Tiivistelmä tutkimustuloksista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tiivistelmä tutkimustuloksista"

Transkriptio

1 Tiivistelmä tutkimustuloksista

2 1. Tutkimuksen tausta ja tavoitteet Tämän Lappeenrannan lentoliikenteen taloudellisia vaikutuksia selvittävänä tutkimuksen on toteuttanut Wirma Lappeenranta Oy:n toimeksiannosta MC-Info Oy. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää lentoliikenteen aluetaloudellisia vaikutuksia Etelä-Karjalan maakunnassa oletetussa tilanteessa, jossa Lappeenrannan lentoaseman kautta kulkee lentomatkustajaa vuodessa. Tutkimuksen menomenetelmä pohjautuu matkailijahaastatteluihin ja tulomenetelmä tutkimusalueen yrityshaastatteluihin. Tutkimus selvittää matkailijoiden rahankäytön vaikutuksia kohdealueen talouteen, ja tuottaa tulokseksi matkailun tulo-, työllisyys-, palkkatulo- ja kunnallisverotulovaikutukset. Nämä vaikutukset jaetaan vielä välittömiin, välillisiin sekä johdettuihin vaikutuksiin. Tämän lisäksi tutkimuksen tavoitteena on selvittää lentomatkustajien profiilia (mm. asuinpaikka, matkan tarkoitus, matkaseurue), vierailemista ja yöpymistä Etelä-Karjalassa, Lappeenrannan lentoaseman käyttämisen tiheyttä, tyytyväisyyttä lentoaseman nykyiseen toimintaan ja palveluun sekä toiveita ja odotuksia lentoaseman kehittämisen suhteen. matkailutoimialoilla toimivien yrityspäättäjien näkemyksiä Lappeenrannan lentokentän tärkeydestä oman liiketoiminnan ja Etelä- Karjalan vetovoiman kannalta. keskeisten avainhenkilöiden näkemyksiä ja odotuksia Lappeenrannan lentoliikenteestä 2. Pohjoismainen malli tutkimusmenetelmänä Lentomatkailun aluetaloudellisten vaikutusten laskennassa on sovellettu ns. Pohjoismaista mallia, joka on eniten käytetty aluetaloudellisen vaikutusten selvittämiseen sovellettu tutkimusmenetelmä suomalaisessa matkailututkimuksessa. Tutkimusmallin on julkaissut Matkailun edistämiskeskus vuonna 1983, ja se soveltuu erityisesti pienten ja keskisuurten paikallisalueiden tarkasteluun. 2

3 3. Aineistot ja menetelmät Tutkimus koostuu kolmesta eri osatutkimuksesta: 1. Kvantitatiivinen lentomatkailijatutkimus, jossa on haastateltu henkilökohtaisesti 172 lentomatkustajaa Lappeenrannan lentoasemalla maaliskuussa Haastateltavat poimittiin sekä lähtevien että saapuvien matkustajien joukosta satunnaisesti, ja haastattelut tehtiin venäjän-, englannin- tai suomenkielellä. Tutkimusaineisto toimii pohjoismaisen mallin menomenetelmän perustana. 2. Kvantitatiivinen yritystutkimus, jossa puhelimitse rekrytoitiin yrityspäättäjiä vastaamaan web-kyselyyn. Yritystutkimuksen aineisto kerättiin kaksivaiheisesti. Ensimmäisen vaiheen kysely kohdistettiin yrityksille, jotka voivat tarjota tuotteita tai palveluita suoraan lentomatkustajille (majoituspalvelut, ravitsemistoiminta, vähittäiskauppa, kuljetus/liikenne ja ohjelma-/kulttuuri-/ urheilupalvelut). Toisen vaiheen kysely kohdistettiin ensimmäisen vaiheen nk. välituotepanosten toimittajille. Yritystutkimukseen vastasi maaliskuussa 2014 yhteensä 131 yrityspäättäjää, joista 102 edustaa ensimmäisen vaiheen yrityksiä ja 29 toisen vaiheen yrityksiä. Tutkimusaineisto toimii pohjoismaisen mallin tulomenetelmän perustana. 3. Kvalitatiivinen teemahaastattelututkimus, jossa on haastateltu henkilökohtaisesti kymmenen etelä-karjalaista avainhenkilöä maaliskuussa Haastattelut kohdistettiin organisaatioiden aseman mukaan kolmeen pääryhmään: julkiset instituutiot, elinkeinoelämän järjestöt ja suurimmat matkailuliiketoiminnan yritykset Kvantitatiivisissa tutkimuksissa tulosten virhemarginaali on keskimäärin ±6,4 %-yksikköä, kun tuloksia tarkastellaan tilastollisesti 95 %:n luottamustasolla. 3

4 Kvalitatiiviseen avainhenkilötutkimukseen haastatellut Yhteensä 10 teemahaastattelua kolmesta ryhmästä Järjestöt Julkishallinto Matkailuliiketoiminta 4

5 4. Kysely- ja haastattelututkimusten tulokset 4.1. Kyselytutkimukset lentomatkustajille ja yrityksille Kun lentomatkustajilta kysyttiin syitä matkustaa Lappeenrannan lentoaseman kautta, ylivoimaisesti useimmin syynä mainittiin lentoreitin edullinen hinta. Tämän syyn mainitsi kolme neljäsosaa kaikista vastaajista. Tämä syy korostuu venäläismatkailijoilla keskimääräistä enemmän (82 %). Kaiken kaikkiaan yli 90 % matkustajatutkimukseen vastanneista arvioi, että he käyttäisivät Lappeenrannan lentokenttää useammin, jos kentältä olisi lentoja nykyistä useampiin Euroopan kaupunkeihin ja lomakohteisiin. Kaksi kolmasosaa lentomatkustajista uskoo lisäävänsä Lappeenrannan lentokentän käyttöä merkittävästi, jos lentoja olisi nykyistä useampiin kohteisiin. Muita vahvemmin merkittävään käytön lisäämiseen uskovat venäläismatkustajat (77 %). Seuraavaksi useimmin syinä Lappeenrannan lentoaseman käyttöön mainitaan lentoaseman sijainti ja sopiva lentoyhteys. Sijaintia korostavat erityisesti Etelä-Karjalassa asuvat sekä vierailijoista ne, jotka yöpyvät maakunnassa lentomatkansa yhteydessä. 5

6 Lentomatkustajilta kysyttiin avoimesti, mihin kohteisiin he haluaisivat lentää Lappeenrannan lentokentältä. Jokainen vastaaja saattoi nimetä useita kohteita, ja kohdemainintoja kertyi yhteensä 386 kappaletta. Avoimissa vastauksissa toistuvat erityisesti Euroopan suurimmat maat ja kaupungit, yleisimmin Espanja, Ranska, Italia ja Pariisi. Alla olevaan kuvaan on koottu ne kohteet, jotka saivat vähintään kuusi mainintaa. Kun lentomatkustajilta kysyttiin Lappeenrannan lentoaseman palveluista, matkustajat ilmoittivat kaipaavansa erityisesti ravintolapalveluiden kehittämistä. Jonkin verran tilausta on tulosten perusteella myös kauppa- ja sleeping-palveluille. Muina palveluina mainittiin mm. apteekki, lastenhuone, matkamuistomyymälä, tax free -kauppa, duty free kauppa, wc tuloaulassa sekä Wi-Fi-verkko. 6

7 Peräti 98 % vastanneista lentomatkustajista ilmoitti olevansa tyytyväinen Lappeenrannan lentoaseman toimintaan ja palveluihin, ja näistäkin suurin osa on erittäin tyytyväisiä. Lentomatkailijoilta kysyttiin myös halukkuutta suositella Lappeenrannan lentoasemaa ystäville, sukulaisille ja kollegoille. Asteikolla 0-10 suositteluhalukkuuden keskiarvo on 8,5 (0=varmasti en suosittelisi... 10=varmasti suosittelisin). 18 % Etelä-Karjalan ulkopuolella asuvista lentomatkustajista (27 vastaajaa) ilmoitti yöpyneensä tai aikovansa yöpyä Etelä-Karjalassa lentomatkansa yhteydessä. Reilu puolet Etelä-Karjalassa yöpyvistä vastaajista yöpyi/aikoi yöpyä hotellissa. Tutkimustulosten perusteella yöpyjät viettävät Etelä-Karjalassa yhdellä käyntikerralla keskimäärin kolme yötä. HALUKKUUS SUOSITELLA 8,5 YÖPYMISET KESKIMÄÄRIN 3 yötä 7

