Taustaa Sijainti ja Tapanila-Seuran kannanotot Uusin esitys MLY:n ehdotus Keskustelua

Lisätiedot

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Katsaus maakuntakaavoituksen maailmaan Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Iltapäivän sisältö Mikä on Uudenmaan liitto? Entä maakuntakaava? Maakunta-arkkitehti Kristiina Rinkinen Maisema-arkkitehdin

Lisätiedot

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. www.sipoonjokilaakso.fi

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakso Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa Sijoita kasvavaan Sipooseen! www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakson etuja ovat sijainti, luonto ja palvelut Sipoon Jokilaakso 2 Nikkilän keskustan

Lisätiedot

Liikenteen tavoitteet

Liikenteen tavoitteet HLJ 2015 -liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnos Sini Puntanen 1 Liikenteen tavoitteet Saavutettavuus sujuvuus Matka- ja kuljetusketjut ovat sujuvia ja luotettavia lähelle ja kauas. Joukkoliikenteen kilpailukyky

Lisätiedot

KaKe-pohdintaa 6.3.2013

KaKe-pohdintaa 6.3.2013 KaKe-pohdintaa 6.3.2013 Helsingin yleiskaavan lukemista: - Kasvu (-> 2050) - Maahanmuutto, vieraskielisten määrä, ennuste 2030 - Kaavoitettu maa loppuu n. 2020 - Mistä maata? -> luonto, moottoritiet, ylöspäin,

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Haukipudas Kiiminki Hailuoto Oulunsalo Oulu seutusuunnittelija Anne Leskinen, 8.12.2010 Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä Uusi Oulu

Lisätiedot

KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA

KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA 26.11.2012 Yleiskaavan aloituspamaus 14.1.2013 Väestönkasvu 21.1.2013 Asuminen 4.2.2013 Liikenne 25.2.2013 Virkistys- ja vapaa-aika 4.3.2013 Elinkeinot ja kilpailukyky

Lisätiedot

Joukkoliikenne ja taloudelliset ohjauskeinot

Joukkoliikenne ja taloudelliset ohjauskeinot Joukkoliikenne ja taloudelliset ohjauskeinot Älykäs ja oikeudenmukainen autoilu -seminaari 15.10.2013 Suvi Rihtniemi, toimitusjohtaja Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Suomen Latu Radiokatu 20 00240 Helsinki Puh. 044 722 6300 www.suomenlatu.fi

Suomen Latu Radiokatu 20 00240 Helsinki Puh. 044 722 6300 www.suomenlatu.fi helsinki.kirjaamo@hel.fi Kaupunkisuunnittelulautakunta PL 10 00099 Helsingin kaupunki Viite: Ksv/HEL 2015-012598 HELSINGIN YLEISKAAVALUONNOS JA VIHERALUEIDEN MERKITYS Suomen Latu on valtakunnallinen ulkoilujärjestö.

Lisätiedot

Asuntotuotannon haasteet Helsingille Valtakunnallinan asunto- ja yhdyskuntapäivä 8.5.2008 Helsinki

Asuntotuotannon haasteet Helsingille Valtakunnallinan asunto- ja yhdyskuntapäivä 8.5.2008 Helsinki Asuntotuotannon haasteet Helsingille Valtakunnallinan asunto- ja yhdyskuntapäivä 8.5.2008 Helsinki Apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä Helsingin kaupunki Asumisen uhkakuva on kasvanut Vuokra-asuntotuotanto

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA G:\AKVAT\Raivio\OASL1.doc 1/5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaava koskee Raivion kaupunginosan vanhimman osan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414 KOTKAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu Vireille tulo 29.05.2015 TEHTÄVÄ Ranta-asemakaava OSOITE Pitkäsaari, Kaarniemi (417), Kotka

Lisätiedot

Läsnäoleva yleiskaava strategisen suunnittelun välineenä

Läsnäoleva yleiskaava strategisen suunnittelun välineenä Maankäytön strateginen ohjaaminen: Oikean välineen valinta MAL-verkoston seminaari 24.10.2012 Miten toimii jatkuvasti päivitettävä yleiskaava Läsnäoleva yleiskaava strategisen suunnittelun välineenä Oikeusvaikutteinen,

Lisätiedot

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Eero Vainio Lahden seudun ympäristölautakunnan puheenjohtaja Kaupunginvaltuutettu (SDP) Eero Vainio - Kuntien V ilmastokonferenssi -Tampere Lahti on kasvava ja elinvoimainen

Lisätiedot

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille KUNTAUUDISTUKSEN SEUTUTILAISUUS OULUN KAUPUNKISEUTU, Oulu 4.4.2014 Professori Perttu Vartiainen, Itä-Suomen yliopisto Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille Mihin yritän vastata ja

Lisätiedot

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnos. KUUMA-johtokunta 5.3.2015

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnos. KUUMA-johtokunta 5.3.2015 Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnos KUUMA-johtokunta 5.3.2015 Uudenmaan maakuntakaavatilanne Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan teemat Elinkeinot ja innovaatiotoiminta Logistiikka Tuulivoima Viherrakenne

Lisätiedot

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA 1 2 Hallitusohjelman tarkoitus ja merkitys Pirkkalan pormestarimalliin kuuluu toimintatapa, jossa uusi pormestari ryhtyy heti valintansa jälkeen kokoamaan hallitusohjelmaa.

