H A L S T A R I LOHJAN ROTARYKLUBI LOJO ROTARYKLUBB. SELOSTE N:o ISSN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "H A L S T A R I LOHJAN ROTARYKLUBI LOJO ROTARYKLUBB. SELOSTE N:o 2 2007-2008 ISSN 0781-4151"

Transkriptio

1 H A L S T A R I LOHJAN ROTARYKLUBI LOJO ROTARYKLUBB SELOSTE N:o ISSN

2 HALSTARI Seloste N:o 2 huhtikuu 2008 Sisältö Sivu 3 Presidentin palsta 4 Neljän kysymyksen koe 5 Rotary-kyltin kiinnitys 6 Kotien paloturvallisuus 10 Asuntokaupassa huomioitavaa 15 Muuttuva matkailu 19 SEPA 26 Kuntaliitokset Uudellamaalla 30 Ravinnon merkitys jaksamiseen 31 Lohjan Pyhän Laurin kirkon maalaukset 34 Moottoripyörien entistäminen Painopaikka: Lohjan kopio Halstarin toimituskunta: Veikko Salminen Pentti Kuosmanen (päätoimittaja, teksti, taitto, kuvat) 2

3 PRESIDENTIN PALSTA Rotaryvuoden viimeinen vuosineljännes menossa. Kuluvan vuoden teema Rotary Shares on tullut tutuksi toimin- olemme vierailleet mitä erilaisimmissa kohteissa ja nassamme kuullet monipuolisia viikkoesitelmiä. Näistä saamme koosteen tässä Halstarissa tuonnempana kiitos veli Pentin. Parhaillaan elämme uuden alkua luonnossa ja samalla alamme valmistautua uuteen Rotaryvuoteen, jonka teemana on Make Dreams Real, Toteuta unelmasi. Rotary Internationalin uuden presidentin D.K.Leen painotuksena ovat erityisesti lapset. Veli Kimmo aloittaa oman presidenttivuotensa suunnittelun parhail- Toteuta unelmasi -teemaa tule- laan, ja uskon hänen toteuttavan van vuoden aikana. Toimiessani klubimme 59. presidenttinä olen saanut jakaa asioita ja tunnelmia hyvin erilaisissa tilaisuuksissa Rotary-sisarten ja -veljien kanssa se on rikkaus, jonka varmasti muistan myös jatkossa. Klubitoiminta on Rotarytoiminnan sydän ja tasapainoi- monipuolinen viikko-ohjelma ja tapahtumat saavat meidät nen, sitoutumaan toimintaan. Kuluvan Rotaryvuoden arvioinnin aika on ensi kesänä silloin tarkastelen toimintaamme asetettuihin tavoitteisiin nähden. Jo nyt voin kuitenkin todeta, että jäsenkehi- olemme olleet miinusmerkkisiä toimintaa on varmasti tyksessä syytä tarkastella Klubineuvottelussa ja antaa tuki tulevalle presidentille uusien, aktiivisten jäsenten hankkimiseksi. Tuleva Rotaryvuosi tuo mukanaan myös muutoksen kokouspäi- Hallitus on päättänyt uudeksi kokouspäiväksi al- vään. kaen keskiviikon. Kokousaika ja -paikka säilyvät ennallaan. Toivotan kaikille Rotareille hyvää alkanutta kevättä ja toivotan tervetulleiksi Lohjan Rotaryklubin 59. vuosipäivän illalliselle Opiskelijaravintola Taitoon. Tilaisuudesta toimitetaan erillinen kutsu toukokuun alussa. Rotaryterveisin Päivi Korhonen 3

4 NELJÄN KYSYMYKSEN KOE Vuoden ensimmäisessä kokouksessa presidentti pysäytti koko läsnä olevan jäsenistön miettimään rotarin perusajatusta neljän kysymyksen koetta: 1. Onko tämä totta (totuus)? 2. Onko tämä oikeudenmukaista kaikkia asiaosaisia kohtaan? 3. Luoko tämä hyvää tahtoa ja parantaako tämä ystävyyssuhteita? 4. Onko tämä kaikkien osapuolten edun mukaista? Läsnäolijat jaettiin neljään ryhmään. Kukin ryhmä sai esimerkkitapauksen pohdittavakseen. Ryhmien näkemykset käytiin läpi. Samalla muutkin jäsenet saivat kommentoida lopputulosta ja esittää oman näkemyksensä. Tämä oli uusi hyvä tapa käydä peruskysymysten kimppuun. - pentti kuosmanen - 4

5 ROTARY-KYLTTI KOKOUSPAIKAN SEINÄÄN Klubimestari Kalevi L aakso oli askaroinut pajassaan seinäkylttim- uuteen uskoon. Puh- me distus ja maalaus sekä säänkestävä lakkaus te- siitä uudenveroi- kivät sen. Kuvassa yllä klu- on paljasta- bimestari massa kokoustalomme seinään kiinnitettyä kylttiä Keijo Latvalan seuratessa toi- silmä mitusta tarkkana. - pentti kuosmanen - 5

6 KOTIEN PALOTURVALLISUUDESTA Otsikon aiheesta esitelmöi meille havainnollisesti veli Kalevi Laakso palomestarin kokemuksella Taustaksi esitykselle löysin sisäministeriön internetsivuilta alla olevaa tietoa. Ihmisen toiminta aiheutti noin 51 % tulipaloista ajanjaksolla Niistä noin30 % oli luokiteltu tahallisiksi ja noin 36 % huolimattomuudesta aiheutuneiksi. Koneen tai laitteen vioista aiheutuneiden tulipalojen osuus oli noin 24 %. Avotulen erimuotoinen huolimaton käyttö on selvästi suurin tulipalojen syttymissyy. Noin kolmasosa kaikista paloista aiheutuu avotulesta. Muita merkittäviä syitä ovat sähkön aiheuttamat tulipalot. Laitteiden kipinöinti tai ylikuumeneminen sekä prosessin ylikuumeneminen ovat taustalla. Varsin usein jää itse syttymissyy myös selvittämättä. Ihmisen välinpitämätön toiminta suuren osan kaikista m oma ja huolimaton tulenkäsittely aiheuttavat aamme tulipaloista. Sähkön ja kuumenemisen alueelta oli Veli Kalevilla runsaasti havaintoaineistoa mukana. Erilaisia muodottomaksi sulaneita esineitä kiersi läsnäolijoiden tutkittavana Tämänkin möykyn alkuperää on katselijan lähes mahdoton arvata. Ilmeisesti se on kuitenkin jossain palossa ollut sen ylikuumentunut lähde. 6

7 Aluksi veli Kalevi kävi läpi erilaisten sähkölaitteiden aiheuttamia paloja. Alla on muutamia esimerkkejä. Virtalähteinä käytetyt muuntajat käyvät kuumina ja saattavat vikaantuessaan ylikuumeta. Lisäksi ne kuluttavat ko- ko ajan sähköä vaikka niiden perässä oleva laite ei olisikaan päällä. Televisio (kuvaputkellinen) on aiheuttanut useita tuhoisia tulipaloja. Vuonna 1999 Suomessa oli noin 100 televisio- palokunta. Usein televisi- paloa, johon paikalle hälytettiin on kuvaputki räjähtää, jolloin tyhjiö imaisee ensin lasinpa- ne roiskahtavat tulikuumina laset television sisään. Sieltä ulos, jolloin asunto on hetkessä liekeissä. Leivänpaahdin on ollut usean palon syynä. Sähköhellalle jäänyt palava aine on usein palon aloittaja. Anekdoottina veli Kalevi kertoi tapauksesta, jossa por- paikalle palokunnan. Kun hä- taikossa ollut savunhaju toi lytysyksikkö syöksyi sisään, istui tajuissaan oleva asukas hellan levyllä. Paistoskin saattaa syttyä palamaan tyylillä otanpa torkut tai käväisen kaupassa. Pyykinpesukone voi ihme ja kumma syttyä palamaan. Eräs Espoon paloesimiehistä kertoi oman pesukoneensa syttyneen yllättäen palamaan. Virtapistokkeen irrottaminen sammutti sen. Veli Kalevi kertoi törmänneensä räjähtäneeseen pesukoneeseen. Syynä oli liuotin, jolla pyykki oli esikäsitelty tahrojen poistamiseksi. Tiukkaan ottaen hiustenkuivain on tulityökalu, vaikka sitä ei ryhmään virallisesti luetakaan. Sen sijaan kuumailma- Sitä puhallin voi olla hyvin vaarallinen väärinkäytettynä. koskevat tulityömääräykset. Yleisenä vinkkinä veli Kalevi antoi panna laitteet virrattomaksi käytön jälkeen. Siihen on käyttökelpoinen välinen katkaisijalla varustettu jatkojohto. Yhdellä kertaa voi hoitaa monta laitetta virrattomaksi. Palosuojauksen lisäksi tällä toimenpiteellä voi säästää sähköä. 7

