Puheterapianimikkeistö 2010

Transkriptio

1 Puheterapianimikkeistö 2010 Puheterapia on terapia- ja kuntoutusmuoto, jonka tarkoituksena on auttaa kieli- tai puhehäiriöistä lasta tai aikuista poistamalla, lieventämällä ja ehkäisemällä kielen ja puheen häiriöitä sekä niihin liittyviä vuorovaikutuksen ja kommunikoinnin ongelmia. Puheterapiassa arvioidaan ja kuntoutetaan myös syömis- ja nielemistoimintoja sekä äänentuottoa. RP 1 PUHETERAPEUTTINEN ARVIOINTI JA SUUNNITTELU Puheterapeutti selvittää asiakkaan kommunikointikyvyn ja havaittujen kielen, puheen tai syömisen ja nielemisen sekä äänentuoton häiriöiden vaikutuksen hänen selviytymiseensä elinympäristössään, osallistumiseensa sekä toimintaansa. Hän arvioi myös ympäristötekijöiden vaikutuksen asiakkaan kommunikointikykyyn. Arvioinnin tuloksia käytetään mahdollisen toimintarajoitteen tarkemmassa määrittämisessä, puheterapiatarpeen määrittelyssä sekä puheterapian suunnittelussa, seurannassa, terapian vaikutusten arvioinnissa, muutosten seuraamisessa ja jatkokuntoutustarpeen arvioinnissa. Puheterapeutti arvioi myös eri aistien vaurioiden seurauksena syntyneitä kommunikointivaikeuksia alakohtien RP mukaan. RP 110 Orientoiva puheterapeuttinen arviointi Puheterapeutti tekee orientoivan arvion puhe- tai kommunikaatiotilanteesta tai nielemiseen liittyvistä toiminnoista. Hän selvittää, tarvitaanko tarkempi laaja-alainen tutkimus vai riittääkö ohjaus, neuvonta tai tilanteen seuranta. RP 120 Puheterapeuttinen arviointi Puheterapeutti tutkii ja arvioi laaja-alaisesti asiakkaan kommunikointikykyä käyttäen yleisesti hyväksyttyjä puheterapeuttisia testi- ja arviointimenetelmiä, asiakkaan havainnointia sekä asiakkaan ja läheisten haastattelua. Kohtaa RP120 voidaan käyttää omana luokkanaan silloin, kun arvioinnin kohteita (RP 121 RP 127) ei ole tarvetta täsmentää. RP 121 Vuorovaikutus- ja kommunikointikyvyn arviointi Puheterapeutti arvioi asiakkaan kykyä olla vuorovaikutuksessa sekä kykyä tilanteen mukaiseen toimintaan ja kommunikointiin. Arvioinnin kohteena ovat kielellisten taitojen lisäksi myös ei- kielelliset ilmaisukeinot. RP 122 Kielellis-kognitiivisten toimintojen arviointi Puheterapeutti arvioi esimerkiksi kielen rakenteita (mm. äännejärjestelmä, sanasto, sanojen taivuttaminen, lauseiden muodostaminen) asiakkaan havainnointikykyä, kielellistä muistia sekä tarkkaavuutta ja keskittymistä. Arvioinnissa kartoitetaan kielelliskognitiivisten toimintojen vaikutusta kielellisten viestien ymmärtämiseen ja tuottamiseen sekä lukemiseen, kirjoittamiseen ja laskemiseen.

2 2 RP 123 Puhemotoristen toimintojen arviointi Puheterapeutti arvioi esimerkiksi kasvojen, suun ja nielun alueen motorista toimintaa, tuntoa sekä lihasten koordinaatiota. Arvioidaan puheen ymmärrettävyyttä, sujuvuutta ja äänenkäytön toimivuutta sekä puheen laadullisia piirteitä. RP 124 Äänen arviointi Puheterapeutti arvioi esimerkiksi äänen laatua ja kestävyyttä sekä äänentuottoon liittyviä lihastoimintoja. Lisäksi arvioidaan äänen toimivuutta työssä ja harrastuksissa sekä ympäristötekijöiden vaikutusta. RP125 Syömis- ja nielemistoimintojen arviointi Puheterapeutti arvioi syömis- ja nielemistoimintoja tutkimalla esimerkiksi suun ja nielun alueen motorista toimintaa, sensoriikkaa sekä poikkeavien heijasteiden vaikutusta. Syömisen turvallisuutta arvioitaessa otetaan huomioon myös asiakkaan kielellis-kognitiivinen kyky sekä pään ja vartalon asento. RP 126 Puhetta tukevan ja korvaavan kommunikoinnin arviointi Puheterapeutti arvioi asiakkaan tarvetta, mahdollisuuksia ja taitoja käyttää puhetta tukevia ja korvaavia kommunikointikeinoja (erilaiset manuaaliset ja graafiset järjestelmät ja niiden tekniset sovellukset sekä äänenvahvistimet). Arviointiin sisältyvät tarvittavat valinta-, sovitus- ja kokeilutoimet sekä seuranta. RP 127 Kommunikaatioympäristön arviointi Puheterapeutti arvioi asiakkaan elin- ja työympäristön kykyä ja mahdollisuuksia tukea asiakkaan kommunikointia ja vuorovaikutuksen toimivuutta. Arvioinnissa otetaan huomioon asiakkaan toimintaympäristö ja lähiyhteisö sekä näiden vaatimukset. RP 130 Osallistuminen moniammatilliseen arviointiin Puheterapeuttinen arviointi tai osa arviointiprosessista tapahtuu yhdessä muiden terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. Arviointi voi olla osa laajaa moniammatillista arviointia. RP 140 Puheterapiasuunnitelma Puheterapeutti laatii suunnitelman yhteistyössä asiakkaan ja läheisten kanssa. Puheterapiasuunnitelma perustuu puheterapeutin tekemään arvioon häiriön luonteesta ja vaikeusasteesta sekä vaikutuksesta asiakkaan toimintakykyyn ja selviytymiseen. Suunnitelmassa sovitaan puheterapian tavoitteet ja menetelmät, terapiakertojen määrä, terapian

3 3 tiheys ja kesto sekä asiakkaan ja hänen lähiympäristönsä osallistuminen terapiaan. RP 190 Muu puheterapeuttinen arviointi ja suunnittelu RP2 PUHETERAPIA Puheterapia on hyvän kuntoutuskäytännön mukaista ja perustuu tarvittaessa erityisosaamiseen. Puheterapialla on asiakkaan kanssa yhdessä määritellyt tavoitteet, joissa on otettu huomioon asiakkaan ikä, voimavarat sekä ongelmien laatu ja vaikeusaste. Tavoitteet ja puheterapeutin käyttämät menetelmät perustuvat vakiintuneeseen ja kokemusperäisesti perusteltuun tai tieteelliseen vaikuttavuustietoon. Puheterapia toteutetaan yksilöllisesti tai ryhmässä. Puheterapiaan sisältyy läheisten sekä asiakkaan lähiyhteisöjen ohjaus. RP 210 Yksilöllinen puheterapia Puheterapeutti käyttää kokemusperäisiä tai tutkimuksiin perustuvia terapiamenetelmiä asiakkaan iän, voimavarojen sekä häiriön laadun ja vaikeusasteen mukaan. Yksilöllinen puheterapia toteutetaan tarvittaessa yhdessä läheisten ja toisten ammattihenkilöiden kanssa. Puheterapeutti tukee asiakkaansa mahdollisuuksia osallistua elinyhteisönsä toimintaan voimavarojensa rajoissa. Kohtaa RP 210 voidaan käyttää omana luokkanaan silloin, kun puheterapian kohteita (RP 211 RP 216) ei ole tarvetta täsmentää. RP 211 Vuorovaikutus- ja kommunikointikyvyn kuntoutus Puheterapiassa vahvistetaan vuorovaikutusta sekä kielellisiä ja ei - kielellisiä taitoja. Puheterapia sisältää esimerkiksi vastavuoroisen kontaktin ylläpitämiseen, tilanteeseen sopivaan kielelliseen ja toiminnalliseen kommunikointiin sekä luonnollisten eleiden käyttöön liittyviä harjoituksia. RP 212 Kielelliskognitiivisten toimintojen kuntoutus Puheterapiassa edistetään puhuttujen tai kirjoitettujen kielellisten viestien ymmärtämistä ja ymmärrettävää tuottamista. Asiakkaan kanssa harjoitellaan esimerkiksi kielen rakenteiden (mm. äännejärjestelmä, sanasto, sanojen taivuttaminen, lauseiden muodostaminen) hallintaa, auditiivista havainnointia, kielellistä muistia, tarkkaavuutta ja keskittymistä sekä lukemista, kirjoittamista ja laskemista. RP 213 Puhemotoristen toimintojen kuntoutus Puheterapiassa harjoitellaan kasvojen, suun ja nielun alueen sensomotorisia toimintoja sekä lihasten koordinoitua toimintaa. Puheterapia sisältää esimerkiksi motorisia harjoitteita, manuaalista käsittelyä, omatoimista harjoittelua sekä tarvittaessa soveltuvan laitehoidon suunnittelua, käyttöä ja käytön ohjausta.

