Tiivistelmä tutkimustuloksista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tiivistelmä tutkimustuloksista"

Transkriptio

1 Tiivistelmä tutkimustuloksista

2 1. Tutkimuksen tausta ja tavoitteet Tämän Lappeenrannan lentoliikenteen taloudellisia vaikutuksia selvittävänä tutkimuksen on toteuttanut Wirma Lappeenranta Oy:n toimeksiannosta MC-Info Oy. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää lentoliikenteen aluetaloudellisia vaikutuksia Etelä-Karjalan maakunnassa oletetussa tilanteessa, jossa Lappeenrannan lentoaseman kautta kulkee lentomatkustajaa vuodessa. Tutkimuksen menomenetelmä pohjautuu matkailijahaastatteluihin ja tulomenetelmä tutkimusalueen yrityshaastatteluihin. Tutkimus selvittää matkailijoiden rahankäytön vaikutuksia kohdealueen talouteen, ja tuottaa tulokseksi matkailun tulo-, työllisyys-, palkkatulo- ja kunnallisverotulovaikutukset. Nämä vaikutukset jaetaan vielä välittömiin, välillisiin sekä johdettuihin vaikutuksiin. Tämän lisäksi tutkimuksen tavoitteena on selvittää lentomatkustajien profiilia (mm. asuinpaikka, matkan tarkoitus, matkaseurue), vierailemista ja yöpymistä Etelä-Karjalassa, Lappeenrannan lentoaseman käyttämisen tiheyttä, tyytyväisyyttä lentoaseman nykyiseen toimintaan ja palveluun sekä toiveita ja odotuksia lentoaseman kehittämisen suhteen. matkailutoimialoilla toimivien yrityspäättäjien näkemyksiä Lappeenrannan lentokentän tärkeydestä oman liiketoiminnan ja Etelä- Karjalan vetovoiman kannalta. keskeisten avainhenkilöiden näkemyksiä ja odotuksia Lappeenrannan lentoliikenteestä 2. Pohjoismainen malli tutkimusmenetelmänä Lentomatkailun aluetaloudellisten vaikutusten laskennassa on sovellettu ns. Pohjoismaista mallia, joka on eniten käytetty aluetaloudellisen vaikutusten selvittämiseen sovellettu tutkimusmenetelmä suomalaisessa matkailututkimuksessa. Tutkimusmallin on julkaissut Matkailun edistämiskeskus vuonna 1983, ja se soveltuu erityisesti pienten ja keskisuurten paikallisalueiden tarkasteluun. 2

3 3. Aineistot ja menetelmät Tutkimus koostuu kolmesta eri osatutkimuksesta: 1. Kvantitatiivinen lentomatkailijatutkimus, jossa on haastateltu henkilökohtaisesti 172 lentomatkustajaa Lappeenrannan lentoasemalla maaliskuussa Haastateltavat poimittiin sekä lähtevien että saapuvien matkustajien joukosta satunnaisesti, ja haastattelut tehtiin venäjän-, englannin- tai suomenkielellä. Tutkimusaineisto toimii pohjoismaisen mallin menomenetelmän perustana. 2. Kvantitatiivinen yritystutkimus, jossa puhelimitse rekrytoitiin yrityspäättäjiä vastaamaan web-kyselyyn. Yritystutkimuksen aineisto kerättiin kaksivaiheisesti. Ensimmäisen vaiheen kysely kohdistettiin yrityksille, jotka voivat tarjota tuotteita tai palveluita suoraan lentomatkustajille (majoituspalvelut, ravitsemistoiminta, vähittäiskauppa, kuljetus/liikenne ja ohjelma-/kulttuuri-/ urheilupalvelut). Toisen vaiheen kysely kohdistettiin ensimmäisen vaiheen nk. välituotepanosten toimittajille. Yritystutkimukseen vastasi maaliskuussa 2014 yhteensä 131 yrityspäättäjää, joista 102 edustaa ensimmäisen vaiheen yrityksiä ja 29 toisen vaiheen yrityksiä. Tutkimusaineisto toimii pohjoismaisen mallin tulomenetelmän perustana. 3. Kvalitatiivinen teemahaastattelututkimus, jossa on haastateltu henkilökohtaisesti kymmenen etelä-karjalaista avainhenkilöä maaliskuussa Haastattelut kohdistettiin organisaatioiden aseman mukaan kolmeen pääryhmään: julkiset instituutiot, elinkeinoelämän järjestöt ja suurimmat matkailuliiketoiminnan yritykset Kvantitatiivisissa tutkimuksissa tulosten virhemarginaali on keskimäärin ±6,4 %-yksikköä, kun tuloksia tarkastellaan tilastollisesti 95 %:n luottamustasolla. 3

4 Kvalitatiiviseen avainhenkilötutkimukseen haastatellut Yhteensä 10 teemahaastattelua kolmesta ryhmästä Järjestöt Julkishallinto Matkailuliiketoiminta 4

5 4. Kysely- ja haastattelututkimusten tulokset 4.1. Kyselytutkimukset lentomatkustajille ja yrityksille Kun lentomatkustajilta kysyttiin syitä matkustaa Lappeenrannan lentoaseman kautta, ylivoimaisesti useimmin syynä mainittiin lentoreitin edullinen hinta. Tämän syyn mainitsi kolme neljäsosaa kaikista vastaajista. Tämä syy korostuu venäläismatkailijoilla keskimääräistä enemmän (82 %). Kaiken kaikkiaan yli 90 % matkustajatutkimukseen vastanneista arvioi, että he käyttäisivät Lappeenrannan lentokenttää useammin, jos kentältä olisi lentoja nykyistä useampiin Euroopan kaupunkeihin ja lomakohteisiin. Kaksi kolmasosaa lentomatkustajista uskoo lisäävänsä Lappeenrannan lentokentän käyttöä merkittävästi, jos lentoja olisi nykyistä useampiin kohteisiin. Muita vahvemmin merkittävään käytön lisäämiseen uskovat venäläismatkustajat (77 %). Seuraavaksi useimmin syinä Lappeenrannan lentoaseman käyttöön mainitaan lentoaseman sijainti ja sopiva lentoyhteys. Sijaintia korostavat erityisesti Etelä-Karjalassa asuvat sekä vierailijoista ne, jotka yöpyvät maakunnassa lentomatkansa yhteydessä. 5

6 Lentomatkustajilta kysyttiin avoimesti, mihin kohteisiin he haluaisivat lentää Lappeenrannan lentokentältä. Jokainen vastaaja saattoi nimetä useita kohteita, ja kohdemainintoja kertyi yhteensä 386 kappaletta. Avoimissa vastauksissa toistuvat erityisesti Euroopan suurimmat maat ja kaupungit, yleisimmin Espanja, Ranska, Italia ja Pariisi. Alla olevaan kuvaan on koottu ne kohteet, jotka saivat vähintään kuusi mainintaa. Kun lentomatkustajilta kysyttiin Lappeenrannan lentoaseman palveluista, matkustajat ilmoittivat kaipaavansa erityisesti ravintolapalveluiden kehittämistä. Jonkin verran tilausta on tulosten perusteella myös kauppa- ja sleeping-palveluille. Muina palveluina mainittiin mm. apteekki, lastenhuone, matkamuistomyymälä, tax free -kauppa, duty free kauppa, wc tuloaulassa sekä Wi-Fi-verkko. 6

7 Peräti 98 % vastanneista lentomatkustajista ilmoitti olevansa tyytyväinen Lappeenrannan lentoaseman toimintaan ja palveluihin, ja näistäkin suurin osa on erittäin tyytyväisiä. Lentomatkailijoilta kysyttiin myös halukkuutta suositella Lappeenrannan lentoasemaa ystäville, sukulaisille ja kollegoille. Asteikolla 0-10 suositteluhalukkuuden keskiarvo on 8,5 (0=varmasti en suosittelisi... 10=varmasti suosittelisin). 18 % Etelä-Karjalan ulkopuolella asuvista lentomatkustajista (27 vastaajaa) ilmoitti yöpyneensä tai aikovansa yöpyä Etelä-Karjalassa lentomatkansa yhteydessä. Reilu puolet Etelä-Karjalassa yöpyvistä vastaajista yöpyi/aikoi yöpyä hotellissa. Tutkimustulosten perusteella yöpyjät viettävät Etelä-Karjalassa yhdellä käyntikerralla keskimäärin kolme yötä. HALUKKUUS SUOSITELLA 8,5 YÖPYMISET KESKIMÄÄRIN 3 yötä 7

