ASEMAKESKUKSET JA ASEMANSEUDUT KAUPUNKIKEHITTÄMISEN SOLMUPISTEINÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ASEMAKESKUKSET JA ASEMANSEUDUT KAUPUNKIKEHITTÄMISEN SOLMUPISTEINÄ"

Transkriptio

1 ASEMAKESKUKSET JA ASEMANSEUDUT KAUPUNKIKEHITTÄMISEN SOLMUPISTEINÄ Seminaari , Tikkurila, Sokos Hotel Vantaa MAL-verkosto, liikennevirasto, Vantaa Avaus ja pohjustus Asemanseutujen maankäyttökysymyksiin Kehäradan suunnittelulähtökohdat, rahoitus ja maankäytön haasteet ylijohtaja Kari Ruohonen, Liikennevirasto Ennen varsinaista Kehäradan esittelyä Kari Ruohonen otti esille rautatieliikenteen muutoksen. Erityisesti teollisuuden kuljetukset ovat haasteellisen tilanteen edessä tavara-asemien määrän vähentyessä ja jäljelle jäävien asemien sijaitessa kaupunkien keskustoissa, joissa taas on tarvetta yhdyskuntarakenteen tiivistämiseen. Ruohosen mukaan asemanseutujen suunnittelussa kiirehditään usein lähtemällä arkkitehtuurikilpailun kautta, kun tärkeämpää olisi miettiä asemanseutujen tavoitteita kunta ja valtio-osapuolten kesken (esim. Liikennevirasto, VR, Senaatti-kiinteistöt) Kehärata Kehäradan merkitys Vantaalle on Ruohosen mukaan erityisesti siinä, että se yhdistää Vantaan kaksi puolta, eli erityisesti Tikkurilan ympärille kehittyneen pääradan puoleisen Vantaan sekä Vantaankosken radan varren. Kehäradan rakentamista varten tehtiin erillinen Suomen pisin asemakaava, joka Liikenneviraston näkökulmasta on toiminut hyvin rakentamista palvelevana. Huomattavaa on myös, että asemat suunniteltiin pääosin tulevaa maankäyttöä varten, ei nykyistä yhdyskuntarakennetta. Ruohonen painotti kokonaisuuden huomioonottamista asemanseutujen kaavoituksessa: esimerkiksi raideliikenteen tulevaisuusvarausten vuoksi jonkin verran pohjoisempaan siirretty Tikkurilan asemasilta vaikuttaa olennaisesti myös Tikkurilan keskustan toimintoihin ja virtoihin. Kehäratahanke on toteutettu yhteisrahoitushankkeena, jossa mukana ovat olleet valtiotoimijoista liikennevirasto sekä Finavia ja Vantaan kaupunki. Rahoitusosuuksiksi muodostui valtion osalta 68,5 % ja Vantaan osalta 31,5 %. Asemien omistajuudet on myös jaettu rahoittajien kesken. Haasteita kehäratahankkeelle ovat aiheuttaneet esimerkiksi lentomelu, maankäytön tavoitteissa ja ratkaisuissa projektin aikana tapahtuneet muutokset sekä päätökset uusien asemien rakentamisesta. Lisäksi lentokentän aseman osalta alueella havaittu glykolivuoto on aiheuttanut haasteita projektille. Ruohosen esitelmän päätteeksi yleisöstä tiedusteltiin, mitä pian valmistuvasta kehäratahankkeesta on opittu ja mitä oltaisiin voitu tehdä toisin. Tähän Ruohonen vastasi nostamalla esille maanomistajien ja sijoittajien roolin: Hankkeissa saatetaan tehdä paljon turhaa työtä, mikäli maanomistaja- ja sijoittajatahoja ei saada mukaan kehittämään tarpeeksi ajoissa.

2 Rautateiden henkilöliikennepaikkojen kehittäminen osana asemanseutuja henkilöliikenneasiantuntija Arja Aalto, Liikennevirasto Liikenneviraston Aalto painotti rautatieliikenteen merkitystä osana joukkoliikennettä sekä liikennejärjestelmää. Joukkoliikennettä käyttävän asiakkaan näkökulmasta tärkeitä ovat matkaketjujen solmukohdat sekä rautatieasemilla laiturialueiden kulkuyhteydet ja esteettömyys. Asemien houkuttelevuuteen vaikuttavat saavutettavuus, palveluvarustus, turvallisuus, viihtyisyys ja elämyksellisyys, kestävä kehitys sekä alueelliset tekijät. Näkökulmia asemien ja rooliin ja kehittämiseen Aalto erittelee kolme: 1) Liikennejärjestelmän solmukohta 2) Kestävän yhdyskuntarakenteen solmukohta 3) Sosiaalinen ja taloudellinen solmukohta. Eurooppalaisessa kontekstissa asemanseutujen kehittämishankkeita on kokoluokaltaan ja tavoitteiltaan monia erilaisia. Ne voidaan luokitella megaprojekteiksi, renesanssiprojekteiksi, liikennelähtöiset projekteiksi sekä kaupunkikehityshankkeiksi. Suomalaisessa kehittämisessä on korostunut liikenteen ja maankäytön yhteensovitus. Aalto nostaa esille rautateiden henkilöliikennepaikkojen muutoksen. Asemapalveluiden hävitessä monelta asemalla Suomessa on tällä hetkellä moninkertaisesti enemmän seisakkeita kuin varsinaisia asemia ( 50 asemaa, 150 seisaketta ). Rautateiden henkilöliikennepaikkojen palvelutaso vaihtelee siis merkittävästi ja tässä onkin selvää yhtenäistämisen tarvetta. Palvelutasopuutteita on esimerkiksi laiturien korkeudessa ja leveydessä, liityntäpysäköinnissä sekä informaatio-opastuksessa. Aalto muistuttaa että matkustajan näkökulmasta asema on yksi kokonaisuus. Asema-alueiden omistussuhteet eivät näy asiakkaalle. Aallon esitelmän lopuksi esitetään vielä kysymyksiä esimerkiksi esitelmässä mainitusta asemien luokittelusta, josta on Aallon mukaan raportti tulossa lähiaikoina. Tikkurilan uudentyyppinen matkakeskus ja asemanseutu, yhteys Tikkurilan keskustan kehittämiseen aluearkkitehti Asta Tirkkonen, Vantaan kaupunkisuunnittelu Asta Tirkkonen esitteli Tikkurilan aseman ja asemanseudun muutosta kahdella havainnekuvalla, joista toinen sijoittui vuoteen 2010 ja toinen vuoteen Kuvista ilmenee, että uudistuneen aseman ja Dixin kauppakeskuksen lisäksi myös asemanseutu kokonaisuutena on muuttunut ja tulee muuttumaan jatkossakin. Tirkkonen painotti Tikkurilan aseman ja kaupunginosan yhteyttä: niitä ei olisi olemassa ilman toisiaan. Tästä johtuen asema ja sen kehittäminen on ollut jo pitkään keskeinen osa Tikkurilan kehittämissuunnitelmia.

