SUOMEN AIKAKAUSLEHDEN- TOIMITTAJAIN LIITTO 4/2007. Mestarielokuvat lehtimaailmaa tutkimassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SUOMEN AIKAKAUSLEHDEN- TOIMITTAJAIN LIITTO 4/2007. Mestarielokuvat lehtimaailmaa tutkimassa"

Transkriptio

1 SUOMEN AIKAKAUSLEHDEN- TOIMITTAJAIN LIITTO 4/2007 Mestarielokuvat lehtimaailmaa tutkimassa

2 sisältö Pääkirjoitus 4... Journalismi elokuvissa pääkirjoitus Meni tämäkin vuosi 2 LÖÖPPI s. 4 s. 14 s. 22 Kansi: Ammatti: reportteri, Michelangelo Antonioni 1975, kuvalähde: Suomen Elokuvaarkisto. 8...Helmijuttu uusi sarja alkaa! Kertomisen keinot paljastettiin Pressiklubilla 12...Vihreä oksa -seminaari SAL harrastaa: Vanhasta vapa parempi? Ammatti: tietokirjallisuuden kustannustoimittaja Lintulauta Annin kirjapalsta Stipendijuttu: Sukellusvene Vesikko 24...Journalismi aikakauslehdessä -luentosarja Loppukirissä viihdytään yhdessä Kirja-arvio: Siivekäs vahtikoira sarjakuva: SALilla Suomen Aikakauslehdentoimittajain Liitto SAL ry:n jäsenlehti 14. vuosikerta Päätoimittaja: Ismo Lehtonen, puh. (09) , Toimitussihteeri: Kaija Plit, Taitto: Unto Helo, Muu toimituskunta: Anna-Liisa Karhula, Marko Korhonen, Sinikka Pihlamaa, Timo Ripatti SAL ry. Hietalahdenkatu 2 B 23, Helsinki, puh. (09) , fax (09) , Puheenjohtaja: Ismo Lehtonen Asiamies: Kaija Plit Toimistonhoitaja: Jaana Virtanen, puh. (09) , ISSN Painopaikka: Painoyhtymä, Teollisuustie 21, Porvoo Mika Pollari Vuosi 2007 lähestyy loppuaan. Järjestöllisesti se on ollut eräänlainen välivuosi. Liittokokous oli viime vuonna ja lehdistön työehtosopimus on ollut voimassa. Kuitenkin ensi helmikuun ylimääräiseen liittokokoukseen ja samalla Journalistiliiton rakenteen muuttumiseen on valmistauduttu täyttä päätä, kustannustoimittajat saivat uuden sopimuksen ja lehdistö on tehostanut yhteistoimintaansa uuden Poolin avulla. Journalistiliiton syysvaltuustossa marraskuun lopulla Poolin rahoitus varmistettiin. Kulut korvataan harkinnanvaraisesta tuesta niin, että tämä ei ole muilta hankkeilta pois. Järjestely on voimassa ainakin ensi vuoden, mutta sen jälkeen Poolin edunvalvontatyöhön toivotaan rahaa omalta momentilta. Valtuustossa esille nousi myös varaluottamusmiesten asema, jonka parantamista sal on määrätietoisesti ajanut jo vuoden. Valtuustossa oltiin yksimielisiä siitä, että varaluottamusmiesten subjektiivinen oikeus koulutukseen tulisi kirjata työehtosopimukseen. Käytännössä koulutukseen pääsy on nykyäänkin melko helppoa, mutta sen varmistaminen paperilla ei olisi pahitteeksi. Valtuusto hyväksyi myös yksimielisesti sal:n aloitteen keskustelupalstan saamiseksi Journalistiliiton sivuille. Valmisteluja ollaan kuulemma jo tekemässä, ja uudistus toteutetaan samalla, kun koko sivusto modernisoidaan. Toivottavasti palstalle syntyy myös aitoa ja avointa keskustelua. Aiheista tuskin on pulaa. *** Kuten lukijat huomaavat, vuosi toi tullessaan myös hieman uudistuneen Lööpin. Olemme pyrkineet määrätietoisesti tekemään sal:n lehdestä yhä kiinnostavamman niin sisällöllisesti kuin ulkoasultaankin, ja työ jatkuu edelleen. sal:n syysseminaarissa lehden kehittäminen oli yhtenä teemana ja sieltä saatuja ideoita on toteutettu. Näkyvin uudistus on epäilemättä värillisyys, johon tämän Lööpin myötä siirrytään. Samalla lehteen on saatu myös uusia palstoja ja osioita vanhojen ja hyväksi havaittujen rinnalle. Toivottavasti uudistunut lehti kiinnostaa. Uusia ideoita ja juttuaiheita otetaan mielellään vastaan. Käykää myös tutustumassa sal:n uudistuneisiin nettisivuihin, jotka tarjoavat nekin uutta sisältöä uudella ilmeellä. Käytän samalla tilaisuutta hyväkseni toivottaakseni kaikille sal:laisille mukavaa loppuvuotta ja rauhallista joulua! Palaamme asioihin jälleen ensi vuonna. Ismo Lehtonen 3 LÖÖPPI

3 Suomen Elokuva-arkisto 4 LÖÖPPI Kun paperitähti taivaasta putosi Kaikki elokuvan mestariteokset eivät kerro lehtimaailmasta. Mutta jotkut kertovat. teksti: timo ripatti Jos pitäisi nimetä yksi ylitse muiden, se olisi omastakin mielestäni Citizen Kane (Orson Welles, 1941) teos, jonka katsoo uusia asioita löytäen uudestaan ja uudestaan. Welles näyttää kohtauksia lehtikeisari Charles Foster Kanen elämästä, mutta henkilökuva ja loppuratkaisun selvittäminen jäävät katsojan tehtäväksi. Kane osoittautuu itsensä karikatyyriksi, hän on samalla arvoituksellinen hahmo ja epäsuhtainen sekoitus ulkokuoria. Ei ihme, että Citizen Kanen esikuvana pidetty William Randolph Hearst yritti kaikin keinoin estää elokuvan esittämisen ja levittämisen. Sitä ei esimerkiksi saanut mainita sanallakaan hänen omistamissaan viestimissä. Itse elokuvaa voi luonnehtia kokeiluksi. Orson Welles oli tutkinut useita erilaisia elokuvailmaisun tyylisuuntia ja pyrki yhdistämään ne kaikki. Klassikoksi on noussut elokuva Citizen Kane (Orson Welles, 1941). Presidentin miehet (Alan J. Pakula, 1976), jossa avokonttorissa työskentelevät Washington Post -lehden rivitoimittajat onnistuvat kertomaan totuuden valheista, joita ylläpidettiin aina presidentin kansliasta asti. Elokuva ei kuitenkaan tallenna historiaa, vaan muokkaa sitä. Dokumenttifilmin muotokieli hämää täydellisesti siltä tosiseikalta, että fiktiostahan tässä on kysymys, vaikkakin tosiasioihin perustuvasta. Saman ohjaajan paria vuotta aikaisemmin tekemä Ansa Parallax View kertoo paljon synkemmästä journalistin urakehityksestä. Tutkijasta tulee hutkittu ja hänet lavastetaan lopulta senaattorin murhaajaksi. Jos juoni on hyvä, se kelpaa useampaankin filmatisointiin. The Front Page, 1931, sai uuden kuosin vuonna 1974, ja muunneltuna sen juonta on käytetty 1940 (His Girl Friday) ja 1988 (Switching Channels). The Front Page -nimellä se on tuotettu myös televisiolle, vuosina 1945, -48 ja -70, ja 50-luvun taitteessa myös tv-sarjana usa:ssa. Musikaali Windy City (1982, Victoria Palace Theatre, Lontoo) pohjautuu myös tähän samaan elokuvaan. Joka ikisessä näistä teoksista ollaan avustamassa kuolemaan tuomittua vankikarkuria, jos ei ihan vapauteen, niin ainakin uutisvälineen haastateltavaksi. Yksinoikeudella tietysti. Ammatti: reportteri, Michelangelo Antonioni 1975, kertoo asekauppiaan henkilöllisyyden varastaneesta, elämäänsä kyllästyneestä reportterista (Jack Nicholson), joka alkaa tutkia kansainvälistä asekauppaa sisältä käsin. Elokuva on psykologinen jännäri, jossa on käytetty hyvin säästeliäästi nykyajan elokuvan tehostearsenaalia. Malliesimerkki jännityksen kasvattamisesta vähäeleisin keinoin. Sähköinen media tv osaa kertoa itsestään, ja elokuva siinä sivussa radiostakin. Radio tekee murron (Matti Kassila, 1951) ja Radio tekee hulluksi (Matti Kassila, 1952) ovat ansaitusti suomalaisen elokuvaviihteen virstanpylväitä. Vanhin elävien kuvien uutismiehestä kertova filmi on epäilemättä The Cameraman (Buster Keaton, 1928). Se on mykkäfilmi, ensimmäinen, johon Keaton oli tehnyt käsikirjoituksen etukäteen uuden työnantajansa mgm:n painostuksesta. Elokuvan parhaimmat kohtaukset on kuitenkin improvisoitu. Kiina-ilmiö (The China Syndrome, 1979) antoi nimen kokonaiselle uhkakuvalle, joka siihen mennessä oli enimmäkseen tiedemiesten sanastoa. tv:n uutisreportteri Kimberly Wells (Jane Fonda) ja kuvaaja Richard Adams (Michael Douglas) joutuvat todistamaan outoa tapahtumasarjaa Ventanan ydinvoimalassa lähellä Los Angelesia. Reaktori joudutaan pysäyttämään, ja Adamsin salaa kuvaama filmimateriaali osoittaa, että ydinvoimalan turvajärjestelyissä on vakavia puutteita. Teknisestä ulkonäöstään huolimatta voimalan luotettavuus riippuu talonmiestasoisista toimenpiteistä. Lopullinen tuho olisikin kiinni kahden uhkakuvan kohtaamisesta, nimittäin täydellisen järjestyksen ja täydellisen epäjärjestyksen. Kohtalon ivaa on, että elokuvan julkaisemisen aikaan koettiin läheltä piti -tilanne Pennsylvanian Three Mile Islandilla. 5 LÖÖPPI

4 Uutislähdettä ei tarvitse paljastaa, eikä sitä tarvitse ollakaan. Suomen Elokuva-arkisto 6 LÖÖPPI Useimmiten elokuva kertoo päähenkilönsä tärkeimmistä päivistä, hyvässä tai pahassa. Jos ihmisen elämä olisikin jatkuvasti sellaista kuin se elokuvissa toteutuu, se ylittäisi kenen hyvänsä kestokyvyn. Todellisuudessahan suurin osa oikeista poliiseista ei koskaan joudu laukaisemaan asettaan väkijoukossa, elokuvapoliisilla taas on pitkä lista tapettuja jos ei jostain käsittämättömästä syystä omallatunnollaan, niin ainakin ansiolistallaan. tv-sarjoissa tämä väkivallan kierre vielä korostuu. Vaikka päähenkilö ei olisikaan varsinaisesti The Cameraman (Buster Keaton, 1928). rikostutkimuksen ammattilainen, vaan vaikkapa dekkareita kirjoittava täti-ihminen (Murder, She Wrote, Murhasta tuli totta, ), olisi meille tavallisille ihmisille kestämätön henkinen taakka todistaa ja tutkia 264:n enemmän tai vähemmän läheisen ihmisen väkivaltaista kuolemaa, vuodesta toiseen ja joka viikko. Mutta entäs se aikakauslehtipuoli? Paholainen pukeutuu Pradaan (The Devil Wears Prada, David Frankel, 2006) on ehkä eniten tätä päivää ja tätä todellisuutta. Satiirin tunnistaa, jos on koskaan voinut tutustua tuohon anorektikkojen ja mielialapillereiden maailmaan. Ajankuvalle tyypillisesti ei vastavalmistuneelle journalismin opiskelijalle löydy vakituista työtä, eikä elokuvassa nähdä edes viittausta työsopimuksesta. Mikäs sen parempi lähtökohta tuhkimotarinalle Koko filmin pelastaa Meryl Streepin roolityö tyrannimaisena päätoimittaja Miranda Priestleyna. Hän kykenee ajoittain varastamaan shown vaikka ei olisi edes paikalla. Esikuva lienee Voguelehden Anna Wintour. Suomen Elokuva-arkisto tv-sarjan toimitusharjoittelija ei ole yhtään paremmassa asemassa kuin elokuvasiskonsa, vaikka hänkin pääsee korkealle siis oikein yritysjohdon pompoteltavaksi. Ruma Betty (America Ferrera) on oikea kouluesimerkki kliseisestä näkemyksestä toimitustyön sisällöstä. Tytön rumuuskin on yksioikoisuudessaan kuin liikennemerkkigrafiikkaa symboliksi kelpaavat huolittelemattomat kulmakarvat, hammastuet ja neuroottisiin laihduttajiin verrattuna normaali vartalo. Tulevaisuus kuuluu niille, jotka uskovat unelmiensa kauneuteen. Ihan jännittää, miten sarja tästä etenee. Kun taivas putoaa (Risto Jarva, 1972.) Suomi pelastaa Ulkomainen elokuvakoneisto valitsee roolihenkilökseen mieluummin tv- tai sanomalehtitoimittajan kuin aikakauslehti-ihmisen, muutamaa harvaa poikkeusta lukuun ottamatta. Yhdenlaisen aikakauslehtityön dramatisoinnin ja samalla mediakritiikin helmeksi osoittautuu Risto Jarvan Kun taivas putoaa vuodelta Elokuva on mustavalkoinen, kuvattu 16 mm:n kalustolla, ja sen käsikirjoittajakaartiin kuului mm. Jussi Kylätasku, jolle tämä oli ensimmäinen kokemus elokuvan kirjoittamisesta. Kun taivas putoaa puhuu Jarvalle tyypillisesti ihmisen äänellä. Ihminen, kertoja, on tässä skandaalilehden miestoimittaja, jonka ajatuksia ja menetelmiä elokuva seuraa. Katsojalle saattavat tulla mieleen Hymy-lehden ja sen erikoistoimittajan Veikko Ennalan edesottamukset, eikä tämä ole lainkaan yhteensattumaa. Vai miltä kuulostaa: elokuvan päähenkilö, toimittaja Olli Meri, kirjoittaa Ajan Totuus -lehdelle yhä irvokkaampia skandaalijuttuja, tavoitteena maksimoida lehden levikki. Vuorollaan joutuu maalitauluksi kansanedustajan naisystävä. Lehti tuhoaa lääkintävoimistelijana työskentelevän naisen uran, ja asunnottomana hän joutuu lopulta lehden hyväksikäyttämäksi kunnallispoliitikon houkutuslinnuksi. Elokuvassa on tajunnanvirranomaisesti Meren kyynis-filosofisia pohdintoja sananvapaudesta, ja tässä hänellä on päätoimittajan täysi tuki: uutislähdettä ei tarvitse paljastaa eikä sitä tarvitse ollakaan. Hymy-lehti tunnisti elokuvasta itsensä, ja kiirehti jakamaan Risto Jarvalle kulttuuripalkinnon voidakseen vesittää elokuvan sanoman. Tuohtunut Jarva luovutti palkintorahat Filmihullu-lehdelle, ja Hymyn vastaveto oli tehdä paljastusjuttu elokuvan päänäyttelijöistä. Kulttuuripalkinto oli ainutkertainen ja sitä ei enää koskaan jaettu uudestaan. Intimiteettisuojalaki Lex Hymy saatiinkin sitten muutaman vuoden päästä. Tätä elokuvaa on sanottu Jarvan parhaimmaksi teokseksi. Jos elokuvan sisältö liittyi skandaaleihin, oli skandaalimaista myös sen innoton ja teilaava vastaanotto. Kun taivas putoaa sai toiseksi vähiten katsojia, vain noin , kaikista valtakunnanlevitykseen vuonna 1972 tehdyistä elokuvista. Televisioesitys yhdeksän vuotta myöhemmin keräsi kuitenkin reilusti yli miljoona katsojaa. Uudempi kuvaus julkisuuden ansasta on Paperitähti (1989, Mika Kaurismäki). Pirkko Hämäläinen näyttelee valokuvamallia, jota käyttävät hyväkseen hämäräkauppoja tekevä liikemies Ulf (Hannu Lauri) ja alkoholisoitunut valokuvaaja Ilja (Kari Väänänen). Hämäläinen sai suorituksestaan parhaan naispääosan Jussi-patsaan vuonna LÖÖPPI

5 8 LÖÖPPI Risto Lindstedt Teksti: Meri Martikainen Iida-Maaria Lindstedt Työskennellyt toimittajana vuodesta Suomen Kuvalehden palveluksessa vuodesta 1976, toiminut toimitussihteerinä, -päällikkönä ja kirjoittavana toimittajana. Sai Aikakauslehtien Liiton palkinnon vuoden 2006 parhaana kirjoittavana toimittajana. Julkaissut neljä tietokirjaa, viimeisin Mika Waltarista (WSOY 2007). 59-vuotias neljän lapsen isä, 10 lapsenlapsen isoisä eli taata. Harrastaa joutilaisuutta ja kuvailee luonteensa ryhtymisrajoitteiseksi. Tätä oli poikkeuksellisen helppo kirjoittaa Uuden sarjamme ensimmäisessä osassa Suomen Kuvalehden toimittaja Risto Lindstedt esittelee Helmi-juttunsa. Sen, joka jäi tekijänsämieleen tavalla tai toisella. Palkittu ja kiitetty toimittajakonkari Risto Lindstedt ei suostu hevin kutsumaan valitsemaansa juttua hyväksi. Vaatimattoman miehen huulilta voi vaivoin kuulla sanan kelvollinen. Tämä on mielestäni esimerkki jutusta, joka on vapautettu kaikista yhteiskunnallisen vaikuttamisen tarpeista. Se ei pyri muutoksiin eikä paljastuksiin. Tyypillinen esimerkki jutusta, joka syntyy, jos on syntyäkseen. Sellainen valppaus-juttu, Lindstedt muotoilee varovasti. Moninkertainen ammattilainen valitsi Helmi-jutukseen Suomen Kuvalehdessä 34/2006 julkaistun reportaasinsa Marian syntymäpäivä. Juttu kertoo toimittajan ja hänen tyttärensä suhteesta, sivujuonteena kulkee komilaisten ystävien tapaaminen, Marian syntymäpäivä. Oli aihe, lupa ja tilaisuus Lindstedt sai juttuideansa, kun hänen 21-vuotiaan Iida-Maaria-tyttärensä opiskelukaverit kutsuivat suomalaisen toverinsa Komiin kesävierailulle. Tytär oivalsi pyytää isää matkaseuraksi ja antoi luvan kirjoittaa. Lapsi kuvasi reportaasin valokuvat. Kirjoitin jutun kesälomallani. Toimituksella ei ollut mitään odotuksia jutun suhteen, oli vain aihe, jolle oli saatu lupa, Risto Lindstedt muistelee. Isän ja tyttären matka Komiin ja takaisin kesti puolitoista viikkoa. Vanhempi Lindstedt kirjoitti muistiinpanoja päivittäin. Koska kirjoittaminen oli vaivatonta, toimittaja sai kirjoitettua matkan aikana jopa valmiita kappaleitakin. Lopullinen jutun rakenteen hiominen tehtiin kotona. Tätä oli poikkeuksellisen helppo kirjoittaa, kun se oli vapaata journalismia ja tarina mieluinen. Kyllä sillä, ettei toimituksella ollut jutulle mitään odotuksia, täytyi myös olla positiivinen vaikutus. Parhaissa teksteissä ollaan läsnä Painostuksen alaisena Lindstedt suostuu pohtimaan, miksi hän saattaisi kutsua juuri tätä lehtijuttuaan hyväksi. Tämä on poikkeuksellisella tavalla vapaa, ja aihe määrää selvästi tekstin tyylilajin. Olisi mahdotonta kuvata isän ja tyttären suhdetta kuvaamatta tunteita. Tässä kuuluvat monessa kohtaa sydämen lyöntiäänet ja jutussa on huumoria, mestari myöntää. Lindstedt suostuu vielä sanomaan, että hänen valitsemassaan lehtitekstissä ollaan aika läsnä. Toimittaja uskoo, että jos tekijä ei viihdy tekstissä, on kohtuutonta vaatia, että lukijakaan viihtyisi. Mitä jutussa mainittu tytär piti valmiista reportaasista? Tai tyttären äiti? Sanotaan niin, että tytär ei ollut tekstistä pahoillaan. Tunnisti itsensä, isänsä ja tapahtumien kulun. Vaimoa taisi vähän itkettää. Agraarisanaston rehabilitointimissio Persoonallisen sanaston käytöstä tunnettu Risto Lindstedt myöntää keikkuvansa toisinaan sillä rajalla, jossa nokkelasta kielenkäytöstä tulee itsetarkoitus. Agraarikulttuurista nousevaan sanastoon pitäisi suhtautua pidättyvästi, mutta kun ei pysty. On huvittavaa, miten äärimmäisen herkkiä verbejä ja tarkkoja substantiiveja meillä on ollut varaa hylätä! Valitsemansa Helmi-jutun kieliasuun Risto Lindstedt on kohtuullisen tyytyväinen. Tässä on oltu sangen huolellisia, ettei tekstistä löydy ilmaisuja, jotka eivät ole syntyneet tekstin tekohetkellä. En koskaan muutenkaan keksimällä keksi outoja sanoja. Lindstedt vahvistaa kuulijan ennakkoluulon, että herra toimittaja on sangen kiinnostunut suomen kielestä ja reagoi uusiin löytämiinsä ilmaisuihin. Toisinaan hän jopa tallentaa ne muistikirjaansa. Viimeksi ihastuin Freud Marx Engels & Jung -yhtyeen biisissä olleeseen sanaan mörkökeiju. Tässä jutussa käytetty sana leuhoo on Väinö Linnalta. Pystyn usein luettelemaan jälkikäteen, keneltä minkäkin sanan olen napannut, Lindstedt vakuuttaa. Entä onko veteraanitoimittaja koskaan julkaissut juttua, jota hän voisi moittia huonoksi? Tuskin olen kenenkään elämää pilannut, mielen olen voinut pahoittaa. Vain yhden kerran minulta on juttu pistetty hyllylle, se oli päätoimittaja Mikko Pohtolan aikana, kun yritin verbaalista teloittamista silloisen opetusministeri Urpo Leppäsen kohdalla, Lindstedt hymyilee. Silloin opin, että raivoissaan ei kannata koskaan kirjoittaa. Journalismin kuninkuuslaji on reppari. Marian syntymäpäivä Maria Jefimovna Rotševalla oli syntymäpäivä. Pyöreävuosijuhlia vietettiin Njasha-Boshin kylässä, Petšora-joen varrella pohjoisessa Komissa. Käytiin tyttären kanssa Mariaa onnittelemassa. Teksti: Risto Lindstedt, Komin tasavalta Julkaistu Suomen Kuvalehdessä 34/2006 Yhtyneet Kuvalehdet ja Risto Lindstedt S umu leuhoo saaren takaa. Pavel kääntää veneen lähemmäksi rantatörmää. Sen rintuuksien vaaleat hietaläikät vielä erottuvat. Lapsi kysyy silmillään, miten menee. Nyökkään. Vuorokausi on vaihtumassa. Njasha-Boshin kylä nukkuu, koirillakaan ei ole enää sanottavaa toisilleen. Maria valvoo, kuuntelee ja lähtee vastaan, kun perämoottorin kireä vängytys kantautuu joelta kylälle. Rantautujat näkevät, miten usmakan keskellä juoksee sinimekkoinen tyttö. Nuoruus kulkee kevein kengin. Askel, askel, hyppy, askel. Äiti oli sittenkin väärässä. Hän oli toppuutellut tyttärensä toiveita. Kunhan puhuivat, kukaan ei voi olla niin hullu, että lähtee näin kauaksi. Äidin oli viimeinkin uskominen, kun esikoispoika Pavel oli soittanut ja kertonut, että vieraat ovat nyt veneessä. Luulin jo kaukana käyneeni. Ei pidä luulla, pitää mennä. Helsingistä Moskovaan 15 tuntia, sieltä Komin pääkaupunkiin Syktyvkariin 27 tuntia ja edelleen 12 tuntia Iraeliin, ja vielä kaksi tuntia taksilla ja tunti veneellä. Mielenmaiseman kilometrit ovat erilaisia kuin kartoissa. Lapsi ja Maria halaavat ikään kuin näkemäikävä olisi pitkäänkin kehittynyt, vaikka kurssitovereiden kesäloma alkoi vasta kuukautta aikaisemmin. Veneestä rantautuu kolmaskin halattava, Syktyvkarista junaan noussut Sergei, Marian tuore poikaystävä. Hän on tullut näytille. Pavelilla on sivuvaunullinen moottoripyörä rannassa. Tuntuu perilläolemiselta heivauttaa rinkka kuormaan. Nuoriso askeltaa kylään noustaessa hyvässä etumatkassa. Köpöttelen perässä. Tottapahan tulevat etsimään, jos eksyn näillä vierailla kujilla ja oudoilla veräjillä. ( ) Lue koko juttu SAL:n nettisivuilta: 9 LÖÖPPI

6 Kertomisen keinot paljastettiin Pressiklubilla Hyvin kerrottu, draamaa sisältävä tarina kiehtoo ihmisiä, ollaan sitten leiritulilla tai lehden ääressä. Jotkut toimittajat ovat armoitettuja tarinaniskijöitä luonnostaan. Usein näin ei ole, ja tällöin toimittaja voi hyödyntää työssään erilaisia kerrontatekniikoita. Lukija ei halua lukea juttuja -periaate on muistettava koko ajan. Lukija hylkää nopeasti epäkiinnostavan aiheen. 10 LÖÖPPI Teksti: Paula Immonen Kuva: Kaisa Ihalainen SAL:n järjestämässä Narratiivisuus lehtijutuissa -jäsentilaisuudessa Ilkka Malmberg havainnollisti kuulijakunnalle, kuinka toimittaja voi urosjuttujen ja naarasjuttujen sekä mistä kerrotaan ja miten kerrotaan -nelikentän avulla hahmottaa itselleen tyypillistä kertomisen aluetta. Naarasjutut kertovat ihmisläheisistä asioista ja arjen tapahtumista. Urosjutut kertovat arjen ylittävistä suurista ja vakavista asioista, esimerkiksi huippupolitiikasta. Kun kirjoittaja painottaa jutussa sitä, mitä kerrotaan, on juttu sisällöltään yleensä asiapitoinen ja lähestymistavaltaan suoraviivainen. Miten kerrotaan -painotus korostaa kertomisen tapaa ja tyyliä. Usein ajatellaan, että lukija kestää hyvin perustarinasta poikkeamista, kun kyseessä on emotionaalisesti latautunut juttu. Asia on Malmbergin mielestä päinvastoin: lukija sietää parhaiten sivupolkuja lukiessaan juttua, joka vetoaa vain vähän tunteisiin. Jos lukija on huolissaan esimerkiksi tarinan päähenkilön kohtalosta, ei hän malta seurata sivupolkuja vaan loikkii niiden yli kohti jutun lopussa häämöttävää ratkaisua. Kerronnalliset keinot saattavat joissakin jutuissa ärsyttää lukijaa. Esimerkiksi asiajuttuun ei kannata ympätä väkisin tilanteen kuvailua tai dramatiikkaa. Lukija houkutellaan kappaleesta toiseen Lukijalla on kiire, muistutti Malmberg. Lukija ei halua lukea juttuja -periaate on muistettava koko ajan, sillä lukija hylkää nopeasti epäkiinnostavan aiheen. Toimittaja taistelee tilasta: hän joutuu jatkuvasti punnitsemaan, mitä ottaa mukaan ja mitä jättää pois. Toimittajan on harkittava jokaisen kappaleen kohdalla, säilyykö lukijan kiinnostus. Vaikka jokainen jutun rivi on tärkeä, juttu ei voi olla pakattu täyteen asiaa. Ilmaa tarvitaan, jotta lukija jaksaa lukea koko jutun. Ilmaaminen tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kirjoittaa saman asian eri tavalla kahteen kertaan ja havainnollistaa lukumäärät esimerkeillä. Hyvä rytmi edellyttää vaihtelua, on sijoitettava vuorotellen kuumaa ja kylmää, nopeaa ja hidasta, lyhyttä virkettä ja pitkiä polveilevia jaksoja. Sitaatit ovat tärkeitä, sillä ne tuovat juttuun ihmisen äänen. Sitaatteja kannattaa kuitenkin käyttää harkiten, usein riittää lyhyt suora lainaus. Kun on tarkoitus vahvistaa jutun narratiivisuutta, tulisi virkkeiden olla dramaattisia, selkeitä ja kuvailevia. Tällöin kannattaa suosia verbejä, sillä verbit synnyttävät draamaa. Tarinallisuutta edistävät konkreettiset asiat, eivät mielentilat. Perinteinen ohje kuuluukin: Näyttäkää, älkää selittäkö. Ajasta toiseen ja pinnalta kätköihin Usein kertomuksen eteneminen kronologisesti on luontevaa, mutta tarinan aika voi kulkea toisinkin. Malmberg suositteli kokeilemaan myös eri aikamuotojen käyttöä. Vaikka lehtimaailmassa suosituin aikamuoto on preesens, voi imperfekti olla toisinaan oiva vaihtoehto. Rekonstruktio-tekniikkaa käytetään nykyisin paljon. Tällöin jutun aiheena on jokin aiemmin tapahtunut asia, josta yleisö jo tietää perusasiat, mutta siihen haetaan uusi näkökulma. Esimerkkeinä tällaisista jutuista Malmberg mainitsi muun muassa oman juttunsa Maunulasta löytyneestä muumiosta. Juttu ei ollut enää uutisarvoltaan tärkeä, sillä tapahtuma oli jo tiedossa. Malmbergin juttu kertoi muumioksi muuttuneen miehen elämäntarinan ja kuvasi samalla suomalaista yhteiskuntaa. Suosittua on myös piilotarinoiden käyttäminen. Malmbergin juttu Porvoon kirkon palosta ei niinkään kertonut tuhopolton tekijästä, vaan se kuvasi ennen kaikkea kristinuskon vaikutuksia suomalaisiin. Suurelle yleisölle tarkoitetuissa lehdissä piilotarinoiden käyttäminen on Malmbergin mukaan välttämätöntä, sillä monet aiheet esimerkiksi sokerijuurikkaan viljelyn historia Suomessa eivät muuten olisi riittävän myyviä. Minämuotoista kerrontaa on syytä käyttää silloin, kun muut tavat kertoa ovat epäluontevia, painotti Malmberg. Jos on joutunut vaikkapa sotatantereella tulituksen keskelle, on luontevaa raportoida siitä, että tilanne tuntuu itsestä pelottavalta. Toimittajakin saa näyttää olevansa inhimillinen. Niin inhimillinen ei toimittajan kuitenkaan pidä olla, että sortuisi valehteluun. Kova työpaine ja kilpailu lukijoista saattaa joskus altistaa jopa asioiden sepittämiseen. Totuudessa pysyminen pienimmissäkin yksityiskohdissa on Malmbergistä ehdottoman tärkeää: Lehtijuttu on faktoista tehtyä kudelmaa, ja juuri tästä syystä toimittajalla on hieno ja vaativa ammatti. 11 LÖÖPPI

7 Vihreä oksa Seitsemännessä Vihreä oksa -seminaarissa kerrottiin muun muassa aikakauslehtien konsepteista ja työprosesseista, sekä päätoimittajan vaihtumisen aiheuttamista muutoksista. Kehuja on kyllä ihana lukea, mutta haukkujen avulla löytyy kehittämiskohteita Anni Lintula 12 LÖÖPPI TTeksti: Katja Mahal KUVA: hanne huotari Avun toimituspäällikkö Riitta Lehtimäki ja Aikakauslehtien liiton markkinointi- ja tutkimusjohtaja Saara Itävuo valaisivat aikakauslehtialan trendejä. Lehtimäen ja Itävuon yhteisesityksessä painotettiin sitä, miten teoria ja käytäntö voivat tukea toisiaan lukijaa hyödyttäen. Aikakauslehtiväelle heidän viestinsä on varsin rohkaiseva: pirstoutuneessa maailmassa aikakauslehdet pitävät pintansa, vaikka niiden rooli muuttuukin. Konseptin kautta kohti omaa ääntä Taideteollisen korkeakoulun aikakauslehtijournalismin professori Maija Töyry kertoi omassa puheenvuorossaan, miten jokainen lehti voi onnistua tavoitteessaan olla erilainen kuin toiset. Mediakonsepti ja toimivat työprosessit auttavat luomaan kiinnostavaa moniäänisyyttä. Ilman konseptia lehdestä tulee helposti yksiääninen. Aikakauslehtialalla ongelmana on, että ei ole totuttu kouluttamaan henkilökuntaa. Toimittajat taas ovat tottuneet kirjoittamaan jutun alusta loppuun yksin, omien oppiensa mukaan. Tämä vaikeuttaa juttujen suunnittelemista ja varsinkin editoimista, eli vuorovaikutusta työprosessin sisällä. Aikakauslehtikoulutuksessa aikuiskoulutus on keskeisessä asemassa. Koulutusohjelmamme ovat käytännönläheisiä, niissä kehittyvät sekä kirjoittaja että hänen lehtensä. Jokaisella osallistujalla on oma tausta ja me lähdemme siitä, mitä koulutukseen tulevat oikeasti tekevät, emmekä kehittele leikkijuttuja, Töyry kertoi. Töyry on havainnut, että huono ilmapiiri toimituksessa liittyy useimmiten siihen, että työprosessi muuttuu. Työprosessin muuttaminen on todella vaikeaa, Töyry korosti. Uuden päätoimittajan virta kannattaa hyödyntää Muutoksen vaikeudesta kertoi Markkinointi & Mainonta -lehden tuore päätoimittaja Saila-Mari Kohtala. Lehdentekijät voivat voittaa, mikäli selviävät uudistumismyllystä: lehden, joka puhuu ihmisen kielellä ja sisältää niin tärkeitä asioita, että sitä haluaa lukea kiireistä huolimatta. Kiinnostavan talousjutun avain on muistaa, että jokainen lukija on ihminen. Ei ole robottimaisia jakkupukuihmisiä, Kohtala väläytti. Erityisesti talousalalla vallitsee pätemisen kulttuuri, mikä vaikeuttaa uudistumista. Se estää tyhmien kysymyksien esittämisen. Tyhmät kysymykset ovat kuitenkin hyvän journalismin lähtökohta. Miten voi rakentaa lukijoille holistisia näkökulmia, ellei ensin itse ihmettele asioita, Kohtala kysyi. Kohtala rohkaisee nuoria toimittajia pitämään kiinni raikkaasta kriittisestä journalismista. Kokeneet journalistit ovat usein nihilistejä, tai kokevat, että nuoleskelu on ainoa tapa pärjätä työssä. Kritiikin avulla hyvä lehti Demi-lehden toimittaja Anni Lintulan ja hänen työyhteisönsä ote lukijoihin on raikas ja avoin. Meillä jokainen lukee päivittäin lukijapalautetta. Me suhtaudumme jokaisen palautteeseen vakavasti. Kehuja on kyllä ihana lukea, mutta haukkujen avulla löytyy kehittämiskohteita. Demi on lehti, joka on onnistunut kasvamaan ja vakiinnuttamaan asemansa nopeasti. Kymmenen vuoden työn jälkeen lehti tavoittaa puolet vuotiaista tytöistä. Onnistumme, koska kirjoitamme siitä, mistä tytöt haluavat lukea, Lintula kiteytti. Lintula paljasti omat reittinsä tyttöjen päähän: omat kokemukset ja päiväkirjamerkinnät kertovat aiheista, jotka toistuvat sukupolvesta toiseen. Demin tai muiden nettisivujen keskustelupalstoilta näkee tämän hetken kuumat aiheet. Vasta kun puhuu erilaisten ihmisten kanssa, pystyy palvelemaan erilaisia tarpeita. Lintulan näkemyksen mukaan moni lehti sortuu siihen, että kirjoittaa vain toimittajien kaltaisille lukijoille. Nuorten tarkkaileminen kaupungilla kuuluu yhtä lailla hänen tiedonkeruutapoihinsa kuin kioskilla lehteä selailevan lukijan olan yli vilkuilu. Lehtikioskilla saa oivaa tietoa siitä, mikä lehdessä eniten kiinnostaa, Lintula vinkkasi. Vuosittain järjestettävä Vihreä Oksa aikakauslehdistön ABC -seminaari on Aikakauslehtien liiton, Aikakauslehtien päätoimittajien ja SAL:n yhteinen koulutustilaisuus. Tämän vuoden seminaari oli jo seitsemäs ja se keräsi paikalle yli sata hiljattain aikakauslehtialalle tullutta osaajaa. 13 LÖÖPPI

8 Tällä palstalla sallilaiset kertovat harrastuksistaan. Mikä harrastus antaa sinulle intoa ja potkua? Kerro siitä Lööpille! Kerro kaikille sallilaisille! Yhteystiedot Lööpin etusisäkannessa. Vanhasta vapa parempi? Nykyteknologia tuottaa toinen toistaan keveämpiä ja voimakkaampia vapoja alati kasvavan perhokalastajajoukon käsiin. Miksi siis joku haluaa harrastaa lajia käyttäen välineitä, jotka ovat raskaita ja vanhanaikaisia, kun niillä ei edes saa kalaa yhtään sen paremmin? Etelä-Englannin Testjoki on perhokalastuksen historian merkittävin virta. Tämän Kimbridgen alueen kirjolohen ongin vasemmassa reunassa pilkottavalla 60-vuotiaalla Hardy-vavalla. Pelle Klippinge tä kärkeen ratkaisee vavan toiminnan sen käyttäytymisen heitettäessä ja kalastettaessa sekä sille sopivimman siiman. Materiaalina on 1900-luvun alusta käytetty lähes yksinomaan Kiinasta peräisin olevaa tonkinin bambua Arundinaria amabilis. Se on lujuusominaisuuksiltaan lyömätön. Yleisin muoto on kuusikulmainen, eli kuudesta säleestä koostuva vapa. Näin 2-osaiseen vapaan tarvitaan 12 sälettä, 3-osaiseen 18. Usein vapoihin valmistetaan myös varakärki, jolloin säleitä tarvitaan 2-osaiseen 18 ja 3-osaiseen 24. Työn tarkkuudesta kertokoon se, että joissakin vavoissa kärjen kuuden yhteen liimatun niputetun säleen yhteishalkaisija voi olla alle kaksi milliä. Höyläystarkkuutena pyritään tavallisesti tuhannesosatuumaan, joka on 0,0254 millimetriä. Käsi saa olla kohtalaisen vakaa. Kone ei pysty valmistamaan sälebambuvapaa alusta loppuun, joten vavat syntyvät valtaosin käsityönä. Valmistuminen vie jopa satoja työtunteja, joten ne ovat varsin kalliita. Työtä voisi ehkä parhaiten verrata viulunrakennukseen. Taito ei unohdu Bambu on elävä materiaali, josta taidolla valmistetulla vavalla heittäminen ja kalastaminen on runollinen nautinto, eroten selvästi tehtaissa massatuotettujen nykyaikaisten suksisauvojen kliinisen tehokkuuden tuntumasta. Muovi on muovia ja bambu on puuta. Tai siis oikeastaan ruohokasvi. Bambun sielu on varmasti ollut tärkein tekijä siinä, että huolimatta synkistä ennusteista ei sen enempää 1950-luvun lasi- kuin 70-luvulla ilmestynyt hiilikuitukaan onnistunut sitä syrjäyttämään. Bambuvapoja ei enää valmistu suurissa tehtaissa, kuten aikana ennen tekokuituvapoja, mutta niitä höylätään pienissä verstaissa ympäri maailman. Myös Suomessa on nykyään kymmeniä vapojen kotirakentajia, jotka osaltaan pitävät huolen siitä, ettei vavanrakennuksen taito pääse kuolemaan. Monet heistä ovat ystäviäni, ja yrittäneet monesti saada minutkin tarttumaan höylään, mutta en ole vielä tähän päivään mennessä ainoatakaan vapaa itse rakentanut. Olen sen sijaan jäänyt koukkuun vanhojen vapojen kunnostamiseen. Mestariteoksia ja kansanvapoja Myös vavanrakentajien joukossa on stradivariuksensa, ajat sitten kuolleet mestarit, joiden vavat ovat paitsi suurenmoisia käsityötaidon näytteitä, myös äärimmäisen hienoja kalastusvälineitä. Amerikkalaisten alan legendojen, kuten Everett Garrison, Harold Gillum, Lyle Dickerson, Paul Young ja James Payne, vapojen yhteydessä on myyntilistoilla jo pitkään kummitellut termi investment potential. Niitä ostavat kuulemma myös sijoittajat, jotka eivät edes kalasta. Olen korjannut joidenkin edellä mainittujen mestarien vapoja ja heittänyt useimpien tekeleillä. Tälläkin hetkellä pöydällä edessäni on työn alla oleva kuvankaunis aito Payne. Onki, joka maksanee enemmän kuin autoni. Se ei ole kovin kummoinen auto, mutta auto silti. En kuitenkaan omista tällaisia aarteita, sillä niistä puuttuu edullisempien vapojen romantiikka. Erityisen kiinnostavia ovat mielestäni keskihintaluokan isompien valmistajien laatuvavat sekä ne vielä hiukan halvemmat, joista eräs amerikkalainen alan harrastaja käyttää osuvaa nimitystä blue collar cane. Näissä jokamiesluokan vavoissa on jotain selittämättömän viehättävää. Ne ovat olleet tavallisen kansan harrastusvälineitä, jotka ovat ehkä maksaneet murto-osan tilaustyönä valmistuneen stradivariuk- 14 LÖÖPPI Teksti JA KUVAT: Anssi Uitti Olen vakuuttunut siitä, että vanhat hyvät ajat eivät olleet yhtään se parempia kuin nykyiset. Silti olen parantumaton romantikko ja nostalgiahörhö. Tämä ilmenee mieltymyksenä vanhoihin esineisiin, kirjoihin, autoihin, huonekaluihin ja rakennuksiin. Perhokalastus on ollut pikkupojasta lähtien harrastuksistani tärkein, elämäntapa, intohimo ja loputon mielihyvän lähde. Tätä taustaa vasten on hyvin luonnollista, että retrohenkisyys ja nostalgia-aiheet nousivat esille myös perhokalastuksessani jo kauan sitten. Moni pitkään kalastanut ja jo yllin kyllin kaloja saanut hakee jotain erikoista. Joku kääntyy hyönteistieteen puoleen, yksi lähtee kehittämään omia perhomallejaan, kolmas hakee sitä elämää suurempaa kalaa kiertäen maailmaa Uudesta- Seelannista Kamtšatkan kautta Tulimaahan. Halkaistua ruokoa Olen puolestani sukeltanut rakkaan harrastukseni historiaan. Kerään vanhoja kirjoja ja kunnostan vapoja ja muita välineitä. Useimmat vavoistani ovat yli 50-vuotiaita, vanhimpiin on vapamestari sipaissut viimeisen lakkakerroksen ennen ensimmäistä maailmansotaa. Valtaosa vanhoista vavoistani on sälebambua. Tämä vapatyyppi kehitettiin nykyiseen muotoonsa Amerikassa 1800-luvun puolivälin tienoilla. Sälebambuvapa valmistetaan halkomalla bambusalko säleiksi, jotka sitten höylätään muotissa tarkasti haluttuun muotoon ja liimataan yhteen vapa-aihioksi. Kartio, eli vavan kapeneminen tyves- Silkkisiimalla kalastava tarvitsee siimakuivurin, jolle kallis käsityönä punottu siima laitetaan kalastuksen jälkeen kuivamaan. Kelalla märkä siima saattaa lahota pilalle yhdessä yössä. 15 LÖÖPPI

Siipirikko laululintu

Siipirikko laululintu Ismo Vuorinen Siipirikko laululintu runoja Siipirikko laululintu Ismo Vuorinen Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-170-8 SIIPIRIKKO LAULULINTU Siipirikko seassa sirpaleiden

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

9.-luokkalaisen kulttuurikansio

9.-luokkalaisen kulttuurikansio 9.-luokkalaisen kulttuurikansio Kokoa kulttuurikansioon puolen vuoden ajan kulttuurielämyksiäsi. Kulttuurikansio palautetaan opettajalle 31.3. 2009. Liimaa pääsyliput kansioon! Pakolliset sivut Huom! -

Lisätiedot

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä 7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä montako tietokirjaa pitää myydä, että olisit suomessa bestseller? Bestseller-listalle Suomessa tietokirjalla on päässyt vuonna 2014 jos on myynyt yli 13500 kappaletta tai

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

E-kirjan kirjoittaminen

E-kirjan kirjoittaminen 1 E-kirjan kirjoittaminen Ohjeet e-kirjan kirjoittamiseen Tämän ohjeistuksen tavoitteena on auttaa sinua luomaan yksinkertainen e-kirja (pdftiedosto) asiakkaallesi. Kirja näyttää hänelle kuinka hyvin ymmärrät

Lisätiedot

Minua opastaa vapaa tahto! Minua tasapainottaa tunneälykkyys. Luomisvoimani ovat yllätys ja mielenselkeys.

Minua opastaa vapaa tahto! Minua tasapainottaa tunneälykkyys. Luomisvoimani ovat yllätys ja mielenselkeys. Päivä 67 3.8 Sininen Lunaarinen Käsi Mistä pitää kiinni kaksin käsin ja mistä irrottaa ote? Haasteen lunaarinen sointu tarjoilee valintoja ja vastakohtia. On aika valita niin että oma voima saa virrata

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä

KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä Valmentaja-Akatemia opettaa sinulle kuinka valmentajana pystyt kasvattamaan bisnestäsi, auttamaan useampia ihmisiä ja ansaitsemaan enemmän. www.valmentaja- akatemia.fi

Lisätiedot

Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti

Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti 2 4. 1 1. 2 0 1 6 Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti Hanna Repo, Asiakkuusjohtaja Risto Laine, Myyntijohtaja Otavamedia OMA Autamme asiakkaitamme luomaan merkityksellistä vuorovaikutusta

Lisätiedot

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta Olli E. Juvonen Talentum Helsinki 2009 Talentum Media Oy ja Olli E. Juvonen ISBN 978-952-14-1446-6 Kansi: Ea Söderberg Taitto: NotePad Ay, www.notepad.fi

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Kulttuurintutkimuksen koulutusohjelman valintakoe 2009 VALINTAKOETEHTÄVÄT. Koe sisältää neljä vaihtoehtoa:

Kulttuurintutkimuksen koulutusohjelman valintakoe 2009 VALINTAKOETEHTÄVÄT. Koe sisältää neljä vaihtoehtoa: Kulttuurintutkimuksen koulutusohjelman valintakoe 2009 VALINTAKOETEHTÄVÄT Koe sisältää neljä vaihtoehtoa: I II III IV Novellianalyysi Perinnetekstin analyysi Kuva-aineiston analyysi Populaarimusiikkiaineiston

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

OU! Kirjaston yö taiteissa

OU! Kirjaston yö taiteissa OU! Kirjaston yö taiteissa Taiteiden yön toinen juhlajulkaisu 22.8.2013 1 Pääkirjoitus Taidetta ja remonttia K eskellä pääkirjaston remonttia vietettiin uuden Oulun kaupungin juhlavuoden taiteiden yötä.

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Jokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana.

Jokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana. Muistatko? hanke Kysymykset yksilöhaastatteluun Alkulämmittelynä toimivat jokaisen haastattelun alussa täytettävän perustietolomakkeen kysymykset (nimi, syntymäaika ja paikka, osoite jne.). Haastattelun

Lisätiedot

TIEDOTUSOPIN VALINTAKOE

TIEDOTUSOPIN VALINTAKOE TAMPEREEN YLIOPISTO TIEDOTUSOPIN VALINTAKOE 12.6.2006 Tiedotusopin valintakoe koostuu neljästä tehtäväkokonaisuudesta. Valintakokeesta voi saada yhteensä 60 pistettä. Kokeen eri osat tuottavat pisteitä

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Kati Sulin. Kannen suunnittelu toteutus: Ea Söderberg Sisuksen suunnittelu ja taitto: Ana Mitrunen

Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Kati Sulin. Kannen suunnittelu toteutus: Ea Söderberg Sisuksen suunnittelu ja taitto: Ana Mitrunen Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Kati Sulin Kannen suunnittelu toteutus: Ea Söderberg Sisuksen suunnittelu ja taitto: Ana Mitrunen ISBN: 978-952-14-1731-3 ISBN: 978-952-14-1732-0 (sähkökirja) BALTO

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

21.5.2014 Copyright www.videomarkkinointi.info

21.5.2014 Copyright www.videomarkkinointi.info 1 Tervetuloa kolmannelle jaksolle! Tähän jaksoon sisältyy testi, miten käytät oman aikasi? Saat vinkkejä miten omat unelmat saadaan kirkkaaksi. Jotta voit ne toteuttaa Tarvitset suunnitelman ja työkalut.

Lisätiedot

TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä

TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä Lionspiirin viestintäkoulutus Erkki Hujanen, Oulu 8.10.2015 WWW.KALEVA.FI KALEVA-KONSERNI Pohjois-Suomen suurin media-alan konserni, joka tarjoaa asiakkailleen tuoreita

Lisätiedot

OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI

OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI Alakoulun tehtävävihko Tämän vihkon omistaa: Luokka: Listassa on 70 eri tehtävävaihtoehtoa. Yhdestä kirjasta tehdään yksi tehtävä. Sovi opettajan kanssa minkä tehtävän

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Paritreenejä. Lausetyypit

Paritreenejä. Lausetyypit Paritreenejä Lausetyypit Keskustele parin kanssa, kysy parilta! Omasta mielestäni olen Minun perhe on Minun suku on Minun äiti on Minun isä on Minun koti on Minun lempiruoka on Minun suosikkilaulaja on

Lisätiedot

Virpi Hämäläinen, Hanna Maula, Kimmo Suominen DIGIAJAN STRATEGIA

Virpi Hämäläinen, Hanna Maula, Kimmo Suominen DIGIAJAN STRATEGIA Virpi Hämäläinen, Hanna Maula, Kimmo Suominen DIGIAJAN STRATEGIA Copyright 2016 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi: Janne Harju Taitto: Maria Mitrunen 978-952-14-2494-6 978-952-14-2495-3 (sähkökirja)

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisusta Johanna Rämö, Helsingin yliopisto 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisu on koulusta tuttua, mutta usein sitä tehdään mekaanisesti sen kummempia ajattelematta. Jotta pystytään ratkaisemaan

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

TUNNELMAMUOTOILU. Marjo Rantanen. Yritys, joka ei arvosta ihmistä, ei ansaitse menestyä.

TUNNELMAMUOTOILU. Marjo Rantanen. Yritys, joka ei arvosta ihmistä, ei ansaitse menestyä. TUNNELMAMUOTOILU Marjo Rantanen Yritys, joka ei arvosta ihmistä, ei ansaitse menestyä. Talentum Pro Helsinki 2016 Talentum Media Oy ja Marjo Rantanen Kansi: Marjo Rantanen ja Ile s Workshop, Ile Suni Taitto:

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Jamk Innovointipäivät

Jamk Innovointipäivät Keskiviikko3 Asiakastutkimuksien suunnittelu Jamk Innovointipäivät Miksi asiakastutkimukset? Olemme nyt saaneet toimeksiannon kehitystehtäväämme ja tarkentaneet sen jälkeen tiimissämme mitä meidän halutaan

Lisätiedot

Sosiaalinen media suunnittelijan apuna. Tuuli Lehtonen Helsingin yliopisto

Sosiaalinen media suunnittelijan apuna. Tuuli Lehtonen Helsingin yliopisto Sosiaalinen media suunnittelijan apuna Tuuli Lehtonen Helsingin yliopisto 14.6.2016 Kyllä musta tuntuu, että se on niin, ettei me ehkä sitä somea enää päästä karkuun. Sitten jos ei me itse mennä sinne,

Lisätiedot

Järjestöjen viestintävastaavien perehdytys

Järjestöjen viestintävastaavien perehdytys Järjestöjen viestintävastaavien perehdytys TYY 2017 Frida Pessi 20.12.2017 Viestintä eli kommunikaatio Sanomien siirtämistä Merkitysten tuottamista Mutta myös yhteisen ymmärryksen tuottamista (yhteisöllisyys)

Lisätiedot

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen Esittelyteksti (mainostyylinen): Koskaan ihminen ei ole tiennyt niin paljon kuin nyt. Mutta huomenna tiedämme taas

Lisätiedot

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Tuotteita käyttävistä ihmisistä on tullut parempia mainoksia, kuin perinteisistä medioista Miksi näin on? 3

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Lataa strategiset työkalut

Lataa strategiset työkalut Lataa strategiset työkalut Joiden avulla saavutat taloudellisen riippumattomuuden. Mitä sinä tekisit, jos pystyisit rakentamaan jopa 4.000,00 kuukaudessa tuottavan tulovirran? Entä miten pitkään olet valmis

Lisätiedot

Varjomaailma sarjakuvan ja verkkosivuston vastaanotto. Tuuli Erkko Varjomaailma hankkeen loppuseminaari 12.5.2008

Varjomaailma sarjakuvan ja verkkosivuston vastaanotto. Tuuli Erkko Varjomaailma hankkeen loppuseminaari 12.5.2008 Varjomaailma sarjakuvan ja verkkosivuston vastaanotto Tuuli Erkko Varjomaailma hankkeen loppuseminaari 12.5.2008 Varjomaailma sarjakuva Sarjakuvaa jaettiin 70 000 kappaletta yli 1000 kouluun, koko Suomen

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot

NEro-hankkeen arviointi

NEro-hankkeen arviointi NEro-hankkeen arviointi Marja Kiijärvi-Pihkala MKP Aikamatka www.mkp-aikamatka.fi marja@mkp-aikamatka.fi NEro-hankkeen arviointi Tilli Toukka -vertaisryhmämallin arviointi Vastauksia kysymyksiin 1. Minkälainen

Lisätiedot

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 Hyvä Sanoma ry järjesti virkistyspäivän Nivalassa helluntaiseurakunnan tiloissa. Se oli tarkoitettu erikoisesti diakonia työntekijöille sekä evankelistoille ja mukana

Lisätiedot

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula Iloa yhteistyöstä Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus Kati Kuula 8.10.2016 Koirilla on oikeus hyvään elämään Meillä kaikilla on oikeus hyvään elämään Mitä kaikkea hyvää koiraharrastustoimintaan osallistumisesta

Lisätiedot

Maailman Suurin Vanhempainilta

Maailman Suurin Vanhempainilta Maailman Suurin Vanhempainilta Maailma muuttuu nopeasti, samoin suomalainen koulu. Maailman Suurimman Vanhempainillan tavoitteena on kertoa innostavalla tavalla kaikesta siitä hienosta, mitä suomalaisissa

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Harjoitusten ideat on sovellettu Bret Nicholauksen ja Paul Lowrien Ajatusleikki-kirjasta

Harjoitusten ideat on sovellettu Bret Nicholauksen ja Paul Lowrien Ajatusleikki-kirjasta Harjoitusten ideat on sovellettu Bret Nicholauksen ja Paul Lowrien Ajatusleikki-kirjasta 1. Mikä olisi jännittävin paikka, jota haluaisit tutkia? 2. Jos voisit kutsua kenet tahansa maailmassa puhumaan

Lisätiedot

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan.

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan. KYLLÄ, JA Onnistut yrittämässäsi ja saavutat enemmän kuin odotit, enemmän kuin kukaan osasi odottaa. KYLLÄ, MUTTA Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen asia menee vikaan. EI, MUTTA Et

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

JARI JUSLÉN NETTI. mullistaa markkinoinnin. Hyödynnä uudet mahdollisuudet

JARI JUSLÉN NETTI. mullistaa markkinoinnin. Hyödynnä uudet mahdollisuudet JARI JUSLÉN NETTI mullistaa markkinoinnin Hyödynnä uudet mahdollisuudet TALENTUM 2009 Copyright 2009 Talentum Media Oy ja tekijä Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Riikka Rajapuro Taitto: Lapine Oy ISBN

Lisätiedot

Alussa oli MURHA JOHTOLANKOJA RIKOS KIRJALLISUUTEEN. Paula Arvas & Voitto Ruohonen

Alussa oli MURHA JOHTOLANKOJA RIKOS KIRJALLISUUTEEN. Paula Arvas & Voitto Ruohonen Alussa oli MURHA JOHTOLANKOJA RIKOS KIRJALLISUUTEEN Paula Arvas & Voitto Ruohonen Suomen tietokirjailijat ry on tukenut teoksen kirjoittamista. Paula Arvas on kirjoittanut luvut 1, 2, 4 ja 6 ja Voitto

Lisätiedot

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Satu Raappana-Jokinen Verkkokriisityön päällikkö Suomen Mielenterveysseura Se mitä oikeasti haluan tietää on epäselvää.

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ

KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ TARTU MAHDOLLISUUKSIIN TAI KUOLE TALENTUM PRO HELSINKI 2015 3 Copyright 2015 Talentum Media ja Kirsi Piha Kansi ja ulkoasu: Pertti Immonen, Ellun Kanat Taitto: Maria Mitrunen 978-952-14-2660-5

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

Reseptejä asiakassuhteisiin

Reseptejä asiakassuhteisiin Reseptejä asiakassuhteisiin Asiakasta ei jätetä! Mikko Ojanen TALENTUM Helsinki 2013 Copyright 2013 Talentum Media Oy ja tekijä ISBN 978-952-14-1936-2 ISBN 978-952-14-1937-9 (sähkökirja) Kansi ja kuvat:

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

KUTSUMUS TAUSTATIETOA KUTSUMUKSESTA

KUTSUMUS TAUSTATIETOA KUTSUMUKSESTA Andreas-raamatturyhmämateriaali I/03 Kansan Raamattuseuran nuorisotyö Kaisaniemenkatu 8, III krs 00170 HELSINKI nuorisotyö@karas-sana.fi 09/681 55 830 KUTSUMUS Tämän materiaalin sisältö tarkastelee kutsumusta

Lisätiedot

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland ZA4880 Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 239 YOUNG PEOPLE AND SCIENCE D1. Sukupuoli [ÄLÄ KYSY - MERKITSE SOPIVIN] Mies...1 Nainen...2 D2. Minkä

Lisätiedot

Talent Partners Group / Forma & Furniture lukijatutkimus 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007

Talent Partners Group / Forma & Furniture lukijatutkimus 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007 Lukijoiden ammattiryhmät Ammati Otos (kpl) %-koko otannasta Vähittäiskauppias 141 kpl. 70,5 % Sisäänostaja 7 kpl. 3,4 % Sisustussuunnittelija 11 kpl. 5,7 % Muu 41 kpl. 20,5 % Yhteensä

Lisätiedot

Menestyksen porkkanoita

Menestyksen porkkanoita Menestyksen porkkanoita Usko Uskallus Innostuminen Oma Yritys-messut Wanha Satama, Helsinki 20.3.2013 Miksi jotkut yritykset menestyvät?...ja toiset eivät? Olemassaolon oikeutus ; Mikä on/ olisi minun

Lisätiedot

Tiivistelmä opiskelijapalautteista (n=51)

Tiivistelmä opiskelijapalautteista (n=51) Tiivistelmä opiskelijapalautteista (n=51) 1. Minkä vuoksi hakeuduit keskustelemaan Hyviksen kanssa? Opiskeluun liittyvät asiat (esim. ajanhallinta, opiskelutaidot, oppimisvaikeudet) 25 % Elämäntavat (esim.

Lisätiedot

ESPIRITU LIBRE TUTKIMUS

ESPIRITU LIBRE TUTKIMUS ESPIRITU LIBRE TUTKIMUS ESPIRITU LIBRE TUTKIMUKSEN TAUSTATIEDOT: 1003 vastaajaa Vastaajien ikähaarukka 25 55 v. Toteutus online haastatteluina toukokuussa 2012 KUINKA TYYTYVÄINEN OLET ELÄMÄÄSI TÄLLÄ HETKELLÄ?

Lisätiedot

Verkkokirjoittamisesta tiedottaja Susanna Prokkola, PKSSK.

Verkkokirjoittamisesta tiedottaja Susanna Prokkola, PKSSK. Verkkokirjoittamisesta tiedottaja Susanna Prokkola, PKSSK 25.10.2012 Mikä toimii painettuna, toimii harvemmin verkossa Tekstin kirjoittamisen säännöt ja tyylilajit vaihtelevat eri medioissa. Verkkotekstin

Lisätiedot

Bulevardi 12:n WSOY:n kirjamyymälään Vuojoen kartanon kesäretkestä. WSOY:n edustaja Joni Strandberg WSOY "Puutarhan aika" "Onnellinen puutarhuri"

Bulevardi 12:n WSOY:n kirjamyymälään Vuojoen kartanon kesäretkestä. WSOY:n edustaja Joni Strandberg WSOY Puutarhan aika Onnellinen puutarhuri Kirja- ja matkailta Karkasimme puutarhaan kirjojen ja matkojen pariin karkauspäivänä 29.2. Hyvissä ajoin ennen tilaisuuden alkua väkeä alkoi saapua Bulevardi 12:n WSOY:n kirjamyymälään tekemään edullisia

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

PYHITTÄJÄ MARIA EGYPTILÄINEN -KEPPINUKKE

PYHITTÄJÄ MARIA EGYPTILÄINEN -KEPPINUKKE PYHITTÄJÄ MARIA EGYPTILÄINEN -KEPPINUKKE - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa

Lisätiedot

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu Elina Lappalainen & Pia Perälä Suunnittelemamme käsityön kokonaisuuden teemana on joulu. Projekti on suunniteltu kuudesluokkalaisille. Projektin esittelyvaiheessa

Lisätiedot

Valmennuksen kehityskortit

Valmennuksen kehityskortit Valmennuksen kehityskortit Valmennuksen kehityskortit auttavat tutoria, kouluttajaa ja valmentajaa pohtimaan valmennuksen laatutekijöitä systemaattisemmin ja syvällisemmin. Korttien tavoitteena on virittää

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Kimmo Herranen KUINKA RAKENSIN GASELLIYRITYKSEN MYYNTIJOHTAJAN VUOSI

Kimmo Herranen KUINKA RAKENSIN GASELLIYRITYKSEN MYYNTIJOHTAJAN VUOSI Kimmo Herranen KUINKA RAKENSIN GASELLIYRITYKSEN MYYNTIJOHTAJAN VUOSI Talentum Helsinki 2011 Kimmo Herranen ja Talentum Media Oy ISBN 978-952-14-1650-7 Kansi: Outi Pallari Taitto: Maria Mitrunen Kuvat:

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Koulutilastoja Kevät 2014

Koulutilastoja Kevät 2014 OPETTAJAT OPPILAAT OPETTAJAT OPPILAAT Koulutilastoja Kevät. Opiskelijat ja oppilaat samaa Walter ry:n työpajat saavat lähes yksimielisen kannatuksen sekä opettajien, että oppilaiden keskuudessa. % opettajista

Lisätiedot

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville?

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mikä on tutkimusohjelman tai hankkeen tulos? Tutkijoille työtä, opinnäytteitä, meriittejä

Lisätiedot

PROJEKTITYÖN TEKEMINEN. Teosten hyödyntäminen omassa työssä

PROJEKTITYÖN TEKEMINEN. Teosten hyödyntäminen omassa työssä PROJEKTITYÖN TEKEMINEN Teosten hyödyntäminen omassa työssä TEOSTEN KÄYTTÖ Toisten tekemän teoksen käyttöön tarvitaan yleensä tekijän lupa. Lupaa ei tarvita: 1. Tiedon, ideoiden, periaatteiden käyttö Kunhan

Lisätiedot

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita.

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita. Järvenpää 1.2.2009 Saarna Joh 6: 16-21 Älä pelkää, älkää pelätkö! Joku on laskenut että Raamatussa on nämä lauseet 365 kertaa. Jokaiselle päivälle riittää siis oma älä pelkää -lause. Äsken kuullussa evankeliumitekstissä

Lisätiedot

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN www.te-palvelut.fi TE-toimiston verkkoasiointiin pääset kirjautumaan www.te-palvelut.fi Oma asiointi Henkilöasiakas Kirjaudu sisään verkkopankkitunnuksilla ja hyväksy käyttöehdot

Lisätiedot

Nam, mistä tätä saa? Asiakaskohtaaminen myyntitapahtumassa

Nam, mistä tätä saa? Asiakaskohtaaminen myyntitapahtumassa Tiistai 23.8.2016 Balentor Oy - Dokumentin ja sen liitteiden sisältämän tiedon tai tietojen osan levittäminen, siirtäminen, julkaiseminen, kopioiminen, saattaminen yleisön saataviin, uudelleen tuottaminen

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista? Liite Pienten Kielireppuun. Eväspussi Oman äidinkielen vahva hallinta tukee kaikkea oppimista. Tämän vuoksi keskustelemme kielten kehityksestä aina varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä. Kopio Kielirepusta

Lisätiedot

Luku 8. Aluekyselyt. 8.1 Summataulukko

Luku 8. Aluekyselyt. 8.1 Summataulukko Luku 8 Aluekyselyt Aluekysely on tiettyä taulukon väliä koskeva kysely. Tyypillisiä aluekyselyitä ovat, mikä on taulukon välin lukujen summa tai pienin luku välillä. Esimerkiksi seuraavassa taulukossa

Lisätiedot

TYÖNHAUN LÄHTÖKOHTIA. mitä haluat. mitä osaat. millä ehdoilla

TYÖNHAUN LÄHTÖKOHTIA. mitä haluat. mitä osaat. millä ehdoilla TYÖNHAUN LÄHTÖKOHTIA - Oulun yliopiston Ohjaus- ja työelämäpalvelujen koulutusmateriaalia - mitä haluat mitä osaat millä ehdoilla TYÖNHAUN SUUNNITELMA Tavoite saavutettu? Haastattelu Aloita tästä: Mitä

Lisätiedot

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 30.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 1 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

Selkokeskus 2012. Mitä on selkokieli?

Selkokeskus 2012. Mitä on selkokieli? Mitä on selkokieli? Copyright: Selkokeskus 2012 Selkokielen määritelmä Selkokieli on suomen kielen muoto, joka on mukautettu sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä luettavammaksi ja ymmärrettävämmäksi.

Lisätiedot