8 Yritysvastaajista lähes kolme neljäsosaa pitää Lappeenrannan toimivaa lentokenttää tärkeänä Etelä-Karjalan imagon ja vetovoiman kannalta. Sen sijaan yrityksen oman liiketoiminnan kannalta tärkeänä lentokenttää pitää vain reilu viidennes yritysvastaajista. Valtaosa yritysvastaajista uskoo, että lentoliikenteen ja -reittien lisääminen Lappeenrannasta Euroopan eri kaupunki- ja lomakohteisiin kasvattaisi heidän omaa lomamatkustamistaan Lappeenrannan lentokentältä. Sen sijaan lentoreittien lisäämisen vaikutukset liikematkustamiseen, yritysten liikevaihtoon tai oman alan kilpailutilanteeseen jäävät yritysvastaajien mielestä suhteellisen vähäisiksi. Myös yritysvastaajilta kysyttiin avoimesti, mihin kohteisiin he haluaisivat lentää Lappeenrannan lentokentältä. Jokainen yritysvastaaja saattoi nimetä useita kohteita, ja kohdemainintoja kertyi yhteensä 102 kappaletta. Yritysvastauksissa mainittiin useimmin Lontoo ja Riika. Alla olevaan kuvaan on koottu ne kohteet, jotka saivat vähintään kolme mainintaa. 8

9 4.2. Avainhenkilöiden näkemykset Lappeenrannan lentoliikenteestä Luvun 4.2. tulokset perustuvat kymmenen avainhenkilön kvalitatiiviseen teemahaastatteluun. Lentoliikenteen merkitys alueen toimijoille Haastateltavat hahmottivat lentoliikenteessä selkeät neljä ulottuvuutta: 1) Omasta maakunnasta lähtevät, 2) Lähimaakunnista saapuvat läpikulkijat ja vierailijat, 3) Venäläiset läpikulkijat ja vierailijat ja 4) Etelä- Karjalaan muualta Euroopasta saapuvat turistit. Haastatteluissa oltiin lähes yksimielisiä siitä, että elinkeinoelämän kannalta on tärkeää säilyttää lehtoyhteydet, jotka palvelevat sekä turismia että liikematkailua. Monet uskovat, että vähittäiskauppa ja palvelut hyötyvät lentoliikenteestä, kun osa venäläisistä lentomatkustajista ostaa osana matkaansa tax-free tuotteita Etelä- Karjalasta. Osa matkailutoimijoista kokee, että lentoliikenteellä nykymuodossaan ei ole merkitystä oman liiketoiminnan kannalta. Esimerkiksi venäläiset lentomatkailijat eivät juurikaan näy hotelliyöpymisinä. Liikematkailun kannalta yhteydet jatkolennoille ovat usein ratkaisevia. Lentoyhteydet johonkin risteyskohteeseen, kuten Riikaan tai Kööpenhaminaan, olisi ihanteellinen ratkaisu liike-elämän tarpeisiin. Aiempi lentoyhteys Lappeenrannasta Riikaan nähtiin haastateltavien keskuudessa toimivana ja yhteyden menetystä harmitellaan laajasti. Yliopistolla lentokenttä koetaan tärkeäksi. Yliopiston henkilökunnalle kertyy vuosittain useita tuhansia ulkomaan matkapäiviä, ja kansainvälisten konferenssien järjestämisen edellytys on kattavat ja toimivat lentoyhteydet. Lisäksi opiskelijoita liikkuu jo nyt paljon halpalennoilla ja tämän liikenteen uskotaan kasvavan voimakkaasti. Useampikin haastateltava totesi, että Etelä-Karjalan elinkeinorakenne on kansainvälistymässä, ja että erilaisten kansainvälisten tapahtumien järjestämiseen pitäisi olla säännölliset ja pysyvät lentoyhteydet. Hyvien lentoyhteyksien nähtiin myös helpottavan yleisö- ja muiden tapahtumien saavutettavuutta sekä luovan mahdollisuuksia tavoitella uusia tapahtumia Etelä-Karjalaan. Moni haastatelluista kokee, että heillä ei ole tällä hetkellä riittävästi tietoa siitä, kuinka moni lentomatkailijoista yöpyy Etelä-Karjalassa tai yleensä käyttää paikallisia palveluja, ja missä määrin palveluja käytetään. Lentomatkustajille kohdistuvan kaupankäynnin ja palvelujen myynnin kautta saatavista tulo- ja työllisyysvaikutuksista ollaan myös hyvinkin epätietoisia. Yleisvaikutelma haastateltavilla on kuitenkin se, että lentoliikenne tuottaa tuloja maakuntaan, mutta niiden todellisesta määrästä ei ole riittävästi tietoa. Lentoliikenne maakunnan vetovoimatekijänä Haastatteluissa tuli vahvasti esille se, että toimiva kansainvälinen lentokenttä tukee mielikuvaa menestyvästä ja kasvavasta maakunnasta, mutta sen merkitystä ei kannata ylikorostaa. Lentoliikenteen kehittämisen painopiste tulee haastateltujen mielestä olla elinkeinoelämän ja muiden toimijoiden todellisissa tarpeissa, ei niinkään imagotekijöissä. Osa haastatelluista muistutti, että lentoliikenne on Etelä-Karjalan ja lähimaakuntien asukkaille merkittävä etu, jonka avulla säästetään satoja euroja ja tunteja matkailtaessa. Tämän viestin levittäminen ja markkinointi on osan mielestä jäänyt liian vähäiselle huomiolle. 9

10 Yritysten sijoittumisen kannalta sekä yliopiston toiminnan näkökulmasta toimiva lentoliikenne alueelle on hyvä lisä, mutta ei välttämättä ratkaisevassa roolissa. Yliopiston imagon kannalta olisi haasteellista, jos kansainvälisellä yliopistolla ei olisi toimivaa lentoyhteyttä. Kansainväliset tapahtumat kulkevat käsi kädessä lentoyhteyksien kanssa. Lisäksi kansainvälisiä tutkijoita ja konferensseja on helpompi houkutella, jos on olemassa sopivat lentoliikenneyhteydet. Monet haastatellut toivat esille sen, että Etelä-Karjalalla ja Saimaan alueella laajemminkin on runsaasti matkailupotentiaalia. Turismin kannalta olisi tärkeää kehittää Saimaan alueen matkailua kokonaisuutena yli maakuntarajojen. Muutamien haastateltujen mielestä Lappeenrannan lentokentän sijasta tulisikin puhua Etelä- Karjalan tai Saimaan lentokentästä. Lentoliikenteen järjestäminen Lappeenrannan lentoasemalla Tällä hetkellä Finavia omistaa Lappeenrannan lentokentän, mutta joidenkin haastateltujen mielestä Finavia ei panosta nykyisin riittävästi kentän kehittämiseen. Monet haastatelluista olivat sillä kannalla, että Lappeenrannan lentokentälle pitäisi löytää nykyistä vapaamuotoisempia ja joustavampia toimintatapoja. Toiminnan uudelleen järjestämisellä, ketterämmällä organisaatiolla sekä nykyistä aktiivisemmalla myynnillä ja markkinoinnilla lentoaseman toiminnasta voitaisiin saada tuloksellisempaa. Lappeenrannan lentokentällä nähdään keskeisen sijaintinsa, rajan läheisyyden ja kansainvälisten yhteyksiensä vuoksi olevan erityisasema muihin alueellisiin lentokenttiin verrattuna. Nämä edut tarjoavat haastateltujen mielestä mahdollisuuden merkittävälle palvelujen kehittämiselle ja uudelleen järjestämiselle. Osa haastatelluista visioi, että nykyisen lentoaseman tilalle voisi rakentaa suuren kauppakeskuksen, josta osa olisi lentoasemaa. Tätä ajatusta tukee lentokentän sijainti kaupungin keskustan tuntumassa. Lisäksi Lappeenrannan lentokenttä voisi toimia vara-, apu- tai nk. ylivuotokenttänä Pietarin sekä Helsinki-Vantaan lentokentille. Tulevaisuuden uhkakuvana nähdään se, että halpalehtoyhtiöt ovat varsin ailahtelevia, eikä reittien pysyvyyteen uskalleta luottaa. Halpalennot Lappeenrannasta perustuvat paljolti venäläisiin ja Venäjän halpalentojen puutteeseen. Niinpä Pietarin oman halpalentoliikenteen kehittyminen nähdään myös uhkana, sillä tällöin liikenne Lappeenrannan lentokentän kautta vähentyisi. Useimmat haastatellut korostavat, että on joka tapauksessa tärkeää löytää pitkäkestoinen ja vakaa toimintamalli, jonka varaan voi rakentaa kestävää toimintaa ja pitkän tähtäimen kehittämistä. Monen haastatellun mielestä Lappeenrannan lentokentän toiminnan järjestäminen voisi olla vahvan maakunnallisen toimijan hallussa. Monia haastateltuja houkutteleekin säätiömalli (Seinäjoen malli), jossa olisi mukana kuntaomistajia sekä omasta että naapurimaakunnista, ja jossa toimintaa tuetaan suoralla valtion tuella. Osa haastatelluista arvioi, että lentokentän toiminnan kannalta sen omistussuhteilla ei ole suurta merkitystä. Osa taas näkee, että säätiömalli takaisi ehkä turvallisemman ja vakaamman omistuksen ja sitä kautta pitkäjänteisemmän toiminnan. Monen mielestä strateginen ratkaisu kentän kohtalosta tulisi kuitenkin saada aikaiseksi pikaisesti, sillä lentokentän kehittämistyö vaatii aikaa. Lisäksi haastatteluissa tuli selvästi esille se, että on epärealistista ajatella, että lentokenttä pyörisi ns. omillaan vielä ensimmäisten vuosien aikana. Moni haastatelluista pohti, että heillä pitäisi olla käytettävissä enemmän tietoa nykytilanteesta, sekä vaihtoehtoisista toimintamalleista, jotta malleja voisi arvioida monipuolisemmin. 10