3 Tikkurilaan nyt rakentuvat uudet asunnot, kaupunkipuisto ja kävelykatu ovat sellaista kehitystä, jota Tikkurilaan on kaivattu jo kauan aikaisemmin. Tikkurilan keskustasuunnitelma sisältää uusien rakennusten lisäksi runsaasti uutta julkista ulkotilaa. Jo valmistuneen torin lisäksi ovat alueelle ensi vuoden aikana rakentumassa kävelykatu sekä kaupunkipuisto. Vuonna 2019 Tikkurilan vanhimman asemarakennuksen läheisyyteen valmistuu asemarakennuksen suunnittelijan mukaan nimetty Carl Albert Edelfeltin aukio. Tirkkosen esittelemän Tikkurilan kaavarungon mukaan alueelle on vuoteen 2030 mennessä tulossa uutta asuntoa ja uutta asukasta. Tikkurilan kasvu tulee siis olemaan huomattavaa, mihin Tirkkosen mukaan Tikkurilassa on myös varaa, sillä vertailussa muihin Vantaan keskuksiin on väestöntiheys Tikkurilassa matalin. Tikkurilan asemakeskus Samoin kuin koko Tikkurilan alueen kehittämisellä, myös Tikkurilan asemakeskuksen uudistamisella on vuosien päähän ulottuva historia. Loppuraportti asemakeskuksen kehittämisestä julkaistiin jo vuonna Merkittävä sysäys kehittämiselle oli päätös kehäradan rakentamisesta. Tarve lisäraiteille johti päätökseen siirtää matkakeskusta suunniteltua pohjoisemmaksi, millä taas oli vaikutuksensa koko alueen kehittämissuunnitelmin. Tirkkonen painottaa, että kehäratapäätöksen myötä kokonaisuuden kehittäminen koettiin Tikkurilassa yhä tärkeämmäksi. Tuloksena on matkakeskus, joka on jokaiselle jotain, liikkumista, työtä, asukkaiden palveluja. Matkustajien ja liikennöitsijän odotukset asemapaikkojen kehittämiselle yhteiskuntasuhde- ja ympäristöjohtaja Otto Lehtipuu, VR-Yhtymä Oy Matkustajien ja liikennöitsijän odotuksista asemien kehittämiselle esitelmöinyt VR:n edustaja Otto Lehtipuu painotti Tikkurilan aseman roolia kolminkertaisena asemana, eli samalla juna-asema, bussiasema sekä lentokentän laajennuksena. Rautatieasema -asioinnin kehittymisen suhteen Lehtipuu piti trendinä sitä, että asemilla pyritään viettämään yhä vähemmän aikaa, jolloin palvelujen nopea saatavuus korostuu. Yhtä asiaa Lehtipuu korosti varmana: uusia lipunmyyntipisteitä ei tulla juurikaan asemille perustamaan. Vauhdilla etenevä digitalisaatio pitää huolen siitä, että asiakkaat hankkivat lippunsa jatkossa muutoin kuin lipunmyyntipisteestä ostettuna. Liityntäpysäköinti Matkojen ja kuljetusten toimivuuden osalta Lehtipuu nosti esille erityisesti liityntäpysäköinnin. Liityntäpysäköintimahdollisuuksien heikkous on Lehtipuun mukaan ongelma, jonka olemassaolosta kaikki ovat yhtä mieltä. Ongelman ratkaisussa on kuitenkin olemassa monia osittain avoimia kysymyksiä koskien esimerkiksi vastuutahoa, pysäköintilaitoksia sekä niiden rahoitusta ja ylläpitoa, pysäköinnin maksullisuutta ja hinnoittelua, pyöräpysäköintiä ja teknologian kehittymistä. Nousevana trendinä Lehtipuu nosti esille pyöräilyn lisääntymisen, mikä osaltaan kyseenalaistaa liityntäpysäköintipaikkojen suuren tarpeen. Myös bensiinikäyttöisten autojen vaihtuminen sähköautoihin voi merkittävästi muuttaa pysäköintipaikkojen vaatimuksia (latauspaikat).

4 Lehtipuu nosti esille myös esteettömyyden merkityksen. Esteettömyys parantaa, ei vain erityisryhmien, vaan kaikkien liikkumista asemilla. Lisäksi Lehtipuu painotti myös asemilla tehtävien rakennustöiden aikaisia vaikutuksia matkustajille. Esimerkiksi piakkoin rakennustyömaaksi muuttuvan Pasilan aseman osalta kyse on vuositasolla miljoonien matkustajien matkakokemuksesta. Kysymys- ja kommenttiosiossa yleisöstä huomautettiin (HSL:n edustaja), että esimerkiksi Helsingin seudulla liityntäpysäköinnissä on jo menty eteenpäin ja ongelmaan on pyritty vastaamaan mallilla liityntäpysäköinnin kehittämisestä. Asemanseutu kaupunkikeskustan rakenteen ja toiminnallisuuden eheyttäjänä; esimerkkinä Kouvola kehitysjohtaja Harri Kivelä, Kouvolan kaupunki Kehitysjohtaja Harri Kivelä esitteli kuntaliitosten myötä pinta-alaltaan laajaksi maaseutukaupungiksi kehittyneen Kouvolan asemanseudun kehittämistä. Kaupungin keskustan sijainti ei Kivelän mukaan ole kasvaneessa Kouvolassa itsestäänselvyys, vaan varsinaisen kaupunkikeskustan on korotettava profiiliaan. Olennainen asia tässä profiilin korottamisessa onkin asemanseudun ja kaupunkikeskustan entistä tiiviimpi yhdistäminen. Vaikka Kouvolan kaupunkikeskustan ja asemanseudun fyysinen etäisyys on lyhyt, on niiden välissä kulkevan tien muodostama henkinen este Kivelän mukaan liian suuri. Kivelä viittaa aikaisemmin seminaarissa esiintyneen Arja Aallon (Liikennevirasto) esitykseen nimittäessään Kouvolan asemanseudun kehittämistä renessanssihankkeeksi. Haasteita asemanseudun kehittämiselle muodostavat paikan maine (Kouvola laajemminkin), tyhjenevät liiketilat ja niiden uudistamistarve, sisäisten virtojen ohjautumisen hitaus sekä liikennevälineiden yhdistämisestä koituvat haasteet, ns. liikennemix. Mahdollisuuksina Kivelä näkee kivijalkakauppojen suosion kasvun, kehittyvät liiketilat, mobiilin keskustan kehittämiseen liittyvät hankkeet, tavoitteellisen yhteistyön alhaalta-ylös kumppanuuksineen, logistiikkapalveluihin ja logistiikkapuistoon liittyvän kehityksen sekä kaupunkien väliset yhteydet. Lisäksi Kivelä painottaa Kouvolan asemanseudun mahdollisuuksien sijaitsevan myös immateriaalisissa asioissa viitaten Jari Kolehmaisen (TaY) ja Ari Hynysen (TTY) ajatuksiin Kouvolan asemanseudun kehittämisestä. Kolehmaisen ja Hynysen ideoimaa immateriaalista kehitystä ovat esimerkiksi kehittyvien kaupallisten palvelujen profiloituminen (esim. terveys-hyvinvointi, lähiruoka), kaupunkikeskustaa henkiin herättävät tapahtumat sekä asenneilmapiirin ja mahdollisesti asemanseudun symboloiman uuden kouvolalaisen - identiteetin kehittyminen. VR:n puheenvuoroon viitaten Kivelä huomauttaa, että kun VR:n näkökulmasta tavoitteena on virtojen nopeuttaminen, on Kouvolan näkökulma virtojen hidastamisessa (Kouvolan kohdalla). Tällä Kivelä tarkoittaa asiakasvirtojen pysähtymistä Kouvolan asemanseudun palvelujen ääreen ja tavaroiden kauttakulkua Kouvolan kautta. Lopuksi Kivelä korostaa kehittämisasenteen merkitystä: tilanne on nähtävä virtojen kohtaamisen näkökulmasta. Rakennammeko kerrosneliömetrejä rajatuille alueille ja puitteisiin vai luommeko edellytyksiä virtojen kohtaamiselle?

5 Vetovoimaiset, vähähiiliset asemanseudut Helsingin seudulla ja Uudellamaalla projektipäällikkö Pia Tynys, HSY, erityisasiantuntija Hannele Selin, UML, paikkatietoasiantuntija Timo Jaakkola, HSY HSY:n, HSL:n ja Uudenmaan liiton vetovoimaiset, vähähiiliset asemanseudut -projektin seminaariesitys jakautui kolmeen osaan. Ensimmäisenä HSY:n Pia Tynys esitteli projektikokonaisuutta tavoitteineen ja aikatauluineen. Kahteen eri työvaiheeseen jakaantuva projekti on osa Helsinki Region EcoHubkokonaisuutta, jossa pyritään vähähiilisyyteen tähtäävän ympäristöliiketoiminnan kehittämisverkoston muodostamiseen. Varsinaisen asemanseutuprojektin ensimmäinen työvaihe, tietopohjan parantaminen, sisältää viisi erillistä työpakettia, joista kaksi ensimmäistä, tutkimusten ja selvitysten tarjoaman tiedon kokoaminen sekä asemien verkostotarkastelut paikkatietoaineistoja käyttäen, ovat jo käynnistyneet. Muut kolme työpakettia sisältävät asemien vaikutusalueiden määrittelyä ja luokittelua, asemanseutujen kehittämisen esteiden ja mahdollisuuksien tarkastelua sekä asemanseutujen kehittämiskonseptien ja investointimallien tarkastelua. Asemanseutujen kehittämisen esteitä ja mahdollisuuksia on jo selvitetty kyselyllä (ks. Hannele Selinin osuus). Vetovoimaiset- ja vähähiiliset asemanseudut projektin toinen vaihe sisältää kolme työpakettia, joiden kautta pyritään asemanseutujen tarkastelu -ja kehittämisperiaatteiden, Low Carbon -konseptien sekä vähähiilitiekarttojen käytön selvittämiseen sekä Low Carbon pilotointiin ja liiketoiminnan kehittämiseen. Tynyksen jälkeen esittelyvuoro siirtyä Uudenmaan liiton Hannele Selinille, joka esitteli projektin pilottiasemanseuduille tehdyn, kehittymisen haasteita koskevan kyselyn tuloksia. Suurimmiksi haasteiksi kyselyyn vastanneet kokivat liityntäpysäköinnin sekä toisaalta matkaketjujen toimivuuden. Vähähiilisyyttä edistävät vastaajien mielestä parhaiten esteettömät ja helpot yhteydet sekä palveluiden liittäminen matkaketjuun. Lopuksi HSY:n Timo Jaakkola esitteli projektin toiseen työpakettiin sisältyvien asemien verkostotarkasteluiden menetelmiä ja alustavia tuloksia havainnekuvineen. Verkostotarkasteluilla tarkoitetaan tässä kevyen liikenteen reitistöjä (lähteet:digiroad, HSL, Helsinki, Vantaa,Espoo) pitkin laskettujen saavutettavuusvyöhykkeiden, isokronien, muodostamista kaikille Helsingin seudun raskaan raideliikenteen asemille. Verkostotarkasteluiden menetelmän kuvaamisen lisäksi Jaakkola tarkasteli projektin kolmen pilottiaseman, Keran, Keravan ja Pukinmäen tämän hetken tilannetta tavoitteineen ja haasteineen. Symmetrisen kaupungin sillanpää Joensuun asemanseudulla kaavoituspäällikkö Juha-Pekka Vartiainen, Joensuun kaupunki Juha-Pekka Vartiainen esitteli Joensuuta ja asemanseudun kehittämistä symmetrisenä kaupunkina. Liikenteelliseltä sijainniltaan Vartiainen totesi Joensuun olevan pussinperä, jolle olennainen kysymys on läheisen itärajan toimivuus tulevaisuudessa.

