ASEMAKESKUKSET JA ASEMANSEUDUT KAUPUNKIKEHITTÄMISEN SOLMUPISTEINÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ASEMAKESKUKSET JA ASEMANSEUDUT KAUPUNKIKEHITTÄMISEN SOLMUPISTEINÄ"

Transkriptio

1 ASEMAKESKUKSET JA ASEMANSEUDUT KAUPUNKIKEHITTÄMISEN SOLMUPISTEINÄ Seminaari , Tikkurila, Sokos Hotel Vantaa MAL-verkosto, liikennevirasto, Vantaa Avaus ja pohjustus Asemanseutujen maankäyttökysymyksiin Kehäradan suunnittelulähtökohdat, rahoitus ja maankäytön haasteet ylijohtaja Kari Ruohonen, Liikennevirasto Ennen varsinaista Kehäradan esittelyä Kari Ruohonen otti esille rautatieliikenteen muutoksen. Erityisesti teollisuuden kuljetukset ovat haasteellisen tilanteen edessä tavara-asemien määrän vähentyessä ja jäljelle jäävien asemien sijaitessa kaupunkien keskustoissa, joissa taas on tarvetta yhdyskuntarakenteen tiivistämiseen. Ruohosen mukaan asemanseutujen suunnittelussa kiirehditään usein lähtemällä arkkitehtuurikilpailun kautta, kun tärkeämpää olisi miettiä asemanseutujen tavoitteita kunta ja valtio-osapuolten kesken (esim. Liikennevirasto, VR, Senaatti-kiinteistöt) Kehärata Kehäradan merkitys Vantaalle on Ruohosen mukaan erityisesti siinä, että se yhdistää Vantaan kaksi puolta, eli erityisesti Tikkurilan ympärille kehittyneen pääradan puoleisen Vantaan sekä Vantaankosken radan varren. Kehäradan rakentamista varten tehtiin erillinen Suomen pisin asemakaava, joka Liikenneviraston näkökulmasta on toiminut hyvin rakentamista palvelevana. Huomattavaa on myös, että asemat suunniteltiin pääosin tulevaa maankäyttöä varten, ei nykyistä yhdyskuntarakennetta. Ruohonen painotti kokonaisuuden huomioonottamista asemanseutujen kaavoituksessa: esimerkiksi raideliikenteen tulevaisuusvarausten vuoksi jonkin verran pohjoisempaan siirretty Tikkurilan asemasilta vaikuttaa olennaisesti myös Tikkurilan keskustan toimintoihin ja virtoihin. Kehäratahanke on toteutettu yhteisrahoitushankkeena, jossa mukana ovat olleet valtiotoimijoista liikennevirasto sekä Finavia ja Vantaan kaupunki. Rahoitusosuuksiksi muodostui valtion osalta 68,5 % ja Vantaan osalta 31,5 %. Asemien omistajuudet on myös jaettu rahoittajien kesken. Haasteita kehäratahankkeelle ovat aiheuttaneet esimerkiksi lentomelu, maankäytön tavoitteissa ja ratkaisuissa projektin aikana tapahtuneet muutokset sekä päätökset uusien asemien rakentamisesta. Lisäksi lentokentän aseman osalta alueella havaittu glykolivuoto on aiheuttanut haasteita projektille. Ruohosen esitelmän päätteeksi yleisöstä tiedusteltiin, mitä pian valmistuvasta kehäratahankkeesta on opittu ja mitä oltaisiin voitu tehdä toisin. Tähän Ruohonen vastasi nostamalla esille maanomistajien ja sijoittajien roolin: Hankkeissa saatetaan tehdä paljon turhaa työtä, mikäli maanomistaja- ja sijoittajatahoja ei saada mukaan kehittämään tarpeeksi ajoissa.

2 Rautateiden henkilöliikennepaikkojen kehittäminen osana asemanseutuja henkilöliikenneasiantuntija Arja Aalto, Liikennevirasto Liikenneviraston Aalto painotti rautatieliikenteen merkitystä osana joukkoliikennettä sekä liikennejärjestelmää. Joukkoliikennettä käyttävän asiakkaan näkökulmasta tärkeitä ovat matkaketjujen solmukohdat sekä rautatieasemilla laiturialueiden kulkuyhteydet ja esteettömyys. Asemien houkuttelevuuteen vaikuttavat saavutettavuus, palveluvarustus, turvallisuus, viihtyisyys ja elämyksellisyys, kestävä kehitys sekä alueelliset tekijät. Näkökulmia asemien ja rooliin ja kehittämiseen Aalto erittelee kolme: 1) Liikennejärjestelmän solmukohta 2) Kestävän yhdyskuntarakenteen solmukohta 3) Sosiaalinen ja taloudellinen solmukohta. Eurooppalaisessa kontekstissa asemanseutujen kehittämishankkeita on kokoluokaltaan ja tavoitteiltaan monia erilaisia. Ne voidaan luokitella megaprojekteiksi, renesanssiprojekteiksi, liikennelähtöiset projekteiksi sekä kaupunkikehityshankkeiksi. Suomalaisessa kehittämisessä on korostunut liikenteen ja maankäytön yhteensovitus. Aalto nostaa esille rautateiden henkilöliikennepaikkojen muutoksen. Asemapalveluiden hävitessä monelta asemalla Suomessa on tällä hetkellä moninkertaisesti enemmän seisakkeita kuin varsinaisia asemia ( 50 asemaa, 150 seisaketta ). Rautateiden henkilöliikennepaikkojen palvelutaso vaihtelee siis merkittävästi ja tässä onkin selvää yhtenäistämisen tarvetta. Palvelutasopuutteita on esimerkiksi laiturien korkeudessa ja leveydessä, liityntäpysäköinnissä sekä informaatio-opastuksessa. Aalto muistuttaa että matkustajan näkökulmasta asema on yksi kokonaisuus. Asema-alueiden omistussuhteet eivät näy asiakkaalle. Aallon esitelmän lopuksi esitetään vielä kysymyksiä esimerkiksi esitelmässä mainitusta asemien luokittelusta, josta on Aallon mukaan raportti tulossa lähiaikoina. Tikkurilan uudentyyppinen matkakeskus ja asemanseutu, yhteys Tikkurilan keskustan kehittämiseen aluearkkitehti Asta Tirkkonen, Vantaan kaupunkisuunnittelu Asta Tirkkonen esitteli Tikkurilan aseman ja asemanseudun muutosta kahdella havainnekuvalla, joista toinen sijoittui vuoteen 2010 ja toinen vuoteen Kuvista ilmenee, että uudistuneen aseman ja Dixin kauppakeskuksen lisäksi myös asemanseutu kokonaisuutena on muuttunut ja tulee muuttumaan jatkossakin. Tirkkonen painotti Tikkurilan aseman ja kaupunginosan yhteyttä: niitä ei olisi olemassa ilman toisiaan. Tästä johtuen asema ja sen kehittäminen on ollut jo pitkään keskeinen osa Tikkurilan kehittämissuunnitelmia.

3 Tikkurilaan nyt rakentuvat uudet asunnot, kaupunkipuisto ja kävelykatu ovat sellaista kehitystä, jota Tikkurilaan on kaivattu jo kauan aikaisemmin. Tikkurilan keskustasuunnitelma sisältää uusien rakennusten lisäksi runsaasti uutta julkista ulkotilaa. Jo valmistuneen torin lisäksi ovat alueelle ensi vuoden aikana rakentumassa kävelykatu sekä kaupunkipuisto. Vuonna 2019 Tikkurilan vanhimman asemarakennuksen läheisyyteen valmistuu asemarakennuksen suunnittelijan mukaan nimetty Carl Albert Edelfeltin aukio. Tirkkosen esittelemän Tikkurilan kaavarungon mukaan alueelle on vuoteen 2030 mennessä tulossa uutta asuntoa ja uutta asukasta. Tikkurilan kasvu tulee siis olemaan huomattavaa, mihin Tirkkosen mukaan Tikkurilassa on myös varaa, sillä vertailussa muihin Vantaan keskuksiin on väestöntiheys Tikkurilassa matalin. Tikkurilan asemakeskus Samoin kuin koko Tikkurilan alueen kehittämisellä, myös Tikkurilan asemakeskuksen uudistamisella on vuosien päähän ulottuva historia. Loppuraportti asemakeskuksen kehittämisestä julkaistiin jo vuonna Merkittävä sysäys kehittämiselle oli päätös kehäradan rakentamisesta. Tarve lisäraiteille johti päätökseen siirtää matkakeskusta suunniteltua pohjoisemmaksi, millä taas oli vaikutuksensa koko alueen kehittämissuunnitelmin. Tirkkonen painottaa, että kehäratapäätöksen myötä kokonaisuuden kehittäminen koettiin Tikkurilassa yhä tärkeämmäksi. Tuloksena on matkakeskus, joka on jokaiselle jotain, liikkumista, työtä, asukkaiden palveluja. Matkustajien ja liikennöitsijän odotukset asemapaikkojen kehittämiselle yhteiskuntasuhde- ja ympäristöjohtaja Otto Lehtipuu, VR-Yhtymä Oy Matkustajien ja liikennöitsijän odotuksista asemien kehittämiselle esitelmöinyt VR:n edustaja Otto Lehtipuu painotti Tikkurilan aseman roolia kolminkertaisena asemana, eli samalla juna-asema, bussiasema sekä lentokentän laajennuksena. Rautatieasema -asioinnin kehittymisen suhteen Lehtipuu piti trendinä sitä, että asemilla pyritään viettämään yhä vähemmän aikaa, jolloin palvelujen nopea saatavuus korostuu. Yhtä asiaa Lehtipuu korosti varmana: uusia lipunmyyntipisteitä ei tulla juurikaan asemille perustamaan. Vauhdilla etenevä digitalisaatio pitää huolen siitä, että asiakkaat hankkivat lippunsa jatkossa muutoin kuin lipunmyyntipisteestä ostettuna. Liityntäpysäköinti Matkojen ja kuljetusten toimivuuden osalta Lehtipuu nosti esille erityisesti liityntäpysäköinnin. Liityntäpysäköintimahdollisuuksien heikkous on Lehtipuun mukaan ongelma, jonka olemassaolosta kaikki ovat yhtä mieltä. Ongelman ratkaisussa on kuitenkin olemassa monia osittain avoimia kysymyksiä koskien esimerkiksi vastuutahoa, pysäköintilaitoksia sekä niiden rahoitusta ja ylläpitoa, pysäköinnin maksullisuutta ja hinnoittelua, pyöräpysäköintiä ja teknologian kehittymistä. Nousevana trendinä Lehtipuu nosti esille pyöräilyn lisääntymisen, mikä osaltaan kyseenalaistaa liityntäpysäköintipaikkojen suuren tarpeen. Myös bensiinikäyttöisten autojen vaihtuminen sähköautoihin voi merkittävästi muuttaa pysäköintipaikkojen vaatimuksia (latauspaikat).

