VUOSIKERTOMUS Kotini on linnani. (Lari 40 v.) Kodissa on tarpeeksi tilaa. (Sasu 22 v.) Koti on kaunis. (Laura 41 v.)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VUOSIKERTOMUS 2011. Kotini on linnani. (Lari 40 v.) Kodissa on tarpeeksi tilaa. (Sasu 22 v.) Koti on kaunis. (Laura 41 v.)"

Transkriptio

1 VUOSIKERTOMUS 2011 Kodissa on tarpeeksi tilaa. (Sasu 22 v.) Kotini on linnani. (Lari 40 v.) Koti on kaunis. (Laura 41 v.) Saa nukkua rauhassa. (Helena 19 v.)

2 Sisällysluettelo Uusia koteja ja asumisen tukea jo vuosikymmenten ajan 1 Osaamiskeskus 2 Tutkimus ja kehittämistoiminta 3 Yhteistyö 4 Kehitysvammapalvelut 5 Tutkimus ja kuntoutuskeskus 7 Hoito ja asumispalvelut 10 Työ ja päivätoiminta 14 Muut palvelut 16 Lasten kuntoutuskoti 16 Muut sosiaali ja terveydenhuollon palvelut 16 Opetuspalvelut 17 Yhteiset palvelut 17 Henkilöstö 18 Talous 20 Tuloslaskelma 23 Tase 24 Tilintarkastuskertomus 25 Säätiön hallinto 26 Organisaatiokaavio 28 Liite 1: Rinnekoti-Säätiön ja Rinnekodin tutkimusrahaston tukemia julkaisuja 2011 Liite 2: Yhteystiedot Kuvat: Tero Rytkönen, Heidi Talja, Maija Rimpiläinen

3 Rinnekoti-Säätiö lyhyesti Rinnekoti-Säätiö tuottaa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetustoimen palveluja päätoimintanaan kehitysvammaisten palvelut. Rinnekodin toiminta käynnistyi vuonna 1927 Helsingin Diakonissalaitoksella, kun sisar Aino Miettinen otti hoidettavakseen kaksi kehitysvammaista lasta. Rinnekoti-Säätiö perustettiin vuonna Kunnat ovat velvollisia järjestämään kehitysvammaisille heidän tarvitsemansa palvelut ja Rinnekoti-Säätiön toiminta perustuu eri laeissa yksityisille palveluntuottajille annettuun oikeuteen tuottaa palveluja mm. kunnille ja kuntayhtymille. Rinnekoti -Säätiö tekee oman kehittämistyönsä lisäksi läheistä yhteistyötä yliopistojen, muiden oppilaitosten ja mm. Suomen Aivosäätiön Rinnekodin tutkimusrahaston kanssa kehitysvammatutkimuksen ja -palvelujen edistämiseksi. Rinnekoti-Säätiö on jatkuvasti monipuolistanut palvelujaan ja pitänyt samanaikaisesti huolta erityispalvelujen ja vaikeimmin kehitysvammaisten palvelujen saatavuudesta. Rinnekodin palvelutoiminta lukuina Asiakkaat Henkilöitä Henkilöitä Hoitokodeissa asiakkaita keskimäärin päivittäin RK-Asunnoissa asiakkaita keskimäärin päivittäin Perhehoidossa asiakkaita keskimäärin päivittäin Kehitysvammahuollon käyntejä vuodessa Työ ja päivätoiminta asiakkaita vuodessa Lasten kuntoutuskoti asiakkaita vuodessa Henkilökunta Henkilöitä Henkilöitä Vakinaiset ja määräaikaiset Koulutuspäiviä/henkilö keskimäärin vuodessa 5 6 Rinnekoti-konserni Rinnekoti-Säätiö yhdessä perustamiensa ja omistamiensa itsenäisten yhtiöiden kanssa muodostavat yhteistoimintakokonaisuuden, jossa suunnitelmallisella yhteistyöllä pyritään tavanomaista hankeyhteistyötä mittavampaan lisäarvoon yleishyödyllisiä palveluja tuotettaessa. Tutkimus- ja kuntoutuskeskus hoitokoteineen, RK-asunnot, perhehoito yksityiskodeissa, työ- ja päivätoimintayksiköt, erityiskoulu ja Lasten kuntoutuskoti toimivat säätiön ylläpitäminä. Vuonna 2005 perustetun RK-Kiinteistöt Oy:n tehtävänä on Lakiston biolämpölaitoksen ylläpito. Vuonna 2008 perustettu Kiinteistö Oy RK-Asunnot, toteuttaa vuorostaan Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen ARA:n tukemat rakennushankkeet. Palvelujen laadun kehittäminen Rinnekoti-Säätiö kehittää toimintaansa säätiön arvojen ja asiakkaiden tarpeiden pohjalta. Palvelujen laatua kehitetään Social and Health Quality Service (SHQS)-menetelmän mukaisesti. Rinnekoti-Säätiö sai joulukuussa 2009 neljännen kerran ulkoisen laaduntunnustuksen, joka on voimassa vuoden 2012 loppuun. Säätiön laatupolitiikan perustana ovat asiakaslähtöisyys sekä mahdollisimman joustava pääsy tarpeiden mukaisten palvelujen piiriin. Palvelujen kehittäminen ja tuottaminen perustuvat tieteellisen tutkimuksen tai kokemuksen kautta saatuun riittävään näyttöön. Tavoitteinamme ovat palvelujen käyttäjien tyytyväisyys ja hyvä elämän laatu, toiminnan taloudellisuus ja henkilöstön hyvinvointi.

4 1 Uusia koteja ja asumisen tukea jo vuosikymmenten ajan Yhteiskunta ympärillämme muuttuu, kunta- ja palvelurakenteet uudistuvat ja lainsäädäntö kehittyy. Ajatukset jokaisen kansalaisen perusoikeuksista ja yhdenvertaisuudesta ulottuvat myös kehitysvammaisiin ihmisiin. Vammaispolitiikka rakentuu yhä voimakkaammin sen yhteisöllisyyden varaan, minkä koko väestö ja sen käytettävissä olevat palvelut tarjoavat. Asumisen ja asumisessa tarvittavan tuen järjestämisen avulla uskotaan tämän uuden yhteyden, inkluusion, toteutuvan. Asuntojen rakentamisen tärkeyttä perustelevissa muutospuheissa on ollut mukana korostuksia, joissa palvelujen kehityshistoria on nähty yksipuolisesti pelkästään ylitäyttyneinä laitoksina, joita nyt tarkastellaan omasta ajastamme käsin negatiiviseen sävyyn ja kaiken lisäksi joissakin muissa maissa tapahtuneiden kielteisten kehityskulkujen perusteella. Suomessa palvelujen synty on ollut tarvelähtöinen. Uranuurtajat halusivat kouluttaa hoitajia, jotka kävivät apua tarvitsevien ihmisten kodeissa. Varsin pian kuitenkin ilmenivät ne vaikeat olosuhteet, joissa kehitysvammaiset ihmiset tuolloin elivät. Tarvittiin kipeästi myös hoitopaikkoja. Uusien hoitopaikkojen tavoitteena oli luoda turvallisia elinympäristöjä, joissa kehitysvammainen ihminen sai tarvitsemansa hoivan, mahdollisuuden olla oma itsensä, vertaisystäviä sekä sopivaa toimintaa ja työtä. Nykyaikaisia lääkehoitomahdollisuuksia ei ollut. Maa oli maaseutuvaltainen ja hoitopaikkojen ylläpito vaati sijaintipaikaksi maatilan. Hoitopaikkojen puuttuessa kehitysvammaisia ihmisiä joutui myös psykiatrisiin sairaaloihin ja vasta luvulla saatiin sairaalahoidossa olleet kehitysvammaiset siirrettyä kehitysvammapalvelujen piiriin. Kolmen viimeisen vuosikymmenen aikana on maassamme rakennettu asuntoja kehitysvammaisille ihmisille. Heidän käytössään olleen 7000 laitosmuotoisen hoitopaikan määrä psykiatrissa sairaaloissa ja kehitysvammahuollossa on vähentynyt alle 2000 hoitopaikkaan. Asuntojen rakentamisvauhti on edelleen vilkasta. Osa rakentamistarpeista on maamme sisäisen muuttoliikkeen seurausta ja osa alueellisesta asuntojen puutteesta johtuvaa. Viimeaikaiset havainnot ovat osoittaneet merkittävän osan kehitysvammaisista olleen palvelujen ulkopuolella. Laitoshuoltoon ei ole pelkästään asunnon puuttumisen takia otettu uusia asukkaita vuosikymmeniin. Silti ajatellaan edelleenkin, että asumisen järjestäminen on mahdollista monille nykyisissä tutkimus-, kuntoutus- ja palvelukeskuksissa oleville tehostettujen asumispalvelujen avulla. Rinnekoti- Säätiö on osaltaan tässä kehityksessä mukana. Asuntojen ja asumisen tukipalvelujen rakentaminen ovat toteutuneet suunnitelmallisesti tänäkin kertomusvuonna. Tehostettujen asumispalvelujen rakentaminen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen koordinoiminen kokonaishoidoksi eri organisaatioiden tuottamista sosiaalija terveyspalveluista on yhteiskunnassamme vielä monilta osin toimivia ratkaisuja vailla. Toimivat ratkaisut ja yhteiskunnan taloudelliset edellytykset asettavat käytännössä sekä mahdollisuudet että rajat asumis- ja hoitovaihtoehdoille silloin, kun oireyhtymän ennuste, lisävammaisuus ja -sairaus vaativat erityistä hoitoa ja asiantuntemusta. Rinnekoti-Säätiö kehittää parhaillaan jalkautuvia asiantuntijapalveluja kotien, asumispalvelujen ja perhehoidon tueksi. Samanaikaisesti lisääntyvät myös poliklinikkapalvelut ja kunnissa tapahtuvat yhteisvastaanotot. Rinnekodin tutkimus- ja kuntoutuskeskusta tarvitaan erityisesti nyt palvelurakennemuutoksen aikana huolehtimaan vaikeimmin vammaisista ja eniten apua tarvitsevista kehitysvammaisista sekä tukena monissa muissa hoitotarvetilanteissa, joissa avohoidon keinot eivät riitä. Osaltaan sitä tarvitaan myös alan merkittävänä koulutuspaikkana ja tieteellisen tutkimuksen tekijänä ja edistäjänä. Myös Rinnekoti-Säätiön muilla palvelulohkoilla kuten Lasten kuntoutuskodissa, Rinnekodin koulussa, työ- ja päivätoiminnoissa, perhehoidossa sekä tutkimuspalveluissa kertomusvuosi on ollut muutoksen ja kehittämisen aikaa. Rinnekoti-Säätiön toiminnan eri osa-alueet muodostavat nyt yhdessä sellaisen osaamisen ja palvelujen yhdistelmän, josta asiantunteva palvelu on integroitavissa asumisen, hoivan, hoidon, kuntoutuksen ja palvelujen järjestämisen tueksi sitä tarvitsevan ihmisen elämän eri vaiheissa ja palvelutarvetilanteissa. Kaiken tämän rakentaminen on onnistunut Rinnekoti-Säätiön työntekijöiden, asiakaskuntiemme ja muiden yhteistyökumppaneittemme tuen avulla. Tätä kirjoittaessa on jo Rinnekodin 85. toimintavuosi ja aika kiittää uranuurtajia ja Rinnekodin toimintaa tukeneita eläytyen samalla aikaan, jolloin palvelut ovat syntyneet. Suomalaisen palvelujärjestelmän syntyvaiheiden tavoitteet, jotka ovat hyvän elämän edellytyksiä ja antavat jokaiselle mahdollisuuden olla oma itsensä, ovat edelleen ajankohtaisia. Markus Kaski Johtaja-ylilääkäri

5 2 Rinnekodin seminaarissa Kehitysvammaisen henkilön hyvä elämä Rinnekoti-Säätiön arvot ovat toiminnan perusta Rinnekodin osaamiskeskus Osaamiskeskuksen juuret ovat syvällä historiassa. Rinnekodin toiminta ja kokemus kehitysvammatyöstä alkoi karttua kahden sokean pojan tultua hoitoon Helsingin Diakonissalaitoksen sisarkotiin vuonna Osaaminen alkoi vahvistua edelleen Rinnekodin palvelutoiminnan laajentuessa Lakistossa vuodesta 1939 alkaen. Rinnekodin ja vuonna 1957 perustetun Rinnekoti-Säätiön rinnalla osaamisen ja tiedon karttumisen mahdollistajina ovat toimineet Rinnekodin tutkimuslaitos, Rinnekodin kehitysvammatutkimuksen kannatusyhdistys ry., Rinnekodin tutkimussäätiö ja Rinnetuki ry. Työ on ollut tuloksellista. Nykyisin Rinnekoti-Säätiön palvelukokonaisuus on luonteeltaan monipuolinen osaamiskeskittymä, Rinnekodin osaamiskeskus, jonka asiantuntemus välittyy monin eri tavoin ja jonka palveluihin luotetaan. Rinnekoti-Säätiön osaamiskeskuksen tehtävänä on kansainvälisesti korkeatasoisen harvinaisia diagnoosiryhmiä, vammaispalveluja ja kehitysvammaisuutta koskevan tiedon ja osaamisen hyödyntäminen asiakkaiden hyvinvoinnin ja hyvän elämän edellytysten rakentamisessa. Hyvinvoinnin osatekijöiden luomiseksi säätiön toiminnassa on sen alkuvuosista lähtien ollut keskeinen sija tutkimuksella, kehittämistyöllä, henkilöstön koulutuksella, julkaisutoiminnalla, vaikuttamisella ja palvelutoiminnalla. Palvelujen, osaamisen ja asiantuntemuksen kehittymisen edellytyksinä ovat olleet vuosikymmeniä jatkunut palvelutoiminta sekä laaja kumppanuus- ja yhteistyöverkosto. Erilaiset vammaispoliittiset ideologiat peittävät helposti alleen erityistarpeet ja estävät siten vammaiselle ihmiselle itselleen parhaiten soveltuvat tavat elää. Ainoina hyväksyttyinä ideologioina ne voivat estää uusien mahdollisuuksien löytämistä. Osaamiskeskuksen ajankohtaisena haasteena onkin löytää uusia tapoja palvelujen tuottamiseen muuttuvissa toimintaympäristöissä sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden muuttuessa ja lainsäädännön uudistuessa. Säätiön tuottamat erityispalvelut ovat sisällöltään positiivista erityiskohtelua, ei ikätovereista erottavaa. Säätiö tuottaa monipuolisia kehitysvammaisten palveluja ja pitää tärkeänä, että palvelut vastaavat mahdollisimman hyvin kulloisenakin ajankohtana sekä kehitysvammaisten ihmisten että ostajien tarpeita. Säätiö kehittää aktiivisesti palveluita yhteistyössä järjestämisvastuussa olevien kuntien ja muiden toimijoiden kanssa sekä tukee koko väestölle tarkoitettujen palvelujen tuottajia kehitysvammaisten erityiskysymyksissä. Rinnekoti-Säätiön erikoisvahvuutena on kehitysvammaisuuden ja harvinaisten sairauksien poikkeuksellisen laaja asiantuntemus, joka tarjoaa erittäin hyvän foorumin uusien innovatiivisten palveluiden kehittämiseen sekä vaativiin yksilöllisiin asiakastarpeisiin vastaamiseen. Säätiö kantaa yhteiskunta- ja eettistä vastuutaan niin nuorten ammatillisen pätevöitymisen kuin kehitysvammaisten asiantuntevan hoidon ja kuntoutuksen mahdollistajana. Se pyrkii omalta osaltaan vaikuttamaan ja lisäämään kehitysvamma-alan ja vammaishuollon työntekijöiden ammattitaitoa ja pätevöitymistä. Viime vuosina erityisen huomion kohteena on ollut monista eri syistä uhkaavan osaamisvajeen syntymisen ehkäisy vammaishuollossa. Säätiön työntekijät ovat olleet mukana kehitysvammalääketieteen ja psykologian erityispätevyyksiin johtavien koulutusohjelmien ja kehitysvamma-alan ammattitutkinnon ja erityisammattitutkinnon opetussuunnitelman perusteiden rakentamisessa. Julkaisutoimintaan sisältyy tieteellisten artikkelien lisäksi lukuisia oppikirja-artikkeleita ja kirjoja. Säätiö on ollut aina vahvasti kouluttava työyhteisö. Koulutettuja työpaikkaohjaajia säätiöllä oli kertomusvuonna 110 ja koulutettuja opiskelijoiden tutkintotilaisuuksien vastaanottajia 120. Nuorisoasteen perustutkinto-, ammattikorkeakoulu- ja yliopisto -opiskelijoiden lisäksi säätiössä oli kertomusvuonna 99 vammaistyön oppisopimusopiskelijaa. Yhtenä osaamiskeskuksen tärkeänä tehtävänä on lisätä alalla tarvittavaa tietoa, pyrkiä vaikuttamaan lainsäädäntöön, julkishallintoon, kunnalliseen päätöksentekoon sekä yleiseen mielipiteeseen. Tavoitteena on tuoda aktiivisesti esille kehitysvammaisten ihmisten oikeuksia ja mm. vaikeimmin kehitysvammaisten ihmisten tarpeita yhdessä muiden kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Rinnekoti-Säätiön asiantuntijoita on laaja-alaisesti mukana alueellisessa, valtakunnallisessa ja kansainvälisessä tutkimus-, asiantuntija- ja koulutustoiminnassa.

