SUOMEN AIKAKAUSLEHDEN- TOIMITTAJAIN LIITTO 4/2007. Mestarielokuvat lehtimaailmaa tutkimassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SUOMEN AIKAKAUSLEHDEN- TOIMITTAJAIN LIITTO 4/2007. Mestarielokuvat lehtimaailmaa tutkimassa"

Transkriptio

1 SUOMEN AIKAKAUSLEHDEN- TOIMITTAJAIN LIITTO 4/2007 Mestarielokuvat lehtimaailmaa tutkimassa

2 sisältö Pääkirjoitus 4... Journalismi elokuvissa pääkirjoitus Meni tämäkin vuosi 2 LÖÖPPI s. 4 s. 14 s. 22 Kansi: Ammatti: reportteri, Michelangelo Antonioni 1975, kuvalähde: Suomen Elokuvaarkisto. 8...Helmijuttu uusi sarja alkaa! Kertomisen keinot paljastettiin Pressiklubilla 12...Vihreä oksa -seminaari SAL harrastaa: Vanhasta vapa parempi? Ammatti: tietokirjallisuuden kustannustoimittaja Lintulauta Annin kirjapalsta Stipendijuttu: Sukellusvene Vesikko 24...Journalismi aikakauslehdessä -luentosarja Loppukirissä viihdytään yhdessä Kirja-arvio: Siivekäs vahtikoira sarjakuva: SALilla Suomen Aikakauslehdentoimittajain Liitto SAL ry:n jäsenlehti 14. vuosikerta Päätoimittaja: Ismo Lehtonen, puh. (09) , Toimitussihteeri: Kaija Plit, Taitto: Unto Helo, Muu toimituskunta: Anna-Liisa Karhula, Marko Korhonen, Sinikka Pihlamaa, Timo Ripatti SAL ry. Hietalahdenkatu 2 B 23, Helsinki, puh. (09) , fax (09) , Puheenjohtaja: Ismo Lehtonen Asiamies: Kaija Plit Toimistonhoitaja: Jaana Virtanen, puh. (09) , ISSN Painopaikka: Painoyhtymä, Teollisuustie 21, Porvoo Mika Pollari Vuosi 2007 lähestyy loppuaan. Järjestöllisesti se on ollut eräänlainen välivuosi. Liittokokous oli viime vuonna ja lehdistön työehtosopimus on ollut voimassa. Kuitenkin ensi helmikuun ylimääräiseen liittokokoukseen ja samalla Journalistiliiton rakenteen muuttumiseen on valmistauduttu täyttä päätä, kustannustoimittajat saivat uuden sopimuksen ja lehdistö on tehostanut yhteistoimintaansa uuden Poolin avulla. Journalistiliiton syysvaltuustossa marraskuun lopulla Poolin rahoitus varmistettiin. Kulut korvataan harkinnanvaraisesta tuesta niin, että tämä ei ole muilta hankkeilta pois. Järjestely on voimassa ainakin ensi vuoden, mutta sen jälkeen Poolin edunvalvontatyöhön toivotaan rahaa omalta momentilta. Valtuustossa esille nousi myös varaluottamusmiesten asema, jonka parantamista sal on määrätietoisesti ajanut jo vuoden. Valtuustossa oltiin yksimielisiä siitä, että varaluottamusmiesten subjektiivinen oikeus koulutukseen tulisi kirjata työehtosopimukseen. Käytännössä koulutukseen pääsy on nykyäänkin melko helppoa, mutta sen varmistaminen paperilla ei olisi pahitteeksi. Valtuusto hyväksyi myös yksimielisesti sal:n aloitteen keskustelupalstan saamiseksi Journalistiliiton sivuille. Valmisteluja ollaan kuulemma jo tekemässä, ja uudistus toteutetaan samalla, kun koko sivusto modernisoidaan. Toivottavasti palstalle syntyy myös aitoa ja avointa keskustelua. Aiheista tuskin on pulaa. *** Kuten lukijat huomaavat, vuosi toi tullessaan myös hieman uudistuneen Lööpin. Olemme pyrkineet määrätietoisesti tekemään sal:n lehdestä yhä kiinnostavamman niin sisällöllisesti kuin ulkoasultaankin, ja työ jatkuu edelleen. sal:n syysseminaarissa lehden kehittäminen oli yhtenä teemana ja sieltä saatuja ideoita on toteutettu. Näkyvin uudistus on epäilemättä värillisyys, johon tämän Lööpin myötä siirrytään. Samalla lehteen on saatu myös uusia palstoja ja osioita vanhojen ja hyväksi havaittujen rinnalle. Toivottavasti uudistunut lehti kiinnostaa. Uusia ideoita ja juttuaiheita otetaan mielellään vastaan. Käykää myös tutustumassa sal:n uudistuneisiin nettisivuihin, jotka tarjoavat nekin uutta sisältöä uudella ilmeellä. Käytän samalla tilaisuutta hyväkseni toivottaakseni kaikille sal:laisille mukavaa loppuvuotta ja rauhallista joulua! Palaamme asioihin jälleen ensi vuonna. Ismo Lehtonen 3 LÖÖPPI

3 Suomen Elokuva-arkisto 4 LÖÖPPI Kun paperitähti taivaasta putosi Kaikki elokuvan mestariteokset eivät kerro lehtimaailmasta. Mutta jotkut kertovat. teksti: timo ripatti Jos pitäisi nimetä yksi ylitse muiden, se olisi omastakin mielestäni Citizen Kane (Orson Welles, 1941) teos, jonka katsoo uusia asioita löytäen uudestaan ja uudestaan. Welles näyttää kohtauksia lehtikeisari Charles Foster Kanen elämästä, mutta henkilökuva ja loppuratkaisun selvittäminen jäävät katsojan tehtäväksi. Kane osoittautuu itsensä karikatyyriksi, hän on samalla arvoituksellinen hahmo ja epäsuhtainen sekoitus ulkokuoria. Ei ihme, että Citizen Kanen esikuvana pidetty William Randolph Hearst yritti kaikin keinoin estää elokuvan esittämisen ja levittämisen. Sitä ei esimerkiksi saanut mainita sanallakaan hänen omistamissaan viestimissä. Itse elokuvaa voi luonnehtia kokeiluksi. Orson Welles oli tutkinut useita erilaisia elokuvailmaisun tyylisuuntia ja pyrki yhdistämään ne kaikki. Klassikoksi on noussut elokuva Citizen Kane (Orson Welles, 1941). Presidentin miehet (Alan J. Pakula, 1976), jossa avokonttorissa työskentelevät Washington Post -lehden rivitoimittajat onnistuvat kertomaan totuuden valheista, joita ylläpidettiin aina presidentin kansliasta asti. Elokuva ei kuitenkaan tallenna historiaa, vaan muokkaa sitä. Dokumenttifilmin muotokieli hämää täydellisesti siltä tosiseikalta, että fiktiostahan tässä on kysymys, vaikkakin tosiasioihin perustuvasta. Saman ohjaajan paria vuotta aikaisemmin tekemä Ansa Parallax View kertoo paljon synkemmästä journalistin urakehityksestä. Tutkijasta tulee hutkittu ja hänet lavastetaan lopulta senaattorin murhaajaksi. Jos juoni on hyvä, se kelpaa useampaankin filmatisointiin. The Front Page, 1931, sai uuden kuosin vuonna 1974, ja muunneltuna sen juonta on käytetty 1940 (His Girl Friday) ja 1988 (Switching Channels). The Front Page -nimellä se on tuotettu myös televisiolle, vuosina 1945, -48 ja -70, ja 50-luvun taitteessa myös tv-sarjana usa:ssa. Musikaali Windy City (1982, Victoria Palace Theatre, Lontoo) pohjautuu myös tähän samaan elokuvaan. Joka ikisessä näistä teoksista ollaan avustamassa kuolemaan tuomittua vankikarkuria, jos ei ihan vapauteen, niin ainakin uutisvälineen haastateltavaksi. Yksinoikeudella tietysti. Ammatti: reportteri, Michelangelo Antonioni 1975, kertoo asekauppiaan henkilöllisyyden varastaneesta, elämäänsä kyllästyneestä reportterista (Jack Nicholson), joka alkaa tutkia kansainvälistä asekauppaa sisältä käsin. Elokuva on psykologinen jännäri, jossa on käytetty hyvin säästeliäästi nykyajan elokuvan tehostearsenaalia. Malliesimerkki jännityksen kasvattamisesta vähäeleisin keinoin. Sähköinen media tv osaa kertoa itsestään, ja elokuva siinä sivussa radiostakin. Radio tekee murron (Matti Kassila, 1951) ja Radio tekee hulluksi (Matti Kassila, 1952) ovat ansaitusti suomalaisen elokuvaviihteen virstanpylväitä. Vanhin elävien kuvien uutismiehestä kertova filmi on epäilemättä The Cameraman (Buster Keaton, 1928). Se on mykkäfilmi, ensimmäinen, johon Keaton oli tehnyt käsikirjoituksen etukäteen uuden työnantajansa mgm:n painostuksesta. Elokuvan parhaimmat kohtaukset on kuitenkin improvisoitu. Kiina-ilmiö (The China Syndrome, 1979) antoi nimen kokonaiselle uhkakuvalle, joka siihen mennessä oli enimmäkseen tiedemiesten sanastoa. tv:n uutisreportteri Kimberly Wells (Jane Fonda) ja kuvaaja Richard Adams (Michael Douglas) joutuvat todistamaan outoa tapahtumasarjaa Ventanan ydinvoimalassa lähellä Los Angelesia. Reaktori joudutaan pysäyttämään, ja Adamsin salaa kuvaama filmimateriaali osoittaa, että ydinvoimalan turvajärjestelyissä on vakavia puutteita. Teknisestä ulkonäöstään huolimatta voimalan luotettavuus riippuu talonmiestasoisista toimenpiteistä. Lopullinen tuho olisikin kiinni kahden uhkakuvan kohtaamisesta, nimittäin täydellisen järjestyksen ja täydellisen epäjärjestyksen. Kohtalon ivaa on, että elokuvan julkaisemisen aikaan koettiin läheltä piti -tilanne Pennsylvanian Three Mile Islandilla. 5 LÖÖPPI