8 Avotuli on tilastojen mukaan syynä yli kolmasosassa paloja. Lämpökynttilät ovat monella tavalla vaarallisia. Ensinnä- materiaaliin. kin ne vaativat kunnon palamattoman alustan. Niitä ei saa myöskään asetella liian lähelle toisiaan. Ylikuumeneminen voi aiheuttaa rajun liekin, joka helposti leviää ympärillä olevaan palavaan Kynttilä jäädessään vartioimatta on aiheuttanut lukuisia paloja. Tupakointi vuoteessa on yksi vaaran aihe. Se aiheuttaa suurimman osan vuosittaisista palokuolemista. Erilaiset tulityöt ovat ongelmallisia. Veli Kalevi kertoi Käärmetalosta, jonka remontin yhteydessä hälytyksiä tuli useita. Urakoitsijalle annettiin ohje suojata putken leikkuukohdan alapuoli märällä rätillä. Kun ohje ei mennyt perille, oli veli Kalevi ottanut letkut ja polttimen matkaan. Urakoitsija tuli tietysti paloasemalle valittamaan toimenpiteestä ja syytti palokuntaa työnteon estämisestä. Uhkaava asenne muuttui, kun hänelle esitettiin lasku hälytyksistä. Tapauksen jälkeen ei kyseiseltä työmaalta palohälytyksiä tullut. Veli Kalevi korosti, että avotulta ei saa jättää valvomattomana mihinkään tilaan. Kaikki avotuli pitää sammuttaa, kun huoneesta poistutaan. Jos tulipalo syttyy, on se pyrittävä tietysti sammuttamaan. Jos sammutus ei kuitenkaan onnistu, on palavasta tilasta poistuttava ja suljettava ovet sekä hälytettävä palokunta. Palavaan raken- ei ole syytä palata, koska palokaasut ovat vaarallisia nukseen monella tavalla. Hyvin kuumina ne voivat tuhota keuhkorakku- Ne voivat räjähtää vakavin seurauksin lat. jne. Kun tulipalo syttyy, on toiminta-aikaa 1-2 minuuttia palon sammuttamiseksi. Hyviä ensisammutusvälineitä ovat sammutuspeite sille soveltuvissa tilanteissa ja jauhesammutin. Veli Kalevi korosti riittävän ison sammuttimen hankkimista. Alle 6 ki- 8

9 lon jauhesammutinta ei kannata ostaa. Käyttöohjeisiin on syytä tutustua huolella. Sammutin pitää muistaa myös huoltaa asian- mukaisesti. Veli Kalevi esitteli eri sammutinmalleja. Kielletyn halonisam- ominaisuuksiin päästiin tutustumaan. Ilmaa raskaam- muttimen pana juomalasissa oleva halonikaasu sammutti tehokkaasti liekin. Savu jäi leijumaan ilma raskaamman kaasun pinnalle. Tärkein ennaltaehkäisevä turvallisuusväline jokaisessa kodissa on oikein sijoitettu palovaroitin. Sen tarkistaminen on syytä teh- kuukausittain tai ainakin vähintään dä kerran vuodessa. Sopiva päivä voisi olla hälytysnumerosta 112 saatava Matkoilla ollessa varustustaso on hotelleissa ja majapaikoissa kovin vaihteleva. Matkailijan tarpeisiin veli Kalevilla oli esitellä kaksi eri hälytinmallia. Toiseen sai kiinni anturin, jonka voi laitta oven rakoon. Kun ovi aukeaa tipahtaa anturi alas ja laukai- 9

10 see hälytyksen. Näin palohälytin voi toimia myös murtohälyttimenä. - pentti kuosmanen - MITÄ OTAT HUOMIOON ASUNTOKAUPAN TEOSSA? Teksti perustuu Matti Kuparin (myyntijohtaja, LKV, julkinen kaupanvahvistaja) pitämään klubiesitelmään. Kyseessä on useimpien ihmisten kohdalla yksi ihmiselämän suurimmista hankkeista. Se ohjailee perheen taloutta jopa vuosikymmeniä. Toisaalta kaupantekoa ohjaavat ja rajoittavat asuntokauppalaki (osakkeet) ja maakaari (kiinteistöt). Syynä asunnon ostoon voi olla elämän tilanne, opinnot, ero, perheen kasvu, lasten muutto, puolison kuolema, kakkosasunnon tarve, vapaa-ajan asunto, Ensiasunto. Kyseessä voi olla sijoitus, työpaikan vaihdos, muutto ulkomaille, kuolinpesä jne. Syitä on monia. Aikatauluun vaikuttaa siihenkin hyvin moni tekijä. Pitää löytää uusi mieluisa asunto. Ostoon ja muuttoon vaikuttaa uuden asunnon vapautuminen. Vanhasta asunnostakaan ei aina voi luopua välittömästi. Siihen saattaa vaikuttaa vaikkapa lasten koulun päättyminen. Pitää miettiä myynkö/ostanko nyt vai tulevaisuudessa. Asunto- Korkotaso, ta- verotussäännökset voivat vaikuttaa päätökseen. louden vaihe, alueelliset riskit vaikuttavat myös päätöksiin. Taktiikan valinta on myös tärkeä tekijä. Kannattaa miettiä muutja siitä edelleen suurem- taako ensin vaikkapa yksiöstä kaksioon paan asuntoon, vai ostaako suoraan suuremman asunnon. 10

11 Rahoituksen hankkiminen on merkittävä osuus asuntokaupassa. Jos entinen asunto osana uuden rahoitusta sillä on oma vaikutuksensa myyntiin. Jos ostaja tarvitsee lisärahoitusta, on välira- alustava lupaus pankilta. Se on selvä neuhasta syytä hankkia votteluvaltti. Varsin yleinen tapa oston rahoittamiseen on pank- Muitakin resursseja saattaa ostajalla olla. Väliaikaisra- kilaina. hoitus antaa paremmat mahdollisuudet neuvotella kauppaehdoista. Jos uusi asunto on jo hankittu ja vanhan asunnon myynti alkaa kestää 1-12 kk on vaarana kahden asunnon loukku. Asunnon voi ostaa ja myydä omatoimisesti. Ammattitaitoinen välittäjä tuo kuitenkin turvallisuutta kaupan osapuolille. Osaava välittäjä tietää kuinka nopeasti ostaja voi löytää haluamansa huoneiston. Samoin myyjä voi saada luotettavan tiedon myyntiajoista sekä myyntihinnasta, koska välittäjällä on hyvä tieto vastaavista kaupoista kyseisellä alueella. Vaivattomuus on tärkeä seikka, kun asuntokauppa annetaan välittäjän hoidettavaksi. Samoin uskotaan, että välittäjällä on tarvittava lainopillinen tuntemus, joka näin saadaan käyttöön tehtävän annon yhteydessä. Välittäjällä on lain mukaan selonotto- ja tiedonantovelvollisuus. Sen pitäisi osaltaan tukea sitä, että kaupanteon järjestelyt vakuuksineen ovat luotettavat. Uuden asunnon ostossa määräävä tekijä on sijainti, sijainti ja sijainti. Kunta, kunnan tai kaupungin osa, kunnallisverotus (Kau- niainen Rantsila), etäisyydet keskustaan, palvelut, pysäkkien sijainti, asemat jne. vaikuttavat asunnon haluttavuuteen. Harrastusmahdollisuudet, ympäristö, naapurusto, häiriötekijät (melu, haju, voimalinja) ja liikenneyhteydet tuovat oman vaikutuksensa valintoihin. Rauhallisuus, vilkas liikenne, näkymät, ilmansuunta saattavat vaikuttaa päätökseen. Asunnon varustus, kuten parveke, lasitus, terassit, takka, lattia- lämmitys, huoneiden lukumäärä, neliöt, kerrokset ja muunnelta- 11

12 vuus ovat merkittäviä asioita asunnon hankinnassa. Varsinkin omakotitalon ostopäätös saattaa syntyä jo pihalla. Tontin suojaisuudella, kasvustolla, pinta-alalla, tasaisuudella on merkitystä valintaa tehtäessä. Erityisen haluttua on järven ranta asutuskeskuksessa. Asunnon kunto pitää selvittää. Siihen liittyvät: tehdyt remontit päätetyt remontit suunnitteilla olevat/puheasteella olevat remontit yleinen havainnointi käden jälki kuntotarkastus kosteusmittaus isännöitsijän haastattelu Keskustassa on yleensä pienet tontit, mutta kunnallistekniikka on kunnossa ja palvelujen saatavuus hyvä. Haja-asutusalueelta puuttuu usein kunnallistekniikka. Pitää olla oma kaivo ja tontille tulevasta tiestä pitää itse pitää huoli. On myös otettava huomioon mahdollisesti tulevaisuudessa tulevat kulut kuten kiinteistön muodostaminen, sähkö- ja kunnallistekniset liittymät ja loppu- tarkastus. Määräalan ollessa kyseessä pitää selvittää rajat ja kantatilan kiinnitykset sekä määräalalle koituvat muut rasitteet. Arviointiin kuuluu yleensä kuntotarkastus, josta on viimeaikoina ollut ohjelmia televisiossakin. Se on ulkopuolisen toimijan pin- tapuolinen tarkastelu. Sen tekee rakennusalan ammattilainen. Kuntotarkastus lisää ostajan turvallisuuden tunnetta. Se on sekä ostajan että myyjän etu. Kartoitus pitäisi tehdä mielellään myynnin alkaessa Ostajan on syytä selvittää: Kaavoitus; tulossa, rakennuskielto, tehokkuus, käyttötarkoitus, rakennusoikeus, tila/kaavan mukainen Tekniikka: kaivaminen 12

13 Rakennuslupa-asiat; lupa, lopputarkastus, asemapiirros, piirustukset, sähkökuvat Asiakirjat: lainhuuto, rasitustodistus/rasitukset, kiinteistörekisteriote/rasitteet ja salaiset rasitteet isännöitsijätodistus ja taloyhtiön selvitykset, myyjän oikeus myydä/ perukirja, ositus jne. Kartat: tila-, rekisteri-, tontti-, johtokartat Jos myyjä myy itse vanhan asunnon, tulee säästö välityspalkkiossa. Vanha kauppakirjan pohjaa voidaan käyttää kaupanteossa. Toisaalta silloin joutuu vastaamaan kuluttajaviranomaisille tehtyihin valituksiin. Välittäjän käyttäminen siirtää lain mukaan vastuun välittäjälle. Jälkiselvittelyt vähenevät. Välittäjän apu on myyjälle: vaivattomuus/paperishow, esittelyt asiantuntemus, ammattitaito, kokemus valmiit ostajarekisterit turvallisuus lakipalvelut myyntisuunnitelma: mitä tehdään, milloin tehdään Haasteena on aina se, että pitäisi saada markkinoiden paras hinta. Tärkein tekijä on jälleen sijainti, sijainti, sijainti ja jälleen si- jainti. Pieni pintaremontti ja stailaus saattavat nostaa hintaa. Ratkaisevaa on saada mahdollisimman paljon kiinnostuneita ostajaehdokkaita. Siihen voidaan käyttää nettiä ja printtimainonta, jolloin jakeluaika ja laajuus ovat tärkeitä asioita. Välittäjän toimintatapa, mikä toimisto, millainen lähialue, onko valtakunnallinen, mikä ratkaisee myyntivoiman, vaikuttaa tulokja palkkioprosentti kiinnostavat aina seen. Mahdollinen etukortti myyjää. Tärkeintä on kuitenkin se, mitä jää käteen palkkion jälkeen. Välittäjän suuri tehtävä on ostamisen esteiden poistaminen esim. pankkiyhteistyön avulla. Aikatauluun vaikuttaa se kuinka ajoissa 13