6 3 Tutkimus- ja kehittämistoiminta Tieteellinen tutkimustoiminta on tapahtunut Suomen Aivosäätiön Rinnekodin kehitysvammatutkimuksen rahaston ja muiden tutkimusrahoitusta myöntävien organisaatioiden tukemana. Tutkimuskeskuksen julkaisuja oli yhteensä 17, yksi väitöskirja, 12 alkuperäisartikkelia ja viisi muuta julkaisua, joihin sisältyi muun muassa artikkelisarja suomalaisten kehitysvammaisten elämänkulusta ja yleiskatsaus Downin oireyhtymään liittyvien lääketieteellisten ongelmien hyvästä hoidosta. Alkuperäisartikkelien tutkimukset kohdistuivat muun muassa hermosolujen erilaistumiseen tavoitteena selvittää autismin biologisia syitä, raskauden aikaisten ultraäänitutkimusten vaikutuksiin, epilepsian ja epilepsian hoidon vaikutuksiin, kloridiripulin diagnostiikkaan ja kehitysvammaisuuden syntymisen ehkäisyyn, Downin oireyhtymään liittyviin lääketieteellisiin ongelmiin ja terveyden seurantaan sekä kätisyyteen, kielelliseen kehitykseen ja aivopuoliskojen vallitsevuuteen. Käynnissä olevat tutkimusprojektit liittyvät autismin biologisiin taustatekijöihin, genetiikkaan, ravitsemukseen, epilepsiaan, Downin oireyhtymän lääketieteellisiin ongelmiin ja niiden hoitoon, kielelliseen kehitykseen Sallan taudissa sekä kehitysvammaisten yksityisyyden toteutumiseen palveluasumista toteutettaessa. (Liite 1) Kehittämistoiminnan päämääränä on säätiön palvelujen jatkuva parantaminen. Kertomusvuoden suurin hanke oli uuden asiakastietojärjestelmän, Mediatrin, käyttöönotto. Työ jatkuu vielä vuonna 2012, jolloin on tarkoitus ottaa käyttöön järjestelmän loput ominaisuudet. Lasten kuntoutuskodissa jatkui vuoden 2009 alusta myönnetyn Raha-automaattiyhdistyksen toimintaavustuksen turvin resurssikeskustoiminnan kehittämistyö, jonka tavoitteena on kehittää, tuottaa ja laajentaa tietoja ja tietoisuutta lasten ja nuorten harvinaisista sairauksista ja vammoista sekä tarjota em. pienryhmiin kuuluville lapsille, nuorille ja heidän perheilleen mahdollisuuksia ohjaus- ja vertaispalveluihin. Tavoitteena on lisäksi tarjota tietoa ja konsultaatiomahdollisuuksia harvinaisiin pienryhmiin kuuluvien lasten ja nuorten kanssa toimivien sosiaali-, kasvatus- ja kuntoutusalojen ammattihenkilöille. Säätiö on jäsenenä kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunnassa, joka on kehitysvamma-alan järjestöjen ja julkisten toimijoiden yhteistyöverkosto. Neuvottelukunta edistää YK:n vammaisten ihmisten oikeuksia koskevan yleissopimuksen toimeenpanoa Suomessa ja tekee työtä asumiseen liittyvien palveluiden laadukkaan järjestämisen puolesta. Itsemääräämisoikeus, täysi osallisuus ja valinnan mahdollisuudet kuuluvat myös kehitysvammaisille ihmisille. Kynnys ry ja Vammaisten Ihmisoikeuskeskus VIKE kumppaneineen käynnisti keväällä 2011 Vammaisten ihmisoikeudet asumisessa -hankkeen. Sen tavoitteena on edistää konkreettisin toimin vammaisten ihmisten oloja asumisyksiköissä. Projektiryhmän edustajat kävivät keskusteluja Rinnekodin johdon ja asukasneuvoston edustajien kanssa yhteistyömahdollisuuksista hankkeeseen liittyen. Säätiön edustajat osallistuivat kehitysvammapalvelujen kehittämistä koskeviin kansallisiin ja kansainvälisiin koulutuksiin ja seminaareihin, joita olivat mm. Turvallista asumista, tasa-arvoista elämää, 41 st Annual EABCT Congress ja Keskushermosto Symposium. Rinnekoti- Säätiö ja Helsingin Diakoniaopisto käynnistivät yhteisen keskustelun kehitysvammaisten henkilöiden ja kehitysvammaisten kanssa työskentelevien ammatillisen koulutuksen kehittämiseksi. Rinnekodin oman helmikuussa pidetyn seminaarin teemana oli Kehitysvammaisen henkilön hyvä elämä - Uudistuva lainsäädäntö ja kehittyvä palvelurakenne. Seminaarissa oli noin 100 osallistujaa kunnista, kuntayhtymistä ja oppilaitoksista sekä omaisia ja muita kehitysvamma-alan kehittämisestä kiinnostuneita. Terveydenhuolto-, sosiaali-, kuntoutus- ja kasvatusalan ammattilaisille järjestettiin neljä lasten harvinaisia sairauksia ja oireyhtymiä käsittelevää seminaaripäivää. Yhteistyössä järjestöjen kanssa järjestettiin kolme koulutuspäivää. Koulutuksiin osallistui yhteensä 182 ammattihenkilöä. Suun terveydenhuollon järjestämään Haasteet suun terveydenhoidossa kehitysvammaisilla -koulutuspäivään osallistui 130 suun terveydenhuollon ammattihenkilöä eri puolilta suomea. Rinnekoti-Säätiö osallistui kertomusvuonna seuraaviin kehitysvammaisten toimintakykyä edistäviin sekä kehitysvamma-alan osaamista ja palveluja kehittäviin projekteihin: Helsingin Diakoniaopiston hallinnoima ESRrahoitteinen Uutta osaamista kehitysvamma-alalle -projektiin. Keväällä päättyneessä projektissa tuettiin ja kehitettiin kehitysvamma-alan osaamista ja asiantuntijuutta, mm. arvioijavalmennusten, kouluttajavalmennusten ja osaamisen kartoitusten osaprojekteissa. Etelä-Karjalan aikuisopisto Aktivan hallinnoimaan ESR-rahoitteiseen Sotefo-projektia, jonka luoma virtuaalinen sosiaali- ja terveysalan oppimisfoorumi on kokeiluvaiheessa. Autismi- ja Aspergerliitto ry:n valtakunnalliseen Ray:n tukemaan Kyllin hyvä tuettu elämä- Asiakaslähtöisen asumisen ja toiminnan tukeminen kehittämishankkeeseen, jonka tavoitteena on edistää runsaasti tukea tarvitsevien autististen henkilöiden arjessa selviytymistä, kuntoutumista ja osallisuutta sekä koota hyviä autismityön malleja. Diyse -projektiin, joka on Tekesin osarahoittama eurooppalaisen ITEA2-konsortion (European Technology for European Advancement) tuottama teknologian ja sisällöntuottamisen kehittämishanke, jossa tavoitteena on kehittää kehitysvammaisille ja muille erityisryhmille soveltuvaa teknistä alustaa. Säätiön panoksena päättyneessä projektissa oli teknisen alustan testaaminen sekä vuorovaikutteisuuden ja sisällöntuotannon kehittäminen. Yllä mainitun konsortion Tekesin osarahoittamaan Guarantee-nimiseen kehittämishankkeeseen, jonka tavoitteena on kehittää vuorovaikutteista turvateknologiaa itsenäisesti asuvien vammaisten ja vanhusten tueksi. Säätiö osallistuu projektiin testaamalla järjestelmiä ja kehittämällä tuotteistusta. Culminatum Oy:n, Helsingin kaupungin ja Valtion asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen ym. Koti kaikille -hankkeeseen, jonka tavoitteena on testata erilaisia uusia rakenneratkaisuja kehitysvammaisille henkilöille rakennettavissa asunnoissa.

7 4 Yhteistyö Yhteistyökumppanit. Rinnekoti-Säätiön tärkeimmät yhteistyökumppanit ovat palveluja ostavat kunnat ja kuntayhtymät. Toiminnasta, suunnitelmista, palvelujen käytöstä ja vapautuneista paikoista tiedotettiin palvelujen ostajille säännöllisesti. Rinnekodin neuvottelukunnan, palveluneuvoston ja ostajien kanssa käytyjen keskustelujen ja erilaisten kehittämishankkeiden avulla Rinnekodin palveluja pyrittiin suuntaamaan mahdollisimman hyvin asiakkaiden tarpeita vastaaviksi. Kertomusvuonna kuntien kanssa käytyjä neuvotteluja ja yhteisiä keskusteluja oli aikaisempaa enemmän. Omaisyhdistyksen, Rinnetuki ry:n, panos oli edelleen merkittävä asukkaiden virkistystoiminnan tukemisessa, hoitoympäristöjen viihtyvyyden lisäämisessä sekä säätiön ja Rinnetuen yhteisen Rinneviestin julkaisemisessa. Rinnekodin kehitysvammatutkimuksen kannatusyhdistys ry tekee vuorostaan merkittävää työtä tutkimustoiminnan varainhankinnassa. Tieteellisen tutkimustyön alueella säätiön läheinen yhteistyökumppani on Suomen Aivosäätiö, jonka perustivat Alzheimer-säätiö, Lastenpsykiatrian tutkimussäätiö, Neurologia-säätiö ja Rinnekodin tutkimussäätiö. Säätiön tarkoituksena on neuro- ja mielenterveysalan kehittäminen ja tukeminen. Se rahoittaa kehittämis- ja tutkimushankkeita, myöntää apurahoja, avustuksia, palkintoja ja tunnustuksia tutkimusryhmille, yksittäisille tutkijoille ja yhteisöille, järjestää koulutustilaisuuksia, tukee hoito- ja tutkimuslaitosten toimintaa sekä edistää potilaiden, omaisten ja henkilökunnan hyvinvointia. Rinnekodin kehitysvammatutkimuksen rahasto yhtenä sulautuneiden säätiöiden erillisrahastoista huolehtii nyt Suomen Aivosäätiössä Rinnekodin tutkimussäätiön tarkoituksen toteutumisesta. Lasten kuntoutuskodin tärkeät yhteistyökumppanit ovat toiminnan kustannuksista vastaavat Kansaneläkelaitos ja Raha-automaattiyhdistys. Lasten kuntoutuskoti tekee yhteistyötä myös harvinaisiin sairaus- ja vammaryhmiin kuuluvien potilasyhdistysten ja terveydenhoidon ammattilaisten kanssa. Papin työ. Rinnekodissa toimi Espoon seurakuntien palkkaama sairaalapastori. Työn sisällön muodostivat sielunhoidolliset keskustelut, hartaudet hoitokodeissa ja työpisteissä, rippikoulut, Rinnekappelin toiminta ja sen koordinointi, henkilökunnan työnohjaus ja muu tukeminen, juhliin ja vapaa-ajan toimintoihin osallistuminen ja asukkaita koskevat kirkolliset toimitukset. Rinnekappelin jumalanpalveluksia toimittavat Espoon, Helsingin ja Vantaan papit ja kanttorit vuoropyhinä. Oppilaitosyhteistyö. Oppisopimuskoulutusta ja täydennyskoulutuksen kehittämistä jatkettiin Helsingin Diakoniaopiston ja Seurakuntaopiston kanssa. Hyria- Koulutus Oy:n ja Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa suunniteltiin "Turva-avustaja" -koulutus, jonka toteutus siirtyi vuodelle Rinnekoti-Säätiössä oli vuoden 2011 aikana noin 110 sosiaali- ja terveysalan opiskelijaa työssäoppimassa. Suurin osa heistä opiskelee lähihoitajiksi, ammattikorkeakoulututkinnon suorittajia oli 28 prosenttia. Henkilökuntaa on osallistunut oppilaitosten järjestämiin työpaikkaohjaaja- ja tutkintotilaisuuden vastaanottajakoulutuksiin ja opiskelijaohjaajien yhteisiin kokouksiin. Yliopistoyhteistyö. Helsingin yliopiston lääketieteen ja hammaslääketieteen opiskelijoille järjestettiin useita lääkärin peruskoulutukseen kuuluvia opetustapahtumia kehitysvammaisuudesta, kehitysvammaisille tarkoitetusta palvelujärjestelmästä, hoidon keskeisistä tarpeista ja hoitokohtaamisen vaatimuksista. Tiedotus ja verkostoituminen. Rinnekoti-Säätiön palveluista tiedotettiin tapaamisissa yhteistyökumppaneiden kanssa, sähköpostiviesteillä, Rinnekodin sähköisellä uutiskirjeellä, Internet-sivuilla (www.rinnekoti.fi) ja soveltuvissa alan ammattihenkilöstölle tarkoitetuissa lehdissä sekä toiminta-alueella julkaistavissa palveluoppaissa. Kehitysvammatyötä ja Rinnekodin toimintaa tehtiin tunnetuksi koti- ja ulkomaisille vierailijaryhmille sekä messuilla ja rekrytointitapahtumissa, esim. Sairaanhoitajapäivillä, Kuntamarkkinoilla ja oppilaitosten rekrytointitapahtumissa. Säätiö on jäsenenä Kehitysvamma-alan neuvottelukunnassa, Kehitysvammaliitto ry:ssä, VATES-säätiössä ja Suomen Kirkon Sisälähetysseurassa. Muiden kehitysvamma-alan toimijoiden lisäksi merkittävää yhteistoimintaa on Helsingin yliopiston, alueen ammattikorkeakoulujen sekä muiden sosiaali- ja terveysalan oppilaitosten, Keskuspuiston ammattiopiston, Suomen Kuntaliiton, Helsingin Diakonissalaitoksen ja Suomen Aivosäätiön kanssa. Lasten kuntoutuskoti on mukana kansallisessa kuudentoista sosiaali- ja terveysalan järjestön ja säätiön muodostamassa Harvinaiset-verkostossa. Se ylläpitää omalta osaltaan verkoston harvinaiset.fi -nettisivustoa ja osallistuu kokouksiin, koulutustilaisuuksiin ja edunvalvontatyöhön. Verkosto on mukana yhteispohjoismaisessa Rarelink-linkkisivuston kehittämistoiminnassa. Lasten kuntoutuskoti osallistuu kansainväliseen harvinaisten sairauksien verkostotyöhön esim. osallistumalla Eurordis (The European Organization for Rare Diseases) - yhteistyö-järjestön vuosittaisiin kongresseihin ja koulutustilaisuuksiin. Rinnekodin monet työntekijät ovat lisäksi sekä jäseninä että vaikuttajina monissa oman erikoisalansa yhdistyksissä ja kansainvälisissä organisaatioissa.

