Tiivistelmä tutkimustuloksista
|
|
- Jarmo Salonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tiivistelmä tutkimustuloksista
2 1. Tutkimuksen tausta ja tavoitteet Tämän Lappeenrannan lentoliikenteen taloudellisia vaikutuksia selvittävänä tutkimuksen on toteuttanut Wirma Lappeenranta Oy:n toimeksiannosta MC-Info Oy. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää lentoliikenteen aluetaloudellisia vaikutuksia Etelä-Karjalan maakunnassa oletetussa tilanteessa, jossa Lappeenrannan lentoaseman kautta kulkee lentomatkustajaa vuodessa. Tutkimuksen menomenetelmä pohjautuu matkailijahaastatteluihin ja tulomenetelmä tutkimusalueen yrityshaastatteluihin. Tutkimus selvittää matkailijoiden rahankäytön vaikutuksia kohdealueen talouteen, ja tuottaa tulokseksi matkailun tulo-, työllisyys-, palkkatulo- ja kunnallisverotulovaikutukset. Nämä vaikutukset jaetaan vielä välittömiin, välillisiin sekä johdettuihin vaikutuksiin. Tämän lisäksi tutkimuksen tavoitteena on selvittää lentomatkustajien profiilia (mm. asuinpaikka, matkan tarkoitus, matkaseurue), vierailemista ja yöpymistä Etelä-Karjalassa, Lappeenrannan lentoaseman käyttämisen tiheyttä, tyytyväisyyttä lentoaseman nykyiseen toimintaan ja palveluun sekä toiveita ja odotuksia lentoaseman kehittämisen suhteen. matkailutoimialoilla toimivien yrityspäättäjien näkemyksiä Lappeenrannan lentokentän tärkeydestä oman liiketoiminnan ja Etelä- Karjalan vetovoiman kannalta. keskeisten avainhenkilöiden näkemyksiä ja odotuksia Lappeenrannan lentoliikenteestä 2. Pohjoismainen malli tutkimusmenetelmänä Lentomatkailun aluetaloudellisten vaikutusten laskennassa on sovellettu ns. Pohjoismaista mallia, joka on eniten käytetty aluetaloudellisen vaikutusten selvittämiseen sovellettu tutkimusmenetelmä suomalaisessa matkailututkimuksessa. Tutkimusmallin on julkaissut Matkailun edistämiskeskus vuonna 1983, ja se soveltuu erityisesti pienten ja keskisuurten paikallisalueiden tarkasteluun. 2
3 3. Aineistot ja menetelmät Tutkimus koostuu kolmesta eri osatutkimuksesta: 1. Kvantitatiivinen lentomatkailijatutkimus, jossa on haastateltu henkilökohtaisesti 172 lentomatkustajaa Lappeenrannan lentoasemalla maaliskuussa Haastateltavat poimittiin sekä lähtevien että saapuvien matkustajien joukosta satunnaisesti, ja haastattelut tehtiin venäjän-, englannin- tai suomenkielellä. Tutkimusaineisto toimii pohjoismaisen mallin menomenetelmän perustana. 2. Kvantitatiivinen yritystutkimus, jossa puhelimitse rekrytoitiin yrityspäättäjiä vastaamaan web-kyselyyn. Yritystutkimuksen aineisto kerättiin kaksivaiheisesti. Ensimmäisen vaiheen kysely kohdistettiin yrityksille, jotka voivat tarjota tuotteita tai palveluita suoraan lentomatkustajille (majoituspalvelut, ravitsemistoiminta, vähittäiskauppa, kuljetus/liikenne ja ohjelma-/kulttuuri-/ urheilupalvelut). Toisen vaiheen kysely kohdistettiin ensimmäisen vaiheen nk. välituotepanosten toimittajille. Yritystutkimukseen vastasi maaliskuussa 2014 yhteensä 131 yrityspäättäjää, joista 102 edustaa ensimmäisen vaiheen yrityksiä ja 29 toisen vaiheen yrityksiä. Tutkimusaineisto toimii pohjoismaisen mallin tulomenetelmän perustana. 3. Kvalitatiivinen teemahaastattelututkimus, jossa on haastateltu henkilökohtaisesti kymmenen etelä-karjalaista avainhenkilöä maaliskuussa Haastattelut kohdistettiin organisaatioiden aseman mukaan kolmeen pääryhmään: julkiset instituutiot, elinkeinoelämän järjestöt ja suurimmat matkailuliiketoiminnan yritykset Kvantitatiivisissa tutkimuksissa tulosten virhemarginaali on keskimäärin ±6,4 %-yksikköä, kun tuloksia tarkastellaan tilastollisesti 95 %:n luottamustasolla. 3
4 Kvalitatiiviseen avainhenkilötutkimukseen haastatellut Yhteensä 10 teemahaastattelua kolmesta ryhmästä Järjestöt Julkishallinto Matkailuliiketoiminta 4
5 4. Kysely- ja haastattelututkimusten tulokset 4.1. Kyselytutkimukset lentomatkustajille ja yrityksille Kun lentomatkustajilta kysyttiin syitä matkustaa Lappeenrannan lentoaseman kautta, ylivoimaisesti useimmin syynä mainittiin lentoreitin edullinen hinta. Tämän syyn mainitsi kolme neljäsosaa kaikista vastaajista. Tämä syy korostuu venäläismatkailijoilla keskimääräistä enemmän (82 %). Kaiken kaikkiaan yli 90 % matkustajatutkimukseen vastanneista arvioi, että he käyttäisivät Lappeenrannan lentokenttää useammin, jos kentältä olisi lentoja nykyistä useampiin Euroopan kaupunkeihin ja lomakohteisiin. Kaksi kolmasosaa lentomatkustajista uskoo lisäävänsä Lappeenrannan lentokentän käyttöä merkittävästi, jos lentoja olisi nykyistä useampiin kohteisiin. Muita vahvemmin merkittävään käytön lisäämiseen uskovat venäläismatkustajat (77 %). Seuraavaksi useimmin syinä Lappeenrannan lentoaseman käyttöön mainitaan lentoaseman sijainti ja sopiva lentoyhteys. Sijaintia korostavat erityisesti Etelä-Karjalassa asuvat sekä vierailijoista ne, jotka yöpyvät maakunnassa lentomatkansa yhteydessä. 5
6 Lentomatkustajilta kysyttiin avoimesti, mihin kohteisiin he haluaisivat lentää Lappeenrannan lentokentältä. Jokainen vastaaja saattoi nimetä useita kohteita, ja kohdemainintoja kertyi yhteensä 386 kappaletta. Avoimissa vastauksissa toistuvat erityisesti Euroopan suurimmat maat ja kaupungit, yleisimmin Espanja, Ranska, Italia ja Pariisi. Alla olevaan kuvaan on koottu ne kohteet, jotka saivat vähintään kuusi mainintaa. Kun lentomatkustajilta kysyttiin Lappeenrannan lentoaseman palveluista, matkustajat ilmoittivat kaipaavansa erityisesti ravintolapalveluiden kehittämistä. Jonkin verran tilausta on tulosten perusteella myös kauppa- ja sleeping-palveluille. Muina palveluina mainittiin mm. apteekki, lastenhuone, matkamuistomyymälä, tax free -kauppa, duty free kauppa, wc tuloaulassa sekä Wi-Fi-verkko. 6
7 Peräti 98 % vastanneista lentomatkustajista ilmoitti olevansa tyytyväinen Lappeenrannan lentoaseman toimintaan ja palveluihin, ja näistäkin suurin osa on erittäin tyytyväisiä. Lentomatkailijoilta kysyttiin myös halukkuutta suositella Lappeenrannan lentoasemaa ystäville, sukulaisille ja kollegoille. Asteikolla 0-10 suositteluhalukkuuden keskiarvo on 8,5 (0=varmasti en suosittelisi... 10=varmasti suosittelisin). 18 % Etelä-Karjalan ulkopuolella asuvista lentomatkustajista (27 vastaajaa) ilmoitti yöpyneensä tai aikovansa yöpyä Etelä-Karjalassa lentomatkansa yhteydessä. Reilu puolet Etelä-Karjalassa yöpyvistä vastaajista yöpyi/aikoi yöpyä hotellissa. Tutkimustulosten perusteella yöpyjät viettävät Etelä-Karjalassa yhdellä käyntikerralla keskimäärin kolme yötä. HALUKKUUS SUOSITELLA 8,5 YÖPYMISET KESKIMÄÄRIN 3 yötä 7
8 Yritysvastaajista lähes kolme neljäsosaa pitää Lappeenrannan toimivaa lentokenttää tärkeänä Etelä-Karjalan imagon ja vetovoiman kannalta. Sen sijaan yrityksen oman liiketoiminnan kannalta tärkeänä lentokenttää pitää vain reilu viidennes yritysvastaajista. Valtaosa yritysvastaajista uskoo, että lentoliikenteen ja -reittien lisääminen Lappeenrannasta Euroopan eri kaupunki- ja lomakohteisiin kasvattaisi heidän omaa lomamatkustamistaan Lappeenrannan lentokentältä. Sen sijaan lentoreittien lisäämisen vaikutukset liikematkustamiseen, yritysten liikevaihtoon tai oman alan kilpailutilanteeseen jäävät yritysvastaajien mielestä suhteellisen vähäisiksi. Myös yritysvastaajilta kysyttiin avoimesti, mihin kohteisiin he haluaisivat lentää Lappeenrannan lentokentältä. Jokainen yritysvastaaja saattoi nimetä useita kohteita, ja kohdemainintoja kertyi yhteensä 102 kappaletta. Yritysvastauksissa mainittiin useimmin Lontoo ja Riika. Alla olevaan kuvaan on koottu ne kohteet, jotka saivat vähintään kolme mainintaa. 8
9 4.2. Avainhenkilöiden näkemykset Lappeenrannan lentoliikenteestä Luvun 4.2. tulokset perustuvat kymmenen avainhenkilön kvalitatiiviseen teemahaastatteluun. Lentoliikenteen merkitys alueen toimijoille Haastateltavat hahmottivat lentoliikenteessä selkeät neljä ulottuvuutta: 1) Omasta maakunnasta lähtevät, 2) Lähimaakunnista saapuvat läpikulkijat ja vierailijat, 3) Venäläiset läpikulkijat ja vierailijat ja 4) Etelä- Karjalaan muualta Euroopasta saapuvat turistit. Haastatteluissa oltiin lähes yksimielisiä siitä, että elinkeinoelämän kannalta on tärkeää säilyttää lehtoyhteydet, jotka palvelevat sekä turismia että liikematkailua. Monet uskovat, että vähittäiskauppa ja palvelut hyötyvät lentoliikenteestä, kun osa venäläisistä lentomatkustajista ostaa osana matkaansa tax-free tuotteita Etelä- Karjalasta. Osa matkailutoimijoista kokee, että lentoliikenteellä nykymuodossaan ei ole merkitystä oman liiketoiminnan kannalta. Esimerkiksi venäläiset lentomatkailijat eivät juurikaan näy hotelliyöpymisinä. Liikematkailun kannalta yhteydet jatkolennoille ovat usein ratkaisevia. Lentoyhteydet johonkin risteyskohteeseen, kuten Riikaan tai Kööpenhaminaan, olisi ihanteellinen ratkaisu liike-elämän tarpeisiin. Aiempi lentoyhteys Lappeenrannasta Riikaan nähtiin haastateltavien keskuudessa toimivana ja yhteyden menetystä harmitellaan laajasti. Yliopistolla lentokenttä koetaan tärkeäksi. Yliopiston henkilökunnalle kertyy vuosittain useita tuhansia ulkomaan matkapäiviä, ja kansainvälisten konferenssien järjestämisen edellytys on kattavat ja toimivat lentoyhteydet. Lisäksi opiskelijoita liikkuu jo nyt paljon halpalennoilla ja tämän liikenteen uskotaan kasvavan voimakkaasti. Useampikin haastateltava totesi, että Etelä-Karjalan elinkeinorakenne on kansainvälistymässä, ja että erilaisten kansainvälisten tapahtumien järjestämiseen pitäisi olla säännölliset ja pysyvät lentoyhteydet. Hyvien lentoyhteyksien nähtiin myös helpottavan yleisö- ja muiden tapahtumien saavutettavuutta sekä luovan mahdollisuuksia tavoitella uusia tapahtumia Etelä-Karjalaan. Moni haastatelluista kokee, että heillä ei ole tällä hetkellä riittävästi tietoa siitä, kuinka moni lentomatkailijoista yöpyy Etelä-Karjalassa tai yleensä käyttää paikallisia palveluja, ja missä määrin palveluja käytetään. Lentomatkustajille kohdistuvan kaupankäynnin ja palvelujen myynnin kautta saatavista tulo- ja työllisyysvaikutuksista ollaan myös hyvinkin epätietoisia. Yleisvaikutelma haastateltavilla on kuitenkin se, että lentoliikenne tuottaa tuloja maakuntaan, mutta niiden todellisesta määrästä ei ole riittävästi tietoa. Lentoliikenne maakunnan vetovoimatekijänä Haastatteluissa tuli vahvasti esille se, että toimiva kansainvälinen lentokenttä tukee mielikuvaa menestyvästä ja kasvavasta maakunnasta, mutta sen merkitystä ei kannata ylikorostaa. Lentoliikenteen kehittämisen painopiste tulee haastateltujen mielestä olla elinkeinoelämän ja muiden toimijoiden todellisissa tarpeissa, ei niinkään imagotekijöissä. Osa haastatelluista muistutti, että lentoliikenne on Etelä-Karjalan ja lähimaakuntien asukkaille merkittävä etu, jonka avulla säästetään satoja euroja ja tunteja matkailtaessa. Tämän viestin levittäminen ja markkinointi on osan mielestä jäänyt liian vähäiselle huomiolle. 9
10 Yritysten sijoittumisen kannalta sekä yliopiston toiminnan näkökulmasta toimiva lentoliikenne alueelle on hyvä lisä, mutta ei välttämättä ratkaisevassa roolissa. Yliopiston imagon kannalta olisi haasteellista, jos kansainvälisellä yliopistolla ei olisi toimivaa lentoyhteyttä. Kansainväliset tapahtumat kulkevat käsi kädessä lentoyhteyksien kanssa. Lisäksi kansainvälisiä tutkijoita ja konferensseja on helpompi houkutella, jos on olemassa sopivat lentoliikenneyhteydet. Monet haastatellut toivat esille sen, että Etelä-Karjalalla ja Saimaan alueella laajemminkin on runsaasti matkailupotentiaalia. Turismin kannalta olisi tärkeää kehittää Saimaan alueen matkailua kokonaisuutena yli maakuntarajojen. Muutamien haastateltujen mielestä Lappeenrannan lentokentän sijasta tulisikin puhua Etelä- Karjalan tai Saimaan lentokentästä. Lentoliikenteen järjestäminen Lappeenrannan lentoasemalla Tällä hetkellä Finavia omistaa Lappeenrannan lentokentän, mutta joidenkin haastateltujen mielestä Finavia ei panosta nykyisin riittävästi kentän kehittämiseen. Monet haastatelluista olivat sillä kannalla, että Lappeenrannan lentokentälle pitäisi löytää nykyistä vapaamuotoisempia ja joustavampia toimintatapoja. Toiminnan uudelleen järjestämisellä, ketterämmällä organisaatiolla sekä nykyistä aktiivisemmalla myynnillä ja markkinoinnilla lentoaseman toiminnasta voitaisiin saada tuloksellisempaa. Lappeenrannan lentokentällä nähdään keskeisen sijaintinsa, rajan läheisyyden ja kansainvälisten yhteyksiensä vuoksi olevan erityisasema muihin alueellisiin lentokenttiin verrattuna. Nämä edut tarjoavat haastateltujen mielestä mahdollisuuden merkittävälle palvelujen kehittämiselle ja uudelleen järjestämiselle. Osa haastatelluista visioi, että nykyisen lentoaseman tilalle voisi rakentaa suuren kauppakeskuksen, josta osa olisi lentoasemaa. Tätä ajatusta tukee lentokentän sijainti kaupungin keskustan tuntumassa. Lisäksi Lappeenrannan lentokenttä voisi toimia vara-, apu- tai nk. ylivuotokenttänä Pietarin sekä Helsinki-Vantaan lentokentille. Tulevaisuuden uhkakuvana nähdään se, että halpalehtoyhtiöt ovat varsin ailahtelevia, eikä reittien pysyvyyteen uskalleta luottaa. Halpalennot Lappeenrannasta perustuvat paljolti venäläisiin ja Venäjän halpalentojen puutteeseen. Niinpä Pietarin oman halpalentoliikenteen kehittyminen nähdään myös uhkana, sillä tällöin liikenne Lappeenrannan lentokentän kautta vähentyisi. Useimmat haastatellut korostavat, että on joka tapauksessa tärkeää löytää pitkäkestoinen ja vakaa toimintamalli, jonka varaan voi rakentaa kestävää toimintaa ja pitkän tähtäimen kehittämistä. Monen haastatellun mielestä Lappeenrannan lentokentän toiminnan järjestäminen voisi olla vahvan maakunnallisen toimijan hallussa. Monia haastateltuja houkutteleekin säätiömalli (Seinäjoen malli), jossa olisi mukana kuntaomistajia sekä omasta että naapurimaakunnista, ja jossa toimintaa tuetaan suoralla valtion tuella. Osa haastatelluista arvioi, että lentokentän toiminnan kannalta sen omistussuhteilla ei ole suurta merkitystä. Osa taas näkee, että säätiömalli takaisi ehkä turvallisemman ja vakaamman omistuksen ja sitä kautta pitkäjänteisemmän toiminnan. Monen mielestä strateginen ratkaisu kentän kohtalosta tulisi kuitenkin saada aikaiseksi pikaisesti, sillä lentokentän kehittämistyö vaatii aikaa. Lisäksi haastatteluissa tuli selvästi esille se, että on epärealistista ajatella, että lentokenttä pyörisi ns. omillaan vielä ensimmäisten vuosien aikana. Moni haastatelluista pohti, että heillä pitäisi olla käytettävissä enemmän tietoa nykytilanteesta, sekä vaihtoehtoisista toimintamalleista, jotta malleja voisi arvioida monipuolisemmin. 10
11 5. Lentomatkailun tulo- ja työllisyysvaikutusten laskeminen Menomenetelmä Menomenetelmän perustana on 172 lentomatkailijan haastattelua. Näistä 68 matkustajaa (40 %) on ns. vierailijoita, jotka asuvat Etelä- Karjalan ulkopuolella, ja jotka tekevät ostoja Etelä-Karjalassa lentomatkansa yhteydessä. Menomenetelmässä laskennan pohjan muodostavat vierailijoiden (N=68) ilmoittamat käyntikertakohtaiset rahamäärät menoryhmittäin henkilötasolla. Tämä sisältää sekä yöpyjät että päiväkävijät. Rahamääristä puhdistetaan pois arvonlisävero kunkin menoryhmän arvonlisäverokannan mukaisesti. Tällä perusteella tutkimusaineistosta saadaan laskettua henkilötason välitön lentomatkailutulo, joka on keskimäärin 155,23 + alv yhtä vierailukertaa kohti. Tutkimushypoteesissa oletetussa tilanteessa, jossa Lappeenrannan lentoaseman lentomatkailijoiden kokonaismäärä on matkustajaa vuodessa, välitön (brutto)lentomatkailutulo on 24,5 miljoonaa euroa vuodessa. Tulomenetelmä Tulomenetelmän perustana on 131 yrityspäättäjän vastausta, mutta osa vastauksista oli laskennan kannalta vajavaisia. Tulomenetelmän laskennan pohjana on 112 laskennan kannalta riittävästi informaatiota sisältävää vastausta, joista 87 on ensimmäisen vaiheen ja 25 toiseen vaiheen yritysten vastauksia. Suurin osa yritysvastaajista ei käytännössä pysty arvioimaan lentomatkailijoiden osuutta liikevaihdostaan, sillä asiakkaista on vaikea tunnistaa lentomatkailijat omaksi ryhmäkseen. Sen vuoksi tässä tutkimuksessa laskennan pohjatietona käytetään edellä kuvattua menomenetelmän lentomatkailutuloa. Tulomenetelmällä lasketaan sen sijaan muut aluetaloudelliset vaikutukset, eli välillinen liikevaihdon lisäys, työllistävyys sekä palkka- ja verotulovaikutukset. Tulomenetelmän laskennan pohjatietona on käytetty lisäksi toimipaikka- ja liikevaihtotietoja valituilta matkailutoimialoilta, jotka ovat majoituspalvelut, ravitsemistoiminta, vähittäiskauppa, kuljetus/liikenne ja ohjelma-/kulttuuri-/urheilupalvelut. Tulomenetelmän ensimmäisen vaiheen yritykset on valittu näiltä toimialoilta. Tilastokeskuksen 2012 yritystilaston mukaan valituilla toimialoilla on Etelä-Karjalassa yhteensä 1634 toimipaikkaa, joiden yhteenlaskettu liikevaihto on noin 1,55 miljardia euroa vuodessa. Kun yhdistetään menomenetelmän, tulomenetelmän ja Tilastokeskuksen tiedot, saadaan laskettua lentomatkailun aiheuttamat välittömät ja välilliset tulo-, työllisyys-, palkkatulo- ja verotulovaikutukset Etelä-Karjalassa tutkimushypoteesin esittämässä tilanteessa, jossa Lappeenrannan lentoaseman kautta kulkee matkustajaa vuodessa. Lisäksi laskennassa oletetaan, että lentomatkustajien profiili, rakenne ja kulutuskäyttäytyminen on samanlaista kuin maaliskuussa
12 6. Lentomatkailun taloudelliset vaikutukset lentomatkustajalla 6.1. Lentomatkailun välittömät tulovaikutukset AVAINLUKU YKS. ARVO VÄLITÖN BRUTTOLENTOMATKAILUTULO Palkkavuoto lentomatkailutulosta Ostovuoto lentomatkailutulosta VÄLITÖN NETTOLENTOMATKAILUTULO Lentomatkailun välilliset tulovaikutukset AVAINLUKU YKS. ARVO VÄLILLINEN BRUTTOLENTOMATKAILUTULO Palkkavuoto välillisestä lentomatkailutulosta Ostovuoto välillisestä lentomatkailutulosta VÄLILLINEN NETTOLENTOMATKAILUTULO VÄLITÖN BRUTTOLENTOMATKAILUTULO - Lentomatkustajien ostoina Etelä-Karjalaan jättämä rahamäärä (alv 0 %) tilanteessa, jossa on lentomatkustajaa vuodessa. Yhden vierailijan keskimääräinen käyntikertakohtainen kulutus on 155,23. Vierailijoiksi on määritelty ne lentomatkustajat, jotka asuvat Etelä- Karjalan ulkopuolella, ja jotka käyttävät rahaa Etelä-Karjalassa lentomatkan yhteydessä. PALKKAVUOTO LENTOMATKAILUTULOSTA - Lentomatkailusta aiheutuva yritysten palkkamenojen lisäys, joka maksetaan Etelä-Karjalan ulkopuolelle. OSTOVUOTO LENTOMATKAILUTULOSTA - Lentomatkailusta aiheutuva yritysten välituotepanosten ostomenojen lisäys, joka kohdistuu Etelä-Karjalan ulkopuolelle. VÄLITÖN NETTOLENTOMATKAILUTULO - Palkka- ja ostovuodosta puhdistettu lentomatkustajien Etelä-Karjalan aluetalouteen jättämä rahamäärä (alv 0 %), tilanteessa, jossa on yhteensä lentomatkustajaa vuodessa. VÄLILLINEN BRUTTOLENTOMATKAILUTULO - Lentomatkailijoille tuotteita ja palveluja myyvien yritysten ostojen lisäys Etelä-Karjalaan sillä osuudella, joka kohdistuu lentomatkustajille tapahtuvaan myyntiin. Tätä voidaan kuvata myös termillä paikalliset välituotehankinnat. PALKKAVUOTO VÄLILLISESTÄ LENTOMATKAILUTULOSTA - Lentomatkailusta aiheutuva ns. toisen vaiheen yritysten palkkamenojen lisäys, joka maksetaan Etelä-Karjalan ulkopuolelle. OSTOVUOTO LENTOMATKAILUTULOSTA - Lentomatkailusta aiheutuva ns. toisen vaiheen yritysten välituotepanosten ostomenojen lisäys, joka kohdistuu Etelä- Karjalan ulkopuolelle. VÄLILLINEN NETTOLENTOMATKAILUTULO - Palkka- ja ostovuodosta puhdistetut paikalliset lentomatkailun välituotehankinnat ns. toisen vaiheen yrityksissä tilanteessa, jossa on lentomatkustajaa vuodessa. 12
13 6.3. Lentomatkailun työllisyysvaikutukset 6.4. Lentomatkailun palkkatulovaikutukset AVAINLUKU YKS. ARVO Lentomatkailun välitön Työllisyysvaikutus HTV 113 Välillinen työllisyysvaikutus HTV 14 Lentoaseman suora työllistävyys * HTV 20 Lentomatkailun työllistävyys YHTEENSÄ HTV 147 LENTOMATKAILUN VÄLITÖN TYÖLLISYYSVAIKUTUS - Lentomatkailutulon aiheuttama työllisyyden lisäys ns. ensimmäisen vaiheen yrityksissä. VÄLILLINEN TYÖLLISYYSVAIKUTUS - Välituotepanoksia toimittavien ns. toisen vaiheen yritysten työllistäminen välillisten lentomatkailutulojen osuudella. LENTOASEMAN SUORA TYÖLLISYYS * - Lentoasemalla ja lentokentällä suoraan työllistyvien määrä. Lähteenä NAG - Lappeenrannan lentokentän kehittämissuunnitelma LENTOMATKAILUN TYÖLLISTÄVYYS YHTEENSÄ - Lentomatkailun aiheuttama työllisyyden lisäys Etelä-Karjalassa yhteensä tilanteessa, jossa on lentomatkustajaa vuodessa. AVAINLUKU YKS. ARVO Välitön palkkatulovaikutus Välillinen palkkatulovaikutus Johdettu palkkatulovaikutus Lentoaseman suoran työllistämisen palkkatulovaikutus PALKKATULOVAIKUTUS YHTEENSÄ VÄLITÖN PALKKATULOVAIKUTUS - Lentomatkustajille tuotteita ja palveluja myyvien ns. ensimmäisen vaiheen yritysten Etelä-Karjalassa asuville työntekijöilleen maksama nettolentomatkailutulon aiheuttama palkkatulojen lisäys. VÄLILLINEN PALKKATULOVAIKUTUS - Välituotetoimittajayritysten työntekijöilleen Etelä-Karjalaan maksamat palkat siltä osin, kun ne aiheutuvat välillisestä lentomatkailutulosta. JOHDETTU PALKKATULOVAIKUTUS - Lisäpalkkasumma, joka syntyy, kun Etelä-Karjalassa asuvat työntekijät kuluttavat itse ansaitsemaansa palkkatuloa Etelä- Karjalassa sijaitsevissa yrityksissä. Lähteenä tutkimuksen tulomenetelmä ja Pohjoismainen malli, jossa palkkakerroin 0,11. LENTOASEMAN SUORAN TYÖLLISTÄMISEN PALKKATULOVAIKUTUS - Lentoaseman työntekijöiden vuosittainen palkkatulo, kun lentoaseman keskimääräinen työllistävyys on 20 henkilötyövuotta. Lähteenä tutkimuksen tulomenetelmä ja NAG - Lappeenrannan lentokentän kehittämissuunnitelma
14 6.5. Lentomatkailun verotulovaikutukset alueen kunnille AVAINLUKU YKS. ARVO Välitön verotulovaikutus Välillinen verotulovaikutus Johdettu verotulovaikutus Lentoaseman suoran työllistämisen verotulovaikutus VEROTULOVAIKUTUS YHTEENSÄ VÄLITÖN VEROTULOVAIKUTUS - Lentomatkustajille tuotteita ja palveluja myyvien ns. ensimmäisen vaiheen yritysten Etelä-Karjalassa asuvien työntekijöiden palkoistaan maksamat kunnallisverot siltä osin, kun ne aiheutuvat nettolentomatkailutulosta. Lähteenä tutkimuksen tulomenetelmä ja Etelä-Karjalan kuntien verotustiedot. Etelä-Karjalan kuntien 2014 kunnallisverojen painotettu keskiarvo on 20,40 %. VÄLILLINEN VEROTULOVAIKUTUS - Välituotetoimittajayritysten työntekijöiden palkoistaan maksamat kunnallisverot siltä osin, kun ne aiheutuvat välillisestä lentomatkailutulosta. JOHDETTU VEROTULOVAIKUTUS - Johdetun palkkatulon verotulovaikutus alueen kuntien verotuloihin. LENTOASEMAN SUORAN TYÖLLISTÄMISEN VEROTULOVAIKUTUS - Lentoaseman työntekijöiden palkoistaan maksamat kunnallisverot, kun lentoaseman keskimääräinen työllistävyys on 20 henkilötyövuotta. Lähteenä tutkimuksen tulomenetelmä, Etelä-Karjalan kuntien verotustiedot ja NAG - Lappeenrannan lentokentän kehittämissuunnitelma Yhteenveto (tilanteessa, jolloin Lappeenrannan lentoasemalla on matkustajaa vuodessa) AVAINLUKU YKS. ARVO VÄLITÖN LENTOMATKAILUTULO VÄLILLINEN LENTOMATKAILUTULO PALKKATULOVAIKUTUS VEROTULOVAIKUTUS ALUEEN KUNNILLE TYÖLLISTÄVYYS HTV 147 Haastattelututkimuksen perusteella lentoliikenteen asiantuntijat, julkisen sektorin edustajat ja suurin osa elinkeinoelämän vaikuttajista uskoo, että arvio vuosittaisesta matkustajasta on realistinen, vaikkakin haasteellinen tavoite. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää haastattelujen perusteella merkittäviä kehittämistoimia Lappeenrannan lentokentän palveluissa ja toiminnan organisoinnissa. Jos Lappeenrannan lentoaseman matkustajamäärä on 3-4 vuoden kuluttua vuodessa, eivätkä matkustajien profiili, rakenne ja kulutuskäyttäytyminen muutu, niin lentomatkailu tuottaa Etelä- Karjalaan välitöntä ja välillistä matkailutuloa yhteensä noin 21,5 miljoonaa euroa vuodessa. Lisäksi lentoliikenne aiheuttaa välittömästi, välillisesti, johdetusti sekä suoraan yhteensä noin 5,7 miljoonan euron palkkatulovaikutuksen, ja sitä kautta reilun miljoonan euron verotulovaikutuksen Etelä-Karjalan kuntien verotuloihin lentomatkustajan välitön, välillinen, johdettu ja suora työllisyysvaikutus Etelä-Karjalaan on yhteensä noin 150 henkilötyövuotta. 14
15 7. Tutkimuksen yhteenveto Tämän tutkimuksen keskeisenä tavoitteena on selvittää lentoliikenteen aluetaloudellisia vaikutuksia Etelä-Karjalan maakunnassa oletetussa tilanteessa, jossa Lappeenrannan lentoaseman kautta kulkee lentomatkustajaa vuodessa. Lentomatkailun aluetaloudellisten vaikutusten laskennassa on sovellettu Pohjoismaista mallia, jonka ns. menomenetelmä pohjautuu lentomatkailijahaastatteluihin (N=172) ja tulomenetelmä tutkimusalueen yrityshaastatteluihin (N=131). Lisäksi tutkimuksessa on tehty kymmenen avainhenkilöiden teemahaastattelua. Kaikki tutkimustiedot on kerätty maaliskuussa Lentomatkailijoista noin puolet on ns. läpikulkijoita, jotka asuvat Etelä-Karjalan ulkopuolella, ja jotka eivät käytä rahaa Etelä- Karjalassa lentomatkansa yhteydessä. Noin 40 % matkustajista on rahaa käyttäviä vierailijoita ja noin 10 % Etelä-Karjalassa asuvia. Kaksi kolmasosaa lentomatkustajista asuu Venäjällä ja neljännes Suomessa. Kolme neljäsosaa matkustajista ilmoitti lentoreitin edullisen hinnan syyksi matkustaa Lappeenrannan lentoaseman kautta. Yli 90 % matkustajista arvioi, että he käyttäisivät Lappeenrannan lentokenttää useammin, jos kentältä olisi lentoja nykyistä useampiin Euroopan kaupunkeihin ja lomakohteisiin. Peräti 98 % lentomatkustajista ilmoitti olevansa tyytyväinen Lappeenrannan lentoaseman toimintaan ja palveluihin, ja näistäkin suurin osa on erittäin tyytyväisiä. Asteikolla 0-10 Lappeenrannan lentoaseman suositteluhalukkuuden keskiarvo on 8,5. Sekä lentomatkustajat että yritysvastaajat haluaisivat lentää Lappeenrannan lentokentältä erityisesti Euroopan suurimpiin maihin ja kaupunkeihin. Yleisimmin kohteiksi mainittiin Espanja, Ranska ja Italia sekä Pariisi ja Lontoo. Kolme neljäsosaa yritysvastaajista pitää Lappeenrannan toimivaa lentokenttää tärkeänä Etelä-Karjalan imagon ja vetovoiman kannalta. Yrityksen oman liiketoiminnan kannalta tärkeänä lentokenttää pitää kuitenkin vain reilu viidennes yritysvastaajista. Avainhenkilöiden teemahaastatteluissa tuli esille, että elinkeinoelämän kannalta on tärkeää säilyttää lehtoyhteydet, jotka palvelevat sekä turismia että liikematkailua. Liikematkailun kannalta yhteydet jatkolennoille ovat usein ratkaisevia. Haastateltujen avainhenkilöiden mielestä toimiva kansainvälinen lentokenttä tukee mielikuvaa menestyvästä ja kasvavasta maakunnasta, mutta sen merkitystä ei kannata ylikorostaa. Useimmat haastatelluista olivat sillä kannalla, että Lappeenrannan lentokentälle pitäisi löytää nykyistä vapaamuotoisempia ja joustavampia toimintatapoja sekä pitkäkestoinen ja vakaa toimintamalli. Monia haastateltuja houkuttelee ns. säätiömalli (Seinäjoen malli), jossa olisi mukana kuntaomistajia sekä omasta että naapurimaakunnista. Avainhenkilöhaastattelujen perusteella arvio vuosittaisesta matkustajasta on realistinen, mutta haasteellinen tavoite. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää merkittäviä kehittämistoimia lentokentän palveluissa ja toiminnan organisoinnissa. Pohjoismaisen mallin menomenetelmän perusteella henkilötason välitön lentomatkailutulo on keskimäärin 155,23 + alv yhtä vierailukertaa kohti. Muut aluetaloudelliset vaikutukset, eli välillinen liikevaihdon lisäys, työllistävyys sekä palkka- ja verotulovaikutukset on laskettu mallin tulomenetelmällä. Jos Lappeenrannan lentoaseman matkustajamäärä vuodessa, ja matkustajien profiili, rakenne ja kulutuskäyttäytyminen on samanlaista kuin maaliskuussa 2014, lentomatkailu tuottaa Etelä-Karjalaan välitöntä ja välillistä matkailutuloa yhteensä noin 21,5 miljoonaa euroa vuodessa. Lisäksi lentoliikenne aiheuttaa välittömästi, välillisesti, johdetusti sekä suoraan yhteensä noin 5,7 miljoonan euron palkkatulovaikutuksen, ja sitä kautta reilun miljoonan euron verotulovaikutuksen Etelä-Karjalan kuntien verotuloihin lentomatkustajan välitön, välillinen, johdettu ja suora työllisyysvaikutus Etelä-Karjalaan on yhteensä noin 150 henkilötyövuotta. 15
Selvitys lentoliikenteen taloudellisista vaikutuksista Satakunnassa
Selvitys lentoliikenteen taloudellisista vaikutuksista Satakunnassa Lentoliikenteen mahdollisen loppumisen aluetaloudelliset vaikutukset Lentoasematoiminta Yritysvaikutukset Lentoyhteyksien käyttö Lentoyhteyksien
LisätiedotMatkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Uudessakaupungissa vuonna 2007
Loppuraportti 18.3.2008 Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Uudessakaupungissa vuonna 2007 Tampereen yliopiston Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutusten arvioimisen
LisätiedotTaloudelliset vaikutukset Viisumivapaan venäläismatkailun taloudelliset vaikutukset
Viisumivapaan venäläismatkailun taloudelliset vaikutukset Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO... 1 Yhteenveto... 1 Venäläisten matkailun
LisätiedotTampereen matkailutulo- ja työllisyys vuonna 2015
Tampereen matkailutulo- ja työllisyys vuonna 2015 Mikko Manka Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy 30.3.2017 Meillä Tampereella on niin kaunis luonto! mutta niin on muuallakin, sillä kaikki kuvat ovat
LisätiedotUudenmaan matkailun tulo- ja. työllisyysselvitys 2016
Uudenmaan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys 2016 Miten selvitys tehtiin? 1 2 3 4 5 6 Matkailijoiden määrä Rahankäyttö eri palveluihin per matkailija Matkailijoiden rahankäyttö yhteensä eri palveluihin
LisätiedotVisit Finland matkailijatutkimus Väliraportti, syyskuu 2014
Visit Finland matkailijatutkimus Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Tiivistelmä... 1 Johdanto... 2 Ulkomaalaiset Suomessa tammi-elokuussa...
LisätiedotRekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia. Kasvua työmatkalaisten yöpymisissä. Majoitusmyynti 25 miljoonaa euroa
HELSINGIN MATKAILUTILASTOT SYYSKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia Syyskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin lähes 308 000 yöpymistä, joista suomalaisille 133 000 ja ulkomaalaisille
LisätiedotMatkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset. Pirkanmaan. maakunta
Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Pirkanmaan maakunta Miten selvitys tehtiin? 1 2 3 4 5 6 Matkailijoiden määrä Rahankäyttö eri palveluihin per matkailija Matkailijoiden rahankäyttö yhteensä eri
LisätiedotHELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016
HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 4 prosenttia Maaliskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 240 000 yöpymistä, joista suomalaisille 118 000 ja ulkomaalaisille 122 000 yötä (venäläiset
LisätiedotRekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman. Kasvua vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 22 miljoonaa euroa. Tax free myynti kasvoi 12 prosenttia
HELSINGIN MATKAILUTILASTOT LOKAKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman Lokakuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 298 000 yöpymistä, joista suomalaisille 159 000 ja ulkomaalaisille 138 000 yötä.
LisätiedotHELSINGIN MATKAILUTILASTOT
HELSINGIN MATKAILUTILASTOT ELOKUU 2016 Yöpymiset vähenivät vajaan prosentin Elokuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 404 000 yöpymistä, joista suomalaisille 157 000 ja ulkomaalaisille 247 000 yötä. Suomalaisten
LisätiedotKaikki Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksen tapahtumat (ja niiden vaikutus) 2017
Kaikki Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksen tapahtumat (ja niiden vaikutus) 2017 8.12.2017, KTT Teemu Moilanen, Haaga-Helia Ammattikorkeakoulu ISBN 978-952-7225-77-6 Tapahtuman taloudellisten vaikutusten
LisätiedotHELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016
HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 5 prosenttia Helmikuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 218 000 yöpymistä, joista suomalaisille 113 000 ja ulkomaalaisille 104 000 yötä (venäläiset
LisätiedotHELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016
HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 14 prosenttia Huhtikuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 247 000 yöpymistä, joista suomalaisille 128 000 ja ulkomaalaisille 119 000 yötä (venäläiset
LisätiedotMatkailun taloudelliset vaikutukset Pirkanmaalla
Matkailun taloudelliset vaikutukset Pirkanmaalla vuonna 2008 Välitön matkailutulo Milj. vuonna 2008 Tampereen seutu 551 Ylä-Pirkanmaa 32 Kaakkois-Pirkanmaa 14 Etelä-Pirkanmaa 34 Lounais-Pirkanmaa 22 Luoteis-Pirkanmaa
LisätiedotREKISTERÖIDYT YÖPYMISET LISÄÄNTYIVÄT OULUSSA KOLME PROSENTTIA EDELLISVUODESTA
OULUN MATKAILUTILASTOT VUOSI 217 REKISTERÖIDYT YÖPYMISET LISÄÄNTYIVÄT OULUSSA KOLME PROSENTTIA EDELLISVUODESTA Vuonna 217 Oulussa kirjattiin 64 tuhatta yöpymistä, joista suomalaisille 58 tuhatta ja ulkomaalaisille
Lisätiedot14,5 M 85 htv. matkailutulon. -työllisyys vuonna (2016: 13,3 M, +9 %) (2016: 85 htv, +0 %) 0,4 M 2,0 % 2,5 M
Mänttä-Vilppulan matkailutulo ja -työllisyys vuonna 217 14,5 M 85 (216: 13,3 M, +9 ) (216: 85, + ) Välitön matkailutulo Välitön matkailutyöllisyys Ylä-Pirkanmaan kuntien matkailutulo jaettiin jokaiselle
LisätiedotHELSINGIN MATKAILUTILASTOT TOUKOKUU 2016
HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TOUKOKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 5 prosenttia Toukokuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 299 000 yöpymistä, joista suomalaisille 135 000 ja ulkomaalaisille 164 000 yötä (venäläiset
LisätiedotGUGGENHEIM HELSINKI -MUSEO tulovirta ulkomaan matkailusta pääkaupunkiseudulle
20.1.2016 GUGGENHEIM HELSINKI -MUSEO tulovirta ulkomaan matkailusta pääkaupunkiseudulle Taloustutkimus Oy Pasi Holm, Reija Koskela ja Kari-Pekka Töyrylä 1 10.11.2015 Taloustutkimus Oy / t-14 484 / Pasi
LisätiedotREKISTERÖIDYT YÖPYMISET LISÄÄNTYIVÄT OULUSSA YHDEKSÄN PROSENTTIA EDELLISVUODESTA
OULUN MATKAILUTILASTOT VUOSI 217 REKISTERÖIDYT YÖPYMISET LISÄÄNTYIVÄT OULUSSA YHDEKSÄN PROSENTTIA EDELLISVUODESTA Vuonna 217 Oulussa kirjattiin 635 tuhatta yöpymistä, joista suomalaisille 533 tuhatta ja
LisätiedotTampereen Messut Oy:n järjestämät messutapahtumat (ja niiden vaikutus) 2017
Tampereen Messut Oy:n järjestämät messutapahtumat (ja niiden vaikutus) 2017 8.12.2017, KTT Teemu Moilanen, Haaga-Helia Ammattikorkeakoulu ISBN 978-952-7225-77-6 Tapahtuman taloudellisten vaikutusten arviointi
LisätiedotVenäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla
Venäjän rajamailla Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla 1 2 Venäläisyhtiöiden tytäryhtiöt Suomessa yhtiöiden lkm henkilöstö Liikevaihto (milj. ) 2004
LisätiedotREKISTERÖIDYT YÖPYMISET LISÄÄNTYIVÄT OULUSSA KOLME PROSENTTIA EDELLISVUODESTA
OULUN MATKAILUTILASTOT VUOSI 2018 REKISTERÖIDYT YÖPYMISET LISÄÄNTYIVÄT OULUSSA KOLME PROSENTTIA EDELLISVUODESTA Vuonna 2018 Oulussa kirjattiin 655 tuhatta yöpymistä, joista suomalaisille 548 tuhatta ja
LisätiedotMatkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys
Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys LAPIN MATKAILUPARLAMENTTI 6.10.2016 10.10.2016 Page 1 Sisällys Taustaa Matkailun merkitys Matkailuinvestoinnin vaikutusmekanismit Case-esimerkit
LisätiedotMajoitusmyynti alueella kasvoi 14 prosenttia ja oli 27 miljoonaa euroa. Yöpymisen keskihinta kesäkuussa 2016 oli 77,39 euroa (+ 8 %).
HELSINGIN MATKAILUTILASTOT KESÄKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 5 prosenttia Kesäkuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 353 000 yöpymistä, joista suomalaisille 138 000 ja ulkomaalaisille 215 000 yötä. Eniten
LisätiedotYöpymiset vähenivät 4 prosenttia. Vähenemistä sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 24 miljoonaa euroa
HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HEINÄKUU 2016 Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia Heinäkuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 422 000 yöpymistä, joista suomalaisille 185 000 ja ulkomaalaisille 237 000 yötä. Sekä suomalaisten
LisätiedotLapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEO & Inlike Oy. Venäläisten matkailijoiden tyytyväisyys Inari- Saariselkä -alueeseen 2013
Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEO & Inlike Oy Venäläisten matkailijoiden tyytyväisyys Inari- Saariselkä -alueeseen 2013 Tutkimuksesta yleensä Tämä on Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEOn
LisätiedotRekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa
HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MARRASKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia Marraskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 273 000 yöpymistä, joista suomalaisille 152 000 ja ulkomaalaisille
LisätiedotMarkkinakatsaus. Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili
Markkinakatsaus Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA VENÄLÄISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN VENÄLÄISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä ja
LisätiedotYLLÄKSEN YLEISKAAVAN YRITYSVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Page 1
YLLÄKSEN YLEISKAAVAN YRITYSVAIKUTUSTEN ARVIOINTI 30.4.2018 Page 1 Lähtökohdat Kaavan vaikutusten arvioinnissa on keskitytty niihin vaikutuksiin, joita kaavassa osoitetulla uudella rakentamisella on aluetalouteen
LisätiedotJoensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma
Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma 18.2.2014 18.2.2014 Page 1 Sisältö Strategiakaavio Päivitetyt tavoitteet, visio ja toimenpide-esitykset 18.2.2014 Page 2 Strategiakaavio Tavoitteet
LisätiedotHämeenlinnan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys tiivistelmä
Hämeenlinnan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys tiivistelmä 7.3.2016 7.3.2016 Mikko Manka Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos Selvityksen tausta Tilaajana Linnan
LisätiedotHELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016
HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät kaksi prosenttia Joulukuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 264 000 yöpymistä, joista suomalaisille 122 500 ja ulkomaalaisille
LisätiedotUlkomaiset matkailijat Kymenlaaksossa 2017
Ulkomaiset matkailijat Kymenlaaksossa 2017 Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy 2 ULKOMAILLA ASUVAT MATKAILIJAT SUOMESSA 2017 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa 12 miljoonaa ensikertalais ta (+ 6 %) 363
LisätiedotValtakunnallinen kalastusmatkailuseminaari Kuusamo 13.8.2010
Valtakunnallinen kalastusmatkailuseminaari Kuusamo 13.8.2010 Filosofian tohtori Pekka Kauppila Oulun yliopisto, maantieteen laitos/naturpolis Kuusamo Johdanto Matkailu-määritelmä Kalastusmatkailu ja matkailukalastus
LisätiedotBtoB-markkinoinnin tutkimus
BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien
LisätiedotCoReFor-tutkimushankkeen (matkailun aluetaloutta ja yhteistoimintaa) tulosten esittely
CoReFor-tutkimushankkeen (matkailun aluetaloutta ja yhteistoimintaa) tulosten esittely 17.3.2016 Pudasjärvi Matkailututkija, FT Pekka Kauppila Kajaanin ammattikorkeakoulu http://www.kamk.fi/fi/palvelut-tyoelamalle/julkaisut
LisätiedotRajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011
Alueelliset tulostukset: Ulkomaiset matkustajat Helsingissä Tulostuksen alueellinen rajaus: Helsingin kaupunki Rajaustiedot ja niiden käyttäminen: Matkan pääkohde on ollut alueella. Mahdollinen toinen
LisätiedotSuojelualueiden virkistyskäytön aluetaloudelliset vaikutukset
Suojelualueiden virkistyskäytön aluetaloudelliset vaikutukset MOSSE-seminaari 5.9.2006 Maija Huhtala Helsingin Maija Huhtala yliopisto / HY Taustaa Kasvavasta luontomatkailusta toivotaan taloudellista
LisätiedotMatkailun vaikutukset aluetalouteen: katsaus Pohjois-Pohjanmaan matkailukeskuksiin
Matkailun vaikutukset aluetalouteen: katsaus Pohjois-Pohjanmaan matkailukeskuksiin Pohjois-Pohjanmaan matkailuparlamentti 9.9.2016 Raahe Matkailututkija, FT Pekka Kauppila Kajaanin ammattikorkeakoulu 1
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys 2012. 21.2.2014 Page 1
Etelä-Pohjanmaan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys 2012 21.2.2014 Page 1 Tulokset Etelä-Pohjanmaan välitön ja arvonlisäveroton matkailutulo yhteensä 353 miljoonaa euroa Välitön työllisyysvaikutus noin
LisätiedotSelvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta
Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta 2 JOHDANTO JA YHTEENVETO Korkeatasoinen ja toimiva lentoliikenne on merkittävä osa alueiden kilpailukykyä. Tämän vuoksi Pohjois- Karjalan maakuntaliitto osallistuu
LisätiedotKeskeiset käsitteet Teknologiateollisuus
Keskeiset käsitteet Välittömät vaikutukset: Välittömät vaikutukset kuvaavat tarkasteltavan toimialan tuotosta, arvonlisää ja työllisten määrää, sekä investointien osalta niiden edellyttämiä ostoja muilta
LisätiedotKESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1
KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien huhtikuussa 2008 tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan matkailun taloudelliset vaikutukset 2016
ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO Etelä-Pohjanmaan matkailun taloudelliset vaikutukset 2016 Loppuraportti Espoon kaupunki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P34767 Loppuraportti 1 (16) Sisällysluettelo 1 JOHDANTO...
LisätiedotYHTEENVETO. 1 Matkailutilasto, marraskuu 2016 Rovaniemi. Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät 38,7 prosenttia Rovaniemellä
1 Matkailutilasto, marraskuu YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät 38,7 prosenttia Rovaniemellä ssa Rovaniemellä yövyttiin 43 000 yötä, joista suomalaiset 21 000 ja ulkomaalaiset 22 000 yötä.
LisätiedotBiotalous luo työtä ja hyvinvointia: Esimerkkinä ruoantuotanto
Biotalous luo työtä ja hyvinvointia: Esimerkkinä ruoantuotanto Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi 9.9.2014 Helsinki www.helsinki.fi/ruralia 9.10.2013 1 Ruralia-instituutti on maaseudun kehittämiseen
LisätiedotMarkkinakatsaus. Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili
Markkinakatsaus Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA KIINALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN KIINALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä
LisätiedotLapin matkailu. lokakuu 2016
Lapin matkailu lokakuu 2016 Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat 7,0 prosenttia Lokakuussa 2016 Lapissa yövyttiin 87 tuhatta yötä, joista suomalaiset yöpyivät 65 tuhatta yötä ja ulkomaalaiset 23 tuhatta yötä.
LisätiedotMatkailutilasto Kesäkuu 2016
Matkailutilasto Kesäkuu 2016 1 YHTEENVETO Yöpymiset vähenivät 7,5 prosenttia Oulussa Kesäkuussa 2016 Oulussa yövyttiin 49 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 37 000 yötä ja ulkomaalaiset 12 000 yötä
LisätiedotMatkailutilasto Elokuu 2016
Matkailutilasto Elokuu 2016 1 YHTEENVETO Yöpymiset laskivat 4,7 prosenttia Oulussa Elokuussa 2016 Oulussa yövyttiin 57 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 44 000 yötä ja ulkomaalaiset 13 000 yötä (venäläiset
LisätiedotMatkailutilasto Heinäkuu 2016
Matkailutilasto Heinäkuu 2016 1 YHTEENVETO Yöpymiset vähenivät 4,9 prosenttia Oulussa Heinäkuussa 2016 Oulussa yövyttiin 80 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 61 000 yötä ja ulkomaalaiset 19 000 yötä
LisätiedotUlkomaiset matkailijat Kymenlaaksossa 2018
Ulkomaiset matkailijat Kymenlaaksossa 2018 Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy 2 ULKOMAILLA ASUVAT MATKAILIJAT SUOMESSA 2018 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa 3 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa PÄÄASIALLINEN
LisätiedotLähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa
Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi Kainuun Maaseutu- ja Elintarvikepäivä 28.11.2014 9.10.2013 1 Valtakunnallisen lähiruokaselvityksen tuloksia 03.12.2014
LisätiedotTAK Rajatutkimus tuloksia Kouvolan seutu
TAK Rajatutkimus 2014 tuloksia Kouvolan seutu 2 Suomessa / Ruotsissa vierailleet ulkomaalaiset matkailijat vuonna 2012 Venäjä Viro Ruotsi/Suomi Saksa Iso-Britannia Norja USA Japani Ranska Kiina Tanska
LisätiedotLähiruoan aluetaloudellinen merkitys
Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys Tarkastelussa Kanta- ja Päijät-Hämeen, Keski-Suomen sekä Varsinais-Suomen maakunnat Susanna Määttä & Hannu Törmä Ruralia-instituutti / Aluetaloudellisten vaikutusten
LisätiedotYHTEENVETO. Joulukuussa 2016 Rovaniemellä yövyttiin yötä, joista suomalaiset ja ulkomaalaiset
1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset 25,1 prosentin kasvussa Rovaniemellä Joulukuussa 2016 Rovaniemellä yövyttiin 96 500 yötä, joista suomalaiset 12 800 ja ulkomaalaiset 83 700 yötä. Yhteensä yöpymisten
LisätiedotItä- ja Pohjois-Suomen lentoliikenne pää pilvissä jalat maassa
Itä- ja Pohjois-Suomen lentoliikenne pää pilvissä jalat maassa LENTOLIIKENNE MUUTOKSEN PYÖRTEISSÄ Lentoliikenne muuttui rajusti 90 luvulla. Kilpailu vapautui > halpalentoyhtiöt tulivat markkinoille Jakelukanavat
LisätiedotHELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016
HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 8,1 prosenttia Tammikuussa 2016 Helsingissä yövyttiin 244 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 116 000 yötä ja ulkomaalaiset 128 000 yötä
LisätiedotVastuullisesti kasvava Lappi
Vastuullisesti kasvava Lappi Vastuullisesti kasvava Lappi kasvaa jokaisella toimialalla Lapin elinkeinoelämä on kuluvan vuosikymmenen puolivälin jälkeen kasvanut kaikilla toimialoilla. Lapin elinkeinoelämän
LisätiedotMatkailutilasto Lokakuu 2016
Matkailutilasto Lokakuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat 4,0 prosenttia Oulussa Lokakuussa 2016 Oulussa yövyttiin 49 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 43 000 yötä ja ulkomaalaiset
LisätiedotMatkailutilasto Syyskuu 2016
Matkailutilasto Syyskuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 6,6 prosenttia Oulussa Syyskuussa 2016 Oulussa yövyttiin 50 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 41 000 yötä ja ulkomaalaiset
LisätiedotMarkkinakatsaus. Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili
Markkinakatsaus Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA JAPANILAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN JAPANILAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä
LisätiedotAnniskelun alamäki jatkuu
KUVA (korkeus voi vaihdella) KUVA (korkeus voi vaihdella) KUVA (korkeus voi vaihdella) Anniskelun alamäki jatkuu 17.11.2017 Eduskunnan verojaosto Timo Lappi KUVA (korkeus voi vaihdella) Työtä ja hyvinvointia
LisätiedotMarkkinakatsaus. Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili
Markkinakatsaus Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA RANSKALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN RANSKALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä
LisätiedotTurun lentoasemalla suuri merkitys alueen elinkeinoelämälle
Kysely Turun lentoaseman kehittämisestä Turun lentoasemalla suuri merkitys alueen elinkeinoelämälle 10.10.2018 Kyselyyn osallistui 897 vastaajaa Kyselyn tarkoitus oli kerätä tietoa Turun lentoaseman käytöstä
LisätiedotAsukaskysely Tulokset
Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...
LisätiedotLentoliikennestrategia ja matkailu? Rovaniemi 10.12.2014 Lassi Hilska, johtava asiantuntija
Lentoliikennestrategia ja matkailu? Rovaniemi 10.12.2014 Lassi Hilska, johtava asiantuntija Visio Seurantaryhmä: Lentoliikenne tukee Suomen talouden kasvu- ja kehitysmahdollisuuksia sekä maamme kilpailukykyä.
LisätiedotHelsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimisto Päiväkävijätutkimus 2007-2008
1 Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimisto Päiväkävijätutkimus 2007-2008 Yhteenveto kohderyhmänä koko maa pois lukien PKS + ympäristökunnat 2 Helsingissä vieraili edellisen kuukauden aikana,
LisätiedotMatkustajapotentiaali Kotka-Sillamäen meriliikenteessä. 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Projektipäällikkö Jouni Eho
Matkustajapotentiaali Kotka-Sillamäen meriliikenteessä 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Projektipäällikkö Jouni Eho Esityksen rakenne Suomen ja Viron välinen matkustajaliikenne Kenttäkyselytutkimus Itä-Suomen
LisätiedotMatkailutilasto Huhtikuu 2016
Matkailutilasto Huhtikuu 2016 SISÄLLYSLUETTELO Yhteenveto... 1 Tiivistelmä... 2 Matkailun avainluvut Oulussa... 3 Yöpymiset kansallisuuksittain... 5 Yöpymiset vertailuseuduilla... 6 Tietoa tilastoista...
LisätiedotMATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA
Lapin liikennefoorumi 11.06.2013 MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA Elisa Aalto Pitkämatkainen joukkoliikenne Suomessa junaliikenteessä matkustajavirrat ovat vahvimmat Helsinki-Hämeenlinna-
LisätiedotUlkomaiset matkailijat Etelä-Karjalassa 2017
Ulkomaiset matkailijat Etelä-Karjalassa 2017 Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy 2 ULKOMAILLA ASUVAT MATKAILIJAT SUOMESSA 2017 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa 2,8 MILJOONAA LOMAMATKAA (+ 43 %) 363
LisätiedotMatkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2
Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat 08/06/2017 First name 7.6.2017 Last name 2 Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun
LisätiedotMATKAILU PÄÄKAUPUNKISEUDULLA; Eurot, yritykset, matkailijat. Toimialaraportti 2002-2008
MATKAILU PÄÄKAUPUNKISEUDULLA; Eurot, yritykset, matkailijat Toimialaraportti 2002-2008 Culminatum Innovation ja Haaga-Perho tutkimuspalvelut Sivu 1 Pääkaupunkiseudun matkailuklusterin toimialan määrittely
LisätiedotKAICELL FIBERS OY:N BIOJALOSTAMON ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET A R V I O I N T I R A P O R T I N T I I V I S T E L M Ä
KAICELL FIBERS OY:N BIOJALOSTAMON ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET A R V I O I N T I R A P O R T I N T I I V I S T E L M Ä 1.4.2019 SISÄLLYS 1. TAUSTA 2. TOTEUTUSTAPA 3. TULOKSET HANKKEEN AVAINLUVUT RAKENTAMISEN
LisätiedotMatkailutilasto Maaliskuu 2016
Matkailutilasto Maaliskuu 2016 SISÄLLYSLUETTELO Yhteenveto... 1 Tiivistelmä... 2 Matkailun avainluvut Oulussa... 3 Yöpymiset kansallisuuksittain... 5 Yöpymiset vertailuseuduilla... 6 Tietoa tilastoista...
LisätiedotLähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa
Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.12.2014 Pori Satakunta Sikses parhaita makuelämyksiä 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa
LisätiedotMATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen
MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014 Toimeksiantaja Kivijärven kunta KÄYTETTY MENETELMÄ Menomenetelmä Tulomenetelmä Asukaskyselyt (keskiarvot) Kuntatilastot Mökkikyselyt
LisätiedotVenäläisten matkailu Suomeen
Venäläisten matkailu Suomeen Joulu 2013 2014 2015 Pientä positiivista virettä näkyvissä Tammi-lokakuussa Suomeen saapui noin 2,5 miljoonaa venäläistä, kun vuotta aiemmin matkustajia oli noin 2,7 miljoonaa
LisätiedotMINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013
MINNO-osaprojekti Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013 MINNOssa on kaksi erillistä osiota Etelä-Suomen matkailun tulevaisuus : Häme, Päijät-Häme, Uusimaa Toteuttaja
LisätiedotVenäläisten rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät 11 prosenttia elokuussa, alkuvuoden kasvu 17 prosenttia
Venäläisten rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät 11 prosenttia elokuussa, alkuvuoden kasvu 17 prosenttia Elokuussa 2017 Suomessa kirjattiin venäläisille 89 700 yöpymistä, eli yöpymiset lisääntyivät 11
LisätiedotLähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset
Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 9.10.2014 Tampere Lähiruoka on bisnes! 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon
LisätiedotLähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa
Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.11.2014 Rovaniemi Omavarainen Lappi 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon
LisätiedotMatkailutilasto Helmikuu 2016
Matkailutilasto Helmikuu 2016 SISÄLLYSLUETTELO Yhteenveto... 1 Tiivistelmä... 2 Matkailun avainluvut Oulussa... 3 Yöpymiset kansallisuuksittain... 5 Yöpymiset vertailuseuduilla... 6 Tietoa tilastoista...
LisätiedotMatkatoimistokysely Venäjällä
Tutkimuksilla tuloksiin Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy Matkatoimistokysely Venäjällä marraskuu 2007 Laserkatu 6 :: FIN-53850 LAPPEENRANTA :: tel. +358 5 624 3190 :: fax +358 5 412 0949 :: info@takoy.fi
LisätiedotLähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä
Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju ja HTM Susanna Määttä leena.viitaharju@helsinki.fi, susanna.maatta@helsinki.fi 11.6.2014
LisätiedotMatkailutilasto Marraskuu 2016
Matkailutilasto kuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät Oulussa 4,4 prosenttia kuussa 2016 Oulussa yövyttiin 42 000 yötä, joista suomalaiset 36 000 ja ulkomaalaiset 6 200 yötä. Yhteensä
LisätiedotLappeenrannan toimialakatsaus 2018
Lappeenrannan toimialakatsaus 2018 24.10.2018 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten
LisätiedotVisit Finland Matkailijatutkimus 2017
2 Visit Finland Matkailijatutkimus 2017 Visit Finland tutkimuksia 9 Business Finland, Visit Finland Helsinki 2018 3 Ulkomailla asuvat matkailijat Suomessa 2017 12 miljoonaa ensikertalaista (+ 6 %) 318
LisätiedotL E N T O L I I K E N T E E N M E R K I Y S. Destination. Time Flight Gate M A T K A I L U R O V A N I E M K L U S T E R I
Itä- ja Pohjois-Suomen LENTOLIIKENTEEN KEHITTÄMISHANKE Destination L E N T O L I I K E N T E E N M E R K I T Y S Time Flight Gate 1 8 0 5 M A T K A I L U R O V A N I E M K L U S T E R I I Aluetaloudelliset
LisätiedotTAK Rajatutkimus 2015
Vuosiraportin liite: Ulkomaalaiset matkailijat Porvoon-Loviisan seudulla Valtakatu 51 :: FIN-53100 LAPPEENRANTA :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Yöpymiset ja matkat...
LisätiedotTerveysturismin markkinat. Tutkimus suomalaisten terveyspalveluiden kysynnästä Pietarissa ja venäläisten matkailijoiden keskuudessa
Terveysturismin markkinat Tutkimus suomalaisten terveyspalveluiden kysynnästä Pietarissa ja venäläisten matkailijoiden keskuudessa Venäläisten matkailu Suomeen VENÄLÄISTEN MATKUSTUS SUOMEEN JATKOI KASVUAAN
LisätiedotKalastusmatkailun merkitys Suomessa
Kalastusmatkailun merkitys Suomessa Päivi Eskelinen ja Anna-Liisa Toivonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalastuslain kokonaisuudistus kuulemistilaisuus Kuopio 19.5.2010 Kalastusmatkailuyritysten
LisätiedotMatkailun suuralueet sekä maakunnat
Matkailuvuosi 2017 Matkailun suuralueet sekä maakunnat Lähde: Visit Finlandin Rudolf-tilastopalvelu, Tilastokeskus. Luvut perustuvat ennakkotietoihin. Huomioitavaa vuositulosten vertailussa: Majoitustilaston
LisätiedotPääministeri Juha Sipilän hallitus Sisäministeriö Valtiovarainministeriö Lappeenranta,
1 Pääministeri Juha Sipilän hallitus VETOOMUS Sisäministeriö Valtiovarainministeriö Lappeenranta, 17.11.2017 ASIA Rajaliikenteen sujuvuus Etelä-Karjalan kauppakamarin perustehtävänä on kauppakamarilain
LisätiedotMarkkinakatsaus. Amerikkalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili
Markkinakatsaus Amerikkalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA AMERIKKALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN AMERIKKALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä
LisätiedotLappeenrannan toimialakatsaus 2017
Lappeenrannan toimialakatsaus 2017 10.10.2017 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten
LisätiedotLisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.
27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen
LisätiedotUrheilun ja liikunnan aluetaloudelliset sekä sosiaaliset vaikutukset. Sipi Korkatti
Urheilun ja liikunnan aluetaloudelliset sekä sosiaaliset vaikutukset Sipi Korkatti Twitter: @SipiKoo Urheilutoimiala = ekosysteemi Liikuntaliiketoiminnan arvo? Liikuntaliiketoiminta = kaikki liiketoiminta,
Lisätiedot