VUOSIKERTOMUS Kotini on linnani. (Lari 40 v.) Kodissa on tarpeeksi tilaa. (Sasu 22 v.) Koti on kaunis. (Laura 41 v.)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VUOSIKERTOMUS 2011. Kotini on linnani. (Lari 40 v.) Kodissa on tarpeeksi tilaa. (Sasu 22 v.) Koti on kaunis. (Laura 41 v.)"

Transkriptio

1 VUOSIKERTOMUS 2011 Kodissa on tarpeeksi tilaa. (Sasu 22 v.) Kotini on linnani. (Lari 40 v.) Koti on kaunis. (Laura 41 v.) Saa nukkua rauhassa. (Helena 19 v.)

2 Sisällysluettelo Uusia koteja ja asumisen tukea jo vuosikymmenten ajan 1 Osaamiskeskus 2 Tutkimus ja kehittämistoiminta 3 Yhteistyö 4 Kehitysvammapalvelut 5 Tutkimus ja kuntoutuskeskus 7 Hoito ja asumispalvelut 10 Työ ja päivätoiminta 14 Muut palvelut 16 Lasten kuntoutuskoti 16 Muut sosiaali ja terveydenhuollon palvelut 16 Opetuspalvelut 17 Yhteiset palvelut 17 Henkilöstö 18 Talous 20 Tuloslaskelma 23 Tase 24 Tilintarkastuskertomus 25 Säätiön hallinto 26 Organisaatiokaavio 28 Liite 1: Rinnekoti-Säätiön ja Rinnekodin tutkimusrahaston tukemia julkaisuja 2011 Liite 2: Yhteystiedot Kuvat: Tero Rytkönen, Heidi Talja, Maija Rimpiläinen

3 Rinnekoti-Säätiö lyhyesti Rinnekoti-Säätiö tuottaa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetustoimen palveluja päätoimintanaan kehitysvammaisten palvelut. Rinnekodin toiminta käynnistyi vuonna 1927 Helsingin Diakonissalaitoksella, kun sisar Aino Miettinen otti hoidettavakseen kaksi kehitysvammaista lasta. Rinnekoti-Säätiö perustettiin vuonna Kunnat ovat velvollisia järjestämään kehitysvammaisille heidän tarvitsemansa palvelut ja Rinnekoti-Säätiön toiminta perustuu eri laeissa yksityisille palveluntuottajille annettuun oikeuteen tuottaa palveluja mm. kunnille ja kuntayhtymille. Rinnekoti -Säätiö tekee oman kehittämistyönsä lisäksi läheistä yhteistyötä yliopistojen, muiden oppilaitosten ja mm. Suomen Aivosäätiön Rinnekodin tutkimusrahaston kanssa kehitysvammatutkimuksen ja -palvelujen edistämiseksi. Rinnekoti-Säätiö on jatkuvasti monipuolistanut palvelujaan ja pitänyt samanaikaisesti huolta erityispalvelujen ja vaikeimmin kehitysvammaisten palvelujen saatavuudesta. Rinnekodin palvelutoiminta lukuina Asiakkaat Henkilöitä Henkilöitä Hoitokodeissa asiakkaita keskimäärin päivittäin RK-Asunnoissa asiakkaita keskimäärin päivittäin Perhehoidossa asiakkaita keskimäärin päivittäin Kehitysvammahuollon käyntejä vuodessa Työ ja päivätoiminta asiakkaita vuodessa Lasten kuntoutuskoti asiakkaita vuodessa Henkilökunta Henkilöitä Henkilöitä Vakinaiset ja määräaikaiset Koulutuspäiviä/henkilö keskimäärin vuodessa 5 6 Rinnekoti-konserni Rinnekoti-Säätiö yhdessä perustamiensa ja omistamiensa itsenäisten yhtiöiden kanssa muodostavat yhteistoimintakokonaisuuden, jossa suunnitelmallisella yhteistyöllä pyritään tavanomaista hankeyhteistyötä mittavampaan lisäarvoon yleishyödyllisiä palveluja tuotettaessa. Tutkimus- ja kuntoutuskeskus hoitokoteineen, RK-asunnot, perhehoito yksityiskodeissa, työ- ja päivätoimintayksiköt, erityiskoulu ja Lasten kuntoutuskoti toimivat säätiön ylläpitäminä. Vuonna 2005 perustetun RK-Kiinteistöt Oy:n tehtävänä on Lakiston biolämpölaitoksen ylläpito. Vuonna 2008 perustettu Kiinteistö Oy RK-Asunnot, toteuttaa vuorostaan Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen ARA:n tukemat rakennushankkeet. Palvelujen laadun kehittäminen Rinnekoti-Säätiö kehittää toimintaansa säätiön arvojen ja asiakkaiden tarpeiden pohjalta. Palvelujen laatua kehitetään Social and Health Quality Service (SHQS)-menetelmän mukaisesti. Rinnekoti-Säätiö sai joulukuussa 2009 neljännen kerran ulkoisen laaduntunnustuksen, joka on voimassa vuoden 2012 loppuun. Säätiön laatupolitiikan perustana ovat asiakaslähtöisyys sekä mahdollisimman joustava pääsy tarpeiden mukaisten palvelujen piiriin. Palvelujen kehittäminen ja tuottaminen perustuvat tieteellisen tutkimuksen tai kokemuksen kautta saatuun riittävään näyttöön. Tavoitteinamme ovat palvelujen käyttäjien tyytyväisyys ja hyvä elämän laatu, toiminnan taloudellisuus ja henkilöstön hyvinvointi.

4 1 Uusia koteja ja asumisen tukea jo vuosikymmenten ajan Yhteiskunta ympärillämme muuttuu, kunta- ja palvelurakenteet uudistuvat ja lainsäädäntö kehittyy. Ajatukset jokaisen kansalaisen perusoikeuksista ja yhdenvertaisuudesta ulottuvat myös kehitysvammaisiin ihmisiin. Vammaispolitiikka rakentuu yhä voimakkaammin sen yhteisöllisyyden varaan, minkä koko väestö ja sen käytettävissä olevat palvelut tarjoavat. Asumisen ja asumisessa tarvittavan tuen järjestämisen avulla uskotaan tämän uuden yhteyden, inkluusion, toteutuvan. Asuntojen rakentamisen tärkeyttä perustelevissa muutospuheissa on ollut mukana korostuksia, joissa palvelujen kehityshistoria on nähty yksipuolisesti pelkästään ylitäyttyneinä laitoksina, joita nyt tarkastellaan omasta ajastamme käsin negatiiviseen sävyyn ja kaiken lisäksi joissakin muissa maissa tapahtuneiden kielteisten kehityskulkujen perusteella. Suomessa palvelujen synty on ollut tarvelähtöinen. Uranuurtajat halusivat kouluttaa hoitajia, jotka kävivät apua tarvitsevien ihmisten kodeissa. Varsin pian kuitenkin ilmenivät ne vaikeat olosuhteet, joissa kehitysvammaiset ihmiset tuolloin elivät. Tarvittiin kipeästi myös hoitopaikkoja. Uusien hoitopaikkojen tavoitteena oli luoda turvallisia elinympäristöjä, joissa kehitysvammainen ihminen sai tarvitsemansa hoivan, mahdollisuuden olla oma itsensä, vertaisystäviä sekä sopivaa toimintaa ja työtä. Nykyaikaisia lääkehoitomahdollisuuksia ei ollut. Maa oli maaseutuvaltainen ja hoitopaikkojen ylläpito vaati sijaintipaikaksi maatilan. Hoitopaikkojen puuttuessa kehitysvammaisia ihmisiä joutui myös psykiatrisiin sairaaloihin ja vasta luvulla saatiin sairaalahoidossa olleet kehitysvammaiset siirrettyä kehitysvammapalvelujen piiriin. Kolmen viimeisen vuosikymmenen aikana on maassamme rakennettu asuntoja kehitysvammaisille ihmisille. Heidän käytössään olleen 7000 laitosmuotoisen hoitopaikan määrä psykiatrissa sairaaloissa ja kehitysvammahuollossa on vähentynyt alle 2000 hoitopaikkaan. Asuntojen rakentamisvauhti on edelleen vilkasta. Osa rakentamistarpeista on maamme sisäisen muuttoliikkeen seurausta ja osa alueellisesta asuntojen puutteesta johtuvaa. Viimeaikaiset havainnot ovat osoittaneet merkittävän osan kehitysvammaisista olleen palvelujen ulkopuolella. Laitoshuoltoon ei ole pelkästään asunnon puuttumisen takia otettu uusia asukkaita vuosikymmeniin. Silti ajatellaan edelleenkin, että asumisen järjestäminen on mahdollista monille nykyisissä tutkimus-, kuntoutus- ja palvelukeskuksissa oleville tehostettujen asumispalvelujen avulla. Rinnekoti- Säätiö on osaltaan tässä kehityksessä mukana. Asuntojen ja asumisen tukipalvelujen rakentaminen ovat toteutuneet suunnitelmallisesti tänäkin kertomusvuonna. Tehostettujen asumispalvelujen rakentaminen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen koordinoiminen kokonaishoidoksi eri organisaatioiden tuottamista sosiaalija terveyspalveluista on yhteiskunnassamme vielä monilta osin toimivia ratkaisuja vailla. Toimivat ratkaisut ja yhteiskunnan taloudelliset edellytykset asettavat käytännössä sekä mahdollisuudet että rajat asumis- ja hoitovaihtoehdoille silloin, kun oireyhtymän ennuste, lisävammaisuus ja -sairaus vaativat erityistä hoitoa ja asiantuntemusta. Rinnekoti-Säätiö kehittää parhaillaan jalkautuvia asiantuntijapalveluja kotien, asumispalvelujen ja perhehoidon tueksi. Samanaikaisesti lisääntyvät myös poliklinikkapalvelut ja kunnissa tapahtuvat yhteisvastaanotot. Rinnekodin tutkimus- ja kuntoutuskeskusta tarvitaan erityisesti nyt palvelurakennemuutoksen aikana huolehtimaan vaikeimmin vammaisista ja eniten apua tarvitsevista kehitysvammaisista sekä tukena monissa muissa hoitotarvetilanteissa, joissa avohoidon keinot eivät riitä. Osaltaan sitä tarvitaan myös alan merkittävänä koulutuspaikkana ja tieteellisen tutkimuksen tekijänä ja edistäjänä. Myös Rinnekoti-Säätiön muilla palvelulohkoilla kuten Lasten kuntoutuskodissa, Rinnekodin koulussa, työ- ja päivätoiminnoissa, perhehoidossa sekä tutkimuspalveluissa kertomusvuosi on ollut muutoksen ja kehittämisen aikaa. Rinnekoti-Säätiön toiminnan eri osa-alueet muodostavat nyt yhdessä sellaisen osaamisen ja palvelujen yhdistelmän, josta asiantunteva palvelu on integroitavissa asumisen, hoivan, hoidon, kuntoutuksen ja palvelujen järjestämisen tueksi sitä tarvitsevan ihmisen elämän eri vaiheissa ja palvelutarvetilanteissa. Kaiken tämän rakentaminen on onnistunut Rinnekoti-Säätiön työntekijöiden, asiakaskuntiemme ja muiden yhteistyökumppaneittemme tuen avulla. Tätä kirjoittaessa on jo Rinnekodin 85. toimintavuosi ja aika kiittää uranuurtajia ja Rinnekodin toimintaa tukeneita eläytyen samalla aikaan, jolloin palvelut ovat syntyneet. Suomalaisen palvelujärjestelmän syntyvaiheiden tavoitteet, jotka ovat hyvän elämän edellytyksiä ja antavat jokaiselle mahdollisuuden olla oma itsensä, ovat edelleen ajankohtaisia. Markus Kaski Johtaja-ylilääkäri

