Puheterapianimikkeistö 2010

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Puheterapianimikkeistö 2010"

Transkriptio

1 Puheterapianimikkeistö 2010 Puheterapia on terapia- ja kuntoutusmuoto, jonka tarkoituksena on auttaa kieli- tai puhehäiriöistä lasta tai aikuista poistamalla, lieventämällä ja ehkäisemällä kielen ja puheen häiriöitä sekä niihin liittyviä vuorovaikutuksen ja kommunikoinnin ongelmia. Puheterapiassa arvioidaan ja kuntoutetaan myös syömis- ja nielemistoimintoja sekä äänentuottoa. RP 1 PUHETERAPEUTTINEN ARVIOINTI JA SUUNNITTELU Puheterapeutti selvittää asiakkaan kommunikointikyvyn ja havaittujen kielen, puheen tai syömisen ja nielemisen sekä äänentuoton häiriöiden vaikutuksen hänen selviytymiseensä elinympäristössään, osallistumiseensa sekä toimintaansa. Hän arvioi myös ympäristötekijöiden vaikutuksen asiakkaan kommunikointikykyyn. Arvioinnin tuloksia käytetään mahdollisen toimintarajoitteen tarkemmassa määrittämisessä, puheterapiatarpeen määrittelyssä sekä puheterapian suunnittelussa, seurannassa, terapian vaikutusten arvioinnissa, muutosten seuraamisessa ja jatkokuntoutustarpeen arvioinnissa. Puheterapeutti arvioi myös eri aistien vaurioiden seurauksena syntyneitä kommunikointivaikeuksia alakohtien RP mukaan. RP 110 Orientoiva puheterapeuttinen arviointi Puheterapeutti tekee orientoivan arvion puhe- tai kommunikaatiotilanteesta tai nielemiseen liittyvistä toiminnoista. Hän selvittää, tarvitaanko tarkempi laaja-alainen tutkimus vai riittääkö ohjaus, neuvonta tai tilanteen seuranta. RP 120 Puheterapeuttinen arviointi Puheterapeutti tutkii ja arvioi laaja-alaisesti asiakkaan kommunikointikykyä käyttäen yleisesti hyväksyttyjä puheterapeuttisia testi- ja arviointimenetelmiä, asiakkaan havainnointia sekä asiakkaan ja läheisten haastattelua. Kohtaa RP120 voidaan käyttää omana luokkanaan silloin, kun arvioinnin kohteita (RP 121 RP 127) ei ole tarvetta täsmentää. RP 121 Vuorovaikutus- ja kommunikointikyvyn arviointi Puheterapeutti arvioi asiakkaan kykyä olla vuorovaikutuksessa sekä kykyä tilanteen mukaiseen toimintaan ja kommunikointiin. Arvioinnin kohteena ovat kielellisten taitojen lisäksi myös ei- kielelliset ilmaisukeinot. RP 122 Kielellis-kognitiivisten toimintojen arviointi Puheterapeutti arvioi esimerkiksi kielen rakenteita (mm. äännejärjestelmä, sanasto, sanojen taivuttaminen, lauseiden muodostaminen) asiakkaan havainnointikykyä, kielellistä muistia sekä tarkkaavuutta ja keskittymistä. Arvioinnissa kartoitetaan kielelliskognitiivisten toimintojen vaikutusta kielellisten viestien ymmärtämiseen ja tuottamiseen sekä lukemiseen, kirjoittamiseen ja laskemiseen.

2 2 RP 123 Puhemotoristen toimintojen arviointi Puheterapeutti arvioi esimerkiksi kasvojen, suun ja nielun alueen motorista toimintaa, tuntoa sekä lihasten koordinaatiota. Arvioidaan puheen ymmärrettävyyttä, sujuvuutta ja äänenkäytön toimivuutta sekä puheen laadullisia piirteitä. RP 124 Äänen arviointi Puheterapeutti arvioi esimerkiksi äänen laatua ja kestävyyttä sekä äänentuottoon liittyviä lihastoimintoja. Lisäksi arvioidaan äänen toimivuutta työssä ja harrastuksissa sekä ympäristötekijöiden vaikutusta. RP125 Syömis- ja nielemistoimintojen arviointi Puheterapeutti arvioi syömis- ja nielemistoimintoja tutkimalla esimerkiksi suun ja nielun alueen motorista toimintaa, sensoriikkaa sekä poikkeavien heijasteiden vaikutusta. Syömisen turvallisuutta arvioitaessa otetaan huomioon myös asiakkaan kielellis-kognitiivinen kyky sekä pään ja vartalon asento. RP 126 Puhetta tukevan ja korvaavan kommunikoinnin arviointi Puheterapeutti arvioi asiakkaan tarvetta, mahdollisuuksia ja taitoja käyttää puhetta tukevia ja korvaavia kommunikointikeinoja (erilaiset manuaaliset ja graafiset järjestelmät ja niiden tekniset sovellukset sekä äänenvahvistimet). Arviointiin sisältyvät tarvittavat valinta-, sovitus- ja kokeilutoimet sekä seuranta. RP 127 Kommunikaatioympäristön arviointi Puheterapeutti arvioi asiakkaan elin- ja työympäristön kykyä ja mahdollisuuksia tukea asiakkaan kommunikointia ja vuorovaikutuksen toimivuutta. Arvioinnissa otetaan huomioon asiakkaan toimintaympäristö ja lähiyhteisö sekä näiden vaatimukset. RP 130 Osallistuminen moniammatilliseen arviointiin Puheterapeuttinen arviointi tai osa arviointiprosessista tapahtuu yhdessä muiden terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. Arviointi voi olla osa laajaa moniammatillista arviointia. RP 140 Puheterapiasuunnitelma Puheterapeutti laatii suunnitelman yhteistyössä asiakkaan ja läheisten kanssa. Puheterapiasuunnitelma perustuu puheterapeutin tekemään arvioon häiriön luonteesta ja vaikeusasteesta sekä vaikutuksesta asiakkaan toimintakykyyn ja selviytymiseen. Suunnitelmassa sovitaan puheterapian tavoitteet ja menetelmät, terapiakertojen määrä, terapian

3 3 tiheys ja kesto sekä asiakkaan ja hänen lähiympäristönsä osallistuminen terapiaan. RP 190 Muu puheterapeuttinen arviointi ja suunnittelu RP2 PUHETERAPIA Puheterapia on hyvän kuntoutuskäytännön mukaista ja perustuu tarvittaessa erityisosaamiseen. Puheterapialla on asiakkaan kanssa yhdessä määritellyt tavoitteet, joissa on otettu huomioon asiakkaan ikä, voimavarat sekä ongelmien laatu ja vaikeusaste. Tavoitteet ja puheterapeutin käyttämät menetelmät perustuvat vakiintuneeseen ja kokemusperäisesti perusteltuun tai tieteelliseen vaikuttavuustietoon. Puheterapia toteutetaan yksilöllisesti tai ryhmässä. Puheterapiaan sisältyy läheisten sekä asiakkaan lähiyhteisöjen ohjaus. RP 210 Yksilöllinen puheterapia Puheterapeutti käyttää kokemusperäisiä tai tutkimuksiin perustuvia terapiamenetelmiä asiakkaan iän, voimavarojen sekä häiriön laadun ja vaikeusasteen mukaan. Yksilöllinen puheterapia toteutetaan tarvittaessa yhdessä läheisten ja toisten ammattihenkilöiden kanssa. Puheterapeutti tukee asiakkaansa mahdollisuuksia osallistua elinyhteisönsä toimintaan voimavarojensa rajoissa. Kohtaa RP 210 voidaan käyttää omana luokkanaan silloin, kun puheterapian kohteita (RP 211 RP 216) ei ole tarvetta täsmentää. RP 211 Vuorovaikutus- ja kommunikointikyvyn kuntoutus Puheterapiassa vahvistetaan vuorovaikutusta sekä kielellisiä ja ei - kielellisiä taitoja. Puheterapia sisältää esimerkiksi vastavuoroisen kontaktin ylläpitämiseen, tilanteeseen sopivaan kielelliseen ja toiminnalliseen kommunikointiin sekä luonnollisten eleiden käyttöön liittyviä harjoituksia. RP 212 Kielelliskognitiivisten toimintojen kuntoutus Puheterapiassa edistetään puhuttujen tai kirjoitettujen kielellisten viestien ymmärtämistä ja ymmärrettävää tuottamista. Asiakkaan kanssa harjoitellaan esimerkiksi kielen rakenteiden (mm. äännejärjestelmä, sanasto, sanojen taivuttaminen, lauseiden muodostaminen) hallintaa, auditiivista havainnointia, kielellistä muistia, tarkkaavuutta ja keskittymistä sekä lukemista, kirjoittamista ja laskemista. RP 213 Puhemotoristen toimintojen kuntoutus Puheterapiassa harjoitellaan kasvojen, suun ja nielun alueen sensomotorisia toimintoja sekä lihasten koordinoitua toimintaa. Puheterapia sisältää esimerkiksi motorisia harjoitteita, manuaalista käsittelyä, omatoimista harjoittelua sekä tarvittaessa soveltuvan laitehoidon suunnittelua, käyttöä ja käytön ohjausta.