4 4 RP 214 Äänen hoito ja kuntoutus Puheterapeutti ohjaa asiakasta omaksumaan ääniergonomian ja äänihygienian käytänteitä sekä ohjaa äänen toimintakykyä edistäviä harjoituksia. Äänen häiriöiden kuntoutukseen kuuluvat myös akustista ympäristöä muokkaavat toimenpiteet. RP 215 Syömis- ja nielemistoimintojen kuntoutus Puheterapeutti stimuloi suun ja nielun aluetta, ohjaa sensomotorista ja omatoimista harjoittelua sekä tarvittaessa suunnittelee ja ohjaa soveltuvaa laitehoitoa. Syömis- ja nielemistoimintojen kuntoutuksessa otetaan huomioon turvallinen ravinnonsaanti, asiakkaan pään ja vartalon asento, kielellis-kognitiivinen kyky ja syömistilanteeseen liittyvät vuorovaikutukselliset tekijät. RP 216 Puhetta tukevan ja korvaavan kommunikoinnin harjoittelu Puheterapiassa harjoitellaan tiiviissä yhteistyössä lähiympäristön kanssa asiakkaan taitoja käyttää puhetta tukevia ja korvaavia kommunikointikeinoja, esimerkiksi erilaisia manuaalisia ja graafisia järjestelmiä sekä niiden teknisiä sovelluksia ja äänenvahvistimia. Harjoittelun tavoitteena on kielellisten viestien ymmärtämisen vahvistaminen ja/tai asiakkaan ilmaisun mahdollistaminen ja laajentuminen. RP220 Ryhmäpuheterapia Ryhmäterapia on puheterapian muoto, jota toteuttaa yksi tai useampi puheterapeutti tai ryhmäpuheterapia toteutetaan samanaikaisesti muiden ammattihenkilöiden kanssa. Puheterapeutti tai moniammatillinen työryhmä valitsee ryhmän jäsenet sekä määrittelee ryhmän koon, kuntoutukselliset tavoitteet ja ryhmäkertojen määrän. Moniammatillisessa ryhmässä sovitaan myös osallistuvien ammattihenkilöiden roolit ja työnjako. RP230 Puheterapeuttinen ohjaus ja neuvonta Puheterapeutti ohjaa ja neuvoo asiakasta sekä hänen läheisiään ja lähiyhteisöjään puheterapiaan ja kommunikoinnin apuvälineisiin liittyvissä asioissa. Hän antaa yleistä tietoa esimerkiksi kuntoutumista tukevista palveluista sekä yksityiskohtaisempaa ohjausta asiakkaan yksilöllisten tarpeiden mukaan. Ohjaus ja neuvonta voidaan toteuttaa myös yhdessä toisen ammattihenkilön kanssa. Kohtaa RP 230 voidaan käyttää omana luokkanaan silloin, kun ohjauksen ja neuvonnan kohteita (RP 231 RP 233) ei ole tarvetta täsmentää. RP 231 Asiakkaan ohjaus ja neuvonta

5 Puheterapeutti ohjaa, neuvoo ja tukee asiakasta selviytymään mahdollisimman itsenäisesti päivittäisessä elämässä. Ohjaukseen kuuluu tarpeen mukaan yksilöllisiä harjoitteluohjeita. RP 232 Lähiyhteisön ohjaus Puheterapeutti ohjaa, neuvoo ja kannustaa asiakkaan läheisiä sekä lähiyhteisöissä toimivia henkilöitä tukemaan asiakkaan kuntoutumista ja selviytymistä päivittäisessä elämässä. Puheterapeutti toimii tarvittaessa puhetulkin ohjaajana asiakkaan asioissa. RP 233 Palautekeskustelu Asiakkaan ja läheisen kanssa keskustellaan puheterapeuttisesta arvioinnista, arvioinnin tulosten tulkinnasta, terapiasta sekä näiden vaikutuksesta asiakkaan elämään ja kuntoutumismahdollisuuksiin. Palautekeskustelussa käsitellään myös mahdollista jatkokuntoutusta ja sen järjestämistä. RP 290 Muu puheterapia 5 RP 3 ASIAKASTYÖHÖN LIITTYVÄ MUU PUHETERAPIA Asiakkaan puheterapiatarpeen arviointi ja puheterapian toteutus edellyttävät puheterapeutilta huolellista valmistautumista ja suunnittelua. Puheterapeutti dokumentoi säädöksiä noudattaen suunnitellun ja toteutuneen puheterapian potilasasiakirjoihin. Puheterapeutti toteuttaa puheterapian yhteistyössä asiakkaan sekä hänen läheistensä ja tukiverkostonsa kanssa. RP 310 Tiedonhankinta Puheterapeuttinen arviointi, terapian suunnittelu, toteutus ja seuranta edellyttävät puheterapeutilta asiakkaan asiakirjoihin perehtymistä sekä tiedonhankintaa esim. julkaisuista, tietokannoista ja yhteydenpitoa yhteistyöverkostojen kanssa. RP 320 Dokumentointi Puheterapiatarpeen arviointi ja puheterapian suunnittelu, terapian sisältö tavoitteineen ja menetelmineen, terapiassa edistyminen, havaitut muutokset sekä vaikutusten arviointi dokumentoidaan potilasasiakirjoihin. Puheterapeutti laatii myös puheterapian yhteenvetoja sekä puheterapialausuntoja. Kohtaa RP 320 voidaan käyttää omana luokkanaan silloin, kun dokumentoinnin sisältöä ei ole tarvetta täsmentää (RP 321). RP 321 Lausunnot ja palautteet Puheterapian yhteenveto on tiivistelmä puheterapiaprosessin toteutumisesta ja sisältää mahdolliset jatkosuositukset sekä tiedot

6 6 jatkokuntoutuksen järjestelyistä. Puheterapeutin laatimaa lausuntoa tarvitaan esimerkiksi viranomaisille osoitettuihin hakemuksiin. RP 330 Osallistuminen moniammatilliseen yhteistyöhön Asiakkaan puhe-, kommunikaatio- tai nielemishäiriö voi liittyä sairauteen tai vammaan, joka edellyttää moniammatillista kuntoutuksen suunnittelua ja seurantaa yhteistyössä eri asiantuntijoiden kanssa. Puheterapeutti osallistuu moniammatilliseen yhteistyöhön esimerkiksi kuntoutustyöryhmissä ja yhteistyöpalavereissa. Tarvittaessa puheterapeutti osallistuu kuntoutussuunnitelman laadintaan. RP 340 Puheterapeutin konsultointi Puheterapeutti antaa tai pyytää asiantuntija-apua kollegalta tai toisen ammattialan edustajalta. Asiakkaan lähiyhteisössä työskentelevät henkilöt (esim. päiväkodin henkilöstö, hoitohenkilökunta, tulkkipalvelut) sekä kollegat voivat pyytää ja saada puheterapeutin konsultoinnin. RP 350 Kuntoutusmateriaalin suunnittelu, valmistelu ja hankinta Puheterapiaa toteutetaan suunnitelmallisesti käyttäen asiakkaalle soveltuvaa ja ajantasaista kuntoutusmateriaalia ja välineistöä. Puheterapeutti suunnittelee ja valmistaa asiakkaalle soveltuvaa materiaalia (esimerkiksi kirjalliset yksilölliset ohjeet ja harjoitukset sekä suppeat yksilölliset kommunikaatiovälineet). RP 390 Muu asiakastyöhön liittyvä puheterapia RP4 PUHETERAPEUTIN KOULUTUS JA ASIANTUNTIJATEHTÄVÄT Puheterapeutti toimii oman alansa asiantuntijana, tiedottajana ja kouluttajana sekä omassa organisaatiossaan että sen ulkopuolella. RP410 Puheterapeutin koulutustehtävät Puheterapeutin koulutustehtäviä ovat eri alan opiskelijoiden ohjaus sekä muun henkilökunnan kouluttaminen ja ohjaus ammattialaansa liittyvissä asioissa. Työnohjaajakoulutuksen saanut puheterapeutti voi toimia myös työnohjaajana. Kohtaa RP 410 voidaan käyttää omana luokkanaan silloin, kun Koulutustehtäviä (RP 411 RP 213) ei ole tarpeen täsmentää. RP 411 Opiskelijoiden ohjaus Puheterapeutti ohjaa logopedian alan opiskelijoita kliinisessä harjoittelussa. Puheterapeutti kertoo alastaan ja opastaa myös muiden alojen opiskelijoita sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetustoimen aloilta. RP 412 Työnohjaajana toimiminen

7 7 Työnohjaajakoulutuksen saanut puheterapeutti voi toimia sekä puheterapeuttien että muiden ammattihenkilöiden työnohjaajana. Työnohjaus on yksilö- tai ryhmätyönohjausta. RP 413 Muut koulutustehtävät Puheterapeutti kouluttaa henkilöstöä oman organisaationsa sisällä ja sen ulkopuolella ammattialaansa liittyvissä asioissa. RP 420 Asiantuntijana toimiminen Puheterapeutti toimii asiantuntijana erilaisissa yhteistyöverkostoissa ja edistää osaltaan tiedonsaantia kieli- ja puhehäiriöistä, häiriöiden aiheuttamista toimintarajoitteista sekä kieli- ja puhehäiriöisten henkilöiden toimintamahdollisuuksista. Kohtaa RP 420 voidaan käyttää omana luokkanaan silloin, kun asiantuntijuuden alueita (RP 421 RP 423) ei ole tarpeen täsmentää. RP 421 Ehkäisevä työ Puheterapeutti osallistuu eri väestöryhmille suunnattuihin tilaisuuksiin kuten esimerkiksi neuvolan perhevalmennukseen, omaisten iltoihin ja vastaaviin tilaisuuksiin tavoitteenaan ennalta ehkäistä muun muassa kommunikoinnin, äänenkäytön sekä syömisen ja nielemisen häiriöitä. RP 422 Yhteiskunnallinen vaikuttaminen Puheterapeutti toimii asiantuntijana erilaisissa yhteiskunnan yhteistyöverkostoissa esimerkiksi palvelujen saatavuuden, koulutuksen riittävyyden sekä palvelujen laadun varmistamiseksi. Puheterapeutti edistää tiedonsaantia kieli- ja puhehäiriöistä, häiriöiden aiheuttamista toimintarajoitteista sekä kieli- ja puhehäiriöisten henkilöiden toimintamahdollisuuksista. RP423 Osallistuminen kehittämishankkeisiin Puheterapeutti toimii asiantuntijana erilaisissa kansallisissa ja kansainvälisissä sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämishankkeissa, tutkimuksissa ja projekteissa. RP 490 Muut koulutus- ja asiantuntijatehtävät RP9 KEHITTÄMINEN JA HALLINTO Puheterapeutti osallistuu organisaation ja työyhteisönsä hallintoon sekä toiminnan kehittämiseen. Puheterapeutti kehittää ja ylläpitää ammatillista osaamistaan sekä huolehtii myös toimintansa ja palvelujensa laadusta. RP910 Hallinnolliset tehtävät

8 8 Puheterapeutti osallistuu henkilöstöhallintoon sekä toiminnan ja talouden suunnitteluun. Hallinnollisiin tehtäviin sisältyvät mm. toiminnan suunnittelu, organisointi, seuranta ja arviointi. Puheterapiatoiminnan tilastointi kuuluu puheterapeutin hallinnollisiin tehtäviin. RP920 Ammatillinen kouluttautuminen Puheterapeutti ylläpitää ammattitaitoaan osallistumalla työpaikalla tai sen ulkopuolella tapahtuvaan täydennyskoulutukseen, työnohjaukseen sekä muuhun ammattitaitoa kehittävään toimintaan. Puheterapeutti päivittää osaamistaan perehtymällä ajankohtaiseen ammattikirjallisuuteen sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskeviin lakeihin sekä kansallisiin suosituksiin. RP930 Tutkimus- ja kehittämistyö Puheterapeutti tekee alansa tutkimustyötä sekä osallistuu kehittämistyöhön omassa työyhteisössä. Puheterapeutti laatii myös artikkeleita ja julkaisuja. RP940 Laadunhallinta ja palvelujen tuotteistus Puheterapeutti huolehtii toimintansa kehittämisestä muun muassa arvioimalla säännöllisesti palvelujensa laatua asiakaspalautteen, itsearvioinnin sekä työn tulosten seurannan avulla. Puheterapeutti myös kuvaa palvelunsa sekä keskeiset palveluprosessinsa. RP950 Tiedottaminen ja markkinointi Puheterapeutti tiedottaa toiminnastaan ja palveluistaan asiakkaille, yhteistyökumppaneille ja väestölle mm. laatimalla esitteitä ja tiedotteita. RP990 Muu hallinto ja kehittäminen