Liikenne Liikenteen palvelutason nykytila miten arjen matkat ja kuljetukset toimivat. Muistio keskustelun pohjaksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Liikenne 2030. Liikenteen palvelutason nykytila miten arjen matkat ja kuljetukset toimivat. Muistio keskustelun pohjaksi"

Transkriptio

1 Liikenne 2030 johtoryhmä Liikenne 2030 Liikenteen palvelutason nykytila miten arjen matkat ja kuljetukset toimivat Muistio keskustelun pohjaksi

2 Sisällysluettelo: Saatteeksi Liikkumisen palvelutaso Liikkuminen ulkomaille/ulkomailta Pitkämatkainen liikkuminen kotimaassa Liikkuminen suurilla kaupunkiseuduilla Liikkuminen muissa maakuntakeskuksissa Liikkuminen taajamissa ja pienissä keskuksissa Liikkuminen haja-asutusalueilla Palvelutaso liikenteen heikoimpien ryhmien kannalta Esimerkkejä matkaketjuista Kuljetusten palvelutaso Ulkomaan kuljetukset Pitkämatkaiset kuljetukset kotimaassa Alueelliset kuljetukset: keräily ja jakelu Esimerkkejä kuljetusketjuista Ympäristö ja turvallisuus käyttäjän kannalta Ympäristö Turvallisuus Liitteet 1. Kuljetuksiin liittyvät odotukset, tyytyväisyys ja ongelmat tie- ja katuverkolla teollisuuden, kaupan ja kuljetusyritysten näkökulmasta 2. Esimerkit liikkumisketjuista 3. Esimerkit kuljetusketjuista 2/49

3 Saatteeksi Liikenne- ja viestintäministeriö asetti marraskuussa 2005 työryhmän, jonka tehtävänä oli valmistella näkemyksensä liikennepolitiikan lyhyen ja pitkän aikavälin kehittämisvaihtoehdoista (Liikenne 2030). Näkemyksiä käytetään ministeriön tulevaisuuskatsauksena eduskunnalle, seuraavan hallitusohjelman valmistelussa sekä liikenne- ja viestintäpolitiikan strategisessa johtamisessa. Työryhmän tehtävänä on valmistella asiakaslähtöinen liikennepolitiikan kehittämislinjaus, jossa yhteiskunnallisten tavoitteiden lisäksi nostetaan esiin keskeiset kehittämiskysymykset ja vaihtoehtoiset ratkaisutavat innovatiivisella ja asiakaslähtöisellä tavalla. Työryhmän tulee tarkastella liikkumisen palvelutasoa ihmisten muuttuvien liikkumistarpeiden kautta sekä elinkeinoelämän tarpeiden ja alueiden kehityksen kannalta kaupunkiseuduilla ja maaseudulla, maan sisäisillä pitkillä yhteysväleillä sekä kansainvälisessä liikenteessä. Taustaksi työryhmän on arvioitava liikennejärjestelmän nykytilaa ja toimintaympäristön muutostekijöitä pitkällä aikavälillä. Tässä muistiossa on liikenteen palvelutason nykytilaa lähestytty asiakkaan eli ihmisten liikkumisen ja elinkeinoelämän kuljetusten kannalta. Kuvauksessa on hyödynnetty seudullisia liikennejärjestelmäsuunnitelmia, liikenteen asiakastutkimuksia sekä liikenne- ja väylävirastojen nykytilatietoja. Kuvauksen valmistelusta on vastannut YY- Optima Oy Liikenne valmisteluryhmän ohjauksessa. Syventävää tietoa ihmisten liikkumistarpeista on tuotu käyttäjätutkimukseen perustuvilla esimerkeillä, jotka on tuottanut Movense Oy. Kyseessä on ennen kaikkea ongelmalähtöinen kuvaus, jossa pyritään nostamaan esiin liikennejärjestelmän toimivuuteen liittyviä puutteita tai ongelmia sekä liikkumisen että kuljetusten osalta. Muistio ei ota kantaa ongelmien suuruuteen tai pienuuteen eikä aseta puutteiden korjaustarvetta tärkeysjärjestykseen. Tämä tapahtuu liikenteen palvelutason tavoitetilan määrittelyn yhteydessä. Liikkumisen palvelutason kuvaus perustuu aluetasoihin. Siinä käsitellään erikseen erikokoisia keskuksia, haja-asutusalueita, pitkämatkaista liikkumista kotimaassa sekä ulkomaanmatkoja. Kuljetukset on jaettu vastaavalla tavalla aluetasoihin perustuen ulkomaankuljetuksiin, kotimaan pitkämatkaisiin kuljetuksiin sekä alueelliseen keräilyyn ja jakeluun. Lisäksi käsitellään Venäjän transitokuljetuksia. Muistion lopussa käsitellään yleisellä tasolla liikenteen terveysvaikutuksia osana ympäristövaikutuksia sekä liikenneturvallisuuden tilaa. Muilta osin liikenteen ympäristövaikutuksia ei käsitellä tässä yhteydessä. Liikenteen palvelutason nykytilan kuvauksesta voi antaa palautetta samoin kuin Liikenne 2030 teemoja keskusteltavaksi luonnoksesta mennessä osoitteeseen Liikenne 2030 työryhmän puheenjohtaja Harri Cavén 3/49

4 Liikennejärjestelmän kehittämisen tavoitteena on tuottaa mahdollisimman paljon lisäarvoa asiakkaiden toiminnoille ja sitä kautta Suomen hyvinvoinnille sujuvia matkoja, toimivia kuljetuksia. Liikenteen palvelutaso on käsitteenä moniulotteinen. Palvelutasoa on totuttu kuvaamaan teknisesti liikenneväylien ja liikenteen ominaisuuksien kautta. Tässä muistiossa näkökulma on pyritty kääntämään liikennejärjestelmän käyttäjien, erilaisten liikkujien ja kuljetusten tarvitsijoiden, kokemaksi palvelutasoksi. Liikkujille ja kuljetusten tarvitsijoille liikennejärjestelmä on yksi kokonaisuus. Asiakkaan kokema palvelutaso syntyy eri toimijoiden toimenpiteiden yhteisvaikutuksena. Liikkumiseen ja kuljetuksiin liittyvien ongelmien ratkaisu edellyttää oikeita toimenpiteitä oikeaan aikaan oikeaan tarpeeseen ja oikealla tavalla. 1 Liikkumisen palvelutaso Suurin osa matkoista on ostos- ja asiointimatkoja sekä vapaa-ajan matkoja. Matkasuoritteella (km/henkilö/vrk) mitattuna kaikkein eniten tehdään vapaa-ajan matkoja. Ostos- ja asiointimatkat ovat puolestaan suhteellisesti lyhyitä; niiden osuus matkasuoritteesta on pienempi kuin työmatkojen. Matkaluku, matkaa/hlö/vrk (HLT ) 0,80 0,70 0,60 0,50 0,40 0,30 0,20 0,10 0,00 matkaluku työ koulu, opiskelu työasia ostos, asiointi vierailu mökki muu vapaa-aika 4/49

5 Vuorokauden matkasuorite km/hlö/vrk (HLT ) 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 työ koulu, opiskelu työasia ostos, asiointi vierailu mökki muu vapaa-aika Luvussa 1 kuvataan liikkumista eri aluetasoilla. Kuhunkin aluetasoon sisältyy tiivis kuvaus liikkumistarpeista, liikennejärjestelmän palvelutason nykytilan kuvaus sekä havainnot liikennejärjestelmän palvelutason puutteista. Palvelutason kuvauksessa ei käsitellä liikkumisen kustannuksia koko liikennejärjestelmän tasolla. Ihmiset tavoittelevat kaikessa liikkumisessa kohtuuhintaista liikkumismahdollisuutta. Liikkumisen kustannukset vaikuttavat kulkutapavalintoihin. Käyttäjällä on kuitenkin erilaisia mahdollisuuksia vaikuttaa liikkumisensa kustannuksiin. Koska kohtuuhintaisuus on suhteellista ja lisäksi erilaista eri tulotasoilla, asiaa ei ole mahdollista käsitellä yleisesti. 1.1 Liikkuminen ulkomaille/ulkomailta Asiakkaiden tarpeita: - Ulkomaille suuntautuvat työasiamatkat; useimmiten lentoliikennettä, harvoin tieliikennettä tai junaliikennettä: sujuvuus, matka-ajan ennustettavuus (täsmällisyys), vuorotarjonta - Lomamatkat ja viikonloppuliikenne: pääosin lento- ja laivaliikennettä; itärajan ja Viron suunnan yhteyksien ja rajanylityksen toimivuus (sujuvuus) sekä palveluvarustus, levähdysalueet, opastus (Ruotsi ja Norja Schengen-aluetta) - Asiointi: rajan ylittävä paikallinen liikenne mm. Venäjälle/Venäjältä: rajanylityksen toimivuus (sujuvuus) Kansainväliset henkilöliikenneyhteydet tarkoittavat työasiointimatkoilla ennen kaikkea hyviä lentoyhteyksiä. Kaikista suurimmista maakunta- tai aluekeskuksista on päivittäiset yhteydet keskeisimpiin ulkomaan kohteisiin joko suoraan tai vähintään Helsinki- Vantaan kautta. Sama pätee tietysti myös toiseen suuntaan: ulkomailta on päästävä nopeasti muuallekin kuin pääkaupunkiseudulle. Lentoliikenteen keskittymisessä Helsinkiin hyvä puoli on se, että ulkomaan ja kotimaan liikenne näin tukevat toinen toisiaan ja tarjoavat molemmille paremmat lentoyhteydet kuin erikseen olisi mahdollista. 5/49

6 Sama toimii myös kansainvälisesti: Helsinki-Vantaan kehittyminen merkittäväksi kansainväliseksi kauttakulkuasemaksi (Gateway) on mahdollistanut selvästi monipuolisemman kansainvälisen liikenteen tarjonnan muodostumisen. Lentoliikenteen tarjonta (reittien ja vuorojen määrä) on kasvaneesta kauttakulkuliikenteestä johtuen erittäin hyvä. Ilman kauttakulkuliikenteen tuomia lisämatkustajia ei reittitarjontamme olisi läheskään nykyistä tasoa. Helsingin Kaukoidän reittitarjonta on koko Euroopankin mittapuun mukaan erinomainen. Lähes kaikilla lentoasemilla on vähintään 2500 m pitkät kiitotiet, jotka mahdollistavat suorat Euroopan lennot suihkukoneilla. Kiitotiekapasiteetti riittää eikä uusien kiitoteiden rakentamistarpeita ole näköpiirissä. Terminaalit on muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta uusittu viimeisten 15 vuoden aikana. Kapasiteettimielessä suurimmat ongelmat ilmenevät Helsinki-Vantaan terminaalikapasiteetissa erityisesti viime vuosina voimakkaasti kasvaneen Kaukoidän ja Euroopan välisen kauttakulkuliikenteen vuoksi. Laivaliikenteessä suuri osa matkustajaliikenteestä aluksilla on vapaa-ajan matkailua, mutta osa myös asiointimatkustamista. Vuodessa tehdään yli 16 milj. matkaa, minkä lisäksi satamissa vierailee risteilyaluksia. Palvelutasosta vastaavat pääasiassa liikenneyrittäjät ja satamat. Matkustajan kokema turva (security) ja turvallisuus (safety) ovat merkittävä osa palvelutasoa. Suurissa kaupungeissa sujuva pääsy matkustaja-aluksille on tärkeä asia palvelutason kannalta. Helsingissä ja Turussa katuverkon ruuhkautuminen kasvattaa liityntämatkojen matka-aikaa ja heikentää matka-ajan ennustettavuutta. Raide- ja tieliikenteessä ulkomaanmatkojen palvelutason kannalta olennaisia kysymyksiä ovat rajanylitys Venäjän ja tieliikenteessä myös Viron suuntaan. Erityisesti Venäjän rajalla palvelutasoon vaikuttavat ratkaisevasti Venäjän viranomaiset; yhteydet Suomen rajalle asti toimivat tyydyttävästi. Joitakin huomioita palvelutason puutteista ulkomaanmatkoilla: - Lentoliikenne: Suurimmat ongelmat ilmenevät Helsinki-Vantaan terminaalikapasiteetissa - Laivaliikenne: Helsingissä ja Turussa katuverkon ruuhkautuminen vaikuttaa liityntämatkojen matka-aikaan ja matka-ajan ennustettavuuteen. - Raide- ja tieliikenne: Olennainen kysymys on Venäjän rajanylitys (viivytykset, matka-ajan huono ennustettavuus) 6/49

