Tietoaineistojen lisääntymisen ja avaamisen haasteet kansalaisten anonymiteetille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tietoaineistojen lisääntymisen ja avaamisen haasteet kansalaisten anonymiteetille"

Transkriptio

1 Tietoaineistojen lisääntymisen ja avaamisen haasteet kansalaisten anonymiteetille Kirjoittanut: Ville Aula Korkeakouluharjoittelija Viestintäpolitiikan osasto Liikenne- ja viestintäministeriö Jatkuvasti laajenevat tietoaineistot ja kehittyvät data-analyysin menetelmät luovat uusia riskejä kansalaisten yksityisyydensuojan heikentymiselle. Tutkimuskirjallisuuden valossa aiemmat käsitykset aineistojen anonymiteetistä ovat murroksessa luvulla syntyneet ilmiöt ja ajattelumallit, kuten big, avoin ja my data, koettelevat yksityisyydensuojan ja anonymiteetin määritelmiä ja asettavat paineita sekä lainsäädännölle että kansalaisten oikeusturvalle. Tässä selvityksessä esitellään keskeisimmät tietoaineistojen anonymiteettiin ja sen murtamisen menetelmiä sekä niistä johtuvia yksityisyydensuojan, lainsäädännön ja aineistojen käytön ongelmakohtia. Selvityksen yhteydessä kysyttiin tietojenkäsittelytieteen asiantuntijoilta näkemyksiä aiheesta lähettämällä kysely tietojenkäsittelytieteen tutkimusta ja opetusta tekeville korkeakouluille. Aiemman tutkimuksen ja asiantuntijoiden kommenttien perusteella esitetään tarpeita ja toimenpiteitä 1 Big, avoin ja my data Erilaisten digitaalisten tietoaineistojen määrä on 2000-luvulla kasvanut valtaisalla nopeudella. Big datalla tarkoitetaan tietoaineistojen määrän ja tuotantonopeuden nopeaan lisääntymiseen ja aineistojen vaihtelevuudelle pohjautuvaa uutta tilannetta. Käsite ei kuvaa mitään yksittäistä tietoaineistotyyppiä, vaan digitaalisen yhteiskunnan kehityksen myötä syntynyttä tiedon ja sen hyödyntämisen uutta luonnetta. (Liikenne- ja viestintäministeriö 2013, 3 4). Olennaista big datan ja henkilöitä koskevien tietojen suhteessa on tietoaineistojen jatkuva ja tahaton muodostuminen: digitaalisten palveluiden käyttäminen väistämättä tuottaa käyttäjiä koskevaa tietoa palveluiden tarjoajille, jolloin on helppoa myös muodostaa näistä tiedoista yhtenäisiä tietoaineistoja. Tämä koskee myös julkisia palveluita, sillä sähköisten palveluiden määrä kasvaa jatkuvasti. Julkishallinnon ennestään laajojen kansalaisia koskevien tietoaineistojen lisäksi viranomaisten on mahdollista kerätä yhä laajempaa ja monipuolisempaa tietoa käyttäjistään. Avoimella datalla tarkoitetaan ajattelutapaa, jossa tietoaineistojen julkiseen jakamiseen suhtaudutaan aiempaa avoimemmin ja pyrkimyksenä on jakaa julkisia tietoaineistoja laajempaan käyttöön. Tietoaineistot ovat yhä vahvemmin liike- ja kansalaistoiminnan resursseja, joiden käyttöä pyritään lisäämään. Julkinen sektori on sitoutunut avaamaan yhä useampia aineistojaan julkiseen käyttöön nopeuttaakseen tietoaineistojen ympärille kehittyviä toiminnan muotoja. 1

2 (Valtioneuvosto 2011) Tietoaineistojen jakamisessa tulee noudattaa asiaankuuluvaa lainsäädäntöä, mikä erityisesti kansalaisia koskevassa tiedossa tarkoittaa yksityisyydensuojan huomiointia. Tiedon tulee olla anonyymia eivätkä aineistot saa olla sellaisia, että aineistot voidaan suoraan yhdistää yksittäisiin kansalaisiin. Avoin data ei rajoitu vain julkisen sektorin ajattelutavaksi, vaan myös monet yksityiset yritykset ovat julkistaneet tietoaineistojaan erilaisia tarkoitusperiä varten. Big ja avoin data -ajattelutapojen myötä ovat myös yksilöiden omat oikeudet heitä koskeviin tietoihin alkaneet korostua. Kansalaisten oikeutta heitä koskevien julkisten ja yksityisten tietoaineistojen hallinnointiin ja käytöstä päättämiseen kutsutaan my data -ajatteluksi. My datan tarkoittama itseä koskevasta tiedosta päättäminen sisältää sekä tietojen käytön kieltämisen että niiden jakamisen. Ajattelutavan mukaan yksilöillä tulisi olla oikeus määrätä mihin häntä koskevaa dataa käytetään, mutta toisaalta myös tarjota sitä haluamiensa tahojen käyttöön. (Poikkola, Kuikkaniemi & Kuittinen 2014) Big ja avoimen datan myötä muuttuneet käsityksiä tiedon uudesta luonteesta ja käyttötarkoituksista ei my data -ajattelussa mielletä kielteisiksi, vaikka niiden yhdistelmään liittyykin ongelmia. Ajattelutapa voidaankin nähdä yksilölähtöisyyttä korostavana lähestymistapana 2010-luvun uuteen tietokäsitykseen, minkä vastakohtana ovat yritysten ja yhteisöjen roolia datan omistajana painottavat lähestymistavat. 2 Henkilötietojen luottamuksellisuus ja tunnistettavuuden määritelmät Suomen Perustuslain 10 :ssä turvataan jokaisen yksityiselämä. Tätä toteutetaan henkilötietolailla (523/1999), jonka 3 :ssä henkilötiedoilla tarkoitetaan kaikenlaisia henkilöä taikka hänen ominaisuuksiaan tai elinolosuhteitaan kuvaavia merkintöjä, jotka voidaan tunnistaa häntä tai hänen perhettään tai hänen kanssaan yhteisessä taloudessa eläviä koskeviksi. Näiden tietojen käsittelyssä tulee noudattaa huolellisuutta. Euroopan unionin tietosuojadirektiivin (95/46/eY), jota Suomen henkilötietolaki toteuttaa, toisessa artiklassa henkilötiedot määritellään henkilön tunnistettavuuden kautta. Henkilön katsotaan olevan tunnistettavissa yhden tai useamman hänelle tunnusomaisen fyysisen, fysiologisen, psyykkisen, taloudellisen, kulttuurillisen tai sosiaalisen tekijän perusteella. Koska yksityiselämää koskeva tieto on luottamuksellista ja henkilökohtaisten tietojen julkinen jakaminen lain vastaista, on tunnistamisen ja anonymiteetin keskiössä mahdollisuus liittää jokin tieto tai ominaisuus yksittäiseen henkilöön. Anonymiteetin katsotaan tällöin toteutuvan, mikäli tietoa tai ominaisuuksia ei voida yhdistää tiettyyn henkilöön. Tähän katsotaan pääsääntöisesti riittävän suorien henkilö- ja asuintietojen salaaminen. Tutkimuksessa tietoaineistojen sisältämät tiedot ovat usein jaettu neljään kokonaisuuteen: suorat tunnisteet, kvasitunnisteet, arkaluontoiset tunnisteet ja ei-arkaluontoiset tunnisteet (Fung ym. 2010, 14:4). Suorat tunnisteet, kuten nimi tai henkilötunnus, johtavat henkilön suoraan tunnistamiseen, mutta kvasitunnisteina nähdään mitkä tahansa tiedot, jotka voivat mahdollisesti johtaa henkilön tunnistamiseen. Raja suoran ja kvasitunnisteen välillä on häilyvä, mutta usein anonymiteetin takaamiseksi tietoaineistoista salataan tai poistetaan ainoastaan suorat tunnisteet sekä ilmiselvimmät kvasitunnisteet. Kvasitunnisteiden tunnistettavuus riippuu ensisijaisesti aineiston luonteesta ja laajuudesta. Anonymiteetti ei ole taattu, mikäli tietoaineistot ovat erityisen 2

