1 / VUOSIKERTA RAJAVARTIOLAITOS VAATIVIEN HAASTEIDEN EDESSÄ UUSI ULKOVARTIOLAIVA ESITELTIIN VENEMESSUILLA RVL TORJUU NYKYAJAN ORJAKAUPPAA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1 / 2013 80. VUOSIKERTA RAJAVARTIOLAITOS VAATIVIEN HAASTEIDEN EDESSÄ UUSI ULKOVARTIOLAIVA ESITELTIIN VENEMESSUILLA RVL TORJUU NYKYAJAN ORJAKAUPPAA"

Transkriptio

1 1 / VUOSIKERTA RAJAVARTIOLAITOS VAATIVIEN HAASTEIDEN EDESSÄ UUSI ULKOVARTIOLAIVA ESITELTIIN VENEMESSUILLA RVL TORJUU NYKYAJAN ORJAKAUPPAA

2 32 22 Vene messuilla Helsingin Messukeskuksessa riitti vieraita myös Rajavartiolaitoksen omalle osastolle. Rajavartiolaitos torjuu nykyajan orjakauppaa jo uhrien lähtömaista alkaen. 10 Vuodenvaihteen vilkkaimpana päivänä myös Nuijamaan rajatarkastusaseman ulkona työskentelevät rajavartijat urakoivat, kun he ohjasivat autojonoa tasaiseen menoon rajatarkastuskaistoille. Kuva: Harri Ekholm.. OLEN OLEMASSA! -ihminen ei ole kauppatavaravalitetty IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄ SUOMESSA Sisällysluettelo: Rajavartiolaitos seuraa aikaansa...3 Gränsbevakningsväsendet följer med sin tid...3 Finnish Border Guard moves with the times...3 Rajavartiolaitos kovien haasteiden edessä...4 Tasavallan presidentti vieraili Nuijamaalla...6 Ministerit Räsänen ja Virkkunen Nuijamaalla...8 Kaakko vilkastuu yhä...10 Rajat ylittävien rikosten torjuntaa yhteistyönä...14 Tiivistä yhteistyötä Helsinki-Vantaan lentoasemalla...17 Kun merellä tapahtuu onnettomuus...18 RVL johtaa eurooppalaista merellisen tiedonvaihdon CoopP-hanketta...20 Rajatarkastukset Kuusamon kansainvälisellä lentoasemalla...21 RVL:n merellinen toiminta tutuksi Vene 2013 messuilla...22 Argo-poiju mittaa luotettavasti...25 AB 206 helikopterit luovutettiin Latviaan...26 TULES kuntoon...27 Ajankohtaista...28 Pintapelastaja Vuoden sotilasurheilijaksi...28 Rajavartiolaitos sai kunniakirjan Kansainvälisenä tullipäivänä...29 Säännöllinen harjoittelu lisää rohkeutta auttaa hätätilanteissa...30 Rajajääkäripataljoona 8:n sotapäiväkirjat yksiin kansiin...31 Lumilinnastakin pelastauduttava...31 Ihmisiä kaupan...32 Gränsbevakningsväsendet inför krävande utmaningar...34 När en olycka inträffar till havs...35 GBV:s marina verksamhet bekantgjordes på Båt 2013 mässan...37 The Border Guard leads European Cooperation project for information sharing the maritime domain...42 ISSN:n RV 1/13 on ilmestynyt maaliskuussa. TOIMITUS: Kustantaja Rajavartiolaitos Päätoimittaja Viestintäpäällikkö Päivi Kaasinen puh Toimitussihteeri Marja Naapuri puh Postiosoite Rajamme Vartijat PL 3, Toimituksen käyntiosoite Panimokatu 1, 3. kerros, Helsinki Käännökset Käännös-Aazet Taittaja Jussi Ekberg Kopijyvä Oy Paino Kopijyvä Oy Tilaukset, niiden peruutukset ja osoitteenmuutokset kirjallisina: Petri Istolainen Kopijyvä Oy PL Kuopio Kannen kuva: Raja- ja merivartiokoulu

3 pääkirjoitus RAJAVARTIOLAITOS SEURAA AIKAANSA GRÄNSBEVAKNINGSVÄSENDET FÖLJER MED SIN TID FINNISH BORDER GUARD MOVES WITH THE TIMES Tänä vuonna Rajavartiolaitos täyttää 94 vuotta. Kuusi vuotta vielä ja satanen on täynnä. Ja RVL on varmasti voimissaan vuonna 2019, mukana ajassa tuolloinkin. Laitoksen historian aikana sen toimintaympäristössä on tapahtunut suuria muutoksia. Aika ennen sotia ja sitten sotien jälkeinen aika, josta alkoi pitkä kausi Neuvostoliiton naapurina. Neuvostoliiton hajottua joulukuussa 1991 uusiksi itänaapureiksi tulivat Venäjä ja Viro. Suomi liittyi Euroopan unioniin v Tästä alkoi ennen kokemattoman voimakas toimintaympäristön muutos. Tämä muutos ei näytä hidastumisen merkkejä, mutta RVL on aina pyrkinyt parhaansa mukaan hyvissä ajoin ottamaan huomioon tulevat muutokset ja varautumaan niihin. Olivatpa ne sitten toimintaan liittyviä tai taloudellisia, kotimaassa tapahtuvia tai kansainvälisiä. Muutoksiin sopeutuminen isossa organisaatiossa edellyttää monitasoista, osaavaa ja aikaansa seuraavaa johtamista ja kaikilta organisaatiossa toimivilta sitä yhdessä tekemisen meininkiä, jota ennen rajamieshengeksi kutsuttiin. Päivi Kaasinen viestintäpäällikkö I år fyller Gränsbevakningsväsendet 94 år. Sex år ännu så har ett sekel uppnåtts. Och GBV är säkert vid full vigör år 2019 och lever också då i tiden. Under väsendets historia har stora förändringar skett i dess verksamhetsomgivning. Tiden före krigen, och sedan efterkrigstiden, som inledde en lång period som granne till Sovjetunionen. Efter att Sovjetunionen splittrats år 1991 blev Ryssland och Estland de nya grannarna i öster. Finland anslöt sig till Europeiska unionen år Med detta inleddes en aldrig tidigare skådad kraftig förändring av verksamhetsomgivningen. Denna förändring visar inga tecken på att mattas av, men GBV har alltid gått in för att efter bästa förmåga i god tid ta de kommande förändringarna i beaktande och bereda sig på dem. Om de så är förenade med verksamheten eller av ekonomisk art, inträffar i hemlandet eller är internationella. Att anpassa sig till förändringarna i en stor organisation förutsätter ett mångfasetterat, kunnigt och tidsenligt ledarskap och att alla inom organisationen jobbar tillsammans på ett sätt som tidigare kalllades för gränsmannaandan. Päivi Kaasinen kommunikationschef The current year marks the 94th anniversary of the Finnish Border Guard. Only another six years to go until our centennial, and in 2019 the Border Guard is certain to be going just as strong. And keeping up with the times just as much. The agency has witnessed remarkable changes in its operating environment over the course of its history. The pre-war period, the post-war era and our lengthy spell as next-door neighbour to the Soviet Union. The break-up of the Soviet Union in December 1991 that made Russia and Estonia our new eastern neighbours. Finland s accession to the European Union in 1995 launched a transformation of unparalleled proportion in our operating environment, and one which shows no signs of abating. The Finnish Border Guard, however, has always strived to the best of its abilities to anticipate and prepare for upcoming change whether operational or financial, taking place in our home country or in the international arena. Adapting to change in a large organisation calls for competent and timely leadership at multiple levels. The entire organisation must also pull together, demonstrate that which was once known as the border guard spirit. Päivi Kaasinen Communications Manager RAJAMME VARTIJAT 3

4 RAJAVARTIOLAITOS KOVIEN HAASTEIDEN EDESSÄ Vuoden 2012 aikana Rajavartiolaitoksessa valmisteltiin talouden sopeuttamisohjelmaa. Tämä ohjelma on tehty hallitusohjelman säästövelvoitteiden (13 milj. ) toimeenpanemiseksi ja arvioidun kustannustason nousun (15 milj. ) kattamiseksi vuoteen 2017 mennessä. Jo aiemmin RVL on uudistanut organisaatiotaan varsin voimakkaasti. RVL toimeenpani I ja II tuottavuusohjelman 228 henkilötyövuoden vähennysvelvoitteensa etuajassa jo vuoden 2009 kuluessa. Tuottavuusohjelman lisäksi RVL toteutti vuosina uuden sopeuttamisohjelman. Tässä organisaatiouudistuksessa lakkautettiin 24 rajavartio- ja merivartioasemaa sekä 18 rajavartio- ja merivartioaluetta johtoportaana. Vaasan meripelastuslohkokeskuksen toiminnot siirrettiin Turun meripelastuskeskukseen. Organisaatiouudistus koski noin 500 virkamiestä, jotka siirtyivät uusiin toimipisteisiin ja tehtäviin. Toimenpiteet keventävät operatiivista hallintoa pysyvästi noin 150 henkilötyövuodella. Samaan aikaan RVL on kohdentanut 100 henkilötyövuotta lisää rajatarkastuksiin, jotta kasvavan rajaliikenteen sujuvuus ja turvallisuus on voitu varmistaa. Toimenpiteet on tehty RVL:n voimavaroin irrottamalla resurssit hallinnosta ja rajojen valvonnasta pohjoisesta. Keskeiset toiminnot turvataan Tässä tiukassa tilanteessa RVL turvaa nykytasoisen ulkorajaliikenteen turvallisuuden ja sujuvuuden sekä kaakkoisen maastorajan kattavan valvonnan. Luotettava meripelastusjärjestelmäkin turvataan. Rajat ylittävään rikollisuuteen puututaan edelleen tehokkaasti, eikä sotilaallisen maanpuolustuksen velvoitteista tingitä. Viimeisimmän sopeuttamisohjelman toteuttaminen merkitsee 300 henkilötyövuoden vähennyksiä vuoteen 2017 mennessä. Henkilövähennykset voidaan toteuttaa ilman irtisanomisia ja lomautuksia. Säästöjä haetaan lisäksi hallinto- ja tukipalveluja keskittämällä ja toimitilojen käyttöä järkevöittämällä. Myös Vartiolentolaivueen toimintoja yhdistetään. Vartiolaivojen hallintoa ja tukeutumista järkiperäistetään kustannussäästöjen aikaansaamiseksi. Rajojen valvontaa keskitetään kaakkoisrajalle ja Suomenlahdelle. Valvontaa tullaan vähentämään Lapista, Kainuusta ja Pohjois-Karjalasta. Lapissa toiminnot tullaan keskittämään Kelloselän, Raja-Joosepin, Ivalon ja Muonion vartioasemille. Rajojen valvonnan vähennystä kompensoivat partioiden tehostunut liikkuvuus, tekniset valvontajärjestelmät ja ilmaalusten käyttö. Myös merellä vähennetään valvontaa ja toimitiloja. Vähentäminen painottuu Pohjanlahdelle. Merivartioasemia ei lakkauteta, mutta niitä siirretään edullisempiin toimitiloihin. Sopeuttamisohjelman valmistelu ja toimeenpano huolellista Kaikki toimenpiteet käsitellään ennen päätöksentekoa tarpeellisissa toimielimissä. RVL:n henkilöstön edustajat ovat olleet alusta asti informoituja sopeuttamisohjelman valmistelusta. Yhteistoimintamenettelyä jatketaan ohjelman edetessä. Raja- ja merivartiokoulun keskittämisen kielellisistä vaikutuksista on tehty arviointi. Vartioasemien lakkauttamisista tehdään ilmoitus alueellistamisen koordinaatioryhmälle, ja ilma-alusten korjaamotoimintojen keskittämisen vaihtoehdoista tehdään oma sijoittamisselvitys. Itärajan liikennemäärät kasvavat tarkastukset palaavat Helsingin satamaan Sopeuttamisohjelman toimeenpano ei kuitenkaan riitä, sillä samanaikaisesti ulkorajojen kansainvälisillä rajanylityspaikoilla rajaliikenne kasvaa voimakkaasti ja Helsingin sataman rajatarkastustoiminnot joudutaan perustamaan uudestaan. RVL ei enää kykene vastaamaan liikenteen kasvuun sisäisin voimavarasiirroin. Tämä edellyttää RVL:n voimavarojen lisäämistä noin 16 milj. :lla rajaliikenteen hallitsemiseksi. Teksti: Rajavartiolaitos Kuva: Johanna Mäkinen Rajavartiolaitoksen päällikkö, kenraaliluutnantti Jaakko Kaukanen antaa yhtä monista haastatteluistaan tiedotustilaisuudessa RAJAMME VARTIJAT