8 5 Kehitysvammapalvelut Asiakkaat ja palvelujen käyttö Rinnekoti-Säätiön palveluja käyttävien henkilöiden palvelutarpeiden keskeisinä taustasyinä ovat kehitysvammaisuuden alentama toimintakyky, lisävammat ja sairaudet sekä niihin liittyvät monet ajankohtaiset ja elämänkulun siirtymävaiheisiin liittyvät palvelutarpeet. Lähestymistapa on yhtä aikaa asiakas-, perhe-, yhteisö- ja yhteiskuntanäkökulmista lähtevä. Kuhunkin tilanteeseen sopivat palveluratkaisut löytyvät parhaiten kaikkia osatekijöitä tarkastelemalla. Usein juuri perheen hyvinvointi ja arjen sujuminen määrittävät sen, miten kehitysvammaisen ihmisen hoito, opetus ja kuntoutus onnistuvat. Älylliseen kehitysvammaisuuteen johtavia syitä on lukuisia ja monet niistä harvinaisia. Suurin osa syytekijöistä vaikuttaa yksilön kehitykseen jo ennen syntymää. Älyllisen ja muun toimintakyvyn aleneman taustalla on usein yhteinen syy tai useampia syitä, minkä takia kehitysvammaisuus on ymmärrystason puutteita laajempi kokonaisuus. Eri syiden merkitystä arvioitaessa ja syitä ryhmiteltäessä otetaan huomioon kaikki mahdolliset syyt. Silloin kun on useita syitä, merkitään niistä varhaisin todennäköisemmäksi. Kehitysvammaisuuden todennäköisimmin aiheuttaneen tekijän vaikutusajankohta oli hoito- ja asumispalvelujen sekä perhehoidon asiakkailla 52 prosentilla ennen syntymää, 7 prosentilla syntymään liittyvä ja 11 prosentilla myöhemmin lapsuudessa. Syy jäi tuntemattomaksi 30 prosentilla. Kehitysvammaisuuden aste Tutkimus ja kuntoutuskeskuksen, RK Asuntojen ja Perhehoidon asiakkailla (% asiakkaista) Tuntematon 22 % Syvä 21 % Vaikea 17 % Lievä 19 % Keskivaikea 21 % Kehitysvammaisuuden syyt Tutkimus ja kuntoutuskeskuksen, RK Asuntojen ja Perhehoidon asiakkailla (% asiakkaista) Tuntemattomat 30 % Geneettiset syyt 26 % Hoito-, asumis- ja perhehoidon palveluiden asiakkaista vain 19 % oli älyllisesti lievästi kehitysvammaisia (ÄI 9-12 v.). Lakiston hoitokodeissa luku oli 8,6 %, asumispalveluissa 28,3 % ja perhehoidossa 18 %. Vaikeasti tai syvästi kehitysvammaisia (ÄI 0-5 v.) oli Lakiston hoitokotien asiakkaista 51,4 %, asumispalveluissa 21,7 % ja perhehoidossa 44,4 %. Älyllistä tasoa ei oltu voitu arvioida tai ei vielä oltu arvioitu 22,2 % asiakkaista. Lapsuusiän syyt 11 % Paranataali 7 % Prenataalisyyt 6 % Epämuodostuma 20 % Erot älyllisen kehitysvammaisuuden vaikeusasteessa heijastavat osaltaan tuen tarpeiden ja elinympäristön vaatimusten eroja. Kehitysvammaisuuden vaikeusasteen lisääntyessä tulee myös muu vaikea- ja monivammaisuus tavalliseksi. Ymmärrystason puutteiden lisäksi asiakkaiden toimintakykyyn vaikuttavat monet lisävammat ja -sairaudet kuten puhevammat, haastava käyttäytyminen tai psyykkiset sairaudet, liikuntavammat ja epilepsia. Näön ja kuulon alentumat, ortopediset ongelmat, infektiosairaudet, ihon, ruoansulatuskanavan ja ravitsemuksen ongelmat sekä suun sairaudet ovat tavallisia. Keski-ikä Tutkimus- ja kuntoutuskeskuksen Lakiston hoitokotien asukkailla oli 41 vuotta, RK-Asuntojen asiakkailla 40 vuotta ja perhehoidon asiakkailla 51 vuotta. Lapsia (0-17 v.) asiakkaista oli vuoden aikana hoitokodeissa 65, RK-Asunnoissa yksi ja perhehoidossa kymmenen. Pitkäaikaisesti hoito- ja asumispalveluja käyttäviä lapsia oli yhteensä 34. Yli 65-vuotiaita oli hoito- ja asumispalveluissa yhteensä Lisävammat Tutkimus ja kuntoutuskeskuksen, RK Asuntojen ja Perhehoidon asiakkailla (% asiakkaista) Puhevamma Psyykkinen sairaus Epilepsia Liikuntavamma Aistivamma

9 6 Kertomusvuoden aikana kiinnitettiin erityistä huomiota asiakkaiden kommunikaatiotaitojen tunnistamiseen ja niiden edistämiseen sekä mahdollisuuksiin ilmaista mielipiteensä päivittäisiä valintoja ja palveluratkaisuja tehtäessä joko sanallisesti tai puheelle vaihtoehtoisia kommunikaatiokeinoja käyttäen. Asiakkaiden vaikutusmahdollisuuksia lisättiin ja tyytyväisyyttä mitattiin. Asiakkaan luottamushenkilö palvelee Rinnekoti-Säätiön asunnoissa asuvia sekä työ- ja päivätoiminnoissa käyviä henkilöitä. Asiakkaalla tai hänen läheisillään on mahdollisuus ottaa yhteyttä luottamushenkilöön silloin, kun asiakkaan omat tarpeet tai toiveet eivät ole tulleet huomioiduksi ja asioiden selvittämiseen ja hoitamiseen tarvitaan tukea. Yhteydenottoja on asiakkailta itseltään, asiakkaiden omaisilta sekä ohjaajilta ja hoitajilta vuoden aikana ollut noin 50. Yhteiset keskustelut ovat auttaneet asiakkaita heidän mieltään askarruttavissa asioissa. Ohjaajien ja hoitajien kanssa käydyt keskustelut ovat auttaneet henkilökuntaa löytämään asiakkaan elämänlaatua parantavia uusia käytäntöjä arjesta selviytymiseen. Asiakkaan luottamushenkilö on tärkeänä apuna asiakkaiden hyvän elämän toteuttamisessa, mutta ei luonnollisesti korvaa potilas- tai sosiaaliasiamiehen työtä. Lyhytaikaisen hoidon tarpeen syyt ja vaihtuvuus Lyhytaikaisten hoito- ja tutkimusjaksojen tarpeeseen johtivat vaikea- ja monivammaisuus, autismi, käyttäytymis- ja mielenterveysongelmat, epilepsia ja muut pitkäaikaissairaudet tai tapaturmat. Tärkeä syy lyhytaikaisille hoitojaksoille on myös omaishoitajan levon ja loman tarve silloin, kun kehitysvammaiselle perheenjäsenelle lähinnä soveltuva muu hoitopaikka olisi sairaala. Saman hoitojakson aikana pyrittiin tulosyyn lisäksi vastaamaan muihinkin tarpeisiin. Ilmoitetut Lakiston hoitokotien lyhytaikaisen hoidon syyt jakautuivat seuraavasti: 1) tutkimus ja kuntoutus 14 %, 2) huoltajasta johtuva syy (esim. hoito omaishoitajan vapaan tai loman aikana) 75 % ja 3) muu syy 11 %. Lyhytaikaisessa hoidossa Lakiston hoitokodeissa oli 90 (144 v. 2010, 120 v. 2009), RK-Asunnoissa 26 (30 v. 2010, (29 v. 2009) ja perhehoidossa 30 (11 v. 2010, 7 v. 2009) henkilöä. Lyhytaikaisia hoitojaksoja kertyi hoitokodeissa yhteensä 975 (1077 v. 2010, 988 v. 2009), RK- Asunnoissa 170 (152 v. 2010, 145 v. 2009) ja perhehoidossa 76 (32 v. 2010, 18 v. 2009). Asukasneuvosto kokoontui yhdeksän kertaa. Asukasneuvostossa on kuusi asukasedustajaa, ohjaaja ja asiakkaan luottamushenkilö. Asukasneuvoston tarkoituksena on ollut lisätä asukkaiden vaikutusvaltaa heitä koskevissa asioissa sekä opastaa asukkaita demokraattisiin käytäntöihin. Tiedottaminen on ollut vahvasti esillä asukasneuvostossa. Kokouksissa keskusteltiin keinoista, joilla ilmenneisiin epäkohtiin voitiin puuttua ja osallistui niiden korjaamiseen yhdessä eri asiantuntijoiden kanssa. Asiakkaiden tyytyväisyyttä kartoitetaan monin eri tavoin ottamalla entistä paremmin huomioon asiakkaiden erilaiset tavat kommunikoida. Kertomusvuoden lopulla kysely kohdistettiin sidosryhmille. Tulokset kyselystä saatiin alkuvuodesta Niiden tuottamaa tietoa käytetään säätiön strategian uudistamisessa sekä palvelujen kehittämisessä asiakastarpeiden ja -toiveiden suuntaisesti. Lisäksi muiden palveluiden käyttäjille järjestetään palvelukohtaisesti kohdennettuja tyytyväisyyskyselyjä. 600 Laskennallisten hoitopaikkamäärien kehitys ennuste 2015 Ostopalvelusopimusten toteuttamissuunnitelmien toteutuminen ja paikkalukujen kehitys Ostopalvelusopimusten mukaisiin kuntien ja erityishuoltopiirien ilmoittamiin hoidon tarpeisiin kyettiin pääosin vastaamaan. Vuoden aikana esiin tulleisiin uusiin tarpeisiin ja tilapäishoidon tarpeisiin vastaaminen tuotti ajoittain vaikeuksia asiakkaan hoidon tarvetta vastaavan paikan tai tarvittavan henkilöstön puuttuessa. Ympärivuorokautisen hoidon tarve tutkimus- ja kuntoutuskeskuksessa on tasaisesti vähentynyt ja suunta jatkuu. Jatkossa osa asiakkaista siirtyy avohuollon palvelujen piiriin. Osalla avun ja hoidon tarve on niin suuri, että vaativa ympärivuorokautinen hoito on välttämätöntä muodossa tai toisessa myös tulevaisuudessa. Tutkimus- ja kuntoutuskeskuksen laskennalliset hoitopaikat ovat rakennusten peruskorjausten ja palvelurakenteen muutoksen myötä vähentyneet 354 hoitopaikasta (v. 2000) 245 laskennalliseen hoitopaikkaan (v. 2011). Samanaikaisesti asunnot ovat lisääntyneet 120 asunnosta (v. 2000) 320 asuntoon (v. 2011). Luvuissa ovat mukana myös lyhytaikaisen hoidon ja kuntoutuksen hoitopäivät ennuste 2015 Laitoshoito RK Asunnot Perhehoito

10 7 Tutkimus- ja kuntoutuskeskus Rinnekoti-Säätiön päätoimipaikka sijaitsee Espoon Lakistossa. Siellä sijaitsevat monet säätiön keskeisistä toiminnoista, kuten Tutkimus- ja kuntoutuskeskus. Sen asiakastyötä palvelevan ydinosan muodostavat Rinnekodin poliklinikka ja Lakiston hoitokodit. Niiden yhteisistä ja eriytyneistä toiminnoista muodostuu sellainen osaamisen ja palvelujen yhdistelmä, jonka avulla kehitysvammaisen ihmisen tarvitsema tuki on integroitavissa hänelle kulloinkin parhaiten soveltuvaan elinympäristöön ja asiantuntevat palvelut järjestettävissä elämän eri vaiheissa ja palvelutarvetilanteissa Kehitysvammaisuuden todennäköisin syy eri toimintamuotojen asiakkailla (% asiakkaista) Tutkimus ja kuntoutuskeskuksen palveluita ovat käynnit kuntien kanssa pidettävillä yhteisvastaanotoilla, poliklinikkakäynnit sekä tutkimusta, hoitoa ja kuntoutusta varten tarvittava erilaisia tarpeita varten suunniteltu ympärivuorokautinen hoito. Tutkimus ja kuntoutuskeskuksen hoitokodit ovat viime vuosien aikana eriytyneet ja erikoistuneet asiakastarpeiden mukaisesti lasten ja aikuisten palvelujen lisäksi mm. vaikea- ja monivammaisten, aistimonivammaisten, autististen ja mielenterveysongelmista kärsivien henkilöiden hoitoon ja kuntoutukseen. Ne on myös ryhmitelty asiakastarpeiden laajuuden, hoidon vaativuuden ja resurssitarpeiden mukaan suoritehinnoiltaan kolmeen eri maksuluokkaan ja erityisasiakkaille yksilöllisesti räätälöityihin palveluihin. Palvelut tuotetaan asiantuntijapalvelujen sekä hoito- ja asumispalvelujen saumattomana yhteistyönä. Asiakkaiden lyhytaikaisten tutkimus- ja hoitojaksojen palvelutarve on toimintavuoden aikana selkeästi lisääntynyt. Tästä syystä aloitettiin kyseisten palvelumuotojen kehittäminen osana palvelutuotantoa. Erityistä huomiota on kiinnitetty erityisen vaativien asiakkaiden hoitoketjujen suunnitteluun ja resursointiin. Lyhyt- ja pitkäaikaisia hoito- ja kuntoutuspalveluita tarvittiin päivittäin keskimäärin 169 (194 v. 2010, 210 v. 2009, 219 v. 2008). Vaativan hoidon palveluja tarvitsi 20 henkilöä (38 v. 2010, 41 v. 2009, 90 v. 2008) ja erityisen vaativan hoidon palvelua 57 (46 v. 2010, 41 v. 2009). Vaativien erityisasiakkaiden Vaaka-palveluja, Alarinteen infektioyksikön palveluja sekä muita yksilöllisiä erityispalveluja käytti päivittäin keskimäärin 13 (6 v. 2010) asiakasta. Autistien VAAKA-yksikkö tarjoaa pitkäaikaista kuntoutusta neljälle autistiselle nuorelle aikuiselle ja psykiatrinen VAAKAyksikkö pitkäaikaista kuntoutusta viidelle kehitysvammaiselle asiakkaalle, joilla on voimakasta psyykkistä oireilua. Näiden yksiköiden henkilöstölle toteutettiin monipuolinen lisäkoulutus ja tiivis moniammatillisen työryhmän tuki. Alarinteen hoitokoti keskittyy hoitamaan infektioiden hoidon erityisosaamista vaativia henkilöitä, kuten MRSA - positiivisia asiakkaita. Hoitokoti Koivurinne toimi vaativien epileptikkojen tutkimus- ja hoitoyksikkönä. Hoitotyön osuus tutkimus- ja kuntoutuskeskuksen toiminnassa on esitetty jäljempänä hoito- ja asumispalvelujen yhteydessä, koska päivittäinen elämä eri sisältöineen muodostaa luonnollisen jatkumon Lakiston hoitokodeista asumispalveluihin ja perhehoitoon. Älyllisen kehitysvammaisuuden syiden, tason (s. 5) ja lisävammaisuuden erilaiset jakaumat eri toimintamuodoissa paljastavat kehitysvammaisten keskinäisen erilaisuuden ja hoitoisuudessa olevat merkittävät erot, mikä on otettava huomioon sekä osaamis- ja henkilöstövoimavaratarpeisiin vastattaessa % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Geneettiset syyt Epämuodostuma Prenataalisyyt Paranataali Lapsuusiän syyt Tuntemattomat TK Keskus RK Asunnot Perhehoito Lisävammaisuus eri toimintamuotojen asiakkailla (% asiakkaista) Puhevamma Psyykkinen sairaus Epilepsia Liikuntavamma Aistivamma TK Keskus RK Asunnot Perhehoito TK Keskus RK Asunnot Perhehoito Asiakkaiden toimintakyky (% asiakkaista) TK Keskus RK Asunnot Perhehoito TK Keskus R Asunnot Perhehoito TK Keskus RK Asunnot Perhehoito Liikuntakyky Ruokailu Pukeutuminen Peseytym. ja WC Täysin autettava Tarvitsee apua Selviytyy itse

11 8 Lääkärin vastaanotolla Tutkimuksen tärkeitä työkaluja Avohoidon poliklinikkapalvelut Rinnekoti-Säätiön asiantuntijat tarjoavat lääketieteellistä, kuntoutuksellista, sosiaalista ja kasvatuksellista asiantuntija-apua täydentäen omalla erityisosaamisellaan kuntien, kuntayhtymien ja yksityisten palveluntuottajien antamaa palvelua asiakkaille. Yhteistyön tavoitteena on saada kullekin asiakkaalle hyvä ja toimiva palvelukokonaisuus. Avohoidon poliklinikkakäyntien tavoitteina ovat edellä mainitun palvelukokonaisuuden vaikuttavuuden varmistaminen hankkimalla pätevää tietoa asiakkaan palvelutarpeista hänen itsensä ilmaisemana sekä arvioinnein, tutkimuksin tai erilaisin selvityksin. Asiakkaan hyvinvoinnin varmistamiseksi ja toimintakyvyn edistämiseksi hankitaan tarvittava tieto vammaisuuden syystä, sen ennusteesta ja tehdään tarpeelliset tutkimukset hoidon ja kuntoutuksen suunnittelemiseksi sekä lisävammojen ja -sairauksien, haastavan käyttäytymisen ja psyykkisten sairauksien toteamiseksi, hoitamiseksi ja seuraamiseksi. Erikoishaasteena ovat kehitysvammaisten lasten ja aikuisten vaikean epilepsian, autismin kirjon oireiden ja CP-vammaisuuden hoito ja kuntoutus. Poliklinikkakäyntien aiheena voi myös olla psykologinen tai neuropsykologinen arvio hoitoa ja kuntoutusta varten suun alueen motoristen häiriöiden selvittely, hoidon suunnittelu ja ohjaus moniammatillisena työnä puhe-, toiminta-, musiikki-, taide- ja fysioterapiakäynnit seksuaalineuvonta ja -terapia psykoterapia Kuntien ja erityishuoltopiirien Rinnekoti-Säätiöltä tilaamat lääkärien yhteisvastaanotto- ja konsultaatiokäynnit on järjestetty mm. kuntien terveyskeskuksissa, neuvoloissa, erityiskouluilla, ryhmäkodeissa ja tuetun työn työpaikoilla. Loppuvuodesta aloitettiin lääkärin vastaanottotoiminta uudessa toimipisteessä Kornetintiellä Helsingissä. Käyntien aiheet painottuvat elämän eri taitekohtiin liittyviin arviointeihin. Lääketieteellistä tukea tarvitaan mm. varhaiskuntoutuksen, koulunkäynnin, jatko-opiskelun, aikuistumisen sekä aikuisuuden ja ikääntymisen ajankohtaistamiin valintoihin. Osan työstä muodostavat kuntoutuksen ja sosiaaliturvan hakemiseksi tarvittavien lausuntojen laadinta sekä tarpeellisten kontaktien hoitaminen. Asiantuntijatapaamisilla on myös koulutuksellinen luonne. Vuonna 2011 kehitysvammahuollon käyntejä poliklinikalla oli (1 646 kpl v. 2010, v. 2009). Lisäksi poliklinikan konsultaatiopalveluja käytettiin 825 (758 v. 2010) kertaa ja hoitokotien asiakkailla oli 60 erikoislääkärivastaanottokäyntiä. Konsultaatiopäiviä oli 66 (73 v. 2010, 51 v. 2009) ja asiakaskäyntimäärä näillä käynneillä oli 141 (169 v. 2010, 131 v. 2009, 191). Asiantuntijapalvelut Asiantuntijapalvelujen tehtäviä ovat mm. kehitysvammahuollon palvelujen tarpeen arvioinnin ja palvelujen suunnittelun vaatimat tutkimukset, hoito-, kuntoutus- ja palvelusuunnitelmien valmistelu, asiakkaan tarvitsemasta ohjauksesta, kuntoutuksesta ja toiminnallisesta valmennuksesta huolehtiminen, terveydenhuolto, yksilöllisen hoidon ja muun huolenpidon järjestäminen, henkilökohtaisten apuvälineiden tarpeen arviointi sekä niiden valinta ja yksilöllinen sovittaminen, perheenjäsenten ohjaus ja neuvonta sekä kehitysvammaisuuden syiden ehkäisy. Palvelujen laajuus Rinnekoti-Säätiön tuottamana toteutuu siinä laajuudessa kuin palvelujen järjestämisvelvollisten eli kuntien kanssa on niistä sovittu. Asiantuntijapalvelut huolehtivat kunnissa tapahtuvien vastaanottojen ja tutkimus- ja kuntoutuskeskuksen asiakkaiden tarvitsemista erityisosaamista vaativista palveluista. Lisäksi asiantuntijapalvelut tukevat asumispalvelujen, perhehoidon sekä työ- ja päivätoimintojen henkilöstön toimintaa tarvittavan neuvonnan ja ohjauksen avulla. Asiantuntijapalvelut ovat myös näiden avohoidon toimintamuotojen asiakkaiden käytettävissä, mikäli asiakkaiden kotikuntien kanssa niin on sovittu.

12 9 Työtoiminnan valmistamia tuotteita myydään mm. kahvilla Rinnetuotteessa Hoito-, kuntoutus- ja tutkimuspalvelujen tuottaminen on luonteeltaan moniammatillista työtä sekä ammattiryhmien sisällä että niiden välillä. Tutkimus- ja kuntoutuskeskuksessa tarpeellisia ja edustettuina olevia lääketieteellisiä erikoisaloja ovat kehitysvammalääketiede, lastentaudit, lastenneurologia, neurologia, psykiatria ja perinnöllisyyslääketiede. Kertomusvuonna lääkäritilanne on ollut pääosin hyvä ja laaja asiantuntemusalue mahdollistui, kun tutkimus- ja kuntoutuskeskukseen saatiin vakinaisia osa-aikatyötä tekeviä lääkäreitä. Suun terveydenhuollosta vastaavat hammaslääkäri ja suuhygienistit. Hammashoidon lisäksi palveluihin kuuluu myös oraalimotorinen kuntoutus. Lisäksi tutkimus- ja kuntoutuskeskuksessa ovat käytettävissä silmä- ja korvalääkärin, ortopedin ja gynekologin, radiologin ja neurofysiologin konsultaatiopalvelut. Tutkimuspalveluyksiköissä tehdään kliinisiä laboratoriotutkimuksia, lääkeainemäärityksiä, neurofysiologisia tutkimuksia sekä röntgen- ja ultraäänitutkimuksia. Moniammatillisiin työryhmiin kuuluvat kolme psykologia suunnittelevat kuntoutusta, luovat vaikea- ja monivammaisten kehitystä ja suoriutumista tukevia ympäristöjä, analysoivat haastavaa käyttäytymistä sekä osallistuvat tarvittavien terapeuttisten toimien suunnitteluun ja toteutukseen. Sosiaalityöntekijät toimivat erityishuollon sosiaaliturvan ja -palvelujen asiantuntijoina sekä yhteyshenkilöinä asiakkaiden tarvitsemien yksilöllisten palveluiden ja asumisen suunnittelussa. Kuntoutuspalveluiden neljän fysioterapeutin, kahden toimintaterapeutin, puhe-, musiikki-, seksuaali- ja kuvataideterapeutin työ asiakkaiden kanssa koostuu toimintakyvyn arvioinneista, yksilö- ja ryhmämuotoisista terapioista, ympäristön muutostöiden suunnittelusta ja apuvälinehankintojen tekemisestä ja käytön ohjauksesta sekä seurannasta. Genetiikan palveluyksikkö Rinnekoti-Säätiön Genetiikan palveluyksikössä tarjotaan perinnöllisyyslääketieteen erikoislääkärin vastaanottopalveluita sekä genetiikan laboratorion tutkimuksia kehitysvammaisten asiakkaiden syynmukaisen diagnoosin selvittämiseksi. Genetiikan palveluyksikkö palvelee asiakkaita perheineen ja tarjoaa ostopalveluna laboratoriotutkimuksia muille kliinisille laboratorioille sekä potilaita hoitaville yksiköille. Laboratoriotutkimusten pääpaino on mikrosiruteknologiaan perustuvassa molekyylikaryotyyppitutkimuksessa (acgh). Kyseisen tutkimuksen avulla voidaan löytää hyvinkin pieniä perimän muutoksia, jotka ovat perinteisillä genetiikan laboratoriotutkimuksilla jääneet havaitsematta. Huomattavasti tarkentuneen diagnostiikan myötä yhä suurempi määrä aiemmin tuntemattomaksi jääneistä kehitysvammaisuuden syistä saadaan selville. Kun tarkka syynmukainen diagnoosi selviää, voidaan perheelle tarjota perinnöllisyysneuvonnassa viimeisin tutkimustieto todetusta oireyhtymästä sekä arvioida sen mahdollista uusiutumisriskiä perheessä. Samalla voidaan selvittää taudin ennustetta ja kulkua sekä suunnitella yksilöllisesti parhaiten vaikuttavat hoito-, seuranta- ja kuntoutustoimenpiteet. Osana kaikkien asiantuntijoiden työtä on oman asiantuntemusalueen osaamisen johtaminen siten, että asiakkaiden palvelu, sairaanhoito ja kuntoutus eri hoitokodeissa ja muissa toimintayksiköissä tapahtuu työn sisällöllisten laatuvaatimusten mukaisesti.

13 10 Majalammen leirikeskuksen rakennusvaihetta Uuden leirikeskuksen laiturilta on hyvä onkia Hoito- ja asumispalvelut Hoito- ja asumispalvelujen tulosalue sisältää pääasiassa kehitysvammaisille asiakkaille suunnatut hoito- ja asumispalvelut, jotka muodostuvat Lakiston alueen hoitokodeista, RK-Asunnoista ja perhehoidosta. Asukkaiden elämänlaadun jatkuva parantaminen kaikissa hoito- ja asumispalvelujen yksiköissä on toiminnassa keskeistä. Palvelujen suunnittelussa ja toteutuksessa korostettiin asiakkaan yksilöllisyyttä ja hänen osallistumistaan oman elämän suunnitteluun ja hallintaan. Lähtökohtana on, että asiakas on aina itse läsnä häntä koskevassa päätöksenteossa ja hänen oma mielipiteensä selvitetään. Apuna voidaan käyttää kommunikaatiota tukevia menetelmiä. Hoito- ja ohjaustyötä tukemaan on jokaiselle asukkaalle tehty hoito-, kuntoutus- ja palvelusuunnitelmat sekä kommunikaatio- ja LIITO-passit (liikunta- ja toimintakyky). Ne tarkistetaan aina tarpeiden muuttuessa ja vähintään kolmen vuoden välein. Omaisyhteistyö on ollut kiinteää. Lakiston hoitokodeissa ja RK-Asuntojen kaikissa ryhmäkodeissa on järjestetty omaisille omaisteniltoja ja -päiviä sekä erilaisia teematilaisuuksia. Omaisyhteistyö on vakiintunut merkittäväksi työskentelytavaksi käydä yhdessä dialogia omaisten toiveista ja odotuksista. Tärkeänä lähtökohtana hoito- ja asumispalveluissa on, että asiakkailla on turvallista asua. Asiakasturvallisuudesta huolehditaan ennakoivasti ja suunnitelmallisesti, riskit on tunnistettu, kirjattu ja poikkeamat korjattu. Hoito- ja asumispalvelujen edustajat osallistuvat Rinnekoti-Säätiön asiakasturvallisuustyöryhmän toimintaan. Asukkaiden päivä-, työ- ja vapaa-ajan toiminnot perustuvat henkilökohtaisiin tarpeisiin. Kouluikäisille lapsille ja nuorille järjestettiin henkilökohtaisen opetussuunnitelman mukaista perusopetusta. Työikäiset asiakkaat kävivät päivä- tai työtoiminnoissa, tuetussa työssä tai opiskelivat työhön tai ammatilliseen koulutukseen valmentavissa koulutuksissa tai varsinaisessa ammatillisessa koulutuksessa. Ikääntyville asiakkaille oli omana toimintana järjestetty eläkeikäisten kerho- ja päivätoimintaa. Pitkäaikaisen hoito- ja asumispalvelujen kysyntä on painottunut paljon sairaanhoidollista ja toisaalta psykiatrista osaamista tarvitsevien asiakkaiden hoitoon ja kuntoutukseen sekä nuorten ja ikääntyvien asumiseen. Merkittävä määrä asiakkaita on myös siirtynyt yksilöllisesti ja suunnitelmallisesti laitoshoidosta avohuollon asumiseen. Lakiston hoitokodit Lakiston hoitokotien toiminta perustuu ammatilliseen osaamiseen, näyttöön perustuviin käytäntöihin ja asiakkaille laadittuihin yksilöllisiin hoito- ja ohjaussuunnitelmiin sekä säännöllisesti, vähintään kolmen vuoden välein kokoontuvan moniammatillisen työryhmän laatimiin kuntoutussuunnitelmiin. Hoitokotien palvelut on suunniteltu asiakaslähtöisesti ja järjestämisvelvollisten kotikuntien tarpeisiin. Hoitokotien palveluista vastaavat palvelujohtaja, palvelupäällikkö ja esimiehet. Perusyksikkönä on hoitokoti (25 hoitokotia), johon kuluu 6-18 työntekijää ja 4-17 asiakasta. Hoito- ja asumispalvelut järjestetään hoitokodin henkilökunnan, työ- ja päivätoimintojen, tukipalvelujen (siivous-, ravinto- ja pesulapalvelut), Rinnekodin koulun sekä Rinnekodin tutkimus- ja kuntoutuskeskuksen monien erityistyöntekijöiden yhteistyönä. Toimintatapana käytetään pienissä, tarkoituksenmukaisissa tiimeissä työskentelyä, jossa työryhmään kootaan avainhenkilöt asiakohtaisesti. Tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat omaiset ja palveluja ostavien kuntien edustajat, joita kutsutaan mm. säännöllisesti pidettäviin kuntoutuspalavereihin. Hoitokodit ovat profiloituneet lasten ja aikuisten palveluihin. Asiakastarpeiden mukaisesti erikoistumisen perusteena ovat esimerkiksi monivammaisuus, aistimonivammaisuus, mielenterveysongelmat, epilepsia ja muut neurologiset häiriöt, autismiin liittyvät palvelutarpeet, erilaiset infektiosairaudet sekä muut pitkäaikaissairaudet. Hoitokodeissa eri-ikäiset kehitysvammaiset asiakkaat saavat tarvitsemansa ympärivuorokautisen kokonaishoidon. Henkilöstöön kuuluvat osastonhoitajat, sairaanhoitajia, hoitajia sekä palveluavustajia, turva-avustajia ja hoitoapulaisia. Verkostoyhteistyössä toimivat lisäksi sosiaalityöntekijät, ohjaajat, eri alojen terapeutit, erikoislääkärit ja psykologit. Hoitokotien lääketieteellisestä hoidosta vastaavat lääkärit kiertävät hoitokodeissa säännöllisesti. Muita erityisasiantuntijoita on käytettävissä sekä omassa henkilöstössä että ostopalveluina. Palvelurakenteen muutoksen myötä pitkäaikaisen laitoshoidon asiakaspaikkojen määrä vähentyy suunnitelmallisesti asiakkaiden siirtyessä hoitokodeista ryhmäkotiasumisen piiriin. Muuttovalmennus toteutetaan asukkaan, omaisten, kunnan edustajien sekä asumispalveluiden työntekijöiden kanssa. Vuoden 2011 aikana hoitokodit Osmantorni ja Pohjantorni lakkautettiin asukkaiden siirtyessä pääsääntöisesti asumispalveluiden asiakkaaksi.

14 11 RK-Asunnot Kaski iltavalaistuksessa Liisa RK-Asunnot Kasken yhteistilassa RK-Asunnot RK-Asuntojen periaatteena on mahdollistaa kehitysvammaiselle henkilölle laadukas, turvallinen ja yksilöllinen asuminen ja hänen tarpeidensa mukaiset tukipalvelut, jotka lisäävät hänen osallisuuttaan ja yhdenvertaisuuttaan yhteisössä ja yhteiskunnassa sekä mahdollistavat kullekin oman näköisen elämän. Tämä voi tarkoittaa henkilökohtaista tukea päivittäisiin avun tarpeisiin, valintoihin sekä ystävyyssuhteiden luomiseen ja niiden ylläpitoon. Palvelut perustuvat kunkin asiakkaan toiveisiin ja moniammatillisen asiantuntemuksen tukemiin yksilöllisiin suunnitelmiin. RK-Asunnoilla on ryhmäkoteja ja asuntoja eri puolilla pääkaupunkiseutua ja sen lähikuntia (Espoo, Helsinki, Vantaa, Nurmijärvi ja Tuusula) 22 eri kohteessa. Laskennallisesti asuntoja oli yhteensä 320 vuoden 2011 lopussa. Asuminen on pääsääntöisesti pysyvää. Kahdessa ryhmäkodeista tarjottiin säännöllisesti ja muutamissa ryhmäkodeissa satunnaisemmin tilapäistä hoitoa ja asumista kotona asuville kehitysvammaisille henkilöille sekä toteutettiin asumisharjoittelua ja -kokeilua. Asumispalvelujen suoritteita ovat asumisvuorokaudet. Asumisen palveluja tarvittiin vuositasolla keskimäärin autetussa asumisessa 185, vaativassa autetussa asumisessa 58, ohjatussa asumisessa 16 ja tuetussa asumisessa neljälle hengelle. RK-Asuntojen vastuualueen palveluista vastaavat palvelupäälliköt yhteistyössä RK-Asuntojen esimiesten kanssa. Jokainen RK-Asunto hoitaa päivittäisen asiakastyön itsenäisesti. RK-Asuntojen henkilökunnan koulutustausta ja osaaminen on monipuolista. Henkilöstölle järjestetään säännöllisesti työn sisällöllistä ohjausta ja koulutusta. RK-Asuntojen moniammatillinen työryhmä ja tarvittaessa psykologi ja lääkäri, tukevat palveluita. RK-Asunnoissa työskentelee 1 1/2 palveluohjaajaa. He suunnittelevat ja koordinoivat asiakkaiden palvelukokonaisuuksia. RK-Asunnoissa on keskeistä löytää jokaiselle asiakkaalle hänen tarpeitaan vastaava asumisen ja palvelun muoto ja paikka. Tärkeä osa RK-Asuntojen palveluohjausta on kuunnella asiakkaan mielipiteitä ja tukea häntä mielekkään elämänkokonaisuuden saavuttamisessa sekä saamaan kotiinsa sekä kodin ulkopuolelle tarvitsemansa tuen. Jokaiselle asukkaalle on laadittu palvelusuunnitelma yhteistyössä asukkaan läheisten ja kotikunnan sosiaalityön kanssa. Asiakas on aina itse läsnä häntä koskevassa päätöksenteossa ja hänen oma tahtonsa kirjataan suunnitelmaan. Kaikessa suunnittelussa keskitytään yksilön omien arvojen pohjalta hänen vahvuuksiensa hyödyntämiseen ja tukemiseen. Palvelusuunnitelman tueksi jokaiselle asukkaalle on laadittu myös Kommunikaatio- ja LIITO-passit (liikunta- ja toimintakyky) sekä tehty yksilökeskeisen suunnittelun osina mm. Elämän karttoja ja Polkuja. Asukkaita on tuettu toimivaan vuorovaikutukseen ja kontakteihin ympäristön kanssa. Vapaa-aikanaan asukkaat käyttivät ympäröivän yhteiskunnan palveluja ja harrastusmahdollisuuksia sekä osallistuivat kiinnostuksensa mukaan myös Rinnekodin tarjoamiin kerho- ja liikuntaryhmiin sekä yhteisiin juhliin ja tapahtumiin. RK-Asunnoille on laadittu yhteiset ekologiset periaatteet ja työtä ekologisuuden edistämiseksi on jatkettu. RK- Asunnoissa on löydetty monipuolisia tapoja huomioida ympäristöasiat mm. aktiivisella taloudellisemmalla kulutuksella.

15 12 Ilmoitustaululta löytyvät kaikki tärkeät asiat RK-Asunnot Saunalahden havainnekuva Uudet RK-Asunnot. RK-Asunnot toteuttavat omalta osaltaan valtioneuvoston periaatepäätöstä kehitysvammaisten asumisen kehittämisestä ja siihen liittyvien tukipalveluiden järjestämisestä vuosina Vuonna 2011 käynnistyi usean uuden RK-Asunnon toiminta. Espoon Lakiston alueella peruskorjattiin kerrostalokiinteistö, jossa aloitti toimintansa kesällä RK-Asunnot Jokipolku ja syksyllä RK-Asunnot Lakistonkallio. RK-Asunnot Jokipolku tarjoaa asumista 12 nuorelle aikuiselle mielenterveyskuntoutujalle ja sinne muuttivat muun muassa RK -Asunnot Ainolan asukkaat. RK-Asunnot Lakistonkallioon muutti 13 asukasta Lakiston hoitokodeista. RK- Asunnot Ainolan toiminta käynnistyi uudelleen uusin asukkain tarjoten vahvasti autettua asumista nuorille mielenterveyskuntoutujille. Syksyllä valmistui Espoon Odilammelle kuusi lisäasuntoa RK-Asunnot Odilammen yhteyteen. Uudet asukkaat ovat nuoria aikuisia, joista monet olivat käyneet jo aiemmin asumisharjoittelussa RK-Asunnot Odilammen lyhytaikaisen asuminen paikalla. Itä-Helsinkiin Suutarilan asuinalueelle valmistui lokakuussa RK-Asunnot Kaski. Kaskeen muutti aikuisia ja ikääntyviä kehitysvammaisia henkilöitä, pääsääntöisesti kaikki Lakiston hoitokodeista tai muista avohuollon asumisen paikoista. Kasken ryhmäkotien asunnot on ryhmitelty kolmeksi kotikokonaisuudeksi. Loppuvuonna valmistui Länsi-Espooseen Saunalahden uudelle asuinalueelle RK-Asunnot Saunalahti. Saunalahti tarjoaa sekä ryhmäkotimuotoista että tukiasumiseen perustuvaa asumista eri-ikäisille kehitysvammaisille henkilöille. Ryhmäkotien asunnot on ryhmitelty kahdeksi kokonaisuudeksi, joissa molemmissa on kuusi asuntoa. Ryhmäkodin yläpuolisessa kerroksessa sijaitsee kahdeksan erillisasuntoa luhtikäytävän varrella. Jokaisella asukkaalla on oma asunto ja kerroksessa on yhteinen asukastupa, joka tarjoaa mahdollisuuden yhdessä toimimiseen ja yhteisöllisyyteen. Jokaisella asukkaalla RK-Asunnoissa on oma asunto tai huone, johon he ovat vuokrasuhteessa. Asukkaat saavat tarvitsemansa yksilölliset tukipalvelut. Pääsääntöisesti asukkaat uusiin RK-Asuntoihin muuttivat lapsuudenkodeistaan, muista avohuollon asumispalveluista ja Lakiston hoitokodeista. RK-Asunnoissa järjestetään osana palveluohjausta asukkaille ja heidän läheisilleen muuttovalmennusta. Sen tarkoituksena on tukea tulevassa elämänmuutoksessa sekä lisätä kehitysvammaisen henkilön ja hänen läheistensä osallisuutta ja vaikuttamista. Muuttovalmennuksen sisältö suunnitellaan yksilöllisesti muuttajan ja hänen perheensä elämäntilanteesta ja tarpeista lähtien. Muuttovalmennus voi toteutua ryhmämuotoisena tai kahdenkeskisinä tapaamisina. Vuoden aikana jatkettiin Helsinkiin valmistuvien uusien RK-Asuntojen suunnittelu- ja rakennustyötä. Keväällä 2012 valmistuu Vuosaareen RK-Asunnot Koukkusaari ja syksyllä Alppikylään RK-Asunnot Nyyttipuisto ja RK- Asunnot Hevosmies. Tiedottaminen uusista yksiköistä ja asukashaut ovat käynnissä. Myös Nurmijärvelle, Tuusulaan, Hyvinkäälle ja Porvooseen suunniteltujen RK- Asuntojen valmistelutyötä jatkettiin. Avohuollon palvelutuotanto laajenee edelleen. Kuntien lisääntynyt tarve, kiinnostus ja aktiivisuus ovat ohjanneet suunnittelua. Uusien RK-Asuntojen sijaintia valittaessa on otettu huomioon muun muassa erilaisten asumispalveluiden tarve alueella ja asukkaiden tarvitsemien palvelujen saatavuus. Asunnot sijaitsevat keskeisillä väestön kasvualueilla hyvien kulkuyhteyksien varrella. Kodit rakennetaan vammaisten asumisen laatusuositukset huomioiden. Tämä näkyy muun muassa siinä, että asunnot ja ympäristö ovat ratkaisuiltaan turvallisia, toimivia, esteettömiä ja kestävät arvot on huomioitu. Tämän lisäksi asuminen luo edellytykset kunkin asukkaan yksilöllisten tarpeiden huomioimiseen ja niihin vastaamiseen, jolloin jokaisella asukkailla on mahdollisuus sekä yksityisyyteen että yhteisöllisyyteen.

16 13 Asukasneuvosto koolla Perhehoito Perhehoidon tavoitteena on tarjota kehitysvammaiselle henkilölle hyvä ja turvallinen elämä sekä mahdollisuus asua perheenjäsenenä yksityiskodissa. Perhehoito on tarkoitettu lapsille ja aikuisille, joille voidaan tarjota perhehoitokodissa riittävä tuki, hoito ja kuntoutus. Perhehoidon palveluja voi käyttää joko lyhyt- tai pitkäaikaisesti. Vuonna 2011 Rinnekodin perhehoidon palveluissa oli 125 (113 v. 2010) asiakasta, joista 23 (10 v. 2010) henkilöä käytti ainoastaan lyhytaikaisen perhehoidon palveluja. Perhehoidossa oli päivittäin keskimäärin 94 henkilöä. Perhehoitokoteja oli 32 ja pitkäaikaisen perhehoidon toimeksiantosopimuksen tehneitä perhehoitajia n. 60. Lisäksi kymmenen perhehoitokotia toimi ainoastaan lyhytaikaista perhehoitoa toteuttaen. Perhehoito on osa Rinnekodin hoito- ja asumispalveluita. Perhehoidon osavastuualueen esimiehenä ja yhteyshenkilönä toimii perhehoidon palveluvastaava. Rinnekodin perhehoidon työyksikköön kuuluu palveluvastaavan lisäksi osa-aikaisesti palveluohjaaja ja toimistosihteeri. Palveluvastaava ja palveluohjaaja käyvät kotikäynnillä perhehoitokodeissa säännöllisesti. Koteihin, joissa on useampi henkilö perhehoidossa, tehdään vuosittain vähintään kaksi kotikäyntiä. Asetetut tavoitteet ovat toteutuneet vuoden aikana. Viime vuosien aikana Rinnekodin pitkäaikaisessa perhehoidossa asuvien henkilöiden toimintakyky on keskimääräisesti alentunut ja hoidolliset tarpeet ovat lisääntyneet. Syynä tähän on aikuisasiakkaiden ikääntyminen ja toisaalta uusien asiakkaiden hoidollisten ja kuntoutuksellisten tarpeiden lisääntyminen. Rinnekodin perhehoidon palvelujen sisältöä kehitetään jatkuvasti. Perheillä on vuoden aikana monia mahdollisuuksia tavata sekä Rinnekodin työntekijöitä että muita perheitä ja perhehoitajia. Rinnekodin perhehoidon päivät 2011 pidettiin maaliskuussa Hämeenlinnan Aulangolla. Koulutuspäiville osallistui 31 perhehoitajaa. Koulutuspäivien punaisena lankana oli voimavarat ja voimaantuminen ja teemaa käsiteltiin sekä asiakkaan että perhehoitajan hyvän elämän näkökulmasta. Elämäntaitokurssi syysiloja vietettiin Kivirannan kokous- ja juhlakeskuksessa Pirkkalassa. Kivirannassa oli mukana 36 kurssilaista. Elämäntaitokurssi on tarkoitettu koko perhekodin väelle ja yhteisen tapaamisen ja toiminnan tavoitteena on tuottaa iloa kaikille osallistujille sekä vahvistaa perhehoidon yhteisöllisyyttä. Perhehoidon asiakkaan palvelujen sisältö on suunniteltu yhdessä kehitysvammaisen henkilön, hänen läheistensä ja kotikunnan viranomaisten kanssa. Koska perhehoitokoti saattaa sijaita muussa kuin henkilön kotikunnassa, on tärkeää varmistaa palveluiden saatavuus asuinkunnassa tai sen lähiympäristössä. Perhehoidon asiakkailla on mahdollisuus käyttää kotikunnan myöntämällä maksusitoumuksella myös muita säätiön palveluja, kuten avohoidon poliklinikkapalveluja tai tutkimus- ja kuntoutuskeskuksen lyhytaikaisia tutkimus- ja hoitojaksoja.

17 14 Työ- ja päivätoiminta Työ- ja päivätoiminnat järjestivät asiakkaille toimintavuoden aikana työtoimintaa, -valmennusta, päivätoimintaa, erityispäivätoimintaa, autismipäivätoimintaa, kerhoja, virikeohjausta sekä vapaa-ajantoimintaa ja leirejä. Toimintaa järjestettiin 20 yksikössä, joista 17 sijaitsi Lakiston alueella ja kolme Helsingissä. Lisäksi tulkkipalvelujen toiminta organisoitiin osana työ- ja päivätoimintojen tulosalueen toimintaa. Yhteensä Rinnekoti-Säätiön työ- ja päivätoiminnoissa kävi toimintavuoden aikana 598 asiakasta. Osa asiakkaista tuli työ- ja päivätoimintaan Rinnekoti-Säätiön järjestämillä ryhmäkuljetuksilla, osa julkisilla kulkuneuvoilla tai omilla kunnan järjestämillä taksikyydeillä ja osa tuli lähialueilta kävellen ja saatettuna. Hoitokotien päivä- ja työtoimintaa suunniteltiin itsenäiseksi toimintamuodoksi ja sille luotiin toimintaedellytyksiä yhteistyössä hoitokotien kanssa. Ohjaustyössä työskentelee sosiaali- ja terveysalan sekä eri työtoiminnan alojen ammattilaista. Erityisosaamista työ- ja päivätoimintojen ohjaajilla on erityisesti musiikin, kuvaamataidon, liikunnan, käsityön ja kommunikaatiomenetelmien alueilla. Esimiesten määrä väheni vuoden aikana kolmesta kahteen. Työ- ja päivätoimintoihin palkattiin oma palvelujohtaja vastaamaan tulosalueen taloudesta ja toiminnan sisällöstä. Työ- ja päivätoiminnan eri toimintojen tiimien työskentely vakiintui vuoden aikana ja tuloskortti otettiin toiminnan kehittämisen välineeksi. Työtoimintaa järjestettiin Lakistossa Puutarhalla, Metsäryhmässä, Autoryhmässä, Kierrätys- ja kuljetusryhmässä, Verstas 1:ssä ja 2:ssa, Kutomossa, Rinnetuotteessa ja Nettipajassa. Lisäksi yksi työtoiminnan ryhmä toimi Kornetintiellä Helsingissä. Asiakkaan työtoimintayksikkö valikoitui hänen kiinnostuksensa, työtaitojensa ja kuntoutustarpeidensa perusteella alihankinta-, ulko-, kierrätystai puutarhatyöhön, kahvilan asiakaspalveluun tai kädentaitoja vaativiin ja kehittäviin tehtäviin. Monipuolisten työtehtävien lisäksi asiakkaat osallistuivat työtoimintapäivien aikana erilaiseen työkykyä ylläpitävään toimintaan, jota olivat mm. erilaiset liikuntatapahtumat, musiikki- ja taideryhmät, retket ja yhteiset juhlat. Toimintavuoden aikana Rinnekodin tallin toiminta lakkautettiin ja Kierrätys- ja kuljetusryhmä Kie-Ku muutti Rauhalan talosta Martintalon alakertaan. Puutarhalla aistihuonetta ehostettiin myrskyn kaataman Seppolan vanhan vajan vanhoilla laudoilla. Asiakasrakenteen muuttuminen on muokannut erityisesti Verstas 1:n toimintaa työtoiminnasta päivätoiminnan suuntaan, jolloin myös alihankintatyön osuus on vähentynyt. Työvalmennuksessa tuettiin vuoden aikana noin 20 kehitysvammaista asiakasta työelämään yksilöllisten suunnitelmien mukaan. Pääosin työpaikat sijaitsivat Rinnekoti-Säätiön oman organisaation sisällä, mm. pesulassa, aluehuollossa, keskusvarastossa, postinjakelussa, silppuamis-, kierrätys- ja kuljetustyössä, mainostenjakajana sekä hoiva- ja keittiöapulaisina. Rinnekoti-Säätiön ulkopuolelle työllistyi kaksi henkilöä kauppaan ja yksi työskenteli UFF:lla. Päivätoiminnassa perustettiin uusi päivätoimintayksikkö Ainontupa Pihlajan alakerran tiloihin jatkamaan kahden aiemman yksikön toimintaa. Päivätoimintaa tarjosivat Rinnekodin alueella myös Päivälä, Nettipaja, Verstas 1, Verstas 2, Kutomo sekä Toiminta- ja kommunikaatioryhmä. Helsingissä päivätoimintaa oli tarjolla Malminkartanon ja Kornetin yksiköissä. Päivätoiminnassa asiakkaat tekivät erilaisia kädentaitojen töitä, osallistuivat musiikkihetkiin, liikuntaan, rentoutukseen, kodinhoidollisiin töihin sekä juhliin ja retkiin. Toimintakauden aikana pyrittiin eriyttämään tietoisesti päivätoimintaa ja erityispäivätoimintaa, jotta erityispäivätoiminnan asiakkaille pystyttäisiin takaamaan heidän tarvitsemansa erityinen tuki ja yksilöllisiin tarpeisiin vastaaminen. Erityispäivätoiminnan asiakkaiden tarpeisiin vastaamiseksi toimintaan jouduttiin varaamaan myös aiempaa enemmän ohjausresursseja. Toimintaympäristöön kiinnitettiin erityistä huomiota, jotta se tukisi asiakkaan vuorovaikutusta ja toimintaa sekä tarjoaisi mahdollisuuksia elämyksiin ja kokemiseen. Asiakkaiden liikuntakykyä pidettiin yllä liikkumalla monipuolisesti mm. liikuntasalissa motorisella radalla, ulkoilemalla ja käymällä uimassa. Erityispäivätoimintaa järjestettiin Lakistossa Toiminta- ja kommunikaatioryhmässä ja Päivälässä sekä Helsingissä Malminkartanon ja Kornetin yksiköissä. Työ ja päivätoiminnan asiakkaat Kerhot Työ ja päivätoiminta Erityispäivätoiminta Autismipäivätoiminta Vapaaaika, leirit ja virikeohjaus Kotoa, RK-Asunnoista tai muista ryhmäkodeista,perhehoidosta Lakiston hoitokodeista

18 15 Rinnekodin metsäpäivillä kiinnostuneet saivat tutustua monitoimikoneeseen, jolla voidaan kaataa, karsia ja katkoa puita. Huovuttajataiteilija Verstas 2:lta Autismin kirjon henkilöiden työ- ja päivätoiminnassa on ollut tarvetta uusiin yksiköihin ja toiminnan kehittämiseen asiakkaiden yksilöllisiä tuen tarpeita vastaavasti. Lakiston alueelle perustettiin uusi työtoiminnan yksikkö Laituri, myös Kornetissa lisättiin asiakaspaikkoja autismipäivätoimintaan. Autistien päivätoimintaa järjestettiin Lakiston alueella Ankkurissa, Joonatanissa ja Laiturissa sekä Helsingissä RK-tiimissä ja Kornetissa. Autismipäivätoiminnassa keskeistä on toimintojen jäsentäminen asiakkaan lähtökohdista käsin selkeiksi ja positiivisia oppimiskokemuksia tarjoaviksi. Kommunikaatiota tuetaan vaihtoehtoisilla kommunikaatiomenetelmillä. Lakistossa hyödynnettiin Rinnekoti-Säätiön ulkotyömahdollisuuksia ja RK-tiimistä käytiin tekemässä töitä myös läheisen kaupan pullonpalautuksessa. Eläkeikäisten päivätoiminnan tavoitteena on ylläpitää ja kehittää ikääntyneen asiakkaan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä ja hyvinvointia. Ryhmät kokoontuivat ajankohtaisten kädentaitoihin, musiikkiin tai kirjallisuuteen sekä liikuntaan perustuvien teemojen ympärille. Eläkeikäisten päivätoimintaa järjestettiin Lakiston alueella kolmena päivänä viikossa kolme tuntia kerrallaan. Syksyllä Vapaalankodissa aloitettiin uusi ryhmä. Kesällä 2011 aktiivinen kesäleiritoiminta järjestettiin Marmatin leirikatoksessa, uuden leirikeskuksen ollessa rakennusvaiheessa. Syksyllä valmistui uusi leirikeskus Majalammelle ja siellä järjestettiin muutamia leiripäiviä syksyn aikana. Vapaa-ajantoiminta organisoi myös ulkoliikuntaan tarkoitettujen apuvälineiden lainausta. Virikeohjaus käynnistyi Rinnekodin Lakiston alueella tammikuussa. Toiminnan tarkoitus on tuottaa viriketoimintaa kolmeen Lakistossa sijaitsevaan hoitokotiin, Ala- Kumpuun, Ala-Laakso 1:seen sekä Ala-Laakso 2:seen. Asiakkaat osallistuvat toimintaan jaksamisensa sekä vointinsa mukaan. Huvitus-kerho toimi Rinneosastojen alakerrassa ja palveli Rinneyksiköiden toimintaa koko toimintavuoden. Kerho lakkautettiin joulukuussa hoitopalveluiden organisoidessa virikeohjauksen oman toimintansa sisäisenä toimintana. Tulkkipalvelut tarjoaa vammaisten tulkkauspalvelua puhevammaisille sekä opiskelutulkkausta vammaisille henkilöille. Tulkkauspalvelujen lisäksi tarjottiin tukiviittomaopetuksia ja perhemuotoista varhaisviittoma- ja kommunikaatio-opetusta. Vapaa-ajantoiminta oli avointa kaikille Rinnekoti-Säätiön asiakkaille. Toiminnasta laadittiin oma tapahtumakalenteri ja toiminnasta tiedotettiin Intranetissä ja sähköpostilla RK- Asuntoihin, hoitopalveluihin sekä työ- ja päivätoimintoihin. Vapaa-ajanohjauksen säännöllisiin toimintoihin kuuluivat näytelmä-, kokki-, kävely- ja maanantaikerhot. Kuukausittain järjestettiin yhteislaulutilaisuus, disco, elokuvailtapäivä ja päivätanssit. Lisäksi järjestettiin eriaiheisia ja vuodenkulkuun liittyviä juhlia ja tapahtumia.