5 2 Rinnekodin seminaarissa Kehitysvammaisen henkilön hyvä elämä Rinnekoti-Säätiön arvot ovat toiminnan perusta Rinnekodin osaamiskeskus Osaamiskeskuksen juuret ovat syvällä historiassa. Rinnekodin toiminta ja kokemus kehitysvammatyöstä alkoi karttua kahden sokean pojan tultua hoitoon Helsingin Diakonissalaitoksen sisarkotiin vuonna Osaaminen alkoi vahvistua edelleen Rinnekodin palvelutoiminnan laajentuessa Lakistossa vuodesta 1939 alkaen. Rinnekodin ja vuonna 1957 perustetun Rinnekoti-Säätiön rinnalla osaamisen ja tiedon karttumisen mahdollistajina ovat toimineet Rinnekodin tutkimuslaitos, Rinnekodin kehitysvammatutkimuksen kannatusyhdistys ry., Rinnekodin tutkimussäätiö ja Rinnetuki ry. Työ on ollut tuloksellista. Nykyisin Rinnekoti-Säätiön palvelukokonaisuus on luonteeltaan monipuolinen osaamiskeskittymä, Rinnekodin osaamiskeskus, jonka asiantuntemus välittyy monin eri tavoin ja jonka palveluihin luotetaan. Rinnekoti-Säätiön osaamiskeskuksen tehtävänä on kansainvälisesti korkeatasoisen harvinaisia diagnoosiryhmiä, vammaispalveluja ja kehitysvammaisuutta koskevan tiedon ja osaamisen hyödyntäminen asiakkaiden hyvinvoinnin ja hyvän elämän edellytysten rakentamisessa. Hyvinvoinnin osatekijöiden luomiseksi säätiön toiminnassa on sen alkuvuosista lähtien ollut keskeinen sija tutkimuksella, kehittämistyöllä, henkilöstön koulutuksella, julkaisutoiminnalla, vaikuttamisella ja palvelutoiminnalla. Palvelujen, osaamisen ja asiantuntemuksen kehittymisen edellytyksinä ovat olleet vuosikymmeniä jatkunut palvelutoiminta sekä laaja kumppanuus- ja yhteistyöverkosto. Erilaiset vammaispoliittiset ideologiat peittävät helposti alleen erityistarpeet ja estävät siten vammaiselle ihmiselle itselleen parhaiten soveltuvat tavat elää. Ainoina hyväksyttyinä ideologioina ne voivat estää uusien mahdollisuuksien löytämistä. Osaamiskeskuksen ajankohtaisena haasteena onkin löytää uusia tapoja palvelujen tuottamiseen muuttuvissa toimintaympäristöissä sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden muuttuessa ja lainsäädännön uudistuessa. Säätiön tuottamat erityispalvelut ovat sisällöltään positiivista erityiskohtelua, ei ikätovereista erottavaa. Säätiö tuottaa monipuolisia kehitysvammaisten palveluja ja pitää tärkeänä, että palvelut vastaavat mahdollisimman hyvin kulloisenakin ajankohtana sekä kehitysvammaisten ihmisten että ostajien tarpeita. Säätiö kehittää aktiivisesti palveluita yhteistyössä järjestämisvastuussa olevien kuntien ja muiden toimijoiden kanssa sekä tukee koko väestölle tarkoitettujen palvelujen tuottajia kehitysvammaisten erityiskysymyksissä. Rinnekoti-Säätiön erikoisvahvuutena on kehitysvammaisuuden ja harvinaisten sairauksien poikkeuksellisen laaja asiantuntemus, joka tarjoaa erittäin hyvän foorumin uusien innovatiivisten palveluiden kehittämiseen sekä vaativiin yksilöllisiin asiakastarpeisiin vastaamiseen. Säätiö kantaa yhteiskunta- ja eettistä vastuutaan niin nuorten ammatillisen pätevöitymisen kuin kehitysvammaisten asiantuntevan hoidon ja kuntoutuksen mahdollistajana. Se pyrkii omalta osaltaan vaikuttamaan ja lisäämään kehitysvamma-alan ja vammaishuollon työntekijöiden ammattitaitoa ja pätevöitymistä. Viime vuosina erityisen huomion kohteena on ollut monista eri syistä uhkaavan osaamisvajeen syntymisen ehkäisy vammaishuollossa. Säätiön työntekijät ovat olleet mukana kehitysvammalääketieteen ja psykologian erityispätevyyksiin johtavien koulutusohjelmien ja kehitysvamma-alan ammattitutkinnon ja erityisammattitutkinnon opetussuunnitelman perusteiden rakentamisessa. Julkaisutoimintaan sisältyy tieteellisten artikkelien lisäksi lukuisia oppikirja-artikkeleita ja kirjoja. Säätiö on ollut aina vahvasti kouluttava työyhteisö. Koulutettuja työpaikkaohjaajia säätiöllä oli kertomusvuonna 110 ja koulutettuja opiskelijoiden tutkintotilaisuuksien vastaanottajia 120. Nuorisoasteen perustutkinto-, ammattikorkeakoulu- ja yliopisto -opiskelijoiden lisäksi säätiössä oli kertomusvuonna 99 vammaistyön oppisopimusopiskelijaa. Yhtenä osaamiskeskuksen tärkeänä tehtävänä on lisätä alalla tarvittavaa tietoa, pyrkiä vaikuttamaan lainsäädäntöön, julkishallintoon, kunnalliseen päätöksentekoon sekä yleiseen mielipiteeseen. Tavoitteena on tuoda aktiivisesti esille kehitysvammaisten ihmisten oikeuksia ja mm. vaikeimmin kehitysvammaisten ihmisten tarpeita yhdessä muiden kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Rinnekoti-Säätiön asiantuntijoita on laaja-alaisesti mukana alueellisessa, valtakunnallisessa ja kansainvälisessä tutkimus-, asiantuntija- ja koulutustoiminnassa.

6 3 Tutkimus- ja kehittämistoiminta Tieteellinen tutkimustoiminta on tapahtunut Suomen Aivosäätiön Rinnekodin kehitysvammatutkimuksen rahaston ja muiden tutkimusrahoitusta myöntävien organisaatioiden tukemana. Tutkimuskeskuksen julkaisuja oli yhteensä 17, yksi väitöskirja, 12 alkuperäisartikkelia ja viisi muuta julkaisua, joihin sisältyi muun muassa artikkelisarja suomalaisten kehitysvammaisten elämänkulusta ja yleiskatsaus Downin oireyhtymään liittyvien lääketieteellisten ongelmien hyvästä hoidosta. Alkuperäisartikkelien tutkimukset kohdistuivat muun muassa hermosolujen erilaistumiseen tavoitteena selvittää autismin biologisia syitä, raskauden aikaisten ultraäänitutkimusten vaikutuksiin, epilepsian ja epilepsian hoidon vaikutuksiin, kloridiripulin diagnostiikkaan ja kehitysvammaisuuden syntymisen ehkäisyyn, Downin oireyhtymään liittyviin lääketieteellisiin ongelmiin ja terveyden seurantaan sekä kätisyyteen, kielelliseen kehitykseen ja aivopuoliskojen vallitsevuuteen. Käynnissä olevat tutkimusprojektit liittyvät autismin biologisiin taustatekijöihin, genetiikkaan, ravitsemukseen, epilepsiaan, Downin oireyhtymän lääketieteellisiin ongelmiin ja niiden hoitoon, kielelliseen kehitykseen Sallan taudissa sekä kehitysvammaisten yksityisyyden toteutumiseen palveluasumista toteutettaessa. (Liite 1) Kehittämistoiminnan päämääränä on säätiön palvelujen jatkuva parantaminen. Kertomusvuoden suurin hanke oli uuden asiakastietojärjestelmän, Mediatrin, käyttöönotto. Työ jatkuu vielä vuonna 2012, jolloin on tarkoitus ottaa käyttöön järjestelmän loput ominaisuudet. Lasten kuntoutuskodissa jatkui vuoden 2009 alusta myönnetyn Raha-automaattiyhdistyksen toimintaavustuksen turvin resurssikeskustoiminnan kehittämistyö, jonka tavoitteena on kehittää, tuottaa ja laajentaa tietoja ja tietoisuutta lasten ja nuorten harvinaisista sairauksista ja vammoista sekä tarjota em. pienryhmiin kuuluville lapsille, nuorille ja heidän perheilleen mahdollisuuksia ohjaus- ja vertaispalveluihin. Tavoitteena on lisäksi tarjota tietoa ja konsultaatiomahdollisuuksia harvinaisiin pienryhmiin kuuluvien lasten ja nuorten kanssa toimivien sosiaali-, kasvatus- ja kuntoutusalojen ammattihenkilöille. Säätiö on jäsenenä kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunnassa, joka on kehitysvamma-alan järjestöjen ja julkisten toimijoiden yhteistyöverkosto. Neuvottelukunta edistää YK:n vammaisten ihmisten oikeuksia koskevan yleissopimuksen toimeenpanoa Suomessa ja tekee työtä asumiseen liittyvien palveluiden laadukkaan järjestämisen puolesta. Itsemääräämisoikeus, täysi osallisuus ja valinnan mahdollisuudet kuuluvat myös kehitysvammaisille ihmisille. Kynnys ry ja Vammaisten Ihmisoikeuskeskus VIKE kumppaneineen käynnisti keväällä 2011 Vammaisten ihmisoikeudet asumisessa -hankkeen. Sen tavoitteena on edistää konkreettisin toimin vammaisten ihmisten oloja asumisyksiköissä. Projektiryhmän edustajat kävivät keskusteluja Rinnekodin johdon ja asukasneuvoston edustajien kanssa yhteistyömahdollisuuksista hankkeeseen liittyen. Säätiön edustajat osallistuivat kehitysvammapalvelujen kehittämistä koskeviin kansallisiin ja kansainvälisiin koulutuksiin ja seminaareihin, joita olivat mm. Turvallista asumista, tasa-arvoista elämää, 41 st Annual EABCT Congress ja Keskushermosto Symposium. Rinnekoti- Säätiö ja Helsingin Diakoniaopisto käynnistivät yhteisen keskustelun kehitysvammaisten henkilöiden ja kehitysvammaisten kanssa työskentelevien ammatillisen koulutuksen kehittämiseksi. Rinnekodin oman helmikuussa pidetyn seminaarin teemana oli Kehitysvammaisen henkilön hyvä elämä - Uudistuva lainsäädäntö ja kehittyvä palvelurakenne. Seminaarissa oli noin 100 osallistujaa kunnista, kuntayhtymistä ja oppilaitoksista sekä omaisia ja muita kehitysvamma-alan kehittämisestä kiinnostuneita. Terveydenhuolto-, sosiaali-, kuntoutus- ja kasvatusalan ammattilaisille järjestettiin neljä lasten harvinaisia sairauksia ja oireyhtymiä käsittelevää seminaaripäivää. Yhteistyössä järjestöjen kanssa järjestettiin kolme koulutuspäivää. Koulutuksiin osallistui yhteensä 182 ammattihenkilöä. Suun terveydenhuollon järjestämään Haasteet suun terveydenhoidossa kehitysvammaisilla -koulutuspäivään osallistui 130 suun terveydenhuollon ammattihenkilöä eri puolilta suomea. Rinnekoti-Säätiö osallistui kertomusvuonna seuraaviin kehitysvammaisten toimintakykyä edistäviin sekä kehitysvamma-alan osaamista ja palveluja kehittäviin projekteihin: Helsingin Diakoniaopiston hallinnoima ESRrahoitteinen Uutta osaamista kehitysvamma-alalle -projektiin. Keväällä päättyneessä projektissa tuettiin ja kehitettiin kehitysvamma-alan osaamista ja asiantuntijuutta, mm. arvioijavalmennusten, kouluttajavalmennusten ja osaamisen kartoitusten osaprojekteissa. Etelä-Karjalan aikuisopisto Aktivan hallinnoimaan ESR-rahoitteiseen Sotefo-projektia, jonka luoma virtuaalinen sosiaali- ja terveysalan oppimisfoorumi on kokeiluvaiheessa. Autismi- ja Aspergerliitto ry:n valtakunnalliseen Ray:n tukemaan Kyllin hyvä tuettu elämä- Asiakaslähtöisen asumisen ja toiminnan tukeminen kehittämishankkeeseen, jonka tavoitteena on edistää runsaasti tukea tarvitsevien autististen henkilöiden arjessa selviytymistä, kuntoutumista ja osallisuutta sekä koota hyviä autismityön malleja. Diyse -projektiin, joka on Tekesin osarahoittama eurooppalaisen ITEA2-konsortion (European Technology for European Advancement) tuottama teknologian ja sisällöntuottamisen kehittämishanke, jossa tavoitteena on kehittää kehitysvammaisille ja muille erityisryhmille soveltuvaa teknistä alustaa. Säätiön panoksena päättyneessä projektissa oli teknisen alustan testaaminen sekä vuorovaikutteisuuden ja sisällöntuotannon kehittäminen. Yllä mainitun konsortion Tekesin osarahoittamaan Guarantee-nimiseen kehittämishankkeeseen, jonka tavoitteena on kehittää vuorovaikutteista turvateknologiaa itsenäisesti asuvien vammaisten ja vanhusten tueksi. Säätiö osallistuu projektiin testaamalla järjestelmiä ja kehittämällä tuotteistusta. Culminatum Oy:n, Helsingin kaupungin ja Valtion asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen ym. Koti kaikille -hankkeeseen, jonka tavoitteena on testata erilaisia uusia rakenneratkaisuja kehitysvammaisille henkilöille rakennettavissa asunnoissa.

7 4 Yhteistyö Yhteistyökumppanit. Rinnekoti-Säätiön tärkeimmät yhteistyökumppanit ovat palveluja ostavat kunnat ja kuntayhtymät. Toiminnasta, suunnitelmista, palvelujen käytöstä ja vapautuneista paikoista tiedotettiin palvelujen ostajille säännöllisesti. Rinnekodin neuvottelukunnan, palveluneuvoston ja ostajien kanssa käytyjen keskustelujen ja erilaisten kehittämishankkeiden avulla Rinnekodin palveluja pyrittiin suuntaamaan mahdollisimman hyvin asiakkaiden tarpeita vastaaviksi. Kertomusvuonna kuntien kanssa käytyjä neuvotteluja ja yhteisiä keskusteluja oli aikaisempaa enemmän. Omaisyhdistyksen, Rinnetuki ry:n, panos oli edelleen merkittävä asukkaiden virkistystoiminnan tukemisessa, hoitoympäristöjen viihtyvyyden lisäämisessä sekä säätiön ja Rinnetuen yhteisen Rinneviestin julkaisemisessa. Rinnekodin kehitysvammatutkimuksen kannatusyhdistys ry tekee vuorostaan merkittävää työtä tutkimustoiminnan varainhankinnassa. Tieteellisen tutkimustyön alueella säätiön läheinen yhteistyökumppani on Suomen Aivosäätiö, jonka perustivat Alzheimer-säätiö, Lastenpsykiatrian tutkimussäätiö, Neurologia-säätiö ja Rinnekodin tutkimussäätiö. Säätiön tarkoituksena on neuro- ja mielenterveysalan kehittäminen ja tukeminen. Se rahoittaa kehittämis- ja tutkimushankkeita, myöntää apurahoja, avustuksia, palkintoja ja tunnustuksia tutkimusryhmille, yksittäisille tutkijoille ja yhteisöille, järjestää koulutustilaisuuksia, tukee hoito- ja tutkimuslaitosten toimintaa sekä edistää potilaiden, omaisten ja henkilökunnan hyvinvointia. Rinnekodin kehitysvammatutkimuksen rahasto yhtenä sulautuneiden säätiöiden erillisrahastoista huolehtii nyt Suomen Aivosäätiössä Rinnekodin tutkimussäätiön tarkoituksen toteutumisesta. Lasten kuntoutuskodin tärkeät yhteistyökumppanit ovat toiminnan kustannuksista vastaavat Kansaneläkelaitos ja Raha-automaattiyhdistys. Lasten kuntoutuskoti tekee yhteistyötä myös harvinaisiin sairaus- ja vammaryhmiin kuuluvien potilasyhdistysten ja terveydenhoidon ammattilaisten kanssa. Papin työ. Rinnekodissa toimi Espoon seurakuntien palkkaama sairaalapastori. Työn sisällön muodostivat sielunhoidolliset keskustelut, hartaudet hoitokodeissa ja työpisteissä, rippikoulut, Rinnekappelin toiminta ja sen koordinointi, henkilökunnan työnohjaus ja muu tukeminen, juhliin ja vapaa-ajan toimintoihin osallistuminen ja asukkaita koskevat kirkolliset toimitukset. Rinnekappelin jumalanpalveluksia toimittavat Espoon, Helsingin ja Vantaan papit ja kanttorit vuoropyhinä. Oppilaitosyhteistyö. Oppisopimuskoulutusta ja täydennyskoulutuksen kehittämistä jatkettiin Helsingin Diakoniaopiston ja Seurakuntaopiston kanssa. Hyria- Koulutus Oy:n ja Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa suunniteltiin "Turva-avustaja" -koulutus, jonka toteutus siirtyi vuodelle Rinnekoti-Säätiössä oli vuoden 2011 aikana noin 110 sosiaali- ja terveysalan opiskelijaa työssäoppimassa. Suurin osa heistä opiskelee lähihoitajiksi, ammattikorkeakoulututkinnon suorittajia oli 28 prosenttia. Henkilökuntaa on osallistunut oppilaitosten järjestämiin työpaikkaohjaaja- ja tutkintotilaisuuden vastaanottajakoulutuksiin ja opiskelijaohjaajien yhteisiin kokouksiin. Yliopistoyhteistyö. Helsingin yliopiston lääketieteen ja hammaslääketieteen opiskelijoille järjestettiin useita lääkärin peruskoulutukseen kuuluvia opetustapahtumia kehitysvammaisuudesta, kehitysvammaisille tarkoitetusta palvelujärjestelmästä, hoidon keskeisistä tarpeista ja hoitokohtaamisen vaatimuksista. Tiedotus ja verkostoituminen. Rinnekoti-Säätiön palveluista tiedotettiin tapaamisissa yhteistyökumppaneiden kanssa, sähköpostiviesteillä, Rinnekodin sähköisellä uutiskirjeellä, Internet-sivuilla (www.rinnekoti.fi) ja soveltuvissa alan ammattihenkilöstölle tarkoitetuissa lehdissä sekä toiminta-alueella julkaistavissa palveluoppaissa. Kehitysvammatyötä ja Rinnekodin toimintaa tehtiin tunnetuksi koti- ja ulkomaisille vierailijaryhmille sekä messuilla ja rekrytointitapahtumissa, esim. Sairaanhoitajapäivillä, Kuntamarkkinoilla ja oppilaitosten rekrytointitapahtumissa. Säätiö on jäsenenä Kehitysvamma-alan neuvottelukunnassa, Kehitysvammaliitto ry:ssä, VATES-säätiössä ja Suomen Kirkon Sisälähetysseurassa. Muiden kehitysvamma-alan toimijoiden lisäksi merkittävää yhteistoimintaa on Helsingin yliopiston, alueen ammattikorkeakoulujen sekä muiden sosiaali- ja terveysalan oppilaitosten, Keskuspuiston ammattiopiston, Suomen Kuntaliiton, Helsingin Diakonissalaitoksen ja Suomen Aivosäätiön kanssa. Lasten kuntoutuskoti on mukana kansallisessa kuudentoista sosiaali- ja terveysalan järjestön ja säätiön muodostamassa Harvinaiset-verkostossa. Se ylläpitää omalta osaltaan verkoston harvinaiset.fi -nettisivustoa ja osallistuu kokouksiin, koulutustilaisuuksiin ja edunvalvontatyöhön. Verkosto on mukana yhteispohjoismaisessa Rarelink-linkkisivuston kehittämistoiminnassa. Lasten kuntoutuskoti osallistuu kansainväliseen harvinaisten sairauksien verkostotyöhön esim. osallistumalla Eurordis (The European Organization for Rare Diseases) - yhteistyö-järjestön vuosittaisiin kongresseihin ja koulutustilaisuuksiin. Rinnekodin monet työntekijät ovat lisäksi sekä jäseninä että vaikuttajina monissa oman erikoisalansa yhdistyksissä ja kansainvälisissä organisaatioissa.