4 Uutislähdettä ei tarvitse paljastaa, eikä sitä tarvitse ollakaan. Suomen Elokuva-arkisto 6 LÖÖPPI Useimmiten elokuva kertoo päähenkilönsä tärkeimmistä päivistä, hyvässä tai pahassa. Jos ihmisen elämä olisikin jatkuvasti sellaista kuin se elokuvissa toteutuu, se ylittäisi kenen hyvänsä kestokyvyn. Todellisuudessahan suurin osa oikeista poliiseista ei koskaan joudu laukaisemaan asettaan väkijoukossa, elokuvapoliisilla taas on pitkä lista tapettuja jos ei jostain käsittämättömästä syystä omallatunnollaan, niin ainakin ansiolistallaan. tv-sarjoissa tämä väkivallan kierre vielä korostuu. Vaikka päähenkilö ei olisikaan varsinaisesti The Cameraman (Buster Keaton, 1928). rikostutkimuksen ammattilainen, vaan vaikkapa dekkareita kirjoittava täti-ihminen (Murder, She Wrote, Murhasta tuli totta, ), olisi meille tavallisille ihmisille kestämätön henkinen taakka todistaa ja tutkia 264:n enemmän tai vähemmän läheisen ihmisen väkivaltaista kuolemaa, vuodesta toiseen ja joka viikko. Mutta entäs se aikakauslehtipuoli? Paholainen pukeutuu Pradaan (The Devil Wears Prada, David Frankel, 2006) on ehkä eniten tätä päivää ja tätä todellisuutta. Satiirin tunnistaa, jos on koskaan voinut tutustua tuohon anorektikkojen ja mielialapillereiden maailmaan. Ajankuvalle tyypillisesti ei vastavalmistuneelle journalismin opiskelijalle löydy vakituista työtä, eikä elokuvassa nähdä edes viittausta työsopimuksesta. Mikäs sen parempi lähtökohta tuhkimotarinalle Koko filmin pelastaa Meryl Streepin roolityö tyrannimaisena päätoimittaja Miranda Priestleyna. Hän kykenee ajoittain varastamaan shown vaikka ei olisi edes paikalla. Esikuva lienee Voguelehden Anna Wintour. Suomen Elokuva-arkisto tv-sarjan toimitusharjoittelija ei ole yhtään paremmassa asemassa kuin elokuvasiskonsa, vaikka hänkin pääsee korkealle siis oikein yritysjohdon pompoteltavaksi. Ruma Betty (America Ferrera) on oikea kouluesimerkki kliseisestä näkemyksestä toimitustyön sisällöstä. Tytön rumuuskin on yksioikoisuudessaan kuin liikennemerkkigrafiikkaa symboliksi kelpaavat huolittelemattomat kulmakarvat, hammastuet ja neuroottisiin laihduttajiin verrattuna normaali vartalo. Tulevaisuus kuuluu niille, jotka uskovat unelmiensa kauneuteen. Ihan jännittää, miten sarja tästä etenee. Kun taivas putoaa (Risto Jarva, 1972.) Suomi pelastaa Ulkomainen elokuvakoneisto valitsee roolihenkilökseen mieluummin tv- tai sanomalehtitoimittajan kuin aikakauslehti-ihmisen, muutamaa harvaa poikkeusta lukuun ottamatta. Yhdenlaisen aikakauslehtityön dramatisoinnin ja samalla mediakritiikin helmeksi osoittautuu Risto Jarvan Kun taivas putoaa vuodelta Elokuva on mustavalkoinen, kuvattu 16 mm:n kalustolla, ja sen käsikirjoittajakaartiin kuului mm. Jussi Kylätasku, jolle tämä oli ensimmäinen kokemus elokuvan kirjoittamisesta. Kun taivas putoaa puhuu Jarvalle tyypillisesti ihmisen äänellä. Ihminen, kertoja, on tässä skandaalilehden miestoimittaja, jonka ajatuksia ja menetelmiä elokuva seuraa. Katsojalle saattavat tulla mieleen Hymy-lehden ja sen erikoistoimittajan Veikko Ennalan edesottamukset, eikä tämä ole lainkaan yhteensattumaa. Vai miltä kuulostaa: elokuvan päähenkilö, toimittaja Olli Meri, kirjoittaa Ajan Totuus -lehdelle yhä irvokkaampia skandaalijuttuja, tavoitteena maksimoida lehden levikki. Vuorollaan joutuu maalitauluksi kansanedustajan naisystävä. Lehti tuhoaa lääkintävoimistelijana työskentelevän naisen uran, ja asunnottomana hän joutuu lopulta lehden hyväksikäyttämäksi kunnallispoliitikon houkutuslinnuksi. Elokuvassa on tajunnanvirranomaisesti Meren kyynis-filosofisia pohdintoja sananvapaudesta, ja tässä hänellä on päätoimittajan täysi tuki: uutislähdettä ei tarvitse paljastaa eikä sitä tarvitse ollakaan. Hymy-lehti tunnisti elokuvasta itsensä, ja kiirehti jakamaan Risto Jarvalle kulttuuripalkinnon voidakseen vesittää elokuvan sanoman. Tuohtunut Jarva luovutti palkintorahat Filmihullu-lehdelle, ja Hymyn vastaveto oli tehdä paljastusjuttu elokuvan päänäyttelijöistä. Kulttuuripalkinto oli ainutkertainen ja sitä ei enää koskaan jaettu uudestaan. Intimiteettisuojalaki Lex Hymy saatiinkin sitten muutaman vuoden päästä. Tätä elokuvaa on sanottu Jarvan parhaimmaksi teokseksi. Jos elokuvan sisältö liittyi skandaaleihin, oli skandaalimaista myös sen innoton ja teilaava vastaanotto. Kun taivas putoaa sai toiseksi vähiten katsojia, vain noin , kaikista valtakunnanlevitykseen vuonna 1972 tehdyistä elokuvista. Televisioesitys yhdeksän vuotta myöhemmin keräsi kuitenkin reilusti yli miljoona katsojaa. Uudempi kuvaus julkisuuden ansasta on Paperitähti (1989, Mika Kaurismäki). Pirkko Hämäläinen näyttelee valokuvamallia, jota käyttävät hyväkseen hämäräkauppoja tekevä liikemies Ulf (Hannu Lauri) ja alkoholisoitunut valokuvaaja Ilja (Kari Väänänen). Hämäläinen sai suorituksestaan parhaan naispääosan Jussi-patsaan vuonna LÖÖPPI