11 5. Lentomatkailun tulo- ja työllisyysvaikutusten laskeminen Menomenetelmä Menomenetelmän perustana on 172 lentomatkailijan haastattelua. Näistä 68 matkustajaa (40 %) on ns. vierailijoita, jotka asuvat Etelä- Karjalan ulkopuolella, ja jotka tekevät ostoja Etelä-Karjalassa lentomatkansa yhteydessä. Menomenetelmässä laskennan pohjan muodostavat vierailijoiden (N=68) ilmoittamat käyntikertakohtaiset rahamäärät menoryhmittäin henkilötasolla. Tämä sisältää sekä yöpyjät että päiväkävijät. Rahamääristä puhdistetaan pois arvonlisävero kunkin menoryhmän arvonlisäverokannan mukaisesti. Tällä perusteella tutkimusaineistosta saadaan laskettua henkilötason välitön lentomatkailutulo, joka on keskimäärin 155,23 + alv yhtä vierailukertaa kohti. Tutkimushypoteesissa oletetussa tilanteessa, jossa Lappeenrannan lentoaseman lentomatkailijoiden kokonaismäärä on matkustajaa vuodessa, välitön (brutto)lentomatkailutulo on 24,5 miljoonaa euroa vuodessa. Tulomenetelmä Tulomenetelmän perustana on 131 yrityspäättäjän vastausta, mutta osa vastauksista oli laskennan kannalta vajavaisia. Tulomenetelmän laskennan pohjana on 112 laskennan kannalta riittävästi informaatiota sisältävää vastausta, joista 87 on ensimmäisen vaiheen ja 25 toiseen vaiheen yritysten vastauksia. Suurin osa yritysvastaajista ei käytännössä pysty arvioimaan lentomatkailijoiden osuutta liikevaihdostaan, sillä asiakkaista on vaikea tunnistaa lentomatkailijat omaksi ryhmäkseen. Sen vuoksi tässä tutkimuksessa laskennan pohjatietona käytetään edellä kuvattua menomenetelmän lentomatkailutuloa. Tulomenetelmällä lasketaan sen sijaan muut aluetaloudelliset vaikutukset, eli välillinen liikevaihdon lisäys, työllistävyys sekä palkka- ja verotulovaikutukset. Tulomenetelmän laskennan pohjatietona on käytetty lisäksi toimipaikka- ja liikevaihtotietoja valituilta matkailutoimialoilta, jotka ovat majoituspalvelut, ravitsemistoiminta, vähittäiskauppa, kuljetus/liikenne ja ohjelma-/kulttuuri-/urheilupalvelut. Tulomenetelmän ensimmäisen vaiheen yritykset on valittu näiltä toimialoilta. Tilastokeskuksen 2012 yritystilaston mukaan valituilla toimialoilla on Etelä-Karjalassa yhteensä 1634 toimipaikkaa, joiden yhteenlaskettu liikevaihto on noin 1,55 miljardia euroa vuodessa. Kun yhdistetään menomenetelmän, tulomenetelmän ja Tilastokeskuksen tiedot, saadaan laskettua lentomatkailun aiheuttamat välittömät ja välilliset tulo-, työllisyys-, palkkatulo- ja verotulovaikutukset Etelä-Karjalassa tutkimushypoteesin esittämässä tilanteessa, jossa Lappeenrannan lentoaseman kautta kulkee matkustajaa vuodessa. Lisäksi laskennassa oletetaan, että lentomatkustajien profiili, rakenne ja kulutuskäyttäytyminen on samanlaista kuin maaliskuussa

12 6. Lentomatkailun taloudelliset vaikutukset lentomatkustajalla 6.1. Lentomatkailun välittömät tulovaikutukset AVAINLUKU YKS. ARVO VÄLITÖN BRUTTOLENTOMATKAILUTULO Palkkavuoto lentomatkailutulosta Ostovuoto lentomatkailutulosta VÄLITÖN NETTOLENTOMATKAILUTULO Lentomatkailun välilliset tulovaikutukset AVAINLUKU YKS. ARVO VÄLILLINEN BRUTTOLENTOMATKAILUTULO Palkkavuoto välillisestä lentomatkailutulosta Ostovuoto välillisestä lentomatkailutulosta VÄLILLINEN NETTOLENTOMATKAILUTULO VÄLITÖN BRUTTOLENTOMATKAILUTULO - Lentomatkustajien ostoina Etelä-Karjalaan jättämä rahamäärä (alv 0 %) tilanteessa, jossa on lentomatkustajaa vuodessa. Yhden vierailijan keskimääräinen käyntikertakohtainen kulutus on 155,23. Vierailijoiksi on määritelty ne lentomatkustajat, jotka asuvat Etelä- Karjalan ulkopuolella, ja jotka käyttävät rahaa Etelä-Karjalassa lentomatkan yhteydessä. PALKKAVUOTO LENTOMATKAILUTULOSTA - Lentomatkailusta aiheutuva yritysten palkkamenojen lisäys, joka maksetaan Etelä-Karjalan ulkopuolelle. OSTOVUOTO LENTOMATKAILUTULOSTA - Lentomatkailusta aiheutuva yritysten välituotepanosten ostomenojen lisäys, joka kohdistuu Etelä-Karjalan ulkopuolelle. VÄLITÖN NETTOLENTOMATKAILUTULO - Palkka- ja ostovuodosta puhdistettu lentomatkustajien Etelä-Karjalan aluetalouteen jättämä rahamäärä (alv 0 %), tilanteessa, jossa on yhteensä lentomatkustajaa vuodessa. VÄLILLINEN BRUTTOLENTOMATKAILUTULO - Lentomatkailijoille tuotteita ja palveluja myyvien yritysten ostojen lisäys Etelä-Karjalaan sillä osuudella, joka kohdistuu lentomatkustajille tapahtuvaan myyntiin. Tätä voidaan kuvata myös termillä paikalliset välituotehankinnat. PALKKAVUOTO VÄLILLISESTÄ LENTOMATKAILUTULOSTA - Lentomatkailusta aiheutuva ns. toisen vaiheen yritysten palkkamenojen lisäys, joka maksetaan Etelä-Karjalan ulkopuolelle. OSTOVUOTO LENTOMATKAILUTULOSTA - Lentomatkailusta aiheutuva ns. toisen vaiheen yritysten välituotepanosten ostomenojen lisäys, joka kohdistuu Etelä- Karjalan ulkopuolelle. VÄLILLINEN NETTOLENTOMATKAILUTULO - Palkka- ja ostovuodosta puhdistetut paikalliset lentomatkailun välituotehankinnat ns. toisen vaiheen yrityksissä tilanteessa, jossa on lentomatkustajaa vuodessa. 12

