Ehkä tässä välissä on paikallaan luetteloida Elimäen kartanot sivukartanoineen ja milloin ne ovat aloittaneet toimintansa.

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ehkä tässä välissä on paikallaan luetteloida Elimäen kartanot sivukartanoineen ja milloin ne ovat aloittaneet toimintansa."

Transkriptio

1 1 Entisen Elimäen pitäjän kartanoiden syntyhistoria 1600 luvun alussa (Koski myös entistä Anjalan pitäjää) Keskityn tässä esitelmässä lähinnä Elimäen pitäjään, koska se on jotenkin tutumpi ja läheisempi. Ratkaiseva vuosiluku oli 1608, jonka jälkeen Elimäen talonpojat menettivät maansa ja vapautensa kolmeksisadaksi vuodeksi. Kaikki lähti siitä kun Ruotsi-Suomen kuningas Kaarle IX kävi sotaa Kirkholman taistelussa Liivinmaalla 1605 Puolan katoliseen uskoon kääntynyttä sukulaistaan Sigismundia vastaan. Taistelussa kuninkaan joukot joutuivat alakynteen ja kuningas itse hengenvaaraan, kun hänen altaan ammuttiin hevonen kuoliaaksi. Ruotsalainen upseeri, liivinmaalainen ratsumestari Henrik Wrede huomasi kuninkaan olevan vaarassa ja antoi oman ratsunsa kuninkaan käyttöön, pelastaen hänet varmalta kuolemalta. Nuori upseeri sai kuitenkin itse surmansa taistelussa. Wreden kuolemaan vaikutti kohtalonomaisesti hänen oma naapurinsa liivinmaalla, von der Renkke, joka taisteli Sigismundin puolella, ja oli vanhastaan Wreden vihamies. Naapuri huomasi tilaisuuden ja pisti miekallaan Wreden kuoliaaksi. Kiitollisuutensa osoitukseksi henkensä pelastamiseksi kuningas lahjoitti v Elimäen neljänneksen Wreden leskelle, eli niin kuin lahjoituskirjassa 27. heinäkuuta lukee: Me nyt tällä avoimella kirjeellämme lahjoitamme ja annamme Henrik Wreden eloonjääneelle rouvalleen Gertrud von Ungernille hänen elinajakseen ja sitten Wreden oikeille miespuolisille rintaperillisille ja niin heidän perillisilleen ja niiden jälkeen perilliseltä perilliselle ikuiseksi ja pysyväksi omaisuudeksi Elimäen neljänneksen Kymenkartanon läänissä Suomessa, missä veroja on 45 ja tiloja 135, heidän nautittavakseen, viljeltäväkseen ja haltuunsa kaikkine maksuineen ja ylöskantoineen. Tämä lahjakirja oli sellainen kohtalonpiirto Elimäen historiaan, että sen vaikutukset ulottuivat yli 300 vuoden päähän. Tällä hetkellä eli vuonna 2012 ainoastaan yksi kartano on Wrede suvun hallinnassa: Wredeby ). Ehkä tässä välissä on paikallaan luetteloida Elimäen kartanot sivukartanoineen ja milloin ne ovat aloittaneet toimintansa. Mustila 1608 Moisio 1608 (sivukartano Pitkäsilta) Peippola 1609 (sivukartano Teuroinen) Hämeenkylä 1613 Myllylä 1600-luvulla (sivukartano Villikkala) Soiniitty Värälä Tolkkila Sivukartanoita olivat myös Löytty, Naaraoja, ja Porrassuo. Kuninkaan lahjakirjan saatuaan Wreden leski saapui Elimäelle ja synkkä päivä oli Leski joka oli tällä välillä jo ehtinyt avioitua uudelleen vouti Jaakkima Berendsin kanssa, tuli Elimäelle ja kartanon paikaksi oli valittu Peippola. Matti Eskonpoika Ropakko ajettiin omaisineen kotoaan, hänen kymmenen huoneen kartanonsa poltettiin ja vieläpä vouti apulaisineen pahoinpiteli isäntää, repien mm. puolet tämän parrasta.

2 2 Kartanolaitos syntyi julmuuden, epäoikeudenmukaisuuden ja katkeruuden saattelemana. Samoja elementtejä se käytti laajentaessaan valtaansa ja perustaessaan perillisille uusia kartanoita. Ei auttanut vaikka lampuodin ja torpparin asemaan alistetut entiset itsenäiset talonpojat valittivat viranomaisille ja itse kuninkaalle. Tutkintokäräjiä kyllä pidettiin mm. Elimäen talonpoikien valituksista Kyminkartanossa. Siellä asiat todettiin ja Jaakkima Berendsin sekä hänen rouvansa todettiin tehneen monet lainrikkomukset, mutta hyvitystä ei saatu. Heikkojen hallitsijoiden valtakaudella aateliset vahvistivat valtaansa lähes rajattomaksi ja he ylenkatsoivat oikeuden päätöksiä. Johtipa tämä tilanne sata vuotta sitten lähes kapinaan, kun ensinnä Värälän talonpojat ja myöhemmin muut yhtyen syksyllä v lopettivat taksvärkin teon. Yli 200 lampuotia uhmasi isäntiään, lähetystöjä kävi Tukholmassa, mutta turhaan. Kun Elimäen kartanoläänitys oli annettu lahjaksi nimenomaan uhrautuvuudesta taistelussa, kilpistyivät valitukset muita pahemmin ja seuraavana vuonna 1773 sotaväenosastot lyhyen laukaustenvaihdon jälkeen palauttivat kapinalliset kuriin ja nuhteeseen. Torpparin elämä oli työtä ja vain työtä. Aamusta puoli viideltä iltaan yhdeksään kesäisin lähes joka päivä piti olla hovin pellolla. Omat askareet piti tehdä öisin ja pyhäisin. Vaikka työmäärä oli suuri, kohtelu oli usein erittäin huonoa. Varsinainen herrasväki ei yleensä ollut missään tekemisissä alustalaisten kanssa, korkeintaan yhteisellä juhannuskokolla saatettiin tavata, mutta pehtoorit ja voudit pitivät yllä kovaa kuria ja työtahtia ja heihin myös etupäässä torpparien katkeruus kohdistui. Oli luonnollista, että kun talonpojat lakiin vetoamalla eivät saaneet olojaan paremmiksi, eivätkä menetettyjä oikeuksiaan takaisin, taksvärkin suorituksiin liitettiin vilppiä ja laiminlyöntiä. Pakkotyöhän ei sovi suomalaiseen luonteeseen, ja tämä johti sitten työnvalvojien taholta kurinpalautukseen. Kartanolaitos voimistui täällä niin paljon, että koko Elimäen pitäjään ei jäänyt kun neljä kylää itsenäiseksi. Raussila, Ratula, Vilppula ja Nappa. Ei edes Kaarle XI reduktioni, mikä muualla Suomessa helpotti talonpoikien asemaa, vaikuttanut täällä kuninkaan lahjoituskirjan takia. Se miksi Napan ja Vilppulan kylät säästyivät torppariajalta, saattoi johtua siitä, että kun Viipurin ylisessä maantiessä oli lossiyhteys Napan kylästä Ruotsulaan, niin Napan talonpojilla oli ehkä velvollisuus hoitaa lauttayhteys Kymijoen yli. Sama saattoi päteä myös Vilppulan talonpojilla, koska eräs sotatie tuli Löytystä Vilppulan kylän halki. Ns. Kososen rannasta oli lauttayhteys Kouvolaan alakylän kohdalla. Kymijoen herruudesta on taisteltukin. On ollut Isoa Vihaa, Pikku Vihaa ja Kustaan sota joka päättyi Tillolan taisteluun, jossa Venäläiset valtasivat Keltin varustuksen, samassa rytäkässä he polttivat Napan, Vilppulan, Tolkkilan, Värälän ja Keltin talot. Se että paloivatko Värälän ja Tolkkilan kartanot, en osaa sanoa. Rauha kirjoitettiin Värälässä, parooni Wreden omistaman kartanon lähellä, ns. Värälän rauha Siinä samassa sodassa venäläiset polttivat myös Anjalan kartanon Anjalan kartanon sivukartanoita olivat Wredeby ja Rabbelung, jotka erotettiin 1800 luvun alkupuolella. Uusi kartano rakennettiin 1790 luvulla ja siellä se seisoo Kymijoen rannalla tänäkin päivänä (Ankkapurha ). Vaikka kartanoajan muistot olivatkin synkkää historiaa, oli toki seikkoja, jotka olivat myönteisiä. Ensinnäkin Elimäen aateliset tulivat Liivinmaalta, missä maanviljelyksen ja karjanhoidon kehitys oli paljon pidemmällä kuin meillä. Niinpä kartanoiden maanviljelystekniikan kehittyminen omilla viljelyksillä edistyi, ja niistä sitten torpparit koettivat soveltaa omiin olosuhteisiinsa. Kun kartanoiden peltoja ruvettiin säännöllisesti ojittamaan, kehittyi Elimäelle mm. pätevä ojankaivajien ammattikunta. Elimäkeläisiä ojankaivajia kävi ansioissa ympäri Etelä-Suomea 1600 luvulla. Myös karjanhoito kehittyi aimo harppauksin kartanoitten ansioista. Esim luvulla oli

3 3 Peippolan kartanossa yli 200 lehmää. Näin se historia toistaa itseään. Taas on rakennettu maaseudulle paljon suuria karjarakennuksia viime vuosina. Ensimmäiset Ayshire- rotuiset lehmät ilmestyivät Elimäelle jo v:sta 1847 lähtien. Kartanot aloittivat myös meijeritoiminnan v Moisiossa ja Myllylässä aloitettiin juustonvalmistus Sveitsistä tulleiden juustomestareiden veljesten Stauffereiden johdolla. Myös Koskiston talonpojat perustivat Koskiston meijerin v. 1905, erikoistuen Emmental juustojen valmistukseen. Kartanoiden ansiota oli myös, että pientä teollisuutta syntyi. Oli sahoja, myllyjä ja vieläpä viinatehdas. Sellainen oli Myllylässä Villikkalan polttimo osakeyhtiö, joka oli toiminnassa vuosina Se maksoi myös veroa kunnalle varta vasten perustettuun viinaverorahastoon, jonka rahoilla sitten rakennettiin 1879 uusi kunnantalo. Torppariajan loppuminen Elimäen kunnanhallinnon kenties merkittävämpiä päätöksiä kautta aikojen on ollut Moision ja Villikkalan kartanoiden osto. Kartanot olivat menneet myyntiin silloisen omistajan taloudellisten vaikeuksien takia. Sattumalta tieto tuli silloisen kunnallislautakunnan esimiehen mv. Matti Tuomalan tietoon, joka kantoi huolta kunnalliskodin saamisesta kuntaan. Kunnanhallituksen puheenjohtajan, vapaaherra Otto Wreden kanssa asiaa vietiin nopeasti eteenpäin pidettiin kuntakokous, jossa asia periaatteessa hyväksyttiin. Vielä samassa kuussa kuntakokous kokoontui uudelleen ja päätti ostaa mainitut kartanot kunnalle, mikäli valtio lainaisi rahat 1,800,000 mk. Tuomalan kommentti Se on komija läjä hopeamarkkoi, itte asias 9000 kiloo Asia ajettiin niin hyvin, että rahat saatiin ja kauppakirja allekirjoitettiin Tällä kaupalla kunta osti maata yhteensä n 9000 ha, mikä n. ¼ osa Elimäen pitäjästä. Välittömästi aloitettiin jakotoimitukset ja pian oli 214 entistä torpparia oman tilansa isäntiä. Näin Elimäen kunta aloitti omaehtoisesti suuren maareformin. Torpparivapautuksen, 12 vuotta ennen lain, Lex Kallion, velvoituksia. Tämän asutuksen jälkeenkin kunnalle jäi vielä suuria maa-alueita, mikä oli tarpeen, kun Elimäelle muutti n, 3000 henkilöä siirtoväkeä Karjalasta, pääosin Jääskeläisiä 1940 luvun lopulla. Tämän johdosta syntyi monta karjalaiskylää entisistä kartanon maista. Muun muassa Tolkkilaan, Värälään, Teuroisiin, Soiniittyyn ja Mettälään. HEITTOLAUKAUKSIA! Tässä pieni näytepala Elimäen murteesta Markus Saurin näytelmästä, Täksvärkkärit. Annetah ajan kulku, viäl on kerran torpparkii ihmiin. Viel on jokahiin torppans herraja silloin ei enää tehlä taksvärkkii, vaan jokahiin saa tyäns ja riistans ittelleh. Viel ei olt aika tullu, mut kerran ne jotk on ylentänny ittes, poljetah maah ja meitilt tää taakka otetah pois, ja Jumala seh tekee. Sit emme tielä millon se aika tulee, mut tulee se. Oikastah selkä ja heitetäh viha. ANJALA. Regina koulu; Rabbe Wrede perusti Regina Wreden testamenttivarojen turvin kiertävän koulun luvun opetusta varten jo vuonna Wrede suvun omistuksessa oli mm. Keltin kosket n. 1760luvulla.

4 4 MUSTILAN ARBORETUM. Sen perusti todellinen valtiomies, Mustilan isäntä A F Tigerstedt v Sitä voidaan tänä päivänä pitää todellisena satumetsänä, varsinkin ennen juhannusta kun alppiruusut kukkivat. VAAKUNA Elimäen vaakunan yläkentän aihe on satu Kirkholman taistelusta Siinä kuvataan hevosta, joka ammuttiin kuoliaaksi kuninkaan alta. Kuningas oli Kaarle IX. Alakentässä on kuvattu kaksi taksvärkkikapulaa ristikkäin, muistutuksena 300-vuotisesta torppariajasta. Keskellä on nelilehtinen apila, se kuvaa Elimäkeä vanhana maatalouspitäjänä. KYMENKARTANON LÄÄNI Entinen lääni Kymijoen vesistön varrella. Alkaen Kustaa Vaasan 1556 perustama voutikunta. Lääninjakoa 1831 muutettaessa suurin osa Kymijoen alueesta liitettiin Mikkelin lääniin. KUNNANVALTUUSTO Tiettävästi maan ensimmäisenä maalaiskuntana Elimäen kuntakokous asetti kunnanvaltuuston johon tuli 18 jäsentä jakaantuen asukasmäärien suhteessa eri kyläkuntien kesken. Sen puheenjohtajat olivat samoja kuin kuntakokouksenkin puheenjohtajat. Ensimmäisenä puheenjohtajana oli Villikkalan herra Fredrik af Forselles ja varapuheenjohtajana oli Myllylän herra Oskar af Forselles PERTTI HUTRI Tietolähteet: Kymenlaakso ja Etelä-Karjala sanoin ja kuvin Suuri maatilakirja 1965 Etulinjassa itään ja länteen 2011 Maausko näytelmä vuodelta 1906 Liitteet: Suomen perustuslain synty Anjalan kartano Elimäen pitäjän kirkko Pestoomarkkinat

5 5 Liite 1 Suomen perustuslain synty Wredebyn kartanossa Anjalassa. Vuosi 1917 oli Suomessa suurten muutosten aikaa. Kun keisarin valta oli keväällä kutistunut, ryhdyttiin valmistelemaan Suomen uutta hallitusmuotoa jota varten nimitettiin erityinen komitea. Sen ydinhenkilöt; puheenjohtaja K.J.Stålhberg sekä lakimiehet Anton Kotonen ja Rabbe Axel Wrede siirtyivät Helsingin hälystä Anjalaan Wredebyn kartanoon laatimaan perustuslakiehdotusta. Wredebyssä valmisteltu asiakirja muodosti rungon myöhemmin käyttöön otetulle vuoden 1919 hallitusmuodolle. Liite 2 Anjalan kartanossa asui aikoinaan ehkä kuuluisin Anjalalainen, nimittäin Mathilda Wrede (s ). Hän oli siitä kuuluisa, että hän asettui aina heikomman puolelle. Siksipä hänestä tulikin mm. vankien ystävä. Hänen ns. testamentissaan sanotaan minun kansani on sekä valkoista että punaista, heidän täytyy oppia viihtymään samassa maaperässä ja samassa ilmassa, heidän täytyy kasvettua yhteen, yhdeksi ainoaksi kansaksi. Kerrotaan, että Kakolan vangit veistivät kyyneleitä vuodattaen hänelle suurikokoisen ja kauniin hautamuistomerkin, jonka alla heidän parhain ystävänsä Mathilda Wrede lepää. Liite 3 Elimäen pitäjän kirkko Kun Elimäen seurakunta rakennutti nykyisen kirkkonsa, siihen vaikutti ratkaisevalla tavalla Peippolan kartanon silloinen omistaja Kasper Wrede 1600 luvulla. Kirkko rakennettiin silloiseen Peippolan kylään, ja Wrede lahjoitti tontin. Myös hirret josta kirkko rakennettiin, olivat hänen lahjoittamiaan. Perimätiedon mukaan ne oli kaadettu Takamaalla, josta ne olivat vedettykirkonmäelle. Myös alttaritaulu joka on kirkossa vielä tänäkin päivänä, on Wreden sotasaaliina 30-vuotisesta sodasta tuoma. Siinä on vuosiluku Liite 4 Vuonna 1975 Eli8mäen kulttuurilautakunta pestoomarkkinat herätti uudelleen henkiin. Siitä lähtien markkinoille keksittiin oma teema. Tässä muutamia esimerkkejä: 1975 Kansainvälinen naisten vuosi 1978 Karjalaisuus keskuudessamme 1980 Kartanoperinne 1990 Värälän rauha 1991 Pioneerit Korialla 1999 Martat 100 v 2006 Juhlavuosi 2006

Suomen historiaa pääpiirteissään kivikaudesta Kekkosen aikaan

Suomen historiaa pääpiirteissään kivikaudesta Kekkosen aikaan Tämä moniste on tarkoitettu vain pieneksi rungoksi sukeltauduttaessa Suomen historiaan. Keskustelun edetessä voit tehdä merkintöjä sivujen reunoihin ja jopa kääntöpuolelle, jos vain intoa riittää. Voit

Lisätiedot

SUKUPUU nykypäivästä taaksepäin; yhdessä kohtaa edetään jopa vuoteen 1560

SUKUPUU nykypäivästä taaksepäin; yhdessä kohtaa edetään jopa vuoteen 1560 1 SUKUPUU nykypäivästä taaksepäin; yhdessä kohtaa edetään jopa vuoteen 1560 tekijä: Saila Karvinen Tiedot löydetty kirkonkirjoista ja netistä sekä sukulaisilta Merkkien selitykset: * = sukukokoontuminen,

Lisätiedot

ITÄMAASTA ITSENÄISYYTEEN SUOMALAISUUDEN JA RUOTSALAISUUDEN VAIKEA SUHDE

ITÄMAASTA ITSENÄISYYTEEN SUOMALAISUUDEN JA RUOTSALAISUUDEN VAIKEA SUHDE ITÄMAASTA ITSENÄISYYTEEN SUOMALAISUUDEN JA RUOTSALAISUUDEN VAIKEA SUHDE ITÄMAASTA ITSENÄISYYTEEN - SUOMALAISUUDEN JA RUOTSALAISUUDEN VAIKEA SUHDE Julkaisija Suomalaisuuden liitto ry Taitto Sari Lund-Nieminen,

Lisätiedot

Apuv. manttaalilt. Lehmältä. Jouselta

Apuv. manttaalilt. Lehmältä. Jouselta 91 joka vuodelta, kuinka paljon kunakin vuonna ylimääräisiä veroja suoritettiin itse kunkin veroperusteen mukaan:kuinka paljon neljänneskunnalta, verolta ja manttaalilta, jouselta j. n. e. Tämän jälkeen

Lisätiedot

SUKUSEURAN TOIMINTA VALINKAUHASSA SUKUSEURA TILIKAUDELLLA 2007-8

SUKUSEURAN TOIMINTA VALINKAUHASSA SUKUSEURA TILIKAUDELLLA 2007-8 30.5.2008 N:o 33 Sukuseuran kotiseutumatka 26.7.1994. Vaivasniemelle lahti par inky mmenen hengen ryhma. Umpeen kasvanutta tietd kulki ensimmdisend Toini Ampuja, sitten Pauli Vainikka, Kaija Manner, Riitta

Lisätiedot

Häme J20. Rattulan pitäjän Mierolan kylän sarkapellot u. 1749. Jokaisessa lohkossa on jokaisella kylän. Vanhaa sarkaiakoa:

Häme J20. Rattulan pitäjän Mierolan kylän sarkapellot u. 1749. Jokaisessa lohkossa on jokaisella kylän. Vanhaa sarkaiakoa: Jämsänkosken paperitehdas. 7. Elinkeinot. ämeen maakunnan pääelinkeino on: vanhoista ajoista asti ollut maanviljelys. Viljelysmaat olivat etinen alaltaan vähälännät ja sijaitsivat suurten kyläin ympärillä

Lisätiedot

Viljo Hämäläinen LAPSUUDEN KYLÄT

Viljo Hämäläinen LAPSUUDEN KYLÄT Viljo Hämäläinen LAPSUUDEN KYLÄT Viljo Hämäläinen LAPSUUDEN KYLÄT 1 Graafinen suunnittelu ja taitto: Piirroskuvitus: Kansi: Takakannen teksti: Antti Kouvo (vävypoika) Esa Hämäläinen (poika) Nora Forsman

Lisätiedot

Olga Ruoho. Nakkilan kunnankirjasto 150 vuotta

Olga Ruoho. Nakkilan kunnankirjasto 150 vuotta Olga Ruoho Nakkilan kunnankirjasto 150 vuotta 1 Olga Ruoho Nakkilan kunnankirjasto 150 vuotta 2 Kustantaja Nakkilan kunta / kunnankirjasto Nakkila Painopaikka: Multiprint 2013 ISBN 978-952-68053-0-6 (nid.)

Lisätiedot

S/HYVÄJOHTAMINEN PYSTYTKÖ MAHDOTTOMAAN

S/HYVÄJOHTAMINEN PYSTYTKÖ MAHDOTTOMAAN S/HYVÄJOHTAMINEN Yleensä aikaa on riittävästi ja alaisia kannattaa kuunnella. Johtajalla on kuitenkin selkeästi vastuu ja siis myös valta ratkaista asiat. Alijohtajien kanssa voi käydä läpi päätavoitteet

Lisätiedot

Lisan koulusta Tieteiden taloksi Hannu Heikkilä

Lisan koulusta Tieteiden taloksi Hannu Heikkilä Lisan koulusta Tieteiden taloksi Hannu Heikkilä Säätytalon peruskorjauksen yhteydessä 1990-luvun alussa alkoi yhä useammin kuulua kannanottoja, etteivät tieteelliset seurat sopisikaan enää entistä ehompaan

Lisätiedot

Muistan sen kuin eilisen päivän, kun talvisota alkoi 30.11.1939 klo 6.30 aamulla Leivät ja liha jäivät sotilaiden paistettavaksi

Muistan sen kuin eilisen päivän, kun talvisota alkoi 30.11.1939 klo 6.30 aamulla Leivät ja liha jäivät sotilaiden paistettavaksi Maanantai 23. marraskuuta 2009 Pyhäjärveläisyyden vaalija Karjalan puolustaja N:o 11 54. vuosikerta Muistan sen kuin eilisen päivän, kun talvisota alkoi 30.11.1939 klo 6.30 aamulla Leivät ja liha jäivät

Lisätiedot

Jatkosotatapahtumia loppuvuodesta 1943, sivut 16-29

Jatkosotatapahtumia loppuvuodesta 1943, sivut 16-29 Jatkosotatapahtumia loppuvuodesta 1943, sivut 16-29 N:o 6/2013 n Tarkastettu levikki 54 583 n Joulukuun 11. päivänä 2013 Naisjärjestön historiallinen kokous sivu 10 Uudet hallituksen jäsenet sivu 11 Kuntien

Lisätiedot

ROSOISEN SUOMEN KASVATIT

ROSOISEN SUOMEN KASVATIT Veli-Pekka Toiviainen ROSOISEN SUOMEN KASVATIT Kertomus kahden karjalaissuvun Suomesta vuosina 1900 1939 Kirjan kaikki kuvat ovat, ellei toisin mainita, Eero ja Kerttu Toiviaisen perhealbumeista. Etukannen

Lisätiedot

Verkkoversio, osa 1 2. lisätty painos 2012, julkaistaan verkossa. Kannen kuva : Rudolf Koivu. Alkuperäinen teos julkaistiin painettuna v.

Verkkoversio, osa 1 2. lisätty painos 2012, julkaistaan verkossa. Kannen kuva : Rudolf Koivu. Alkuperäinen teos julkaistiin painettuna v. Verkkoversio, osa 1 2. lisätty painos 2012, julkaistaan verkossa. Kannen kuva : Rudolf Koivu. Alkuperäinen teos julkaistiin painettuna v. 1997 NIKINMÄEN HISTORIIKKI 2. lisätty painos v. 2012, julkaistaan

Lisätiedot

Elä sitä, mitä jo olet!

Elä sitä, mitä jo olet! ! Co-Creating meaningful futures. Mikko Paloranta mikko.paloranta@mirrorlearning.com 040 585 0022 Elä sitä, mitä jo olet!... 1 1.1. Lukijalle... 4 2. Luomme oman todellisuutemme... 5 2.1. Minä ja todellisuuteni...

Lisätiedot

Kaiken voi tehdä toisin toteaa SOL palvelut OY, hallituksen puheenjohtaja Liisa Joronen

Kaiken voi tehdä toisin toteaa SOL palvelut OY, hallituksen puheenjohtaja Liisa Joronen Kaiken voi tehdä toisin toteaa SOL palvelut OY, hallituksen puheenjohtaja Liisa Joronen NLP Mielilehti 3/2006 Ihminen on perusluonteeltaan hyvä ja haluaa onnistua. Onnistuminen on mahdollista, jos vain

Lisätiedot

KANSAKOULULAITOKSEN PERUSTAMINEN 1800- LUVUN PUOLIVÄLISTÄ 1900-LUVUN LOPPUUN

KANSAKOULULAITOKSEN PERUSTAMINEN 1800- LUVUN PUOLIVÄLISTÄ 1900-LUVUN LOPPUUN KANSAKOULULAITOKSEN PERUSTAMINEN 1800- LUVUN PUOLIVÄLISTÄ 1900-LUVUN LOPPUUN Kuntakokouksen suhtautuminen kansakoulukysymykseen tasa-arvon ja alueellisuuden kannalta Tero Parkkonen Suomen historian pro

Lisätiedot

K A N S A K 0 U L U N PER U S T A MlN E N. M. O. Karttunen.

K A N S A K 0 U L U N PER U S T A MlN E N. M. O. Karttunen. ETELÄ-POHJANMAAN ENSIMMÄISEj\ K A N S A K 0 U L U N PER U S T A MlN E N. M. O. Karttunen. Kyrön peltoaukea on vuosisatoja ollut maamme huomatvimpia maanviljelysalueita. Siellä ovat pitkin Kyröjokivartta

Lisätiedot

Ajallinen ja iankaikkinen rikkaus Luuk. 12:13-21

Ajallinen ja iankaikkinen rikkaus Luuk. 12:13-21 Ajallinen ja iankaikkinen rikkaus Luuk. 12:13-21 13.Muuan mies kansanjoukosta sanoi Jeesukselle: "Opettaja, sano veljelleni, että hän jakaisi kanssani perinnön." 14.Hän vastasi miehelle: "Ihminen, kuka

Lisätiedot

KUN KESÄN LEIPÄ OLI TOISEN AITASSA Elämää Kiuruvedellä suurina hallavuosina 1866-1868

KUN KESÄN LEIPÄ OLI TOISEN AITASSA Elämää Kiuruvedellä suurina hallavuosina 1866-1868 KUN KESÄN LEIPÄ OLI TOISEN AITASSA Elämää Kiuruvedellä suurina hallavuosina 1866-1868 Kuva 1. Kiuruveden nälkään kuolleiden hautamuistomerkki. Kuva: Mauri Leinonen. Joensuun yliopisto Yhteiskunta- ja aluetieteiden

Lisätiedot

Suur-Suomen aate. ja Itä-Karjala

Suur-Suomen aate. ja Itä-Karjala Tarton Yliopisto Filosofian tiedekunta Itämerensuomalaisten kielten laitos Suur-Suomen aate ja Itä-Karjala Lopputyö Anastassia Trifonova Ohjaaja: Janne Saarikivi Tartto 2005 Sisällys Johdanto 4 Tutkimusongelma

Lisätiedot

Ei kai ole syyni vuoden 1918 tapahtumat Punaleskien avustaminen 1918-1948

Ei kai ole syyni vuoden 1918 tapahtumat Punaleskien avustaminen 1918-1948 Ei kai ole syyni vuoden 1918 tapahtumat Punaleskien avustaminen 1918-1948 Suoranta Kaisa Elina Suomen historian pro gradu -tutkielma Maaliskuu 2006 Joensuun yliopisto 1. Johdanto...1 1.1. Vuoden 1918 sota

Lisätiedot

MINÄ OLEN RAKKAANI OMA ESTHER KORSON

MINÄ OLEN RAKKAANI OMA ESTHER KORSON MINÄ OLEN RAKKAANI OMA ESTHER KORSON MINÄ OLEN RAKKAANI OMA ESTHER KORSON Lahjaksi olette saaneet, lahjaksi antakaa... (Matteus 10:8) Tätä kirjaa ei saa myydä missään tilanteessa. Tämä kirja on omistettu

Lisätiedot

UUDENKYLÄN KULTTURIMAISEMA SYLVÖJÄRVEN MAISEMA ALUE

UUDENKYLÄN KULTTURIMAISEMA SYLVÖJÄRVEN MAISEMA ALUE UUDENKYLÄN KULTTURIMAISEMA SYLVÖJÄRVEN MAISEMA ALUE Tieokas Markku Sakari Meriluoto Onnenlaakso Puutarhatie 24 A 18 FI 16100 UUSIKYLÄ ASEMA m. 045 651 9808 markku.meriluoto@ti eokas.fi www.tieokas.fi Y

Lisätiedot

NUORISO- KULTTUURIA VAI MITÄ SE NYT OLI?

NUORISO- KULTTUURIA VAI MITÄ SE NYT OLI? Julkaisuja 01/2009 Nuorisotyötä Maunulassa 40 vuotta Mitä nuorten Maunulassa on tapahtunut viimeisten vuosikymmenten aikana? Miten alkuaan kaukana keskustasta sijaitsevassa lähiössä aloiteltiin nuorten

Lisätiedot

Väänästen Sukuseura ry:n jäsenlehti

Väänästen Sukuseura ry:n jäsenlehti N:o 15 2007 Väänästen Sukuseura ry:n jäsenlehti Julkaisija Väänästen Sukuseura ry Kotikatu 6 E 11 33710 Tampere Perustettu Helsingissä 14. 11. 1937 www.vaanastensukuseura.fi Toimitus Päätoimittaja: Pentti

Lisätiedot

lastakin. Hoitanut kotiamme ja lapsiamme, joskus jopa yli voimiesi. Silti valittamatta siitä. En olisi koskaan voinut löytää itselleni parempaa ja

lastakin. Hoitanut kotiamme ja lapsiamme, joskus jopa yli voimiesi. Silti valittamatta siitä. En olisi koskaan voinut löytää itselleni parempaa ja ARTSI ALKUSANAT Yöllä sitä ehtii ajattelemaan kaikenlaista, silloin kun uni ei meinaa tulla silmään. Ennen kaikkea tätä omaa elämää ja kuinka nopeasti se aika onkaan täällä mennyt. Nuorin lapsistamme,

Lisätiedot

aika ja sen Ja maailman suurinta hulluutta olisi järjestää elämänsä kellonlyöntien eikä terveen järjen ja ymmärryksen Rabelais

aika ja sen Ja maailman suurinta hulluutta olisi järjestää elämänsä kellonlyöntien eikä terveen järjen ja ymmärryksen Rabelais arto tukiainen tarkasti suunniteltu aika ja sen varjopuolet Ja maailman suurinta hulluutta olisi järjestää elämänsä kellonlyöntien eikä terveen järjen ja ymmärryksen mukaan. Rabelais Kirjoitukseni koskee

Lisätiedot

Kirjallisuuden vaihto hankintatapana

Kirjallisuuden vaihto hankintatapana Tieteellisen kirjallisuuden vaihtokeskus - Georg Strien Kirjallisuuden vaihto hankintatapana Tieteellisen kirjallisuuden vaihdolla on pitkä perinne, vanhimmat viitteet löytyvät vuodesta 1694 Ranskasta.

Lisätiedot

Lumivaaralaisia evakkotarinoita

Lumivaaralaisia evakkotarinoita Lumivaaralaisia evakkotarinoita LUMIVAARALAISIA EVAKKOTARINOITA Etelä-Suomen Lumivaaralaiset ry. toimittanut Kalevi Rapo 4 Kansikuvassa ollaan evakkoon lähdössä. Takakannessa Lumivaaran kirkko 90-luvulla.

Lisätiedot