8 5 Kehitysvammapalvelut Asiakkaat ja palvelujen käyttö Rinnekoti-Säätiön palveluja käyttävien henkilöiden palvelutarpeiden keskeisinä taustasyinä ovat kehitysvammaisuuden alentama toimintakyky, lisävammat ja sairaudet sekä niihin liittyvät monet ajankohtaiset ja elämänkulun siirtymävaiheisiin liittyvät palvelutarpeet. Lähestymistapa on yhtä aikaa asiakas-, perhe-, yhteisö- ja yhteiskuntanäkökulmista lähtevä. Kuhunkin tilanteeseen sopivat palveluratkaisut löytyvät parhaiten kaikkia osatekijöitä tarkastelemalla. Usein juuri perheen hyvinvointi ja arjen sujuminen määrittävät sen, miten kehitysvammaisen ihmisen hoito, opetus ja kuntoutus onnistuvat. Älylliseen kehitysvammaisuuteen johtavia syitä on lukuisia ja monet niistä harvinaisia. Suurin osa syytekijöistä vaikuttaa yksilön kehitykseen jo ennen syntymää. Älyllisen ja muun toimintakyvyn aleneman taustalla on usein yhteinen syy tai useampia syitä, minkä takia kehitysvammaisuus on ymmärrystason puutteita laajempi kokonaisuus. Eri syiden merkitystä arvioitaessa ja syitä ryhmiteltäessä otetaan huomioon kaikki mahdolliset syyt. Silloin kun on useita syitä, merkitään niistä varhaisin todennäköisemmäksi. Kehitysvammaisuuden todennäköisimmin aiheuttaneen tekijän vaikutusajankohta oli hoito- ja asumispalvelujen sekä perhehoidon asiakkailla 52 prosentilla ennen syntymää, 7 prosentilla syntymään liittyvä ja 11 prosentilla myöhemmin lapsuudessa. Syy jäi tuntemattomaksi 30 prosentilla. Kehitysvammaisuuden aste Tutkimus ja kuntoutuskeskuksen, RK Asuntojen ja Perhehoidon asiakkailla (% asiakkaista) Tuntematon 22 % Syvä 21 % Vaikea 17 % Lievä 19 % Keskivaikea 21 % Kehitysvammaisuuden syyt Tutkimus ja kuntoutuskeskuksen, RK Asuntojen ja Perhehoidon asiakkailla (% asiakkaista) Tuntemattomat 30 % Geneettiset syyt 26 % Hoito-, asumis- ja perhehoidon palveluiden asiakkaista vain 19 % oli älyllisesti lievästi kehitysvammaisia (ÄI 9-12 v.). Lakiston hoitokodeissa luku oli 8,6 %, asumispalveluissa 28,3 % ja perhehoidossa 18 %. Vaikeasti tai syvästi kehitysvammaisia (ÄI 0-5 v.) oli Lakiston hoitokotien asiakkaista 51,4 %, asumispalveluissa 21,7 % ja perhehoidossa 44,4 %. Älyllistä tasoa ei oltu voitu arvioida tai ei vielä oltu arvioitu 22,2 % asiakkaista. Lapsuusiän syyt 11 % Paranataali 7 % Prenataalisyyt 6 % Epämuodostuma 20 % Erot älyllisen kehitysvammaisuuden vaikeusasteessa heijastavat osaltaan tuen tarpeiden ja elinympäristön vaatimusten eroja. Kehitysvammaisuuden vaikeusasteen lisääntyessä tulee myös muu vaikea- ja monivammaisuus tavalliseksi. Ymmärrystason puutteiden lisäksi asiakkaiden toimintakykyyn vaikuttavat monet lisävammat ja -sairaudet kuten puhevammat, haastava käyttäytyminen tai psyykkiset sairaudet, liikuntavammat ja epilepsia. Näön ja kuulon alentumat, ortopediset ongelmat, infektiosairaudet, ihon, ruoansulatuskanavan ja ravitsemuksen ongelmat sekä suun sairaudet ovat tavallisia. Keski-ikä Tutkimus- ja kuntoutuskeskuksen Lakiston hoitokotien asukkailla oli 41 vuotta, RK-Asuntojen asiakkailla 40 vuotta ja perhehoidon asiakkailla 51 vuotta. Lapsia (0-17 v.) asiakkaista oli vuoden aikana hoitokodeissa 65, RK-Asunnoissa yksi ja perhehoidossa kymmenen. Pitkäaikaisesti hoito- ja asumispalveluja käyttäviä lapsia oli yhteensä 34. Yli 65-vuotiaita oli hoito- ja asumispalveluissa yhteensä Lisävammat Tutkimus ja kuntoutuskeskuksen, RK Asuntojen ja Perhehoidon asiakkailla (% asiakkaista) Puhevamma Psyykkinen sairaus Epilepsia Liikuntavamma Aistivamma

9 6 Kertomusvuoden aikana kiinnitettiin erityistä huomiota asiakkaiden kommunikaatiotaitojen tunnistamiseen ja niiden edistämiseen sekä mahdollisuuksiin ilmaista mielipiteensä päivittäisiä valintoja ja palveluratkaisuja tehtäessä joko sanallisesti tai puheelle vaihtoehtoisia kommunikaatiokeinoja käyttäen. Asiakkaiden vaikutusmahdollisuuksia lisättiin ja tyytyväisyyttä mitattiin. Asiakkaan luottamushenkilö palvelee Rinnekoti-Säätiön asunnoissa asuvia sekä työ- ja päivätoiminnoissa käyviä henkilöitä. Asiakkaalla tai hänen läheisillään on mahdollisuus ottaa yhteyttä luottamushenkilöön silloin, kun asiakkaan omat tarpeet tai toiveet eivät ole tulleet huomioiduksi ja asioiden selvittämiseen ja hoitamiseen tarvitaan tukea. Yhteydenottoja on asiakkailta itseltään, asiakkaiden omaisilta sekä ohjaajilta ja hoitajilta vuoden aikana ollut noin 50. Yhteiset keskustelut ovat auttaneet asiakkaita heidän mieltään askarruttavissa asioissa. Ohjaajien ja hoitajien kanssa käydyt keskustelut ovat auttaneet henkilökuntaa löytämään asiakkaan elämänlaatua parantavia uusia käytäntöjä arjesta selviytymiseen. Asiakkaan luottamushenkilö on tärkeänä apuna asiakkaiden hyvän elämän toteuttamisessa, mutta ei luonnollisesti korvaa potilas- tai sosiaaliasiamiehen työtä. Lyhytaikaisen hoidon tarpeen syyt ja vaihtuvuus Lyhytaikaisten hoito- ja tutkimusjaksojen tarpeeseen johtivat vaikea- ja monivammaisuus, autismi, käyttäytymis- ja mielenterveysongelmat, epilepsia ja muut pitkäaikaissairaudet tai tapaturmat. Tärkeä syy lyhytaikaisille hoitojaksoille on myös omaishoitajan levon ja loman tarve silloin, kun kehitysvammaiselle perheenjäsenelle lähinnä soveltuva muu hoitopaikka olisi sairaala. Saman hoitojakson aikana pyrittiin tulosyyn lisäksi vastaamaan muihinkin tarpeisiin. Ilmoitetut Lakiston hoitokotien lyhytaikaisen hoidon syyt jakautuivat seuraavasti: 1) tutkimus ja kuntoutus 14 %, 2) huoltajasta johtuva syy (esim. hoito omaishoitajan vapaan tai loman aikana) 75 % ja 3) muu syy 11 %. Lyhytaikaisessa hoidossa Lakiston hoitokodeissa oli 90 (144 v. 2010, 120 v. 2009), RK-Asunnoissa 26 (30 v. 2010, (29 v. 2009) ja perhehoidossa 30 (11 v. 2010, 7 v. 2009) henkilöä. Lyhytaikaisia hoitojaksoja kertyi hoitokodeissa yhteensä 975 (1077 v. 2010, 988 v. 2009), RK- Asunnoissa 170 (152 v. 2010, 145 v. 2009) ja perhehoidossa 76 (32 v. 2010, 18 v. 2009). Asukasneuvosto kokoontui yhdeksän kertaa. Asukasneuvostossa on kuusi asukasedustajaa, ohjaaja ja asiakkaan luottamushenkilö. Asukasneuvoston tarkoituksena on ollut lisätä asukkaiden vaikutusvaltaa heitä koskevissa asioissa sekä opastaa asukkaita demokraattisiin käytäntöihin. Tiedottaminen on ollut vahvasti esillä asukasneuvostossa. Kokouksissa keskusteltiin keinoista, joilla ilmenneisiin epäkohtiin voitiin puuttua ja osallistui niiden korjaamiseen yhdessä eri asiantuntijoiden kanssa. Asiakkaiden tyytyväisyyttä kartoitetaan monin eri tavoin ottamalla entistä paremmin huomioon asiakkaiden erilaiset tavat kommunikoida. Kertomusvuoden lopulla kysely kohdistettiin sidosryhmille. Tulokset kyselystä saatiin alkuvuodesta Niiden tuottamaa tietoa käytetään säätiön strategian uudistamisessa sekä palvelujen kehittämisessä asiakastarpeiden ja -toiveiden suuntaisesti. Lisäksi muiden palveluiden käyttäjille järjestetään palvelukohtaisesti kohdennettuja tyytyväisyyskyselyjä. 600 Laskennallisten hoitopaikkamäärien kehitys ennuste 2015 Ostopalvelusopimusten toteuttamissuunnitelmien toteutuminen ja paikkalukujen kehitys Ostopalvelusopimusten mukaisiin kuntien ja erityishuoltopiirien ilmoittamiin hoidon tarpeisiin kyettiin pääosin vastaamaan. Vuoden aikana esiin tulleisiin uusiin tarpeisiin ja tilapäishoidon tarpeisiin vastaaminen tuotti ajoittain vaikeuksia asiakkaan hoidon tarvetta vastaavan paikan tai tarvittavan henkilöstön puuttuessa. Ympärivuorokautisen hoidon tarve tutkimus- ja kuntoutuskeskuksessa on tasaisesti vähentynyt ja suunta jatkuu. Jatkossa osa asiakkaista siirtyy avohuollon palvelujen piiriin. Osalla avun ja hoidon tarve on niin suuri, että vaativa ympärivuorokautinen hoito on välttämätöntä muodossa tai toisessa myös tulevaisuudessa. Tutkimus- ja kuntoutuskeskuksen laskennalliset hoitopaikat ovat rakennusten peruskorjausten ja palvelurakenteen muutoksen myötä vähentyneet 354 hoitopaikasta (v. 2000) 245 laskennalliseen hoitopaikkaan (v. 2011). Samanaikaisesti asunnot ovat lisääntyneet 120 asunnosta (v. 2000) 320 asuntoon (v. 2011). Luvuissa ovat mukana myös lyhytaikaisen hoidon ja kuntoutuksen hoitopäivät ennuste 2015 Laitoshoito RK Asunnot Perhehoito