13 6.3. Lentomatkailun työllisyysvaikutukset 6.4. Lentomatkailun palkkatulovaikutukset AVAINLUKU YKS. ARVO Lentomatkailun välitön Työllisyysvaikutus HTV 113 Välillinen työllisyysvaikutus HTV 14 Lentoaseman suora työllistävyys * HTV 20 Lentomatkailun työllistävyys YHTEENSÄ HTV 147 LENTOMATKAILUN VÄLITÖN TYÖLLISYYSVAIKUTUS - Lentomatkailutulon aiheuttama työllisyyden lisäys ns. ensimmäisen vaiheen yrityksissä. VÄLILLINEN TYÖLLISYYSVAIKUTUS - Välituotepanoksia toimittavien ns. toisen vaiheen yritysten työllistäminen välillisten lentomatkailutulojen osuudella. LENTOASEMAN SUORA TYÖLLISYYS * - Lentoasemalla ja lentokentällä suoraan työllistyvien määrä. Lähteenä NAG - Lappeenrannan lentokentän kehittämissuunnitelma LENTOMATKAILUN TYÖLLISTÄVYYS YHTEENSÄ - Lentomatkailun aiheuttama työllisyyden lisäys Etelä-Karjalassa yhteensä tilanteessa, jossa on lentomatkustajaa vuodessa. AVAINLUKU YKS. ARVO Välitön palkkatulovaikutus Välillinen palkkatulovaikutus Johdettu palkkatulovaikutus Lentoaseman suoran työllistämisen palkkatulovaikutus PALKKATULOVAIKUTUS YHTEENSÄ VÄLITÖN PALKKATULOVAIKUTUS - Lentomatkustajille tuotteita ja palveluja myyvien ns. ensimmäisen vaiheen yritysten Etelä-Karjalassa asuville työntekijöilleen maksama nettolentomatkailutulon aiheuttama palkkatulojen lisäys. VÄLILLINEN PALKKATULOVAIKUTUS - Välituotetoimittajayritysten työntekijöilleen Etelä-Karjalaan maksamat palkat siltä osin, kun ne aiheutuvat välillisestä lentomatkailutulosta. JOHDETTU PALKKATULOVAIKUTUS - Lisäpalkkasumma, joka syntyy, kun Etelä-Karjalassa asuvat työntekijät kuluttavat itse ansaitsemaansa palkkatuloa Etelä- Karjalassa sijaitsevissa yrityksissä. Lähteenä tutkimuksen tulomenetelmä ja Pohjoismainen malli, jossa palkkakerroin 0,11. LENTOASEMAN SUORAN TYÖLLISTÄMISEN PALKKATULOVAIKUTUS - Lentoaseman työntekijöiden vuosittainen palkkatulo, kun lentoaseman keskimääräinen työllistävyys on 20 henkilötyövuotta. Lähteenä tutkimuksen tulomenetelmä ja NAG - Lappeenrannan lentokentän kehittämissuunnitelma

14 6.5. Lentomatkailun verotulovaikutukset alueen kunnille AVAINLUKU YKS. ARVO Välitön verotulovaikutus Välillinen verotulovaikutus Johdettu verotulovaikutus Lentoaseman suoran työllistämisen verotulovaikutus VEROTULOVAIKUTUS YHTEENSÄ VÄLITÖN VEROTULOVAIKUTUS - Lentomatkustajille tuotteita ja palveluja myyvien ns. ensimmäisen vaiheen yritysten Etelä-Karjalassa asuvien työntekijöiden palkoistaan maksamat kunnallisverot siltä osin, kun ne aiheutuvat nettolentomatkailutulosta. Lähteenä tutkimuksen tulomenetelmä ja Etelä-Karjalan kuntien verotustiedot. Etelä-Karjalan kuntien 2014 kunnallisverojen painotettu keskiarvo on 20,40 %. VÄLILLINEN VEROTULOVAIKUTUS - Välituotetoimittajayritysten työntekijöiden palkoistaan maksamat kunnallisverot siltä osin, kun ne aiheutuvat välillisestä lentomatkailutulosta. JOHDETTU VEROTULOVAIKUTUS - Johdetun palkkatulon verotulovaikutus alueen kuntien verotuloihin. LENTOASEMAN SUORAN TYÖLLISTÄMISEN VEROTULOVAIKUTUS - Lentoaseman työntekijöiden palkoistaan maksamat kunnallisverot, kun lentoaseman keskimääräinen työllistävyys on 20 henkilötyövuotta. Lähteenä tutkimuksen tulomenetelmä, Etelä-Karjalan kuntien verotustiedot ja NAG - Lappeenrannan lentokentän kehittämissuunnitelma Yhteenveto (tilanteessa, jolloin Lappeenrannan lentoasemalla on matkustajaa vuodessa) AVAINLUKU YKS. ARVO VÄLITÖN LENTOMATKAILUTULO VÄLILLINEN LENTOMATKAILUTULO PALKKATULOVAIKUTUS VEROTULOVAIKUTUS ALUEEN KUNNILLE TYÖLLISTÄVYYS HTV 147 Haastattelututkimuksen perusteella lentoliikenteen asiantuntijat, julkisen sektorin edustajat ja suurin osa elinkeinoelämän vaikuttajista uskoo, että arvio vuosittaisesta matkustajasta on realistinen, vaikkakin haasteellinen tavoite. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää haastattelujen perusteella merkittäviä kehittämistoimia Lappeenrannan lentokentän palveluissa ja toiminnan organisoinnissa. Jos Lappeenrannan lentoaseman matkustajamäärä on 3-4 vuoden kuluttua vuodessa, eivätkä matkustajien profiili, rakenne ja kulutuskäyttäytyminen muutu, niin lentomatkailu tuottaa Etelä- Karjalaan välitöntä ja välillistä matkailutuloa yhteensä noin 21,5 miljoonaa euroa vuodessa. Lisäksi lentoliikenne aiheuttaa välittömästi, välillisesti, johdetusti sekä suoraan yhteensä noin 5,7 miljoonan euron palkkatulovaikutuksen, ja sitä kautta reilun miljoonan euron verotulovaikutuksen Etelä-Karjalan kuntien verotuloihin lentomatkustajan välitön, välillinen, johdettu ja suora työllisyysvaikutus Etelä-Karjalaan on yhteensä noin 150 henkilötyövuotta. 14

15 7. Tutkimuksen yhteenveto Tämän tutkimuksen keskeisenä tavoitteena on selvittää lentoliikenteen aluetaloudellisia vaikutuksia Etelä-Karjalan maakunnassa oletetussa tilanteessa, jossa Lappeenrannan lentoaseman kautta kulkee lentomatkustajaa vuodessa. Lentomatkailun aluetaloudellisten vaikutusten laskennassa on sovellettu Pohjoismaista mallia, jonka ns. menomenetelmä pohjautuu lentomatkailijahaastatteluihin (N=172) ja tulomenetelmä tutkimusalueen yrityshaastatteluihin (N=131). Lisäksi tutkimuksessa on tehty kymmenen avainhenkilöiden teemahaastattelua. Kaikki tutkimustiedot on kerätty maaliskuussa Lentomatkailijoista noin puolet on ns. läpikulkijoita, jotka asuvat Etelä-Karjalan ulkopuolella, ja jotka eivät käytä rahaa Etelä- Karjalassa lentomatkansa yhteydessä. Noin 40 % matkustajista on rahaa käyttäviä vierailijoita ja noin 10 % Etelä-Karjalassa asuvia. Kaksi kolmasosaa lentomatkustajista asuu Venäjällä ja neljännes Suomessa. Kolme neljäsosaa matkustajista ilmoitti lentoreitin edullisen hinnan syyksi matkustaa Lappeenrannan lentoaseman kautta. Yli 90 % matkustajista arvioi, että he käyttäisivät Lappeenrannan lentokenttää useammin, jos kentältä olisi lentoja nykyistä useampiin Euroopan kaupunkeihin ja lomakohteisiin. Peräti 98 % lentomatkustajista ilmoitti olevansa tyytyväinen Lappeenrannan lentoaseman toimintaan ja palveluihin, ja näistäkin suurin osa on erittäin tyytyväisiä. Asteikolla 0-10 Lappeenrannan lentoaseman suositteluhalukkuuden keskiarvo on 8,5. Sekä lentomatkustajat että yritysvastaajat haluaisivat lentää Lappeenrannan lentokentältä erityisesti Euroopan suurimpiin maihin ja kaupunkeihin. Yleisimmin kohteiksi mainittiin Espanja, Ranska ja Italia sekä Pariisi ja Lontoo. Kolme neljäsosaa yritysvastaajista pitää Lappeenrannan toimivaa lentokenttää tärkeänä Etelä-Karjalan imagon ja vetovoiman kannalta. Yrityksen oman liiketoiminnan kannalta tärkeänä lentokenttää pitää kuitenkin vain reilu viidennes yritysvastaajista. Avainhenkilöiden teemahaastatteluissa tuli esille, että elinkeinoelämän kannalta on tärkeää säilyttää lehtoyhteydet, jotka palvelevat sekä turismia että liikematkailua. Liikematkailun kannalta yhteydet jatkolennoille ovat usein ratkaisevia. Haastateltujen avainhenkilöiden mielestä toimiva kansainvälinen lentokenttä tukee mielikuvaa menestyvästä ja kasvavasta maakunnasta, mutta sen merkitystä ei kannata ylikorostaa. Useimmat haastatelluista olivat sillä kannalla, että Lappeenrannan lentokentälle pitäisi löytää nykyistä vapaamuotoisempia ja joustavampia toimintatapoja sekä pitkäkestoinen ja vakaa toimintamalli. Monia haastateltuja houkuttelee ns. säätiömalli (Seinäjoen malli), jossa olisi mukana kuntaomistajia sekä omasta että naapurimaakunnista. Avainhenkilöhaastattelujen perusteella arvio vuosittaisesta matkustajasta on realistinen, mutta haasteellinen tavoite. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää merkittäviä kehittämistoimia lentokentän palveluissa ja toiminnan organisoinnissa. Pohjoismaisen mallin menomenetelmän perusteella henkilötason välitön lentomatkailutulo on keskimäärin 155,23 + alv yhtä vierailukertaa kohti. Muut aluetaloudelliset vaikutukset, eli välillinen liikevaihdon lisäys, työllistävyys sekä palkka- ja verotulovaikutukset on laskettu mallin tulomenetelmällä. Jos Lappeenrannan lentoaseman matkustajamäärä vuodessa, ja matkustajien profiili, rakenne ja kulutuskäyttäytyminen on samanlaista kuin maaliskuussa 2014, lentomatkailu tuottaa Etelä-Karjalaan välitöntä ja välillistä matkailutuloa yhteensä noin 21,5 miljoonaa euroa vuodessa. Lisäksi lentoliikenne aiheuttaa välittömästi, välillisesti, johdetusti sekä suoraan yhteensä noin 5,7 miljoonan euron palkkatulovaikutuksen, ja sitä kautta reilun miljoonan euron verotulovaikutuksen Etelä-Karjalan kuntien verotuloihin lentomatkustajan välitön, välillinen, johdettu ja suora työllisyysvaikutus Etelä-Karjalaan on yhteensä noin 150 henkilötyövuotta. 15

Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia. Kasvua työmatkalaisten yöpymisissä. Majoitusmyynti 25 miljoonaa euroa

Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia. Kasvua työmatkalaisten yöpymisissä. Majoitusmyynti 25 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT SYYSKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia Syyskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin lähes 308 000 yöpymistä, joista suomalaisille 133 000 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 4 prosenttia Maaliskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 240 000 yöpymistä, joista suomalaisille 118 000 ja ulkomaalaisille 122 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman. Kasvua vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 22 miljoonaa euroa. Tax free myynti kasvoi 12 prosenttia

Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman. Kasvua vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 22 miljoonaa euroa. Tax free myynti kasvoi 12 prosenttia HELSINGIN MATKAILUTILASTOT LOKAKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman Lokakuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 298 000 yöpymistä, joista suomalaisille 159 000 ja ulkomaalaisille 138 000 yötä.

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 5 prosenttia Helmikuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 218 000 yöpymistä, joista suomalaisille 113 000 ja ulkomaalaisille 104 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 14 prosenttia Huhtikuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 247 000 yöpymistä, joista suomalaisille 128 000 ja ulkomaalaisille 119 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia. Vähenemistä sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 24 miljoonaa euroa

Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia. Vähenemistä sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 24 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HEINÄKUU 2016 Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia Heinäkuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 422 000 yöpymistä, joista suomalaisille 185 000 ja ulkomaalaisille 237 000 yötä. Sekä suomalaisten

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa

Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MARRASKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia Marraskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 273 000 yöpymistä, joista suomalaisille 152 000 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma 18.2.2014 18.2.2014 Page 1 Sisältö Strategiakaavio Päivitetyt tavoitteet, visio ja toimenpide-esitykset 18.2.2014 Page 2 Strategiakaavio Tavoitteet

Lisätiedot

Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys

Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys LAPIN MATKAILUPARLAMENTTI 6.10.2016 10.10.2016 Page 1 Sisällys Taustaa Matkailun merkitys Matkailuinvestoinnin vaikutusmekanismit Case-esimerkit

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät kaksi prosenttia Joulukuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 264 000 yöpymistä, joista suomalaisille 122 500 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

Hämeenlinnan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys tiivistelmä

Hämeenlinnan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys tiivistelmä Hämeenlinnan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys tiivistelmä 7.3.2016 7.3.2016 Mikko Manka Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos Selvityksen tausta Tilaajana Linnan

Lisätiedot

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta 2 JOHDANTO JA YHTEENVETO Korkeatasoinen ja toimiva lentoliikenne on merkittävä osa alueiden kilpailukykyä. Tämän vuoksi Pohjois- Karjalan maakuntaliitto osallistuu

Lisätiedot

Asukaskysely Tulokset

Asukaskysely Tulokset Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...

Lisätiedot

Lapin matkailu. lokakuu 2016

Lapin matkailu. lokakuu 2016 Lapin matkailu lokakuu 2016 Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat 7,0 prosenttia Lokakuussa 2016 Lapissa yövyttiin 87 tuhatta yötä, joista suomalaiset yöpyivät 65 tuhatta yötä ja ulkomaalaiset 23 tuhatta yötä.

Lisätiedot

Matkailun vaikutukset aluetalouteen: katsaus Pohjois-Pohjanmaan matkailukeskuksiin

Matkailun vaikutukset aluetalouteen: katsaus Pohjois-Pohjanmaan matkailukeskuksiin Matkailun vaikutukset aluetalouteen: katsaus Pohjois-Pohjanmaan matkailukeskuksiin Pohjois-Pohjanmaan matkailuparlamentti 9.9.2016 Raahe Matkailututkija, FT Pekka Kauppila Kajaanin ammattikorkeakoulu 1

Lisätiedot

Biotalous luo työtä ja hyvinvointia: Esimerkkinä ruoantuotanto

Biotalous luo työtä ja hyvinvointia: Esimerkkinä ruoantuotanto Biotalous luo työtä ja hyvinvointia: Esimerkkinä ruoantuotanto Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi 9.9.2014 Helsinki www.helsinki.fi/ruralia 9.10.2013 1 Ruralia-instituutti on maaseudun kehittämiseen

Lisätiedot

CoReFor-tutkimushankkeen (matkailun aluetaloutta ja yhteistoimintaa) tulosten esittely

CoReFor-tutkimushankkeen (matkailun aluetaloutta ja yhteistoimintaa) tulosten esittely CoReFor-tutkimushankkeen (matkailun aluetaloutta ja yhteistoimintaa) tulosten esittely 17.3.2016 Pudasjärvi Matkailututkija, FT Pekka Kauppila Kajaanin ammattikorkeakoulu http://www.kamk.fi/fi/palvelut-tyoelamalle/julkaisut

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys

Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys Tarkastelussa Kanta- ja Päijät-Hämeen, Keski-Suomen sekä Varsinais-Suomen maakunnat Susanna Määttä & Hannu Törmä Ruralia-instituutti / Aluetaloudellisten vaikutusten

Lisätiedot

YHTEENVETO. Joulukuussa 2016 Rovaniemellä yövyttiin yötä, joista suomalaiset ja ulkomaalaiset

YHTEENVETO. Joulukuussa 2016 Rovaniemellä yövyttiin yötä, joista suomalaiset ja ulkomaalaiset 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset 25,1 prosentin kasvussa Rovaniemellä Joulukuussa 2016 Rovaniemellä yövyttiin 96 500 yötä, joista suomalaiset 12 800 ja ulkomaalaiset 83 700 yötä. Yhteensä yöpymisten