4 Lehtipuu nosti esille myös esteettömyyden merkityksen. Esteettömyys parantaa, ei vain erityisryhmien, vaan kaikkien liikkumista asemilla. Lisäksi Lehtipuu painotti myös asemilla tehtävien rakennustöiden aikaisia vaikutuksia matkustajille. Esimerkiksi piakkoin rakennustyömaaksi muuttuvan Pasilan aseman osalta kyse on vuositasolla miljoonien matkustajien matkakokemuksesta. Kysymys- ja kommenttiosiossa yleisöstä huomautettiin (HSL:n edustaja), että esimerkiksi Helsingin seudulla liityntäpysäköinnissä on jo menty eteenpäin ja ongelmaan on pyritty vastaamaan mallilla liityntäpysäköinnin kehittämisestä. Asemanseutu kaupunkikeskustan rakenteen ja toiminnallisuuden eheyttäjänä; esimerkkinä Kouvola kehitysjohtaja Harri Kivelä, Kouvolan kaupunki Kehitysjohtaja Harri Kivelä esitteli kuntaliitosten myötä pinta-alaltaan laajaksi maaseutukaupungiksi kehittyneen Kouvolan asemanseudun kehittämistä. Kaupungin keskustan sijainti ei Kivelän mukaan ole kasvaneessa Kouvolassa itsestäänselvyys, vaan varsinaisen kaupunkikeskustan on korotettava profiiliaan. Olennainen asia tässä profiilin korottamisessa onkin asemanseudun ja kaupunkikeskustan entistä tiiviimpi yhdistäminen. Vaikka Kouvolan kaupunkikeskustan ja asemanseudun fyysinen etäisyys on lyhyt, on niiden välissä kulkevan tien muodostama henkinen este Kivelän mukaan liian suuri. Kivelä viittaa aikaisemmin seminaarissa esiintyneen Arja Aallon (Liikennevirasto) esitykseen nimittäessään Kouvolan asemanseudun kehittämistä renessanssihankkeeksi. Haasteita asemanseudun kehittämiselle muodostavat paikan maine (Kouvola laajemminkin), tyhjenevät liiketilat ja niiden uudistamistarve, sisäisten virtojen ohjautumisen hitaus sekä liikennevälineiden yhdistämisestä koituvat haasteet, ns. liikennemix. Mahdollisuuksina Kivelä näkee kivijalkakauppojen suosion kasvun, kehittyvät liiketilat, mobiilin keskustan kehittämiseen liittyvät hankkeet, tavoitteellisen yhteistyön alhaalta-ylös kumppanuuksineen, logistiikkapalveluihin ja logistiikkapuistoon liittyvän kehityksen sekä kaupunkien väliset yhteydet. Lisäksi Kivelä painottaa Kouvolan asemanseudun mahdollisuuksien sijaitsevan myös immateriaalisissa asioissa viitaten Jari Kolehmaisen (TaY) ja Ari Hynysen (TTY) ajatuksiin Kouvolan asemanseudun kehittämisestä. Kolehmaisen ja Hynysen ideoimaa immateriaalista kehitystä ovat esimerkiksi kehittyvien kaupallisten palvelujen profiloituminen (esim. terveys-hyvinvointi, lähiruoka), kaupunkikeskustaa henkiin herättävät tapahtumat sekä asenneilmapiirin ja mahdollisesti asemanseudun symboloiman uuden kouvolalaisen - identiteetin kehittyminen. VR:n puheenvuoroon viitaten Kivelä huomauttaa, että kun VR:n näkökulmasta tavoitteena on virtojen nopeuttaminen, on Kouvolan näkökulma virtojen hidastamisessa (Kouvolan kohdalla). Tällä Kivelä tarkoittaa asiakasvirtojen pysähtymistä Kouvolan asemanseudun palvelujen ääreen ja tavaroiden kauttakulkua Kouvolan kautta. Lopuksi Kivelä korostaa kehittämisasenteen merkitystä: tilanne on nähtävä virtojen kohtaamisen näkökulmasta. Rakennammeko kerrosneliömetrejä rajatuille alueille ja puitteisiin vai luommeko edellytyksiä virtojen kohtaamiselle?

5 Vetovoimaiset, vähähiiliset asemanseudut Helsingin seudulla ja Uudellamaalla projektipäällikkö Pia Tynys, HSY, erityisasiantuntija Hannele Selin, UML, paikkatietoasiantuntija Timo Jaakkola, HSY HSY:n, HSL:n ja Uudenmaan liiton vetovoimaiset, vähähiiliset asemanseudut -projektin seminaariesitys jakautui kolmeen osaan. Ensimmäisenä HSY:n Pia Tynys esitteli projektikokonaisuutta tavoitteineen ja aikatauluineen. Kahteen eri työvaiheeseen jakaantuva projekti on osa Helsinki Region EcoHubkokonaisuutta, jossa pyritään vähähiilisyyteen tähtäävän ympäristöliiketoiminnan kehittämisverkoston muodostamiseen. Varsinaisen asemanseutuprojektin ensimmäinen työvaihe, tietopohjan parantaminen, sisältää viisi erillistä työpakettia, joista kaksi ensimmäistä, tutkimusten ja selvitysten tarjoaman tiedon kokoaminen sekä asemien verkostotarkastelut paikkatietoaineistoja käyttäen, ovat jo käynnistyneet. Muut kolme työpakettia sisältävät asemien vaikutusalueiden määrittelyä ja luokittelua, asemanseutujen kehittämisen esteiden ja mahdollisuuksien tarkastelua sekä asemanseutujen kehittämiskonseptien ja investointimallien tarkastelua. Asemanseutujen kehittämisen esteitä ja mahdollisuuksia on jo selvitetty kyselyllä (ks. Hannele Selinin osuus). Vetovoimaiset- ja vähähiiliset asemanseudut projektin toinen vaihe sisältää kolme työpakettia, joiden kautta pyritään asemanseutujen tarkastelu -ja kehittämisperiaatteiden, Low Carbon -konseptien sekä vähähiilitiekarttojen käytön selvittämiseen sekä Low Carbon pilotointiin ja liiketoiminnan kehittämiseen. Tynyksen jälkeen esittelyvuoro siirtyä Uudenmaan liiton Hannele Selinille, joka esitteli projektin pilottiasemanseuduille tehdyn, kehittymisen haasteita koskevan kyselyn tuloksia. Suurimmiksi haasteiksi kyselyyn vastanneet kokivat liityntäpysäköinnin sekä toisaalta matkaketjujen toimivuuden. Vähähiilisyyttä edistävät vastaajien mielestä parhaiten esteettömät ja helpot yhteydet sekä palveluiden liittäminen matkaketjuun. Lopuksi HSY:n Timo Jaakkola esitteli projektin toiseen työpakettiin sisältyvien asemien verkostotarkasteluiden menetelmiä ja alustavia tuloksia havainnekuvineen. Verkostotarkasteluilla tarkoitetaan tässä kevyen liikenteen reitistöjä (lähteet:digiroad, HSL, Helsinki, Vantaa,Espoo) pitkin laskettujen saavutettavuusvyöhykkeiden, isokronien, muodostamista kaikille Helsingin seudun raskaan raideliikenteen asemille. Verkostotarkasteluiden menetelmän kuvaamisen lisäksi Jaakkola tarkasteli projektin kolmen pilottiaseman, Keran, Keravan ja Pukinmäen tämän hetken tilannetta tavoitteineen ja haasteineen. Symmetrisen kaupungin sillanpää Joensuun asemanseudulla kaavoituspäällikkö Juha-Pekka Vartiainen, Joensuun kaupunki Juha-Pekka Vartiainen esitteli Joensuuta ja asemanseudun kehittämistä symmetrisenä kaupunkina. Liikenteelliseltä sijainniltaan Vartiainen totesi Joensuun olevan pussinperä, jolle olennainen kysymys on läheisen itärajan toimivuus tulevaisuudessa.

6 Joensuun keskustalle symmetrinen kaupunki ajattelu merkitsee kasvua, lisää työpaikkoja, keskustaasumisen renesanssia, kaupunkikulttuuria ja matkailua. Olennaista on keskustan kehittyminen molemmin puolin sen läpi virtaavaa jokea. Ydinkeskustaan nähden toisella puolen jokea sijaitsevan asemanseudun kytkeminen jalankulku- ja julkinen liikenne painotteisilla silloilla ydinkeskustaan onkin symmetrisen kaupungin perustava ajatus. Asemanseutu nähdäänkin Joensuussa Symmetrisen kaupungin sillanpääasemana. Joensuun asema-alueen kehittämisen kannalta Vartiainen nosti esiin erityisesti maanomistuksen. Alueen maanomistus on jakautunut varsin monelle eri taholle (Pohjois- Karjalan Osuuskauppa, Joensuun Keskusliikenneasema, VR-Yhtymä Oy, Liikennevirasto, Joensuun kaupunki). Joensuun kaupungin ja valtion välisessä kasvusopimuksessa puhutaan Joensuun ydinkeskustan investointihankkeiden laajamittaisten kehitysesteiden poistamisesta, mihin juuri symmetrinen kaupunki - kehittämisellä pyritään vastaamaan. Asemanseudun kehittämissuunnitelmissa ovat mukana esimerkiksi uusi kaupunkimatkailukohde, asumisen, toimisto-työpaikkojen sekä palveluiden tuominen asema-alueen kortteliin, ratapihan kunnostaminen ja matkustajapalveluiden uudistaminen sekä houkuttelevan kävelyyhteyden luominen liikekeskustaan joen yli. Joensuun asemanseutu on mahdollista nimetä MRL 15 mukaiseksi kehittämisalueeksi. Esitelmänsä lopuksi Vartiainen esitteli kolmiulotteisia havainnekuvia asemanseudun kehittämissuunnitelmista. Porin asema-alueen uudistuminen: Pysähtyneisyyden tilasta uuteen nousuun kaupunkisuunnittelupäällikkö Olavi Mäkelä, Porin kaupunki Olavi Mäkelän esitelmä Porin asema-alueen kehittämisen haasteista lähti liikkeelle alueen tämän hetken pysähtyneisyyttä demonstroivilla kuvilla. Mäkelän mukaan asema-alueen keskeisin ongelma on tällä hetkellä juuri sen hiljaisuus. Lähitulevaisuudessa alueelle on rakentumassa Satakunnan ammattikorkeakoulun kampus, mikä osaltaan tulee elävoittämään asemanseutua. Porin asema-alueen erityispiirre on se, että Porin lentoasema sijaitsee vain noin kymmenen minuutin kävelymatkan päässä asema-alueelta. Todellisuudessa lentoliikenne on kuitenkin tällä hetkellä kentällä vähäistä. Porissa on vuosien varrella laadittu paljon kehittämissuunnitelmia, kuten esimerkiksi vuosituhannen alussa kaupunkikeskustaa kehittämistä varten laadittu Promenadi-Pori. Hitaiden vuosien jälkeen Porissa ollaan nyt pääsemässä asemanseudun kehittämisessä eteenpäin.

7 SmartStation Seinäjoki - esimerkki osallistavasta kaupunkikehityshankkeesta projektipäällikkö Pekka Leinonen, IntoSeinäjoki Seinäjoen asema-alueen kehittämistä SmartStation -suunnitelman pohjalta esitellyt Pekka Leinonen näkee Seinäjoen asema-alueen haasteissa samankaltaisuutta Kouvolan ja Joensuun asema-alueiden haasteisiin nähden: kyse on yhdyskuntarakenteen tiivistämisestä ja liikkuvuuden sujuvoittamisesta. Seinäjoen tapauksessa rata-alue toimii liikkumista estävänä tekijänä sijoittuessaan liikekeskustan ja kasvavan Pohjan kaupunginosan väliin. Tekesin rahoittaman SmartStation hankkeen (09/ /2014) puitteissa kehitettiin menetelmiä, joilla kaupungit voivat suunnitella, hankkeistaa ja valmistella asema-alueidensa toteuttamista osana kaupunkikeskustojen kehittämisprosesseja. Hanke toteutettiin työpajojen kautta, joiden pohjalta laadittiin visiokuva alueen tulevaisuudesta, ns. Core- konsepti. Sidosryhmiä osallistaneessa kehittämistyössä käytettiin mikserimenetelmää (Kolehmainen, Hynynen), joka Pekka Leinosen mukaan toimi mainiosti. (Hankkeen loppuraportti: SmartStation -hankkeen jälkeen Seinäjoella kehitellään SmartStation - Respa (recreating spaces). -jatkohanketta, jossa erityispainotus on yritystoiminnan kehittämisellä. Keskeisenä ideana on hyödyntää normaalisti varsin pitkä maankäytön suunnitteluaika toiminnallisen sisällön kehittämiseen. Keskeisinä välineinä yritystoiminnan kehittämiseen asema-alueella käytetään innovaatioverkostoa sekä yritysarkkitehtuurikilpailua Kaupunkipolitiikan näkökulma neuvotteleva virkamies Olli Alho, TEM Työ- ja elinkeinoministeriön näkökulmista asemanseutujen kehittämiseen esitelmöinyt Olli Alho lähti liikkeelle suomalaisen kaupunkipolitiikan tarkastelusta. Verrattaessa muualla Euroopassa harjoitettuun kaupunkipolitiikkaan, painottuu Suomessa näkökulma kaupungeista taloudellisen kasvun vetureina. Euroopassa kaupunkipolitiikalla puolestaan tarkoitetaan yleensä sosiaalisen ja taloudellisen alueellisen eriytymisen, segregaation, ehkäisemistä. MAL-teemojen yhä vahvemman kaupunkipolitiikan agendalle tulon taustalla ovat toisaalta juuri kasvutavoitteet, toisaalta taas ilmastonmuutoksen hillintään liittyvät tavoitteet. MAL-aiesopimuksissa käytetty sopimuspolitiikka, kuten aiesopimus-menettely on Alhon mukaan kehittänyt yhteistyötä eri hallinnonaloilla niin kaupunkiseudulla kuin myös valtiotoimijoiden kesken. Alhon mukaan MAL-teemojen yhdistäminen kasvusopimuksiin on ollut onnistunutta. Esimerkkeinä Alho mainitsee Seinäjoen ja Joensuun. Tässä yhteydessä myös asemanseudut ovat nousseet esille kehittämiskokonaisuuksina. Asemanseudut ovatkin teemana peräti 10 kasvusopimuksessa, kaikkialla muualla paitsi Jyväskylän ja Helsingin seuduilla. Alhon mukaan myös valtiotoimijat tiedostavat seminaarissa jo useasti esiin nousseen maanomistusongelman. Joillakin asemanseuduilla ollaan oltu jumitilanteessa jo kymmeniä vuosia. Nyt

8 valtio on lähtenyt liikkeelle näiden jumien purkamiseksi perustamalla VM:n vetämän maanomistajien työryhmän, joka on kartoittanut ongelmakohtia tavoitteenaan pelisääntöjen luominen. Alho näkee että asemanseudut tulevat pysymään agendalla myös tulevaisuudessa: kyseessä on asia, joka on Alhon mukaan vähemmän altis poliittisille suunnanmuutoksille. Asemanseuduissa on edetty kohti valtion maanomistuksen strategista kehittämistä, minkä Alho näkisi olevan tarpeen myös valtion maanomistuksen kehittämisessä ylipäänsä. Tällä hetkellä tarkkaa kokonaiskuvaa valtion maanomistuksesta ei ole Alhon mukaan kellään. Asemanseutujen kiinteistöomistajan näkökulma johtava asiantuntija Antti Kari, Senaatti Senaatti-kiinteistöjen Antti Kari painottaa asemanseutujen kehittämistä koskevien sopimusten (Malaiesopimukset, kasvusopimukset) teon ongelman löytyvän ylätason sopimisen ja alatason konkretian kohtaamattomuudesta. Tämä kohtaamattomuus johtuu pääasiassa toimijakentän moninaisuudesta. Erityisesti valtion toimijakentässä on moninaisuutta, jopa sekavuutta. Toisaalta myös kunnallinen toimijakenttä on Karin mukaan usein moninainen, tarkoittaen kunnan eri sektoreiden väliltä puuttuva koordinaatiota. Jo edellisessä Olli Alhon (TEM) esityksessä mainitun VM:n vetämän valtion maanomistajien yhteistyöryhmän ehdotus sopimusmallirakenteeksi selventää sopimusten tekoa jakamalla sopimukset tarvittaessa tehtäviin seututasoisiin operatiivisiin sopimuksiin, joissa valtiotoimijoina ovat Liikennevirasto, Ely-keskukset ja Senaatti-kiinteistöt sekä seututasoisiin strategiseen sopimuksiin (MAL, Kasvusopimukset), joissa valtiotoimijoina ovat Liikenne- ja viestintäministeriö, Ympäristöministeriö, Valtiovarainministeriö sekä Työ ja elinkeinoministeriö. Sopimusuudistusten jälkeen Kari esitteli ajankohtaisia asemanseutuhankkeita Helsingin Pasilasta, Tampereelta, Oulusta sekä Turusta. Pian rakennusvaiheeseen siirtyvästä Pasilan asemasta Kari nosti esille aikaisemmin seminaarissa puheena olleet polkupyöräpysäköinti paikat, joita on tulossa jopa 500 paikkaa, suurimman osan sijoittuessa sisätiloihin. Kari pohti myös rakentamisen aikaista matkustajaliikennettä: esimerkiksi rullaportaat tulevat todennäköisesti puuttumaan Pasilasta 2,5 vuotta kestävän rakentamisen ajan: niiden järjestäminen on rahoituskysymys. Karin esityksen lopuksi yleisöstä esitettiin kysymys siitä, mikä on Senaatti-kiinteistöjen tämän hetkinen maanomistustilanne esityksessä mukana olleilla asemanseuduilla. Varsinaista maanomistusta Senaatilla on tällä hetkellä Oulussa, mutta johtuen yhtiön roolista valtiotoimijana se tulee saamaan omistukseensa alueita myös muilta asemanseuduilta niiden rakentuessa.