3 suuria ja moniulotteisia, erilaisia aineistoja on mahdollista verrata keskenään ja hyökkääjällä on edes yksittäisiä tietoja kohdehenkilön toiminnasta (Narayanan & Shmatikov, 2008). Narayananin ja Shmatikovin (2010, 26) mukaan mitä tahansa tietoa, joka tietystä henkilöstä on merkitty rekisteriin, voidaan käyttää tunnistamisen välineenä eikä kvasitunnisteen määritelmällä ole tosiasiallista sisältöä. Tältä osin laajojen avointen tietoaineistojen julkisuus tai julkaiseminen on ristiriidassa yksityisyydensuojan kanssa, koska anonymiteetin perustana lainsäädännössä on tunnistamattomuus, jonka raja on tosiasiassa häilyvä. Kaikki avoimen datan hengessä jaettavista tietoaineistoista ei sisällä yksityisyydensuojan kannalta ongelmallista tietoa, mutta rekisterit voivat sisältää epäsuorasti kansalaisiin liittyvää tietoa. Big datan aikakaudella tietoaineistojen määrä lisääntyy jatkuvasti ja tietoaineistojen avaamisen ollessa vasta alkuvaiheissa, ei ole vielä tiedossa rajaa sille, kuinka paljon ja minkälaisia tietoaineistoja tulevaisuudessa muodostuu ja julkaistaan. Vaikka vain osa tietoaineistoista julkaistaisiin tai olisi kaupankäynnin kohteena, on tietoaineistojen olemassaolo sinänsä jo kansalaisten yksityisyydensuojaa koskeva kysymys. Tähän kysymykseen tarttuu erityisesti my data -ajattelu, jonka mukaan yksilöillä tulisi olla hallintaoikeus heitä koskevaan tietoon riippumatta sen keräämisen syystä tai tiedon käyttötarkoituksesta. Erityisen tärkeitä ovat tietoaineistojen säilytyksen tietoturvanäkökulmat ja väärinkäytön estäminen. Yksityisyydensuoja ei rajoitu ainoastaan julkisiin aineistoihin, vaan myös yksityisten toimijoiden tietoaineistoihin. Kansainvälisesti kuuluisimmat yksityisyydensuojan rikkomiseen johtaneet tiedonjulkistukset (aiheesta yleisesti esim. Ohm 2009, ) ovatkin olleet yksityisten yritysten tekemiä. Tietoaineistojen anonymiteetti ja yksityisyydensuoja ovat minimiehto mille tahansa big data - henkisten tietoaineistojen jakamiselle. Viime vuosina onkin nähty voimistuvaa keskustelua ylipäänsä kansalaisia koskevista tietoaineistoista sekä niiden myymisestä ja julkistamisesta. 3 Tietoaineistojen anonymisointi Tietojen suoran salaamisen tai poistamisen lisäksi tunnetaan useita erilaisia keinoja muokata tietoaineistoja anonymiteetin turvaamiseksi. Anonymisoinnin tarkoituksena on muuttaa tietoaineistoja siten, että yksittäisten henkilöiden tunnistaminen vaikeutuu, mutta tilastollinen analyysi on edelleen mahdollista. Käytännössä tämä tarkoittaa joko eksplisiittisten tunnistetietojen poistamista, korvaamista yleistasoisemmilla muuttujilla tai tietoaineistojen muuttamista tai korvaamista. (Fung ym. 2010) Julkisen sektorin avatessa tietoaineistoja tämä tapahtuu aina jollakin tavalla anonymisoituna Erilaiset anonymiteetin murtamista tavoittelevat hyökkäykset pyrkivät tekemään päätelmiä aineistoista ja yhdistämään tietoja yksittäisiin henkilöihin. Fung ym. (2010; ks. myös Abou-el-ela, Nermin & Hesham 2013, 103) ovat jaotelleet hyökkäykset sen mukaan millaisia henkilön ja aineiston välisiä yhteyksiä hyökkäys tuottaa. Näitä ovat tietueyhteys (yksittäiset tiedot voidaan yhdistää yksittäiseen henkilöön), ominaisuuksien yhteys (yksittäinen henkilö voidaan yhdistää tietyn ryhmän jäseneksi), taulukkoyhteys (yksittäinen henkilö voidaan tunnistaa osaksi tiettyä taulukkoa tai aineistoa) ja todennäköisyyshyökkäys (todennäköisyyksiä yksittäisen henkilön ominaisuuksista voidaan tarkentaa etukäteistiedosta). Koska erilaisten hyökkäystapojen päämäärä 3

4 ja niiden avulla saavutetun tiedon taso on erilainen, eivät yksittäiset anonymisointimenetelmät pysty suojaamaan kaikilta hyökkäystavoilta. Hyökkäys- ja yhteysmuotojen aste-erot myös korostavat, ettei anonymiteettiä voida yksiselitteisesti todeta olevan tai sen puuttuvan. Ohm (2010, 1701) on väittänyt tietoaineistojen olevan joko käyttökelpoisia tai täydellisen anonyymeja, muttei koskaan kumpaakin. Jonkinasteisia tietoja ja ominaisuuksia on mahdollista päätellä lähes mistä tahansa tietoaineistosta. Hyväksyttävän anonymiteetin määrittäminen onkin normatiivinen valinta ja henkilötietolain tulkintaa. Vaikka yksittäistä henkilöä ei voitaisikaan tunnistaa, mutta hyökkäys johtaa ominaisuusyhteyden tai taulukkoyhteyden tunnistamiseen, voidaan tätä käyttää henkilöiden luokitteluun sekä hyvän- että pahantahtoisessa mielessä ja tällä tavalla rikkoa yksityisyydensuojaa (Dwork & Mulligan 2013). Tunnetuimpia määritelmiä anonymiteetille ja sen turvaamiselle on k-anonymiteetti, josta on olemassa useita eri variantteja. Menetelmän tarkoituksena on muokata tietoaineistoa joko yleistämällä tai poistamalla tietoja siten, että k-1 muuta tietuetta kuuluu samaan luokkaan eikä yksittäinen henkilö kuulu yksin mihinkään ryhmään. (esim. Fung ym. 2010) Tyypillinen esimerkki on iän ryhmitteleminen ikäryhmiksi tai tarkan asuinpaikan korvaaminen laajemmalla asuinalueella. Tietojen rajoittaminen tarkoittaa yksiselitteisesti jonkin muuttujan poistamista. K-anonymiteetin taso riippuu siitä, kuinka suuren ryhmän osaksi havainnot ovat ryhmitelty, mikä puolestaan vaikuttaa aineiston hyödynnettävyyteen (Aggarwal 2005). K-anonymiteetti suojaa lähinnä tietueen ja henkilön suoralta yhdistämiseltä, mutta on edelleen altis muille hyökkäyksille ja alhaiset k- anonymiteetin tasot ovat mahdollista murtaa erityisesti runsaasti muuttujia sisältävissä aineistossa tai jos hyökkääjällä on ennakkotietoja kohteestaan (Aggarwal 2005; Abou-el-ela, Nermin & Hesham 2013). K-anonymisointia, joka on enemmän periaate kuin varsinainen anonymisointimenetelmä, on täydennetty useilla erilaisilla malleilla (ks. Fung ym. 2010), jotka vaikeuttavat tietojen yhdistämistä ja yksittäisiä henkilöitä koskevien päätelmien tekemistä. Vahvemmat anonymisointimenetelmät kuitenkin usein johtavat aineiston informaatioarvon radikaaliin laskuun. Yksittäisen tietoaineiston muuntelun lisäksi anonymiteettia voidaan lisätä muodostamalla alkuperäisestä aineistosta uusia muunneltuja aineistoja. Arkaluontoiset tiedot ja kvasitunnisteet voidaan eriyttää omiin taulukkoihinsa, joiden välisenä siltana ovat määrätyt ryhmätunnisteet, mutta yksittäisiä muuttujasarjoja ei voida enää suoraan yhdistää kvasitunnisteisiin. Taulukkojen sisällä on edelleen mahdollista käyttää muitakin menetelmiä. Eriyttämisen lisäksi alkuperäisen aineiston arvoja voidaan muokata ja vaihtaa siten, että aineiston suora yhteys todellisiin henkilöihin hämärtyy, mutta osa tilastollisista ominaisuuksista säilytetään. Tämä voi tarkoittaa alkuperäisten tietojen korvaamista häiriötiedoilla tai kokonaan uusien synteettisten tietueiden lisäämistä. Alkuperäinen aineisto voidaan myös kokonaan korvata uudella alkuperäisen aineiston ominaisuuksia vastaavalla synteettisellä aineistolla. Vaikka nämä menetelmät merkittävästi vahvistavat anonymiteettiä, on niiden ongelmana suorat vaikutukset aineiston käytön monipuolisuuteen. (Hussien ym. 2013, 102; Fung ym. 2010, 19 21) 4