8 Yritysvastaajista lähes kolme neljäsosaa pitää Lappeenrannan toimivaa lentokenttää tärkeänä Etelä-Karjalan imagon ja vetovoiman kannalta. Sen sijaan yrityksen oman liiketoiminnan kannalta tärkeänä lentokenttää pitää vain reilu viidennes yritysvastaajista. Valtaosa yritysvastaajista uskoo, että lentoliikenteen ja -reittien lisääminen Lappeenrannasta Euroopan eri kaupunki- ja lomakohteisiin kasvattaisi heidän omaa lomamatkustamistaan Lappeenrannan lentokentältä. Sen sijaan lentoreittien lisäämisen vaikutukset liikematkustamiseen, yritysten liikevaihtoon tai oman alan kilpailutilanteeseen jäävät yritysvastaajien mielestä suhteellisen vähäisiksi. Myös yritysvastaajilta kysyttiin avoimesti, mihin kohteisiin he haluaisivat lentää Lappeenrannan lentokentältä. Jokainen yritysvastaaja saattoi nimetä useita kohteita, ja kohdemainintoja kertyi yhteensä 102 kappaletta. Yritysvastauksissa mainittiin useimmin Lontoo ja Riika. Alla olevaan kuvaan on koottu ne kohteet, jotka saivat vähintään kolme mainintaa. 8

9 4.2. Avainhenkilöiden näkemykset Lappeenrannan lentoliikenteestä Luvun 4.2. tulokset perustuvat kymmenen avainhenkilön kvalitatiiviseen teemahaastatteluun. Lentoliikenteen merkitys alueen toimijoille Haastateltavat hahmottivat lentoliikenteessä selkeät neljä ulottuvuutta: 1) Omasta maakunnasta lähtevät, 2) Lähimaakunnista saapuvat läpikulkijat ja vierailijat, 3) Venäläiset läpikulkijat ja vierailijat ja 4) Etelä- Karjalaan muualta Euroopasta saapuvat turistit. Haastatteluissa oltiin lähes yksimielisiä siitä, että elinkeinoelämän kannalta on tärkeää säilyttää lehtoyhteydet, jotka palvelevat sekä turismia että liikematkailua. Monet uskovat, että vähittäiskauppa ja palvelut hyötyvät lentoliikenteestä, kun osa venäläisistä lentomatkustajista ostaa osana matkaansa tax-free tuotteita Etelä- Karjalasta. Osa matkailutoimijoista kokee, että lentoliikenteellä nykymuodossaan ei ole merkitystä oman liiketoiminnan kannalta. Esimerkiksi venäläiset lentomatkailijat eivät juurikaan näy hotelliyöpymisinä. Liikematkailun kannalta yhteydet jatkolennoille ovat usein ratkaisevia. Lentoyhteydet johonkin risteyskohteeseen, kuten Riikaan tai Kööpenhaminaan, olisi ihanteellinen ratkaisu liike-elämän tarpeisiin. Aiempi lentoyhteys Lappeenrannasta Riikaan nähtiin haastateltavien keskuudessa toimivana ja yhteyden menetystä harmitellaan laajasti. Yliopistolla lentokenttä koetaan tärkeäksi. Yliopiston henkilökunnalle kertyy vuosittain useita tuhansia ulkomaan matkapäiviä, ja kansainvälisten konferenssien järjestämisen edellytys on kattavat ja toimivat lentoyhteydet. Lisäksi opiskelijoita liikkuu jo nyt paljon halpalennoilla ja tämän liikenteen uskotaan kasvavan voimakkaasti. Useampikin haastateltava totesi, että Etelä-Karjalan elinkeinorakenne on kansainvälistymässä, ja että erilaisten kansainvälisten tapahtumien järjestämiseen pitäisi olla säännölliset ja pysyvät lentoyhteydet. Hyvien lentoyhteyksien nähtiin myös helpottavan yleisö- ja muiden tapahtumien saavutettavuutta sekä luovan mahdollisuuksia tavoitella uusia tapahtumia Etelä-Karjalaan. Moni haastatelluista kokee, että heillä ei ole tällä hetkellä riittävästi tietoa siitä, kuinka moni lentomatkailijoista yöpyy Etelä-Karjalassa tai yleensä käyttää paikallisia palveluja, ja missä määrin palveluja käytetään. Lentomatkustajille kohdistuvan kaupankäynnin ja palvelujen myynnin kautta saatavista tulo- ja työllisyysvaikutuksista ollaan myös hyvinkin epätietoisia. Yleisvaikutelma haastateltavilla on kuitenkin se, että lentoliikenne tuottaa tuloja maakuntaan, mutta niiden todellisesta määrästä ei ole riittävästi tietoa. Lentoliikenne maakunnan vetovoimatekijänä Haastatteluissa tuli vahvasti esille se, että toimiva kansainvälinen lentokenttä tukee mielikuvaa menestyvästä ja kasvavasta maakunnasta, mutta sen merkitystä ei kannata ylikorostaa. Lentoliikenteen kehittämisen painopiste tulee haastateltujen mielestä olla elinkeinoelämän ja muiden toimijoiden todellisissa tarpeissa, ei niinkään imagotekijöissä. Osa haastatelluista muistutti, että lentoliikenne on Etelä-Karjalan ja lähimaakuntien asukkaille merkittävä etu, jonka avulla säästetään satoja euroja ja tunteja matkailtaessa. Tämän viestin levittäminen ja markkinointi on osan mielestä jäänyt liian vähäiselle huomiolle. 9

10 Yritysten sijoittumisen kannalta sekä yliopiston toiminnan näkökulmasta toimiva lentoliikenne alueelle on hyvä lisä, mutta ei välttämättä ratkaisevassa roolissa. Yliopiston imagon kannalta olisi haasteellista, jos kansainvälisellä yliopistolla ei olisi toimivaa lentoyhteyttä. Kansainväliset tapahtumat kulkevat käsi kädessä lentoyhteyksien kanssa. Lisäksi kansainvälisiä tutkijoita ja konferensseja on helpompi houkutella, jos on olemassa sopivat lentoliikenneyhteydet. Monet haastatellut toivat esille sen, että Etelä-Karjalalla ja Saimaan alueella laajemminkin on runsaasti matkailupotentiaalia. Turismin kannalta olisi tärkeää kehittää Saimaan alueen matkailua kokonaisuutena yli maakuntarajojen. Muutamien haastateltujen mielestä Lappeenrannan lentokentän sijasta tulisikin puhua Etelä- Karjalan tai Saimaan lentokentästä. Lentoliikenteen järjestäminen Lappeenrannan lentoasemalla Tällä hetkellä Finavia omistaa Lappeenrannan lentokentän, mutta joidenkin haastateltujen mielestä Finavia ei panosta nykyisin riittävästi kentän kehittämiseen. Monet haastatelluista olivat sillä kannalla, että Lappeenrannan lentokentälle pitäisi löytää nykyistä vapaamuotoisempia ja joustavampia toimintatapoja. Toiminnan uudelleen järjestämisellä, ketterämmällä organisaatiolla sekä nykyistä aktiivisemmalla myynnillä ja markkinoinnilla lentoaseman toiminnasta voitaisiin saada tuloksellisempaa. Lappeenrannan lentokentällä nähdään keskeisen sijaintinsa, rajan läheisyyden ja kansainvälisten yhteyksiensä vuoksi olevan erityisasema muihin alueellisiin lentokenttiin verrattuna. Nämä edut tarjoavat haastateltujen mielestä mahdollisuuden merkittävälle palvelujen kehittämiselle ja uudelleen järjestämiselle. Osa haastatelluista visioi, että nykyisen lentoaseman tilalle voisi rakentaa suuren kauppakeskuksen, josta osa olisi lentoasemaa. Tätä ajatusta tukee lentokentän sijainti kaupungin keskustan tuntumassa. Lisäksi Lappeenrannan lentokenttä voisi toimia vara-, apu- tai nk. ylivuotokenttänä Pietarin sekä Helsinki-Vantaan lentokentille. Tulevaisuuden uhkakuvana nähdään se, että halpalehtoyhtiöt ovat varsin ailahtelevia, eikä reittien pysyvyyteen uskalleta luottaa. Halpalennot Lappeenrannasta perustuvat paljolti venäläisiin ja Venäjän halpalentojen puutteeseen. Niinpä Pietarin oman halpalentoliikenteen kehittyminen nähdään myös uhkana, sillä tällöin liikenne Lappeenrannan lentokentän kautta vähentyisi. Useimmat haastatellut korostavat, että on joka tapauksessa tärkeää löytää pitkäkestoinen ja vakaa toimintamalli, jonka varaan voi rakentaa kestävää toimintaa ja pitkän tähtäimen kehittämistä. Monen haastatellun mielestä Lappeenrannan lentokentän toiminnan järjestäminen voisi olla vahvan maakunnallisen toimijan hallussa. Monia haastateltuja houkutteleekin säätiömalli (Seinäjoen malli), jossa olisi mukana kuntaomistajia sekä omasta että naapurimaakunnista, ja jossa toimintaa tuetaan suoralla valtion tuella. Osa haastatelluista arvioi, että lentokentän toiminnan kannalta sen omistussuhteilla ei ole suurta merkitystä. Osa taas näkee, että säätiömalli takaisi ehkä turvallisemman ja vakaamman omistuksen ja sitä kautta pitkäjänteisemmän toiminnan. Monen mielestä strateginen ratkaisu kentän kohtalosta tulisi kuitenkin saada aikaiseksi pikaisesti, sillä lentokentän kehittämistyö vaatii aikaa. Lisäksi haastatteluissa tuli selvästi esille se, että on epärealistista ajatella, että lentokenttä pyörisi ns. omillaan vielä ensimmäisten vuosien aikana. Moni haastatelluista pohti, että heillä pitäisi olla käytettävissä enemmän tietoa nykytilanteesta, sekä vaihtoehtoisista toimintamalleista, jotta malleja voisi arvioida monipuolisemmin. 10