10 7 Tutkimus- ja kuntoutuskeskus Rinnekoti-Säätiön päätoimipaikka sijaitsee Espoon Lakistossa. Siellä sijaitsevat monet säätiön keskeisistä toiminnoista, kuten Tutkimus- ja kuntoutuskeskus. Sen asiakastyötä palvelevan ydinosan muodostavat Rinnekodin poliklinikka ja Lakiston hoitokodit. Niiden yhteisistä ja eriytyneistä toiminnoista muodostuu sellainen osaamisen ja palvelujen yhdistelmä, jonka avulla kehitysvammaisen ihmisen tarvitsema tuki on integroitavissa hänelle kulloinkin parhaiten soveltuvaan elinympäristöön ja asiantuntevat palvelut järjestettävissä elämän eri vaiheissa ja palvelutarvetilanteissa Kehitysvammaisuuden todennäköisin syy eri toimintamuotojen asiakkailla (% asiakkaista) Tutkimus ja kuntoutuskeskuksen palveluita ovat käynnit kuntien kanssa pidettävillä yhteisvastaanotoilla, poliklinikkakäynnit sekä tutkimusta, hoitoa ja kuntoutusta varten tarvittava erilaisia tarpeita varten suunniteltu ympärivuorokautinen hoito. Tutkimus ja kuntoutuskeskuksen hoitokodit ovat viime vuosien aikana eriytyneet ja erikoistuneet asiakastarpeiden mukaisesti lasten ja aikuisten palvelujen lisäksi mm. vaikea- ja monivammaisten, aistimonivammaisten, autististen ja mielenterveysongelmista kärsivien henkilöiden hoitoon ja kuntoutukseen. Ne on myös ryhmitelty asiakastarpeiden laajuuden, hoidon vaativuuden ja resurssitarpeiden mukaan suoritehinnoiltaan kolmeen eri maksuluokkaan ja erityisasiakkaille yksilöllisesti räätälöityihin palveluihin. Palvelut tuotetaan asiantuntijapalvelujen sekä hoito- ja asumispalvelujen saumattomana yhteistyönä. Asiakkaiden lyhytaikaisten tutkimus- ja hoitojaksojen palvelutarve on toimintavuoden aikana selkeästi lisääntynyt. Tästä syystä aloitettiin kyseisten palvelumuotojen kehittäminen osana palvelutuotantoa. Erityistä huomiota on kiinnitetty erityisen vaativien asiakkaiden hoitoketjujen suunnitteluun ja resursointiin. Lyhyt- ja pitkäaikaisia hoito- ja kuntoutuspalveluita tarvittiin päivittäin keskimäärin 169 (194 v. 2010, 210 v. 2009, 219 v. 2008). Vaativan hoidon palveluja tarvitsi 20 henkilöä (38 v. 2010, 41 v. 2009, 90 v. 2008) ja erityisen vaativan hoidon palvelua 57 (46 v. 2010, 41 v. 2009). Vaativien erityisasiakkaiden Vaaka-palveluja, Alarinteen infektioyksikön palveluja sekä muita yksilöllisiä erityispalveluja käytti päivittäin keskimäärin 13 (6 v. 2010) asiakasta. Autistien VAAKA-yksikkö tarjoaa pitkäaikaista kuntoutusta neljälle autistiselle nuorelle aikuiselle ja psykiatrinen VAAKAyksikkö pitkäaikaista kuntoutusta viidelle kehitysvammaiselle asiakkaalle, joilla on voimakasta psyykkistä oireilua. Näiden yksiköiden henkilöstölle toteutettiin monipuolinen lisäkoulutus ja tiivis moniammatillisen työryhmän tuki. Alarinteen hoitokoti keskittyy hoitamaan infektioiden hoidon erityisosaamista vaativia henkilöitä, kuten MRSA - positiivisia asiakkaita. Hoitokoti Koivurinne toimi vaativien epileptikkojen tutkimus- ja hoitoyksikkönä. Hoitotyön osuus tutkimus- ja kuntoutuskeskuksen toiminnassa on esitetty jäljempänä hoito- ja asumispalvelujen yhteydessä, koska päivittäinen elämä eri sisältöineen muodostaa luonnollisen jatkumon Lakiston hoitokodeista asumispalveluihin ja perhehoitoon. Älyllisen kehitysvammaisuuden syiden, tason (s. 5) ja lisävammaisuuden erilaiset jakaumat eri toimintamuodoissa paljastavat kehitysvammaisten keskinäisen erilaisuuden ja hoitoisuudessa olevat merkittävät erot, mikä on otettava huomioon sekä osaamis- ja henkilöstövoimavaratarpeisiin vastattaessa % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Geneettiset syyt Epämuodostuma Prenataalisyyt Paranataali Lapsuusiän syyt Tuntemattomat TK Keskus RK Asunnot Perhehoito Lisävammaisuus eri toimintamuotojen asiakkailla (% asiakkaista) Puhevamma Psyykkinen sairaus Epilepsia Liikuntavamma Aistivamma TK Keskus RK Asunnot Perhehoito TK Keskus RK Asunnot Perhehoito Asiakkaiden toimintakyky (% asiakkaista) TK Keskus RK Asunnot Perhehoito TK Keskus R Asunnot Perhehoito TK Keskus RK Asunnot Perhehoito Liikuntakyky Ruokailu Pukeutuminen Peseytym. ja WC Täysin autettava Tarvitsee apua Selviytyy itse

11 8 Lääkärin vastaanotolla Tutkimuksen tärkeitä työkaluja Avohoidon poliklinikkapalvelut Rinnekoti-Säätiön asiantuntijat tarjoavat lääketieteellistä, kuntoutuksellista, sosiaalista ja kasvatuksellista asiantuntija-apua täydentäen omalla erityisosaamisellaan kuntien, kuntayhtymien ja yksityisten palveluntuottajien antamaa palvelua asiakkaille. Yhteistyön tavoitteena on saada kullekin asiakkaalle hyvä ja toimiva palvelukokonaisuus. Avohoidon poliklinikkakäyntien tavoitteina ovat edellä mainitun palvelukokonaisuuden vaikuttavuuden varmistaminen hankkimalla pätevää tietoa asiakkaan palvelutarpeista hänen itsensä ilmaisemana sekä arvioinnein, tutkimuksin tai erilaisin selvityksin. Asiakkaan hyvinvoinnin varmistamiseksi ja toimintakyvyn edistämiseksi hankitaan tarvittava tieto vammaisuuden syystä, sen ennusteesta ja tehdään tarpeelliset tutkimukset hoidon ja kuntoutuksen suunnittelemiseksi sekä lisävammojen ja -sairauksien, haastavan käyttäytymisen ja psyykkisten sairauksien toteamiseksi, hoitamiseksi ja seuraamiseksi. Erikoishaasteena ovat kehitysvammaisten lasten ja aikuisten vaikean epilepsian, autismin kirjon oireiden ja CP-vammaisuuden hoito ja kuntoutus. Poliklinikkakäyntien aiheena voi myös olla psykologinen tai neuropsykologinen arvio hoitoa ja kuntoutusta varten suun alueen motoristen häiriöiden selvittely, hoidon suunnittelu ja ohjaus moniammatillisena työnä puhe-, toiminta-, musiikki-, taide- ja fysioterapiakäynnit seksuaalineuvonta ja -terapia psykoterapia Kuntien ja erityishuoltopiirien Rinnekoti-Säätiöltä tilaamat lääkärien yhteisvastaanotto- ja konsultaatiokäynnit on järjestetty mm. kuntien terveyskeskuksissa, neuvoloissa, erityiskouluilla, ryhmäkodeissa ja tuetun työn työpaikoilla. Loppuvuodesta aloitettiin lääkärin vastaanottotoiminta uudessa toimipisteessä Kornetintiellä Helsingissä. Käyntien aiheet painottuvat elämän eri taitekohtiin liittyviin arviointeihin. Lääketieteellistä tukea tarvitaan mm. varhaiskuntoutuksen, koulunkäynnin, jatko-opiskelun, aikuistumisen sekä aikuisuuden ja ikääntymisen ajankohtaistamiin valintoihin. Osan työstä muodostavat kuntoutuksen ja sosiaaliturvan hakemiseksi tarvittavien lausuntojen laadinta sekä tarpeellisten kontaktien hoitaminen. Asiantuntijatapaamisilla on myös koulutuksellinen luonne. Vuonna 2011 kehitysvammahuollon käyntejä poliklinikalla oli (1 646 kpl v. 2010, v. 2009). Lisäksi poliklinikan konsultaatiopalveluja käytettiin 825 (758 v. 2010) kertaa ja hoitokotien asiakkailla oli 60 erikoislääkärivastaanottokäyntiä. Konsultaatiopäiviä oli 66 (73 v. 2010, 51 v. 2009) ja asiakaskäyntimäärä näillä käynneillä oli 141 (169 v. 2010, 131 v. 2009, 191). Asiantuntijapalvelut Asiantuntijapalvelujen tehtäviä ovat mm. kehitysvammahuollon palvelujen tarpeen arvioinnin ja palvelujen suunnittelun vaatimat tutkimukset, hoito-, kuntoutus- ja palvelusuunnitelmien valmistelu, asiakkaan tarvitsemasta ohjauksesta, kuntoutuksesta ja toiminnallisesta valmennuksesta huolehtiminen, terveydenhuolto, yksilöllisen hoidon ja muun huolenpidon järjestäminen, henkilökohtaisten apuvälineiden tarpeen arviointi sekä niiden valinta ja yksilöllinen sovittaminen, perheenjäsenten ohjaus ja neuvonta sekä kehitysvammaisuuden syiden ehkäisy. Palvelujen laajuus Rinnekoti-Säätiön tuottamana toteutuu siinä laajuudessa kuin palvelujen järjestämisvelvollisten eli kuntien kanssa on niistä sovittu. Asiantuntijapalvelut huolehtivat kunnissa tapahtuvien vastaanottojen ja tutkimus- ja kuntoutuskeskuksen asiakkaiden tarvitsemista erityisosaamista vaativista palveluista. Lisäksi asiantuntijapalvelut tukevat asumispalvelujen, perhehoidon sekä työ- ja päivätoimintojen henkilöstön toimintaa tarvittavan neuvonnan ja ohjauksen avulla. Asiantuntijapalvelut ovat myös näiden avohoidon toimintamuotojen asiakkaiden käytettävissä, mikäli asiakkaiden kotikuntien kanssa niin on sovittu.

12 9 Työtoiminnan valmistamia tuotteita myydään mm. kahvilla Rinnetuotteessa Hoito-, kuntoutus- ja tutkimuspalvelujen tuottaminen on luonteeltaan moniammatillista työtä sekä ammattiryhmien sisällä että niiden välillä. Tutkimus- ja kuntoutuskeskuksessa tarpeellisia ja edustettuina olevia lääketieteellisiä erikoisaloja ovat kehitysvammalääketiede, lastentaudit, lastenneurologia, neurologia, psykiatria ja perinnöllisyyslääketiede. Kertomusvuonna lääkäritilanne on ollut pääosin hyvä ja laaja asiantuntemusalue mahdollistui, kun tutkimus- ja kuntoutuskeskukseen saatiin vakinaisia osa-aikatyötä tekeviä lääkäreitä. Suun terveydenhuollosta vastaavat hammaslääkäri ja suuhygienistit. Hammashoidon lisäksi palveluihin kuuluu myös oraalimotorinen kuntoutus. Lisäksi tutkimus- ja kuntoutuskeskuksessa ovat käytettävissä silmä- ja korvalääkärin, ortopedin ja gynekologin, radiologin ja neurofysiologin konsultaatiopalvelut. Tutkimuspalveluyksiköissä tehdään kliinisiä laboratoriotutkimuksia, lääkeainemäärityksiä, neurofysiologisia tutkimuksia sekä röntgen- ja ultraäänitutkimuksia. Moniammatillisiin työryhmiin kuuluvat kolme psykologia suunnittelevat kuntoutusta, luovat vaikea- ja monivammaisten kehitystä ja suoriutumista tukevia ympäristöjä, analysoivat haastavaa käyttäytymistä sekä osallistuvat tarvittavien terapeuttisten toimien suunnitteluun ja toteutukseen. Sosiaalityöntekijät toimivat erityishuollon sosiaaliturvan ja -palvelujen asiantuntijoina sekä yhteyshenkilöinä asiakkaiden tarvitsemien yksilöllisten palveluiden ja asumisen suunnittelussa. Kuntoutuspalveluiden neljän fysioterapeutin, kahden toimintaterapeutin, puhe-, musiikki-, seksuaali- ja kuvataideterapeutin työ asiakkaiden kanssa koostuu toimintakyvyn arvioinneista, yksilö- ja ryhmämuotoisista terapioista, ympäristön muutostöiden suunnittelusta ja apuvälinehankintojen tekemisestä ja käytön ohjauksesta sekä seurannasta. Genetiikan palveluyksikkö Rinnekoti-Säätiön Genetiikan palveluyksikössä tarjotaan perinnöllisyyslääketieteen erikoislääkärin vastaanottopalveluita sekä genetiikan laboratorion tutkimuksia kehitysvammaisten asiakkaiden syynmukaisen diagnoosin selvittämiseksi. Genetiikan palveluyksikkö palvelee asiakkaita perheineen ja tarjoaa ostopalveluna laboratoriotutkimuksia muille kliinisille laboratorioille sekä potilaita hoitaville yksiköille. Laboratoriotutkimusten pääpaino on mikrosiruteknologiaan perustuvassa molekyylikaryotyyppitutkimuksessa (acgh). Kyseisen tutkimuksen avulla voidaan löytää hyvinkin pieniä perimän muutoksia, jotka ovat perinteisillä genetiikan laboratoriotutkimuksilla jääneet havaitsematta. Huomattavasti tarkentuneen diagnostiikan myötä yhä suurempi määrä aiemmin tuntemattomaksi jääneistä kehitysvammaisuuden syistä saadaan selville. Kun tarkka syynmukainen diagnoosi selviää, voidaan perheelle tarjota perinnöllisyysneuvonnassa viimeisin tutkimustieto todetusta oireyhtymästä sekä arvioida sen mahdollista uusiutumisriskiä perheessä. Samalla voidaan selvittää taudin ennustetta ja kulkua sekä suunnitella yksilöllisesti parhaiten vaikuttavat hoito-, seuranta- ja kuntoutustoimenpiteet. Osana kaikkien asiantuntijoiden työtä on oman asiantuntemusalueen osaamisen johtaminen siten, että asiakkaiden palvelu, sairaanhoito ja kuntoutus eri hoitokodeissa ja muissa toimintayksiköissä tapahtuu työn sisällöllisten laatuvaatimusten mukaisesti.