5 4 Anonymiteetin murtaminen big data -aikakaudella Useimmat salausmenetelmät ovat haavoittuvaisia kehittyneemmille algoritmipohjaisille hyökkäyksille. Vaikka hyökkäys ei johtaisikaan henkilön ja häntä koskevan tiedon suoraan yhdistettävyyteen, voidaan niiden avulla tuottaa alempiasteisia yhteyksiä (ks. s. 3). Hyökkäysten menestymismahdollisuuksien lähtökohtana pidetään yleensä tarvetta tietää jotain yksittäisiä tietoja hyökkäyksen kohteesta, ja hyökkäyksen oletetaan kohdistuvan yksittäiseen aineistoon. Anonymiteetin murtamisen mahdollisuudet kasvavat, mikäli hyökkääjän käytössä on useampia aineistoja, joihin tietyn henkilön tiedetään kuuluvan. Tämä voi tarkoittaa joko uutta versiota samasta aineistosta, tai täysin toista aineistoa, jonka tiedoissa on limittäisyyttä toisen aineiston kanssa. Erityisen ongelmallisina on nähty hajautuneet ja moniulotteiset aineistot, joissa yksittäisiä muuttujia on todella paljon, yksittäisten henkilöiden tiedot eroavat toisistaan todella paljon, tai useat muuttujat ovat suoraan yhteydessä toisiinsa. Tämän kaltaisia aineistoja ovat esimerkiksi paikkatiedot ja liikkumista kuvaavat aineistot tai taloudellisia transaktioita kuvaavat aineistot. (Fung ym. 2010) Näissä aineistoissa kvasitunnisteen määritelmä on erityisen häilyvä, koska mitä tahansa tiedon osaa voidaan käyttää hyväksi tunnistamisessa ja yksittäisetkin ennakkotiedot auttavat anonymiteetin murtamiseen huomattavasti (Narayanan & Shmatikov 2008). Tutkimus tunteekin esimerkkejä paikkatietoaineistojen (Gambs ym. 2014) ja sosiaalisen median verkostojen (Narayanan & Shmatikov 2009) anonymiteetin purkamisesta Viimeiseksi esitetyt näkökulmat ovat erityisen ongelmallisia viimeaikaisen yhteiskunnallisen kehityksen valossa: mikäli yhä useampia ja laajempia tietoaineistoja avataan julkiseen tai nykyistä laajempaan käyttöön, kasvaa myös mahdollisten anonymiteetin murtojen riski. Ongelma ei koske ainoastaan julkishallinnon aineistoja vaan myös yksityisten yritysten omistamia, myymiä ja jakamia aineistoja. Mikäli yksityisellä toimijalla on liiketoimintansa kautta tietoaineisto palvelunsa asiakkaista tai käyttäjistä, voidaan sitä käyttää hyväksi muiden aineistojen anonymiteetin murtamisessa. Ennen kaikkea yksittäisen tietomurron avulla saatuja aineistoja voidaan käyttää hyväksi minkä tahansa muun aineiston anonymiteetin murtamisessa. Anonymiteetin rapautuminen ei tapahdu lineaarisesti, vaan lisätietojen hankkiminen muista aineistoista on sitä helpompaa mitä enemmän yksittäisestä henkilöstä tiedetään (Ohm 2010, 1705). Laajojen, tarkkojen ja avointen tietoaineistojen olemassaolo on nykyaikaisten algoritmipohjaisten ja aineistoja vertailevien menetelmien valossa aina kompromissi anonymiteetin kanssa. Vastaavasti korkeamman anonymiteetin takaavat menetelmät heikentävät tiedon käytettävyyttä ja sovellettavuutta, jolloin aineistojen jakamisen tavoitteet vuorostaan kärsivät. Big data ja avoin data ilmiöinä ja ajattelutapoina ovat periaatteellisessa ristiriidassa yksityisyydensuojan kanssa, kun näiden suhdetta tarkastellaan matemaattisten analyysimenetelmien kehityksen valossa. 5 Tietoaineistojen hallinta ja omistajuus Tietoaineistojen anonymiteetin ja yksityisyydensuojan vuoksi on yhä tärkeämpää pohtia kuka tietoaineistoja hallinnoi ja kuka aineistoja saa käyttää. Avatessaan tietoaineistojaan julkinen hallinto tulkitsee sillä itsellään olevan oikeus päättää tietojen julkistamisesta, kunhan 5

6 lainsäädännön määrittämä yksityisyydensuojan taso säilyy. Yksityisten yritysten keräämissä tietoaineistoissa on yleistä, että käyttääkseen palvelua tai ohjelmistoa yksilöt sallivat kaupankäynnin heitä koskevalla tiedolla. Yrityksen on noudatettava vallitsevaa yksityisyydensuojan lainsäädäntöä, jossa voi olla suuriakin maakohtaisia eroja. Lainsäädännön anonymiteettimääritelmät, joille tietoaineistojen avaaminen ja kaupankäynti perustuvat, eivät aiemmissa luvuissa perustelluista syistä kuitenkaan ole enää täysin päteviä, jolloin kaupankäynnin kohteena olevat tietoaineistot ovat aina potentiaalisia tunnistamiseen johtavia tietoja. Tällöin kaupankäynnin ja julkistamisen laillisuus ei ole täysin yksiselitteistä, joskaan se ei laitontakaan. My data -ajattelun korostama yksilöiden oikeus heitä koskevien tietoaineistojen hallintaan muuttaisi tätä asetelmaa. Sen sijaan, että tietojen käytön määrittelyvalta ja lainsäädännön tulkinta olisi julkishallinnolla tai yrityksellä, my data -ajattelussa päätöksen datan avoimuudesta ja käytön sallimisesta tekisi kansalainen itse. Ajattelutavan periaatteiden käytännön toteutuminen on teknisesti vaikea kysymys, mutta my data -ajattelun periaatteet tulevat olemaan sitä ajankohtaisempia mitä pidemmälle big data -ilmiönä etenee. Länsimaisen yksilökäsityksen ja yksilöiden nauttimien perusoikeuksien näkökulmasta on kestämätöntä, mikäli yksittäisiä kansalaisia koskevat tietoaineistot ovat julkisia ja kollektiivista omaisuutta, tai henkilötiedot rajoittamattoman kaupan kohteita. Tietoaineistojen ja anonymiteetin muuttunut luonne pakottavat pohtimaan myös tiedon omistajuutta ja hallintaa, mikäli yksityisyydensuojasta ja yksilöiden oikeuksista halutaan pitää kiinni. Digitaalisten palveluiden globaalin ja paikkaan sitomattoman luonteen vuoksi aihepiirin regulaatio on kuitenkin vaikeaa. Oikeudellisesta ja moraalisesta näkökulmasta voisikin olla perustellumpaa puhua kansainvälisistä digitaalisista perusoikeuksista. Tulevaisuudessa on tarpeellista miettiä yksilöä itseään koskevan tiedon perusoikeusnäkökulmia, jotta teknologisen kehityksen myötä tapahtuvat yhteiskunnalliset muutokset eivät muodostu ihmisoikeuksia uhkaavaksi tekijäksi. 6 Asiantuntijoiden näkemyksiä Selvityksen yhteydessä tiedusteltiin suomalaisilta tietojenkäsittelytieteen oppilaitoksilta näkemyksiä anonymisointiin ja sen murtamiseen. Vastauksia saatiin kuusi kappaletta ja tiedustellut kysymykset ovat esitetty liitteessä 1. Kyselyn perusteella Suomessa on alan tutkimusta ja Suomessa työskentelee kryptologiaan erikoistuneita tutkijoita, mutta heidän määränsä ei ole kovin suuri. Joissakin yliopistoissa järjestetään myös alan kursseja. Erilaisia anonymisointimenetelmiä tunnetaan runsaasti. Kehittyneimpinä menetelminä pidettiin homomorfisia salaustapoja, joiden avulla voidaan katkaista yhteys aineiston ja todellisten ihmisten välillä, mutta säilyttää aineiston tilastolliset ominaisuudet. Samoin mainittiin mm. hashbytes-salaus, funktionaalinen salaus ja differentiaalinen tietosuoja lupaavina menetelminä. Uusimpien salausmenetelmien ongelmana on niiden raskaus. Menetelmät takaavat korkean anonymiteetin, mutta niiden soveltaminen ei ole yksinkertaista ja voi johtaa jonkinasteiseen aineiston hyödynnettävyyden laskuun. Kyselyyn vastanneet esittivät erilaisia arvioita siitä, kuinka helppoa alan perusteet hallitsevalle henkilölle on tehdä onnistuneita anonymiteetin murtamishyökkäyksiä. Ensisijaisesti tämä riippuu 6