19 16 AUKI-koulutuksessa Kornetintiellä Helsingissä sijaitsevat Lasten kuntoutuskoti, RK-Asunnot Kornetintie sekä Kornetintien työ ja päivätoiminta Muut palvelut Lasten kuntoutuskoti Lasten kuntoutuskoti järjestää perheille Kelan korvaamana laitosmuotoisena kuntoutuksena sopeutumisvalmennuskursseja ja nuorille itsenäistymistä tukevia kuntoutuskursseja, kun lapsella tai nuorella on jokin harvinainen sairaus tai vamma. Vanhemmille ja lapsille tarjotaan tietoa sairaudesta tai vammasta, voimavaroja sairauden kanssa elämiseen, erityisesti vertaistuen muodossa. Vanhemmilla ja lapsilla on kurssin aikana omat kurssille räätälöidyt ohjelmansa. Moniammatilliseen työryhmään kuuluu erikoislääkäri, psykologi, sosiaalityöntekijä, toimintaterapeutti, fysioterapeutti, perheterapeutti, puheterapeutti, sairaanhoitaja ja lastenhoitajia. Uudet tilat ovat osoittautuneet kurssitoimintaa hyvin palveleviksi. Vuonna 2011 Lasten kuntoutuskodissa järjestettiin 30 perhekurssia (27 kpl v.2010, 27 kpl v.2009) ja kaksi nuorten kuntoutuskurssia (5 kpl v.2010, 3 kpl v.2009). Perhekursseille osallistui kaiken kaikkiaan 663 henkilöä, joista kuntoutujalapsia oli 172 (199 hlöä v. 2010, 148 hlöä v.2009). Nuorten kursseille osallistui 24 nuorta (41 hlöä v.2010, 38 hlöä v.2009). Kurssivuorokausia kertyi yhteensä 3262 (3003 vrk v.2010, 3027 vrk v.2009). Harvinaisiin diagnoosiryhmiin kuuluvien lasten tilapäishoitoa järjestettiin 11 viikonloppuna sekä lisäksi yhtenä 5 päivän mittaisena leiriviikkona. Espoon kaupungin kanssa tehty sopimus koski yhteensä 14 perhettä ja 15 lasta. Vuoden 2010 sopimuksen mukaan perheitä oli 10 ja lapsia 12. Vertaistukitapaamisia järjestettiin kolmelle diagnoosiryhmälle, ja Lasten kuntoutuskodin ylläpitämästä ns. tukiperherekisteristä välitettiin säännöllisesti yhteystietoja niitä pyytäville perheille. Potilas- ja vanhempainyhdistysten kanssa järjestettiin yhteistyössä Lasten kuntoutuskodin tiloissa kolme vertaistapaamista. Yhteistyötapaamisissa sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten kanssa aiheina ja sisältöinä olivat Lasten kuntoutuskodin palvelut, asiakkaiden ja ammattilaisten toiveet. Yksilötyönohjausta annettiin 10 kertaa ja ryhmätyönohjausta 22 kertaa. Kevään aikana toteutui myös äitien vertaistukiryhmä. Syksyllä käynnistettiin uutena palveluna perheiden tukikeskustelut. Niiden tavoitteena on tarjota uuden, haastavan diagnoosin kohdalla perheille tukea myös sopeutumisvalmennuskurssitoiminnan ulkopuolella. INCL-Työ INCL-työ siirtyi kertomusvuoden alusta Kehitysvammaliitolta säätiön toimintaan. Työ on painottunut INCL- ja Jansky-Bielschowsky-perheiden kanssa tehtävään perhetyöhön. Lisäksi on tuettu muitakin harvinaisia sairausryhmiä, joiden tuen tarve on samankaltainen. Työssä on tuettu ja ohjattu perheitä arjessa ja kriiseissä sekä toimittu asiantuntijana ja konsulttina perheiden parissa työskenteleville tahoille. Perhetapaamisia on ollut vuoden aikana 119, alueellisia perheiden tapaamisia kolme, lisäksi on ollut 29 yhteisneuvottelua muiden perheen yhteistyötahojen kanssa. Työnohjausta on annettu 19 työntekijäryhmälle tai yksilölle yhteensä 49 kertaa. Koulutuksellisia neuvontatilaisuuksia on toimintavuoden aikana ollut yhteensä 15 ja näihin on osallistunut yhteensä 163 henkilöä. Muut sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut Palvelujen järjestämisessä noudatettavan läheisyysperiaatteen mukaisesti kunnat ostivat Rinnekodin asumispalvelujen piirissä oleville muussa kuin kotikunnassa asuville kuntalaisilleen heidän tarvitsemansa perusterveydenhuollon käynnit, joita vuonna 2011 oli 81 (195 V. 2010, 218 v. 2009), hammaslääkärin käyntikertoja oli 256 (195 v. 2010, 206 v. 2009), suuhygienistin käyntikertoja oli 244 (186 v. 2010, 154 v. 2009) ja lisäksi oli 27 anestesiassa tehtyä hammashoitokertaa (10 v. 2010, 8 v. 2009).

20 17 Erityisopetus Rinnekodin koulu Rinnekodin koulussa annettiin perusopetusta sekä Rinnekodissa asuville kouluikäisille oppilaille että kotoa taksikuljetuksilla tuleville oppilaille. Kotona asuville oppilaille järjestettiin tarpeen mukaan aamu- ja iltapäivähoitoa. Koulussa on neljä opetusryhmää; kaksi oppilaille, joilla on autistisia piirteitä ja kaksi monivammaisia oppilaita varten. Koulussa opiskeli 25 oppilasta. Oppilaat ovat vuotiaita. Opetusta järjestettiin pääsääntöisesti toiminta-alueittain, joita ovat motoriset taidot, kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot. Opetuksen lähtökohtana ovat olleet oppilaan vahvuudet sekä hänen yksilölliset oppimis- ja kehitystarpeensa. Kuntoutuksellista yhteistyötä tehtiin arjen toiminnoissa ja terapioissa niin terapeuttien kuin hoitokotienkin kanssa. Oppiminen tapahtui tavoitteellisena opiskeluna erilaisissa tilanteissa itsenäisesti, opettajan ohjauksessa sekä vuorovaikutuksessa opettajan/ohjaajien ja vertaisryhmän kanssa. Oppilaat ovat käyttäneet viikoittain Martintalon uimahalli- ja liikuntatiloja sekä ulkoilu- ja virkistysalueita. Osa oppilaista on käynyt myös ratsastamassa ja harjaantumassa työtoimintoihin. Oppilaat ovat osallistuneet Rinnekodin yhteisiin juhliin ja tapahtumiin, mikäli ne on voitu sovittaa oppilaan viikko-ohjelmaan. Kodin ja koulun yhteistyötä on toteutettu sekä yhteisöettä yksilötasolla. Vanhemmille on järjestetty vanhempainilta, juhlia ja mahdollisuus liittyä vanhempien sähköpostilistaan. Vanhemmat osallistuivat lapsensa henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman tekemiseen yhdessä moniammatillisen työryhmän kanssa, johon kuuluivat kunkin oppilaan kuntoutustarpeiden mukaan lääkäri, psykologi, sosiaalityöntekijä, hoitokodin työntekijä sekä fysio-, puhe-, toiminta-, ratsastusja musiikkiterapeutti. Koulunsa päättäville oppilaille on tehty jatkohuoltosuunnitelma. Oppilashuoltotyötä koordinoi ja kehittää moniammatillinen oppilashuoltoryhmä. Oppilashuoltotyön tärkeä painopistealue on ollut vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö, jonka avulla on pyritty tukemaan oppilaan koulunkäyntiä ja hyvinvointia. TYVA-opetus Helsingin Diakoniaopiston ja Rinnekoti-Säätiön yhteistyönä toteutui kahdeksas valmentavan ja kuntouttavan opetuksen jakso keväällä 10 opiskelijalle ja syksyllä viidelle opiskelijalle (TYVA= työhön ja itsenäiseen elämään valmentava opetus ja ohjaus). Opetus tapahtui Helsingin Diakoniaopistolla, Rinnekodissa ja lukuisilla opintomatkoilla pääkaupunkiseudun eri kohteissa. AUKI-koulutus Yhteiset palvelut Yhteisiin palveluihin kuuluvat hallinto- ja sisäiset palvelut. Yhteisten palvelujen henkilöstön määrä kokoaikaisiksi muutettuna oli 94 (86,5 v ja 85,5 v. 2009). Henkilöstömäärän lisäykseen vaikuttivat mm. toimintojen sisäinen uudelleenjärjestely, tietojärjestelmien päivittäminen sekä laajentuvan palvelutuotannon edellyttämä teknisen osaamisen laajentamisen tarve. Hallintopalveluihin kuuluu Rinnekoti-Säätiön yleishallinto sekä talous- ja henkilöstöpalvelut. Sisäiset palvelut tuottivat ravinto-, pesula-, materiaali-, tilahuolto-, kiinteistöhuolto- ja teknisiä palveluja kaikille Rinnekoti-Säätiön toiminnoille. Sisäisten palvelujen vastuulla on myös lähes 200 säätiön vuokra-asuntoa, joita vuokrataan lähinnä työsuhdeasunnoiksi, mutta myös ulkopuolisille vuokralaisille. Säätiö vastaa Lakiston alueen kunnallistekniikasta ja aluehuollosta. Suurin yksittäinen koko säätiötä koskeva kertomusvuoden hanke oli Mediatri-asiakastietojärjestelmä, joka kattaa lähes kaikki säätiön palvelutoiminnot ja laskutuksen. Järjestelmän käyttäjiä koulutettiin noin 700 ja järjestelmä on otettu käyttöön vaiheittain vuoden 2011 huhtikuusta alkaen. Viimeiset järjestelmän ominaisuudet saataneen käyttöön vuoden 2012 aikana. Säätiön toiminnan maantieteellinen hajautuminen vaikuttaa myös sisäisten palvelujen toimintatapoihin, jolloin vastuuhenkilöiden asiantuntemus sekä konsultoiva ja koordinoiva rooli korostuvat. Palvelutoiminnan laajentuessa Itä-Helsinkiin tuli mm. työterveyspalveluiden järjestäminen uudella tavalla ajankohtaiseksi. Työterveyshuollon palvelut kilpailutettiin syksyllä 2010 ja palveluiden tuottaminen siirtyi Diacor terveyspalvelut Oy:lle kesäkuussa Palveluiden maantieteellinen saatavuus parani merkittävästi, ja henkilöstölle voidaan nyt tarjota aikaisempaa kattavammin myös sairaanhoidon palveluita. Kertomusvuonna jatkettiin prosessikuvausten laatimista ja päivittämistä sekä mittareiden asettamista. Menossa olevien mm. Mediatrista johtuvien toimintatapamuutosten takia työ jatkuu vielä. Vuosien aikana säätiössä toteutettiin kolme merkittävää rakennushanketta, joissa säätiö itse toimi pääurakoitsijana ja osin KVR-urakoitsijana. Lakiston Majalammen leirikeskuksen päärakennus valmistui elokuussa Esteetön rakennus palvelee lähinnä päiväleiritoimintaa ja leirisesongin ulkopuolella myös luonnonläheisenä kokoustilana. Espoon Odilammelle valmistui RK-Asunnot Odilammen kuusi lisäasuntoa entisen toimintakeskuksen tiloihin. Lakistossa otettiin käyttöön kesäkuussa RK-Asunnot Jokipolku ja elokuussa RK- Asunnot Lakistonkallio. Viidelle autistiselle kehitysvammaiselle nuorelle toteutettiin yhteistyössä Helsingin Diakoniaopiston kanssa työhön ja itsenäiseen elämään valmentava ja kuntouttava AUKI-koulutus. Koulutus perustuu autismikuntoutuksen perusteisiin ja sen tavoitteena on lisätä ja edistää opiskelijan omatoimisuutta ja osallistumista sekä vahvistaa kommunikointi- ja ryhmässä toimimisen keinoja.

Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena

Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena Sari Hietala Ylihoitaja, PKSSK sosiaalipalvelut 25.11.2013 PKSSK:n toiminta-alue 2 PKSSK sosiaalipalvelut 2013 Tulevaisuuden

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

Rinnekoti-Säätiö lyhyesti. Rinnekodin palvelutoiminta lukuina. Palvelujen laadun kehittäminen

Rinnekoti-Säätiö lyhyesti. Rinnekodin palvelutoiminta lukuina. Palvelujen laadun kehittäminen VUOSIKERTOMUS 2012 Rinnekoti-Säätiö lyhyesti Rinnekoti-Säätiö tuottaa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetustoimen palveluja päätoimintanaan kehitysvammaisten palvelut. Rinnekodin toiminta käynnistyi

Lisätiedot

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018 LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 216-218 Lausuntopyyntö Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä on perussopimuksensa 13 :n mukaan pyytänyt jäsenkuntien esityksiä

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

ESKOON TOIMINTOJEN KEHITTÄMISSEMINAARI JÄSENKUNNILLE 27.5.2015. ESKOON ASIANTUNTIJAPALVELUT Ulla Yli-Hynnilä

ESKOON TOIMINTOJEN KEHITTÄMISSEMINAARI JÄSENKUNNILLE 27.5.2015. ESKOON ASIANTUNTIJAPALVELUT Ulla Yli-Hynnilä ESKOON TOIMINTOJEN KEHITTÄMISSEMINAARI JÄSENKUNNILLE 27.5.2015 ESKOON ASIANTUNTIJAPALVELUT Ulla Yli-Hynnilä 1 ESKOON ASIANTUNTIJAPALVELUT 2015 Henkilökunta esimies lääkäri (1) psykologi (3) psykiatrinen

Lisätiedot

KRIISIPALVELUT. Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö

KRIISIPALVELUT. Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö KRIISIPALVELUT Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö Theresa Sinkkonen 28.3.2012 KESKI-SUOMEN VAMMAISPALVELUSÄÄTIÖN KRIISIPALVELU Kriisipalvelu on tarkoitettu henkilölle, joka tarvitsee välitöntä ympärivuorokautisesti

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678 1 Sosiaalipalvelut Kuntoutus, asuminen ja päivätoiminta Tuulikello Kuntoutusjaksot 375 Osastojakso, jonka aikana asiakkaalle tehdään moniammatillinen kokonaistilanteen arviointi, kuntoutuksen suunnittelu

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Yhteistyökokous 12.12.2011. Pirjo Poikonen Kehittämiskonsultti Helsingin kaupunki Sosiaalivirasto

Yhteistyökokous 12.12.2011. Pirjo Poikonen Kehittämiskonsultti Helsingin kaupunki Sosiaalivirasto Yhteistyökokous 12.12.2011 Pirjo Poikonen Kehittämiskonsultti Helsingin kaupunki Sosiaalivirasto Kuntatoimijan mahdollisuudet edistää yksilöllisen asumisen kehittämistä ja laitosten purkua Helsingin kaupunki

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen 1 Sosiaali- ja terveystoimiala Koti- ja laitoshoidon palvelut Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 16.4.2014 36 2 Ikäihmisten päivätoiminnan tarkoitus

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Asumisen lähipalvelujen kehittämisen teemapäivä Yhteistyöseminaari, Kongressihotelli Linnasmäki Turku 16.11.2012 Jaana Huhta, STM Näkökulmia palvelujen kehittämiseen

Lisätiedot

Valkeisen osastojen rakenteet. Autistien ja lasten kuntoutusyksikkö (13)

Valkeisen osastojen rakenteet. Autistien ja lasten kuntoutusyksikkö (13) Liite 1. Valkeisen osastojen jäsennys asiakkaiden palveluntarpeiden mukaan Valkeisen osastojen rakenteet Autistien ja lasten kuntoutusyksikkö (13) Lasten yksikkö, Valkeisen oppilaskoti Asukasnumero Lähiohjaajia

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen SAS-toiminnat aikuisten vastuualueen sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä

Lisätiedot

Sosiaalipalvelut Vuoden 2010 toimintakertomus ja tilinpäätös. 23.6.2011 M.Paavola

Sosiaalipalvelut Vuoden 2010 toimintakertomus ja tilinpäätös. 23.6.2011 M.Paavola Sosiaalipalvelut Vuoden 2010 toimintakertomus ja tilinpäätös Sosiaalipalvelut sairaanhoitopiirin toimialueena 2 toimintavuotta Tyytyväisyyttä mm. koulutustarjonnan ja työhyvinvointia edistävän toiminnan

Lisätiedot

Tehostettu palveluasuminen

Tehostettu palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Miten asutaan? Tehostetussa palveluasumisessa asiakkaat asuvat omissa kodeissaan työntekijöiden ja asiakkaiden yhteistilan välittömässä läheisyydessä. Asiakkaan kotona tapahtuvassa

Lisätiedot

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen

Lisätiedot

Kuntoutusta Vaalijalassa AVI-päivä Mikkelissä 3.11.2015

Kuntoutusta Vaalijalassa AVI-päivä Mikkelissä 3.11.2015 Kuntoutusta Vaalijalassa AVI-päivä Mikkelissä 3.11.2015 Kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen 30.10.2015 Ilkka Jokinen 1 Esityksen teemat 1. Vaalijalan kuntayhtymä lyhyesti 2. Erityistä tukea tarvitsevan

Lisätiedot

Erityishuoltopiirien palvelu- ja rakennemuutos -elämää murroksissa

Erityishuoltopiirien palvelu- ja rakennemuutos -elämää murroksissa Erityishuoltopiirien palvelu- ja rakennemuutos -elämää murroksissa Kymenlaakson erityishuollon kuntayhtymän jäsenkunnat ja toimipisteiden sijainti Kuusaan kuntoutuskeskus ja palvelukodit Hoitokodit Erityishuollon

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Liite 4 / johtokunta 17.11.2014 SEUDULLINEN SAS -TOIMINTA HOIDON JA HOIVAN PALVELUISSA 1.1.2015 ALKAEN

Liite 4 / johtokunta 17.11.2014 SEUDULLINEN SAS -TOIMINTA HOIDON JA HOIVAN PALVELUISSA 1.1.2015 ALKAEN Liite 4 / johtokunta 17.11.2014 SEUDULLINEN SAS -TOIMINTA HOIDON JA HOIVAN PALVELUISSA 1.1.2015 ALKAEN Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. SAS työryhmän tehtävät... 1 3. Asumispalvelun hakeminen, asiakkaan

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.

Lisätiedot

Kehitysvammahuollon ohjaus, valvonta ja luvat

Kehitysvammahuollon ohjaus, valvonta ja luvat Kehitysvammahuollon ohjaus, valvonta ja luvat Kehitysvammahuollon yhteistyökokous Sosiaalihuollon johtava ylitarkastaja Eija Hynninen-Joensivu 12.12.2011 1 Vammaispolitiikan uusi aika 1) YK:n yleissopimus

Lisätiedot

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011 KOTIA KOHTI Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla Hanna Sallinen 17.2.2011 Asumispalvelut Vantaalla -Asumispalveluiden toimintayksikkö on osa aikuissosiaalityötä -Asumispalvelujen toimintayksikkö

Lisätiedot

KeVa perhehoidon ennakkovalmennus. KeVa -perhehoito - ennakkovalmennus

KeVa perhehoidon ennakkovalmennus. KeVa -perhehoito - ennakkovalmennus KeVa perhehoidon ennakkovalmennus 1. TAPAAMINEN MITÄ ENNAKKOVALMENNUS ON? Ennakkovalmennuksen tarkoitus Ennakkovalmennuksen tavoitteita Perhehoitajan valmiudet suhteessa lapsen, nuoren ja aikuisen tarpeisiin

Lisätiedot

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden

Lisätiedot

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 1 Kyh 17.5.2011 66 Kyh liite 1 Kyh 22.9.2011 105 Kyh liite 4 TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 2 Sisällysluettelo Asumispalvelut 3 Asumispalveluiden hakeminen 3 Palvelutarpeen

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kuopio 30.8.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Kehitysvammaisten asumisen ohjelma (Kehas ohjelma) 1. Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö. Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012

Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö. Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012 Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012 KVPS Tukena Oy Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Kehitysvammaisten Tukiliitto ry yhdistys yhdistys yhdistys yhdistys yhdistys

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Sosiaali- ja terveysturvan päivät, Seinäjoki 14.- 15.8.2013 / Markku Virkamäki, toiminnanjohtaja, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Tiedän mitä tahdon! projekti

Lisätiedot

Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet

Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet Perusturvalautakunta 17.12.2013 167, Liite 2. Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet 1 Ikäihmisten asumispalvelut Lyhytaikainen asuminen Lyhytaikaisella asumispalvelulla pyritään

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015 Valtioneuvoston periaatepäätös kehitysvammaisten asumisen ohjelmasta 2010-2015 Raija Hynynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Tarvitaanko kehitysvammalaitoksia?

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Kehittämissuunnittelija Piia Liinamaa 2013 Vammaispalvelulain

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen Kuntamarkkinat 11.9.2013 Jaana Viemerö, asiakkuusjohtaja, Järvenpään kaupunki Asukkaita suunnilleen saman verran kuin

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Vammaisten palvelut. Uudet palvelukokonaisuudet 8.4.2016

Vammaisten palvelut. Uudet palvelukokonaisuudet 8.4.2016 Vammaisten palvelut Uudet palvelukokonaisuudet 8.4.2016 Vammaisten palveluiden ydinprosessit: 1) Asumisen tukeminen 2) Liikkumisen ja osallisuuden tukeminen 3) Kuntoutus Ennaltaehkäisy HTE on kaikkea sote-palvelujen

Lisätiedot

Kuntouttavan palveluasumisen valtakunnallisten kehittämissuositusten. Pohjanmaa-hankkeen toimintaalueella

Kuntouttavan palveluasumisen valtakunnallisten kehittämissuositusten. Pohjanmaa-hankkeen toimintaalueella Kuntouttavan palveluasumisen valtakunnallisten kehittämissuositusten toteutuminen Pohjanmaa-hankkeen toimintaalueella Esa Nordling PsT,kehittämisp mispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Sosiaali-

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue TP 2013 TP 2014 TA2015 Henkilöstömäärä 1196 1134 1071 Toimintakulut 102,4 M 99,4M 97,8 M joista henkilöstökulut 54 M 52,4 M joista asumis- ja hoiva-palvelujen ostot

Lisätiedot

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa Jukka Puustinen Oyl, neurologi Kuntoutustutkimusyksikkö, PHSOTEY KTY Kuntoutustutkimus Puheterapia Neuropsykologinen kuntoutus Vammaispoliklinikka

Lisätiedot

Sisällys LUKIJALLE... 11. PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15

Sisällys LUKIJALLE... 11. PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15 Sisällys LUKIJALLE... 11 PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15 Elätehoito, ruotuhoito ja vaivaistalot... 15 Perhehoito ja lastenkodit... 16 Perhehoitajalaki... 17 Perhehoito nykyisin...

Lisätiedot

Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011

Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011 Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011 Omaishoidon tuki Laki omaishoidon tuesta (2.12.2005/937) lakisääteinen sosiaalipalvelu,

Lisätiedot

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille toteutus touko-syyskuussa 2012 suomeksi ja ruotsiksi lähetettiin hankealueen kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoimintaalueiden vammaispalvelun sosiaalityöntekijöille

Lisätiedot

Asumista Keski-Suomessa. Marja-Leena Saarinen 23.2.2012

Asumista Keski-Suomessa. Marja-Leena Saarinen 23.2.2012 Asumista Keski-Suomessa Marja-Leena Saarinen 23.2.2012 Metsätähden asukkaiden toiveet asumisesta Ulkopuolinen outo ihminen ei saa päästä sisälle - paitsi talonmies - paitsi nokikolari Pistokkeita myös

Lisätiedot

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Päivä Mielen hyvinvoinnille -tietoa mielenterveys- ja päihdepalveluista 23.3.2011 Seija Iltanen Palvelupäällikkö Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Päihdeklinikka

Lisätiedot

KÅRKULLA SAMKOMMUN KUNTAYHTYMÄ

KÅRKULLA SAMKOMMUN KUNTAYHTYMÄ KÅRKULLA SAMKOMMUN KUNTAYHTYMÄ Kårkulla kuntayhtymä Kårkulla kuntayhtymä tuottaa ruotsinkielisiä vammaispalveluita. Toiminta aloitettiin 20.8.1960. Kårkulla kuntayhtymää ylläpitää kaikki 33 kaksikielistä

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Tätä haluamme olla Edistämme kokonaisvaltaisesti ja ennakoivasti ihmisten terveyttä, toimintakykyä

Lisätiedot

Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla. Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla. Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Autismin kirjo ja kuntoutus Autismin kirjo on neurologisen kehityksen häiriö, joka aiheuttaa pulmia henkilön aistikokemuksiin,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä 1.1.2014 Raahe-Siikajoki-Pyhäjoki Väestö 34.570 Henkilöstö

Lisätiedot

SOSIAALIPALVELUT. Kuntaneuvottelut 16. ja 18.5.2011. M.Paavola

SOSIAALIPALVELUT. Kuntaneuvottelut 16. ja 18.5.2011. M.Paavola SOSIAALIPALVELUT Kuntaneuvottelut 16. ja 18.5.2011 Sosiaalipalvelujen organisaatio 1.5.2011 SOSIAALIPALVELUT Kehitysvammahuolto Merja Paavola Johtoryhmä Laatutyö Jouko Alinen Palvelukodit ja kuntoutuspalvelut

Lisätiedot

Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Etelä Karjalan sosiaali ja terveydenhuollon ky, Eksote järjestää maakunnan

Lisätiedot

K1007 VAIKEAVAMMAISTEN ERITYISPALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN

K1007 VAIKEAVAMMAISTEN ERITYISPALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN K1007 VAIKEAVAMMAISTEN ERITYISPALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN Vammaistyön alueellinen kehittämispäivä propellipäivä 10.9.2008 Kouvola-talo Kehittämissuunnittelija Tarja Roivainen TAUSTAA Etelä-Karjalan sosiaali-

Lisätiedot

Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle

Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle Snellmaninkatu 3 B, Lappeenranta (ent. asemapäällikön talo) Toimisto avoinna klo 9.00-13.00 tai sopimuksesta Puh. 040 587 2451 Sähköposti:

Lisätiedot

Säännön nimi. Tetola 20.01.2009 Terveyden ja toimintakyvyn sekä Ikla 27.01.2009 ikäihmisten palveluiden toimintasääntö

Säännön nimi. Tetola 20.01.2009 Terveyden ja toimintakyvyn sekä Ikla 27.01.2009 ikäihmisten palveluiden toimintasääntö HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMISEN SEKÄ IKÄIHMISTEN PALVELUIDEN TOIMINTASÄÄNTÖ Säännön nimi Tetola 20.01.2009 Terveyden ja

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Valtuustoseminaari 21.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Mitä perhehoito on? Perhehoitolaki 1.4.2015 Ympäri- tai osavuorokautisen hoivan ja muun huolenpidon

Lisätiedot

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja 1 SAP-SAS, mitä se on? SAP (Selvitys, Arviointi, Palveluohjaus)

Lisätiedot

Osallisuus ja palvelusuunnittelu

Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelujen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke 2012-2013 Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelulaki VpL:n tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015

Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015 Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015 Vanhusten palvelujen johtaja Matti Lyytikäinen Espoon kaupunki Omaishoidon tuki on palvelukokonaisuus, joka koostuu

Lisätiedot

Eedi Asumispalvelut Oy. Uudenlaisia ryhmäkoteja asumisessaan erityistukea tarvitseville

Eedi Asumispalvelut Oy. Uudenlaisia ryhmäkoteja asumisessaan erityistukea tarvitseville Eedi Asumispalvelut Oy Uudenlaisia ryhmäkoteja asumisessaan erityistukea tarvitseville ESPOON DIAKONIASÄÄTIÖ Yksityinen sosiaalialan palveluntarjoaja Palveluja mielenterveys- ja päihdekuntoutujille sekä

Lisätiedot

Ikäihmisten perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon

Ikäihmisten perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon IKÄIHMISTEN PERHEHOITO Hoivaa ja huolenpitoa perheessä Ikäihmisten perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella LLKY:n valmentamassa ja hyväksymässä

Lisätiedot

Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa

Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa Elina Uusitalo,ylitarkastaja Valvira 2.3.2011 Elina Uusitalo 1 Sosiaalihuolto Valvirassa Sosiaalihuollona valvonta ja ohjaus osaksi

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella -projekti vuosina 2007-2010 CP- ikä/kunto -projekti (CPIK)

CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella -projekti vuosina 2007-2010 CP- ikä/kunto -projekti (CPIK) CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella -projekti vuosina 2007-2010 CP- ikä/kunto -projekti (CPIK) Invalidiliitto ry hallinnoi - RAY rahoittaa www.invalidiliitto.fi/cp-projekti

Lisätiedot

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio 17.2.2015/Mona Hägglund Vanhusten palvelujen ympärivuorokautisten asumispalvelujen kilpailutus 2014

Lisätiedot

Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Lääkärin rooli toimintakykyä tukevan ja edistävän työn korostamisessa Kunnon Hoitaja koulutus kaipaa tuekseen laajan organisaation tuen

Lisätiedot

Palvelut autismin kirjon henkilöille Vammaisten palvelut. Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt 14.1.2014

Palvelut autismin kirjon henkilöille Vammaisten palvelut. Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt 14.1.2014 Palvelut autismin kirjon henkilöille Vammaisten palvelut Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt 14.1.2014 SOSIAALITYÖ neuvonta ;lanteen arvioin; palvelutarpeen kartoitus palvelusuunnitelman tekeminen sopivien

Lisätiedot

Kuninkaankallio Kuninkaantie 42, Espoo. Mika Paasolainen

Kuninkaankallio Kuninkaantie 42, Espoo. Mika Paasolainen Kuninkaankallio Kuninkaantie 42, Espoo Mika Paasolainen Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentäminen /poistaminen Valtioneuvoston periaatepäätössä vuosille 2008-2011 tavoitteena on puolittaa pitkäaikaisasunnottomuus

Lisätiedot

Eskoon vammaispalvelujen palvelutuotteet

Eskoon vammaispalvelujen palvelutuotteet Eskoon vammaispalvelujen palvelutuotteet Härmän kuntokeskus, 27.05.2015 Marjut Mäki-Torkko, vammaispalvelujen johtaja Laitosasuminen Laitososastoja on kuusi: Kuntokaari, Kuusikoto, Kotopihlaja, Neliapila,

Lisätiedot

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Seinäjoki 5.4.2011 Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 14.4.2011 Omaishoito

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Asumista Varsinais-Suomessa, KTO:ssa. Marika Metsähonkala Palvelu- ja kehittämisjohtaja

Asumista Varsinais-Suomessa, KTO:ssa. Marika Metsähonkala Palvelu- ja kehittämisjohtaja Asumista Varsinais-Suomessa, KTO:ssa Marika Metsähonkala Palvelu- ja kehittämisjohtaja Valtioneuvosto teki 2010 ja toisen 2012 periaatepäätöksen kehitysvammaisten asunto-ohjelmaksi, jonka tavoitteena on

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

KEHAS-kuulumiset. Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Jyväskylä 20.11.2014 Jutta Keski-Korhonen

KEHAS-kuulumiset. Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Jyväskylä 20.11.2014 Jutta Keski-Korhonen KEHAS-kuulumiset Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Jyväskylä 20.11.2014 Jutta Keski-Korhonen Yhteiskunta muuttuu muuttuvatko palvelut? Palvelurakenne Sukupolvet vaihtuvat Toimintakulttuuri Tarpeet muuttuvat

Lisätiedot