14 myyjä on liikkeellä. Markkinatilanne saattaa muuttua. Asunnon myyntivoiton verotus (2 v) pitää myös ottaa huomioon. Välittäjälle on eduksi suuri valikoima, jos myyjä tarvitsee uuden asun- non vanhan tilalle. Kaupantekoon ja sen jälkeiseen vaiheeseen liittyy runsaasti toinpiteitä: asunnon vapautuminen kauppakirjan ehtojen mukai- me sesti, muutto, muuttoilmoitus, mittareiden luenta, jätehuoltoyms. ilmoitukset, uudet sopimukset, loppukaupan järjestyminen, vakuudet - pentti kuosmanen - 14

15 MUUTTUVA MATKAILU Vieraanamme kävi aluemyyntipäällikkö Lauri Laakso Matkapojat Oy:stä. Hän kertoi suomalaisen ulkomaan matkailun historiasta ja nykypäivästä sekä sen tuomista haasteista edustamalleen yritykselle. Matkailu elpyy sodan jälkeen. Suomalaisten matkailu virkistysmielessä Välimerelle yleistyi vasta sodan jälkeisinä vuosina. Aero Oy teki ensimmäisen tilauslentonsa vuonna 1949 Nizzaan. Olympiavuonna 1952 valmistui Seutulan lentokenttä, eli nykyinen Helsinki-Vantaan lentoasema ja lentoyhtiöiden toiminta siirtyi vähitellen Malmilta sinne. 50- luvun puolivälistä alkoivat erilaiset ryhmä- ja seuramatkat selvästi yleistyä. Niitä tehtiin yleensä bussilla tai laivoilla. Majoittuminen voi olla vaatimatonta. Siihen riitti usein teltta. Lentoyhtiöt hankkivat uusia koneita, joilla oli entistä helpompi lentää vaikkapa Espanjaan, Mallorcalle ja Kanariansaarille. Tilauslennot alkoivat, mutta olivat vain harvojen ja valittujen ulottuvissa. Tultaessa 60-luvulle etelänmatkojen luonne alkoi muuttua. Niistä tuli nykyisen kaltaisia aurinkolomia. Vuosikymmenen aikana tapahtunut lentokoneiden tekninen kehitys ja matkatoimistojen kiristynyt hintakilpailu laskivat etelänmatkojen hinnat lähes kaikkien työtätekevien ulottuville. Ehkä suurimman mullistuksen etelänmatkailussa aikaansai Kalevi Keihänen. Keihäsmatkat Oy alkoi kuljettaa suomalaisia edullisesti etelän lomakohteisiin 1960-luvun lopulla. Kyseinen 15

16 Ensimmäinen leirikoulu järjestettiin 1980 Kosin saarella. Iloinen 80-luku juppeineen, samppanjoineen ja Porscheineen sai huo- matkatoimisto lennätti vuosittain etelän aurinkoon jopa suomalaista. Parhaimmillaan Keihäsmatkat omisti kaksi suihkukonetta, jotka toimivat pelkästään lomamatkakuljetuksissa. Moni matkailija tunsi löytäneensä lomanvieton syvimmän ole- ja pitää hauskaa, mihin liit- muksen. Uskallettiin irtautua arjesta tyi suomalaiseen tapaan ankara juopottelu. Sen ajan seuramatko- jolla selitettiin eräiden ja on kutsuttu myös "seiväsmatkoiksi", lomalaisten erikoisimmat tempaukset ja totutuista käyttäytymis- normeista selvästi poikkeavat ylilyönnit. Alkuaikoina rantalomiin kuului täysihoito hotellissa. Valmisolikin lomahuoneistot. Matkanjär- matkojen seuraava suuri askel jestäjät vuokrasivat yksityisomistuksessa olevia huoneistoja ja huviloita lomamatkalaisille. Lomahuoneistoihin saatiin avaimet oppailta. Hotellinomaisia palveluja niihin ei kuulunut. Myö- oli huoneistoja keittomah- hemmin rakennettiin hotelleja, joissa dollisuuksineen. Niitä kutsutaan termillä huoneistohotelli. Matkaoppaan ammatti oli valmismatkojen nuoruusvuosina hyvin monipuolista. Lomahuoneistot muun muassa Gran Canarialla, Teneriffalla tai Costa del Solilla vaativat huoltoa, koska niissä ei ollut hotellinomaisia palveluja. Oli varsin tavallista, että matkaopas sai toimia putkiasentajana, nikkarina, kaasupullojen tai jääkimpaleiden kantajana jääkaappia varten. Aivan alkuaikoina matkaoppaat olivatkin usein miespuolisia ja heitä kutsuttiin matkanjohtajiksi. Kaikki helpottui, kun viimeisetkin huoneistot 70-luvun alussa saivat sähkön luku oli sekasortoinen vuosikymmen valmismatkoille. Israelin ja Arabimaiden välinen selkkaus 1973 johti öljykriisiin. Sen seurauksena lentojen hinnat nousivat. Tasaisesti kasvaneet markkinat romahtivat kertaheitolla. Öljyn lisäksi oli monissa valmismatkakohteissa poliittisesti epävakaista Kyproksen kriisi aiheutti sen, että matkanjärjestäjät peruuttivat kaikki matkansa itäiselle Välimerelle. 16

17 mattavasti rauhallisemman alun. Toinen öljykriisi siivitti vuosikymmenen vaihtoa. Muutaman talvipäivän aikana 1991 matkailuala koki taas jotain uutta. Matkoja peruutettiin enemmän kuin varattiin. Kuwaitin kriisi oli tosiasia, ja matkailukiinnostus teki syöksylaskun. Sota loppui kuitenkin pian, ja sateinen kesä toi matkahalut nopeasti takaisin. Aasian suosio matkakohteena kasvoi voimakkaimmin 80- luvulla. Valmismatkat tekivät edullisen hintansa vuoksi mm. Thaimaasta suositun matkailumaan. Suomesta järjestettiin ensimmäiset matkat Malediiveille Muita suosittuja kaukokohteita olivat Sri lanka ja Intia. Marraskuussa 1991 Suomen markka devalvoitiin ja eduskunta sääti 200 markan matkaveron kaikille yli 12-vuotiaille "seuramatkan" ostaneille. Se oli voimassa seuraavat kaksi vuotta. Matkustus supistui rajusti. Markkinoilla tapahtui matkustajamäärien uusjakoa matkatoimistojen konkurssien myötä. Siitä alkaen matkatoimistoalan kehitystä on leimannut erilaiset fuusiot ja ennen kaikkea omistuksen siirtyminen ulkomaille. Lentäen tehdyt vapaa-ajan valmismatkat vuonna 2003 Espanja Kreikka Bulgaria Kaakkois-Aasia Muut kaukokohteet Brasilia Karibia Muut Lähi-Itä ja P-Amerikka Lähde: Suomen matkatoimistoalan liitto ry 17

18 Vuosituhannen alku on ollut matkailualalle ulkoisten uhkien aikaa. World Trade Centerin iskut, pommi-iskut, SARS ja Tsunami ovat asettaneet ympäröivän maailman uuteen valoon. Matkustusturvallisuuteen kiinnitetään entistä enemmän huomiota. Silti matkailu on maailman vauhdikkaimmin kasvava teollisuuden ala. Lopuksi illan esitelmöitsijä kertoi omasta matkatoimistostaan Matkapojista. Matkapoikien tarina sai alkunsa vuonna 1976 Vammalassa. Silloin viisi aktiivista nuorta miestä päättivät tarjota suomalaisille mah- dollisuuden tutustua busseilla kotimaahan ja muuhun Eurooppaan. Yrityksen nimeksi annettiin Matkapojat. Vuosien saatossa Matkapojista on kehittynyt yksi Suomen suurimmista ja monipuolisimmista matkapalveluiden tarjoajista. Matkapojilla on runsaasti omaa matkatuotantoa. Uusia kohteita ja eksoottisia uutuuksia lisätään jatkuvasti jo laajaan valikoimaan. Matkapoikien laivamatkat ovat olleet asiakkaiden suosiossa usean vuosikymmenen ajan. Laivamatkoja Matkapojat myykin enemmän kuin mikään muu matkatoimisto Suomessa. Internetin merkitys matkojen varaamisessa on noussut huomattavasti. Matkapojat on aktiivisesti kehittämässä sähköisiä kanavia. Yhteistyö ruotsalaisen Sembon kanssa on tuonut Matkapoikien asiakkaille runsaan lisätarjonnan Internetin kautta varattaviin matkoihin. Vuonna 2008 Matkapojilla on Suomessa 18 toimistoa, joista yksi on Lohjalla osoitteessa Laurinkatu pentti kuosmanen - 18