5

6 TASAVALLAN PRESIDENTTI VIERAILI NUIJAMAALLA Tasavallan presidentti Sauli Niinistö vieraili Nuijamaan rajanylityspaikalla Hän tutustui itärajaan ja Rajavartiolaitoksen toimintaan. Ohjelmaan kuului myös käynti valtakunnanrajalla ja tutustuminen maastorajan valvontaan. Kuvat: Markus Lehteinen Presidentti Sauli Niinistön vastaanottivat Nuijamaalla Rajavartiolaitoksen päällikkö kenraaliluutnantti Jaakko Kaukanen ja Kaakkois-Suomen rajavartioston komentaja Tero Kaakinen (oik). Presidentin seurue perehtyi rajanylityspaikalla itärajaliikenteeseen ja sen haasteisiin. Rajatarkastusaseman päällikkö kapteeni Kimmo Sainio esitteli rajatarkastuksen kulkua. Presidentti Sauli Niinistö (kesk.) seurueineen siirtyi maastoon valtakunnanrajalle. Hänen vas. puolellaan seisoo RVL:n päällikkö Jaakko Kaukanen ja oik. K-SR:n komentaja Tero Kaakinen sekä Nuijamaan rajavartioaseman päällikkö yliluutnantti Vesa Petman. Koiranohjaaja Petteri Lehmus ja saksanpaimenkoirauros Tarra esittelivät presidentille partioinnin periaatteita ja koiratoimintaa. 6 RAJAMME VARTIJAT

7 RAJAMME VARTIJAT 7

8 MINISTERIT RÄSÄNEN JA Nuijamaalla perehdyttiin käytännönläheisesti itärajan alati kasvavaan liikenteeseen ja sen tuomiin haasteisiin. Vierailulla käsiteltiin myös rajaviranomaisten voimavaratarpeita sekä henkilöresurssien osalta että infrastruktuurin kehittämisen suhteen. Rajavartiolaitoksen ja Tullin asioista vastaavat ministerit sisäasiainministeri Päivi Räsänen ja hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen sekä kansliapäällikkö Päivi Nerg vierailivat Nuijamaalla. He perehtyivät itärajan liikenteeseen heti tapahtumarikkaan vuodenvaihteen jälkeen. Ministerien vierailua isännöivät RVL:n päällikkö kenraaliluutnantti Jaakko Kaukanen ja Tullin pääjohtaja Antti Hartikainen. Paikallisina isäntinä Kaakkois-Suomen rajavartiostosta toimivat komentaja eversti Tero Kaakinen ja Nuijamaan rajatarkastusaseman päällikkö kapteeni Kimmo Sainio. Nuijamaalla ministereille annettiin ajankohtaiskatsaus rajanylitysliikenteestä ja sen kehittymisestä sekä rajanylityspaikkojen, toimintaprosessien ja viranomaisyhteistyön kehittämisestä. Käsiteltiin myös rajaviranomaisten voimavaratarpeita, joita jatkuvasti kasvava liikenne väistämättä tuo. Rajaliikenteen kasvunäkymiä Todettiin, että nopeaa rajan yli suuntautuvaa matkailun kasvua selittävät Venäjän taloudellinen kasvu ja väestön ostovoiman myönteinen kehitys. Suomen puolelta asiaan ovat vaikuttaneet joustava viisumipolitiikka sekä ostosmatkailun suosion ja kannattavuuden kasvu Venäjän kohonneen hintatason ja tullisäädösten väljenemisen vuoksi. Venäläiset matkustajat toivat Suomeen v hieman yli miljardi euroa elinkeinoelämän ja työllisyyden hyväksi. Päättyneenä vuonna itärajan ylitti 12 miljoonaa matkustajaa. Ilman viisumivapauttakin on huomattava, että jos vuosittainen kasvuvauhti pysyy noin 15 %:n tuntumassa, nousisi rajanylitysten määrä noin 20 miljoonaan jo seuraavan viiden vuoden sisällä. On selvää, että esimerkiksi Kaakkois-Suomen rajanylityspaikoilla nyt tehdyt järjestelyt liikenteen sujuvoittamiseksi eivät pelkästään riitä, vaan resursseja tarvitaan lisää. Esim. vuodenvaihteen ruuhkiin varauduttiin rajavartioston henkilöstöresursseja keskittämällä ja tekemällä hyvin viranomaisyhteistyötä Tullin, liikenneviranomaisten, poliisin ja Venäjän rajavartiopalvelun kanssa. Tämän mittakaavan varautuminen voitiin toteuttaa äärimmäisin henkilöjärjestelyin lisäämällä työvuorojen vahvuuksia, rajoittamalla henkilöstön lomia ja kohdentamalla maastorajalla työskentelevien rajavartijoiden työpanosta rajanylityspaikoille. Pitempiaikaisena ratkaisuna tällaiset erikoisjärjestelyt eivät ole mahdollisia, ja tulevaan liikenteen kasvuun pitää varautua lisäresurssein ja rajanylityspaikkojen rakenteita kehittämällä.

9 Vuonna 2012 Itärajalla itärajan liikenne ylitti 12 miljoonan matkustajan rajan matkustajaliikenne kasvoi 13 % edellisestä vuodesta Kaakkois-Suomessa Kaakkois-Suomen rajanylityspaikoilla liki 10 miljoonaa matkustajaa matkustajista viisumivelvollisia 83 % matkustajaliikenne kasvoi lähes 12 % käännytyksiä 1175 turvapaikanhakijoita 26 väärennettyjä asiakirjoja 249 etsintäkuulutettuja 246 esitutkintoja 313 rangaistusvaatimuksia ja rikesakkoja 3150 VIRKKUNEN NUIJAMAALLA Ministerit Henna Virkkunen (keskellä) ja Päivi Räsänen (oik.) sekä kansliapäällikkö Päivi Nerg matkasivat Nuijamaalle Rajavartiolaitoksen helikopterilla. Ministeri Räsänen totesikin, että olisi suotavampaa, että jonot kertyisivät suomalaisten kauppojen kassoille kuin itärajalle. Liikenteen kasvaessa RVL tarvitsee selkeästi kaakkoisrajalle ja myös pääkaupunkiseudulle enemmän henkilöresursseja. Lisääntyneen rajaliikenteen hallinta edellyttää huomattavia laajennus- ja muutostöitä rajanylityspaikkojen infrastruktuuriin. Ministerit perehtyivät käytäntöihin Vieraat tutustuivat moniin eri rajatarkastusaseman käytännön toimintoihin. Valvomossa heille esiteltiin liikenteen ohjauksen ja muun asematoiminnan valvontaa. Ministerit pääsivät myös perehtymään asiakirjatutkinnan saloihin ihan konkreettisesti. Saapuvan liikenteen passintarkastuksessa he näkivät, mitä tapahtuu asiakkaan saapuessa tarkastukseen ja kuinka paljon eri tietojärjestelmiä rajatarkastaja käyttää. Lopuksi ministerit pistäytyivät tavaraliikennekeskuksessa. Siellä Tullin henkilökunta tekee rajavartijoiden tehtäviä eli tarkastaa raskaan liikenteen kuljettajien maahantulo- ja maastalähdön edellytykset. Rajavartijat taas tarkastavat henkilöliikennekeskuksessa Tullin puolesta liikennevakuutuksia ja lemmikkieläinten maahantuloedellytyksiä. Kaikki olivat yksimielisiä siitä, että yhteistoimintaa viranomaisten välillä tarvitaan. PTR-yhteistyön todettiin olevan kansainvälisestikin poikkeava konsepti, jota Nuijamaalla on kehitetty menestyksekkäästi. Viisumivapauteen varaudutaan Keskustelussa nousivat luonnollisesti esiin myös mahdollisen viisumivapauden erityishaasteet. Erilaisia laskelmia viisumivapauden varalle on tehty ja on syytä tehdä edelleen. - Myös turvallisuudesta on kannettava erityistä huolta, mainitsi ministeri Räsänen viitaten itärikollisuuteen. Viisumivapauden myötä kaikki matkustajaselvitykset pitäisi tehdä kokonaan rajalla, joka ilman muuta lisää työtä rajanylitystilanteessa. Verovarat ovat kyllä kiven takana, mutta toisaalta olisi kokonaistaloudellisesti järkevää maksaa tarvittava lisälasku, jotta Suomeen saadaan lisää turisteja. Aikataulusta ministeri arveli, ettei varautumisedellytyksiä löydy vielä tällä vaalikaudella. Molemmat ministerit korostivat vierailun olleen erittäin antoisa ja hyödyllinen. Teksti ja kuva: Mervi Vainikkala-Ranta

10 P KAAKKO L E I Liikenteen kasvu kaakkoisrajalla jatkuu eikä kasvun loppua ole edes näköpiirissä. Viime vuonna rajanylittäjiä oli kaakossa yhteensä jo lähes 10 miljoonaa. Uuden kymmenluvun miljooniin rajanylityksiin vuodessa nouseva liikenne vaatii uusia rakenteita ja lisää väkeä. - Tämän ovat poliittiset päättäjät ja budjettivalmistelijat onneksi ymmärtäneet. Pääsemme jo tänä keväänä aloittamaan kaikkien rajatarkastusasemiemme laajennukset, sanoo Kaakkois-Suomen rajavartioston komentaja, eversti Tero Kaakinen. Uusia liikennekaistoja ja kaistatarkastustiloja rakennetaan kohta Vaalimaalle, Nuijamaalle ja Imatralle. - Kaikki kolme suurinta rajatarkastusasemaamme ovat jo ahtaita nykyistä liiken- 10 RAJAMME VARTIJAT

11 VILKASTUU YHÄ nettä ajatellen, myöntää ev Kaakinen. Lisää rakenteita ja lisää väkeä töihin tarvitaan Vaalimaalle, Nuijamaalle ja Imatralle. - Parasta on, että poliittista tahtoa kaikkien tarvittavien rakenteiden parantamiseksi ja ylläpitämiseksi on valtakunnan tasolla jo olemassa, myhäilee ev Kaakinen. Poliittiset päättäjät Suomessa ovat ymmärtäneet, että toimiakseen kunnolla kaakkoisraja tarvitsee lisää rahaa ja seiniä. Laajennustyöt alkavat pian Työt kaikkien Kaakkois-Suomen rajanylityspaikkojen läpäisykapasiteetin laajentami- seksi alkavatkin kohta. Pelkät uudet seinät ja rajatarkastajien työpisteet enenevillä uusilla kaistatarkastusasemilla eivät kuitenkaan kaakkoisrajan ruuhkia ratkaise. Enemmän väkeä tarkastamiseen Tarvitaan lisää väkeä kasvavien matkustajamäärien tarkastamiseen. Myös uusia tekniikoita tarkastusten tukemiseksi tutkitaan koko ajan. - Vuoteen 2017 mennessä tarvitsemme täällä kaakossa 150 uutta rajatarkastajaa, jotta liikenne nykyisillä rajanylityspaikoilla sujuu ympäri vuorokauden edes kohtuullisesti kiireisimpinäkin aikoina, sanoo ev Tero Kaakinen. Koska samaan vuoteen 2017 mennessä K-SR:n alueelta jää eläkkeelle noin 50 rajatarkastajaa, väki kasvaa Imatralla, Nuijamaalla ja Vaalimaalla todellisuudessa yhteensä vain 100 henkilön verran. Vaan kasvaa se kuitenkin. On ihan pakko. Samaan aikaan Rajavartiolaitos käy läpi säästöohjelmaa, jossa väkeä vähennetään pohjoisesta ja keskitetään kaakkoon sekä etelään. Nyt luodaan koko RVL:lle uutta ilmettä, jossa valvonnan painopiste ja henkilös- RAJAMME VARTIJAT 11

12 Kaakkois-Suomen rajavartioston komentaja, everstiluutnantti Tero Kaakinen on tyytyväinen pian alkaviin rajatarkastusaseman laajennuksiin. Kaikkien ruuhkaisimpina päivinä jonoilta ei tosin vältytä jatkossakaan. tön painopiste - on siellä. Uusinta rajatarkastusasemaa laajennetaan sinne, missä ovat suurin liikenne ja suurimmat turvallisuusriskitkin siis kaakossa ja pääkaupunkiseudulla. - K-SR on kohta tässä kehityksessä pääluvultaan yhtä suuri kuin kolme muuta itärajan vartiostoa yhteensä, tietää ev Kaakinen. Kovin kaukana ei ole aika, jolloin Lapin rajavartioston henkilöstön määrä oli suurempi kuin missään muussa rajavartiostossa. Silloin piti näyttää nyt jo kaatuneelle Neuvostoliitolle, että valvomme kyllä kaikkia rajojamme. Eihän sieltä pitkin tuntureita tai tundraa ollut laittoman maahantulon vyöryä tulossa, mutta Neuvostoliitolle piti näyttää, että rajaa vartioitiin tiukasti sekä itään että länteen. Nyt henkilöstöä tai ainakin eläköitymisen kautta vapautuvia virkoja siirretään pohjoisesta kaakkoon todellisen tarpeen mukaan. Tällä hetkellä kaakon raja-asemilla tarkastetaan yhteensä lähes 10 miljoonaa rajanylittäjää vuodessa. Vuosittainen liikenteen kasvuprosentti on jo pitkään ollut kaksinumeroinen luku. - Ihme, jos liikenne ei kaksinkertaistuisi nykyisestä muutamassa vuodessa, sanoo ev Kaakinen. Pietarin kaupungissa asuu yli viisi miljoonaa ihmistä, mutta vain noin kahdella miljoonalla heistä on tänään ulkomaan passi. Venäläisen keskiluokan vaurastumisen jatkuessa passien määrä varmasti kasvaa ja liikenne kaakon raja-asemilla. - Suomen puolella rajaa tarjotaan tavaroita ja palveluita, joihin venäläiset ovat valmiit sijoittamaan rahojaan, miettii ev Kaakinen syitä alaistensa rajatarkastajien työmäärän kasvuun. Vaihtoehtoja pohditaan K-SR:n komentaja miettii myös muiden toimijoiden mahdollisuuksia tasoittaa yhä kasvavan liikenteen ruuhkahuippuja. - Jos kaupat Suomessa voisivat olla auki 24 tuntia vuorokaudessa ja 7 päivänä viikossa, jonot rajalla ennen kauppojen aukeamista ja niiden sulkemisen jälkeen sulaisivat kuin itsestään. Liikenne tasoittuisi vuorokauden kaikille tunneille, arvioi ev Kaakinen. Tyypillisin ostosmatkailijoiden käyttämä rajanylityspaikka on Nuijamaan rajaasema. - Rajanylittäjistämme yli 93 % on venäläisiä, 6 % suomalaisia ja vain yksi muita kansallisuuksia, tietää Nuijamaan rajatarkastusaseman päällikkö, kapteeni Kimmo Sainio. Viime vuonna Nuijamaalla tarkastettiin lähes 3,4 miljoonaa passia, kun rajanylittäjien luku vuonna 2007 oli vain puolet siitä, 1,6 miljoonaa. Nuijamaan rajanylityspaikka avattiin kesällä 1975, eikä kukaan osannut edes kuvitella, että reilussa neljännesvuosisadassa liikenne olisi nykyistä luokkaa. Nuijamaan ensimmäisenä täytenä toimintavuotena 1976 rajan ylitti yhteensä matkustajaa. Valtaosa heistä oli suomalaisia. 12 RAJAMME VARTIJAT

13 Nuijamaan rajatarkastusaseman päällikkö, kapteeni Kimmo Sainio tarvitsee joukkoihinsa lisää osaajia, jotta kasvavat matkustajamäärät tarkastettaisiin tulevaisuudessakin tehokkaasti ja ripeästi. Liikenne lähti nopeasti kasvuun, ja jo 10 vuoden toiminnan jälkeen piti rakentaa uusi ja entistä isompi rajatarkastusasema. Se valmistui v ja kävi liian pieneksi 20 vuodessa. Uusinta rajatarkastusasemaa laajennetaan Uusin ja jo liitoksissaan natiseva rajatarkastusasema valmistui syksyllä 2006 uudelle paikalleen. Meni vain kuusi vuotta, ja sitäkin pitää jo laajentaa. - Saamme toukokuussa alkavissa rakennustöissä lähtevälle puolelle neljä uutta kaistatarkastuspistettä ja saapuvalle puolelle viisi, esittelee kapt Sainio Nuijamaan suunnitelmia kasvavien matkustajamäärien hallitsemiseksi. - Näin meillä voi olla jatkossa rajatarkastaja yhteensä 20 lähtevällä ja samoin 20 saapuvan liikenteen luukulla, kapt Sainio tietää. Vilkkaimmat päivät osuvat vuodesta toiseen aina samaan aikaan joulun ja tammikuun 10. päivän välille. Tämän vuoden vilkkain päivä oli perjantai neljäs tammikuuta. Silloin itärajan ylitti kaakossa yhden vuorokauden aikana yhteensä ihmistä. Luku on liki sama kuin Nuijamaan koko vuoden liikenne v Vaikka yksi rajatarkastaja ehtii työvuoronsa aikana tarkastaa matkustajan passit, heitä tarvitaan siis entistä enemmin. Tammikuun haastattelussa kapteeni Sainio laski alaistensa määrää: - Nyt meitä on yhteensä 122. Helmikuussa rajakoulusta valmistuvalta kurssilta saamme 23 uutta rajatarkastajaa lisää. Toivomme, että v täällä työskentelisi yli 180 rajatarkastajaa. Silloin Nuijamaan rajatarkastusasemalla työskentelisi yhtä paljon väkeä kuin koko Lapin rajavartiostossa. - Kesästä lähtien Nuijamaan rajatarkastusaseman työpaineita helpottamaan tarvittaisiin koko loppuvuodeksi 2013 lisäksi kymmenkunta komennusmiestä Pohjois- Karjalasta ja Kainuusta, tietää kapt Sainio. Kiinteistöt suosittuja ostoja Yksi uusi syy idästä Suomeen suuntautuvaan matkailuun on sekin, että vuoden 2000 jälkeen venäläiset ovat hankkineet Kaakkois-Suomesta omistukseensa noin 3500 kiinteistöä omakotitaloja ja kesämökkejä. Lisäksi venäläiset omistavat Suomessa reilut 1700 asunto-osaketta. Eniten kiinteistöjä venäläisomistuksessa on Imatralla 312, Ruokolahdella 275, Savonlinnassa 243, Puumalassa 166, Lappeenrannassa 111 ja Kerimäellä 110. Luvut perustuvat Maanmittauslaitoksen keräämiin tietoihin. Kaakon miljoonaliikenteen kasvun tasaantumista tai taittumista ei kukaan osaa eikä uskalla ennustaa. Teksti ja kuvat: Harri Ekholm RAJAMME VARTIJAT 13

14 RAJAT YLITTÄVIEN RIKOSTEN TORJUNTAA YHTEISTYÖNÄ Suomi toimii tänä vuonna Itämeren rajavalvontayhteistyön puheenjohtajana. Puheenjohtajuuskaudella tavoite on vahvistaa yhteistyötä, jotta merellinen lainvalvonta ja rikollisuuden torjuntatyö sujuisivat entistä paremmin. Uhkien tunnistaminen on yhteispeliä. Itämeren turvallisuus on kaikkien Itämeren maiden yhteinen intressi. Siksi merialueen valvontaa ja turvallisuutta kehitetään koko ajan kansainvälisessä yhteistyössä ja tehostamalla tiedonvaihtoa. Itämeren rajavalvontayhteistyö, Baltic Sea Region Border Control Cooperation (BSRBCC), käynnistyi virallisesti vuonna 1997 silloisen ulkoministeri Tarja Halosen aloitteesta. Nyt Itämerellä toimii rajavalvonnan operatiivinen yhteistyöjärjestelmä tavoitteenaan torjua merialueen rajat ylittävää rikollisuutta. Suomen lisäksi mukana ovat kaikki Itämeren rantavaltiot ja Norja sekä tarkkailijamaana Islanti. BSRBCC mahdollistaa luotettavan tavan vaihtaa tietoja eri maiden viranomaisten välillä. Se on osa pohjoisen ulottuvuuden kokonaisuutta, jota Suomi on aktiivisesti ajanut Euroopan unionissa. Suomi on näyttänyt tietä unionin ulkorajat ylittävän alueellisen rajavalvontayhteistyön toteuttamisessa. Tämän esimerkin pohjalta on syntynyt muita alueellisia yhteistyöjärjestelmiä, muun muassa pohjoisen Tyynenmeren rajavalvontayhteistyö NPCGF ja Mustan meren alueen rajavalvontayhteistyö BSCF, joiden luomisessa Venäjä on ollut aktiivinen. Venäjän sitoutuminen BSRBCC:iin on kaikille Itämeren maille tärkeää, sanoo rajavalvonta- ja valmiusyksikön päällikkö, komentaja Marko Tuominen Rajavartiolaitoksen esikunnasta (RVLE). Hän vastaa puheenjohtajakaudella operatiivisena toiminnasta. Paino asioiden jatkumolle Suomi toimii kolmannen kerran BSRBCC:n puheenjohtajamaana. Käytännössä asioista vastaa tänä aikana Rajavartiolaitoksen raja- ja meriosaston kansainvälisen yhteistyön yksikkö. Länsi- Suomen merivartiosto vastaa International Coordination Center (ICC) toiminnon ylläpitämisestä ja siihen liittyvistä viestikeskusvelvoitteista. Puheenjohtajuuskauden järjestelyt tehdään yhteistyössä EU:n rajaturvallisuusvirasto Frontexin kanssa. Puheenjohtajuuskaudella vahvistetaan BSRBCC:n roolia merellisessä lainvalvonnassa ja rikollisuuden torjunnassa. Suomi pyrkii myös muodostamaan eri maiden puheenjohtajuuskausina esiin nostettavista asioista luontevasti jatkuvan kokonaisuuden. Tätä tukee se, että suunniteltua operatiivista toimintaa tukee yhtenäinen analyysiprosessi ja tuloksista raportoidaan kattavasti niin, että se tukee tulevaa toimintaa. Tämä ei ole ainoa merellinen hanke, missä RVL on vetovastuussa. Käynnissä on myös eurooppalainen merialueen valvontaan liittyvä Cooperation-projekti, kertoo rajaturvallisuusasiantuntija, komentaja Juha Vuolle RVLE:sta. Hän toimii puheenjohtajankauden ajan koordinaattorina. Itämeren rajavalvontayhteistyössä Suomen puheenjohtajuuskausi osui kannaltamme hyvään saumaan. Meillä on mahdollisuus viedä eteenpäin suomalaisia malleja, ja toivon mukaan vaikutamme eurooppalaisen merialueen viranomaisyhteistyön kehitykseen, sanoo Tuominen. Kansainvälinen yhteistyö edellyttää kansallista yhteistyötä. Suomen kaltainen merellisten viranomaisten ja lainvalvontaviranomaisten yhteistyö on yhä harvinaista useimmissa muissa maissa. Suomalaista viranomaisyhteistyötä arvostetaankin EU:ssa. Puheenjohtajuus vaihtuu vuoden välein. Vaihtamisen avulla nostetaan esiin parhaita käytänteitä ympäri Itämerta. Ensimmäisinä vuosina muun muassa asiantuntijavaihdot rakensivat pohjaa yhteistyölle. Kun perusta oli rakennettu, siirryttiin käytännön toimintaan merellä, Tuominen kertoo. Tiedonvaihto lisää turvallisuutta Tyypillisiä merellä tapahtuvia rikoksia ovat öljypäästöt ja muut ympäristörikokset, salakuljetukset, kalastussäännösten kiertäminen, laiton maahantulo ja ihmisten salakuljetus. Merialueen turvaamiseksi on kehitetty rajavalvontayhteistyössä monenlaisia keinoja. Itämeren maiden keskinäinen tiedonvaihto on yksi tärkeimmistä keinoista rajat ylittävän rikollisuuden torjumisessa. Tiedonvaihdon tavoite parantaa on Itämeren alueen turvallisuutta tiivistämällä yhteistyötä merialueen valvonnassa ja tilannekuvan muodostamisessa. Joka yhteistyöhön osallistuvassa maassa on yksi tai useampi kansallinen koordinointikeskus NCC, joka vastaanottaa ja välittää tietoa kaikille viranomaisille, jotka sitä tarvitsevat. Suomen NCC toimii Länsi-Suomen 14 RAJAMME VARTIJAT

15 Rajavalvonta- ja valmiusyksikön päällikkö, komentaja Marko Tuominen Rajavartiolaitoksen esikunnasta vastaa Suomen Itämeren alueen rajavalvontayhteistyön puheenjohtajakauden operatiivisena toiminnasta.

16 meripelastuskeskuksen yhteydessä Turussa. Puheenjohtajakaudeksi kansallinen NCC vaihtuu kansainväliseksi ICC:ksi. CoastNet-järjestelmä vaihtaa tietoja vaihtaa luotettavasti ja turvallisesti eri maiden välillä. Järjestelmä uusittiin vastikään Suomen johdolla entistä toiminnallisemmaksi. Uudistuksessa kehitettiin rakenteita, jotka tehostavat tiedon vaihtoa ja sen turvallisuutta. CoastNet on menestystarina! Suomi haluaa nyt puheenjohtajakaudellaan tehdä CoastNet-järjestelmän suosituksia tutuksi muille maille ja viedä niitä käytäntöön, Tuominen sanoo. Itämeren rajavalvontayhteistyössä vaihdetaan tietoa aina pyydettäessä ja silloin, kun tapahtuu sellaista, mikä kiinnostaa muita. Tiedon tarve voi syntyä esimerkiksi epäilystä. Operaatioissa harjoitutetaan kaikkia yhteistyöverkoston osapuolia tiedonvaihtokäytänteisiin - esimerkiksi siihen, että jotain alusta seurataan siitä lähtien, kun se saapuu Tanskan salmesta Itämerelle. Kaikki tahot rikastuttavat alusta koskevaa tietoa koko ajan matkan varrella, Tuominen sanoo. Kaikki merellä tapahtuva ei aina koske BSRBCC kaikkia Itämeren valtioita. Tiedonvaihtoa toteutetaankin usein kahdenvälisesti pikaisia tarpeita varten. Esimerkiksi rahtialuksen ja kalastusaluksen ajaessa yhteen Suomenlahdella syksyllä 2011 Suomi ja Viro ryhtyivät yhdessä toimiin. Merellä vallitsi tuolloin todella sakea sumu, eikä kauppa-alus edes huomannut kalastustroolaria vaan jatkoi matkaansa. Onnettomuus tuli viranomaisten tietoon, kun troolari lähetti hätäviestin. Hyödynsimme pelastustoimissa toimintatapoja, joita valvontayhteistyössä on syntynyt, ja pelastuslautalla oleva miehistö löydettiin ajoissa, Tuominen ja Vuolle muistelevat. Puheenjohtajuuskauteen sisältyy useita kokouksia ja seminaareja, jotka lujittavat yhteistyötä ja antavat uusia eväitä rikosten torjuntaan. Kukin maa pyrkii järjestämään omalla puheenjohtajakaudellaan seminaareja asioista, joissa kokee olevansa osaajapuolella. Esimerkiksi viime vuoden puheenjohtajamaa Tanska järjesti merelliseen onnettomuustutkintaan liittyvän seminaarin. Suomen puheenjohtajuuskaudella järjestetään mm. sukellusseminaari ja onnettomuuspaikan koordinaattori (OSC)-seminaari. Saksan lentotoiminta viettää tänä vuonna vuosipäivää ja juhlistaa sitä mm. järjestämällä Itämeren alueen rajavalvontayhteistyötä tekeville maille lentotoimintaan liittyvän seminaarin. Teksti: Tiina Komi Kuva: Nina Kaverinen Baltic Sea Region Border Control Cooperation SWEDEN NORWAY Oslo Karlskrona DANMARK Copenhagen Gdansk Bad Bramstad FINLAND RUSSIA Helsinki St. Petersburg Tallin ESTONIA Riga LATVIA Klaipada Kaliningrad LITHUANIA GERMANY POLAND 16 RAJAMME VARTIJAT

17 TIIVISTÄ YHTEISTYÖTÄ HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMALLA Helsinki-Vantaan lentoasema on Suomenlahden merivartioston Helsingin rajatarkastusosastolle (HelRtOs) työympäristönä hyvin haasteellinen ja hektinen. Rajatarkastukset hoidetaan vaaditulla tavalla, vaikka paine vaikkapa matkustajien ehtimisestä jatkolennoille jonkin pulmatilanteen takia olisikin kova. Sujuvaan ja ongelmattomaan lentomatkustuksen pääsee vain tekemällä tiivistä yhteistyötä lentoaseman muiden toimijoiden kanssa. HelRtOs:n osastoupseeri Sami Vuorinen tapaa viikoittain muita lentoaseman toimijoita operatiivisen johtoryhmän kokouksessa. Lisäksi HelRtOs:n päällikkö Pentti Alapelto osallistuu kuukausipalaveriin, ja SLMV:n komentaja Markku Hassinen on paikalla lentoasemaa koskevissa kvartaalikokouksissa. Lentoasemalla työskentelevä rajatarkastushenkilöstö tekee myös merkittävää yhteistyötä lentoaseman toimijoiden kanssa joka päivä. Viikkopalavereissa ongelmat heti tapetille Viikoittainen palaveri antaa mahdollisuuden reagoida nopeasti esiin tulleisiin ongelmakohtiin. Ongelma otetaan esiin ja pyritään ratkaisemaan mahdollisimman nopeasti, ja siitä myös yritetään ottaa opiksi. Vuorisen lisäksi viikkopalaveriin istahtaa joka viikko Finavian, Finnairin ja Swissport Oy:n edustajia. Paikallaolijat voivat oman organisaationsa puolesta vaikuttaa konkreettisesti matkustajaliikenteen sujuvoittamiseen. He edustavat lentoaseman toiminnoista mm. matkustajaohjausta, lentoreititystä, matkatavarakäsittelyä, jäänpoistoa ja asematason liikennettä. Päivittäiset ajantasaiset tiedot vaihtoon Lentoaseman eri toimintoja valvotaan ja tarkkaillaan eri välinein ja järjestelmin ohjauskeskuksessa. Ohjauskeskus saa operatiivista tietoa mm. lentojen liikkeistä sekä matkustajien vaihtoyhteyksistä. Ohjauskeskuksessa tehtyjen päätösten vaikutuksesta rajatarkastuksiin tiedotetaan ajantasaisesti HelRtOs:n vuoropäällikölle, joka osaa kohdentaa henkilöstöresurssit sen mukaan. Jos ulkorajalento saapuukin Non- Schengen -terminaalin alatuloaulaan alkuperäisen ylätuloaulan sijaan, niin vuoropäällikkö pystyy lisäämään virkamiesten painopistettä osittain alas, Vuorinen täsmentää. Mahdollisimman ennakoidun tiedon välityksestä ohjauskeskukseen rajatarkastuksissa hyötyy mm. lentoyhtiö. Se voi esimerkiksi poistaa matkatavarat koneesta, jos lentomatkustajan asioita joudutaan rajatarkastuksessa selvittelemään pidempään, eikä hän enää ehdi kyseiselle lennolle. Läpinäkyvyys täsmentää lentoliikenteen sujuvuutta Helsinki-Vantaan lentoasema on hiljattain liittynyt mukaan CDM-konseptiin (Collaborate Decision Making), mikä tarkoittaa yhteiseurooppalaista päätöksentekoa. Euroopan keskuslennonjohto, joka hallinnoi koko Euroopan ilmatilaa ja noin päivittäistä lentoa, sijaitsee Brysselissä. Yhteiseurooppalaisessa päätöksenteossa jaetaan aikatietoja läpinäkyvästi ja aukottomasti Euroopan keskuslennonjohdon, lentoyhtiöiden ja sekä alueellisten että lentoasemien lennonjohtojen välillä. Tavoitteina tiedon jakamiselle ovat lentokoneiden lyhyet kääntöajat ja kiitotiekapasiteetin optimaalisin käyttö. Päämäärä on vähentää odotusta kaikkialla. Rajatarkastuksia Helsinki-Vantaan lentoasemalla tehdään joka päivä keskimäärin , ja enimmillään jopa Kun lentojen liikkeistä ja niiden mahdollisista muutoksista tulee reaaliaikainen tieto, pystyy myös RVL reagoimaan niiden vaatimalla tavalla. Helsinki-Vantaan lentoaseman ohjauskeskuksessa valvotaan ja tarkkaillaan lentoaseman toimintoja. Teksti: Satu Saarivuori RAJAMME VARTIJAT 17

18 KUN MERELLÄ TAPAHTUU ONNETTOMUUS Meripelastustoimen yhteistyöhanke merellisiin suur- ja monialaonnettomuuksiin varautumisesta valmistui joulukuussa Yhteistyösuunnitelmaa alettiin soveltaa meripelastustoimen koulutuksessa ja tehtävissä tämän vuoden alusta alkaen. Rajavartiolaitos käynnisti meripelastustoimen neuvottelukunnan ohjaaman merellisen suur- ja monialaonnettomuuden yhteistoimintasuunnitelmahankkeen vuoden 2012 alussa. Hanke käynnistettiin, koska meripelastustoimen yhteistyöstä ei ollut olemassa valtakunnallisesti kaikkia toimijoita sitovaa yhteistyösuunnitelmaa. Hankkeessa luotava suunnitelma täydentäisi ja tarkentaisi meripelastuslaissa ja meripelastusohjeessa annettuja tehtäviä ja linjauksia. Työn kolme keskeistä tavoitetta olivat: 1. Laadittaisiin meripelastustoimen valtakunnallinen yhteistyösuunnitelma. Se olisi julkinen asiakirja ja siten kaikkien saatavilla. 2. Yhteistoimintasuunnitelmasta ei tehtäisi operatiivista johtamisen apuvälinettä, vaan se antaisi pikemminkin valtakunnalliset linjaukset meripelastuslohkojen ja niiden sidosryhmien alueelliseen yhteistoimintaan ja sen suunnitteluun. 3. Yhteistyösuunnitelma täydentäisi voimassa olevaa normistoa ja ohjeistusta sekä meripelastuslohkojen meripelastussuunnitelmia. Hankkeen materiaalin kirjoitusvaihe määriteltiin kestäväksi toukokuun loppuun. Kesä oli varattu lausuntokierrokselle ja syksy suunnitelman täydennyksiin. Hanke oli määrä saada päätökseen ennen v loppua. Aikataulu oli hyvin tiivis työn laajuuteen nähden. Kotiläksyjä ennen suunnitelman laadintaa RVL kutsui vuoden 2011 lopulla kaikki meripelastuslain mukaiset toimijat ja muutamat muut keskeiset meripelastustoimeen liittyvät organisaatiot osallistumaan hankkeeseen. Kutsun pohjalta suunnitelman laatimiseen lupautui osallistumaan yli 20 merellistä toimijaa. Mukana olivat kaikki meripelastuslain mukaiset toimijat (ml. valtion omistamat merelliset liikelaitokset). Kukin toimija nimesi hankkeeseen erillisen yhteyshenkilön. Hän toimi organisaationsa edustajana työryhmässä ja käytti tarvittaessa apuna muita organisaationsa asiantuntijoita. Ennen varsinaista suunnittelun aloittamista kukin meripelastukseen osallistuva organisaatio sai kotiläksyksi laatia RVL:n ennalta tekemien kysymysten pohjalta kuvauksen siitä, kuinka oma organisaatio osallistuu alueellisesti ja valtakunnallisesti meripelastustoimeen. Tässä yhteydessä tuli myös kuvata, kuinka kukin organisaatio koordinoi, kehittää ja kouluttaa meripelastusasioita. Kotiläksyt loivat hyvän perustan sen pohtimiseen, miten asioita suurissa merellisissä onnettomuuksissa hoidettaisiin tehokkaasti yhdessä. Suunnitelma hahmottui Suunnitelman rakenne jaettiin lähes 20 eri teemaan. Kukin toimija sai vapaasti ilmoittaa, mitkä teemat erityisesti kiinnostavat heitä ja minkä teemojen valmisteluun he osallistuisivat. Kutakin teemaa veti kyseisen toiminnan vastuuviranomainen. Aloituskokouksien jälkeen teemojen työnohjaamisesta ja materiaalin kasaamisesta vastasivat teemojen vetäjät. Rajavartiolaitoksen esikunnan merellinen yksikkö ohjasi koko hanketta. Kaikkia työryhmiä koskevia yhteisiä kokouksia oli aloituskokouksen jälkeen kolme. Kaksi ensimmäistä niistä oli välitarkasteluja, jotka varmistivat työn etenemisen. Välitarkasteluissa saatiin valmiiksi osa teemoista, jolloin hankkeen jäljellä oleva aika voitiin kohdistaa keskeneräisiin teemoihin. Kolmas yhteinen kokous oli hyväksymiskokous, joka pidettiin toukokuun lopussa Rajaja merivartiokoululla. Kokouksessa vahvistettiin viimeisetkin teemat. Neljän kuukauden yhteistyön tulos: MoMeVa Kaikkien yllätykseksi työ eteni kevään aikana täysin aikataulussa. Rakenne oli paria pientä muutosta lukuun ottamatta noudattanut alkuperäistä suunnitelmaa. Mikä parasta, suunnitelma oli paljon monipuolisempi ja syvällisempi kuin kukaan oli osannut aluksi toivoa. Yhteistyösuunnitelman luonnos oli syntynyt ja sisälsi noin 250 sivua tekstiä 21 eri teemasta. Työ nimettiin valmistuessaan Monialaisiin merionnettomuuksiin varautumisen (MoMeVa) yhteistoimintasuunnitelmaksi. Se on alkuperäisen ajatuksen mukaan tarkoitettu hallinnollisen johtamisen tueksi varautumisessa merellisiin suur- tai monialaonnettomuuksiin. MoMeva luo aiempaa selkeämmän ja yhtenevämmän pohjan alueellisen yhteistyön suunnittelulle eri meripelastukseen osallistuvien toimijoiden kesken. Täten yhteistyösuunnitelma vahvistaa kunkin toimialan sisäistä ja toimialojen välistä operatiivista varautumis- 18 RAJAMME VARTIJAT

19 suunnittelua, koulutusta ja muita toiminnan perusteita. Suunnitelman ylläpito ja jalkautus Yhteistoimintasuunnitelmaa ylläpidetään ja kehitetään jatkossakin aktiivisesti. Suunnitelman päivittämisestä vastaa meripelastustoimen neuvottelukunta. Se auttaa meripelastuslain mukaan RVL:a meripelastustoimen suunnittelussa, kehittämisessä ja seurannassa. Meripelastustoimen neuvottelukunnassa ovat edustettuina lähes kaikki yhteistoimintasuunnitelman laadintaan osallistuneet tahot. Kunkin toimijan edustaja vastaa siitä, että heidän toimintaansa liittyvät osuudet ja asiat pysyvät ajantasaisena. MoMeVa:n mahdolliset muutokset ja täydennykset käsitellään meripelastustoimen neuvottelukunnassa. RVL vastaa yhteistyösuunnitelma julkaisemisesta. Kulloisenkin ajantasaisen monialaisiin merionnettomuuksiin varautumisen yhteistoimintasuunnitelman voi ladata osoitteesta: Vaikka MoMeVa antaa moneen yhteistoiminta-asiaan selkeät ja riittävät valtakunnalliset linjaukset, itse suunnitelma ei takaa onnettomuustilanteissa asioiden kitkatonta sujumista. Kunkin meripelastustoimeen osallistuvan organisaation tulee varmistaa henkilöstönsä osaaminen yhteistoimintaa vaativissa tehtävissä, olivatpa oman toimialan tehtävät onnettomuusaluksella, merialueella tai maissa. Varmistamiseen liittyy koulutusta, harjoittelua ja suunnitelmien laatimista. Tavoitteena tehokas valtakunnallinen toiminta Aiemmat alueelliset yhteistyösuunnitelmat täytyy tarkistaa ja päivittää. Oleellista tehokkaan yhteistoiminnan turvaamiseksi on se, ettei valtakunnallisista MoMeVa:n linjauksista poiketa, koskivatpa ne sitten johtamista, viestiliikennettä, evakuointia tai evakuointikeskusta. Vain valtakunnallisten toimintamallien avulla takaamme koulutuksen ja yhteistyön sujuvuuden joka puolella rannikkoamme. Tavoitteena tulee olla, että tapahtuipa suuronnettomuus missä päin Suomen rannikkoa tahansa, Suomi pystyy täyttämään kansainväliset velvoitteet ja suoriutuu pelastustoimista tehokkaasti. Tämä edellyttää sitä, että kaikki rannikon kunnat ja kuntayhtymät varautuvat myös merellisiin suur- ja monialaonnettomuuksiin. Vaikka maissa tapahtuvat toiminnot perustuvatkin alueen muiden onnettomuuksien toimintamalleihin, aiheuttavat meripelastustoimen suuronnettomuudet erityishaasteita. RVL välittää kiitokset kaikille merellisen suur- ja monialaonnettomuuden yhteistoimintasuunnitelmahankkeessa mukana olleille. Teksti: Rajavartiolaitos Kuva: Johanna Mäkinen Monialaisiin merionnettomuuksiin varautumisen (MoMeVa) yhteistoimintasuunnitelman käyttöönoton merkeissä Suomenlahden meripelastuksen johtokeskuksessa kokoontuivat vas. Ari Caselius Viestintävirastosta, Jori Nordström Suomen Meripelastusseurasta, Martti Heikkilä Onnettomuustutkintakeskuksesta, Markku Hassinen Suomenlahden merivartiostosta, Heikki Hyyryläinen Meriturvasta ja Jaakko Kaukanen Rajavartiolaitoksesta. RAJAMME VARTIJAT 19

20 RVL JOHTAA EUROOPPALAISTA MERELLISEN TIEDONVAIHDON COOPP-HANKETTA Rajavartiolaitos johtaa Euroopan komission Meri- ja kalatalouspääosaston (DG MARE) viime syksynä kilpailuttamaa Cooperation-hanketta (CoopP). Sen tavoite on määritellä eurooppalaisen merellisen tiedonvaihdon sisältöä, kustannuksia ja hyötynäkökulmia. CoopP-hankkeessa halutaan myös juurruttaa eurooppalaiseksi toimintakulttuuriksi sellaista maiden ja eri alojen rajojen ylittävää viranomaisten yhteistyötä, joka tukee yhteisen eurooppalaisen CISE-tietojenvaihtoympäristön (Common information sharing environment) kehittämistä. CoopP-hanke tukee edelleen operatiivista, rajat ylittävää yhteistyötä eri viranomaisten välillä. Yhteistyö toteutetaan esimerkkitapauksin, joiden kustannukset ja hyödyt arvioidaan hankkeen aikana neljässä asiantuntijatyöryhmässä. Käytännössä RVL edistää hankkeen avulla Suomessa jo kehitetyn kansallisen METO- ja PTR-yhteistoiminnan parhaita käytänteitä eurooppalaiseen kontekstiin. Hankkeeseen osallistuu 43 partneria 11:sta EU:n jäsenmaasta ja Norjasta. Suomesta mukana ovat RVL:n lisäksi Liikennevirasto (LiVi), Liikenteen Turvallisuusvirasto (Trafi), merivoimat ja Tulli. Myös Itämeren merellisen ympäristön suojelukomissio (HELCOM) osallistuu hankkeeseen, ja Suomen ympäristökeskus (SYKE) on mukana tarkkailijana. RVL:lla on kokemusta rajat ja eri alat ylittävästä kansainvälisestä yhteistoiminnasta 1990-luvulta lähtien esimerkiksi Itämeren alueelta ja MARSUNO- ja BSMF -EU-hankkeista. CoopP-hankkeessa aiempien hankkeiden tuloksia yritetäänkin hyödyntää ja ottaa käyttöön sekä huomioida olemassa olevien järjestelmien kehitys. Tiedostaa, tukee ja hyväksyy CoopP-työn tärkeä lähtökohta on tiedostaa, hyväksyä ja tukea viranomaisten yhteistoimintaa ja tiedon jakamista kansallisesti, kansainvälisesti ja myös kolmansiin maihin. Hanke kestää 15 kuukautta ja päättyy maaliskuussa Komissio rahoittaa hanketta 2,1 miljoonalla eurolla. Osallistuvat partnerit rahoittavat sitä yhteensä noin 0,66 miljoonalla eurolla. Hankkeen aloituskokous järjestettiin Vantaalla Kokoukseen osallistui 65 henkilöä partneriorganisaatioista eri puolilta Eurooppaa. Rajavartiolaitoksen esikunnassa kolme henkilöä työskentelee hankkeessa päätoimisesti. Sen jokaisessa työryhmässä on jäsenenä RVL:n asiantuntija. Lisätietoja hankkeesta antavat RVLE:sta projektikoordinaattori Pietari Vuorensola, puh ja everstiluutnantti, apulaisprojektipäällikkö Kimmo Elomaa, puh Hankkeen työntekijöille voi lähettää sähköpostia osoitteeseen Teksti: Anna-Liisa Kakko 20 RAJAMME VARTIJAT

RAJAVARTIOLAITOKSEN TALOUDEN SOPEUTTAMISOHJELMA. Tiedotustilaisuus 23.1.2013

RAJAVARTIOLAITOKSEN TALOUDEN SOPEUTTAMISOHJELMA. Tiedotustilaisuus 23.1.2013 RAJAVARTIOLAITOKSEN TALOUDEN SOPEUTTAMISOHJELMA Tiedotustilaisuus 23.1.2013 RAJAVARTIOLAITOKSEN TALOUDEN SOPEUTTAMISOHJELMA 2013 2017 Säästöpäätös 28,0 milj. ~19 milj. palkoista ~ 9 milj. muista tnta.menoista

Lisätiedot

(SLMV) Kalastuksenvalvojien valtakunnalliset jatkokoulutuspäivät 9.6.2015

(SLMV) Kalastuksenvalvojien valtakunnalliset jatkokoulutuspäivät 9.6.2015 Suomenlahden merivartiosto (SLMV) Kalastuksenvalvojien valtakunnalliset jatkokoulutuspäivät 9.6.2015 Kapteeniluutnantti Tuomas Luukkonen Sisällys Merivartiosto osana Rajavartiolaitosta Suomenlahden merivartiosto

Lisätiedot

Liikenteen kasvun mahdollisuudet ja uhkat

Liikenteen kasvun mahdollisuudet ja uhkat Liikenteen kasvun mahdollisuudet ja uhkat Rajavartiolaitoksen tehtävät Neliportainen maahantulon valvontamalli Osa EU:n rajaturvallisuusjärjestelmää (IBM) Rajanylitykset itärajalla 4 Arvioita itärajan

Lisätiedot

Kotimaaliikenteen matkustaja-alusyrittäjien turvallisuuspäivä. MRCC Turku Ltn Jani Salokannel

Kotimaaliikenteen matkustaja-alusyrittäjien turvallisuuspäivä. MRCC Turku Ltn Jani Salokannel Kotimaaliikenteen matkustaja-alusyrittäjien turvallisuuspäivä MRCC Turku Ltn Jani Salokannel Meripelastus Rajavartiolaitos on johtava meripelastusviranomainen, joka vastaa meripelastustoimen järjestämisestä

Lisätiedot

Rajanylitysliikenteen kehitysnäkymät Vartiuksen ja Niiralan rajanylityspaikoilla. Kapteeni Juha Pekka Hassinen Pohjois-Karjalan rajavartiosto

Rajanylitysliikenteen kehitysnäkymät Vartiuksen ja Niiralan rajanylityspaikoilla. Kapteeni Juha Pekka Hassinen Pohjois-Karjalan rajavartiosto Rajanylitysliikenteen kehitysnäkymät Vartiuksen ja Niiralan rajanylityspaikoilla Kapteeni Juha Pekka Hassinen Pohjois-Karjalan rajavartiosto Kainuun rajavartiosto Kokoonpano Esikunta 5 rajavartioasemaa

Lisätiedot

RAJAN ENNAKOIVAT TOIMENPITEET TURVALLISUUDEN LISÄÄMISEKSI. 27.11.2013 klo 09.50 10.30 Kapteeni Ismo Kärhä Vaalimaan rajatarkastusasema

RAJAN ENNAKOIVAT TOIMENPITEET TURVALLISUUDEN LISÄÄMISEKSI. 27.11.2013 klo 09.50 10.30 Kapteeni Ismo Kärhä Vaalimaan rajatarkastusasema RAJAN ENNAKOIVAT TOIMENPITEET TURVALLISUUDEN LISÄÄMISEKSI 27.11.2013 klo 09.50 10.30 Kapteeni Ismo Kärhä Vaalimaan rajatarkastusasema VAALIMAAN RAJATARKASTUSASEMA Vaalimaan rt-aseman tehtävä Tehtävä ja

Lisätiedot

90. Rajavartiolaitos

90. Rajavartiolaitos 90. Rajavartiolaitos S e l v i t y s o s a : Rajavartiolaitoksen vision mukaan Suomessa on Euroopan turvallisimmat raja- ja merialueet. Rajavartiolaitos on yhteistyökykyinen, kansainvälisesti arvostettu

Lisätiedot

TUOTANNONTEKIJÖIDEN KÄYTTÖ

TUOTANNONTEKIJÖIDEN KÄYTTÖ 1 TUOTANNONTEKIJÖIDEN KÄYTTÖ KUSTANNUKSET [milj. ] (Sisäiset toiminnot vyörytettyinä) Ko vuoden hintatasossa 25 2 15 1 5 Sotilaallinen maanpuolustus Meri- ja muu pelastustoiminta Rikostorjunta Rajatarkastukset

Lisätiedot

ONNETTOMUUKSIEN UHKA-ARVIO SUOMENLAHDEN MERIPELASTUSLOHKOLLA LIITE 6 6.12.2013 1 (2) Onnettomuuksien uhka-arvio Suomenlahden meripelastuslohkolla

ONNETTOMUUKSIEN UHKA-ARVIO SUOMENLAHDEN MERIPELASTUSLOHKOLLA LIITE 6 6.12.2013 1 (2) Onnettomuuksien uhka-arvio Suomenlahden meripelastuslohkolla 1 (2) Onnettomuuksien uhka-arvio Suomenlahden meripelastuslohkolla Yleisellä tasolla uhka-arviota on käsitelty Monialaisiin Merionnettomuuksiin Varautumisen yhteistoimintasuunnitelmassa. Suomenlahden meripelastuslohkolla

Lisätiedot

RAJAVARTIOLAITOKSEN TURVALLISUUSJOHTAMISEN TIETOJÄRJESTELMÄ (TURVA)

RAJAVARTIOLAITOKSEN TURVALLISUUSJOHTAMISEN TIETOJÄRJESTELMÄ (TURVA) RAJAVARTIOLAITOKSEN TURVALLISUUSJOHTAMISEN TIETOJÄRJESTELMÄ (TURVA) 16.12.2005 JOUNI TOMMILA Rajavartiolaitos Turvana kaikissa oloissa TUNNUSLAUSE Rajavartiolaitos - Turvana kaikissa oloissa VISIO Suomessa

Lisätiedot

SISÄISEN TURVALLISUUDEN RAHASTOSTA (ISF-Borders) RAJAVARTIOLAITOKSELLE MYÖNNETTY RAHOITUS

SISÄISEN TURVALLISUUDEN RAHASTOSTA (ISF-Borders) RAJAVARTIOLAITOKSELLE MYÖNNETTY RAHOITUS SISÄISEN TURVALLISUUDEN RAHASTOSTA (ISF-Borders) RAJAVARTIOLAITOKSELLE MYÖNNETTY RAHOITUS HAKU 2015. Hankekuvaukset alla. Yhdyshenkilöt NCC-tilojen rakentaminen ja varustelu Maarajatekniikka Liikkuvien

Lisätiedot

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö 17.4.2013 Sisäisen turvallisuuden tavoite Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelma 20.6.2011 Suomi on Euroopan

Lisätiedot

Liikennekeskukset turvallisuutta ja sujuvuutta edistämässä. Petri Rönneikkö 15.10.2014

Liikennekeskukset turvallisuutta ja sujuvuutta edistämässä. Petri Rönneikkö 15.10.2014 Liikennekeskukset turvallisuutta ja sujuvuutta edistämässä Petri Rönneikkö 15.10.2014 LIIKENNEKESKUKSET LIIKENNEVIRASTOSSA Liikenneviraston organisaatio Pääjohtaja Sisäinen tarkastus ELY-liikenne Viestintä

Lisätiedot

Finavian lentoliikennetilasto Finavia s air traffic statistics

Finavian lentoliikennetilasto Finavia s air traffic statistics 2012 Finavian lentoliikennetilasto Finavia s air traffic statistics Lentomatkustajien yhteismäärä Finavian lentoasemilla oli 19 187 508 was the total number of passengers in Finavia airports Matkustajamäärät

Lisätiedot

EU:N ITÄMERI-STRATEGIA JA SUOMEN CBSS-PUHEENJOHTAJUUSKAUSI

EU:N ITÄMERI-STRATEGIA JA SUOMEN CBSS-PUHEENJOHTAJUUSKAUSI EU:N ITÄMERI-STRATEGIA JA SUOMEN CBSS-PUHEENJOHTAJUUSKAUSI Erja Tikka, Itämeri-suurlähettiläs Ulkoasiainministeriö EU:n Itämeri-strategia EU:n uudistetun Itämeri-strategian päämäärät 1) Meren pelastaminen

Lisätiedot

MERIPELASTUSOPAS SISÄASIAINMINISTERIÖ RAJAVARTIOLAITOKSEN ESIKUNTA

MERIPELASTUSOPAS SISÄASIAINMINISTERIÖ RAJAVARTIOLAITOKSEN ESIKUNTA MERIPELASTUSOPAS 2006 SISÄASIAINMINISTERIÖ RAJAVARTIOLAITOKSEN ESIKUNTA Rajavartiolaitos Raja- ja merivartiokoulu PL 5 02151 Espoo Verkkoversio ja päivityssivut: www.raja.fi/meripelastusopas2006 ISBN 952-491-116-7

Lisätiedot

Pelastuslaitosten varautumis ja väestönsuojelutoiminta. Varautumisseminaari 19.3.2014

Pelastuslaitosten varautumis ja väestönsuojelutoiminta. Varautumisseminaari 19.3.2014 Pelastuslaitosten varautumis ja väestönsuojelutoiminta Varautumisseminaari 19.3.2014 Taustaa Väestönsuojelujaoston johtokunnan seminaari 14. 15.1.2014 Kyselyt pelastuslaitoksille 13.2. 16 laitosta vastasi

Lisätiedot

PELASTUSTOIMI JA ÖLJYNTORJUNTA

PELASTUSTOIMI JA ÖLJYNTORJUNTA PELASTUSOSASTO PELASTUSTOIMI JA ÖLJYNTORJUNTA Valmiusjohtaja Janne Koivukoski Sisäasiainministeriö Pelastusosasto Öljyntorjuntaprojektin (SÖKÖ) julkistamistilaisuus Kotka 6.3.2007 PELASTUSTOIMEN LAINSÄÄDÄNTÖÄ

Lisätiedot

Etelä Suomen näkökulmasta

Etelä Suomen näkökulmasta Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö

Lisätiedot

Lentoliikennestrategia ja matkailu? Rovaniemi 10.12.2014 Lassi Hilska, johtava asiantuntija

Lentoliikennestrategia ja matkailu? Rovaniemi 10.12.2014 Lassi Hilska, johtava asiantuntija Lentoliikennestrategia ja matkailu? Rovaniemi 10.12.2014 Lassi Hilska, johtava asiantuntija Visio Seurantaryhmä: Lentoliikenne tukee Suomen talouden kasvu- ja kehitysmahdollisuuksia sekä maamme kilpailukykyä.

Lisätiedot

Tutustu Rajavartiolaitoksen sivuilla koiratoimintaan ja Kuukauden koira -blogiin. Vastaa seuraaviin kysymyksiin:

Tutustu Rajavartiolaitoksen sivuilla koiratoimintaan ja Kuukauden koira -blogiin. Vastaa seuraaviin kysymyksiin: Rajoja turvaamassa Tehtävät TIEDÄ 1. Mitä asioita rajaturvallisuus pitää sisällään? Mainitse ainakin kolme. 2. Mitä tehtäviä Rajavartiolaitoksella on? Listaa ranskalaisilla viivoilla. 3. Minkä eri viranomaisten

Lisätiedot

YHTEISTOIMINTASUUNNITELMA SIVIILI-ILMAILUN ONNETTOMUUKSIEN VARALTA

YHTEISTOIMINTASUUNNITELMA SIVIILI-ILMAILUN ONNETTOMUUKSIEN VARALTA YHTEISTOIMINTASUUNNITELMA SIVIILI-ILMAILUN ONNETTOMUUKSIEN VARALTA Veli-Matti Sääskilahti 8.5.2014 Lento-onnettomuuksia Suomessa Comp Air 8, Jämijärvi 2014-8 menehtynyttä, 3 loukkaantunutta Copterline

Lisätiedot

Suomi Venäjä liikenne

Suomi Venäjä liikenne Suomi Venäjä liikenne Logistiikkapäivä, Kotka Lassi Hilska 30.5.2011 Venäjän liikenne? Liikenteen määristä Yhteistyömuodoista ja vaikuttamistavoista Käytännön hankkeista 2 Kuorma-autoliikenne vilkkaimmilla

Lisätiedot

Venäläiset kuluttajat Suomessa

Venäläiset kuluttajat Suomessa Venäläiset kuluttajat Suomessa - Poimintoja tuloksista - Verottomat ostokset, maahantulot ja yöpymiset - Rajahaastattelututkimus syyskuu 2015 elokuu 2016 Rajahaastattelut on tehnyt Tutkimus- ja Analysointikeskus

Lisätiedot

Lausuntopyyntö id3742639 1 (2) 00 RVLDno/2015/1700 Sisäministeriö Rajavartio-osasto 07.09.2015

Lausuntopyyntö id3742639 1 (2) 00 RVLDno/2015/1700 Sisäministeriö Rajavartio-osasto 07.09.2015 Lausuntopyyntö id3742639 1 (2) 00 RVLDno/2015/1700 Sisäministeriö Rajavartio-osasto 07.09.2015 Jakelussa mainitut Lausuntopyyntö; Rajanylityspaikoista sekä rajatarkastustehtävien jakamisesta niillä annetun

Lisätiedot

ITÄMERI TURVALLISUUSALUEENA 14.05.2009 -LPAMIR V-J PENNALA

ITÄMERI TURVALLISUUSALUEENA 14.05.2009 -LPAMIR V-J PENNALA ITÄMERI TURVALLISUUSALUEENA 14.05.2009 -LPAMIR V-J PENNALA 0 Esityksen rakenne Turvallisuusympäristö Meriliikenne ja energiavirrat Uhkakuva Kansainväliset merivalvontahankkeet 1 2 Lähialue Meriliikenne

Lisätiedot

Viestintä Ilmatieteen laitoksessa Avoin hallinto 27.3.2015. Nina Kukkurainen viestintäjohtaja

Viestintä Ilmatieteen laitoksessa Avoin hallinto 27.3.2015. Nina Kukkurainen viestintäjohtaja Viestintä Ilmatieteen laitoksessa Avoin hallinto 27.3.2015 Nina Kukkurainen viestintäjohtaja Ilmatieteen laitos - talo täynnä tarinoita Aihealueemme ihmislähtöisiä, siis jatkuvasti mediaa kiinnostavia

Lisätiedot

SISÄMINISTERIÖ Muistio Liite Ylitarkastaja 7.9.2015

SISÄMINISTERIÖ Muistio Liite Ylitarkastaja 7.9.2015 SISÄMINISTERIÖ Muistio Liite Ylitarkastaja 7.9.2015 Anne Ihanus Luonnos RAJANYLITYSPAIKOISTA SEKÄ RAJATARKASTUSTEHTÄVIEN JAKAMISESTA NIILLÄ ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN MUUTTAMINEN Johdanto Ehdotetut

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2011

Toimintasuunnitelma 2011 Toimintasuunnitelma 2011 1 Sitoumus Itämeren tilan parantamiseksi Itämerihaaste on Turun ja Helsingin kaupunkien yhteinen aloite Itämeren tilan parantamiseksi. Itämerihaaste julkistettiin kesäkuussa 2007.

Lisätiedot

Pentti Mäkinen 4.10.2007

Pentti Mäkinen 4.10.2007 Pentti Mäkinen 4.10.2007 Keskuskauppakamari kansallisen yhteistyöfoorumin puheenjohtajana Viranomaisten ja elinkeinoelämän muodostama kansallinen yhteistyöryhmä edistää suomalaisten yritysten turvallisuutta

Lisätiedot

ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA

ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA Etelä-Karjalan maakuntaohjelmaseminaari ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA maakuntajohtaja Matti Viialainen Ruokolahti 23.1.2014 Maakuntaliiton tehtävät (aluekehityslaki) - aluekehittämisen strategisesta kokonaisuudesta

Lisätiedot

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla Venäjän rajamailla Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla 1 2 Venäläisyhtiöiden tytäryhtiöt Suomessa yhtiöiden lkm henkilöstö Liikevaihto (milj. ) 2004

Lisätiedot

Sisäasiainministeriön asetus

Sisäasiainministeriön asetus Sisäasiainministeriön asetus Rajavartiolaitoksen hallitsemaa tilaa ja aluetta koskevista liikkumisrajoituksista ja -kielloista Annettu Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 2011 Sisäasiainministeriön päätöksen

Lisätiedot

Jyrki Laurikainen, kiinteistöjohtaja, Wärtsilä OyJ Wärtsilän pääkonttori, kuva: Mahlum 2007. Case: Wärtsilä

Jyrki Laurikainen, kiinteistöjohtaja, Wärtsilä OyJ Wärtsilän pääkonttori, kuva: Mahlum 2007. Case: Wärtsilä Wärtsilä Oyj on tehnyt Workspacen kanssa yhteistyötä vuodesta 2011, jolloin aloitettiin globaalin työympäristökonseptin kehittäminen. Vuoden 2013 loppuun mennessä Workspace oli auttanut Wärtsilää ohjaamaan

Lisätiedot

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Yleistä selvityksestä Tässä esityksessä kuvataan hankkeen

Lisätiedot

Visit Finland matkailijatutkimus Väliraportti, syyskuu 2014

Visit Finland matkailijatutkimus Väliraportti, syyskuu 2014 Visit Finland matkailijatutkimus Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Tiivistelmä... 1 Johdanto... 2 Ulkomaalaiset Suomessa tammi-elokuussa...

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 15. huhtikuuta 2011 (04.05) (OR. en) 9044/11 ENFOPOL 109

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 15. huhtikuuta 2011 (04.05) (OR. en) 9044/11 ENFOPOL 109 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 15. huhtikuuta 2011 (04.05) (OR. en) 9044/11 ENFOPOL 109 ILMOITUS: I/A-KOHTA Lähettäjä: Pääsihteeristö Vastaanottaja: Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto Ed. asiak.

Lisätiedot

RAJAVARTIOLAITOKSEN TULOSSUUNNITELMAN 2015 SEKÄ TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN 2016-2019

RAJAVARTIOLAITOKSEN TULOSSUUNNITELMAN 2015 SEKÄ TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN 2016-2019 RAJAVARTIOLAITOKSEN TULOSSUUNNITELMAN SEKÄ TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN - Tulossuunnitelman sekä toiminta ja taloussuunnitelman - 1. STRATEGINEN SUUNNITELMA 1.1 Toimintaympäristö- ja riskianalyysi Perusteellinen

Lisätiedot

LÄHETE id8991297 20 RajavartiolaitosDno/2012/1776 Rajavartiolaitoksen esikunta Vastuuyksikkö/ Vastuualue 30.01.2013 1 (3)

LÄHETE id8991297 20 RajavartiolaitosDno/2012/1776 Rajavartiolaitoksen esikunta Vastuuyksikkö/ Vastuualue 30.01.2013 1 (3) LÄHETE id8991297 20 RajavartiolaitosDno/2012/1776 Rajavartiolaitoksen esikunta Vastuuyksikkö/ Vastuualue 30.01.2013 1 (3) RAJAVARTIOLAITOKSEN TULOSSUUNNITELMA 2013 SEKÄ TOIMINTA- JA TALOUS- SUUNNITELMA

Lisätiedot

SUOMEN MERIPELASTUSJÄRJESTELMÄ - Vapaaehtoiset osana meripelastustoimen valmiutta. Rajavartiolaitoksen esikunta Sisäministeriö

SUOMEN MERIPELASTUSJÄRJESTELMÄ - Vapaaehtoiset osana meripelastustoimen valmiutta. Rajavartiolaitoksen esikunta Sisäministeriö SUOMEN MERIPELASTUSJÄRJESTELMÄ - Vapaaehtoiset osana meripelastustoimen valmiutta Rajavartiolaitoksen esikunta Sisäministeriö Visio Visio (ote): Suomessa on Euroopan turvallisimmat merialueet Rajavartiolaitos

Lisätiedot

Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla

Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla Tekniikan päivät 16.1.2008 klo 9 Dipoli, Espoo professori Ulla Tapaninen Turun yliopisto / Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus Merikotka tutkimuskeskus

Lisätiedot

Asia Euroopan lentoasemien kapasiteettia, tehokkuutta ja turvallisuutta koskeva toimintasuunnitelma komission tiedonanto

Asia Euroopan lentoasemien kapasiteettia, tehokkuutta ja turvallisuutta koskeva toimintasuunnitelma komission tiedonanto Liikenne- ja viestintäministeriö E-KIRJELMÄ LVM2007-00260 LPY Siren Topi 24.06.2007 Eduskunta Suuri valiokunta Viite Asia Euroopan lentoasemien kapasiteettia, tehokkuutta ja turvallisuutta koskeva toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Lapin lääni. Oulun lääni. Itä-Suomen lääni. Länsi-Suomen lääni. Etelä-Suomen lääni. Ahvenanmaa. Vantaa. Espoo. Kauniainen.

Lapin lääni. Oulun lääni. Itä-Suomen lääni. Länsi-Suomen lääni. Etelä-Suomen lääni. Ahvenanmaa. Vantaa. Espoo. Kauniainen. Koulun ympäristötieto 3 Karttakoe, koe 4 sivut 86 107 Oppilailla on esillä oppikirja. Suomen kartta on sivuilla 56 57. Nimi: pisteet: /24 Nähnyt: a. Nimeä Suomen läänit. b. Väritä kotiläänisi. Lapin lääni

Lisätiedot

5.9.2011. Paikka Sisäasiainministeriö, Kirkkokatu 12, kokoushuone 229.

5.9.2011. Paikka Sisäasiainministeriö, Kirkkokatu 12, kokoushuone 229. 5.9.2011 YRITYSTURVALLISUUDEN KANSALLINEN YHTEISTYÖRYHMÄ Aika 15.8.2011 klo 14.00 15.30 Paikka Sisäasiainministeriö, Kirkkokatu 12, kokoushuone 229. Läsnä Ritva Viljanen, SM, puheenjohtaja Hollmén Jyrki,

Lisätiedot

LISÄTALOUSARVIOESITYS NRO 1 VUODEN 2016 YLEISEEN TALOUSARVIOON. Uusi väline hätätilanteen tuen antamiseksi unionin sisällä

LISÄTALOUSARVIOESITYS NRO 1 VUODEN 2016 YLEISEEN TALOUSARVIOON. Uusi väline hätätilanteen tuen antamiseksi unionin sisällä EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 9.3.2016 COM(2016) 152 final LISÄTALOUSARVIOESITYS NRO 1 VUODEN 2016 YLEISEEN TALOUSARVIOON Uusi väline hätätilanteen tuen antamiseksi unionin sisällä FI FI Euroopan komissio

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki kansainväliset yhteydet. Yhteysjohtaja Marketta Mäkinen

Jyväskylän kaupunki kansainväliset yhteydet. Yhteysjohtaja Marketta Mäkinen Jyväskylän kaupunki kansainväliset yhteydet Yhteysjohtaja Marketta Mäkinen 7.3.2013 Jyväskylän kaupungin kansainvälisten yhteyksien linjaukset Jyväskylän kaupunkistrategia Jyväskylä kilpailukykyinen kaupunki,

Lisätiedot

HE 104/2015 vp. Järjestöstä ehdotetaan erottavaksi lähinnä taloudellisista syistä.

HE 104/2015 vp. Järjestöstä ehdotetaan erottavaksi lähinnä taloudellisista syistä. Hallituksen esitys eduskunnalle Kansainvälisen viinijärjestön perustamisesta tehdyn sopimuksen irtisanomisesta ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun

Lisätiedot

Sisäministeriön asetus

Sisäministeriön asetus Sisäministeriön asetus Rajavartiolaitoksen hallitsemaa tilaa ja aluetta koskevista liikkumisrajoituksista ja - kielloista annetun sisäasiainministeriön asetuksen muuttamisesta Sisäministeriön päätöksen

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 105/2003 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle meripelastuslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi meripelastuslakia. Ehdotuksella muutettaisiin lain käsitteistöä

Lisätiedot

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Espoo Kouvola Oulu Tampere Turku Kuntien Tiera Oy Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1 Hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Rajaliikennetilasto 2014

Rajaliikennetilasto 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Rajaliikennetilasto 2014 450000 400000 350000 300000 250000 200000 150000 100000 50000 0 kpl Kuvio 1. Saapuneet ja lähteneet kuormatut kuorma-autot vuosina 2008 2014 2008 2009

Lisätiedot

Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella

Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella Helsinki, Itämeri, Eurooppa, Aasia Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella Toimitusjohtaja Samuli Haapasalo Helsingin kaupungin kansainvälisen toiminnan kumppanuusseminaari 27.10.2010

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 28 päivänä tammikuuta 2015. 49/2015 Sisäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 28 päivänä tammikuuta 2015. 49/2015 Sisäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 28 päivänä tammikuuta 2015 49/2015 Sisäministeriön asetus Rajavartiolaitoksen hallitsemaa tilaa ja aluetta koskevista liikkumisrajoituksista ja-kielloista annetun

Lisätiedot

Kahvitarjoilu auditorion aulassa, tutustuminen maakunnan matkailuhankkeisiin

Kahvitarjoilu auditorion aulassa, tutustuminen maakunnan matkailuhankkeisiin Tilaisuuden avaus; Tuomo Tahvanainen, toimialajohtaja, Kainuun Etu Oy Kainuun matkailu 2012 tilastojen valossa Pohjola-Arctic yhteistyo : kokemukset ja tulevaisuus Laatutonni 2020 laatutonnin uusi tuleminen

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VARAUTUMINEN JA VIRANOMAISYHTEISTOIMINTA

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VARAUTUMINEN JA VIRANOMAISYHTEISTOIMINTA LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VARAUTUMINEN JA VIRANOMAISYHTEISTOIMINTA Ari-Pekka Meuronen Turvallisuuspäällikkö Lappeenrannan kaupunki On todennäköistä, että jotain epätodennäköistä tulee tapahtumaan. -Aristoteles

Lisätiedot

Käsky id0971702 1 (2) 20 RVLDno/2013/42 Rajavartiolaitoksen esikunta Suunnittelu- ja talousyksikkö 20.12.2013

Käsky id0971702 1 (2) 20 RVLDno/2013/42 Rajavartiolaitoksen esikunta Suunnittelu- ja talousyksikkö 20.12.2013 Käsky id0971702 1 (2) 20 RVLDno/2013/42 Rajavartiolaitoksen esikunta Suunnittelu- ja talousyksikkö 20.12.2013 [Viitetiedot] RAJAVARTIOLAITOKSEN TULOSSUUNNITELMA 2014 SEKÄ TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma 2009

Viestintäsuunnitelma 2009 Viestintäsuunnitelma 2009 maaliskuu 2009 1 Itämerihaaste Turun ja Helsingin kaupungit sitoutuivat julkisesti kesäkuussa 2007 toteuttamaan sellaisia käytännön toimenpiteitä, joilla ne voivat vaikuttaa vesien

Lisätiedot

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta 2 JOHDANTO JA YHTEENVETO Korkeatasoinen ja toimiva lentoliikenne on merkittävä osa alueiden kilpailukykyä. Tämän vuoksi Pohjois- Karjalan maakuntaliitto osallistuu

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 8,1 prosenttia Tammikuussa 2016 Helsingissä yövyttiin 244 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 116 000 yötä ja ulkomaalaiset 128 000 yötä

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 28.7.2015 COM(2015) 362 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE tavaroiden ja matkustajien merikuljetuksia koskevista tilastoista annetun direktiivin 2009/42/EY

Lisätiedot

Miten Helsingin seudun liikennettä voidaan hallita telematiikan avulla?

Miten Helsingin seudun liikennettä voidaan hallita telematiikan avulla? 1 Miten Helsingin seudun liikennettä voidaan hallita telematiikan avulla? Rita Piirainen Tiejohtaja Uudenmaan tiepiiri 2 Helsingin seudun liikenteen hallinnan kehittäminen PKS:n liikenneneuvottelukunta

Lisätiedot

29 artiklan mukainen tietosuojatyöryhmä

29 artiklan mukainen tietosuojatyöryhmä 29 artiklan mukainen tietosuojatyöryhmä 01613/06/FI WP 127 Lausunto 9/2006 liikenteenharjoittajien velvollisuudesta toimittaa tietoja matkustajista annetun neuvoston direktiivin 2004/82/EY täytäntöönpanosta

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

Hätäkeskusuudistus. Marko Nieminen Hätäkeskuspalvelujen johtaja Hätäkeskuslaitos. www.112.fi

Hätäkeskusuudistus. Marko Nieminen Hätäkeskuspalvelujen johtaja Hätäkeskuslaitos. www.112.fi Hätäkeskusuudistus Marko Nieminen Hätäkeskuspalvelujen johtaja Hätäkeskuslaitos www. Sisäasiainministeriön 15.5.2009 päätöksen mukaisesti hätäkeskustoimintaa kehitetään vuoteen 2015 mennessä seuraavin

Lisätiedot

Kuntamarkkinat 20 v - Paikallinen turvallisuussuunnittelu seminaari Suunnitelma tehty, mitä sitten?

Kuntamarkkinat 20 v - Paikallinen turvallisuussuunnittelu seminaari Suunnitelma tehty, mitä sitten? Kuntamarkkinat 20 v - Paikallinen turvallisuussuunnittelu seminaari Suunnitelma tehty, mitä sitten? Kuntatalo B3.3, 11.9.2013 Jussi Rahikainen, pelastustoimen kehittämispäällikkö Suunnitelmallinen turvallisuusyhteistyö

Lisätiedot

Terveysturismin markkinat. Tutkimus suomalaisten terveyspalveluiden kysynnästä Pietarissa ja venäläisten matkailijoiden keskuudessa

Terveysturismin markkinat. Tutkimus suomalaisten terveyspalveluiden kysynnästä Pietarissa ja venäläisten matkailijoiden keskuudessa Terveysturismin markkinat Tutkimus suomalaisten terveyspalveluiden kysynnästä Pietarissa ja venäläisten matkailijoiden keskuudessa Venäläisten matkailu Suomeen VENÄLÄISTEN MATKUSTUS SUOMEEN JATKOI KASVUAAN

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS. Tsr/R.Tajakka

KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS. Tsr/R.Tajakka KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS Tsr/R.Tajakka 1 1) PALVELUALUEUUDISTUKSEN TAUSTAT JA TAVOITTEET 2 Mitkä ovat uudistuksen tavoitteet? Asiakkaan (ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden) näkökulman entistäkin

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 2013. 999/2013 Sisäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 2013. 999/2013 Sisäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 2013 999/2013 Sisäministeriön asetus Rajavartiolaitoksen hallitsemaa tilaa ja aluetta koskevista liikkumisrajoituksista ja-kielloista annetun

Lisätiedot

Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa. Professori Jorma Mäntynen

Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa. Professori Jorma Mäntynen Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa Professori Jorma Mäntynen Pysyvät ja muuttuvat tekijät Maantiede Ylivoimainen sijainti sisämaan keskuksena Helsinki-Tampere vyöhykkeellä Parin kolmen tunnin etäisyydellä

Lisätiedot

Meriympäristöön kohdistuvat uhat ja niiden edellyttämät torjunta- ja sopeutumisstrategiat vaativat yhteiskunnan, päättäjien ja tutkijoiden

Meriympäristöön kohdistuvat uhat ja niiden edellyttämät torjunta- ja sopeutumisstrategiat vaativat yhteiskunnan, päättäjien ja tutkijoiden Suomenlahti-vuoden visio Miksi Suomenlahti-vuosi? Meriympäristöön kohdistuvat uhat ja niiden edellyttämät torjunta- ja sopeutumisstrategiat vaativat yhteiskunnan, päättäjien ja tutkijoiden aktiivista vuorovaikutusta

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä

Lisätiedot

KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Ryhmäkoko Hinta (alv 24 %) Koulutuskuvaukset Tavoite Kesto. Kokonaisvaltainen riskienhallinta

KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Ryhmäkoko Hinta (alv 24 %) Koulutuskuvaukset Tavoite Kesto. Kokonaisvaltainen riskienhallinta KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Kokonaisvaltainen riskienhallinta Osallistuja tiedostaa kokonaisvaltaisen riskienhallinnan periaatteet. Osallistuja ymmärtää eri tahojen laatimien riskianalyysien ja uhkamallien

Lisätiedot

Tullialan ammattitutkinnon tiedotustilaisuus Riitta Paalanen 9.3.2012

Tullialan ammattitutkinnon tiedotustilaisuus Riitta Paalanen 9.3.2012 Tullialan ammattitutkinnon tiedotustilaisuus Riitta Paalanen 9.3.2012 Tullin koulutus riitta.paalanen@.fi 1 Tässä tilaisuudessa: Kerrotaan Tullin koulutustarjonnasta yrityksille ja muille sidosryhmille,

Lisätiedot

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa 27.2.2014 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Martti Norrkniivilä Sisältö Pohjolan ja Suomen liikennekäytävät Kaivostoiminnan liikenteelliset

Lisätiedot

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA SUOMEKSI TILASTOTIETOJA Virolle 14,1 miljardin kruunun matkailutulot! Matkailu on merkittävä tulonlähde Virolle. Vuonna 2004 Viroon tuli matkailukruunuja 14,1 miljardin kruunun edestä, 15 prosenttia enemmän

Lisätiedot

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen Itämeriyhteistyö elinkeinoelämän agendalla Itämeriyhteistyö

Lisätiedot

Utön merentutkimusasema

Utön merentutkimusasema Utön merentutkimusasema Lauri Laakso, Ilmatieteen laitos (email: lauri.laakso@fmi.fi, puh. 050-525 7488) Taustaa Ilmatieteen laitoksella Utön saarella nykyisin monipuolinen ilmakehätutkimusasema, kts.

Lisätiedot

SANKARIT KURIIN - JATKOSODAN SOTAPOLIISI

SANKARIT KURIIN - JATKOSODAN SOTAPOLIISI Taktiikan laitos SANKARIT KURIIN - JATKOSODAN SOTAPOLIISI Kuvalähteet: Raunio, Ari, Sotatoimet Suomen sotien 1939 45 kulku kartoin, s. 81 ja http://www.kolumbus.fi/leo.mirala/karkku/lohjamo/lohjamox.htm

Lisätiedot

Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja. Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja. Etelä-Suomen aluehallintovirasto Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto Uudistuksen lähtökohdat Perustui Matti Vanhasen II hallitusohjelmaan Hallinto- ja kuntaministeri

Lisätiedot

RAJAVARTIOLAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2009

RAJAVARTIOLAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2009 RAJAVARTIOLAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2009 LÄHETE /21/2010.3.2010 RAJAVARTIOLAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2009 Oheisena lähetetään tiedoksenne rajavartiolaitoksen toimintakertomus vuodelta 2009. Rajavartiolaitoksen

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ohjelma ja järjestöt. Elina Pajula, 24.4.2012 järjestöjen aluetyön kokous, Kuopio

Sisäisen turvallisuuden ohjelma ja järjestöt. Elina Pajula, 24.4.2012 järjestöjen aluetyön kokous, Kuopio Sisäisen turvallisuuden ohjelma ja järjestöt Elina Pajula, 24.4.2012 järjestöjen aluetyön kokous, Kuopio 3. Sisäisen turvallisuuden ohjelma Laaja käsitys turvallisuudesta Ennalta ehkäisy, tilanteen mukainen,

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä.

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä. TÄSSÄ TOIMINNAN SEURANNAN RAPORTISSA SEURATAAN KUUKAUSITTAIN ENONTEKIÖN KEHITYS OY TÄRKEIMPIÄ TOIMIA, SEKÄ KATSOTAAN SEURAAVAN KUUKAUDEN JO SOVITTUJA TEEMOJA. RAPORTTI LAADITAAN KUUKAUSITTAIN JA ESITETÄÄN

Lisätiedot

KYMENLAAKSON LIITTO Regional Council of Kymenlaakso

KYMENLAAKSON LIITTO Regional Council of Kymenlaakso 1 / 7 ETELÄ-KARJALAN JA KYMENLAAKSON YHTEISTOIMINTARYHMÄ 2 / 2014 PÖYTÄKIRJA KL/038/000205/2014 Aika: 2.6.2014 13:00-14:35 Paikka: Lappeenranta, Technopolis Skinnarila, kokoustila Suvorov 1 Kokouksen avaus

Lisätiedot

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) 31.10.2011 Dnro 4258/005/2011

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) 31.10.2011 Dnro 4258/005/2011 LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) Sisällysluettelo 1 VARAUTUMISSUUNNITTELU... 3 1.1 Säädösperusta... 3 1.2 Varautumistoiminnan tavoite... 3 2 VARAUTUMISSUUNNITELMIEN LAADINTA... 4 2.1 Varautumistoiminnan hierarkia...

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 19.2.2014 COM(2014) 74 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Asetuksen (EY) N:o 1931/2006 muuttamisesta siten, että Kaliningradin alue ja tietyt Puolan

Lisätiedot

Lausuntopyyntö id4753782 1 (2) 00 RVLDno/2016/931 Sisäministeriö Rajavartio--osasto 21.04.2016 SM015:00/2016

Lausuntopyyntö id4753782 1 (2) 00 RVLDno/2016/931 Sisäministeriö Rajavartio--osasto 21.04.2016 SM015:00/2016 Lausuntopyyntö id4753782 1 (2) 00 RVLDno/2016/931 Sisäministeriö Rajavartio--osasto 21.04.2016 SM015:00/2016 Jakelussa mainitut Rajavartiolaitoksen tilaa tai aluetta koskevia liikkumisrajoituksia tai kieltoja

Lisätiedot

RAJAVARTIOLAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS

RAJAVARTIOLAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS RAJAVARTIOLAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2006 RAJAVARTIOLAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2006 RAJAVARTIOLAITOKSEN ORGANISAATIO... 1 OSA I TOIMINTAKERTOMUS... 2 1. JOHDON KATSAUS... 2 2. TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS...

Lisätiedot

Tullin näkökulma kuljetus(ketjun)turvallisuuteen

Tullin näkökulma kuljetus(ketjun)turvallisuuteen Tullin näkökulma kuljetus(ketjun)turvallisuuteen 2012 Erik Dannbäck erik.dannback@tulli.fi Tullivalvontapäällikkö Valvontaosasto Tullivalvonta ja tekniikka 2 Esityksen sisältö Missio Valvonnan ydintehtävät

Lisätiedot

Satamaohje: infektiohälytystilanne laivalla

Satamaohje: infektiohälytystilanne laivalla Satamaohje: infektiohälytystilanne laivalla Outi Lyytikäinen, tutkimusprofessori Infektiotautien torjuntayksikkö 18.1.2016 Laivatarkastuskoulutus / O Lyytikäinen 1 Infektiohälytystilanne laivalla Mahdollisia

Lisätiedot

Teollisuuskaupungista venäläisten ykkösmatkailukeitaaksi vuoteen 2020! 20.3.2009 Yachting Dream Ltd Jorma Pakkanen

Teollisuuskaupungista venäläisten ykkösmatkailukeitaaksi vuoteen 2020! 20.3.2009 Yachting Dream Ltd Jorma Pakkanen Teollisuuskaupungista venäläisten ykkösmatkailukeitaaksi vuoteen 2020! Imatra on toiseksi suosituin venäläisten yöpymiskohde Suomessa, Helsingin jälkeen! Venäläisten yöpymiset lisääntyivät 2008 Etelä-

Lisätiedot

Yleisten apurahojen hakuohjeet

Yleisten apurahojen hakuohjeet Yleisten apurahojen hakuohjeet 1) Mihin tarkoitukseen rahasto jakaa yleisiä apurahoja? Erilaisia hankkeita tukemalla rahasto haluaa lisätä Suomen ja Norjan välisiä kontakteja sekä lisätä molempien maiden

Lisätiedot

1. Matkustaja- ja matkustusturvallisuus päivittäisessä työssä

1. Matkustaja- ja matkustusturvallisuus päivittäisessä työssä Koulutusohjelmat vuodelle 2015 1. Matkustaja- ja matkustusturvallisuus päivittäisessä työssä Sisältää henkilöliikenteen kuljettajan lainsäädännölliset oikeudet ja velvollisuudet häiriö-, vaara ja onnettomuustilanteissa.

Lisätiedot

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Yhteiskunnan kokonaisturvallisuus Yhteiskunnan turvallisuudesta huolehtiminen on valtiovallan keskeisimpiä tehtäviä ja yhteiskunnan elintärkeät

Lisätiedot

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun Kehittämisneuvos Harri Martikainen Sisäisen turvallisuuden strategian laadinta Hankkeen toimikausi jakautuu kahteen osaan: 20.1.2015-31.3.2015,

Lisätiedot

Viro ja Latvia hankeyhteistyössä: lisää haasteita vai uusia ulottuvuuksia?

Viro ja Latvia hankeyhteistyössä: lisää haasteita vai uusia ulottuvuuksia? Viro ja Latvia hankeyhteistyössä: lisää haasteita vai uusia ulottuvuuksia? Itämerihaasteen kansallinen seminaari 16.11.2010 Satu Viitasalo-Frösén Helsingin kaupungin ympäristökeskus Miksi uusi hanke? 2007

Lisätiedot

Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE

Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE Mitä se hyvejää? MIKSI EU? MITEN EU SYNTYI? KUINKA SAAN TIETOA OIKEUKSISTANI EU:SSA? MISTÄ EU MÄÄRÄÄ JA MISTÄ PÄÄTETÄÄN KANSALLISESTI? MITEN PÄÄSEN

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia 2013 2017 Lähtökohta Maahanmuuttoviraston viestintästrategia 2013 2017 pohjautuu valtionhallinnon viestinnälle lainsäädännössä ja ohjeissa annettuihin velvoitteisiin

Lisätiedot