5 8 LÖÖPPI Risto Lindstedt Teksti: Meri Martikainen Iida-Maaria Lindstedt Työskennellyt toimittajana vuodesta Suomen Kuvalehden palveluksessa vuodesta 1976, toiminut toimitussihteerinä, -päällikkönä ja kirjoittavana toimittajana. Sai Aikakauslehtien Liiton palkinnon vuoden 2006 parhaana kirjoittavana toimittajana. Julkaissut neljä tietokirjaa, viimeisin Mika Waltarista (WSOY 2007). 59-vuotias neljän lapsen isä, 10 lapsenlapsen isoisä eli taata. Harrastaa joutilaisuutta ja kuvailee luonteensa ryhtymisrajoitteiseksi. Tätä oli poikkeuksellisen helppo kirjoittaa Uuden sarjamme ensimmäisessä osassa Suomen Kuvalehden toimittaja Risto Lindstedt esittelee Helmi-juttunsa. Sen, joka jäi tekijänsämieleen tavalla tai toisella. Palkittu ja kiitetty toimittajakonkari Risto Lindstedt ei suostu hevin kutsumaan valitsemaansa juttua hyväksi. Vaatimattoman miehen huulilta voi vaivoin kuulla sanan kelvollinen. Tämä on mielestäni esimerkki jutusta, joka on vapautettu kaikista yhteiskunnallisen vaikuttamisen tarpeista. Se ei pyri muutoksiin eikä paljastuksiin. Tyypillinen esimerkki jutusta, joka syntyy, jos on syntyäkseen. Sellainen valppaus-juttu, Lindstedt muotoilee varovasti. Moninkertainen ammattilainen valitsi Helmi-jutukseen Suomen Kuvalehdessä 34/2006 julkaistun reportaasinsa Marian syntymäpäivä. Juttu kertoo toimittajan ja hänen tyttärensä suhteesta, sivujuonteena kulkee komilaisten ystävien tapaaminen, Marian syntymäpäivä. Oli aihe, lupa ja tilaisuus Lindstedt sai juttuideansa, kun hänen 21-vuotiaan Iida-Maaria-tyttärensä opiskelukaverit kutsuivat suomalaisen toverinsa Komiin kesävierailulle. Tytär oivalsi pyytää isää matkaseuraksi ja antoi luvan kirjoittaa. Lapsi kuvasi reportaasin valokuvat. Kirjoitin jutun kesälomallani. Toimituksella ei ollut mitään odotuksia jutun suhteen, oli vain aihe, jolle oli saatu lupa, Risto Lindstedt muistelee. Isän ja tyttären matka Komiin ja takaisin kesti puolitoista viikkoa. Vanhempi Lindstedt kirjoitti muistiinpanoja päivittäin. Koska kirjoittaminen oli vaivatonta, toimittaja sai kirjoitettua matkan aikana jopa valmiita kappaleitakin. Lopullinen jutun rakenteen hiominen tehtiin kotona. Tätä oli poikkeuksellisen helppo kirjoittaa, kun se oli vapaata journalismia ja tarina mieluinen. Kyllä sillä, ettei toimituksella ollut jutulle mitään odotuksia, täytyi myös olla positiivinen vaikutus. Parhaissa teksteissä ollaan läsnä Painostuksen alaisena Lindstedt suostuu pohtimaan, miksi hän saattaisi kutsua juuri tätä lehtijuttuaan hyväksi. Tämä on poikkeuksellisella tavalla vapaa, ja aihe määrää selvästi tekstin tyylilajin. Olisi mahdotonta kuvata isän ja tyttären suhdetta kuvaamatta tunteita. Tässä kuuluvat monessa kohtaa sydämen lyöntiäänet ja jutussa on huumoria, mestari myöntää. Lindstedt suostuu vielä sanomaan, että hänen valitsemassaan lehtitekstissä ollaan aika läsnä. Toimittaja uskoo, että jos tekijä ei viihdy tekstissä, on kohtuutonta vaatia, että lukijakaan viihtyisi. Mitä jutussa mainittu tytär piti valmiista reportaasista? Tai tyttären äiti? Sanotaan niin, että tytär ei ollut tekstistä pahoillaan. Tunnisti itsensä, isänsä ja tapahtumien kulun. Vaimoa taisi vähän itkettää. Agraarisanaston rehabilitointimissio Persoonallisen sanaston käytöstä tunnettu Risto Lindstedt myöntää keikkuvansa toisinaan sillä rajalla, jossa nokkelasta kielenkäytöstä tulee itsetarkoitus. Agraarikulttuurista nousevaan sanastoon pitäisi suhtautua pidättyvästi, mutta kun ei pysty. On huvittavaa, miten äärimmäisen herkkiä verbejä ja tarkkoja substantiiveja meillä on ollut varaa hylätä! Valitsemansa Helmi-jutun kieliasuun Risto Lindstedt on kohtuullisen tyytyväinen. Tässä on oltu sangen huolellisia, ettei tekstistä löydy ilmaisuja, jotka eivät ole syntyneet tekstin tekohetkellä. En koskaan muutenkaan keksimällä keksi outoja sanoja. Lindstedt vahvistaa kuulijan ennakkoluulon, että herra toimittaja on sangen kiinnostunut suomen kielestä ja reagoi uusiin löytämiinsä ilmaisuihin. Toisinaan hän jopa tallentaa ne muistikirjaansa. Viimeksi ihastuin Freud Marx Engels & Jung -yhtyeen biisissä olleeseen sanaan mörkökeiju. Tässä jutussa käytetty sana leuhoo on Väinö Linnalta. Pystyn usein luettelemaan jälkikäteen, keneltä minkäkin sanan olen napannut, Lindstedt vakuuttaa. Entä onko veteraanitoimittaja koskaan julkaissut juttua, jota hän voisi moittia huonoksi? Tuskin olen kenenkään elämää pilannut, mielen olen voinut pahoittaa. Vain yhden kerran minulta on juttu pistetty hyllylle, se oli päätoimittaja Mikko Pohtolan aikana, kun yritin verbaalista teloittamista silloisen opetusministeri Urpo Leppäsen kohdalla, Lindstedt hymyilee. Silloin opin, että raivoissaan ei kannata koskaan kirjoittaa. Journalismin kuninkuuslaji on reppari. Marian syntymäpäivä Maria Jefimovna Rotševalla oli syntymäpäivä. Pyöreävuosijuhlia vietettiin Njasha-Boshin kylässä, Petšora-joen varrella pohjoisessa Komissa. Käytiin tyttären kanssa Mariaa onnittelemassa. Teksti: Risto Lindstedt, Komin tasavalta Julkaistu Suomen Kuvalehdessä 34/2006 Yhtyneet Kuvalehdet ja Risto Lindstedt S umu leuhoo saaren takaa. Pavel kääntää veneen lähemmäksi rantatörmää. Sen rintuuksien vaaleat hietaläikät vielä erottuvat. Lapsi kysyy silmillään, miten menee. Nyökkään. Vuorokausi on vaihtumassa. Njasha-Boshin kylä nukkuu, koirillakaan ei ole enää sanottavaa toisilleen. Maria valvoo, kuuntelee ja lähtee vastaan, kun perämoottorin kireä vängytys kantautuu joelta kylälle. Rantautujat näkevät, miten usmakan keskellä juoksee sinimekkoinen tyttö. Nuoruus kulkee kevein kengin. Askel, askel, hyppy, askel. Äiti oli sittenkin väärässä. Hän oli toppuutellut tyttärensä toiveita. Kunhan puhuivat, kukaan ei voi olla niin hullu, että lähtee näin kauaksi. Äidin oli viimeinkin uskominen, kun esikoispoika Pavel oli soittanut ja kertonut, että vieraat ovat nyt veneessä. Luulin jo kaukana käyneeni. Ei pidä luulla, pitää mennä. Helsingistä Moskovaan 15 tuntia, sieltä Komin pääkaupunkiin Syktyvkariin 27 tuntia ja edelleen 12 tuntia Iraeliin, ja vielä kaksi tuntia taksilla ja tunti veneellä. Mielenmaiseman kilometrit ovat erilaisia kuin kartoissa. Lapsi ja Maria halaavat ikään kuin näkemäikävä olisi pitkäänkin kehittynyt, vaikka kurssitovereiden kesäloma alkoi vasta kuukautta aikaisemmin. Veneestä rantautuu kolmaskin halattava, Syktyvkarista junaan noussut Sergei, Marian tuore poikaystävä. Hän on tullut näytille. Pavelilla on sivuvaunullinen moottoripyörä rannassa. Tuntuu perilläolemiselta heivauttaa rinkka kuormaan. Nuoriso askeltaa kylään noustaessa hyvässä etumatkassa. Köpöttelen perässä. Tottapahan tulevat etsimään, jos eksyn näillä vierailla kujilla ja oudoilla veräjillä. ( ) Lue koko juttu SAL:n nettisivuilta: 9 LÖÖPPI