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414 KOTKAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu Vireille tulo 29.05.2015 TEHTÄVÄ Ranta-asemakaava OSOITE Pitkäsaari, Kaarniemi (417), Kotka

Lisätiedot

Kaupunkiseudun maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus (MAL3) Lähetekeskustelu Sh ja Kjk 27.5.2015, työpajan yhteenveto

Kaupunkiseudun maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus (MAL3) Lähetekeskustelu Sh ja Kjk 27.5.2015, työpajan yhteenveto Kaupunkiseudun maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus (MAL3) Lähetekeskustelu Sh ja Kjk 27.5.2015, työpajan yhteenveto Työpajan 27.5 teemat 1. Sopimusmenettelyn tavoitteet 2. Sopimuksen teemat ja

Lisätiedot

SIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos

SIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos SIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan osana kaavatyön

Lisätiedot

MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA

MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA TEM29020801 UUSIUTUVA ENERGIA ENERGIANSÄÄSTÖ ENERGIATEHOKKUUS MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA OLAVI TIKKA HKR- RAKENNUTTAJA HELSINGIN KAUPUNKI TEM29020808 YLEISESTI HUONOSTI

Lisätiedot

OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA

OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA 1. Valmistelun tulokset Uudenmaan liiton mukaan Karjaan kaavaluonnoksen ei tule ylittää seudullisesti merkittävän

Lisätiedot

Vaalimaan asemakaavojen muutokset kortteleissa 201, 209 ja 220

Vaalimaan asemakaavojen muutokset kortteleissa 201, 209 ja 220 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A VIROLAHDEN KUNTA Vaalimaan asemakaavojen muutokset kortteleissa 201, 209 ja 220 Luonnosvaiheen vastineet FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24767 Luonnosvaiheen vastineet

Lisätiedot

Kehä III:n ja Hämeenlinnanväylän tiealueet

Kehä III:n ja Hämeenlinnanväylän tiealueet Ilmoitamme kaavan vireille tulosta Teillä on mahdollisuus osallistua kaavoitukseen Kaupunkisuunnittelu 1/5 Länsi-Vantaan asemakaavayksikkö 2.9.2011 Kehä III:n ja Hämeenlinnanväylän tiealueet Asemakaava

Lisätiedot

Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012

Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 Hallituksen

Lisätiedot

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen PÖYRYN VIISI TOIMIALUETTA» Kaupunkisuunnittelu» Projekti- ja kiinteistökehitys» Rakennuttaminen» Rakennussuunnittelu»

Lisätiedot

YLIVIESKAN ALPUMINKANKAAN OSAYLEISKAAVA

YLIVIESKAN ALPUMINKANKAAN OSAYLEISKAAVA S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A YLIVIESKAN KAUPUNKI YLIVIESKAN ALPUMINKANKAAN OSAYLEISKAAVA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 7.1.2015 P22715 Ehdotusvaiheen palaute ja kaavan laatijan vastine 1 (39)

Lisätiedot

UUDENMAAN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN LUONNOKSEN LAUSUNNONANTAJAT

UUDENMAAN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN LUONNOKSEN LAUSUNNONANTAJAT UUDENMAAN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN LUONNOKSEN LAUSUNNONANTAJAT Näilta tahoilta on pyydetty lausuntoa 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta. Lausuntoaikaa on 20.3.2015 saakka. Uudenmaan Jäsenkunnat Askolan

Lisätiedot

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Pälkäneen kunta 3.6.2015 LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA

HELSINGIN YLEISKAAVA HELSINGIN YLEISKAAVA YLEISKAAVAN SELVITYKSISTÄ JA VIHERVISIOSTA Raisa Kiljunen-Siirola, KSV yleissuunnittelutoimisto 3.6.2014 HELSINGIN YLEISKAAVA Suunnittelu- ja selvheityshankkeet: luja eri mittakaavatasolla

Lisätiedot

Lääkkeitä asuntopolitiikan ongelmiin -keskustelupaperi

Lääkkeitä asuntopolitiikan ongelmiin -keskustelupaperi 23.1.2003 Lääkkeitä asuntopolitiikan ongelmiin -keskustelupaperi Vihreälle eduskuntaryhmälle asuntopolitiikan parantaminen on ollut tärkeä perhe- ja kaupunkipoliittinen tavoite koko vaalikauden. Hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 15.11.2012 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013

Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 15.11.2012 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013 Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 15.11.2012 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013 Kaavoituskatsaus laaditaan kerran vuodessa ja se sisältää selostuksen Kauniaisten kaupungissa sekä