11 5. Lentomatkailun tulo- ja työllisyysvaikutusten laskeminen Menomenetelmä Menomenetelmän perustana on 172 lentomatkailijan haastattelua. Näistä 68 matkustajaa (40 %) on ns. vierailijoita, jotka asuvat Etelä- Karjalan ulkopuolella, ja jotka tekevät ostoja Etelä-Karjalassa lentomatkansa yhteydessä. Menomenetelmässä laskennan pohjan muodostavat vierailijoiden (N=68) ilmoittamat käyntikertakohtaiset rahamäärät menoryhmittäin henkilötasolla. Tämä sisältää sekä yöpyjät että päiväkävijät. Rahamääristä puhdistetaan pois arvonlisävero kunkin menoryhmän arvonlisäverokannan mukaisesti. Tällä perusteella tutkimusaineistosta saadaan laskettua henkilötason välitön lentomatkailutulo, joka on keskimäärin 155,23 + alv yhtä vierailukertaa kohti. Tutkimushypoteesissa oletetussa tilanteessa, jossa Lappeenrannan lentoaseman lentomatkailijoiden kokonaismäärä on matkustajaa vuodessa, välitön (brutto)lentomatkailutulo on 24,5 miljoonaa euroa vuodessa. Tulomenetelmä Tulomenetelmän perustana on 131 yrityspäättäjän vastausta, mutta osa vastauksista oli laskennan kannalta vajavaisia. Tulomenetelmän laskennan pohjana on 112 laskennan kannalta riittävästi informaatiota sisältävää vastausta, joista 87 on ensimmäisen vaiheen ja 25 toiseen vaiheen yritysten vastauksia. Suurin osa yritysvastaajista ei käytännössä pysty arvioimaan lentomatkailijoiden osuutta liikevaihdostaan, sillä asiakkaista on vaikea tunnistaa lentomatkailijat omaksi ryhmäkseen. Sen vuoksi tässä tutkimuksessa laskennan pohjatietona käytetään edellä kuvattua menomenetelmän lentomatkailutuloa. Tulomenetelmällä lasketaan sen sijaan muut aluetaloudelliset vaikutukset, eli välillinen liikevaihdon lisäys, työllistävyys sekä palkka- ja verotulovaikutukset. Tulomenetelmän laskennan pohjatietona on käytetty lisäksi toimipaikka- ja liikevaihtotietoja valituilta matkailutoimialoilta, jotka ovat majoituspalvelut, ravitsemistoiminta, vähittäiskauppa, kuljetus/liikenne ja ohjelma-/kulttuuri-/urheilupalvelut. Tulomenetelmän ensimmäisen vaiheen yritykset on valittu näiltä toimialoilta. Tilastokeskuksen 2012 yritystilaston mukaan valituilla toimialoilla on Etelä-Karjalassa yhteensä 1634 toimipaikkaa, joiden yhteenlaskettu liikevaihto on noin 1,55 miljardia euroa vuodessa. Kun yhdistetään menomenetelmän, tulomenetelmän ja Tilastokeskuksen tiedot, saadaan laskettua lentomatkailun aiheuttamat välittömät ja välilliset tulo-, työllisyys-, palkkatulo- ja verotulovaikutukset Etelä-Karjalassa tutkimushypoteesin esittämässä tilanteessa, jossa Lappeenrannan lentoaseman kautta kulkee matkustajaa vuodessa. Lisäksi laskennassa oletetaan, että lentomatkustajien profiili, rakenne ja kulutuskäyttäytyminen on samanlaista kuin maaliskuussa

12 6. Lentomatkailun taloudelliset vaikutukset lentomatkustajalla 6.1. Lentomatkailun välittömät tulovaikutukset AVAINLUKU YKS. ARVO VÄLITÖN BRUTTOLENTOMATKAILUTULO Palkkavuoto lentomatkailutulosta Ostovuoto lentomatkailutulosta VÄLITÖN NETTOLENTOMATKAILUTULO Lentomatkailun välilliset tulovaikutukset AVAINLUKU YKS. ARVO VÄLILLINEN BRUTTOLENTOMATKAILUTULO Palkkavuoto välillisestä lentomatkailutulosta Ostovuoto välillisestä lentomatkailutulosta VÄLILLINEN NETTOLENTOMATKAILUTULO VÄLITÖN BRUTTOLENTOMATKAILUTULO - Lentomatkustajien ostoina Etelä-Karjalaan jättämä rahamäärä (alv 0 %) tilanteessa, jossa on lentomatkustajaa vuodessa. Yhden vierailijan keskimääräinen käyntikertakohtainen kulutus on 155,23. Vierailijoiksi on määritelty ne lentomatkustajat, jotka asuvat Etelä- Karjalan ulkopuolella, ja jotka käyttävät rahaa Etelä-Karjalassa lentomatkan yhteydessä. PALKKAVUOTO LENTOMATKAILUTULOSTA - Lentomatkailusta aiheutuva yritysten palkkamenojen lisäys, joka maksetaan Etelä-Karjalan ulkopuolelle. OSTOVUOTO LENTOMATKAILUTULOSTA - Lentomatkailusta aiheutuva yritysten välituotepanosten ostomenojen lisäys, joka kohdistuu Etelä-Karjalan ulkopuolelle. VÄLITÖN NETTOLENTOMATKAILUTULO - Palkka- ja ostovuodosta puhdistettu lentomatkustajien Etelä-Karjalan aluetalouteen jättämä rahamäärä (alv 0 %), tilanteessa, jossa on yhteensä lentomatkustajaa vuodessa. VÄLILLINEN BRUTTOLENTOMATKAILUTULO - Lentomatkailijoille tuotteita ja palveluja myyvien yritysten ostojen lisäys Etelä-Karjalaan sillä osuudella, joka kohdistuu lentomatkustajille tapahtuvaan myyntiin. Tätä voidaan kuvata myös termillä paikalliset välituotehankinnat. PALKKAVUOTO VÄLILLISESTÄ LENTOMATKAILUTULOSTA - Lentomatkailusta aiheutuva ns. toisen vaiheen yritysten palkkamenojen lisäys, joka maksetaan Etelä-Karjalan ulkopuolelle. OSTOVUOTO LENTOMATKAILUTULOSTA - Lentomatkailusta aiheutuva ns. toisen vaiheen yritysten välituotepanosten ostomenojen lisäys, joka kohdistuu Etelä- Karjalan ulkopuolelle. VÄLILLINEN NETTOLENTOMATKAILUTULO - Palkka- ja ostovuodosta puhdistetut paikalliset lentomatkailun välituotehankinnat ns. toisen vaiheen yrityksissä tilanteessa, jossa on lentomatkustajaa vuodessa. 12