6 Joensuun keskustalle symmetrinen kaupunki ajattelu merkitsee kasvua, lisää työpaikkoja, keskustaasumisen renesanssia, kaupunkikulttuuria ja matkailua. Olennaista on keskustan kehittyminen molemmin puolin sen läpi virtaavaa jokea. Ydinkeskustaan nähden toisella puolen jokea sijaitsevan asemanseudun kytkeminen jalankulku- ja julkinen liikenne painotteisilla silloilla ydinkeskustaan onkin symmetrisen kaupungin perustava ajatus. Asemanseutu nähdäänkin Joensuussa Symmetrisen kaupungin sillanpääasemana. Joensuun asema-alueen kehittämisen kannalta Vartiainen nosti esiin erityisesti maanomistuksen. Alueen maanomistus on jakautunut varsin monelle eri taholle (Pohjois- Karjalan Osuuskauppa, Joensuun Keskusliikenneasema, VR-Yhtymä Oy, Liikennevirasto, Joensuun kaupunki). Joensuun kaupungin ja valtion välisessä kasvusopimuksessa puhutaan Joensuun ydinkeskustan investointihankkeiden laajamittaisten kehitysesteiden poistamisesta, mihin juuri symmetrinen kaupunki - kehittämisellä pyritään vastaamaan. Asemanseudun kehittämissuunnitelmissa ovat mukana esimerkiksi uusi kaupunkimatkailukohde, asumisen, toimisto-työpaikkojen sekä palveluiden tuominen asema-alueen kortteliin, ratapihan kunnostaminen ja matkustajapalveluiden uudistaminen sekä houkuttelevan kävelyyhteyden luominen liikekeskustaan joen yli. Joensuun asemanseutu on mahdollista nimetä MRL 15 mukaiseksi kehittämisalueeksi. Esitelmänsä lopuksi Vartiainen esitteli kolmiulotteisia havainnekuvia asemanseudun kehittämissuunnitelmista. Porin asema-alueen uudistuminen: Pysähtyneisyyden tilasta uuteen nousuun kaupunkisuunnittelupäällikkö Olavi Mäkelä, Porin kaupunki Olavi Mäkelän esitelmä Porin asema-alueen kehittämisen haasteista lähti liikkeelle alueen tämän hetken pysähtyneisyyttä demonstroivilla kuvilla. Mäkelän mukaan asema-alueen keskeisin ongelma on tällä hetkellä juuri sen hiljaisuus. Lähitulevaisuudessa alueelle on rakentumassa Satakunnan ammattikorkeakoulun kampus, mikä osaltaan tulee elävoittämään asemanseutua. Porin asema-alueen erityispiirre on se, että Porin lentoasema sijaitsee vain noin kymmenen minuutin kävelymatkan päässä asema-alueelta. Todellisuudessa lentoliikenne on kuitenkin tällä hetkellä kentällä vähäistä. Porissa on vuosien varrella laadittu paljon kehittämissuunnitelmia, kuten esimerkiksi vuosituhannen alussa kaupunkikeskustaa kehittämistä varten laadittu Promenadi-Pori. Hitaiden vuosien jälkeen Porissa ollaan nyt pääsemässä asemanseudun kehittämisessä eteenpäin.

7 SmartStation Seinäjoki - esimerkki osallistavasta kaupunkikehityshankkeesta projektipäällikkö Pekka Leinonen, IntoSeinäjoki Seinäjoen asema-alueen kehittämistä SmartStation -suunnitelman pohjalta esitellyt Pekka Leinonen näkee Seinäjoen asema-alueen haasteissa samankaltaisuutta Kouvolan ja Joensuun asema-alueiden haasteisiin nähden: kyse on yhdyskuntarakenteen tiivistämisestä ja liikkuvuuden sujuvoittamisesta. Seinäjoen tapauksessa rata-alue toimii liikkumista estävänä tekijänä sijoittuessaan liikekeskustan ja kasvavan Pohjan kaupunginosan väliin. Tekesin rahoittaman SmartStation hankkeen (09/ /2014) puitteissa kehitettiin menetelmiä, joilla kaupungit voivat suunnitella, hankkeistaa ja valmistella asema-alueidensa toteuttamista osana kaupunkikeskustojen kehittämisprosesseja. Hanke toteutettiin työpajojen kautta, joiden pohjalta laadittiin visiokuva alueen tulevaisuudesta, ns. Core- konsepti. Sidosryhmiä osallistaneessa kehittämistyössä käytettiin mikserimenetelmää (Kolehmainen, Hynynen), joka Pekka Leinosen mukaan toimi mainiosti. (Hankkeen loppuraportti: SmartStation -hankkeen jälkeen Seinäjoella kehitellään SmartStation - Respa (recreating spaces). -jatkohanketta, jossa erityispainotus on yritystoiminnan kehittämisellä. Keskeisenä ideana on hyödyntää normaalisti varsin pitkä maankäytön suunnitteluaika toiminnallisen sisällön kehittämiseen. Keskeisinä välineinä yritystoiminnan kehittämiseen asema-alueella käytetään innovaatioverkostoa sekä yritysarkkitehtuurikilpailua Kaupunkipolitiikan näkökulma neuvotteleva virkamies Olli Alho, TEM Työ- ja elinkeinoministeriön näkökulmista asemanseutujen kehittämiseen esitelmöinyt Olli Alho lähti liikkeelle suomalaisen kaupunkipolitiikan tarkastelusta. Verrattaessa muualla Euroopassa harjoitettuun kaupunkipolitiikkaan, painottuu Suomessa näkökulma kaupungeista taloudellisen kasvun vetureina. Euroopassa kaupunkipolitiikalla puolestaan tarkoitetaan yleensä sosiaalisen ja taloudellisen alueellisen eriytymisen, segregaation, ehkäisemistä. MAL-teemojen yhä vahvemman kaupunkipolitiikan agendalle tulon taustalla ovat toisaalta juuri kasvutavoitteet, toisaalta taas ilmastonmuutoksen hillintään liittyvät tavoitteet. MAL-aiesopimuksissa käytetty sopimuspolitiikka, kuten aiesopimus-menettely on Alhon mukaan kehittänyt yhteistyötä eri hallinnonaloilla niin kaupunkiseudulla kuin myös valtiotoimijoiden kesken. Alhon mukaan MAL-teemojen yhdistäminen kasvusopimuksiin on ollut onnistunutta. Esimerkkeinä Alho mainitsee Seinäjoen ja Joensuun. Tässä yhteydessä myös asemanseudut ovat nousseet esille kehittämiskokonaisuuksina. Asemanseudut ovatkin teemana peräti 10 kasvusopimuksessa, kaikkialla muualla paitsi Jyväskylän ja Helsingin seuduilla. Alhon mukaan myös valtiotoimijat tiedostavat seminaarissa jo useasti esiin nousseen maanomistusongelman. Joillakin asemanseuduilla ollaan oltu jumitilanteessa jo kymmeniä vuosia. Nyt

