Liikenne Liikenteen palvelutason nykytila miten arjen matkat ja kuljetukset toimivat. Muistio keskustelun pohjaksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Liikenne 2030. Liikenteen palvelutason nykytila miten arjen matkat ja kuljetukset toimivat. Muistio keskustelun pohjaksi"

Transkriptio

1 Liikenne 2030 johtoryhmä Liikenne 2030 Liikenteen palvelutason nykytila miten arjen matkat ja kuljetukset toimivat Muistio keskustelun pohjaksi

2 Sisällysluettelo: Saatteeksi Liikkumisen palvelutaso Liikkuminen ulkomaille/ulkomailta Pitkämatkainen liikkuminen kotimaassa Liikkuminen suurilla kaupunkiseuduilla Liikkuminen muissa maakuntakeskuksissa Liikkuminen taajamissa ja pienissä keskuksissa Liikkuminen haja-asutusalueilla Palvelutaso liikenteen heikoimpien ryhmien kannalta Esimerkkejä matkaketjuista Kuljetusten palvelutaso Ulkomaan kuljetukset Pitkämatkaiset kuljetukset kotimaassa Alueelliset kuljetukset: keräily ja jakelu Esimerkkejä kuljetusketjuista Ympäristö ja turvallisuus käyttäjän kannalta Ympäristö Turvallisuus Liitteet 1. Kuljetuksiin liittyvät odotukset, tyytyväisyys ja ongelmat tie- ja katuverkolla teollisuuden, kaupan ja kuljetusyritysten näkökulmasta 2. Esimerkit liikkumisketjuista 3. Esimerkit kuljetusketjuista 2/49

3 Saatteeksi Liikenne- ja viestintäministeriö asetti marraskuussa 2005 työryhmän, jonka tehtävänä oli valmistella näkemyksensä liikennepolitiikan lyhyen ja pitkän aikavälin kehittämisvaihtoehdoista (Liikenne 2030). Näkemyksiä käytetään ministeriön tulevaisuuskatsauksena eduskunnalle, seuraavan hallitusohjelman valmistelussa sekä liikenne- ja viestintäpolitiikan strategisessa johtamisessa. Työryhmän tehtävänä on valmistella asiakaslähtöinen liikennepolitiikan kehittämislinjaus, jossa yhteiskunnallisten tavoitteiden lisäksi nostetaan esiin keskeiset kehittämiskysymykset ja vaihtoehtoiset ratkaisutavat innovatiivisella ja asiakaslähtöisellä tavalla. Työryhmän tulee tarkastella liikkumisen palvelutasoa ihmisten muuttuvien liikkumistarpeiden kautta sekä elinkeinoelämän tarpeiden ja alueiden kehityksen kannalta kaupunkiseuduilla ja maaseudulla, maan sisäisillä pitkillä yhteysväleillä sekä kansainvälisessä liikenteessä. Taustaksi työryhmän on arvioitava liikennejärjestelmän nykytilaa ja toimintaympäristön muutostekijöitä pitkällä aikavälillä. Tässä muistiossa on liikenteen palvelutason nykytilaa lähestytty asiakkaan eli ihmisten liikkumisen ja elinkeinoelämän kuljetusten kannalta. Kuvauksessa on hyödynnetty seudullisia liikennejärjestelmäsuunnitelmia, liikenteen asiakastutkimuksia sekä liikenne- ja väylävirastojen nykytilatietoja. Kuvauksen valmistelusta on vastannut YY- Optima Oy Liikenne valmisteluryhmän ohjauksessa. Syventävää tietoa ihmisten liikkumistarpeista on tuotu käyttäjätutkimukseen perustuvilla esimerkeillä, jotka on tuottanut Movense Oy. Kyseessä on ennen kaikkea ongelmalähtöinen kuvaus, jossa pyritään nostamaan esiin liikennejärjestelmän toimivuuteen liittyviä puutteita tai ongelmia sekä liikkumisen että kuljetusten osalta. Muistio ei ota kantaa ongelmien suuruuteen tai pienuuteen eikä aseta puutteiden korjaustarvetta tärkeysjärjestykseen. Tämä tapahtuu liikenteen palvelutason tavoitetilan määrittelyn yhteydessä. Liikkumisen palvelutason kuvaus perustuu aluetasoihin. Siinä käsitellään erikseen erikokoisia keskuksia, haja-asutusalueita, pitkämatkaista liikkumista kotimaassa sekä ulkomaanmatkoja. Kuljetukset on jaettu vastaavalla tavalla aluetasoihin perustuen ulkomaankuljetuksiin, kotimaan pitkämatkaisiin kuljetuksiin sekä alueelliseen keräilyyn ja jakeluun. Lisäksi käsitellään Venäjän transitokuljetuksia. Muistion lopussa käsitellään yleisellä tasolla liikenteen terveysvaikutuksia osana ympäristövaikutuksia sekä liikenneturvallisuuden tilaa. Muilta osin liikenteen ympäristövaikutuksia ei käsitellä tässä yhteydessä. Liikenteen palvelutason nykytilan kuvauksesta voi antaa palautetta samoin kuin Liikenne 2030 teemoja keskusteltavaksi luonnoksesta mennessä osoitteeseen Liikenne 2030 työryhmän puheenjohtaja Harri Cavén 3/49

4 Liikennejärjestelmän kehittämisen tavoitteena on tuottaa mahdollisimman paljon lisäarvoa asiakkaiden toiminnoille ja sitä kautta Suomen hyvinvoinnille sujuvia matkoja, toimivia kuljetuksia. Liikenteen palvelutaso on käsitteenä moniulotteinen. Palvelutasoa on totuttu kuvaamaan teknisesti liikenneväylien ja liikenteen ominaisuuksien kautta. Tässä muistiossa näkökulma on pyritty kääntämään liikennejärjestelmän käyttäjien, erilaisten liikkujien ja kuljetusten tarvitsijoiden, kokemaksi palvelutasoksi. Liikkujille ja kuljetusten tarvitsijoille liikennejärjestelmä on yksi kokonaisuus. Asiakkaan kokema palvelutaso syntyy eri toimijoiden toimenpiteiden yhteisvaikutuksena. Liikkumiseen ja kuljetuksiin liittyvien ongelmien ratkaisu edellyttää oikeita toimenpiteitä oikeaan aikaan oikeaan tarpeeseen ja oikealla tavalla. 1 Liikkumisen palvelutaso Suurin osa matkoista on ostos- ja asiointimatkoja sekä vapaa-ajan matkoja. Matkasuoritteella (km/henkilö/vrk) mitattuna kaikkein eniten tehdään vapaa-ajan matkoja. Ostos- ja asiointimatkat ovat puolestaan suhteellisesti lyhyitä; niiden osuus matkasuoritteesta on pienempi kuin työmatkojen. Matkaluku, matkaa/hlö/vrk (HLT ) 0,80 0,70 0,60 0,50 0,40 0,30 0,20 0,10 0,00 matkaluku työ koulu, opiskelu työasia ostos, asiointi vierailu mökki muu vapaa-aika 4/49

5 Vuorokauden matkasuorite km/hlö/vrk (HLT ) 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 työ koulu, opiskelu työasia ostos, asiointi vierailu mökki muu vapaa-aika Luvussa 1 kuvataan liikkumista eri aluetasoilla. Kuhunkin aluetasoon sisältyy tiivis kuvaus liikkumistarpeista, liikennejärjestelmän palvelutason nykytilan kuvaus sekä havainnot liikennejärjestelmän palvelutason puutteista. Palvelutason kuvauksessa ei käsitellä liikkumisen kustannuksia koko liikennejärjestelmän tasolla. Ihmiset tavoittelevat kaikessa liikkumisessa kohtuuhintaista liikkumismahdollisuutta. Liikkumisen kustannukset vaikuttavat kulkutapavalintoihin. Käyttäjällä on kuitenkin erilaisia mahdollisuuksia vaikuttaa liikkumisensa kustannuksiin. Koska kohtuuhintaisuus on suhteellista ja lisäksi erilaista eri tulotasoilla, asiaa ei ole mahdollista käsitellä yleisesti. 1.1 Liikkuminen ulkomaille/ulkomailta Asiakkaiden tarpeita: - Ulkomaille suuntautuvat työasiamatkat; useimmiten lentoliikennettä, harvoin tieliikennettä tai junaliikennettä: sujuvuus, matka-ajan ennustettavuus (täsmällisyys), vuorotarjonta - Lomamatkat ja viikonloppuliikenne: pääosin lento- ja laivaliikennettä; itärajan ja Viron suunnan yhteyksien ja rajanylityksen toimivuus (sujuvuus) sekä palveluvarustus, levähdysalueet, opastus (Ruotsi ja Norja Schengen-aluetta) - Asiointi: rajan ylittävä paikallinen liikenne mm. Venäjälle/Venäjältä: rajanylityksen toimivuus (sujuvuus) Kansainväliset henkilöliikenneyhteydet tarkoittavat työasiointimatkoilla ennen kaikkea hyviä lentoyhteyksiä. Kaikista suurimmista maakunta- tai aluekeskuksista on päivittäiset yhteydet keskeisimpiin ulkomaan kohteisiin joko suoraan tai vähintään Helsinki- Vantaan kautta. Sama pätee tietysti myös toiseen suuntaan: ulkomailta on päästävä nopeasti muuallekin kuin pääkaupunkiseudulle. Lentoliikenteen keskittymisessä Helsinkiin hyvä puoli on se, että ulkomaan ja kotimaan liikenne näin tukevat toinen toisiaan ja tarjoavat molemmille paremmat lentoyhteydet kuin erikseen olisi mahdollista. 5/49

6 Sama toimii myös kansainvälisesti: Helsinki-Vantaan kehittyminen merkittäväksi kansainväliseksi kauttakulkuasemaksi (Gateway) on mahdollistanut selvästi monipuolisemman kansainvälisen liikenteen tarjonnan muodostumisen. Lentoliikenteen tarjonta (reittien ja vuorojen määrä) on kasvaneesta kauttakulkuliikenteestä johtuen erittäin hyvä. Ilman kauttakulkuliikenteen tuomia lisämatkustajia ei reittitarjontamme olisi läheskään nykyistä tasoa. Helsingin Kaukoidän reittitarjonta on koko Euroopankin mittapuun mukaan erinomainen. Lähes kaikilla lentoasemilla on vähintään 2500 m pitkät kiitotiet, jotka mahdollistavat suorat Euroopan lennot suihkukoneilla. Kiitotiekapasiteetti riittää eikä uusien kiitoteiden rakentamistarpeita ole näköpiirissä. Terminaalit on muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta uusittu viimeisten 15 vuoden aikana. Kapasiteettimielessä suurimmat ongelmat ilmenevät Helsinki-Vantaan terminaalikapasiteetissa erityisesti viime vuosina voimakkaasti kasvaneen Kaukoidän ja Euroopan välisen kauttakulkuliikenteen vuoksi. Laivaliikenteessä suuri osa matkustajaliikenteestä aluksilla on vapaa-ajan matkailua, mutta osa myös asiointimatkustamista. Vuodessa tehdään yli 16 milj. matkaa, minkä lisäksi satamissa vierailee risteilyaluksia. Palvelutasosta vastaavat pääasiassa liikenneyrittäjät ja satamat. Matkustajan kokema turva (security) ja turvallisuus (safety) ovat merkittävä osa palvelutasoa. Suurissa kaupungeissa sujuva pääsy matkustaja-aluksille on tärkeä asia palvelutason kannalta. Helsingissä ja Turussa katuverkon ruuhkautuminen kasvattaa liityntämatkojen matka-aikaa ja heikentää matka-ajan ennustettavuutta. Raide- ja tieliikenteessä ulkomaanmatkojen palvelutason kannalta olennaisia kysymyksiä ovat rajanylitys Venäjän ja tieliikenteessä myös Viron suuntaan. Erityisesti Venäjän rajalla palvelutasoon vaikuttavat ratkaisevasti Venäjän viranomaiset; yhteydet Suomen rajalle asti toimivat tyydyttävästi. Joitakin huomioita palvelutason puutteista ulkomaanmatkoilla: - Lentoliikenne: Suurimmat ongelmat ilmenevät Helsinki-Vantaan terminaalikapasiteetissa - Laivaliikenne: Helsingissä ja Turussa katuverkon ruuhkautuminen vaikuttaa liityntämatkojen matka-aikaan ja matka-ajan ennustettavuuteen. - Raide- ja tieliikenne: Olennainen kysymys on Venäjän rajanylitys (viivytykset, matka-ajan huono ennustettavuus) 6/49

7 1.2 Pitkämatkainen liikkuminen kotimaassa Asiakkaiden tarpeita: Työ- ja työasiointimatkat: Työasiointimatkojen sekä pitkämatkaisen, työssäkäyntialueiden välisen työmatkapendelöinnin sujuvuus ja ennakoitavuus Vapaa-ajan matkat: - Lomamatkat (henkilöauto-, linja-auto-, juna- ja lentomatkoja): sujuvuus, mukavuus - Mökkimatkat (viikonloppuliikenne, mökkeily): Pääasiassa henkilöautomatkoja; matka-ajan ennakoitavuus, sujuvuus ja viihtyisyys pitkillä vapaa-ajan matkoilla; ajoittuvat sesonkikausiin tai -päiviin. Liikennetiedotuksen rooli myös merkittävä. Ostos- ja asiointimatkat: Myös pitkämatkaista liikkumista palveluverkon keskittyessä entistä harvempiin kuntakeskuksiin; erikoiskaupan palvelut suurissa keskuksissa Tienkäyttäjätyytyväisyystutkimuksen mukaan (yksityishenkilöiden) tyytyväisyys tieliikenteen sujuvuuteen on varsin hyvällä tasolla pääteillä, ja ajaminen koetaan turvalliseksi. Pääteiden sujuvuuden on kuitenkin koettu heikentyneen 2000-luvun alun tasosta, ja turvattomuuden tunne on lisääntynyt. Eniten turvattomuutta aiheuttaa muiden kuljettajien ajokäyttäytyminen sekä talviolosuhteet. Viikoittaisia toimivuusongelmia on lähinnä suurten kaupunkien lähistöllä noin 1100 kilometrillä eli 12 prosentilla päätieverkkoa. Liikenteen toimivuusongelmia on suhteellisesti eniten Uudenmaan, Turun, Hämeen ja Kaakkois-Suomen tiepiirien alueella. Pitkien työmatkojen osuus kaikista työmatkoista on hyvin pieni: yli 20 kilometrin työmatkojen osuus runsas kymmenes. Kuitenkin pitkien työmatkojen työmatkasuorite on runsaasti yli puolet kaikista työmatkoista. Työmatkojen ja työmatkasuoritteen jakautuminen pituusluokkiin Suomessa vuonna Mukana tarkastelussa alle 150 kilometrin työmatkat Työmatkan pituus Työmatkojen jakautuminen Työmatkasuoritteen jakautuminen 0-2 km 33 % 2 % 2-5 km 22 % 7 % 5-20 km 33 % 34 % km 9 % 27 % km 2 % 16 % km 1 % 14 % Lähde: Etätyö ja työmatkat Suomessa. Suomen ympäristö 611. (Tiedot pitkien työmatkojen kulkutapajakaumasta puuttuvat) 7/49

8 Sekä juna- että linja-autoliikenteessä työasiointi- ja vapaa-ajan matkojen palvelutasoon vaikuttavat matka-aika, vuorovälit sekä liikenteen täsmällisyys. Keskusten välisen linja-autojen pikavuoroliikenteen reittiverkko on varsin kattava. Linja-autoliikenteen täsmällisyys kärsii samalla tavoin kuin muukin autoliikenne eräiden pääteiden ruuhkautumisesta viikonloppuisin. Junaliikenteessä täsmällisyyspuutteita pidetään ensisijaisena ongelmana koko maassa. Täsmällisyyden vaihtelu on kuitenkin kaukoliikenteessä suurempaa kuin lähiliikenteessä. Henkilöliikenteen sujuvuutta lyhyellä aikavälillä kuvaa hyvin junien pysyminen aikataulussa 1. Myöhästymiset henkilöliikenteessä johtuvat radan ja sen laitteiden toimintahäiriöistä (noin 1/3), kalustosta tai liikennöinnin häiriöistä (noin 1/3) tai säästä (noin 1/3). Kaukoliikenteen täsmällisyyden mittana on korkeintaan 5 minuuttia määräasemalta myöhästyneiden junien osuus. Kehityksen suunta on kuitenkin hyvä. Pitkällä aikavälillä palvelutason kehitystä kuvaa matka-aikojen ja keskinopeuksien kehitys. Näin mitattuna kaukoliikenteen sujuvuus on viimeiset vuotta pysynyt suunnilleen samalla tasolla. Osuus junista (%) Lähiliikenne (max 3 min myöhässä) Kaukoliikenne (max 5 min myöhässä) Juna- tai linja-automatka on usein osa matkaketjua, johon voi sisältyä myös matka polkupyörällä, henkilöautolla tai junalla/linja-autolla. Linja-autoliikenne ja rautatieliikenne suunnitellaan kuitenkin erikseen, eikä niiden välillä ole aina sujuvia vaihtomahdollisuuksia. Liityntäpysäköinnillä ei ole selvää vastuutahoa, minkä vuoksi se on usein hoidettu huonosti. Joillakin paikkakunnilla rautatie- ja linja-autoasema on yhdistetty matkakeskuksiksi, joillain ne sijaitsevat varsin lähellä toisiaan, ja siten liityntäyhteys junan ja linja-auton välillä toimii hyvin. Matkakeskuksissa ja ns. keskusliikenneasemilla on hyvä matkustajainformaatio myös kaukoliikenteen linja-autoista, mutta monilla muilla asemilla reitti- ja aikatauluinformaatiossa on selviä puutteita tai se puuttuu kokonaan. Lentoliikenteen palvelut, infrastruktuuri mukaan lukien, tuotetaan asiakasrahoitteisesti. Kysyntä on keskeisessä asemassa tuotettavien palvelujen määrän ja laadun ohjaamisessa. Lentoliikenteen suurin käyttäjäryhmä on elinkeinoelämä, ja sen tuottama kysyntä vaikuttaa ratkaisevasti matkustaja- ja lentorahtiliikenteen palvelutasoon. 1 Kaukoliikenteen täsmällisyyden mittana on korkeintaan 5 minuuttia määräasemalta myöhästyneiden junien osuus. 8/49

9 Lentoasemiemme lukumäärä on asukaslukuun nähden kansainvälisesti verrattuna varsin korkea. Tarjonnan määrää kuvaa myös se, että pienimmät lentoasemamme ovat taloudellisesti kannattamattomia ja reittiliikenne jatkuakseen edellyttää yhteiskunnalta palvelujen ostoja. Lentoasemien aluepoliittinen merkitys näkyy seuraavan sivun kuvassa, josta ilmenee mm. että lentoliikenteen kautta 95 % suomalaisista asuu enintään kolmen tunnin matkan päässä pääkaupungista. Lentoliikenteen säännöllisyys ja turvallisuus on korkeata kansainvälistä luokkaa. Etenkin kotimaan liikenteessä korkean palvelutason ylläpitäminen liikenteen säännöllisyydessä ottaen huomioon vaikeat sääolosuhteemme on haasteellista. Terminaalipalvelujen laatu on hyvä, mutta matka-aikojen ennustettavuuteen vaikuttavat terminaalin läpimenoajat ovatkin viime aikoina pidentyneet. Helsinki-Vantaa on useamman kerran valittu kansainvälisissä kuluttajatutkimuksissa aivan kansainväliseen kärkeen. Terminaalien kapasiteetissa pahimmat vaikeudet ilmenevät matkatavara- ja lähtöselvityskapasiteetissa Helsinki-Vantaalla ja yleisenä tilanahtautena Lapin matkailukohteissa huippusesonkien aikaan. Lentoliikenteen liityntäliikenteen oleellisin tekijä on sujuva tieyhteys päätieverkolta. Akuuteimmat palvelutasopuutteet liittyvät Helsinki-Vantaan läntiseen yhteyteen (Kehä III/E18 Lentokentäntieltä länteen) ja lentoaseman tulotiehen. 9/49

10 Esimerkkiliikkuja 2 : Mari ; nuoren perheen äiti, 30 vuotta; autolla paljon liikkuva perhe Joensuusta; kaksi lasta, kaksi autoa Jos miehelläni on vapaata, emme ole oikeastaan koskaan viikonloppuja kotona, vaan kesällä olemme Lieksassa, joskus Valtimolla mökillä, joka on saaressa (matkaan liittyy siis venematka). Muina vuodenaikoina viikonloppuja vietämme Lieksassa ja myös pojan kilpailumatkojen vuoksi matkustaen miehen (automyyjä) työsuhdeautolla. Ainoana arkisin toistuvana reittinä on iltapäivisin matka kotoa päiväkotiin ja takaisin kotiin hakemaan lapsi. Autolla haen Sagan hoidosta pelkästään omasta mukavuuden halustani. Linja-auto on hintansa sekä aikataulujen takia mahdoton. en ole silti ajatellut siirtyä siihen, koska ei ole mitään hyvää syytä. Joitakin huomioita palvelutason puutteista kotimaan pitkämatkaisessa liikkumisessa: - Pääteiden sujuvuuden on koettu heikentyneen merkittävästi 2000-luvun alun tasosta, ja turvattomuuden tunne on lisääntynyt. - Linja-autoliikenteen täsmällisyys kärsii samalla tavoin kuin muukin autoliikenne eräiden pääteiden ruuhkautumisesta viikonloppuisin. - Junaliikenteessä täsmällisyyspuutteita pidetään ensisijaisena ongelmana koko maassa. - Vaihto linja-autojen ja junien välillä ei toimi aina sujuvasti. - Liityntäpysäköinti on usein hoidettu huonosti. - Lentoliikenteessä terminaalipalvelujen laatu on hyvä, mutta matkaaikojen ennustettavuuteen vaikuttavat terminaalin läpimenoajat ovatkin viime aikoina pidentyneet. - Terminaalien kapasiteetissa pahimmat puutteet ilmenevät matkatavaraja lähtöselvityskapasiteetissa Helsinki-Vantaalla ja yleisenä tilanahtautena Lapin matkailukohteissa huippusesonkien aikaan. 2 Lähde: Tienkäyttäjän polut, Movense Oy Kuvaus on osa ihmisten liikkumistarpeita käsittelevää Tiehallinnon selvitystä. 10/49