13 6.3. Lentomatkailun työllisyysvaikutukset 6.4. Lentomatkailun palkkatulovaikutukset AVAINLUKU YKS. ARVO Lentomatkailun välitön Työllisyysvaikutus HTV 113 Välillinen työllisyysvaikutus HTV 14 Lentoaseman suora työllistävyys * HTV 20 Lentomatkailun työllistävyys YHTEENSÄ HTV 147 LENTOMATKAILUN VÄLITÖN TYÖLLISYYSVAIKUTUS - Lentomatkailutulon aiheuttama työllisyyden lisäys ns. ensimmäisen vaiheen yrityksissä. VÄLILLINEN TYÖLLISYYSVAIKUTUS - Välituotepanoksia toimittavien ns. toisen vaiheen yritysten työllistäminen välillisten lentomatkailutulojen osuudella. LENTOASEMAN SUORA TYÖLLISYYS * - Lentoasemalla ja lentokentällä suoraan työllistyvien määrä. Lähteenä NAG - Lappeenrannan lentokentän kehittämissuunnitelma LENTOMATKAILUN TYÖLLISTÄVYYS YHTEENSÄ - Lentomatkailun aiheuttama työllisyyden lisäys Etelä-Karjalassa yhteensä tilanteessa, jossa on lentomatkustajaa vuodessa. AVAINLUKU YKS. ARVO Välitön palkkatulovaikutus Välillinen palkkatulovaikutus Johdettu palkkatulovaikutus Lentoaseman suoran työllistämisen palkkatulovaikutus PALKKATULOVAIKUTUS YHTEENSÄ VÄLITÖN PALKKATULOVAIKUTUS - Lentomatkustajille tuotteita ja palveluja myyvien ns. ensimmäisen vaiheen yritysten Etelä-Karjalassa asuville työntekijöilleen maksama nettolentomatkailutulon aiheuttama palkkatulojen lisäys. VÄLILLINEN PALKKATULOVAIKUTUS - Välituotetoimittajayritysten työntekijöilleen Etelä-Karjalaan maksamat palkat siltä osin, kun ne aiheutuvat välillisestä lentomatkailutulosta. JOHDETTU PALKKATULOVAIKUTUS - Lisäpalkkasumma, joka syntyy, kun Etelä-Karjalassa asuvat työntekijät kuluttavat itse ansaitsemaansa palkkatuloa Etelä- Karjalassa sijaitsevissa yrityksissä. Lähteenä tutkimuksen tulomenetelmä ja Pohjoismainen malli, jossa palkkakerroin 0,11. LENTOASEMAN SUORAN TYÖLLISTÄMISEN PALKKATULOVAIKUTUS - Lentoaseman työntekijöiden vuosittainen palkkatulo, kun lentoaseman keskimääräinen työllistävyys on 20 henkilötyövuotta. Lähteenä tutkimuksen tulomenetelmä ja NAG - Lappeenrannan lentokentän kehittämissuunnitelma

14 6.5. Lentomatkailun verotulovaikutukset alueen kunnille AVAINLUKU YKS. ARVO Välitön verotulovaikutus Välillinen verotulovaikutus Johdettu verotulovaikutus Lentoaseman suoran työllistämisen verotulovaikutus VEROTULOVAIKUTUS YHTEENSÄ VÄLITÖN VEROTULOVAIKUTUS - Lentomatkustajille tuotteita ja palveluja myyvien ns. ensimmäisen vaiheen yritysten Etelä-Karjalassa asuvien työntekijöiden palkoistaan maksamat kunnallisverot siltä osin, kun ne aiheutuvat nettolentomatkailutulosta. Lähteenä tutkimuksen tulomenetelmä ja Etelä-Karjalan kuntien verotustiedot. Etelä-Karjalan kuntien 2014 kunnallisverojen painotettu keskiarvo on 20,40 %. VÄLILLINEN VEROTULOVAIKUTUS - Välituotetoimittajayritysten työntekijöiden palkoistaan maksamat kunnallisverot siltä osin, kun ne aiheutuvat välillisestä lentomatkailutulosta. JOHDETTU VEROTULOVAIKUTUS - Johdetun palkkatulon verotulovaikutus alueen kuntien verotuloihin. LENTOASEMAN SUORAN TYÖLLISTÄMISEN VEROTULOVAIKUTUS - Lentoaseman työntekijöiden palkoistaan maksamat kunnallisverot, kun lentoaseman keskimääräinen työllistävyys on 20 henkilötyövuotta. Lähteenä tutkimuksen tulomenetelmä, Etelä-Karjalan kuntien verotustiedot ja NAG - Lappeenrannan lentokentän kehittämissuunnitelma Yhteenveto (tilanteessa, jolloin Lappeenrannan lentoasemalla on matkustajaa vuodessa) AVAINLUKU YKS. ARVO VÄLITÖN LENTOMATKAILUTULO VÄLILLINEN LENTOMATKAILUTULO PALKKATULOVAIKUTUS VEROTULOVAIKUTUS ALUEEN KUNNILLE TYÖLLISTÄVYYS HTV 147 Haastattelututkimuksen perusteella lentoliikenteen asiantuntijat, julkisen sektorin edustajat ja suurin osa elinkeinoelämän vaikuttajista uskoo, että arvio vuosittaisesta matkustajasta on realistinen, vaikkakin haasteellinen tavoite. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää haastattelujen perusteella merkittäviä kehittämistoimia Lappeenrannan lentokentän palveluissa ja toiminnan organisoinnissa. Jos Lappeenrannan lentoaseman matkustajamäärä on 3-4 vuoden kuluttua vuodessa, eivätkä matkustajien profiili, rakenne ja kulutuskäyttäytyminen muutu, niin lentomatkailu tuottaa Etelä- Karjalaan välitöntä ja välillistä matkailutuloa yhteensä noin 21,5 miljoonaa euroa vuodessa. Lisäksi lentoliikenne aiheuttaa välittömästi, välillisesti, johdetusti sekä suoraan yhteensä noin 5,7 miljoonan euron palkkatulovaikutuksen, ja sitä kautta reilun miljoonan euron verotulovaikutuksen Etelä-Karjalan kuntien verotuloihin lentomatkustajan välitön, välillinen, johdettu ja suora työllisyysvaikutus Etelä-Karjalaan on yhteensä noin 150 henkilötyövuotta. 14

15 7. Tutkimuksen yhteenveto Tämän tutkimuksen keskeisenä tavoitteena on selvittää lentoliikenteen aluetaloudellisia vaikutuksia Etelä-Karjalan maakunnassa oletetussa tilanteessa, jossa Lappeenrannan lentoaseman kautta kulkee lentomatkustajaa vuodessa. Lentomatkailun aluetaloudellisten vaikutusten laskennassa on sovellettu Pohjoismaista mallia, jonka ns. menomenetelmä pohjautuu lentomatkailijahaastatteluihin (N=172) ja tulomenetelmä tutkimusalueen yrityshaastatteluihin (N=131). Lisäksi tutkimuksessa on tehty kymmenen avainhenkilöiden teemahaastattelua. Kaikki tutkimustiedot on kerätty maaliskuussa Lentomatkailijoista noin puolet on ns. läpikulkijoita, jotka asuvat Etelä-Karjalan ulkopuolella, ja jotka eivät käytä rahaa Etelä- Karjalassa lentomatkansa yhteydessä. Noin 40 % matkustajista on rahaa käyttäviä vierailijoita ja noin 10 % Etelä-Karjalassa asuvia. Kaksi kolmasosaa lentomatkustajista asuu Venäjällä ja neljännes Suomessa. Kolme neljäsosaa matkustajista ilmoitti lentoreitin edullisen hinnan syyksi matkustaa Lappeenrannan lentoaseman kautta. Yli 90 % matkustajista arvioi, että he käyttäisivät Lappeenrannan lentokenttää useammin, jos kentältä olisi lentoja nykyistä useampiin Euroopan kaupunkeihin ja lomakohteisiin. Peräti 98 % lentomatkustajista ilmoitti olevansa tyytyväinen Lappeenrannan lentoaseman toimintaan ja palveluihin, ja näistäkin suurin osa on erittäin tyytyväisiä. Asteikolla 0-10 Lappeenrannan lentoaseman suositteluhalukkuuden keskiarvo on 8,5. Sekä lentomatkustajat että yritysvastaajat haluaisivat lentää Lappeenrannan lentokentältä erityisesti Euroopan suurimpiin maihin ja kaupunkeihin. Yleisimmin kohteiksi mainittiin Espanja, Ranska ja Italia sekä Pariisi ja Lontoo. Kolme neljäsosaa yritysvastaajista pitää Lappeenrannan toimivaa lentokenttää tärkeänä Etelä-Karjalan imagon ja vetovoiman kannalta. Yrityksen oman liiketoiminnan kannalta tärkeänä lentokenttää pitää kuitenkin vain reilu viidennes yritysvastaajista. Avainhenkilöiden teemahaastatteluissa tuli esille, että elinkeinoelämän kannalta on tärkeää säilyttää lehtoyhteydet, jotka palvelevat sekä turismia että liikematkailua. Liikematkailun kannalta yhteydet jatkolennoille ovat usein ratkaisevia. Haastateltujen avainhenkilöiden mielestä toimiva kansainvälinen lentokenttä tukee mielikuvaa menestyvästä ja kasvavasta maakunnasta, mutta sen merkitystä ei kannata ylikorostaa. Useimmat haastatelluista olivat sillä kannalla, että Lappeenrannan lentokentälle pitäisi löytää nykyistä vapaamuotoisempia ja joustavampia toimintatapoja sekä pitkäkestoinen ja vakaa toimintamalli. Monia haastateltuja houkuttelee ns. säätiömalli (Seinäjoen malli), jossa olisi mukana kuntaomistajia sekä omasta että naapurimaakunnista. Avainhenkilöhaastattelujen perusteella arvio vuosittaisesta matkustajasta on realistinen, mutta haasteellinen tavoite. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää merkittäviä kehittämistoimia lentokentän palveluissa ja toiminnan organisoinnissa. Pohjoismaisen mallin menomenetelmän perusteella henkilötason välitön lentomatkailutulo on keskimäärin 155,23 + alv yhtä vierailukertaa kohti. Muut aluetaloudelliset vaikutukset, eli välillinen liikevaihdon lisäys, työllistävyys sekä palkka- ja verotulovaikutukset on laskettu mallin tulomenetelmällä. Jos Lappeenrannan lentoaseman matkustajamäärä vuodessa, ja matkustajien profiili, rakenne ja kulutuskäyttäytyminen on samanlaista kuin maaliskuussa 2014, lentomatkailu tuottaa Etelä-Karjalaan välitöntä ja välillistä matkailutuloa yhteensä noin 21,5 miljoonaa euroa vuodessa. Lisäksi lentoliikenne aiheuttaa välittömästi, välillisesti, johdetusti sekä suoraan yhteensä noin 5,7 miljoonan euron palkkatulovaikutuksen, ja sitä kautta reilun miljoonan euron verotulovaikutuksen Etelä-Karjalan kuntien verotuloihin lentomatkustajan välitön, välillinen, johdettu ja suora työllisyysvaikutus Etelä-Karjalaan on yhteensä noin 150 henkilötyövuotta. 15