9 Asemien renessanssi ja uudet liikennejärjestelmäkonseptit, Tampereen AiRRport-visio yrittäjä Toni Virkkunen, AiRRport Group Päivän päätteeksi toimitusjohtaja Toni Virkkunen esitteli Tampereen seudulla kehiteltyä AIRRport -hanketta. Hankkeessa on kyse tie-, raide- ja lentoliikenteen tarkastelusta samassa kontekstissa. Tarkoituksena on parantaa keskisen ja läntisen Suomen kilpailukykyä. Virkkunen painotti Suomen keskittymistä Helsinki- Oulu-Rovaniemi -päärataa seuraavan kasvukäytävän varrelle. Kasvukäytävä ei kuitenkaan riitä, jos Suomi ei ole kytköksissä fyysiseen internettiin, jolla Virkkunen tarkoittaa erityisesti lentoliikenteen muodostamaa globaalia verkkoa. Niin lentomatkustaminen kuin lentorahtina liikkuvan tavaran määrä tulevat lisääntymään merkittävästi tulevaisuudessa. Erityisesti huipputeknologia liikkuu ilmassa: vaikka lähes 40% maailmankaupan arvosta liikkuu lentokoneella, muodostaa tuo 40% vain 1% maailmankaupan kokonaispainosta. Verrattuna muihin pohjoismaihin Suomi häviää erityisesti muiden kuin maan päälentokentän kehityksessä: Siinä missä Ruotsissa ja Norjassa muiden kenttien vuosien matkustajamäärän kasvu ylittää päälentokentän kasvun, on Suomessa muiden lentokenttien matkustajamäärän kasvu vain pieni osa Helsinki-Vantaan matkustajamäärän kasvusta. Virkkunen nostaa esille myös Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa kehitteillä olevan Scandinavian 8 Million City -hankkeen, joka yhdistäisi maiden pääkentät ja kakkoskentät huippunopein tie- ja raideliikenneyhteyksin. Se, panostetaanko Suomessa yhden kansainvälisen lentokentän vai kahden tai kolmen kansainvälisen lentokentän malliin on strateginen valinta. Tässä yhteydessä Virkkunen painottaa hyvien verkostojen merkitystä yritysten synnylle: myös uusien yritysten syntyä vertailtaessa Suomi on viime vuosina hävinnyt muille Pohjoismaille. AIRRport -mallin keskeisiä osia ovat jo rautatieasemilla tapahtuva check-in. Mallissa Tampereen rautatieasema toimisi samalla lentokenttänä, sisältäen kaikki lentokenttätoiminnot ja nopean APM-junilla liikennöitävän raideyhteyden Tampere-Pirkkalan lentokentälle. Myös muut keskisen ja läntisen Suomen rautatieasemat (esim. Jyväskylä, Seinäjoki, Pori) olisivat näin huomattavasti entistä paremmassa yhteydessä globaaliin lentoliikenneverkkoon. Esitykset seminaarissa: Muistiinpanot: Jussi Välimäki (HSY), puhtaaksi kirjoitettu

ASEMANSEUDUT KAUPUNKIKEHITTÄMISEN KESKIÖSSÄ - TYÖPAJA KAUPUNGEILLE, SEUDUILLE JA VALTIOLLE. Tero Piippo, projektipäällikkö MAL-VERKOSTO

ASEMANSEUDUT KAUPUNKIKEHITTÄMISEN KESKIÖSSÄ - TYÖPAJA KAUPUNGEILLE, SEUDUILLE JA VALTIOLLE. Tero Piippo, projektipäällikkö MAL-VERKOSTO ASEMANSEUDUT KAUPUNKIKEHITTÄMISEN KESKIÖSSÄ - TYÖPAJA KAUPUNGEILLE, SEUDUILLE JA VALTIOLLE Aika: keskiviikko 14.5.2014, klo 12.30-16.45 Paikka: Scandic Tampere Station, Amuri kabinetti Tero Piippo, projektipäällikkö

Lisätiedot

Vetovoimaiset, vähähiiliset asemanseudut

Vetovoimaiset, vähähiiliset asemanseudut Vetovoimaiset, vähähiiliset asemanseudut Projektin tavoitteet asemanseutuja koskevan tietopohjan parantaminen asemanseutujen potentiaalin tehokkaampi hyödyntäminen niiden toimivuuden ja houkuttelevuuden

Lisätiedot

Lappeenrannan asemanseudun ja keskustan kehittämisen työpaja 8.6.2015

Lappeenrannan asemanseudun ja keskustan kehittämisen työpaja 8.6.2015 Lappeenrannan asemanseudun ja keskustan kehittämisen työpaja 8.6.2015 Sokos Hotel Lappee, Brahenkatu 1, Lappeenranta projektipäällikkö Tero Piippo www.mal-verkosto.fi MAL-VERKOSTON RAHOITTAJAT JA JÄSENSEUDUT

Lisätiedot

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Kaupungit kasvaneet ja kehittyneet ratapihojen ympärille Asuminen ja muun maankäyttö sijaitsee ratapihojen

Lisätiedot

Palveluasumisen teemapäivä 20.11.2014 klo 11.30-16.00

Palveluasumisen teemapäivä 20.11.2014 klo 11.30-16.00 Palveluasumisen teemapäivä 20.11.2014 klo 11.30-16.00 Olvi Oluthalli, Luuniemenkatu 4, Iisalmi Tero Piippo projektipäällikkö MAL-verkosto Valtakunnan laajuinen maankäytön, asumisen ja liikenteen sekä palvelujen

Lisätiedot

ELIAS- Elinvoimaa asemanseuduille

ELIAS- Elinvoimaa asemanseuduille ELIAS- Elinvoimaa asemanseuduille Helsingin seudulla ja Uudellamaalla Kaupunkisuunnittelulla parempaa ilmaa ja ilmastoa 3.12.2015 Pia Tynys Khk-päästöt (1000 t CO 2 -ekv.) 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000

Lisätiedot

Kaupunkikehitysryhmä. Keskustahanke

Kaupunkikehitysryhmä. Keskustahanke MAL-VERKOSTON TAPAAMINEN 14.5.2014 Tampereen ja keskustan kehittämisohjelma Tampereen kaupunkiseudun MAL-aiesopimus ja Asemakeskushanke Tampereen Asemakeskuksen suunnittelukilpailu Tullin alueen visiotyö

Lisätiedot

Kysely MAL-verkoston jäsenseuduille v. 2014 toiminnan sisällöiksi. (22.11.2013 ja uusinta 5.12.2013)

Kysely MAL-verkoston jäsenseuduille v. 2014 toiminnan sisällöiksi. (22.11.2013 ja uusinta 5.12.2013) Kysely MAL-verkoston jäsenseuduille v. 2014 toiminnan sisällöiksi (22.11.2013 ja uusinta 5.12.2013) MAL-VERKOSTON KYSELY JÄSENSEUDUILLE VUODEN 2014 PAINOPISTEISTÄ MAL-verkoston v. 2014 toiminnan ja talouden

Lisätiedot

Kaupunkikehitysryhmä Keskustahanke

Kaupunkikehitysryhmä Keskustahanke TAMPEREEN ASEMANSEUDUN HANKEKOKONAISUUS Tampereen ja keskustan kehittämisohjelma Tullin alueen visiotyö Tampereen kaupunkiseudun MAL-aiesopimus ja Asemakeskushanke Tampereen Asemakeskuksen suunnittelukilpailu

Lisätiedot

Rautateiden henkilöliikennepaikkojen kehittäminen osana asemanseutuja. Arja Aalto 26.3.2015