13 10 Majalammen leirikeskuksen rakennusvaihetta Uuden leirikeskuksen laiturilta on hyvä onkia Hoito- ja asumispalvelut Hoito- ja asumispalvelujen tulosalue sisältää pääasiassa kehitysvammaisille asiakkaille suunnatut hoito- ja asumispalvelut, jotka muodostuvat Lakiston alueen hoitokodeista, RK-Asunnoista ja perhehoidosta. Asukkaiden elämänlaadun jatkuva parantaminen kaikissa hoito- ja asumispalvelujen yksiköissä on toiminnassa keskeistä. Palvelujen suunnittelussa ja toteutuksessa korostettiin asiakkaan yksilöllisyyttä ja hänen osallistumistaan oman elämän suunnitteluun ja hallintaan. Lähtökohtana on, että asiakas on aina itse läsnä häntä koskevassa päätöksenteossa ja hänen oma mielipiteensä selvitetään. Apuna voidaan käyttää kommunikaatiota tukevia menetelmiä. Hoito- ja ohjaustyötä tukemaan on jokaiselle asukkaalle tehty hoito-, kuntoutus- ja palvelusuunnitelmat sekä kommunikaatio- ja LIITO-passit (liikunta- ja toimintakyky). Ne tarkistetaan aina tarpeiden muuttuessa ja vähintään kolmen vuoden välein. Omaisyhteistyö on ollut kiinteää. Lakiston hoitokodeissa ja RK-Asuntojen kaikissa ryhmäkodeissa on järjestetty omaisille omaisteniltoja ja -päiviä sekä erilaisia teematilaisuuksia. Omaisyhteistyö on vakiintunut merkittäväksi työskentelytavaksi käydä yhdessä dialogia omaisten toiveista ja odotuksista. Tärkeänä lähtökohtana hoito- ja asumispalveluissa on, että asiakkailla on turvallista asua. Asiakasturvallisuudesta huolehditaan ennakoivasti ja suunnitelmallisesti, riskit on tunnistettu, kirjattu ja poikkeamat korjattu. Hoito- ja asumispalvelujen edustajat osallistuvat Rinnekoti-Säätiön asiakasturvallisuustyöryhmän toimintaan. Asukkaiden päivä-, työ- ja vapaa-ajan toiminnot perustuvat henkilökohtaisiin tarpeisiin. Kouluikäisille lapsille ja nuorille järjestettiin henkilökohtaisen opetussuunnitelman mukaista perusopetusta. Työikäiset asiakkaat kävivät päivä- tai työtoiminnoissa, tuetussa työssä tai opiskelivat työhön tai ammatilliseen koulutukseen valmentavissa koulutuksissa tai varsinaisessa ammatillisessa koulutuksessa. Ikääntyville asiakkaille oli omana toimintana järjestetty eläkeikäisten kerho- ja päivätoimintaa. Pitkäaikaisen hoito- ja asumispalvelujen kysyntä on painottunut paljon sairaanhoidollista ja toisaalta psykiatrista osaamista tarvitsevien asiakkaiden hoitoon ja kuntoutukseen sekä nuorten ja ikääntyvien asumiseen. Merkittävä määrä asiakkaita on myös siirtynyt yksilöllisesti ja suunnitelmallisesti laitoshoidosta avohuollon asumiseen. Lakiston hoitokodit Lakiston hoitokotien toiminta perustuu ammatilliseen osaamiseen, näyttöön perustuviin käytäntöihin ja asiakkaille laadittuihin yksilöllisiin hoito- ja ohjaussuunnitelmiin sekä säännöllisesti, vähintään kolmen vuoden välein kokoontuvan moniammatillisen työryhmän laatimiin kuntoutussuunnitelmiin. Hoitokotien palvelut on suunniteltu asiakaslähtöisesti ja järjestämisvelvollisten kotikuntien tarpeisiin. Hoitokotien palveluista vastaavat palvelujohtaja, palvelupäällikkö ja esimiehet. Perusyksikkönä on hoitokoti (25 hoitokotia), johon kuluu 6-18 työntekijää ja 4-17 asiakasta. Hoito- ja asumispalvelut järjestetään hoitokodin henkilökunnan, työ- ja päivätoimintojen, tukipalvelujen (siivous-, ravinto- ja pesulapalvelut), Rinnekodin koulun sekä Rinnekodin tutkimus- ja kuntoutuskeskuksen monien erityistyöntekijöiden yhteistyönä. Toimintatapana käytetään pienissä, tarkoituksenmukaisissa tiimeissä työskentelyä, jossa työryhmään kootaan avainhenkilöt asiakohtaisesti. Tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat omaiset ja palveluja ostavien kuntien edustajat, joita kutsutaan mm. säännöllisesti pidettäviin kuntoutuspalavereihin. Hoitokodit ovat profiloituneet lasten ja aikuisten palveluihin. Asiakastarpeiden mukaisesti erikoistumisen perusteena ovat esimerkiksi monivammaisuus, aistimonivammaisuus, mielenterveysongelmat, epilepsia ja muut neurologiset häiriöt, autismiin liittyvät palvelutarpeet, erilaiset infektiosairaudet sekä muut pitkäaikaissairaudet. Hoitokodeissa eri-ikäiset kehitysvammaiset asiakkaat saavat tarvitsemansa ympärivuorokautisen kokonaishoidon. Henkilöstöön kuuluvat osastonhoitajat, sairaanhoitajia, hoitajia sekä palveluavustajia, turva-avustajia ja hoitoapulaisia. Verkostoyhteistyössä toimivat lisäksi sosiaalityöntekijät, ohjaajat, eri alojen terapeutit, erikoislääkärit ja psykologit. Hoitokotien lääketieteellisestä hoidosta vastaavat lääkärit kiertävät hoitokodeissa säännöllisesti. Muita erityisasiantuntijoita on käytettävissä sekä omassa henkilöstössä että ostopalveluina. Palvelurakenteen muutoksen myötä pitkäaikaisen laitoshoidon asiakaspaikkojen määrä vähentyy suunnitelmallisesti asiakkaiden siirtyessä hoitokodeista ryhmäkotiasumisen piiriin. Muuttovalmennus toteutetaan asukkaan, omaisten, kunnan edustajien sekä asumispalveluiden työntekijöiden kanssa. Vuoden 2011 aikana hoitokodit Osmantorni ja Pohjantorni lakkautettiin asukkaiden siirtyessä pääsääntöisesti asumispalveluiden asiakkaaksi.

14 11 RK-Asunnot Kaski iltavalaistuksessa Liisa RK-Asunnot Kasken yhteistilassa RK-Asunnot RK-Asuntojen periaatteena on mahdollistaa kehitysvammaiselle henkilölle laadukas, turvallinen ja yksilöllinen asuminen ja hänen tarpeidensa mukaiset tukipalvelut, jotka lisäävät hänen osallisuuttaan ja yhdenvertaisuuttaan yhteisössä ja yhteiskunnassa sekä mahdollistavat kullekin oman näköisen elämän. Tämä voi tarkoittaa henkilökohtaista tukea päivittäisiin avun tarpeisiin, valintoihin sekä ystävyyssuhteiden luomiseen ja niiden ylläpitoon. Palvelut perustuvat kunkin asiakkaan toiveisiin ja moniammatillisen asiantuntemuksen tukemiin yksilöllisiin suunnitelmiin. RK-Asunnoilla on ryhmäkoteja ja asuntoja eri puolilla pääkaupunkiseutua ja sen lähikuntia (Espoo, Helsinki, Vantaa, Nurmijärvi ja Tuusula) 22 eri kohteessa. Laskennallisesti asuntoja oli yhteensä 320 vuoden 2011 lopussa. Asuminen on pääsääntöisesti pysyvää. Kahdessa ryhmäkodeista tarjottiin säännöllisesti ja muutamissa ryhmäkodeissa satunnaisemmin tilapäistä hoitoa ja asumista kotona asuville kehitysvammaisille henkilöille sekä toteutettiin asumisharjoittelua ja -kokeilua. Asumispalvelujen suoritteita ovat asumisvuorokaudet. Asumisen palveluja tarvittiin vuositasolla keskimäärin autetussa asumisessa 185, vaativassa autetussa asumisessa 58, ohjatussa asumisessa 16 ja tuetussa asumisessa neljälle hengelle. RK-Asuntojen vastuualueen palveluista vastaavat palvelupäälliköt yhteistyössä RK-Asuntojen esimiesten kanssa. Jokainen RK-Asunto hoitaa päivittäisen asiakastyön itsenäisesti. RK-Asuntojen henkilökunnan koulutustausta ja osaaminen on monipuolista. Henkilöstölle järjestetään säännöllisesti työn sisällöllistä ohjausta ja koulutusta. RK-Asuntojen moniammatillinen työryhmä ja tarvittaessa psykologi ja lääkäri, tukevat palveluita. RK-Asunnoissa työskentelee 1 1/2 palveluohjaajaa. He suunnittelevat ja koordinoivat asiakkaiden palvelukokonaisuuksia. RK-Asunnoissa on keskeistä löytää jokaiselle asiakkaalle hänen tarpeitaan vastaava asumisen ja palvelun muoto ja paikka. Tärkeä osa RK-Asuntojen palveluohjausta on kuunnella asiakkaan mielipiteitä ja tukea häntä mielekkään elämänkokonaisuuden saavuttamisessa sekä saamaan kotiinsa sekä kodin ulkopuolelle tarvitsemansa tuen. Jokaiselle asukkaalle on laadittu palvelusuunnitelma yhteistyössä asukkaan läheisten ja kotikunnan sosiaalityön kanssa. Asiakas on aina itse läsnä häntä koskevassa päätöksenteossa ja hänen oma tahtonsa kirjataan suunnitelmaan. Kaikessa suunnittelussa keskitytään yksilön omien arvojen pohjalta hänen vahvuuksiensa hyödyntämiseen ja tukemiseen. Palvelusuunnitelman tueksi jokaiselle asukkaalle on laadittu myös Kommunikaatio- ja LIITO-passit (liikunta- ja toimintakyky) sekä tehty yksilökeskeisen suunnittelun osina mm. Elämän karttoja ja Polkuja. Asukkaita on tuettu toimivaan vuorovaikutukseen ja kontakteihin ympäristön kanssa. Vapaa-aikanaan asukkaat käyttivät ympäröivän yhteiskunnan palveluja ja harrastusmahdollisuuksia sekä osallistuivat kiinnostuksensa mukaan myös Rinnekodin tarjoamiin kerho- ja liikuntaryhmiin sekä yhteisiin juhliin ja tapahtumiin. RK-Asunnoille on laadittu yhteiset ekologiset periaatteet ja työtä ekologisuuden edistämiseksi on jatkettu. RK- Asunnoissa on löydetty monipuolisia tapoja huomioida ympäristöasiat mm. aktiivisella taloudellisemmalla kulutuksella.

15 12 Ilmoitustaululta löytyvät kaikki tärkeät asiat RK-Asunnot Saunalahden havainnekuva Uudet RK-Asunnot. RK-Asunnot toteuttavat omalta osaltaan valtioneuvoston periaatepäätöstä kehitysvammaisten asumisen kehittämisestä ja siihen liittyvien tukipalveluiden järjestämisestä vuosina Vuonna 2011 käynnistyi usean uuden RK-Asunnon toiminta. Espoon Lakiston alueella peruskorjattiin kerrostalokiinteistö, jossa aloitti toimintansa kesällä RK-Asunnot Jokipolku ja syksyllä RK-Asunnot Lakistonkallio. RK-Asunnot Jokipolku tarjoaa asumista 12 nuorelle aikuiselle mielenterveyskuntoutujalle ja sinne muuttivat muun muassa RK -Asunnot Ainolan asukkaat. RK-Asunnot Lakistonkallioon muutti 13 asukasta Lakiston hoitokodeista. RK- Asunnot Ainolan toiminta käynnistyi uudelleen uusin asukkain tarjoten vahvasti autettua asumista nuorille mielenterveyskuntoutujille. Syksyllä valmistui Espoon Odilammelle kuusi lisäasuntoa RK-Asunnot Odilammen yhteyteen. Uudet asukkaat ovat nuoria aikuisia, joista monet olivat käyneet jo aiemmin asumisharjoittelussa RK-Asunnot Odilammen lyhytaikaisen asuminen paikalla. Itä-Helsinkiin Suutarilan asuinalueelle valmistui lokakuussa RK-Asunnot Kaski. Kaskeen muutti aikuisia ja ikääntyviä kehitysvammaisia henkilöitä, pääsääntöisesti kaikki Lakiston hoitokodeista tai muista avohuollon asumisen paikoista. Kasken ryhmäkotien asunnot on ryhmitelty kolmeksi kotikokonaisuudeksi. Loppuvuonna valmistui Länsi-Espooseen Saunalahden uudelle asuinalueelle RK-Asunnot Saunalahti. Saunalahti tarjoaa sekä ryhmäkotimuotoista että tukiasumiseen perustuvaa asumista eri-ikäisille kehitysvammaisille henkilöille. Ryhmäkotien asunnot on ryhmitelty kahdeksi kokonaisuudeksi, joissa molemmissa on kuusi asuntoa. Ryhmäkodin yläpuolisessa kerroksessa sijaitsee kahdeksan erillisasuntoa luhtikäytävän varrella. Jokaisella asukkaalla on oma asunto ja kerroksessa on yhteinen asukastupa, joka tarjoaa mahdollisuuden yhdessä toimimiseen ja yhteisöllisyyteen. Jokaisella asukkaalla RK-Asunnoissa on oma asunto tai huone, johon he ovat vuokrasuhteessa. Asukkaat saavat tarvitsemansa yksilölliset tukipalvelut. Pääsääntöisesti asukkaat uusiin RK-Asuntoihin muuttivat lapsuudenkodeistaan, muista avohuollon asumispalveluista ja Lakiston hoitokodeista. RK-Asunnoissa järjestetään osana palveluohjausta asukkaille ja heidän läheisilleen muuttovalmennusta. Sen tarkoituksena on tukea tulevassa elämänmuutoksessa sekä lisätä kehitysvammaisen henkilön ja hänen läheistensä osallisuutta ja vaikuttamista. Muuttovalmennuksen sisältö suunnitellaan yksilöllisesti muuttajan ja hänen perheensä elämäntilanteesta ja tarpeista lähtien. Muuttovalmennus voi toteutua ryhmämuotoisena tai kahdenkeskisinä tapaamisina. Vuoden aikana jatkettiin Helsinkiin valmistuvien uusien RK-Asuntojen suunnittelu- ja rakennustyötä. Keväällä 2012 valmistuu Vuosaareen RK-Asunnot Koukkusaari ja syksyllä Alppikylään RK-Asunnot Nyyttipuisto ja RK- Asunnot Hevosmies. Tiedottaminen uusista yksiköistä ja asukashaut ovat käynnissä. Myös Nurmijärvelle, Tuusulaan, Hyvinkäälle ja Porvooseen suunniteltujen RK- Asuntojen valmistelutyötä jatkettiin. Avohuollon palvelutuotanto laajenee edelleen. Kuntien lisääntynyt tarve, kiinnostus ja aktiivisuus ovat ohjanneet suunnittelua. Uusien RK-Asuntojen sijaintia valittaessa on otettu huomioon muun muassa erilaisten asumispalveluiden tarve alueella ja asukkaiden tarvitsemien palvelujen saatavuus. Asunnot sijaitsevat keskeisillä väestön kasvualueilla hyvien kulkuyhteyksien varrella. Kodit rakennetaan vammaisten asumisen laatusuositukset huomioiden. Tämä näkyy muun muassa siinä, että asunnot ja ympäristö ovat ratkaisuiltaan turvallisia, toimivia, esteettömiä ja kestävät arvot on huomioitu. Tämän lisäksi asuminen luo edellytykset kunkin asukkaan yksilöllisten tarpeiden huomioimiseen ja niihin vastaamiseen, jolloin jokaisella asukkailla on mahdollisuus sekä yksityisyyteen että yhteisöllisyyteen.

16 13 Asukasneuvosto koolla Perhehoito Perhehoidon tavoitteena on tarjota kehitysvammaiselle henkilölle hyvä ja turvallinen elämä sekä mahdollisuus asua perheenjäsenenä yksityiskodissa. Perhehoito on tarkoitettu lapsille ja aikuisille, joille voidaan tarjota perhehoitokodissa riittävä tuki, hoito ja kuntoutus. Perhehoidon palveluja voi käyttää joko lyhyt- tai pitkäaikaisesti. Vuonna 2011 Rinnekodin perhehoidon palveluissa oli 125 (113 v. 2010) asiakasta, joista 23 (10 v. 2010) henkilöä käytti ainoastaan lyhytaikaisen perhehoidon palveluja. Perhehoidossa oli päivittäin keskimäärin 94 henkilöä. Perhehoitokoteja oli 32 ja pitkäaikaisen perhehoidon toimeksiantosopimuksen tehneitä perhehoitajia n. 60. Lisäksi kymmenen perhehoitokotia toimi ainoastaan lyhytaikaista perhehoitoa toteuttaen. Perhehoito on osa Rinnekodin hoito- ja asumispalveluita. Perhehoidon osavastuualueen esimiehenä ja yhteyshenkilönä toimii perhehoidon palveluvastaava. Rinnekodin perhehoidon työyksikköön kuuluu palveluvastaavan lisäksi osa-aikaisesti palveluohjaaja ja toimistosihteeri. Palveluvastaava ja palveluohjaaja käyvät kotikäynnillä perhehoitokodeissa säännöllisesti. Koteihin, joissa on useampi henkilö perhehoidossa, tehdään vuosittain vähintään kaksi kotikäyntiä. Asetetut tavoitteet ovat toteutuneet vuoden aikana. Viime vuosien aikana Rinnekodin pitkäaikaisessa perhehoidossa asuvien henkilöiden toimintakyky on keskimääräisesti alentunut ja hoidolliset tarpeet ovat lisääntyneet. Syynä tähän on aikuisasiakkaiden ikääntyminen ja toisaalta uusien asiakkaiden hoidollisten ja kuntoutuksellisten tarpeiden lisääntyminen. Rinnekodin perhehoidon palvelujen sisältöä kehitetään jatkuvasti. Perheillä on vuoden aikana monia mahdollisuuksia tavata sekä Rinnekodin työntekijöitä että muita perheitä ja perhehoitajia. Rinnekodin perhehoidon päivät 2011 pidettiin maaliskuussa Hämeenlinnan Aulangolla. Koulutuspäiville osallistui 31 perhehoitajaa. Koulutuspäivien punaisena lankana oli voimavarat ja voimaantuminen ja teemaa käsiteltiin sekä asiakkaan että perhehoitajan hyvän elämän näkökulmasta. Elämäntaitokurssi syysiloja vietettiin Kivirannan kokous- ja juhlakeskuksessa Pirkkalassa. Kivirannassa oli mukana 36 kurssilaista. Elämäntaitokurssi on tarkoitettu koko perhekodin väelle ja yhteisen tapaamisen ja toiminnan tavoitteena on tuottaa iloa kaikille osallistujille sekä vahvistaa perhehoidon yhteisöllisyyttä. Perhehoidon asiakkaan palvelujen sisältö on suunniteltu yhdessä kehitysvammaisen henkilön, hänen läheistensä ja kotikunnan viranomaisten kanssa. Koska perhehoitokoti saattaa sijaita muussa kuin henkilön kotikunnassa, on tärkeää varmistaa palveluiden saatavuus asuinkunnassa tai sen lähiympäristössä. Perhehoidon asiakkailla on mahdollisuus käyttää kotikunnan myöntämällä maksusitoumuksella myös muita säätiön palveluja, kuten avohoidon poliklinikkapalveluja tai tutkimus- ja kuntoutuskeskuksen lyhytaikaisia tutkimus- ja hoitojaksoja.

17 14 Työ- ja päivätoiminta Työ- ja päivätoiminnat järjestivät asiakkaille toimintavuoden aikana työtoimintaa, -valmennusta, päivätoimintaa, erityispäivätoimintaa, autismipäivätoimintaa, kerhoja, virikeohjausta sekä vapaa-ajantoimintaa ja leirejä. Toimintaa järjestettiin 20 yksikössä, joista 17 sijaitsi Lakiston alueella ja kolme Helsingissä. Lisäksi tulkkipalvelujen toiminta organisoitiin osana työ- ja päivätoimintojen tulosalueen toimintaa. Yhteensä Rinnekoti-Säätiön työ- ja päivätoiminnoissa kävi toimintavuoden aikana 598 asiakasta. Osa asiakkaista tuli työ- ja päivätoimintaan Rinnekoti-Säätiön järjestämillä ryhmäkuljetuksilla, osa julkisilla kulkuneuvoilla tai omilla kunnan järjestämillä taksikyydeillä ja osa tuli lähialueilta kävellen ja saatettuna. Hoitokotien päivä- ja työtoimintaa suunniteltiin itsenäiseksi toimintamuodoksi ja sille luotiin toimintaedellytyksiä yhteistyössä hoitokotien kanssa. Ohjaustyössä työskentelee sosiaali- ja terveysalan sekä eri työtoiminnan alojen ammattilaista. Erityisosaamista työ- ja päivätoimintojen ohjaajilla on erityisesti musiikin, kuvaamataidon, liikunnan, käsityön ja kommunikaatiomenetelmien alueilla. Esimiesten määrä väheni vuoden aikana kolmesta kahteen. Työ- ja päivätoimintoihin palkattiin oma palvelujohtaja vastaamaan tulosalueen taloudesta ja toiminnan sisällöstä. Työ- ja päivätoiminnan eri toimintojen tiimien työskentely vakiintui vuoden aikana ja tuloskortti otettiin toiminnan kehittämisen välineeksi. Työtoimintaa järjestettiin Lakistossa Puutarhalla, Metsäryhmässä, Autoryhmässä, Kierrätys- ja kuljetusryhmässä, Verstas 1:ssä ja 2:ssa, Kutomossa, Rinnetuotteessa ja Nettipajassa. Lisäksi yksi työtoiminnan ryhmä toimi Kornetintiellä Helsingissä. Asiakkaan työtoimintayksikkö valikoitui hänen kiinnostuksensa, työtaitojensa ja kuntoutustarpeidensa perusteella alihankinta-, ulko-, kierrätystai puutarhatyöhön, kahvilan asiakaspalveluun tai kädentaitoja vaativiin ja kehittäviin tehtäviin. Monipuolisten työtehtävien lisäksi asiakkaat osallistuivat työtoimintapäivien aikana erilaiseen työkykyä ylläpitävään toimintaan, jota olivat mm. erilaiset liikuntatapahtumat, musiikki- ja taideryhmät, retket ja yhteiset juhlat. Toimintavuoden aikana Rinnekodin tallin toiminta lakkautettiin ja Kierrätys- ja kuljetusryhmä Kie-Ku muutti Rauhalan talosta Martintalon alakertaan. Puutarhalla aistihuonetta ehostettiin myrskyn kaataman Seppolan vanhan vajan vanhoilla laudoilla. Asiakasrakenteen muuttuminen on muokannut erityisesti Verstas 1:n toimintaa työtoiminnasta päivätoiminnan suuntaan, jolloin myös alihankintatyön osuus on vähentynyt. Työvalmennuksessa tuettiin vuoden aikana noin 20 kehitysvammaista asiakasta työelämään yksilöllisten suunnitelmien mukaan. Pääosin työpaikat sijaitsivat Rinnekoti-Säätiön oman organisaation sisällä, mm. pesulassa, aluehuollossa, keskusvarastossa, postinjakelussa, silppuamis-, kierrätys- ja kuljetustyössä, mainostenjakajana sekä hoiva- ja keittiöapulaisina. Rinnekoti-Säätiön ulkopuolelle työllistyi kaksi henkilöä kauppaan ja yksi työskenteli UFF:lla. Päivätoiminnassa perustettiin uusi päivätoimintayksikkö Ainontupa Pihlajan alakerran tiloihin jatkamaan kahden aiemman yksikön toimintaa. Päivätoimintaa tarjosivat Rinnekodin alueella myös Päivälä, Nettipaja, Verstas 1, Verstas 2, Kutomo sekä Toiminta- ja kommunikaatioryhmä. Helsingissä päivätoimintaa oli tarjolla Malminkartanon ja Kornetin yksiköissä. Päivätoiminnassa asiakkaat tekivät erilaisia kädentaitojen töitä, osallistuivat musiikkihetkiin, liikuntaan, rentoutukseen, kodinhoidollisiin töihin sekä juhliin ja retkiin. Toimintakauden aikana pyrittiin eriyttämään tietoisesti päivätoimintaa ja erityispäivätoimintaa, jotta erityispäivätoiminnan asiakkaille pystyttäisiin takaamaan heidän tarvitsemansa erityinen tuki ja yksilöllisiin tarpeisiin vastaaminen. Erityispäivätoiminnan asiakkaiden tarpeisiin vastaamiseksi toimintaan jouduttiin varaamaan myös aiempaa enemmän ohjausresursseja. Toimintaympäristöön kiinnitettiin erityistä huomiota, jotta se tukisi asiakkaan vuorovaikutusta ja toimintaa sekä tarjoaisi mahdollisuuksia elämyksiin ja kokemiseen. Asiakkaiden liikuntakykyä pidettiin yllä liikkumalla monipuolisesti mm. liikuntasalissa motorisella radalla, ulkoilemalla ja käymällä uimassa. Erityispäivätoimintaa järjestettiin Lakistossa Toiminta- ja kommunikaatioryhmässä ja Päivälässä sekä Helsingissä Malminkartanon ja Kornetin yksiköissä. Työ ja päivätoiminnan asiakkaat Kerhot Työ ja päivätoiminta Erityispäivätoiminta Autismipäivätoiminta Vapaaaika, leirit ja virikeohjaus Kotoa, RK-Asunnoista tai muista ryhmäkodeista,perhehoidosta Lakiston hoitokodeista

18 15 Rinnekodin metsäpäivillä kiinnostuneet saivat tutustua monitoimikoneeseen, jolla voidaan kaataa, karsia ja katkoa puita. Huovuttajataiteilija Verstas 2:lta Autismin kirjon henkilöiden työ- ja päivätoiminnassa on ollut tarvetta uusiin yksiköihin ja toiminnan kehittämiseen asiakkaiden yksilöllisiä tuen tarpeita vastaavasti. Lakiston alueelle perustettiin uusi työtoiminnan yksikkö Laituri, myös Kornetissa lisättiin asiakaspaikkoja autismipäivätoimintaan. Autistien päivätoimintaa järjestettiin Lakiston alueella Ankkurissa, Joonatanissa ja Laiturissa sekä Helsingissä RK-tiimissä ja Kornetissa. Autismipäivätoiminnassa keskeistä on toimintojen jäsentäminen asiakkaan lähtökohdista käsin selkeiksi ja positiivisia oppimiskokemuksia tarjoaviksi. Kommunikaatiota tuetaan vaihtoehtoisilla kommunikaatiomenetelmillä. Lakistossa hyödynnettiin Rinnekoti-Säätiön ulkotyömahdollisuuksia ja RK-tiimistä käytiin tekemässä töitä myös läheisen kaupan pullonpalautuksessa. Eläkeikäisten päivätoiminnan tavoitteena on ylläpitää ja kehittää ikääntyneen asiakkaan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä ja hyvinvointia. Ryhmät kokoontuivat ajankohtaisten kädentaitoihin, musiikkiin tai kirjallisuuteen sekä liikuntaan perustuvien teemojen ympärille. Eläkeikäisten päivätoimintaa järjestettiin Lakiston alueella kolmena päivänä viikossa kolme tuntia kerrallaan. Syksyllä Vapaalankodissa aloitettiin uusi ryhmä. Kesällä 2011 aktiivinen kesäleiritoiminta järjestettiin Marmatin leirikatoksessa, uuden leirikeskuksen ollessa rakennusvaiheessa. Syksyllä valmistui uusi leirikeskus Majalammelle ja siellä järjestettiin muutamia leiripäiviä syksyn aikana. Vapaa-ajantoiminta organisoi myös ulkoliikuntaan tarkoitettujen apuvälineiden lainausta. Virikeohjaus käynnistyi Rinnekodin Lakiston alueella tammikuussa. Toiminnan tarkoitus on tuottaa viriketoimintaa kolmeen Lakistossa sijaitsevaan hoitokotiin, Ala- Kumpuun, Ala-Laakso 1:seen sekä Ala-Laakso 2:seen. Asiakkaat osallistuvat toimintaan jaksamisensa sekä vointinsa mukaan. Huvitus-kerho toimi Rinneosastojen alakerrassa ja palveli Rinneyksiköiden toimintaa koko toimintavuoden. Kerho lakkautettiin joulukuussa hoitopalveluiden organisoidessa virikeohjauksen oman toimintansa sisäisenä toimintana. Tulkkipalvelut tarjoaa vammaisten tulkkauspalvelua puhevammaisille sekä opiskelutulkkausta vammaisille henkilöille. Tulkkauspalvelujen lisäksi tarjottiin tukiviittomaopetuksia ja perhemuotoista varhaisviittoma- ja kommunikaatio-opetusta. Vapaa-ajantoiminta oli avointa kaikille Rinnekoti-Säätiön asiakkaille. Toiminnasta laadittiin oma tapahtumakalenteri ja toiminnasta tiedotettiin Intranetissä ja sähköpostilla RK- Asuntoihin, hoitopalveluihin sekä työ- ja päivätoimintoihin. Vapaa-ajanohjauksen säännöllisiin toimintoihin kuuluivat näytelmä-, kokki-, kävely- ja maanantaikerhot. Kuukausittain järjestettiin yhteislaulutilaisuus, disco, elokuvailtapäivä ja päivätanssit. Lisäksi järjestettiin eriaiheisia ja vuodenkulkuun liittyviä juhlia ja tapahtumia.

19 16 AUKI-koulutuksessa Kornetintiellä Helsingissä sijaitsevat Lasten kuntoutuskoti, RK-Asunnot Kornetintie sekä Kornetintien työ ja päivätoiminta Muut palvelut Lasten kuntoutuskoti Lasten kuntoutuskoti järjestää perheille Kelan korvaamana laitosmuotoisena kuntoutuksena sopeutumisvalmennuskursseja ja nuorille itsenäistymistä tukevia kuntoutuskursseja, kun lapsella tai nuorella on jokin harvinainen sairaus tai vamma. Vanhemmille ja lapsille tarjotaan tietoa sairaudesta tai vammasta, voimavaroja sairauden kanssa elämiseen, erityisesti vertaistuen muodossa. Vanhemmilla ja lapsilla on kurssin aikana omat kurssille räätälöidyt ohjelmansa. Moniammatilliseen työryhmään kuuluu erikoislääkäri, psykologi, sosiaalityöntekijä, toimintaterapeutti, fysioterapeutti, perheterapeutti, puheterapeutti, sairaanhoitaja ja lastenhoitajia. Uudet tilat ovat osoittautuneet kurssitoimintaa hyvin palveleviksi. Vuonna 2011 Lasten kuntoutuskodissa järjestettiin 30 perhekurssia (27 kpl v.2010, 27 kpl v.2009) ja kaksi nuorten kuntoutuskurssia (5 kpl v.2010, 3 kpl v.2009). Perhekursseille osallistui kaiken kaikkiaan 663 henkilöä, joista kuntoutujalapsia oli 172 (199 hlöä v. 2010, 148 hlöä v.2009). Nuorten kursseille osallistui 24 nuorta (41 hlöä v.2010, 38 hlöä v.2009). Kurssivuorokausia kertyi yhteensä 3262 (3003 vrk v.2010, 3027 vrk v.2009). Harvinaisiin diagnoosiryhmiin kuuluvien lasten tilapäishoitoa järjestettiin 11 viikonloppuna sekä lisäksi yhtenä 5 päivän mittaisena leiriviikkona. Espoon kaupungin kanssa tehty sopimus koski yhteensä 14 perhettä ja 15 lasta. Vuoden 2010 sopimuksen mukaan perheitä oli 10 ja lapsia 12. Vertaistukitapaamisia järjestettiin kolmelle diagnoosiryhmälle, ja Lasten kuntoutuskodin ylläpitämästä ns. tukiperherekisteristä välitettiin säännöllisesti yhteystietoja niitä pyytäville perheille. Potilas- ja vanhempainyhdistysten kanssa järjestettiin yhteistyössä Lasten kuntoutuskodin tiloissa kolme vertaistapaamista. Yhteistyötapaamisissa sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten kanssa aiheina ja sisältöinä olivat Lasten kuntoutuskodin palvelut, asiakkaiden ja ammattilaisten toiveet. Yksilötyönohjausta annettiin 10 kertaa ja ryhmätyönohjausta 22 kertaa. Kevään aikana toteutui myös äitien vertaistukiryhmä. Syksyllä käynnistettiin uutena palveluna perheiden tukikeskustelut. Niiden tavoitteena on tarjota uuden, haastavan diagnoosin kohdalla perheille tukea myös sopeutumisvalmennuskurssitoiminnan ulkopuolella. INCL-Työ INCL-työ siirtyi kertomusvuoden alusta Kehitysvammaliitolta säätiön toimintaan. Työ on painottunut INCL- ja Jansky-Bielschowsky-perheiden kanssa tehtävään perhetyöhön. Lisäksi on tuettu muitakin harvinaisia sairausryhmiä, joiden tuen tarve on samankaltainen. Työssä on tuettu ja ohjattu perheitä arjessa ja kriiseissä sekä toimittu asiantuntijana ja konsulttina perheiden parissa työskenteleville tahoille. Perhetapaamisia on ollut vuoden aikana 119, alueellisia perheiden tapaamisia kolme, lisäksi on ollut 29 yhteisneuvottelua muiden perheen yhteistyötahojen kanssa. Työnohjausta on annettu 19 työntekijäryhmälle tai yksilölle yhteensä 49 kertaa. Koulutuksellisia neuvontatilaisuuksia on toimintavuoden aikana ollut yhteensä 15 ja näihin on osallistunut yhteensä 163 henkilöä. Muut sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut Palvelujen järjestämisessä noudatettavan läheisyysperiaatteen mukaisesti kunnat ostivat Rinnekodin asumispalvelujen piirissä oleville muussa kuin kotikunnassa asuville kuntalaisilleen heidän tarvitsemansa perusterveydenhuollon käynnit, joita vuonna 2011 oli 81 (195 V. 2010, 218 v. 2009), hammaslääkärin käyntikertoja oli 256 (195 v. 2010, 206 v. 2009), suuhygienistin käyntikertoja oli 244 (186 v. 2010, 154 v. 2009) ja lisäksi oli 27 anestesiassa tehtyä hammashoitokertaa (10 v. 2010, 8 v. 2009).

20 17 Erityisopetus Rinnekodin koulu Rinnekodin koulussa annettiin perusopetusta sekä Rinnekodissa asuville kouluikäisille oppilaille että kotoa taksikuljetuksilla tuleville oppilaille. Kotona asuville oppilaille järjestettiin tarpeen mukaan aamu- ja iltapäivähoitoa. Koulussa on neljä opetusryhmää; kaksi oppilaille, joilla on autistisia piirteitä ja kaksi monivammaisia oppilaita varten. Koulussa opiskeli 25 oppilasta. Oppilaat ovat vuotiaita. Opetusta järjestettiin pääsääntöisesti toiminta-alueittain, joita ovat motoriset taidot, kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot. Opetuksen lähtökohtana ovat olleet oppilaan vahvuudet sekä hänen yksilölliset oppimis- ja kehitystarpeensa. Kuntoutuksellista yhteistyötä tehtiin arjen toiminnoissa ja terapioissa niin terapeuttien kuin hoitokotienkin kanssa. Oppiminen tapahtui tavoitteellisena opiskeluna erilaisissa tilanteissa itsenäisesti, opettajan ohjauksessa sekä vuorovaikutuksessa opettajan/ohjaajien ja vertaisryhmän kanssa. Oppilaat ovat käyttäneet viikoittain Martintalon uimahalli- ja liikuntatiloja sekä ulkoilu- ja virkistysalueita. Osa oppilaista on käynyt myös ratsastamassa ja harjaantumassa työtoimintoihin. Oppilaat ovat osallistuneet Rinnekodin yhteisiin juhliin ja tapahtumiin, mikäli ne on voitu sovittaa oppilaan viikko-ohjelmaan. Kodin ja koulun yhteistyötä on toteutettu sekä yhteisöettä yksilötasolla. Vanhemmille on järjestetty vanhempainilta, juhlia ja mahdollisuus liittyä vanhempien sähköpostilistaan. Vanhemmat osallistuivat lapsensa henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman tekemiseen yhdessä moniammatillisen työryhmän kanssa, johon kuuluivat kunkin oppilaan kuntoutustarpeiden mukaan lääkäri, psykologi, sosiaalityöntekijä, hoitokodin työntekijä sekä fysio-, puhe-, toiminta-, ratsastusja musiikkiterapeutti. Koulunsa päättäville oppilaille on tehty jatkohuoltosuunnitelma. Oppilashuoltotyötä koordinoi ja kehittää moniammatillinen oppilashuoltoryhmä. Oppilashuoltotyön tärkeä painopistealue on ollut vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö, jonka avulla on pyritty tukemaan oppilaan koulunkäyntiä ja hyvinvointia. TYVA-opetus Helsingin Diakoniaopiston ja Rinnekoti-Säätiön yhteistyönä toteutui kahdeksas valmentavan ja kuntouttavan opetuksen jakso keväällä 10 opiskelijalle ja syksyllä viidelle opiskelijalle (TYVA= työhön ja itsenäiseen elämään valmentava opetus ja ohjaus). Opetus tapahtui Helsingin Diakoniaopistolla, Rinnekodissa ja lukuisilla opintomatkoilla pääkaupunkiseudun eri kohteissa. AUKI-koulutus Yhteiset palvelut Yhteisiin palveluihin kuuluvat hallinto- ja sisäiset palvelut. Yhteisten palvelujen henkilöstön määrä kokoaikaisiksi muutettuna oli 94 (86,5 v ja 85,5 v. 2009). Henkilöstömäärän lisäykseen vaikuttivat mm. toimintojen sisäinen uudelleenjärjestely, tietojärjestelmien päivittäminen sekä laajentuvan palvelutuotannon edellyttämä teknisen osaamisen laajentamisen tarve. Hallintopalveluihin kuuluu Rinnekoti-Säätiön yleishallinto sekä talous- ja henkilöstöpalvelut. Sisäiset palvelut tuottivat ravinto-, pesula-, materiaali-, tilahuolto-, kiinteistöhuolto- ja teknisiä palveluja kaikille Rinnekoti-Säätiön toiminnoille. Sisäisten palvelujen vastuulla on myös lähes 200 säätiön vuokra-asuntoa, joita vuokrataan lähinnä työsuhdeasunnoiksi, mutta myös ulkopuolisille vuokralaisille. Säätiö vastaa Lakiston alueen kunnallistekniikasta ja aluehuollosta. Suurin yksittäinen koko säätiötä koskeva kertomusvuoden hanke oli Mediatri-asiakastietojärjestelmä, joka kattaa lähes kaikki säätiön palvelutoiminnot ja laskutuksen. Järjestelmän käyttäjiä koulutettiin noin 700 ja järjestelmä on otettu käyttöön vaiheittain vuoden 2011 huhtikuusta alkaen. Viimeiset järjestelmän ominaisuudet saataneen käyttöön vuoden 2012 aikana. Säätiön toiminnan maantieteellinen hajautuminen vaikuttaa myös sisäisten palvelujen toimintatapoihin, jolloin vastuuhenkilöiden asiantuntemus sekä konsultoiva ja koordinoiva rooli korostuvat. Palvelutoiminnan laajentuessa Itä-Helsinkiin tuli mm. työterveyspalveluiden järjestäminen uudella tavalla ajankohtaiseksi. Työterveyshuollon palvelut kilpailutettiin syksyllä 2010 ja palveluiden tuottaminen siirtyi Diacor terveyspalvelut Oy:lle kesäkuussa Palveluiden maantieteellinen saatavuus parani merkittävästi, ja henkilöstölle voidaan nyt tarjota aikaisempaa kattavammin myös sairaanhoidon palveluita. Kertomusvuonna jatkettiin prosessikuvausten laatimista ja päivittämistä sekä mittareiden asettamista. Menossa olevien mm. Mediatrista johtuvien toimintatapamuutosten takia työ jatkuu vielä. Vuosien aikana säätiössä toteutettiin kolme merkittävää rakennushanketta, joissa säätiö itse toimi pääurakoitsijana ja osin KVR-urakoitsijana. Lakiston Majalammen leirikeskuksen päärakennus valmistui elokuussa Esteetön rakennus palvelee lähinnä päiväleiritoimintaa ja leirisesongin ulkopuolella myös luonnonläheisenä kokoustilana. Espoon Odilammelle valmistui RK-Asunnot Odilammen kuusi lisäasuntoa entisen toimintakeskuksen tiloihin. Lakistossa otettiin käyttöön kesäkuussa RK-Asunnot Jokipolku ja elokuussa RK- Asunnot Lakistonkallio. Viidelle autistiselle kehitysvammaiselle nuorelle toteutettiin yhteistyössä Helsingin Diakoniaopiston kanssa työhön ja itsenäiseen elämään valmentava ja kuntouttava AUKI-koulutus. Koulutus perustuu autismikuntoutuksen perusteisiin ja sen tavoitteena on lisätä ja edistää opiskelijan omatoimisuutta ja osallistumista sekä vahvistaa kommunikointi- ja ryhmässä toimimisen keinoja.

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

TUKEA YKSILÖLLISEEN ELÄMÄÄN

TUKEA YKSILÖLLISEEN ELÄMÄÄN TUKEA YKSILÖLLISEEN ELÄMÄÄN Tuki- ja osaamiskeskus Eskoo on sosiaalihuollon erityispalvelujen asiakaslähtöinen osaaja, tuottaja ja kehittäjä. Eskoo on erikoistunut vammaispalveluihin ja lastensuojeluun.