19 EUROOPAN YHDENTYVÄ RAHA- JA MAKSULIIKENNE SEPA nkomaat, Belgia, Bulgaria, Viro, Espanja, Irlanti, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Kreikka, Kypros, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Portugali, Puola, Ranska, Ruotsi, Saksa, Romania, Slovakia, Slo- Maksuliikennepäällikkö Kati Javanainen Länsi-Uudenmaan Osuuspankin yrityspankista kävi kertomassa meille SEPAsta kokouksessamme EU-komission, -parlamentin ja Euroopan keskuspankin tavoit- toteuttaa Euroopassa teena on yhteinen euromaksualue. Tarkoituksena on, että SEPAalueella voidaan maksaa ja vastaanottaa euromääräisiä maksuja maan sisällä tai valtioiden rajojen yli samoin ehdoin, hinnoin, oikeuksin ja velvollisuuksin. Sen tavoitteena on helpottaa rajoja ylittävien elektronisten maksujen tekemistä tilisiirtona tai pankkikorttimaksuna. Yhteisen euromaksualueen rakentaminen on ollut käynnissä jo pitkään: Eurot otettiin käyttöön 2002 EU:alueella tietyin poikkeuksin. Asiakkaat ovat voineet maksaa edullisia, euromääräisiä EU-maksuja vuodesta Kansainvälinen tilinumeromuoto IBAN on ollut käytössä vuodesta Vuoden 2007 alusta IBAN ja pankkikoodi BIC (SWIFTosoite) ovat olleet pakollisia kaikissa EU/ETA -alueen sisäisissä, maan rajat ylittävissä euromääräisissä maksuissa. SEPA-alueeseen kuuluu 27 EU-maata (Ala 19

20 venia, Suomi, Tanska, Tšekki ja Unkari) sekä Islanti, Lichtenstein, Norja ja Sveitsi. Uudet SEPA-palvelut korvaavat asteittain nykyiset vastaavat palvelut. Ainakin siirtymäkauden aikana u udet SEPA-palvelut ja nykyiset palvelut elävät rinnakkain. Rajojen yli tapahtuva SEPA-rahaliikenne on euromääräistä. Maksut eivät eroa kotimaisista maksuista. Ensi vaiheessa mak- sun viive on 3 päivää, mutta vuoden 2012 jälkeen se on 1päivä. Suomalaiset pankit ovat sopineet sälyttävänsä siirtoviipeen osal- välisissä ta nykyisen 1 päivän keston pankkien maksuissa. Euromääräisen tilisiirron on voinut maksaa samoilla ehdoilla mihin tahansa SEPA-alueen maahan alkaen. Vastaan- kansainvälisellä IBAN- ottajan tilinumero ja pankki yksilöidään tilinumerolla (International Bank Account Number) ja pankin BIC-koodilla (Bank Identification Code, josta käytetään myös nimeä SWIFT-koodi, Society for Worldwide Interbank Financial Telecommunication). Suomalaiset tilinumerot ovat käytössä siirtymäajan, joten koti- varten tilisiirtolomaketta on muutettu siten, että maisia maksuja voi maksaa edelleen nykyisellä tavalla. Siirtymävaihetta siinä Finanssialan keskusliiton sivuilta otettu esimerkki siirtymäajan tilisiirtolomakkeesta 20

21 on paikka sekä IBAN-tilinumerolle että pankin BIC-koodille. Siirtymäkauden loppuun mennessä (2010) suomalaiset tilinume- rot poistuvat käytöstä ja tilisiirtolomakkeella käytetään vain IBAN-tilinumeroita. Toinen tämän kirjoittajaa harmittava muutos on viivakoodin poistuminen laskulomakkeista. Kunkin asiakkaan oman IBAN-muotoinen tilinumero näkyy sekä tiliotteessa että Internet-pankissa. IBAN-tilinumero koostuu Suomen maakoodista FI, kahdesta tarkistenumerosta ja asiakkaan kotimaisesta tilinumerosta. Esimerkki näyttää seuraavalta FI Numerosarjan pituus on määritelty ISO-standardissa. Maksujenvälityksessä tarvitaan IBAN-tilinumeron lisäksi myös pankin BIC-koodi. Esimerkkejä suomalaisten pankkien ISO BIC-koodeista: NDEAFIHH = Nordea Pankki HELSFIHH = Aktia ( säästö- ja paikallisosuuspankkien keskusrahalaitos) OKOYFIHH = OKO Pankki Oyj (OP-Pohjola-ryhmän pankkien keskusrahalaitos) AABAFI22 = Ålandsbanken PSPBFIHH = Sampo Pankki HANDFIHH = Handelsbanken ESSEFIHX = Skandinaviska Enskilda Banken DABAFIHX = Danske Bank DNBAFIHX = DnB NOR Bank TAPIFI22 = Tapiola Pankki SWEDFIHH = Swedbank SBANFIHH = S-Pankki Pankkien tarjoamat maksukortit uusiutuvat. EU:n tavoitteena on, että asiakas voi käyttää maksukorttiaan koko SEPA-alueella samalla tavoin kuin kotimaassaan. Pankkikortit korvataan SEPA-korteilla siirtymäkauden loppuun mennessä. Niissä on aina siru. Korttien täydellinen SEPA-käyttö edellyttää siruvalmiuksia maksupäätteiltä. Sirukortilla maksaessaan asiakas hyväksyy tapahtuman PIN-tunnuksellaan. Tosin Keski- ja Etelä- Euroopassa saatetaan lisäksi vaatia vielä allekirjoitus ja henkilöllisyystodistuksen esittäminen. 21

22 Sirullinen maksukortti perustuu kansainvälisten korttijärjestöjen, Visan ja MasterCardin vahvistamaan EMV-standardiin (Eu- ropay, MasterCard, Visa). Sen keskeiset muutokset ovat: Kortinhaltijan tunnistusmenetelmä on henkilökohtainen tunnusluku (PIN) Korteissa on standardin mukainen siru. Saman standardin mukaiset maksupäätteet lukevat sirun tietoja. Pankkien järjestelmät välittävät ja vastaanottavat sirun tietoja. Sirukortti ohjaa maksutapahtumaa. Muutos on jo käynnissä myös Suomessa. Tällä hetkellä lähes kaikissa Visa Electron -korteissa on EMV-siru. Sirukorteissa säilyy toistaiseksi magneettijuova, joten liikkeet voivat ottaa vastaan myös sirukortteja, vaikka sillä ei olisi sirumaksupäätettä. Pankkien jakamista 7,4 milj. maksukortista 5,8 milj. on jo sirullisia ja luottokorteista 92 %. Maksupäätteistä yli 20 % edellyttää sirukorttia. Lähde: FK Finanssialan Keskusliitto FC Finansbranschens Centralförbund 22

23 Nykyisessä suomalaisessa suoraveloituspalvelussa asiakas antaa pankilleen valtuuden maksaa tililtään tietyt maksut laskuttajan pankille toimittaman veloitustapahtuman perusteella. Suoraveloitus sopii säännöllisesti toistuvien laskujen maksamivuokrat. seen. Tällaisia ovat mm. puhelin-, sähkö- ja lehtitilauslaskut sekä Maksajan pankki veloittaa laskun maksajan tililtä eräpäivänä tar kistettuaan ensin suoraveloitusvaltakirjan olemassaolon, ja hy vittää sen jälkeen maksut laskuttajan tilille. Suomalaisessa suoraveloituksessa maksu on tilisiirron tapaan peruuttamaton. Suoraveloitusta käytetään Suomessa suhteellisen vähän. Sitä käyttävät erityisesti varttuneemmat asiakkaat, kun taas laskujen maksaminen Internetin kautta on yleisin maksutapa alle 65- vuotiaiden keskuudessa. Lähde: FK Finanssialan Keskusliitto FC Finansbranschens Centralförbund EPC:n (European Payments Council) määrittelemä eurooppalai- suoraveloitusjärjestelmä eroaa suomalaisesta järjestel mästä. nen Asiakas voi antaa valtuutuksen paitsi säännöllisesti toistuvaan myös kertaluonteiseen suoraveloitukseen. 23

24 Maksaja antaa valtakirjan suoraan laskuttajalle tai muuttaa valtakirjaa laskuttajan kanssa ilman että maksajan pankille tulee siitä tietoa. Maksajan pankki ei voi siten ilman lisätarkistuksia varmistaa valtakirjan oikeellisuutta. Eurooppalainen suoraveloitus ei ole lopullinen, vaan maksaja voi pyytää tapahtuman peruutusta kahdeksan viikkoa maksamisen jälkeen. Eurooppalaisen suoraveloitukseen ollaan lisäksi kehittämässä valinnaista tapaa antaa valtakirja sähköisesti laskuttajalle. Kyseisen palvelun yksityiskohtien määrittely on käynnistynyt EPC:ssä (European Payment Counsil). Erityisesti vanhuksia ajatellen suomalainen nykykäytäntö olisi toivottava vaihtoehto. Suomessa toimivien pankkien mielestä eurooppalaiseen suoraveloitusmalliin liittyy riskejä ja lisäkustannuksia verrattuna kehittyneempiin maksutapoihin ja siksi siihen suhtaudutaan varauksella. Suomalainen suoraveloituspalvelu säilyy pankkien tämän hetkisen arvion mukaan käytössä pidempään kuin vuoden 2010 loppuun asti. SEPA-palvelujen kehittyessä maiden rajojen välinen merkitys SEPA-alueen kaupankäynnissä vähenee. Yrityksille siitä koituu selviä hyötyjä. Kauppiaiden on helpompaa palvella ulkomaisia asiakkaitaan, esimerkiksi matkailijoita, jotka käyttävät maksuvälineenään samanlaista SEPA-kelpoista korttia kuin kotimaisetkin asiakkaat. Yritykset voivat käydä kätevämmin kauppaa Suomen lisäksi koko SEPA-alueella. Maksamisesta sopiminen ja maksaminen käyvät helposti, kun maksut välittyvät molemmille osapuolille tutulla ja turvallisella käytännöllä. SEPA-tilisiirrosta tulee kaupan kummallekin osapuolelle "kotimaan maksu". Maksut välittyvät SEPA-alueella entistäkin nopeammin. SEPA-siirron on välityttävä saajan tilille enintään kolmes- 24

25 sa pankkipäivässä, mikä on monissa Euroopan maissa merkittävä parannus entiseen. Kansainvälisesti toimiva yritys voi tulevaisuudessa keskittää treasury-toimintojaan ja vähentää ulkomaisten keräilytilien määrää. Liiketoiminnan prosesseja voidaan yksinkertaistaa, kun lähivuosina kotimaan ja SEPA-alueelle suuntautuvan maksun väliset erot poistuvat. Eurooppalaisten maksujärjestelmien käyttö ei riipu yritysten tai pankkien maantieteellisestä sijainnista. Pankkien välisessä SEPA-tilisiirron ja SEPA- suoraveloituksen tapahtumien välityksessä otetaan käyt- töön EPC:n soveltamisohjeiden mukaisesti uudet UNIFI (ISO 20022) XML-pohjaiset sanomastandardit, jotka ISO (International Organization for Standardization) on julkaissut www-sivuillaan. SEPAn tuomat muutokset pähkinänkuoressa Tilinumero Tilinumero FI Saajan pankin BIC-koodi OKOYFIHH Kotimaiset maksutavat SEPA-tilisiirtojen samojen sääntöjen mu- käytössä kaan koko SEPA-alueella Kotimainen suoraveloitus käytössä SEPA-suoraveloitus samojen sääntöjen mukaan koko SEPA-alueella Kotimaiset pankkikortit vielä SEPA-yhteensopivat kortit: käyvät maksuvälineinä SEPA-alueella ja kaikissa Vi- käytössä, korteilla voi maksaa vain Suomessa sa-toimipisteissä ympäri maailman - pentti kuosmanen - 25

SINGLE EURO PAYMENTS AREA, YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE

SINGLE EURO PAYMENTS AREA, YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Mikä SEPA? Mikä SEPA? SINGLE EURO PAYMENTS AREA, YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE 32 maata Euroopassa: EU-maat, ETA-maat (Islanti, Norja, Liechtenstein, Monaco) ja Sveitsi Yhtenäinen infrastruktuuri, säännöt ja

Lisätiedot

Mitä tarkoittaa SEPA, yhtenäinen euromaksualue? Miten SEPA vaikuttaa yrittäjän liiketoimintaan? Miten yritys valmistautuu SEPAan?

Mitä tarkoittaa SEPA, yhtenäinen euromaksualue? Miten SEPA vaikuttaa yrittäjän liiketoimintaan? Miten yritys valmistautuu SEPAan? Tervetuloa! Tilaisuuden aiheet Mitä tarkoittaa SEPA, yhtenäinen euromaksualue? Miten SEPA vaikuttaa yrittäjän liiketoimintaan? Tilisiirrot, maksukortit, e-laskut Miten yritys valmistautuu SEPAan? Taloushallinnon

Lisätiedot

IBAN JA BIC MAKSUJENVÄLITYKSESSÄ

IBAN JA BIC MAKSUJENVÄLITYKSESSÄ IBAN JA BIC MAKSUJENVÄLITYKSESSÄ 5.7.2015 1 IBAN JA BIC maksujenvälityksessä Sisällysluettelo 1 IBAN... 2 1.1 Rakenne... 2 1.2 Validointi... 2 1.3 Käyttö... 3 1.3.1 IBAN saapuvissa maksuissa... 3 1.3.2

Lisätiedot

Opiskelijana Suomessa tai maailmalla

Opiskelijana Suomessa tai maailmalla Opiskelijana Suomessa tai maailmalla Aalto-yliopisto opiskelijavaihto 8.5.2014 Danske opiskelijoille Danske määrittelee opiskelijoiksi kaikki 18-32 vuotiaat. Opiskelijat saavat Danske Bankista maksuttoman

Lisätiedot

Siru ja tunnusluku. Elokuu 2007

Siru ja tunnusluku. Elokuu 2007 Siru ja tunnusluku Elokuu 27 Siru ja tunnusluku Euroopassa siirrytään kortilla maksamisessa sirukortteihin ja sirukortit ovat laajasti käytössä jo useissa Euroopan maissa. Myös Suomessa on otettu sirukortit

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia

Kysymyksiä ja vastauksia Finanssialan Keskusliitto Syyskuu 2011 Kysymyksiä ja vastauksia Mistä SEPA:ssa on kyse? SEPA on lyhenne sanoista Single Euro Payments Area, yhtenäinen euromaksualue. Alueeseen kuuluvat kaikki 27 EU-maata

Lisätiedot

Yhtenäinen euromaksualue SEPA

Yhtenäinen euromaksualue SEPA Yhtenäinen euromaksualue SEPA Miten maksaminen muuttuu ja kehittyy 1 Euro on paras asia EU:ssa Ostovoima säilyy vaikka liikutaan rajojen yli. Hintoja on helppo verrata. Ei rahanvaihto- tai siirtelykuluja.

Lisätiedot

IBAN-tilinumeroiden laskenta ja tarkistus. Palvelukuvaus

IBAN-tilinumeroiden laskenta ja tarkistus. Palvelukuvaus IBAN-tilinumeroiden laskenta ja tarkistus Palvelukuvaus Sisällys 1 Palvelun toiminta... 3 2 IBAN tilinumeroiden laskenta ja tarkistus Suomen tileillä... 3 IBAN-tilinueroiden laskenta ja tarkistusta tarjotaan

Lisätiedot

TILISIIRTO-OPAS. Euromaksualueella välitettävissä euromaksuissa käytettävien tilisiirtolomakkeiden rakenneohje. Käyttöönottopäivä 1.4.

TILISIIRTO-OPAS. Euromaksualueella välitettävissä euromaksuissa käytettävien tilisiirtolomakkeiden rakenneohje. Käyttöönottopäivä 1.4. TILISIIRTO-OPAS Euromaksualueella välitettävissä euromaksuissa käytettävien tilisiirtolomakkeiden rakenneohje Käyttöönottopäivä 1.4.2011 30.10.2011 1 Tilisiirto-opas 2 Tilisiirto-opas Sisällysluettelo

Lisätiedot

Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö

Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö 09/10/2007-19/11/2007 Kriteereitä vastaavia vastauksia: 517/517 OSALLISTUMINEN Maa DE - Saksa 80 (15.5%) PL - Puola 51 (9.9%) DA - Tanska 48 (9.3%) NL - Alankomaat

Lisätiedot

OP-POHJOLA-RYHMÄN IBAN-MUUNTOPALVELU. Maksuliikepalvelut

OP-POHJOLA-RYHMÄN IBAN-MUUNTOPALVELU. Maksuliikepalvelut OP-POHJOLA-RYHMÄN IBAN-MUUNTOPALVELU Maksuliikepalvelut Asiakas- ja sovellusohje Elokuu 2009 Maksuliikepalvelut 2 (8) Johdanto... 3 IBAN-MUUNTOPALVELUN TOIMINTA... 4 KÄYTTÖÖNOTTO... 4 Sopimukset... 4 Palvelukohtaiset

Lisätiedot

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,

Lisätiedot

SEPA-asiaa pankin näkökulmasta

SEPA-asiaa pankin näkökulmasta SEPA-asiaa pankin näkökulmasta Sampo Pankki Manu Kauppila 30.09.2009 Sisältö 1. SEPA:n eteneminen ja maksupalvelulaki 2. SEPA:n vaikutuksista tilisiirtoihin, suoraveloitukseen ja kortteihin 3. Sampo Pankin

Lisätiedot

Kotimainen suoraveloitus poistuu käytöstä

Kotimainen suoraveloitus poistuu käytöstä 23.5.2013 Kotimainen suoraveloitus poistuu käytöstä Laskuttajan uudet vaihtoehdot kuluttajalaskutukseen Kotimaisesta suoraveloituksesta luovutaan kaikissa euromaissa Kotimaisesta suoraveloituksesta ollaan

Lisätiedot

SEPA - muutoksia pienille ja keskisuurille yrityksille

SEPA - muutoksia pienille ja keskisuurille yrityksille SEPA - muutoksia pienille ja keskisuurille yrityksille Yleiset toimenpiteet SEPAan siirtymiseksi Käy läpi yrityksen käyttämät maksamiskanavat (verkkopankki, pankkiyhteysohjelma, jne) ja ohjelmistot, joissa

Lisätiedot

SUORAVELOITUS PÄÄTTYY MITEN LASKUT MAKSETAAN?

SUORAVELOITUS PÄÄTTYY MITEN LASKUT MAKSETAAN? SUORAVELOITUS PÄÄTTYY MITEN LASKUT MAKSETAAN? Piia-Noora Kauppi 17.1.2013 1 Finanssialan Keskusliitto Finansbranschens Centralförbund Mitä suoraveloituksen tilalle 2 Finanssialan Keskusliitto Finansbranschens

Lisätiedot

Kansallinen suoraveloitus poistuu tilalle yhtä helppokäyttöinen e-lasku ja suoramaksu. BASWARE E-INVOICING FORUM 29.3.2012 Inkeri Tolvanen

Kansallinen suoraveloitus poistuu tilalle yhtä helppokäyttöinen e-lasku ja suoramaksu. BASWARE E-INVOICING FORUM 29.3.2012 Inkeri Tolvanen Kansallinen suoraveloitus poistuu tilalle yhtä helppokäyttöinen e-lasku ja suoramaksu BASWARE E-INVOICING FORUM 29.3.2012 Inkeri Tolvanen Sisältö SEPA end-date asetus tilastotietoa suoraveloituksen tilalle

Lisätiedot

Kotimainen suoraveloitus päättyy aikaa enää muutama kuukausi. Toimi heti!

Kotimainen suoraveloitus päättyy aikaa enää muutama kuukausi. Toimi heti! Kotimainen suoraveloitus päättyy aikaa enää muutama kuukausi. Toimi heti! Henna Sopanen 24/10/2013 Kotimaisen suoraveloituksen päättymiseen 100 päivää Kotimaiset euromääräiset suoraveloitukset päättyvät

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Turvallisuus meillä ja muualla

Turvallisuus meillä ja muualla Hyvää matkaa ehjänä kotiin! Matkustamisen turvallisuusseminaari 13.11.2009 Rovaniemi, Hotel Santa Claus Turvallisuus meillä ja muualla Johtaja Erkki Yrjänheikki Sosiaali- ja terveysministeriö 1 13.11.2009

Lisätiedot

Palvelu- ja tietuekuvaus Tilinumeroiden IBAN-laskenta ja tilin voimassaolon tarkistus

Palvelu- ja tietuekuvaus Tilinumeroiden IBAN-laskenta ja tilin voimassaolon tarkistus Palvelu- ja tietuekuvaus Tilinumeroiden IBAN-laskenta ja tilin voimassaolon tarkistus 5..202 Palvelu on tarkoitettu tilin IBAN-tilinumero laskentaan sekä tilinumeroiden voimassaolon tarkistamiseen. Palvelua

Lisätiedot

Suoraveloituksesta uusiin palveluihin

Suoraveloituksesta uusiin palveluihin Suoraveloituksesta uusiin palveluihin Henna Sopanen 31/10/2012 Kotimainen suoraveloitus loppuu Kotimaiset euromääräiset suoraveloitukset päättyvät 31.1.2014 EU lainsäädäntö Suomessa suoraveloitusta käyttäville

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

Eräät maat julkaisevat korttinsa eri kieliversioina, josta johtuen mallikortteja on useita.

Eräät maat julkaisevat korttinsa eri kieliversioina, josta johtuen mallikortteja on useita. Eurooppalaisen sairaanhoitokortin mallikortit maittain Tässä liitteessä on tietoa eurooppalaisesta sairaanhoitokortista. Mallikortit on kopioitu Internetistä osoitteesta http://ec.europa.eu/employment_social/healthcard/index_en.htm,

Lisätiedot

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK Työaika Suomessa ja muissa maissa Joulukuu 2010 EK Säännöllisen vuosityöajan pituus 1910-2010 Teollisuuden työntekijät päivätyössä 3000 2800 2600 2400 2200 Tuntia vuodessa Vuosityöajan pituus: vuonna 1920

Lisätiedot

Viritä talousprosessit huippukuntoon - SEPAn ja sähköistämisen mahdollisuudet

Viritä talousprosessit huippukuntoon - SEPAn ja sähköistämisen mahdollisuudet Viritä talousprosessit huippukuntoon - SEPAn ja sähköistämisen mahdollisuudet Basware Käyttäjäpäivät 21.9.2011 Riku Louho Liiketoiminnan kehittäminen Sampo Pankki Viritä talousprosessit huippukuntoon 1)

Lisätiedot

Terveysosasto/nh. Sairaanhoito EU:ssa. Noora Heinonen 25.8.2009

Terveysosasto/nh. Sairaanhoito EU:ssa. Noora Heinonen 25.8.2009 Sairaanhoito EU:ssa Noora Heinonen 25.8.2009 EY-lainsäädäntöä soveltavat valtiot EU-maat maat: Alankomaat (NL), Belgia (BE), Bulgaria (BG), Espanja (ES), Irlanti (IE), Italia (IT), Itävalta (AT), Kreikka

Lisätiedot

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunta 22.6.2010 98, liite Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Kansanterveyslaki 22 127,63 Kiireellinen

Lisätiedot

Maksuliikenne ja kassanhallinta Venäjällä

Maksuliikenne ja kassanhallinta Venäjällä Maksuliikenne ja kassanhallinta Venäjällä Pohjois-Karjalan Kauppakamari Kevätkokous 22.5.2013 Sami Hirvonen Cash Management-johtaja Danske Bank Oyj Savo-Karjalan Finanssikeskus Sisältö Danske Bank-konsernin

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät?

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? OP -kiinteistökeskusten 60-vuotisjuhlaseminaari 9.8.2006 Pentti Hakkarainen, johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Asuntomarkkinoilla vahvoja kansallisia

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Työhön ja työnhakuun ulkomaille Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Vakuuttaminen Suomessa asuvat ovat vakuutettuja Kelan hoitaman sosiaaliturvan osalta, jos Henkilöllä on täällä varsinainen asunto ja koti ja

Lisätiedot

SUORAVELOITUSTEN PÄÄTTYMINEN - VAIKUTUKSET TALOYHTIÖISSÄ JA TARVITTAVAT TOIMENPITEET. Pirjo Ilola, Finanssialan Keskusliitto

SUORAVELOITUSTEN PÄÄTTYMINEN - VAIKUTUKSET TALOYHTIÖISSÄ JA TARVITTAVAT TOIMENPITEET. Pirjo Ilola, Finanssialan Keskusliitto SUORAVELOITUSTEN PÄÄTTYMINEN - VAIKUTUKSET TALOYHTIÖISSÄ JA TARVITTAVAT TOIMENPITEET Pirjo Ilola, Finanssialan Keskusliitto 1 - MAKSULIIKENNE TILASTOINA - SEPA END-DATE ASETUS - KUINKA SIIRTÄÄ SUORAVELOITUS-ASIAKKAAT

Lisätiedot

Jos vaatteesi syttyvät palamaan, heittäydy maahan tai lattialle ja kieri kunnes tuli sammuu.

Jos vaatteesi syttyvät palamaan, heittäydy maahan tai lattialle ja kieri kunnes tuli sammuu. Lain mukaan joka kodissa täytyy olla palovaroitin. Tulipalo alkaa usein keittiöstä. Jos rasva syttyy palamaan, laita kansi päälle. Älä koskaan käytä vettä. Huolehdi palavasta kynttilästä. Älä tupakoi sängyllä

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Yöpymiset + 12,5 % tammi-huhtikuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (33.900) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 12,5 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

AJANKOHTAISKATSAUS MISSÄ OLEMME MITÄ SEURAAVAKSI?

AJANKOHTAISKATSAUS MISSÄ OLEMME MITÄ SEURAAVAKSI? AJANKOHTAISKATSAUS MISSÄ OLEMME MITÄ SEURAAVAKSI? Juha Eerikäinen Head of Cash Management Process Development Finland Nordea Pankki Suomi Oyj 1 2 MITEN SEPA ETENEE - TILASTOTIETOJA MAKSAMISESTA JA VERKKOLASKUISTA

Lisätiedot

Venäläisten ulkomaanmatkailu 2013, maaliskuu 2014

Venäläisten ulkomaanmatkailu 2013, maaliskuu 2014 Venäläisten ulkomaanmatkailu 2013, maaliskuu 2014 Sisällysluettelo Venäläisten ulkomaanmatkailu kasvoi 13 % Kuva 1: Matkojen määrien muutokset kymmeneen suosituimpaan kohdemaahan 2012 2013 Taulukko 2:

Lisätiedot

SEPA -katsaus. Jorma Jolkkonen 18.5.2011

SEPA -katsaus. Jorma Jolkkonen 18.5.2011 SEPA -katsaus Jorma Jolkkonen 18.5.2011 Kohti yhtenäistä euromaksualuetta Miten SEPA on lähtenyt liikkeelle Yrityksen maksut palvelu Suoraveloitus Kansainvälinen RF-viite ISO-standardin mukainen raportointi

Lisätiedot

HMV-sääntelyn tiekartta. Viestintämarkkinapäivä 8.10.2013 Apulaisjohtaja Marja Lehtimäki, markkinat

HMV-sääntelyn tiekartta. Viestintämarkkinapäivä 8.10.2013 Apulaisjohtaja Marja Lehtimäki, markkinat HMV-sääntelyn tiekartta Viestintämarkkinapäivä 8.10.2013 Apulaisjohtaja Marja Lehtimäki, markkinat Sisältö HMV-sääntely» Mitä ja miksi? HMV-sääntelyn punainen lanka Tiekartta 2013 2017» HMV-analyysit ja

Lisätiedot

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN?

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto EDUCA 2014 Helsinki 25.1.2014 30.1.2014 Suomalaisnuorten osaaminen

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 8,1 prosenttia Tammikuussa 2016 Helsingissä yövyttiin 244 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 116 000 yötä ja ulkomaalaiset 128 000 yötä

Lisätiedot

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala 1 European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU 2 neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat rekrytoida ulkomaisen työntekijän 3 EU/ETA-maat

Lisätiedot

Suoraveloituksesta e laskuun ja automaattiseen maksamiseen. Nordea 18.05.2010 Erkki Saarelainen

Suoraveloituksesta e laskuun ja automaattiseen maksamiseen. Nordea 18.05.2010 Erkki Saarelainen Suoraveloituksesta e laskuun ja automaattiseen maksamiseen Nordea 18.05.2010 Erkki Saarelainen Sisältö > Tausta > Suoraveloituksen korvaava palvelu > Siirtymäsuunnitelma 2 Tausta > Yhtenäisen euromaksualueen

Lisätiedot

TILASTOTIETOJA PANKKIEN MAKSU- JÄRJESTELMISTÄ SUOMESSA 2002-2013 12.5.2014

TILASTOTIETOJA PANKKIEN MAKSU- JÄRJESTELMISTÄ SUOMESSA 2002-2013 12.5.2014 TILASTOTIETOJA PANKKIEN MAKSU- JÄRJESTELMISTÄ SUOMESSA 2002-2013 12.5.2014 1 TILASTOTIETOJA PANKKIEN MAKSUJÄRJESTELMISTÄ SUOMESSA 2002-2013 MAKSUJENVÄLITYS 1 Maksutapahtumat pankeissa 2 Shekkimaksut 3

Lisätiedot

SEPA muuttaa maksuliikkeen

SEPA muuttaa maksuliikkeen Asiallinen aamiainen, Länsi-Pohjan Yrittäjät SEPA muuttaa maksuliikkeen Tornio 17.11.2010 Kemi 19.11.2010 Tanja Kaltiola Anne Hannula Cash Management johtaja maksuliikeasiantuntija Sampo Pankki Sampo Pankki

Lisätiedot

järjestys järjestys matkustajia osuus matkustajia osuus 2014 2013 2014 2013

järjestys järjestys matkustajia osuus matkustajia osuus 2014 2013 2014 2013 Suomen matkatoimistoalan liitto ry - SMAL Association of Finnish Travel Agents - AFTA TOP TEN MATKAKOHDEALUEET SUOMESTA VUOSINA 2014 ja 2013 perustuu SMALin vuositilastoon; lentäen tehdyt vapaa-ajan valmismatkat

Lisätiedot

RUOAN HINTA JA INFLAATIO. Ilkka Lehtinen 4.12.2008

RUOAN HINTA JA INFLAATIO. Ilkka Lehtinen 4.12.2008 RUOAN HINTA JA INFLAATIO Kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen 4.12.2008 ESITYKSEN SISÄLTÖ! HINTOJEN KEHITYS PÄÄRYHMITTÄIN! INFLAATION SYYT PÄÄRYHMITTÄIN! RUAN PAINO KULUTTAJAHINTA- INDEKSISSÄ 1914-2005!

Lisätiedot

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? Eija Alakangas, VTT EUBIONET III, koordinaattori http://www.eubionet.net Esityksen sisältö Bioenergian tavoitteet vuonna

Lisätiedot

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Suomen talous yskii Bruttokansantuote 2014 BKT kasvu, % Latvia Vuosimuutos, % Liettua Puola Ruotsi Iso-Britannia Luxemburg Romania Unkari

Lisätiedot

SEPA-maksun esittely. Palvelun valuutat. Palvelun maat 1(5)

SEPA-maksun esittely. Palvelun valuutat. Palvelun maat 1(5) 1(5) SEPA-maksun esittely Palvelun kautta voit lähettää SEPA-maksutoimeksiantoja Suomeen ja muihin SEPA-alueen maihin. SEPAmaksujen tekeminen poikkeaa kotimaan maksamisesta. Tutustu huolellisesti tähän

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -

Lisätiedot

Käyttötilastot www.vaalit.fi - maaliskuussa 2007

Käyttötilastot www.vaalit.fi - maaliskuussa 2007 Käyttötilastot www.vaalit.fi Yhteenveto ajalta: maaliskuussa 2007 Luotu 01-Apr-2007 03:12 EEST [Päivätilastot] [Tuntitilastot] [URL:t] [Sisääntulosivut] [Ulosmenosivut] [Koneet] [Hakupalvelimet] [Hakusanat]

Lisätiedot

MITEN MAKSAMISEN, TUNNISTAMISEN JA SÄHKÖISEN ASIOINNIN PELIKENTTÄ MUUTTUU? VAI MUUTTUUKO?

MITEN MAKSAMISEN, TUNNISTAMISEN JA SÄHKÖISEN ASIOINNIN PELIKENTTÄ MUUTTUU? VAI MUUTTUUKO? MITEN MAKSAMISEN, TUNNISTAMISEN JA SÄHKÖISEN ASIOINNIN PELIKENTTÄ MUUTTUU? VAI MUUTTUUKO? 3.6.2013 Teknologiateollisuus ry & Teleforum ry Pekka Laaksonen, johtava asiantuntija 1 TOISINAAN VANHA JA UUSI

Lisätiedot

menestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009

menestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009 Rakennusaineet Lisää tähän otsikkonousuun ja yritysten menestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009 Maailmantalouden kriisi leviää aaltoina Suomeen Suhdannekuva yhä synkkä Maailmantalouden kriisi jatkuu Raju

Lisätiedot

Monikanavaisen rahoituksen vaikutuksia priorisoitumiselle? Markku Pekurinen, tutkimusprofessori Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto

Monikanavaisen rahoituksen vaikutuksia priorisoitumiselle? Markku Pekurinen, tutkimusprofessori Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto Monikanavaisen rahoituksen vaikutuksia priorisoitumiselle? Markku Pekurinen, tutkimusprofessori Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto Rahoituksen tarkastelussa kolme tasoa 1. Rahoitustapa Miten sosiaali-

Lisätiedot

Autoliiton Matkailututkimus 2013 selvitykset taulukoina

Autoliiton Matkailututkimus 2013 selvitykset taulukoina Autoliiton Matkailututkimus 2013 selvitykset taulukoina Millä ajoneuvolla matkustitte % Henkilöauto, pakettiauto, maasturi 62 Matkailuauto 18 Moottoripyörä 10 Fly & Drive 5 Auton ja matkailuvaunun yhdistelmä

Lisätiedot

Miten SEPA-uudistus vaikuttaa kortilla maksamiseen yrittäjän näkökulmasta? Hanna Willner 15.11.2010

Miten SEPA-uudistus vaikuttaa kortilla maksamiseen yrittäjän näkökulmasta? Hanna Willner 15.11.2010 Miten SEPA-uudistus vaikuttaa kortilla maksamiseen yrittäjän näkökulmasta? Hanna Willner 15.11.2010 SEPA:n lähtökohdat Yhtenäinen euromaksualue tekee EU:n sisämarkkinoista ja yhteisestä valuutasta entistä

Lisätiedot

Mukana elämäsi suurimmissa päätöksissä

Mukana elämäsi suurimmissa päätöksissä VAIHDA MUKAVAMPAAN. Oikeanlainen koti kaikkiin elämäntilanteisiin Mukana elämäsi suurimmissa päätöksissä Sp-Koti on perustettu juuri sinua ja sinun asuntoasioitasi varten. Meidän arvomaailmamme lähtee

Lisätiedot

ULKOMAISTEN OSINKOJEN KÄSITTELY VEROTUKSESSA

ULKOMAISTEN OSINKOJEN KÄSITTELY VEROTUKSESSA ULKOMAISTEN OSINKOJEN KÄSITTELY VEROTUKSESSA Tämä Varallisuusviesti käsittelee ulkomaisista yhtiöistä saatujen osinkojen verotukseen liittyviä käytännön seikkoja. Sampo Pankki on kansainvälisen osakesijoittamisen

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012 Yöpymiset + 0,4 % tammi-marraskuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (116.500) lisääntyivät tammi-marraskuussa 0,4 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

SEPAn vaikutukset yrityksen maksupalveluihin

SEPAn vaikutukset yrityksen maksupalveluihin SEPAn vaikutukset yrityksen maksupalveluihin SEPA SEPA on Euroopan yhteinen maksualue, jota eurooppalaiset pankit (European Payment Council = EPC), Euroopan keskuspankki sekä Euroopan komissio ovat luomassa.

Lisätiedot

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlannin tilanne Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlanti pyysi lainaa rahoitusmarkkinoidensa vakauttamiseksi Irlannin hallitus pyysi eilen Euroopan rahoitusvakausjärjestelyjen

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.3.2015 COM(2015) 117 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Jäsenvaltioiden myöntämät rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista ja velvollisuuksista

Lisätiedot

Käyttötilastot www.vaalit.fi - toukokuussa 2008

Käyttötilastot www.vaalit.fi - toukokuussa 2008 Käyttötilastot www.vaalit.fi Yhteenveto ajalta: toukokuussa 2008 Luotu 01-Jun-2008 02:14 EEST [Päivätilastot] [Tuntitilastot] [URL:t] [Sisääntulosivut] [Ulosmenosivut] [Koneet] [Hakupalvelimet] [Hakusanat]

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 214 27.2.215 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-214 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Työhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät. Marika Peltoniemi 25.8.2011

Työhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät. Marika Peltoniemi 25.8.2011 Työhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät Marika Peltoniemi 25.8.2011 Ulkomaantyöskentely lainvalintaa koskevat säännöt EI SOPIMUSTA EU/ETA -MAA SOPIMUSMAA Suomen kansallinen lainsäädäntö ja toisen maan

Lisätiedot

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA SUOMEKSI TILASTOTIETOJA Virolle 14,1 miljardin kruunun matkailutulot! Matkailu on merkittävä tulonlähde Virolle. Vuonna 2004 Viroon tuli matkailukruunuja 14,1 miljardin kruunun edestä, 15 prosenttia enemmän

Lisätiedot

33 LIEDON SÄÄSTÖPANKKI PALVELUHINNASTO Osa 6 Arvopaperi- ja säilytyspalvelut

33 LIEDON SÄÄSTÖPANKKI PALVELUHINNASTO Osa 6 Arvopaperi- ja säilytyspalvelut 33 LIEDON SÄÄSTÖPANKKI 2 Sisällysluettelo 1 ARVOPAPERIKAUPPA... 3 1.1 Toimeksiannot konttoripalveluna Helsingin Pörssiin... 3 1.2 Toimeksiannot muihin pörsseihin... 3 1.3 Internet-arvopaperikaupankäynti

Lisätiedot

Matkailutilasto Tammikuu 2016

Matkailutilasto Tammikuu 2016 Matkailutilasto Tammikuu 2016 SISÄLLYSLUETTELO Yhteenveto... 1 Tiivistelmä... 2 Matkailun avainluvut Oulussa... 3 Yöpymiset kansallisuuksittain... 5 Yöpymiset vertailuseuduilla... 6 Tietoa tilastoista...

Lisätiedot

Ulkomailla asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito

Ulkomailla asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito Ulkomailla asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito Noora Heinonen 25.8.2009 EY-lainsäädäntöä soveltavat valtiot EU-maat: Alankomaat (NL), Belgia (BE), Bulgaria (BG), Espanja (ES), Irlanti (IE), Italia (IT),

Lisätiedot

KANSALLINEN SUORAVELOITUS POISTUU TILALLE YHTÄ HELPPO E-LASKU JA SUORAMAKSU

KANSALLINEN SUORAVELOITUS POISTUU TILALLE YHTÄ HELPPO E-LASKU JA SUORAMAKSU KANSALLINEN SUORAVELOITUS POISTUU TILALLE YHTÄ HELPPO E-LASKU JA SUORAMAKSU BASWARE EXPERIENCE 2012 Inkeri Tolvanen Finanssialan Keskusliitto 1 SISÄLTÖ Tilastotietoa maksamisesta ja verkkolaskusta SEPA

Lisätiedot

Automatkailututkimuksen tuloksia 2008

Automatkailututkimuksen tuloksia 2008 Automatkailututkimuksen tuloksia 2008 Matkustus kuukausi sekä matkan pituuden (km) jakautuma kuukausille kaikki alle 2000 2001-4000 4001-6000 6001-8000 yli 8000 toukokuu 16 17 29 28 20 6 kesäkuu 41 20

Lisätiedot

Y-tunnus 0208852-8 Osoite: Kauppatie 109, 62200 Kauhava

Y-tunnus 0208852-8 Osoite: Kauppatie 109, 62200 Kauhava Kh 22.2.2016 liite x 1/5 Asianumero MH 833/2016, 06.04.01 KAUPPAKIRJA KAUPAN OSAPUOLET Myyjä: Ostaja: Suomen valtio, Metsähallitus Kotipaikka Vantaa, Y-tunnus 0116726-7 Osoite: PL 94, 01301 VANTAA Kauhavan

Lisätiedot

Pyydämme yritystänne täyttämään oheisen vuotta 2009 koskevan lomakkeen 15.3.2010 mennessä.

Pyydämme yritystänne täyttämään oheisen vuotta 2009 koskevan lomakkeen 15.3.2010 mennessä. VUOSIRAPORTIN KYSYMYKSET 1 (5) SE LAITTEIDEN VUOSIRAPORTTI 2009 SE laitteiden vuosiraportointi kuuluu kaikille sähkö ja elektroniikkalaitetuottajille Suomessa toimiva yritys, joka: valmistaa ja myy sähkö

Lisätiedot

Lasten ja lapsiperheiden toimeentulo Suomessa ja Euroopassa. Lasten ja lapsiperheiden elinolot -seminaari 26.2.2014 Kaisa-Mari Okkonen

Lasten ja lapsiperheiden toimeentulo Suomessa ja Euroopassa. Lasten ja lapsiperheiden elinolot -seminaari 26.2.2014 Kaisa-Mari Okkonen Lasten ja lapsiperheiden toimeentulo Suomessa ja Euroopassa Lasten ja lapsiperheiden elinolot -seminaari 26.2.2014 Kaisa-Mari Okkonen Tarkastelussa Lasten ja lapsiperheiden tulot, pienituloisuus ja koettu

Lisätiedot

Lentäen tehdyt vapaa-ajan valmismatkat vuosina 2012 ja 2011 (sisältää räätälöidyt matkapaketit)

Lentäen tehdyt vapaa-ajan valmismatkat vuosina 2012 ja 2011 (sisältää räätälöidyt matkapaketit) Suomen matkatoimistoalan liitto ry Association of Finnish Travel Agents Lentäen tehdyt vapaa-ajan valmismatkat vuosina 2012 ja 2011 (sisältää räätälöidyt matkapaketit) Ero toteutumassa 2012 2011 2012 /

Lisätiedot

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Joulukuu 2012

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Joulukuu 2012 Työaika Suomessa ja muissa maissa Elinkeinoelämän keskusliitto EK Joulukuu 2012 Suomessa työaika on lyhyt työtunteja tarvitaan lisää Lain ja sopimusten mukainen vuosityöaika on Suomessa maailman lyhimpiä

Lisätiedot

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen?

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Donetsk Luhansk Donetskin ja Luhanskin alueella asuu 6,5 milj. ihmistä eli 15% Ukrainan väkiluvusta. Krimin niemimaalla, ml. Sevastopol, asuu lähes 2,5

Lisätiedot

Käyttötilastot www.vaalit.fi - lokakuussa 2008

Käyttötilastot www.vaalit.fi - lokakuussa 2008 Käyttötilastot www.vaalit.fi Yhteenveto ajalta: lokakuussa 2008 Luotu 01-Nov-2008 02:37 EET [Päivätilastot] [Tuntitilastot] [URL:t] [Sisääntulosivut] [Ulosmenosivut] [Koneet] [Hakupalvelimet] [Hakusanat]

Lisätiedot

Töihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät

Töihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät Töihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät Marika Peltoniemi 31.8.2010 Eläketurvakeskus KOULUTTAA EU/ETA-maat ja Sveitsi 2 EU:n sosiaaliturva-asetukset 883/2004 ja 987/2009: EU: Belgia, Bulgaria, Espanja,

Lisätiedot

Suomen SEPA-migraation tilanne ja jatkotoimenpiteet. SEPA-foorumi 17.5.2011, Finlandia-talo Rauni Haaranen, Sampo Pankki

Suomen SEPA-migraation tilanne ja jatkotoimenpiteet. SEPA-foorumi 17.5.2011, Finlandia-talo Rauni Haaranen, Sampo Pankki Suomen SEPA-migraation tilanne ja jatkotoimenpiteet SEPA-foorumi 17.5.2011, Finlandia-talo Rauni Haaranen, Sampo Pankki Sisältö 1. SEPAn tavoite 2. Suomi osana Eurooppaa 3. SEPA tilisiirrot 1. Tilastotietoa

Lisätiedot

Suosituimmat kohdemaat

Suosituimmat kohdemaat Suosituimmat kohdemaat Maakuntanro Maakunta Kohdemaa Maakoodi sum_lah_opisk 21 Ahvenanmaa - Kreikka GR 3 Åland Italia IT 3 Turkki TR 2 Saksa DE 1 09 Etelä-Karjala Venäjä RU 328 Britannia GB 65 Ranska FR

Lisätiedot

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat J uhana B rotherus Ekonomis ti 26.11.2014 Talouskasvu jäänyt odotuksista 2 USA kohti kestävää kasvua Yritykset optimistisia Kuluttajat luottavaisia 3 Laskeva öljyn hinta

Lisätiedot

ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA

ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA Tiedosta hyvinvointia 1 ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA Salme Ahlström Tutkimusprofessori Alkoholi- ja huumetutkimus STAKES Päihdetiedotusseminaari "Päihteet ja väkivalta" Finnish-German Media

Lisätiedot

Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013

Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013 Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013 Suomi on pieni avotalous, joka tarvitsee dynaamisen kilpailukykyisen yrityssektorin ja terveet kotimarkkinat

Lisätiedot

Talouskriisi sosiaaliindikaattoreiden

Talouskriisi sosiaaliindikaattoreiden Talouskriisi sosiaaliindikaattoreiden valossa Euroopan talouskriisi ja elinolot Tilastokeskus, 11.3.2012 Hannele Sauli Kaisa-Mari Okkonen Kotitalouksien reaalitulokehitys kriisimaissa ja Itä- Euroopassa

Lisätiedot

Asunto Oy Raahen Keskustan Portti

Asunto Oy Raahen Keskustan Portti Asunto Oy Raahen Keskustan Portti Unelmakoti historiallisella paikalla Tulevaisuus rakennetaan tänään Asunto Oy Raahen Keskustan Portti Keskustan Portin tarina Keskustan Portin tarina ulottuu 1800-luvulle

Lisätiedot

Ota niskalenkki suoraveloituksen päättymisestä!

Ota niskalenkki suoraveloituksen päättymisestä! Ota niskalenkki suoraveloituksen päättymisestä! Heli Merivirta Transaction Banking, Cash Management Products 21.9.2012 Suoraveloitukselle löytyy useita korvaavia palveluita Kotimainen suoraveloitus päättyy

Lisätiedot

Lufthansa Private Jet

Lufthansa Private Jet Lufthansa 2006 enemmän vaihtoehtoja 1 Lufthansalta yksityiskoneet tarpeen mukaan 2 Lufthansan räätälöidyt liikelennot; Mobility a la Carte 3 tarjoaa enemmän vaihtoehtoja on Lufthansa huipputuote, joka

Lisätiedot

Eläkeläisen kuuluminen Suomen sosiaaliturvaan. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013

Eläkeläisen kuuluminen Suomen sosiaaliturvaan. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Eläkeläisen kuuluminen Suomen sosiaaliturvaan Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Lakiperusta Kansallinen lainsäädäntö Laki asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta (1573/1993)= soveltamisalalaki

Lisätiedot

TULLIKATU 7, NAANTALI MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

TULLIKATU 7, NAANTALI MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. TULLIKATU 7, NAANTALI MYYNTIESITE NAANTALI, KERROSTALO 3h+kt+s+ph/khh+wc+vh+las.terassi+v+ak, 84 m, 314 000 Vastaava välittäjä Johanna Willberg MYYNTIPÄÄLLIKKÖ, LKV, PARTNER, KAUPANVAHVISTAJA 040 041 048

Lisätiedot

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Suhdannekatsaus Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Maailmantalouden iso kuva ? 160 140 120 100 80 USA:n talouden kehitystä ennakoivia indikaattoreita Vasen ast. indeksi 1985=100 Kuluttajien luottamusindeksi,

Lisätiedot