11 1.3 Liikkuminen suurilla kaupunkiseuduilla Asiakkaiden tarpeita: - Työ-, koulu- ja opiskelumatkat: sujuvuus ja erilaisten kulkumuotovalintojen mahdollisuus; lasten itsenäisen liikkumisen mahdollisuus koulumatkoilla - Työasiointimatkat: sujuvuus - Vapaa-aika ja asiointi: päivittäisten liikkumismahdollisuuksien turvaaminen; palvelujen saavutettavuus myös ilman henkilöautoa; lasten itsenäisen liikkumisen mahdollisuus - Liikkumisympäristön viihtyisyys (häiriöttömyys) ja kevyen liikenteen turvalliset yhteydet Pääkaupunkiseutu Pääkaupunkiseudun asukkaat tekevät tavallisena arkipäivänä yli 3 miljoonaa matkaa. Syksyn 2000 liikkumistottumuksia koskevan tutkimuksen mukaan lähes 30 % matkoista tehtiin kävellen tai pyörällä (runsas viidennes jalan ja noin 7 % pyörällä). Joukkoliikenteen osuus kaikista matkoista oli 27 % ja henkilöauton 44 %. Laskettuna moottoriajoneuvolla tehdyistä matkoista seudun sisällä joukkoliikenteen osuus oli 39 %. Joukkoliikennematkat ovat keskimäärin pitempiä kuin automatkat, ja joukkoliikenteen osuus kuljetusta matkasta on 42 %. Pääkaupunkiseudun joukkoliikenteessä tehdään päivittäin noin matkaa. Osa matkoista on vaihdollisia, ja joukkoliikennevälineisiin noustaan arkisin noin 1,1 miljoonaa kertaa. Helsingin sisäisen liikenteen osuus nousuista on arviolta kaksi kolmasosaa. Koko maan junaliikenteen matkoista tehdään 80 % pääkaupunkiseudun lähiliikenteessä. Vuoden 2003 lopun työssäkäyntitilaston mukaan YTV-alueelle sukkuloivia oli noin Pääkaupunkiseudun ulkopuolella käy töissä noin pääkaupunkiseutulaista. Lähde: Joukkoliikenteen palvelevuutta voidaan kuvata käsitteellä joukkoliikennekaupunki. Joukkoliikennekaupunki koostuu sellaisista alueista, joilta on hyvät joukkoliikenneyhteydet seudun pääkeskukseen ja omaan aluekeskukseen. Joukkoliikennekaupungissa voidaan hoitaa kaikki jokapäiväisen elämän edellyttämät matkat vaivattomasti joukkoliikenteellä. Seuraavassa kuvassa on esitetty joukkoliikennekaupungin laajuus pääkaupunkiseudulla. Espoon, Kauniaisten ja Vantaan osalta tiedot perustuvat syksyn 2004 tilanteeseen, Helsingin tiedot ovat vuodelta /49

12 Joukkoliikennekaupunki vuonna 1999 Suorat joukkoliikennevuorot Helsingin keskustaan ja aluekeskuksiin sekä liityntäliikenne juna- ja metroasemille Suorissa linjoissa ratakorjauskerroin on 1,5 Varsinainen joukkoliikennekaupunki (kävely 400 m, lähtöjä väh. 70 vuoroa/vrk Helsingin keskustaan ja väh. 50 vuoroa/vrk aluekeskukseen) Täydentävä joukkoliikennekaupunki (kävely 600 m, lähtöjä väh. 50 vuoroa/vrk Helsingin keskustaan ja väh. 25 vuoroa/vrk aluekeskukseen) YTV Joukkoliikennekaupunki -käsite on määritelty Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmätyössä. Varsinaisessa joukkoliikennekaupungissa on vähintään 70 vuoroa vuorokaudessa Helsingin keskustaan ja vähintään 50 vuoroa vuorokaudessa aluekeskukseen. Pysäkille sallitaan 400 metrin kävely. Täydentävässä joukkoliikennekaupungissa vuoroja Helsingin keskustaan tulee olla vähintään 50 ja omaan aluekeskukseen 25 vuorokaudessa. Täydentävässä joukkoliikennekaupungissa sallitaan 600 metrin kävely. Raideliikenteen lähtömääriä on tiheän liikennöinnin, suuren kapasiteetin ja luotettavuuden vuoksi kerrottu 1,5:llä. Pääkaupunkiseudun raide- ja linja-autoliikenteessä vuorotiheys on varsin hyvä ja matkustusväljyys yleensä kohtuullinen. Suurimpia koko liikennejärjestelmän palvelutasoon ja toimivuuteen liittyviä ongelmia ovat riittämättömät liityntäpysäköintimahdollisuudet. Raideliikenteessä lumisade ja kova pakkanen aiheuttaa usein vakavia häiriöitä liikenteen täsmällisyydessä. Joukkoliikenteen käyttöä tukee tehokas informaatiojärjestelmä, jonka yhtenä keskeisenä elementtinä on internetissä toimiva reittiopas. Tavallisena arkipäivänä sitä käytetään (vuoden 2006 alussa) yli kertaa. Joukkoliikenteen palvelutaso on matkan kokonaislaadun kuvaus. Yleisesti sillä ymmärretään joukkoliikennejärjestelmään liittyvien tekijöiden tasoa kokonaisuudessaan sellaisena kuin se ilmenee matkustajalle. Matkustajalle on olennaista mahdollisuus päästä haluamaansa paikkaan tiettynä ajankohtana. Pelkästään liikennepalvelujen olemassaolo ja kattavuus eivät hänelle riitä, vaan matkustuspäätökseen vaikuttavat myös matkan kesto, hinta, kävelymatkat, odotusajat, mukavuus ja tiedonsaanti matkustusmahdollisuuksista ja oheispalveluista. Matkustajan kannalta tärkeitä ovat erityisesti joukkoliikenteen kilpailukykyinen matka-aika ovelta-ovelle, vaihtojen sujuvuus, helposti muistettavat aikataulut, hyvin varustetut pysäkit, informaation kattavuus, liikennöinnin säännöllisyys ja täsmällisyys, vaunujen mukavuus ja siisteys. Lähde: PLJ 2002 Joukkoliikennestrategia 12/49

13 Vuonna 2005 tehdyn tutkimuksen mukaan 70 % kokee pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen toimivaksi päivittäisessä liikkumisessa. Pääkaupunkiseudulla asuvat kokevat sen selkeästi toimivammaksi kuin kehyskunnissa asuvat. Pahimmiksi liikenteen haitoiksi vastaajat nimeävät ruuhkat ja liikenteen päästöt. Henkilöautoliikenteen ongelmana on ruuhkautuminen aamu- ja iltahuipputuntien liikenteessä. Vakavinta ruuhkautuminen on pääkaupunkiseudun kehäteillä, joilla ongelmana ovat varsinkin valo-ohjatut osuudet. Kehä I:llä ruuhkan kesto on yli kaksi tuntia aamuin illoin, Kehä III:llakin yli tunnin. Myös säteittäiset pääväylät ruuhkautuvat aamu- ja iltahuipputuntien aikana. Ruuhkautuminen vaikuttaa myös joukkoliikenteen, erityisesti bussiliikenteen toimivuuteen. Muualla pääkaupunkiseudulla ruuhkat ovat paikallisia ja keskittyvät pitkälti tiettyihin ongelmaliittymiin sekä aamulla Helsingin kantakaupungin rajalle. Tie- ja katuverkon ruuhkautuminen vaikuttaa ensisijaisesti työ-, koulu- ja opiskelumatkoihin. Ruuhka-aikaan ajoneuvoliikenteen matkanopeudet ovat Helsingin kantakaupungissa keskimäärin 20 km/h. Hitaimmissa kohdissa nopeudet ovat noin 10 km/h. Muualla seudulla nopeudet eivät yleensä laske näin alas. Viimeisten parinkymmenen vuoden ajan nopeudet ovat kantakaupungissa pysyneet suurin piirtein ennallaan. Muualla seudun pääteillä on tapahtunut sekä nopeuden laskua että nousua ruuhka-aikoina: liikenteen kasvu on hidastanut nopeutta, mutta lukuisat tienparannustyöt mm. kaistalisäyksinä ja eritasojärjestelyinä ovat kasvattaneet nopeutta. Matkanopeudet pääkaupunkiseudulla aamuruuhkassa syksyllä 2003 ja nopeuksien suhde nopeusrajoitukseen (punainen hitain, vihreä normaalinopeus). Lähde: Matka-aikatutkimus YTV. Pääkaupunkiseudun julkaisusarja 2004:1. Vuodesta 1999 vuoteen 2003 matkanopeudet ovat alentuneet selvästi erityisesti kehäväylillä. 13/49

14 Vuonna 2005 tehdyn tutkimuksen mukaan liikenne koetaan pääkaupunkiseudulla kohtuullisen sujuvaksi sisääntuloväylillä. Sujuvuuden on koettu jopa parantuneen vuoden 2002 tutkimuksesta. Sen sijaan kehäväylien sujuvuus aiheuttaa enemmän tyytymättömyyttä. Lähde: Jalankulun ongelmina pidetään erityisesti liikennekäyttäytymistä ja sääntöjen noudattamatta jättämistä (ml. ajoneuvojen nopeudet) sekä jalankulkureittien puutteellista erottelua muista kulkumuodoista (esim. pyöräily, mopot). Lisäksi jalankulun ongelmia ovat katupöly sekä talvikunnossapidon puutteet. Pyöräilyn ongelmia ovat erityisesti puutteet pyöräilyverkon yhtenäisyydessä (jatkuvuudessa) sekä pyöräteiden kunnossapidossa. Jalankulkureittien puutteellinen erottelu pyöräilystä on ongelma myös pyöräilyn kannalta. Lisäksi ongelmana pidetään puutteita pyöräpysäköinnin mahdollisuuksien puuttumista sekä puutteita pysäköinnin turvallisuudessa (varkaudet, ilkivalta). Jalankulkumatkoja tehdään pääkaupunkiseudulla syksyn arkivuorokautena noin (vuonna 2000), mikä on 22 % pääkaupunkiseutulaisten tekemistä matkoista. Jalankulun osuus liikenteen suoritteesta (henkilö-km) on kuitenkin vain 5 %, sillä jalankulkumatkat ovat varsin lyhyitä. Pyörämatkoja tehdään vuorokaudessa noin eli 7 % matkoista. Pyörämatkat tuovat kokonaisliikennesuoritteesta 4 %. Lähde: Esimerkkiliikkuja: Tero ; perheenisä, 45 vuotta; Espoosta; kaksi lasta, yksi auto Kun asumme kaupungissa, vuodenajat eivät juurikaan vaikuta omaan tai perheeni liikkumisen vaihtoehtoihin. Perheeni julkiset liikkumisvälineet tai auto ovat käytössä vuodenajasta tai säästä riippumatta. Varsinkin 15v pojan kohdalta koulu on järjestänyt lukujärjestyksensä junaaikataulujen mukaan Pyöräilen kesäisin myös töihin. Noin 17 km:n reitti on kokonaan pyörätietä ja vain muutama autotien ylitys. Vaimo pyöräilee pidemmän ajan vuodesta. Hiekoitettu jään päällä ei ole aina hyvä. Tuore lumi ja alla suolattu jää (kostea) voi olla pahemmin liukas. Vuosilomien aikana perheeni liikkumiset keskittyvät Hämeen ja Keski- Suomen alueelle Esimerkkiliikkuja: Juha ; opiskelija, 25 vuotta; Helsingistä; asuu tyttöystävän kanssa, ei autoa Opiskelijana jokainen työviikon päivä on helposti varsin erilainen, vaikka viikkorunko toistuukin 7 viikon ajan samanlaisena. Tällä hetkellä opiskelen intensiivisesti, ja vietän paljon aikaa liikkeessä. Olen jatkuvasti menossa jonnekin tai jo siellä. Aamurutiineihini kuuluu vilkaista reittioppaasta reitti, vaikka bussi, jolla kuljen, on usein sama bussi numero 103, joka lähtee tasalta. 14/49