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678 1 Sosiaalipalvelut Kuntoutus, asuminen ja päivätoiminta Tuulikello Kuntoutusjaksot 375 Osastojakso, jonka aikana asiakkaalle tehdään moniammatillinen kokonaistilanteen arviointi, kuntoutuksen suunnittelu

Lisätiedot

Yhteistyökokous 12.12.2011. Pirjo Poikonen Kehittämiskonsultti Helsingin kaupunki Sosiaalivirasto

Yhteistyökokous 12.12.2011. Pirjo Poikonen Kehittämiskonsultti Helsingin kaupunki Sosiaalivirasto Yhteistyökokous 12.12.2011 Pirjo Poikonen Kehittämiskonsultti Helsingin kaupunki Sosiaalivirasto Kuntatoimijan mahdollisuudet edistää yksilöllisen asumisen kehittämistä ja laitosten purkua Helsingin kaupunki

Lisätiedot

KEHAS-OHJELMA -LAITOKSISTA YKSILÖLLISEEN ASUMISEEN. Heidi Hautala Yksi naapureista hanke KAJAANI

KEHAS-OHJELMA -LAITOKSISTA YKSILÖLLISEEN ASUMISEEN. Heidi Hautala Yksi naapureista hanke KAJAANI KEHAS-OHJELMA -LAITOKSISTA YKSILÖLLISEEN ASUMISEEN KAJAANI 23.8.2012 Heidi Hautala Yksi naapureista hanke Kehitysvammaisten Palvelusäätiö 2 Kehitysvammaisten Palvelusäätiö on omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

Kotihoidon kriteerit alkaen

Kotihoidon kriteerit alkaen Kotihoidon kriteerit 1.1.2017 alkaen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Kotihoidon kriteerit Toimintakyky Palvelun tarve Palvelun määrä Palvelun tavoite Asioiden hoitoon liittyvissä

Lisätiedot

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015 Valtioneuvoston periaatepäätös kehitysvammaisten asumisen ohjelmasta 2010-2015 Raija Hynynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Tarvitaanko kehitysvammalaitoksia?

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Raija Hynynen 13.5.2013 Tuula Tiainen 22.5.2013 Rakennetun ympäristön osasto Toteutuuko hyvä, tarpeita vastaava asuminen? -tavallisissa asunnoissa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin?

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Susanna Hintsala, Kehitysvammaliitto Kuntaseminaari Eskoossa 28.10.2016 1 11/8/2016 YK-sopimus ja asuminen 9 art. Varmistetaan vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Asumispalvelujen hankinta

Asumispalvelujen hankinta Asumispalvelujen hankinta Vammaispalvelut Kehitysvammapalvelut Kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain 2 mukainen Asiakasmäärä n. 70 -> Hankinnan arvo n. 18M Ajalle 1.3.2017-28.2.2021, + 2 v (optio)

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Kehas-katsaus. Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Kouvola

Kehas-katsaus. Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Kouvola Kehas-katsaus Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Kouvola 8.6.2016 VN:n periaatepäätös ohjelmasta kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palvelujen

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja

Lisätiedot

Helena Lindell Asumispalvelujen päällikkö Vammaispalvelut Vantaa

Helena Lindell Asumispalvelujen päällikkö Vammaispalvelut Vantaa Helena Lindell Asumispalvelujen päällikkö Vammaispalvelut Vantaa 2.11.2016 Peilauspintana käytännönkokemus laitoksesta opetuksesta työ- ja toimintakeskuksesta autisminkirjon palveluohjauksesta asumisesta

Lisätiedot

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA 1 ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA Toimintaohjeen tarkoituksena on antaa tietoa Espoon vanhusten palvelujen kotihoidon toimintaperiaatteista kuntalaisille, kotihoidon asiakkaille

Lisätiedot

KÅRKULLA SAMKOMMUN KUNTAYHTYMÄ

KÅRKULLA SAMKOMMUN KUNTAYHTYMÄ KÅRKULLA SAMKOMMUN KUNTAYHTYMÄ Kårkulla kuntayhtymä Kårkulla kuntayhtymä tuottaa ruotsinkielisiä vammaispalveluita. Toiminta aloitettiin 20.8.1960. Kårkulla kuntayhtymää ylläpitää kaikki 33 kaksikielistä

Lisätiedot

Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Etelä Karjalan sosiaali ja terveydenhuollon ky, Eksote järjestää maakunnan

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.6.2010 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Saunapalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9.

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9. Muistibarometri 2015 Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä Kuntamarkkinat 14.9.2016 Olli Lehtonen Keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta sairastavien määrä Suomessa

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TOIMIALUE: Kehitysvammahuolto ja vammaispalvelut PALVELU-/VASTUUALUE: Kehityspoliklinikka ja vammaispalvelun sosiaalityö VASTUUHENKILÖ: Miia Luokkanen TOIMINTA-AJATUS: Vammaispalvelut tuottavat asiakkaidensa

Lisätiedot

CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella -projekti vuosina 2007-2010 CP- ikä/kunto -projekti (CPIK)

CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella -projekti vuosina 2007-2010 CP- ikä/kunto -projekti (CPIK) CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella -projekti vuosina 2007-2010 CP- ikä/kunto -projekti (CPIK) Invalidiliitto ry hallinnoi - RAY rahoittaa www.invalidiliitto.fi/cp-projekti

Lisätiedot

Tampereen seudun ammattiopisto sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Tampereen seudun ammattiopisto sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Liite Naytto 24.11.2016 Koulutusala Ammatillinen perustutkinto Kaikille pakolliset tutkinnon osat Osaamisala Valinnainen tutkinnon osa Tutkintonimike Hyvinvointi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Lisätiedot

Vammaisten palvelut. Uudet palvelukokonaisuudet 8.4.2016

Vammaisten palvelut. Uudet palvelukokonaisuudet 8.4.2016 Vammaisten palvelut Uudet palvelukokonaisuudet 8.4.2016 Vammaisten palveluiden ydinprosessit: 1) Asumisen tukeminen 2) Liikkumisen ja osallisuuden tukeminen 3) Kuntoutus Ennaltaehkäisy HTE on kaikkea sote-palvelujen

Lisätiedot

Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa

Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa Elina Uusitalo,ylitarkastaja Valvira 2.3.2011 Elina Uusitalo 1 Sosiaalihuolto Valvirassa Sosiaalihuollona valvonta ja ohjaus osaksi

Lisätiedot

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet 1.1.2014 alkaen Ikäihmisten lautakunta 17.12.2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta...

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla. Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla. Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Autismin kirjo ja kuntoutus Autismin kirjo on neurologisen kehityksen häiriö, joka aiheuttaa pulmia henkilön aistikokemuksiin,

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Kehitysvammaisena eläminen Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Yleistä kehitysvammaisuudesta Vaikeus oppia ja ymmärtää uusia asioita Kehitysvammaisuudessa on asteita ja ne vaihtelevat lievästä syvään Syitä

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN KOTIHOIDON TUKIPALVELUT

JÄRVI-POHJANMAAN KOTIHOIDON TUKIPALVELUT Oheismateriaali ltk 20.10.2015 JÄRVI-POHJANMAAN KOTIHOIDON TUKIPALVELUT Alajärvi, Vimpeli, Soini 1 SISÄLTÖ 1. KOTIHOIDON TUKIPALVELUT... 3 2. Ateriapalvelu... 3 3. Kauppapalvelu... 4 4. Kylvetyspalvelu...

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

Kehitysvammaisten ihmisten asuminen- ajankohtaista ja yksilöllisen asumisen mahdollisuuksia

Kehitysvammaisten ihmisten asuminen- ajankohtaista ja yksilöllisen asumisen mahdollisuuksia Kehitysvammaisten ihmisten asuminen- ajankohtaista ja yksilöllisen asumisen mahdollisuuksia Kehitysvammaisten ihmisten asuminen. Seminaari 30.8.2013 Kuopio / Markku Virkamäki, toiminnanjohtaja,kehitysvammaisten

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.1.2012 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveys ja asuminen - vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkkeensaajista mielenterveyden

Lisätiedot

Kuntakentän haasteet ja mahdollisuudet

Kuntakentän haasteet ja mahdollisuudet Kuntakentän haasteet ja mahdollisuudet Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.- 18.1.2013 Jaana Viemerö, erityisasiantuntija, Suomen Kuntaliitto Käynnissä edelleen useita samanaikaisia uudistuksia Vammaislainsäädännön

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Toimintasuunnitelma 2014 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin osana

Lisätiedot

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa

Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa Ainutlaatuista asumista Jyllin Kodit tarjoaa mahdollisuudet elinikäiseen asumiseen ja rentouttavaan terveyslomailuun Ikaalisten

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 20.10.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA ASUKASFOORUMI 15.3.2011 Minna-Maria Behm, Teija Malinen, Erja Inkiläinen & Eeva-Liisa Saarinen Vanhusten palvelut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa Vanhusten

Lisätiedot

Mistä jatkossa apua? kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen

Mistä jatkossa apua? kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen Mistä jatkossa apua? kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen 20.9.2016 ilkka.jokinen@vaalijala.fi 1 Teemat 1. Kohderyhmä 2. Liikkuvat kuntoutuspalvelut 3. Kokonaiskuntoutus 4. Osaamis- ja tukikeskukset 5. Vaalijalan

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen

Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella projekti 2007-2010 Osaprojekti CP-vamma ja ikääntyminen Toimintakyvyn laaja-alainen tukeminen ikävuosien karttuessa Tiedon ja valtaistumisen

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET Kuntalaisaloite asumispalveluiden järjestämiseksi tamperelaisille kehitysvammaisille - Tarja Viitapohja ym. (Dno TRE: 4108/05.01.05/2016)

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tilannekatsaus

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tilannekatsaus Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tilannekatsaus Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman 2013-2017 väliseminaari, 16.12.2015, Finlandia talo, Helsinki ohjelmapäällikkö Sari Hosionaho, FT Taustaa

Lisätiedot

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri, EMBA osastopäällikkö sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut 21.9.2015

Lisätiedot

Palveluasuminen. Turvallista, tasa-arvoista ja yksilön tarpeet huomioivaa kodikasta asumista

Palveluasuminen. Turvallista, tasa-arvoista ja yksilön tarpeet huomioivaa kodikasta asumista Palveluasuminen Turvallista, tasa-arvoista ja yksilön tarpeet huomioivaa kodikasta asumista Setlementti Ukonhattu ry Ukonhattu on perustettu vuonna 1995 ja se toimii yhtenä Suomen Setlementtiliiton jäsenyhdistyksenä.

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Kunta-sote -rajapinta Kuntamarkkinat , Pekka Kuosmanen

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Kunta-sote -rajapinta Kuntamarkkinat , Pekka Kuosmanen Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Kunta-sote -rajapinta Kuntamarkkinat 10.9.2015, Pekka Kuosmanen Pohjois-Karjalan sote-hanke tekee suunnitelman kuntien päätöksentekoa varten siitä, miten alueen sosiaali-

Lisätiedot

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty SOKU Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen 2015-2018 Perustiedot Toteuttajat: Lapin AMK Oy, Hyvinvointiala; Osatoteuttajina Meri-Lapin Työhönvalmennussäätiö, Sodankylän

Lisätiedot

2014 Toimintakertomus

2014 Toimintakertomus sosiaalilautakunta 29.1.2015 1 2014 Toimintakertomus 2.6 Sosiaalilautakunta Sosiaalitoimen tehtävänä on edistää ja ylläpitää yksityisen henkilön, perheen ja yhteisön sosiaalista turvallisuutta ja toimintakykyä

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013

ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013 ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013 Sosiaali- ja terveystoimi Perhe- ja sosiaalipalvelut Vammaispalvelut 2 (8) Johdanto

Lisätiedot

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

Kehitysvammapalvelut

Kehitysvammapalvelut Kehitysvammapalvelut Ahokoti Harjukoti Kotikartano Nevakoti Niittykumpu Norola: Toukola ja Jukola Ritoniitty Ritorinne Ohjattu asuminen Aittokoti Peltola Norola: Onnela Tuettu asuminen Ryhmäkotien yhteydessä

Lisätiedot

Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle?

Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle? Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle? Valinnanvapauslain luonnoksen mukaisesti 21.12.2016 1 21.12.2016 Valinnanvapaus on osa soteuudistusta Soteuudistuksen tavoitteena on varmistaa ihmisille yhdenvertaiset

Lisätiedot

Vanhus- ja vammaispalvelut 2016

Vanhus- ja vammaispalvelut 2016 Vanhus- ja vammaispalvelut 2016 VANHUS- JA VAMMAISPALVELUT vanhus- ja vammaispalveluiden johtaja Soili Partanen HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT PALVELUT palvelupäällikkö Kirsi Oksanen PALVELUOHJAUS RUORI Ateriapalvelu

Lisätiedot

KunTeko Kuntatalo Miltä tulevaisuuden työ meillä näyttää ja tuntuu? Case Kuntouttava kotihoito

KunTeko Kuntatalo Miltä tulevaisuuden työ meillä näyttää ja tuntuu? Case Kuntouttava kotihoito KunTeko 2020 10.5.2016 Kuntatalo Miltä tulevaisuuden työ meillä näyttää ja tuntuu? Case Kuntouttava kotihoito Tarja Viitikko Kotona asumisen tuki toimintayksikön esimies/projektikoordinaattori Etelä-Karjalan

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma

Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma 2016 2020 Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma Tutkimus- ja kehittämisohjelman pohjana toimivat Etelä-Pohjanmaan n Kanta-Hämeen

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut

Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut Lausuntopalaute Valmennuksen ja tuen suhdetta sosiaalihuoltolain mukaiseen sosiaaliohjaukseen ja

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi

Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi Sosiaalipalvelut -tulosalue 1 Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi Päivi Nurmi-Koikkalainen 21.10.2008 Rovaniemi Oikeudenmukaisuus = normit + käytäntö H.T. Klami 1990

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 980/2012 - voimaan 1.7.2013 Kuntamarkkinat

Lisätiedot

SenioriKaste. Johtajat

SenioriKaste. Johtajat SenioriKaste Johtajat 2.11.2015 Hanketyöskentely Hanke tukee kuntien omaa kehittämistyötä Järjestämällä mm. kaikille yhteisiä työkokouksia (vertaistuki ja hyvien käytäntöjen jakaminen), seminaareja, koulutuksia

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

Asiakas Sukunimi ja etunimi Henkilötunnus. Lääkitys (mihin tarkoitukseen/lääkityksestä vastaava taho)

Asiakas Sukunimi ja etunimi Henkilötunnus. Lääkitys (mihin tarkoitukseen/lääkityksestä vastaava taho) PALVELUSUUNNITELMA Päiväys ja paikka: Asiakas Sukunimi ja etunimi Henkilötunnus Puhelinnumero Lähiomainen Sukunimi ja etunimi Suhde asiakkaaseen Puhelinnumero Muut perheen jäsenet ja lähiverkosto Edunvalvoja

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p Muistipalvelut Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu 12 13100 Hämeenlinna p. 044 726 7400 info@muistiaina.fi Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry tarjoaa Muistipalveluita Hämeenlinnan alueella asuville

Lisätiedot

Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa

Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa Eskoon alueellinen vammaissosiaalityöntekijöiden tapaaminen 6.9.2016 13.9.16 Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa / Stina Sjöblom 1 THL:n

Lisätiedot