Viestintä Oy Viisikon sidosryhmälehti KEVÄT Johtaja viestii tavoitteesta. Paras ilme on asiakkaan näköinen. Amis huimassa nousussa

Transkriptio

1 Viestintä Oy Viisikon sidosryhmälehti KEVÄT 2007 Johtaja viestii tavoitteesta Paras ilme on asiakkaan näköinen Amis huimassa nousussa

2 Viestintä on taitolaji Viestintä Oy Viisikon sidosryhmälehti JULKAISIJA: Viestintä Oy Viisikko Hietalahdenkatu 2 B 14, Helsinki puh. (09) faksi (09) sähköposti viisikko@viisikko.fi tai etunimi.sukunimi@viisikko.fi Viisikon jäsenyydet: Helsingin seudun kauppakamari Markkinointiviestinnän Toimistojen Liitto MTL Suomen Yrittäjät Yhteiskuntaviestinnän yhdistys Veronmaksajain Keskusliitto PAINOPAIKKA: Savion Kirjapaino 5/2007 Suomalaiset uskovat vahvasti demokratiaan. Meillä on vankkumaton luottamus siihen, että omalla, kovalla työllä saadaan aikaan tuloksia. Väinö Linnan Suo, kuokka ja Jussi -kansanperimä on siirtynyt äidinmaidossa myös nykyaikaan. Esimerkillisen johtamisen stereotyyppi on edelleen jämäkkä ja tilanneherkkä johtaja, joka johtaa joukkoja edestä. Tämä on tietysti vastoin kaikkia moderneja johtajuusoppeja, mutta mitäpä me suomalaiset siitä välittäisimme. Suomalaisten yritysten kansainvälistyessä "management by perkele" on tullut tutuksi monessa kulttuurissa. Siinä johtaja laskeutuu tarvittaessa norsunluutornista ohi yrityksen hierarkiatasojen aina ruohonjuuritasolle asti ja sopii asioista suoraan työntekijöiden kanssa. Johtajan viesti työntekijöille on selvä: hän haluaa nopeita muutoksia heti ja luottaa siihen, että työntekijät myös pystyvät siihen. Samalla johtaja viestii tieten tai tahtomattaan vähäisestä luottamuksestaan yrityksen muuhun johtoon. Kansainvälisen tutkimuksen mukaan suomalaisissa johtajissa on poikkeuksellisen avointa ja mutkatonta rehellisyyttä. Verrattuna vaikkapa ruotsalaisiin, englantilaisiin tai amerikkalaisiin, kotimaiset johtajat ovat vainoharhaisella tavalla vaatimattomia. Silloinkin kun heillä menee hyvin, suomalaiset johtajat vaikeroivat julkisesti, että kohta taivas tippuu niskaamme, jos emme varaudu pahimpaan. Onko sitten olemassa yhtä oikeaa tapaa kertoa yrityksen tai yhteisön tavoitteista henkilöstölle, medialle, analyytikoille, omistajille, päätöksentekijöille tai kansalaisille? Vastaus on harvinaisen helppo: tietenkään ei ole. Emeritus-professori Aartomaan mukaan täytyy pitää erityistä huolta siitä, että se viesti, mitä yritys, organisaatio tai johtaja haluaa kertoa, on uskottava sen viirin takaa, josta viesti tulee. Esimerkiksi juhlapuheissa yrityksen henkilöstöä tärkeimpänä voimavarana korostava johtaja ei ole uskottava, jos hän ei vuoden aikana tapaa muita kuin johtoryhmänsä jäseniä. Harva myöskään suhtautuu vakavasti yritykseen, joka kertoo olevansa alansa kehityksen kärjessä, mutta unohtaa visuaalisen ilmeensä 1970-luvulle. Helsinki-Vantaan lentoaseman johtaja Ari Tulensalo korostaa johtajuutta valmentamisena, jossa monilla eri sektoreilla ja eri tehtävissä työskentelevistä ihmisistä muodostetaan yhtenäinen Joukkue. Pertti Knuuttila Toimitusjohtaja, partneri

3 sivu 14 sivu 10 Paras ilme on asiakkaan näköinen sivu 4 4 Johtaja viestii tavoitteesta Ari Tulensalo on yhä aidon innostunut työstään Helsinki-Vantaan lentoaseman johtajana. 7 Sisäisen viestinnän tärkeimmät kanavat Henkilöstölehti ja intranet välittävät tietoa ja luovat yhteishenkeä. 8 Viisikossa tehtyä Talven ja kevään aikana valmistuneita töitä. 10 Paras ilme on asiakkaan näköinen Emeritus-professori, graafinen sunnittelija Tapani Aartomaa kirkastaa perusasiat. Tyytyväinen asiakas luottaa ammattilaiseen 12 Räätälöitynä, kiitos Käsitteestä kansikuvaksi, haluttu lopputulos syntyy yhteistyönä. 13 Tutkittua tietoa viestinnän pohjaksi Viisikko toteuttaa yhteistyössä tutkimuslaitosten kanssa laajojakin tutkimuksia. 14 Amis huimassa nousussa Ammattitaitoisella työvoimalla on kysyntää. Osaamista markkinoidaan tulevaisuudessakin ammatit edellä. Viestintäratkaisu.

4 0 V i i s i k k o Kuva: Natalia Baer Johtaja viestii tavoitteesta Helsinki-Vantaan lentoaseman johtaja Ari Tulensalo silmäilee ympärilleen ulkomaanterminaalin ylätasanteelta. Eikö olekin hienoa? Missään muualla ei ole tällaista, hän hehkuttaa. Tulensalo on ollut lentoasemalla töissä jo 14 vuotta, mutta puheesta kuultaa yhä aito innostus. Helsinki-Vantaan lentoasema avattiin vuonna 1952 Helsingin olympialaisiin. Tänään se on yli 12 miljoonan matkustajan kenttä, joka tarjoaa työpaikan ihmiselle. Kotimaassa Helsinki-Vantaa on lentoliikenteen suvereeni ykkönen; sen kautta kulkee 90 prosenttia maamme kansainvälisestä liikenteestä, yli 12 miljoonaa matkustajaa vuodessa. Kasvu on viime vuosina ollut valtavan nopeaa. Yksi Helsinki-Vantaan kilpailuvalteista on erinomainen sijainti, minkä ansi- osta olemme lähempänä Aasian kaukokohteita kuin muut eurooppalaiset kentät. Ja tietysti olemme Finnairin kotikenttä, sillä on iso merkitys, myöntää Tulensalo. Hyvä lentoasema on tehty monesta palasesta Pelkkä maantieteellinen sijainti ei kuitenkaan riitä. Viimeisen 15 vuoden ajan lentoaseman palvelujen kehittämiseen on panostettu paljon. Matkustajat ovat valinneet Helsinki- Vantaan neljä kertaa yhdeksi maailman parhaista ja kaksi kertaa Euroopan parhaaksi lentoasemaksi. Helsinki-Vantaa on myös arvioitu Euroopan täsmällisimmäksi lentoasemaksi. Meillä on erittäin hyvä imago. Kärkisijoitukset lentoasemavertailussa ovat tietysti upea asia, vaikka ei näitä sijoituksia lähdetä tietoisesti hakemaan, Ari Tulensalo korostaa. Mikä sitten tekee hyvän lentoaseman? Helsinki-Vantaalle on tullut erityisesti kiitosta viihtyisyydestä, palvelujen korkeasta laadusta ja kohteliaasta ja ystävällisestä henkilökunnasta. V I E S T I N T Ä O Y V I I S I K K O

5 V i i s i k k o 0 Lentoasema on monimutkainen yhteisö, sen kokonaisuus muodostuu tuhansista pienistä palasista, joista jokainen on tärkeä. Tulensalo vertaa lentoasemaa kellon koneistoon, joista jokaisen rattaan on pyörittävä koko ajan. Yksi hiekanjyvä rattaissa vaikuttaa koko koneiston toimintaan. Johtaminen on tavoitteiden viestintää Ari Tulensalo on toiminut lentoaseman johtajana kaksi ja puoli vuotta. Juristin koulutuksen saanut Tulensalo aloitti hallintopäällikkönä vuonna 1992 ja on sittemmin käynyt läpi kaikkien lentoaseman toimialojen vetäjänpaikat. Helsinki-Vantaalla työskentelevistä vain viitisen prosenttia on Finavian palveluksessa. Erilaisia organisaatioita, yrityksiä ja viranomaisia siellä toimii kaikkiaan noin tuhat. Onko näin monisäikeisen yhteisön johtaminen ylipäätään mahdollista? Johtajan tärkein tehtävä on viestiä yhteisestä tavoitteesta. Haluamme olla palvelutasoltamme Euroopan johtava lentoasema. Ja tämän olemme onnistuneet viestimään kaikille täällä työskenteleville, Tulensalo vakuuttaa. Lentoasemalla kaikki työntekijät ja organisaatiot muodostavat yhtenäisen joukkueen, jossa työskennellään samansuuntaisesti. On ilo nähdä, kuinka erityisesti lentoasemalla toimivat viranomaiset, tulli, rajavartiolaitos ja poliisi ovat joukkueessa mukana. He ovat erittäin tärkeitä yhteistyökumppaneita, koska turvallisuus on meille aina ykkösasia. Omassa johtamisessaan Tulensalo näkee kasvokkaisviestinnällä ja ihmisten välisellä suoralla kommunikaatiolla keskeisen roolin. Minulla on hyvät henkilökohtaiset suhteet täällä toimivien organisaatioiden johtoon ja voin heidän kanssaan keskustella avoimesti ja luottamuksellisesti. Näin voin varmistua siitä, että me kaikki näemme Helsinki-Vantaan tulevaisuuden samalla tavalla. Poikkeustilanteissa viestintä testataan Lentoasema ei nuku koskaan. Myös silloin kun maailmalla tapahtuu, se näkyy ensimmäisenä lentoasemalla. Ari Tulensalokin on ollut mukana monessa tiukassa tilanteessa. Kansainvälisten kriisien vaikutukset näkyvät kaikista Suomen paikoista ensimmäisenä juuri täällä. Joudumme seuraamaan hyvin tarkkaan mitä maailmalla tapahtuu, ennakoimaan ja reagoimaan tarvittaessa nopeasti. Johtamismalli on selkeä, ja kriisitilanteissa toimitaan sen mukaisesti. Jokainen esimies tuntee lentoaseman verkoston ja tietää, minne pitää olla yhteydessä. Poikkeustilanteiden viestinnässä Tulensalo korostaa myös ennakointia ja viestinnän yhtenäisyyttä. Kun jotain odottamatonta tapahtuu, viestinnän on toimittava megaluokan nopeudella ja tehokkuudella. Ei siinä ole aikaa jäädä miettimään, vaan poikkeustilanteiden viestintämalli on oltava valmiina. Kaikilla täytyy olla yhtenäinen käsitys siitä, mikä on se viesti, joka lentoasemalta lähtee ulospäin sekä selkeä tieto, kuka viestii. Perusperiaatteena on, että emme kerro muiden organisaatioiden asioista. Esimerkiksi Finnairin lakon aikana tiedotimme lakon vaikutuksista kentän toimintaan, mutta emme puuttuneet itse lakkokysymykseen. Nimi viestii palvelusta Helsinki-Vantaa, kuten muutkin Suomen lentoasemat kuuluu Finavia-konserniin. Markkinointinimi Finavia otettiin käyttöön Lentoasemalla kaikki työntekijät ja organisaatiot muodostavat yhtenäisen joukkueen, jossa työskennellään samansuuntaisesti. vuonna 2006, kun viranomaistoiminnot erotettiin ilmailulaitoksesta. Uudella nimellä viestimme, että emme ole viranomaisia vaan omilla rahoillaan toimiva liikelaitos, jolla myös kovat asiakaspalvelutavoitteet, valottaa Tulensalo Finavianimen taustoja. Mielikuvatasolla nimellä on merkitystä. Helsinki-Vantaan oma "Reason to Fly" -tunnus viestii palvelualttiista asenteesta, jossa matkustaja on kaiken keskipiste. Asiakaslupauksemme on varmistaa matkustajalle onnistunut matkalle lähtö ja matkalta paluu. Tämä on meidän perustehtävämme, joka täytyy koko ajan pitää kirkkaana mielessä. Monikanavaisuus kannattaa Kulkiessaan lentoasemalla Tulensalo etenee kuin kauppias marketissaan. Hän siirtelee kärryjä, heittää kysymyksen sinne, tervehdyksen tänne. Johtajana Tulensalo haluaa olla lähellä arkea. Kun on ollut töissä kaikilla lentoaseman toimialoilla, niin tietää, mitä täällä tehdään ja

6 0 V i i s i k k o Johtajan tehtävä on kuunnella henkilöstöltä tulevia viestejä ja kehitysehdotuksia. Samalla on kyettävä haistamaan tulevaisuuden trendit maailmalta, sanoo Helsinki-Vantaan lentoaseman johtaja Ari Tulensalo. Kuva:t Natalia Baer, AbleStock millainen määrä asiantuntemusta sen takana on. Olen älyttömän kiinnostunut kaikesta lentoaseman toiminnasta, hän sanoo ja hymyilee pikkupojan innostusta äänessään. Lisäksi tunnen täältä valtavan määrän ihmisiä, alansa huippuammattilaisia kaikki. Tietenkään kaikkiin pikkuasioihin ei pidä puuttua, mutta periaatteessa haluan tietää mitä täällä on meneillään. Tulensalo näkee, että sisäisellä viestinnällä on johtamisessa erittäin tärkeä rooli. Monissa paikoissa kasvokkaisviestintä on tehokkainta, mutta myös muita tarkoituksenmukaisia viestintäkanavia tarvitaan. Kyllä sitä yhteistä tavoitetta ja yhteisiä arvoja on viestittävä monella eri rintamalla. Meillä on paljon foorumeita ja säännöllisiä tapaamisia, joissa toiminnan kehittämisestä voidaan keskustella yhdessä. Viisikko on jo vuosia toimittanut Helsinki-Vantaan omaa kuukausittain ilmestyvää tiedotuslehteä Meidän kenttää. Lehti on tyyliltään sanomalehtimäinen uutislehti, jossa on isompien asiakokonaisuuksien lisäksi paljon pieniä ajankohtaisuutisia. Tällaisessa monisäikeisessä organisaatiossa oma lehti on tärkeä väline. Sen avulla välitämme tietoa tulevaisuuden suuntaviivoista sekä muista tärkeistä asioista koko kentän väelle, siivoojasta yksiköiden päälliköihin. Ja tutkimusten mukaan lehti on erittäin luettu. Intranet on puolestaan hyvä väline päivittäiseen ajankohtaisviestintään. Paras työpaikka Helsinki-Vantaan palveluiden kehittäminen on Tulensalon mielestä osa jokaisen työtä. Hyvä kokonaisuus muodostuu niin suurista kehittämishankkeista kuin pienistä ideoistakin. Kaikki lentoasemat maailmalla tekevät tätä samaa työtä. Kyse on vain siitä, kuka onnistuu löytämään omalle matkustajakunnalleen optimaalisimman ratkaisun. Kehittämistyössä on aina pidettävä kirkkaana mielessä asiakkaan näkökulma: miten palvelemme paremmin juuri häntä. Hyvänä esimerkkinä asiakaslähtöisyydestä Tulensalo mainitsee uudet yhteiskäyttöiset lähtöselvitysautomaatit, joilla matkustaja voi tehdä lähtöselvityksen helposti ja nopeasti lentoyhtiöstä riippumatta. Viestintää tapahtuu paljon alhaalta ylöspäin ja kehitys kehittyy myös ruohonjuuritasolla. Johdon tehtävä on tietysti haistella maailmalla lentomatkustamisen trendejä. Mutta paljon viestejä tulee myös omalta henkilökunnalta, joka on päivittäin tekemisissä matkustajien kanssa, kiittelee Tulensalo. Meillä on aloitejärjestelmä, jossa hyvistä aloitteista palkitaan. Sieltä on tullut paljon erinomaisia, päivittäisiä pieniä asioita parantavia ideoita. Eikä joka asiaan tarvitse aina johdolta lupaa kysyä, omaa työtä voi parantaa ihan spontaanistikin. Helsinki-Vantaa on haluttu ja arvostettu työpaikka. Eikä sen johtajakaan ihmettele, miksi. Lentoasema on ihan mielettömän mielenkiintoinen ympäristö. Voin ihan rehellisesti sanoa, että on ihanaa tulla aamulla töihin. Eräs eläkkeelle lähtijä sanoi tässä vähän aikaa sitten, että "tämä on Suomen paras työpaikka". Ja ihan samaa sanon minäkin. < V I E S T I N T Ä O Y V I I S I K K O

7 V i i s i k k o 0 Sisäisen viestinnän tärkeimmät kanavat Henkilöstölehdellä on tärkeä merkitys erityisesti organisaatioissa, joissa työskentelee paljon ihmisiä erilaisissa tehtävissä. Yhteistyössä Viisikon kanssa tehtävä Meidän kenttä -lehti on Helsinki-Vantaan lentoaseman keskeisin sisäinen viestintäväline. Meillä on paljon esimerkiksi matkatavaran käsittelyssä ja kunnossapidossa työskentelevää henkilöstöä, jotka eivät käytä tietokonetta lainkaan. On tärkeää, että voimme välittää myös heille tietoa lentoaseman toiminnasta, yksiköistä ja henkilöstöstä, painottaa PR-päällikkö Annika Kåla. Lehdellä voidaan luoda myös yhteishenkeä paremmin kuin muilla viestintävälineillä. Lentoasemalla työskentelee yli 1000 eri organisaatiota. Haluamme luoda näiden eri työnantajien palveluksessa työskentelevien ihmisten keskuuteen yhteistä me-henkeä. Siksi lehden nimikin on Meidän kenttä, sanoo Kåla ja jatkaa, että oikean yhteistyökumppanin löytäminen lehden tekoon on ensiarvoisen tärkeää. Kun yhteistyö toimii, molemmat osapuolet tietävät mitä pitää tehdä ja työskentelevät lehden tavoitteiden mukaisesti. Intranet on monissa organisaatiossa ajankohtaistiedottamisen ykköskanava. Organisaation sisäinen verkkopalvelu tehostaa myös tiedon löytämistä ja hyödyntämistä. Viisikko suunnitteli ulkoasun Ajoneuvohallintokeskus AKEn uudelle intranetille Ajonetille, joka avattiin lokakuussa AKEssa intranet on sisäisen viestinnän pääkanava. Ajankohtaisuutisten lisäksi sieltä löytyvät mm. kaikki ohjeemme, joita on todella paljon. Intranet toimii myös materiaalipankkina, sieltä löytyy dia-esityksiä, valokuvia ja paljon muuta, kertoo AKEn viestintäpäällikkö, Viisikon pitkäaikainen asiakas Elina Uotila. Intranetin rakenne on hyvä pitää selkeänä ja yksinkertaisena, jotta sitä on miellyttävä käyttää. Eikä viihdettä sovi unohtaa: AKEnkin intranetistä löytyy asiasisällön lisäksi myös henkilöstön yhteinen vapaalla-palsta. Ulkoasun suunnittelussa pidimme tärkeimpänä asiana selkeyttä ja ilmavuutta; asioiden pitää löytyä helposti ja nopeasti, eivätkä sivut saa näyttää liian täyteen ahdetuilta, Uotila toteaa.

8 0 V i i s i k k o Viisikossa tehtyä Valitse valkoinen kypärä -viestintäkampanja tavoitti kohderyhmän hyvin Rakennusteollisuus RT ry yhteistyökumppaneineen vauhditti syksyllä kuudessa ammattikorkeakoulussa alkavan uuden rakennusmestarikoulutuksen yhteishakua Valitse valkoinen kypärä -viestintäkampanjalla. Viisikon toteuttama kampanja sisälsi ensivaiheessa mm. mainoksia Radio Rockissa ja MTV3-verkkosivuilla sekä google-markkinointia, lehtiliitteitä, suoramarkkinointia ja mediaviestintää. 120:ntä aloituspaikkaa haki 1200 henkilöä, joista koulutusohjelmaa piti ensisijaisena kuvapankki < KPMG viestii asiantuntevuudesta KPMG on yksi maailman johtavista asiantuntijapalveluja tarjoavista organisaatioista. KPMG:n jäsenyritysten verkko toimii asiantuntijan voimin 148 maassa ympäri maailmaa. Suomessa KPMG:n pääyhteistyökumppani viestinnän saralla on jo pitkään ollut Viisikko. Vuodenvaihteessa ilmestynyt uusi yleisesite viestii tilintarkastus, vero- ja neuvontapalveluja tarjoavan yrityksen monipuolisesta palveluvalikoimasta. Viisikossa suunniteltu ulkoasu ja kuvitus henkii asiantuntevaa, tehokasta mutta asiakaslähtöistä palvelukulttuuria, joka on KPMG.n linjana kaikissa viestinnän tuotteissa. Kauniiden kuvien lisäksi 12-sivuinen yleisesite sisältää paljon oleellista tietoa yrityksen palveluista ja siitä, millaisiin tilanteisiin KPMG ratkaisujaan tarjoaa. < V I E S T I N T Ä O Y V I I S I K K O HYY Yhtymän vuosikertomuksilla raikkaat kasvot HYY Yhtymä on Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan omistama palvelualan konserni, joka tuottaa opiskelijapalveluita sekä rahoittaa ylioppilaskunnan toimintaa. HYY Yhtymän vuosikertomuksilla haettiin raikkautta, nuorekkuutta ja selkeyttä. Raporteista saatu palaute onkin ollut myönteistä. Ilmettä on pidetty modernina ja lukemaan houkuttelevana, HYY Yhtymän viestinnästä vastaava apulaisjohtaja Kati Salmivaara iloitsee. Vuoden 2006 vuosikertomuksen, vastuullisen toiminnan raportin ja tilinpäätöksen sähköisiin versioihin voi tutustua osoitteessa <

9 V i i s i k k o 0 Virtaa verkkoviestintään Viisikosta Fincopower Oy on 31 energiayhtiön yhteisesti omistama yritys, jonka päätehtävänä on kilpailuttaa sähköverkonrakennusmateriaalin hankinta sen omistajien puolesta. Uutta virtaa toimintaansa Fincopower sai Viisikon suunnittelemista wwwsivuista. Sivut avattiin syksyllä Samassa yhteydessä toteutettiin myös Fincopowerin logon uudistus. Tarvitsimme simppelin ja ammattimaisen esittelysivuston, jonka avulla kerromme kuka olemme ja miten toimimme. Sivusto toimii myös portaalina omistajiemme paikallisille sivuille, kertoo yhteenliittymän toimitusjohtaja Pasi Syrjälä ja lisää, että on tyytyväinen Viisikon suunnittelemien sivujen energiseen ilmeeseen ja selkeään rakenteeseen. Syrjälä toimii toimitusjohtajana myös Rantakairan Sähkö Oy:ssä, jolle Viisikko toteutti verkkosivujen ilmeen ja tunnuksen uudistuksen yhdessä MSS Groupin kanssa. www-fincopower.fi, < uutisia maailmalta Yhteiskuntavastuu näkyy raporteissa Suomalaiset yritykset saavat yhteiskunnallisen vastuun kantamisesta melko hyvän arvosanan työministeriön erikoissuunnittelija Maija-Leena Uimosen väitöstutkimuksessa. Silti varsinkin sosiaalisen vastuun kantamisessa yrityksillä on parantamisen varaa. Uimonen arvioi, että se kuinka yritys on hoitanut yhteiskunnallista vastuutaan, tulee nousemaan jopa markkinoinnin ja mainostamisen välineeksi. Hän peräänkuuluttaa arvokeskustelua yhteiskuntavastuusta ja vastuun jakautumisesta yritysten ja julkisen lohkon kesken. Tavallisen kuluttajan tai sijoittajan on vaikea saada tietoa yrityksen yhteiskuntavastuun toteutumisesta, ellei yritys sitä itse kerro. Yrityksen kannattaakin panostaa yhteiskuntavastuuraporttiinsa ja/tai vuosikertomukseensa ja kertoa yhteiskuntavastuusta myös kotisivuillaan. < Suomalaisyritysten verkkosivut Euroopan parhaat Suomalaisyrityksillä on keskimäärin parhaat yritysverkkosivut Euroopassa, paljastaa ruotsalaisen viestintätoimisto Hallvarsson & Halvarssonin tekemä tutkimus. Tutkimus julkaistiin International Herald Tribunessa marraskuussa. Euroopan 165 suurimman yrityksen joukossa Fortum sijoittuu neljännelle sijalle. Pohjoismaisessa vertailussa oli mukana 194 yritystä ja siinä Metso sijoittuu sijalle kaksi, Fortum sijalle kolme ja Stora Enso viidenneksi. Ruotsalaiset ja suomalaiset yritykset olivat internetin viestintäkulttuurin varhaisia omaksujia, mutta niiden on parannettava edelleen, jos ne haluavat pysytellä muiden maiden yritysten edellä, sanoo tutkimuksesta vastannut Tove Håkansson. Paras pohjoismainen sivusto on Danske Bankilla, joka oli koko Euroopan tuloksissa kakkonen. Euroopan paras on ylivoimaisesti hollantilainen TNT. Kolmantena ennen Fortumia on Telecom Italia. <

10 010 V i i s i k k o Tapani Aartomaa voitti Varsovan julistebienaalin 20-vuotisjuhlanäyttelyn julistekilpailun. Järjestäjät pyysivät ehdotuksen kymmeneltä huippugraafikolta. Juhlajuliste jäljitteli puolalaista paperinleikkaustyyliä, ja se oli esillä mm. ympäri Varsovaa kesäkuussa ilme on asiakkaan näköinen Graafisen ilmeen uudistamista kannattaa harkita vakavasti silloin, kun viestin sisältö ei enää mene läpi vastaanottajalle tai se ei tunnu enää uskottavalta sen visuaalisen kilven takaa, jota yritys kantaa. Tärkeintä on aina kirkastaa perusasiat: mitä viestejä halutaan kertoa, kenelle ja missä kanavissa. Vasta sen jälkeen voidaan vasta suunnitella liiketoimintaa täydellisesti tukeva visuaalinen ilme, emeritus-professori, graafinen suunnittelija Tapani Aartomaa toteaa. Tunnusten alkuperä juontaa juurensa ritariperinteestä, jossa viirit kertoivat kaiken olennaisen kantajastaan. Yritykset joutuvat tänä päivänä yhä ankarammin miettimään omien viiriensä uskottavuutta. Miten graafinen ilme joustaa intranetiin, sähköpostiin, ekstranetiin, powerpointiin, esitteisiin, asiakaslehtiin, messuille, partnerisuhteisiin ja mainontaan. Tarpeet ja viestien vastaanottajat vaihtuvat nopeassa tahdissa. Nykyisessä graafisessa suunnittelussa asiakkaan todelliset tarpeet jäävät entistä helpommin toissijaisiksi, jos perussuunnitteluun, asiakkaiden perusviestin tutkimiseen, ei uhrata riittävästi aikaa, Aartomaa sanoo. Tyytyväinen asiakas luottaa ammattilaiseen Aartomaa tekee edelleen pitkää päivää yli seitsemästäkymmenestä ikävuodestaan huolimatta. Päätyöt keskittyvät kirjoihin, Paras postimerkkeihin ja julisteisiin. Hän on myös suunnittelut Yrjö Kukkapuron kanssa kuvitus-tuoleja, jotka parhaillaan kiertävät huonekalusuunnittelun näyttelyitä. Kuvaveistäjä Manu Hartmanista tehty kirja voitti vuoden kirjavalio -tunnustuksen vuonna Aartomaan pisimmät asiakassuhteet ovat jo kolmen sukupolven mittaisia. Hänen mukaansa asiakas on lähtökohtaisesti oikeassa, mutta kuitenkin usein niin väärässä. Graafisen ilmeen tulee olla asiakkaan näköinen. Asiantuntijan on alalla kuin alalla kerrottava asiakkaalle, jos hän on tekemässä selvästi väärää ratkaisua. Silläkin uhalla, että asiakas menetetään. Minulla on ollut tilanteita, joissa olen yksinkertaisesti kieltäytynyt toteuttamasta toimeksiantoa, jos se ollut täydellisessä ristiriidassa ammattiosaamiseni ja näkemykseni kanssa. Halvin tarjous ei ole aina paras Graafisen suunnittelun tilaamisessa huonoin mahdollinen tapa on keskittyä tuijottamaan V I E S T I N T Ä O Y V I I S I K K O

11 V i i s i k k o 011 Graafisen suunnittelun sanastoa logo: Yrityksen tai yhteisön sovittu nimenkirjoitustapa. liikemerkki/tunnus: Visuaalinen merkki tai symboli, jota käytetään yrityksen tai yhteisön logon yhteydessä tai yksinään. typografia: Typografiaan sisältyy kirjainten valinta, ladelman muotoilu ja vierusten määrittely. Myös paperin ja kuvituksen valinta ja taittaminen ovat osa typografista suunnittelua. Yleiskielessä käytetään fonttien ja kirjasintyyppien yhteydessä. Kuva: Markku Ojala Asiantuntijan on alalla kuin alalla kerrottava asiakkaalle, jos hän on tekemässä selvästi väärää ratkaisua. tarjouksen alinta hintaa. Suurin huomio tulisi kiinnittää siihen, mitä kuuluu viivan yläpuolelle. Sieltä ei löydy hintalappuja, mutta usein sieltä löytyvät takeet sille, että suunnittelussa voidaan luoda merkkejä ja tunnuksia, joilla on sisältöä. Vasta sisällön avulla voidaan saada haluttu viesti perille, Aartomaa korostaa. Graafisen suunnittelun ostajien tulisi käyttää enemmän aikaa mainostoimiston rekrytointiprosessiin, ja sen jälkeen luottaa valitsemiinsa asiantuntijoihin. Liian usein tunnuksien ja graafisen ilmeen uudistukset etenevät käytävä-äänestysten tai perhegallupien kautta. Onko tuo hyvä väri? Pitäisikö tuon olla alempana? Miksi tuossa on tuo pylpyrä? Tällä tavalla tuloksena on usein lattea kompromissi, joka murentaa koko visuaalisen ilmeen tehon ja tuhoaa alkuperäisen tarkoituksen. Liikemerkki paljastaa toimialan Graafinen suunnittelukulttuuri vaihtelee maittain. Amerikkalaisista tunnuksista selviää yleensä yhdellä silmäyksellä yrityksen tai organisaation toimiala tai tehtävä. Suomessa sorrutaan turhan helposti näyttäviin kikkailuihin, jotka kyllä ovat uuden ja raikkaan näköisiä, mutta ne eivät kerro omistajastaan juuri mitään. Suomalaisen graafisen suunnittelun yhtenä kruununjalokivenä pidän Kyösti Variksen luomaa vanhaa Finnairin tunnusta. Se viestii katsojalle toimialan välittömästi. Päivitetty tunnuskin menettelee, mutta siinä ei ylletä alkuperäisen tasolle. Liikemerkin suunnittelu edellyttää tekijöiltään teknisen osaamisen lisäksi laajaa yleissivistystä. Parhaimmillaan graafinen kieli sulautuu kulttuuriin kuin kulttuuriin ja auttaa saamaan viestin perille. Suomi on nykyisin osa isompaa kylää. Yritykset toimivat yleensä monessa maassa, ja visuaalisen ilmeen tulisi sopeutua kaikkiin kulttuureihin. Suomessahan tunnuksien yleisvärit ovat hieman liioitellen sanottuna sininen, sininen ja sininen. Väri toimii huonosti esimerkiksi Lähi-idän markkinoilla, jossa se mielletään helposti Israelin puolesta puhumiseksi. Kuva välittää liikettä Digitaalisuus ja monikanavaisuus sekoittavat medioitten ilmaisumuotoja ja tyylejä. Tapa viestiä ja kohdata ihminen muuttuvat jatkuvasti. Graafisessa suunnittelussa pätevät mediasta riippumatta edelleen samat taiton perussommittelusäännöt. Verkossa tekstin pitää olla ytimekästä, mutta oikeinkirjoitussäännöt pätevät niin siellä kuin printissä. Sisältö ja kuvakieli pitää tietysti sovittaa aina median mukaan. Suurin yksittäinen muutos on nähdäkseni tullut kuvan ja kuvituksen käyttöön. Lehdet ovat omaksuneet hyvin voimakkaan filmimäisen kuvan käytön, jossa lukijalle halutaan välittää nopea liike. Verkko on selvästi vaikuttanut vanhaan mediaan. Verkkoviestinnässä sen sijaan on jääty melko alkuasemiin, mahdollisuuksia olisi kuitenkin vaikka mihin uuteen ja mullistavaan esimerkiksi äänen käytön osalta. <

12 012 V i i s i k k o Käsittelemätön originaalikuva. Lopullinen kuva rakennettiin Photoshopissa. Räätälöitynä, Valmis kuva ja lehden kansi. kiitos Käsitteen esittäminen kuvallisesti on aina haastavaa, silloin eivät kuvapankki- tai reportaasikuvat aina riitä. Kaikki on tehtävä tilaustyönä. Haluttu lopputulos syntyy yhdistelemällä eri elementtejä ja useiden ihmisten yhteistyönä. Viestintäviraston Signaali 3/06 lehden pääjuttu käsitteli tuotesijoittelua televisio-ohjelmissa. Jutusta haluttiin myös lehden kansikuva. Sinällään tuotesijoittelu on laaja käsite ja ongelmana oli kiteyttää se yhteen kuvaan. Ideointi aloitettiin Viisikossa AD Tapani Haapasen ja kuvasuunnittelija Jukka Niemisen voimin. Aiheeksi muotoutui tilanne, jossa konkreettisesti sijoitellaan tuotteita televisiokuvaan. Tuotteeksi valittiin virvoitusjuomatölkki, joka voidaan yleisesti mieltää tuotesijoittelun symboliksi. Käytännön järjestelyt Asiakkaan hyväksymän idean toteuttaminen alkoi tarvittavan rekvisiitan ja kuvauspaikan etsimisellä. Mallille haluttiin punainen työasu ja sellainen löytyi lainaksi työvaatteita maahantuovalta Snickers Original Oy:ltä. Juoma- tölkit ostettiin paikallisesta marketista ja lippalakki oli omasta takaa. Kuvauspaikaksi valittiin Ruoholahden Verkkokauppa.comin myymälä, jossa oli valmiina sisustettu tila ja iso litteä televisio. Kuvaana toimi Kaj Ewart Studicosta. Idean tallentaminen Kuvausta olivat valvomassa AD Tapani Haapanen ja Viestintävirastosta Sari Salmela. Mallina toimi Jukka Nieminen Viisikosta. Kuvat otettiin digitaalijärjestelmäkameralla, jolloin jokainen otos voitiin tarkistaa tietokoneen ruudulta välittömästi ja sommittelua voitiin korjata jo kuvaustilanteessa. Näin urakka saatiin suoritettua tunnissa. Käsityötä Lopullinen kuva vaati huomattavaa jatkokäsittelyä Photoshopissa. Kuvankäsittelystä Vii- sikossa vastasi kuvasuunnittelija Jukka Nieminen. Aluksi poistettiin kaikki kuvassa esiintyvät oikeat tuotemerkit. Myös virvoitusjuomatölkit korvattiin geneerisillä tölkeillä. Tuotesijoittelua esittävässä kuvassa kun ei ole hyvä mainostaa tuotteita. Televisioruudussa näkyvä kuva korvattiin tölkkiriveillä ja työasuun lisättiin kuvitteellisen yhtiön tunnukset. Mallin iho, työasun väri, tölkkien kiillot, kuvan valoisuus ja sävyt yms. säädettiin tietokoneella juuri halutunlaisiksi. Kaikkine välivaiheineen ja versioineen yhdestä kuvasta kertyi noin gigatavun verran tiedostoja. Valmis versio eroteltiin lehden neliväriprofiiliin ja sijoitettiin taitto-ohjelmassa kanteen. Kansikuvaan olivat tyytyväisiä niin asiakas kuin tekijätkin ja toivottavasti myös lehden lukijat. < V I E S T I N T Ä O Y V I I S I K K O

13 V i i s i k k o 013 Tutkittua tietoa viestinnän pohjaksi Ammattiosaamisen viestintä perustuu tutkittuun tietoon. Viisikko on opetusministeriön toimeksiannosta toteuttanut muutaman vuoden välein suoritettavan asennetutkimuksen, jossa selvitetään sekä nuorten että työelämän asenteita ammatillista koulutusta ja osaamista kohtaan. Tutkimuksessa toteutettiin kvalitatiivinen syvähaastattelu 52 vastaajalle pääkaupunkiseudulla, Savonlinnassa ja Raumalla. Lisäksi tehtiin tietokoneavusteinen puhelinhaastattelu 900 nuorelle ja 100 yrityspäättäjälle ympäri Suomea. Useimmiten tutkimukset toteutetaan juuri näin: ensin tehdään kvalitatiivinen syvähaastattelu. Sillä päästään syvälle eri kohderyhmien ajatuksiin ja siihen, mitä ihmisten päässä liikkuu. Sitten tulos vahvistetaan vielä laajalla kvantitatiivisella otoksella. Useimmissa tapauksissa kvalitatiivinen ja kvantitatiivinen tutkimus tuottavat hyvin samantyyppisiä tuloksia, kertoo tutkimuksen toteuttaneen IRO Research Oy:n Projektipäällikkö Hannu Horttana. Tutkimuksen mukaan ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Samalla mielikuvat ammatillisesta koulutuksesta ja sen tuottamasta osaamisesta ovat parantuneet. Myönteisiä mielikuvia ovat edistäneet muun muassa parantuneet jatko-opintomahdollisuudet. Myös työllisyystilanne ja laajasti uutisoitu työvoimapula muokkaa asenteita. Tutkimuksessa haastatellut työnantajat pitävät ammatillista koulutusta laadukkaana ja korkeatasoisena ja ovat sitä mieltä, että se antaa hyvät valmiudet työelämään. Käytännön harjoittelua haluttiin entisestäänkin lisättäväksi. Samalla kuitenkin nähdään, että ammatillinen koulutus kärsii edelleen jossain määrin arvostuksen puutteesta, Tutkimuksessa havaittiin myös, että ammatillisten oppilaitosten opiskelijat viihtyvät koulussa paremmin kuin esimerkiksi lukiolaiset. Jopa 97% oli tyytyväisiä opiskelupaikkaansa. Tärkein tekijä opiskelupai- Tutkimuksella tuloksia kan valinnassa oli itse kiinnostava ala sekä halu saada nopeasti ammatti ja päästä työelämään. "Muuta ei tartte, kuin ammatillisen koulutuksen. Sillä pärjää aina" oli erään opiskelijan kommentti. < Viisikko toteuttaa yhteistyössä tutkimuslaitosten kanssa tarvittaessa laajojakin tutkimuksia, joilla voidaan selvittää esimerkiksi eri kansalaisryhmien asenteita ja mielipiteitä. Käytössään olevalla verkkotyökalulla Viisikko toteuttaa internetissä vastattavat kyselyt helposti ja nopeasti. Työkalulla voidaan toteuttaa esimerkiksi lukijatutkimuksia, henkilöstökyselyjä tai palautekyselyitä. Vastaanottaja saa kyselystä viestin omaan sähköpostiinsa, josta johtaa linkki suoraan vastauslomakkeeseen. Kyselyä voidaan markkinoida myös www- tai intranet-sivuilla. Kysy lisää monipuolisista tutkimuspalveluista: markku.lahtinen@viisikko.fi tai pertti.knuuttila@viisikko.fi. Kuva: PhotoObjects, kuvankäsittely Viisikko

14 Amis huimassa nousussa Ammatillinen osaaminen on noussut kuumaksi teemaksi; viime syksynä puhuttivat erityisesti palkat, jotka ovat monissa käden taitoja vaativissa ammateissa nousseet yli akateemisten alojen. Tieto ammattitaitoisen työvoiman pulasta on tavoittanut myös nuoret. Viime kevään yhteishaussa nuoret hakeutuivat ammatillisiin opintoihin aiempia vuosia runsaammin. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen vetovoima on kasvanut voimakkaasti. Viime syksynä ammatilliset opinnot aloitti lähes nuorta samalla kun lukiopaikkoja jäi täyttämättä aikaisempaa enemmän. Esimerkiksi huonosta imagosta kärsinyt metalliala on kokenut suuren muutoksen. Viime syksynä metallialan koulutuspaikkoja jo jonotettiin. Metallialalla on useilla paikkakunnilla hyvä työllisyystilanne ja draivi päällä. Tapahtumia, kampanjointia ja informointia Nuoria houkuttelee ammattiopintojen pariin muun muassa lisääntynyt tiedonsaanti. Viisikko on jo pitkään ollut opetusministeriön yhteistyökumppanina mukana nostamassa ammattiosaamisen arvostusta. Ammattiopintojen vetovoimaa on edistetty muun muassa kampanjoilla, lehdillä, esitteillä, mainoksilla ja tapahtumilla. Viisikon kädenjälki näkyi mm. Ammattiosaajan vuosi kampanjassa, jonka aikana tuotiin eri tavoin esille ammatillista koulutusta ja ammattiosaamisen merkitystä yhteistyössä koulutuksen järjestäjien sekä työ- ja elinkeinoelämän kanssa. Lukuisten tapahtumien kärkeen nousi WorldSkills Helsinki ammattitaidon MMkilpailut toukokuussa Helsingin Messukeskuksessa vieraili kisojen aikana noin katsojaa. Tapahtuman ilme ja materiaalit esitteistä ulkomainoksiin olivat Viisikon käsialaa. WorldSkills -kisat olivat menestys lähes kaikilla sektoreilla. Kilpailujen myötä ammattiosaaminen sai valtavasti huomiota sekä kotimaassa että ulkomailla. Myös media oli kiinnostuneempi kisoista kuin koskaan aiemmin: kisoihin akkreditoitiin yli 500 median edustajaa, joista puolet ulkomailta, kertoo kisojen viestintäpäällikkö, nykyisin Viisikossa viestintäkonsulttina työskentelevä Markku Lahtinen. Lääkkeitä työvoimapulaan Viime aikoina ammattitaitoisen työvoiman puutetta on huudeltu monien lehtien palstoilla. Työvoimapulan vaikutuksista kansantaloudelle on varoitellut mm. Elinkeinoelämän keskusliitto EK. Työvoimaa kaivataan erityisesti terveys- ja sosiaalialalla, rakennus- ja metalliteollisuudessa sekä ravintola-alalla. Näin ei ollut 90-luvun lopulla, kun ammatillisen koulutuksen vetovoimakampanjaa aloiteltiin. Vuonna 2000 Viisikko lähti tekemään nuorille suunnattua lehteä, joka tarjoaa houkuttelevalla tavalla asiaa ammateista, oppilaitoksista ja ammattiin opiskelusta. Nykyisin nimellä Ammattiosaaja kulkeva lehti jaetaan kotiin kaikille valintojaan punnitseville ysiluokkalaisille. Lehdessä pyrimme tuomaan esiin, että ammatillisissa opinnoissa on monta tapaa V I E S T I N T Ä O Y V I I S I K K O

15 V i i s i k k o 015 Pohjois-Karjalan Ammattiopisto Ammatillisen koulutuksen viestiä ja tunnettuutta lisäävät ammattitaidon kilpailutapahtumat, jotka houkuttelevat suuryleisöä. Kuvissa Taitaja kilpailut Joensuussa. opiskella ja paljon esimerkiksi kansainvälisiä mahdollisuuksia. Lisäksi esittelemme ammattitaidon kilpailutoimintaa, joka tarjoaa mahtavia haasteita ja mahdollisuuksia huippuosaajille, kertoo Viisikon toimitusjohtaja, viestintäkonsultti Pertti Knuuttila. Nuorisolle suunnatun julkaisun lisäksi lehdestä tehdään kerran vuodessa "aikuisversiota", joka on suunnattu elinkeinoelämälle ja koulutussektorille. Tänä päivänä Suomessa on ennätysmäärä avoimia työpaikkoja. Tiedonsaannissa tärkeimmäksi mediaksi on noussut internet. Ammatillinenkoulutus.com-verkkosivusto perustettiin lehden rinnalle vuonna Sen kautta tarjotaan lehden tieto laajennettuna, sekä lisäksi ammattiesittelyjä, ajankohtaisasiaa, kilpailuja ja gallupeja. Sivuilla vierailee kuukaudessa parhaimmillaan jopa yli kävijää. Ammattiosaamisesta brandi Vuodenvaihteessa toteutetussa laajassa haastattelututkimuksessa kysyttiin myös nuorten mielipiteitä ammattiosaamista esittelevästä viestinnästä. Tietoa valintojen pohjaksi tuntuu olevan hyvin saatavilla. Tutkimuksessa haastelluista 9-luokkalaisista vain 15% olisi kaivannut lisää tietoa. Eniten tietoa nuoret saavat opintoohjaajalta (64%) tai koulusta yleensä (43%). Erityisesti erilaiset tutustumiskäynnit koetaan hyödylliseksi. Muita tiedonlähteitä ovat kaverit, vanhemmat ja internet, jotka kaikki saivat noin kymmenen prosentin kannatuksen. Myös Ammattiosaaja-lehti mainittiin usein tiedonhankintakanavana. Kvalitatiivisessa tutkimuksessa ilmeni, että sekä nuoret että työnantajat kaipasivat viestintään enemmän tietoa työllistymismahdollisuuksista: missä tietyn koulutuksen saaneet työskentelevät ja kuinka helppoa työpaikan saanti on. Ammattiosaamista tulee tulevaisuudessakin markkinoida ammatit edellä: Nuoret haluavat kuulla työn konkreettisesta sisällöstä, mieluiten uravalinnan tehneiden henkilöiden "tarinoiden" kautta. Ammatti voi olla brandi, siinä missä tuotekin. <

16 016 V i i s i k k o Viisikko on perustettu vuonna 1991 ja se on vakavarainen ja velaton AAA-luokitus Henkilökunta Arvioitu liikevaihto vuodelle 2007 noin 1 milj. e Käytössä laatu- ja projektinhallintajärjestelmä Palveluksessasi Viisikko Pertti Knuuttila viestintäkonsultti/tj, partneri puh Anita Appelgren hallintopäällikkö, partneri puh Vappu Aura nuorempi viestintäkonsultti puh Tapani Haapanen AD puh Markku Lahtinen viestintäkonsultti puh Jukka Nieminen kuvasuunnittelija puh Esa Tuupainen viestintä-ad, partneri puh Marjatta Siltalahti viestintäkonsultti/freelancer suunnittelu, artikkelit Antti Lagus toimittaja/freelancer IT, talous Sähköpostit: etunimi.sukunimi@viisikko.fi Rakennusala Seniorikansalaiset Älypuhelimet Veneily Vastakohdat Asiakkaita 2007 Ajoneuvohallintokeskus AKE A-Katsastus Oy Are Oy Oy G.W. Berg Ab & Co Finavia Fincopower Oy Finnet-media Oy Helsingin seudun kauppakamari HYY Yhtymä Kauppa- ja teollisuusministeriö Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Keski-Uudenmaan ammattikoulutusyhtymä KPMG Oy Ab LVI-Tekniset Urakoitsijat ry Opetushallitus Opetusministeriö Rakennusteollisuus RT ry Rantakairan Sähkö Oy Savion Kirjapaino Oy Silja Line Oy Ab Skills Finland ry Sparria ky Työministeriö Ulkomaalaisvirasto Valtiokonttori Vähemmistövaltuutettu V I E S T I N T Ä O Y V I I S I K K O tiedotus P viestintäsuunnitelmat P konsultointi P tiedotteet ja artikkelit P tuotetiedottaminen P mediaratkaisut julkaisut P asiakas- ja henkilöstölehdet P esitteet P vuosikertomukset P oppaat P koulutusmateriaalit P myös verkkojulkaisut graafinen suunnittelu P tunnukset P taitot P graafit P kalvosarjat P piirrokset P ilmoitukset P julisteet kampanjat ja tilaisuudet P kampanjat P tiedotustilaisuudet P seminaarit P juhlavuodet P muut tapahtumat P kutsut, ilmoittautumiset, palautteet tutkimus ja koulutus P viestintäkoulutus P tutkimukset P lehtiklinikka P analysointi P luennot ja esitelmät P opetuspaketit www-palvelu P suunnittelu P sisällöntuotanto P ylläpito Viestintäratkaisu. Nousussa Laskussa Digi-tv Mökkeily Opintotuki Verotus Väkivalta