15 Opiskeluun liittyvät valinnat: liikkumista kahden koulun välillä kuntarajojen eri puolille ehdinkö enää pyörällä kouluun, jos iltapäivällä pitää olla Metsätalolla Alvarin sijaan? Toisaalta jos lukujärjestys suo, saan päiviä, jolloin voin pidättäytyä matkasta Otaniemeen. Kannattaakohan minun silti hankkia seutulippu? Vai ajaudunko tenttimään kaikki yliopiston kurssit käymättä luennoilla, koska niille tulisi niin kiire. Viikonlopun automatkat suuntautuvat tyttökaverini vanhempien luokse Nummi-Pusulaan. Auton haku kestää 1h, bussilla kulkeminen on niin hankalaa. Joitakin huomioita palvelutason puutteista liikkumisessa pääkaupunkiseudulla: - Raideliikenteessä lumisade ja kova pakkanen aiheuttaa usein vakavia häiriöitä liikenteen täsmällisyydessä. - Suurimpia koko liikennejärjestelmän palvelutasoon ja toimivuuteen liittyviä ongelmia ovat riittämättömät liityntäpysäköintimahdollisuudet. - Henkilöautoliikenteen ongelmana on ruuhkautuminen aamu- ja iltahuipputuntien liikenteessä. - Jalankulkureittien erottelu muista kulkumuodoista (esim. pyöräily, mopot) on puutteellista (heikko turvallisuus). Lisäksi jalankulun ongelmia ovat katupöly sekä väylien lumisuus ja liukkaus. - Pyöräilyn ongelmia ovat erityisesti puutteet pyöräilyverkon yhtenäisyydessä (jatkuvuudessa) sekä pyöräteiden kunnossapidossa. - Lentoliikenteessä terminaalipalvelujen laatu on hyvä, mutta matkaaikojen ennustettavuuteen vaikuttavat terminaalin läpimenoajat ovatkin viime aikoina pidentyneet. - Liityntäpysäköinti on usein hoidettu huonosti. Tämä koskee sekä henkilöautoja että polkupyöriä. Muut suuret kaupunkiseudut (Turku, Tampere, Oulu) Muilla suurilla kaupunkiseuduilla liikennemäärät ovat huomattavasti pienempiä kuin pääkaupunkiseudulla ja myös kulkumuotojakauma poikkeaa pääkaupunkiseudusta. Henkilöautolla hoidetaan yli puolet matkoista, kävellen ja polkupyörällä reilu neljännes ja joukkoliikenteellä noin viidennes matkoista. Liikennetarjonta on kuitenkin kaupunkimaista, ja keskeisellä kaupunkialueella on valittavissa useita kulkumuotoja. Joukkoliikenteessä raideliikenne palvelee vain kaukoliikennettä. Keskuskaupunkien kehysvyöhykkeellä joukkoliikenteen osuus matkoista putoaa puoleen. Henkilöauton käyttö vastaavasti lisääntyy ja kahden auton taloudet yleistyvät. Autottomien talouksien määrä pysyy lähes ennallaan. Keskukseen suuntautuvaa henkilöauton käyttöä säädellään pysäköintimaksuilla ja myös pysäköintipaikkojen tarjonnalla on ruuhkaliikenteen aikana ohjaavaa vaikutusta. Työssäkäynti on keskustasuuntautunutta. Joukkoliikenne palvelee pääliikennesuunnilla, mutta kehyskunnissa huonon palvelun alueet lisääntyvät kauempana pääväylistä; kehyskunnissa neljännes uusista asunnoista voi sijoittua haja-asutusalueille. Ko- 15/49

16 konaisuudessaan kaupunkimaisen joukkoliikenteen vyöhyke (joukkoliikennekaupunki) kaventuu. Matka-ajan keskipituus on reilut 20 minuuttia. Henkilöauton lisääntyvän käytön johdosta matka-ajat eivät ole keskimäärin kasvaneet matkan pitenemisestä huolimatta. Joukkoliikenteen ja henkilöautoliikenteen matka-aikasuhde on kasvanut päätieverkon kehittämisen myötä, ja sillä on suora suhde joukkoliikenteen käytön vähenemiseen. Ruuhkautumisen merkit näkyvät keskustoihin suuntautuvilla reiteillä. Pääväylien ruuhka pidentää ilman etuoikeusjärjestelyjä myös joukkoliikenteen matka-aikoja ja lisää joukkoliikenteen hoidon kustannuksia. Koululaiset ja opiskelijat ovat vahvimmin joukkoliikenteeseen tukeutuva matkustajaryhmä ja muodostavat merkittävän joukkoliikenteen asiakasryhmän. Myös joukkoliikennepalvelun vähentyessä kouluaikoina liikennöivä liikenne on viimeinen toimiva yhteys myös muille liikkujille ennen erityisryhmille suunnattuja palveluja. Koulutuksen irtaantuessa entistä enemmän vakiintuneista koulupiireistä ja erityiskoulujen kehittyessä joukkoliikenteen koulumatkat lisääntyvät. Peruskoululaiset liikkuvat lähikouluihin ja niissä kävely ja pyöräily ovat peruskulkumuodot. Viime aikoina myös lasten liikkuminen on autoistunut, kyyditseminen yleistynyt. Tästä aiheutuu asuntoalueille ja koulujen läheisyyteen turvallisuusongelmaa ja turvattomuuden tunnetta. Lasten omaehtoisen liikkumisen vyöhyke kaventuu. Keskuskaupungit ovat monipuolisimmat palvelujen keskukset ja hyvin tavoitettavissa kaikilla kulkutavoilla. Asiointiliikenteen kasvusta huomattava osa suuntautuu pääväylien varsiin rakennettuihin kauppakeskuksiin, joiden vetovoimana on erityisesti päivittäistavaroiden kauppa. Tämä on kaventanut joukkoliikenteen ja myös polkupyöräilyn mahdollisuuksia asiointimatkoilla. Tämä on yksi syy esteettömän palveluliikenteen tarpeeseen. Keskustojen liikenneolojen rauhoittaminen ja kävelyalueet yleensä laajentavat myös esteettömän liikkumisen vyöhykettä. Vapaa-ajan vieton ja harrastusten tuotteistuminen lisää yleensä vapaa-ajan liikkumista, samoin ikääntymisestä johtuva väestörakenteen muutos. Matka-aikasuhde henkilöauton hyväksi kasvaa vapaa-ajanmatkoilla. Keskustaan suuntautuvilla matkoilla, mm. kulttuuripalveluihin joukkoliikenteellä on edelleen tärkeä asema. Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (TASE 2025): Kansalaisten mielestä panostusvuorossa on kevytliikenne. Keskustoihin halutaan autoista ja jalankulkijoista erotellut pyörätiet sekä enemmän kunnon pyörätelineitä. Kansalaiset halusivat käyttöönsä joukkoliikenteen maksuvälineeksi seutulipun. Henkilöautojen tuomat ongelmat tunnustetaan ydinkeskustoissa, mutta kehittämisen tulisi tapahtua autojen käyttö huomioonottaen. Tie- ja katuverkkoon suunnattavat varat tulisi kohdistaa uusien väylien sijasta nykyverkon parantamiseen. Joitakin huomioita palvelutason puutteista liikkumisessa muilla suurilla kaupunkiseuduilla: - Joukkoliikenteen palvelutason heikkous erityisesti reuna-alueilla. - Ruuhkautumisen merkit näkyvät keskustoihin suuntautuvilla reiteillä. - Joukkoliikenteen kilpailukyky ja palvelutaso on heikentynyt, kun joukkoliikenteen ja henkilöautoliikenteen matka-aikasuhde on kasvanut. 16/49

17 1.4 Liikkuminen muissa maakuntakeskuksissa Asiakkaiden tarpeita: - Työ-, koulu- ja opiskelumatkat: sujuvuus ja erilaisten kulkumuotovalintojen mahdollisuus - Työasiointimatkat: sujuvuus - Vapaa-aika ja asiointi: päivittäisten liikkumismahdollisuuksien turvaaminen; palvelujen saavutettavuus myös ilman henkilöautoa; lasten itsenäisen liikkumisen mahdollisuus - Liikkumisympäristön viihtyisyys (häiriöttömyys) ja kevyen liikenteen turvalliset yhteydet Liikkuminen perustuu kävelyn ja pyöräilyn ohella vahvasti henkilöauton käyttöön. Eräissä suuremmissa maakuntakeskuksissa kuten Kuopiossa, Lahdessa ja Jyväskylässä joukkoliikenteen palvelutaso on sellainen, että joukkoliikenne pystyy kilpailemaan ainakin jossain määrin muiden kulkumuotojen kanssa. Näissä kaupungeissa paikallisliikenne toimii yritysvetoisesti ilman yhteiskunnan suoraa tukea. Pienemmissä maakuntakeskuksissa joukkoliikenteen palvelutaso vaihtelee suuresti. Suurimmissa maakuntakeskuksissa autoliikenteen toimivuus on huonontunut viime vuosina erityisesti aamu- ja iltaruuhkien aikana, mutta varsinaisia ruuhkautumisongelmia ei ole. Kuten suurilla kaupunkiseuduillakin asiointiliikenteen kasvusta huomattava osa suuntautuu pääväylien varsiin rakennettuihin kauppakeskuksiin, joiden vetovoimana on erityisesti päivittäistavaroiden kauppa. Tämä kehitys vahvistaa henkilöauton asemaa liikkumisessa. Esimerkkiliikkuja: Eira ja Leo ; eläkeläisiä, 70 vuotta; Joensuusta; kaksi asuntoa, yksi auto Asuminen 6kk kaupungissa kerrostalossa ja 6kk kesäajat mökillä 60 km päässä omalla maatilalla, jossa on tehty sukupolvenvaihdos. Oma auto, josta pidetään hyvää huolta. Pahin on kun lumen alla on liukas kohta sitä ei näe. (Hiekoitetuilla väylillä jää aina kohtia, joissa hiekkaa ei ole, ei siis voi olla aivan varma, ettei liukasta ole.) Pelkotilanteita on lastenlasten kanssa liikkuessa, etteivät karkaa ja juokse risteyksessä auton alle. Ostoksilla käydään kun tarvitaan, jotkut käy 2krt viikossa, meillähän ei ole mitään määrää. Pitää liikkua joka päivä, muutenhan kunto rapistuu nopeasti, kävelysauvoja käytetään kuntoiluvaikutuksen ja turvallisuuden takia tulevaisuudessakin. 17/49

18 Joitakin huomioita palvelutason puutteista liikkumisessa muissa maakuntakeskuksissa: - Joukkoliikenteen huono palvelutaso erityisesti pienemmissä maakuntakeskuksissa 1.5 Liikkuminen taajamissa ja pienissä keskuksissa Asiakkaiden tarpeita: - Palvelujen saavutettavuus myös ilman henkilöautoa - Liikkumisympäristön viihtyisyys (häiriöttömyys) ja kevyen liikenteen turvalliset yhteydet; lasten itsenäisen liikkumisen mahdollisuus Taajamien ja pienten keskusten osalta liikkumisen palvelutasossa on kyse ensisijaisesti jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden liikenneturvallisuudesta sekä pienissä kaupungeissa myös joukkoliikenteen palvelutasosta. Taajamien turvallisuus on onnettomuustilastojen mukaan kehittynyt hyvin, mutta siitä huolimatta asukkaiden turvallisuuden tunne on selvitysten mukaan heikentynyt. Taustalla on autojen määrän ja liikennesuoritteen jatkuva kasvu. Pienillä kaupunkiseuduilla pystytään kohtuullisen tiheävuoroista kaupunkimaista paikallisliikennettä ylläpitämään vain yhteiskunnan rahallisella panostuksella. Käyttäjämäärät pääsääntöisesti vähenevät kehittämistoimenpiteistä huolimatta. Palvelutasoa voidaan mitata arkipäivisin perinteisillä palvelutasotekijöillä. Ilta- ja viikonloppuliikenteen mittaamisessa tarjonnan harventuessa em. tekijät jäävät pääsääntöisesti riittämättömiksi mittareiksi. Tällaisia alueita ovat esimerkiksi Kajaanin seutu, Riihimäen seutu, Iisalmen seutu ja Rauman seutu. Tiehallinnon tutkimusten mukaan tienkäyttäjien (yksityishenkilöiden) yleinen tyytyväisyys liikenteen sujuvuuteen ja turvallisuuteen taajamissa on melko hyvällä tasolla. Kuitenkin kevyen liikenteen yhteyksien rakentamista mm. pieniin taajamiin toivotaan jatkuvasti huomattavasti enemmän kuin mitä on mahdollista toteuttaa. Liikkuminen jalan tai pyörällä teiden varsilla koetaan turvattomaksi, mutta kevyen liikenteen väylillä turvalliseksi. Kuntien ja yksityishenkilöiden tekemistä toimenpidealoitteista valtaosa koskee kevyen liikenteen olojen parantamista. Lähivuosina rakentamistarve olisi maanteihin liittyen noin 250 km vuodessa. (Kuntien vastaavista katuverkkoon liittyvistä tarpeista ei ole tietoa.) Verkon laajuuden ohella hyvin tärkeää on kevyen liikenteen väylien kunto, talvihoito, valaistus ja verkkojen yhdistävyys. Väylien puutteellinen jatkuvuus etenkin kaupunkien keskustoissa aiheuttaa ongelmia kevyelle liikenteelle. 18/49

19 Joitakin huomioita palvelutason puutteista liikkumisessa taajamissa ja pienissä keskuksissa: - Taajamien turvallisuus on onnettomuustilastojen mukaan kehittynyt hyvin, mutta siitä huolimatta asukkaiden turvallisuuden tunne on selvitysten mukaan heikentynyt - Joukkoliikenteen heikko palvelutaso 1.6 Liikkuminen haja-asutusalueilla Asiakkaiden tarpeita: - Työ-, koulu- ja opiskelumatkat: mahdollisuus työssäkäyntiin, koulunkäyntiin ja opiskeluun haja-asutusalueilta erikokoisissa keskuksissa; matkaaika, matka-ajan ennustettavuus, vuorotarjonta - Työasiointimatkat: matka-ajan ennustettavuus - Vapaa-aika ja asiointi: päivittäisten liikkumismahdollisuuksien turvaaminen; palvelujen saavutettavuus myös ilman henkilöautoa; lasten itsenäisen liikkumisen mahdollisuus Haja-asutusalueilla liikkuminen tapahtuu yleensä jalan, polkupyörällä, henkilöautolla tai julkisella liikenteellä (linja-autoilla). Rautatieliikenteellä on paikallista merkitystä myös pienten keskusten välisessä liikenteessä, mutta liikkumisen kokonaisuudessa rautateiden osuus on vähäinen. Henkilöauton käyttäjillä liikennejärjestelmän palvelutasossa on kyse matkan tarkoituksesta riippumatta matka-ajasta ja matka-ajan ennustettavuudesta. Haja-asutusalueilla siihen vaikuttaa ennen kaikkea teiden kunto, joka puolestaan riippuu tien päällysteestä tai soratien pinnan kunnosta, talvella myös tien lumisuudesta ja liukkaudesta. Tiehallinnon tutkimusten mukaan tienkäyttäjät ovat huolestuneita vähäliikenteisen tiestön, erityisesti kuntakeskusten välisen seututiestön kunnosta. Myös alemman tieverkon hoitotasoon tyytymättömyyttä on tienkäyttäjien keskuudessa suhteellisen paljon. Tyytymättömyys kohdistuu erityisesti ongelmakeleihin. Erityisesti muiden kuin pääteiden auraus nousee esiin kehittämiskohteena, kuten myös jalankulku- ja pyöräteiden talvihoito. Huonokuntoisten päällystettyjen teiden määrä on jo vähentynyt vuodesta 2001 eteenpäin. Tämä ei kuitenkaan vielä näy tienkäyttäjätyytyväisyyden paranemisena. Sorateiden mitatun pintakunnon ja tienkäyttäjätyytyväisyyden välillä ei tarkastelujen perusteella ole loogista yhteyttä. Esimerkiksi tiepiireissä, joissa 19/49

20 soratiet ovat Tiehallinnon laatumittausten mukaan parhaassa kunnossa, tyytyväisyys sorateiden kuntoon on alhaisin. Jos autonkäyttömahdollisuutta ei ole, liikennejärjestelmän palvelutaso kiteytyy (joukko)liikennepalvelujen saatavuuteen sekä kevyen liikenteen turvallisuuteen. Autottomia ovat yleisesti vanhukset ja vähävaraiset. Yhteiskunnan rahoittamilla liikennepalvelujen ostoilla pyritään turvaamaan ensisijaisesti erilaiset asiointimatkat, mutta kohteeltaan ja ajankohdaltaan hajautuvat sekä aikuisten että lasten vapaa-ajan matkat ovat usein hoidettavissa vain henkilöautolla. Liikennepalvelujen alueellista eroista ei ole täsmällistä tietoa. Erilaiset palvelutasoa kuvaavat indikaattorit näyttäisivät osoittavan, että julkisen liikenteen palvelutaso vaihtelee melko huomattavasti alueittain. On kuitenkin hyvin vaikea määritellä, missä palvelutason puutteet ovat suurimmat. Haja-asutusalueiden linja-autoliikenteessä (vakiovuoroliikenteessä) tehtiin vuonna 2003 noin 50 miljoonaa matkaa. Joukkoliikenteen palvelutaso on laskenut koko ajan: ajokilometrit vähenivät vuodesta 2001 vuoteen 2003 noin 5 %. Lähde: LVM 7/2005 Julkisen liikenteen peruspalvelutaso Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma; luonnos : Joukkoliikenteen palvelutaso on heikko erityisesti haja-asutusalueilla. Mikäli valtion ostoliikennerahoitus vähentyy, haja-asutusalueiden joukkoliikenneyhteyksien ylläpito vaikeutuu entisestään. Alemmalla tieverkolla joukkoliikennettä säilynee tällöin jatkossa vain kuntakeskusten välisillä yhteyksillä. Hajaasutusalueilla julkisen liikenteen palvelujen heikkeneminen vaikuttaa osaltaan siihen, että kuntien henkilökuljetusten järjestämisen kustannukset nousevat jatkuvasti. Joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus on vaarassa hiipua myös taajamissa ja kuntakeskusten välisissä yhteyksissä. Valtion joukkoliikenteen ostomäärärahojen väheneminen on johtanut siihen, että seutuja kaupunkilippujen valtionrahoitusta on jouduttu vähentämään. Kustannuspaine tullee siirtymään asiakashintoihin. Valtion ostoliikenteen rahoituksen niukkuudesta johtuen myös keskeisillä alueilla, myös Jyväskylään suuntatuvassa valtion ostoliikenteessä on karsimispaineita. Liityntäliikenneyhteyksissä maakunnassa oleviin liikenneterminaaleihin, lentoasemalle ja rautatieasemille on puutteita sekä yhteyksien laadussa että tarjonnan määrässä. Lentoliikenteen tarjontaa on reittiliikenteessä ainoastaan Helsinkiin. Taksiliikenteellä on merkittävä rooli julkisen liikenteen hoidossa myös hajaasutusalueilla. Taksi ei kuitenkaan tarjoa kustannussyistä todellista vaihtoehtoa päivittäisissä liikkumistarpeissa. Kevyen liikenteen turvallisuuden kannalta ongelmana ovat puuttuvat jalankulku- ja pyörätiet tai muuten turvattomiksi koetut liikennejärjestelyt erityisesti koulujen läheisyydessä. Toiseksi palvelutasoon vaikuttaa kevyen liikenteen väylien talvihoito, jonka tasoon ei olla tyytyväisiä, sekä ajoratojen talvihoito, joka vaikuttaa myös jalankulkijoiden liikkumisolosuhteisiin. Saariston asukkailla ja heidän kuljetuksillaan on lain perusteella oikeus maksuttomaan palveluun. Saaristomerellä aikarahdatun liikenteen palvelutaso määritellään tällä hetkellä siten, että kysyntä ja tarjonta kohtaisivat mahdollisimman hyvin. Suomenlahden ja sisävesien saaret eroavat Saaristomeren alueesta mm. siinä, ettei siellä ole suuria saariryhmiä, joilla on paljon asukkaita ja laajamittaista elinkeinotoimintaa. 20/49

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

Liikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso Anna Saarlo

Liikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso Anna Saarlo Liikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso 25.1.2017 Anna Saarlo Raportti: http://www2.liikennevira sto.fi/julkaisut/pdf8/lts_ 2016-34_liikkumisen_palvelui den_web.pdf 2 Sisältö 1. Palvelurakenne

Lisätiedot

Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla

Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa tuotu esiin liityntäpysäköinnin kehittämistarpeet erityisesti rautatieasemilla Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 tavoitteena

Lisätiedot

Liikenne kohti tulevaa. Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa

Liikenne kohti tulevaa. Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Liikenne kohti tulevaa Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Näin liikumme Kotimaanmatkojen kokonaismatkamäärät ja -suoritteet pysyneet samalla tasolla 3 matkaa

Lisätiedot

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos Luottamushenkilöseminaari 26.8.2014 Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Liikenteen tavoitteet (HLJ-toimikunta

Lisätiedot

Joukkoliikenteen vaihtopaikat ja liityntäpysäköinti Pirkanmaalla

Joukkoliikenteen vaihtopaikat ja liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Joukkoliikenteen vaihtopaikat ja liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Kehittämissuunnitelma Kuva: Jouko Aaltonen Joukkoliikenteen vaihtopaikat ja liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Tavoitteena: parantaa matkaketjujen