Selvitys lentoliikenteen taloudellisista vaikutuksista Satakunnassa

Selvitys lentoliikenteen taloudellisista vaikutuksista Satakunnassa Selvitys lentoliikenteen taloudellisista vaikutuksista Satakunnassa Lentoliikenteen mahdollisen loppumisen aluetaloudelliset vaikutukset Lentoasematoiminta Yritysvaikutukset Lentoyhteyksien käyttö Lentoyhteyksien

Lisätiedot

Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Uudessakaupungissa vuonna 2007

Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Uudessakaupungissa vuonna 2007 Loppuraportti 18.3.2008 Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Uudessakaupungissa vuonna 2007 Tampereen yliopiston Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutusten arvioimisen

Lisätiedot

Visit Finland matkailijatutkimus Väliraportti, syyskuu 2014

Visit Finland matkailijatutkimus Väliraportti, syyskuu 2014 Visit Finland matkailijatutkimus Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Tiivistelmä... 1 Johdanto... 2 Ulkomaalaiset Suomessa tammi-elokuussa...

Lisätiedot

Taloudelliset vaikutukset Viisumivapaan venäläismatkailun taloudelliset vaikutukset

Taloudelliset vaikutukset Viisumivapaan venäläismatkailun taloudelliset vaikutukset Viisumivapaan venäläismatkailun taloudelliset vaikutukset Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO... 1 Yhteenveto... 1 Venäläisten matkailun

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia. Kasvua työmatkalaisten yöpymisissä. Majoitusmyynti 25 miljoonaa euroa

Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia. Kasvua työmatkalaisten yöpymisissä. Majoitusmyynti 25 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT SYYSKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia Syyskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin lähes 308 000 yöpymistä, joista suomalaisille 133 000 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 4 prosenttia Maaliskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 240 000 yöpymistä, joista suomalaisille 118 000 ja ulkomaalaisille 122 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman. Kasvua vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 22 miljoonaa euroa. Tax free myynti kasvoi 12 prosenttia

Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman. Kasvua vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 22 miljoonaa euroa. Tax free myynti kasvoi 12 prosenttia HELSINGIN MATKAILUTILASTOT LOKAKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman Lokakuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 298 000 yöpymistä, joista suomalaisille 159 000 ja ulkomaalaisille 138 000 yötä.

Lisätiedot

Matkailun taloudelliset vaikutukset Pirkanmaalla

Matkailun taloudelliset vaikutukset Pirkanmaalla Matkailun taloudelliset vaikutukset Pirkanmaalla vuonna 2008 Välitön matkailutulo Milj. vuonna 2008 Tampereen seutu 551 Ylä-Pirkanmaa 32 Kaakkois-Pirkanmaa 14 Etelä-Pirkanmaa 34 Lounais-Pirkanmaa 22 Luoteis-Pirkanmaa

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 5 prosenttia Helmikuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 218 000 yöpymistä, joista suomalaisille 113 000 ja ulkomaalaisille 104 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 14 prosenttia Huhtikuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 247 000 yöpymistä, joista suomalaisille 128 000 ja ulkomaalaisille 119 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TOUKOKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TOUKOKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TOUKOKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 5 prosenttia Toukokuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 299 000 yöpymistä, joista suomalaisille 135 000 ja ulkomaalaisille 164 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

GUGGENHEIM HELSINKI -MUSEO tulovirta ulkomaan matkailusta pääkaupunkiseudulle

GUGGENHEIM HELSINKI -MUSEO tulovirta ulkomaan matkailusta pääkaupunkiseudulle 20.1.2016 GUGGENHEIM HELSINKI -MUSEO tulovirta ulkomaan matkailusta pääkaupunkiseudulle Taloustutkimus Oy Pasi Holm, Reija Koskela ja Kari-Pekka Töyrylä 1 10.11.2015 Taloustutkimus Oy / t-14 484 / Pasi

Lisätiedot

Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys

Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys LAPIN MATKAILUPARLAMENTTI 6.10.2016 10.10.2016 Page 1 Sisällys Taustaa Matkailun merkitys Matkailuinvestoinnin vaikutusmekanismit Case-esimerkit

Lisätiedot

Majoitusmyynti alueella kasvoi 14 prosenttia ja oli 27 miljoonaa euroa. Yöpymisen keskihinta kesäkuussa 2016 oli 77,39 euroa (+ 8 %).

Majoitusmyynti alueella kasvoi 14 prosenttia ja oli 27 miljoonaa euroa. Yöpymisen keskihinta kesäkuussa 2016 oli 77,39 euroa (+ 8 %). HELSINGIN MATKAILUTILASTOT KESÄKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 5 prosenttia Kesäkuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 353 000 yöpymistä, joista suomalaisille 138 000 ja ulkomaalaisille 215 000 yötä. Eniten

Lisätiedot

Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia. Vähenemistä sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 24 miljoonaa euroa

Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia. Vähenemistä sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 24 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HEINÄKUU 2016 Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia Heinäkuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 422 000 yöpymistä, joista suomalaisille 185 000 ja ulkomaalaisille 237 000 yötä. Sekä suomalaisten

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa

Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MARRASKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia Marraskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 273 000 yöpymistä, joista suomalaisille 152 000 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla Venäjän rajamailla Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla 1 2 Venäläisyhtiöiden tytäryhtiöt Suomessa yhtiöiden lkm henkilöstö Liikevaihto (milj. ) 2004

Lisätiedot

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma 18.2.2014 18.2.2014 Page 1 Sisältö Strategiakaavio Päivitetyt tavoitteet, visio ja toimenpide-esitykset 18.2.2014 Page 2 Strategiakaavio Tavoitteet

Lisätiedot

Valtakunnallinen kalastusmatkailuseminaari Kuusamo 13.8.2010

Valtakunnallinen kalastusmatkailuseminaari Kuusamo 13.8.2010 Valtakunnallinen kalastusmatkailuseminaari Kuusamo 13.8.2010 Filosofian tohtori Pekka Kauppila Oulun yliopisto, maantieteen laitos/naturpolis Kuusamo Johdanto Matkailu-määritelmä Kalastusmatkailu ja matkailukalastus

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät kaksi prosenttia Joulukuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 264 000 yöpymistä, joista suomalaisille 122 500 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEO & Inlike Oy. Venäläisten matkailijoiden tyytyväisyys Inari- Saariselkä -alueeseen 2013

Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEO & Inlike Oy. Venäläisten matkailijoiden tyytyväisyys Inari- Saariselkä -alueeseen 2013 Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEO & Inlike Oy Venäläisten matkailijoiden tyytyväisyys Inari- Saariselkä -alueeseen 2013 Tutkimuksesta yleensä Tämä on Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEOn

Lisätiedot

Hämeenlinnan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys tiivistelmä

Hämeenlinnan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys tiivistelmä Hämeenlinnan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys tiivistelmä 7.3.2016 7.3.2016 Mikko Manka Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos Selvityksen tausta Tilaajana Linnan

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA VENÄLÄISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN VENÄLÄISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä ja

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011 Alueelliset tulostukset: Ulkomaiset matkustajat Helsingissä Tulostuksen alueellinen rajaus: Helsingin kaupunki Rajaustiedot ja niiden käyttäminen: Matkan pääkohde on ollut alueella. Mahdollinen toinen

Lisätiedot

CoReFor-tutkimushankkeen (matkailun aluetaloutta ja yhteistoimintaa) tulosten esittely

CoReFor-tutkimushankkeen (matkailun aluetaloutta ja yhteistoimintaa) tulosten esittely CoReFor-tutkimushankkeen (matkailun aluetaloutta ja yhteistoimintaa) tulosten esittely 17.3.2016 Pudasjärvi Matkailututkija, FT Pekka Kauppila Kajaanin ammattikorkeakoulu http://www.kamk.fi/fi/palvelut-tyoelamalle/julkaisut

Lisätiedot

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta 2 JOHDANTO JA YHTEENVETO Korkeatasoinen ja toimiva lentoliikenne on merkittävä osa alueiden kilpailukykyä. Tämän vuoksi Pohjois- Karjalan maakuntaliitto osallistuu

Lisätiedot

Matkailun vaikutukset aluetalouteen: katsaus Pohjois-Pohjanmaan matkailukeskuksiin

Matkailun vaikutukset aluetalouteen: katsaus Pohjois-Pohjanmaan matkailukeskuksiin Matkailun vaikutukset aluetalouteen: katsaus Pohjois-Pohjanmaan matkailukeskuksiin Pohjois-Pohjanmaan matkailuparlamentti 9.9.2016 Raahe Matkailututkija, FT Pekka Kauppila Kajaanin ammattikorkeakoulu 1

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys 2012. 21.2.2014 Page 1

Etelä-Pohjanmaan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys 2012. 21.2.2014 Page 1 Etelä-Pohjanmaan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys 2012 21.2.2014 Page 1 Tulokset Etelä-Pohjanmaan välitön ja arvonlisäveroton matkailutulo yhteensä 353 miljoonaa euroa Välitön työllisyysvaikutus noin

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA KIINALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN KIINALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Lapin matkailu. lokakuu 2016

Lapin matkailu. lokakuu 2016 Lapin matkailu lokakuu 2016 Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat 7,0 prosenttia Lokakuussa 2016 Lapissa yövyttiin 87 tuhatta yötä, joista suomalaiset yöpyivät 65 tuhatta yötä ja ulkomaalaiset 23 tuhatta yötä.

Lisätiedot

Biotalous luo työtä ja hyvinvointia: Esimerkkinä ruoantuotanto

Biotalous luo työtä ja hyvinvointia: Esimerkkinä ruoantuotanto Biotalous luo työtä ja hyvinvointia: Esimerkkinä ruoantuotanto Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi 9.9.2014 Helsinki www.helsinki.fi/ruralia 9.10.2013 1 Ruralia-instituutti on maaseudun kehittämiseen

Lisätiedot

Matkailutilasto Elokuu 2016

Matkailutilasto Elokuu 2016 Matkailutilasto Elokuu 2016 1 YHTEENVETO Yöpymiset laskivat 4,7 prosenttia Oulussa Elokuussa 2016 Oulussa yövyttiin 57 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 44 000 yötä ja ulkomaalaiset 13 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys

Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys Tarkastelussa Kanta- ja Päijät-Hämeen, Keski-Suomen sekä Varsinais-Suomen maakunnat Susanna Määttä & Hannu Törmä Ruralia-instituutti / Aluetaloudellisten vaikutusten

Lisätiedot

YHTEENVETO. Joulukuussa 2016 Rovaniemellä yövyttiin yötä, joista suomalaiset ja ulkomaalaiset

YHTEENVETO. Joulukuussa 2016 Rovaniemellä yövyttiin yötä, joista suomalaiset ja ulkomaalaiset 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset 25,1 prosentin kasvussa Rovaniemellä Joulukuussa 2016 Rovaniemellä yövyttiin 96 500 yötä, joista suomalaiset 12 800 ja ulkomaalaiset 83 700 yötä. Yhteensä yöpymisten

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 8,1 prosenttia Tammikuussa 2016 Helsingissä yövyttiin 244 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 116 000 yötä ja ulkomaalaiset 128 000 yötä

Lisätiedot

Matkailutilasto Lokakuu 2016

Matkailutilasto Lokakuu 2016 Matkailutilasto Lokakuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat 4,0 prosenttia Oulussa Lokakuussa 2016 Oulussa yövyttiin 49 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 43 000 yötä ja ulkomaalaiset

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien huhtikuussa 2008 tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä

Lisätiedot

Matkailutilasto Syyskuu 2016

Matkailutilasto Syyskuu 2016 Matkailutilasto Syyskuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 6,6 prosenttia Oulussa Syyskuussa 2016 Oulussa yövyttiin 50 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 41 000 yötä ja ulkomaalaiset

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi Kainuun Maaseutu- ja Elintarvikepäivä 28.11.2014 9.10.2013 1 Valtakunnallisen lähiruokaselvityksen tuloksia 03.12.2014

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA RANSKALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN RANSKALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA JAPANILAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN JAPANILAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Asukaskysely Tulokset

Asukaskysely Tulokset Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...

Lisätiedot

TAK Rajatutkimus tuloksia Kouvolan seutu

TAK Rajatutkimus tuloksia Kouvolan seutu TAK Rajatutkimus 2014 tuloksia Kouvolan seutu 2 Suomessa / Ruotsissa vierailleet ulkomaalaiset matkailijat vuonna 2012 Venäjä Viro Ruotsi/Suomi Saksa Iso-Britannia Norja USA Japani Ranska Kiina Tanska

Lisätiedot

Matkailutilasto Huhtikuu 2016

Matkailutilasto Huhtikuu 2016 Matkailutilasto Huhtikuu 2016 SISÄLLYSLUETTELO Yhteenveto... 1 Tiivistelmä... 2 Matkailun avainluvut Oulussa... 3 Yöpymiset kansallisuuksittain... 5 Yöpymiset vertailuseuduilla... 6 Tietoa tilastoista...

Lisätiedot

Matkatoimistokysely Venäjällä

Matkatoimistokysely Venäjällä Tutkimuksilla tuloksiin Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy Matkatoimistokysely Venäjällä marraskuu 2007 Laserkatu 6 :: FIN-53850 LAPPEENRANTA :: tel. +358 5 624 3190 :: fax +358 5 412 0949 :: info@takoy.fi

Lisätiedot

MATKAILU PÄÄKAUPUNKISEUDULLA; Eurot, yritykset, matkailijat. Toimialaraportti 2002-2008

MATKAILU PÄÄKAUPUNKISEUDULLA; Eurot, yritykset, matkailijat. Toimialaraportti 2002-2008 MATKAILU PÄÄKAUPUNKISEUDULLA; Eurot, yritykset, matkailijat Toimialaraportti 2002-2008 Culminatum Innovation ja Haaga-Perho tutkimuspalvelut Sivu 1 Pääkaupunkiseudun matkailuklusterin toimialan määrittely

Lisätiedot

Lentoliikennestrategia ja matkailu? Rovaniemi 10.12.2014 Lassi Hilska, johtava asiantuntija

Lentoliikennestrategia ja matkailu? Rovaniemi 10.12.2014 Lassi Hilska, johtava asiantuntija Lentoliikennestrategia ja matkailu? Rovaniemi 10.12.2014 Lassi Hilska, johtava asiantuntija Visio Seurantaryhmä: Lentoliikenne tukee Suomen talouden kasvu- ja kehitysmahdollisuuksia sekä maamme kilpailukykyä.

Lisätiedot

MINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013

MINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013 MINNO-osaprojekti Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013 MINNOssa on kaksi erillistä osiota Etelä-Suomen matkailun tulevaisuus : Häme, Päijät-Häme, Uusimaa Toteuttaja

Lisätiedot

Matkustajapotentiaali Kotka-Sillamäen meriliikenteessä. 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Projektipäällikkö Jouni Eho

Matkustajapotentiaali Kotka-Sillamäen meriliikenteessä. 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Projektipäällikkö Jouni Eho Matkustajapotentiaali Kotka-Sillamäen meriliikenteessä 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Projektipäällikkö Jouni Eho Esityksen rakenne Suomen ja Viron välinen matkustajaliikenne Kenttäkyselytutkimus Itä-Suomen

Lisätiedot

MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA

MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA Lapin liikennefoorumi 11.06.2013 MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA Elisa Aalto Pitkämatkainen joukkoliikenne Suomessa junaliikenteessä matkustajavirrat ovat vahvimmat Helsinki-Hämeenlinna-

Lisätiedot

Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimisto Päiväkävijätutkimus 2007-2008

Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimisto Päiväkävijätutkimus 2007-2008 1 Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimisto Päiväkävijätutkimus 2007-2008 Yhteenveto kohderyhmänä koko maa pois lukien PKS + ympäristökunnat 2 Helsingissä vieraili edellisen kuukauden aikana,

Lisätiedot

Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2

Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2 Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat 08/06/2017 First name 7.6.2017 Last name 2 Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun

Lisätiedot

Matkailutilasto Helmikuu 2016

Matkailutilasto Helmikuu 2016 Matkailutilasto Helmikuu 2016 SISÄLLYSLUETTELO Yhteenveto... 1 Tiivistelmä... 2 Matkailun avainluvut Oulussa... 3 Yöpymiset kansallisuuksittain... 5 Yöpymiset vertailuseuduilla... 6 Tietoa tilastoista...

Lisätiedot

Matkailutilasto Marraskuu 2016

Matkailutilasto Marraskuu 2016 Matkailutilasto kuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät Oulussa 4,4 prosenttia kuussa 2016 Oulussa yövyttiin 42 000 yötä, joista suomalaiset 36 000 ja ulkomaalaiset 6 200 yötä. Yhteensä

Lisätiedot

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Riikka Laaninen 8.1.015 Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Sisällys 1. Tutkimuksen esittely.... Tutkimukseen vastanneet.... Somen nykyinen käyttö.... Miten tutkijat käyttävät somea

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.12.2014 Pori Satakunta Sikses parhaita makuelämyksiä 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 9.10.2014 Tampere Lähiruoka on bisnes! 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

L E N T O L I I K E N T E E N M E R K I Y S. Destination. Time Flight Gate M A T K A I L U R O V A N I E M K L U S T E R I

L E N T O L I I K E N T E E N M E R K I Y S. Destination. Time Flight Gate M A T K A I L U R O V A N I E M K L U S T E R I Itä- ja Pohjois-Suomen LENTOLIIKENTEEN KEHITTÄMISHANKE Destination L E N T O L I I K E N T E E N M E R K I T Y S Time Flight Gate 1 8 0 5 M A T K A I L U R O V A N I E M K L U S T E R I I Aluetaloudelliset

Lisätiedot

Kalastusmatkailun merkitys Suomessa

Kalastusmatkailun merkitys Suomessa Kalastusmatkailun merkitys Suomessa Päivi Eskelinen ja Anna-Liisa Toivonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalastuslain kokonaisuudistus kuulemistilaisuus Kuopio 19.5.2010 Kalastusmatkailuyritysten

Lisätiedot

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014 Toimeksiantaja Kivijärven kunta KÄYTETTY MENETELMÄ Menomenetelmä Tulomenetelmä Asukaskyselyt (keskiarvot) Kuntatilastot Mökkikyselyt

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju ja HTM Susanna Määttä leena.viitaharju@helsinki.fi, susanna.maatta@helsinki.fi 11.6.2014

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.11.2014 Rovaniemi Omavarainen Lappi 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

Sodankylän matkailun aluetaloudelliset vaikutukset vuonna 2008 Pentti Poikela Tutkimusraportti

Sodankylän matkailun aluetaloudelliset vaikutukset vuonna 2008 Pentti Poikela Tutkimusraportti Sodankylän matkailun aluetaloudelliset vaikutukset vuonna 2008 Pentti Poikela Tutkimusraportti Miksi tutkimus tehtiin? Pro gradu-tutkielma Sodankylän kunnalla tarve tutkia matkailun aluetaloudellisia vaikutuksia

Lisätiedot

MARA. pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi. Jouni Vihmo, ekonomisti 29.9.2015

MARA. pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi. Jouni Vihmo, ekonomisti 29.9.2015 pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi Jouni Vihmo, ekonomisti 9.9.15 Kohti neljättä taantumavuotta kulutusvetoinen kasvu ei tartu investointituotteita vievään Suomeen Päätoimialojen

Lisätiedot

Urheilun ja liikunnan aluetaloudelliset sekä sosiaaliset vaikutukset. Sipi Korkatti

Urheilun ja liikunnan aluetaloudelliset sekä sosiaaliset vaikutukset. Sipi Korkatti Urheilun ja liikunnan aluetaloudelliset sekä sosiaaliset vaikutukset Sipi Korkatti Twitter: @SipiKoo Urheilutoimiala = ekosysteemi Liikuntaliiketoiminnan arvo? Liikuntaliiketoiminta = kaikki liiketoiminta,

Lisätiedot

Visit Finland Matkailijatutkimus kesä 2015

Visit Finland Matkailijatutkimus kesä 2015 2 Visit Finland Matkailijatutkimus kesä 2015 touko-lokakuu Visit Finland tutkimuksia 2 Finpro, Visit Finland Helsinki 2015 3 Sisällysluettelo Tiivistelmä... 4 Johdanto... 5 Matkat Suomeen eri kansallisuuksien

Lisätiedot

Matkailutulo ja -työllisyys Satakunnassa, Porin seutukunnassa ja sen kunnissa

Matkailutulo ja -työllisyys Satakunnassa, Porin seutukunnassa ja sen kunnissa 1 kauppakorkeakoulun Porin yksikkö Matkailutulo ja -työllisyys Satakunnassa, Porin seutukunnassa ja sen kunnissa 2009 2011 2 HANKKEEN PERUSTARKOITUS TUOTTAA PORIN SEUDUN MATKAILUN KEHITTÄMISEKSI MÄÄRÄLLISTÄ,

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA MATKAILUSTA ISO- BRITANNIASTA SUOMEEN BRITTIMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä ja

Lisätiedot

Lappeenrannan lentoaseman yksityistäminen perustelumuistio Etelä Karjalan maakuntahallitukselle ja Lappeenrannan kaupunginhallitukselle

Lappeenrannan lentoaseman yksityistäminen perustelumuistio Etelä Karjalan maakuntahallitukselle ja Lappeenrannan kaupunginhallitukselle Lappeenrannan lentoaseman yksityistäminen perustelumuistio Etelä Karjalan maakuntahallitukselle ja Lappeenrannan kaupunginhallitukselle 1. Lappeenrannan lentoaseman tulevaisuutta selvittävän työryhmän

Lisätiedot

Matkailutilasto Joulukuu 2016

Matkailutilasto Joulukuu 2016 Matkailutilasto Joulukuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset 3,6 prosentin kasvussa Oulussa Joulukuussa 2016 Oulussa yövyttiin 43 000 yötä, joista suomalaiset 34 000 ja ulkomaalaiset 9 400 yötä.

Lisätiedot

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman Matkailutoimijoiden toiveita museoille 1 Matkailun toimiala Matkailuelinkeinoa on vaikea määritellä tarkasti, sillä useat alat ovat siihen yhteydessä. Matkailu kytkeytyy eri elinkeinoihin ja yhteiskuntaan.

