Tiivistelmä tutkimustuloksista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tiivistelmä tutkimustuloksista"

Transkriptio

1 Tiivistelmä tutkimustuloksista

2 1. Tutkimuksen tausta ja tavoitteet Tämän Lappeenrannan lentoliikenteen taloudellisia vaikutuksia selvittävänä tutkimuksen on toteuttanut Wirma Lappeenranta Oy:n toimeksiannosta MC-Info Oy. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää lentoliikenteen aluetaloudellisia vaikutuksia Etelä-Karjalan maakunnassa oletetussa tilanteessa, jossa Lappeenrannan lentoaseman kautta kulkee lentomatkustajaa vuodessa. Tutkimuksen menomenetelmä pohjautuu matkailijahaastatteluihin ja tulomenetelmä tutkimusalueen yrityshaastatteluihin. Tutkimus selvittää matkailijoiden rahankäytön vaikutuksia kohdealueen talouteen, ja tuottaa tulokseksi matkailun tulo-, työllisyys-, palkkatulo- ja kunnallisverotulovaikutukset. Nämä vaikutukset jaetaan vielä välittömiin, välillisiin sekä johdettuihin vaikutuksiin. Tämän lisäksi tutkimuksen tavoitteena on selvittää lentomatkustajien profiilia (mm. asuinpaikka, matkan tarkoitus, matkaseurue), vierailemista ja yöpymistä Etelä-Karjalassa, Lappeenrannan lentoaseman käyttämisen tiheyttä, tyytyväisyyttä lentoaseman nykyiseen toimintaan ja palveluun sekä toiveita ja odotuksia lentoaseman kehittämisen suhteen. matkailutoimialoilla toimivien yrityspäättäjien näkemyksiä Lappeenrannan lentokentän tärkeydestä oman liiketoiminnan ja Etelä- Karjalan vetovoiman kannalta. keskeisten avainhenkilöiden näkemyksiä ja odotuksia Lappeenrannan lentoliikenteestä 2. Pohjoismainen malli tutkimusmenetelmänä Lentomatkailun aluetaloudellisten vaikutusten laskennassa on sovellettu ns. Pohjoismaista mallia, joka on eniten käytetty aluetaloudellisen vaikutusten selvittämiseen sovellettu tutkimusmenetelmä suomalaisessa matkailututkimuksessa. Tutkimusmallin on julkaissut Matkailun edistämiskeskus vuonna 1983, ja se soveltuu erityisesti pienten ja keskisuurten paikallisalueiden tarkasteluun. 2

3 3. Aineistot ja menetelmät Tutkimus koostuu kolmesta eri osatutkimuksesta: 1. Kvantitatiivinen lentomatkailijatutkimus, jossa on haastateltu henkilökohtaisesti 172 lentomatkustajaa Lappeenrannan lentoasemalla maaliskuussa Haastateltavat poimittiin sekä lähtevien että saapuvien matkustajien joukosta satunnaisesti, ja haastattelut tehtiin venäjän-, englannin- tai suomenkielellä. Tutkimusaineisto toimii pohjoismaisen mallin menomenetelmän perustana. 2. Kvantitatiivinen yritystutkimus, jossa puhelimitse rekrytoitiin yrityspäättäjiä vastaamaan web-kyselyyn. Yritystutkimuksen aineisto kerättiin kaksivaiheisesti. Ensimmäisen vaiheen kysely kohdistettiin yrityksille, jotka voivat tarjota tuotteita tai palveluita suoraan lentomatkustajille (majoituspalvelut, ravitsemistoiminta, vähittäiskauppa, kuljetus/liikenne ja ohjelma-/kulttuuri-/ urheilupalvelut). Toisen vaiheen kysely kohdistettiin ensimmäisen vaiheen nk. välituotepanosten toimittajille. Yritystutkimukseen vastasi maaliskuussa 2014 yhteensä 131 yrityspäättäjää, joista 102 edustaa ensimmäisen vaiheen yrityksiä ja 29 toisen vaiheen yrityksiä. Tutkimusaineisto toimii pohjoismaisen mallin tulomenetelmän perustana. 3. Kvalitatiivinen teemahaastattelututkimus, jossa on haastateltu henkilökohtaisesti kymmenen etelä-karjalaista avainhenkilöä maaliskuussa Haastattelut kohdistettiin organisaatioiden aseman mukaan kolmeen pääryhmään: julkiset instituutiot, elinkeinoelämän järjestöt ja suurimmat matkailuliiketoiminnan yritykset Kvantitatiivisissa tutkimuksissa tulosten virhemarginaali on keskimäärin ±6,4 %-yksikköä, kun tuloksia tarkastellaan tilastollisesti 95 %:n luottamustasolla. 3

4 Kvalitatiiviseen avainhenkilötutkimukseen haastatellut Yhteensä 10 teemahaastattelua kolmesta ryhmästä Järjestöt Julkishallinto Matkailuliiketoiminta 4

5 4. Kysely- ja haastattelututkimusten tulokset 4.1. Kyselytutkimukset lentomatkustajille ja yrityksille Kun lentomatkustajilta kysyttiin syitä matkustaa Lappeenrannan lentoaseman kautta, ylivoimaisesti useimmin syynä mainittiin lentoreitin edullinen hinta. Tämän syyn mainitsi kolme neljäsosaa kaikista vastaajista. Tämä syy korostuu venäläismatkailijoilla keskimääräistä enemmän (82 %). Kaiken kaikkiaan yli 90 % matkustajatutkimukseen vastanneista arvioi, että he käyttäisivät Lappeenrannan lentokenttää useammin, jos kentältä olisi lentoja nykyistä useampiin Euroopan kaupunkeihin ja lomakohteisiin. Kaksi kolmasosaa lentomatkustajista uskoo lisäävänsä Lappeenrannan lentokentän käyttöä merkittävästi, jos lentoja olisi nykyistä useampiin kohteisiin. Muita vahvemmin merkittävään käytön lisäämiseen uskovat venäläismatkustajat (77 %). Seuraavaksi useimmin syinä Lappeenrannan lentoaseman käyttöön mainitaan lentoaseman sijainti ja sopiva lentoyhteys. Sijaintia korostavat erityisesti Etelä-Karjalassa asuvat sekä vierailijoista ne, jotka yöpyvät maakunnassa lentomatkansa yhteydessä. 5

6 Lentomatkustajilta kysyttiin avoimesti, mihin kohteisiin he haluaisivat lentää Lappeenrannan lentokentältä. Jokainen vastaaja saattoi nimetä useita kohteita, ja kohdemainintoja kertyi yhteensä 386 kappaletta. Avoimissa vastauksissa toistuvat erityisesti Euroopan suurimmat maat ja kaupungit, yleisimmin Espanja, Ranska, Italia ja Pariisi. Alla olevaan kuvaan on koottu ne kohteet, jotka saivat vähintään kuusi mainintaa. Kun lentomatkustajilta kysyttiin Lappeenrannan lentoaseman palveluista, matkustajat ilmoittivat kaipaavansa erityisesti ravintolapalveluiden kehittämistä. Jonkin verran tilausta on tulosten perusteella myös kauppa- ja sleeping-palveluille. Muina palveluina mainittiin mm. apteekki, lastenhuone, matkamuistomyymälä, tax free -kauppa, duty free kauppa, wc tuloaulassa sekä Wi-Fi-verkko. 6

7 Peräti 98 % vastanneista lentomatkustajista ilmoitti olevansa tyytyväinen Lappeenrannan lentoaseman toimintaan ja palveluihin, ja näistäkin suurin osa on erittäin tyytyväisiä. Lentomatkailijoilta kysyttiin myös halukkuutta suositella Lappeenrannan lentoasemaa ystäville, sukulaisille ja kollegoille. Asteikolla 0-10 suositteluhalukkuuden keskiarvo on 8,5 (0=varmasti en suosittelisi... 10=varmasti suosittelisin). 18 % Etelä-Karjalan ulkopuolella asuvista lentomatkustajista (27 vastaajaa) ilmoitti yöpyneensä tai aikovansa yöpyä Etelä-Karjalassa lentomatkansa yhteydessä. Reilu puolet Etelä-Karjalassa yöpyvistä vastaajista yöpyi/aikoi yöpyä hotellissa. Tutkimustulosten perusteella yöpyjät viettävät Etelä-Karjalassa yhdellä käyntikerralla keskimäärin kolme yötä. HALUKKUUS SUOSITELLA 8,5 YÖPYMISET KESKIMÄÄRIN 3 yötä 7

8 Yritysvastaajista lähes kolme neljäsosaa pitää Lappeenrannan toimivaa lentokenttää tärkeänä Etelä-Karjalan imagon ja vetovoiman kannalta. Sen sijaan yrityksen oman liiketoiminnan kannalta tärkeänä lentokenttää pitää vain reilu viidennes yritysvastaajista. Valtaosa yritysvastaajista uskoo, että lentoliikenteen ja -reittien lisääminen Lappeenrannasta Euroopan eri kaupunki- ja lomakohteisiin kasvattaisi heidän omaa lomamatkustamistaan Lappeenrannan lentokentältä. Sen sijaan lentoreittien lisäämisen vaikutukset liikematkustamiseen, yritysten liikevaihtoon tai oman alan kilpailutilanteeseen jäävät yritysvastaajien mielestä suhteellisen vähäisiksi. Myös yritysvastaajilta kysyttiin avoimesti, mihin kohteisiin he haluaisivat lentää Lappeenrannan lentokentältä. Jokainen yritysvastaaja saattoi nimetä useita kohteita, ja kohdemainintoja kertyi yhteensä 102 kappaletta. Yritysvastauksissa mainittiin useimmin Lontoo ja Riika. Alla olevaan kuvaan on koottu ne kohteet, jotka saivat vähintään kolme mainintaa. 8

9 4.2. Avainhenkilöiden näkemykset Lappeenrannan lentoliikenteestä Luvun 4.2. tulokset perustuvat kymmenen avainhenkilön kvalitatiiviseen teemahaastatteluun. Lentoliikenteen merkitys alueen toimijoille Haastateltavat hahmottivat lentoliikenteessä selkeät neljä ulottuvuutta: 1) Omasta maakunnasta lähtevät, 2) Lähimaakunnista saapuvat läpikulkijat ja vierailijat, 3) Venäläiset läpikulkijat ja vierailijat ja 4) Etelä- Karjalaan muualta Euroopasta saapuvat turistit. Haastatteluissa oltiin lähes yksimielisiä siitä, että elinkeinoelämän kannalta on tärkeää säilyttää lehtoyhteydet, jotka palvelevat sekä turismia että liikematkailua. Monet uskovat, että vähittäiskauppa ja palvelut hyötyvät lentoliikenteestä, kun osa venäläisistä lentomatkustajista ostaa osana matkaansa tax-free tuotteita Etelä- Karjalasta. Osa matkailutoimijoista kokee, että lentoliikenteellä nykymuodossaan ei ole merkitystä oman liiketoiminnan kannalta. Esimerkiksi venäläiset lentomatkailijat eivät juurikaan näy hotelliyöpymisinä. Liikematkailun kannalta yhteydet jatkolennoille ovat usein ratkaisevia. Lentoyhteydet johonkin risteyskohteeseen, kuten Riikaan tai Kööpenhaminaan, olisi ihanteellinen ratkaisu liike-elämän tarpeisiin. Aiempi lentoyhteys Lappeenrannasta Riikaan nähtiin haastateltavien keskuudessa toimivana ja yhteyden menetystä harmitellaan laajasti. Yliopistolla lentokenttä koetaan tärkeäksi. Yliopiston henkilökunnalle kertyy vuosittain useita tuhansia ulkomaan matkapäiviä, ja kansainvälisten konferenssien järjestämisen edellytys on kattavat ja toimivat lentoyhteydet. Lisäksi opiskelijoita liikkuu jo nyt paljon halpalennoilla ja tämän liikenteen uskotaan kasvavan voimakkaasti. Useampikin haastateltava totesi, että Etelä-Karjalan elinkeinorakenne on kansainvälistymässä, ja että erilaisten kansainvälisten tapahtumien järjestämiseen pitäisi olla säännölliset ja pysyvät lentoyhteydet. Hyvien lentoyhteyksien nähtiin myös helpottavan yleisö- ja muiden tapahtumien saavutettavuutta sekä luovan mahdollisuuksia tavoitella uusia tapahtumia Etelä-Karjalaan. Moni haastatelluista kokee, että heillä ei ole tällä hetkellä riittävästi tietoa siitä, kuinka moni lentomatkailijoista yöpyy Etelä-Karjalassa tai yleensä käyttää paikallisia palveluja, ja missä määrin palveluja käytetään. Lentomatkustajille kohdistuvan kaupankäynnin ja palvelujen myynnin kautta saatavista tulo- ja työllisyysvaikutuksista ollaan myös hyvinkin epätietoisia. Yleisvaikutelma haastateltavilla on kuitenkin se, että lentoliikenne tuottaa tuloja maakuntaan, mutta niiden todellisesta määrästä ei ole riittävästi tietoa. Lentoliikenne maakunnan vetovoimatekijänä Haastatteluissa tuli vahvasti esille se, että toimiva kansainvälinen lentokenttä tukee mielikuvaa menestyvästä ja kasvavasta maakunnasta, mutta sen merkitystä ei kannata ylikorostaa. Lentoliikenteen kehittämisen painopiste tulee haastateltujen mielestä olla elinkeinoelämän ja muiden toimijoiden todellisissa tarpeissa, ei niinkään imagotekijöissä. Osa haastatelluista muistutti, että lentoliikenne on Etelä-Karjalan ja lähimaakuntien asukkaille merkittävä etu, jonka avulla säästetään satoja euroja ja tunteja matkailtaessa. Tämän viestin levittäminen ja markkinointi on osan mielestä jäänyt liian vähäiselle huomiolle. 9

10 Yritysten sijoittumisen kannalta sekä yliopiston toiminnan näkökulmasta toimiva lentoliikenne alueelle on hyvä lisä, mutta ei välttämättä ratkaisevassa roolissa. Yliopiston imagon kannalta olisi haasteellista, jos kansainvälisellä yliopistolla ei olisi toimivaa lentoyhteyttä. Kansainväliset tapahtumat kulkevat käsi kädessä lentoyhteyksien kanssa. Lisäksi kansainvälisiä tutkijoita ja konferensseja on helpompi houkutella, jos on olemassa sopivat lentoliikenneyhteydet. Monet haastatellut toivat esille sen, että Etelä-Karjalalla ja Saimaan alueella laajemminkin on runsaasti matkailupotentiaalia. Turismin kannalta olisi tärkeää kehittää Saimaan alueen matkailua kokonaisuutena yli maakuntarajojen. Muutamien haastateltujen mielestä Lappeenrannan lentokentän sijasta tulisikin puhua Etelä- Karjalan tai Saimaan lentokentästä. Lentoliikenteen järjestäminen Lappeenrannan lentoasemalla Tällä hetkellä Finavia omistaa Lappeenrannan lentokentän, mutta joidenkin haastateltujen mielestä Finavia ei panosta nykyisin riittävästi kentän kehittämiseen. Monet haastatelluista olivat sillä kannalla, että Lappeenrannan lentokentälle pitäisi löytää nykyistä vapaamuotoisempia ja joustavampia toimintatapoja. Toiminnan uudelleen järjestämisellä, ketterämmällä organisaatiolla sekä nykyistä aktiivisemmalla myynnillä ja markkinoinnilla lentoaseman toiminnasta voitaisiin saada tuloksellisempaa. Lappeenrannan lentokentällä nähdään keskeisen sijaintinsa, rajan läheisyyden ja kansainvälisten yhteyksiensä vuoksi olevan erityisasema muihin alueellisiin lentokenttiin verrattuna. Nämä edut tarjoavat haastateltujen mielestä mahdollisuuden merkittävälle palvelujen kehittämiselle ja uudelleen järjestämiselle. Osa haastatelluista visioi, että nykyisen lentoaseman tilalle voisi rakentaa suuren kauppakeskuksen, josta osa olisi lentoasemaa. Tätä ajatusta tukee lentokentän sijainti kaupungin keskustan tuntumassa. Lisäksi Lappeenrannan lentokenttä voisi toimia vara-, apu- tai nk. ylivuotokenttänä Pietarin sekä Helsinki-Vantaan lentokentille. Tulevaisuuden uhkakuvana nähdään se, että halpalehtoyhtiöt ovat varsin ailahtelevia, eikä reittien pysyvyyteen uskalleta luottaa. Halpalennot Lappeenrannasta perustuvat paljolti venäläisiin ja Venäjän halpalentojen puutteeseen. Niinpä Pietarin oman halpalentoliikenteen kehittyminen nähdään myös uhkana, sillä tällöin liikenne Lappeenrannan lentokentän kautta vähentyisi. Useimmat haastatellut korostavat, että on joka tapauksessa tärkeää löytää pitkäkestoinen ja vakaa toimintamalli, jonka varaan voi rakentaa kestävää toimintaa ja pitkän tähtäimen kehittämistä. Monen haastatellun mielestä Lappeenrannan lentokentän toiminnan järjestäminen voisi olla vahvan maakunnallisen toimijan hallussa. Monia haastateltuja houkutteleekin säätiömalli (Seinäjoen malli), jossa olisi mukana kuntaomistajia sekä omasta että naapurimaakunnista, ja jossa toimintaa tuetaan suoralla valtion tuella. Osa haastatelluista arvioi, että lentokentän toiminnan kannalta sen omistussuhteilla ei ole suurta merkitystä. Osa taas näkee, että säätiömalli takaisi ehkä turvallisemman ja vakaamman omistuksen ja sitä kautta pitkäjänteisemmän toiminnan. Monen mielestä strateginen ratkaisu kentän kohtalosta tulisi kuitenkin saada aikaiseksi pikaisesti, sillä lentokentän kehittämistyö vaatii aikaa. Lisäksi haastatteluissa tuli selvästi esille se, että on epärealistista ajatella, että lentokenttä pyörisi ns. omillaan vielä ensimmäisten vuosien aikana. Moni haastatelluista pohti, että heillä pitäisi olla käytettävissä enemmän tietoa nykytilanteesta, sekä vaihtoehtoisista toimintamalleista, jotta malleja voisi arvioida monipuolisemmin. 10

11 5. Lentomatkailun tulo- ja työllisyysvaikutusten laskeminen Menomenetelmä Menomenetelmän perustana on 172 lentomatkailijan haastattelua. Näistä 68 matkustajaa (40 %) on ns. vierailijoita, jotka asuvat Etelä- Karjalan ulkopuolella, ja jotka tekevät ostoja Etelä-Karjalassa lentomatkansa yhteydessä. Menomenetelmässä laskennan pohjan muodostavat vierailijoiden (N=68) ilmoittamat käyntikertakohtaiset rahamäärät menoryhmittäin henkilötasolla. Tämä sisältää sekä yöpyjät että päiväkävijät. Rahamääristä puhdistetaan pois arvonlisävero kunkin menoryhmän arvonlisäverokannan mukaisesti. Tällä perusteella tutkimusaineistosta saadaan laskettua henkilötason välitön lentomatkailutulo, joka on keskimäärin 155,23 + alv yhtä vierailukertaa kohti. Tutkimushypoteesissa oletetussa tilanteessa, jossa Lappeenrannan lentoaseman lentomatkailijoiden kokonaismäärä on matkustajaa vuodessa, välitön (brutto)lentomatkailutulo on 24,5 miljoonaa euroa vuodessa. Tulomenetelmä Tulomenetelmän perustana on 131 yrityspäättäjän vastausta, mutta osa vastauksista oli laskennan kannalta vajavaisia. Tulomenetelmän laskennan pohjana on 112 laskennan kannalta riittävästi informaatiota sisältävää vastausta, joista 87 on ensimmäisen vaiheen ja 25 toiseen vaiheen yritysten vastauksia. Suurin osa yritysvastaajista ei käytännössä pysty arvioimaan lentomatkailijoiden osuutta liikevaihdostaan, sillä asiakkaista on vaikea tunnistaa lentomatkailijat omaksi ryhmäkseen. Sen vuoksi tässä tutkimuksessa laskennan pohjatietona käytetään edellä kuvattua menomenetelmän lentomatkailutuloa. Tulomenetelmällä lasketaan sen sijaan muut aluetaloudelliset vaikutukset, eli välillinen liikevaihdon lisäys, työllistävyys sekä palkka- ja verotulovaikutukset. Tulomenetelmän laskennan pohjatietona on käytetty lisäksi toimipaikka- ja liikevaihtotietoja valituilta matkailutoimialoilta, jotka ovat majoituspalvelut, ravitsemistoiminta, vähittäiskauppa, kuljetus/liikenne ja ohjelma-/kulttuuri-/urheilupalvelut. Tulomenetelmän ensimmäisen vaiheen yritykset on valittu näiltä toimialoilta. Tilastokeskuksen 2012 yritystilaston mukaan valituilla toimialoilla on Etelä-Karjalassa yhteensä 1634 toimipaikkaa, joiden yhteenlaskettu liikevaihto on noin 1,55 miljardia euroa vuodessa. Kun yhdistetään menomenetelmän, tulomenetelmän ja Tilastokeskuksen tiedot, saadaan laskettua lentomatkailun aiheuttamat välittömät ja välilliset tulo-, työllisyys-, palkkatulo- ja verotulovaikutukset Etelä-Karjalassa tutkimushypoteesin esittämässä tilanteessa, jossa Lappeenrannan lentoaseman kautta kulkee matkustajaa vuodessa. Lisäksi laskennassa oletetaan, että lentomatkustajien profiili, rakenne ja kulutuskäyttäytyminen on samanlaista kuin maaliskuussa

12 6. Lentomatkailun taloudelliset vaikutukset lentomatkustajalla 6.1. Lentomatkailun välittömät tulovaikutukset AVAINLUKU YKS. ARVO VÄLITÖN BRUTTOLENTOMATKAILUTULO Palkkavuoto lentomatkailutulosta Ostovuoto lentomatkailutulosta VÄLITÖN NETTOLENTOMATKAILUTULO Lentomatkailun välilliset tulovaikutukset AVAINLUKU YKS. ARVO VÄLILLINEN BRUTTOLENTOMATKAILUTULO Palkkavuoto välillisestä lentomatkailutulosta Ostovuoto välillisestä lentomatkailutulosta VÄLILLINEN NETTOLENTOMATKAILUTULO VÄLITÖN BRUTTOLENTOMATKAILUTULO - Lentomatkustajien ostoina Etelä-Karjalaan jättämä rahamäärä (alv 0 %) tilanteessa, jossa on lentomatkustajaa vuodessa. Yhden vierailijan keskimääräinen käyntikertakohtainen kulutus on 155,23. Vierailijoiksi on määritelty ne lentomatkustajat, jotka asuvat Etelä- Karjalan ulkopuolella, ja jotka käyttävät rahaa Etelä-Karjalassa lentomatkan yhteydessä. PALKKAVUOTO LENTOMATKAILUTULOSTA - Lentomatkailusta aiheutuva yritysten palkkamenojen lisäys, joka maksetaan Etelä-Karjalan ulkopuolelle. OSTOVUOTO LENTOMATKAILUTULOSTA - Lentomatkailusta aiheutuva yritysten välituotepanosten ostomenojen lisäys, joka kohdistuu Etelä-Karjalan ulkopuolelle. VÄLITÖN NETTOLENTOMATKAILUTULO - Palkka- ja ostovuodosta puhdistettu lentomatkustajien Etelä-Karjalan aluetalouteen jättämä rahamäärä (alv 0 %), tilanteessa, jossa on yhteensä lentomatkustajaa vuodessa. VÄLILLINEN BRUTTOLENTOMATKAILUTULO - Lentomatkailijoille tuotteita ja palveluja myyvien yritysten ostojen lisäys Etelä-Karjalaan sillä osuudella, joka kohdistuu lentomatkustajille tapahtuvaan myyntiin. Tätä voidaan kuvata myös termillä paikalliset välituotehankinnat. PALKKAVUOTO VÄLILLISESTÄ LENTOMATKAILUTULOSTA - Lentomatkailusta aiheutuva ns. toisen vaiheen yritysten palkkamenojen lisäys, joka maksetaan Etelä-Karjalan ulkopuolelle. OSTOVUOTO LENTOMATKAILUTULOSTA - Lentomatkailusta aiheutuva ns. toisen vaiheen yritysten välituotepanosten ostomenojen lisäys, joka kohdistuu Etelä- Karjalan ulkopuolelle. VÄLILLINEN NETTOLENTOMATKAILUTULO - Palkka- ja ostovuodosta puhdistetut paikalliset lentomatkailun välituotehankinnat ns. toisen vaiheen yrityksissä tilanteessa, jossa on lentomatkustajaa vuodessa. 12

13 6.3. Lentomatkailun työllisyysvaikutukset 6.4. Lentomatkailun palkkatulovaikutukset AVAINLUKU YKS. ARVO Lentomatkailun välitön Työllisyysvaikutus HTV 113 Välillinen työllisyysvaikutus HTV 14 Lentoaseman suora työllistävyys * HTV 20 Lentomatkailun työllistävyys YHTEENSÄ HTV 147 LENTOMATKAILUN VÄLITÖN TYÖLLISYYSVAIKUTUS - Lentomatkailutulon aiheuttama työllisyyden lisäys ns. ensimmäisen vaiheen yrityksissä. VÄLILLINEN TYÖLLISYYSVAIKUTUS - Välituotepanoksia toimittavien ns. toisen vaiheen yritysten työllistäminen välillisten lentomatkailutulojen osuudella. LENTOASEMAN SUORA TYÖLLISYYS * - Lentoasemalla ja lentokentällä suoraan työllistyvien määrä. Lähteenä NAG - Lappeenrannan lentokentän kehittämissuunnitelma LENTOMATKAILUN TYÖLLISTÄVYYS YHTEENSÄ - Lentomatkailun aiheuttama työllisyyden lisäys Etelä-Karjalassa yhteensä tilanteessa, jossa on lentomatkustajaa vuodessa. AVAINLUKU YKS. ARVO Välitön palkkatulovaikutus Välillinen palkkatulovaikutus Johdettu palkkatulovaikutus Lentoaseman suoran työllistämisen palkkatulovaikutus PALKKATULOVAIKUTUS YHTEENSÄ VÄLITÖN PALKKATULOVAIKUTUS - Lentomatkustajille tuotteita ja palveluja myyvien ns. ensimmäisen vaiheen yritysten Etelä-Karjalassa asuville työntekijöilleen maksama nettolentomatkailutulon aiheuttama palkkatulojen lisäys. VÄLILLINEN PALKKATULOVAIKUTUS - Välituotetoimittajayritysten työntekijöilleen Etelä-Karjalaan maksamat palkat siltä osin, kun ne aiheutuvat välillisestä lentomatkailutulosta. JOHDETTU PALKKATULOVAIKUTUS - Lisäpalkkasumma, joka syntyy, kun Etelä-Karjalassa asuvat työntekijät kuluttavat itse ansaitsemaansa palkkatuloa Etelä- Karjalassa sijaitsevissa yrityksissä. Lähteenä tutkimuksen tulomenetelmä ja Pohjoismainen malli, jossa palkkakerroin 0,11. LENTOASEMAN SUORAN TYÖLLISTÄMISEN PALKKATULOVAIKUTUS - Lentoaseman työntekijöiden vuosittainen palkkatulo, kun lentoaseman keskimääräinen työllistävyys on 20 henkilötyövuotta. Lähteenä tutkimuksen tulomenetelmä ja NAG - Lappeenrannan lentokentän kehittämissuunnitelma

14 6.5. Lentomatkailun verotulovaikutukset alueen kunnille AVAINLUKU YKS. ARVO Välitön verotulovaikutus Välillinen verotulovaikutus Johdettu verotulovaikutus Lentoaseman suoran työllistämisen verotulovaikutus VEROTULOVAIKUTUS YHTEENSÄ VÄLITÖN VEROTULOVAIKUTUS - Lentomatkustajille tuotteita ja palveluja myyvien ns. ensimmäisen vaiheen yritysten Etelä-Karjalassa asuvien työntekijöiden palkoistaan maksamat kunnallisverot siltä osin, kun ne aiheutuvat nettolentomatkailutulosta. Lähteenä tutkimuksen tulomenetelmä ja Etelä-Karjalan kuntien verotustiedot. Etelä-Karjalan kuntien 2014 kunnallisverojen painotettu keskiarvo on 20,40 %. VÄLILLINEN VEROTULOVAIKUTUS - Välituotetoimittajayritysten työntekijöiden palkoistaan maksamat kunnallisverot siltä osin, kun ne aiheutuvat välillisestä lentomatkailutulosta. JOHDETTU VEROTULOVAIKUTUS - Johdetun palkkatulon verotulovaikutus alueen kuntien verotuloihin. LENTOASEMAN SUORAN TYÖLLISTÄMISEN VEROTULOVAIKUTUS - Lentoaseman työntekijöiden palkoistaan maksamat kunnallisverot, kun lentoaseman keskimääräinen työllistävyys on 20 henkilötyövuotta. Lähteenä tutkimuksen tulomenetelmä, Etelä-Karjalan kuntien verotustiedot ja NAG - Lappeenrannan lentokentän kehittämissuunnitelma Yhteenveto (tilanteessa, jolloin Lappeenrannan lentoasemalla on matkustajaa vuodessa) AVAINLUKU YKS. ARVO VÄLITÖN LENTOMATKAILUTULO VÄLILLINEN LENTOMATKAILUTULO PALKKATULOVAIKUTUS VEROTULOVAIKUTUS ALUEEN KUNNILLE TYÖLLISTÄVYYS HTV 147 Haastattelututkimuksen perusteella lentoliikenteen asiantuntijat, julkisen sektorin edustajat ja suurin osa elinkeinoelämän vaikuttajista uskoo, että arvio vuosittaisesta matkustajasta on realistinen, vaikkakin haasteellinen tavoite. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää haastattelujen perusteella merkittäviä kehittämistoimia Lappeenrannan lentokentän palveluissa ja toiminnan organisoinnissa. Jos Lappeenrannan lentoaseman matkustajamäärä on 3-4 vuoden kuluttua vuodessa, eivätkä matkustajien profiili, rakenne ja kulutuskäyttäytyminen muutu, niin lentomatkailu tuottaa Etelä- Karjalaan välitöntä ja välillistä matkailutuloa yhteensä noin 21,5 miljoonaa euroa vuodessa. Lisäksi lentoliikenne aiheuttaa välittömästi, välillisesti, johdetusti sekä suoraan yhteensä noin 5,7 miljoonan euron palkkatulovaikutuksen, ja sitä kautta reilun miljoonan euron verotulovaikutuksen Etelä-Karjalan kuntien verotuloihin lentomatkustajan välitön, välillinen, johdettu ja suora työllisyysvaikutus Etelä-Karjalaan on yhteensä noin 150 henkilötyövuotta. 14

15 7. Tutkimuksen yhteenveto Tämän tutkimuksen keskeisenä tavoitteena on selvittää lentoliikenteen aluetaloudellisia vaikutuksia Etelä-Karjalan maakunnassa oletetussa tilanteessa, jossa Lappeenrannan lentoaseman kautta kulkee lentomatkustajaa vuodessa. Lentomatkailun aluetaloudellisten vaikutusten laskennassa on sovellettu Pohjoismaista mallia, jonka ns. menomenetelmä pohjautuu lentomatkailijahaastatteluihin (N=172) ja tulomenetelmä tutkimusalueen yrityshaastatteluihin (N=131). Lisäksi tutkimuksessa on tehty kymmenen avainhenkilöiden teemahaastattelua. Kaikki tutkimustiedot on kerätty maaliskuussa Lentomatkailijoista noin puolet on ns. läpikulkijoita, jotka asuvat Etelä-Karjalan ulkopuolella, ja jotka eivät käytä rahaa Etelä- Karjalassa lentomatkansa yhteydessä. Noin 40 % matkustajista on rahaa käyttäviä vierailijoita ja noin 10 % Etelä-Karjalassa asuvia. Kaksi kolmasosaa lentomatkustajista asuu Venäjällä ja neljännes Suomessa. Kolme neljäsosaa matkustajista ilmoitti lentoreitin edullisen hinnan syyksi matkustaa Lappeenrannan lentoaseman kautta. Yli 90 % matkustajista arvioi, että he käyttäisivät Lappeenrannan lentokenttää useammin, jos kentältä olisi lentoja nykyistä useampiin Euroopan kaupunkeihin ja lomakohteisiin. Peräti 98 % lentomatkustajista ilmoitti olevansa tyytyväinen Lappeenrannan lentoaseman toimintaan ja palveluihin, ja näistäkin suurin osa on erittäin tyytyväisiä. Asteikolla 0-10 Lappeenrannan lentoaseman suositteluhalukkuuden keskiarvo on 8,5. Sekä lentomatkustajat että yritysvastaajat haluaisivat lentää Lappeenrannan lentokentältä erityisesti Euroopan suurimpiin maihin ja kaupunkeihin. Yleisimmin kohteiksi mainittiin Espanja, Ranska ja Italia sekä Pariisi ja Lontoo. Kolme neljäsosaa yritysvastaajista pitää Lappeenrannan toimivaa lentokenttää tärkeänä Etelä-Karjalan imagon ja vetovoiman kannalta. Yrityksen oman liiketoiminnan kannalta tärkeänä lentokenttää pitää kuitenkin vain reilu viidennes yritysvastaajista. Avainhenkilöiden teemahaastatteluissa tuli esille, että elinkeinoelämän kannalta on tärkeää säilyttää lehtoyhteydet, jotka palvelevat sekä turismia että liikematkailua. Liikematkailun kannalta yhteydet jatkolennoille ovat usein ratkaisevia. Haastateltujen avainhenkilöiden mielestä toimiva kansainvälinen lentokenttä tukee mielikuvaa menestyvästä ja kasvavasta maakunnasta, mutta sen merkitystä ei kannata ylikorostaa. Useimmat haastatelluista olivat sillä kannalla, että Lappeenrannan lentokentälle pitäisi löytää nykyistä vapaamuotoisempia ja joustavampia toimintatapoja sekä pitkäkestoinen ja vakaa toimintamalli. Monia haastateltuja houkuttelee ns. säätiömalli (Seinäjoen malli), jossa olisi mukana kuntaomistajia sekä omasta että naapurimaakunnista. Avainhenkilöhaastattelujen perusteella arvio vuosittaisesta matkustajasta on realistinen, mutta haasteellinen tavoite. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää merkittäviä kehittämistoimia lentokentän palveluissa ja toiminnan organisoinnissa. Pohjoismaisen mallin menomenetelmän perusteella henkilötason välitön lentomatkailutulo on keskimäärin 155,23 + alv yhtä vierailukertaa kohti. Muut aluetaloudelliset vaikutukset, eli välillinen liikevaihdon lisäys, työllistävyys sekä palkka- ja verotulovaikutukset on laskettu mallin tulomenetelmällä. Jos Lappeenrannan lentoaseman matkustajamäärä vuodessa, ja matkustajien profiili, rakenne ja kulutuskäyttäytyminen on samanlaista kuin maaliskuussa 2014, lentomatkailu tuottaa Etelä-Karjalaan välitöntä ja välillistä matkailutuloa yhteensä noin 21,5 miljoonaa euroa vuodessa. Lisäksi lentoliikenne aiheuttaa välittömästi, välillisesti, johdetusti sekä suoraan yhteensä noin 5,7 miljoonan euron palkkatulovaikutuksen, ja sitä kautta reilun miljoonan euron verotulovaikutuksen Etelä-Karjalan kuntien verotuloihin lentomatkustajan välitön, välillinen, johdettu ja suora työllisyysvaikutus Etelä-Karjalaan on yhteensä noin 150 henkilötyövuotta. 15

Selvitys lentoliikenteen taloudellisista vaikutuksista Satakunnassa

Selvitys lentoliikenteen taloudellisista vaikutuksista Satakunnassa Selvitys lentoliikenteen taloudellisista vaikutuksista Satakunnassa Lentoliikenteen mahdollisen loppumisen aluetaloudelliset vaikutukset Lentoasematoiminta Yritysvaikutukset Lentoyhteyksien käyttö Lentoyhteyksien

Lisätiedot

Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Uudessakaupungissa vuonna 2007

Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Uudessakaupungissa vuonna 2007 Loppuraportti 18.3.2008 Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Uudessakaupungissa vuonna 2007 Tampereen yliopiston Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutusten arvioimisen

Lisätiedot

Visit Finland matkailijatutkimus Väliraportti, syyskuu 2014

Visit Finland matkailijatutkimus Väliraportti, syyskuu 2014 Visit Finland matkailijatutkimus Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Tiivistelmä... 1 Johdanto... 2 Ulkomaalaiset Suomessa tammi-elokuussa...

Lisätiedot

Taloudelliset vaikutukset Viisumivapaan venäläismatkailun taloudelliset vaikutukset

Taloudelliset vaikutukset Viisumivapaan venäläismatkailun taloudelliset vaikutukset Viisumivapaan venäläismatkailun taloudelliset vaikutukset Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO... 1 Yhteenveto... 1 Venäläisten matkailun

Lisätiedot

Matkailun taloudelliset vaikutukset Pirkanmaalla

Matkailun taloudelliset vaikutukset Pirkanmaalla Matkailun taloudelliset vaikutukset Pirkanmaalla vuonna 2008 Välitön matkailutulo Milj. vuonna 2008 Tampereen seutu 551 Ylä-Pirkanmaa 32 Kaakkois-Pirkanmaa 14 Etelä-Pirkanmaa 34 Lounais-Pirkanmaa 22 Luoteis-Pirkanmaa

Lisätiedot

GUGGENHEIM HELSINKI -MUSEO tulovirta ulkomaan matkailusta pääkaupunkiseudulle

GUGGENHEIM HELSINKI -MUSEO tulovirta ulkomaan matkailusta pääkaupunkiseudulle 20.1.2016 GUGGENHEIM HELSINKI -MUSEO tulovirta ulkomaan matkailusta pääkaupunkiseudulle Taloustutkimus Oy Pasi Holm, Reija Koskela ja Kari-Pekka Töyrylä 1 10.11.2015 Taloustutkimus Oy / t-14 484 / Pasi

Lisätiedot

Valtakunnallinen kalastusmatkailuseminaari Kuusamo 13.8.2010

Valtakunnallinen kalastusmatkailuseminaari Kuusamo 13.8.2010 Valtakunnallinen kalastusmatkailuseminaari Kuusamo 13.8.2010 Filosofian tohtori Pekka Kauppila Oulun yliopisto, maantieteen laitos/naturpolis Kuusamo Johdanto Matkailu-määritelmä Kalastusmatkailu ja matkailukalastus

Lisätiedot

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla Venäjän rajamailla Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla 1 2 Venäläisyhtiöiden tytäryhtiöt Suomessa yhtiöiden lkm henkilöstö Liikevaihto (milj. ) 2004

Lisätiedot

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta 2 JOHDANTO JA YHTEENVETO Korkeatasoinen ja toimiva lentoliikenne on merkittävä osa alueiden kilpailukykyä. Tämän vuoksi Pohjois- Karjalan maakuntaliitto osallistuu

Lisätiedot

Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEO & Inlike Oy. Venäläisten matkailijoiden tyytyväisyys Inari- Saariselkä -alueeseen 2013

Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEO & Inlike Oy. Venäläisten matkailijoiden tyytyväisyys Inari- Saariselkä -alueeseen 2013 Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEO & Inlike Oy Venäläisten matkailijoiden tyytyväisyys Inari- Saariselkä -alueeseen 2013 Tutkimuksesta yleensä Tämä on Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEOn

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA VENÄLÄISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN VENÄLÄISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä ja

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011 Alueelliset tulostukset: Ulkomaiset matkustajat Helsingissä Tulostuksen alueellinen rajaus: Helsingin kaupunki Rajaustiedot ja niiden käyttäminen: Matkan pääkohde on ollut alueella. Mahdollinen toinen

Lisätiedot

CoReFor-tutkimushankkeen (matkailun aluetaloutta ja yhteistoimintaa) tulosten esittely

CoReFor-tutkimushankkeen (matkailun aluetaloutta ja yhteistoimintaa) tulosten esittely CoReFor-tutkimushankkeen (matkailun aluetaloutta ja yhteistoimintaa) tulosten esittely 17.3.2016 Pudasjärvi Matkailututkija, FT Pekka Kauppila Kajaanin ammattikorkeakoulu http://www.kamk.fi/fi/palvelut-tyoelamalle/julkaisut

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys 2012. 21.2.2014 Page 1

Etelä-Pohjanmaan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys 2012. 21.2.2014 Page 1 Etelä-Pohjanmaan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys 2012 21.2.2014 Page 1 Tulokset Etelä-Pohjanmaan välitön ja arvonlisäveroton matkailutulo yhteensä 353 miljoonaa euroa Välitön työllisyysvaikutus noin

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA KIINALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN KIINALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Matkatoimistokysely Venäjällä

Matkatoimistokysely Venäjällä Tutkimuksilla tuloksiin Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy Matkatoimistokysely Venäjällä marraskuu 2007 Laserkatu 6 :: FIN-53850 LAPPEENRANTA :: tel. +358 5 624 3190 :: fax +358 5 412 0949 :: info@takoy.fi

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi Kainuun Maaseutu- ja Elintarvikepäivä 28.11.2014 9.10.2013 1 Valtakunnallisen lähiruokaselvityksen tuloksia 03.12.2014

Lisätiedot

MINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013

MINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013 MINNO-osaprojekti Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013 MINNOssa on kaksi erillistä osiota Etelä-Suomen matkailun tulevaisuus : Häme, Päijät-Häme, Uusimaa Toteuttaja

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien huhtikuussa 2008 tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 8,1 prosenttia Tammikuussa 2016 Helsingissä yövyttiin 244 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 116 000 yötä ja ulkomaalaiset 128 000 yötä

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA JAPANILAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN JAPANILAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA RANSKALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN RANSKALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Lentoliikennestrategia ja matkailu? Rovaniemi 10.12.2014 Lassi Hilska, johtava asiantuntija

Lentoliikennestrategia ja matkailu? Rovaniemi 10.12.2014 Lassi Hilska, johtava asiantuntija Lentoliikennestrategia ja matkailu? Rovaniemi 10.12.2014 Lassi Hilska, johtava asiantuntija Visio Seurantaryhmä: Lentoliikenne tukee Suomen talouden kasvu- ja kehitysmahdollisuuksia sekä maamme kilpailukykyä.

Lisätiedot

MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA

MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA Lapin liikennefoorumi 11.06.2013 MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA Elisa Aalto Pitkämatkainen joukkoliikenne Suomessa junaliikenteessä matkustajavirrat ovat vahvimmat Helsinki-Hämeenlinna-

Lisätiedot

Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimisto Päiväkävijätutkimus 2007-2008

Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimisto Päiväkävijätutkimus 2007-2008 1 Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimisto Päiväkävijätutkimus 2007-2008 Yhteenveto kohderyhmänä koko maa pois lukien PKS + ympäristökunnat 2 Helsingissä vieraili edellisen kuukauden aikana,

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.12.2014 Pori Satakunta Sikses parhaita makuelämyksiä 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa

Lisätiedot

MATKAILU PÄÄKAUPUNKISEUDULLA; Eurot, yritykset, matkailijat. Toimialaraportti 2002-2008

MATKAILU PÄÄKAUPUNKISEUDULLA; Eurot, yritykset, matkailijat. Toimialaraportti 2002-2008 MATKAILU PÄÄKAUPUNKISEUDULLA; Eurot, yritykset, matkailijat Toimialaraportti 2002-2008 Culminatum Innovation ja Haaga-Perho tutkimuspalvelut Sivu 1 Pääkaupunkiseudun matkailuklusterin toimialan määrittely

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 9.10.2014 Tampere Lähiruoka on bisnes! 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju ja HTM Susanna Määttä leena.viitaharju@helsinki.fi, susanna.maatta@helsinki.fi 11.6.2014

Lisätiedot

Kalastusmatkailun merkitys Suomessa

Kalastusmatkailun merkitys Suomessa Kalastusmatkailun merkitys Suomessa Päivi Eskelinen ja Anna-Liisa Toivonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalastuslain kokonaisuudistus kuulemistilaisuus Kuopio 19.5.2010 Kalastusmatkailuyritysten

Lisätiedot

Sodankylän matkailun aluetaloudelliset vaikutukset vuonna 2008 Pentti Poikela Tutkimusraportti

Sodankylän matkailun aluetaloudelliset vaikutukset vuonna 2008 Pentti Poikela Tutkimusraportti Sodankylän matkailun aluetaloudelliset vaikutukset vuonna 2008 Pentti Poikela Tutkimusraportti Miksi tutkimus tehtiin? Pro gradu-tutkielma Sodankylän kunnalla tarve tutkia matkailun aluetaloudellisia vaikutuksia

Lisätiedot

Matkustajapotentiaali Kotka-Sillamäen meriliikenteessä. 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Projektipäällikkö Jouni Eho

Matkustajapotentiaali Kotka-Sillamäen meriliikenteessä. 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Projektipäällikkö Jouni Eho Matkustajapotentiaali Kotka-Sillamäen meriliikenteessä 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Projektipäällikkö Jouni Eho Esityksen rakenne Suomen ja Viron välinen matkustajaliikenne Kenttäkyselytutkimus Itä-Suomen

Lisätiedot

Visit Finland Matkailijatutkimus kesä 2015

Visit Finland Matkailijatutkimus kesä 2015 2 Visit Finland Matkailijatutkimus kesä 2015 touko-lokakuu Visit Finland tutkimuksia 2 Finpro, Visit Finland Helsinki 2015 3 Sisällysluettelo Tiivistelmä... 4 Johdanto... 5 Matkat Suomeen eri kansallisuuksien

Lisätiedot

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014 Toimeksiantaja Kivijärven kunta KÄYTETTY MENETELMÄ Menomenetelmä Tulomenetelmä Asukaskyselyt (keskiarvot) Kuntatilastot Mökkikyselyt

Lisätiedot

Lappeenrannan lentoaseman yksityistäminen perustelumuistio Etelä Karjalan maakuntahallitukselle ja Lappeenrannan kaupunginhallitukselle

Lappeenrannan lentoaseman yksityistäminen perustelumuistio Etelä Karjalan maakuntahallitukselle ja Lappeenrannan kaupunginhallitukselle Lappeenrannan lentoaseman yksityistäminen perustelumuistio Etelä Karjalan maakuntahallitukselle ja Lappeenrannan kaupunginhallitukselle 1. Lappeenrannan lentoaseman tulevaisuutta selvittävän työryhmän

Lisätiedot

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Riikka Laaninen 8.1.015 Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Sisällys 1. Tutkimuksen esittely.... Tutkimukseen vastanneet.... Somen nykyinen käyttö.... Miten tutkijat käyttävät somea

Lisätiedot

MARA. pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi. Jouni Vihmo, ekonomisti 29.9.2015

MARA. pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi. Jouni Vihmo, ekonomisti 29.9.2015 pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi Jouni Vihmo, ekonomisti 9.9.15 Kohti neljättä taantumavuotta kulutusvetoinen kasvu ei tartu investointituotteita vievään Suomeen Päätoimialojen

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA MATKAILUSTA ISO- BRITANNIASTA SUOMEEN BRITTIMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä ja

Lisätiedot

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen Matkailu ja lentoliikenne Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen AIHEET - rajausta - Kuopio-Tahko alueen tilanne - ajatuksia, vastausten alkuja RAJAUSTA Matkailu, kuten myös lentomatkailu, jakaantuu karkeasti

Lisätiedot

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET KEMI-TORNIO

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET KEMI-TORNIO ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET KEMI-TORNIO VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT 149 vastaajaa (tilanne 25.1.2016) Koko organisaation osalta 77 vastausta Oman matkustuksen osalta 72 vastausta Kaikista vastaajista 76,5

Lisätiedot

Inarin matkailueurot ja -työpaikat

Inarin matkailueurot ja -työpaikat Nordia Tiedonantoja Numero 1/2008 Inarin matkailueurot ja -työpaikat Pekka Kauppila & (toim.) Nordia Tiedonantoja Pohjois-Suomen maantieteellisen seuran ja Oulun yliopiston maantieteen laitoksen julkaisuja

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA ITALIALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN ITALIALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä

Lisätiedot

Terveysturismin markkinat. Tutkimus suomalaisten terveyspalveluiden kysynnästä Pietarissa ja venäläisten matkailijoiden keskuudessa

Terveysturismin markkinat. Tutkimus suomalaisten terveyspalveluiden kysynnästä Pietarissa ja venäläisten matkailijoiden keskuudessa Terveysturismin markkinat Tutkimus suomalaisten terveyspalveluiden kysynnästä Pietarissa ja venäläisten matkailijoiden keskuudessa Venäläisten matkailu Suomeen VENÄLÄISTEN MATKUSTUS SUOMEEN JATKOI KASVUAAN

Lisätiedot

Kaivannaisalan talous- ja työllisyysvaikutukset vuoteen 2020. Olavi Rantala ETLA

Kaivannaisalan talous- ja työllisyysvaikutukset vuoteen 2020. Olavi Rantala ETLA Kaivannaisalan talous- ja työllisyysvaikutukset vuoteen 2020 Olavi Rantala ETLA 1 Kaivannaisalan talousvaikutusten arviointi Kaivannaisala: - Metallimalmien louhinta - Muu mineraalien kaivu: kivenlouhinta,

Lisätiedot

GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014

GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014 GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014 Hannele Eskelinen, Suvi Ahola 3.11.2014 www.gosaimaa.com 1 Holiday Club Resorts Oy Perustettu 1986 Liikevaihto 123 m Henkilöstö 751 22 lomakeskusta Suomessa, 2 Ruotsissa, 6 Espanjassa

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA SAKSALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN SAKSALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Valtakunnallinen kylämatkailun kehittämishanke Kylien tapahtumat ja kylämatkailutuotteet tervetuloakylaan.fi

Lisätiedot

Matkailun taloudelliset vaikutukset Oulunkaaren seudulla 2006 ja matkailutulon kehitys 2001 2006

Matkailun taloudelliset vaikutukset Oulunkaaren seudulla 2006 ja matkailutulon kehitys 2001 2006 Matkailun taloudelliset vaikutukset Oulunkaaren seudulla 2006 ja matkailutulon kehitys 2001 2006 Matkailun taloudelliset vaikutukset Oulunkaaren seudulla 2006 ja matkailutulon kehitys 2001 2006 Haaga-Perho

Lisätiedot

Majoitusliikekysely 2009

Majoitusliikekysely 2009 Lappeenranta ja Imatra Valtakatu 49 :: FIN 53100 LAPPEENRANTA :: GSM +358 45 137 5099 :: info@takoy.fi :: www.takoy.fi Sisällysluettelo Tiivistelmä... 1 Johdanto... 2 Hotellivierailijoiden matkustaminen...

Lisätiedot

Näkymät vähemmän negatiiviset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi

Näkymät vähemmän negatiiviset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi Näkymät vähemmän negatiiviset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi Jouni Vihmo, ekonomisti 25.6.215 Suhdannenäkymät parantuneet hieman reaalitaloudessa ei selvää käännettä ylöspäin 4 Päätoimialojen suhdannenäkymät,

Lisätiedot

Listautumiskysely 2010

Listautumiskysely 2010 Listautumiskysely 2010 Listautumiset 2005-2009 Listautuneet yhtiöt, päämarkkina ja First North 60 50 40 0 Tukholma Helsinki Kööpenhamina 20 10 0 2005 2006 2007 2008 2009 Lähde: NASDAQ OMX Helsinki Oy 2

Lisätiedot

Matkailulla on hyvät kasvuedellytykset: Tartutaan niihin strategisella ohjelmalla

Matkailulla on hyvät kasvuedellytykset: Tartutaan niihin strategisella ohjelmalla Matkailulla on hyvät kasvuedellytykset: Tartutaan niihin strategisella ohjelmalla 3 matkailuviestiämme Matkailu on eräs maailman nopeimmin kasvavista aloista ja sillä on kasvuedellytyksiä Suomessa Suomi

Lisätiedot

Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella

Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella Helsinki, Itämeri, Eurooppa, Aasia Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella Toimitusjohtaja Samuli Haapasalo Helsingin kaupungin kansainvälisen toiminnan kumppanuusseminaari 27.10.2010

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

MARA. tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä Kuluva vuosi yleistä taloustilannetta parempi. Jouni Vihmo, ekonomisti 15.12.2015

MARA. tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä Kuluva vuosi yleistä taloustilannetta parempi. Jouni Vihmo, ekonomisti 15.12.2015 tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä Kuluva vuosi yleistä taloustilannetta parempi Jouni Vihmo, ekonomisti 15.12.215 Kohti uutta laihaa vuotta Suomen talous ei käänny kasvuun alkuvuonna 2 Poikkeama

Lisätiedot

LEIRINTÄMATKAILU LUO TULOJA JA TYÖPAIKKOJA!

LEIRINTÄMATKAILU LUO TULOJA JA TYÖPAIKKOJA! Leirintämatkailualan yksi vahvuus on se, että se työllistää. Sen töiden automatisoinnin mahdollisuudet ovat rajalliset. Työtä ei voida siirtää merkittävissä määrin ulkomailla tehtäväksi. Alan on ennustettu

Lisätiedot

Etelä-Savon matkailubarometri 2010. Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke

Etelä-Savon matkailubarometri 2010. Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke Etelä-Savon matkailubarometri 2010 Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke Etelä-Savon matkailubarometri 2010 Kyselyssä kartoitettiin yrittäjien näkemyksiä kevään ja lähitulevaisuuden suhdannetilanteesta.

Lisätiedot

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET- KAJAANI

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET- KAJAANI ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET- KAJAANI VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT 146 vastaajaa (tilanne 5.11.2015) Koko organisaation osalta 67 vastausta Oman matkustuksen osalta 78 vastausta Yritykseni/organisaationi on:

Lisätiedot

Venäläiset kuluttajat Suomessa

Venäläiset kuluttajat Suomessa Venäläiset kuluttajat Suomessa - Poimintoja tuloksista - Verottomat ostokset, maahantulot ja yöpymiset - Rajahaastattelututkimus syyskuu 2015 elokuu 2016 Rajahaastattelut on tehnyt Tutkimus- ja Analysointikeskus

Lisätiedot

Museoiden taloudellinen vaikuttavuus

Museoiden taloudellinen vaikuttavuus Museoiden taloudellinen vaikuttavuus 30.1.2014 Helsinki Taustatietoja Tutkimuksen tilaaja: Suomen museoliitto Tutkimuksen toteutusaika: Toukokuu 2013 - lokakuu 2013 Tutkimusmenetelmät: Lomakekysely museokävijöille,

Lisätiedot

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Kuva: Passenger Market Potential Analysis, Scan Of New Air Routes for the Airport of Joensuu, Finland (2013) MKmetric Gesellschaft für Systemplanung

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Venäläiset matkailijoina Suomessa ja muuta venäläisten merkityksestä huhtikuu 2014

Venäläiset matkailijoina Suomessa ja muuta venäläisten merkityksestä huhtikuu 2014 Venäläiset matkailijoina Suomessa ja muuta venäläisten merkityksestä huhtikuu 2014 2 Venäläisten suosituimmat matkakohteet v. 2012 matkojen määrä Ukraina Suomi Kazakstan Abhasia Turkki Kiina Egypti Viro

Lisätiedot

Mahdollisuuksien matkailuala

Mahdollisuuksien matkailuala Mahdollisuuksien matkailuala Kainuun matkailufoorumi 26.9.2012 Asiantuntija Hannu Hakala Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry www.mara.fi 11.10.2012 Matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan alat suupaloina:

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta

Ajankohtaista markkinoilta Ajankohtaista markkinoilta Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen 1.5.2013 31.10.2013 11.11.2013 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat

Lisätiedot

Suomen elintarviketoimiala 2014

Suomen elintarviketoimiala 2014 Suomen elintarviketoimiala 2014 Strateginen toimialakatsaus Sisällysluettelo Sisällysluettelo Sisällysluettelo 3 Tiivistelmä 8 1 Suomen talous ja elintarviketoimiala 10 1.1 Kansantalouden kehitys 10 1.2

Lisätiedot

E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v.

E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. 2008 2010 MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 hanke, SeAMK Maa-

Lisätiedot

Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset: menetelmänäkökulmia

Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset: menetelmänäkökulmia Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset: menetelmänäkökulmia Matkailun aluetaloudellisten vaikutusten asiantuntijaseminaari Rovaniemi 13.12.2011 Tutkijatohtori, FT Pekka Kauppila Oulun yliopisto Esitelmän

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa Kuluttajakysely Maaliskuu 2013 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Suomalaiset kuluttajina Virossa Kuluttajakysely Innolink

Lisätiedot

Matkustajatuonnin vaikutus alkoholin kokonaiskulutukseen. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto

Matkustajatuonnin vaikutus alkoholin kokonaiskulutukseen. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Matkustajatuonnin vaikutus alkoholin kokonaiskulutukseen Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Alkoholijuomien matkustajatuonti Matkustajien tuomien alkoholijuomien kulutus

Lisätiedot

Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012

Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012 Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012 Puhelinhaastatteluissa esiin nousseet osaamisen kehittämisen tarpeet Projektiassistentti Paula Sovelius TäsmäProto-hanke

Lisätiedot

KESKI-SUOMI Matkailun alueelliset tietovarannot

KESKI-SUOMI Matkailun alueelliset tietovarannot KESKI-SUOMI Matkailun alueelliset tietovarannot Aineistonkeruuraportti 213 Itä-Suomen Yliopisto, Matkailualan opetus ja tutkimuslaitos 2 Sisällysluettelo KESKI-SUOMI... 3 1. Perustiedot... 3 2. Matkailuliiketoiminnan

Lisätiedot

TAK Rajatutkimus 2015

TAK Rajatutkimus 2015 Vuosiraportin liite: Ulkomaalaiset matkailijat Porvoon-Loviisan seudulla Valtakatu 51 :: FIN-53100 LAPPEENRANTA :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Yöpymiset ja matkat...

Lisätiedot

Tilitoimistokysely 2013

Tilitoimistokysely 2013 Kysely tilitoimistojen asiakastyytyväisyysseurannasta Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy www. info@ +358 45 137 5099 SISÄLLYSLUETTELO TUTKIMUKSEN ESITTELY... 2 Miten asiakastyytyväisyyttä on seurattu?...

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa - Kuluttajakysely Maaliskuu 2012 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa 500 Suomalaisten matkailumenot Viroon 2002-2011 Milj.

Lisätiedot

Visit Finland Matkailijatutkimus

Visit Finland Matkailijatutkimus Visit Finland Matkailijatutkimus Visit Finland Visitor Survey VISIT FINLAND MATKAILIJATUTKIMUS 2014 2 3 Tuo$aa perustunnusluvut (mm. kävijämäärät) Täydentää 9lasto9etoa VAKIOKYSYMYKSET Asuinpaikka Liikennemuoto

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen retkeilykulttuurihanke. Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö. Kävijäkyselytulokset 2013

Kaakkois-Suomen retkeilykulttuurihanke. Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö. Kävijäkyselytulokset 2013 Kävijäkyselytulokset 2013 Kysely tehty kesällä 2013 Satamosaaren (29), Ruuhonsaaren (25), Hietasaaren (12) ja Ilkonsaaren + Pullikaisen (3) retkisatamissa sekä Päihäniemen (8) virkistysalueella. Lisäksi

Lisätiedot

YRITTÄJIEN LOMAT 2007 1

YRITTÄJIEN LOMAT 2007 1 YRITTÄJIEN LOMAT 2007 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien kesäkuussa 2007 tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista sekä kesätyöntekijöiden palkkaamisesta.

Lisätiedot

Venäläiset kuluttajat Suomessa

Venäläiset kuluttajat Suomessa Venäläiset kuluttajat Suomessa - Pietarin alueen kuluttajakysely Kesä-syyskuu 2011 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Venäläisten matkailu Suomessa Yleistä

Lisätiedot

RegTour-malli (Alueellisen matkailun numeerinen laskentamalli)

RegTour-malli (Alueellisen matkailun numeerinen laskentamalli) Kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö RegTour-malli (Alueellisen matkailun numeerinen laskentamalli) MALLI 1. Varsinais-Suomen ja Turun seudun matkailutulo ja -työllisyys 2011-2012 MALLI 2. Satakunnan, sen

Lisätiedot

Lentoasemaverkoston kehittäminen. Toimitusjohtaja Kari Savolainen Lapin liikennefoorumi 2013 11.6.2013

Lentoasemaverkoston kehittäminen. Toimitusjohtaja Kari Savolainen Lapin liikennefoorumi 2013 11.6.2013 Lentoasemaverkoston kehittäminen Toimitusjohtaja Kari Savolainen Lapin liikennefoorumi 2013 11.6.2013 Finavia lyhyesti Finavia on palveluyritys, joka mahdollistaa sujuvan ja turvallisen lentoliikenteen

Lisätiedot

HSL Työsuhdematkaliput Asiakas- ja potentiaalitutkimus Kesäkuu - elokuu 2011

HSL Työsuhdematkaliput Asiakas- ja potentiaalitutkimus Kesäkuu - elokuu 2011 HSL Työsuhdematkaliput Asiakas- ja potentiaalitutkimus Kesäkuu - elokuu 20 SFS-ISO 20252:2008 sertifioitu HSL Työsuhdematkaliput Asiakas- ja potentiaalitutkimus kesä-elokuussa 20 Tutkimuksen tarkoituksena

Lisätiedot

HÄMEEN MATKAILU OY OMISTAJUUS YHTEISMARKKINOINTI-, MYYNTI- PALVELUSOPIMUSMALLI STRATEGIATYÖRYHMÄN MIETINTÖ 25.3.2009

HÄMEEN MATKAILU OY OMISTAJUUS YHTEISMARKKINOINTI-, MYYNTI- PALVELUSOPIMUSMALLI STRATEGIATYÖRYHMÄN MIETINTÖ 25.3.2009 HÄMEEN MATKAILU OY OMISTAJUUS YHTEISMARKKINOINTI-, MYYNTI- PALVELUSOPIMUSMALLI - STRATEGIATYÖRYHMÄN MIETINTÖ 25.3.2009 Matkailu maakunnan yksi strategisista elinkeinoista ja toiseksi suurin työllistäjä

Lisätiedot

Biathlon World Championships Kontiolahti TAPAHTUMATUTKIMUS

Biathlon World Championships Kontiolahti TAPAHTUMATUTKIMUS Biathlon World Championships Kontiolahti 4.-15.3.2015 TAPAHTUMATUTKIMUS Aineisto ja tulokset Tulokset sisältävät vastaukset tapahtuman jälkeen verkkokyselynä kerätystä aineistosta Yhteensä vastauksia 178

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

Malmin lentoasema. Tilastot toiminnasta Finavia/Trafi. http://malmiairport.fi/ https://www.facebook.com/groups/malmi airport

Malmin lentoasema. Tilastot toiminnasta Finavia/Trafi. http://malmiairport.fi/ https://www.facebook.com/groups/malmi airport Malmin lentoasema Tilastot toiminnasta Finavia/Trafi http://malmiairport.fi/ https://www.facebook.com/groups/malmi airport Sisältö Malmin lentotoiminta Jakauma eri toimijoiden kesken Valtion ja Patrian

Lisätiedot

Matkailun tulevaisuuden trendit

Matkailun tulevaisuuden trendit Matkailun tulevaisuuden trendit Aimo Bonden 29.5.2013 MATKAILUN KASVUSUUNTA: lähimatkailu, lyhyt lomat, päiväkäynti, osallistuva matkailu, sosiaalinen matkailu, vapaa-aikaasuminen, pidempiaikainen oleskelu,

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA ESPANJALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN ESPANJALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Neste Oil Ralli 2013 vaiku2avuustutkimus. Yhteenveto tutkimustuloksista 29.10.2013

Neste Oil Ralli 2013 vaiku2avuustutkimus. Yhteenveto tutkimustuloksista 29.10.2013 Neste Oil Ralli 2013 vaiku2avuustutkimus Yhteenveto tutkimustuloksista 29.10.2013 Taloudelliset vaikutukset Rallitapahtuman aikainen kulutus Katsojat* VIP- vieraat Tiimit* Media YHTEENSÄ 13.9 M 2.2 M 0.7

Lisätiedot

Kajaanin ammattikorkeakoulun matkailukoulutuksen kuulumisia

Kajaanin ammattikorkeakoulun matkailukoulutuksen kuulumisia Kajaanin ammattikorkeakoulun matkailukoulutuksen kuulumisia Mikko Keränen, kehittämispäällikkö Jari Järviluoma, matkailututkija Aktiviteettimatkailu 11.10.2012 M i k k o K e r ä n e n 1 Kajaanin ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA HOLLANTILAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN HOLLANTILAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Jäsenkysely 2012. 15.5.2013 Vastaajia yhteensä: 107

Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Jäsenkysely 2012. 15.5.2013 Vastaajia yhteensä: 107 Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Jäsenkysely 2012 15.5.2013 Vastaajia yhteensä: 107 Toteutus Sisältö Jäsenkysely Henkilöstöpalveluyritysten Liiton jäsenyrityksille Kysymyksiä yritysten palvelutarjonnasta,

Lisätiedot