4 4 RP 214 Äänen hoito ja kuntoutus Puheterapeutti ohjaa asiakasta omaksumaan ääniergonomian ja äänihygienian käytänteitä sekä ohjaa äänen toimintakykyä edistäviä harjoituksia. Äänen häiriöiden kuntoutukseen kuuluvat myös akustista ympäristöä muokkaavat toimenpiteet. RP 215 Syömis- ja nielemistoimintojen kuntoutus Puheterapeutti stimuloi suun ja nielun aluetta, ohjaa sensomotorista ja omatoimista harjoittelua sekä tarvittaessa suunnittelee ja ohjaa soveltuvaa laitehoitoa. Syömis- ja nielemistoimintojen kuntoutuksessa otetaan huomioon turvallinen ravinnonsaanti, asiakkaan pään ja vartalon asento, kielellis-kognitiivinen kyky ja syömistilanteeseen liittyvät vuorovaikutukselliset tekijät. RP 216 Puhetta tukevan ja korvaavan kommunikoinnin harjoittelu Puheterapiassa harjoitellaan tiiviissä yhteistyössä lähiympäristön kanssa asiakkaan taitoja käyttää puhetta tukevia ja korvaavia kommunikointikeinoja, esimerkiksi erilaisia manuaalisia ja graafisia järjestelmiä sekä niiden teknisiä sovelluksia ja äänenvahvistimia. Harjoittelun tavoitteena on kielellisten viestien ymmärtämisen vahvistaminen ja/tai asiakkaan ilmaisun mahdollistaminen ja laajentuminen. RP220 Ryhmäpuheterapia Ryhmäterapia on puheterapian muoto, jota toteuttaa yksi tai useampi puheterapeutti tai ryhmäpuheterapia toteutetaan samanaikaisesti muiden ammattihenkilöiden kanssa. Puheterapeutti tai moniammatillinen työryhmä valitsee ryhmän jäsenet sekä määrittelee ryhmän koon, kuntoutukselliset tavoitteet ja ryhmäkertojen määrän. Moniammatillisessa ryhmässä sovitaan myös osallistuvien ammattihenkilöiden roolit ja työnjako. RP230 Puheterapeuttinen ohjaus ja neuvonta Puheterapeutti ohjaa ja neuvoo asiakasta sekä hänen läheisiään ja lähiyhteisöjään puheterapiaan ja kommunikoinnin apuvälineisiin liittyvissä asioissa. Hän antaa yleistä tietoa esimerkiksi kuntoutumista tukevista palveluista sekä yksityiskohtaisempaa ohjausta asiakkaan yksilöllisten tarpeiden mukaan. Ohjaus ja neuvonta voidaan toteuttaa myös yhdessä toisen ammattihenkilön kanssa. Kohtaa RP 230 voidaan käyttää omana luokkanaan silloin, kun ohjauksen ja neuvonnan kohteita (RP 231 RP 233) ei ole tarvetta täsmentää. RP 231 Asiakkaan ohjaus ja neuvonta

5 Puheterapeutti ohjaa, neuvoo ja tukee asiakasta selviytymään mahdollisimman itsenäisesti päivittäisessä elämässä. Ohjaukseen kuuluu tarpeen mukaan yksilöllisiä harjoitteluohjeita. RP 232 Lähiyhteisön ohjaus Puheterapeutti ohjaa, neuvoo ja kannustaa asiakkaan läheisiä sekä lähiyhteisöissä toimivia henkilöitä tukemaan asiakkaan kuntoutumista ja selviytymistä päivittäisessä elämässä. Puheterapeutti toimii tarvittaessa puhetulkin ohjaajana asiakkaan asioissa. RP 233 Palautekeskustelu Asiakkaan ja läheisen kanssa keskustellaan puheterapeuttisesta arvioinnista, arvioinnin tulosten tulkinnasta, terapiasta sekä näiden vaikutuksesta asiakkaan elämään ja kuntoutumismahdollisuuksiin. Palautekeskustelussa käsitellään myös mahdollista jatkokuntoutusta ja sen järjestämistä. RP 290 Muu puheterapia 5 RP 3 ASIAKASTYÖHÖN LIITTYVÄ MUU PUHETERAPIA Asiakkaan puheterapiatarpeen arviointi ja puheterapian toteutus edellyttävät puheterapeutilta huolellista valmistautumista ja suunnittelua. Puheterapeutti dokumentoi säädöksiä noudattaen suunnitellun ja toteutuneen puheterapian potilasasiakirjoihin. Puheterapeutti toteuttaa puheterapian yhteistyössä asiakkaan sekä hänen läheistensä ja tukiverkostonsa kanssa. RP 310 Tiedonhankinta Puheterapeuttinen arviointi, terapian suunnittelu, toteutus ja seuranta edellyttävät puheterapeutilta asiakkaan asiakirjoihin perehtymistä sekä tiedonhankintaa esim. julkaisuista, tietokannoista ja yhteydenpitoa yhteistyöverkostojen kanssa. RP 320 Dokumentointi Puheterapiatarpeen arviointi ja puheterapian suunnittelu, terapian sisältö tavoitteineen ja menetelmineen, terapiassa edistyminen, havaitut muutokset sekä vaikutusten arviointi dokumentoidaan potilasasiakirjoihin. Puheterapeutti laatii myös puheterapian yhteenvetoja sekä puheterapialausuntoja. Kohtaa RP 320 voidaan käyttää omana luokkanaan silloin, kun dokumentoinnin sisältöä ei ole tarvetta täsmentää (RP 321). RP 321 Lausunnot ja palautteet Puheterapian yhteenveto on tiivistelmä puheterapiaprosessin toteutumisesta ja sisältää mahdolliset jatkosuositukset sekä tiedot