7 käytetyistä salausmenetelmistä ja anonymisointitasosta. Yksinkertaisilla menetelmillä anonymisoiduissa aineistoissa hyökkäykset ovat sitä helpompia, mitä enemmän aineiston henkilöistä on olemassa ennakkotietoja. Internetissä on löydettävissä tutkimusta, ohjeita ja välineitä hyökkäysten tekemiseen, minkä vuoksi onnistuminen voi riippua pitkälti hyökkääjän mielenkiinnosta nähdä vaivaa menetelmien opettelemiseen. Osa kyselyyn vastanneista arvioi alan ammattilaisen tai jatko-opiskelijan helposti murtamaan salaamattoman aineiston tietosuojan. Edellytyksenä pidettiin kuitenkin erikoistumista, eikä kuka tahansa pysty tekemään onnistuneita hyökkäyksiä. Yksi vastaaja piti myös onnistumista epätodennäköisenä ilman erityiskoulutusta. Toisaalta joissakin tapauksissa puhtaalla päättelytyöllä ja ennakkotietojen soveltamisella voidaan tunnistaa suurista aineistoista yksittäisiä henkilöitä tai heidän ominaisuuksiaan. Osa uusista salausmenetelmät on kuitenkin tässä suhteessa selvästi aiempaa turvallisempia, koska niissä yhteydet tietueiden ja oikeiden henkilöiden välillä ovat osittain tai täysin katkaistuja. Hyökkäyksiin tarvittavan osaamisen arvioiden perusteella ainoa järkevä lähestymistapa murtamispotentiaaliin on murtamiskykyisten ihmisten olemassaolon hyväksyminen. Kyse ei enää ole siitä, onko heikosti salatun aineiston murtaminen mahdollista, vaan kuinka monet siihen pystyvät ja kuinka monilla alan osaajilla on halu murtaa aineistoja. Riski tietomurroille on ensisijaisesti riippuvaista käytetyistä salausmenetelmistä. Heikosti anonymisoidun aineiston murtaminen ei ole tietojenkäsittelytieteen ammattilaiselle erityisen vaikeaa ja on ennen kaikkea riippuvainen yksilön halusta nähdä työtä murtamisen eteen. Yhdessä vastauksessa esitettiin hyväksi lähtökohdaksi ajatusta, että kaikki salaukset ja anonymisoinnit ovat mahdollista murtaa, eikä internetissä tulisi julkistaa sellaisia aineistoja, joita ei haluta murrettavan. Asiantuntijoiden mukaan suurten tietoaineistojen avaamisessa tarvitaan tutkimuksen, tiedon soveltajien ja asiantuntijoiden vuoropuhelua. Useat vastaajat esittivät parhaiden käytänteiden vertailua ja vaihtamista. Yhtenä mahdollisuutena esitettiin yhteisen JHS-suosituksen tekemistä tietoaineistojen julkaisun ja anonymisoinnin käytänteille. Aineistojen anonymiteetin murtamiseen liittyvät riskit tulee ottaa vakavasti ja anonymiteetin vaalimiselle tulee antaa huomiota. Sen turvaaminen vaatii myös erityistoimenpiteitä ja erityisasiantuntemusta. 7 Johtopäätökset Tietoaineistojen anonymiteetti ja yksityisyydensuoja ovat viimeaikaisen kehityksen myötä murroksessa. Big data, tietoaineistojen avaaminen ja kehittyneet anonymiteetin murtamismenetelmät luovat ongelmia kansalaisten tietosuojalle ja anonymiteetille. Anonymiteetin takaamiseksi ei enää ole riittävää salata ainoastaan suoria henkilötietoja. Sen sijaan mitä tahansa tietoa voidaan käyttää hyväksi anonymiteetin murtamisessa, jolloin tunnistettavuuden määritelmä muuttuu. Tietoaineistojen avaaminen ja yritysten käytössä olevat tietoaineistot epäsuorasti heikentävät kansalaisten anonymiteettia. Lainsäädännön näkökulmasta on välttämätöntä pohtia nykyisen henkilötietolain sisältöä ja tulkintaa suhteessa tietoaineistojen avaamiseen. Tiukasti tulkittuna kaikki kansalaisia koskeva tieto voi johtaa henkilöiden 7

8 tunnistamiseen. Ohmin (2009, 1741) mukaan EU:n tietosuojadirektiivin mukainen ymmärrys anonymiteetista ei siten voi olla kestävä, koska mitään tietoa ei voida rajata sen ulkopuolelle. Riippumatta anonymiteetin ja henkilötietojen oikeudellisista määritelmistä julkisella sektorilla on erityinen tarve pohtia avattavien tietoaineistojen sisältöä ja salausmuotoa. Uusista anonymiteetin purkamismenetelmistä johtuen kaikki ristiriidat eivät ole selätettävissä. Varsinkin anonymiteetin rapautumisen kumulatiivisuus on ongelma: yksittäinen tietomurto tai anonymiteetin murtuminen tarjoaa avaimet muiden aineistojen anonymiteetin murtamiseen, mikäli aineistoissa on päällekkäisyyttä. Big datan ja avoimen datan aikakaudella kansalaisten anonymiteetti ei enää vastaa aiempia käsityksiä ehdottomasta tunnistamattomuudesta, minkä vuoksi joko yksityisyydensuojan lainsäädännön määritelmiä, yksityisyydensuojan moraalisia periaatteita tai tietoaineistojen avaamista on tarkasteltava kriittisesti. Vähintäänkin julkisen hallinnon on annettava nykyistä suurempaa huomiota aineistojen anonymisoinnille. Anonymiteetti ja tunnistaminen eivät 2010-luvulla ole joko - tai -kysymys, vaan näiden välinen ero määrittyy liukuvasti. Aineistoja julkaistessa tulisi aina arvioida tarvittavaa suojausta ja tietomurron riskiä. Viime kädessä tulisi miettiä ylipäänsä millaista tietoa halutaan julkisesti jakaa ja onko järkevää julkaista sellaisia aineistoja, joiden anonymiteetin murtaminen on aineistoon kuuluville henkilöille tai tahoille vahingollista. Selvityksen perusteella anonymiteettikysymykset tulee ottaa aiempaa laajemmin huomioon pohdittaessa julkisten tietoaineistojen avaamista. Suomessa on aihepiirin asiantuntemusta, jota tulisi hyödyntää. Aihepiirin tutkimus ja asiantuntijoiden näkemykset puoltavat vahvasti jonkinlaisen yhteistyön aloittamista aihepiirin tutkimuksen, aineistojen julkaisijoiden ja aineistojen käyttäjien välillä. Yhteistyön tuloksena tulisi muodostaa näkemys siitä, missä kulkevat rajat julkaistavien ja julkaisemisen ulkopuolelle jätettävien aineistojen välillä, sekä millaiset vaatimukset erilaisilla aineistoilla on anonymisointi- ja salausmenetelmien tasolle. Yhteisesti käytyä keskustelua voidaan käyttää myös lähtökohtina aihepiirin lainsäädäntöön kohdistuvia paineita pohdittaessa. Paineet lainsäädännölle ovat lähtöisin teknologian kehityksestä, eikä lainsäädäntöä sen vuoksi ole mahdollista arvioida ilman tutkimuksen ja asiantuntijoiden tietotaitoa. 8

9 Lähteet Abou-el-ela, A. H., Nermin, H. & Hesham, A. H Attacks on Anonymization-Based Privacy- Preserving: A Survey for Data Mining and Data Publishing. Journal of Information Security, Vol. 4: 2, s Aggarwal, C. C On k-anonymity and the Curse of Dimensionality. Proceedings of the 31 st VLDB Conference, s Dwork, C. & Mulligan, D. K It s Not Privacy, and It s Not Fair. Stanford Law Review Online, Vol. 66, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 95/46/EY yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta. Fung, B. C. M., Wang, K., Chen, R. & Philip, S. Y Privacy-Preserving Data Publishing: A Survey of Recent Developments. ACM Computing Surveys, Vol. 42: 4, artikkeli 14, s Gambs, S., Killijian, M-O. & Núñez del Prado Cortez, M De-Anonymization attack on geolocated data. Journal of Computer and System Sciences, Vol. 80, s Henkilötietolaki. 523/1999. Liikenne- ja viestintäministeriö Big Data Suomessa Keskustelualoite. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 25/2013. Poikkola, A., Kuikkaniemi, K & Kuittinen, O My Data johdatus ihmiskeskeisiin henkilötiedon hyödyntämiseen. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja. Narayanan, A. & Shmatikov, V Robust De-anonymization of Large Sparse Datasets. Proceedings of the 2008 IEEE Symposium on Security and Privacy, s Narayanan, A. & Shmatikov, V De-anonymizing Social Networks. 30 th IEEE Symposium on Security and Privacy, s Narayanan, A. & Shmatikov, V Myths and Fallacies of Personally Identifiable Information. Communications of the ACM, Vol 53: 6, s Ohm, P Broken Promises of Privacy: Responding to the Surprising Failure of Anonymization. UCLA Law Review, Vol 57, s Valtioneuvosto Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä Liite 1 Tiedustelukysymykset 1. Onko organisaationne käytössä big data -tietoaineistojen anonymisointiin, sen murtamiseen tai näiden menetelmien kehittämiseen liittyvää osaamista tai menetelmiä? Mikäli on, mitkä menetelmät näette tärkeimpinä ja kehittyneimpinä? 9