Rautateiden henkilöliikennepaikkojen kehittäminen osana asemanseutuja. Arja Aalto 26.3.2015 Rautateiden henkilöliikennepaikkojen kehittäminen osana asemanseutuja Arja Aalto 26.3.2015 Rautatieliikenne on osa joukkoliikennettä ja liikennejärjestelmää Toimivat, turvalliset ja tehokkaat matkaketjut

Lisätiedot

ELIAS- Elinvoimaa asemanseuduille

ELIAS- Elinvoimaa asemanseuduille ELIAS- Elinvoimaa asemanseuduille Helsingin seudulla ja Uudellamaalla Asemanseudut kaupunkien kasvun moottoreina 19.5.2016 Projektipäällikkö Pia Tynys, HSY Lähtökohtana seudun hiilineutraaliustavoite Liikenne

Lisätiedot

Asemanseutu kaupungin keskustarakenteen ja toiminnallisuuden eheyttäjänä

Asemanseutu kaupungin keskustarakenteen ja toiminnallisuuden eheyttäjänä Asemanseutu kaupungin keskustarakenteen ja toiminnallisuuden eheyttäjänä ASEMAKESKUKSET JA ASEMANSEUDUT KAUPUNKIKEHITTÄMISEN SOLMUPISTEINÄ Tikkurila 26.3.2015 Harri Kivelä Kehitysjohtaja Kouvolan kaupunki

Lisätiedot

Asemanseutujen MAL-kehittäminen osana kaupunkiseutujen kasvua

Asemanseutujen MAL-kehittäminen osana kaupunkiseutujen kasvua Asemanseutujen MAL-kehittäminen osana kaupunkiseutujen kasvua Kati-Jasmin Kosonen, MAL-verkosto koordinaatio Salpausselän kuntajakoselvitys, tulevaisuustyöryhmän seminaari 9.5.2014, Lahti MAL-verkosto

Lisätiedot

Asemanseutujen kehittämiskonseptit ja investointimallit

Asemanseutujen kehittämiskonseptit ja investointimallit Asemanseutujen kehittämiskonseptit ja investointimallit Ari Hynynen Professori Tampereen teknillinen yliopisto Arkkitehtuurin laitos / Seinäjoen kaupunkilaboratorio 28.01.2016 Miksi asemanseudut? Miksi

Lisätiedot

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Arja Aalto 3.6.2015 Liikennevirasto vastaa Suomen teistä, rautateistä ja vesiväylistä sekä liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta

Lisätiedot

Vanhusasuminen Iisalmessa - työpaja. 12.12.2013 Iisalmen kaupungintalo

Vanhusasuminen Iisalmessa - työpaja. 12.12.2013 Iisalmen kaupungintalo Vanhusasuminen Iisalmessa - työpaja 12.12.2013 Iisalmen kaupungintalo MAL-verkosto Valtakunnan laajuinen maankäytön, asumisen ja liikenteen sekä palvelujen ja elinkeinotoiminnan kehittämisverkosto Tukee

Lisätiedot

Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa

Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa Sujuva arki tärkeä osa alueen kilpailukykyä Työ- ja asiointimatkojen helppous Joukkoliikenteen

Lisätiedot

Symmetrisen kaupungin sillanpääasema

Symmetrisen kaupungin sillanpääasema Symmetrisen kaupungin sillanpääasema NIKOLAINTORI? SIRKKALANRANTA? ASEMANSEUTU? ITÄRANTA? 18 / 3 / 2015 / AR Symmetrinen kaupunki mitä se on? uusia keskustahakuisia työpaikkoja keskusta-asumisen renessanssia

Lisätiedot

MAL-verkosto ja kaupunkipolitiikka. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 16.10.2012 Vaasa

MAL-verkosto ja kaupunkipolitiikka. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 16.10.2012 Vaasa MAL-verkosto ja kaupunkipolitiikka Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 16.10.2012 Vaasa Jäsentelyä MAL osana kaupunkipolitiikkaa Sopimusperusteinen kaupunkipolitiikka

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Liikennejärjestelmätyöryhmä muistio 4/2011 11.5.2011

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Liikennejärjestelmätyöryhmä muistio 4/2011 11.5.2011 Aika: 11.5.2011 klo 14.00 Paikka: Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, kokoushuone Satakunnankatu 18 A, 2. krs. Osallistujat: Liikennejärjestelmätyöryhmä: Laaksonen Risto tilaajapäällikkö Tampere, pj.

Lisätiedot

Kehäradan vaikutus elämään Vantaalla. Mitä me siitä tiedämme ennalta

Kehäradan vaikutus elämään Vantaalla. Mitä me siitä tiedämme ennalta Kehäradan vaikutus elämään Vantaalla Mitä me siitä tiedämme ennalta Uusi brandy Mikä on Kehärata Suunnittelijan visio radasta http://www.youtube.com/watch?v=zkg4xunimmg 3 Aviapoliksen asema elokuu 2014

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA Porin seudulla

AJANKOHTAISTA Porin seudulla AJANKOHTAISTA Porin seudulla Kokouksessa esitelty aineisto ja täydennykset kursiivilla Liikenneviraston päätös rahoituksesta ja joukkoliikenteen kehittämissuunnitelma Liikenneviraston valtionavustuspäätös

Lisätiedot

Rautatiealueen laajennus, asemakaavan muutos

Rautatiealueen laajennus, asemakaavan muutos Rautatiealueen laajennus, asemakaavan muutos Työ nro 002247 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, 13.10.2014 Arvoisa vastaanottaja, Tämä asiakirja on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistumis-

Lisätiedot

MAL-verkoston ohjausryhmä 11.1.2013

MAL-verkoston ohjausryhmä 11.1.2013 MAL-verkoston ohjausryhmä 11.1.2013 Toiminta edellisen ohjausryhmäkokouksen 24.10.2012 jälkeen Seminaarit ja työpajat - Maankäytön strateginen ohjaaminen: oikean välineen valinta, seminaari - Kasvusopimus/MAL-työpaja

Lisätiedot

Liikenteen tavoitteet

Liikenteen tavoitteet HLJ 2015 -liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnos Sini Puntanen 1 Liikenteen tavoitteet Saavutettavuus sujuvuus Matka- ja kuljetusketjut ovat sujuvia ja luotettavia lähelle ja kauas. Joukkoliikenteen kilpailukyky

Lisätiedot

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013 Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013 Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen seuranta Aiesopimuskauden ensimmäinen seurantaraportti on koottu Seurattavat

Lisätiedot

Asemanseudut kaupunkikehittämisen keskiössä. Lappeenranta 8.6.2015 Ari Hynynen / TTY Jari Kolehmainen / TaY

Asemanseudut kaupunkikehittämisen keskiössä. Lappeenranta 8.6.2015 Ari Hynynen / TTY Jari Kolehmainen / TaY Asemanseudut kaupunkikehittämisen keskiössä Lappeenranta 8.6.2015 Ari Hynynen / TTY Jari Kolehmainen / TaY Saavumme asemalle Asemahankkeet Suomessa Asemahankkeet Suomessa Asemahankkeissa tunnistettuja

Lisätiedot

Tampere-Pirkkala AiRRport. Seutufoorumi Tampere, 13.11.2014 Vuorineuvos Kari Neilimo

Tampere-Pirkkala AiRRport. Seutufoorumi Tampere, 13.11.2014 Vuorineuvos Kari Neilimo Tampere-Pirkkala AiRRport Seutufoorumi Tampere, 13.11.2014 Vuorineuvos Kari Neilimo 1 AiRRport suuri mahdollisuus Pirkanmaalle ja koko Länsi-Suomelle Näin kaikki alkoi ja tässä ollaan nyt Elinkeinoelämä,

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

Tikkurilan lähivuodet. Heureka 14.3.2014 Projektijohtaja Heikki Virkkunen Vantaan kaupunki

Tikkurilan lähivuodet. Heureka 14.3.2014 Projektijohtaja Heikki Virkkunen Vantaan kaupunki Tikkurilan lähivuodet Heureka 14.3.2014 Projektijohtaja Heikki Virkkunen Vantaan kaupunki 1932 Tikkurila 1942 Tikkurila Tikkurilan keskusta v. 2010 Tikkurilan keskusta v. 2015 (DIXIn eteläpää tuolloin

Lisätiedot

Lahden radanvarsi mahdollisuutena Kari Ruohonen Ylijohtaja Hankkeet 15.1.2014

Lahden radanvarsi mahdollisuutena Kari Ruohonen Ylijohtaja Hankkeet 15.1.2014 Lahden radanvarsi mahdollisuutena Kari Ruohonen Ylijohtaja Hankkeet 15.1.2014 15.1.2014 Kari Ruohonen 2 Hankkeet Mitä uusi liikennepolitiikka on? Liikennepolitiikka osa muuta yhteiskuntapolitiikkaa Palvelutasoon

Lisätiedot

Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa. Professori Jorma Mäntynen

Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa. Professori Jorma Mäntynen Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa Professori Jorma Mäntynen Pysyvät ja muuttuvat tekijät Maantiede Ylivoimainen sijainti sisämaan keskuksena Helsinki-Tampere vyöhykkeellä Parin kolmen tunnin etäisyydellä

Lisätiedot

Lentoliikenteen pitkäjänteinen kehittäminen Tampereen kaupunkiseudulla. Ehdotus kunnille, kjk 2.4 ja sh 29.4

Lentoliikenteen pitkäjänteinen kehittäminen Tampereen kaupunkiseudulla. Ehdotus kunnille, kjk 2.4 ja sh 29.4 Lentoliikenteen pitkäjänteinen kehittäminen Tampereen kaupunkiseudulla Ehdotus kunnille, kjk 2.4 ja sh 29.4 Esityksen tavoitteena kuntien sitouttaminen yhteiseen kehittämiseen 1. Millainen on kuntien tahtotila

Lisätiedot

Pasila junaliikenteen solmukohtana Useita parannuksia suunnitteilla

Pasila junaliikenteen solmukohtana Useita parannuksia suunnitteilla Pasila junaliikenteen solmukohtana Useita parannuksia suunnitteilla Jarmo Nirhamo ja Heidi Mäenpää Liikennevirasto 12.5.2014 Sisältö Nykytilanne Ratahankkeet Pasilan alueella Läntinen lisäraide 2 Nykytilanne

Lisätiedot

TURUN KAUPUNKISEUDUN JATKUVA LIIKENNEJÄRJESTELMÄTYÖ

TURUN KAUPUNKISEUDUN JATKUVA LIIKENNEJÄRJESTELMÄTYÖ TURUN KAUPUNKISEUDUN JATKUVA LIIKENNEJÄRJESTELMÄTYÖ työryhmä 14.10.2015 1. Kokouksen avaus, läsnäolijat ja järjestäytyminen 2. Edellisen kokouksen muistio 31.8.2015 ja ajankohtaiset asiat 3. MAL (aie)sopimusvalmistelu

Lisätiedot

MAL-aiesopimustyöpaja 11.9.2012 klo 8.45 (aamukahvit) 15.30 Sokos Hotel Vantaa, Tikkurila. www.mal-verkosto.fi

MAL-aiesopimustyöpaja 11.9.2012 klo 8.45 (aamukahvit) 15.30 Sokos Hotel Vantaa, Tikkurila. www.mal-verkosto.fi MAL-aiesopimustyöpaja 11.9.2012 klo 8.45 (aamukahvit) 15.30 Sokos Hotel Vantaa, Tikkurila www.mal-verkosto.fi Tavoite: Keskeiset tahot saman pöydän ääreen Kokemusten kartoittaminen ja levittäminen Aiesopimusmenettelyn

Lisätiedot

Vt 12 elinkeinoelämän valtasuoni Lahden läpi vai ohitse?

Vt 12 elinkeinoelämän valtasuoni Lahden läpi vai ohitse? Vt 12 elinkeinoelämän valtasuoni Lahden läpi vai ohitse? 23.8.2010 VT 12 seminaari - Kouvola Jyrki Myllyvirta Kaupunginjohtaja Elinkeinoelämän valtasuoni kuntoon ja vetämään Vt 12 on elinkeinoelämän kannalta

Lisätiedot

MAL(PE)-AIESOPIMUSTEN JA KASVUSOPIMUSTEN KEHITTÄMISTYÖPAJA. Tero Piippo MAL-verkoston projektipäällikkö. Säätytalo 2.10.2014

MAL(PE)-AIESOPIMUSTEN JA KASVUSOPIMUSTEN KEHITTÄMISTYÖPAJA. Tero Piippo MAL-verkoston projektipäällikkö. Säätytalo 2.10.2014 MAL(PE)-AIESOPIMUSTEN JA KASVUSOPIMUSTEN KEHITTÄMISTYÖPAJA Tero Piippo MAL-verkoston projektipäällikkö Säätytalo 2.10.2014 MAL-verkoston tavoitteet MAL-verkosto tukee kaupunkiseutujen MAL-työtä nostamalla

Lisätiedot

Alkukyselyn ja työpajojen tuloksien hyödyntäminen. Palvelumuotoilun hyödyntäminen pienten asemapaikkojen kehittämisessä pilottikokeilu

Alkukyselyn ja työpajojen tuloksien hyödyntäminen. Palvelumuotoilun hyödyntäminen pienten asemapaikkojen kehittämisessä pilottikokeilu Alkukyselyn ja työpajojen tuloksien hyödyntäminen Palvelumuotoilun hyödyntäminen pienten asemapaikkojen kehittämisessä pilottikokeilu Tuloksien hyödyntäminen Osana kehittämisprojektia pilottikokeilun asemanseutuihin

Lisätiedot

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa 29.3.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä 2008 Vyöhyke: I II III

Lisätiedot

Lähiöistä kaupunginosiksi

Lähiöistä kaupunginosiksi Lähiöistä kaupunginosiksi Lähiöohjelma 2008-2011 12.10.2007 Tekijän nimi Kari Salmi ARA Lähiöiden kehittäminen I Lähiöiden kehittäminen on kaupunkisuunnittelun lähivuosikymmenten ylivoimaisesti suurin

Lisätiedot

Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu 13.11.2012

Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Valtakunnallisen alueluokittelun (VALHEA-malli) 2 tarkentaminen raideliikenteen osalta menetelmän

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

1. Suunnittelualue. 2. Mitä alueelle suunnitellaan? Ase makaavan muutos nro 001998 sekä tonttijako ja tonttijaon muutos Tikkurilan asemakeskus

1. Suunnittelualue. 2. Mitä alueelle suunnitellaan? Ase makaavan muutos nro 001998 sekä tonttijako ja tonttijaon muutos Tikkurilan asemakeskus Ase makaavan muutos nro 001998 sekä tonttijako ja tonttijaon muutos Tikkurilan asemakeskus Tämä asiakirja on maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma. 30.9.2010 1.

Lisätiedot

Helsingin seudun MALaiesopimuksen. seurannan valmistelusta. Arja Salmi

Helsingin seudun MALaiesopimuksen. seurannan valmistelusta. Arja Salmi Helsingin seudun MALaiesopimuksen ja sen seurannan valmistelusta Arja Salmi Helsingin seudun MAL-valmistelu Kolme valmisteluryhmää: 1. Maankäyttö ja liikenne (Pekka Normo, YM) 2. Asuminen (Tommi Laanti,

Lisätiedot

MAL verkostotapaaminen Uuden kauden käynnistys 14.3.2012. Kimmo Kurunmäki

MAL verkostotapaaminen Uuden kauden käynnistys 14.3.2012. Kimmo Kurunmäki MAL verkostotapaaminen Uuden kauden käynnistys 14.3.2012 Kimmo Kurunmäki Pilottikausi 2010 2011 paketissa Koordinointi www.mal verkosto.fi Projektipäällikkö Kimmo Kurunmäki, kimmo.kurunmaki@tampereenseutu.fi,

Lisätiedot

Paikkatiedot Helsingin seudun MAL-seurannassa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Kansallismuseon auditorio Arja Salmi, erityisasiantuntija HSY

Paikkatiedot Helsingin seudun MAL-seurannassa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Kansallismuseon auditorio Arja Salmi, erityisasiantuntija HSY Paikkatiedot Helsingin seudun MAL-seurannassa HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Kansallismuseon auditorio Arja Salmi, erityisasiantuntija HSY Helsingin seudun MAL-aiesopimus Valtion ja Helsingin seudun

Lisätiedot

Kortteli 52125, asemakaavan muutos

Kortteli 52125, asemakaavan muutos Kortteli 52125, asemakaavan muutos Työ nro 002260 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, 17.8.2015 Arvoisa vastaanottaja, Tämä asiakirja on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma.

Lisätiedot

MAL-verkoston ohjausryhmä Tilannekatsaus 28.11.2014-26.3.2015. Tero Piippo, 27.3.2015 Kuntatalo (Helsinki)

MAL-verkoston ohjausryhmä Tilannekatsaus 28.11.2014-26.3.2015. Tero Piippo, 27.3.2015 Kuntatalo (Helsinki) MAL-verkoston ohjausryhmä Tilannekatsaus 28.11.2014-26.3.2015 Tero Piippo, 27.3.2015 Kuntatalo (Helsinki) VERKOSTOTILAISUUDET Asemasta virtaa! Työpajan tulokset Kouvola 02.12.2014 / Viiraamo Ari Hynynen

Lisätiedot

LULEÅ OULU KÄYTÄVÄN MATKUSTAJAJUNALIIKENTEEN ALUSTAVA MARKKINASELVITYS. Haparanda Conference 4.11.2015 Marko Mäenpää, Ramboll Finland

LULEÅ OULU KÄYTÄVÄN MATKUSTAJAJUNALIIKENTEEN ALUSTAVA MARKKINASELVITYS. Haparanda Conference 4.11.2015 Marko Mäenpää, Ramboll Finland LULEÅ OULU KÄYTÄVÄN MATKUSTAJAJUNALIIKENTEEN ALUSTAVA MARKKINASELVITYS Haparanda Conference 4.11.2015 Marko Mäenpää, Ramboll Finland TYÖN TAUSTAA JA TAVOITTEITA Työn tilaajana oli RKM, Norrbotten Työstä

Lisätiedot

Salpausselän palveluvyöhyke

Salpausselän palveluvyöhyke Salpausselän palveluvyöhyke 27.4.2015 Päijät-Hämeen liitto Salpausselän palveluvyöhyke Tampereen seudulta Lahden ja Kouvolan seuduille ulottuva vyöhyke Palveluja kehitetään kokonaisvaltaisesti eri tahojen

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Vantaan matkailun kuulumisia. Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta

Vantaan matkailun kuulumisia. Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta Vantaan matkailun kuulumisia Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta Kohti elinvoimapolitiikkaa Terveen kaupungin keskeinen tavoite ja menestyksen

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

MAL-VERKOSTON OHJAUSRYHMÄN KOKOUS Aika: 25.11.2015 klo 10.00-12.00 Paikka: Valtiovarainministeriö, Mariankatu 9, kokoustila Loppupeli.

MAL-VERKOSTON OHJAUSRYHMÄN KOKOUS Aika: 25.11.2015 klo 10.00-12.00 Paikka: Valtiovarainministeriö, Mariankatu 9, kokoustila Loppupeli. 1 MAL-VERKOSTON OHJAUSRYHMÄN KOKOUS Aika: 25.11.2015 klo 10.00-12.00 Paikka: Valtiovarainministeriö, Mariankatu 9, kokoustila Loppupeli. ASIALISTA Jäsenet: Ritva Laine, johtaja, Kuntaliitto, pj. Olli T.

Lisätiedot

Mitä liikenneasioita seurataan MAL-sopimuksissa 25.3.2013

Mitä liikenneasioita seurataan MAL-sopimuksissa 25.3.2013 Mitä liikenneasioita seurataan MAL-sopimuksissa 25.3.2013 Tähänastisia seurantakohteita: Tampereella seurattiin indikaattoreita ja pari hanketta Kaupunkiseudun aiesopimus 2011-2012 Kulkutapajakauman kehitys

Lisätiedot

Kivistöön on rakenteilla jotain ihan uutta

Kivistöön on rakenteilla jotain ihan uutta Kivistöön on rakenteilla jotain ihan uutta Nurmijärvi Klaukkala Tuusula Kivistö Tikkurila Myyrmäki Pasila Helsinki Visio Kasvun keskus metropolialueella Hotelli ja toimistoja Bussiterminaali Hypermarketit

Lisätiedot

Hyvinkää - Tiivis paketti! Osallistaminen kestävän liikkumisen edistämisen kärkenä

Hyvinkää - Tiivis paketti! Osallistaminen kestävän liikkumisen edistämisen kärkenä Hyvinkää - Tiivis paketti! Osallistaminen kestävän liikkumisen edistämisen kärkenä Hyvinkään kaupunki 46 300 asukasta 90 % hyvinkääläisistä asuu alle 4,5 km keskustasta 52 % hyvinkääläisten matkoista on

Lisätiedot

Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso. Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9.

Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso. Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9. Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9.2013 Pääradan merkitys Suomen rataverkolla Päärata on Suomen

Lisätiedot

Suomen kasvukäytävä ja Pohjoinen kasvuvyöhyke -tarjoukset työ- ja elinkeinoministeriölle tiedoksi

Suomen kasvukäytävä ja Pohjoinen kasvuvyöhyke -tarjoukset työ- ja elinkeinoministeriölle tiedoksi Maakuntahallitus 20 15.02.2016 Suomen kasvukäytävä ja Pohjoinen kasvuvyöhyke -tarjoukset työ- ja elinkeinoministeriölle tiedoksi 398/04.00.00/2015, 44/05.02.01/2016 MHS 15.02.2016 20 Tiivistelmä Asian

Lisätiedot

Turun Matkakeskus -hanke

Turun Matkakeskus -hanke Turun Matkakeskus -hanke 14.5.2014 Paula Keskikastari, kaavoitusarkkitehti 15.5.2014 pohjautuu esitykseen, jonka ovat laatineet 1 Kiinteistöliikelaitos, Mika Rajala ja Ympäristö- ja kaavoitusvirasto, Christina

Lisätiedot

Lentoliikennestrategia Lapin Liikennefoorumi 2013. 11.6.2013 Johtava asiantuntija Lassi Hilska

Lentoliikennestrategia Lapin Liikennefoorumi 2013. 11.6.2013 Johtava asiantuntija Lassi Hilska Lentoliikennestrategia Lapin Liikennefoorumi 2013 11.6.2013 Johtava asiantuntija Lassi Hilska Lentoliikennestrategia miksi? Lentoliikennestrategia on yksi liikennepoliittisen selonteon jatkotoimenpiteistä

Lisätiedot

ASEMANSEUDUN KAAVA, Ylivieska

ASEMANSEUDUN KAAVA, Ylivieska ASEMANSEUDUN KAAVA, Ylivieska Lähtökohdat Liikenne 1 Liite 2. Asemanseudun asemakaavasuunnittelun liikenteelliset lähtökohdat Asemakaavan alikulkuvaihtoehtojen tekniset ratkaisut perustuvat vuonna 2007

Lisätiedot

Liikenneministeri Anu Vehviläinen. Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä

Liikenneministeri Anu Vehviläinen. Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä Liikenneministeri Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä Helsingin ratapihan liikenteellinen toimivuus on nousemassa junaliikenteen kasvun esteeksi. Eri selvityksissä tilanne on

Lisätiedot

Asukasilta 28.9.2010. Juhani Paajanen kaupunginjohtaja

Asukasilta 28.9.2010. Juhani Paajanen kaupunginjohtaja Asukasilta Juhani Paajanen kaupunginjohtaja Vantaan aluemuutoksia Pitäjän rajat vuonna 1578 Vantaa Vantaan kaupungin rajat vuonna 2008 Helsinki Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 2 Vuoden 2009 alusta Vantaan

Lisätiedot

Esteetön liikkumisympäristö koulutus Oulu 23.2.2006. Riikka Kallio Elsa-koordinaattori WSP LT-Konsultit Oy

Esteetön liikkumisympäristö koulutus Oulu 23.2.2006. Riikka Kallio Elsa-koordinaattori WSP LT-Konsultit Oy Esteetön liikkumisympäristö koulutus Oulu 23.2.2006 Riikka Kallio Elsa-koordinaattori WSP LT-Konsultit Oy Tausta ja tavoitteet Viiden Elsa-kuntahankkeen esittely samassa julkaisussa Koottuna perustiedot

Lisätiedot

SIIRTYMINEN KESTÄVÄÄN RAKENTAMISEEN Aluerakentamisen näkökulma- Alueellinen ekotehokkuus

SIIRTYMINEN KESTÄVÄÄN RAKENTAMISEEN Aluerakentamisen näkökulma- Alueellinen ekotehokkuus SIIRTYMINEN KESTÄVÄÄN RAKENTAMISEEN Aluerakentamisen näkökulma- Alueellinen ekotehokkuus 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen Sitra 23.11.2009 Aluerakentamispäällikkö Kyösti Oasmaa 1 Aluerakentamisen näkökulma

Lisätiedot

Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT)

Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT) Sektoritutkimuksen neuvottelukunnan alue ja yhdyskuntarakenteet ja infrastruktuurit (AYI) jaoston tutkimuskokonaisuus "Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus Monikeskuksisuuden monet Raine Mäntysalo

Lisätiedot

valmistelija: anna-kaisa.kauppinen@kirkkonummi.fi

valmistelija: anna-kaisa.kauppinen@kirkkonummi.fi Kunnanhallitus 341 02.11.2015 Kunnanvaltuusto 5 16.11.2015 5 Kuuden tontin ostaminen Masalan keskustan asemakaava-alueelta 740/10.00.02/2015 Kunnanhallitus 02.11.2015 341 Kunta on neuvotellut YIT Rakennus

Lisätiedot

Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke

Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke Anu Kerkkänen, projektitutkija, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010, Tampere tavoitteena parantaa kuntien edellytyksiä

Lisätiedot

Kilpailukyky-ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen (KELPO) Valtuustoseminaari 5.-6.2.2013 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Kilpailukyky-ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen (KELPO) Valtuustoseminaari 5.-6.2.2013 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Kilpailukyky-ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen (KELPO) Valtuustoseminaari 5.-6.2.2013 Risto Kortelainen, muutosjohtaja 1.2.2013 Kilpailukyky- ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen KELPO(1) Talousarvio

Lisätiedot

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Kuva: Passenger Market Potential Analysis, Scan Of New Air Routes for the Airport of Joensuu, Finland (2013) MKmetric Gesellschaft für Systemplanung

Lisätiedot

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea

Lisätiedot

Lentoliikennestrategia ja matkailu? Rovaniemi 10.12.2014 Lassi Hilska, johtava asiantuntija

Lentoliikennestrategia ja matkailu? Rovaniemi 10.12.2014 Lassi Hilska, johtava asiantuntija Lentoliikennestrategia ja matkailu? Rovaniemi 10.12.2014 Lassi Hilska, johtava asiantuntija Visio Seurantaryhmä: Lentoliikenne tukee Suomen talouden kasvu- ja kehitysmahdollisuuksia sekä maamme kilpailukykyä.

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN MAL-SIDOSRYHMÄFOORUMI

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN MAL-SIDOSRYHMÄFOORUMI TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN MAL-SIDOSRYHMÄFOORUMI Tampere-talo, Tampere 2.10.2015 SOPIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT I. Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2040 II. MAL2-aiesopimus III. Sipilän hallitusohjelma

Lisätiedot

Paikkatiedot & Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit. HSL-HSY Paikkatietopäivä 5.12.2013

Paikkatiedot & Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit. HSL-HSY Paikkatietopäivä 5.12.2013 Paikkatiedot & Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit HSL-HSY Paikkatietopäivä 5.12.2013 Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2030:n seurantaa Kehitetty yhteistyössä

Lisätiedot

Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa. Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö

Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa. Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö Näkökulmia kaupan yhdyskuntarakenteelliseen sijaintiin SYKEn hankkeissa

Lisätiedot

MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA

MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA Lapin liikennefoorumi 11.06.2013 MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA Elisa Aalto Pitkämatkainen joukkoliikenne Suomessa junaliikenteessä matkustajavirrat ovat vahvimmat Helsinki-Hämeenlinna-

Lisätiedot

Sopimusmenettelyt. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 11.9.2012

Sopimusmenettelyt. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 11.9.2012 Sopimusmenettelyt Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 11.9.2012 Sopimusperusteinen kaupunkipolitiikka Pohjautuu Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmaan, alueiden kehittämisen

Lisätiedot

Kehä III:n ja Hämeenlinnanväylän tiealueet

Kehä III:n ja Hämeenlinnanväylän tiealueet Ilmoitamme kaavan vireille tulosta Teillä on mahdollisuus osallistua kaavoitukseen Kaupunkisuunnittelu 1/5 Länsi-Vantaan asemakaavayksikkö 2.9.2011 Kehä III:n ja Hämeenlinnanväylän tiealueet Asemakaava

Lisätiedot

Sopimukset tukemaan uudistuvia kaupunkiseutuja. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 7.5.2012

Sopimukset tukemaan uudistuvia kaupunkiseutuja. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 7.5.2012 Sopimukset tukemaan uudistuvia kaupunkiseutuja Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 7.5.2012 Kaupunkien merkitys kansantalouden kannalta Kaupunkien merkitys kansantalouden

Lisätiedot

MAL-aiesopimuksen toimeenpano ja seuranta Turun kaupunkiseudulla MAL-aiesopimusten seurantatyöpaja Vantaa 25.3.2013

MAL-aiesopimuksen toimeenpano ja seuranta Turun kaupunkiseudulla MAL-aiesopimusten seurantatyöpaja Vantaa 25.3.2013 MAL-aiesopimuksen toimeenpano ja seuranta Turun kaupunkiseudulla MAL-aiesopimusten seurantatyöpaja Vantaa 25.3.2013 25.3.2013 Kehittämispäällikkö Christina Hovi 1 Turun kaupunkiseudun MAL-aiesopimus Valtion

Lisätiedot

KESTI Kestävän aluerakentamisen uudet teknologiat ja menetelmät Itämeren alueella -verkosto 1.10.2014-31.10.2014

KESTI Kestävän aluerakentamisen uudet teknologiat ja menetelmät Itämeren alueella -verkosto 1.10.2014-31.10.2014 KESTI Kestävän aluerakentamisen uudet teknologiat ja menetelmät Itämeren alueella -verkosto 1.10.2014-31.10.2014 Perustiedot ja kohderyhmä KESTI Kestävän aluerakentamisen uudet teknologiat ja menetelmät

Lisätiedot

Yhteiset asemat - hanke

Yhteiset asemat - hanke Yhteiset asemat - hanke Suomen ympäristöopisto SYKLI Pauli Vennervirta 15.6.2011 pauli.vennervirta@sykli.fi p. 050 387 3938 1 Hankkeen tavoitteet Tavoitteena on kehittää keinoja tehdä pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

HLJ 2011:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) päätulokset

HLJ 2011:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) päätulokset HLJ 2011:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) päätulokset 22.3.2010 Tavoitetila ja -verkko Perustuu laajaan asiantuntijakäsittelyyn ja innovatiiviseen mallinnusprosessiin Käyty läpi seudulla

Lisätiedot

Tahdon ja erityisesti tarkoitan, että aion tahtoa täsmällisemmin: aion harkita tahtomisen aikomista siis SOPIMASSA VALTION KANSSA

Tahdon ja erityisesti tarkoitan, että aion tahtoa täsmällisemmin: aion harkita tahtomisen aikomista siis SOPIMASSA VALTION KANSSA Tahdon ja erityisesti tarkoitan, että aion tahtoa täsmällisemmin: aion harkita tahtomisen aikomista siis SOPIMASSA VALTION KANSSA 1. Mitä aikomuksia on viime vuosina ollut? Joensuun seudun LJS-aiesopimus

Lisätiedot

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon 2 Kasikäytävä on Suomen kansatalouden tukipilari. Se yhdistää kaikki liikenne- ja kuljetuspalvelut sekä kuljetusmuodot. Toimintaympäristö on vahva

Lisätiedot

Etelä Suomen näkökulmasta

Etelä Suomen näkökulmasta Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö

Lisätiedot

Katariina Myllärniemi liikenne- ja viestintäministeriö. V-S ELY-keskus, liikenne ja infrastruktuuri. Laura Leppänen, siht. Varsinais-Suomen liitto

Katariina Myllärniemi liikenne- ja viestintäministeriö. V-S ELY-keskus, liikenne ja infrastruktuuri. Laura Leppänen, siht. Varsinais-Suomen liitto PÖYTÄKIRJA TURUN KAUPUNKISEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄTYÖ OHJAUSRYHMÄ aika: torstai 7.11.2013 klo 9.15 11.00 paikka: Varsinais-Suomen liitto, Ratapihankatu 36, kokoushuone Tammi kutsutut: Jarkko Virtanen,

Lisätiedot

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Rakennerahastot ja vähähiilisyys Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Yleistavoitteena vähähiilinen paikallistalous Yritysten tulisi panostaa: - Liiketoimintaosaamiseen - Toimiviin laatujärjestelmiin

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun joukkoliikenne

Jyväskylän kaupunkiseudun joukkoliikenne Jyväskylän kaupunkiseudun joukkoliikenne Miksi uudistus? - EU:n palvelusopimusasetus - Joukkoliikennelaki (2009) Toimijat 1.7.2014 alkaen Joukkoliikennejaosto - joukkoliikenteen toimivaltainen viranomainen

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointi 2013

Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointi 2013 Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointi 2013 Maanmittauspäivät 20. 21.3.2013 Seinäjoki Lainsäädäntöneuvos Jyrki Hurmeranta Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) toimivuutta on seurattu jatkuvasti

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

MAL-VERKOSTOPAJA Jyväskylä, Laukaa ja Muurame 30.9.2015

MAL-VERKOSTOPAJA Jyväskylä, Laukaa ja Muurame 30.9.2015 MAL-VERKOSTOPAJA Jyväskylä, Laukaa ja Muurame 30.9.2015 projektipäällikkö Tero Piippo www.mal-verkosto.fi MAL-VERKOSTON RAHOITTAJAT JA JÄSENSEUDUT Kansallinen kaupunkipolitiikka YM, LVM, VM, TEM ARA, Liikennevirasto

Lisätiedot

Syöksy tutkimushanke Metropolia Ammattikorkeakoulu, Projektipäällikkö Markku Haikonen

Syöksy tutkimushanke Metropolia Ammattikorkeakoulu, Projektipäällikkö Markku Haikonen Syöksy tutkimushanke Metropolia Ammattikorkeakoulu, Projektipäällikkö Markku Haikonen Ryhmähanke: Metropolia Ammattikorkeakoulu, Aalto-yliopisto - YTK, TTY Syöksy Sähköiset ajoneuvot kehäradan liityntä-

Lisätiedot

KASVUSOPIMUS/ PORIN KAUPUNKI

KASVUSOPIMUS/ PORIN KAUPUNKI KASVUSOPIMUS/ PORIN KAUPUNKI PORIN PORTTAALI 31.5.2013 OM Porin Porttaali on Porin kaupungin ja koko seudun monipuolinen ja monialainen kehittämiskohde, jossa eri tahot yhdistävät intressinsä ja resurssinsa

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUKSEN OHJELMA LOHJELMA TULOSKORTTI

LIIKKUMISEN OHJAUKSEN OHJELMA LOHJELMA TULOSKORTTI Hanke: Karjaan matkakeskus ja Tammisaaren liikennekeskus Tausta ja tavoitteet Raaseporissa suunnitellaan Karjaalle matkakeskusta ja Tammisaareen liikennekeskusta, jotka sijoittuisivat nykyisten juna-asemien

Lisätiedot

Alkukyselyn ja työpajojen tuloksien hyödyntäminen. Palvelumuotoilun hyödyntäminen pienten asemapaikkojen kehittämisessä pilottikokeilu

Alkukyselyn ja työpajojen tuloksien hyödyntäminen. Palvelumuotoilun hyödyntäminen pienten asemapaikkojen kehittämisessä pilottikokeilu Alkukyselyn ja työpajojen tuloksien hyödyntäminen Palvelumuotoilun hyödyntäminen pienten asemapaikkojen kehittämisessä pilottikokeilu Tuloksien hyödyntäminen Osana kehittämisprojektia pilottikokeilun asemanseutuihin

Lisätiedot

Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1

Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1 Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1 Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava Liikenne ja logistiikka Kaavaehdotus Julkisesti nähtävillä 21.11.-30.12.2011 Asukastilaisuudet: ti 22.11.11 Ylöjärvi,

Lisätiedot