8 valtio on lähtenyt liikkeelle näiden jumien purkamiseksi perustamalla VM:n vetämän maanomistajien työryhmän, joka on kartoittanut ongelmakohtia tavoitteenaan pelisääntöjen luominen. Alho näkee että asemanseudut tulevat pysymään agendalla myös tulevaisuudessa: kyseessä on asia, joka on Alhon mukaan vähemmän altis poliittisille suunnanmuutoksille. Asemanseuduissa on edetty kohti valtion maanomistuksen strategista kehittämistä, minkä Alho näkisi olevan tarpeen myös valtion maanomistuksen kehittämisessä ylipäänsä. Tällä hetkellä tarkkaa kokonaiskuvaa valtion maanomistuksesta ei ole Alhon mukaan kellään. Asemanseutujen kiinteistöomistajan näkökulma johtava asiantuntija Antti Kari, Senaatti Senaatti-kiinteistöjen Antti Kari painottaa asemanseutujen kehittämistä koskevien sopimusten (Malaiesopimukset, kasvusopimukset) teon ongelman löytyvän ylätason sopimisen ja alatason konkretian kohtaamattomuudesta. Tämä kohtaamattomuus johtuu pääasiassa toimijakentän moninaisuudesta. Erityisesti valtion toimijakentässä on moninaisuutta, jopa sekavuutta. Toisaalta myös kunnallinen toimijakenttä on Karin mukaan usein moninainen, tarkoittaen kunnan eri sektoreiden väliltä puuttuva koordinaatiota. Jo edellisessä Olli Alhon (TEM) esityksessä mainitun VM:n vetämän valtion maanomistajien yhteistyöryhmän ehdotus sopimusmallirakenteeksi selventää sopimusten tekoa jakamalla sopimukset tarvittaessa tehtäviin seututasoisiin operatiivisiin sopimuksiin, joissa valtiotoimijoina ovat Liikennevirasto, Ely-keskukset ja Senaatti-kiinteistöt sekä seututasoisiin strategiseen sopimuksiin (MAL, Kasvusopimukset), joissa valtiotoimijoina ovat Liikenne- ja viestintäministeriö, Ympäristöministeriö, Valtiovarainministeriö sekä Työ ja elinkeinoministeriö. Sopimusuudistusten jälkeen Kari esitteli ajankohtaisia asemanseutuhankkeita Helsingin Pasilasta, Tampereelta, Oulusta sekä Turusta. Pian rakennusvaiheeseen siirtyvästä Pasilan asemasta Kari nosti esille aikaisemmin seminaarissa puheena olleet polkupyöräpysäköinti paikat, joita on tulossa jopa 500 paikkaa, suurimman osan sijoittuessa sisätiloihin. Kari pohti myös rakentamisen aikaista matkustajaliikennettä: esimerkiksi rullaportaat tulevat todennäköisesti puuttumaan Pasilasta 2,5 vuotta kestävän rakentamisen ajan: niiden järjestäminen on rahoituskysymys. Karin esityksen lopuksi yleisöstä esitettiin kysymys siitä, mikä on Senaatti-kiinteistöjen tämän hetkinen maanomistustilanne esityksessä mukana olleilla asemanseuduilla. Varsinaista maanomistusta Senaatilla on tällä hetkellä Oulussa, mutta johtuen yhtiön roolista valtiotoimijana se tulee saamaan omistukseensa alueita myös muilta asemanseuduilta niiden rakentuessa.

9 Asemien renessanssi ja uudet liikennejärjestelmäkonseptit, Tampereen AiRRport-visio yrittäjä Toni Virkkunen, AiRRport Group Päivän päätteeksi toimitusjohtaja Toni Virkkunen esitteli Tampereen seudulla kehiteltyä AIRRport -hanketta. Hankkeessa on kyse tie-, raide- ja lentoliikenteen tarkastelusta samassa kontekstissa. Tarkoituksena on parantaa keskisen ja läntisen Suomen kilpailukykyä. Virkkunen painotti Suomen keskittymistä Helsinki- Oulu-Rovaniemi -päärataa seuraavan kasvukäytävän varrelle. Kasvukäytävä ei kuitenkaan riitä, jos Suomi ei ole kytköksissä fyysiseen internettiin, jolla Virkkunen tarkoittaa erityisesti lentoliikenteen muodostamaa globaalia verkkoa. Niin lentomatkustaminen kuin lentorahtina liikkuvan tavaran määrä tulevat lisääntymään merkittävästi tulevaisuudessa. Erityisesti huipputeknologia liikkuu ilmassa: vaikka lähes 40% maailmankaupan arvosta liikkuu lentokoneella, muodostaa tuo 40% vain 1% maailmankaupan kokonaispainosta. Verrattuna muihin pohjoismaihin Suomi häviää erityisesti muiden kuin maan päälentokentän kehityksessä: Siinä missä Ruotsissa ja Norjassa muiden kenttien vuosien matkustajamäärän kasvu ylittää päälentokentän kasvun, on Suomessa muiden lentokenttien matkustajamäärän kasvu vain pieni osa Helsinki-Vantaan matkustajamäärän kasvusta. Virkkunen nostaa esille myös Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa kehitteillä olevan Scandinavian 8 Million City -hankkeen, joka yhdistäisi maiden pääkentät ja kakkoskentät huippunopein tie- ja raideliikenneyhteyksin. Se, panostetaanko Suomessa yhden kansainvälisen lentokentän vai kahden tai kolmen kansainvälisen lentokentän malliin on strateginen valinta. Tässä yhteydessä Virkkunen painottaa hyvien verkostojen merkitystä yritysten synnylle: myös uusien yritysten syntyä vertailtaessa Suomi on viime vuosina hävinnyt muille Pohjoismaille. AIRRport -mallin keskeisiä osia ovat jo rautatieasemilla tapahtuva check-in. Mallissa Tampereen rautatieasema toimisi samalla lentokenttänä, sisältäen kaikki lentokenttätoiminnot ja nopean APM-junilla liikennöitävän raideyhteyden Tampere-Pirkkalan lentokentälle. Myös muut keskisen ja läntisen Suomen rautatieasemat (esim. Jyväskylä, Seinäjoki, Pori) olisivat näin huomattavasti entistä paremmassa yhteydessä globaaliin lentoliikenneverkkoon. Esitykset seminaarissa: Muistiinpanot: Jussi Välimäki (HSY), puhtaaksi kirjoitettu

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Kaupungit kasvaneet ja kehittyneet ratapihojen ympärille Asuminen ja muun maankäyttö sijaitsee ratapihojen

Lisätiedot

Kaupunkikehitysryhmä Keskustahanke

Kaupunkikehitysryhmä Keskustahanke TAMPEREEN ASEMANSEUDUN HANKEKOKONAISUUS Tampereen ja keskustan kehittämisohjelma Tullin alueen visiotyö Tampereen kaupunkiseudun MAL-aiesopimus ja Asemakeskushanke Tampereen Asemakeskuksen suunnittelukilpailu

Lisätiedot

ELIAS- Elinvoimaa asemanseuduille

ELIAS- Elinvoimaa asemanseuduille ELIAS- Elinvoimaa asemanseuduille Helsingin seudulla ja Uudellamaalla Asemanseudut kaupunkien kasvun moottoreina 19.5.2016 Projektipäällikkö Pia Tynys, HSY Lähtökohtana seudun hiilineutraaliustavoite Liikenne

Lisätiedot

Asemanseutujen kehittämiskonseptit ja investointimallit

Asemanseutujen kehittämiskonseptit ja investointimallit Asemanseutujen kehittämiskonseptit ja investointimallit Ari Hynynen Professori Tampereen teknillinen yliopisto Arkkitehtuurin laitos / Seinäjoen kaupunkilaboratorio 28.01.2016 Miksi asemanseudut? Miksi

Lisätiedot

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Arja Aalto 3.6.2015 Liikennevirasto vastaa Suomen teistä, rautateistä ja vesiväylistä sekä liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta

Lisätiedot

Vantaan keskustojen kehittäminen

Vantaan keskustojen kehittäminen Vantaan keskustojen kehittäminen Asukastilaisuus Myyrmäen yritystilaisuus 2.11.2016 Kilterin 17.11.2016 koulu Anne Olkkola Lea Varpanen, kehittämispäällikkö Kansainvälinen Vantaa, maailma lähellä 6.8.2015

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Liikennejärjestelmätyöryhmä muistio 4/2011 11.5.2011

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Liikennejärjestelmätyöryhmä muistio 4/2011 11.5.2011 Aika: 11.5.2011 klo 14.00 Paikka: Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, kokoushuone Satakunnankatu 18 A, 2. krs. Osallistujat: Liikennejärjestelmätyöryhmä: Laaksonen Risto tilaajapäällikkö Tampere, pj.

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA Porin seudulla

AJANKOHTAISTA Porin seudulla AJANKOHTAISTA Porin seudulla Kokouksessa esitelty aineisto ja täydennykset kursiivilla Liikenneviraston päätös rahoituksesta ja joukkoliikenteen kehittämissuunnitelma Liikenneviraston valtionavustuspäätös

Lisätiedot

Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla?

Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla? Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla? Liikennepoliittiset teemat Ari-Pekka Manninen Liikennepolitiikan päämäärä ja uuden ajan liikennepolitiikka Liikennepolitiikan päämäärä on

Lisätiedot

MAL-GIS: PAIKKATIETOPOHJAINEN ASUMISKATSAUSMALLI HANKKEEN TYÖPAJA

MAL-GIS: PAIKKATIETOPOHJAINEN ASUMISKATSAUSMALLI HANKKEEN TYÖPAJA MAL-GIS: PAIKKATIETOPOHJAINEN ASUMISKATSAUSMALLI HANKKEEN TYÖPAJA 10.1.2017 Rambollin toimisto Pakkahuoneenaukio 2, Tampere Tero Piippo, MAL-verkoston projektipäällikkö MAL-VERKOSTON RAHOITTAJAT JA JÄSENSEUDUT

Lisätiedot

MAL-YHTEISTYÖN JA HALLINNON KEHITTÄMISEN TULEVAISUUSKUVAT. Skenaariotyöpaja klo Kuntaliitto, Kuntatalo B 4.

MAL-YHTEISTYÖN JA HALLINNON KEHITTÄMISEN TULEVAISUUSKUVAT. Skenaariotyöpaja klo Kuntaliitto, Kuntatalo B 4. MAL-YHTEISTYÖN JA HALLINNON KEHITTÄMISEN TULEVAISUUSKUVAT Skenaariotyöpaja 11.3.2015 klo 12.00-16.00 Kuntaliitto, Kuntatalo B 4.15 MAL-YHTEISTYÖN JA HALLINNON KEHITTÄMISEN TULEVAISUUSKUVAT Skenaariotyöpajan

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

MAL-verkoston ajankohtaiset kuulumiset. Kati-Jasmin Kosonen UZ-kierros, Kulttuurikeskus, Iisalmi

MAL-verkoston ajankohtaiset kuulumiset. Kati-Jasmin Kosonen UZ-kierros, Kulttuurikeskus, Iisalmi MAL-verkoston ajankohtaiset kuulumiset Kati-Jasmin Kosonen UZ-kierros, 18.4.2013 Kulttuurikeskus, Iisalmi Kansallinen kaupunkipolitiikka Ohjelmat: Kaupunkipoliittinen toimenpideohjelma, liikennepol. selonteko,

Lisätiedot

Riihimäen kaupunkiseudun maankäytön ja liikkumisen suunnitelma

Riihimäen kaupunkiseudun maankäytön ja liikkumisen suunnitelma seudun maankäytön ja liikkumisen suunnitelma Yhteenveto vaiheista I ja II 6/2016 suunnitelma yhteenveto vaiheista I ja II 1 seudun maankäytön ja liikkumisen suunnitelma I vaihe keskittyi maankäytön ja

Lisätiedot

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma 18.2.2014 18.2.2014 Page 1 Sisältö Strategiakaavio Päivitetyt tavoitteet, visio ja toimenpide-esitykset 18.2.2014 Page 2 Strategiakaavio Tavoitteet

Lisätiedot

Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus

Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 105/10.00.00.00/2012 41 Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus 2016-2019 Päätöshistoria Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Kannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma

Kannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma LIITE 1 Kannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma KSLK 10.2.2011 Kannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma Suunnitelmakartat ja toimenpiteet

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö

Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö Liikkumispalveluiden työpaja 27.10.2016 Janna Räisänen, aluesuunnittelija KOPIKALIsta ja KAKEPOLIsta Pohjois-Suomen liikenne ja logistiikkastrategiaan Kokkolan,

Lisätiedot

MAL-YHTEISTYÖN JA HALLINNON KEHITTÄMISEN TULEVAISUUSKUVAT. Skenaariotyöpaja klo Kuntaliitto, Kuntatalo B 4.

MAL-YHTEISTYÖN JA HALLINNON KEHITTÄMISEN TULEVAISUUSKUVAT. Skenaariotyöpaja klo Kuntaliitto, Kuntatalo B 4. MAL-YHTEISTYÖN JA HALLINNON KEHITTÄMISEN TULEVAISUUSKUVAT Skenaariotyöpaja 11.3.2015 klo 12.00-16.00 Kuntaliitto, Kuntatalo B 4.15 MAL-YHTEISTYÖN JA HALLINNON KEHITTÄMISEN TULEVAISUUSKUVAT Skenaariotyöpajan

Lisätiedot

Ysitien kehittämisnäkymät Itä- Suomessa

Ysitien kehittämisnäkymät Itä- Suomessa Ysitien kehittämisnäkymät Itä- Suomessa Ysiväylän liikenneseminaari 6.5.2015 Kuopio Airi Muhonen, Pohjois-Savon ELY-keskus 7.5.2015 1 Lähde: Ruut Rissanen, Antti Rehunen, Hanna Kalenoja, Ossi Ahonen, Tommi

Lisätiedot

Kasvusopimus/MAL-työpaja viisikkokaupungeille klo Sokos Hotel Vantaa, Tikkurila.

Kasvusopimus/MAL-työpaja viisikkokaupungeille klo Sokos Hotel Vantaa, Tikkurila. Kasvusopimus/MAL-työpaja viisikkokaupungeille 23.11.2012 klo 9.15-15.30 Sokos Hotel Vantaa, Tikkurila www.mal-verkosto.fi Työpajan tavoitteet: Keskeiset tahot saman pöydän ääreen: valtio, kaupungit Tilanteiden

Lisätiedot

MAL verkostotapaaminen Uuden kauden käynnistys 14.3.2012. Kimmo Kurunmäki

MAL verkostotapaaminen Uuden kauden käynnistys 14.3.2012. Kimmo Kurunmäki MAL verkostotapaaminen Uuden kauden käynnistys 14.3.2012 Kimmo Kurunmäki Pilottikausi 2010 2011 paketissa Koordinointi www.mal verkosto.fi Projektipäällikkö Kimmo Kurunmäki, kimmo.kurunmaki@tampereenseutu.fi,

Lisätiedot

Helsingin seudun MALaiesopimuksen. seurannan valmistelusta. Arja Salmi

Helsingin seudun MALaiesopimuksen. seurannan valmistelusta. Arja Salmi Helsingin seudun MALaiesopimuksen ja sen seurannan valmistelusta Arja Salmi Helsingin seudun MAL-valmistelu Kolme valmisteluryhmää: 1. Maankäyttö ja liikenne (Pekka Normo, YM) 2. Asuminen (Tommi Laanti,

Lisätiedot

Lentoliikennestrategia Lapin Liikennefoorumi 2013. 11.6.2013 Johtava asiantuntija Lassi Hilska

Lentoliikennestrategia Lapin Liikennefoorumi 2013. 11.6.2013 Johtava asiantuntija Lassi Hilska Lentoliikennestrategia Lapin Liikennefoorumi 2013 11.6.2013 Johtava asiantuntija Lassi Hilska Lentoliikennestrategia miksi? Lentoliikennestrategia on yksi liikennepoliittisen selonteon jatkotoimenpiteistä

Lisätiedot

Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT)

Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT) Sektoritutkimuksen neuvottelukunnan alue ja yhdyskuntarakenteet ja infrastruktuurit (AYI) jaoston tutkimuskokonaisuus "Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus Monikeskuksisuuden monet Raine Mäntysalo

Lisätiedot

Kortteli 52125, asemakaavan muutos

Kortteli 52125, asemakaavan muutos Kortteli 52125, asemakaavan muutos Työ nro 002260 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, 17.8.2015 Arvoisa vastaanottaja, Tämä asiakirja on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma.

Lisätiedot

MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA

MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA Lapin liikennefoorumi 11.06.2013 MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA Elisa Aalto Pitkämatkainen joukkoliikenne Suomessa junaliikenteessä matkustajavirrat ovat vahvimmat Helsinki-Hämeenlinna-

Lisätiedot

Suunnitteluprosessin uudistaminen

Suunnitteluprosessin uudistaminen Suunnitteluprosessin uudistaminen Liikennejärjestelmäpäivä 20.4.2016 Matti Levomäki Suunnitteluprosessin uudistaminen TAVOITE Suunnittelun toimintatapojen kehittäminen siten, että ne tuottavat vaikuttavimmat

Lisätiedot

MAL verkosto ja kaupunkipolitiikka. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ ja elinkeinoministeriö / Alueosasto

MAL verkosto ja kaupunkipolitiikka. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ ja elinkeinoministeriö / Alueosasto MAL verkosto ja kaupunkipolitiikka Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 14.3.2012 Uusi lähtö Kotipesäksi kaupunkipolitiikka Kansallisen merkityksen tunnustaminen: TEM:n

Lisätiedot

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Kuva: Passenger Market Potential Analysis, Scan Of New Air Routes for the Airport of Joensuu, Finland (2013) MKmetric Gesellschaft für Systemplanung

Lisätiedot

MAL(PE)-AIESOPIMUSTEN JA KASVUSOPIMUSTEN KEHITTÄMISTYÖPAJA. Tero Piippo MAL-verkoston projektipäällikkö. Säätytalo 2.10.2014

MAL(PE)-AIESOPIMUSTEN JA KASVUSOPIMUSTEN KEHITTÄMISTYÖPAJA. Tero Piippo MAL-verkoston projektipäällikkö. Säätytalo 2.10.2014 MAL(PE)-AIESOPIMUSTEN JA KASVUSOPIMUSTEN KEHITTÄMISTYÖPAJA Tero Piippo MAL-verkoston projektipäällikkö Säätytalo 2.10.2014 MAL-verkoston tavoitteet MAL-verkosto tukee kaupunkiseutujen MAL-työtä nostamalla

Lisätiedot

HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIT YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA MARKUS HYTÖNEN

HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIT YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA MARKUS HYTÖNEN HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIT YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA OHJELMA 16:00 Avaus ja esittely Prosessi, Strateginen yleiskaava? Lähtökohtia ja tavoitteita Rakennemallit ja vertailu

Lisätiedot

1. Suunnittelualue. 2. Mitä alueelle suunnitellaan? Ase makaavan muutos nro 001998 sekä tonttijako ja tonttijaon muutos Tikkurilan asemakeskus

1. Suunnittelualue. 2. Mitä alueelle suunnitellaan? Ase makaavan muutos nro 001998 sekä tonttijako ja tonttijaon muutos Tikkurilan asemakeskus Ase makaavan muutos nro 001998 sekä tonttijako ja tonttijaon muutos Tikkurilan asemakeskus Tämä asiakirja on maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma. 30.9.2010 1.

Lisätiedot

Tahdon ja erityisesti tarkoitan, että aion tahtoa täsmällisemmin: aion harkita tahtomisen aikomista siis SOPIMASSA VALTION KANSSA

Tahdon ja erityisesti tarkoitan, että aion tahtoa täsmällisemmin: aion harkita tahtomisen aikomista siis SOPIMASSA VALTION KANSSA Tahdon ja erityisesti tarkoitan, että aion tahtoa täsmällisemmin: aion harkita tahtomisen aikomista siis SOPIMASSA VALTION KANSSA 1. Mitä aikomuksia on viime vuosina ollut? Joensuun seudun LJS-aiesopimus

Lisätiedot

Suomen kasvukäytävä ja Pohjoinen kasvuvyöhyke -tarjoukset työ- ja elinkeinoministeriölle tiedoksi

Suomen kasvukäytävä ja Pohjoinen kasvuvyöhyke -tarjoukset työ- ja elinkeinoministeriölle tiedoksi Maakuntahallitus 20 15.02.2016 Suomen kasvukäytävä ja Pohjoinen kasvuvyöhyke -tarjoukset työ- ja elinkeinoministeriölle tiedoksi 398/04.00.00/2015, 44/05.02.01/2016 MHS 15.02.2016 20 Tiivistelmä Asian

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

Sopimukset tukemaan uudistuvia kaupunkiseutuja. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 7.5.2012

Sopimukset tukemaan uudistuvia kaupunkiseutuja. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 7.5.2012 Sopimukset tukemaan uudistuvia kaupunkiseutuja Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 7.5.2012 Kaupunkien merkitys kansantalouden kannalta Kaupunkien merkitys kansantalouden

Lisätiedot

JOENSUUN ASEMANSEUDUN KEHITTÄMINEN KÄYTTÄJÄKYSELYN TULOKSET

JOENSUUN ASEMANSEUDUN KEHITTÄMINEN KÄYTTÄJÄKYSELYN TULOKSET Kuva: Juha-Pekka Vartiainen JOENSUUN ASEMANSEUDUN KEHITTÄMINEN KÄYTTÄJÄKYSELYN TULOKSET Lisätietoja: Hanna Herkkola, hanna.herkkola@ramboll.fi, 5 51 55 VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT 1. Sukupuolenne?. Ikäryhmänne

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

HSL ja itsehallintoalueet

HSL ja itsehallintoalueet HSL ja itsehallintoalueet Suvi Rihtniemi Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL Strategia teoiksi Mitä HSL tekee? Perustettu 2009 Vastaa Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisesta

Lisätiedot

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos Luottamushenkilöseminaari 26.8.2014 Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Liikenteen tavoitteet (HLJ-toimikunta

Lisätiedot

Käsitteet selviksi ja monimutkaisesta kohti yksinkertaista Täydennysrakentaminen onnistuu! Erityisasiantuntija Satu Åkerblom Uudenmaan liitto

Käsitteet selviksi ja monimutkaisesta kohti yksinkertaista Täydennysrakentaminen onnistuu! Erityisasiantuntija Satu Åkerblom Uudenmaan liitto Käsitteet selviksi ja monimutkaisesta kohti yksinkertaista Täydennysrakentaminen onnistuu! Erityisasiantuntija Satu Åkerblom Uudenmaan liitto Kyselyt täydennysrakentamisen edistämisen tarpeista Kiinteistö-

Lisätiedot

Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14

Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14 Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14 29.1.2015 Päijät-Hämeen liitto Salpausselän palveluvyöhyke Salpausselän palveluvyöhyke on Länsi-Suomesta ja Tampereelta Lahden ja Kouvolan kautta Lappeenrantaan

Lisätiedot

HLJ 2011:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) päätulokset

HLJ 2011:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) päätulokset HLJ 2011:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) päätulokset 22.3.2010 Tavoitetila ja -verkko Perustuu laajaan asiantuntijakäsittelyyn ja innovatiiviseen mallinnusprosessiin Käyty läpi seudulla

Lisätiedot

MAL-verkoston ohjausryhmä Tilannekatsaus 28.11.2014-26.3.2015. Tero Piippo, 27.3.2015 Kuntatalo (Helsinki)

MAL-verkoston ohjausryhmä Tilannekatsaus 28.11.2014-26.3.2015. Tero Piippo, 27.3.2015 Kuntatalo (Helsinki) MAL-verkoston ohjausryhmä Tilannekatsaus 28.11.2014-26.3.2015 Tero Piippo, 27.3.2015 Kuntatalo (Helsinki) VERKOSTOTILAISUUDET Asemasta virtaa! Työpajan tulokset Kouvola 02.12.2014 / Viiraamo Ari Hynynen

Lisätiedot

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin WHOLE-hanke asiantuntijatyöpaja 17.5.2016 Seppo Laakso Kaupunkitutkimus TA Oy Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin Saavutettava sijainti resurssina Liikenteen laajemmat vaikutukset

Lisätiedot

Fintrip ideasta konkretiaksi syksy 2012

Fintrip ideasta konkretiaksi syksy 2012 Finnish Transport Research and Innovation Partnership Fintrip ideasta konkretiaksi syksy 2012 Finnish Transport Research and Innovation Partnership Liikenteen osaamis- ja innovaatioverkosto Johanna Särkijärvi,

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen kehityskuva ja kehittäminen

Kaupunkiseutujen kehityskuva ja kehittäminen Kaupunkiseutujen kehityskuva ja kehittäminen Satu Tolonen ja Janne Antikainen TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu) VNK TEAS hanke Työpaja 13.6.2016 Väestö Väestönkehitys 1995-2015

Lisätiedot

VETOVOIMAINEN MATKAKESKUS Matkakeskus Turkuun klinikan aloitusseminaari Saku Järvinen, projektipäällikkö, Realprojekti Oy

VETOVOIMAINEN MATKAKESKUS Matkakeskus Turkuun klinikan aloitusseminaari Saku Järvinen, projektipäällikkö, Realprojekti Oy MYLLY LÄNSIKESKUS VETOVOIMAINEN MATKAKESKUS Matkakeskus Turkuun klinikan aloitusseminaari 11.3.2016 Saku Järvinen, projektipäällikkö, Realprojekti Oy MATKAKESKUS HANSA SKANSSI Lukuisia asemanseutujen kehittämisprojekteja

Lisätiedot

MAL 2019 puiteohjelman valmistelu, liikenneasiat

MAL 2019 puiteohjelman valmistelu, liikenneasiat MAL 2019 puiteohjelman valmistelu, liikenneasiat HSYK 11.10.2016 Ennakkoaineisto Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Lähtökohdat puiteohjelman laatimiseen Edellisen MAL-suunnittelukierroksen jälkiarviointi,

Lisätiedot

Asemanseutujen ja keskustakehityksen kohtalonyhteys. Asemasta virtaa! Kouvola Ari Hynynen / TTY Jari Kolehmainen / TaY

Asemanseutujen ja keskustakehityksen kohtalonyhteys. Asemasta virtaa! Kouvola Ari Hynynen / TTY Jari Kolehmainen / TaY Asemanseutujen ja keskustakehityksen kohtalonyhteys Asemasta virtaa! Kouvola 02.12.2014 Ari Hynynen / TTY Jari Kolehmainen / TaY Missä ollaan ja miten tähän on tultu? Innovaatiotoiminnan I aalto asiallista

Lisätiedot

Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040

Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040 Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040 Seutufoorumi 27.11.2013 Kimmo Kurunmäki seutusuunnittelupäällikkö Lähtökohtia Rakennesuunnitelmalle 2040 Seutustrategia 2020 Vetovoimainen Tampereen

Lisätiedot

JOUSI - valtakunnallinen joukkoliikenteen yhteistoimintaryhmä

JOUSI - valtakunnallinen joukkoliikenteen yhteistoimintaryhmä JOUSI - valtakunnallinen joukkoliikenteen yhteistoimintaryhmä Kärkitavoitteet Julkisen liikenteen kehittämishankkeet JOUSI-ohjausryhmän tehtävänä on koordinoida, ohjata ja seurata neljän hankkeen toteutumista.

Lisätiedot

SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue käsittää osan asemakaavoitetusta pääradan varresta Kaustarissa. Ote opaskartasta, alueen likimääräinen sijainti

SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue käsittää osan asemakaavoitetusta pääradan varresta Kaustarissa. Ote opaskartasta, alueen likimääräinen sijainti OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS PÄÄRADAN KAKSOISRAITEET KAUSTARI Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL 43, 67101 Kokkola Puh.

Lisätiedot

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua Osaston johtaja Sini Puntanen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä TIEMAKSUT Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua 11.2.2016 Taustaa Helsingin seutu on selvittänyt, olisiko seudulla edellytyksiä

Lisätiedot

Suurten kaupunkiseutujen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

Suurten kaupunkiseutujen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto Suurten kaupunkiseutujen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma 14.3.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto Innovaatiokeskittymien neuvottelumenettely Merkittävimmät uudet avaukset (4-6 kaupunkiseutua)

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari

Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari 01 ostari on osa sujuvaa arkea riittävä, nopea ja helppo. 02 sijaitsee lähellä ihmisiä, harrastuksia ja kulkureittejä. 03 vahva ja vakiintunut kauppapaikka

Lisätiedot

Yleiskaava Andrei Panschin & Matilda Laukkanen /

Yleiskaava Andrei Panschin & Matilda Laukkanen / Yleiskaava 2029 Andrei Panschin & Matilda Laukkanen / 9.12.2016 Esityksen sisältö Yleiskaavan 2029 tavoitteisto ja eteneminen Asukasnäkökulma suunnittelussa Turun kaupungin visio 2029 Suomen Turku on kiinnostava

Lisätiedot

Päivittämistarpeen taustalla

Päivittämistarpeen taustalla Päivittämistarpeen taustalla Strategisten painopisteiden hahmottaminen Laajan toimenpidejoukon jäsentäminen ja selkeämpien kehittämiskokonaisuuksien muodostaminen niiden sisällä erilaisia ja eri toteuttamis-

Lisätiedot

MAL-VERKOSTON OHJAUSRYHMÄN KOKOUS Aika: 25.11.2015 klo 10.00-12.00 Paikka: Valtiovarainministeriö, Mariankatu 9, kokoustila Loppupeli.

MAL-VERKOSTON OHJAUSRYHMÄN KOKOUS Aika: 25.11.2015 klo 10.00-12.00 Paikka: Valtiovarainministeriö, Mariankatu 9, kokoustila Loppupeli. 1 MAL-VERKOSTON OHJAUSRYHMÄN KOKOUS Aika: 25.11.2015 klo 10.00-12.00 Paikka: Valtiovarainministeriö, Mariankatu 9, kokoustila Loppupeli. ASIALISTA Jäsenet: Ritva Laine, johtaja, Kuntaliitto, pj. Olli T.

Lisätiedot

Monikeskuksinen kaupunki elinympäristönä. Saavutettavuus ja laatu Helsingin, Tampereen ja Turun seutujen keskuksissa

Monikeskuksinen kaupunki elinympäristönä. Saavutettavuus ja laatu Helsingin, Tampereen ja Turun seutujen keskuksissa Monikeskuksinen kaupunki elinympäristönä Saavutettavuus ja laatu Helsingin, Tampereen ja Turun seutujen keskuksissa Panu Söderström 13.6.2014 Monikeskuksisen kaupunkirakenteen voimistuessa erilaisten keskusalueiden

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Johtaja Juha S. Niemelä, Keski-Suomen TE-keskus MYR-seminaari seminaari, 10.9.2009 1 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Haukipudas Kiiminki Hailuoto Oulunsalo Oulu seutusuunnittelija Anne Leskinen, 8.12.2010 Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä Uusi Oulu

Lisätiedot

Rantaväylän tulevaisuus puntarissa. Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin

Rantaväylän tulevaisuus puntarissa. Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin Rantaväylän tulevaisuus puntarissa Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin Valtakunnan päätieverkkoon kuuluva valtatie 4 kulkee Vaajakoskelta Tikkakoskelle. Jyväskylässä

Lisätiedot

Tikkurilan toimisto- ja liikekeskus Dixi, liiketilat

Tikkurilan toimisto- ja liikekeskus Dixi, liiketilat energianero Tikkurilan toimisto- ja liikekeskus Dixi, liiketilat TOIMITILOJA JÄRJELLÄ JA TUNTEELLA Tikkurila lyhyesti Tikkurila on Vantaan hallinnollinen keskus, jossa palvelut ovat lähellä. Keskustassa

Lisätiedot

Pohjoiset suurkaupungit

Pohjoiset suurkaupungit Helsingin yliopisto / geotieteiden ja maantieteen laitos Suomen ympäristökeskus / rakennetun ympäristön yksikkö Pohjoiset suurkaupungit Yhdyskunta- ja kaupunkirakenteen kehitys Helsingin ja Tukholman metropolialueilla

Lisätiedot

KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät , Mikkeli. Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9.

KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät , Mikkeli. Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9. KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät 24.-25.8.2016, Mikkeli Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9.2016 Unelmayhteiskunta (Jensen) Tulevaisuuden maailmassa

Lisätiedot

Alkukyselyn ja työpajojen tuloksien hyödyntäminen. Palvelumuotoilun hyödyntäminen pienten asemapaikkojen kehittämisessä pilottikokeilu

Alkukyselyn ja työpajojen tuloksien hyödyntäminen. Palvelumuotoilun hyödyntäminen pienten asemapaikkojen kehittämisessä pilottikokeilu Alkukyselyn ja työpajojen tuloksien hyödyntäminen Palvelumuotoilun hyödyntäminen pienten asemapaikkojen kehittämisessä pilottikokeilu Tuloksien hyödyntäminen Osana kehittämisprojektia pilottikokeilun asemanseutuihin

Lisätiedot

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) lähtökohdat

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) lähtökohdat seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) lähtökohdat Luottamushenkilöiden seminaari, Aulanko 5.-6.9.2013 Suvi Rihtniemi, toimitusjohtaja Sini Puntanen, liikennejärjestelmäosaston johtaja seudun

Lisätiedot

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö Kymenlaakson Liitto Maakuntavaltuustoseminaari 24.10.2016 Jatkuva liikennejärjestelmätyö 24.10.2016 Esitys Liikennejärjestelmäryhmä ja sen tehtävät Seudulliset liikennejärjestelmäryhmät ja niiden tehtävät

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Laajempi liikennejärjestelmänäkökulma kaupunkipolitiikan perustaksi

Laajempi liikennejärjestelmänäkökulma kaupunkipolitiikan perustaksi Laajempi liikennejärjestelmänäkökulma kaupunkipolitiikan perustaksi 13.6.2012 1 Uusi Kouvola lyhyesti Asukkaita noin 90.000 (88 987/2008) Pinta-ala 2 885 km², josta maapinta-ala 1677 km² ja vesistöä 370

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Dnro KAUS/911/10.02.03/2014 VP 18 /13.5.2014 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VIIKINÄINEN (69.) KAUPUNGINOSA, KORTTELIN 12 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1646 www.pori.fi/kaupunkisuunnittelu etunimi.sukunimi@pori.fi

Lisätiedot

Joukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet. Jenni Eskola, Liikennevirasto

Joukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet. Jenni Eskola, Liikennevirasto Joukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet Jenni Eskola, Liikennevirasto Joukkoliikenneuudistuksen vaikutukset Uudistuksen vaikutuksia Markkinaehtoinen