6 Kertomisen keinot paljastettiin Pressiklubilla Hyvin kerrottu, draamaa sisältävä tarina kiehtoo ihmisiä, ollaan sitten leiritulilla tai lehden ääressä. Jotkut toimittajat ovat armoitettuja tarinaniskijöitä luonnostaan. Usein näin ei ole, ja tällöin toimittaja voi hyödyntää työssään erilaisia kerrontatekniikoita. Lukija ei halua lukea juttuja -periaate on muistettava koko ajan. Lukija hylkää nopeasti epäkiinnostavan aiheen. 10 LÖÖPPI Teksti: Paula Immonen Kuva: Kaisa Ihalainen SAL:n järjestämässä Narratiivisuus lehtijutuissa -jäsentilaisuudessa Ilkka Malmberg havainnollisti kuulijakunnalle, kuinka toimittaja voi urosjuttujen ja naarasjuttujen sekä mistä kerrotaan ja miten kerrotaan -nelikentän avulla hahmottaa itselleen tyypillistä kertomisen aluetta. Naarasjutut kertovat ihmisläheisistä asioista ja arjen tapahtumista. Urosjutut kertovat arjen ylittävistä suurista ja vakavista asioista, esimerkiksi huippupolitiikasta. Kun kirjoittaja painottaa jutussa sitä, mitä kerrotaan, on juttu sisällöltään yleensä asiapitoinen ja lähestymistavaltaan suoraviivainen. Miten kerrotaan -painotus korostaa kertomisen tapaa ja tyyliä. Usein ajatellaan, että lukija kestää hyvin perustarinasta poikkeamista, kun kyseessä on emotionaalisesti latautunut juttu. Asia on Malmbergin mielestä päinvastoin: lukija sietää parhaiten sivupolkuja lukiessaan juttua, joka vetoaa vain vähän tunteisiin. Jos lukija on huolissaan esimerkiksi tarinan päähenkilön kohtalosta, ei hän malta seurata sivupolkuja vaan loikkii niiden yli kohti jutun lopussa häämöttävää ratkaisua. Kerronnalliset keinot saattavat joissakin jutuissa ärsyttää lukijaa. Esimerkiksi asiajuttuun ei kannata ympätä väkisin tilanteen kuvailua tai dramatiikkaa. Lukija houkutellaan kappaleesta toiseen Lukijalla on kiire, muistutti Malmberg. Lukija ei halua lukea juttuja -periaate on muistettava koko ajan, sillä lukija hylkää nopeasti epäkiinnostavan aiheen. Toimittaja taistelee tilasta: hän joutuu jatkuvasti punnitsemaan, mitä ottaa mukaan ja mitä jättää pois. Toimittajan on harkittava jokaisen kappaleen kohdalla, säilyykö lukijan kiinnostus. Vaikka jokainen jutun rivi on tärkeä, juttu ei voi olla pakattu täyteen asiaa. Ilmaa tarvitaan, jotta lukija jaksaa lukea koko jutun. Ilmaaminen tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kirjoittaa saman asian eri tavalla kahteen kertaan ja havainnollistaa lukumäärät esimerkeillä. Hyvä rytmi edellyttää vaihtelua, on sijoitettava vuorotellen kuumaa ja kylmää, nopeaa ja hidasta, lyhyttä virkettä ja pitkiä polveilevia jaksoja. Sitaatit ovat tärkeitä, sillä ne tuovat juttuun ihmisen äänen. Sitaatteja kannattaa kuitenkin käyttää harkiten, usein riittää lyhyt suora lainaus. Kun on tarkoitus vahvistaa jutun narratiivisuutta, tulisi virkkeiden olla dramaattisia, selkeitä ja kuvailevia. Tällöin kannattaa suosia verbejä, sillä verbit synnyttävät draamaa. Tarinallisuutta edistävät konkreettiset asiat, eivät mielentilat. Perinteinen ohje kuuluukin: Näyttäkää, älkää selittäkö. Ajasta toiseen ja pinnalta kätköihin Usein kertomuksen eteneminen kronologisesti on luontevaa, mutta tarinan aika voi kulkea toisinkin. Malmberg suositteli kokeilemaan myös eri aikamuotojen käyttöä. Vaikka lehtimaailmassa suosituin aikamuoto on preesens, voi imperfekti olla toisinaan oiva vaihtoehto. Rekonstruktio-tekniikkaa käytetään nykyisin paljon. Tällöin jutun aiheena on jokin aiemmin tapahtunut asia, josta yleisö jo tietää perusasiat, mutta siihen haetaan uusi näkökulma. Esimerkkeinä tällaisista jutuista Malmberg mainitsi muun muassa oman juttunsa Maunulasta löytyneestä muumiosta. Juttu ei ollut enää uutisarvoltaan tärkeä, sillä tapahtuma oli jo tiedossa. Malmbergin juttu kertoi muumioksi muuttuneen miehen elämäntarinan ja kuvasi samalla suomalaista yhteiskuntaa. Suosittua on myös piilotarinoiden käyttäminen. Malmbergin juttu Porvoon kirkon palosta ei niinkään kertonut tuhopolton tekijästä, vaan se kuvasi ennen kaikkea kristinuskon vaikutuksia suomalaisiin. Suurelle yleisölle tarkoitetuissa lehdissä piilotarinoiden käyttäminen on Malmbergin mukaan välttämätöntä, sillä monet aiheet esimerkiksi sokerijuurikkaan viljelyn historia Suomessa eivät muuten olisi riittävän myyviä. Minämuotoista kerrontaa on syytä käyttää silloin, kun muut tavat kertoa ovat epäluontevia, painotti Malmberg. Jos on joutunut vaikkapa sotatantereella tulituksen keskelle, on luontevaa raportoida siitä, että tilanne tuntuu itsestä pelottavalta. Toimittajakin saa näyttää olevansa inhimillinen. Niin inhimillinen ei toimittajan kuitenkaan pidä olla, että sortuisi valehteluun. Kova työpaine ja kilpailu lukijoista saattaa joskus altistaa jopa asioiden sepittämiseen. Totuudessa pysyminen pienimmissäkin yksityiskohdissa on Malmbergistä ehdottoman tärkeää: Lehtijuttu on faktoista tehtyä kudelmaa, ja juuri tästä syystä toimittajalla on hieno ja vaativa ammatti. 11 LÖÖPPI

7 Vihreä oksa Seitsemännessä Vihreä oksa -seminaarissa kerrottiin muun muassa aikakauslehtien konsepteista ja työprosesseista, sekä päätoimittajan vaihtumisen aiheuttamista muutoksista. Kehuja on kyllä ihana lukea, mutta haukkujen avulla löytyy kehittämiskohteita Anni Lintula 12 LÖÖPPI TTeksti: Katja Mahal KUVA: hanne huotari Avun toimituspäällikkö Riitta Lehtimäki ja Aikakauslehtien liiton markkinointi- ja tutkimusjohtaja Saara Itävuo valaisivat aikakauslehtialan trendejä. Lehtimäen ja Itävuon yhteisesityksessä painotettiin sitä, miten teoria ja käytäntö voivat tukea toisiaan lukijaa hyödyttäen. Aikakauslehtiväelle heidän viestinsä on varsin rohkaiseva: pirstoutuneessa maailmassa aikakauslehdet pitävät pintansa, vaikka niiden rooli muuttuukin. Konseptin kautta kohti omaa ääntä Taideteollisen korkeakoulun aikakauslehtijournalismin professori Maija Töyry kertoi omassa puheenvuorossaan, miten jokainen lehti voi onnistua tavoitteessaan olla erilainen kuin toiset. Mediakonsepti ja toimivat työprosessit auttavat luomaan kiinnostavaa moniäänisyyttä. Ilman konseptia lehdestä tulee helposti yksiääninen. Aikakauslehtialalla ongelmana on, että ei ole totuttu kouluttamaan henkilökuntaa. Toimittajat taas ovat tottuneet kirjoittamaan jutun alusta loppuun yksin, omien oppiensa mukaan. Tämä vaikeuttaa juttujen suunnittelemista ja varsinkin editoimista, eli vuorovaikutusta työprosessin sisällä. Aikakauslehtikoulutuksessa aikuiskoulutus on keskeisessä asemassa. Koulutusohjelmamme ovat käytännönläheisiä, niissä kehittyvät sekä kirjoittaja että hänen lehtensä. Jokaisella osallistujalla on oma tausta ja me lähdemme siitä, mitä koulutukseen tulevat oikeasti tekevät, emmekä kehittele leikkijuttuja, Töyry kertoi. Töyry on havainnut, että huono ilmapiiri toimituksessa liittyy useimmiten siihen, että työprosessi muuttuu. Työprosessin muuttaminen on todella vaikeaa, Töyry korosti. Uuden päätoimittajan virta kannattaa hyödyntää Muutoksen vaikeudesta kertoi Markkinointi & Mainonta -lehden tuore päätoimittaja Saila-Mari Kohtala. Lehdentekijät voivat voittaa, mikäli selviävät uudistumismyllystä: lehden, joka puhuu ihmisen kielellä ja sisältää niin tärkeitä asioita, että sitä haluaa lukea kiireistä huolimatta. Kiinnostavan talousjutun avain on muistaa, että jokainen lukija on ihminen. Ei ole robottimaisia jakkupukuihmisiä, Kohtala väläytti. Erityisesti talousalalla vallitsee pätemisen kulttuuri, mikä vaikeuttaa uudistumista. Se estää tyhmien kysymyksien esittämisen. Tyhmät kysymykset ovat kuitenkin hyvän journalismin lähtökohta. Miten voi rakentaa lukijoille holistisia näkökulmia, ellei ensin itse ihmettele asioita, Kohtala kysyi. Kohtala rohkaisee nuoria toimittajia pitämään kiinni raikkaasta kriittisestä journalismista. Kokeneet journalistit ovat usein nihilistejä, tai kokevat, että nuoleskelu on ainoa tapa pärjätä työssä. Kritiikin avulla hyvä lehti Demi-lehden toimittaja Anni Lintulan ja hänen työyhteisönsä ote lukijoihin on raikas ja avoin. Meillä jokainen lukee päivittäin lukijapalautetta. Me suhtaudumme jokaisen palautteeseen vakavasti. Kehuja on kyllä ihana lukea, mutta haukkujen avulla löytyy kehittämiskohteita. Demi on lehti, joka on onnistunut kasvamaan ja vakiinnuttamaan asemansa nopeasti. Kymmenen vuoden työn jälkeen lehti tavoittaa puolet vuotiaista tytöistä. Onnistumme, koska kirjoitamme siitä, mistä tytöt haluavat lukea, Lintula kiteytti. Lintula paljasti omat reittinsä tyttöjen päähän: omat kokemukset ja päiväkirjamerkinnät kertovat aiheista, jotka toistuvat sukupolvesta toiseen. Demin tai muiden nettisivujen keskustelupalstoilta näkee tämän hetken kuumat aiheet. Vasta kun puhuu erilaisten ihmisten kanssa, pystyy palvelemaan erilaisia tarpeita. Lintulan näkemyksen mukaan moni lehti sortuu siihen, että kirjoittaa vain toimittajien kaltaisille lukijoille. Nuorten tarkkaileminen kaupungilla kuuluu yhtä lailla hänen tiedonkeruutapoihinsa kuin kioskilla lehteä selailevan lukijan olan yli vilkuilu. Lehtikioskilla saa oivaa tietoa siitä, mikä lehdessä eniten kiinnostaa, Lintula vinkkasi. Vuosittain järjestettävä Vihreä Oksa aikakauslehdistön ABC -seminaari on Aikakauslehtien liiton, Aikakauslehtien päätoimittajien ja SAL:n yhteinen koulutustilaisuus. Tämän vuoden seminaari oli jo seitsemäs ja se keräsi paikalle yli sata hiljattain aikakauslehtialalle tullutta osaajaa. 13 LÖÖPPI