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Sää- ja ilmastolähtöinen kaupunkisuunnittelu ja rakentaminen, 6.3.2013 Espoon kaupunkisuunittelukeskus / Torsti Hokkanen

Sää- ja ilmastolähtöinen kaupunkisuunnittelu ja rakentaminen, 6.3.2013 Espoon kaupunkisuunittelukeskus / Torsti Hokkanen FINNOO ILMASTONMUUTOKSEN TORJUNNAN KAUPUNGINOSA Sää- ja ilmastolähtöinen kaupunkisuunnittelu ja rakentaminen, 6.3.2013 Espoon kaupunkisuunittelukeskus / Torsti Hokkanen Finnoo kartalla HKI 12 km Finnoo

Lisätiedot

Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015

Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015 Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys Tiivistelmä 15.9.2015 Liikenneselvityksen tavoitteet ja lähtökohdat Kaavaehdotusvaiheen liikenneselvityksen tavoitteena on tarkentaa alueen liikkumista ja liikennettä

Lisätiedot

Uuden sukupolven organisaatio

Uuden sukupolven organisaatio Uuden sukupolven organisaatio Kaupunkiorganisaation palvelujen järjestämistason perusrakenne ja luottamushenkilöorganisaation toimielinrakenne Organisaatiotoimikunta 30.08.2010 Muutosjohtaja Risto Kortelainen

Lisätiedot

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 28.11.2013 1 Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) Laki ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa SIJAINTI 50 km SUUNNITTELUALUE ENERGIAMALLIT: KONSEPTIT Yhdyskunnan energiatehokkuuteen vaikuttaa usea eri tekijä. Mikään yksittäinen tekijä ei

Lisätiedot

Vyöhykesuunnittelu. Kansainvälinen katsaus JUHANA RAUTIAINEN

Vyöhykesuunnittelu. Kansainvälinen katsaus JUHANA RAUTIAINEN Vyöhykesuunnittelu Kansainvälinen katsaus JUHANA RAUTIAINEN 20.3.2012 2 Esityksen sisältö Mitä vyöhykesuunnittelu on? Yleiskatsaus vyöhykesuunnitteluun Vyöhykesuunnittelun kansainvälisiä esimerkkejä -

Lisätiedot

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien ilmastokonferenssi 3.5.2012 Pauli Välimäki Pormestarin erityisavustaja ECO2-ohjelman johtaja Tampereen kaupunki YHDYSKUNTARAKENTEEN

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 Mänttä-Vilppulan kehityskuva Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT Rakennemallivaihtoehtojen kautta etsitään Mänttä-Vilppulalle paras mahdollinen tulevaisuuden aluerakenne

Lisätiedot

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS 21.11.2013 Lapin pääkaupunki ja Joulupukin virallinen kotikaupunki 21.11.2013 Matkailufaktoja

Lisätiedot

Oulun liikenneinvestointien vaikutus henkilöautoilun määrään

Oulun liikenneinvestointien vaikutus henkilöautoilun määrään Oulun liikenneinvestointien vaikutus henkilöautoilun määrään Oulun luonnonsuojeluyhdistys Liikenne ja ympäristö Liikenne on Oulun seudun pahin ympäristöongelma! terveysvaikutukset, pöly viihtyisyyden väheneminen,

Lisätiedot

Ajankohtaista alueiden käytön suunnittelusta

Ajankohtaista alueiden käytön suunnittelusta Ajankohtaista alueiden käytön suunnittelusta Esa Hoffrén/ Alueiden käytön yksikkö 19.1.2011 1 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 19.1.2011 2 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 19.1.2011

Lisätiedot

LÄHIÖSTRATEGIAN YHTEISTYÖ. Työkartta hyviin lähiöihin lähiöstrategia-työseminaari. Ari Juhanila Asuntoasiainpäällikkö, Lahden kaupunki

LÄHIÖSTRATEGIAN YHTEISTYÖ. Työkartta hyviin lähiöihin lähiöstrategia-työseminaari. Ari Juhanila Asuntoasiainpäällikkö, Lahden kaupunki LÄHIÖSTRATEGIAN YHTEISTYÖ Työkartta hyviin lähiöihin lähiöstrategia-työseminaari 10,02,2015 Hki Ari Juhanila Asuntoasiainpäällikkö, Lahden kaupunki LÄHIÖ - STRATEGIA - YHTEISTYÖ Lahden kaupungin strategia

Lisätiedot

Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu 13.11.2012

Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Valtakunnallisen alueluokittelun (VALHEA-malli) 2 tarkentaminen raideliikenteen osalta menetelmän

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1

Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1 Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1 Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava Liikenne ja logistiikka Kaavaehdotus Julkisesti nähtävillä 21.11.-30.12.2011 Asukastilaisuudet: ti 22.11.11 Ylöjärvi,

Lisätiedot