10 2. Kuinka suurena näette mahdollisuuden, että matemaattisen analyysin tai tietojenkäsittelytieteen perusteet hallitsevalla henkilöllä (esimerkiksi alaa opiskelleella) on kyky tehdä onnistuneita anonymiteetin murtoja big data -aineistoista? 3. Millaisia suosituksia antaisitte julkishallinnon tietoaineistojen avaamisen anonymisoinnille sekä alan osaamisen kehittämiselle Suomessa? 10

Avoin data ja tietosuoja. Kuntien avoin data hyötykäyttöön Ida Sulin, lakimies

Avoin data ja tietosuoja. Kuntien avoin data hyötykäyttöön Ida Sulin, lakimies Avoin data ja tietosuoja Kuntien avoin data hyötykäyttöön 27.1.2016 Ida Sulin, lakimies Lakipykäliä, avoin data ja julkisuus Perustuslaki 12 2 momentti» Viranomaisen hallussa olevat asiakirjat ja muut

Lisätiedot

AVAINBIOTOOPPITIEDON SAATAVUUS

AVAINBIOTOOPPITIEDON SAATAVUUS AVAINBIOTOOPPITIEDON SAATAVUUS LAINSÄÄDÄNNÖN TARKASTELUA AVOIMUUDEN NÄKÖKULMASTA Minna Pappila OTT, tutkijatohtori Itä-Suomen yliopisto Turun yliopisto ESITYKSEN RAKENNE: Ympäristötiedon avoimuuden merkitys

Lisätiedot

Datan avaamisen reunaehdot. Katri Korpela Projektipäällikkö 6Aika - Avoin data ja rajapinnat

Datan avaamisen reunaehdot. Katri Korpela Projektipäällikkö 6Aika - Avoin data ja rajapinnat Datan avaamisen reunaehdot Katri Korpela Projektipäällikkö 6Aika - Avoin data ja rajapinnat 19.1.2016 Perinteinen manuaalinen tietopalvelu 1. Asiakas kysyy/pyytää asiakirjoja käyttöönsä/ kopioita omaan

Lisätiedot

Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta LAUSUNTOLUONNOS. teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta LAUSUNTOLUONNOS. teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta 30.5.2012 2011/0430(COD) LAUSUNTOLUONNOS sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnalta teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia 1

Kysymyksiä ja vastauksia 1 Kysymyksiä ja vastauksia 1 1. Millaisia valokuvia saa/ei saa laittaa nettiin? 2. Voiko kuvissa näkyvien henkilöiden nimiä julkaista? 3. Miten kuvia lisensoidaan? Usein käytössä CC- BY vaikka ei voimassa

Lisätiedot

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus 1.11.11 Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto TIETEELLINEN TIETO tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus ja edistyvyys tieto syntyy tutkimuksen

Lisätiedot

Hankkeet ja yhteentoimivuus. OKM:n kirjastopäivät Minna Karvonen

Hankkeet ja yhteentoimivuus. OKM:n kirjastopäivät Minna Karvonen Hankkeet ja yhteentoimivuus OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 12.12.2012 Hallitusohjelman kirjaukset Yhteentoimivuus: kansallista perustaa Kirjastoja kehitetään vastaamaan tietoyhteiskunnan haasteisiin.

Lisätiedot

KILOMETRIVERO JA TIETOSUOJA

KILOMETRIVERO JA TIETOSUOJA KILOMETRIVERO JA TIETOSUOJA Reijo Aarnio tietosuojavaltuutettu EUROBAROMETRI V.2008 / LUOTTAMUSINDIKAATTORI 100 90 PROSENTTIA 80 70 60 50 40 30 20 SUOMI EU-ka 10 0 Terveydenhuolto Sosiaaliturva Vakuutusyhtiöt

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Avoin tieto kirjastojen, arkistojen ja museoiden mahdollisuutena. To infinity & beyond

Avoin tieto kirjastojen, arkistojen ja museoiden mahdollisuutena. To infinity & beyond Avoin tieto kirjastojen, arkistojen ja museoiden mahdollisuutena To infinity & beyond Kirjastoverkkopäivät Minna Karvonen 24.10.2013 Hallitusohjelman kirjauksia kirjastojen kehittäminen vastaamaan tietoyhteiskunnan

Lisätiedot

EU:n tietosuoja-asetus ja tieteellinen tutkimus

EU:n tietosuoja-asetus ja tieteellinen tutkimus Lääke- ja terveystieteen tutkimuksen tietosuoja nyt ja tulevaisuudessa Treen yo 17.3.2016 EU:n tietosuoja-asetus ja tieteellinen tutkimus Reijo Aarnio tietosuojavaltuutettu Tietosuojavaltuutetun toimisto

Lisätiedot

JHS XXX Avointen tietoaineistojen käyttölupa. Anne Kauhanen-Simanainen

JHS XXX Avointen tietoaineistojen käyttölupa. Anne Kauhanen-Simanainen JHS XXX Avointen tietoaineistojen käyttölupa Anne Kauhanen-Simanainen 14.11.2013 Suomen avoimen tiedon politiikka on linjattu useissa yhteyksissä vuodesta 2011 lähtien Valtioneuvoston periaatepäätös 3.3.2011

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

PIRAATTIPUOLUE PUOLUEOHJELMAN MUUTTAMINEN

PIRAATTIPUOLUE PUOLUEOHJELMAN MUUTTAMINEN PIRAATTIPUOLUE PUOLUEOHJELMAN MUUTTAMINEN Taustamuistio 5.11.2011 tausta Kokemukset vaalikampanjasta: Monet äänestäjät kokivat puolueohjelman liian kapeaksi. Piraattiehdokkailla oli joissakin puolueohjelman

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän

Lisätiedot

Kysely tutkijoiden asiantuntijaroolissa saamasta palautteesta. Tulosten käyttö

Kysely tutkijoiden asiantuntijaroolissa saamasta palautteesta. Tulosten käyttö Kysely tutkijoiden asiantuntijaroolissa saamasta palautteesta. Tulosyhteenveto Tulosten käyttö Julkisen esiintymisen määrä ja kanavat Millä tavoin olet itse esiintynyt julkisuudessa asiantuntijaroolissa?

Lisätiedot

Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi

Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi Muistio 1 (5) VM040:00/2013 885/00.01.00.01/2013 19.2.2015 ICT-toiminto Anne Kauhanen-Simanainen Margit Suurhasko Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi Avoimen

Lisätiedot

Uuden tietoyhteiskunnan teesit. #uusitietoyhteiskunta

Uuden tietoyhteiskunnan teesit.  #uusitietoyhteiskunta Uuden tietoyhteiskunnan teesit Uuden tietoyhteiskunnan teesit Suomen on aika lunastaa paikkansa tietoyhteiskuntakehityksen kärjessä. Teknologiavetoisen vanhan tietoyhteiskunnan perustalle on rakennettava

Lisätiedot

Langattomien verkkojen tietosuojapalvelut

Langattomien verkkojen tietosuojapalvelut Langattomien verkkojen tietosuojapalvelut Sisältö Työn tausta & tavoitteet Käytetty metodiikka Työn lähtökohdat IEEE 802.11 verkkojen tietoturva Keskeiset tulokset Demonstraatiojärjestelmä Oman työn osuus

Lisätiedot

JHS Avoimen tietoaineiston käyttölupa

JHS Avoimen tietoaineiston käyttölupa JHS Avoimen tietoaineiston käyttölupa Anne Kauhanen-Simanainen ja Marjut Salokannel Esittely julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunnalle (JUHTA) 11.12.2014 Valtioneuvoston periaatepäätös (3.3.2011)

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

Helsinki Region Infoshare Pääkaupunkiseudun tiedon avaaminen

Helsinki Region Infoshare Pääkaupunkiseudun tiedon avaaminen Helsinki Region Infoshare Pääkaupunkiseudun tiedon avaaminen Projektipäällikkö Ville Meloni Forum Virium Helsinki 2.11.2011 - MML Paikkatietomarkkinat 2011 Helsinki Region Infoshare Kehitetään tiedontuottajien

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Maksupalveludirektiivi (PSD2) tietosuojan näkökulmasta. Fintech Breakfast , Technopolis, Oulu

Maksupalveludirektiivi (PSD2) tietosuojan näkökulmasta. Fintech Breakfast , Technopolis, Oulu Maksupalveludirektiivi (PSD2) tietosuojan näkökulmasta Fintech Breakfast 17.3.2017, Technopolis, Oulu Agenda I II Maksupalveludirektiivi (PSD2) mitä uutta? Yleinen tietosuoja-asetus PSD2 3 Maksupalveludirektiivi

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen

MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen TILASTOLLISTEN MUUTTUJIEN TYYPIT 1 Mitta-asteikot Tilastolliset muuttujat voidaan jakaa kahteen päätyyppiin: kategorisiin ja numeerisiin muuttujiin. Tämän lisäksi