8 Tällä palstalla sallilaiset kertovat harrastuksistaan. Mikä harrastus antaa sinulle intoa ja potkua? Kerro siitä Lööpille! Kerro kaikille sallilaisille! Yhteystiedot Lööpin etusisäkannessa. Vanhasta vapa parempi? Nykyteknologia tuottaa toinen toistaan keveämpiä ja voimakkaampia vapoja alati kasvavan perhokalastajajoukon käsiin. Miksi siis joku haluaa harrastaa lajia käyttäen välineitä, jotka ovat raskaita ja vanhanaikaisia, kun niillä ei edes saa kalaa yhtään sen paremmin? Etelä-Englannin Testjoki on perhokalastuksen historian merkittävin virta. Tämän Kimbridgen alueen kirjolohen ongin vasemmassa reunassa pilkottavalla 60-vuotiaalla Hardy-vavalla. Pelle Klippinge tä kärkeen ratkaisee vavan toiminnan sen käyttäytymisen heitettäessä ja kalastettaessa sekä sille sopivimman siiman. Materiaalina on 1900-luvun alusta käytetty lähes yksinomaan Kiinasta peräisin olevaa tonkinin bambua Arundinaria amabilis. Se on lujuusominaisuuksiltaan lyömätön. Yleisin muoto on kuusikulmainen, eli kuudesta säleestä koostuva vapa. Näin 2-osaiseen vapaan tarvitaan 12 sälettä, 3-osaiseen 18. Usein vapoihin valmistetaan myös varakärki, jolloin säleitä tarvitaan 2-osaiseen 18 ja 3-osaiseen 24. Työn tarkkuudesta kertokoon se, että joissakin vavoissa kärjen kuuden yhteen liimatun niputetun säleen yhteishalkaisija voi olla alle kaksi milliä. Höyläystarkkuutena pyritään tavallisesti tuhannesosatuumaan, joka on 0,0254 millimetriä. Käsi saa olla kohtalaisen vakaa. Kone ei pysty valmistamaan sälebambuvapaa alusta loppuun, joten vavat syntyvät valtaosin käsityönä. Valmistuminen vie jopa satoja työtunteja, joten ne ovat varsin kalliita. Työtä voisi ehkä parhaiten verrata viulunrakennukseen. Taito ei unohdu Bambu on elävä materiaali, josta taidolla valmistetulla vavalla heittäminen ja kalastaminen on runollinen nautinto, eroten selvästi tehtaissa massatuotettujen nykyaikaisten suksisauvojen kliinisen tehokkuuden tuntumasta. Muovi on muovia ja bambu on puuta. Tai siis oikeastaan ruohokasvi. Bambun sielu on varmasti ollut tärkein tekijä siinä, että huolimatta synkistä ennusteista ei sen enempää 1950-luvun lasi- kuin 70-luvulla ilmestynyt hiilikuitukaan onnistunut sitä syrjäyttämään. Bambuvapoja ei enää valmistu suurissa tehtaissa, kuten aikana ennen tekokuituvapoja, mutta niitä höylätään pienissä verstaissa ympäri maailman. Myös Suomessa on nykyään kymmeniä vapojen kotirakentajia, jotka osaltaan pitävät huolen siitä, ettei vavanrakennuksen taito pääse kuolemaan. Monet heistä ovat ystäviäni, ja yrittäneet monesti saada minutkin tarttumaan höylään, mutta en ole vielä tähän päivään mennessä ainoatakaan vapaa itse rakentanut. Olen sen sijaan jäänyt koukkuun vanhojen vapojen kunnostamiseen. Mestariteoksia ja kansanvapoja Myös vavanrakentajien joukossa on stradivariuksensa, ajat sitten kuolleet mestarit, joiden vavat ovat paitsi suurenmoisia käsityötaidon näytteitä, myös äärimmäisen hienoja kalastusvälineitä. Amerikkalaisten alan legendojen, kuten Everett Garrison, Harold Gillum, Lyle Dickerson, Paul Young ja James Payne, vapojen yhteydessä on myyntilistoilla jo pitkään kummitellut termi investment potential. Niitä ostavat kuulemma myös sijoittajat, jotka eivät edes kalasta. Olen korjannut joidenkin edellä mainittujen mestarien vapoja ja heittänyt useimpien tekeleillä. Tälläkin hetkellä pöydällä edessäni on työn alla oleva kuvankaunis aito Payne. Onki, joka maksanee enemmän kuin autoni. Se ei ole kovin kummoinen auto, mutta auto silti. En kuitenkaan omista tällaisia aarteita, sillä niistä puuttuu edullisempien vapojen romantiikka. Erityisen kiinnostavia ovat mielestäni keskihintaluokan isompien valmistajien laatuvavat sekä ne vielä hiukan halvemmat, joista eräs amerikkalainen alan harrastaja käyttää osuvaa nimitystä blue collar cane. Näissä jokamiesluokan vavoissa on jotain selittämättömän viehättävää. Ne ovat olleet tavallisen kansan harrastusvälineitä, jotka ovat ehkä maksaneet murto-osan tilaustyönä valmistuneen stradivariuk- 14 LÖÖPPI Teksti JA KUVAT: Anssi Uitti Olen vakuuttunut siitä, että vanhat hyvät ajat eivät olleet yhtään se parempia kuin nykyiset. Silti olen parantumaton romantikko ja nostalgiahörhö. Tämä ilmenee mieltymyksenä vanhoihin esineisiin, kirjoihin, autoihin, huonekaluihin ja rakennuksiin. Perhokalastus on ollut pikkupojasta lähtien harrastuksistani tärkein, elämäntapa, intohimo ja loputon mielihyvän lähde. Tätä taustaa vasten on hyvin luonnollista, että retrohenkisyys ja nostalgia-aiheet nousivat esille myös perhokalastuksessani jo kauan sitten. Moni pitkään kalastanut ja jo yllin kyllin kaloja saanut hakee jotain erikoista. Joku kääntyy hyönteistieteen puoleen, yksi lähtee kehittämään omia perhomallejaan, kolmas hakee sitä elämää suurempaa kalaa kiertäen maailmaa Uudesta- Seelannista Kamtšatkan kautta Tulimaahan. Halkaistua ruokoa Olen puolestani sukeltanut rakkaan harrastukseni historiaan. Kerään vanhoja kirjoja ja kunnostan vapoja ja muita välineitä. Useimmat vavoistani ovat yli 50-vuotiaita, vanhimpiin on vapamestari sipaissut viimeisen lakkakerroksen ennen ensimmäistä maailmansotaa. Valtaosa vanhoista vavoistani on sälebambua. Tämä vapatyyppi kehitettiin nykyiseen muotoonsa Amerikassa 1800-luvun puolivälin tienoilla. Sälebambuvapa valmistetaan halkomalla bambusalko säleiksi, jotka sitten höylätään muotissa tarkasti haluttuun muotoon ja liimataan yhteen vapa-aihioksi. Kartio, eli vavan kapeneminen tyves- Silkkisiimalla kalastava tarvitsee siimakuivurin, jolle kallis käsityönä punottu siima laitetaan kalastuksen jälkeen kuivamaan. Kelalla märkä siima saattaa lahota pilalle yhdessä yössä. 15 LÖÖPPI

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

9.-luokkalaisen kulttuurikansio

9.-luokkalaisen kulttuurikansio 9.-luokkalaisen kulttuurikansio Kokoa kulttuurikansioon puolen vuoden ajan kulttuurielämyksiäsi. Kulttuurikansio palautetaan opettajalle 31.3. 2009. Liimaa pääsyliput kansioon! Pakolliset sivut Huom! -

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Siipirikko laululintu

Siipirikko laululintu Ismo Vuorinen Siipirikko laululintu runoja Siipirikko laululintu Ismo Vuorinen Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-170-8 SIIPIRIKKO LAULULINTU Siipirikko seassa sirpaleiden

Lisätiedot

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä.

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. 3. Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2. Kumpaan suuntaan sanomalehti repeää paremmin, alhaalta ylös vai sivulta sivulle? Laita rasti oikean

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

KIRJOITTAMINEN JA ROOLIPELIT

KIRJOITTAMINEN JA ROOLIPELIT KIRJOITTAMINEN JA ROOLIPELIT Antti Eronen ae_anttieronen@hotmail.com http://anttieronen.blogspot.fi PROFIILI: ANTTI ERONEN Dreamland Aavekomppania (2008) Talvi (2011) Operaatio: Harmageddon (2013) AIHEITAMME

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Elävä kuva oppimisympäristönä. Käsikirjoitus

Elävä kuva oppimisympäristönä. Käsikirjoitus Elävä kuva oppimisympäristönä Käsikirjoitus Mihin käsikirjoitusta tarvitaan? Elokuva (lyhyt, täyspitkä, dokumentti)- ja tv -tuotannot Mainokset Musiikkivideot Nettisivut Trailerit Kirjat Kuunnelmat Mikä

Lisätiedot

1) Kirjoittamisen aiheen tai näkökulman on tunnuttava tuoreelta, maistuttava uudelta.

1) Kirjoittamisen aiheen tai näkökulman on tunnuttava tuoreelta, maistuttava uudelta. Juhani Niemi ALKUOPPIA KIRJOITTAMISEEN Perustavia lähtökohtia: 1) Kirjoittamisen aiheen tai näkökulman on tunnuttava tuoreelta, maistuttava uudelta. 2) Suhteen käsiteltävään aiheeseen on oltava omakohtainen,

Lisätiedot

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella Sanomalehtiviikko KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. -luokkalaisille Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella MA Tänään katsomme ja kuuntelemme sanomalehteä. 1. Paljonko sanomalehti

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään:

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään: Sisällysluettelo Esipuhe 2 1. Segmentointi nykymarkkinoinnissa 5 1.1. Segmentoinnin merkitys 6 1.2. Segmentoinnin toteutuksen ongelmat 8 1.3. Segmentin valintaan vaikuttavat tekijät 10 2. Segmentoinnin

Lisätiedot

Nuorten mediankäyttötapoja

Nuorten mediankäyttötapoja Mediakritiikkiprojekti Nuorten mediankäyttötapoja Sinituuli Suominen Haluan mediakritiikkiprojektini avulla lisää tietoa nuorten lehdenlukutottumuksista. Kiinnostavatko lehdet edelleen Internetistä huolimatta?

Lisätiedot

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Dosentti Mikko Ketola Kirkkohistorian laitos Workshop tohtorikurssilla toukokuussa 2008 Teologinen tiedekunta Workshopin sisältö Miksi kirjoittaa

Lisätiedot

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission Leaving Certificate 2011 Marking Scheme Finnish Higher Level VASTAUKSET I Tehtävä: Vastaa kaikkiin kysymyksiin. 1. Selitä omin sanoin seuraavat

Lisätiedot

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi ESIINTYMINEN Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi Jännitys hyvä renki huono isäntä Kumpi kuvaa sinua? Jännitys auttaa minua. Jännitys lamaannuttaa ja vaikeuttaa esillä oloani. Jännitys

Lisätiedot

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä 7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä montako tietokirjaa pitää myydä, että olisit suomessa bestseller? Bestseller-listalle Suomessa tietokirjalla on päässyt vuonna 2014 jos on myynyt yli 13500 kappaletta tai

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä

KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä Valmentaja-Akatemia opettaa sinulle kuinka valmentajana pystyt kasvattamaan bisnestäsi, auttamaan useampia ihmisiä ja ansaitsemaan enemmän. www.valmentaja- akatemia.fi

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Kati Sulin. Kannen suunnittelu toteutus: Ea Söderberg Sisuksen suunnittelu ja taitto: Ana Mitrunen

Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Kati Sulin. Kannen suunnittelu toteutus: Ea Söderberg Sisuksen suunnittelu ja taitto: Ana Mitrunen Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Kati Sulin Kannen suunnittelu toteutus: Ea Söderberg Sisuksen suunnittelu ja taitto: Ana Mitrunen ISBN: 978-952-14-1731-3 ISBN: 978-952-14-1732-0 (sähkökirja) BALTO

Lisätiedot

LUKUDIPLOMIEN TEHTÄVÄT. Ideoita opettajille

LUKUDIPLOMIEN TEHTÄVÄT. Ideoita opettajille LUKUDIPLOMIEN TEHTÄVÄT Ideoita opettajille Päähenkilöön liittyvät tehtävät 1. Piirrä kuva kirjan päähenkilöstä. Kirjoita henkilöstä luonnekuvaus. 2. Tee ja kirjoita postikortti jollekin kirjan henkilölle.

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Näin syntyy Ulkopolitiikka Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Joonas Pörsti / UP / 17.9.2014 Ulkopolitiikka on sitoutumaton kansainvälisiin suhteisiin erikoistunut aikakauslehti.

Lisätiedot

Minua opastaa vapaa tahto! Minua tasapainottaa tunneälykkyys. Luomisvoimani ovat yllätys ja mielenselkeys.

Minua opastaa vapaa tahto! Minua tasapainottaa tunneälykkyys. Luomisvoimani ovat yllätys ja mielenselkeys. Päivä 67 3.8 Sininen Lunaarinen Käsi Mistä pitää kiinni kaksin käsin ja mistä irrottaa ote? Haasteen lunaarinen sointu tarjoilee valintoja ja vastakohtia. On aika valita niin että oma voima saa virrata

Lisätiedot

Urheiluseuran viestintä 18.2.2015

Urheiluseuran viestintä 18.2.2015 Urheiluseuran viestintä 18.2.2015 Sisältö Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Mediaviestintä Kriisiviestintä Seuraviestintä sisäinen viestintä Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Hyvä sisäinen viestintä

Lisätiedot

OU! Kirjaston yö taiteissa

OU! Kirjaston yö taiteissa OU! Kirjaston yö taiteissa Taiteiden yön toinen juhlajulkaisu 22.8.2013 1 Pääkirjoitus Taidetta ja remonttia K eskellä pääkirjaston remonttia vietettiin uuden Oulun kaupungin juhlavuoden taiteiden yötä.

Lisätiedot

Lukijatutkimus 2015. Tutkimusraportti 11.8.2015 Focus Master Oy

Lukijatutkimus 2015. Tutkimusraportti 11.8.2015 Focus Master Oy Lukijatutkimus 05 Tutkimusraportti.8.05 Focus Master Oy Lukijaprofiili () työtehtävät % työnantaja % toimittaja 9 tuottaja / toimitussihteeri toimituksen esimies / päällikkötoimittaja freelancetoimittaja

Lisätiedot

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta Olli E. Juvonen Talentum Helsinki 2009 Talentum Media Oy ja Olli E. Juvonen ISBN 978-952-14-1446-6 Kansi: Ea Söderberg Taitto: NotePad Ay, www.notepad.fi

Lisätiedot

Opas tekijänoikeudesta valokuvaan, piirrettyyn kuvaan, liikkuvaan kuvaan, ääneen ja musiikkitallenteisiin sekä tekijänoikeudesta internettiin.