Lisätiedot

Matkailutilasto Lokakuu 2016

Matkailutilasto Lokakuu 2016 Matkailutilasto Lokakuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat 4,0 prosenttia Oulussa Lokakuussa 2016 Oulussa yövyttiin 49 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 43 000 yötä ja ulkomaalaiset

Lisätiedot

Matkailutilasto Syyskuu 2016

Matkailutilasto Syyskuu 2016 Matkailutilasto Syyskuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 6,6 prosenttia Oulussa Syyskuussa 2016 Oulussa yövyttiin 50 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 41 000 yötä ja ulkomaalaiset

Lisätiedot

TAK Rajatutkimus tuloksia Kouvolan seutu

TAK Rajatutkimus tuloksia Kouvolan seutu TAK Rajatutkimus 2014 tuloksia Kouvolan seutu 2 Suomessa / Ruotsissa vierailleet ulkomaalaiset matkailijat vuonna 2012 Venäjä Viro Ruotsi/Suomi Saksa Iso-Britannia Norja USA Japani Ranska Kiina Tanska

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 8,1 prosenttia Tammikuussa 2016 Helsingissä yövyttiin 244 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 116 000 yötä ja ulkomaalaiset 128 000 yötä

Lisätiedot

Matkailutilasto Helmikuu 2016

Matkailutilasto Helmikuu 2016 Matkailutilasto Helmikuu 2016 SISÄLLYSLUETTELO Yhteenveto... 1 Tiivistelmä... 2 Matkailun avainluvut Oulussa... 3 Yöpymiset kansallisuuksittain... 5 Yöpymiset vertailuseuduilla... 6 Tietoa tilastoista...

Lisätiedot

Matkailutilasto Marraskuu 2016

Matkailutilasto Marraskuu 2016 Matkailutilasto kuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät Oulussa 4,4 prosenttia kuussa 2016 Oulussa yövyttiin 42 000 yötä, joista suomalaiset 36 000 ja ulkomaalaiset 6 200 yötä. Yhteensä

Lisätiedot

MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA

MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA Lapin liikennefoorumi 11.06.2013 MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA Elisa Aalto Pitkämatkainen joukkoliikenne Suomessa junaliikenteessä matkustajavirrat ovat vahvimmat Helsinki-Hämeenlinna-

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.11.2014 Rovaniemi Omavarainen Lappi 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014 Toimeksiantaja Kivijärven kunta KÄYTETTY MENETELMÄ Menomenetelmä Tulomenetelmä Asukaskyselyt (keskiarvot) Kuntatilastot Mökkikyselyt

Lisätiedot

Urheilun ja liikunnan aluetaloudelliset sekä sosiaaliset vaikutukset. Sipi Korkatti

Urheilun ja liikunnan aluetaloudelliset sekä sosiaaliset vaikutukset. Sipi Korkatti Urheilun ja liikunnan aluetaloudelliset sekä sosiaaliset vaikutukset Sipi Korkatti Twitter: @SipiKoo Urheilutoimiala = ekosysteemi Liikuntaliiketoiminnan arvo? Liikuntaliiketoiminta = kaikki liiketoiminta,

Lisätiedot

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman Matkailutoimijoiden toiveita museoille 1 Matkailun toimiala Matkailuelinkeinoa on vaikea määritellä tarkasti, sillä useat alat ovat siihen yhteydessä. Matkailu kytkeytyy eri elinkeinoihin ja yhteiskuntaan.

Lisätiedot

Matkailutilasto Joulukuu 2016

Matkailutilasto Joulukuu 2016 Matkailutilasto Joulukuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset 3,6 prosentin kasvussa Oulussa Joulukuussa 2016 Oulussa yövyttiin 43 000 yötä, joista suomalaiset 34 000 ja ulkomaalaiset 9 400 yötä.

Lisätiedot

L E N T O L I I K E N T E E N M E R K I Y S. Destination. Time Flight Gate M A T K A I L U R O V A N I E M K L U S T E R I

L E N T O L I I K E N T E E N M E R K I Y S. Destination. Time Flight Gate M A T K A I L U R O V A N I E M K L U S T E R I Itä- ja Pohjois-Suomen LENTOLIIKENTEEN KEHITTÄMISHANKE Destination L E N T O L I I K E N T E E N M E R K I T Y S Time Flight Gate 1 8 0 5 M A T K A I L U R O V A N I E M K L U S T E R I I Aluetaloudelliset

Lisätiedot

Matkailutulo ja -työllisyys Satakunnassa, Porin seutukunnassa ja sen kunnissa

Matkailutulo ja -työllisyys Satakunnassa, Porin seutukunnassa ja sen kunnissa 1 kauppakorkeakoulun Porin yksikkö Matkailutulo ja -työllisyys Satakunnassa, Porin seutukunnassa ja sen kunnissa 2009 2011 2 HANKKEEN PERUSTARKOITUS TUOTTAA PORIN SEUDUN MATKAILUN KEHITTÄMISEKSI MÄÄRÄLLISTÄ,

Lisätiedot

Matkailu- ja ravintola-alan kysynnästä ei ole kotimaisen kasvun ylläpitäjäksi

Matkailu- ja ravintola-alan kysynnästä ei ole kotimaisen kasvun ylläpitäjäksi Matkailu- ja ravintola-alan kysynnästä ei ole kotimaisen kasvun ylläpitäjäksi Jouni Vihmo, ekonomisti MaRan tiedotustilaisuus, Lasipalatsi 26.6.213 Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja Ravintolapalvelut

Lisätiedot

KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 2011

KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 2011 KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 11 Julkaistavissa 12.. KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 11 Syyskuu KESKUSKAUPPAKAMARI Aleksanterinkatu, PL, 1 Helsinki Puh.

Lisätiedot

TAK Rajatutkimus 2015

TAK Rajatutkimus 2015 Vuosiraportin liite: Ulkomaalaiset matkailijat Porvoon-Loviisan seudulla Valtakatu 51 :: FIN-53100 LAPPEENRANTA :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Yöpymiset ja matkat...

Lisätiedot

Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke

Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke 1.1.2017-31.12.2019 Sotkamo 13.1.2017 Talousjohtaja Heidi Pyykkönen, Hankejohtaja Arto Asikainen ja Kohdepäällikkö Minna Hirvonen Hankevalmistelun

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Baltic Bird hanke ja sen tulokset. Yhteyspäällikkö Sami Laakkonen

Baltic Bird hanke ja sen tulokset. Yhteyspäällikkö Sami Laakkonen Baltic Bird hanke ja sen tulokset Yhteyspäällikkö Sami Laakkonen 14.8.2014 200 000 Joensuun lentomatkustajat 2000-2013 180 000 160 000 140 000 120 000 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 0 2000 2001 2002

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011 Alueelliset tulostukset: Ulkomaiset matkustajat pääkaupunkiseudulla Tulostuksen alueellinen rajaus: Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungit Rajaustiedot ja niiden käyttäminen: Matkan pääkohde

Lisätiedot

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET KEMI-TORNIO

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET KEMI-TORNIO ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET KEMI-TORNIO VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT 149 vastaajaa (tilanne 25.1.2016) Koko organisaation osalta 77 vastausta Oman matkustuksen osalta 72 vastausta Kaikista vastaajista 76,5

Lisätiedot

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten suhdannenäkymät ovat kääntyneet myönteisempään suuntaan Suhdannenäkymät vuodentakaiseen

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Venäläiset kuluttajat Suomessa

Venäläiset kuluttajat Suomessa Venäläiset kuluttajat Suomessa - Poimintoja tuloksista - Verottomat ostokset, maahantulot ja yöpymiset - Rajahaastattelututkimus syyskuu 2015 elokuu 2016 Rajahaastattelut on tehnyt Tutkimus- ja Analysointikeskus

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa - Kuluttajakysely Maaliskuu 2011 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Suomalaisten vapaa-ajan matkailu Viroon Päivämatkat

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA HOLLANTILAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN HOLLANTILAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Suhtautuminen digitaaliseen televisioon. Puhelinhaastattelu maaliskuussa 2005

Suhtautuminen digitaaliseen televisioon. Puhelinhaastattelu maaliskuussa 2005 Suhtautuminen digitaaliseen televisioon Puhelinhaastattelu maaliskuussa 2005 Tausta Tutkimuksella selvitettiin, mitä tiedetään digitaaliseen televisioon siirtymisestä sekä miten muutokseen suhtaudutaan

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa - Kuluttajakysely Maaliskuu 2012 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa 500 Suomalaisten matkailumenot Viroon 2002-2011 Milj.