Lisätiedot

Avoimen hallinnon edistäminen LVM:n hallinnonala. Kaisa Leena Välipirtti

Avoimen hallinnon edistäminen LVM:n hallinnonala. Kaisa Leena Välipirtti Avoimen hallinnon edistäminen LVM:n hallinnonala Kaisa Leena Välipirtti LVM:n hallinnonalasta Kansalaisten arjen ministeriö Kompakti ministeriö, jossa kolme osastoa Hallinnonalalla neljä virastoa (+ kolme

Lisätiedot

Kuvailun verkostoituminen - kuvailufilosofiaa ja visioita

Kuvailun verkostoituminen - kuvailufilosofiaa ja visioita Kuvallinen aloitussivu, kuvan koko 230 x 68 mm Kuvailun verkostoituminen - kuvailufilosofiaa ja visioita Kuvailun tiedotuspäivä 26.10.2016 27.10.2016 1 Sisältö Tietoympäristön muutos Verkostomainen toimintatapa

Lisätiedot

Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin

Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin Opetusneuvos Juha Haataja Avoin tutkimusdata ja aineistonhallinta ihmistieteissä seminaari Tampereen yliopisto 1.12.2014 Tiekartta

Lisätiedot

YLEISESITTELY: MITÄ ON AVOIN TIEDE? Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto OKM:n seminaari

YLEISESITTELY: MITÄ ON AVOIN TIEDE? Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto OKM:n seminaari YLEISESITTELY: MITÄ ON AVOIN TIEDE? Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto OKM:n seminaari 2.12.2013 TIETEELLINEN TIETO tiedeyhteisön synty 1660-luvulla tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus

Lisätiedot

Sähköisen tunnistamisen kehittäminen Suomessa

Sähköisen tunnistamisen kehittäminen Suomessa Sähköisen tunnistamisen kehittäminen Suomessa 2008-2009 Kirsi Miettinen Neuvotteleva virkamies, viestintäpolitiikan osasto 1 Askelmerkit 2008-2009 1) Vahvan sähköisen tunnistamisen kansalliset linjaukset

Lisätiedot

Tutkimusaineiston hallinta. Annaleena Okuloff Terveystieteiden tieteenala-asiantuntija

Tutkimusaineiston hallinta. Annaleena Okuloff Terveystieteiden tieteenala-asiantuntija Tutkimusaineiston hallinta Annaleena Okuloff Terveystieteiden tieteenala-asiantuntija 3.5.2016 2 Tutkimusaineiston elinkaari Suunnittelu Keräys Tarkistus Dokumentointi Analysointi Arkistointi 3 Suostumus

Lisätiedot

Infrastruktuurin hyödyntäminen työryhmä Jaana Mäkelä Aalto-yliopiston Insinööritieteiden korkeakoulu

Infrastruktuurin hyödyntäminen työryhmä Jaana Mäkelä Aalto-yliopiston Insinööritieteiden korkeakoulu Infrastruktuurin hyödyntäminen työryhmä 2010-2011 Jaana Mäkelä Aalto-yliopiston Insinööritieteiden korkeakoulu 14.5.2011 Tavoitteet Paikkatietojen hyödyntäminen Suomessa 2010 kysely Kehittää indikaattorit,

Lisätiedot

Tietohallinto big picture

Tietohallinto big picture Tietohallinto big picture g Tietohallinto tiedon tuottamista (liike)toiminnan tarpeisiin g Tiedon oltava Saatavissa Luotettavaa Ehjää g Tietohallinnon oltava kustannustehokasta Suorat kustannukset Epäsuorat

Lisätiedot

RAKENTEELLISEN KORRUPTION UHKA SUOMESSA. Ari Salminen, Vaasan yliopisto

RAKENTEELLISEN KORRUPTION UHKA SUOMESSA. Ari Salminen, Vaasan yliopisto RAKENTEELLISEN KORRUPTION UHKA SUOMESSA Ari Salminen, Vaasan yliopisto 09.12.2015 Korruptio ja uhka Korruptio: vallan ja vaikutusvallan väärinkäyttö. Pyrkimys tavoitella etuja, jotka saavutetaan laittomin

Lisätiedot

Valtioneuvoston periaatepäätös datan hyödyntämisestä liiketoiminnassa

Valtioneuvoston periaatepäätös datan hyödyntämisestä liiketoiminnassa Valtioneuvoston periaatepäätös datan hyödyntämisestä liiketoiminnassa 1 Massadata mistä on kyse? Käsite Massadata Tiedon paradigman muutos Väline Hallituksen kärkihanke 2 Massadata hallitusohjelman kärkihankkeena

Lisätiedot

Uusia avauksia Digitalisaatiohaaste 2015 tehtyjen esitysten pohjalta eteenpäin

Uusia avauksia Digitalisaatiohaaste 2015 tehtyjen esitysten pohjalta eteenpäin Uusia avauksia Digitalisaatiohaaste 2015 tehtyjen esitysten pohjalta eteenpäin 29.09.2015 Aleksi Kopponen Julkisen hallinnon ICT-toiminto 2 Kärkihanke: Digitalisoidaan julkiset palvelut Toimenpide: Luodaan

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Talous- ja raha-asioiden valiokunta VÄLIAIKAINEN 2002/0123(COD) 28. lokakuuta 2002 LAUSUNTOLUONNOS talous- ja raha-asioiden valiokunnalta teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus-

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 28.5.2008 KOM(2008) 336 lopullinen 2008/0108 (CNS) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1234/2007 muuttamisesta

Lisätiedot

24.5.2016 B8-0623/2016 } B8-0633/2016 } B8-0639/2016 } B8-0643/2016 } B8-0644/2016 } RC1/Am. 2

24.5.2016 B8-0623/2016 } B8-0633/2016 } B8-0639/2016 } B8-0643/2016 } B8-0644/2016 } RC1/Am. 2 B8-0644/2016 } RC1/Am. 2 2 3 a kohta (uusi) 3 a. korostaa, että Privacy Shield -periaatteilla myönnetään avoin valtakirja henkilötietojen kaikenlaiseen käsittelyyn ilman rekisteröidyn suostumusta tai täysiä

Lisätiedot

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Yleistä Sääntelyä kansainvälisellä tasolla YK:n lasten oikeuksien sopimus EU:n valkoinen kirja Sääntelyä yleislaeissa Perustuslaki, kuntalaki Erityislait

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 4. marraskuuta 2003 (OR. en) 13915/03 ENFOPOL 92 COMIX 642

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 4. marraskuuta 2003 (OR. en) 13915/03 ENFOPOL 92 COMIX 642 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 4. marraskuuta 2003 (OR. en) 13915/03 ENFOPOL 92 COMIX 642 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: Neuvoston päätöslauselma Eurooppa-neuvoston kokousten ja muiden vastaavien

Lisätiedot

REKISTERINPITÄJÄN YLEINEN INFORMOINTIVELVOLLISUUS

REKISTERINPITÄJÄN YLEINEN INFORMOINTIVELVOLLISUUS TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTO REKISTERINPITÄJÄN YLEINEN INFORMOINTIVELVOLLISUUS Päivitetty 15.09.2010 www.tietosuoja.fi 2 Sisällysluettelo 1. Mistä informointivelvoitteessa on kysymys 3 2. Ketä informointivelvoite

Lisätiedot

Metsäammattilaisten suhtautuminen erirakenteiskasvatukseen. Zhuo Cheng & Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos

Metsäammattilaisten suhtautuminen erirakenteiskasvatukseen. Zhuo Cheng & Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos Metsäammattilaisten suhtautuminen erirakenteiskasvatukseen Zhuo Cheng & Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos Tutkimus eri-ikäiskasvatuksen seminaarisarjan osallistujat 8/19 tilaisuudesta, 771/985 osallistujasta

Lisätiedot

Aineistojen avoimuuden vaateet ja haasteet. Metodifestivaalit 2013 Arja Kuula

Aineistojen avoimuuden vaateet ja haasteet. Metodifestivaalit 2013 Arja Kuula Aineistojen avoimuuden vaateet ja haasteet Metodifestivaalit 2013 Arja Kuula 2 Aiheitani tänään Tieteen avoimuus Datapolitiikat Tutkimuskulttuurin haasteet Eettisesti kestävä aineiston avoimuus Aineistonhallinta

Lisätiedot

Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014

Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014 Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta Syyskuu 2014 Kyselystä Kauppakamarien yritysjohtajakysely kartoitti digitalisaatioon liittyviä haasteita ja tavoitteita yrityksissä. Toteutettiin 8.9.

Lisätiedot

FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä

FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä Eduskunnan sivistysvaliokunnalle 29.2.2016/JM U-kirjelmä U 3/2016 vp FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto, FiCom ry kiittää mahdollisuudesta lausua

Lisätiedot

EHDOTUS UNIONIN SÄÄDÖKSEKSI

EHDOTUS UNIONIN SÄÄDÖKSEKSI EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Istuntoasiakirja 27.2.2015 B8-0210/2015 EHDOTUS UNIONIN SÄÄDÖKSEKSI työjärjestyksen 46 artiklan 2 kohdan mukaisesti yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annetun direktiivin

Lisätiedot

Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet

Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet Tehtävä Euroopan tilintarkastustuomioistuin on Euroopan unionin toimielin, joka perussopimuksen mukaan perustettiin huolehtimaan unionin varojen tarkastamisesta.

Lisätiedot

Miten tietoa voisi kysyä vain kerran?

Miten tietoa voisi kysyä vain kerran? Miten tietoa voisi kysyä vain kerran? JUHTA 13.9.2016 JulkICT/ Yhteinen tiedon palvelumalli (YTI) -hanke Ymmärrämmekö asiakasta? Tarvitseeko tietoa hallita? Kunta Tietolupa Usean luukun nykytila Miksi

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunta 27. kesäkuuta 2001 PE 294.969/1-10 TARKISTUKSET 1-10 LAUSUNTOLUONNOS: Luis Berenguer Fuster (PE 294.969) PUOLAN HAKEMUS

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Tiivistelmä Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura haluaa esittää seuraavan lausunnon

Lisätiedot

Markkinoiden väärinkäyttöasetusta koskevat ohjeet Sisäpiiritiedon julkistamisen lykkääminen

Markkinoiden väärinkäyttöasetusta koskevat ohjeet Sisäpiiritiedon julkistamisen lykkääminen Markkinoiden väärinkäyttöasetusta koskevat ohjeet Sisäpiiritiedon julkistamisen lykkääminen 20/10/2016 ESMA/2016/1478 FI Sisällysluettelo 1 Soveltamisala... 3 2 Viittaukset, lyhenteet ja määritelmät...

Lisätiedot

Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma

Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma Eero Ropo Tampereen yliopisto Identiteetin rakentuminen koulukasvatuksessa Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että kouluopetus ei vahvista optimaalisella

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

Perusterveysbarometri Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto

Perusterveysbarometri Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto Perusterveysbarometri Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto Johdanto ja keskeiset tulokset Perusterveysbarometri 2 Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto ovat toteuttaneet yhteistyössä

Lisätiedot

Avoin DATA Avoin tieto Seminaari Mikkelissä. Juha Ropponen

Avoin DATA Avoin tieto Seminaari Mikkelissä. Juha Ropponen Avoin DATA Avoin tieto Seminaari 22.4.2013 Mikkelissä Juha Ropponen Eurooppa 2020 visio ja sen kolme toisiaan vahvistavaa prioriteettia: Älykäs kasvu: Kestävä kasvu: Osallistava kasvu: osaamiseen ja innovointiin

Lisätiedot

Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä

Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä Tutkielman arvostelussa on käytössä viisiportainen asteikko (1-5): o Ykkönen (1) merkitsee, että työ on hyväksyttävissä, mutta siinä on huomattavia puutteita.

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Henkilötietosuojattu data

Henkilötietosuojattu data Henkilötietosuojattu data Päivi Timonen Johtaja Kuluttajatutkimuskeskus Valtiotieteellinen tiedekunta / Päivi Timonen/ henkilötietosuojattu data www.helsinki.fi/yliopisto 7.2.2017 1 Lähtökohtana henkilöt

Lisätiedot

Uusi kunta ja suomalaisen yhteiskunnan digitaaliset palveluverkostot

Uusi kunta ja suomalaisen yhteiskunnan digitaaliset palveluverkostot Uusi kunta ja suomalaisen yhteiskunnan digitaaliset palveluverkostot 1 Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen?? 2 Yhteenveto Kunta on keskeinen toimija osana digitaalisen yhteiskunnan ansaintaketjuja ja

Lisätiedot

IDA-tallennuspalvelun käyttölupahakemus

IDA-tallennuspalvelun käyttölupahakemus IDA-tallennuspalvelun käyttölupahakemus Uusi hakemus Käyttäjätietojen muutos Projektin vastuuhenkilön yhteystiedot: Etu- ja sukunimi: Mikäli sinulla ei ole HAKA-tunnusta, täytä seuraavat kentät: Projektin

Lisätiedot

Kansallisen paikkatietostrategian päivitys Tilannekatsaus. Patinen kokous

Kansallisen paikkatietostrategian päivitys Tilannekatsaus. Patinen kokous Kansallisen paikkatietostrategian päivitys Tilannekatsaus Patinen kokous 27.9.2013 Paikkatietostrategian päivitys Vision, tavoitteiden ja toimenpiteiden työstäminen strategiaryhmässä kesä- elokuu Esittely

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Vaikuttajatutkimuksen tulokset LUOTTAMUKSELLINEN Lehdistötilaisuus Lasipalatsi 12.6.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti terveyspolitiikan vaikuttajien

Lisätiedot

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta 2008/0255(COD) 3.2.2010 TARKISTUKSET 4-9 Lausuntoluonnos Jorgo Chatzimarkakis (PE430.863v01-00) ihmisille ja eläimille tarkoitettuja

Lisätiedot

13.10.2010 A7-0032/87

13.10.2010 A7-0032/87 13.10.2010 A7-0032/87 87 Johdanto-osan 9 kappale (9) Raskaana olevien, äskettäin synnyttäneiden tai imettävien työntekijöiden herkän tilanteen vuoksi heille on myönnettävä oikeus vähintään 18 viikon yhtäjaksoiseen

Lisätiedot

Faron sopimuksen suositukset

Faron sopimuksen suositukset Faron sopimuksen suositukset Kohti kestävää kulttuuriperintötyötä Tässä tekstissä kerrotaan, mitä Faron sopimus tarkoittaa Suomelle. Sopimuksen hyötyjä ovat esimerkiksi: - Kaikki ihmiset voivat vaikuttaa

Lisätiedot

Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalta

Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta 15.11.2012 2011/0254(NLE) LAUSUNTOLUONNOS työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalta ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden

Lisätiedot

Näin julkaiset dataa. Kuntien avoin data - miten liikkeelle Hami Kekkonen

Näin julkaiset dataa. Kuntien avoin data - miten liikkeelle Hami Kekkonen Näin julkaiset dataa Kuntien avoin data - miten liikkeelle 11.11.2014 Hami Kekkonen Helsinki Region Infoshare www.hri.fi Avoimen datan palvelu, datakatalogi, jossa olevia pääkaupunkiseutua tai sen osia

Lisätiedot

Tieteen julkisuus ja tiedeviestintä. Esa Väliverronen

Tieteen julkisuus ja tiedeviestintä. Esa Väliverronen Tieteen julkisuus ja tiedeviestintä Esa Väliverronen 7.3.2007 Tiedeviestintä miksi nyt? Tieteen ja yhteiskunnan suhde murroksessa - kolmas tehtävä, vaikuttavuus... Tutkimuskulttuurit murroksessa - moni/poikkitieteellisyys,

Lisätiedot

Peruspalvelukuntayhtymä Kallio TIETOSUOJAPOLITIIKKA. Yhtymähallitus 10.4.2014 41

Peruspalvelukuntayhtymä Kallio TIETOSUOJAPOLITIIKKA. Yhtymähallitus 10.4.2014 41 Peruspalvelukuntayhtymä Kallio TIETOSUOJAPOLITIIKKA Johdanto Tietosuojapolitiikassa kuvataan henkilöön liittyvien henkilötietojen tai muiden luottamuksellisten tietojen käytön periaatteet ja menetelmät

Lisätiedot

Missä Suomen kyberturvallisuudessa mennään -Kyberturvallisuuskeskuksen näkökulma

Missä Suomen kyberturvallisuudessa mennään -Kyberturvallisuuskeskuksen näkökulma Missä Suomen kyberturvallisuudessa mennään -Kyberturvallisuuskeskuksen näkökulma Apulaisjohtaja Jarkko Saarimäki 20.11.2015 Jatkuva tavoitettavuus ja läsnäolo verkossa Tieto digitalisoituu Langattomuuden

Lisätiedot

Verokilpailu ja valtiontuki. Petri Kuoppamäki

Verokilpailu ja valtiontuki. Petri Kuoppamäki Verokilpailu ja valtiontuki Petri Kuoppamäki Sisällys Mikä on ongelma? Siirtohinnoittelusopimuksia koskevat tutkintamenettelyt Veroetu valtiontukena oikeudellisessa jatkumossa Siirtohinnoittelua koskeva

Lisätiedot

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo NUORTEN OSALLISUUS LASTENSUOJELUN KEHITTÄJÄNÄ Seija Saalismaa projektikoordinaattori 1 Lainsäädäntö velvoittaa lasten ja nuorten osallisuuteen 2 Perustuslain 6 3 mom. määrää, että lapsia on kohdeltava