Opas tekijänoikeudesta valokuvaan, piirrettyyn kuvaan, liikkuvaan kuvaan, ääneen ja musiikkitallenteisiin sekä tekijänoikeudesta internettiin. Opas tekijänoikeudesta valokuvaan, piirrettyyn kuvaan, liikkuvaan kuvaan, ääneen ja musiikkitallenteisiin sekä tekijänoikeudesta internettiin. TEKIJÄNOIKEUS (Kopiereg - Derechos d autor - Müəlliflik hüquqları

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

portfolion ohjeet ja arviointi

portfolion ohjeet ja arviointi 2015 portfolion ohjeet ja arviointi EIJA ARVOLA (5.10.2015) 2 Sisällysluettelo 1. TYÖPORTFOLIO (ei palauteta opettajalle)... 3 2. NÄYTEPORTFOLIO (palautetaan opettajalle)... 3 3. NÄYTEPORTFOLION SISÄLLÖN

Lisätiedot

Ilonan ja Haban aamu Pariskunnalle tulee Aamulehti, mutta kumpikaan ei lue sitä aamulla: ei ehdi, eikä jaksa edes lähteä hakemaan lehteä kauempana sijaitsevasta postilaatikosta. Haba lukee Aamulehden aina

Lisätiedot

Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät

Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät Päähenkilöön liittyvät tehtävät 1. Vertaile itseäsi ja kirjan päähenkilöä. Mitä teissä on samaa, mitä erilaista? 2. Kirjoita kirje valitsemallesi kirjan henkilölle. 3. Kuvittele,

Lisätiedot

TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä

TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä Lionspiirin viestintäkoulutus Erkki Hujanen, Oulu 8.10.2015 WWW.KALEVA.FI KALEVA-KONSERNI Pohjois-Suomen suurin media-alan konserni, joka tarjoaa asiakkailleen tuoreita

Lisätiedot

uudenvuoden kirjoittamishaaste

uudenvuoden kirjoittamishaaste uudenvuoden kirjoittamishaaste Unelmointi on yksi suosikkiasioistani. Toki tässä hetkessäkin on ihana ja hyvä olla. Elämä on nyt. Mutta tämä hetki pohjustaa seuraavaa. Se mitä ajattelet nyt, se mihin uskot

Lisätiedot

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Nuoret journalistit -tutkimus Nuoret journalistit -tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena ovat journalismin uudet sukupolvet. Millainen on tulevien

Lisätiedot

1. Oppilaat (ja ope) etsivät ja leikkaavat lehdestä itseään kiinnostavan kuvan. (Ihminen, eläin, esine, )

1. Oppilaat (ja ope) etsivät ja leikkaavat lehdestä itseään kiinnostavan kuvan. (Ihminen, eläin, esine, ) ALAKOULUT Luokat 1 2 Kuvasta tarinaksi Tarvikkeet: Sanoma- ja aikakauslehtiä, sakset 1. Oppilaat (ja ope) etsivät ja leikkaavat lehdestä itseään kiinnostavan kuvan. (Ihminen, eläin, esine, ) 2. Oppilaat

Lisätiedot

Pimeän Kuva kaunokirjallisuutta lääketieteen opetuksessa. Tampere 9.5.2007

Pimeän Kuva kaunokirjallisuutta lääketieteen opetuksessa. Tampere 9.5.2007 Pimeän Kuva kaunokirjallisuutta lääketieteen opetuksessa Irma Virjo Yleislääketieteen professori Tampereen yliopisto, Lääketieteen laitos Hanna-Mari Alanen Ylilääkäri, Hatanpään puistosairaala, psykogeriatria

Lisätiedot

Muutos! Tehokasta tiedotusta! Tehokkaan tiedotuksen abc Toimittaja Soila Ojanen Vuojoen kartano 12.6.2009

Muutos! Tehokasta tiedotusta! Tehokkaan tiedotuksen abc Toimittaja Soila Ojanen Vuojoen kartano 12.6.2009 Muutos! Tehokasta tiedotusta! Tehokkaan tiedotuksen abc Toimittaja Soila Ojanen Vuojoen kartano 12.6.2009 Miten toimittaja katsoo maailmaa? Toimittaja etsii AINA uutista Dramaattista Ristiriitaista Erilaista

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

KÄSIKIRJOITTAMINEN Rinna Härkönen / Yle

KÄSIKIRJOITTAMINEN Rinna Härkönen / Yle KÄSIKIRJOITTAMINEN Rinna Härkönen / Yle Idea ja rakenne Lähde: Jouko Aaltonen: Käsikirjoittajan työkalupakki (1993, Painatuskeskus Oy) 1. Valitse aihe joka todella kiinnostaa sinua. Päätä teema. Mikä on

Lisätiedot

Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana

Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana Keväällä tapahtuu paljon (touko-kesäkuu) Heinäkuussa hiljenee vaikka kv-kisoja ympäri maailmaa- nyt olisi tiedottamisen paikka Elokuussa jälleen tahti kiihtyy

Lisätiedot

Maija Hynninen: Orlando-fragmentit (2010) 1. Unelma Sormiharjoitus 1 2. Tammipuu Sormiharjoitus 2 3. suunnit. duration ca. 23

Maija Hynninen: Orlando-fragmentit (2010) 1. Unelma Sormiharjoitus 1 2. Tammipuu Sormiharjoitus 2 3. suunnit. duration ca. 23 Maija Hynninen: Orlando-fragmentit (2010) 1. Unelma Sormiharjoitus 1 2. Tammipuu Sormiharjoitus 2 3. suunnit duration ca. 23 Työskentelimme Henriikka Tavin kanssa löyhässä symbioosissa, keskustelimme ja

Lisätiedot

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa.

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Pieni neuvottelutaitojen työkirja naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Neuvottelutaidot ovat (työ)elämän ydintaitoja Neuvottelutaidot muodostuvat erilaisten taitojen, tietojen, toimintatapojen ja

Lisätiedot

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme.

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. Etsi lehdestä vastaukset seuraaviin kysymyksiin: a) Mikä on lehden nimi? b) Mikä on lehden ilmestymisnumero? c) Kuka on lehden päätoimittaja? d)

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan

Lisätiedot

TEATTERILLISET MENETELMÄT TYÖNOHJAUKSEN VÄLINEENÄ: Kokemuksia Sopimusvuori Ry:stä ja Tredea Oy:stä

TEATTERILLISET MENETELMÄT TYÖNOHJAUKSEN VÄLINEENÄ: Kokemuksia Sopimusvuori Ry:stä ja Tredea Oy:stä 1 TEATTERILLISET MENETELMÄT TYÖNOHJAUKSEN VÄLINEENÄ: Kokemuksia Sopimusvuori Ry:stä ja Tredea Oy:stä Teatteri-ilmaisun ohjaajat Riku Laakkonen & Arttu Haapalainen 2 SOPIMUSVUORI RY Sosiaalipsykiatrisia

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Alussa oli MURHA JOHTOLANKOJA RIKOS KIRJALLISUUTEEN. Paula Arvas & Voitto Ruohonen

Alussa oli MURHA JOHTOLANKOJA RIKOS KIRJALLISUUTEEN. Paula Arvas & Voitto Ruohonen Alussa oli MURHA JOHTOLANKOJA RIKOS KIRJALLISUUTEEN Paula Arvas & Voitto Ruohonen Suomen tietokirjailijat ry on tukenut teoksen kirjoittamista. Paula Arvas on kirjoittanut luvut 1, 2, 4 ja 6 ja Voitto

Lisätiedot

Kissaihmisten oma kahvila!

Kissaihmisten oma kahvila! Kissaihmisten oma kahvila! Teksti ja kuvat: Annika Pitkänen Jo ulkopuolelta voi huomata, ettei tamperelainen Purnauskis ole mikä tahansa kahvila. Ikkunalaudalla istuu kissa katselemassa uteliaana ohikulkevia

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Oma kansioni MUISTOJANI JA AJATUKSIANI ELÄMÄSTÄ. Porvoon Seudun Dementiayhdistys ry Muistiliiton jäsen

Oma kansioni MUISTOJANI JA AJATUKSIANI ELÄMÄSTÄ. Porvoon Seudun Dementiayhdistys ry Muistiliiton jäsen Oma kansioni MUISTOJANI JA AJATUKSIANI ELÄMÄSTÄ Porvoon Seudun Dementiayhdistys ry Muistiliiton jäsen Arjen asioita ja muistoja Oma kansioni -kirjaa voi käyttää apuna erilaisissa ryhmissä tai osallistujat

Lisätiedot

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa:

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Turun Seudun Luonnonvalokuvaajat r.y. Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Helsingin ja Turun kaupunkien esittämä haaste toimiin Itämeren tilan parantamiseksi: Tietoisuuden

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin.

Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin. Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin. 3. 4. Mitä sanomalehteä luet? Etsi lehdestä seuraavat perustiedot: a) lehden nimi b) ilmestymisnumero c) irtonumeron hinta d) päätoimittaja e)

Lisätiedot

VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013

VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 1. Perustiedot a) Ikä 12 vuotta 67 % 6 13 vuotta 33 % 3 b) Kuinka monetta vuotta olet oppilaana kuvataidekoulussa? 1. vuotta 22 % 2 3. vuotta 11 % 1 4. vuotta

Lisätiedot

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä?

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Hannele Karikoski, KT, yliopistonlehtori Oulun yliopisto

Lisätiedot

TYÖNHAKUINFO. Materiaali on tarkoitettu kaikille työuransa alussa oleville työnhakijoille.

TYÖNHAKUINFO. Materiaali on tarkoitettu kaikille työuransa alussa oleville työnhakijoille. TYÖNHAKUINFO Materiaali on tarkoitettu kaikille työuransa alussa oleville työnhakijoille. SISÄLTÖ: Työnhausta Työnantajan odotuksia työnhakijaa kohtaan Työnhakuprosessi Työhakemus Ansioluettelo (CV) Työhaastattelu

Lisätiedot

Jokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana.

Jokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana. Muistatko? hanke Kysymykset yksilöhaastatteluun Alkulämmittelynä toimivat jokaisen haastattelun alussa täytettävän perustietolomakkeen kysymykset (nimi, syntymäaika ja paikka, osoite jne.). Haastattelun

Lisätiedot

TIINA PUPUTTI Y KSINKERTAISUUS. Davide Cerati on Pohjois-Italiassa toimiva ammattivalokuvaaja,

TIINA PUPUTTI Y KSINKERTAISUUS. Davide Cerati on Pohjois-Italiassa toimiva ammattivalokuvaaja, Cerati on innostunut henkilökohtaisesta projektistaan Enkelit. Kuvien ideat syntyvät usein kuvaustilanteessa inspiraatio tulee malleista ja tunnelmasta. TIINA PUPUTTI Davide Cerati on Pohjois-Italiassa

Lisätiedot

David Safier. David Safier on kirjoittanut myös nämä kirjat. Happy Family

David Safier. David Safier on kirjoittanut myös nämä kirjat. Happy Family Huumori David Safier Happy Family neljääkymmentä ikävuottaan lähestyvä Emma Wünschmann on uhrannut lupaavan uransa kustannusalalla perheensä vuoksi. Emman lastenkirjakauppa on konkurssin partaalla,

Lisätiedot

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT NÄKÖISLEHTI Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ Mielenkiintoiset SUORALINKIT MATKAKOHDE: BURG ELZ Kerpenin lähellä MUISTOJEN SPA VALMIS PAINETTAVAKSI!

Lisätiedot

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 Hyvä Sanoma ry järjesti virkistyspäivän Nivalassa helluntaiseurakunnan tiloissa. Se oli tarkoitettu erikoisesti diakonia työntekijöille sekä evankelistoille ja mukana

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää. Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia

Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää. Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia Tutkielmatyöskentely opettaa tieteellisen ja analyyttisen kirjoittamisen taitoja.

Lisätiedot

MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN

MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN www.flow.fi MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN Joka tahtoo matkalle kohti uutta, hänen on lähdettävä. Miten matkalle voi lähteä? Omin jaloin, ottamalla ensimmäinen askel. Mitä sitten tapahtuu? Kyllä se selviää, askel

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

Oppitunti 3 Teema Kärsivällisyys Ikäryhmä 7-8

Oppitunti 3 Teema Kärsivällisyys Ikäryhmä 7-8 Oppitunti 3 Teema Kärsivällisyys Ikäryhmä 7-8 Aloita oppitunti tavalliseen tapaan lausumalla ensin itse rukous ja anna sitten muutaman lapsen lausua ulkoa oppimansa rukous. Muista, että kullekin lapselle

Lisätiedot

Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen. Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti

Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen. Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti Kuka on maahanmuuttaja? Milloin lakkaa olemasta maahanmuuttaja? Turun ammatti-instituuttiin tulevat maahanmuuttajaopiskelijat

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

Bulevardi 12:n WSOY:n kirjamyymälään Vuojoen kartanon kesäretkestä. WSOY:n edustaja Joni Strandberg WSOY "Puutarhan aika" "Onnellinen puutarhuri"

Bulevardi 12:n WSOY:n kirjamyymälään Vuojoen kartanon kesäretkestä. WSOY:n edustaja Joni Strandberg WSOY Puutarhan aika Onnellinen puutarhuri Kirja- ja matkailta Karkasimme puutarhaan kirjojen ja matkojen pariin karkauspäivänä 29.2. Hyvissä ajoin ennen tilaisuuden alkua väkeä alkoi saapua Bulevardi 12:n WSOY:n kirjamyymälään tekemään edullisia

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Gepa Käpälä Jännittävä valinta

Gepa Käpälä Jännittävä valinta Gepa Käpälä Jännittävä valinta Moikka! Mä oon Gepa Käpälä. Oon 7-vuotias ja käyn eskaria. Siili Iikelkotti ja oravakaksoset on siellä kanssa. Mutta mä oon niitä nopeampi. Oon koko Aparaattisaaren nopein.

Lisätiedot

Lataa strategiset työkalut

Lataa strategiset työkalut Lataa strategiset työkalut Joiden avulla saavutat taloudellisen riippumattomuuden. Mitä sinä tekisit, jos pystyisit rakentamaan jopa 4.000,00 kuukaudessa tuottavan tulovirran? Entä miten pitkään olet valmis

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan

Lisätiedot

TAITAVA PERHOKALASTAJA

TAITAVA PERHOKALASTAJA Perhokalastus on arvostettu urheilukalastustuksen muoto. Se tarjoaa hienoja elämyksiä, luonnonläheisyyttä, virtakalojen sulavaa kauneutta, hyönteismaailman ja perhosidosten väriloistoa. Siinä koetaan heittosiiman

Lisätiedot

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA Sisällysluettelo: 1. Johdanto 2. Omien taitojen tunnistaminen 3. Omista taidoista kertominen 4. Työnhaun viidakko 5. Miten ylläpitää motivaatiota? 6. Työntekijöiden terveisiä

Lisätiedot

Varjomaailma sarjakuvan ja verkkosivuston vastaanotto. Tuuli Erkko Varjomaailma hankkeen loppuseminaari 12.5.2008

Varjomaailma sarjakuvan ja verkkosivuston vastaanotto. Tuuli Erkko Varjomaailma hankkeen loppuseminaari 12.5.2008 Varjomaailma sarjakuvan ja verkkosivuston vastaanotto Tuuli Erkko Varjomaailma hankkeen loppuseminaari 12.5.2008 Varjomaailma sarjakuva Sarjakuvaa jaettiin 70 000 kappaletta yli 1000 kouluun, koko Suomen

Lisätiedot

Taustatiedot - Kaikki -

Taustatiedot - Kaikki - Lapin yleisten kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely 2014 RTF Report - luotu 01.12.2014 12:54 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet Vastaajat 2014 52 52 47 Yhteensä 52 52 47 Vastausprosentti 100 Lopettaneet

Lisätiedot

MILLAINEN ON HYVÄ KIRJAKAUPAN MYYJÄ, Toimialapäivä 2015 SUOMALAINEN KIRJAKAUPPA Tuula Laaksalo 20.5.2015

MILLAINEN ON HYVÄ KIRJAKAUPAN MYYJÄ, Toimialapäivä 2015 SUOMALAINEN KIRJAKAUPPA Tuula Laaksalo 20.5.2015 MILLAINEN ON HYVÄ KIRJAKAUPAN MYYJÄ, Toimialapäivä 2015 SUOMALAINEN KIRJAKAUPPA Tuula Laaksalo 20.5.2015 Millainen on hyvä kirjakaupan myyjä? Asiakkaan odotukset Onnistuneen palvelu- ja ostokokemuksen

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Selkokeskus 2012. Mitä on selkokieli?

Selkokeskus 2012. Mitä on selkokieli? Mitä on selkokieli? Copyright: Selkokeskus 2012 Selkokielen määritelmä Selkokieli on suomen kielen muoto, joka on mukautettu sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä luettavammaksi ja ymmärrettävämmäksi.

Lisätiedot

Televisiossa jaetaan torstaisin rahaa julkkiksille Speden

Televisiossa jaetaan torstaisin rahaa julkkiksille Speden Kymppitonni Televisiossa jaetaan torstaisin rahaa julkkiksille Speden ideoimassa ohjelmassa Kymppitonni. Vastaamalla oikein muutamaan tyhmään kysymykseen voi rikastua useita tuhansia markkoja. Kyllä rahantulo

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Pasilan studiot. Median & luovien alojen keskus. Ilkka Rahkonen, Chief Partnership Officer, Operations, Yleisradio Oy

Pasilan studiot. Median & luovien alojen keskus. Ilkka Rahkonen, Chief Partnership Officer, Operations, Yleisradio Oy Pasilan studiot Median & luovien alojen keskus Ilkka Rahkonen, Chief Partnership Officer, Operations, Yleisradio Oy Suomalainen elokuvateollisuus hyötyy tästä ihan varmasti. Tässä kannattaa olla mukana

Lisätiedot

Kirja-analyysi Nuortenkirjan tulkintatehtävä Anna Alatalo

Kirja-analyysi Nuortenkirjan tulkintatehtävä Anna Alatalo Kirja-analyysi Nuortenkirjan tulkintatehtävä Anna Alatalo Anna Alatalo Aihe Mistä teos kertoo? - Aihe on konkreettisesti selitettävissä oleva kokonaisuus, joka kirjassa kuvataan. - Mika Wickströmin Kypärätempun

Lisätiedot

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook koulutus Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook, mikä se on? Facebook on Internetissä toimiva mainosrahoitteinen yhteisöpalvelu Sivusto tarjoaa käyttäjille mahdollisuuden

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot