Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman toimeenpanoon jaettu rahoitus 2012:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman 2012-15 toimeenpanoon jaettu rahoitus 2012:"

Transkriptio

1 1 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman toimeenpanoon jaettu rahoitus 2012: HANKKEIDEN TIIVISTELMÄT 2012 Ab det Finlandssvenska Kompetenscentret Inom det Sociala Området DelSam - Delaktig i samhället Projektets syfte är att utveckla samarbetet mellan socialt arbete, ungdomsverkstäder och andra aktörer samt utveckla det förebyggande ungdomsarbetet. Meningen är att effektivera stödet till ungdomar, som är eller är i risk att marginaliseras. Målgruppen är ungdomar som gått eller går ut grundskolan och äldre upp till 29 år. Både från ett individ och från ett samhällsperspektiv är det viktigt att ungdomar kommer ut i arbetslivet och inte marginaliseras. Ab Det finlandssvenska kompetenscentret inom det sociala området (FSKC) är projektägare. I praktiken kommer projektet att ha två pilotområden; Huvudstadsregionen, främst Helsingfors och Raseborg. Genom FSKC:s kontakter kan verksamheten spridas isvenskfinland. Förväntade effekter: 1) på långsikt: aktiva välmående medborgare och effektivare service. 2) på kortare sikt: a) servicen för unga planeras och verkställs tillsammans med unga och vuxna. b) nya alternativa karriärstigar. Med bättre samarbete mellan unga och de professionella skapas möjligheter till individuella lösningar c) tydligare processer och klarar arbetsfördelning mellan professionella. Med bättre samarbete mellan aktörerna skapas nya sätt för de unga att aktiveras. Genom utveckling av den uppsökande verksamheten och det förebyggande arbetet kan marginalisering förebyggas. Kontaktuppgifter: Torbjörn Stoor torbjorn.stoor@fskc.fi Finlands Svenska Skolungdomsförbund Sluta panta projektsammanfattning Sluta panta är en populär och välfungerande online-sajt riktad till svenskspråkiga unga i hela Finland. Online-tjänsten erbjuder veckovisa temaområden, som diskuteras genom chatt med professionella handledare. Den populära sajten är integrerad på Radio X3M:s webbplats x3m.yle.fi, vilket möjliggör ett fungerade samarbete med radiokanalen. På Sluta panta kan unga chatta online med professionella inom ungdomssektorn om frågor som är aktuella i deras i liv. Ett handledarteam bestående av professionella (psykolog, psykoterapeut, skolkurator, social arbetare, studiehandledare, ungdomshandledare, ungdomsledare, präst etc), handleder unga med chatten som verktyg. Sluta panta producerar dynamiskt psykosocialt arbete med unga på en virtuell arena. Chatten är öppen fyra kvällar i veckan (må-on 19-22, lö 19-22) och besöks av ett stadigt ökande antal unga dagligen. Specialöppet arrangeras vid krissituationer, som t.ex. skoltragedier.

2 2 Sluta panta är en unik svenskspråkig förebyggande satsning, som verkligen tjänar sitt syfte och är lyhört för behoven i vårt samhälle. Motsvarande online-sajt finns ej på svenska. Projektet är ett samarbete mellan Finlands Svenska Skolungdomsförbund (FSS) - huvudman, Folkhälsan, De Ungas Akademi, Ungdomscentralen (Helsingfors stad), Finlands Svenska Ungdomsförbund (FSU), Ung Info, Hem och Skola och Radio X3M (Rundradion). Projektet leds av Frida Westerback, slutapanta@gmail.com, tel x3m.yle.fi/slutapanta eller Förengingen Förebyggarna RF. Y-E-S = Youth, equality, skills Y-E-S-projektet är ett pilotprojekt vars syfte är att utveckla det integrationsfrämjande ungdomsarbetet i Närpes. Inom projektet vill vi inhämta och förmedla kunskap om integrationsfrämjande och multikulturellt barn- och ungdomsarbete. Detta görs genom att bygga nätverk och inhämta ny kunskap genom bl.a. studiebesök, föreläsningar, workshops och kunskapsutbyte mellan olika sektorer. Inom projektet finner vi och etablerar verksamhet och goda modeller som stärker integrationen och samhörigheten mellan de olika kulturerna i Närpes. Y-E-Sprojektet vill öka delaktigheten och främja ett aktivt medborgarskap bland ungdomarna, stärka den egna identiteten och öka förståelsen och respekten för varandras olikheter. Den huvudsakliga målgruppen/nyttohavaren är ungdomar i åldern år. Ungdoms- och fritidsledare samt övriga yrkesgrupper som möter barn och unga, liksom politiker och förtroendevalda får del av den kunskap som inhämtas inom projektet. Övriga målgrupper är föräldrar och samhället i stort. Förebyggarna rf Närpesvägen 35, Närpes Ansvarsperson: Nina Sjölander Tel Mail: nina.sjolander@narpes.fi Projekttid: HNMKY Namika-Akatemia Namikalainen Akatemia on yhteisöllisyyttä vahvistava toimintakonsepti, jossa lapset ja nuoret voivat viettää turvallisesti vapaa-aikaa oman intohimonsa parissa samanhenkisten ihmisten kanssa. Suomen mielenterveysseuran mukaan harrastusyhteisöt ovat entistä tiiviimpiä ja merkityksellisimpiä, minkä vuoksi näiden yhteisöjen liittäminen alueen muuhun yhteisölliseen toimintaan on olennaista. Akatemia on sosiaalisen vahvistumisen toimintaympäristö ja siinä tuodaan monipuolisesti erilaisia toimintatapoja lähemmäksi nuoria ja heidän perheitään. Päätavoite on testattu Namikalaisen Akatemia -konsepti, jota voidaan soveltaa kaupunkiympäristöissä. Hankkeen ensimmäinen osatavoite on että toiminnan sisällön toteutuksen suunnittelussa on otettu mukaan seutukunnan lapset ja nuoret (6-29-vuotiaat), sekä huomioitu heidän tarpeensa. Toinen osatavoite

3 3 on että toiminnan piirissä olevat lapset ja nuoret saavat toiminnasta sen mitä se heille lupaa. Toiminta on tavoitteellista, merkityksellistä sekä nuorten arkea helpottavaa. Namikalaisen Akatemian (tavoiteltava tuotos), keinoina ovat: 1. Namika-Akatemia toimii myös kerrostalon kivijalassa. Teemme toimintaa lähellä lasten ja nuorten asuinympäristöä. 2. Namika-Akatemia mahdollistaa turvallisen kesän. 3. Namika-Akatemia on HipHop tai skeitti tai jokin muu lasta ja nuorta kiinnostava tekeminen. 4. Etsivä toiminta on osa Akatemiaa ja se haravoi, motivoi ja ohjaa lapsia sekä nuoria harrastamisen pariin. Hanke toteutetaan pääkaupunkiseudulla Helsingin NMKY:n toimesta. Lisätietoa hankkeesta antaa kehitysjohtaja Ari Inkinen ja sen toteutuksesta sosiaalisen vahvistamisen johtaja Jyrki Eräkorpi. etunimi.sukunimi(at)hnmky.fi katso myös Ari Inkinen kehitysjohtaja - Director of Development Helsingin NMKY r.y. Helsinki YMCA Vuorikatu 17, Helsinki (matkapuhelin) (toimisto) - isa-lapsi.fi Helsingin kaupunki, Nuorisoasiainkeskus Kaikki käy koulua -hanke Kaikki Käy Koulua -hanke on kolmen viraston yhteistyönä toimiva alueellinen toimintamalli, joka on suunnattu peruskoulun yläkoulun oppilaille. Hanke toimii nuorisoasiainkeskuksen, opetusviraston ja sosiaaliviraston yhteistyönä Koillis-Helsingin alueella. Hanke perustuu monihallinnolliseen yhteistyöhön. Toiminnan tavoitteena on sukupuolisensitiivisten kasvuryhmien avulla yläkoulun oppilaiden koulunkäynnin ja elämänhallinnan tukeminen, peruskoulun loppuun saattaminen ja peruskoulun jälkeisen jatko-opintopolun vahvistaminen. Tyttö- ja poikaryhmien toiminta sisältyy oppilaiden lukujärjestykseen. Toiminta on suunnattu niille yläkoulun oppilaille jotka tarvitsevat tukea yksilöllisen oppilashuoltotyön lisäksi ja joiden katsotaan hyötyvän ryhmämuotoisesta tuesta. Jokaista, säännöllisesti viikoittain kokoontuvaa kasvuryhmää ohjaa mukana toimivien virastojen työntekijöistä koostuva kolmen ammattilaisen tiimi. Hankkeeseen on palkattu OKM-rahoituksella projektisihteeri saakka. Hankkeesta ilmestyy ulkopuolisen asiantuntijan tekemä pienimuotoinen arviointitutkimus syyskuussa Hankevastaava: Ritva Varelius, Malmi-Pukinmäen Nuorisotyöyksikön toiminnanjohtaja. ritva.varelius@hel.fi Jyväskylän Kansanmusiikkiyhdistys ry Lasten pelimannikerhotoiminta Pilottihanke tarjoaa koululaisille maksutonta pelimannikerhotoimintaa Palokan Pelimannitalolla sekä Jyväskylän alakouluissa koulun jälkeen ja iltaisin. Pelimannikerhotoiminta tukee myös koulujen iltapäiväkerhotoimintaa.

4 4 Kerhotoiminnan tausta-ajatuksena on suvaitsevaisuuden edistäminen, syrjäytymisen ehkäiseminen ja erilaisuuden kohtaamisen korostaminen. Perinteistä oppiminen on tärkeää nyky-yhteiskunnassa, jossa myös musiikillinen identiteetti muuttuu lapsilla jatkuvasti musiikin valtavirtojen myötä. Kerhotoiminta on laajentunut kolmen vuoden aikana siten, että kerhoissa on yli 100 lasta viikoittain ja kerhotoimintaa toteutetaan Jyväskylän alakouluissa sekä Palokan Pelimannitalolla. Tavoitteena on myös kansanperinteen juurruttaminen tuleville sukupolville. Pelimannitalolla toimii kantelekerho. Opetukseen kuuluu lisäksi tutustuminen erilaisiin soittimiin, soittoa, laulua ja leikkiä. Tulemme ottamaan huomioon edelleen lasten omat toiveet kerhojen sisältöjä rakentaessamme. Eri kouluilla tapahtuva opetus perustuu myös em. opetuksen teemoihin. Monikulttuurinen opetus tapahtuu yhteistyössä Jyväskylän Yliopiston musiikin laitoksen kanssa. Afrikkalaiset vaihto-opiskelijat pitävät kuuden viikon työpajaluonteisen opetusjakson syksyllä Syrjäytymisen ehkäiseminen sekä suvaitsevuuden ja monikulttuurisuuden mukaan tuominen kerhotoimintaan edistää myös maahanmuuttajien kotoutumista uuteen kulttuuriin. Kerhoissa pääasiana on kulttuurien kohtaaminen joka parhaimmillaan on musiikin, laulun ja tanssin jakamista. Yhdistyksen tavoitteena on toteuttaa transkulttuurisuutta kansanmusiikin keinoin. Katja Tuomaala hankevastaava Kalevan nuorten liitto Lapset äänessä Lapsen oikeuksia ja osallisuutta edistävä hanke Yhteishankkeen toteuttavat: Kalevan Nuorten Liitto, Kansallinen Lastenliitto, Nuorten Kotkien Keskusliitto, Suomen Demokratian Pioneerien Liitto, Suomen Poikien ja Tyttöjen Keskus, Suomen Setlementtiliitto ja Vesaisten Keskusliitto. Päätavoite: lapsen oikeuksien ja osallisuuden edistäminen hanketta toteuttavissa järjestöissä ja yhteiskunnassa laajemmin. Kohderyhmä: Ensisijaisesti järjestöjen toiminnassa mukana olevat 7-12-vuotiaat lapset, järjestöjen vapaaehtoisohjaajat, luottamushenkilöt ja työntekijät, opettajat ja lasten vanhemmat Toimintamuodot: - järjestöjen vapaaehtoisohjaajien, kouluttajien ja työntekijöiden kouluttaminen ja vuorovaikutuksen edistäminen - lapsen oikeuksia ja osallisuutta edistävän sisällön vakiinnuttaminen järjestöjen ohjaajakoulutuksiin - osallisuusmenetelmien ja mallien kehittäminen lasten ja heidän ohjaajiensa kanssa lasten osallistumiseksi järjestöjen toiminnan arviointiin ja päätöksentekoon - lasten aloitteisiin perustuvien tapahtumien esim. valtakunnallisen majanrakennuskilpailun järjestäminen - lasten näkemysten kokoaminen ja esiin tuominen päätöksentekijöille - yhteistyö lapsen oikeuksia ja osallisuutta edistävien muiden tahojen kanssa Yhteyshenkilöt: Jussi Perämäki, Projektipäällikkö, Lapset äänessä hanke, Kalevan Nuorten Liitto, jussi.peramaki@kalevannuoret.fi puhelin Valtakunnallinen majanrakennuskilpailu 2012: Hanna Falck, puh , hanna.falck@hotmail.com

5 5 Koulutus elämään säätiö/lärä för Livet-stiftelse Koulutus elämään terveyskasvatusohjelma Koulutus Elämään säätiön terveyskasvatus sekä ehkäisevällä työllä ylläpidetään ja vahvistetaan lasten ja nuorten hyvinvointia ja terveyttä sekä puututaan erityisen varhaisessa vaiheessa lapsen ja nuoren mahdollisiin ongelmiin. Säätiön keskeisin pedagoginen tavoite on toteuttaa opetus samoille lapsille pitkäjänteisesti, vahvistaen lapsen itsetuntoa, minä- ja kehonkuvaa sekä elämänhallinnallisia taitoja. Näille pohjautuu pitkälti myös lapsen suhtautuminen terveellisiin elämäntapoihin, päihteisiin ja huumeisiin. Terveelle itsetunnolle rakentuu oman itsen kokonaisvaltainen huolehtiminen. Säätiö toteuttaa v Lanuke-avustuksellaan opetusohjelman laajentumisen Kuopioon sekä Ouluun. Opetus toteutetaan uudella Studio-oppimisympäristöllä, joka pystytetään koulun omiin tiloihin. Määrärahalla sekä koulutetaan paikallinen opettaja, joka toteuttaa opetuksen ko. paikkakunnilla sekä toteutetaan varsinainen opetus paikallisilla kouluilla Oulussa ja Kuopiossa. Terveyskasvatuksen tarkoituksena on auttaa lapsia tunnistamaan omalle terveydelleen haitallisia asioita sekä lisätä lasten ja nuorten ymmärrystä siitä kuinka ihmisen keho fyysisesti ja psyykkisesti toimii. Epäterveellisten elintapojen tunnistamisen lisäksi säätiön tavoitteena on antaa lapselle keinoja ylläpitää terveyttään. Opetuksen tarkoituksena on vahvistaa lapsen ja nuoren elämän hallinnan tunnetta ja siten tukea terveen itsetunnon kehitystä. Opetuksen tavoite on saada lapsi puolustamaan omaa hyvinvointiaan. Säätiön tavoitteena on lisätä sellaista henkistä vahvuutta jota lapsi tarvitsee pyytääkseen apua psyykkisesti raskaissa tilanteissa. Hyvä elämänhallinnan tunne liittyy vahvasti terveyteen ja sitä ylläpitävään käyttäytymiseen. Siksi säätiön toiminnassa vaikutetaan lapsen elämänhallinnan tunteeseen ja terveen itsetunnon kehittymiseen. Säätiön toimintaa ohjaa usko siihen, että terveydelle haitallisten asioiden tunnistaminen ei riitä ylläpitämään lasten hyvinvointia vaan lapsille on pystyttävä tarjoamaan keinoja terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitoon. Hyvä itsetunto ja elämänhallinnan tunne antavat lapselle juuri sellaista psyykkistä pääomaa jolla lapsi pystyy paremmin säätelemään terveyskäyttäytymistään. Ongelmien mahdollisimman varhainen tunnistaminen ja niihin puuttuminen on erityisen tärkeää. Siksi säätiö pyrkii kehittämään juuri alakouluikäisten lasten terveyttä ja terveyskasvatusta. Terveydenedistämisessä on tärkeää sellainen ehkäisevä toiminta jolloin toiminta kohdistuu määriteltyyn ikäryhmään ilman, että on vielä havaittu oireita tai on syntynyt merkittävää huolta kuten Koulutus Elämään säätiön nuoren (3-13v) ikäryhmän kohdalla nimenomaan pääsääntöisesti on. yhteyshenkilö: Sami Teikko KM, Toiminnanjohtaja puh Kuopion Setlementti Puijola ry Herrax -hanke Herrax hanke, toiminnan kautta otetta elämään, on poikatyön hanke, joka toteutetaan vuosina Hankkeessa kehitetään poikatyötä Kuopiossa ja Kuopion seudulla kohderyhmänään alle 29 vuotiaat pojat ja nuoret miehet. Hankkeen tarkoituksena on luoda haastavassa elämäntilanteessa oleville pojille ja nuorille miehille ennaltaehkäiseviä toimintamalleja sekä matalan kynnyksen kohtaamispaikka, jossa mahdollistuu nuorten kohtaaminen nuoren yksilölliset tarpeet huomioiden. Erityistä huomiota kiinnitetään poikiin ja nuoriin miehiin, jotka toimivat riskialttiisti tai ovat vaarassa pudota toimettomuuteen. Hankkeen toiminnoilla tuetaan valtaväestöön kuuluvia, maahan muuttaneita sekä romanitaustaisia poikia ja nuoria miehiä.

6 6 Hankkeessa tuetaan ja opastetaan myös poikien ja nuorten miesten parissa työskenteleviä tahoja huomioimaan sukupuolinäkökulma ja luodaan toimivia yhteistyöverkostoja. Hankkeen aikana kerätään tietoa alueen poikien ja nuorten miesten toimintaympäristön vaikutuksista nuorten kehitykseen ja kasvuun. Herrax hankkeen toiminta alkaa syyskuussa Toimipiste avataan Kuopion kaupungin kiinteistössä osoitteessa Kauppakatu 46. Hankkeen hallinnoinnista ja toteutuksesta vastaa Kuopion Setlementti Puijola ry:n nuorisotyö. Nuorisotyön koordinaattorin yhteystiedot: Arja Airaksinen puh Sähköpostiosoite: Kouvolan kaupunki/nuorisokeskus Anjala Monikulttuurinen kouvola Pilottihankkeessa kartoitetaan Kouvolan seudun tarve suvaitsevaisuuskasvatuksessa sekä maahanmuuttajien sosiaalisessa vahvistamisessa. Luodaan toimintamalli ja käytännön työkaluja kumpaankin tarpeeseen kasvattajien ja kouluttajien sekä kaikkien maahanmuuttajataustaisten nuorten kanssa työtä tekevien käyttöön. Toimintamallin suunnittelussa pyritään hyödyntämään nuorisokeskuksen osaamista ryhmäyttävien ja sosiaalisesti vahvistavien tehtävien saralla. Tuetaan Kouvolan monikulttuurisen nuorisotyön toimintaa sekä maahanmuuttajapalveluiden toimintaa yhteistyössä heidän kanssaan. Vahvistetaan Nuorisokeskus Anjalan henkilöstön ja lähiseudun nuorisotyöntekijöiden osaamista monikulttuurisuuden kohtaamisessa. Kyseessä on pilottimalli, jonka avulla levitetään hyviä käytänteitä muihin nuorisokeskuksiin ja nuorisotyön kentälle. Hanke kohdistuu ensisijaisesti maahanmuuttajataustaisten nuorten kanssa toimiviin, kuten esimerkiksi nuorisotyöntekijöihin. Lisäksi hankkeessa kohdataan myös suomalaisia ja maahanmuuttajataustaisia nuoria. Hanke toteuttaa joko olemassa oleviin käytäntöihin pohjaavan tai itse kehitetyn ohjelmakokonaisuuden sekä monikulttuurisuudesta että maahanmuuttajien sosiaalisesta vahvistamisesta ja kotoutumisesta. Ohjelmien suunnittelussa hyödynnetään muun muassa draama- ja seikkailupedagogisia menetelmiä. Hanke pyrkii järjestämään koulutusta ajankohtaisissa monikulttuurisuusasioissa. Hankkeen toteuttaja: Nuorisokeskus Anjala/Kouvolan kaupunki, Ankkapurhantie 15, Anjala Hanketyöntekijä: Kirsi Sali, puh Kuuloliitto ry Yhdenvertaisuus ja osallisuus 2. asteen opiskelussa Hankkeen päämääränä on edistää eri kuulovammaisryhmien ja viittomakielisten yhdenvertaisuutta ja osallisuutta erityisesti 2. asteen opinnoissa. Hanke on Kuuloliiton, Kuurojen liiton ja Kuurojen Palvelusäätiön yhteishanke, jonka toteutuksesta vastaa Kuuloliitto. Hanke ajoittuu vuosille Hankkeen kohderyhminä ovat sekä nuoret opiskelijat että 2. asteen opiskeluun liittyvät asiantuntijatahot. Konkreettiset tavoitteet hankkeelle ovat keskeisten 2. asteen opiskeluun liittyvien haasteiden kartoitus sekä ratkaisujen ja jatkosuunnitelman kehittäminen opiskelun tukemiseksi. Ensimmäisen tavoitteen saavuttamiseksi kartoitetaan opiskeluun liittyviä ongelmia keskustelemalla nuorten kanssa sekä tekemällä kyselytutkimus. Toisen tavoitteen toteutumiseksi rakennetaan asiantuntijafoorumi, joka pyrkii työstämään konkreettisia ehdotuksia ongelmien ja haasteiden ratkaisuun. Hankkeen loppuvaiheessa korostuu tiedottaminen hankkeen tuloksista. Hankevastaavana toimii erityisasiantuntija Juha Hietala Lasten ja nuorten taidekeskus

7 7 Lasten ja nuorten animaatiofestivaalin järjestäminen Tavoitteena on tuottaa toistuva lasten ja nuorten kesäinen kulttuuritapahtuma, jossa teemat vaihtuvat visuaalisen kulttuurin alueella (animaatio, sarjakuva, muotoilu ja käsityö, sirkus jne). Tapahtuma toteutetaan pienimuotoisena kesällä 2012 ja täysimittaisena Hyvinkään asuntomessuvuonna 2013 ja siitä eteenpäin. Paikkana on kesällä tyhjillään oleva lasten ja nuorten kulttuurikeskus Villa Arttu sekä Hyvinkään Villatehtaaan muut tilat. Kohderyhmänä ovat lapset ja nuoret vanhempineen sekä taidekasvatuksen ammattilaiset. Tapahtuman tavoitteena on tarjota alueen lapsiperheille mahdollisuus harrastaa taidetta ja tutustua uusiin taiteen tekemisen tekniikoihin sekä vastaanottajana että tekijänä itse kokeillen. Nuorille on tarjolla musiikkivideoita ja graffitianimaatiopajoja. Vanhemmat ja isovanhemmat voivat osallistua animaatiopajaan lasten kanssa. Ohjaajatapaamisissa lapset ja nuoret tutustuvat taiteen tekemisen tekniikoiden lisäksi taiteilijan ammatin iloihin ja haasteisiin. Hankkeesta vastaa Lasten ja nuorten taidekeskuksen säätiö. Tapahtumaa kehitetään rinnan taidekeskuksen kansainvälisen toiminnan ja näyttelyiden kanssa. Säätiön sääntöjen mukaan taidekeskuksen tarkoituksena on edistää ja vaalia lasten ja nuorten taidekasvastusta Suomessa. Yhteistyökumppaneina tapahtuman tuottamisessa ovat vuosittain vaihtuvien asiantuntijoiden lisäksi Hyvinkään kaupungin nuorisopalvelut sekä Villa Artussa toimivat lasten ja nuorten kuvataidekoulu ja Taito- Uusimaa ry:n käsityökoulu Helmi. Artun kesä 2012 animaatiofestivaali sisältää elokuvaesityksiä, ohjaajatapaamisia, animaatiotyöpajoja sekä näyttelyn Villa Artun galleriassa. Näytöksissä nähdään noin 70 lyhytanimaatiota, joiden kohderyhmät vaihtelevat perheen pienimmistä nuoriin ja heidän vanhempiinsa. Työpajoissa on mahdollisuus kokeilla erilaisia animaation tekniikoita graffitianimaatiosta pala- ja hiekka-animaatioon. Animaatiota esitellään myös näyttelyssä, jossa on esillä kotimaisten animaatiotaiteilijoiden teoksia. Hankevastaava on Lasten ja nuorten taidekeskuksen toiminnanjohtaja Raisa Laurila-Hakulinen p raisa.laurila(at)artcentre.fi. Liikuntaa ja kulttuuria kansainvälisesti Liikkukaa! ry 3 plus -hanke 3 Plus-projektin tavoitteena on Liikkukaa ry:n ja sen espoolaisten jäsenyhdistysten Cosmos Juniorsin ja Al- Aadalin vuosina kehittämän toimintamallin levittäminen neljän muun kaupungin alueella. Toimintaa käynnistetään Tampereella ja Helsingissä ja mallista järjestetään koulutusta kahdessa muussa. Koulutus- ja levitystyötä varten muokataan Cosmos Juniorsin materiaalista mallin esite- ja koulutusmateriaalit laajempaan käyttöön. Toiminta kohdistuu nuorisolle harrastus- ja kerhotoimintaa järjestäviin yhdistyksiin ja näiden kohderyhmänä oleviin monikulttuurisiin nuoriin. Projektin kehittämistyön runkona on toiminta, jota paikalliset järjestöt ylläpitävät maahanmuuttajavaltaisilla kaupunkialueilla, joilla lisäksi esiintyy myös kantaväestön syrjäytymiseen liittyviä sosio-ekonomisia uhkia. Toiminta koostuu kolmesta ratkaisumallista: Kaveri-Plussassa projektin järjestöjen omiin toimintoihin jo osallistuvien nuorten kautta kutsutaan aktiivisesti mukaan heidän kavereitaan, joiden kanssa kehitetään heitä olemassa olevaa toimintaa enemmän kiinnostavia harrastusmahdollisuuksia. Palvelu-Plussa rakentaa verkostoja eri nuorison kanssa työskentelevien toimijoiden välille ja auttaa erityisesti maahanmuuttajataustaisia nuoria löytämään paremmin jo olemassa olevat harrastus-, sosiaali- ja koulutuspalvelut. Vertais-Plussa puolestaan auttaa nuorten omia järjestöjä (ja muita nuorille toimintamahdollisuuksia tarjoavia tahoja) järjestämään erilaisia vertaistoiminnallisia palveluja, joissa varttuneemmat nuoret ohjaavat toisia nuoria.

8 8 Projekti monipuolistaa järjestöjen nuorisotoiminnan muotoja ja teemoja sekä auttaa niitä tavoittamaan laajemmin alueensa nuoria. Teemoina voivat olla monenlaiset nuorten kohtaamat haasteet kuten rasismi, työttömyys tai koulutukseen hakeutuminen. Erityisesti korostuu terveitä elämäntapoja edistävä toiminta sekä ehkäisevä ja varhaisen puuttumisen päihteidenvastainen työ. Yhteyshenkilö: Mona Magi Loma-Nurmes Oy Nuorten GIGABITTI-medialeirit Hyvärilän nuorisokeskuksessa v Hankkeen ydintoiminta: GIGABITTI-medialeirien tarkoitus on tuottaa audiovisuaalisia tietoiskuja nuorten tekeminä nuoria koskettavista aiheista suunnattuina niin nuorille itselleen kuin aikuisille ja päättäjille ympäri maan. Tietoiskujen tavoitepituus on kestoltaan sekuntia ja niiden tuottamiseen käytetään ammattimaista kalustoa ja välineistöä. Tavoite on, että valmiit tietoiskumateriaalit ovat jatkossa kuntien ja kaupunkien nuorisotyön organisaatioiden ja eri medioiden vapaassa käytössä. Leirit toteutetaan sekä media- ja nuorisoalan ammattilaisten ohjauksessa. Kehittämiskohteet: Sisällön tuottaminen sosiaaliseen mediaan, nuorisotyön sisältöihin sekä uudenlaisten toimintatapojen hyödyntäminen nuorisotiedotuksen toteuttamisessa. Aktivoidaan nuoria tuomaan esille puhuttelevalla tavalla heitä kiinnostavia aiheita. Luovuuden ja ryhmässä toimimisen kehittäminen. Keihin kohdistuu: GIGABITTI-leirit on suunnattu yli vuotiaille nuorille/nuorille aikuisille sekä nuorten parissa työskenteleville, jotka ovat kiinnostuneet oppimaan digitaalisen median hyödyntämismahdollisuuksista omissa harrastuksissaan tai toiminnoissaan. Hankevastaava: Hyvärilän nuorisokeskus / toimitusjohtaja Jukka Kuhanen sähköposti: jukka.kuhanen@nurmes.fi Luontoliitto ry Kerhokummi Luonto-Liitto ry kehittää ns. kerhokummitoimintaa, jonka avulla toteutetaan lasten luontokerhotoimintaa ympäri Suomea. Kerhokummi-hankkeessa tavoitteena on muodostaa valtakunnallinen verkosto luontokerhotoiminnan alueellisia tukihenkilöitä, kerhokummeja, yhteistyössä erityisesti Suomen luonnonsuojeluliiton (SLL) paikallisyhdistysten kanssa. Tavoitteena on myös vakiinnuttaa kerhokummijärjestelmä pysyväksi osaksi yhteistyöyhdistysten toimintaa. Hankkeen aikana tehdään kerhokummin koulutuspaketti, jonka avulla uusien kerhokummien on mahdollista perehtyä tehtäväänsä. Koulutuspakettia markkinoidaan paikallisyhdistysten käyttöön.

9 9 Kerhokummitoiminnasta on kokemusta vuodesta 2010 lähtien. Se on todettu hyväksi konseptiksi luontokerhojen järjestämiseksi ja kerhotoiminnan alueellisen kattavuuden parantamiseksi. Luonto-Liitto on lasten ja nuorten ympäristönsuojelu- ja luonnonharrastusjärjestö ja Suomen luonnonsuojeluliiton nuorisojärjestö. Luonto-Liitolla on pitkät perinteet luontokerhotoiminnan järjestämisessä. Luontokerhoissa lapset ja nuoret saavat positiivisia luontokokemuksia sekä oppivat luonnontuntemusta ja kestäviä elämäntapoja. Luontokerhotoiminta tukee lapsen kehitystä sekä kasvua ympäristövastuulliseksi kansalaiseksi ja ylläpitää lasten hyvinvointia. Hankkeessa työskentelee hanketyöntekijä, joka vastaa hankkeen koordinoinnista, kerhokummien kouluttamisesta, tukemisesta ja neuvonnasta. Hankevastaavan yhteystiedot: Sini Heikkilä, Luonto-Liitto ry, Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) Yhtenäisyyttä tutortoimintaan Yhtenäisyyttä tutortoimintaan on Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL), Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto SAKKI ry:n ja Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry:n yhteishanke. Hankkeen päämääränä on vahvistaa ja kehittää vapaaehtoisuuteen ja vertaistukeen perustuvaa tutortoimintaa ja sen ohjausta ammatillisissa oppilaitoksissa. Hankkeessa luodaan tutortoimintaan valtakunnallinen koordinointirakenne ja järjestöjen yhteiset käytännöt tutortoiminnan ohjaukseen ja koulutukseen. Tutortoimintaa edistävää tiedotusta kehitetään, vahvistetaan ja yhtenäistetään hankekumppaneiden yhteistyönä. Hankkeessa tuetaan tutoreiden toimintaa toteuttamalla ja kehittämällä tutoreiden koulutuksia ammatillisissa oppilaitoksissa ympäri Suomen. Lisäksi järjestetään tutortoiminnan kouluttajakoulutusta. Hankkeessa järjestään oppilaitosten tutortoiminnasta vastaaville työntekijöille alueellisia koulutusseminaareja ja tapaamisia, joissa kartoitetaan ja levitetään tutortoiminnan hyviä käytäntöjä. MLL:n tukioppilastoiminnasta sekä SAKKI ry:n ja SAKU ry:n tutortoiminnasta saatu vuosien kokemus ovat hyvä pohja yhteiselle ja vaikuttavalle hankkeelle. Järjestöillä on toisiaan täydentävää osaamista opiskelijoiden osallisuuden ja vertaistuen sekä oppilaitosten yhteisöllisyyden tukemisessa. yhteyshenkilö: nuorisotyön päällikkö Juuso Peura, Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mediakasvatus Metka ry, Centralen för medieforstran Metka ry Maailmanpiiri maahanmuuttajanuorten digitarinat Maailmanpiiri maahanmuuttajanuorten digitarinat -hankkeessa pääosassa ovat maahanmuuttajanuoret, jotka yrittävät sopeutua suomalaiseen yhteiskuntaan. Hankkeessa lähdetään nuorten tarpeista ja ajatuksista, eli nuoret suunnittelevat ja tekevät itse omat elokuvansa, kuunnelmansa ja digitarinansa. Päämääränä on syrjäytymisen estäminen, maahanmuuttajien kotouttaminen, luovan harrastusmahdollisuuden tarjoaminen myös maahanmuuttajanuorille, mediaosaamisen kehittäminen ja vahvistaminen, mediakriittisyyden oppiminen, voimaannuttaminen, nuorten keskinäisen yhteistyön ja toisilta oppimisen taidon vahvistaminen ja kansalaistaitojen oppiminen. Hankkeen tarkoituksena on antaa syrjäytymisvaarassa oleville maahanmuuttajanuorille työkaluja, joiden avulla he oppivat vaikuttamaan omaan elämäänsä sekä ilmaisemaan itseään ja omia tarpeitaan. Samalla nuori rakentaa ja vahvistaa omaa identiteettiään omista lähtökohdistaan.

10 10 Tietoyhteiskunta- ja mediataidot ovat tärkeitä kansalaistaitoja, joita ilman on vaikea osallistua suomalaiseen yhteiskuntaan ja hoitaa omia asioitaan. Käytämme hankkeessa monipuolisesti eri menetelmiä, kuten audiovisuaalinen tarinankerronta, videopäiväkirja, dokumentointi, animaatio, ääniilmaisu, tarinankerronta ja valokuvaus. Menetelmät sopivat sekä valmistaville luokille että integroiduille ja nivelluokille. Hankkeessa käytettävä menetelmä opetetaan samalla osallistuvan koulun opettajalle tai opettajille, jotta nuorten kanssa työskentelevät saavat uusia työkaluja omaan työskentelyynsä. Vastuuhenkilö: Karoliina Leisti, Mediakasvatuskeskus Metka ry Non Fighting Generation ry (NFG) EVVR Etnisten vähemmistöryhmien välinen rasismi EVVR hanke kohdistuu Suomessa asuvien etnisten vähemmistöryhmien väliseen rasismiin. Se on ehkäisy-, tutkimus- ja kehittämishanke. Eri etnisiin vähemmistöihin kuuluvien nuorten välistä rasismia ja väkivaltaa ei ole Suomessa juuri tutkittu, vaikka siihen on viime aikoina havahduttu. Hankkeen kohderyhmä ovat vuotiaat Suomessa asuvat etnisten vähemmistöjen nuoret, ei pelkästään maahanmuuttajataustaiset. Hanke on tarkoitettu 4-vuotiseksi, jonka aikana tutkitaan ilmiötä eri tieteenalojen näkökulmista lähinnä pro gradu tutkielmien avulla. Tutkimusten avulla saadaan tietoa Suomessa asuvien etnisten vähemmistöryhmien välisestä keskinäisestä rasismista, mm. sen ilmenemismuodoista, laajuudesta ja vaikutuksista. Nuorille ohjattavissa ryhmissä tavoitteena on vaikuttaa ehkäisevästi rasistiseen ajatteluun ja toimintaan sekä kohottaa nuorten eettisiä valmiuksia. Hankkeessa kehitetään konkreettisia kasvatuksellisia toimintamalleja ja menetelmiä, joita voidaan käyttää rasisminehkäisyyn keskusteluryhmissä kohderyhmän nuorille. Menetelmissä huomioidaan sekä eri ikäkaudet että kulttuuriset taustat. Hankkeessa hyödynnetään mm. Rasmus-verkoston asiantuntemusta eri etnisistä vähemmistöistä. NFG:llä on itsellään pitkäaikainen kokemus nuorten väkivallattomuuskasvatuksesta sekä elämäntaidollis-eettisestä kasvatuksesta ja sen kehittämisestä. Etnisten vähemmistöryhmien välinen rasismi on käytännön kasvatustyössä näkynyt viime vuosina entistä selvemmin, nyt siihen on mahdollista kehittää soveltuvia työmenetelmiä. Hankevastaavana 2012 Tuija-Leena Purjo, p , Non Fighting Generation ry (NFG). Helppo olla rästejä nolla 2 Yhteisprojekti nuorten taloudellisten ongelmien ennaltaehkäisyyn ja taloudenhallinnan tukemiseen Helppo olla rästejä nolla 2 on Nuorisoasuntoliitto ry:n (NAL) projekti nuorten taloudellisten ongelmien ennaltaehkäisyyn ja taloudenhallinnan tukemiseen. Projektin päämääränä on vahvistaa nuorille tarjottavaa taloudellisen osaamisen tukea ja nuorten omia taitoja. Tarkoituksena on kehittää ja luoda uusia sekä vakinaistaa nuorten taloudenhallinnan ja velkaantumisen kannalta keskeisiä monialaisia toimintamalleja ja välineitä. Nämä tukevat nuorten oman talouden hallintaa, asumisen onnistumista ja ehkäisevät syrjäytymistä. Tämän lisäksi malleja levitetään valtakunnalliseen asumisneuvontatyöhön.

11 11 Projektin ensisijaiseen kohderyhmään kuuluvat Nuorisoasuntoliiton omistaman Alkuasunnot Oy:n asunnoissa asuvat vuotiaat nuoret, joiden taloudenhallinnan taitojen puute näkyy erilaisina maksuhäiriöinä ja vuokrarästeillä velkaantumisena. Mallien ja tiedon levittämisen myötä kohderyhmänä ovat myös muut vuokralla asuvat ja kohderyhmää nuoremmat nuoret. Projekti toteutetaan yhteistyössä Alkuasunnot Oy:n, Nuorisoasuntoliiton Helsingin, Espoon, Riihimäen ja Porvoon paikallisyhdistysten sekä eri kaupunkien sosiaalitoimen edustajien kanssa. Projekti on osa Nuorisoasuntoliiton koordinoimaa Nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisyhanketta, joka liittyy hallituksen Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmaan (PAAVOII ). Hankevastaavana toimii Nuorisoasuntoliitto ry:n laatupäällikkö Tiina Kupari ja projektityöntekijänä Aino Manninen Nuorisokeskus Villa Elba Globaalia äxöniä? hanke Tavoitteena on, että yksittäisten globaalikasvatuksen työmenetelmien sijaan, saadaan luotua valtakunnan kattava yhtenäinen demokratia- ja globaalikasvatuksen toimintamalli, joka toimisi nuorisokeskusten vaikuttavuusalueiden kautta, yhteistyössä jo olemassa merkittävien demokratia- ja globaalikasvatustoimijoiden kanssa. Tavoitteenamme on myös valtakunnallisten nuorisokeskusten vaikutusalueen kautta kehittää ja jalkauttaa demokratia- ja globaalikasvatuksen toimintamalli käytännön nuorisotyöhön. Ydintoiminta: yhtenäisen demokratia- ja globaalikasvatuksen toimintamallin luominen ja jalkauttaminen Kehittämisen kohde: demokratia- ja globaalikasvatus Hanke kohdistuu: nuorten kanssa toimijoihin (esim. pilottikuntien sivistystoimet ja kolmannen sektorin toimijat) Yhteyshenkilö kunnes projektityöntekijä on valittu: Kehittämispäällikkö Heli Lehto / Villa Elba heli.lehto@kokkola.fi Nuorisotutkimusseura ry Etsivän nuorisotyön ammatillinen kehittäminen: nykytilanne ja tulevaisuuden tarpeet Koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten tavoittaminen on tärkeä nuoriso- ja yhteiskuntapoliittinen tavoite. Etsivä nuorisotyö korostuu vahvasti myös nykyisessä lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmassa. Etsivän nuorisotyön ammatillinen volyymi on kasvanut viime vuosina runsaasti. Se on ollut osaltaan kehittämässä kunnallista nuorisotyötä sekä sektorien välistä monialaista yhteistyötä. Etsivää nuorisotyötä tekevien ammattilaisten alueellisissa verkostotapaamisissa on kuitenkin tullut ilmi etsivään työhön suoraan suunnatun koulutuksen puute. Etsivän nuorisotyön käytännöt ovat perinteisestikin vaihdelleet runsaasti kunnittain. Tämä monimuotoisuus on lisääntynyt nuorisolain muutoksen myötä. Nuorisotutkimusseuran toteuttaman hankkeen kahtalaisena tavoitteena on 1) DOKUMENTOINTI JA KEHITTÄMISTYÖ: Hanke jalkautuu 2-3 eri tavoin etsivää työtä toteuttavan kunnan etsivän nuorisotyön arkeen. Osallistuvan ja kehittävän tutkimusotteen tavoitteena on tarkastella ja dokumentoida etsivän nuorisotyön moninaisia käytäntöjä ja verkostoja, työn ammatillisia vaatimuksia ja haasteita sekä auttaa jäsentämään työn paikallisia painopisteitä ja

12 12 kehittämiskohteita tulevaisuudessa. Monipaikkainen tutkimusasetelma antaa välineitä vertailla etsivän työn käytäntöjä ja siten syventää työn paikallista kehittämistä. 2) HYVIEN KÄYTÄNTÖJEN LEVITTÄMINEN JA KEHITTÄMISKOHTEIDEN KITEYTTÄMINEN: Hanke tuottaa ajankohtaista tietoa etsivän nuorisotyön ammatillisista vaatimuksista ja hyvistä käytänteistä aihetta koskevan ammatillisen täydennyskoulutuksen tueksi. Tutkimushanke osallistuu HUMAKin koulutuksen suunnitteluun, toteuttamiseen, arvioimiseen ja kehittämiseen. Koulutukseen osallistuvat opiskelijat suorittavat osana opintojaan kehittämistehtäviä, jotka avaavat etsivän työn kehittämistarpeita eri puolella Suomea ja joita myös hyödynnetään tutkimuksellisessa tarkastelussa. Lopuksi tutkimus osallistuu koulutuksen arviointiin ja jatkokehittämistarpeiden määrittämiseen. Tavoitteena on tuottaa uutta tietoa etsivän nuorisotyön nykytilasta sekä tulevaisuuden koulutuksellisista, tutkimuksellisista ja käytännön kehittämistarpeista. Hankkeen raportointi toteutetaan siten, että hankkeen tulokset leviävät laajalle kentälle nuoriso-, sosiaali-, koulutus- ja työvoimasektoreilla. Hankkeen vastaavana tutkijana toimii VTT Elina Pekkarinen. Lisäksi hankkeelle nimetään moniammatillinen ohjausryhmä. Hanke toteutetaan vuoden 2013 aikana. yhteystiedot: Nuorten Akatemia ry Nuoret ilmastokasvatusta kehittämässä Nuorten ilmastokasvatusta kehittämässä -hankkeen päämääränä on kannustaa vuotiaita nuoria toimimaan ilmastonmuutoksen torjumiseksi aktiivista kansalaisuutta tukien. Hankkeen tavoitteena on kehittää nuorten kanssa uusia, koulujen ja järjestöjen yhteistyönä toteutettavia ilmastokasvatusmalleja, jotka innostavat nuoria toteuttamaan ilmastoprojekteja ja toimimaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Hanke koostuu kolmesta osiosta 1) Ilmastovaikuttamisen paikkojen ja tukitarpeiden kartoitus: Vuonna 2012 kartoitetaan ilmastokasvatuksen mahdollisuuksia järjestämällä työpajoja, joissa nuoret pohtivat ilmastovaikuttamiseen liittyviä asenteita sekä etsivät nuorten arjesta paikkoja ilmastotoiminnalle ja sen tukemiselle. 2) Uusien ilmastokasvatusmallien kehittäminen ja pilotointi: Vuosina rakennetaan ja pilotoidaan yhdessä nuorten kanssa tuotettuja ilmastokasvatusmalleja yläkouluissa, lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa. 3) Laajennus: Vuonna 2015 pilotoiduista malleista valitaan laajaan levitykseen sopivat mallit ja niitä tarjotaan osana valtakunnallista Note-toimintaa. Hanke toteutetaan osana Nuorten Akatemian Note-toimintaa, jossa on valmiit kanavat kouluihin ja oppilaitoksiin. Nuorten Akatemian Note-toimintaan osallistuu vuosittain yli 90 % yläkouluista sekä yli puolet lukioista ja toisen asteen ammatillisista oppilaitoksista. Hankkeessa asiasisällön tuottavat yhteistyöjärjestöt, joilla on pitkä kokemus toimimisesta ilmastonmuutoksen parissa. Nuorten Akatemia vastaa hankkeen hallinnosta sekä markkinointiviestinnästä. Yhteyshenkilö: Jonas Biström, jonas.bistrom[at]nuortenakatemia.fi, p Hanketta koordinoiva järjestö: Nuorten Akatemia ry, Asemapäällikönkatu 1, Helsinki, toimisto[at]nuortenakatemia.fi, p Hankekumppanit: Luonto-Liitto, Dodo ja Maan ystävät

13 13 Hankkeen kesto: Nuorten Akatemia ry Tee ite! -innostusta ja taloudellista tukea nuorten omille projekteille Nuorten Akatemia yhdessä järjestö- ja kuntakumppaniensa kanssa luo uuden Itse tehty -brändin (ruotsiksi Helt eget) nuorten oman toiminnan tukemiseen. Omat projektit opettavat nuorille monia tärkeitä taitoja kuten vuorovaikutusta ja arjenhallintaa. Nuorta itseään kiinnostavien asioiden harrastaminen vahvistaa hänen itsetuntoaan ja -tuntemustaan ja siten lisää hänen hyvinvointiaan. Nuorten oman toiminnan ja siinä oppimisen tukeminen auttaa nuoria kasvamaan aktiivisiksi ja vastuullisiksi yhteisön jäseniksi. Hankkeen toteutus käsittää kolme osaa: nuorten ryhmien innostamisen ja taloudellisen tukemisen, nuorten ja nuorten parissa toimivien aikuisten innostamisen ja kouluttamisen sekä yhteisen brändin rakentamisen. Brändin keskiössä on itsetehty.fi-verkkosivusto (helteget.fi) eli nuorten projektimaisen toiminnan tietoportaali sekä nuorten ryhmien yhteisöpalvelu, joka sisältää kaikki tarvittavat projektityökalut, blogialustan sekä mahdollisuuden kerätä merkintöjä sähköiseen harrastustoiminnan opintokirjaan. Hankkeen kohderyhmiä ovat vuotiaat nuoret ja heidän kanssaan toimivat aikuiset sekä nuorisojärjestöt ja kunnalliset nuorisotoimet. Hankkeen päämääränä on käynnistää nuorten ryhmien omaa toimintaa sekä tukea nuorten aktiivisuutta ja toiminnallista osallisuutta antamalla mukana oleville organisaatioille konkreettinen työkalu oman nuorisotoiminnan tarjoamiseen ja kehittämiseen. Päämääränä on myös nostaa julkisuuteen nuorten omaa toimintaa sekä lisätä nuorisoalan toimijoiden sektorirajat ylittävää yhteistyötä. Hankevastaavana toimii Nuorten Akatemian toiminnanjohtaja Heikki Vuojakoski (p , heikki.vuojakoski[at]nuortenakatemia.fi). Hankkeessa ovat mukana Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen 4H-liitto, Suomen Nuorisoseurat, Espoon nuorisopalvelut, Joensuun nuorisotoimi, Kuopion nuorisopalvelut, Lahden nuorisopalvelut, Turun nuorisoasiainkeskus sekä Vantaan nuorisopalvelut. Nuorten Keskus ry Lapset ja nuoret globaalissa kirkossa on Nuorten Keskuksen, Poikien ja tyttöjen keskuksen, Seurakuntien Lapsityön Keskuksen ja Suomen Lähetysseuran nuorisotyön yhteinen hanke. Hanke edistää lasten ja nuorten globaalikasvatusta, mahdollisuutta osallistua tasavertaisesti kulttuuritoimintaan sekä yhdenvertaisuutta. Hanke ensimmäinen vaihe käynnistyy lokakuussa 2012, jolloin hankekoordinaattori aloittaa työskentelyn Nuorten Keskuksessa. Hankkeen ensimmäisen vaiheen aikana (lokakuu 2012-huhtikuu2013) kartoitetaan 1) millaisia mahdollisuuksia tai tarpeita seurakuntien lasten ja nuorten ryhmillä on kansainvälisiin kontakteihin eri kirkkojen lapsi- ja nuorisotyön kanssa Suomessa tai Suomen rajojen ulkopuolella, 2) millä Suomen rajojen ulkopuolella toimivilla kirkoilla on halukkuutta tai mahdollisuutta vierailla tai ottaa vastaan suomalaisia seurakuntanuorten ja lasten ryhmiä ja 3) mitkä musiikki-, teatteri-, elokuva- ym. seurakuntien lasten ja nuorten taideryhmät haluavat lähetä edistämään omassa toiminnassaan globaalikasvatusta. Käytännössä tämä tarkoittaa joko toiminnan monikulttuuristamista tai globaalikasvatuksen teemojen esiin nostamista omassa toiminnassa. Lisäksi suunnitellaan Saman taivaan alla lasten ja nuorten ryhmien toiminnan käynnistämiseen liittyvät toimenpiteet. Hankkeen kohderyhmänä ovat seurakuntien lapsi- ja nuorisotyössä toimivat työntekijät ja heidän kauttaan seurakuntien lapset ja nuoret sekä lasten ja nuorten taideryhmät. Hanke pyrkii tavoittamaan erityisesti eri kulttuurisista taustoista tulevia seurakuntalaisia. Hankevastaava on Nuorten Keskuksen pääsihteeri Eija Kallinen puh ) sekä hänen toimivapaansa aikana vs. pääsihteeri Tarja Liljendahl

14 14 Nuorten Kotkain Keskusliitto NKK ry Kiusaaminen ja syrjintä on rikos puuttuminen on välittämistä Nuorten Kotkien Keskusliiton hankkeessa, Kiusaaminen ja syrjintä on rikos puuttuminen on välittämistä, kiusaaminen, syrjintä ja puuttuminen nostetaan julkiseen keskusteluun avoimissa lasten ja nuorten tapahtumissa, ohjaajien ja kasvatusalan ammattilaisten tilaisuuksissa sekä lasten vanhemmille ja isovanhemmille suunnatuissa tapahtumissa. Hankkeella pyritään löytämään myös uusia tapoja toteuttaa toimintaa osallistavasti ja oikeudenmukaisesti. Valtakunnallisten ja alueellisten tilaisuuksien lisäksi järjestetään koulutustilaisuuksia ja tuotetaan erilaista materiaalia painotuotteina sekä sosiaalisen mediaan. Hankkeen ovat ideoineet vuotiaat vertaisohjaajat ja hanke toteutetaan yhdessä heidän kanssaan. Yhteistyötä tehdään maahanmuuttajaryhmien, ikäihmisten yhdistysten, kuntien ja muiden asiantuntijatahojen kanssa. Eri maahanmuuttajaryhmien kanssa tehtävän yhteistyön kautta edistetään samalla heidän kotouttamistaan. Hankevastaavana toimii projektityöntekijä Kai Lepomäki Nuorten Palvelu ry Kaupallinen kasvuympäristö 2015 kokeiluhanke Projektin tavoitteena on kartoittaa ja kuvata kauppakeskuksissa aikaansa viettävien nuorten asiakaskohtelukokemuksia. Kysymme mitä on hyvä ja mitä huono kohtelu kauppakeskuksissa. Projektissa kartoitetaan 23 suurimman kaupungin osalta, millaista julkisten nuorisopalveluiden ja kauppakeskusten välistä yhteistyötä tehdään tällä hetkellä tai on tehty kaupallisten tilojen suunnittelussa ja palveluiden tarjoamisessa nuorille. Hankkeessa selvitetään lisäksi vartiointiliikkeiden toimintatapoja ja tiedonvälityskäytäntöjä nuorten osalta. Hankkeessa kokeillaan yhteisten asiointipelisääntöjen laatimista 2-4 kauppakeskukseen yhdessä nuorten, kaupallisten ja julkisten toimijoiden kanssa sekä käsimedian hyödynnettävyyttä palveluiden saavutettavuuden parantamisessa. Tavoitteena on varmistaa nuorten oikeus väljään oleiluun ja tunnistaa yhdessä kaupunkien nuorisopalveluiden kanssa yhteiset kehittämiskohteet pitkäjänteisemmälle yhteistyölle 2-4 kaupungin kanssa. Nuorten Palvelu ry tekee nuorisokasvatusjärjestönä työtä nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi nuorten arkisissa elämänympäristöissä. Nuoret viettävät vapaa-aikaansa entistä enemmän internetissä ja kaupallisissa elinympäristöissä, kuten kauppakeskuksissa. Järjestö on tehnyt kaupallisiin kasvuympäristöihin liittyvää kehittämistyötä valtakunnallisen ABC liikennemyymäläverkoston kanssa ja mm. Levin ja Rukan hiihtokeskuksissa. Yhteisvastuullisia, nuorten kasvun tukea edistäviä toimintatapoja on kokeiltu toimintaympäristöissä, joita ei perinteisesti mielletä tasapainoisen kasvun kannalta oleellisiksi. Kehittämistyö kohdistuu kauppakeskuksissa aikaansa viettäviin nuoriin, kauppakeskusten, vartiointiliikkeiden sekä kunnallisten nuorisopalveluiden edustajiin. Kartoitus kohdistetaan 23 suurimpaan kaupunkiin ja kokeilutoiminta keskittyy enintään 4:ään kauppakeskukseen ja kaupunkiin. Hankkeesta vastaa Nuorten Palvelu ry:n toiminnanjohtaja Jaakko Nuotio, puhelin: , sähköposti: Oulun kaupunki Nuoret kuntapalveluita kehittämässä

15 Koordinaatti- Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus, Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisotoimi Edistetään lasten ja nuorten mukanaoloa kunnallisten palveluiden arvioinnissa ja kehittämisessä. Tavoite: Nuorten hyvinvoinnin ja elinolojen kehittyminen ottamalla nuoret mukaan kuntapalveluiden kehittämistä koskevaan vuoropuheluun. Tavoitteena on, että kunnissa huomioidaan nuorten näkökulmia kuntapalvelujen kehittämisessä. Hankkeen työmenetelmillä haetaan kuntapalvelujen asiakaslähtöistä kehittämistä nuorten ja päättäjien positiivisen dialogin kautta. Hankkeessa hyödynnetään jo yli 60 kunnassa toteutettua keskustelutilaisuuspäivä-toimintamallia sekä Aloitekanava.fi -verkkodemokratiapalvelun mahdollisuuksia. Edistetään kuntien nuoria huomioivien demokraattisten toimintatapojen kehittymistä, leviämistä ja juurtumista osaksi kuntien palveluiden arviointia, seurantaa. Hanke edistää myös demokratiakasvatusta tekemällä oppimisen periaatteella sekä koulutuksella. Kohderyhmänä nuorten parissa toimivat kuntapäättäjät: sekä luottamushenkilöt että virkamiehet, mutta myös nuoret itse. Toteutus: Hankkeen puitteissa otetaan yhteys kuntiin selvittäen, millaisia dialogisia menetelmiä kunnalla on käytössään nuorten tarpeiden huomioimiseksi. Riippuen kuntien tarpeista toteutetaan kunnittain, seutukunnittain tai alueittain konsultointia ja koulutuksia, joiden avulla kuntia autetaan jalkauttamaan ja juurruttamaan palveluiden arvioinnin ja seurannan kehittämisen dialogisia menetelmiä. Toteutetaan kartoitus nuorten ja päättäjien keskustelutilaisuuksien tarpeesta sekä suunnitelma Nuoret kuntapalveluita arvioimassa mallin jatkokehittämiselle. Hankkeessa hyödynnetään nuorten tieto- ja neuvontatyön palveluverkostoa (245 kuntaa), Aloitekanava.fi - verkkodemokratiapalvelun kuntaverkostoa (145 kuntaa) ja keskustelutilaisuus -menetelmää jo toteuttaneiden kuntien verkostoa (65 kuntaa). Yhteistyökumppaneita ovat Nuorisotutkimusseura, Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi ry, Suomen mielenterveysseura, Suomen kuntaliitto, Pohjois-Pohjanmaan Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus, Pohjois-Suomen aluehallintovirasto sekä Nuorisovaltuustojen liitto NUVA ry. Koordinaattori Jaana Fedotoff etunimi.sukunimi@ouka.fi Projektityöntekijä Eija Kauniskangas aloittaa Oulun kaupunki Byströmin nuorten palvelut, Seula-toiminta Oulun kaupungin Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut vastaa Byströmin nuorten palveluista, joka on nuorille suunnattu matalan kynnyksen monialainen palvelu. Byströmin nuorten palveluissa toimivat nuorisotyön, työhallinnon sekä hyvinvointipalvelujen työntekijät, jotka vastaavat mm. nuorisotiedotuksesta, etsivästä nuorisotyöstä, Työpörssistä, nuorten kesätyöstä ja seinättömästä pajatoiminnasta. Lisäksi talossa toimivat terveydenhoitaja, psykiatrinen sairaanhoitaja ja sosiaaliohjaaja. Seula-toiminta on osa tätä kokonaisuutta.

16 16 Seula-toiminnassa erityisenä kohderyhmänä ovat koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle jäämässä olevat tai jääneet vuotiaat nuoret, jotka tarvitsevat erityistä tukea ja ohjausta arjessa selviämiseen sekä koulutukseen tai työelämään kiinnittymiseen. Seula-toimintaan palkataan työntekijä, joka toimii tiiviissä yhteistyössä mm. hyvinvointipalvelujen (entinen sote) ja poliisin kanssa. Seula-hankkeen työntekijän tukena ja tarvittaessa myös työparina ovat Byströmin nuorten palvelujen työntekijät. Seulan työntekijä on nuoren tilanteen kartoittaja ja rinnalla kulkija, kunnes nuoren tilanne selkeytyy ja hän siirtyy suunnitelmallisesti eteenpäin. Samalla vakiinnutetaan saumaton yhdessä tekemisen toimintamalli hyvinvointipalvelujen kanssa. Seula-toiminnassa järjestetään myös tukea Byströmin nuorten palvelujen työntekijöille mm. koulutusta ja työnohjausta. Hankevastaava: Anneli Koistinen, Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut Oulun seudun koulutuskuntayhtymä/oulun seudun ammattikorkeakoulu NYT - Nuorten yhteiskuntatakuun toteutuminen ammatillisen koulutuksen rajapinnoilla Kohderyhmä: ammatillisen koulutuksen keskeyttäneet nuoret ja keskeyttämisvaarassa olevat sekä ammatillisesta koulutuksesta valmistuneet nuoret, jotka ovat jääneet ilman työ- tai opiskelupaikkaa Hankkeen tavoitteet ja toimenpiteet: 1. Tuotetaan uutta laadullista tutkimustietoa yhteiskuntatakuun piiriin kuuluvien, ammatilliseen koulutukseen osallistuneiden nuorten kokemasta ohjauksen tarpeesta sekä siihen liittyvistä kehittämistarpeista nuoren näkökulmasta. Tehdään laadullinen seurantatutkimus Oulun seudun ja Hyvinkää-Riihimäen alueen nuorista ja heidän saamastaan tuesta yhteiskuntatakuuajan puitteissa. Tutkimukseen osallistuvia nuoria haastatellaan kolmesti tutkimuksen aikana. Haastatteluilla selvitetään nuorten lähtötilanne, kokemukset yhteiskuntatakuuajalta saadusta ohjauksesta ja viranomaisyhteistyöstä sekä kokemukset prosessin lopputuloksesta. 2. Vahvistetaan yhteiskuntatakuun toteutumisen matalan kynnyksen toimintamallia moniammatillisten yhteistyöverkostojen kanssa. mm. perustamalla sivustolle sosiaalisen median keinoin toimijoiden yhteistyöfoorumi. Selvitetään yhteiskuntatakuun toteuttamisen nykytilanne ja yhteistyömuodot Oulun seudun ja Hyvinkää-Riihimäen alueen ammatillisissa oppilaitoksissa. Hankkeen yhteyshenkilö: Aila Paaso aila.paaso@oamk.fi Toteuttajat ja yhteyshenkilöt: Oulun seudun koulutuskuntayhtymä/oulun seudun ammattikorkeakoulu, Ammatillinen opettajakorkeakoulu koulutuspäällikkö Aila Paaso, aila.paaso@oamk.fi tiedottaja Antti Voutilainen, antti.voutilainen@oamk.fi Oulun seudun koulutuskuntayhtymä/oulun seudun ammattiopisto projektikoordinaattori Laura Paaso laura.paaso@osao.fi Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö OTUS rs.

17 17 toiminnanjohtaja Jussi Junni tutkijat Atte Vieno, ja Elina Lavikainen Pelastakaa Lapset ry: No Racism (NoRa) - Rasisminvastaisen työn kehittämishanke Pelastakaa Lapset ry:n rasisminvastaisen työn No Racism (NoRa) -kehittämishanke edistää yhdenvertaisuutta rasisminvastaisuuden näkökulmasta. Yhtenä päämääränä hankkeessa on vakiinnuttaa rasisminvastaiset linjaukset nuoriso- ja kasvatusalan ammattilaisille ja alalle opiskeleville. Hankkeessa kehitetään rasisminvastaisen työn toimintamalleja ja lisätään tietoa rasismista, sen tunnistamisesta ja siihen puuttumisesta muun muassa kouluttamalla ja vaikuttamistoiminnalla. No Racism -hankkeen julkaisu, R-sana kirja rasismista ja siihen puuttumisesta, tarjoaa nuorisotoimijoille ja kasvatusalalle välineitä rasisminvastaiseen toimintaan. Hankkeen tavoitteena on myös kehittää verkkoon vaikuttamistyön välineitä rasisminvastaiseen työhön kahdesta keskeisestä näkökulmasta: voimaannuttamalla rasismia kohdanneita nuoria ja osallistamalla sekä nuoria että ammattilaisia aktiivisiksi rasisminvastaisuuden edistäjiksi. Vuosi 2012 on hankkeessa luotujen toimintamallien systemaattista levittämistä ja edelleen kehittämistä. Hankkeessa toimii kaksi asiantuntijaa, jotka vastaavat hankkeen toteutuksesta. Hankkeen vastuuhenkilö on Pelastakaa Lasten kansalaistoiminnan päällikkö Riitta Kauppinen riitta.kauppinen(at)pelastakaalapset.fi, tel Puntland Community ry Maahanmuuttajalasten ja nuorten ehkäisevän päihde- ja huumetyön projekti Suomi muuttui 1990-luvulla monikulttuuriseksi yhteiskunnaksi. Tuolloin ulkomaalaisten määrä kasvoi, vaikka määrä oli edelleen kansainvälisesti katsoen pieni. Vuoden 2001 lopulla eli noin kaksi prosenttia koko väestöstä oli ulkomaalaisia. Uusia haasteita suomalaiselle yhteiskunnalle on tullut maahanmuuttajien kotouttamisessa, sosiaalisen syrjäytymisen ehkäisemisessä, etnisten kysymysten ymmärtämisessä ja rasismin estämisessä. Pilottiprojektin tavoitteena on ehkäistä ja vähentää huumeiden käyttöä helsinkiläisen maahanmuuttajanuorison keskuudessa järjestämällä kouluissa teatteriesityksiä, kulttuurisia kokoontumisia, seminaareja, työpajoja ja urheilutapahtumia. Tarkoituksena on esittää havainnollisesti, kuinka helposti nuori ja tässä tapauksessa etenkin maahanmuuttajanuori voi joutua vaikeuksiin huumeiden kanssa. Lisäksi järjestetään erityisesti maahanmuuttajille suunnatun yleisötilaisuuden, jonka aiheena on "Miten voimme estää lastemme huumeiden käytön". Lisäksi tavoitteena on edistää lasten ja nuorten terveitä elämäntapoja ja ennaltaehkäistä näin päihteiden käyttöä. Päihteitä käyttävien nuorten auttamisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää ongelman varhainen toteaminen. Tarvittaessa vanhemmat voivat ottaa luottamuksellisesti yhteyttä klubin yhteyshenkilöön. Hankkeen kohderyhmänä on helsinkiläistä maahanmuuttajalasta ja -nuorta. Hanketta toteuttavat yhteistyössä Puntland Community ry, ASDA ry, FC Afro-Euro Giants ry, Somali Taakulo-Yhdistys ry ja Länsi- Helsinki Somaliyhteisö ry. Toimintaan osallistuu myös asiantuntijoita, jotka ovat erikoistuneet huumeiden vastaiseen työhön. Hankkeen toimijat Sairaanhoitaja/ puheenjohtaja: Shukri Muuse (Puh )

18 18 Koordinaattori/Kouluttaja: Jama Abdifatah (Puh ) Sateenkaariperheet regnbågsfamiljer ry. Sateenkaariperheiden lasten ja vanhemmuuden haavoittuvuudet ammattilaisten tietoisuuteen Sateenkaariperheiden lasten ja vanhemmuuden haavoittuvuudet ammattilaisten tietoisuuteen -hanke edistää Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman strategisia tavoitteita 9.2. ja 8.4. ja vastaa ohjelmassa huomioituun tarpeeseen lisä- ja täydennyskouluttaa lasten ja nuorten kanssa työskenteleviä seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuoli-identiteetin ja sukupuolen ilmaisun moninaisuudesta yleisesti ja sateenkaariperheiden lasten ja vanhemmuuden kohtaamisesta ja riskien tunnistamisesta erityisesti. Hankkeen aikana toteutetaan vähintään kahdeksan avointa alueellista koulutusta ympäri Suomen ja lisäksi 40 toimijakohtaista koulutusta yhteistyössä suurien palveluntarjoajien kanssa. Koulutukset kohdistetaan suurien ja keskisuurten kaupunkien toimijoihin pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Koulutusten teemoja ovat sateenkaariperheiden tunnistaminen, kohtaaminen arjen työssä, sateenkaariperheiden lasten, nuorten ja vanhemmuuden haavoittuvuudet ja vanhemmuuden tukeminen. Koulutuksilla tavoitetaan 2400 ammattilaista eri puolilla maata. Osa koulutuksista myös taltioidaan ja julkaistaan erilaisina verkkooppimisen kokonaisuuksina internetissä. Hanke on kahdeksan pääkumppanin ja viiden muun kumppanin yhteishanke. Hankkeen koordinoinnista ja taloudesta kantaa vastuun Sateenkaariperheet ry. yhteyshenkilö Juha Jämsä, Seksuaalinen tasavertaisuus SETA ry Suvaitsevaisuudesta yhdenvertaisuuteen! Från tolerans till likabehandling! Suvaitsevaisuudesta yhdenvertaisuuteen! on Seta ry:n, Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto SAKKI ry:n sekä Finlands Svenska Skolungdomsförbund rf:n (FSS) yhteistyöhanke. Hankkeen tavoitteena on edistää oppimisympäristöä, joka on kaikille yhdenvertainen riippumatta sukupuoli-identiteetistä, sukupuolen ilmaisusta tai seksuaalisesta suuntautumisesta. Sukupuolinormatiivisuus ja heteronormatiivisuus ovat vahvoja suomalaisissa oppilaitoksissa. Ne näkyvät sekä oppimisympäristön ilmapiirissä että opetuksen sisällöissä. Tämä on ongelma erityisesti lhbtiqihmisille*, jotka jäävät usein näkymättömiksi tai ulkopuolisiksi. Yhteiskunnan sukupuoli-identiteettiin, sukupuolen ilmaisuun ja seksuaaliseen suuntautumiseen liittyvien oletusten tuottamat muotit ovat ahtaita kaikille nuorille. Jos yhteiskunnan tavoite on yhdenvertaisuus, emme voi tyytyä erilaisuutta hyväksyvään suvaitsevaisuuteen se on itsessään arvottavaa ja toiseutta ylläpitävää. Syksyllä 2012 ja keväällä 2013 toteutuvassa hankkeessa ihmisoikeusjärjestö Seta ja opiskelijajärjestöt Sakki ja FSS tuottavat yhdessä välineitä sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuuden näkyville tuomiseksi sekä yhdenvertaisuustavoitteiden konkreettisten merkitysten määrittelemiseksi suomalaisissa oppilaitoksissa. Hankkeeseen kuuluu tapaaminen opiskelijoiden ja opetusalan ammattilaisten välisestä vuoropuhelusta, opetusmateriaalien normikriittisestä tarkistamisesta sekä nettisivuille sekä opetushenkilökunnalle että opiskelijoille suunnatusta kampanjamateriaalista. Lisäksi tuotetaan puheeksi ottamisen työkalupakki, jota testataan valituissa ammattioppilaitoksissa pilottikoulutusten avulla.

19 19 Kaksikielinen materiaali suunnataan tässä vaiheessa ensisijaisesti toisen asteen ammattioppilaitoksille, mutta toteutetaan niin, että se sopii myös lukioiden ja yläkoulujen käyttöön. *) Lhbtiq viittaa lesboihin, homoihin, bi-ihmisiin, transihmisiin, intersukupuolisiin ja queer-ihmisiin. Lisätietoja: nuorisotyön koordinaattori Anders Huldén, Seta ry, puh puheenjohtaja Aleksej Fedotov, Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto Sakki ry, puh puheenjohtaja Anna Ingman, Finlands Svenska Skolungdomsdförbund, puh Seksuaalinen tasavertaisuus SETA ry Hyvinvoiva sateenkaarinuori Hyvinvoiva sateenkaarinuori on Seta ry:n ja Nuorisotutkimusseuran yhteinen kehittämishanke, jonka tavoitteena on parantaa tietämystä lhbtiq-nuorten terveydestä ja elinehdoista Suomessa sekä tuottaa välineitä terveysalan, sosiaalialan ja nuorisoalan ammattilaisille niiden lhbtiq-nuorten tunnistamiseksi ja auttamiseksi, joilla on kohonnut terveysongelmien riski. Tammikuussa 2013 käynnistyvän hankkeen puitteissa kartoitetaan, miten lhbtiq-nuoret Suomessa kokevat terveytensä, ja mitkä tekijät he kokevat hyvinvointiinsa vaikuttaviksi. Tietoa kerätään sähköisen, kaikkialla Suomessa asuville lhbtiq-nuorille suunnatun kyselyn avulla. Alustavan suunnitelman mukaan kyselyssä käsitellään mm. nuorten suhdetta itseluottamukseen, psykososiaaliseen tukeen, fyysiseen ja mielen terveyteen, itsetuohoisuuteen, päihteiden riskikäyttöön, seksuaaliterveyteen sekä luottamukseen terveysja sosiaalipalveluihin sekä viranomaisiin. Kvantitatiivisen selvityksen tulokset antavat ensimmäistä kertaa tietoa juuri tästä ryhmästä Suomessa. Lhbtiq-ihmiset jäävät helposti näkymättömiksi yleisissä kyselyissä ja tutkimuksissa, jotka usein perustuvat sukupuoli- ja heteronormatiivisiin oletuksiin vastaajien elämäntilanteesta. Nämä tulokset tulee voida vertaa muihin kansallisiin selvityksiin nuorten hyvinvoinnista (esimerkiksi Kouluterveyskyselyyn). Vastaavat selvitykset ulkomailla osoittavat merkittäviä eroja seksuaali- tai sukupuolivähemmistöihin kuuluvien nuorten ja muiden nuorten välillä. Hankkeen kokemukset ja johtopäätökset kootaan hankeraporttiin, jossa on tietoa ja suosituksia viranomaisille sekä nuorisotyön, terveysalan ja sosiaalialan ammattilaisille. Raporttia esitetään hankkeen loppuseminaarissa syyskuussa *) Lhbtiq viittaa lesboihin, homoihin, bi-ihmisiin, transihmisiin, intersukupuolisiin ja queer-ihmisiin. Lisätietoja: Nuorisotyön koordinaattori Anders Huldén, Seta ry, puh Tutkimusjohtaja Leena Suurpää, Nuorisotutkimusseura, puh Hyvinvoiva sateenkaarinuori är Seta rf:s och Nuorisotutkimusseuras gemensamma utvecklingsprojekt som syftar till att förbättra kunskapen om hbtiq-ungdomars* hälsa och livsvillkor i Finland samt att ta fram verktyg för professionella inom vårdsektorn, det sociala området och ungdomsarbetet för att bättre kunna identifiera och erbjuda hjälp till de hbtiq-undomar som är i riskzonen för hälsorelaterade problem. Inom ramen för projektet som inleds i januari 2013, görs en kartläggning av hur hbtiq-ungdomar i Finland upplever sin hälsa och vilka faktorer som upplevs som betydelsefulla för att må bra. Via en webbaserad enkät till hbtiq-ungdomar över hela landet samlas information om ungdomarnas förhållande till

20 20 självförtroende, psykosocialt stöd, fysisk och mental hälsa, självdestruktivitet, riskanvändning av rusmedel, sexuell hälsa och förtroende för hälsovård, socialvård och myndigheter. Resultaten från den kvantitativa undersökningen ger för första gången information om just den här gruppen i Finland. Hbtiq-personer blir lätt osynliga i allmänna enkäter och undersökningar som ofta utgår från köns- och heteronormativa antaganden om respondenternas livssituation. Dessa resultat ska kunna jämföras med övriga nationella undersökningar om ungdomars hälsa (såsom Skolhälsoenkäten). Motsvarande undersökningar utomlands pekar på avsevärda skillnader mellan ungdomar som hör till en sexuell minoritet eller könsminoritet och övriga ungdomar. Erfarenheterna och slutsatserna från projektet sammanfattas i en projektrapport med information och rekommendationer för myndigheterna samt professionella inom ungdomsarbetet, hälsovården och det sociala området. Rapporten presenteras i samband med projektets slutseminarium i september *) Hbtiq syftar på homosexuella, bisexuella, transpersoner, interkönade och queera personer. Tilläggsinformation: Koordinator för ungdomsarbetet Anders Huldén, Seta rf, tel Forskningschef Leena Suurpää, Nuorisotutkimusseura, tel Suomen Humanistinen Ammattikorkeakoulu Oy Etsivän nuorisotyön täydennyskoulutus Hankkeen tarkoituksena on vahvistaa etsivän nuorisotyön käytännön osaamista etsivän nuorisotyön kentän toimijoiden keskuudessa. Hankkeen kohdejoukko ovat etsivän nuorisotyön ammattilaiset. Ydintoimintana on koulutuskokonaisuus, jolla tähdätään etsivän nuorisotyön ihmiskäsityksen sekä sille erityisen tietopohjan, taitojen ja menetelmien hallinnan lisäämiseen. Koulutukseen osallistuvat täydentävät opiskelullaan etsivän nuorisotyön hallintaan liittyviä taitoja. Hankkeen toteuttamisesta vastaa Humanistinen amk ja sen järjestö- ja nuorisotyön yksikkö. Hankkeen yhteyshenkilö on TKI-päällikkö Pekka Kaunismaa. Hanketta on valmisteltu HUMAKin ja laajan kenttätoimijoiden joukon kesken muodostetussa verkostossa. Koulutuksen suunnittelussa lähdetään kentän käytännön tarpeiden määrittelyistä. Valmistelussa on ollut mukana myös Nuorisotutkimusverkosto, joka toteuttaa koulutuksen kanssa rinnakkain etsivän nuorisotyön käytäntöjä koskevan tutkimushankkeen. Koulutuksen laajuus on 10 opintopistettä. Koulutuksessa käsitellään etsivän nuorisotyön historiaa ja teoriaperustaa, sen ihmiskäsitystä, kontaktinottamisen, kohtaamisen ja dialogisia työskentelytapoja, etsivän nuorisotyön teoreettisia ja käytännöllisiä periaatteita sekä työnhallintaan liittyviä taitoja. Koulutuksen aikana opiskelijat laativat käytännöllisen kehittämishankkeen liittyen pääsääntöisesti työnantajaorganisaatioidensa toimintaympäristöön. Koulutus toteutetaan kahdesti, Länsi-Suomessa ja Etelä-Suomessa. yhteystiedot: pekka.kaunismaa@humak.fi

Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman 2012-15 toimeenpanoon jaettu rahoitus 2012:

Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman 2012-15 toimeenpanoon jaettu rahoitus 2012: 1 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman 2012-15 toimeenpanoon jaettu rahoitus 2012: HANKKEIDEN TIIVISTELMÄT 2012 Ab det Finlandssvenska Kompetenscentret Inom det Sociala Området DelSam - Delaktig

Lisätiedot

Kuntien kulttuuritoiminnasta annettu laki (166/2019)/ Kehittämistehtävä

Kuntien kulttuuritoiminnasta annettu laki (166/2019)/ Kehittämistehtävä Kuntien kulttuuritoiminnasta annettu laki (166/2019)/ Kehittämistehtävä Kuntien kulttuuritoimintalain infotilaisuudet Maaliskuu 2019 Kulttuuriasiainneuvos Kirsi Kaunisharju 6 Kehittämistehtävä Opetus-

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

Nuorisolain uudistaminen koulutoimen näkökulmasta. Oulu

Nuorisolain uudistaminen koulutoimen näkökulmasta. Oulu Nuorisolain uudistaminen koulutoimen näkökulmasta Oulu 1.9.2016 1 Nuorisolaki 2 Lain tavoite Tämän lain tavoitteena on: 1) edistää nuorten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä kykyä ja edellytyksiä

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut. Jaana Fedotoff 23.5.

Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut. Jaana Fedotoff 23.5. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut Jaana Fedotoff 23.5.2013 Helsinki Nuorten tieto- ja neuvontatyön tavoite: Nuorten sosiaalinen

Lisätiedot

Keskustelun yhteenveto -Vaasa

Keskustelun yhteenveto -Vaasa Keskustelun yhteenveto -Vaasa Viisi tapahtumaa eri puolilla Suomea: Turku, Joensuu, Rovaniemi, Jyväskylä, Vaasa Päätapahtumana on ollut Erätauko-dialogi, jossa pureuduttu koulutukselliseen tasa-arvoon.

Lisätiedot

Tavoitteena nykyistä lapsi- ja perhelähtöisemmät, ennaltaehkäisevät ja vaikuttavat palvelut

Tavoitteena nykyistä lapsi- ja perhelähtöisemmät, ennaltaehkäisevät ja vaikuttavat palvelut Tavoitteena nykyistä lapsi- ja perhelähtöisemmät, ennaltaehkäisevät ja vaikuttavat palvelut Hankekokonaisuuden neljä osiota 1. Toimintakulttuurin muutos 2. Perhekeskustoimintamalli 3. Varhaiskasvatus,

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu Miten ehkäisevää työtä kehitetään osana koulutusta? 4 Ammattikorkeakoulujen tehtävät harjoittaa työelämää ja aluekehitystä

Lisätiedot

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatin toimintaa rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuella veikkausvoittomäärärahoista.

Lisätiedot

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE)

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) 40 M LAPE MUUTOSOHJELMA Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi

Lisätiedot

ETSIVÄN NUORISOTYÖN KÄSIKIRJA. Anna Vilen

ETSIVÄN NUORISOTYÖN KÄSIKIRJA. Anna Vilen ETSIVÄN NUORISOTYÖN KÄSIKIRJA Anna Vilen YHDESSÄ TEHTY! 125 kyselyvastausta 283 työpajaosallistujaa Kommenttikierroksia tammikuu2017 - helmikuu2018 ETSIVILLE NUORISOTYÖNTEKIJÖILLE Työn tueksi ja perehdytykseen

Lisätiedot

Välittämistä ja konkretiaa Nuorten ja ammattilaisten kohtaamisia koulutuksen ja työelämän rajapinnoilla. Laura Halonen & Elina Nurmikari

Välittämistä ja konkretiaa Nuorten ja ammattilaisten kohtaamisia koulutuksen ja työelämän rajapinnoilla. Laura Halonen & Elina Nurmikari Välittämistä ja konkretiaa Nuorten ja ammattilaisten kohtaamisia koulutuksen ja työelämän rajapinnoilla Laura Halonen & Elina Nurmikari Nuorisotakuun hankekokonaisuus Millaiseen tarpeeseen hanke syntyi

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 27.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 27.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Alueen taidemuseoiden aseman vahvistaminen. Uudet taidemuseo- ja taidehankkeet luovat uutta ja tuovat muutoksia toimintakenttään. 2. Julkisen taiteen

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

Mikä on järjestöjen rooli ja tehtävä nuorten hyvinvoinnin edistämisessä?

Mikä on järjestöjen rooli ja tehtävä nuorten hyvinvoinnin edistämisessä? Mikä on järjestöjen rooli ja tehtävä nuorten hyvinvoinnin edistämisessä? Allianssin strategia Osallisuus Yhdenvertaisuus Nuorisopolitiikasta yleispolitiikkaa Ehkäisevän nuorisotyön painoarvo noussut Allianssi

Lisätiedot

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla

Lisätiedot

Suomen nuorisokeskukset Tuemme nuorten kasvua ja kehitystä

Suomen nuorisokeskukset Tuemme nuorten kasvua ja kehitystä Suomen nuorisokeskukset Tuemme nuorten kasvua ja kehitystä Eija Pietilä 16.1.2015 Oulu Yhteiskunnallinen tehtävä Suomen nuorisokeskukset edistävät lasten ja nuorten hyvinvointia tukemalla ja ohjaamalla

Lisätiedot

YHTEISKUNTAKUMMI. Osallisuuden tarvelähtöinen tukeminen. Konsepti 1/2019

YHTEISKUNTAKUMMI. Osallisuuden tarvelähtöinen tukeminen. Konsepti 1/2019 YHTEISKUNTAKUMMI Osallisuuden tarvelähtöinen tukeminen Konsepti 1/2019 SAATTEEKSI Tutkimusperustaiset konseptit Tämä konsepti on suunnattu vastaamaan turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten sosiaalisen tuen

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan. Olemme poliittisesti

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 VISIO 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan.

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Ohjaamojen projektipäällikköpäivät. kehittämispäällikkö Jaana Fedotoff

Ohjaamojen projektipäällikköpäivät. kehittämispäällikkö Jaana Fedotoff 15.09.2016 Ohjaamojen projektipäällikköpäivät kehittämispäällikkö Jaana Fedotoff Koordinaatti Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus valtakunnallinen palvelu- ja kehittämiskeskus, sijaintipaikka

Lisätiedot

Yksissä tuumin nuorten asumista tukemaan. - Toimintamallien ja materiaalien esittelyä

Yksissä tuumin nuorten asumista tukemaan. - Toimintamallien ja materiaalien esittelyä Yksissä tuumin nuorten asumista tukemaan - Toimintamallien ja materiaalien esittelyä Materiaalille tilausta Asumisen asioiden käsittelyyn ei ole ollut välineitä, vaikka nuorten asumisen haasteet nousseet

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE)

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) 40 M LAPE MUUTOSOHJELMA Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi

Lisätiedot

Hyvän ohjauksen kriteerityö

Hyvän ohjauksen kriteerityö Hyvän ohjauksen kriteerityö Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kansalliset kehittämispäivät 29.4.2014 Opetusneuvos Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö 21. vuosituhannen oppimisen taidot

Lisätiedot

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle 21.4.2016 Allianssin strategia 2021 Allianssi edistää nuorten hyvinvointia Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi

Lisätiedot

Syrjäytyminen ja sosiaalityö Tukeeko vai ennaltaehkäiseekö sosiaalityö sosiaalisten ongelmien periytymistä

Syrjäytyminen ja sosiaalityö Tukeeko vai ennaltaehkäiseekö sosiaalityö sosiaalisten ongelmien periytymistä Syrjäytyminen ja sosiaalityö Tukeeko vai ennaltaehkäiseekö sosiaalityö sosiaalisten ongelmien periytymistä Rovaniemen amkin seminaari 4.10.2012 Sosiaali- ja terveysjohtaja Markus Hemmilä Miten Rovaniemellä

Lisätiedot

Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012-2015

Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012-2015 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012-2015 Avustukset lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman 2012-2015 toimeenpanoon Annika Kattilakoski, Kirjasto-, liikunta- ja nuorisoyksikkö, Pohjanmaan

Lisätiedot

Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus

Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus Esa Pirnes kulttuuriasiainneuvos kulttuuri- ja taidepolitiikan osasto opetus- ja kulttuuriministeriö Merja Hilpinen ylitarkastaja nuoriso- ja liikuntapolitiikan

Lisätiedot

Tervetuloa! Kaisli Syrjänen, Nina Hotma

Tervetuloa! Kaisli Syrjänen, Nina Hotma Tervetuloa! Kaisli Syrjänen, Nina Hotma Perheet Keskiöön! on STEAn rahoittama järjestöjen perhekeskustoiminnan kehittämis- ja koordinaatiohanke 70 järjestön yhteisen hankkeen päätavoitteena on kiinnittää

Lisätiedot

Hankkeen esittely Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke

Hankkeen esittely Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke Hankkeen esittely Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke 2011-2013 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry Hyvinkään kaupunki Lohjan Kaupunki Porvoon kaupunki Nuorisotutkimusseura Monialaisen yhteistyön

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön suuntaviivoja. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Jaana Fedotoff Seinäjoki 3.10.2013

Nuorten tieto- ja neuvontatyön suuntaviivoja. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Jaana Fedotoff Seinäjoki 3.10.2013 Nuorten tieto- ja neuvontatyön suuntaviivoja Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Jaana Fedotoff Seinäjoki 3.10.2013 Mikä on keskeistä, mihin pyritään? Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla

Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla Oululaisten lapsiperhejärjestöjen ja kaupungin toimijoiden työryhmä ja järjestöjen välisen sekä järjestö-kaupunki yhteistyön toimintamalli Tavoitteena:

Lisätiedot

Juvenia -nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus

Juvenia -nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Juvenia -nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Toimintamme keskittyy nuorten osallisuuden, kansalaisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistamiseen sekä syrjäytymisen ehkäisemiseen. Osallistuva ja yhdenvertainen

Lisätiedot

Monialaisella yhteistyöllä laadukkaita palveluita nuorille. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus, koordinaattori Jaana Fedotoff

Monialaisella yhteistyöllä laadukkaita palveluita nuorille. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus, koordinaattori Jaana Fedotoff Monialaisella yhteistyöllä laadukkaita palveluita nuorille Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus, koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatti Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus TIEDON

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelun esittely Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Maaliskuu 2015 Miksi nuorten vaikuttamispalvelu verkossa? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen

Lisätiedot

Osallisena Suomessa Delaktig i Finland. Vaasa - Vasa

Osallisena Suomessa Delaktig i Finland. Vaasa - Vasa Osallisena Suomessa Delaktig i Finland Vaasa - Vasa Tina Ura 14.11.2012 Osallisena Suomessa on lainsäädäntöhanke, perustettu kehittämään maahanmuuttajien kotoutumista kokonaisvaltaisesti, kokeilut 30.6.2013

Lisätiedot

19/1/2012 Mervi Kestilä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena

19/1/2012 Mervi Kestilä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena 19/1/2012 Mervi Kestilä Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena MLL:n arvot Inhimillisyys Lapsen ja lapsuuden arvostus Yhteisvastuu Suvaitsevaisuus ja yhdenvertaisuus Ilo 2 Toiminnan

Lisätiedot

Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut/Yhteiset palvelut

Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut/Yhteiset palvelut Koulutuksellinen tasa-arvo arvo kehittämishanke 2013-2015 Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut/Yhteiset palvelut Koulutuksellinen tasa-arvo -kehittämishanke 2013-2015 Koulutuksellinen

Lisätiedot

Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola

Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola Otsolan nuorisotyö järjestää monipuolista ryhmätoimintaa sekä tapahtumia lapsille,

Lisätiedot

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille

Lisätiedot

KOTOUTTAMISTYÖN PERIAATTEET

KOTOUTTAMISTYÖN PERIAATTEET KOTOUTTAMISLAKI KOTOUTTAMISTYÖN PERIAATTEET mahdollisuus päästä yhteiskunnan jäseneksi oikeus kaikkiin peruspalveluihin, kuten terveydenhoito, koulutus, eläke, työttömyysturva, työllistyminen KOTOUTTAMISTYÖN

Lisätiedot

Alkon lahjoituksella ylimaakunnallista kehittämistyötä Pohjanmaalla, Keski Pohjanmaalla ja Etelä Pohjanmaalla

Alkon lahjoituksella ylimaakunnallista kehittämistyötä Pohjanmaalla, Keski Pohjanmaalla ja Etelä Pohjanmaalla Alkon lahjoituksella ylimaakunnallista kehittämistyötä Pohjanmaalla, Keski Pohjanmaalla ja Etelä Pohjanmaalla Ma 14.11.2011 Seinäjoki, Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Arto Rautajoki, YTT Kehitysjohtaja

Lisätiedot

MLL. Tukioppilastoiminta

MLL. Tukioppilastoiminta MLL Tukioppilastoiminta Tukioppilastoiminta on Peruskoulussa toimiva tukijärjestelmä, joka perustuu vertaistuen ajatukseen Tukioppilas on tavallinen, vapaaehtoinen oppilas, joka haluaa toimia kouluyhteisön

Lisätiedot

Yksi elämä -terveystalkoot

Yksi elämä -terveystalkoot Yksi elämä -terveystalkoot Yksi elämä 2012 2017 Yksi elämä -terveystalkoiden tavoitteena on terveempi Suomi! Vuonna 2012 Aivoliitto, Diabetesliitto ja Sydänliitto käynnistivät yhteiset terveystalkoot,

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta verkossa. Mika Pietilä,

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta verkossa. Mika Pietilä, Tietoa, neuvontaa ja ohjausta verkossa Mika Pietilä, 14.04.2015 Koordinaatti Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus - Koordinaatin toiminta ja palvelut edistävät ja tukevat kuntien, järjestöjen,

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

Perhekeskus kevätseminaari Marjatta Kekkonen. Erityisasiantuntija Lasten, nuorten ja perheiden palvelut yksikkö, THL

Perhekeskus kevätseminaari Marjatta Kekkonen. Erityisasiantuntija Lasten, nuorten ja perheiden palvelut yksikkö, THL Perhekeskus kevätseminaari 23.5.2018 Marjatta Kekkonen Erityisasiantuntija Lasten, nuorten ja perheiden palvelut yksikkö, THL Mitä perhekeskus tekee? Toimii yhteisöllisenä kohtaamispaikkana, mahdollistaa

Lisätiedot

Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava Tuki- ja kummioppilastoiminta

Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava Tuki- ja kummioppilastoiminta Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava 17.9.2014 Tuki- ja kummioppilastoiminta Vertaistukea alakoulusta toiselle asteelle Alakoulun kummioppilaat ovat 5.-6. luokkalaisia ja toimivat ekaluokkalaisten

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelun esittely Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Miksi nuorten vaikuttamispalvelu verkossa? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen Tuetaan

Lisätiedot

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10. Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.2013 MYRSKY-HANKE mahdollistaa nuorille suunnattuja, nuorten omia voimavaroja

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Monialainen yhteistyö

Monialainen yhteistyö Monialainen yhteistyö - miten toimialat voivat hyötyä toisistaan yhteisten ja toimialakohtaisten tavoitteiden saavuttamisessa Alueelliset nuorisotyöpäivät 18.2.2016 Liikuntatoimen ylitarkastaja Ulla Silventoinen

Lisätiedot

Äänestä ehdokasta, joka

Äänestä ehdokasta, joka Yhtäkään lasta ei jätetä kuntavaaleissa 2017 Sinä voit kuntalaisena vaikuttaa lasten ja nuorten hyvinvointiin! Ovatko kuntapäättäjät aidosti lasten ja lapsiperheiden asialla? Varmista, että ehdokkaasi

Lisätiedot

Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita

Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita Onnistuvat opit -hanke Hyvinvointipäivä, Rovaniemi 31.3.2011 Pirjo Oulasvirta-Niiranen Onnistuvat opit nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleilla

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla h Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla Syrjäytymisen uhka Nuorisotyöttömyyden lisääntyminen Lasten ja nuorten psyykkisen pahoinvoinnin lisääntyminen Päihteiden käytön lisääntyminen Ammattitaitoisen

Lisätiedot

Uraohjaus2020, hankkeen perustiedot

Uraohjaus2020, hankkeen perustiedot Uraohjaus2020 Uraohjaus2020, hankkeen perustiedot Euroopan sosiaalirahasto (ESR), Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma, Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lisätiedot

Ajankohtaista Opetushallituksesta

Ajankohtaista Opetushallituksesta Ajankohtaista Opetushallituksesta 27.5.2019 Ajankohtaista Koulun kerhotoiminnan tukeminen, valtionavustus 2019 OPH:n kysely aamu- ja iltapäivätoiminnan tilasta 2018 Valtakunnallinen koululaiskysely 2019

Lisätiedot

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuton ja monikulttuurisuuden nostaminen

Lisätiedot

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla h Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla Syrjäytymisen uhka Nuorisotyöttömyyden lisääntyminen Lasten ja nuorten psyykkisen pahoinvoinnin lisääntyminen Päihteiden käytön lisääntyminen Ammattitaitoisen

Lisätiedot

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty SOKU Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen 2015-2018 Perustiedot Toteuttajat: Lapin AMK Oy, Hyvinvointiala; Osatoteuttajina Meri-Lapin Työhönvalmennussäätiö, Sodankylän

Lisätiedot

Opetusviraston ja Nuorisoasiainkeskuksen yhteistyötä. Maahanmuutto- ja kotoutumisasioiden neuvottelukunnan kokous

Opetusviraston ja Nuorisoasiainkeskuksen yhteistyötä. Maahanmuutto- ja kotoutumisasioiden neuvottelukunnan kokous Opetusviraston ja Nuorisoasiainkeskuksen yhteistyötä maahanmuuttajataustaisten nuorten parissa Maahanmuutto- ja kotoutumisasioiden neuvottelukunnan kokous 28.4.15 Opetusviraston peruspalvelut maahanmuuttajataustaisille

Lisätiedot

Yhteisöllisyyttä & kohtaamista

Yhteisöllisyyttä & kohtaamista koulu- nuorisotyö Yhteisöllisyyttä & kohtaamista Tavoitteena on turvallinen kouluyhteisö, jossa nuoret viihtyvät, oppivat ja tulevat toimeen keskenään. Koulunuorisotyö on ennalta ehkäisevää, ryhmien kanssa

Lisätiedot

Byströmin nuorten palvelut

Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut - Sinun suuntasi Byströmin nuorten palvelut on matalan kynnyksen palvelukeskus oululaisille alle 30-vuotiaille nuorille. Byströmin nuorten palveluista

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Seuraneuvottelukunta. I Love Sport Oulu hanke

Seuraneuvottelukunta. I Love Sport Oulu hanke 12.12.2011 Seuraneuvottelukunta I Love Sport Oulu hanke Taustaa Suomen ulkomaalaisväestö on viimeisten vuosikymmenien aikana moninkertaistunut. Myös Oulussa maahanmuuttajien määrä on tasaisesti kasvanut.

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

KAIKILLE ASIOILLE VOI TEHDÄ JOTAKIN

KAIKILLE ASIOILLE VOI TEHDÄ JOTAKIN KAIKILLE ASIOILLE VOI TEHDÄ JOTAKIN Nuorten turvatalojen vuosi 2018 1 Punaisen Ristin Nuorten turvatalot auttavat nuoria ja heidän perheitään erilaisissa arjen pulmissa ja kriiseissä. Turvatalot sijaitsevat

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

Osaamisen tasa-arvo, Keski-Suomi, Koonti pienryhmädialogeista

Osaamisen tasa-arvo, Keski-Suomi, Koonti pienryhmädialogeista Osaamisen tasa-arvo, Keski-Suomi, 13.2.2019 Koonti pienryhmädialogeista Järjestetty 5 tapahtumakokonaisuutta eri puolilla Suomea: Turku, Joensuu, Rovaniemi, Vaasa, Jyväskylä. Päätapahtumana ollut Erätauko-dialogi,

Lisätiedot

Luovaa osaamista. Luovien alojen kehittämisfoorumi. Valtteri Karhu

Luovaa osaamista. Luovien alojen kehittämisfoorumi. Valtteri Karhu Luovaa osaamista Luovien alojen kehittämisfoorumi Rakennerahasto-ohjelman rakenne Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 1. Pk-yritysten kilpailukyky Uuden liiketoiminnan luominen Yritysten kasvun ja kansainvälistymisen

Lisätiedot

STRATEGIA Valtakunnallinen työpajayhdistys ry

STRATEGIA Valtakunnallinen työpajayhdistys ry STRATEGIA 2015 2020 Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Valtakunnallinen työpajayhdistys ry (TPY) on työpaja-ammattilaisten vuonna 1997 perustama järjestö. Sen vahvistaa

Lisätiedot

SILMU - Maahanmuuttajien kotoutumisprojekti 1.10.2009 31.12.2013

SILMU - Maahanmuuttajien kotoutumisprojekti 1.10.2009 31.12.2013 SILMU - Maahanmuuttajien kotoutumisprojekti 1.10.2009 31.12.2013 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Vasta kuntaan tulleiden maahanmuuttajien ohjauksen ja kotouttamisen järjestäminen ja kehittäminen.

Lisätiedot

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Hankkeen taustaa Suomessa on arviolta tuhatkunta toimivaa maahanmuuttajayhdistystä Yhdistyksiä alettiin perustaa erityisesti 1990 luvun puolivälin jälkeen Reilu kolmannes

Lisätiedot

Taikusydän - Taiteen hyvinvointi-vaikutusten yhteyspiste

Taikusydän - Taiteen hyvinvointi-vaikutusten yhteyspiste Turun Ammattikorkeakoulu Taikusydän - Taiteen hyvinvointi-vaikutusten yhteyspiste Projektin kesto 26.11.2015-31.12.2018 Toiminta-alue Alueellinen Kansallinen Kansainvälinen Kumppanit Turun, Tampereen ja

Lisätiedot

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta O P A S K A U N I A I S T E N V I R A N H A L T I J O I L L E J A L U O T T A M U S H E N K I L Ö I L L E L A S T E N J A N U O R T E N K U U L E M I S E E N 1

Lisätiedot

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa 4.6.2015 / Seija Karjalainen Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on avoin kansalaisjärjestö, joka edistää lasten,

Lisätiedot

PALOMA- projekti 2013-2015

PALOMA- projekti 2013-2015 Toimintamalli ikääntyvien maahanmuuttajien hyvinvoinnin lisäämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi Jyvässeudulla asuinalueittain PALOMA- projekti 2013-2015 PÄÄTAVOITE Pysyvän asuinalueittaisen toimintamallin

Lisätiedot

NUORTEN OSALLISUUS VAHVISTUU YHTEISTYÖSSÄ

NUORTEN OSALLISUUS VAHVISTUU YHTEISTYÖSSÄ NUORTEN OSALLISUUS VAHVISTUU YHTEISTYÖSSÄ OSALLISUUS OSAAMISKESKUKSET Kaksi osallisuuden osaamiskeskusta Allianssin osaamiskeskus: Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry Nuorten Akatemian hallinnoima yhteenliittymä,

Lisätiedot

KuntaKesu 2020: Osaava Espoolainen- Oppiva Espoo

KuntaKesu 2020: Osaava Espoolainen- Oppiva Espoo KuntaKesu 2020: Osaava Espoolainen- Oppiva Espoo Espoo on osaavien ihmisten kunta, joka tunnetaan oikeudenmukaisena, asukas- ja asiakaslähtöisenä sekä vastuullisena edelläkävijänä nyt ja tulevaisuudessa.

Lisätiedot

Kohti luovaa arkea- kulttuurinen vanhustyö asiakaslähtöisessä toimintakulttuurissa

Kohti luovaa arkea- kulttuurinen vanhustyö asiakaslähtöisessä toimintakulttuurissa Kohti luovaa arkea- kulttuurinen vanhustyö asiakaslähtöisessä toimintakulttuurissa Laura Huhtinen-Hildén, FT, MuM 6/2/15 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences 1 Kulttuurinen vanhustyö on näkökulma,

Lisätiedot

Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja

Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja 2.4.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen

Lisätiedot

Kuinka syntyy hyvä strategia laatutähti nuoren järjestön työkaluna. XX Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät

Kuinka syntyy hyvä strategia laatutähti nuoren järjestön työkaluna. XX Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät Kuinka syntyy hyvä strategia laatutähti nuoren järjestön työkaluna XX Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät 9.10.-10.10.2013 Helsinki Music Against Drugs ry Vuonna 2008 Music Against Drugs ry

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

Oulun seudun etsivän nuorisotyön ohjaus- ja neuvontapalvelut. Virpi Huittinen, Sanna Lakso ja Anna Visuri

Oulun seudun etsivän nuorisotyön ohjaus- ja neuvontapalvelut. Virpi Huittinen, Sanna Lakso ja Anna Visuri Oulun seudun etsivän nuorisotyön ohjaus- ja neuvontapalvelut Virpi Huittinen, Sanna Lakso ja Anna Visuri Oulun seudun etsivän nuorisotyön ohjaajat Hailuoto: vapaa-aikasihteeri Satu Rahkola Haukipudas:

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Kotona Suomessa-hankkeen tavoite

Kotona Suomessa-hankkeen tavoite Kotona Suomessa-hankkeen tavoite Kotona Suomessa yhdistää maahanmuuttajien parissa työskentelevät asiantuntijat verkostoksi, joka toteuttaa yhä laadukkaampia ja vaikuttavampia kotouttamispalveluita kaikkialla

Lisätiedot

Päihteetön koulu -projekti. Kokoaa yhteen Kauklahden alueen toimijoita alueen päihdekasvatuksen vahvistamiseksi

Päihteetön koulu -projekti. Kokoaa yhteen Kauklahden alueen toimijoita alueen päihdekasvatuksen vahvistamiseksi Päihteetön koulu -projekti Kokoaa yhteen Kauklahden alueen toimijoita alueen päihdekasvatuksen vahvistamiseksi Päihteetön koulu -projekti Kanta-Espoon Roratyklubin aloitteesta Ajalla 2012 2013 Kauklahden

Lisätiedot

Kohti Ohjaamoa projekti 3.2. 31.10.2014

Kohti Ohjaamoa projekti 3.2. 31.10.2014 Kohti Ohjaamoa projekti 3.2. 31.10.2014 Projektin rahoitus ja toteuttajat Rahoitus ESR/ Keski-Suomen ELY-keskus Päätoteuttajana Jyväskylän ammattikorkeakoulun ammatillinen opettajakorkeakoulu (työaikaresurssi

Lisätiedot

LAPE Lapsiperhepalvelujen muutosohjelma - Perhekeskus. Yritys- ja järjestötori , Sanna Nieminen

LAPE Lapsiperhepalvelujen muutosohjelma - Perhekeskus. Yritys- ja järjestötori , Sanna Nieminen LAPE Lapsiperhepalvelujen muutosohjelma - Perhekeskus Yritys- ja järjestötori 31.10.2017, Sanna Nieminen 1 2 31.10.2017 Sanna Nieminen LAPE = Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (2017-2018) Valtakunnallinen

Lisätiedot