Lisätiedot

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua Osaston johtaja Sini Puntanen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä TIEMAKSUT Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua 11.2.2016 Taustaa Helsingin seutu on selvittänyt, olisiko seudulla edellytyksiä

Lisätiedot

Keskimääräinen vuorokausiliikenne Keskimääräinen raskas liikenne Lähde Liikennevirasto

Keskimääräinen vuorokausiliikenne Keskimääräinen raskas liikenne Lähde Liikennevirasto Valtatiet 1, 8 ja 9 Varsinais-Suomen tieliikenteen pääsuunnat ja niitä yhdistävällä Turun Kehätiellä suurimmat liikennemäärät Samat runkoyhteydet raskaalla liikenteellä Keskimääräinen raskas liikenne 2015

Lisätiedot

Liite 2: Avainasiakkuuden arviointi Kansalaiset asiakasryhmässä

Liite 2: Avainasiakkuuden arviointi Kansalaiset asiakasryhmässä Liite 2: Avainasiakkuuden arviointi Kansalaiset asiakasryhmässä Sisältö Tässä liitteessä esitetään kansalaiset ryhmän strategisten asiakkaiden arviointiprosessi ja siinä käytetty tausta-aineisto Liitteen

Lisätiedot

Päivittämistarpeen taustalla

Päivittämistarpeen taustalla Päivittämistarpeen taustalla Strategisten painopisteiden hahmottaminen Laajan toimenpidejoukon jäsentäminen ja selkeämpien kehittämiskokonaisuuksien muodostaminen niiden sisällä erilaisia ja eri toteuttamis-

Lisätiedot

TURUN RAKENNEMALLIALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA

TURUN RAKENNEMALLIALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA TURUN RAKENNEMALLIALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA Esityksen rakenne 1. Suunnittelun tilanne ja tavoite 2. Liikennejärjestelmän kehittämistavoitteet 3. RM-alueen liikkumisen ominaisuuksia, kulkutavat

Lisätiedot

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys

Lisätiedot

MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA

MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA Lapin liikennefoorumi 11.06.2013 MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA Elisa Aalto Pitkämatkainen joukkoliikenne Suomessa junaliikenteessä matkustajavirrat ovat vahvimmat Helsinki-Hämeenlinna-

Lisätiedot

Matkustustottumukset Lahden seudulla - kävellen, pyöräillen vai autolla?

Matkustustottumukset Lahden seudulla - kävellen, pyöräillen vai autolla? Matkustustottumukset Lahden seudulla - kävellen, pyöräillen vai autolla? Päijät-Hämeen liikenteen tulevaisuus 15.11.2110 erikoistutkija Hanna Kalenoja Tampereen teknillinen yliopisto A Henkilöhaastattelut

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Joukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet. Jenni Eskola, Liikennevirasto

Joukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet. Jenni Eskola, Liikennevirasto Joukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet Jenni Eskola, Liikennevirasto Joukkoliikenneuudistuksen vaikutukset Uudistuksen vaikutuksia Markkinaehtoinen

Lisätiedot

Kohdekaupunkien kaavio

Kohdekaupunkien kaavio Kohdekaupunkien kaavio Oheinen kuva on kohdekaupunkien, Jyväskylän, Kuopion, Lahden ja Oulun mittasuhteisiin sovitettu peruskaavio. Se osoittaa kaupunkijärjestelmien alueiden laajuuksia, ulottuvuuksia

Lisätiedot

Saavutettavuustarkastelut

Saavutettavuustarkastelut HLJ 2011 Saavutettavuustarkastelut SAVU Saavutettavuustarkastelut SAVU Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman HLJ 2011 jatkotyönä tehdyissä saavutettavuustarkasteluissa (SAVU) on kehitetty analyysityökalu,

Lisätiedot

Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma

Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 1 R 100 R101 R303 R301 R 303 R1 00 R305 R304 R304 R302 R302 R 101 R301 R 305 Rakennesuunnitelma ja liikenne Liikennejärjestelmän kuvaus (palvelutaso) Maankäytön

Lisätiedot

Lahti. Perustietoa Lahdesta. Suunnittelualue: Karisto. Karisto

Lahti. Perustietoa Lahdesta. Suunnittelualue: Karisto. Karisto Lahti Karisto Perustietoa Lahdesta Asukasmäärä 1.1.2009 yhteensä 100 080 henkilöä asukastiheys on 741,0 asukasta per km 2 henkilöautotiheys on 471 ajoneuvoa/1000 asukasta kohden Suunnittelualue: Karisto

Lisätiedot

kaupunkiseuduilla MAL verkoston pilottikauden päätöstilaisuus 24.11.2011 Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampereen teknillinen yliopisto

kaupunkiseuduilla MAL verkoston pilottikauden päätöstilaisuus 24.11.2011 Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampereen teknillinen yliopisto Liikkumistarpeet kaupunkiseuduilla MAL verkoston pilottikauden päätöstilaisuus 24.11.2011 Hanna Kalenoja Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampereen teknillinen yliopisto 1 Liikkumistarpeet yksilön näkökulmasta

Lisätiedot

Liikkumisen palveluiden valtakunnallinen palvelutaso

Liikkumisen palveluiden valtakunnallinen palvelutaso Liikkumisen palveluiden valtakunnallinen palvelutaso Marja Rosenberg 14.12.2015 Asiakkaan matkan kokonaisuus Tyytyväisyys ja palvelutason seuranta Liikkumis tarve Asiakkaan tarvitsemat tiedot matkustusmuodon

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 217. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 217. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 30.11.2016 Sivu 1 / 1 3477/2016 02.08.00 217 Liikennebarometri 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Heini Peltonen, puh. 043 824 7212 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja

Lisätiedot

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat. Asukaskyselyn tuloksia 11.1.2013

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat. Asukaskyselyn tuloksia 11.1.2013 Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat Asukaskyselyn tuloksia 11.1.2013 Kalvosarjan sisältö Taustatietoja kyselystä Liikennekäyttäytyminen Turvalaitteiden käyttö Liikenteessä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2017 1 (5) 38 Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2016 HEL 2017-000445 T 08 00 00 Hankenumero 0861_8 Päätös päätti merkitä tiedoksi tutkimuksen, jossa on selvitetty helsinkiläisten

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2015. Taloustutkimus Oy.

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2015. Taloustutkimus Oy. HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 05 Taloustutkimus Oy Marraskuu 05 Tuomo Turja 09..05 SISÄLLYSLUETTELO. JOHDANTO.... Tutkimuksen

Lisätiedot

Helsingin metropolialueen yhdyskuntarakenne - Alakeskukset ja liikkuminen

Helsingin metropolialueen yhdyskuntarakenne - Alakeskukset ja liikkuminen Helsingin metropolialueen yhdyskuntarakenne - Alakeskukset ja liikkuminen Urban Zone -seminaari 13.6.2014 Ville Helminen, Hanna Kalenoja, Mika Ristimäki, Petteri Kosonen, Maija Tiitu, Hanne Tiikkaja SYKE/Ympäristöpolitiikkakeskus

Lisätiedot

JOENSUUN ASEMANSEUDUN KEHITTÄMINEN KÄYTTÄJÄKYSELYN TULOKSET

JOENSUUN ASEMANSEUDUN KEHITTÄMINEN KÄYTTÄJÄKYSELYN TULOKSET Kuva: Juha-Pekka Vartiainen JOENSUUN ASEMANSEUDUN KEHITTÄMINEN KÄYTTÄJÄKYSELYN TULOKSET Lisätietoja: Hanna Herkkola, hanna.herkkola@ramboll.fi, 5 51 55 VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT 1. Sukupuolenne?. Ikäryhmänne

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2013. Taloustutkimus Oy.

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2013. Taloustutkimus Oy. HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 0 Taloustutkimus Oy Marraskuu 0 Tuomo Turja 9..0 Pauliina Aho SISÄLLYSLUETTELO. JOHDANTO....

Lisätiedot

Liikenteellinen arviointi

Liikenteellinen arviointi Uudenmaan kaupan palveluverkko Liikenteellinen arviointi Tiivistelmä 7.5.2012 Strafica Oy/Hannu Pesonen Liikennearvioinnin sisältö ja menetelmä Uudenmaan kaupan liikenteellinen arviointi on laadittu rinnan

Lisätiedot

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Kaupungit kasvaneet ja kehittyneet ratapihojen ympärille Asuminen ja muun maankäyttö sijaitsee ratapihojen

Lisätiedot

Raskaan liikenteen taukopaikat yhteistyömallin kehittäminen taukopaikkojen toteuttamiseksi

Raskaan liikenteen taukopaikat yhteistyömallin kehittäminen taukopaikkojen toteuttamiseksi Raskaan liikenteen taukopaikat yhteistyömallin kehittäminen taukopaikkojen toteuttamiseksi OHJELMA 9.00 Tilaisuuden avaus, yksikön päällikkö Janne Kojo, Uudenmaan ELY-keskus 9.15 Raskaan liikenteen taukopaikkojen

Lisätiedot

MUISTIO. Kempeleen liikenneturvallisuussuunnitelma. Liikenneturvallisuuskysely KOULULAISET. 1. Lähtökohdat. 2. Vastausten osuus kunnan oppilasmäärästä

MUISTIO. Kempeleen liikenneturvallisuussuunnitelma. Liikenneturvallisuuskysely KOULULAISET. 1. Lähtökohdat. 2. Vastausten osuus kunnan oppilasmäärästä MUISTIO Projekti Kempeleen liikenneturvallisuussuunnitelma Liikenneturvallisuuskysely KOULULAISET Päivämäärä 06/06/2013 1. Lähtökohdat Kempeleen ja Lumijoen liikenneturvallisuuskysely toteutettiin internetissä

Lisätiedot

Helsingin liikennesuunnittelun tavoitteet ja toimintalinjaukset

Helsingin liikennesuunnittelun tavoitteet ja toimintalinjaukset Helsingin liikennesuunnittelun tavoitteet ja toimintalinjaukset 2 Liikenne kasvavassa kaupungissa Helsinki kasvaa, liikenne lisääntyy Helsinki ja Helsingin seutu kasvavat voimakkaasti. Helsingin väkiluvun

Lisätiedot

ASUKASKYSELY KYMENLAAKSON JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASOMÄÄRITYS LIIDEA OY

ASUKASKYSELY KYMENLAAKSON JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASOMÄÄRITYS LIIDEA OY ASUKASKYSELY KYMENLAAKSON JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASOMÄÄRITYS LIIDEA OY Vastaajien määrät Vastaajia yhteensä 183 Naisia 77 %, Miehiä 23 % Ikäjakauma painottuu työikäisiin 81 % käy töissä kodin ulkopuolella

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO)

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Harri Pursiainen, liikenne- ja viestintäministeriö TransEco tutkimusohjelman aloitusseminaari Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Viisas liikkuminen Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tarja Jääskeläinen, päivitetty 7.6.2013 Valitse viisaasti liikenteessä Liikkumalla kävellen, pyörällä ja

Lisätiedot

Pikaraitiotie. Mikä se on. Davy Beilinson

Pikaraitiotie. Mikä se on. Davy Beilinson Pikaraitiotie Mikä se on Davy Beilinson Pikaraitiotien suunnittelutavoitteet Tavoitteena on kohtuuhintainen, tehokas joukkoliikenneväline, jonka kapasiteetti ja matkanopeus (noin 25 km/h pysähdyksineen)

Lisätiedot

Liikennejärjestelmäsuunnitelma

Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma on laadittu Iisalmen ja Kiuruveden kaupunkien sekä Vieremän, Sonkajärven, Varpaisjärven, Lapinlahden, Keiteleen, Pielaveden ja Rautavaaran

Lisätiedot

Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan

Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan Lahden yleiskaavan 2025 liikenne-ennusteetennusteet Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan

Lisätiedot

Liikkumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne - liikkumisen ominaispiirteitä eri vyöhykkeillä

Liikkumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne - liikkumisen ominaispiirteitä eri vyöhykkeillä Liikkumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne - liikkumisen ominaispiirteitä eri vyöhykkeillä 13.6.2014 Hanna Kalenoja Tutkimuspäällikkö Tampereen teknillinen yliopisto, Liikenteen tutkimuskeskus Verne 1

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

Esimerkki muuttuvasta asemanseudusta: Kerasta 20 minuutin kaupunki. Ville Ahvikko ELIAS asemanseutuseminaari

Esimerkki muuttuvasta asemanseudusta: Kerasta 20 minuutin kaupunki. Ville Ahvikko ELIAS asemanseutuseminaari Esimerkki muuttuvasta asemanseudusta: Kerasta 20 minuutin kaupunki Ville Ahvikko ELIAS asemanseutuseminaari 28.1.2016 Leppävaara Vision keskeisin alue Keran juna-asema Keran alue kuvattuna kohti Leppävaaraa,

Lisätiedot

Alustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä

Alustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä Seutufoorumi 9.6.2011, Pauli Korkiakoski Alustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä ja yhdyskuntarakenteesta Kaakon suunta -hanke Mistä vyöhyketarkastelussa on kyse? Suomen ympäristökeskuksen (SYKE)

Lisätiedot

Lentoliikennestrategia Lapin Liikennefoorumi 2013. 11.6.2013 Johtava asiantuntija Lassi Hilska

Lentoliikennestrategia Lapin Liikennefoorumi 2013. 11.6.2013 Johtava asiantuntija Lassi Hilska Lentoliikennestrategia Lapin Liikennefoorumi 2013 11.6.2013 Johtava asiantuntija Lassi Hilska Lentoliikennestrategia miksi? Lentoliikennestrategia on yksi liikennepoliittisen selonteon jatkotoimenpiteistä

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään

Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään Jo tapahtuneita sekä odotettavissa olevia muutoksia / Itä-Suomen liikennestrategian uudistaminen Hallitusohjelman leikkaukset

Lisätiedot

Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut

Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut Matti Keränen Trafix Oy 22.8.2011 Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut Tehtävän kuvaus Tässä muistiossa tarkastellaan Porvoon Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalueiden

Lisätiedot

Helsingin uuden yleiskaavan liikennejärjestelmä

Helsingin uuden yleiskaavan liikennejärjestelmä Helsingin uuden yleiskaavan liikennejärjestelmä Anni Sinnemäki Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto 24.11.2016 Yleiskaava www.yleiskaava.fi Menestyvät kaupungit ovat kasvavia kaupunkeja Vuoteen

Lisätiedot

Yhteispohjoismaiset markkinat tulevat vai tulevatko?

Yhteispohjoismaiset markkinat tulevat vai tulevatko? Yhteispohjoismaiset markkinat tulevat vai tulevatko? Hoidon toimivuusvaatimukset Pekka Liisanantti Sisältö YIT:n yleisiä kokemuksia hoitourakoista ja asiakirjojen toimivuudesta Toimivuusvaatimukset Palvelulupaus:

Lisätiedot

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri 24.11.2016 Kotimaan liikenteen khk-päästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne tuotti v. 2015

Lisätiedot

Suur-Espoonlahden Asukasfoorumin valmisteluryhmä

Suur-Espoonlahden Asukasfoorumin valmisteluryhmä Suur-Espoonlahden Asukasfoorumin valmisteluryhmä Asukastilaisuuden Raportti Aihe: "Länsimetron liityntäliikenne Suur-Espoonlahden alueella Aika: 18 Maaliskuuta 2014 klo 18 20.30 Paikka: Soukan palvelutalo

Lisätiedot

Autojen yhteiskäyttö liikenne- ja viestintäministeriön näkökulmasta

Autojen yhteiskäyttö liikenne- ja viestintäministeriön näkökulmasta Autojen yhteiskäyttö liikenne- ja viestintäministeriön näkökulmasta Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Autojen yhteiskäyttö Turkuun työpaja 9.2.2010 Liikennesektorille kohdistuvia haasteita

Lisätiedot

Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi. Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko

Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi. Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko 12.12.2014 Parlamentaarinen työryhmä ja sen tehtävät Liikenne- ja viestintäministeriö asetti 28.2.2014 parlamentaarisen

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101 Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti

Lisätiedot

Jalankulun reunavyöhyke

Jalankulun reunavyöhyke LiikkumistottumuksetToimintojen sijoittuminen Alakeskukset Joukkoliikennevyöhyke Vyöhykeanalyysi Jalankulkuvyöhyke Matkatuotokset Jalankulun reunavyöhyke Työssäkäyntialu Liikkumisprofiilit Autovyöhyke

Lisätiedot

Joukkoliikenteen uusi aika

Joukkoliikenteen uusi aika Joukkoliikenteen uusi aika 23.10.2014 Rauni Malinen 23.10.2014 Joukkoliikenteen merkittävin uudistus Suomalaisen joukkoliikenteen järjestämisessä on käynnissä merkittävin muutos vuosikymmeniin, kun markkinat

Lisätiedot

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö Kymenlaakson Liitto Maakuntavaltuustoseminaari 24.10.2016 Jatkuva liikennejärjestelmätyö 24.10.2016 Esitys Liikennejärjestelmäryhmä ja sen tehtävät Seudulliset liikennejärjestelmäryhmät ja niiden tehtävät

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategian uudistaminen

Itä-Suomen liikennestrategian uudistaminen Itä-Suomen liikennestrategian uudistaminen Asiakastarpeet Asiakastarpeet, kansalaiset Koulumatkat Turvallinen, kestoltaan kohtuullinen ja viihtyisä matka Omatoiminen liikkuminen vaatii turvallisia reittejä.

Lisätiedot

Joukkoliikenne, rahoituksen riittävyys, erityiset kipupisteet sekä kehittämistarpeet ja - mahdollisuudet

Joukkoliikenne, rahoituksen riittävyys, erityiset kipupisteet sekä kehittämistarpeet ja - mahdollisuudet Asia: HE 134/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 Joukkoliikenne, rahoituksen riittävyys, erityiset kipupisteet sekä kehittämistarpeet ja - mahdollisuudet Minna

Lisätiedot

E18 TURUN KEHÄTIE NAANTALIN JA RAISION VÄLILLÄ

E18 TURUN KEHÄTIE NAANTALIN JA RAISION VÄLILLÄ E18 TURUN KEHÄTIE NAANTALIN JA RAISION VÄLILLÄ YVA JA YLEISSUUNNITELMA TAVOITETYÖPAJA 1.12.2015 TYÖPAJAN OHJELMA 16.30 Kahvi 17.00 E18 kehittämistarpeet, Vesa Virtanen Käyttäjätarpeiden tunnistaminen kehittämispolun

Lisätiedot

Arjen matkapäätökset - Mitä liikennetutkimukset kertovat matkoihin liittyvistä valinnoista?

Arjen matkapäätökset - Mitä liikennetutkimukset kertovat matkoihin liittyvistä valinnoista? Arjen matkapäätökset - Mitä liikennetutkimukset kertovat matkoihin liittyvistä valinnoista? LIVE-tilaisuus 20.5.2014 Hanna Kalenoja Tutkimuspäällikkö Tampereen teknillinen yliopisto, Liikenteen tutkimuskeskus

Lisätiedot

Juuka, Lieksa, Nurmes ja Valtimo NYKYTILA

Juuka, Lieksa, Nurmes ja Valtimo NYKYTILA Juuka, Lieksa, Nurmes ja Valtimo NYKYTILA LIIKENNEJÄRJESTELMÄ ONNETTOMUUDET KOULUMATKOJEN TURVALLISUUS AIEMMAT KYSELYT VIISAAN LIIKKUMISEN KYSELY Suunnittelualue Suunnittelualueena olevat Pielisen Karjalan

Lisätiedot

Pihakatuhanke keskustassa

Pihakatuhanke keskustassa Pihakatuhanke keskustassa Kuva: Jyväskylän kaupunki Keski-Suomen liikennefoorumi 26.1.2016 Saara Aavajoki, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 26.1.2016 Saara Aavajoki 1 Tausta ja tavoitteet Jyväskylän keskustan

Lisätiedot

HSL ja itsehallintoalueet

HSL ja itsehallintoalueet HSL ja itsehallintoalueet Suvi Rihtniemi Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL Strategia teoiksi Mitä HSL tekee? Perustettu 2009 Vastaa Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisesta

Lisätiedot

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Näkökulmia vähittäiskauppaan ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisiin 1 Vähittäiskaupan toimipaikkojen sijoittuminen

Lisätiedot

A. Asutteko Helsingissä? 1 Kyllä ---à JATKA 2 Ei à LOPETA HAASTATTELU

A. Asutteko Helsingissä? 1 Kyllä ---à JATKA 2 Ei à LOPETA HAASTATTELU Hyvää päivää / iltaa. Olen Oy:stä. Teemme parhaillaan tutkimusta 18-74 vuotta täyttäneiden Helsinkiläisten suhtautumisesta kaupungin liikenneolosuhteisiin. Voinko esittää Teille muutamia kysymyksiä? Tämä

Lisätiedot

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) lähtökohdat

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) lähtökohdat seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) lähtökohdat Luottamushenkilöiden seminaari, Aulanko 5.-6.9.2013 Suvi Rihtniemi, toimitusjohtaja Sini Puntanen, liikennejärjestelmäosaston johtaja seudun

Lisätiedot

Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa

Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa Pekka Sauri Apulaiskaupunginjohtaja, Helsinki Tulevaisuuden liikenne- ja innovaatiopolitiikka 27.1.2014 Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Kaupunkisuunnittelulautakunta

Lisätiedot

Työmatkaliikkumissuunnitelma kestävä liikkuminen osaksi yrityksen arkea

Työmatkaliikkumissuunnitelma kestävä liikkuminen osaksi yrityksen arkea Työmatkaliikkumissuunnitelma kestävä liikkuminen osaksi yrityksen arkea HSL:n ja Motivan työnantajaseminaari 14.3.2013 Päivi Huhtala Tuko Logistics Osuuskunta Päivittäistavarakaupan valikoima-, hankinta-

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 67. Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2016 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 67. Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2016 Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2016 Sivu 1 / 1 1665/2016 08.00.00 67 Espoon liikennekatsaus 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Heini Peltonen, puh. 043 824 7212 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

Joukkoliikennekäytävä raiteille välillä Mäntyluoto-Pori

Joukkoliikennekäytävä raiteille välillä Mäntyluoto-Pori Joukkoliikennekäytävä raiteille välillä Mäntyluoto-Pori Potentiaalinen lähiraideliikenteen yhteys? Joona Packalén Pori 11.4.2012 Lähtökohdat Esityksen taustalla selvitys kahden eri liikennöintimallin kustannuksista

Lisätiedot

Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015

Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015 Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys Tiivistelmä 15.9.2015 Liikenneselvityksen tavoitteet ja lähtökohdat Kaavaehdotusvaiheen liikenneselvityksen tavoitteena on tarkentaa alueen liikkumista ja liikennettä

Lisätiedot

Tiemaksujen selvittämisen motiiveja

Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Sidosryhmäseminaari 12.6.2012 Tuomo Suvanto Työryhmän toimeksianto Selvittää, kuinka Suomessa tulisi edetä tiemaksujärjestelmien käyttöönotossa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Kortteli 114 asemakaava Liikennetarkasteluja ja vaikutuksia. Liikenneinsinööri Sari Piela

Kortteli 114 asemakaava Liikennetarkasteluja ja vaikutuksia. Liikenneinsinööri Sari Piela Kortteli 114 asemakaava Liikennetarkasteluja ja vaikutuksia Liikenneinsinööri Sari Piela 05.11.2015 LIIKENNELASKENNAT ST1 LÄHEISYYDESSÄ 5.11.2015 2 Liikennelaskennat JUHOLANKADUN JA URHEILUKADUN RISTEYS

Lisätiedot

Kävelyn ja pyöräilyn tyytyväisyyskysely 2016

Kävelyn ja pyöräilyn tyytyväisyyskysely 2016 Kävelyn ja pyöräilyn tyytyväisyyskysely 2016 Lomakkeen palautus sähköpostilla osoitteeseen: asiakaspalvelu.palaute@tampere.fi Asuinkunta A. Asuinkunta 1. Missä kunnassa asut? - 1. Kangasala - 2. Lempäälä

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2015

Asiakirjayhdistelmä 2015 63. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014) Momentille myönnetään 98 899 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) liikenteenharjoittajille

Lisätiedot

Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma. 1a. Nykytilan selvitys Toimintaympäristö

Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma. 1a. Nykytilan selvitys Toimintaympäristö Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma 1a. Nykytilan selvitys Toimintaympäristö 1.9.2015 Yhteenveto toimintaympäristöstä Taipalsaaren liikenteen toimintaympäristöstä koottiin työn alussa seuraavat

Lisätiedot

Liikennejärjestelmäsuunnittelu

Liikennejärjestelmäsuunnittelu Liikennejärjestelmäsuunnittelu 2013 5.12.2012 Varsinais-Suomen suunnittelu 2013 1. Maakuntasuunnitelman tarkistus 2. Maakuntaohjelman tarkistus 3. Varsinais-Suomen liikennestrategian päivitys 4. Turun

Lisätiedot

Espoon liikenneverkkovisio. Petri Suominen Soukan palvelutalo

Espoon liikenneverkkovisio. Petri Suominen Soukan palvelutalo Espoon liikenneverkkovisio Petri Suominen Soukan palvelutalo 16.4.2015 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHTIA 16.4.2015 2 Tavoitteet Ohjaa liikenneverkon strategista suunnittelua ja palvelee maankäytön kehityskuvaa

Lisätiedot

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT 1 (6) VAMMAISPALVELULAIN MUKAINEN Perusturvatoimi Vammaispalvelu Kalevankatu 4 08100 Lohja saapunut: 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Ammatti: Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka:

Lisätiedot

HARAVA kyselyn tulokset. Pyöräilystä ja kävelystä potkua Mikkelin kulmille!

HARAVA kyselyn tulokset. Pyöräilystä ja kävelystä potkua Mikkelin kulmille! HARAVA kyselyn tulokset Pyöräilystä ja kävelystä potkua Mikkelin kulmille! Vastaajat Vastaajat Yhteensä 252 vastausta Vastaajista 68 % naisia, 32 % miehiä Suurin osa vastaajista oli 18 64 vuotiaita, työikäisiä

Lisätiedot

Rantaväylän tulevaisuus puntarissa. Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin

Rantaväylän tulevaisuus puntarissa. Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin Rantaväylän tulevaisuus puntarissa Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin Valtakunnan päätieverkkoon kuuluva valtatie 4 kulkee Vaajakoskelta Tikkakoskelle. Jyväskylässä

Lisätiedot

Pirkanmaan liikennepalvelujen hankintakustannukset vuonna 2015

Pirkanmaan liikennepalvelujen hankintakustannukset vuonna 2015 Pirkanmaan liikennepalvelujen hankintakustannukset vuonna 2015 Pirkanmaan ELY-keskus on laatinut katsauksen alueensa kuntien kuljetuskustannuksiin. Pirkanmaan kunnat käyttivät henkilökuljetuspalvelujen

Lisätiedot

Matkustajan kokemuksia junaliikenteessä

Matkustajan kokemuksia junaliikenteessä Matkustajan kokemuksia junaliikenteessä Antero Alku, Alkutieto Oy ProRautatie 15.3.2012 Junan merkitys kuluttajalle Juna on yksi tapa matkustaa o Juna tai: auto, bussi, lentokone Junalla on sille ominaisia

Lisätiedot

Kävelyn ja pyöräilyn sääntöjä

Kävelyn ja pyöräilyn sääntöjä Kävelyn ja pyöräilyn sääntöjä 7.5.2015, Helsinki Mikko Karhunen, Liikenne- ja viestintäministeriö Määritelmiä TLL 2 Määritelmiä Tieliikennelainsäädännössä tarkoitetaan: 5) suojatiellä jalankulkijoiden

Lisätiedot

Kevyet liikkumiskyselyt ja terveysvaikutusten arviointi

Kevyet liikkumiskyselyt ja terveysvaikutusten arviointi Kevyet liikkumiskyselyt ja terveysvaikutusten arviointi Virpi Ansio 16.9.2015 Ympäristösi parhaat tekijät Kevennetty liikkumiskysely mikä se on ja millaisia tuloksia se antaa? - Esimerkkejä Kajaanissa

Lisätiedot

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin WHOLE-hanke asiantuntijatyöpaja 17.5.2016 Seppo Laakso Kaupunkitutkimus TA Oy Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin Saavutettava sijainti resurssina Liikenteen laajemmat vaikutukset

Lisätiedot

KYSELYTUTKIMUS HELSINGIN KATU- JA VIHERALUEIDEN KÄYTTÄJILLE. Kirjekysely ja verkkokysely 2011

KYSELYTUTKIMUS HELSINGIN KATU- JA VIHERALUEIDEN KÄYTTÄJILLE. Kirjekysely ja verkkokysely 2011 KYSELYTUTKIMUS HELSINGIN KATU- JA VIHERALUEIDEN KÄYTTÄJILLE Kirjekysely ja verkkokysely 2011 Kesä 2011 JOHDANTO Tässä raportissa on tulokset helsinkiläisille kohdistetusta kyselytutkimuksesta, jonka katu-

Lisätiedot

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa:

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa: Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL 400 87070 KAINUU Viite: Lausuntopyyntönne 20.11.2006 Asia: LAUSUNTO ITÄ-SUOMEN STRATEGISET LIIKENNEHANKKEET ASIAKIRJAN LUONNOKSESTA Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta

Lisätiedot

Arjen turva kysely. Miehikkälän asukkaiden vastaukset. EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma

Arjen turva kysely. Miehikkälän asukkaiden vastaukset. EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma Arjen turva kysely Miehikkälän asukkaiden vastaukset EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma 8.2.2013 1 Vastaajia yhteensä 35 Vastaajien tausta Vastaajien lkm %-osuus vastaajista Naisia

Lisätiedot

MUISTIO. Kyllösen asemakaava Limingassa liikenneselvitys

MUISTIO. Kyllösen asemakaava Limingassa liikenneselvitys MUISTIO Projekti Asiakas Limingan maankäytön kehittäminen vaikutukset valtatien Sweco Ympäristö Päivämäärä 30.9.2014 Laatija Tuomo Vesajoki, Jouko Hintsala, Vesa-Pekka Saunakangas Kyllösen asemakaava Limingassa

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2016

Asiakirjayhdistelmä 2016 63. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015) Momentille myönnetään 84 474 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) liikenteenharjoittajille

Lisätiedot

Ojalan ja Lamminrahkan alueen yleiskaava

Ojalan ja Lamminrahkan alueen yleiskaava Ojalan ja Lamminrahkan alueen yleiskaava Liikenne-ennuste 1 1. Johdanto Tässä työraportissa esitellyt liikennemallitarkastelut liittyvät Ojalan ja Lamminrahkan alueen yleiskaavan vaikutusten arviointiin.

Lisätiedot

pyöräilyn y ja kävelyn edistämisessä Kalle Vaismaa tutkija, projektipäällikkö TTY

pyöräilyn y ja kävelyn edistämisessä Kalle Vaismaa tutkija, projektipäällikkö TTY Euroopan parhaat käytännöt pyöräilyn y ja kävelyn edistämisessä Kalle Vaismaa tutkija, projektipäällikkö TTY 1. Palapeli Khti Kohti kk kokonaiskuvaa ik Paras pyöräilysuunnitelma on autoilusuunnitelma.

Lisätiedot

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta 2 JOHDANTO JA YHTEENVETO Korkeatasoinen ja toimiva lentoliikenne on merkittävä osa alueiden kilpailukykyä. Tämän vuoksi Pohjois- Karjalan maakuntaliitto osallistuu

Lisätiedot

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa?

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? 8.9.2015 Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston puheenjohtaja Seminaarin teema Mikä on turvallisuuden nykytila ja haasteet harvaan asutulla

Lisätiedot

VAASA-SEINÄJOKI-KOKKOLA MATKAKETJUSELVITYS

VAASA-SEINÄJOKI-KOKKOLA MATKAKETJUSELVITYS VAASA-SEINÄJOKI-KOKKOLA MATKAKETJUSELVITYS HENKILÖLIIKENTEEN KYSYNTÄ Matkatuotoksiin vaikuttaa lukuisia yksilöllisiä ja ulkoisia tekijöitä. Suuressa mittakaavassa matkustuskysyntä melko staattista. Hot

Lisätiedot

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Viisas liikkuminen Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tarja Jääskeläinen, päivitetty 7.6.2013 Valitse viisaasti liikenteessä Liikkumalla kävellen, pyörällä ja

Lisätiedot

LENTOLIIKENNE OSANA KAUKOLIIKENTEEN PALVELUTASOA

LENTOLIIKENNE OSANA KAUKOLIIKENTEEN PALVELUTASOA LENTOLIIKENNE OSANA KAUKOLIIKENTEEN PALVELUTASOA 2 3 Tämä selvitys perustuu Liikenne- ja viestintäministeriön vahvistamaan kaukoliikenteen palvelutasoon vuosille 2012 2015, Valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen

Lisätiedot

Miten me kuljemme töihin? Keski-Suomen sairaanhoitopiirin työmatkaliikenteen henkilöstökyselyn tulokset

Miten me kuljemme töihin? Keski-Suomen sairaanhoitopiirin työmatkaliikenteen henkilöstökyselyn tulokset Miten me kuljemme töihin? Keski-Suomen sairaanhoitopiirin työmatkaliikenteen henkilöstökyselyn tulokset Ville Voltti 13.11.2014 Työmatkojen kulkutapajakauma, keskussairaala 0 % 8 % Auto, yksin Auto, kimppakyyti

Lisätiedot