Lisätiedot

Miten vielä pitäisi edistää Avointa hallintoa? Johanna Nurmi

Miten vielä pitäisi edistää Avointa hallintoa? Johanna Nurmi Miten vielä pitäisi edistää Avointa hallintoa? Johanna Nurmi Toisen Avoimen hallinnon toimintaohjelman (heinäkuu 2015-heinäkuu 2017) Suunnittelu käynnistyi työpajalla 28.8.2014 1. Ideoi uuden toimintaohjelman

Lisätiedot

Sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien toteutuminen

Sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien toteutuminen Sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien toteutuminen Lohjan kaupunginkirjaston Järnefeltinsali 5.5.2011 klo 12.00 16.00 Sosiaaliasiamies Hilkka Kärkkäinen Sosiaalihuollon palvelujen asiakkaalla on: Oikeus

Lisätiedot

OECD:n hallintoministerikokous Helsinki

OECD:n hallintoministerikokous Helsinki OECD:n hallintoministerikokous Helsinki 28.10.2015 Ensimmäinen Suomessa koskaan järjestetty OECD:n ministeritason kokous Suomi isännöi OECD:n hallintoministerien kokousta Helsingissä 28.10.2015. Kokouksen

Lisätiedot

Tekijänoikeustoimikunnan työ

Tekijänoikeustoimikunnan työ Tekijänoikeustoimikunnan työ Tekijänoikeusfoorumi 14.10.2009 Toimikunnan puheenjohtaja, professori Niklas Bruun Helsingin yliopisto 14/10/2009 1 Tekijänoikeustoimikunta 2008-2009 Opetusministeriö asetti

Lisätiedot

Digitaalisten palveluverkkojen integrointi maankäytön suunnitteluun. Tutkimussuunnitelma Heli Suuronen

Digitaalisten palveluverkkojen integrointi maankäytön suunnitteluun. Tutkimussuunnitelma Heli Suuronen Digitaalisten palveluverkkojen integrointi maankäytön suunnitteluun Tutkimussuunnitelma Heli Suuronen Miten palveluverkkojen digitalisaatio vaikuttaa maankäytön suunnitteluun? Digitalisaatio näkyy monella

Lisätiedot

Digitaalisten palveluverkkojen integrointi maankäytön suunnitteluun. Tutkimussuunnitelma Heli Suuronen

Digitaalisten palveluverkkojen integrointi maankäytön suunnitteluun. Tutkimussuunnitelma Heli Suuronen Digitaalisten palveluverkkojen integrointi maankäytön suunnitteluun Tutkimussuunnitelma Heli Suuronen Miten palveluverkkojen digitalisaatio vaikuttaa maankäytön suunnitteluun? Digitalisaatio näkyy monella

Lisätiedot

Viestintäviraston julkiset toimialatiedot. Viestintäviraston tietoseminaari

Viestintäviraston julkiset toimialatiedot. Viestintäviraston tietoseminaari Viestintäviraston julkiset toimialatiedot Viestintäviraston tietoseminaari 27.11.2015 Viestintäviraston toimialatiedot Mitä ovat Viestintäviraston toimialatiedot? Mikä on seminaarin tavoite? Mihin Viestintävirasto

Lisätiedot

Uudistuva lainsäädäntö mitä laki tiedonhallinnasta ja tietojen käsittelystä julkishallinnossa tuo mukanaan

Uudistuva lainsäädäntö mitä laki tiedonhallinnasta ja tietojen käsittelystä julkishallinnossa tuo mukanaan Uudistuva lainsäädäntö mitä laki tiedonhallinnasta ja tietojen käsittelystä julkishallinnossa tuo mukanaan 10.12.2015 Hannele Kerola Lainsäädäntöneuvos Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen

Lisätiedot

VAHINGONKORVAUSOIKEUDEN PERUSONGELMAT. Professori Juha Karhu Lapin yliopisto

VAHINGONKORVAUSOIKEUDEN PERUSONGELMAT. Professori Juha Karhu Lapin yliopisto VAHINGONKORVAUSOIKEUDEN PERUSONGELMAT Professori Juha Karhu Lapin yliopisto 10.9.2005 Vahinko ja perustellut odotukset perustellut odotukset kaikessa modernissa oikeudessa tärkeitä > luottamuksensuoja

Lisätiedot

Yksityisyydensuoja internetin paikkatietoja hyödyntävissä palveluissa

Yksityisyydensuoja internetin paikkatietoja hyödyntävissä palveluissa Aalto-yliopisto Perustieteiden korkeakoulu Tietotekniikan koulutusohjelma Yksityisyydensuoja internetin paikkatietoja hyödyntävissä palveluissa Kandidaatintyö 28. huhtikuuta 2013 Janne Paalijärvi Aalto-yliopisto

Lisätiedot

Yritysturvallisuuden perusteet

Yritysturvallisuuden perusteet Yritysturvallisuuden perusteet Teemupekka Virtanen Helsinki University of Technology Telecommunication Software and Multimedia Laboratory teemupekka.virtanen@hut.fi 8. Luento Tietoturvallisuus Tiedon ominaisuudet

Lisätiedot

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö 4.12.2008 Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Muuttuva akateeminen professio-hanke Lähtökohtana järjestelmien

Lisätiedot

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja Lauri Oksanen Head of Research 27.9.2010 Nämä kommentit ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Nokia Siemens Networksin

Lisätiedot

Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä. Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso

Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä. Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso Euroopan aluekehitysrahasto-ohjelmien arviointi alueellisten osaamisympäristöjen

Lisätiedot

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro 30.1.09 Kari Laitinen Poliisiammattikorkeakoulu kari.m.laitinen@poliisi.fi 5.2.2009 sisällys Turvallisuuden luonne Strategian luonne Tutkimustyön

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Tervetuloa AVOIN*-hankkeen seminaariin

Tervetuloa AVOIN*-hankkeen seminaariin Tervetuloa AVOIN*-hankkeen seminaariin Riitta Maijala 21.5.2013 (* AVOIN = Avoimen tiedon instrumentit) Avoin tieto tutkimuksen ja yhteiskunnan palveluksessa Tutkimuksissa käytetään paremmin hyödyksi aiempia

Lisätiedot

REKISTERISELOSTE Henkilötietolaki (523/99) 10

REKISTERISELOSTE Henkilötietolaki (523/99) 10 REKISTERISELOSTE Henkilötietolaki (523/99) 10 Laatimispvm: 7.6.2011 Lue täyttöohjeet ennen rekisteriselosteen täyttämistä. Käytä tarvittaessa liitettä. 1. Rekisterinpitäjä Nimi Salon kaupunki liikuntapalvelut

Lisätiedot

Terveystieteellisten aineistojen erityispiirteitä. Annaleena Okuloff

Terveystieteellisten aineistojen erityispiirteitä. Annaleena Okuloff Terveystieteellisten aineistojen erityispiirteitä Annaleena Okuloff 19.8.2015 2 Terveystieteelliset aineistot Sisältävät tyypillisesti paljon arkaluonteista tietoa lainsäädännössä määritelty salassa pidettäväksi.

Lisätiedot

Rakenteellisen sosiaalityön aika Sosiaalisen raportoinnin uusi tuleminen

Rakenteellisen sosiaalityön aika Sosiaalisen raportoinnin uusi tuleminen Rakenteellisen sosiaalityön aika Sosiaalisen raportoinnin uusi tuleminen MARJAANA SEPPÄNEN M A R J A A N A. S E P P Ä N E N @ U L A P L A N D. F I K I I T O K S E T : A N N E L I P O H J O L A J A M E

Lisätiedot

Taloudelliset väärinkäytökset: kansainvälinen uhka liiketoiminnalle Whistleblowing

Taloudelliset väärinkäytökset: kansainvälinen uhka liiketoiminnalle Whistleblowing www.pwc.fi/forensics Taloudelliset väärinkäytökset: kansainvälinen uhka liiketoiminnalle Whistleblowing Agenda 1. Whistleblowing tutkimuksen valossa 2. Lainsäädännön asettamat vaatimukset 3. Whistleblowing-järjestelmän

Lisätiedot

Tilastollisen tutkimuksen vaiheet

Tilastollisen tutkimuksen vaiheet Tilastollisen tutkimuksen vaiheet Jari Päkkilä Johdatus tilastotieteeseen Matemaattisten tieteiden laitos TILASTOLLISEN TUTKIMUKSEN TARKOITUS Muodostaa mahdollisimman hyvä mielikuva havaintoaineistosta,

Lisätiedot

Avoin tiede ja tutkimus TURUN YLIOPISTON DATAPOLITIIKKA

Avoin tiede ja tutkimus TURUN YLIOPISTON DATAPOLITIIKKA Avoin tiede ja tutkimus TURUN YLIOPISTON DATAPOLITIIKKA 2016 1 JOHDANTO Hyväksytty Turun yliopiston rehtorin päätöksellä 9.2.2016 Turun yliopiston datapolitiikassa kuvataan tutkimusdatan keräämiseen, käyttöön

Lisätiedot