6 6 jatkokuntoutuksen järjestelyistä. Puheterapeutin laatimaa lausuntoa tarvitaan esimerkiksi viranomaisille osoitettuihin hakemuksiin. RP 330 Osallistuminen moniammatilliseen yhteistyöhön Asiakkaan puhe-, kommunikaatio- tai nielemishäiriö voi liittyä sairauteen tai vammaan, joka edellyttää moniammatillista kuntoutuksen suunnittelua ja seurantaa yhteistyössä eri asiantuntijoiden kanssa. Puheterapeutti osallistuu moniammatilliseen yhteistyöhön esimerkiksi kuntoutustyöryhmissä ja yhteistyöpalavereissa. Tarvittaessa puheterapeutti osallistuu kuntoutussuunnitelman laadintaan. RP 340 Puheterapeutin konsultointi Puheterapeutti antaa tai pyytää asiantuntija-apua kollegalta tai toisen ammattialan edustajalta. Asiakkaan lähiyhteisössä työskentelevät henkilöt (esim. päiväkodin henkilöstö, hoitohenkilökunta, tulkkipalvelut) sekä kollegat voivat pyytää ja saada puheterapeutin konsultoinnin. RP 350 Kuntoutusmateriaalin suunnittelu, valmistelu ja hankinta Puheterapiaa toteutetaan suunnitelmallisesti käyttäen asiakkaalle soveltuvaa ja ajantasaista kuntoutusmateriaalia ja välineistöä. Puheterapeutti suunnittelee ja valmistaa asiakkaalle soveltuvaa materiaalia (esimerkiksi kirjalliset yksilölliset ohjeet ja harjoitukset sekä suppeat yksilölliset kommunikaatiovälineet). RP 390 Muu asiakastyöhön liittyvä puheterapia RP4 PUHETERAPEUTIN KOULUTUS JA ASIANTUNTIJATEHTÄVÄT Puheterapeutti toimii oman alansa asiantuntijana, tiedottajana ja kouluttajana sekä omassa organisaatiossaan että sen ulkopuolella. RP410 Puheterapeutin koulutustehtävät Puheterapeutin koulutustehtäviä ovat eri alan opiskelijoiden ohjaus sekä muun henkilökunnan kouluttaminen ja ohjaus ammattialaansa liittyvissä asioissa. Työnohjaajakoulutuksen saanut puheterapeutti voi toimia myös työnohjaajana. Kohtaa RP 410 voidaan käyttää omana luokkanaan silloin, kun Koulutustehtäviä (RP 411 RP 213) ei ole tarpeen täsmentää. RP 411 Opiskelijoiden ohjaus Puheterapeutti ohjaa logopedian alan opiskelijoita kliinisessä harjoittelussa. Puheterapeutti kertoo alastaan ja opastaa myös muiden alojen opiskelijoita sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetustoimen aloilta. RP 412 Työnohjaajana toimiminen

7 7 Työnohjaajakoulutuksen saanut puheterapeutti voi toimia sekä puheterapeuttien että muiden ammattihenkilöiden työnohjaajana. Työnohjaus on yksilö- tai ryhmätyönohjausta. RP 413 Muut koulutustehtävät Puheterapeutti kouluttaa henkilöstöä oman organisaationsa sisällä ja sen ulkopuolella ammattialaansa liittyvissä asioissa. RP 420 Asiantuntijana toimiminen Puheterapeutti toimii asiantuntijana erilaisissa yhteistyöverkostoissa ja edistää osaltaan tiedonsaantia kieli- ja puhehäiriöistä, häiriöiden aiheuttamista toimintarajoitteista sekä kieli- ja puhehäiriöisten henkilöiden toimintamahdollisuuksista. Kohtaa RP 420 voidaan käyttää omana luokkanaan silloin, kun asiantuntijuuden alueita (RP 421 RP 423) ei ole tarpeen täsmentää. RP 421 Ehkäisevä työ Puheterapeutti osallistuu eri väestöryhmille suunnattuihin tilaisuuksiin kuten esimerkiksi neuvolan perhevalmennukseen, omaisten iltoihin ja vastaaviin tilaisuuksiin tavoitteenaan ennalta ehkäistä muun muassa kommunikoinnin, äänenkäytön sekä syömisen ja nielemisen häiriöitä. RP 422 Yhteiskunnallinen vaikuttaminen Puheterapeutti toimii asiantuntijana erilaisissa yhteiskunnan yhteistyöverkostoissa esimerkiksi palvelujen saatavuuden, koulutuksen riittävyyden sekä palvelujen laadun varmistamiseksi. Puheterapeutti edistää tiedonsaantia kieli- ja puhehäiriöistä, häiriöiden aiheuttamista toimintarajoitteista sekä kieli- ja puhehäiriöisten henkilöiden toimintamahdollisuuksista. RP423 Osallistuminen kehittämishankkeisiin Puheterapeutti toimii asiantuntijana erilaisissa kansallisissa ja kansainvälisissä sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämishankkeissa, tutkimuksissa ja projekteissa. RP 490 Muut koulutus- ja asiantuntijatehtävät RP9 KEHITTÄMINEN JA HALLINTO Puheterapeutti osallistuu organisaation ja työyhteisönsä hallintoon sekä toiminnan kehittämiseen. Puheterapeutti kehittää ja ylläpitää ammatillista osaamistaan sekä huolehtii myös toimintansa ja palvelujensa laadusta. RP910 Hallinnolliset tehtävät

8 8 Puheterapeutti osallistuu henkilöstöhallintoon sekä toiminnan ja talouden suunnitteluun. Hallinnollisiin tehtäviin sisältyvät mm. toiminnan suunnittelu, organisointi, seuranta ja arviointi. Puheterapiatoiminnan tilastointi kuuluu puheterapeutin hallinnollisiin tehtäviin. RP920 Ammatillinen kouluttautuminen Puheterapeutti ylläpitää ammattitaitoaan osallistumalla työpaikalla tai sen ulkopuolella tapahtuvaan täydennyskoulutukseen, työnohjaukseen sekä muuhun ammattitaitoa kehittävään toimintaan. Puheterapeutti päivittää osaamistaan perehtymällä ajankohtaiseen ammattikirjallisuuteen sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskeviin lakeihin sekä kansallisiin suosituksiin. RP930 Tutkimus- ja kehittämistyö Puheterapeutti tekee alansa tutkimustyötä sekä osallistuu kehittämistyöhön omassa työyhteisössä. Puheterapeutti laatii myös artikkeleita ja julkaisuja. RP940 Laadunhallinta ja palvelujen tuotteistus Puheterapeutti huolehtii toimintansa kehittämisestä muun muassa arvioimalla säännöllisesti palvelujensa laatua asiakaspalautteen, itsearvioinnin sekä työn tulosten seurannan avulla. Puheterapeutti myös kuvaa palvelunsa sekä keskeiset palveluprosessinsa. RP950 Tiedottaminen ja markkinointi Puheterapeutti tiedottaa toiminnastaan ja palveluistaan asiakkaille, yhteistyökumppaneille ja väestölle mm. laatimalla esitteitä ja tiedotteita. RP990 Muu hallinto ja kehittäminen

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Yrityksessä toimiminen 15 osp Tavoitteet:

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Yrityksessä toimiminen 15 osp Tavoitteet: TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Yrityksessä toimiminen 15 osp Tavoitteet: arvioi oman alan tarjontaa ja uusien asiakkaiden löytymistä tuotteistamisen lähtökohdista. täsmentää

Lisätiedot

Kommunikaatio-ohjaus osaksi puhevammaisen ihmisen arkea. Eija Roisko Kehitysvammaliitto/Tikoteekki

Kommunikaatio-ohjaus osaksi puhevammaisen ihmisen arkea. Eija Roisko Kehitysvammaliitto/Tikoteekki Kommunikaatio-ohjaus osaksi puhevammaisen ihmisen arkea Eija Roisko Kehitysvammaliitto/Tikoteekki 12.5.2017 Kommunikoinnin palvelut nyt Kommunikoinnin peruskartoitus Terveydenhuolto Puheterapia -palvelut

Lisätiedot

2. Perhehoidossa oleva henkilö saa perheenomaista hoitoa ja läheisiä ihmissuhteita

2. Perhehoidossa oleva henkilö saa perheenomaista hoitoa ja läheisiä ihmissuhteita Perhehoidon laatuvaatimukset 1. Perhehoito on lakien ja määräysten mukaista ja valvottua 2. Perhehoidossa oleva henkilö saa perheenomaista hoitoa ja läheisiä ihmissuhteita 3. Perhehoito on asiakaslähtöistä:

Lisätiedot

APUVÄLINEPALVELUNIMIKKEISTÖ 2004

APUVÄLINEPALVELUNIMIKKEISTÖ 2004 Suomen Kuntaliitto APUVÄLINEPALVELUNIMIKKEISTÖ 2004 R = Rehabilitation A = Apuvälinepalvelut RA1 ARVIOINTI JA SUUNNITTELU ASIAKKAAN APUVÄLINEPALVELUISSA Arviointi ja suunnittelu ovat perusta asiakkaan

Lisätiedot

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Jaana Salminen, johtava puheterapeu3 Helsingin kaupunki, Kehitysvammapoliklinikka jaana.salminen@hel.fi 1 Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteet esi- ja perusopetuksessa Osa ohjausjärjestelmää, jonka tarkoitus on varmistaa opetuksen tasa-arvo ja laatu sekä luoda

Opetussuunnitelman perusteet esi- ja perusopetuksessa Osa ohjausjärjestelmää, jonka tarkoitus on varmistaa opetuksen tasa-arvo ja laatu sekä luoda Opetussuunnitelman perusteet esi- ja perusopetuksessa Osa ohjausjärjestelmää, jonka tarkoitus on varmistaa opetuksen tasa-arvo ja laatu sekä luoda hyvät edellytykset oppilaiden kasvulle, kehitykselle ja

Lisätiedot

Elämänkatsomustieto. Arto Vaahtokari Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu arto.vaahtokari@helsinki.fi. Sari Muhonen

Elämänkatsomustieto. Arto Vaahtokari Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu arto.vaahtokari@helsinki.fi. Sari Muhonen Elämänkatsomustieto Arto Vaahtokari Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu arto.vaahtokari@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Elämänkatsomustiedon opetuksen ydintehtävänä on edistää oppilaiden kykyä etsiä

Lisätiedot

FYSIOTERAPEUTTIEN EETTISET OHJEET

FYSIOTERAPEUTTIEN EETTISET OHJEET FYSIOTERAPEUTTIEN EETTISET OHJEET FYSIOTERAPEUTTIEN EETTISET OHJEET on terveydenhuollon laillistettu ammattihenkilö, jonka tehtävänä on terveyden, liikkumisen, toiminta- ja työkyvyn edistäminen ja ylläpitäminen.

Lisätiedot

Turun Aikuiskoulutuskeskus Kärsämäentie 11, 20360 Turku 0207 129 200 www.turunakk.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA

Turun Aikuiskoulutuskeskus Kärsämäentie 11, 20360 Turku 0207 129 200 www.turunakk.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA Turun Aikuiskoulutuskeskus Kärsämäentie 11, 20360 Turku 0207 129 200 www.turunakk.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Palvelulinjakohtaisen standardin mahdollisuudet kuntoutuksen toteutuksessa. 2015 Pirjo K Tikka

Palvelulinjakohtaisen standardin mahdollisuudet kuntoutuksen toteutuksessa. 2015 Pirjo K Tikka Palvelulinjakohtaisen standardin mahdollisuudet kuntoutuksen toteutuksessa 2015 Pirjo K Tikka Esityksen sisältö perusrakennemallin muutokset mitä muutokset tarkoittavat palvelun toteuttamisen kannalta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistoiminnan ajankohtaiset kysymykset

Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistoiminnan ajankohtaiset kysymykset Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistoiminnan ajankohtaiset kysymykset POHJOIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUKSEN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS 27.2.2014 Pirjo Sarvimäki STM Sosiaalihuollon kehittämistoimintaa

Lisätiedot

Asiakas Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Lääkitys (mihin tarkoitukseen/lääkityksestä vastaava taho)

Asiakas Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Lääkitys (mihin tarkoitukseen/lääkityksestä vastaava taho) PALVELUSUUNNITELMA Päiväys: Asiakas Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus Puhelinnumero Lähiomainen Sukunimi ja etunimi Suhde asiakkaaseen Puhelinnumero Muut perheen jäsenet ja lähiverkosto Edunvalvoja Sukunimi

Lisätiedot

Opiskelijavastaavan ja lähiohjaajan tehtävät. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 2015

Opiskelijavastaavan ja lähiohjaajan tehtävät. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 2015 Opiskelijavastaavan ja lähiohjaajan tehtävät Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 2015 Opiskelijavastaavan tehtävät Koordinoi ja vastaa laadukkaasta näyttöön perustuvasta opiskelijan harjoittelujakson suunnittelusta,

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen TERVEYSTIETO Terveystiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Terveyttä tukeva kasvu ja kehitys T1 ohjata oppilasta ymmärtämään terveyden laaja-alaisuutta,

Lisätiedot

Pitkäaikaissairauksien terveyshyötymalli (CCM) 10.2.2012

Pitkäaikaissairauksien terveyshyötymalli (CCM) 10.2.2012 Pitkäaikaissairauksien terveyshyötymalli (CCM) 10.2.2012 1 10.2.2012 Sosiaali- ja terveyspalvelut 2 Omahoidon tuki Potilaan oman osuuden korostaminen Tehokkaiden omahoidon tukistratregioiden käyttö: tilannearvio,

Lisätiedot

YLIOPISTOARVOSANOJEN LINJA. Opetussuunnitelma 2010-2011

YLIOPISTOARVOSANOJEN LINJA. Opetussuunnitelma 2010-2011 YLIOPISTOARVOSANOJEN LINJA 2010-2011 Sisältö Esimerkki linjan opinnoista Tavoitteet Opetusmenetelmät Opintojen sisältö. tavoitteet ja vaadittavat suoritukset Kasvatustieteen perusopinnot Erityispedagogiikan

Lisätiedot

Laadukasta saattohoitoa jo vuodesta 1988. Kun ei ole enää mitään tehtävissä, on vielä paljon tekemistä.

Laadukasta saattohoitoa jo vuodesta 1988. Kun ei ole enää mitään tehtävissä, on vielä paljon tekemistä. Laadukasta saattohoitoa jo vuodesta 1988. Kun ei ole enää mitään tehtävissä, on vielä paljon tekemistä. Pirkanmaan Hoitokoti Pirkanmaan Hoitokoti on Tampereella sijaitseva 24-paikkainen saattohoitokoti.

Lisätiedot

SKYPE-RYHMÄN LUOMINEN

SKYPE-RYHMÄN LUOMINEN SKYPE-RYHMÄN LUOMINEN JA RYHMÄPUHELUN SOITTAMINEN Ryhmän perustaminen on helppoa. Tarvitset internet-yhteyden sekä tietokoneen, jossa on mikrofoni ja webbikamera. Useimmissa kannettavissa tietokoneissa

Lisätiedot

Palvelut kunnille. Lapsiperheiden kotipalvelu Lasten ja nuorten ammatillinen tukihenkilötyö Perhetyö. Kotineuvola Oy

Palvelut kunnille. Lapsiperheiden kotipalvelu Lasten ja nuorten ammatillinen tukihenkilötyö Perhetyö. Kotineuvola Oy Palvelut kunnille Lapsiperheiden kotipalvelu Lasten ja nuorten ammatillinen tukihenkilötyö Perhetyö Kotineuvola Oy MLL:n Hämeen piirin Kotineuvola Oy:n työntekijät ovat: Sosiaali-, terveys- tai kasvatusalan

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille www.johtamisverkosto.fi

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille www.johtamisverkosto.fi Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille www.johtamisverkosto.fi 28.10.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

Joustava perusopetus. - taustaa ja perusteita

Joustava perusopetus. - taustaa ja perusteita Joustava perusopetus - taustaa ja perusteita Paasitorni 27.9.2010 Jopo-toiminnan taustaa Ensimmäiset 26 kuntaa käynnistivät toiminnan vuonna 2006. Lukuvuonna 2007-2008 toimintaa oli 72:ssa kunnassa. Lukuvuonna

Lisätiedot

KOKEMUKSIA TOIMINTAKYKYÄ. Itsenäiseen elämään sopivin palveluin -hanke 2011-2014 Merja Marjamäki

KOKEMUKSIA TOIMINTAKYKYÄ. Itsenäiseen elämään sopivin palveluin -hanke 2011-2014 Merja Marjamäki KOKEMUKSIA TOIMINTAKYKYÄ ARVIOIVISTA MENETELMISTÄ Itsenäiseen elämään sopivin palveluin -hanke 2011-2014 Merja Marjamäki Itsenäiseen elämään sopivin palveluin -hanke Tavoitteena on saada tietoa lievästi

Lisätiedot

Vammaislainsäädännön ajankohtaiset muutokset mitä ja miksi?

Vammaislainsäädännön ajankohtaiset muutokset mitä ja miksi? Vammaislainsäädännön ajankohtaiset muutokset mitä ja miksi? Terve-Sos, Helsinki, 14.5.2009 lakimies Jaana Huhta, STM 15.5.2009 Vammaispalvelulain muutokset Asiakkaan oikeudet vahvistuvat: asiakkaan yksilöllinen

Lisätiedot

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) Häiriö, jossa lapsen kielellinen toimintakyky ei kehity iän

Lisätiedot

Mitä työikäisten kuntoutuksen kehittämisessä on tapahtunut?

Mitä työikäisten kuntoutuksen kehittämisessä on tapahtunut? Mitä työikäisten kuntoutuksen kehittämisessä on tapahtunut? Terveysosasto, kuntoutusryhmä, suunnittelija Leena Penttinen ja Tutkimusosasto, johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä 30.9.2014 TK2-hankkeen

Lisätiedot

Vanhempien näkemyksiä alle kouluikäisen neurologista kuntoutusta ja ohjausta saavan lapsen kuntoutuksesta sekä heidän osallisuudestaan siihen

Vanhempien näkemyksiä alle kouluikäisen neurologista kuntoutusta ja ohjausta saavan lapsen kuntoutuksesta sekä heidän osallisuudestaan siihen Vanhempien näkemyksiä alle kouluikäisen neurologista kuntoutusta ja ohjausta saavan lapsen kuntoutuksesta sekä heidän osallisuudestaan siihen Mäntykangas 2 Kysely toteutettiin strukturoidulla lomakkeella

Lisätiedot

Etelä-Suomen aluehallintoviraston lausunto hankehakemukseen

Etelä-Suomen aluehallintoviraston lausunto hankehakemukseen Etelä-Suomen aluehallintoviraston lausunto hankehakemukseen Yrittäjyysosaamista kasvualoille SOTE-palvelut kartalla Paikkatiedon hyödyntäminen terveydenhuollossa 27.11.2015 Jarkko Yliruka, erikoissuunnittelija,

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1/9 Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on päivähoidon henkilöstön ja vanhempien työväline, jonka avulla luodaan

Lisätiedot

1(10) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Palvelutehtävissä toimiminen 25 osp. Tavoitteet:

1(10) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Palvelutehtävissä toimiminen 25 osp. Tavoitteet: 1(10) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Palvelutehtävissä toimiminen 25 osp Tavoitteet: Opiskelija toimii jossain organisaation toimintaprosessissa, jolloin hän tunnistaa, kuvailee

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OSAAMISALASSA

Lisätiedot

Oma väylä hankkeen kuntoutuksen kehittämisprojekti vuosina 2015 2017

Oma väylä hankkeen kuntoutuksen kehittämisprojekti vuosina 2015 2017 Terveysosasto Kuntoutusryhmä Oma väylä -hanke 2.9.2014 Oma väylä hankkeen kuntoutuksen kehittämisprojekti vuosina 2015 2017 Palveluntuottaja Tämän lomakkeen kohdassa 1 tunnit sisältävät kaikki kuntoutusprosessin

Lisätiedot

ERITYISYYS JA YKSILÖLLISYYS - KUINKA HUOMIOIMME LASTEN JA PERHEIDEN TODELLISET TARPEET

ERITYISYYS JA YKSILÖLLISYYS - KUINKA HUOMIOIMME LASTEN JA PERHEIDEN TODELLISET TARPEET ERITYISYYS JA YKSILÖLLISYYS - KUINKA HUOMIOIMME LASTEN JA PERHEIDEN TODELLISET TARPEET OULUN VARHAISKASVATTAJA MESSUT -2010 Riitta Kaivola / Piia Roos 19.11.2010 KUNNIOITUS Kaskela, M & Kekkonen, M. 2007.

Lisätiedot

PISARA Pitkäaikaissairauksien alueellinen toimintamalli hankekokonaisuuden aloitusseminaari

PISARA Pitkäaikaissairauksien alueellinen toimintamalli hankekokonaisuuden aloitusseminaari 1 PISARA Pitkäaikaissairauksien alueellinen toimintamalli hankekokonaisuuden aloitusseminaari 29.4.2010 Keijo Koski 2 Oulun kaupungin tahdonilmaisu 1. Oulun seudulla on asukkaiden tarpeista lähtevä, hyvinvointia

Lisätiedot

BELONG: SYRJÄYTYMISESTÄ YHTEENKUULUVUUTEEN: KERRONNALLISTEN KÄYTÄNTÖJEN KEHITTÄMINEN PÄIVÄKODEISSA JA KOULUISSA

BELONG: SYRJÄYTYMISESTÄ YHTEENKUULUVUUTEEN: KERRONNALLISTEN KÄYTÄNTÖJEN KEHITTÄMINEN PÄIVÄKODEISSA JA KOULUISSA 1 BELONG: SYRJÄYTYMISESTÄ YHTEENKUULUVUUTEEN: KERRONNALLISTEN KÄYTÄNTÖJEN KEHITTÄMINEN PÄIVÄKODEISSA JA KOULUISSA Syrjäytymistä ja hyvinvointia kuka määrittelee ja kenen ehdoilla? SKIDI-KIDS -tutkimusohjelman

Lisätiedot

Elinikäisen oppimisen avaintaidot ammatillisten perustutkintojen tutkinnon perusteissa

Elinikäisen oppimisen avaintaidot ammatillisten perustutkintojen tutkinnon perusteissa Elinikäisen oppimisen avaintaidot ammatillisten perustutkintojen tutkinnon perusteissa Sirkka-Liisa Kärki Tutkinnot yksikön päällikkö, Opetusneuvos Ammattikoulutus Euroopan parlamentin ja neuvoston suositus2005/0221

Lisätiedot

Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari

Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari Jyväskylän ammattikorkeakoulu 4.12.2007 klo. 12-16 projektipäällikkö Pirkko Jääskeläinen Puhevammaisten tulkkipalvelun oikeus! Kuka on puhevammainen? Miten tulkkipalvelua

Lisätiedot

Yleinen osa - Kuntoutuksessa tukena,

Yleinen osa - Kuntoutuksessa tukena, Yleinen osa - Kuntoutuksessa tukena, muutoksessa mukana Anneli Louhenperä Ma. kehittämispäällikkö 25.11.2015 1 Esityksen sisältö Kertausta: Mikä on standardi ja miksi sitä tarvitaan Diat 3 7 Muutokset:

Lisätiedot

AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon. Kirsi Vainio 24.3.2011

AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon. Kirsi Vainio 24.3.2011 AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon Kirsi Vainio 24.3.2011 1 Kommunikointi Tarkoittaa niitä keinoja joilla ihminen on yhteydessä toisiin Merkittävä tekijä ihmisen persoonallisuuden muodostumisessa

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: Turun Aikuiskoulutuskeskus Kärsämäentie 11, 20360 Turku 0207 129 200 www.turunakk.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: MIELENTERVEYS

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIES- TOIMINTA. Huhtikuu 2014 / ms

SOSIAALIASIAMIES- TOIMINTA. Huhtikuu 2014 / ms SOSIAALIASIAMIES- TOIMINTA Huhtikuu 2014 / ms 1. Palvelun asiakkaat Palvelun ostaja: Sopimuskunnat: Hyvinkää, Lohja, Siuntio sekä perusturvakuntayhtymä Karviainen (Vihti ja Karkkila) ja Mustijoen (Mäntsälä