Lisätiedot

KESKI-SUOMI Matkailun alueelliset tietovarannot

KESKI-SUOMI Matkailun alueelliset tietovarannot KESKI-SUOMI Matkailun alueelliset tietovarannot Aineistonkeruuraportti 213 Itä-Suomen Yliopisto, Matkailualan opetus ja tutkimuslaitos 2 Sisällysluettelo KESKI-SUOMI... 3 1. Perustiedot... 3 2. Matkailuliiketoiminnan

Lisätiedot

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää KUVA KUVA KUVA Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää 19.5.216 Ekonomisti Jouni Vihmo KUVA Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry Yritykset odottavat hyvää kesää majoitusyritykset

Lisätiedot

Visit Finland matkailijatutkimus

Visit Finland matkailijatutkimus 2 Visit Finland matkailijatutkimus Kesä 2016 (touko-lokakuu) Visit Finland tutkimuksia 7 Finpro, Visit Finland Helsinki 2016 3 Sisällysluettelo Johdanto... 5 Matkat Suomeen ulkomailta... 6 Matkan kesto

Lisätiedot

Biathlon World Championships Kontiolahti TAPAHTUMATUTKIMUS

Biathlon World Championships Kontiolahti TAPAHTUMATUTKIMUS Biathlon World Championships Kontiolahti 4.-15.3.2015 TAPAHTUMATUTKIMUS Aineisto ja tulokset Tulokset sisältävät vastaukset tapahtuman jälkeen verkkokyselynä kerätystä aineistosta Yhteensä vastauksia 178

Lisätiedot

jatkuu KUVA (korkeus voi vaihdella) Kestääkö kulutuksen veto? Kasvu KUVA (korkeus voi vaihdella) KUVA (korkeus voi vaihdella)

jatkuu KUVA (korkeus voi vaihdella) Kestääkö kulutuksen veto? Kasvu KUVA (korkeus voi vaihdella) KUVA (korkeus voi vaihdella) KUVA (korkeus voi vaihdella) KUVA (korkeus voi vaihdella) Kestääkö kulutuksen veto? Kasvu KUVA (korkeus voi vaihdella) jatkuu 15.12.216 Timo Lappi KUVA (korkeus voi vaihdella) Työtä ja hyvinvointia koko

Lisätiedot

Lapin matkailu kasvaa Sakkaako saavutettavuus? Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto

Lapin matkailu kasvaa Sakkaako saavutettavuus? Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto 1 Lapin matkailu kasvaa Sakkaako saavutettavuus? Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto Esityksen sisältö Matkailun merkitys Lapin matkailun kehitys ja tavoitteet Lentoliikenteen merkitys matkailulle

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta

Ajankohtaista markkinoilta Ajankohtaista markkinoilta Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen 1.5.2013 31.10.2013 11.11.2013 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat

Lisätiedot

Venäläiset kuluttajat Suomessa

Venäläiset kuluttajat Suomessa Venäläiset kuluttajat Suomessa - Pietarin alueen kuluttajakysely Kesä-syyskuu 2011 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Venäläisten matkailu Suomessa Yleistä

Lisätiedot

Lapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto

Lapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailustrategia 2011-2014 28.9.2011 Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailun visio 2014 Lappi Puhdasta ELÄMÄNVOIMAA lähelläsi. Lappi on Euroopan johtava kestävän luonto- ja elämysmatkailun kohde

Lisätiedot

Matkailutulo ja -työllisyys Satakunnassa, Porin seutukunnassa ja sen kunnissa 2009 ja 2010

Matkailutulo ja -työllisyys Satakunnassa, Porin seutukunnassa ja sen kunnissa 2009 ja 2010 1 kauppakorkeakoulun Porin yksikkö Matkailutulo ja -työllisyys Satakunnassa, Porin seutukunnassa ja sen kunnissa 2009 ja 2010 2 HANKKEEN PERUSTARKOITUS TUOTTAA PORIN SEUDUN MATKAILUN KEHITTÄMISEKSI MÄÄRÄLLISTÄ,

Lisätiedot

Yritysten odotukset kuntien elinkeinopolitiikalta

Yritysten odotukset kuntien elinkeinopolitiikalta Yritysten odotukset kuntien elinkeinopolitiikalta Lapin kuntapäivä 24.9.2013 Pirkka Salo Lapin Yrittäjät 1 UUSI LAPIN YRITTÄJÄT 1.1.2014 alkaen 21 paikallisyhdistystä 3200 jäsenyritystä lähes 200 luottamushenkilöä

Lisätiedot

KASVUN SUUNTA KYSELY

KASVUN SUUNTA KYSELY KASVUN SUUNTA KYSELY Olen tyytyväinen elämääni yrittäjänä, mutta olen tehnyt myös pitkää päivää ja nauttinut työni jättämästä jäljestä Toimitilat käy pieneksi, mutta ei tällä iällä viitsisi lainanottoa

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa Selvitys perustuu Eurostatin ja Tilastokeskuksen tilastoihin sekä otospohjaiseen kuluttajakyselyyn: TAK Oy: Rajahaastattelut eli henkilökohtaiset

Lisätiedot

Majoitusliikekysely 2009

Majoitusliikekysely 2009 Lappeenranta ja Imatra Valtakatu 49 :: FIN 53100 LAPPEENRANTA :: GSM +358 45 137 5099 :: info@takoy.fi :: www.takoy.fi Sisällysluettelo Tiivistelmä... 1 Johdanto... 2 Hotellivierailijoiden matkustaminen...

Lisätiedot

Kesätyöntekijät ja lomat pk-yrityksissä

Kesätyöntekijät ja lomat pk-yrityksissä Kesätyöntekijät ja lomat pk-yrityksissä YRITTÄJYYS KANTAA SUOMEA SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 1 TIIVISTELMÄ... 2 1 JOHDANTO... 4 2 YRITTÄJIEN LOMAT... 6 3 KESÄTYÖNTEKIJÄT... 9 Tämän raportin ovat

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

YLIMMÄN JOHDON SUORAHAKUPALVELUITA TARJOAVIEN YRITYSTEN TUNNETTUUS- JA MIELIKUVATUTKIMUS

YLIMMÄN JOHDON SUORAHAKUPALVELUITA TARJOAVIEN YRITYSTEN TUNNETTUUS- JA MIELIKUVATUTKIMUS YLIMMÄN JOHDON SUORAHAKUPALVELUITA TARJOAVIEN YRITYSTEN TUNNETTUUS- JA MIELIKUVATUTKIMUS TIIVISTELMÄ TUTKIMUKSEN KESKEISISTÄ TULOKSISTA 1 Johdanto Ylimmän johdon suorahakupalveluja tarjoavien yritysten

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

KANSA: KUNTAPÄÄTTÄJILLÄ ON VALTAA SOPIVASTI

KANSA: KUNTAPÄÄTTÄJILLÄ ON VALTAA SOPIVASTI KANSA: KUNTAPÄÄTTÄJILLÄ ON VALTAA SOPI Kuntapäättäjillä, valtuustoilla, hallitusten ja valtuustojen puheenjohtajilla ja kuntajohtajilla on valtaa kunnissa enemmistön mielestä sopivasti. Tämä käy ilmi KAKS

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

TAK Rajatutkimus 2015

TAK Rajatutkimus 2015 Valtakatu 51 :: FIN-53100 LAPPEENRANTA :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Johdanto ja tiivistelmä... 3 Matkojen määrä, viipymä ja kohteet... 6 Matkan tarkoitus ja matkustustiheys...