7 1.2 Pitkämatkainen liikkuminen kotimaassa Asiakkaiden tarpeita: Työ- ja työasiointimatkat: Työasiointimatkojen sekä pitkämatkaisen, työssäkäyntialueiden välisen työmatkapendelöinnin sujuvuus ja ennakoitavuus Vapaa-ajan matkat: - Lomamatkat (henkilöauto-, linja-auto-, juna- ja lentomatkoja): sujuvuus, mukavuus - Mökkimatkat (viikonloppuliikenne, mökkeily): Pääasiassa henkilöautomatkoja; matka-ajan ennakoitavuus, sujuvuus ja viihtyisyys pitkillä vapaa-ajan matkoilla; ajoittuvat sesonkikausiin tai -päiviin. Liikennetiedotuksen rooli myös merkittävä. Ostos- ja asiointimatkat: Myös pitkämatkaista liikkumista palveluverkon keskittyessä entistä harvempiin kuntakeskuksiin; erikoiskaupan palvelut suurissa keskuksissa Tienkäyttäjätyytyväisyystutkimuksen mukaan (yksityishenkilöiden) tyytyväisyys tieliikenteen sujuvuuteen on varsin hyvällä tasolla pääteillä, ja ajaminen koetaan turvalliseksi. Pääteiden sujuvuuden on kuitenkin koettu heikentyneen 2000-luvun alun tasosta, ja turvattomuuden tunne on lisääntynyt. Eniten turvattomuutta aiheuttaa muiden kuljettajien ajokäyttäytyminen sekä talviolosuhteet. Viikoittaisia toimivuusongelmia on lähinnä suurten kaupunkien lähistöllä noin 1100 kilometrillä eli 12 prosentilla päätieverkkoa. Liikenteen toimivuusongelmia on suhteellisesti eniten Uudenmaan, Turun, Hämeen ja Kaakkois-Suomen tiepiirien alueella. Pitkien työmatkojen osuus kaikista työmatkoista on hyvin pieni: yli 20 kilometrin työmatkojen osuus runsas kymmenes. Kuitenkin pitkien työmatkojen työmatkasuorite on runsaasti yli puolet kaikista työmatkoista. Työmatkojen ja työmatkasuoritteen jakautuminen pituusluokkiin Suomessa vuonna Mukana tarkastelussa alle 150 kilometrin työmatkat Työmatkan pituus Työmatkojen jakautuminen Työmatkasuoritteen jakautuminen 0-2 km 33 % 2 % 2-5 km 22 % 7 % 5-20 km 33 % 34 % km 9 % 27 % km 2 % 16 % km 1 % 14 % Lähde: Etätyö ja työmatkat Suomessa. Suomen ympäristö 611. (Tiedot pitkien työmatkojen kulkutapajakaumasta puuttuvat) 7/49

8 Sekä juna- että linja-autoliikenteessä työasiointi- ja vapaa-ajan matkojen palvelutasoon vaikuttavat matka-aika, vuorovälit sekä liikenteen täsmällisyys. Keskusten välisen linja-autojen pikavuoroliikenteen reittiverkko on varsin kattava. Linja-autoliikenteen täsmällisyys kärsii samalla tavoin kuin muukin autoliikenne eräiden pääteiden ruuhkautumisesta viikonloppuisin. Junaliikenteessä täsmällisyyspuutteita pidetään ensisijaisena ongelmana koko maassa. Täsmällisyyden vaihtelu on kuitenkin kaukoliikenteessä suurempaa kuin lähiliikenteessä. Henkilöliikenteen sujuvuutta lyhyellä aikavälillä kuvaa hyvin junien pysyminen aikataulussa 1. Myöhästymiset henkilöliikenteessä johtuvat radan ja sen laitteiden toimintahäiriöistä (noin 1/3), kalustosta tai liikennöinnin häiriöistä (noin 1/3) tai säästä (noin 1/3). Kaukoliikenteen täsmällisyyden mittana on korkeintaan 5 minuuttia määräasemalta myöhästyneiden junien osuus. Kehityksen suunta on kuitenkin hyvä. Pitkällä aikavälillä palvelutason kehitystä kuvaa matka-aikojen ja keskinopeuksien kehitys. Näin mitattuna kaukoliikenteen sujuvuus on viimeiset vuotta pysynyt suunnilleen samalla tasolla. Osuus junista (%) Lähiliikenne (max 3 min myöhässä) Kaukoliikenne (max 5 min myöhässä) Juna- tai linja-automatka on usein osa matkaketjua, johon voi sisältyä myös matka polkupyörällä, henkilöautolla tai junalla/linja-autolla. Linja-autoliikenne ja rautatieliikenne suunnitellaan kuitenkin erikseen, eikä niiden välillä ole aina sujuvia vaihtomahdollisuuksia. Liityntäpysäköinnillä ei ole selvää vastuutahoa, minkä vuoksi se on usein hoidettu huonosti. Joillakin paikkakunnilla rautatie- ja linja-autoasema on yhdistetty matkakeskuksiksi, joillain ne sijaitsevat varsin lähellä toisiaan, ja siten liityntäyhteys junan ja linja-auton välillä toimii hyvin. Matkakeskuksissa ja ns. keskusliikenneasemilla on hyvä matkustajainformaatio myös kaukoliikenteen linja-autoista, mutta monilla muilla asemilla reitti- ja aikatauluinformaatiossa on selviä puutteita tai se puuttuu kokonaan. Lentoliikenteen palvelut, infrastruktuuri mukaan lukien, tuotetaan asiakasrahoitteisesti. Kysyntä on keskeisessä asemassa tuotettavien palvelujen määrän ja laadun ohjaamisessa. Lentoliikenteen suurin käyttäjäryhmä on elinkeinoelämä, ja sen tuottama kysyntä vaikuttaa ratkaisevasti matkustaja- ja lentorahtiliikenteen palvelutasoon. 1 Kaukoliikenteen täsmällisyyden mittana on korkeintaan 5 minuuttia määräasemalta myöhästyneiden junien osuus. 8/49

9 Lentoasemiemme lukumäärä on asukaslukuun nähden kansainvälisesti verrattuna varsin korkea. Tarjonnan määrää kuvaa myös se, että pienimmät lentoasemamme ovat taloudellisesti kannattamattomia ja reittiliikenne jatkuakseen edellyttää yhteiskunnalta palvelujen ostoja. Lentoasemien aluepoliittinen merkitys näkyy seuraavan sivun kuvassa, josta ilmenee mm. että lentoliikenteen kautta 95 % suomalaisista asuu enintään kolmen tunnin matkan päässä pääkaupungista. Lentoliikenteen säännöllisyys ja turvallisuus on korkeata kansainvälistä luokkaa. Etenkin kotimaan liikenteessä korkean palvelutason ylläpitäminen liikenteen säännöllisyydessä ottaen huomioon vaikeat sääolosuhteemme on haasteellista. Terminaalipalvelujen laatu on hyvä, mutta matka-aikojen ennustettavuuteen vaikuttavat terminaalin läpimenoajat ovatkin viime aikoina pidentyneet. Helsinki-Vantaa on useamman kerran valittu kansainvälisissä kuluttajatutkimuksissa aivan kansainväliseen kärkeen. Terminaalien kapasiteetissa pahimmat vaikeudet ilmenevät matkatavara- ja lähtöselvityskapasiteetissa Helsinki-Vantaalla ja yleisenä tilanahtautena Lapin matkailukohteissa huippusesonkien aikaan. Lentoliikenteen liityntäliikenteen oleellisin tekijä on sujuva tieyhteys päätieverkolta. Akuuteimmat palvelutasopuutteet liittyvät Helsinki-Vantaan läntiseen yhteyteen (Kehä III/E18 Lentokentäntieltä länteen) ja lentoaseman tulotiehen. 9/49

10 Esimerkkiliikkuja 2 : Mari ; nuoren perheen äiti, 30 vuotta; autolla paljon liikkuva perhe Joensuusta; kaksi lasta, kaksi autoa Jos miehelläni on vapaata, emme ole oikeastaan koskaan viikonloppuja kotona, vaan kesällä olemme Lieksassa, joskus Valtimolla mökillä, joka on saaressa (matkaan liittyy siis venematka). Muina vuodenaikoina viikonloppuja vietämme Lieksassa ja myös pojan kilpailumatkojen vuoksi matkustaen miehen (automyyjä) työsuhdeautolla. Ainoana arkisin toistuvana reittinä on iltapäivisin matka kotoa päiväkotiin ja takaisin kotiin hakemaan lapsi. Autolla haen Sagan hoidosta pelkästään omasta mukavuuden halustani. Linja-auto on hintansa sekä aikataulujen takia mahdoton. en ole silti ajatellut siirtyä siihen, koska ei ole mitään hyvää syytä. Joitakin huomioita palvelutason puutteista kotimaan pitkämatkaisessa liikkumisessa: - Pääteiden sujuvuuden on koettu heikentyneen merkittävästi 2000-luvun alun tasosta, ja turvattomuuden tunne on lisääntynyt. - Linja-autoliikenteen täsmällisyys kärsii samalla tavoin kuin muukin autoliikenne eräiden pääteiden ruuhkautumisesta viikonloppuisin. - Junaliikenteessä täsmällisyyspuutteita pidetään ensisijaisena ongelmana koko maassa. - Vaihto linja-autojen ja junien välillä ei toimi aina sujuvasti. - Liityntäpysäköinti on usein hoidettu huonosti. - Lentoliikenteessä terminaalipalvelujen laatu on hyvä, mutta matkaaikojen ennustettavuuteen vaikuttavat terminaalin läpimenoajat ovatkin viime aikoina pidentyneet. - Terminaalien kapasiteetissa pahimmat puutteet ilmenevät matkatavaraja lähtöselvityskapasiteetissa Helsinki-Vantaalla ja yleisenä tilanahtautena Lapin matkailukohteissa huippusesonkien aikaan. 2 Lähde: Tienkäyttäjän polut, Movense Oy Kuvaus on osa ihmisten liikkumistarpeita käsittelevää Tiehallinnon selvitystä. 10/49

11 1.3 Liikkuminen suurilla kaupunkiseuduilla Asiakkaiden tarpeita: - Työ-, koulu- ja opiskelumatkat: sujuvuus ja erilaisten kulkumuotovalintojen mahdollisuus; lasten itsenäisen liikkumisen mahdollisuus koulumatkoilla - Työasiointimatkat: sujuvuus - Vapaa-aika ja asiointi: päivittäisten liikkumismahdollisuuksien turvaaminen; palvelujen saavutettavuus myös ilman henkilöautoa; lasten itsenäisen liikkumisen mahdollisuus - Liikkumisympäristön viihtyisyys (häiriöttömyys) ja kevyen liikenteen turvalliset yhteydet Pääkaupunkiseutu Pääkaupunkiseudun asukkaat tekevät tavallisena arkipäivänä yli 3 miljoonaa matkaa. Syksyn 2000 liikkumistottumuksia koskevan tutkimuksen mukaan lähes 30 % matkoista tehtiin kävellen tai pyörällä (runsas viidennes jalan ja noin 7 % pyörällä). Joukkoliikenteen osuus kaikista matkoista oli 27 % ja henkilöauton 44 %. Laskettuna moottoriajoneuvolla tehdyistä matkoista seudun sisällä joukkoliikenteen osuus oli 39 %. Joukkoliikennematkat ovat keskimäärin pitempiä kuin automatkat, ja joukkoliikenteen osuus kuljetusta matkasta on 42 %. Pääkaupunkiseudun joukkoliikenteessä tehdään päivittäin noin matkaa. Osa matkoista on vaihdollisia, ja joukkoliikennevälineisiin noustaan arkisin noin 1,1 miljoonaa kertaa. Helsingin sisäisen liikenteen osuus nousuista on arviolta kaksi kolmasosaa. Koko maan junaliikenteen matkoista tehdään 80 % pääkaupunkiseudun lähiliikenteessä. Vuoden 2003 lopun työssäkäyntitilaston mukaan YTV-alueelle sukkuloivia oli noin Pääkaupunkiseudun ulkopuolella käy töissä noin pääkaupunkiseutulaista. Lähde: Joukkoliikenteen palvelevuutta voidaan kuvata käsitteellä joukkoliikennekaupunki. Joukkoliikennekaupunki koostuu sellaisista alueista, joilta on hyvät joukkoliikenneyhteydet seudun pääkeskukseen ja omaan aluekeskukseen. Joukkoliikennekaupungissa voidaan hoitaa kaikki jokapäiväisen elämän edellyttämät matkat vaivattomasti joukkoliikenteellä. Seuraavassa kuvassa on esitetty joukkoliikennekaupungin laajuus pääkaupunkiseudulla. Espoon, Kauniaisten ja Vantaan osalta tiedot perustuvat syksyn 2004 tilanteeseen, Helsingin tiedot ovat vuodelta /49

12 Joukkoliikennekaupunki vuonna 1999 Suorat joukkoliikennevuorot Helsingin keskustaan ja aluekeskuksiin sekä liityntäliikenne juna- ja metroasemille Suorissa linjoissa ratakorjauskerroin on 1,5 Varsinainen joukkoliikennekaupunki (kävely 400 m, lähtöjä väh. 70 vuoroa/vrk Helsingin keskustaan ja väh. 50 vuoroa/vrk aluekeskukseen) Täydentävä joukkoliikennekaupunki (kävely 600 m, lähtöjä väh. 50 vuoroa/vrk Helsingin keskustaan ja väh. 25 vuoroa/vrk aluekeskukseen) YTV Joukkoliikennekaupunki -käsite on määritelty Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmätyössä. Varsinaisessa joukkoliikennekaupungissa on vähintään 70 vuoroa vuorokaudessa Helsingin keskustaan ja vähintään 50 vuoroa vuorokaudessa aluekeskukseen. Pysäkille sallitaan 400 metrin kävely. Täydentävässä joukkoliikennekaupungissa vuoroja Helsingin keskustaan tulee olla vähintään 50 ja omaan aluekeskukseen 25 vuorokaudessa. Täydentävässä joukkoliikennekaupungissa sallitaan 600 metrin kävely. Raideliikenteen lähtömääriä on tiheän liikennöinnin, suuren kapasiteetin ja luotettavuuden vuoksi kerrottu 1,5:llä. Pääkaupunkiseudun raide- ja linja-autoliikenteessä vuorotiheys on varsin hyvä ja matkustusväljyys yleensä kohtuullinen. Suurimpia koko liikennejärjestelmän palvelutasoon ja toimivuuteen liittyviä ongelmia ovat riittämättömät liityntäpysäköintimahdollisuudet. Raideliikenteessä lumisade ja kova pakkanen aiheuttaa usein vakavia häiriöitä liikenteen täsmällisyydessä. Joukkoliikenteen käyttöä tukee tehokas informaatiojärjestelmä, jonka yhtenä keskeisenä elementtinä on internetissä toimiva reittiopas. Tavallisena arkipäivänä sitä käytetään (vuoden 2006 alussa) yli kertaa. Joukkoliikenteen palvelutaso on matkan kokonaislaadun kuvaus. Yleisesti sillä ymmärretään joukkoliikennejärjestelmään liittyvien tekijöiden tasoa kokonaisuudessaan sellaisena kuin se ilmenee matkustajalle. Matkustajalle on olennaista mahdollisuus päästä haluamaansa paikkaan tiettynä ajankohtana. Pelkästään liikennepalvelujen olemassaolo ja kattavuus eivät hänelle riitä, vaan matkustuspäätökseen vaikuttavat myös matkan kesto, hinta, kävelymatkat, odotusajat, mukavuus ja tiedonsaanti matkustusmahdollisuuksista ja oheispalveluista. Matkustajan kannalta tärkeitä ovat erityisesti joukkoliikenteen kilpailukykyinen matka-aika ovelta-ovelle, vaihtojen sujuvuus, helposti muistettavat aikataulut, hyvin varustetut pysäkit, informaation kattavuus, liikennöinnin säännöllisyys ja täsmällisyys, vaunujen mukavuus ja siisteys. Lähde: PLJ 2002 Joukkoliikennestrategia 12/49

13 Vuonna 2005 tehdyn tutkimuksen mukaan 70 % kokee pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen toimivaksi päivittäisessä liikkumisessa. Pääkaupunkiseudulla asuvat kokevat sen selkeästi toimivammaksi kuin kehyskunnissa asuvat. Pahimmiksi liikenteen haitoiksi vastaajat nimeävät ruuhkat ja liikenteen päästöt. Henkilöautoliikenteen ongelmana on ruuhkautuminen aamu- ja iltahuipputuntien liikenteessä. Vakavinta ruuhkautuminen on pääkaupunkiseudun kehäteillä, joilla ongelmana ovat varsinkin valo-ohjatut osuudet. Kehä I:llä ruuhkan kesto on yli kaksi tuntia aamuin illoin, Kehä III:llakin yli tunnin. Myös säteittäiset pääväylät ruuhkautuvat aamu- ja iltahuipputuntien aikana. Ruuhkautuminen vaikuttaa myös joukkoliikenteen, erityisesti bussiliikenteen toimivuuteen. Muualla pääkaupunkiseudulla ruuhkat ovat paikallisia ja keskittyvät pitkälti tiettyihin ongelmaliittymiin sekä aamulla Helsingin kantakaupungin rajalle. Tie- ja katuverkon ruuhkautuminen vaikuttaa ensisijaisesti työ-, koulu- ja opiskelumatkoihin. Ruuhka-aikaan ajoneuvoliikenteen matkanopeudet ovat Helsingin kantakaupungissa keskimäärin 20 km/h. Hitaimmissa kohdissa nopeudet ovat noin 10 km/h. Muualla seudulla nopeudet eivät yleensä laske näin alas. Viimeisten parinkymmenen vuoden ajan nopeudet ovat kantakaupungissa pysyneet suurin piirtein ennallaan. Muualla seudun pääteillä on tapahtunut sekä nopeuden laskua että nousua ruuhka-aikoina: liikenteen kasvu on hidastanut nopeutta, mutta lukuisat tienparannustyöt mm. kaistalisäyksinä ja eritasojärjestelyinä ovat kasvattaneet nopeutta. Matkanopeudet pääkaupunkiseudulla aamuruuhkassa syksyllä 2003 ja nopeuksien suhde nopeusrajoitukseen (punainen hitain, vihreä normaalinopeus). Lähde: Matka-aikatutkimus YTV. Pääkaupunkiseudun julkaisusarja 2004:1. Vuodesta 1999 vuoteen 2003 matkanopeudet ovat alentuneet selvästi erityisesti kehäväylillä. 13/49

14 Vuonna 2005 tehdyn tutkimuksen mukaan liikenne koetaan pääkaupunkiseudulla kohtuullisen sujuvaksi sisääntuloväylillä. Sujuvuuden on koettu jopa parantuneen vuoden 2002 tutkimuksesta. Sen sijaan kehäväylien sujuvuus aiheuttaa enemmän tyytymättömyyttä. Lähde: Jalankulun ongelmina pidetään erityisesti liikennekäyttäytymistä ja sääntöjen noudattamatta jättämistä (ml. ajoneuvojen nopeudet) sekä jalankulkureittien puutteellista erottelua muista kulkumuodoista (esim. pyöräily, mopot). Lisäksi jalankulun ongelmia ovat katupöly sekä talvikunnossapidon puutteet. Pyöräilyn ongelmia ovat erityisesti puutteet pyöräilyverkon yhtenäisyydessä (jatkuvuudessa) sekä pyöräteiden kunnossapidossa. Jalankulkureittien puutteellinen erottelu pyöräilystä on ongelma myös pyöräilyn kannalta. Lisäksi ongelmana pidetään puutteita pyöräpysäköinnin mahdollisuuksien puuttumista sekä puutteita pysäköinnin turvallisuudessa (varkaudet, ilkivalta). Jalankulkumatkoja tehdään pääkaupunkiseudulla syksyn arkivuorokautena noin (vuonna 2000), mikä on 22 % pääkaupunkiseutulaisten tekemistä matkoista. Jalankulun osuus liikenteen suoritteesta (henkilö-km) on kuitenkin vain 5 %, sillä jalankulkumatkat ovat varsin lyhyitä. Pyörämatkoja tehdään vuorokaudessa noin eli 7 % matkoista. Pyörämatkat tuovat kokonaisliikennesuoritteesta 4 %. Lähde: Esimerkkiliikkuja: Tero ; perheenisä, 45 vuotta; Espoosta; kaksi lasta, yksi auto Kun asumme kaupungissa, vuodenajat eivät juurikaan vaikuta omaan tai perheeni liikkumisen vaihtoehtoihin. Perheeni julkiset liikkumisvälineet tai auto ovat käytössä vuodenajasta tai säästä riippumatta. Varsinkin 15v pojan kohdalta koulu on järjestänyt lukujärjestyksensä junaaikataulujen mukaan Pyöräilen kesäisin myös töihin. Noin 17 km:n reitti on kokonaan pyörätietä ja vain muutama autotien ylitys. Vaimo pyöräilee pidemmän ajan vuodesta. Hiekoitettu jään päällä ei ole aina hyvä. Tuore lumi ja alla suolattu jää (kostea) voi olla pahemmin liukas. Vuosilomien aikana perheeni liikkumiset keskittyvät Hämeen ja Keski- Suomen alueelle Esimerkkiliikkuja: Juha ; opiskelija, 25 vuotta; Helsingistä; asuu tyttöystävän kanssa, ei autoa Opiskelijana jokainen työviikon päivä on helposti varsin erilainen, vaikka viikkorunko toistuukin 7 viikon ajan samanlaisena. Tällä hetkellä opiskelen intensiivisesti, ja vietän paljon aikaa liikkeessä. Olen jatkuvasti menossa jonnekin tai jo siellä. Aamurutiineihini kuuluu vilkaista reittioppaasta reitti, vaikka bussi, jolla kuljen, on usein sama bussi numero 103, joka lähtee tasalta. 14/49

15 Opiskeluun liittyvät valinnat: liikkumista kahden koulun välillä kuntarajojen eri puolille ehdinkö enää pyörällä kouluun, jos iltapäivällä pitää olla Metsätalolla Alvarin sijaan? Toisaalta jos lukujärjestys suo, saan päiviä, jolloin voin pidättäytyä matkasta Otaniemeen. Kannattaakohan minun silti hankkia seutulippu? Vai ajaudunko tenttimään kaikki yliopiston kurssit käymättä luennoilla, koska niille tulisi niin kiire. Viikonlopun automatkat suuntautuvat tyttökaverini vanhempien luokse Nummi-Pusulaan. Auton haku kestää 1h, bussilla kulkeminen on niin hankalaa. Joitakin huomioita palvelutason puutteista liikkumisessa pääkaupunkiseudulla: - Raideliikenteessä lumisade ja kova pakkanen aiheuttaa usein vakavia häiriöitä liikenteen täsmällisyydessä. - Suurimpia koko liikennejärjestelmän palvelutasoon ja toimivuuteen liittyviä ongelmia ovat riittämättömät liityntäpysäköintimahdollisuudet. - Henkilöautoliikenteen ongelmana on ruuhkautuminen aamu- ja iltahuipputuntien liikenteessä. - Jalankulkureittien erottelu muista kulkumuodoista (esim. pyöräily, mopot) on puutteellista (heikko turvallisuus). Lisäksi jalankulun ongelmia ovat katupöly sekä väylien lumisuus ja liukkaus. - Pyöräilyn ongelmia ovat erityisesti puutteet pyöräilyverkon yhtenäisyydessä (jatkuvuudessa) sekä pyöräteiden kunnossapidossa. - Lentoliikenteessä terminaalipalvelujen laatu on hyvä, mutta matkaaikojen ennustettavuuteen vaikuttavat terminaalin läpimenoajat ovatkin viime aikoina pidentyneet. - Liityntäpysäköinti on usein hoidettu huonosti. Tämä koskee sekä henkilöautoja että polkupyöriä. Muut suuret kaupunkiseudut (Turku, Tampere, Oulu) Muilla suurilla kaupunkiseuduilla liikennemäärät ovat huomattavasti pienempiä kuin pääkaupunkiseudulla ja myös kulkumuotojakauma poikkeaa pääkaupunkiseudusta. Henkilöautolla hoidetaan yli puolet matkoista, kävellen ja polkupyörällä reilu neljännes ja joukkoliikenteellä noin viidennes matkoista. Liikennetarjonta on kuitenkin kaupunkimaista, ja keskeisellä kaupunkialueella on valittavissa useita kulkumuotoja. Joukkoliikenteessä raideliikenne palvelee vain kaukoliikennettä. Keskuskaupunkien kehysvyöhykkeellä joukkoliikenteen osuus matkoista putoaa puoleen. Henkilöauton käyttö vastaavasti lisääntyy ja kahden auton taloudet yleistyvät. Autottomien talouksien määrä pysyy lähes ennallaan. Keskukseen suuntautuvaa henkilöauton käyttöä säädellään pysäköintimaksuilla ja myös pysäköintipaikkojen tarjonnalla on ruuhkaliikenteen aikana ohjaavaa vaikutusta. Työssäkäynti on keskustasuuntautunutta. Joukkoliikenne palvelee pääliikennesuunnilla, mutta kehyskunnissa huonon palvelun alueet lisääntyvät kauempana pääväylistä; kehyskunnissa neljännes uusista asunnoista voi sijoittua haja-asutusalueille. Ko- 15/49

16 konaisuudessaan kaupunkimaisen joukkoliikenteen vyöhyke (joukkoliikennekaupunki) kaventuu. Matka-ajan keskipituus on reilut 20 minuuttia. Henkilöauton lisääntyvän käytön johdosta matka-ajat eivät ole keskimäärin kasvaneet matkan pitenemisestä huolimatta. Joukkoliikenteen ja henkilöautoliikenteen matka-aikasuhde on kasvanut päätieverkon kehittämisen myötä, ja sillä on suora suhde joukkoliikenteen käytön vähenemiseen. Ruuhkautumisen merkit näkyvät keskustoihin suuntautuvilla reiteillä. Pääväylien ruuhka pidentää ilman etuoikeusjärjestelyjä myös joukkoliikenteen matka-aikoja ja lisää joukkoliikenteen hoidon kustannuksia. Koululaiset ja opiskelijat ovat vahvimmin joukkoliikenteeseen tukeutuva matkustajaryhmä ja muodostavat merkittävän joukkoliikenteen asiakasryhmän. Myös joukkoliikennepalvelun vähentyessä kouluaikoina liikennöivä liikenne on viimeinen toimiva yhteys myös muille liikkujille ennen erityisryhmille suunnattuja palveluja. Koulutuksen irtaantuessa entistä enemmän vakiintuneista koulupiireistä ja erityiskoulujen kehittyessä joukkoliikenteen koulumatkat lisääntyvät. Peruskoululaiset liikkuvat lähikouluihin ja niissä kävely ja pyöräily ovat peruskulkumuodot. Viime aikoina myös lasten liikkuminen on autoistunut, kyyditseminen yleistynyt. Tästä aiheutuu asuntoalueille ja koulujen läheisyyteen turvallisuusongelmaa ja turvattomuuden tunnetta. Lasten omaehtoisen liikkumisen vyöhyke kaventuu. Keskuskaupungit ovat monipuolisimmat palvelujen keskukset ja hyvin tavoitettavissa kaikilla kulkutavoilla. Asiointiliikenteen kasvusta huomattava osa suuntautuu pääväylien varsiin rakennettuihin kauppakeskuksiin, joiden vetovoimana on erityisesti päivittäistavaroiden kauppa. Tämä on kaventanut joukkoliikenteen ja myös polkupyöräilyn mahdollisuuksia asiointimatkoilla. Tämä on yksi syy esteettömän palveluliikenteen tarpeeseen. Keskustojen liikenneolojen rauhoittaminen ja kävelyalueet yleensä laajentavat myös esteettömän liikkumisen vyöhykettä. Vapaa-ajan vieton ja harrastusten tuotteistuminen lisää yleensä vapaa-ajan liikkumista, samoin ikääntymisestä johtuva väestörakenteen muutos. Matka-aikasuhde henkilöauton hyväksi kasvaa vapaa-ajanmatkoilla. Keskustaan suuntautuvilla matkoilla, mm. kulttuuripalveluihin joukkoliikenteellä on edelleen tärkeä asema. Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (TASE 2025): Kansalaisten mielestä panostusvuorossa on kevytliikenne. Keskustoihin halutaan autoista ja jalankulkijoista erotellut pyörätiet sekä enemmän kunnon pyörätelineitä. Kansalaiset halusivat käyttöönsä joukkoliikenteen maksuvälineeksi seutulipun. Henkilöautojen tuomat ongelmat tunnustetaan ydinkeskustoissa, mutta kehittämisen tulisi tapahtua autojen käyttö huomioonottaen. Tie- ja katuverkkoon suunnattavat varat tulisi kohdistaa uusien väylien sijasta nykyverkon parantamiseen. Joitakin huomioita palvelutason puutteista liikkumisessa muilla suurilla kaupunkiseuduilla: - Joukkoliikenteen palvelutason heikkous erityisesti reuna-alueilla. - Ruuhkautumisen merkit näkyvät keskustoihin suuntautuvilla reiteillä. - Joukkoliikenteen kilpailukyky ja palvelutaso on heikentynyt, kun joukkoliikenteen ja henkilöautoliikenteen matka-aikasuhde on kasvanut. 16/49

17 1.4 Liikkuminen muissa maakuntakeskuksissa Asiakkaiden tarpeita: - Työ-, koulu- ja opiskelumatkat: sujuvuus ja erilaisten kulkumuotovalintojen mahdollisuus - Työasiointimatkat: sujuvuus - Vapaa-aika ja asiointi: päivittäisten liikkumismahdollisuuksien turvaaminen; palvelujen saavutettavuus myös ilman henkilöautoa; lasten itsenäisen liikkumisen mahdollisuus - Liikkumisympäristön viihtyisyys (häiriöttömyys) ja kevyen liikenteen turvalliset yhteydet Liikkuminen perustuu kävelyn ja pyöräilyn ohella vahvasti henkilöauton käyttöön. Eräissä suuremmissa maakuntakeskuksissa kuten Kuopiossa, Lahdessa ja Jyväskylässä joukkoliikenteen palvelutaso on sellainen, että joukkoliikenne pystyy kilpailemaan ainakin jossain määrin muiden kulkumuotojen kanssa. Näissä kaupungeissa paikallisliikenne toimii yritysvetoisesti ilman yhteiskunnan suoraa tukea. Pienemmissä maakuntakeskuksissa joukkoliikenteen palvelutaso vaihtelee suuresti. Suurimmissa maakuntakeskuksissa autoliikenteen toimivuus on huonontunut viime vuosina erityisesti aamu- ja iltaruuhkien aikana, mutta varsinaisia ruuhkautumisongelmia ei ole. Kuten suurilla kaupunkiseuduillakin asiointiliikenteen kasvusta huomattava osa suuntautuu pääväylien varsiin rakennettuihin kauppakeskuksiin, joiden vetovoimana on erityisesti päivittäistavaroiden kauppa. Tämä kehitys vahvistaa henkilöauton asemaa liikkumisessa. Esimerkkiliikkuja: Eira ja Leo ; eläkeläisiä, 70 vuotta; Joensuusta; kaksi asuntoa, yksi auto Asuminen 6kk kaupungissa kerrostalossa ja 6kk kesäajat mökillä 60 km päässä omalla maatilalla, jossa on tehty sukupolvenvaihdos. Oma auto, josta pidetään hyvää huolta. Pahin on kun lumen alla on liukas kohta sitä ei näe. (Hiekoitetuilla väylillä jää aina kohtia, joissa hiekkaa ei ole, ei siis voi olla aivan varma, ettei liukasta ole.) Pelkotilanteita on lastenlasten kanssa liikkuessa, etteivät karkaa ja juokse risteyksessä auton alle. Ostoksilla käydään kun tarvitaan, jotkut käy 2krt viikossa, meillähän ei ole mitään määrää. Pitää liikkua joka päivä, muutenhan kunto rapistuu nopeasti, kävelysauvoja käytetään kuntoiluvaikutuksen ja turvallisuuden takia tulevaisuudessakin. 17/49

18 Joitakin huomioita palvelutason puutteista liikkumisessa muissa maakuntakeskuksissa: - Joukkoliikenteen huono palvelutaso erityisesti pienemmissä maakuntakeskuksissa 1.5 Liikkuminen taajamissa ja pienissä keskuksissa Asiakkaiden tarpeita: - Palvelujen saavutettavuus myös ilman henkilöautoa - Liikkumisympäristön viihtyisyys (häiriöttömyys) ja kevyen liikenteen turvalliset yhteydet; lasten itsenäisen liikkumisen mahdollisuus Taajamien ja pienten keskusten osalta liikkumisen palvelutasossa on kyse ensisijaisesti jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden liikenneturvallisuudesta sekä pienissä kaupungeissa myös joukkoliikenteen palvelutasosta. Taajamien turvallisuus on onnettomuustilastojen mukaan kehittynyt hyvin, mutta siitä huolimatta asukkaiden turvallisuuden tunne on selvitysten mukaan heikentynyt. Taustalla on autojen määrän ja liikennesuoritteen jatkuva kasvu. Pienillä kaupunkiseuduilla pystytään kohtuullisen tiheävuoroista kaupunkimaista paikallisliikennettä ylläpitämään vain yhteiskunnan rahallisella panostuksella. Käyttäjämäärät pääsääntöisesti vähenevät kehittämistoimenpiteistä huolimatta. Palvelutasoa voidaan mitata arkipäivisin perinteisillä palvelutasotekijöillä. Ilta- ja viikonloppuliikenteen mittaamisessa tarjonnan harventuessa em. tekijät jäävät pääsääntöisesti riittämättömiksi mittareiksi. Tällaisia alueita ovat esimerkiksi Kajaanin seutu, Riihimäen seutu, Iisalmen seutu ja Rauman seutu. Tiehallinnon tutkimusten mukaan tienkäyttäjien (yksityishenkilöiden) yleinen tyytyväisyys liikenteen sujuvuuteen ja turvallisuuteen taajamissa on melko hyvällä tasolla. Kuitenkin kevyen liikenteen yhteyksien rakentamista mm. pieniin taajamiin toivotaan jatkuvasti huomattavasti enemmän kuin mitä on mahdollista toteuttaa. Liikkuminen jalan tai pyörällä teiden varsilla koetaan turvattomaksi, mutta kevyen liikenteen väylillä turvalliseksi. Kuntien ja yksityishenkilöiden tekemistä toimenpidealoitteista valtaosa koskee kevyen liikenteen olojen parantamista. Lähivuosina rakentamistarve olisi maanteihin liittyen noin 250 km vuodessa. (Kuntien vastaavista katuverkkoon liittyvistä tarpeista ei ole tietoa.) Verkon laajuuden ohella hyvin tärkeää on kevyen liikenteen väylien kunto, talvihoito, valaistus ja verkkojen yhdistävyys. Väylien puutteellinen jatkuvuus etenkin kaupunkien keskustoissa aiheuttaa ongelmia kevyelle liikenteelle. 18/49

19 Joitakin huomioita palvelutason puutteista liikkumisessa taajamissa ja pienissä keskuksissa: - Taajamien turvallisuus on onnettomuustilastojen mukaan kehittynyt hyvin, mutta siitä huolimatta asukkaiden turvallisuuden tunne on selvitysten mukaan heikentynyt - Joukkoliikenteen heikko palvelutaso 1.6 Liikkuminen haja-asutusalueilla Asiakkaiden tarpeita: - Työ-, koulu- ja opiskelumatkat: mahdollisuus työssäkäyntiin, koulunkäyntiin ja opiskeluun haja-asutusalueilta erikokoisissa keskuksissa; matkaaika, matka-ajan ennustettavuus, vuorotarjonta - Työasiointimatkat: matka-ajan ennustettavuus - Vapaa-aika ja asiointi: päivittäisten liikkumismahdollisuuksien turvaaminen; palvelujen saavutettavuus myös ilman henkilöautoa; lasten itsenäisen liikkumisen mahdollisuus Haja-asutusalueilla liikkuminen tapahtuu yleensä jalan, polkupyörällä, henkilöautolla tai julkisella liikenteellä (linja-autoilla). Rautatieliikenteellä on paikallista merkitystä myös pienten keskusten välisessä liikenteessä, mutta liikkumisen kokonaisuudessa rautateiden osuus on vähäinen. Henkilöauton käyttäjillä liikennejärjestelmän palvelutasossa on kyse matkan tarkoituksesta riippumatta matka-ajasta ja matka-ajan ennustettavuudesta. Haja-asutusalueilla siihen vaikuttaa ennen kaikkea teiden kunto, joka puolestaan riippuu tien päällysteestä tai soratien pinnan kunnosta, talvella myös tien lumisuudesta ja liukkaudesta. Tiehallinnon tutkimusten mukaan tienkäyttäjät ovat huolestuneita vähäliikenteisen tiestön, erityisesti kuntakeskusten välisen seututiestön kunnosta. Myös alemman tieverkon hoitotasoon tyytymättömyyttä on tienkäyttäjien keskuudessa suhteellisen paljon. Tyytymättömyys kohdistuu erityisesti ongelmakeleihin. Erityisesti muiden kuin pääteiden auraus nousee esiin kehittämiskohteena, kuten myös jalankulku- ja pyöräteiden talvihoito. Huonokuntoisten päällystettyjen teiden määrä on jo vähentynyt vuodesta 2001 eteenpäin. Tämä ei kuitenkaan vielä näy tienkäyttäjätyytyväisyyden paranemisena. Sorateiden mitatun pintakunnon ja tienkäyttäjätyytyväisyyden välillä ei tarkastelujen perusteella ole loogista yhteyttä. Esimerkiksi tiepiireissä, joissa 19/49

20 soratiet ovat Tiehallinnon laatumittausten mukaan parhaassa kunnossa, tyytyväisyys sorateiden kuntoon on alhaisin. Jos autonkäyttömahdollisuutta ei ole, liikennejärjestelmän palvelutaso kiteytyy (joukko)liikennepalvelujen saatavuuteen sekä kevyen liikenteen turvallisuuteen. Autottomia ovat yleisesti vanhukset ja vähävaraiset. Yhteiskunnan rahoittamilla liikennepalvelujen ostoilla pyritään turvaamaan ensisijaisesti erilaiset asiointimatkat, mutta kohteeltaan ja ajankohdaltaan hajautuvat sekä aikuisten että lasten vapaa-ajan matkat ovat usein hoidettavissa vain henkilöautolla. Liikennepalvelujen alueellista eroista ei ole täsmällistä tietoa. Erilaiset palvelutasoa kuvaavat indikaattorit näyttäisivät osoittavan, että julkisen liikenteen palvelutaso vaihtelee melko huomattavasti alueittain. On kuitenkin hyvin vaikea määritellä, missä palvelutason puutteet ovat suurimmat. Haja-asutusalueiden linja-autoliikenteessä (vakiovuoroliikenteessä) tehtiin vuonna 2003 noin 50 miljoonaa matkaa. Joukkoliikenteen palvelutaso on laskenut koko ajan: ajokilometrit vähenivät vuodesta 2001 vuoteen 2003 noin 5 %. Lähde: LVM 7/2005 Julkisen liikenteen peruspalvelutaso Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma; luonnos : Joukkoliikenteen palvelutaso on heikko erityisesti haja-asutusalueilla. Mikäli valtion ostoliikennerahoitus vähentyy, haja-asutusalueiden joukkoliikenneyhteyksien ylläpito vaikeutuu entisestään. Alemmalla tieverkolla joukkoliikennettä säilynee tällöin jatkossa vain kuntakeskusten välisillä yhteyksillä. Hajaasutusalueilla julkisen liikenteen palvelujen heikkeneminen vaikuttaa osaltaan siihen, että kuntien henkilökuljetusten järjestämisen kustannukset nousevat jatkuvasti. Joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus on vaarassa hiipua myös taajamissa ja kuntakeskusten välisissä yhteyksissä. Valtion joukkoliikenteen ostomäärärahojen väheneminen on johtanut siihen, että seutuja kaupunkilippujen valtionrahoitusta on jouduttu vähentämään. Kustannuspaine tullee siirtymään asiakashintoihin. Valtion ostoliikenteen rahoituksen niukkuudesta johtuen myös keskeisillä alueilla, myös Jyväskylään suuntatuvassa valtion ostoliikenteessä on karsimispaineita. Liityntäliikenneyhteyksissä maakunnassa oleviin liikenneterminaaleihin, lentoasemalle ja rautatieasemille on puutteita sekä yhteyksien laadussa että tarjonnan määrässä. Lentoliikenteen tarjontaa on reittiliikenteessä ainoastaan Helsinkiin. Taksiliikenteellä on merkittävä rooli julkisen liikenteen hoidossa myös hajaasutusalueilla. Taksi ei kuitenkaan tarjoa kustannussyistä todellista vaihtoehtoa päivittäisissä liikkumistarpeissa. Kevyen liikenteen turvallisuuden kannalta ongelmana ovat puuttuvat jalankulku- ja pyörätiet tai muuten turvattomiksi koetut liikennejärjestelyt erityisesti koulujen läheisyydessä. Toiseksi palvelutasoon vaikuttaa kevyen liikenteen väylien talvihoito, jonka tasoon ei olla tyytyväisiä, sekä ajoratojen talvihoito, joka vaikuttaa myös jalankulkijoiden liikkumisolosuhteisiin. Saariston asukkailla ja heidän kuljetuksillaan on lain perusteella oikeus maksuttomaan palveluun. Saaristomerellä aikarahdatun liikenteen palvelutaso määritellään tällä hetkellä siten, että kysyntä ja tarjonta kohtaisivat mahdollisimman hyvin. Suomenlahden ja sisävesien saaret eroavat Saaristomeren alueesta mm. siinä, ettei siellä ole suuria saariryhmiä, joilla on paljon asukkaita ja laajamittaista elinkeinotoimintaa. 20/49

Jyväskylän seudun liikennetutkimus. Jyväskylän seudun liikennetutkimus

Jyväskylän seudun liikennetutkimus. Jyväskylän seudun liikennetutkimus Jyväskylän seudun Jyväskylän seudun A Henkilöhaastattelut noin 7 200 asukkaan otanta yli 14-vuotiaat Jyväskylän seudulla asuvat matkapäiväkirjatutkimus, jolla selvitetään asukkaiden liikkumistottumuksia

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA Sisältö Autoistuminen Hämeenlinnan seudulla Autonomistus vs. palveluiden saavutettavuus Autonomistus

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

Liikenneväylät kuluttavat

Liikenneväylät kuluttavat Liikenneväylät kuluttavat Suuri osa liikenteen aiheuttamasta luonnonvarojen kulutuksesta johtuu liikenneväylistä ja muusta infrastruktuurista. Tie- ja rautatieliikenteessä teiden ja ratojen rakentamisen

Lisätiedot

SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS

SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma LIIKENTEEN KYSYNTÄ LIIKKUMINEN Kulkutavat

Lisätiedot

Jyväskylän seudun liikennetutkimus. Jyväskylän seudun liikennetutkimus

Jyväskylän seudun liikennetutkimus. Jyväskylän seudun liikennetutkimus A Henkilöhaastattelut noin 7 200 asukkaan otanta yli 14-vuotiaat Jyväskylän seudulla asuvat matkapäiväkirjatutkimus, jolla selvitetään asukkaiden liikkumistottumuksia puhelinhaastattelu internet-tutkimus

Lisätiedot

Liikenne kohti tulevaa. Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa

Liikenne kohti tulevaa. Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Liikenne kohti tulevaa Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Näin liikumme Kotimaanmatkojen kokonaismatkamäärät ja -suoritteet pysyneet samalla tasolla 3 matkaa

Lisätiedot

Kehäradan vaikutus elämään Vantaalla. Mitä me siitä tiedämme ennalta

Kehäradan vaikutus elämään Vantaalla. Mitä me siitä tiedämme ennalta Kehäradan vaikutus elämään Vantaalla Mitä me siitä tiedämme ennalta Uusi brandy Mikä on Kehärata Suunnittelijan visio radasta http://www.youtube.com/watch?v=zkg4xunimmg 3 Aviapoliksen asema elokuu 2014

Lisätiedot

RAAHEN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA

RAAHEN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA RAAHEN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA 19.11.1 Toni Joensuu ja Sonja Aarnio SISÄLTÖ 1. Joukkoliikenteen palvelutaso Palvelutason määritelmä Valtakunnalliset palvelutasoluokat Palvelutaso alueellisella tasolla

Lisätiedot

Liikenteen tavoitteet

Liikenteen tavoitteet HLJ 2015 -liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnos Sini Puntanen 1 Liikenteen tavoitteet Saavutettavuus sujuvuus Matka- ja kuljetusketjut ovat sujuvia ja luotettavia lähelle ja kauas. Joukkoliikenteen kilpailukyky

Lisätiedot

Rakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009. Markku Kivari

Rakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009. Markku Kivari - Jyväskylän seudun liikennejärjestelmäsuunnittelu Rakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009 Markku Kivari Jyväskylän kaupunkiliikennepoliittinen ohjelma (luonnos 2008) Jyväskylän liikennepoliittisen ohjelman

Lisätiedot

Miten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki

Miten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki Miten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki Miten ruuhkaliikenteen laatuongelmaan joukkoliikenteessä tulisi suhtautua? ihmiset roikkuisivat

Lisätiedot

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI 31.1.2012

Lisätiedot

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua Osaston johtaja Sini Puntanen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä TIEMAKSUT Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua 11.2.2016 Taustaa Helsingin seutu on selvittänyt, olisiko seudulla edellytyksiä

Lisätiedot

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea

Lisätiedot

MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA

MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA Lapin liikennefoorumi 11.06.2013 MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA Elisa Aalto Pitkämatkainen joukkoliikenne Suomessa junaliikenteessä matkustajavirrat ovat vahvimmat Helsinki-Hämeenlinna-

Lisätiedot

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa 29.3.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä 2008 Vyöhyke: I II III

Lisätiedot

Päijät-Hämeen liitto pyytää HSL:n lausuntoa Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelmasta 18.10.2013 mennessä.

Päijät-Hämeen liitto pyytää HSL:n lausuntoa Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelmasta 18.10.2013 mennessä. Hallitus 149 22.10.2013 LAUSUNTO PÄIJÄT-HÄMEEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMASTA 326/07/70/700/2013 Hallitus 149 Esittelijä Valmistelija Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Osaston johtaja Sini Puntanen, p.

Lisätiedot

Tulevaisuuden matkustuskäyttäytyminen

Tulevaisuuden matkustuskäyttäytyminen Ajatuksia teemasta: Tulevaisuuden matkustuskäyttäytyminen Mikä muuttuu, mikä pysyy? Projektipäällikkö, TkL Kati Kiiskilä Insinööritoimisto Liidea Oy kati.kiiskila@liidea.fi Liikennesuunnittelun paradigman

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Mikä on liikennejärjestelmäsuunnitelma ja miksi sitä tehdään? Liikennejärjestelmä sisältää liikenteen kokonaisuuden,

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän

Lisätiedot

PARHAAT KÄYTÄNNÖT PYÖRÄILYN JA KÄVELYN EDISTÄMISESSÄ

PARHAAT KÄYTÄNNÖT PYÖRÄILYN JA KÄVELYN EDISTÄMISESSÄ D PARHAAT KÄYTÄNNÖT PYÖRÄILYN JA KÄVELYN EDISTÄMISESSÄ PYKÄLÄ-projektin tulokset Liikenteen tutkimuskeskus Vernen PYKÄLÄ-projektin tuloksista julkaistiin kaksi kirjaa: Parhaat eurooppalaiset käytännöt

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön

Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön Anders Jansson, Tytti Viinikainen, Tapani Touru (HSL) LIVE-verkostotilaisuus 19.11.2013 Liikkumisen ohjaus osana liikennepolitiikkaa Liikkumisen

Lisätiedot

Joukkoliikenteen palvelutason määrittely Uudenmaan ELYn alueella. Riihimäen seutu

Joukkoliikenteen palvelutason määrittely Uudenmaan ELYn alueella. Riihimäen seutu Joukkoliikenteen palvelutason määrittely Uudenmaan ELYn alueella Riihimäen seutu Palvelutason määrittelyn tavoitteet Joukkoliikenteen palvelutason määrittelyllä kolme tehtävää 1. Ilmaista yhteinen tahtotila

Lisätiedot

Maankäytön ja liikennesuunnittelun vaikutukset vapaa-ajan liikkumiseen (VAPAALLA-hanke)

Maankäytön ja liikennesuunnittelun vaikutukset vapaa-ajan liikkumiseen (VAPAALLA-hanke) 1 Maankäytön ja liikennesuunnittelun vaikutukset vapaa-ajan liikkumiseen (VAPAALLA-hanke) Raportti: http://alk.tiehallinto.fi/julkaisut/pdf2/3201142-v-liikkuminen_vapaa-ajalla.pdf Tekijöiden yhteystiedot:

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liitolle Turun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnoksesta

Lausunto Varsinais-Suomen liitolle Turun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnoksesta Tekninen lautakunta 48 21.05.2014 Kaupunginhallitus 252 02.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liitolle Turun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnoksesta 236/10.05.01/2014 TEKLA 48 Tekninen

Lisätiedot

Liikkumisen palveluiden valtakunnallinen palvelutaso

Liikkumisen palveluiden valtakunnallinen palvelutaso Liikkumisen palveluiden valtakunnallinen palvelutaso Marja Rosenberg 14.12.2015 Asiakkaan matkan kokonaisuus Tyytyväisyys ja palvelutason seuranta Liikkumis tarve Asiakkaan tarvitsemat tiedot matkustusmuodon

Lisätiedot

Sujuvia matkaketjuja, viisaita liikkumisvalintoja

Sujuvia matkaketjuja, viisaita liikkumisvalintoja Sujuvia matkaketjuja, viisaita liikkumisvalintoja Tulevaisuuden sähköinen kaupunkiliikenne seminaari 3.5.2012 Kerkko Vanhanen kehittämisryhmän päällikkö Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL liikuttaa

Lisätiedot

Matkustustottumukset Lahden seudulla - kävellen, pyöräillen vai autolla?

Matkustustottumukset Lahden seudulla - kävellen, pyöräillen vai autolla? Matkustustottumukset Lahden seudulla - kävellen, pyöräillen vai autolla? Päijät-Hämeen liikenteen tulevaisuus 15.11.2110 erikoistutkija Hanna Kalenoja Tampereen teknillinen yliopisto A Henkilöhaastattelut

Lisätiedot

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus 1 Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 2 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI

Lisätiedot

9.9.2011. Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta Valtiovarainvaliokunnan liikennejaos ja verojaos HYVÄ TIE PAREMPI TALOUSKASVU JA TYÖLLISYYS

9.9.2011. Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta Valtiovarainvaliokunnan liikennejaos ja verojaos HYVÄ TIE PAREMPI TALOUSKASVU JA TYÖLLISYYS MOOTTORILIIKENTEEN KESKUSJÄRJESTÖ PL 50, Nuijamiestentie 7, 00401 Helsinki puh 020 7756 809 tai 040 570 9070 faksi 020 7756 819 sähköposti molike@taksiliitto.fi 9.9.2011 Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta

Lisätiedot

Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma

Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 1 R 100 R101 R303 R301 R 303 R1 00 R305 R304 R304 R302 R302 R 101 R301 R 305 Rakennesuunnitelma ja liikenne Liikennejärjestelmän kuvaus (palvelutaso) Maankäytön

Lisätiedot

Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma

Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma Reijo Helaakoski Linea Konsultit Oy 11.9.2013 11.9.2013 Taustat ja lähtökohdat Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatiminen on ollut käynnissä laajana

Lisätiedot

absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun

absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun PITKÄN MATKAN TYÖSSÄKÄYNTILIIKENNE HYÖTYY NOPEISTA RATAYHTEYKSISTÄ Liikennemäärät Turun seudun ja pääkaupunkiseudun välillä ovat kasvaneet huomattavasti vuodesta 2005. Myös Lahden ja pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Miten kuljet työmatkasi?

Miten kuljet työmatkasi? Taustatiedot Sukupuolesi? * Nainen Mies Syntymävuotesi? * 1975 Asuinpaikkasi postinumero? * esim. 00100 * Toimenkuvasi? * Työntekijä tai toimihenkilö Esimies 11% valmis https://www.webropolsurveys.com/preview/previewquestions.aspx[23.2.2011

Lisätiedot

Lahti. Perustietoa Lahdesta. Suunnittelualue: Karisto. Karisto

Lahti. Perustietoa Lahdesta. Suunnittelualue: Karisto. Karisto Lahti Karisto Perustietoa Lahdesta Asukasmäärä 1.1.2009 yhteensä 100 080 henkilöä asukastiheys on 741,0 asukasta per km 2 henkilöautotiheys on 471 ajoneuvoa/1000 asukasta kohden Suunnittelualue: Karisto

Lisätiedot

MUUTTUVA UUSIMAA. Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys. Henrik Sandsrtröm

MUUTTUVA UUSIMAA. Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys. Henrik Sandsrtröm MUUTTUVA UUSIMAA Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys Henrik Sandsrtröm 1 UUSIMAA JA ITÄ-UUSIMAA OVAT KOKONAISUUS TIIVIS METROPOLIN YDIN AKTIIVISTEN KAUPUNKIEN VERKOSTO SÄTEETTÄISET

Lisätiedot

KATU- JA PUISTOFOORUMIN KYSELYTUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2010

KATU- JA PUISTOFOORUMIN KYSELYTUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2010 KATU- JA PUISTOFOORUMIN KYSELYTUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2010 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Tikkakosken asukkaiden mielipiteitä ja näkemyksiä Jyväskylän kaupungin katu-, puisto-, veneily- ja jätehuoltopalveluista

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI

JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI 2 1. KAAVOITETTAVIEN ALUEIDEN ARVOTTAMINEN JOUK- KOLIIKENTEEN NÄKÖKULMASTA

Lisätiedot

Joukkoliikenteen esteettömyys, Case TKL 25. Esteetön liikkumisympäristö -koulutus, Tampere 1.2.2006

Joukkoliikenteen esteettömyys, Case TKL 25. Esteetön liikkumisympäristö -koulutus, Tampere 1.2.2006 Joukkoliikenteen esteettömyys, Case TKL 25 Esteetön liikkumisympäristö -koulutus, Tampere 1.2.2006 TKL 25 - Selvityksen tavoitteet 2 Tarkastella matkaa ovelta ovelle Matkustajainformaatio ennen matkaa,

Lisätiedot

Työmatkaliikkumissuunnitelma kestävä liikkuminen osaksi yrityksen arkea

Työmatkaliikkumissuunnitelma kestävä liikkuminen osaksi yrityksen arkea Työmatkaliikkumissuunnitelma kestävä liikkuminen osaksi yrityksen arkea HSL:n ja Motivan työnantajaseminaari 14.3.2013 Päivi Huhtala Tuko Logistics Osuuskunta Valikoima-, hankinta- ja logistiikkapalveluyhtiö,

Lisätiedot

Mitä liikenneasioita seurataan MAL-sopimuksissa 25.3.2013

Mitä liikenneasioita seurataan MAL-sopimuksissa 25.3.2013 Mitä liikenneasioita seurataan MAL-sopimuksissa 25.3.2013 Tähänastisia seurantakohteita: Tampereella seurattiin indikaattoreita ja pari hanketta Kaupunkiseudun aiesopimus 2011-2012 Kulkutapajakauman kehitys

Lisätiedot

kaupunkiseuduilla MAL verkoston pilottikauden päätöstilaisuus 24.11.2011 Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampereen teknillinen yliopisto

kaupunkiseuduilla MAL verkoston pilottikauden päätöstilaisuus 24.11.2011 Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampereen teknillinen yliopisto Liikkumistarpeet kaupunkiseuduilla MAL verkoston pilottikauden päätöstilaisuus 24.11.2011 Hanna Kalenoja Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampereen teknillinen yliopisto 1 Liikkumistarpeet yksilön näkökulmasta

Lisätiedot

Liikenteellinen arviointi

Liikenteellinen arviointi Uudenmaan kaupan palveluverkko Liikenteellinen arviointi Tiivistelmä 7.5.2012 Strafica Oy/Hannu Pesonen Liikennearvioinnin sisältö ja menetelmä Uudenmaan kaupan liikenteellinen arviointi on laadittu rinnan

Lisätiedot

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta 1 Ysiväylä kansallinen kehityskäytävä -seminaari Helsinki 23.3.2006 Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta Tiejohtaja Mauri Pukkila Tiehallinto

Lisätiedot

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Kaupungit kasvaneet ja kehittyneet ratapihojen ympärille Asuminen ja muun maankäyttö sijaitsee ratapihojen

Lisätiedot

Työraportin LIITE 1. LAPPEENRANNAN KAUPUNKI TASAPAINOTETTU TULOSKORTTI 2011

Työraportin LIITE 1. LAPPEENRANNAN KAUPUNKI TASAPAINOTETTU TULOSKORTTI 2011 1. Elinympäristö turvallisemmaksi ja terveemmäksi Kokonaismatkustajamäärä 1,33 miljoonaa /vuosi Joukkoliikennematkat / asukas 19 matkaa / asukas / vuosi Autoistumisaste 559 autoa / 1000 asukasta Kävely,

Lisätiedot

Tältä pohjalta Vakka-Suomen joukkoliikennejärjestelmän kehittämiselle voidaan asettaa seuraavat tavoitteet:

Tältä pohjalta Vakka-Suomen joukkoliikennejärjestelmän kehittämiselle voidaan asettaa seuraavat tavoitteet: JOUKKOLIIKENTEEN KEHITTÄMISTAVOITTEET Joukkoliikennettä koskevien tavoitteiden lähtö-kohtia. Joukkoliikenteen positiiviset vaikutukset yhteiskuntaan. Yksilöiden ja kotitalouksien liikkumismahdollisuudet.

Lisätiedot

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat. Asukaskyselyn tuloksia 11.1.2013

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat. Asukaskyselyn tuloksia 11.1.2013 Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat Asukaskyselyn tuloksia 11.1.2013 Kalvosarjan sisältö Taustatietoja kyselystä Liikennekäyttäytyminen Turvalaitteiden käyttö Liikenteessä

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA

LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA SUOMALAISET LIIKKEESSÄ Liikenne aiheuttaa viidenneksen (20%) Suomen hiilidoksidipäästöistä. Lentoliikenteen päästöt ovat viisinkertaiset junaan verrattuna Kaikista

Lisätiedot

Liikennejärjestelmäsuunnitelma

Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma on laadittu Iisalmen ja Kiuruveden kaupunkien sekä Vieremän, Sonkajärven, Varpaisjärven, Lapinlahden, Keiteleen, Pielaveden ja Rautavaaran

Lisätiedot

Elinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen

Elinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen Elinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala Elinkeinoelämän keskusliitto EK Infrapoliittinen iltapäivä 6.3.2012 Elinkeinoelämän näkökulmia infrastruktuuriin

Lisätiedot

Maanteiden kunnossapidon haasteet ja mahdollisuudet. Jukka Lehtinen Keski-Suomen ELY-keskus

Maanteiden kunnossapidon haasteet ja mahdollisuudet. Jukka Lehtinen Keski-Suomen ELY-keskus Maanteiden kunnossapidon haasteet ja mahdollisuudet Jukka Lehtinen Keski-Suomen ELY-keskus 31.10.2014 2 3 Liikennejärjestelmän rahoitus vuonna 2015 noin 1,5 mrd., ostovoima heikkenee joka vuosi 3%, vuonna

Lisätiedot

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1.

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1. Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020 Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä Klaukkalan koulu 30.1.2014 Vaihe 1A. Osallistujia pyydettiin kertomaan, millaiset olisivat

Lisätiedot

ETELÄ-KYMENLAAKSON LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA. Esittelykalvot: Asukaskyselyn vastausten analyysi 25.1.2016

ETELÄ-KYMENLAAKSON LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA. Esittelykalvot: Asukaskyselyn vastausten analyysi 25.1.2016 ETELÄ-KYMENLAAKSON LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA Esittelykalvot: Asukaskyselyn vastausten analyysi 25.1.2016 YHTEENVETO 1/3 Asukaskyselyyn saatiin yli 2000 vastausta, pääosa vastaajista naisia ja iältään

Lisätiedot

HLJ-BAROMETRI. Toukokuussa 2013 tehdyn mielipidetiedustelun tulokset. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

HLJ-BAROMETRI. Toukokuussa 2013 tehdyn mielipidetiedustelun tulokset. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HLJ-BAROMETRI Toukokuussa 2013 tehdyn mielipidetiedustelun tulokset Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tiivistelmä Helsingin seudun 14 kunnan 15 vuotta täyttäneille asukkaille suunnattu mielipidetiedustelu,

Lisätiedot

Joustotyö, yhdyskuntarakenne ja ympäristö. Ville Helminen, SYKE FLEXI hankkeen seminaari, Tammisaari 6.3.2012

Joustotyö, yhdyskuntarakenne ja ympäristö. Ville Helminen, SYKE FLEXI hankkeen seminaari, Tammisaari 6.3.2012 Joustotyö, yhdyskuntarakenne ja ympäristö Ville Helminen, SYKE FLEXI hankkeen seminaari, Tammisaari 6.3.2012 Taustaa SYKEn rakennetun ympäristön yksikössä tutkitaan mm. yhdyskuntarakenteen kehitystä, siihen

Lisätiedot

TALVITIEPÄIVÄT 2014 Jyväskylä. Kunnossapito ja talous

TALVITIEPÄIVÄT 2014 Jyväskylä. Kunnossapito ja talous TALVITIEPÄIVÄT 2014 Jyväskylä Kunnossapito ja talous Kuntasektorin kalustovaatimukset Katujen kunnossapito Asemakaava-alueella kadun kunnossapito kuuluu kunnalle (Laki katujen ja eräiden yleisten alueiden

Lisätiedot

Petri Keränen. Pohjois-Savon ELY-keskus

Petri Keränen. Pohjois-Savon ELY-keskus Petri Keränen Pohjois-Savon ELY-keskus 30.10.2014 KESTÄVÄ KEHITYS KANNATTAVA JA KEHITTYVÄ YRITYSTOIMINTA TOIMIVA ALUERAKENNE ELYjen palvelut Yrityksille ja yhteisöille Osaava työvoima Maatalouden tuki

Lisätiedot

JOKERI II Ehdotus uudeksi poikittaiseksi runkolinjaksi

JOKERI II Ehdotus uudeksi poikittaiseksi runkolinjaksi JOKERI II Ehdotus uudeksi poikittaiseksi runkolinjaksi SUY C:1/2003 Seppo Vepsäläinen ISSN 0786-8480 JOUKKOLIIKENTEEN HAASTE Helsinki on joukkoliikennekaupunki. Junat, bussit ja raitiovaunut tarjoavat

Lisätiedot

Lentoliikennestrategia Lapin Liikennefoorumi 2013. 11.6.2013 Johtava asiantuntija Lassi Hilska

Lentoliikennestrategia Lapin Liikennefoorumi 2013. 11.6.2013 Johtava asiantuntija Lassi Hilska Lentoliikennestrategia Lapin Liikennefoorumi 2013 11.6.2013 Johtava asiantuntija Lassi Hilska Lentoliikennestrategia miksi? Lentoliikennestrategia on yksi liikennepoliittisen selonteon jatkotoimenpiteistä

Lisätiedot

Helppo liikkua Invalidiliiton Esteettömyyskeskuksen verkostoseminaari

Helppo liikkua Invalidiliiton Esteettömyyskeskuksen verkostoseminaari Joukkoliikenteen ja muiden julkisin varoin toteutettavien henkilökuljetusten yhdistäminen Helppo liikkua Invalidiliiton Esteettömyyskeskuksen verkostoseminaari 21.3.2013 Juhani Paajanen Selvitysmies 1

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä LUONNOS LUONNOS 9.9.2015 1 Strategiaprosessin aikataulu Strategia on luonnosvaiheessa

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ

LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ SUOMALAISET LIIKKEESSÄ Liikenne aiheuttaa viidenneksen (20%) Suomen hiilidoksidipäästöistä. Lentoliikenteen päästöt ovat viisinkertaiset junaan verrattuna Kaikista suomalaisten

Lisätiedot

HSL liikuttaa meitä kaikkia. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

HSL liikuttaa meitä kaikkia. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL liikuttaa meitä kaikkia Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL liikuttaa meitä kaikkia HSL tarjoaa kattavat liikkumismahdollisuudet sekä luo edellytykset elinvoimaiselle ja viihtyisälle Helsingin

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2013. Taloustutkimus Oy.

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2013. Taloustutkimus Oy. HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 0 Taloustutkimus Oy Marraskuu 0 Tuomo Turja 9..0 Pauliina Aho SISÄLLYSLUETTELO. JOHDANTO....

Lisätiedot

Saariston liikennepalvelujen järjestäminen tulevaisuudessa

Saariston liikennepalvelujen järjestäminen tulevaisuudessa Saariston liikennepalvelujen järjestäminen tulevaisuudessa Liikenneneuvos Eeva Linkama, LVM Saaristoliikenteen neuvottelukunta 11.11.2014 Selvityksen taustalla on vuoden 2012 liikennepoliittinen selonteko

Lisätiedot

Alustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä

Alustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä Seutufoorumi 9.6.2011, Pauli Korkiakoski Alustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä ja yhdyskuntarakenteesta Kaakon suunta -hanke Mistä vyöhyketarkastelussa on kyse? Suomen ympäristökeskuksen (SYKE)

Lisätiedot

CASE RUUHKAMAKSUT. Kaisa Leena Välipirtti. Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010

CASE RUUHKAMAKSUT. Kaisa Leena Välipirtti. Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010 CASE RUUHKAMAKSUT Kaisa Leena Välipirtti Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010 Tienkäyttömaksuista Käyttäjäperusteisista liikenteen hinnoittelumalleista ja älykkäistä tiemaksujärjestelmistä maininta hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Viisas liikkuminen Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tarja Jääskeläinen, päivitetty 7.6.2013 Valitse viisaasti liikenteessä Liikkumalla kävellen, pyörällä ja

Lisätiedot

Teiden merkitys Suomen kilpailukyvylle

Teiden merkitys Suomen kilpailukyvylle Suomen kilpailukyvylle Jaakko Rahja; dipl.ins. ja toimitusjohtaja Suomen Tieyhdistys pyrkii siihen, että; päätöksentekijät tulevat vakuuttuneiksi teiden ja katujen tärkeästä merkityksestä tieliikenteen

Lisätiedot

JOUKKOLIIKENNE

JOUKKOLIIKENNE <PVM> JOUKKOLIIKENNE Joukkoliikenne 1. Miten joukkoliikenne palvelee liikenneturvallisuutta 2. Palveluliikenne 3. Joukkoliikenteen esteettömyys 4. Pysäkkijärjestelyt 5. Maankäyttö 6. Mikä on joukkoliikenteen

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

TURVALLISESTI KAUPUNGILTA KOTIIN JOUKKOLIIKENTEEN TURVALLISUUS

TURVALLISESTI KAUPUNGILTA KOTIIN JOUKKOLIIKENTEEN TURVALLISUUS TURVALLISESTI KAUPUNGILTA KOTIIN JOUKKOLIIKENTEEN TURVALLISUUS Näkökulmia joukkoliikennevälineiden turvallisuushaasteisiin ja matkustajien ja kuljettajien turvallisuuden parantamiseen Sami Aherva Helsingin

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2015. Taloustutkimus Oy.