Lisätiedot

Elinvoimaa lähiöihin klinikka

Elinvoimaa lähiöihin klinikka Elinvoimaa lähiöihin klinikka Erkki Aalto Lähiöiden kehittäminen ja kerrostalojen korjaaminen ovat merkittävä kansallinen haaste www.rakli.fi/klinikat/elivoimaa-lahioihin-turku RAKLIn klinikka kokoaa toimijat,

Lisätiedot

Vähittäiskaupan näkymät Myyrmäessä. Myyrmäen yritystilaisuus Joni Heikkola, yleiskaavasuunnittelija

Vähittäiskaupan näkymät Myyrmäessä. Myyrmäen yritystilaisuus Joni Heikkola, yleiskaavasuunnittelija Vähittäiskaupan näkymät Myyrmäessä Myyrmäen yritystilaisuus 17.11.2016 Joni Heikkola, yleiskaavasuunnittelija Vähittäiskaupan nykytila Myyrmäessä Myyrmäen keskusta toimii kaupallisena keskuksena Länsi-

Lisätiedot

MAL-verkoston toimintasuunnitelma 2013

MAL-verkoston toimintasuunnitelma 2013 MAL-verkoston toimintasuunnitelma 2013 Seminaarit ja työpajat Seminaarit ja työpajat toteutetaan niin, että ne tukevat kansallisia ja seudullisia politiikka- ja suunnitteluprosesseja. Ohjausryhmän kokouksessa

Lisätiedot

Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT)

Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT) Sektoritutkimuksen neuvottelukunnan alue- ja yhdyskuntarakenteet ja infrastruktuurit (AYI) - jaoston "Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus aloitusseminaari 2.9.2010 Vesa Kanninen Aalto-yliopisto/

Lisätiedot

MAL-VERKOSTOPAJA Jyväskylä, Laukaa ja Muurame 30.9.2015

MAL-VERKOSTOPAJA Jyväskylä, Laukaa ja Muurame 30.9.2015 MAL-VERKOSTOPAJA Jyväskylä, Laukaa ja Muurame 30.9.2015 projektipäällikkö Tero Piippo www.mal-verkosto.fi MAL-VERKOSTON RAHOITTAJAT JA JÄSENSEUDUT Kansallinen kaupunkipolitiikka YM, LVM, VM, TEM ARA, Liikennevirasto

Lisätiedot

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU 1.9. 30.11.2016 Alustava vastausraportti (28.11.2016) Vantaan kaupunkisuunnittelussa tehdään parhaillaan suunnitelmaa tulevaisuuden Myyrmäestä. Suunnitelmalla varmistetaan

Lisätiedot

Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla

Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa tuotu esiin liityntäpysäköinnin kehittämistarpeet erityisesti rautatieasemilla Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 tavoitteena

Lisätiedot

Hankkeet nyt ja tulevaisuudessa Kari Ruohonen Ylijohtaja 10.9.2013

Hankkeet nyt ja tulevaisuudessa Kari Ruohonen Ylijohtaja 10.9.2013 Hankkeet nyt ja tulevaisuudessa Kari Ruohonen Ylijohtaja 10.9.2013 Liikenneviraston organisaatio Pääjohtaja Sisäinen tarkastus ELY-liikenne Viestintä Strategia Toiminnan ohjaus Suunnittelu Hankkeet Väylänpito

Lisätiedot

Pori Tampere raideliikenteen jatkokehittäminen

Pori Tampere raideliikenteen jatkokehittäminen Pori Tampere raideliikenteen jatkokehittäminen Esittely Tenho Aarnikko tenho.aarnikko@sito.fi 28.11.2012 SATAKUNTAVALTUUSKUNTA 2 TYÖRYHMÄ Jäsenet: Porin kaupunki: apulaiskaupunginjohtaja Kari Hannus, työryhmän

Lisätiedot

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Suomen kasvukolmio Alueellisesti Loimaa kuuluu Suomen kasvukolmioon Suomen Kasvukolmio eli Helsinki-Tampere-Turku

Lisätiedot

Kaupunkiseudun maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus (MAL3) Lähetekeskustelu Sh ja Kjk 27.5.2015, työpajan yhteenveto

Kaupunkiseudun maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus (MAL3) Lähetekeskustelu Sh ja Kjk 27.5.2015, työpajan yhteenveto Kaupunkiseudun maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus (MAL3) Lähetekeskustelu Sh ja Kjk 27.5.2015, työpajan yhteenveto Työpajan 27.5 teemat 1. Sopimusmenettelyn tavoitteet 2. Sopimuksen teemat ja

Lisätiedot

Puu-Hubi toimintamalli. Ari Hynynen

Puu-Hubi toimintamalli. Ari Hynynen Puu-Hubi toimintamalli Ari Hynynen 09.06.2015 Puurakentamisen innovaatioympäristö puurakentamisen ekosysteemi kunnat SeAMK kaupungit metsäkeskus 2 1 yliopistot maakuntaliitto yksilöt ELY-keskus verkostoituminen

Lisätiedot

Kuvit teellinen visiokuva alueesta.

Kuvit teellinen visiokuva alueesta. UUSI KAUPUNGINOSA SK A TU KA U A EN U K IV IS N.K LL RE A O U TE ST Kuvit teellinen visiokuva alueesta. 2 TU TU 3 FREDRIKSBERG HERÄÄ HENKIIN. HELSINGISSÄ KALLION KUPEESSA, SIINÄ SATA- MAN JA RAUTATIEN

Lisätiedot

Työmatkaliikkumissuunnitelma kestävä liikkuminen osaksi yrityksen arkea

Työmatkaliikkumissuunnitelma kestävä liikkuminen osaksi yrityksen arkea Työmatkaliikkumissuunnitelma kestävä liikkuminen osaksi yrityksen arkea HSL:n ja Motivan työnantajaseminaari 14.3.2013 Päivi Huhtala Tuko Logistics Osuuskunta Päivittäistavarakaupan valikoima-, hankinta-

Lisätiedot

Ratikka kasvun hallintaan

Ratikka kasvun hallintaan Ratikka kasvun hallintaan Elinkeinoelämän ratikkatilaisuus 23.2.2016 Kari Kankaala Tampereen kaupunkiseudulla v. 2040 lähes puoli miljoonaa asukasta - 115000 uutta asukasta ja uutta 90000 asuntoa (Tre

Lisätiedot

Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä. Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL

Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä. Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL Valmistuneet/ valmistuvat asunnot 70 % asunnoista sijoittui alueille,

Lisätiedot

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Kaupunkistrategian lähtökohtia 1. Kaupunkistrategia = Oulun kaupungin strategia (ei vain kaupunkiorganisaation strategia) Kuntalaiset aktiivisina

Lisätiedot

Kauppakeskusbarometri 2010

Kauppakeskusbarometri 2010 Kauppakeskusbarometri 21 Juha Tiuraniemi Toiminnanjohtaja, Suomen Kauppakeskusyhdistys ry Suomen Kauppakeskusyhdistys ry Suomen Kauppakeskusyhdistys ry Barometri 21 Web-kyselyn toteutus: 14.-19. lokakuuta

Lisätiedot

Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014

Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014 Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä Otto Lehtipuu 19.2.2014 Matkustajamäärät Lähteneet ja saapuneet asemittain Matkat 2013 Matkat 2012 Muutos % Kemi 169 251 168 820 0,3 % Kemijärvi 25 103 26

Lisätiedot

Poimintoja hallitusohjelmasta

Poimintoja hallitusohjelmasta Joukkoliikenteen kehittäminen kaupunkiseuduilla mitä edellytyksiä valtio luo? Jenni Eskola, Liikennevirasto Iida Huhtanen, liikenne- ja viestintäministeriö Liikenne ja maankäyttö 2015 8.10.2015 1 Poimintoja

Lisätiedot

Ajoneuvojen energiankäyttöön ja päästöihin liittyvien hankkeiden ja toimenpiteiden arviointikehikko

Ajoneuvojen energiankäyttöön ja päästöihin liittyvien hankkeiden ja toimenpiteiden arviointikehikko Ajoneuvojen energiankäyttöön ja päästöihin liittyvien hankkeiden ja toimenpiteiden arviointikehikko TransEco 18.11.2010 Anu Tuominen, Tuuli Järvi, Kari Mäkelä, Jutta Jantunen VTT 2 Työn tavoite Kehittää

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Selvitys Kysely toteutettiin huhtikuussa 2008 Luonteeltaan selvitys:

Lisätiedot

Alueiden käyttö, luonnonvarat ja liikenne Valmisteluryhmä 4

Alueiden käyttö, luonnonvarat ja liikenne Valmisteluryhmä 4 Valmisteluryhmä 4 Siirtyvistä tehtävistä ja sidosryhmäyhteistyöstä tulevassa maakunnassa / Satakuntaliitto Maakuntauudistukseen liittyvä sidosryhmätilaisuus koskien alueiden käyttöä, luonnonvaroja ja liikennettä

Lisätiedot