Lisätiedot

JATKO-OPINTOSUUNNITELMA KASVATUSTIETEEN TOHTORIN TUTKINTOON

JATKO-OPINTOSUUNNITELMA KASVATUSTIETEEN TOHTORIN TUTKINTOON Jyväskylän yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta JATKO-OPINTOSUUNNITELMA KASVATUSTIETEEN TOHTORIN TUTKINTOON Henkilökohtaiseen jatko-opintosuunnitelmaan (HOPS) kirjataan tohtorin tutkintoon sisällytettävät

Lisätiedot

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti

Lisätiedot

Learning cafen yhteenveto. Helsinki 23.1.2014

Learning cafen yhteenveto. Helsinki 23.1.2014 Learning cafen yhteenveto Helsinki 23.1.2014 Miten ohjaamme asiakkaita ammatilliseen kuntoutukseen? Tieto tulleista muutoksista (palveluntuottajat), tiedon jakaminen sidosryhmille/ammattilaisille ja asiakkaille

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen

Lisätiedot

ARA-PAJA 19.3.2014 Laitoshoidon purku ja asumisen kehittäminen

ARA-PAJA 19.3.2014 Laitoshoidon purku ja asumisen kehittäminen ARA-PAJA 19.3.2014 Laitoshoidon purku ja asumisen kehittäminen Asumisen ja asuntoverkostojen kehittäminen Mitä teemme tällä hetkellä: - Olemme Kymenlaaksossa sitoutuneet kehittämään laitoshoidon tilalle

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI Turun Aikuiskoulutuskeskus Kärsämäentie 11, 20360 Turku 0207 129 200 www.turunakk.fi TUTKINNON OSA: KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN TUTKINNON

Lisätiedot

Toimihenkilöiden tehtävät. Liedon Pallo

Toimihenkilöiden tehtävät. Liedon Pallo Toimihenkilöiden tehtävät Liedon Pallo Simo Lamminen 2015 Yleistä Liedon Pallo ja sen joukkueissa toimivat toimihenkilöt pyrkivät kaikessa seuratoiminnassaan noudattamaan seuran hallintotapaa ja Suomen

Lisätiedot

Miten vaikuttaa maahanmuuttajien terveyteen ja hyvinvointiin? SOTERKOn tutkimuspäivä: Vaikuttavuus: Yksilöön vai yhteisöön?

Miten vaikuttaa maahanmuuttajien terveyteen ja hyvinvointiin? SOTERKOn tutkimuspäivä: Vaikuttavuus: Yksilöön vai yhteisöön? Miten vaikuttaa maahanmuuttajien terveyteen ja hyvinvointiin? SOTERKOn tutkimuspäivä: Vaikuttavuus: Yksilöön vai yhteisöön? 5.2.2016 Päivikki Koponen 1 Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus

Lisätiedot

Kohti inklusiivisempaa ammatillista oppilaitosta ja opetusta

Kohti inklusiivisempaa ammatillista oppilaitosta ja opetusta Kohti inklusiivisempaa ammatillista oppilaitosta ja opetusta Kaija Peuna Jyväskylän ammattikorkeakoulu Ammatillinen opettajakorkeakoulu kaija.peuna@jamk.fi STEPS FOR INCLUSION Segregation Integration Inclusion

Lisätiedot

Kuntien haasteet sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisessä - valvonnan näkökulma

Kuntien haasteet sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisessä - valvonnan näkökulma Kuntien haasteet sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisessä - valvonnan näkökulma Hyvin saumattu sosiaali- ja terveydenhuollon valvonta Ylijohtaja Marja-Liisa Partanen, Valvira Valviran

Lisätiedot

Onnistunut liikkumissuunnitelma - ohjeet liikkumissuunnitelman tekemiseen

Onnistunut liikkumissuunnitelma - ohjeet liikkumissuunnitelman tekemiseen Onnistunut liikkumissuunnitelma - ohjeet liikkumissuunnitelman tekemiseen Mikä on liikkumissuunnitelma ja miksi se kannattaa tehdä? Liikkumissuunnitelma antaa konkreettisen suunnan Liikkumissuunnitelma

Lisätiedot

KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014

KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014 KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT

Lisätiedot

Mikkeli Luonnos MEDIA MEDIATAITOJEN OPINTOKOKONAISUUS. Mikkelin Yhteiskoulun lukio Etelä-Savon ammattiopisto, kulttuuriala

Mikkeli Luonnos MEDIA MEDIATAITOJEN OPINTOKOKONAISUUS. Mikkelin Yhteiskoulun lukio Etelä-Savon ammattiopisto, kulttuuriala Mikkeli Luonnos MEDIA MEDIATAITOJEN OPINTOKOKONAISUUS Mikkelin Yhteiskoulun lukio Etelä-Savon ammattiopisto, kulttuuriala Mikkeli Luonnos Puheviestintä Puheviestintä Lukio opintokokonaisuus Mikkelin Yhteiskoulun

Lisätiedot

ROVAPOLUT - monikulttuuriset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja työllistymiseen Rovaseudulla 1.11.2008 31.10.2012

ROVAPOLUT - monikulttuuriset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja työllistymiseen Rovaseudulla 1.11.2008 31.10.2012 ROVAPOLUT - monikulttuuriset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja työllistymiseen Rovaseudulla 1.11.2008 31.10.2012 Projektin hallinnoija Rovaniemen koulutuskuntayhtymä/ Lapin ammattiopisto Rahoittaja

Lisätiedot

OMAVALVONTA SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ. Riitta Husso, Valvira 25.8.2015

OMAVALVONTA SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ. Riitta Husso, Valvira 25.8.2015 OMAVALVONTA SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Riitta Husso, Valvira 25.8.2015 1 Omavalvonta Palveluntuottaja vastaa siitä, että palvelu täyttää sille asetetut vaatimukset. Omavalvonnalla tarkoitetaan

Lisätiedot

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma. Osaamisala SAIRAANHOITO JA HUOLENPITO. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Lähihoitaja

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma. Osaamisala SAIRAANHOITO JA HUOLENPITO. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Lähihoitaja Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma Osaamisala SAIRAANHOITO JA HUOLENPITO Näyttötutkinnon suorittaja: Tutkintotilaisuuden paikka ja aika: Työpaikka ja työpaikkakoodi: Tutkintotilaisuuden ajankohta

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumisen ohjelma

Kehitysvammaisten asumisen ohjelma Kehitysvammaisten asumisen ohjelma Raija Hynynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Kehitysvammaisten asumistilanne Kehitysvammaisista oli vuoden 2009 lopussa Laitoshoidossa

Lisätiedot

TAITOTASOTAVOITE. PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVA OPETUS keskimäärin A1.3 A2.1. PERUSOPETUS päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8: kielitaito B1.1 B1.

TAITOTASOTAVOITE. PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVA OPETUS keskimäärin A1.3 A2.1. PERUSOPETUS päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8: kielitaito B1.1 B1. TAITOTASOTAVOITE PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVA OPETUS keskimäärin A1.3 A2.1 PERUSOPETUS päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8: kielitaito B1.1 B1.2 AIKUISTEN PERUSOPETUKSEN ALKUVAIHE A2.2 (=YKI 2) LUKIOKOULUTUS

Lisätiedot

Erityistä tukea tarvitsevat asiakkaat sosiaali- ja terveydenhuollossa

Erityistä tukea tarvitsevat asiakkaat sosiaali- ja terveydenhuollossa Erityistä tukea tarvitsevat asiakkaat sosiaali- ja terveydenhuollossa SHL 3 erityistä tukea tarvitsevalla henkilöllä ja asiakkaalla tarkoitetaan henkilöä, jolla on erityisiä vaikeuksia hakea ja saada tarvitsemiaan

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri Perusterveydenhuollon yksikkö. 12.6.2015 Teija Horsma

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri Perusterveydenhuollon yksikkö. 12.6.2015 Teija Horsma Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri Perusterveydenhuollon yksikkö 12.6.2015 Teija Horsma 1 Omavalvonta Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen valvonnassa korostetaan palveluntuottajien omaa vastuuta toiminnan

Lisätiedot

OPS2010, RUOTSI, ENGLANTI, SAKSA Ruotsi

OPS2010, RUOTSI, ENGLANTI, SAKSA Ruotsi OPS2010, RUOTSI, ENGLANTI, SAKSA Ruotsi Pakolliset kurssit (1-5) 1. Opiskelu ja vapaa-aika (RUB1) Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston ja perusrakenteiden hallintaa

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä pilotti Yhteenveto webropol-seurannasta (keskeisimpiä osioita)

Sosiaalityö päivystyksessä pilotti Yhteenveto webropol-seurannasta (keskeisimpiä osioita) Sosiaalityö päivystyksessä pilotti Yhteenveto webropol-seurannasta (keskeisimpiä osioita) Integraatio - työryhmä 27.1.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 - hanke Tavoitteet:

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNGINVIRASTON JOHTOSÄÄNTÖ

ULVILAN KAUPUNGINVIRASTON JOHTOSÄÄNTÖ ULVILAN KAUPUNGINVIRASTON JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: 25.8.2008 Voimaantulo: 1.9.2008 SISÄLLYSLUETTELO 1 LUKU 2 SOVELTAMISALA 2 1 Soveltamisala 2 2 LUKU 2 TOIMINTA-AJATUS JA JOHTAMINEN 2 2 Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Monialainen yhteistyö -kokemuksia moniammatillisesta klinikkaopetuksesta

Monialainen yhteistyö -kokemuksia moniammatillisesta klinikkaopetuksesta Monialainen yhteistyö -kokemuksia moniammatillisesta klinikkaopetuksesta Aikuissosiaalityön päivät 2017_Lahti Anne-Mari Jaakola yliopisto-opettaja VTM, kasvatus- ja perheneuvonnan erikoissosiaalityöntekijä

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta Pirjo Kovalainen 14.4.2016

Nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta Pirjo Kovalainen 14.4.2016 Nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta Pirjo Kovalainen 14.4.2016 Nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta Osaamiskartan laatiminen ja kehitystyön prosessi lähti liikkeelle osana laajempaa laadun

Lisätiedot

Katja Noponen Oy Yksilöllisen valmennuksen avulla avoimille työmarkkinoille Kuntoutussäätiö 13.4.2011, Katja Noponen

Katja Noponen Oy Yksilöllisen valmennuksen avulla avoimille työmarkkinoille Kuntoutussäätiö 13.4.2011, Katja Noponen Katja Noponen Oy Yksilöllisen valmennuksen avulla avoimille työmarkkinoille Kuntoutussäätiö 13.4.2011, Katja Noponen Menestys syntyy vastuullisesta toiminnasta. Katja Noponen Oy, hyvän työn tekijä. PÄHKINÄNKUORESSA

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia

Lisätiedot

Kriittisen polun hallinta CRIPMAN (CRItical Path MANagement) Pekka Maijala & Jaakko Paasi

Kriittisen polun hallinta CRIPMAN (CRItical Path MANagement) Pekka Maijala & Jaakko Paasi Kriittisen polun hallinta CRIPMAN (CRItical Path MANagement) Pekka Maijala & Jaakko Paasi CRIPMAN CRIPMAN on tuotteen arvoverkoston tai sen osan toiminnan optimoinnin ja kehittämisen menetelmä. Kriittisen

Lisätiedot

Miten jaksan omaisena?

Miten jaksan omaisena? Miten jaksan omaisena? Rovaniemi 20.4.2007 Eija Stengård, PsT Omaisten rooli muuttunut Tiedon antaja Etiologinen tekijä Sairauden kulkuun vaikuttava tekijä Hoidon ja kuntoutuksen voimavara Omainen omana

Lisätiedot

Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus

Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus 2.9.2010 Markku Kauppi ylilääkäri Reumahoidon tavoitteet Oireiden lievitys Kudosvaurioiden esto Toimintakyvyn parantaminen ja ylläpito Komplikaatioiden esto ja

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KUNTOUTUSTARVESELVITYKSEN PALVELULINJA Voimassa 1.1.2011 alkaen SISÄLLYS Sivu I YLEISET PERIAATTEET Kuntoutustarveselvitys...1

Lisätiedot

Toinen kotimainen kieli

Toinen kotimainen kieli Toinen kotimainen kieli RUOTSI B-KIELENÄ (B1) VUOSILUOKAT 7 9 Ruotsin kielen opetus ohjaa tuntemaan suomenruotsalaisuutta ja pohjoismaista kulttuuria. Koska kieli ja kulttuuri liittyvät läheisesti toisiinsa,

Lisätiedot

KOULUTUSOHJELMA JA TUTKINTONIMIKE: Artesaani. TUTKINNON OSA: Kulttuurilähtöinen valmistaminen LAAJUUS: 10 ov TUTKINNON OSAN AMMATTITAITOVAATIMUKSET

KOULUTUSOHJELMA JA TUTKINTONIMIKE: Artesaani. TUTKINNON OSA: Kulttuurilähtöinen valmistaminen LAAJUUS: 10 ov TUTKINNON OSAN AMMATTITAITOVAATIMUKSET TUTKINTO: Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto KOULUTUSOHJELMA JA TUTKINTONIMIKE: Artesaani TYÖVALTAINEN OPETUSSUUNNITELMA TUTKINNON OSA: Kulttuurilähtöinen valmistaminen LAAJUUS: 10 ov TUTKINNON

Lisätiedot

Kuuloliitto ry Kopolan kurssikeskus PL 11, 17801 KUHMOINEN (03) 552 2111 15.9.2010

Kuuloliitto ry Kopolan kurssikeskus PL 11, 17801 KUHMOINEN (03) 552 2111 15.9.2010 Kuuloliitto ry Kopolan kurssikeskus PL 11, 17801 KUHMOINEN (03) 552 2111 15.9.2010 KOPOLAN KURSSIKESKUKSEN TOIMINTA 2011 1. SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT Kuuroutuneiden ja vaikeasti huonokuuloisten sopeutumisvalmennuskurssit.

Lisätiedot

Työpaikka/työ- tai päivätoimintapaikka:

Työpaikka/työ- tai päivätoimintapaikka: KUNTAYHTYMÄ KAKSINEUVOINEN Palvelusuunnitelma 1 (5) Palvelusuunnitelma Palvelusuunnitelma on asiakkaan tai asiakkaan ja hänen edustajansa kanssa yhteistyössä tehty yhteenveto hänen elämänsä tämänhetkisestä

Lisätiedot

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 2013-2016

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 2013-2016 Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 2013-2016 Päivitys vuosille 2014-2016 LSHP perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Yleiset tavoitteet Vuonna 2017 sosiaalipalvelut,

Lisätiedot

2.1.5 HIUSALAN YRITTÄJYYS JA YRITYSTOIMINTA

2.1.5 HIUSALAN YRITTÄJYYS JA YRITYSTOIMINTA 2.1.5 HIUSALAN YRITTÄJYYS JA YRITYSTOIMINTA Tutkinnon suorittaja: Näyttöympäristö: 1. Työprosessin hallinta Toimiminen työssä ja työyhteisössä toimii ohjattuna työyhteisön työhyvinvointia edistävästi Ihmissuhteiden

Lisätiedot

Yhteistyö sekä yhtymäkohdat Ammattistartin ja Kotitalousopetuksen koulutukseen, opetukseen ja ohjaukseen. 3.12.2009 Opetusneuvos Merja Lahdenkauppi

Yhteistyö sekä yhtymäkohdat Ammattistartin ja Kotitalousopetuksen koulutukseen, opetukseen ja ohjaukseen. 3.12.2009 Opetusneuvos Merja Lahdenkauppi Yhteistyö sekä yhtymäkohdat Ammattistartin ja Kotitalousopetuksen koulutukseen, opetukseen ja ohjaukseen 3.12.2009 Opetusneuvos Merja Lahdenkauppi L 630/98 3 Vammaisille opiskelijoille voidaan järjestää

Lisätiedot

Tuutori verkossa: Yksin vai yhdessä?

Tuutori verkossa: Yksin vai yhdessä? TieVie1.9.2006 AKATEEMISET Tuutori verkossa: Yksin vai yhdessä? Yhteiskäyttöinen oppimateriaali ja tuutoreiden vertaistuki verkkoopetuksessa Katja Pura OY Sisältö Esitys perustuu Akateemiset verkkokurssin

Lisätiedot

LIIKUNNAN JA VAPAA-AJAN KOULUTUSOHJELMA

LIIKUNNAN JA VAPAA-AJAN KOULUTUSOHJELMA LIIKUNNAN JA VAPAA-AJAN KOULUTUSOHJELMA Koulutusjohtaja Koulutusohjelmavastaava Opintosihteerit Eija Heikkinen Katri Takala Anna-Maija Rahikkala Marja Haapavaara Liikunnan ja vapaa-ajan koulutusohjelmasta

Lisätiedot

NUORTEN TYÖSSÄOPPIMIS- JA OPPISOPIMUSUUDISTUKSEN VALTIONAVUSTUSTEN ALOITUSSEMINAARI

NUORTEN TYÖSSÄOPPIMIS- JA OPPISOPIMUSUUDISTUKSEN VALTIONAVUSTUSTEN ALOITUSSEMINAARI EK:n puheenvuoro NUORTEN TYÖSSÄOPPIMIS- JA OPPISOPIMUSUUDISTUKSEN VALTIONAVUSTUSTEN ALOITUSSEMINAARI 11.2.2014 Mirja Hannula mirja.hannula@ek.fi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset (18.10.2012) koulutuksen

Lisätiedot

Vammaispalvelut - tiedätkö oikeutesi Anne Pyyhtiä 26.09.2013

Vammaispalvelut - tiedätkö oikeutesi Anne Pyyhtiä 26.09.2013 Vammaispalvelut - tiedätkö oikeutesi Anne Pyyhtiä 26.09.2013 Kunta Kela Vakuutuslaitos Työhallinto Työeläkelaitokset Valtiokonttori 2 On lakisääteinen velvoite ja virkavelvollisuus, johon tulee panostaa

Lisätiedot

Selvitys työelämää ja työhyvinvointia kehittävien palveluiden tarjonnasta

Selvitys työelämää ja työhyvinvointia kehittävien palveluiden tarjonnasta Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittämistä tukevien palveluiden tarjonta selvitys erityisesti eteläpohjalaisille yrityksille suunnatusta palvelutarjonnasta Alustavia tuloksia selvityksestä, toukokuu 2015

Lisätiedot

Päiväkodin toiminta johtajan arvioimana

Päiväkodin toiminta johtajan arvioimana Päiväkodin toiminta johtajan arvioimana Arviointi koskee vain sen päiväkodin henkilöstöä ja rakennusta, jossa Orientaatioprojektin tutkimus on tehty. Arvioinnin pohjana on tilanne tammi-maaliskuussa 2015.

Lisätiedot

7.2. Toinen kotimainen kieli, ruotsi

7.2. Toinen kotimainen kieli, ruotsi 1 7.2. Toinen kotimainen kieli, ruotsi Ruotsin kielen opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja. Se antaa heille ruotsin kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. Satu Ågren 16.3.2016

Kommenttipuheenvuoro. Satu Ågren 16.3.2016 Kommenttipuheenvuoro Satu Ågren 16.3.2016 EK:n jäsenyrityksissä tehdyt rekrytoinnit koulutusasteen mukaan 2013 Teollisuus 40% 31% 25% 4% Ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulu Rakentaminen 91% 7% 2%

Lisätiedot

TieVie-hanke 2001-02 Saksan kieli. Ritva Huurtomaa

TieVie-hanke 2001-02 Saksan kieli. Ritva Huurtomaa TieVie-hanke 2001-02 Saksan kieli Ritva Huurtomaa Tavoitteet suunnitella ja toteuttaa verkkokurssina saksan kieliopin oppimiseen ja harjoittelemiseen innostava kokonaisuus saksan opintojaan aloittavia

Lisätiedot

Saavutettava tieto- ja viestintäympäristö. Johtaja Hannu Sirén Stivi-julkaisuseminaari Helsinki, 31.3.2014

Saavutettava tieto- ja viestintäympäristö. Johtaja Hannu Sirén Stivi-julkaisuseminaari Helsinki, 31.3.2014 Saavutettava tieto- ja viestintäympäristö Johtaja Hannu Sirén Stivi-julkaisuseminaari Helsinki, 31.3.2014 YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista Sopimuksella vahvistetaan kaikkien ihmisoikeuksien

Lisätiedot

P A R T. Professional Assault Response Training 2002. Seppo Salminen Auroran koulu. Valtakunnalliset sairaalaopetuksen koulutuspäivät 16.11.

P A R T. Professional Assault Response Training 2002. Seppo Salminen Auroran koulu. Valtakunnalliset sairaalaopetuksen koulutuspäivät 16.11. P A R T Professional Assault Response Training 2002 Seppo Salminen Auroran koulu Valtakunnalliset sairaalaopetuksen koulutuspäivät 16.11.2007 PART -taustaa Ammatillista reagointia uhkaavissa ja väkivaltaisissa

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Pelastuslaitosten tietoturvallisuuden

Pelastuslaitosten tietoturvallisuuden Pelastuslaitosten tietoturvallisuuden kehittäminen Kumppanuusverkoston kehittämishanke Pasi Hintikka valmiuspäällikkö, Oulu-Koillismaan pelastuslaitos projektipäällikkö, Pelastuslaitosten tietoturvallisuuden

Lisätiedot

HAKEMUSLOMAKE OHJATTUUN RYHMÄTOIMINTAAN KOIVUTARHAAN (KANNUS), KOTIPÄÄSKYYN (KOKKOLA) JA VASKOOLIIN (VETELI)

HAKEMUSLOMAKE OHJATTUUN RYHMÄTOIMINTAAN KOIVUTARHAAN (KANNUS), KOTIPÄÄSKYYN (KOKKOLA) JA VASKOOLIIN (VETELI) HAKEMUSLOMAKE OHJATTUUN RYHMÄTOIMINTAAN KOIVUTARHAAN (KANNUS), KOTIPÄÄSKYYN (KOKKOLA) JA VASKOOLIIN (VETELI) Vastaanottaja täyttää: Hakija: Hakemus nro: / Saapunut: 1 Hakeutumisohje: Tällä hakemuksella

Lisätiedot

TUNNUSMERKKEJÄ VALMIUDET OSAAMISEN JOHTAMISEEN

TUNNUSMERKKEJÄ VALMIUDET OSAAMISEN JOHTAMISEEN OSAAMISEN JOHTAMINEN = LAAJA KOKONAISUUS HALLITA JA OHJATA KAIKKEA SITÄ TIETOA, TAITOA JA KOKEMUSTA, MIKÄ ON ORGANISAATIOSSA OLEMASSA, HANKITTAVISSA JA MUUTETTAVISSA TUNNUSMERKKEJÄ - avoimuus - arvojen

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE. syksy 2016 ja kevät 2017

SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE. syksy 2016 ja kevät 2017 Hyvinvointi ja palveluala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Otavankatu 4 50100 MIKKELI SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE syksy 2016 ja kevät 2017 Työelämän edustajina,

Lisätiedot