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2015. Taloustutkimus Oy. HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 05 Taloustutkimus Oy Marraskuu 05 Tuomo Turja 09..05 SISÄLLYSLUETTELO. JOHDANTO.... Tutkimuksen

Lisätiedot

Vaasan keskustan liikenneselvitys Pyöräily ja pysäköinti

Vaasan keskustan liikenneselvitys Pyöräily ja pysäköinti Vaasan keskustan liikenneselvitys Pyöräily ja pysäköinti Maiju Lintusaari Tero Rahkonen 8.10.2015 Sito Parhaan ympäristön tekijät Suunnittelualue Vaasa ja pyöräily 3 Keskustan saavutettavuus pyörällä 4

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

Lahdenväylä (vt 4) Jokiniementien vaihtopysäkki Aluevaraussuunnitelma

Lahdenväylä (vt 4) Jokiniementien vaihtopysäkki Aluevaraussuunnitelma Lahdenväylä (vt 4) Jokiniementien vaihtopysäkki Aluevaraussuunnitelma 2 3 Suunnittelun lähtökohtia 4 Lahdenväylän pysäkit, esiselvitys 1998 Valtatie 4 ja sen rinnakkaistiet välillä Kehä III Koivukylänväylä,

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään

Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään Jo tapahtuneita sekä odotettavissa olevia muutoksia / Itä-Suomen liikennestrategian uudistaminen Hallitusohjelman leikkaukset

Lisätiedot

Arjen matkapäätökset - Mitä liikennetutkimukset kertovat matkoihin liittyvistä valinnoista?

Arjen matkapäätökset - Mitä liikennetutkimukset kertovat matkoihin liittyvistä valinnoista? Arjen matkapäätökset - Mitä liikennetutkimukset kertovat matkoihin liittyvistä valinnoista? LIVE-tilaisuus 20.5.2014 Hanna Kalenoja Tutkimuspäällikkö Tampereen teknillinen yliopisto, Liikenteen tutkimuskeskus

Lisätiedot

Joukkoliikenne Itä-Suomessa osana koulukuljetuksia. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Joukkoliikennepäällikkö Seppo Huttunen

Joukkoliikenne Itä-Suomessa osana koulukuljetuksia. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Joukkoliikennepäällikkö Seppo Huttunen Joukkoliikenne Itä-Suomessa osana koulukuljetuksia Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Joukkoliikennepäällikkö Seppo Huttunen 27.2.2014 1 1: TAUSTATIETOJA TÄMÄN HETKISESTÄ JOUKKOLIIKENTEESTÄ

Lisätiedot

E18 TURUN KEHÄTIE NAANTALIN JA RAISION VÄLILLÄ

E18 TURUN KEHÄTIE NAANTALIN JA RAISION VÄLILLÄ E18 TURUN KEHÄTIE NAANTALIN JA RAISION VÄLILLÄ YVA JA YLEISSUUNNITELMA TAVOITETYÖPAJA 1.12.2015 TYÖPAJAN OHJELMA 16.30 Kahvi 17.00 E18 kehittämistarpeet, Vesa Virtanen Käyttäjätarpeiden tunnistaminen kehittämispolun

Lisätiedot

Joukkoliikenteen tarjonta muuttui vuonna 2014 useilla seuduilla

Joukkoliikenteen tarjonta muuttui vuonna 2014 useilla seuduilla Joukkoliikenteen tarjonta muuttui vuonna 2014 useilla seuduilla Muutosten vaikutukset matkustajamääriin, palvelutasoon ja kustannuksiin. Kannattiko muutos? Joukkoliikennepäällikkö Minna Soininen, Oulun

Lisätiedot

Kasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille. Liikenteen kysymyksiä, Joensuu. Ari Varonen 23.11.2012

Kasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille. Liikenteen kysymyksiä, Joensuu. Ari Varonen 23.11.2012 Kasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille Liikenteen kysymyksiä, Joensuu Ari Varonen 23.11.2012 Joensuun seutu Joensuun seudun ljs valmistui v. 2007, jonka perusteella on tehty aiesopimus vuosille

Lisätiedot

Maankäytön ja liikennesuunnittelun vaikutukset vapaa-ajan liikkumiseen (VAPAALLA)

Maankäytön ja liikennesuunnittelun vaikutukset vapaa-ajan liikkumiseen (VAPAALLA) 1 Maankäytön ja liikennesuunnittelun vaikutukset vapaa-ajan liikkumiseen (VAPAALLA) EKOTULI ja LINTU -seminaari 28.4.2010 TkL Kati Kiiskilä, SITO kati.kiiskila@sito.fi p. 020 747 6696 2 VAPAALLA -projekti

Lisätiedot

Jalankulun reunavyöhyke

Jalankulun reunavyöhyke LiikkumistottumuksetToimintojen sijoittuminen Alakeskukset Joukkoliikennevyöhyke Vyöhykeanalyysi Jalankulkuvyöhyke Matkatuotokset Jalankulun reunavyöhyke Työssäkäyntialu Liikkumisprofiilit Autovyöhyke

Lisätiedot

Suomen logistiikan näköalat

Suomen logistiikan näköalat BESTUFS II Tavaraliikenne kaupungeissa 22.8.2007 Suomen logistiikan näköalat Jari Gröhn, yli-insinööri Liikennepolitiikan osasto 1 Logistiikka hallitusohjelmassa! Osallistutaan EU:n logistiikkapolitiikan

Lisätiedot

Pikaraitiotie. Mikä se on. Davy Beilinson

Pikaraitiotie. Mikä se on. Davy Beilinson Pikaraitiotie Mikä se on Davy Beilinson Pikaraitiotien suunnittelutavoitteet Tavoitteena on kohtuuhintainen, tehokas joukkoliikenneväline, jonka kapasiteetti ja matkanopeus (noin 25 km/h pysähdyksineen)

Lisätiedot

Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella

Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella Helsinki, Itämeri, Eurooppa, Aasia Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella Toimitusjohtaja Samuli Haapasalo Helsingin kaupungin kansainvälisen toiminnan kumppanuusseminaari 27.10.2010

Lisätiedot

Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015

Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015 Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015 HSY seutu- ja ympäristötieto 6.6.2015 Katsauksen sisältö: 1. Työmatkasukkuloinnin karttasarjat 2. Työmatkasukkuloinnin kehitys 3. HSY:n työmatkasukkulointia

Lisätiedot

MAANKÄYTÖN VYÖHYKKEILLÄ VAIKUTETAAN MATKAKETJUJEN JA LOGISTISTEN RATKAISUJEN TEHOKKUUTEEN JA KILPAILUKYKYYN

MAANKÄYTÖN VYÖHYKKEILLÄ VAIKUTETAAN MATKAKETJUJEN JA LOGISTISTEN RATKAISUJEN TEHOKKUUTEEN JA KILPAILUKYKYYN MAANKÄYTÖN VYÖHYKKEILLÄ VAIKUTETAAN MATKAKETJUJEN JA LOGISTISTEN RATKAISUJEN TEHOKKUUTEEN JA KILPAILUKYKYYN 31.1.2012 Tuomo Pöyskö Ramboll Liikennejärjestelmät (ent. Liidea) LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITTELU

Lisätiedot

Marja-Vantaa arjessa Kehäradan varrella

Marja-Vantaa arjessa Kehäradan varrella Marja-Vantaa arjessa Kehäradan varrella projektinjohtaja Reijo Sandberg Marja-Vantaa-projekti Maankäytön ja ympäristön toimiala www.vantaa.fi/marja-vantaa Marja- Vantaa city ASUNTOMESSUT 2015 KESKUSTA

Lisätiedot

Suur-Espoonlahden Asukasfoorumin valmisteluryhmä

Suur-Espoonlahden Asukasfoorumin valmisteluryhmä Suur-Espoonlahden Asukasfoorumin valmisteluryhmä Asukastilaisuuden Raportti Aihe: "Länsimetron liityntäliikenne Suur-Espoonlahden alueella Aika: 18 Maaliskuuta 2014 klo 18 20.30 Paikka: Soukan palvelutalo

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUS 28.9.2012

LIIKKUMISEN OHJAUS 28.9.2012 LIIKKUMISEN OHJAUS 28.9.2012 Liikkumisen ohjaus Tällä kalvosarjalla kuvataan liikkumisen ohjauksen vaikutusta liikenneturvallisuuteen sekä erilaisia liikkumisen ohjauksen keinoja. Liikkumisen ohjaus ja

Lisätiedot

PALVELUTASON KEHITTÄMINEN IMATRAN PAIKALLISLIIKENTEESSÄ. Pekka Vähätörmä Pekka.vahatorma@ramboll.fi Puh. 0400 543 678

PALVELUTASON KEHITTÄMINEN IMATRAN PAIKALLISLIIKENTEESSÄ. Pekka Vähätörmä Pekka.vahatorma@ramboll.fi Puh. 0400 543 678 PALVELUTASON KEHITTÄMINEN IMATRAN PAIKALLISLIIKENTEESSÄ Pekka Vähätörmä Pekka.vahatorma@ramboll.fi Puh. 0400 543 678 KESKEISIMMÄT PALVELUTASON MITTARIT Liikennöintiaika eli tarjonnan ajallinen laajuus

Lisätiedot

SEURANTA JA INDIKAATTORIT KESTÄVÄSSÄ KAUPUNKILIIKENTEESSÄ Seuranta osana MAL-aiesopimuksia. Kaisa Mäkelä Ympäristöministeriö 16.9.

SEURANTA JA INDIKAATTORIT KESTÄVÄSSÄ KAUPUNKILIIKENTEESSÄ Seuranta osana MAL-aiesopimuksia. Kaisa Mäkelä Ympäristöministeriö 16.9. SEURANTA JA INDIKAATTORIT KESTÄVÄSSÄ KAUPUNKILIIKENTEESSÄ Seuranta osana MAL-aiesopimuksia Kaisa Mäkelä Ympäristöministeriö 16.9.2015 MAL aiesopimusmenettely PARAS-hanke, pääministeri Kataisen hallitusohjelma

Lisätiedot

Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut

Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut Matti Keränen Trafix Oy 22.8.2011 Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut Tehtävän kuvaus Tässä muistiossa tarkastellaan Porvoon Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalueiden

Lisätiedot

Hallitusohjelma 22.6.2011. Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä

Hallitusohjelma 22.6.2011. Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä Kuntien 6. ilmastokonferenssi, Tampere 3.5.2012 Yksikön päällikkö Silja Ruokola Hallitusohjelma 22.6.2011 Liikennepolitiikalla

Lisätiedot

Hyvinkää - Tiivis paketti! Osallistaminen kestävän liikkumisen edistämisen kärkenä

Hyvinkää - Tiivis paketti! Osallistaminen kestävän liikkumisen edistämisen kärkenä Hyvinkää - Tiivis paketti! Osallistaminen kestävän liikkumisen edistämisen kärkenä Hyvinkään kaupunki 46 300 asukasta 90 % hyvinkääläisistä asuu alle 4,5 km keskustasta 52 % hyvinkääläisten matkoista on

Lisätiedot