Lisätiedot

Iisalmen kaupungin elinvoimapalvelut asiakastyytyväisyyskyselyn 2015 havainnot

Iisalmen kaupungin elinvoimapalvelut asiakastyytyväisyyskyselyn 2015 havainnot Iisalmen kaupungin elinvoimapalvelut asiakastyytyväisyyskyselyn 201 havainnot KYSELYN TAVOITE JA TOTEUTUS Tavoitteena oli selvittää Iisalmen kaupungin elinvoimapalveluiden vuoden 201 aikana asioineiden

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA ITALIALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN ITALIALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Baltic Bird hanke ja sen tulokset. Yhteyspäällikkö Sami Laakkonen

Baltic Bird hanke ja sen tulokset. Yhteyspäällikkö Sami Laakkonen Baltic Bird hanke ja sen tulokset Yhteyspäällikkö Sami Laakkonen 14.8.2014 200 000 Joensuun lentomatkustajat 2000-2013 180 000 160 000 140 000 120 000 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 0 2000 2001 2002

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA SAKSALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN SAKSALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Terveysturismin markkinat. Tutkimus suomalaisten terveyspalveluiden kysynnästä Pietarissa ja venäläisten matkailijoiden keskuudessa

Terveysturismin markkinat. Tutkimus suomalaisten terveyspalveluiden kysynnästä Pietarissa ja venäläisten matkailijoiden keskuudessa Terveysturismin markkinat Tutkimus suomalaisten terveyspalveluiden kysynnästä Pietarissa ja venäläisten matkailijoiden keskuudessa Venäläisten matkailu Suomeen VENÄLÄISTEN MATKUSTUS SUOMEEN JATKOI KASVUAAN

Lisätiedot

Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke

Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke 1.1.2017-31.12.2019 Sotkamo 13.1.2017 Talousjohtaja Heidi Pyykkönen, Hankejohtaja Arto Asikainen ja Kohdepäällikkö Minna Hirvonen Hankevalmistelun

Lisätiedot

Matkailun tulo- ja työllisyysselvitys v. 2016

Matkailun tulo- ja työllisyysselvitys v. 2016 Matkailun tulo- ja työllisyysselvitys v. 2016 Rakennetiedot Jämsän matkailukeskus Laskettavan muuttujan vuositaso (YTR) Yritykset YTR:n mukaan Toimipaikat YTR:n mukaan Henkilöstömäärä (2015) 322 69 77

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Danske Bank Pohjoismainen PK-yritystutkimus. Helmikuu 2017

Danske Bank Pohjoismainen PK-yritystutkimus. Helmikuu 2017 Danske Bank Pohjoismainen PK-yritystutkimus Helmikuu 2017 Valtaosa tutkimukseen osallistuneista pk-yrityksistä ennakoi liikevaihdon kehittyvän positiivisesti kuluvan vuoden aikana Kuinka odotatte yrityksenne

Lisätiedot

Visit Finland matkailijatutkimus

Visit Finland matkailijatutkimus 2 Visit Finland matkailijatutkimus Kesä 2016 (touko-lokakuu) Visit Finland tutkimuksia 7 Finpro, Visit Finland Helsinki 2016 3 Sisällysluettelo Johdanto... 5 Matkat Suomeen ulkomailta... 6 Matkan kesto

Lisätiedot

Etelä-Savon matkailubarometri 2010. Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke

Etelä-Savon matkailubarometri 2010. Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke Etelä-Savon matkailubarometri 2010 Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke Etelä-Savon matkailubarometri 2010 Kyselyssä kartoitettiin yrittäjien näkemyksiä kevään ja lähitulevaisuuden suhdannetilanteesta.

Lisätiedot

Matkailulla on hyvät kasvuedellytykset: Tartutaan niihin strategisella ohjelmalla

Matkailulla on hyvät kasvuedellytykset: Tartutaan niihin strategisella ohjelmalla Matkailulla on hyvät kasvuedellytykset: Tartutaan niihin strategisella ohjelmalla 3 matkailuviestiämme Matkailu on eräs maailman nopeimmin kasvavista aloista ja sillä on kasvuedellytyksiä Suomessa Suomi

Lisätiedot

Ruokaketjun merkitys kansantaloudelle ja alueille Suomessa

Ruokaketjun merkitys kansantaloudelle ja alueille Suomessa Ruokaketjun merkitys kansantaloudelle ja alueille Suomessa Julkistustilaisuus 30.5.2017, Ravintola Loisteen Kaarre Marja Knuuttila ja Eero Vatanen #ruokatyötä340tuhannelle #ruokaketju Ruoka-ala (ruokaketju)

Lisätiedot

HSL Työsuhdematkaliput Asiakas- ja potentiaalitutkimus Kesäkuu - elokuu 2011

HSL Työsuhdematkaliput Asiakas- ja potentiaalitutkimus Kesäkuu - elokuu 2011 HSL Työsuhdematkaliput Asiakas- ja potentiaalitutkimus Kesäkuu - elokuu 20 SFS-ISO 20252:2008 sertifioitu HSL Työsuhdematkaliput Asiakas- ja potentiaalitutkimus kesä-elokuussa 20 Tutkimuksen tarkoituksena

Lisätiedot

Matkustajatuonnin vaikutus alkoholin kokonaiskulutukseen. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto

Matkustajatuonnin vaikutus alkoholin kokonaiskulutukseen. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Matkustajatuonnin vaikutus alkoholin kokonaiskulutukseen Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Alkoholijuomien matkustajatuonti Matkustajien tuomien alkoholijuomien kulutus

Lisätiedot

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen Matkailu ja lentoliikenne Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen AIHEET - rajausta - Kuopio-Tahko alueen tilanne - ajatuksia, vastausten alkuja RAJAUSTA Matkailu, kuten myös lentomatkailu, jakaantuu karkeasti

Lisätiedot

GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014

GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014 GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014 Hannele Eskelinen, Suvi Ahola 3.11.2014 www.gosaimaa.com 1 Holiday Club Resorts Oy Perustettu 1986 Liikevaihto 123 m Henkilöstö 751 22 lomakeskusta Suomessa, 2 Ruotsissa, 6 Espanjassa

Lisätiedot

Venäläiset kuluttajat Suomessa

Venäläiset kuluttajat Suomessa Venäläiset kuluttajat Suomessa - Poimintoja tuloksista - Verottomat ostokset, maahantulot ja yöpymiset - Rajahaastattelututkimus syyskuu 2015 elokuu 2016 Rajahaastattelut on tehnyt Tutkimus- ja Analysointikeskus

Lisätiedot

Mahdollisuuksien matkailuala

Mahdollisuuksien matkailuala Mahdollisuuksien matkailuala Kainuun matkailufoorumi 26.9.2012 Asiantuntija Hannu Hakala Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry www.mara.fi 11.10.2012 Matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan alat suupaloina:

Lisätiedot

Kaivannaisalan talous- ja työllisyysvaikutukset vuoteen 2020. Olavi Rantala ETLA

Kaivannaisalan talous- ja työllisyysvaikutukset vuoteen 2020. Olavi Rantala ETLA Kaivannaisalan talous- ja työllisyysvaikutukset vuoteen 2020 Olavi Rantala ETLA 1 Kaivannaisalan talousvaikutusten arviointi Kaivannaisala: - Metallimalmien louhinta - Muu mineraalien kaivu: kivenlouhinta,

Lisätiedot

MARA. tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä Kuluva vuosi yleistä taloustilannetta parempi. Jouni Vihmo, ekonomisti 15.12.2015

MARA. tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä Kuluva vuosi yleistä taloustilannetta parempi. Jouni Vihmo, ekonomisti 15.12.2015 tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä Kuluva vuosi yleistä taloustilannetta parempi Jouni Vihmo, ekonomisti 15.12.215 Kohti uutta laihaa vuotta Suomen talous ei käänny kasvuun alkuvuonna 2 Poikkeama

Lisätiedot

KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 2011

KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 2011 KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 11 Julkaistavissa 12.. KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 11 Syyskuu KESKUSKAUPPAKAMARI Aleksanterinkatu, PL, 1 Helsinki Puh.

Lisätiedot

TAK Rajatutkimus 2015

TAK Rajatutkimus 2015 Vuosiraportin liite: Ulkomaalaiset matkailijat Porvoon-Loviisan seudulla Valtakatu 51 :: FIN-53100 LAPPEENRANTA :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Yöpymiset ja matkat...

Lisätiedot

Inarin matkailueurot ja -työpaikat

Inarin matkailueurot ja -työpaikat Nordia Tiedonantoja Numero 1/2008 Inarin matkailueurot ja -työpaikat Pekka Kauppila & (toim.) Nordia Tiedonantoja Pohjois-Suomen maantieteellisen seuran ja Oulun yliopiston maantieteen laitoksen julkaisuja

Lisätiedot

Listautumiskysely 2010

Listautumiskysely 2010 Listautumiskysely 2010 Listautumiset 2005-2009 Listautuneet yhtiöt, päämarkkina ja First North 60 50 40 0 Tukholma Helsinki Kööpenhamina 20 10 0 2005 2006 2007 2008 2009 Lähde: NASDAQ OMX Helsinki Oy 2

Lisätiedot

MINNO-osaprojekti. Matkailuinnovaatiot & Uudenmaan tulo- ja työllisyystutkimus Leena Grönroos & Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 13.3.

MINNO-osaprojekti. Matkailuinnovaatiot & Uudenmaan tulo- ja työllisyystutkimus Leena Grönroos & Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 13.3. MINNO-osaprojekti Matkailuinnovaatiot & Uudenmaan tulo- ja työllisyystutkimus Leena Grönroos & Eva Holmberg TouNet-projektin ohjausryhmä 13.3.2014 Matkailuinnovaatiot Tavoite Etelä-Suomen kolmen maakunnan

Lisätiedot