Lisätiedot

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET- KAJAANI

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET- KAJAANI ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET- KAJAANI VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT 146 vastaajaa (tilanne 5.11.2015) Koko organisaation osalta 67 vastausta Oman matkustuksen osalta 78 vastausta Yritykseni/organisaationi on:

Lisätiedot

Tero Saarinen Company Taloudellisten vaikutusten arvioin<

Tero Saarinen Company Taloudellisten vaikutusten arvioin< Seppo Laakso & Tamás Lahdelma, Kaupunkitutkimus TA Tero Saarinen Company Taloudellisten vaikutusten arvioin< Tanssitoiminnan, kurssitoiminnan ja katsojien kulutuksen vaikutukset tuotantoon, työllisyyteen

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotimainen kysyntä supistuu edelleen Mara-alan tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä MaRan tiedotustilaisuus 11.12.2014 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry

Lisätiedot

Metsänomistajien näkemys luonnontuotteisiin perustuvista liiketoimintamahdollisuuksista

Metsänomistajien näkemys luonnontuotteisiin perustuvista liiketoimintamahdollisuuksista Metsänomistajien näkemys luonnontuotteisiin perustuvista liiketoimintamahdollisuuksista Veera Tahvanainen ja Mikko Kurttila Luonnontuotealan tutkimusseminaari, Ruka, Kuusamo 11.11.2015 Taustaa Luonnontuotteisiin

Lisätiedot

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Kuva: Passenger Market Potential Analysis, Scan Of New Air Routes for the Airport of Joensuu, Finland (2013) MKmetric Gesellschaft für Systemplanung

Lisätiedot

SISÄLLYS... 1 TIIVISTELMÄ JOHDANTO YRITTÄJIEN LOMAT KESÄTYÖNTEKIJÄT... 9

SISÄLLYS... 1 TIIVISTELMÄ JOHDANTO YRITTÄJIEN LOMAT KESÄTYÖNTEKIJÄT... 9 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ SISÄLLYS SISÄLLYS... 1 TIIVISTELMÄ... 2 1 JOHDANTO... 4 2 YRITTÄJIEN LOMAT... 6 3 KESÄTYÖNTEKIJÄT... 9 Tämän raportin on koonnut ekonomisti Petri Malinen Suomen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 217. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 217. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 30.11.2016 Sivu 1 / 1 3477/2016 02.08.00 217 Liikennebarometri 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Heini Peltonen, puh. 043 824 7212 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja

Lisätiedot

1 Matkailutilasto syyskuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset laskivat 16,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto syyskuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset laskivat 16,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Rekisteröidyt yöpymiset laskivat 16,1 prosenttia n seudulla Syyskuussa 2016 n seudulla yövyttiin 11 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 9 200 yötä ja ulkomaalaiset 2 100 yötä (venäläiset 899 yötä).

Lisätiedot

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 1/2 Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Attendo Oy:n toimeksiannosta.

Lisätiedot

Taxfree myynti kasvoi, kasvua odotettavissa myös vuodenvaihteen venäläismatkailuun

Taxfree myynti kasvoi, kasvua odotettavissa myös vuodenvaihteen venäläismatkailuun 1 Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät 19,9 prosenttia n seudulla Lokakuussa 2016 n seudulla yövyttiin 10 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 7 800 yötä ja ulkomaalaiset 2 200 yötä (venäläiset 922 yötä).

Lisätiedot

INTOHIMOINEN OMISTAJUUS KANSALAISKYSELY

INTOHIMOINEN OMISTAJUUS KANSALAISKYSELY INTOHIMOINEN OMISTAJUUS KANSALAISKYSELY 22.6.2016 15.6.2016 15706 Intohimoinen omistajuus Johdanto Tämän tutkimuksen on toteuttanut Taloustutkimus Oy Suomalaisen työn liiton toimeksiannosta. Tutkimuksen

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista

Markkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista Markkinakatsaus Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013 , 131 000 yöpymistä Matkustaminen pähkinänkuoressa Pohjoismaiden osuudet italialaisten yöpymisistä

Lisätiedot

Palkansaajien tutkimuslaitoksen sidosryhmäkartoitus Tiivistelmä selvityksen keskeisimmistä löydöksistä

Palkansaajien tutkimuslaitoksen sidosryhmäkartoitus Tiivistelmä selvityksen keskeisimmistä löydöksistä Palkansaajien tutkimuslaitoksen sidosryhmäkartoitus Tiivistelmä selvityksen keskeisimmistä löydöksistä Selvityksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Palkansaajien tutkimuslaitos teetti heinä-syyskuussa 2016

Lisätiedot

Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta

Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta RT:n ja RAKLIn ajankohtaisseminaari 18.1.2017 Keski-Suomi #kasvunmaakunta Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Veli-Pekka Päivänen Olli Patrikainen

Lisätiedot

Lentoasemaverkoston kehittäminen. Toimitusjohtaja Kari Savolainen Lapin liikennefoorumi 2013 11.6.2013

Lentoasemaverkoston kehittäminen. Toimitusjohtaja Kari Savolainen Lapin liikennefoorumi 2013 11.6.2013 Lentoasemaverkoston kehittäminen Toimitusjohtaja Kari Savolainen Lapin liikennefoorumi 2013 11.6.2013 Finavia lyhyesti Finavia on palveluyritys, joka mahdollistaa sujuvan ja turvallisen lentoliikenteen

Lisätiedot

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö 1 Johdanto Esitys perustuu artikkeleihin Hakkarainen, P & Jääskeläinen, M (2013).

Lisätiedot

Visit Finland Matkailijatutkimus

Visit Finland Matkailijatutkimus 2 Visit Finland Matkailijatutkimus Talvikausi 2015 16 (marras-huhtikuu) Visit Finland tutkimuksia 5 Finpro, Visit Finland Helsinki 2016 3 Sisällysluettelo Tiivistelmä... 4 Johdanto... 5 Matkat Suomeen

Lisätiedot

1 Matkailutilasto elokuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset laskivat 18,8 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto elokuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset laskivat 18,8 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Yöpymiset laskivat 18,8 prosenttia n seudulla Elokuussa 2016 n seudulla yövyttiin 20 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 16 000 yötä ja ulkomaalaiset 4 700 yötä (venäläiset 1 500 yötä). Yhteensä yöpymiset

Lisätiedot

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Yleistä selvityksestä Tässä esityksessä kuvataan hankkeen

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2015e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo Pk-yritysbarometri, kevät 5 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 6 6 7 Palvelut 5 59 Muut 0 0 0 50 60 70 Pk-yritysbarometri, kevät 5 alueraportti, : Henkilökunnan

Lisätiedot

2/2002. Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä Tutkimus tieto SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ

2/2002. Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä Tutkimus tieto SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ Tutkimus tieto 2/2002 Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä 2002 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN USJÄRJESTÖ Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä 2002 Suomen Gallup tutki

Lisätiedot

Helsingin Risteilymatkustajatutkimus 2007

Helsingin Risteilymatkustajatutkimus 2007 Helsingin Risteilymatkustajatutkimus 2007 Tutkimuksen taustat ja toteutus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Helsinkiin saapuvien ulkomaisten risteilymatkustajien rahankäyttöä, ajan viettämistä, Helsingin

Lisätiedot

Matkailun kehitys maakunnissa

Matkailun kehitys maakunnissa Matkailun kehitys maakunnissa 2014 1.12.2015 PÄÄKAUPUNKISEUTU JÄRVI- SUOMI RANNIKKO JA SAARISTO LAPPI JA KUUSAMO Uusimaa 1 (vain pk- seutu) Lappi Etelä- Karjala Ahvenanmaa Varsinais- Suomi Pirkanmaa Etelä-

Lisätiedot

Yritysten kasvun suunta kysely

Yritysten kasvun suunta kysely Yritysten kasvun suunta kysely Kysely suunnattiin marraskuussa 2015 webropol kyselynä pääosin PPY:n jäsenyrityksiin, vastaajia 662 kpl. Kempeleen osuus vastaajista 75 vastaajaa. KASVUN SUUNTA KYSELY Olen

Lisätiedot

TABLETIT JA EUROOPAN TUOTTAVUUS- VALLANKUMOUS TUTKIMUSRAPORTTI

TABLETIT JA EUROOPAN TUOTTAVUUS- VALLANKUMOUS TUTKIMUSRAPORTTI TABLETIT JA EUROOPAN TUOTTAVUUS- VALLANKUMOUS TUTKIMUSRAPORTTI TUOTTAVUUSVALLANKUMOUS ON VASTA ALUSSA Jan Kaempfer Markkinointipäällikkö, Panasonic Computer Product Solutions. Tabletit ovat aloittaneet

Lisätiedot

Pk-yrittäjien tunnelmia Nurmes

Pk-yrittäjien tunnelmia Nurmes Pk-yrittäjien tunnelmia 16.5.016 Nurmes Työllisten määrän muutos erikokoisissa yrityksissä vuosina 001 01 56000 46000 36000 43698 Lisäys yhteensä 108 886 - suuryritykset 7 164 - pk-yritykset 100 7 6000

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot