Sopimus Kankaanpään kaupungin talouden tasapainottamiseksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sopimus Kankaanpään kaupungin talouden tasapainottamiseksi"

Transkriptio

1 1.9.8 Kaupunginvaltuusto Sopimus Kankaanpään kaupungin talouden tasapainottamiseksi Audiator Kehittämispalvelut Eero Laesterä Minna Ainasvuori

2 1 1. JOHDANTO Kankaanpään kaupunginhallitus (6.5.8, 177) päätti hankkia talouden tasapainottamistyön tueksi selvityksen Audiator-Yhtiöihin kuuluvalta Suomen Kuntatarkastus Oy:ltä (Audiator- Kehittämispalvelut). Toimeksianto piti sisällään kunnan nykyisen taloudellisen aseman kuvaamisen vertailutietoineen ja ennusteen tulevasta kehityksestä vuoteen 17 asti sekä talouden tasapainottamissuunnitelman kokoamisen pääsääntöisesti viranhaltijoiden tekemien esitysten pohjalta. Tasapainottamisohjelman pohjaksi kaupungista tehtiin analyysi Audiator Balance talousanalyysin avulla. Talousanalyysi sisältää taloutta ja konsernitasetta koskevan yleisanalyysin, finanssiriskianalyysin, hallinnonalakohtaisen yleisanalyysin sekä ennusteen kunnan talouden tulevasta kehityksestä. Selvityksen aikataululliseksi tavoitteeksi asetettiin tasapainottamissuunnitelman valmistuminen loppukesästä 8. Kaupunginhallitus asetti työtä valmistelemaan kaupungin johtoryhmän jo keväällä 8, konsultit palkattiin antamaan työhön omia näkemyksiään ja arvioimaan toimenpiteiden riittävyys ja kohdentuvuus ja se, ovatko toimenpiteet oikein rytmitettyjä. Kaiken kaikkiaan työn tarkoituksena on löytää keinot, joiden avulla kaupungin talous saadaan tasapainoon. Viranhaltijatyönä tehty työ oli ansiokas ja sinänsä toteuttamiskelpoinen, mutta ongelmaksi muodostui se, että vuoden 8 tilinpäätöksen toteutumisennuste asetti ryhmän uuden ongelman eteen: tilinpäätös oli toteutumassa kolme miljoonaa euroa arvioitua negatiivisemmin ja käytännöllisesti katsoen yhden viikon aikana oli löydettävä lisää tasapainottamiskohteita. Tässä yhteydessä jouduttiin ottamaan käyttöön myös selvät palvelujen tarjontaa supistavat ja palveluorganisaatiota koskevat elementit. Keinovalikoimaan tavoitellaan selkeästi rahamääräisesti laskettavia toimenpiteitä, jotka vaikuttavat talouteen nopeasti sekä hitaammin vaikuttavia kehittämistoimenpiteitä, jotka varmistavat kehityssuunnan muuttumisen. Keinovalikoimaa ei rajattu. Kyseisenä aikana talouden tulee olla sellaisessa tasapainossa, joka turvaa kunnan palveluntuotannon. Edellä mainitulla kaupunginhallituksen päätöksellä hankkeelle valittiin ohjausryhmä johon nimettiin puheenjohtajaksi Kauko Juhantalo, Kesk ja jäseniksi Keijo Kerola, Kesk., Pertti Koivumäki, Kok., Katri Kujanpää, SDP, Anja Vähäkoski, Vas., Jouko Koivumäki, KD ja Irmeli Elomaa, Vihr. Audiator Kehittämispalveluista asioita valmistelivat Eero Laesterä ja Minna Ainasvuori. Ohjausryhmä on kokoontunut prosessin aikana 3 kertaa ja kokouksissa on käsitelty kaupungin talouden tilaa, tunnuslukuja ja ennusteita sekä tulojen lisäys- ja menojen säästömahdollisuuksia. Pakettia ovat käsitelleet myös puolueiden ryhmänjohtajat omassa kokouksessaan Ohjausryhmä päätti kokouksessaan esittää talouden tasapainottamissuunnitelman hallituksen ja edelleen valtuuston hyväksyttäväksi.

3 . AIEMMAT TASAPAINOTUSHANKKEET JA PÄÄTÖKSENTEKOTILANNE Kaupungilla on aiemmin luvulla ollut pyrkimyksenä saavuttaa tasapaino erityisen ohjelman avulla, mutta ohjelman noudattaminen on ollut vähäistä. Nyt tavoitteena on saada aikaan toimenpideohjelma, joka hyväksytään kokonaisuudessaan ja jonka operatiivinen täytäntöönpano annetaan kaupunginhallitukselle ilman, että valtuusto puuttuu asiaan jälkikäteen. Kaupunginhallituksen toimeenpano tapahtuu toisaalta luonnollisesti valtuuston raamittaman toimenpidekokonaisuuden mukaisesti. Myös kuntayhtymien luottamustoimielimissä (PoSa) toimivat kaupunginvaltuutetut sitoutuvat siihen, että tarvittavia päätöksiä ohjelmassa mainittujen säästöjen aikaansaamiseksi tehdään. Sopimuksen toteutumista valvoo tarkastuslautakunta. Toimenpidekokonaisuus perustuu siihen, että jokaiselta hallintokunnalta pyritään ottamaan tasapuolisesti pois jotain osin juustohöyläämällä, mutta myös reaalisesti rakenteisiin ja palvelujen tarjonnan määrään ja laatuun puuttumalla.

4 3 3. KAUPUNGIN TALOUDEN TILANNE JA TALOUTEEN VAIKUTTAVAT TAUSTA- TEKIJÄT Kankaanpään asukasluku on kasvanut vuodesta 197 aina 198 luvun puoleen väliin, jonka jälkeen asukasluku on kääntynyt melko selvään laskuun. Koska kaupungin syntyneet/kuolleet mittari on syntyvyyden suhteen positiivinen, johtuu asukasluvun lasku selvästi muuttotappiosta. luvun ensimmäisen vuosikymmenen asukasluku on samalla tasolla kuin mitä se oli 197 luvun alussa. Asukasluku on kasvanut ja laskenut noin tuhannella hengellä, tämä tarkoittaa usein sitä, että kaupungin palvelurakenteet on mitoitettu vastaamaan kasvanutta asukaslukua, mutta sitä ei ole pystytty sopeuttamaan vastaamaan muuttunutta tilannetta. Mainittu syntyneiden ja kuolleiden tunnusluku osoittaa viimeisen kymmenen vuoden ajalle syntyneiden 65 kappaleen enemmyyttä, mikä on kuitenkin osoitus alueen elinvoimasta. Väestön kasvuennuste on samantapainen kuin useissa muissakin kunnissa. Vuoden 5 perusluvun (1.618 asukasta) ja vuoden 5 ennusteen ero on kuitenkin melko tuntuva, asukasluvun arvioidaan laskevan noin 8% (-114 asukasta). Tämä tarkoittaa vähintäänkin kasvavaa rahoituspainetta, jos kaupunki ei pysty purkamaan ylimitoitettuja palveluorganisaatioita. Se, mikä ei muuttune, on vanhusväestön osuuden kasvu. Vanhusväestön osuuden nousu edustaa yleistä pohjoismaalaista trendiä ja kohtaa sekä kasvukuntia että asukasluvultaan taantuvia kuntia. Asukasluvultaan taantuvien kuntien haaste väestön ikääntymisen suhteen on suuri, vastatakseen haasteeseen on purettava tarpeettomat palvelurakenteet, jotta voidaan suunnata kasvu vanhusväestön hyväksi. Vuosien 5-5 aikana ennustetaan lievää laskua sekä päiväkoti-ikäisiin, kouluikäisiin ja erityisesti työikäisiin. Päivähoitoikäisten lasten määrä alentunee muutamalla lapsella vuodessa, peruskoulu- ja lukioikäisten määrä jo yhden koululuokallisen verran. Voisi olettaa, että päivähoidon kokonaistarve ei tule kasvamaan, mutta hoidon tarjonta voi muuttua yleinen kehitys perhepäivähoidosta päiväkotihoitoon kasvanee. Tämä voi lisätä päivähoidon kustannuksia. Koulujen palveluntarjonta on sopeutettava alenevalle kouluikäisten määrälle. Työikäisten määrä tulee alenemaan lähes sadalla hengellä vuodessa. Kun vastaavasti yli 64- vuotiaiden osuus tullee kasvamaan noin kuudellakymmenellä vuodessa, voidaan huomata haastava yhtälö toisaalta kasvavan palvelunkysynnän ja samalla rapautuvan rahoituskyvyn vuoksi. Eniten hoitoa vaativien yli 84-vuotiaiden määrä tullee kasvamaan yli kymmenellä vanhuksella vuodessa. Edellinen tarkoittaa kaupungin väestöllisen huoltosuhteen selvää heikkenemistä ja väestön keskiiän kasvua noin 4 vuodesta 45 vuoteen. Sukupuolten välisessä tasapainotilassa naisten osuus pysyy vakiona, mutta tilanne ei ole tasapainoinen naisten osuuden ollessa 51,5 % ja miesten 48,5 %. Väestö ikääntyy melko tasaisesti molempien sukupuolten kesken, joten naisten suurempi terveydenhuoltopalvelujen käyttö ei rasita kokonaistaloutta suhteessa enempää terveydenhuoltomenojen osuudella. Vaikka muuttoliikkeen etumerkki onkin negatiivinen, sen nopeudessa piilee positiivinen asia: jos muuttoliike on joko positiivista tai negatiivista, mutta rajoittuen noin +/-,5 prosenttiyksikköön vuodessa, ei palveluntarjonnan sopeuttaminen ole ylivoimaista. Sitä vastoin muuttoliikkeen ylit-

5 4 täessä +/- yhden prosenttiyksikön, alkaa seurata erilaisia haasteita palvelujen rahoittamisessa ja oikeassa vauhdissa tehtävässä palvelurakenteiden sopeuttamisessa. Muuttoliikkeen väärästä etumerkistä huolimatta Kankaanpään verotettavassa tulossa on ollut reaalikasvua. Kaupungin toimintakohtaiset nettomenot ovat kasvaneet reaalisesti vuodesta 1 noin %, noin 3,65% vuodessa. Samaan aikaan verotettava tulo on kasvanut vain noin 1,5 % vuodessa. Keskiarvoa vähemmän ovat kasvaneet yleishallinto, muut palvelut ja opetustoimi kokonaisuudessaan. Sitä vastoin keskiarvoa enemmän ovat kasvaneet suurimmat sektorit, terveydenhuolto ja sosiaalitoimi. Sosiaalitoimen kasvu on ollut keskimäärin 5,1% vuodessa, myös terveydenhuolto kokonaisuudessaan on hieman kunnan keskimääräistä kasvua nopeammin (terveydenhuolto yhteensä 4,1%, josta perusterveydenhuolto 3,96% ja erikoissairaanhoito 4,4% - hammashuollon kasvu ylittää edelliset). Sekä sosiaalitoimen että terveydenhuollon kasvut ylittävät selvästi verotettavan tulon kasvun, mikä väistämättä asettaa haasteita joko sektorin saneeraukselle tai vastaavasti valmiudelle lisärahoittaa palveluja verotuksella. Edellinen tarkoittaa kaupungin nettomenojen muutoksessa sitä, että toisaalta kaupungilla olisi tilaisuus sopeuttaa palvelutuotanto-organisaatiotaan muuttuneeseen tilanteeseen ja muuttuvaan palveluntarpeeseen: yleishallinto, muut palvelut ja opetustoimi joutunevat edelleen supistumaan, jotta vanhustenhuollon vaatimukset voidaan täyttää. Menojen sopeuttaminen tarkoittaa teoriassa sitä, että hallinto ja tukipalvelut voisivat karsia nettomenoista noin,7 % vuodessa, perusopetus jopa yli 3 % vuodessa muutaman lähivuoden aikana. Päivähoito ja esiopetus olisivat myös mahdollisesti karsittavia sektoreita, oletuksena on kuitenkin siinä, että päivähoito ei painotu laitospainotteiseksi enempää kuin mitä nyt on tapahtunut. Vanhustenhuoltoon liittyen vanhusten laitospalveluihin ja kotipalveluihin tulee kohdistumaan tuntuva palveluntarpeen lisäys, jopa yli % vuodessa. Terveydenhuollon osalta lisäys ei ole samaa tasoa kuin mikä pelkästään vanhusten määrän kasvun perusteella voisi olettaa, koska muut ikäryhmät vapauttavat omaa palveluntarvettaan lisäys on kuitenkin teoriassa yli 1 % vuodessa. Palveluntarpeen muutos tarkoittaisi itse asiassa mahdollisuutta karsia nettomenoja jopa 1,3 miljoonaa euroa vuodessa. Määrä pienenee, kun ikärakenne muuttuu ja asukasluku edelleen alenee. Tilanne on kaupungin palvelurakenteen suuntaamisen kannalta haastava: toisaalta on pystyttävä purkamaan lasten ja nuorten tarvitsemia palveluita vanhusten palveluiden hyväksi ja keskittämään palveluita sinne, missä niitä tarvitaan juuri nyt ja aivan lähitulevaisuudessa. Nykyisellä tulo/meno rakenteella kaupungilla ei ole mahdollisuuksia järjestää palveluita tasaisesti kaikissa kaupungin osissa. Palveluntuotantoa on keskitettävä sinne, missä väestö on. On selvää, että erityisesti hoito-ja hoivatyöntekijöiden saatavuus on turvattava, mutta ylimääräisiä työntekijöitä ei silti voida pitää organisaatiossa. On luotettava siihen, että Kankaanpään sijainti on niin hyvä, että kaupunki saa tarvitessaan palveluja tuottavia työntekijöitä silloin, kun tilanne on akuutti. Varautuminen sillä tavalla, että organisaatiossa pidetään työntekijöitä ja palvelurakenteita varmuuden vuoksi ei ole mahdollista. Kaupungin toimien ja palveluntarpeen taustalla vaikuttavista taustamuuttujista tarkastellaan usein työttömien määrää, alkoholinkulutusta ja sairastavuusindeksiä. Nämä mittarit ovat Kankaanpään osalta hieman kokolla mitä tulee koko maahan ja Satakunnan sairaanhoitopiirin muihin

6 5 kuntiin, mutta kohollaan olo on linjassaan kuntatyypissä - muissa maaseudun palvelukeskuksissa. Taulukko 1. Nettomenot toiminnoittain

7 6 Taulukko. Väestön ikärakenteen muutoksen vaikutus kunnan palvelurakenteen rahoitukseen Jotta kyseinen kehitys saataisiin käännettyä tasapainoisemmaksi, tulee kaupungin pikaisesti suunnata strategiaansa niin, että Kankaanpäähän saadaan edelleen muuttamaan nuoria perheitä. Vanhusvoittoisuuden kasvamisesta seuraa erityisen suuret haasteet koko terveydenhuollolle ja vanhusten kotipalveluille sekä laitoshoidolle. Terveydenhuollon osalta on jatkuvasti harkittava edullisinta tapaa erikoissairaanhoidon palvelujen tuottamiseen.

8 7 Kunnan nimi: Kankaanpää KNO 14 Copy right Perlacon Oy 6-7 Kaikki Muutos 5./..5 Muutos/v kpl %:ia A sukasluku , % -51 -,4 % Ikärakenne, kpl.6 vuotta ,5 % -4 -,4 % 6 - vuotta ,3 % - -1, % Peruskoulu, v ,3 % -17-1,1 % Lukio, , % -6-1, % Työikä, 64 v ,3 % -84-1,1 % vuotiaat ,9 % 5,1 % vuotiaat ,9 % 4 3,1 % yli 84 -vuotiaat ,8 % 1 5,5 % Eläkeikä, yli 64 v ,7 % 6,8 % Keskilukujen keskiarv o 4, 41,3 4,9 44,1 45,1 Indeksoitu m uutos: M ääräxx/m äärä5 Lähde: Tilastokeskus, v äestötilasto vuotta 6,97 % 6,95 % 6,95 % 7,1 % 6,94 % ASL ,4 % ( Δ 5 /197) 6 - vuotta 1,17 % 1,1 % 1,1 % 1,1 %,97 % ASL ,6 % ( Δ 5 /198) Peruskoulu, 7 16 v 1,11 % 1,79 % 1,5 % 1, % 1,3 % ASL ,8 % ( Δ 5 /199) Lukio, ,99 % 3,97 % 3,47 % 3,15 % 3,3 % ASL Työikä, 64 v 59,81 % 59,9 % 56,17 % 53,18 % 5,56 % ASL , % ( Δ 5 / 5) vuotiaat 9,34 % 1,44 % 1,91 % 14,88 % 14,4 % ASL ,1 % ( Δ 3 / 5) vuotiaat 6,8 % 6,69 % 7,4 % 8,43 % 1,7 % Synt../.. Kuoll. - 1 vuotta 65 yli 84 -vuotiaat 1,7 %,8 %,85 % 3,15 % 3,87 %,5 % Eläkeikä, yli 64 v 17,11 % 19, % 3,15 % 6,46 % 8,97 % K ankaanpää M iehet N aiset Kaikki Josta sukupuolet Miehet 49,1 % 49, % 48,9 % 48,9 % 48,8 % 48,8 % Naiset 5,9 % 51, % 51,1 % 51,1 % 51, % 51, % PARAS -hankkeen huoltos. 56,7 % 58,6 % 67,7 % 77,5 % 85,7 % (Alle kouluikäiset + kouluikäiset + Yli 64-v uotiaate) / (Lukioikäiset + aktiiv iv äestö) Taulukko 3. Väestön ikärakenne, sukupuolijakauma ja väestöllinen huoltosuhde

9 8 Taulukko 4. Oppilasennuste (väestörekisterin mukainen) Edellä olevaan taulukkoon on koottu koulujen oppilasmäärät. Tilastoinnin ajankohta on 8/8. Valmistelussa käytetään vain Väestörekisterikeskuksen virallisia tilastoja, ei koulujen läheisyydessä valmisteltuja epävirallisia oppilasennusteita. Valmistelu- ja päätöksentekotilanne on myös oppilasmäärien kehityksen suhteen haastava: väestön kasvu keskittynee taajama-alueille ja niiden välittömään läheisyyteen, eikä kyläkouluverkoston vahvistaminen ole enää perusteltua siitäkään huolimatta, että kylille voi muuttaa yksittäisiä asukkaita. Pysyvä peruste kylille muuttamiseen ei voi enää uskottavasti olla kyläkoulujen säilyminen nykyisellään. Tasapainottamispakettiin sisältyy kahden koulun (Narvin koulu ja Veneskosken koulu) lakkauttaminen lukien. Lakkauttamiseen liittyvät operatiiviset toimenpiteet valmistelee sivistyslautakunta. Vuodesta 9 lähtien koulun toiminta lakkaa, mikäli oppilaiden lukumäärä laskee alle 5.

10 9 4. KAUPUNGIN TALOUDEN FINANSSIRISKIT Kunnan toiminnan rahoitukseen kohdistuu erilaisia riskejä, finanssiriskejä. Riskit ovat paikannettavissa taustalta kumpuaviin (menestys)tekijöihin ja varsinaisiin tuloslaskelmasta, taseesta ja rahoitusosasta pääteltävissä oleviin tekijöihin. Jos taustalla vaikuttavat riskitekijät ovat hyvissä riskiluokissa (lähempänä yhtä kuin viittä), voidaan uskoa, että oikealla taloudenhoidolla ja kuntastrategialla kunnan rahoitus on turvattu. Kankaanpään taustalla olevien muuttujien yhteenlasketut riskit ovat keskinkertaisessa riskiluokassa kolme. Kaupungin talouden staattista rahoitusriskiasemaa kuvaavat tunnusluvut ovat keskinkertaisessa luokassa kolme, mikä on varsin maltillinen lukema. Dynaamiset finanssiriskit, jotka vasta realisoituessaan vaikuttavat kaupungin rahoitusasemaan, ovat olleet vuonna 6 melko vähäriskisessä luokassa kaksi. Jos Kankaanpään kaupungin kaltaisen kunnan rahoitusriskit realisoituvat, se heijastuu nopeasti kaupungin kykyyn rahoittaa uutta palvelurakennetta terveellä tavalla.

11 1 Menestystekijöistä hyvässä riskiluokassa ovat sijainti, alkutuotannon vähäinen osuus, huoltosuhde (vielä), koulutustaso, taajama-aste, työpaikkaomavaraisuus ja väestön tiheys. Väestön ikärakenne on kokonaisuudessaan riskien suhteen keskinkertainen. Kankaanpää on profiloitunut maaseudun palvelukeskukseksi. Tämä tarkoittaa sitä, että kaupunki pyrkii järjestämään alueellaan laajan valikoiman palveluja. Palvelukeskukseksi profiloituneissa kunnissa erityisesti talouden staattiset riskit ovat korostuneita. Kankaanpäätä lähellä oleva kuntarakenne voisi löytyä esikaupunkikunnista, jotka keskittyvät tarjoamaan nukkumalähiöpalvelut kuntalaisille ja toimivat jossain määrin työssäkäyntialueen muiden palvelujen varassa. Myös rahoituksen riskejä kasvattavat työttömyys, heikko huoltosuhde ja väestön alhainen tulotaso. Erityisesti väestön alhaisen tulotason ja palvelukeskuksen statuksen ristiriita on huomattava. Staattiset riskit kuvaavat taseen tilannetta ja taseessa jo nyt olevia riskejä, joiden kautta rahoitus voi vaikeutua tai joihin voivat vaikuttaa dynaamiset riskit realisoituessaan. Kaupungin staattiset riskit kuvaavat sitä, että maksuvalmiuden riski on suuri (vaikka kaupunki ei koskaan voikaan joutua yrityksen tapaiseen maksuvalmiuskriisiin), mutta muut staattiset riskit ovat edelleen hallinnassa. Käyttöomaisuuden riski voi realisoitua, jos väestö ikääntyy arvioitavissa olevaa vauhtia ja nuorten asukkaiden määrä vähenee, näin nuorten hyväksi rakennettu infrastruktuuri joudutaan uudelleen arvioimaan ja pahimmillaan joko kirjaamaan alas tai saneeraamaan toisten väestöryhmien käyttöön.

12 11 Dynaamiset finanssiriskit edustavat melko pientä tai maltillista riskiä. Kaupunki on joutunut kasvattamaan tulojaan erityisesti maksuja ja myyntituloja nopeasti, ja tämä aiheuttaa riskin kokonaisrahoitukselle. Yleensä riskinen tuloerä, valtionosuudet, on kaupunkilaisten onneksi maltillisessa riskiluokassa kaksi. 5. HYVÄ VAI PAHA KIERRE? Kunnan taloutta voidaan tarkastella myös erityisellä kierretarkastelulla. Hyvässä kierteessä olevan kunnan asukasluku on usein korkeintaan lievässä laskussa, useimmiten kuitenkin positiivinen. Tästä seuraa yleensä se, että talous on tasapainoinen (yritystaloudessa kannattava, vuosikate kattaa poistot). Jos talous on kannattava, säilyy kunnan maksuvalmius ja kunta ei yleensä joudu ottamaan lainaa investoidakseen tai lyhentääkseen vanhaa lainaa. Ainoastaan voimakkaassa muuttovoitossa oleva kunta joutuu lainaamaan pystyäkseen rahoittamaan kuntaan muuttavien palvelurakenteen. Kankaanpään kaupungin talous on muodostunut kuitenkin alijäämäiseksi (kannattamaton, ei tasapainoinen toiminta), sen maksuvalmius on heikentynyt ja tase on jo jokseenkin pahasti velkaantunut. Kaupungin lainakanta onkin voimakkaassa kasvussa ja taseessa kumulatiivinen alijäämä alkaa arvioiden mukaan kasvaa. Kankaanpään kaupunki on lähihistorian perusteella kierretarkastelun valossa pahaan kierteeseen ajautuva kunta.

13 Asukasluvun muutos ennakoimassa tulojen muutosta Vuosikatteen ja poistojen erotus kuvaamassa tulojen ja menojen tasapainoa (kannattavuutta) Poistot Vuosikate 1 6 Velkaantuneisuus, kyky lyhentää velkaa 4 Maksuvalmius (vrk) Lainakannan 1/1-osa Vuosikate Kuva 1. Kierretarkastelu

14 Lainakanta Taseessa oleva kumulatiivinen ali/ylijäämä Kuva. Lainakannan ja taseen ali/ylijäämän kehitys Kaupungin meno-/tulorakenne on yksi merkittävä syy talouden heikkoon tilaan. Menot ovat kasvaneet jo kauan useita prosentteja nopeammin kuin tulot, ja kehitys on selvästi kiihtynyt kuluvan vuosikymmenen ja erityisesti viimeisen viiden vuoden aikana. Kaupungin tulojen kehitys on ollut selvästi nopeampi verrattaessa sitä samalla tavalla kasvaneisiin ja samankokoisiin kuntiin. Toimintamenojen kasvu vaikuttaa jopa hallitsemattomalta sekä suhteessa kunnan omaan historiaan, mutta varsinkin suhteessa muihin tarkasteltaviin kuntiin. Menojen kehitystä hidastamalla kehityssuunnasta olisikin saatavissa suotuisa. Verotettavan tulon kasvukehitys on positiivinen. Menojen kasvun ollessa -4 prosenttiyksikköä korkeampi kuin tulojen kasvun, on tilanne kunnan talouden kannalta kestämätön. Kaupungin käyttötulot ovat kasvaneet reaalisesti vuosina 7,7 %, kun käyttömenot ovat kasvaneet 4,3 %. luvun tarkastelun perusteella tilanne on edelleen heikentynyt, tulojen kasvu on hieman parantunut, mutta myös menokasvu edelleen kiihtynyt.

15 14 Taulukko 5. Asukasluvun, tulojen ja menojen kehitys Talouden paha kierre ei ole muuttumassa, jos talouden kehitys jatkuu nykyisellään. Kaupungin oman talousarvion ja -suunnitelman sekä asiantuntijoiden arvioiman todennäköisen kehityspolun seurauksena kaupungin talous on juuttunut alijäämää tuottavalla uralle, josta seuraa nykyisellä veroprosentilla raju velkaantuminen ja kumulatiivisen alijäämän kasvu. Kumulatiivinen alijäämä ylittäisi kriittisenä pidetyt arvot -5 euroa/asukas ja -1 eur/asukas vuoden 11 aikana ja kaupunki ajautuisi automaattisesti nykykriteerein kriisikuntalistalle pian tämän jälkeen. Poistojen tason alapuolelle arvioidulla nettoinvestointien tasollakin kaupunki velkaantuisi kymmenessä vuodessa 16 eurosta velkaa asukasta kohden lähes 48 euroon velkaa asukasta kohden. Myös muilla valtioneuvoston kriisimittareilla mitattuna kaupungin talous painuisi erittäin vaikeaan tilaan: kaikki pahan kierteen mittarit osoittavat syvempää kriisiä.

16 15 Taulukko 6. Velkatasapaino vuoteen 17 Talouden ahdingosta on esitettävissä esimerkkinä laskelma, jossa kaupungin taloutta tarkastellaan juuri valtionvarainministeriön kuntaosaston käyttämien kriisimittareiden avulla. Oikeastaan ainoa mittari, joka EI alittaisi kriisitasoja, olisi veroprosentti. Alijäämät poistava veroprosentti nykyisellä kasvulla olisi 1 3 prosenttia. Tämäkään taso ei riittäisi kerryttämään kaupungin kassaan ylimääräistä maksuvalmiuspuskuria ja investoinnit olisi jatkuvasti rahoitettava lainalla.

17 Taulukko 7. Ennuste 17 16

18 17 Budjettikuri Taulukko 8. Budjettikurin toteutuminen Yllä oleva taulukko kuvaa osaltaan Kankaanpään budjettikuria ja talouden arvioitavuutta. Usein alijäämäkunnissa budjettivuodenkaan aikana ei pysytä arvioidussa ja kehityksen suuntaa ei saada käännettyä, vaikka budjetissa tavoiteltaisiin leikkaavuutta. Erityisen hyvin budjettikurittomuutta kuvaava toimintakate on ylittynyt useina tarkasteluvuosina. Ilmeisesti ainoa hallintokunta, joka on säännöllisesti pystynyt noudattamaan budjettiraamia, on ollut tekninen sektori. Verotulojen kehitys on arvioitu maltillisesti ja niitä on kertynyt joka vuosi arvioitua enemmän. Valtionosuuksien arvioinnissa on ollut lievää optimismia. Toimintakatteen ylitys on huolestuttava asia, koska juuri siihen kunta pystyisi itse riittävällä budjettikurillaan vaikuttamaan. Verotettavien tulojen määrä ja valtionosuudet tulevat enemmänkin annettuina tekijöinä onneksi myös ne ovat toteutuneet Kankaanpäässä jokseenkin positiivisesti talousarviosta poiketen. Jotta budjettikuri säilyy, on toisaalta hallintokunnille tehtävä riittävän selväksi se, että määrärahoja ei saa ylittää, mutta hallintokunnille on myös annettava valtuudet puuttua ylityksiin ilman, että palvelujen karsimisesta kesken budjettivuoden tulee poliittista kysymystä.

19 18 6. TULO- JA MENORAKENTEET Kankaanpään kaupunkia verrataan seuraavassa muutamaan lähikuntaan ja verrokkiryhmään sekä koko maahan. Verrokkiryhmä koostuu kunnista, joiden asukasluku on +-%:n suurempi tai pienempi kuin Kankaanpäässä. Tarkastelulla pyritään saamaan käsitys siitä, millaisilla tuloilla ja tulopohjalla kunta tuottaa palveluitaan. Verrokkitarkastelussa pyritään löytämään myös sellaisia kuntia, joissa mittarit ovat positiiviset. Taulukko 9. Verrokkitarkastelun keskiarvon muodostavat kunnat Verrokkikunnissa osassa on oma terveyskeskus, osassa ei. Kankaanpään toimintatulot ovat alhaiset sekä verrokkiin että koko maahan verrattuna. Toimintatulot ovat lisäksi kasvaneet tasaisesti vuodesta 1. Kaupunki kerää toimintatuloilla koko maahan nähden,5 miljoonaa ja verrokkiryhmään nähden,9 miljoonaa euroa vähemmän tuloja.

20 19 Toimintatulot euroa/asukas Taulukko 1. Toimintatulot verrokkitarkasteluna Ongelma on siinä, että toimintamenot ovat verrokkiryhmän menoja suuremmat koko maan toimintamenot asukasta kohden laskettuna ovat Kankaanpäätä suuremmat. Vaikuttaa siltä, että kaupunki tuottaa sellaisia palveluita, joita vastaavankokoiset kaupungit eivät enää asukkailleen tuota ja, että palveluiden laatu ei ole ainakaan huono. Kaupungin menot ovat kasvaneet huolestuttavan paljon asukasta kohti laskettuna, toisaalta asukaskohtaisten menojen ero koko maan ja Kankaanpään välillä on pienentynyt, mutta huolestuttavasti kasvanut verrokkiryhmään verrattuna. Voitaneen päätellä, että verrokkikunnat ovat alkaneet aiemmin sopeuttaa menojaan vastaamaan tulojaan kuin Kankaanpää. Toimintamenot euroa/asukas Taulukko 11. Toimintamenot verrokkitarkasteluna Maalaismaisen kaupungin tulopohjan merkittävä osa perustuu verotettaviin tuloihin ja valtionosuuksiin. Kankaanpään verotettavat tulot ovat vuonna 6 olleet verrokkia ja koko maata selvästi alhaisemmalla tasolla. Huono verotulopohja johtunee menneisyydessä tapahtuneista asioista ja on seurausta myös muista talouteen vaikuttavista negatiivisista asioista. Verotulopohja on todennäköisesti kuntalaisten kesken erittäin epätasainen. Verotulopohja on kuitenkin maaseutumaisessa ympäristössä lähes ainoa keino rahoittaa palvelut, ja koska verotulopohjan kasvattaminen riittävän nopeasti on työlästä, jopa mahdotonta, on menot sopeutettava tuloihin. Kankaanpään onneksi verotettavat tulot ovat kuitenkin reaalisesti kehittyneet positiivisesti eivätkä taantuneet, niin kuin monessa muussa alueen kunnassa. Laskennallinen verotettava tulo euroa/asukas Taulukko 1. Verotettava tulo verrokkitarkasteluna

21 Maaseutumaisille kunnille toisen tärkeän tuloerän ovat muodostaneet valtionosuudet. Kankaanpään valtionosuudet ovat vertailuryhmiä alhaisemmat, mikä johtuu ennen kaikkea kaupungin hyvistä elinolosuhteista verrattuna moneen muuhun kuntaan. Kunnan rahoitusriskien suhteen olisi parempi, jos rahoitus perustuu esimerkiksi omiin verotuloihin ja alueesta versovaan positiiviseen kehitykseen kuin valtion päätöksistä riippuvaisiin valtionosuuksiin. Vastoin yleistä oletusta valtionosuuksien määrä on lähihistoriassa jopa kasvanut, Kankaanpäässäkin jopa useita satoja euroja asukasta kohden. Tämä ei kuitenkaan ole riittänyt, eikä tulevaisuus tuone samanlaista tuntuvaa tulonlisäystä tullessaan oletuksena on, että valtionosuusuudistuksen seurauksena valtionosuuksien määrä tullee alenemaan ja kunnat saavat omista verotuloistaan suuremman osan omaan käyttöönsä tämä tulee olemaan kuitenkin käytännöllisesti katsoen nollasummapeliä. Koska kaupungin verotettava tulo on ollut keskimääräistä alemmalla tasolla, mutta veroprosentti jopa maan ja verrokin keskiarvon alapuolella on todettava, että veroprosenttia olisi pitänyt nostaa noin yhden prosentin verran jo viisi vuotta sitten. Alhaisella veroprosentilla koetetaan usein ohjata hallintokuntien käytöstä, mutta usein huonolla menestyksellä parempi keino olisi kuitenkin ohjata palvelujen tarjontaa vastaamaan palveluntarvetta. Valtionosuudet euroa/asukas Taulukko 13. Valtionosuudet verrokkitarkasteluna Verotulot euroa/asukas Yhteisöveron osalta entinen merkittävä teollisuuspaikkakunta Kankaanpää on selvästä alhaisemmalla tasolla verrattuna verrokkiryhmään tai koko maahan. Yhteisöveron muutokset asukasta kohden ovat olleet huomattavat. Kiinteistöveroa kertyy verrokkiryhmän verran, jopa hieman enemmän, mutta selvästi vähemmän kuin koko maassa keskimäärin. Koska Kankaanpään kiinteistöveroprosentit ovat jo varsin korkeat, selittyy ero veropohjalla: Kankaanpään kiinteistöveropohja on joko huomattavan alhainen tai sitten veropohjaa ei ole tarkastettu riittävän usein.

22 1 Taulukko 14. Muut verotuloerät Poistojen taso on Kankaanpäässä matala vertailussa koko maahan ja vertailuryhmään. Poistoaikojen pituus ei ole selitys tähän, sillä poistoajat ovat nyt pääsääntöisesti kirjanpito-ohjeiden sallimat maksimipoistoajat. Kankaanpää on jatkuvasti investoinut asukasta kohden sekä verrokkia että koko maata vähemmän. Tämä alentaa luonnollisesti myös poistojen tasoa. Taulukko 15. Poistot ja investoinnit Toiminnan kustannusten vertailu Taulukko 16. Henkilökunnan määrä suhteessa verrokkeihin ja valtakunnan keskitasoon Kankaanpään kaupungin palveluksessa oli vuonna 6 yhteensä 647 henkilöä (51 työntekijää/1 asukasta). Määrä on 74 työntekijää vähemmän kuin kaupungin verrokkiryhmässä ja 7 työntekijää vähemmän kuin koko maassa keskimäärin. Henkilökuntamäärään vaikuttaa luonnollisesti kunnan palvelutuotannon organisointi ja se, onko toimintoja (esimerkiksi terveyskeskus, lomitus jne.) siirretty peruskunnan ulkopuolisen yksikön tai toisen kunnan ylläpidettäväksi.

23 Vaikka työntekijämäärä onkin yllä olevan tilaston perusteella kohtuullinen, taulukko ei tarkoita sitä, etteikö jossakin rakenteissa olisi korjattavaa. Toimialoja tarkastellaan verrokkitarkastelussa siten, että toimialan nettomenoja verrataan viiteryhmään (asukasluku +/- % Kankaanpäähän verrattuna). Ero muutetaan absoluuttisiksi euroiksi sekä nimettyihin verrokkeihin euroa/asukas. Erotus kertoo, käytetäänkö kaupungissa enemmän vai vähemmän varoja toimialaan kuin verrokkiryhmässä. Tarkasteluasetelmassa ei oteta kantaa palvelujen tehokkuuteen, laatuun, jonoihin yms. ei-mitattaviin tekijöihin, tarkastelu käsittää ainoastaan kappaleen alussa mainitun perusteen. Taulukko 17. Yleishallinto Kaupunki käytti yleishallintoon vuonna 6 n. 3. euroa enemmän kuin vertailuryhmä. Erityisesti yleishallinnon resurssointi saattaa poiketa paljonkin eri kunnissa. Joissakin kunnissa yleishallinnon työntekijöitä on siirretty toimialoille, esimerkiksi perusturvan hallinnoksi. Yleishallinnon vertailtavuus on myös kärsinyt viimeisen kahden vuoden aikana Kainuun malli - kokeilun vuoksi, kun kaikki perusturvan ja sivistyksen menot on siirretty ostopalveluina yleishallinnon kustannuksiin. Taulukko 18. Opetustoimi Opetustoimeen Kankaanpäässä käytettiin viiteryhmään nähden vähemmän rahaa, Opetustoimen nettomenot ovat kuitenkin kasvaneet melko voimakkaasti viime vuosien aikana, 15 /asukas vuodesta 1 vuoteen 6. Esiopetuksessa oppilaita kpl Nettomeno/oppilas Koko maa keskimäärin Viiteryhmä, 61 kuntaa Erotus viiteryhmään eur/oppilas Perusopetus, oppilasmäärä Nettomeno/oppilas Koko maa keskimäärin Viiteryhmä, 61 kuntaa Erotus viiteryhmään eur/oppilas

24 3 Lukio-opetus, oppilasmäärä Nettomeno/oppilas Koko maa keskimäärin Viiteryhmä, 61 kuntaa Erotus viiteryhmään eur/oppilas Taulukko 19. Oppilaskohtaiset kustannukset 1 Esiopetuksen ja perusopetuksen nettomeno/oppilas on ollut Kankaanpäässä viiteryhmää alhaisempi koko tarkastelujakson ajan. Oppilaskohtainen kustannus on kuitenkin kasvanut - esiopetuksen oppilasmäärä on ollut melko vakio, mutta menot ovat kasvaneet. Perusopetuksen oppilasmäärä on laskenut tuntuvasti, samoin lukion oppilasmäärä. Oppilaskohtaiset nettomenot ovat jatkuvasti kasvaneet johtuen siitä, että kouluja on edelleen tuloihin nähden liian paljon. Taulukko. Kansalaisopisto Kansalaisopistoon on Kankaanpäässä käytetty rahaa viiteryhmää enemmän koko tarkastelujakson ajan, vuonna 6 n. 1.. Myös kansalaisopiston oppilasmäärä on ollut jatkuvasti kasvussa palveluntarjonta lienee kasvanut. Taulukko 1. Liikunta ja ulkoilu Myös liikuntaan ja ulkoiluun on käytetty rahaa viiteryhmää enemmän, vuonna 6 n... Ero viiteryhmään nähden on kasvanut kolmen viimeisen tarkasteluvuoden aikana. Taulukko. Sosiaalitoimi Sosiaalitoimen rahankulutus oli vuonna 6 n. 1. euroa viiteryhmää suurempi. Sosiaalitoimen nettomenot ovat olleet vielä vuonna 5 alhaisemmat kuin verrokkiryhmässä, mutta 6 kehitys on puhkaissut rajan, jonka jälkeen menot ovat myös verrokkia suuremmat. Sosiaalitoimessa suunta on ollut huolestuttava ja hyvin nopea, vaikkakin samansuuntainen kuin vertailuryhmissä.

25 4 Päiväkotihoidossa yhteensä lapsia Nettomeno/päiväkotihoidossa oleva Koko maa keskimäärin Viiteryhmä, 61 kuntaa Erotus viiteryhmään eur/hoidettava Päiväkotihoidon hoitopäivät yht Nettomeno/päiväkotihoidon hoitopäivä Koko maa keskimäärin Viiteryhmä, 61 kuntaa Erotus viiteryhmään eur/hoitopäivä Muussa lasten päivähoidossa lapsia yht Nettomeno/muussa päivähoidossa hoidettu Koko maa keskimäärin Viiteryhmä, 61 kuntaa Erotus viiteryhmään eur/hoidettava Muussa lasten päivähoidossa hoitopäiviä Nettomeno/muun päivähoidon hoitopäivä Koko maa keskimäärin Viiteryhmä, 61 kuntaa Erotus viiteryhmään eur/hoitopäivä Taulukko 3. Lasten päivähoito Päivähoidon menot ovat Kankaanpäässä olleet hyvin samassa linjassa verrokkien kanssa. Ongelmana on, että nettomenot hoidettavaa ja hoitopäivää kohden ovat kasvaneet, mikä osoittaa joko sen, että menoja ei ole voitu leikata tai sen, että hoidon laatua on jatkuvasti parannettu. Taulukko 4. Lasten ja nuorten laitoshoito Lasten ja nuorten laitoshoitoon käytettiin vuonna 6 n. 7. enemmän rahaa kuin samankokoisissa kunnissa keskimäärin. Kehitys on melko yleinen Kankaanpään tapaisessa kaupungissa, mutta kehitykseen pitää pystyä puuttumaan oikealla sijoittelulla ja palveluja tarjoavien laitosten tarkalla valinnalla. Taulukko 5. Vanhustenhuollon laitospalvelut Vanhustenhuollon laitospalveluihin käytettiin n. 1. enemmän rahaa vuonna 6 kuin vertailuryhmässä.

26 5 Taulukko 6. Vammaishuollon laitospalvelut Vammaishuollon laitospalveluihin käytettiin n. 9. enemmän rahaa vuonna 6 kuin vertailuryhmän kunnissa keskimäärin. Taulukko 7. Terveydenhuolto Terveydenhuoltoon käytettiin Kankaanpäässä noin 8. euroa enemmän rahaa kuin viiteryhmän kunnissa keskimäärin. Perusterveydenhuollon käynnit ovat alentuneet sekä määrällisesti että määrällisesti asukasta kohden. Vastaavasti erikoissairaanhoidon avohuoltokäynnit ovat kasvaneet. Perusterveydenhuollon nettomenot ovat noin 63. euroa suuremmat kuin verrokissa, erikoissairaanhoidon nettomenot verrokissa. Hammaslääkäripalveluiden rahankulutus oli jonkin verran suurempi (. euroa) kuin viiteryhmän kunnissa. Hammaslääkärikäynnin nettomeno on kasvanut. Taulukko 8. Muut palvelut Kankaanpään rahankulutus erityisesti palo- ja pelastustoimeen ylittää verorokin noin 3. eurolla, toimitila -ja vuokrauspalveluiden lähes miljoonalla eurolla. Toimitila- ja vuokrauspalvelut tuottavat usein nettotuloa.

27 6 Taulukko 9. Kaikki palvelukokonaisuudet yhteensä Kaiken kaikkiaan vuonna 6 palvelutuotantoon käytettiin Kankaanpäässä yli.1. euroa enemmän rahaa kuin vastaavankokoisissa kunnissa keskimäärin. Huomioitavaa on, että vuonna 5 ero oli vain 6. euroa, vuonna 4 palvelut tuotettiin halvemmalla kuin verrokkiryhmä. Joidenkin toimintojen tuottavuuden muutokset: Seuraavassa tarkastelussa on nostettu esille joidenkin palvelualojen tuottavuuden muutoksia. Tuottavuutta tarkastellessa suhteutetaan palveluntarvetta ja tarpeeseen uhrattavia resursseja. Tarkastelu ei voi ottaa huomioon esimerkiksi valtion vaatimuksia palvelun laadun tai laajuuden nostamiseksi voikin olla niin, että asukasluvun laskusta huolimatta kaupunki olisi pystynyt purkamaan palveluntarjontaa, mutta valtion lisävaade olisi estänyt tämän. Valitettavasti kunnissa usein rakenteet vain jäävät ennalleen, vaikka asukasluku laskee ja väestön ikärakennekin muuttuu: muuttuneen ikärakenteen edellyttämiin osiin palkataan lisää työntekijöitä ja muuten rakenteet jäävät ennalleen, alenevasta palveluntarpeesta huolimatta. Tuottavuuden muutosta on tarkasteltu laskemalla palvelualan nettomenot ja nostettu tämä vastaamaan vuoden 6 rahanarvoa. Esimerkiksi erikoissairaanhoidon osalta palveluntarvetta kuvaa asukasluku, esiopetuksen palveluntarvetta kuvaa esiopetusikäisten määrä. Nettomenot on laskettu vuoden 6 palveluntarpeen mukaisesti palveluntarvitsijaa kohden. Tämän jälkeen tämä tunnusluku kerrotaan kunkin vuoden palveluntarvetta osoittavalla luvulla. Tarkastelussa ei käytetä verrokkikuntia, koska tuottavuutta tarkastellaan vain omassa yksikössä. Koska tuottavuus on laskenut lähes kaikissa kunnissa, on perusteltua tarkastellakin asiaa vain omassa yksikössä. Muussa tapauksessa tilivelvollisille voisi tulla tunne siitä, että palveluntuotanto on järjestetty hyvin, kun ollaan samassa tasossa muiden kanssa. Terveydenhuollon tuottavuutta tarkastellessa tarvetta kuvaava asukasluku peittää alleen väestön ikärakenteessa tapahtuneet muutokset, mutta nämä muutokset eivät ole kovin suuria kuuden - seitsemän tarkasteluvuoden jaksolla. Taulukko 3. Yleishallinnon tuottavuus Yleishallinnon tuottavuus on yleisesti Suomen kunnissa ainoita sektoreita, joita on sopeutettu asukasluvun laskiessa. Usein yleishallinnon työntekijöiden määrää on voitu sopeuttaa myös sik-

28 7 si, että kunnat ovat purkaneet kuntayhtymiä jne. tai ne ovat yhdistelleet hallintokuntakohtaisia tukipalveluitaan. Kankaanpään kehitys vaikuttaa poikkeavan yleisestä kehityksestä. Opetustoimen tuottavuus on alentunut kokonaisuudessaan noin 15 %. Asukasluku on laskenut, mutta toimialalle kohdennetut nettomenot ovat reaalisesti kasvaneet. Kokonaisuuden näin laskettu tuottavuuden lasku on useita prosenttiyksiköitä vuodessa. Alla olevat taulukot osoittavat, että tuottavuuden lasku on olut kokonaisuuttakin suurempi ainakin perusopetuksessa ja lukiossa. On mietittävä, onko koko tuottavuuden lasku sälytettävissä tietotekniikan yms. uusien asioiden kustannusnousun syyksi, vai olisiko opetuksen rakenteissa ollut tiivistämisen mahdollisuuksia jo aiemmin. Esimerkiksi kouluavustajien määrän on todettu olevan Kankaanpäässä suuri, mikä omalta osaltaan on nostanut opetustoimen kustannuksia huomattavasti. Taulukko 31. Perusopetuksen tuottavuus Taulukko 3. Päiväkotihoidon tuottavuus Päiväkotihoidon tuottavuus on vaihdellut eri vuosina pitkälti siitä syystä, että päiväkotihoidossa hoidettavien määrä on vaihdellut varsin paljon eri vuosina. Jos palveluntarve varioi paljon, on ymmärrettävää, että rakenteita ei uskalleta purkaa samalla tavalla kuin silloin, jos kehitys on sel-

29 8 västi trendinomainen. On kuitenkin huomattava, että nettomenot ovat kasvaneet selvästi nopeammin kuin mitä palveluntarve on kasvanut. Vanhainkotihoidossa on huomattavissa nettomenojen reaalinen lasku. Vaikuttaakin siltä, että palvelujen tarjonta on ollut suhteellisen hyvin mitoitettu. Taulukko 33. Vanhainkotihoidon tuottavuus Myös kotipalvelun tuottavuus on laskenut. Palveluntarve on palveltujen kotitalouksien määrällä mitaten laskenut, joten nettomenot tarvitsijaa kohden ovat kasvaneet vielä tätäkin enemmän. On mietittävä, mitä kotipalveluissa tehdään ja kuinka kotipalvelutoiminta on hinnoiteltu, on mietittävä mistä johtuu, että tällä resursoinnilla kotipalvelu ei ole pystynyt tarjoamaan palveluita kuin vanhustalouksille. Kotipalvelun tehostaminen on haaste uudessa liikelaitoksessa. Taulukko 34. Kotipalvelun tuottavuus Terveydenhuollon tuottavuus on kauttaaltaan laskenut. Perusterveydenhuollon osalta tuottavuuden lasku ei ole ollut viimeisen kahden vuoden aikana niin suuri kuin hammaslääkärissä ja erikoissairaanhoidossa. Terveydenhuollon menoille ja tuottavuuskehitykselle on tehtävissä parannuksia erityisesti johtamalla: Esimerkiksi Kankaanpään perusterveydenhuollossa on saatu tuottavuus kasvamaan kiinnittämällä huomiota kaikkeen toimintaan aina terveydenhuollosta potilaiden mukana jaettavasta materiaalista alkaen. Myös hallintotieteiden tohtori Sanna Lauslahti on tutkimuksessaan todennut, että terveydenhuollon menoja voidaan ohjata, mutta ohjauksessa suurin valta on usein sekä kunnan että kuntayhtymän hallinnossa istuvilla poliittisilla päättäjillä.

30 Taulukko 35. Terveydenhuollon tuottavuus 9

31 3 7. YHTEENVETO JA TASAPAINOTUKSEN TARVE Kankaanpään kaupungin talouden tilanne on vähintäänkin heikossa kierteessä ja ilman toimenpiteitä se painuu pahaan kierteeseen. Ongelma on, että kierteen oikaisu ei ole helppoa. Tämä johtuu toisaalta siitä, että kunnan menorakennetta on pidetty vahvana ja kunnan palveluntarjontaa monipuolisena, ja toisaalta väestöön kohdistuvista muutoksista, etenkin väestön ikärakenteen muuttumisesta. Kuntaan muuttavia varten ja samaan aikaan muuttuvaa väestön ikärakennetta ja palvelutarvetta varten on investoitava ja samalla on resursoitava lakisääteisiin palveluihin. Jos ja todennäköisesti kun tuloja ei ole mahdollista kerätä ainakaan kaikilta palvelusektoreilta olennaisesti nykyistä enempää on ymmärrettävä, että kuntalaisille ei voida ohjata varoja yli lakisääteisen tason, eikä toisaalta ole mahdollista ylläpitää kuntalaisille yliystävällistä palveluverkostoa. Investointeja ei pitäisi rahoittaa velkarahalla, joten vuosikatteeseen on saatava tuntuva nousu. Myös kunnan toimialaan kuulumattoman omaisuuden myynti saattaa tulevaisuudessa olla välttämätöntä, jotta vaadittavat investoinnit voidaan rahoittaa. Seuraavassa tarkastelussa on arvioitu talouden kehitystä kahden eri laskelman avulla, ensin esitellään kunnan omaan talousarvioon ja taloussuunnitelmaan perustuva laskelma, jossa tasapainoa tavoitellaan veroprosentilla ja laskelma, jossa rahoituksellista riittäviksi arvioiduilla säästöillä ja veroprosentin maltillisella nostolla. Aiemmin sivulla 16 arvioitiin talouden kehitystä velkatasapainon avulla tarkasteltuna. Laskelmissa on oletettu, että Kankaanpään asukasluku kasvaisi Tilastokeskuksen arvion mukaisesti. Kasvukertoimet on arvioitu menneen kehityksen ja lähimenneisyyden perusteella sekä pitäen mittatikkuna Kankaanpään tapaisten kuntien yleistä tulo-meno -kehitystä. Tuloihin ja menoihin liittyvät muutoskertoimet on arvioitu menneeseen kehitykseen perustuen yhdessä kunnan johdon kanssa. Kertoimet on vahvistettu ohjausryhmässä. Kaupungin nettoinvestointien keskimääräiseksi tavoiteltavaksi tasoksi on ohjausryhmässä arvioitu ja sovittu noin 3.. euroa vuodessa.

32 31 Taulukko 36. Tilinpäätökseen 7 ja talousarvion 6/8 toteutumisennusteeseen perustuva laskelma verotasapainolla arvioituna Kaupungin hyväksymä talousarvio ja taloussuunnitelma rakentuvat vuodesta 8 alkaen 19, veroprosentille. Tästä eteenpäin menojen reaalikasvuksi on arvioitu nyt vallalla ollutta kasvua pienempi noin neljä prosenttiyksikköä, toimintatuotoille ehkä hieman optimistinen viisi prosenttiyksikköä. Verotettavan tulon kasvuksi on arvioitu jopa yli kolmeksi veroprosenttiyksiköksi. Nettoinvestointien taso on hieman poistoja suurempi 3.. euroa vuodessa. Tämä on perusteltu arvio siksi, että asukasluvun ja väestön ikärakenteen muutos pakottanee kaupunkia jatkuvasti saneeraamaan ja uudisrakentamaan infrastruktuuriaan.

33 3 Verotasapainossa pyritään talouden tuloslaskelma saamaan positiiviseksi veroja korottamalla. Näin kaupungin talous siirtyisi alijäämäisestä taloudesta ylijäämäiseksi ja talouden liikkumavara kasvaisi, jolloin kaupunki pääsisi kehittämään toimintaansa. Veroprosenttia olisi nostettava yhdellä prosenttiyksiköllä vuonna 9 ja 1, lopulta päädyttäisiin,5 prosenttiin. Verojen nostosta huolimatta vuosikate jäisi niin alhaiseksi, että kohtuullisellakaan investointien tasolla kaupungin lainakantaa ei saataisi laskettua. Taseen alijäämäkehitys saataisiin kuitenkin kuriin. Taulukko 37. Tilinpäätökseen 7 ja talousarvion toteutumisarvioon perustuva ennustelaskelma vuoteen 17, verotasapaino ja arvioitu nettosäästö Yllä olevassa laskelmassa on arvioitu, minkälaisilla nettosäästöillä voitaisiin saavuttaa talouden tasapaino ilman, että veroprosenttia olisi nostettava vuosittain.

34 33 Jos taloutta pystyttäisiin tasapainottamaan esimerkiksi tulevana vuonna 1.5. euron ja toisena vuonna 1.3. vuonna JA veroja nostettaisiin kahteen otteeseen puoli prosenttiyksikköä vuosina 9 ja 11, päästäisiin taloudessa lähestulkoon positiiviselle uralle. Kaupungin lainakanta ei alenisi vaan kasvaisi, mutta kumulatiivisen alijäämän kierre saataisiin kuitenkin katkeamaan. Alijäämän kattaminen taseteknisin keinoin Kunnan talouden alijäämä on - joskin harvoin - katettavissa myös taseteknisin keinoin, lähinnä peruspääomaa alentamalla. Peruspääoman alentaminen onnistuu yleensä vain silloin, kun kunnan asukasluku on jatkuvassa laskussa ja kunta ei uusinvestoi, ja toisaalta voidaan osoittaa myös poistojen tason olevan liian korkea, tai mikäli kunta siirtää olennaisia toimintojaan (ja näihin liittyviä kiinteistöjä yms.) kuntayksikön ulkopuolelle. Kankaanpään peruspääoma on ollut vuoden 1997 kirjanpitouudistuksesta lähtien lähes sama. Peruspääoma- % on ollut 4 %:n molemmin puolin ja omavaraisuusaste alle 5 % koko tarkastelujaksolla. Vuonna 7 omavaraisuusaste oli enää 37,8 % (koko maan keskiarvo 61 %). Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäimellä. Hyvänä tavoitetasona voidaan pitää n. 6-7 %:n omavaraisuutta. Alle 5 %:n omavaraisuusaste merkitsee yleensä kuntataloudessa suurta velkarasitetta. Peruspääoman alentaminen keinona vahvistaa omaa pääomaa ei ole perusteltua Kankaanpään kaupungissa. Kunnan koko varallisuus kirjautuu taseen pysyviin vastaaviin. Pitkäaikaiseen pääomarahoitukseen kirjautuu se velkaomaisuus, jolla varallisuutta hankitaan. Vuoden 7 tilinpäätöksen mukaan Kankaanpäässä taseen pysyviin vastaaviin kirjattu omaisuus kattaa velkarahoituksen, joskin summat ovat lähes samansuuruiset.

35 Taulukko 38. Taseyhtälötarkastelu 34

36 35 8. TAVOITELTAVA TASAPAINO, TOIMENPITEET JA AJANJAKSO Varsinaiset ohjelman mukaiset tasapainotuskeinot esitellään seuraavassa palvelukeskuksittain. Esitetyt talouden tasapainotuskeinot tulee hyväksyä ja laittaa täytäntöön yhtenä kokonaisuutena, mitään osia kokonaisuudesta poistamatta tai lisäämättä. Lautakunnat ja lautakuntien esittelijät sitoutuvat huomioimaan keinot euroineen taloussuunnittelussa. Päätöksellään kaupunginvaltuusto sitoutuu sen päätösvallassa olevien taksojen ja verojen korottamiseen. Muilta osin valtuusto valtuuttaa kaupunginhallituksen saattamaan täytäntöön muut delegoitavissa olevat toimenpiteet. Paketin täytäntöönpanoa valvovat tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja. Kaupunginhallituksen harkintavallassa ei ole esimerkiksi myytävien kiinteistöjen suhteen muu kuin se, että korkeimman tarjouksen tehnyt taho saa ostaa ko. kiinteistön. Osa päätöksistä tarkoittaa tiettyyn pisteeseen suunnattavan prosessin käynnistämistä ja prosessin ohjaamista (esimerkiksi ruokahuollon uudelleenjärjestäminen). Näihin prosesseihin kaupunginhallitus ryhtyy viipymättä. Kaupunginhallitus nimeää vastuullisen viranhaltijan seuraamaan ohjelman toteutumista. Kaupunginhallitus raportoi ohjelman toteutumisesta valtuustolle. Kunkin palvelukokonaisuuden yhteydessä olevaa taulukkoa luetaan niin, että rivillä järjestyksessä tulevat menojen säästöt ovat lisäystä edellisessä sarakkeessa olleeseen menosäästöön tai tulonlisäykseen. Jokainen säästö tai lisäys jää rakenteisiin vaikuttamaan pysyvästi (pois lukien kertaluonteiset omaisuuden myyntivoitot). 8.1 Yleishallinto Keinot Yht. Menojen vähennys Kirjanpitäjä talouskeskus / eläkeikä täyttyy tammikuussa 1 - ei täytetä Toimistosihteeri hallintokeskus/eläkeikä täyttyy toukokuussa 1 - ei täytetä Kanslisti sivistyskeskus/eläkeikä täyttyy joulukuussa 1 - ei täytetä Toimistosihteeri perusturvakeskus/eläkeikä täyttyy - ei täytetä - POSA Edunvalvonta siirtyy valtiolle 9. Yksi toimistosihteeri siirtyy mukana 3 3 Palvelusihteerin eläköityminen - ei täytetä Kirjanpitäjän eläköityminen - ei täytetä Toukolanhovin työntekijät Lohikoon. Lohikosta jää yksi eläkkeelle, tilalle ei tarvitse palkata. Toukolanhovi jää palvelukeittiöksi. 3 3 Keittiöapulainen, Lohikko eläkeikä täyttyy 9 - ei täytetä 3 3 Keittäjä, Veneskosken koulun eläkeikä täyttyy 9 - ei täytetä 3 3 Kyynärjärven koulun keittiö muutetaan palvelukeittiöiksi, kun koulun keittäjä jää eläkkeelle - toimea ei tarvitse täyttää. 3 3 Keittäjä, Lyseo eläkeikä täyttyy 1 - ei täytetä 3 3 Niinisalon koulun keittiö muutetaan jakelukeittiöksi. Ruuan valmistus siirretään Pohjan- linnan keittiölle. 5 5 Siivoustoimen tehostaminen (mahdollisesti myös ulkoistaminen) x) Työaseminen laitekierron pidentäminen 1 1 Laitemäärän vähentäminen Linux oppilaskoneisiin 4 4 Yleinen edunvalvonta siirtyy valtiolle Henkilöstö siirtyy mukana, toimistosihteeri toimistopalveluyksikön kohdalla yleisen edunvalvojan "nettosäästö" Yleisavustukset, n. 3 % vähennys Pohjois-Satakunnan ammatti-instituutti "kotikuntaraha" 54 Yhteensä

37 36 Lisäksi: Talouspalvelut, siirtyminen -vuorotyöhön - säästö tila- ja työvälinekustannuksissa. x) Aluksi kokeiluluonteisesti yksiköille lupa kilpailuttaa tukipalvelut (pl. tietohallinto) (kunnan oma palvelu - yksityisen tarjoama palvelu, vastuuhenkilö kaupunginsihteeri) Tukipalvelujen kilpailuttamisen tilannetta tarkastellaan jatkokäsittelyn aikana ennen budjettikäsittelyä. 8. Sivistys Keinot Yht. Tulojen lisäys Uintimaksujen korotus, Mus.op. lukukausimaksut 7 7 Yhteensä Menojen vähennys Viran (mat., kemia) lakkautus (yhteislyseo) Kurssien tekninen siirto (yhteislyseo) 7 7 Aikuislinja lakkautetaan (yhteislyseo) Kursseja ei toteuteta (yhteislyseo) Opinto-ohjaaja / rehtori : sis. järjestely 5 5 Tuntikehysleikkaus (9 h) Kouluavustajat, vähintään 3 avustajan vähentäminen (avustajia nyt 3) 5 5 Kouluverkon karsiminen (Narvin ja Veneskosken koulujen lakkautt ) Musiikkiopisto matkakulujen vähennys 4 4 Musiikkiopisto, resurssien vähennys (5 virkaa/tointa) + taksojen tarkistus PSAO ulkoistaminen Kirjastoautotoiminta lakkautetaan 3 3 Kirjastoauton myynti Erityisnuorisotyön muut kulut Koulunjohtajuuksien yhdistäminen Museo - menojen vähennys/tulojen lisäys Yhteensä Lisäksi: Koulun vähimmäisoppilasmäärän nostaminen 5 oppilaaseen, oppilasmäärä tarkistetaan kouluun ilmoittautumisajan päätyttyä helmikuussa. Kouluverkon tarkastelua jatketaan jatkoprosessissa Uimahallin päiväkäytön/yleisövuoron tehostaminen Uudet tilat museolle keskustasta Kirjastoautotoimintapalvelun tilalle tulee kulttuurisektorilla kehittää korvaavaa toimintaa esim. PoSan kanssa.

38 Perusturva Keinot Menojen vähennys Sosiaalitoimi, eläköityminen 1,5 hlöä v. 11 ja 1 hlö v Osuus työmarkkinatuesta kuntouttavalla työtoiminnalla 5 45 (toimialoille työllistämisvelvoite 15 hlöä) Perheneuvojan eläköityminen - ei täytetä Etuuskäsittelijän eläköityminen - ei täytetä PoSa - säästövelvoite, keinot mm. hoidon porrastus, laitospainotteisuuden purkaminen Toimenpide Toimenpide Toimenpide Yhteensä Lisäksi: Kuntayhtymien konsernivalvontaa ja vastuuta taloudesta tehostetaan Selvitetään asumispalveluyksikkö-investointi, omana/yksityisenä (vanhustentalosäätiö / Koivurinne / Asunnonhankinnan vuokratalo ) 8.4 Tekninen Yht. Tulojen lisäys Veden käyttömaksun korottaminen 5 % 3 3 Yhteensä 3 3 Menojen vähennys LVI-teknikko, eläkeikä täyttyy marraskuussa 8, ei täytetä 5 5 Työnjohtaja yhdyskuntatekniikka, eläkeikä täyttyy huhtik. 9, ei täytetä Talonmies, tilapalvelut, eläkeikä täytyy elokuussa 9, ei täytetä Piirtäjä, hallinto (6 %), eläkeikä täyttyy kesäkuussa 1, ei täytetä Rakennuspäällikkö, hallinto, eläkeikä täyttyy lokak. 11, ei täytetä ulkoa, sis. järjestelyt 5 5 Pelastustoimen uusi yhteistoimintasopimus (mikäli sopimus hyväksytään) Myytävien kiint. (Keskustan pk, Kukonlaulun pk ja Pomola) kustannukset 5 5 Myytävien koulukiinteistöjen kiint.huoltokustannusten pois jääminen 4 4 Yhteensä Lisäksi: Tekninen ltk valmistelee uuden järjestelmän yksityisteiden avustuksiin jo ensi vuoden budjettiin. Selvitetään päivystystoiminnan järjestämisvaihtoehtoja tavoitteena kustannusten alentaminen.

39 Ympäristökeskus Keinot Yht. Tulojen lisäys Puunmyyntitulojen vähennys metsien myynnistä johtuen -5-5 Rantatontin myynti 5 5 Yhteensä 5-5 Menojen vähennys Asiantuntijapalvelut (kaavoitus) 1 1 Kiinteistöinsinööripalvelun osto 1 1 Toimistosihteerin paikan täyttämättä jättäminen (vrt. tukipalvelun esittämät säästöt!) Toimitusvalmistelijan (6%) paikan täyttämättä jättäm. (vuonna 8 4kk) 7 7 Yhteensä Yleiset keinot Tyypillisiä yleisiä, koko kaupungin tasolla vaikuttavia talouden tasapainottamiskeinoja ovat esimerkiksi veroprosenttien nostaminen, kaupungin palvelutuotannolle tarpeettoman omaisuuden myyminen (mm. kiinteistöt, osakkeet, metsä), tytäryhteisöjen pääomantuottovaatimusten lisääminen, hankintojen minimoiminen, tukipalvelujen uudelleenjärjestäminen ja suuremmat tuotantoyksiköt sekä investointitason alentaminen. Keinot Yht. Tulojen lisäys Veroprosentin korottaminen,5 % v. 9 ja,5 % v Tarpeettoman metsäomaisuuden myynti 46 hehtaaria (valm.vastuu: kh) Osakkeiden myynti Kiinteistöjen myynti (mm. Keskustan ja Kukonlaulun pk:t, Pomola, Venetmäki ja muut mahd. selvitettävät) 1 1 Yhteensä Lisäksi: YT-neuvottelujen käynnistäminen tavoitteena 1 henkilötyövuoden vähennys (tarkastelu on tehtävä jokaisessa hallintokunnassa) Kiinteistöjen verotusarvojen tarkistaminen verottajan toimesta Lakkautettavien koulukiinteistöjen myynti Lautakuntien yhdistäminen (vapaa-aika ja kulttuurilautakuntien yhdistäminen sivistyslautakunnaksi) Perusturvalautakunnan lakkauttaminen ja uuden perustaminen Selvitetään kaupungin omistamien yhtiöiden osinkotuottomahdollisuudet Kh:n nimeämä ryhmä jatkaa talouden tasapainottamistyötä ensi vuoden budjettia varten. Audiator Kehittämispalvelujen konsulteille tehdään jatkotilaus. Jatkotyössä mm. toimenkuvien tarkastelu, kouluverkon tarkastelu. Tavoitteena löytää uusia avauksia tasapainottamiseen. YT-neuvottelut Kaupunki aloittaa YT-neuvottelut tavoitteena 1 henkilön työpanoksen vähentäminen. (Valmisteluvastuu: johtoryhmä)

40 39 Yleinen organisointi Prosessin aikana nousseiden mielipiteiden sekä myös selvittäjien näkemyksen mukaan kaupungin organisaatiota ja myös johtamisrakennetta tulisi tulevaisuudessa selkeyttää ja tiivistää. Näin saadaan myös vastuu ja valta läpinäkyvämmäksi. Kriisijohtamisen aikana on perusteltua tiivistää päätökseen päivittäin osallistuvien lukumäärää. Kankaanpäässä on tällä hetkellä 9 lautakuntaa (perusturvalautakunta, sivistyslautakunta, kulttuurilautakunta, vapaa-aikalautakunta, tekninen lautakunta, ympäristölautakunta, maaseutulautakunta, keskusvaalilautakunta ja tarkastuslautakunta). Lautakuntia on kaupungin kokoon nähden runsaasti. Lautakuntien lukumäärää voitaisiin tiivistää lakisääteisten lautakuntien lisäksi (keskusvaali- ja tarkastuslautakunnat) jopa kolmeen (perusturvalautakunta, sivistyslautakunta ja tekninenympäristölautakunta). Päätökset uudesta organisaatiosta tehdään ennen syksyn 8 kunnallisvaaleja ja hallintosääntöön tehdään tarvittavat muutokset samassa yhteydessä Rahoitus Paketin rahoitus hoidetaan kunnallisveroprosenttia nostamalla, tarkastamalla kiinteistöveroja ja myymällä kunnan palvelujen järjestämisen kannalta tarpeetonta omaisuutta. Omaisuuden myynnillä on kahdensuuntainen vaikutus: kirjanpitoarvon ylittävä kauppasumma alentaa taseessa olevaa kertynyttä alijäämää tai kerryttää ylijäämää ja koko kauppasumma rahoittaa rahoituslaskelman kautta kunnan toimintoja.

41 4 Taulukko 39. Satakunnan kuntien veroprosentit 8 Kankaanpään kunnallisvero (19, v. 8) on korkeampi kuin Satakunnassa keskimäärin, mutta se ei kuitenkaan ole maakunnan korkeimpia. Kunnallisveroprosentin tuotto on vuoden 8 tiedoilla arvioituna noin 1,5 miljoonaa euroa, puoli prosenttiyksikköä 7. euroa. Kunnallisveroa nostetaan paketin mukaan,5 prosenttiyksikköä vuonna 9 ja,5 prosenttiyksikköä vuonna 11. Veroihin joudutaan puuttumaan varmuudella suunniteltua enemmän, jos kaupunki ei pysy nyt sovittavassa tasapainotuskokonaisuudessa. Kiinteistöjen verotusarvot on tarkistettu verottajan toimesta viimeksi yli kymmenen vuotta sitten. Ympäristökeskus vastuutetaan neuvottelemaan verohallinnon kanssa verotusarvojen tarkistusten aloittamisesta mahdollisimman pian.

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Askola Copyright Perlacon Oy 1

Askola Copyright Perlacon Oy 1 Askola Askolan tase on loppuraportissa esitellyillä mittareilla arvioituna joukon heikoin. Nettolainakanta on suurin ja taseeseen on kertynyt alijäämää. Myös käyttöomaisuuden määrä on pienin. Toisaalta

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

5.5.2010 Lahti Eero Laesterä & Juha Koskinen

5.5.2010 Lahti Eero Laesterä & Juha Koskinen 5.5.2010 Lahti Eero Laesterä & Juha Koskinen Väestöennusteena käytetään uusinta Tilastokeskuksen ennustetta 09/2009 Laskelmien pohjaksi on otettu kuntien omat arviot talouden kehityksestä vuoteen 2012

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

Palvelutarpeiden ja kuntalouden ennakointi Sulkava

Palvelutarpeiden ja kuntalouden ennakointi Sulkava Palvelutarpeiden ja kuntalouden ennakointi 7.6.2007 Mallin pohjatiedot Kuntajako 2007 Väestöennusteet vuoteen 2025 (Tilastokeskus) Talous- ja toimintatilasto 2005 (Tilastokeskus) Verotustiedot 1998-2005

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v. 2009 Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta 12.4.2010 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v. 2009 - vertailua edelliseen vuoteen Lähde: Kyselyt kuntien

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue BDO Audiator/Risto Hyvönen 7.12.2015 1(14) Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 1 1 57 320 30 Asukasluku

Lisätiedot

Valtuustojen seminaariin HTT Eero Laesterä

Valtuustojen seminaariin HTT Eero Laesterä Valtuustojen seminaariin 1.2.2012. HTT Eero Laesterä (mrd euroa) 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Muutos Muutos%%/v Toimintakate 12,61 12,92 13,29 14,01 15,21 15,99

Lisätiedot

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Sulkava Heikki Miettinen ja Sari Pertola

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Sulkava Heikki Miettinen ja Sari Pertola KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi Heikki Miettinen ja Sari Pertola 21.4.2010 Miten palvelutarpeet muuttuvat seuraavien 15 vuoden kuluessa? Väestökehityksen vaikutukset voidaan

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 1 Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue Asikkala Hartola Heinola Hämeenkoski Padasjoki Sysmä 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA...... 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 1 30 Asukasluku

Lisätiedot

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen Kuntatalouden trendi Oulun selvitysalue 7.5.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Rovaniemen kaupunki. Heikki Miettinen

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Rovaniemen kaupunki. Heikki Miettinen KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi Rovaniemen kaupunki Heikki Miettinen 132.2012 Miten palvelutarpeet muuttuvat seuraavien 20 vuoden kuluessa? Väestökehityksen vaikutukset voidaan

Lisätiedot

Väestömuutokset 2016

Väestömuutokset 2016 Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 21.11.216 Tammi-lokakuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku Syntyn

Lisätiedot

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen Kuntatalouden trendi Oulun selvitysalue 2.12.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila Kunnan talouden perusteet Luottamushenkilöiden koulutus 11.2.2013 Sirkka Lankila Valtuusto ja kunnan talous Valtuusto päättää kunnan talouden ja rahoituksen perusteista eli valtuusto käyttää kunnassa budjettivaltaa

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (59,7 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2013 Muut (17 %) SOTE (54 %) Henkilöstömenot (29 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon SOTE

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN VUODELTA 2007

TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN VUODELTA 2007 Kaupunginhallitus 87 08.04.2008 Kaupunginhallitus 123 06.05.2008 Kaupunginvaltuusto 43 04.06.2008 TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN VUODELTA 2007 918/02/021/2008 KHALL 87 Liite

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2015 Muut (17 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (27 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit 19.5.2016 Heikki Miettinen Rakenne A. A. Nykyiset kriisikuntamenettelyn tunnusluvut B. Uuden Kuntalain mukaiset tunnusluvut B. - arviointimenettelyt

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) 1 31.5.2015 Väestö 0,00 Toukokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.448, josta Lieksassa 12.052, Nurmeksessa 8.049 ja Valtimolla 2.347 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.111. Toukokuussa Nurmeksen

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

Talouden työryhmä. Nousiainen 4/2015, tunnuslukusarjat Nousiainen-Masku-Rusko 2013

Talouden työryhmä. Nousiainen 4/2015, tunnuslukusarjat Nousiainen-Masku-Rusko 2013 Talouden työryhmä Nousiainen 4/215, tunnuslukusarjat Nousiainen-Masku-Rusko 213 Toimintakate (itseisarvo), /as. 6 5 4 3 2 1 22 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Nousiainen Masku Rusko Koko maa Käyttötalouden palkat,

Lisätiedot

Tilinpäätösennuste 2014

Tilinpäätösennuste 2014 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 46 Tilinpäätösennuste 2014 Asianro 117/02.02.02/2014 Raision kaupungin tilinpäätös on valmistumassa. Tilinpäätösennusteen mukaan tilikauden ylijäämäksi on muodostumassa

Lisätiedot

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2016-18 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Henkilöä Rovaniemen väkiluvun kehitys 2005-2018 65000 60000 55000 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000

Lisätiedot

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014.

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014. MYNÄMÄEN KUNTA Kh 19.1.2015 1 Vuoden 2015 talousarvion täytäntöönpano-ohjeet Talousarvio Talousarvion käsittelyä, hyväksymistä, velvoittavuutta, sisältöä ja rakennetta sekä talousarvioperiaatteita koskevat

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) 1 28.2.2015 Väestö Helmikuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.518, josta Lieksassa 12.097, Nurmeksessa 8.057 ja Valtimolla 2.364 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.131. Seudun väestömuutoksen vuosivauhti

Lisätiedot

Talouden tilanne kesäkuu Kunnanjohtajan kokoama tiivistelmä tilanteesta ennen raamin antoa

Talouden tilanne kesäkuu Kunnanjohtajan kokoama tiivistelmä tilanteesta ennen raamin antoa Talouden tilanne kesäkuu 2013 Kunnanjohtajan kokoama tiivistelmä tilanteesta ennen raamin antoa Lähtökohta verot+valt.osuudet vs nettomenot 36000 34000 32000 30000 28000 26000 24000 22000 20000 34457 33085

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginhallitus

Tilinpäätös Kaupunginhallitus Tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 29.3.2016 Tuloslaskelma, toimintakate ULKOINEN *) Oikaistu TA/KS TP 2015 TOT/TA Tot % 1 000 TP 2014 2015 Ero 2015 Toimintatuotot: Myyntituotot 8 273 8 141 8 550 409 105

Lisätiedot

Valtuustoseminaari Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Valtuustoseminaari Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Valtuustoseminaari 16.5.2016 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Toimintaympäristön muutoksia edessä Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän globaalit kilpailutekijät Arktisuuden mahdollisuudet Hallinnon uudistaminen

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

Hankasalmen talous suhteessa muut kunnat

Hankasalmen talous suhteessa muut kunnat Hankasalmen talous suhteessa muut kunnat Kunnanjohtajan koonti ekstranettiin 12.4.213 päivitetään viimeistään joulukuussa 213, kun saadaan uudet koontitiedot kuntien väliltä taloustilastojen kautta 6 Nettokäyttökustannukset

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus- ja rakennefoorumi Kuntamarkkinat 13.9.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Esityksen sisältö Palvelujen kysyntä

Lisätiedot

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012 Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä 2011 Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v. 2011 - vertailua edelliseen vuoteen Lähde: Kyselyt kuntien

Lisätiedot

Painelaskelmat. Porin kaupunkiseudun kuntarakenneselvitys Page 1

Painelaskelmat. Porin kaupunkiseudun kuntarakenneselvitys Page 1 Painelaskelmat Porin kaupunkiseudun kuntarakenneselvitys 28.5.2014 Page 1 Laskelmien lähtötiedot 2012 tilinpäätöstiedot (Tilastokeskus) Hoitoilmoitustiedot (THL) Väestöennuste (Tilastokeskus 2012) Painelaskelmat

Lisätiedot

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 64 22.03.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Kuntalaki ja kunnan talous

Kuntalaki ja kunnan talous Kaupungin talous Kuntalaki ja kunnan talous Kuntalain 65 Valtuuston on hyväksyttävä kunnalle talousarvio ja taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi Talousarviossa hyväksytään toiminnalliset

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 11/ (7) Kaupunginvaltuusto Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 11/ (7) Kaupunginvaltuusto Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 11/2013 1 (7) 5 Vuoden 2012 tilinpäätöksen hyväksyminen HEL 2013-003762 T 02 06 01 00 Päätösehdotus päättänee 1 hyväksyä vuoden 2012 tilinpäätöksen siten, että tilikauden

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET V JA KUNTAPALVELUIDEN PELASTUSOHJELMA

KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET V JA KUNTAPALVELUIDEN PELASTUSOHJELMA KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET V. 2008 JA KUNTAPALVELUIDEN PELASTUSOHJELMA KUNTA-ALAN TALOUS- JA RAHOITUSFOORUMI 11.2.2009 TIEDOTUSTILAISUUS TOIMITUSJOHTAJA RISTO PARJANNE SUOMEN KUNTALIITTO Tietoja kuntien taloudesta

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

Talousselvitys. Tampereen seutu

Talousselvitys. Tampereen seutu Talousselvitys Tampereen seutu Selvityksen sisältö Kuntien tilinpäätökset 2008-2012 kuntien tuloslaskelmat investoinnit, lainamäärä valikoima tunnuslukuja seudun yhteiset tuloslaskelmat Laesterän kuntatalouden

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta TILINPÄÄTÖS 2015 Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta 14.3.2016 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2015 VÄESTÖ ASUKASLUKU ennakkotieto 14 829-76 (2014) NASTOLASSA ASUVA TYÖVOIMA 7 187-52 (2014) TYÖLLISYYS TYÖTTÖMYYSASTE keskiarvo

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2012 2 Kouvolan talouden yleiset tekijät 3 Väestökehitys Kouvolassa 2001-2020 31.12. As.lkm Muutos, lkm % 2001 91 226-324 -0,35 2002 90 861-365 -0,40 2003 90 497-364 -0,40 2004 90 227-270 -0,30

Lisätiedot

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %)

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %) KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2014 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2014 Muut (16 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (28 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 17.6.2016 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2015 (suluissa muutos henkilömääränä) -0,4 % (-18) -0,6 % (-60) -0,9 % (-13)

Lisätiedot

TALOUSLUKUJEN VERTAILUA

TALOUSLUKUJEN VERTAILUA TALOUSLUKUJEN VERTAILUA Keuruu vs. selvitysalue Tero Mäkelä LUVUT ON LASKETTU SEURAAVASTI: Tuloslaskelmista on poistettu kertaluonteiset erät, koska ne eivät ole pysyviä Verotulot on laskettu Keuruun veroprosenteilla,

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

Kuntaliiton maakuntatilaisuus

Kuntaliiton maakuntatilaisuus Päivitetty kuntakohtaisilla dioilla 8.5.2016 Kuntaliiton maakuntatilaisuus 22.4.2016 Klo 12.00-16.00, Wanha Walimo, Vesijärvenkatu 25, LAHTI HT Eero Laesterä Erityisasiantuntija Tuomas Hanhela Muutos 2000

Lisätiedot

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Julkaisuvapaa 4.4.2016 klo 15.30 kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Johtoryhmä 30.3.2016 Laajennettu johtoryhmä 30.3.2016 YT-neuvottelukunta 1.4.2016 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen ja opetustoimen tilannekatsaus talousarvion 2015 pohjaksi

Varhaiskasvatuksen ja opetustoimen tilannekatsaus talousarvion 2015 pohjaksi Koulutuslautakunta 60 13.08.2014 Koulutuslautakunta 65 08.09.2014 Koulutuslautakunta 76 23.09.2014 Varhaiskasvatuksen ja opetustoimen tilannekatsaus talousarvion 2015 pohjaksi 395/02.01.00/2014 Koulutuslautakunta

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

FORSSAN PALVELUVERKKOSELVITYS - vaihtoehtoluonnokset

FORSSAN PALVELUVERKKOSELVITYS - vaihtoehtoluonnokset FORSSAN PALVELUVERKKOSELVITYS - vaihtoehtoluonnokset 2.11.2015 ESKO KORHONEN & RAILA OKSANEN FCG KONSULTOINTI OY Toimeksianto Toimeksianto Etenemissuunnitelma Aloituspalaveri ja tehtävän tarkentaminen

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille Kunnanhallitus 140 19.09.2016 Kunnanhallitus 169 31.10.2016 Kunnanhallitus 211 28.11.2016 Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 240/02.02.00/2016 Kunnanhallitus

Lisätiedot

Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa

Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa Kymenlaakson kunnat Luonnos 5.4.2016 Heikki Miettinen 2014tp_2014ktal_2015 väestöenn_v52 Lähtökohdat Lähtökohdat Tavoitteena arvioida kuntien jäljelle

Lisätiedot

Tarvasjoen kunta liitoskumppaneiden painelaskelmat. HT Eero Laesterä

Tarvasjoen kunta liitoskumppaneiden painelaskelmat. HT Eero Laesterä Tarvasjoen kunta liitoskumppaneiden painelaskelmat HT Eero Laesterä 20.3.2014 Väestön muutokset Kunnan nimi: Tarvasjoki KNO 838 Muutos 2011-2040 2011 Osuus 2020 Osuus 2030 Osuus 2040 Osuus kpl kpl/v. %:ia

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten Ohje 1 (6) Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten perusteet Valtionosuusjärjestelmän muutos koskettaa ensimmäisen kerran kuntia vuoden 2015 talousarvioiden osalta.

Lisätiedot

Talousraportti 8/

Talousraportti 8/ 1 (6) Talousraportti elokuun lopun tilanteesta Väestö Elokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 831 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 620, Nurmeksessa 7 930 ja Valtimolla 2 281 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Tiedotustilaisuus 13.2.2013 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2011 ja 2012 (ml.

Lisätiedot

Poikkeama. Kunnallisvero ,5. Yhteisövero ,9

Poikkeama. Kunnallisvero ,5. Yhteisövero ,9 1000 TA Ennuste 07/ Erotus 2015/ Muut. % Kunnallisvero 42.950 43.015 65 20.345 20.450 106 0,5 Yhteisövero 2.000 2.079 79 1.332 1.254-78 -5,9 Kiinteistövero 2.750 2.801 51 36 77 41 114,0 Yhteensä 47.700

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-18 Esko Lotvonen 19.10.2015 Tavoitteet 2016-18 Ei alijäämäisiä vuosia Talouden aito tasapaino 2018 Tuloveroprosenttia ei koroteta Lainamäärän katto 2200 /asukas

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI TOUKOKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

Hausjärven, Lopen ja Riihimäen kuntarakenneselvitys talouden tarkastelu

Hausjärven, Lopen ja Riihimäen kuntarakenneselvitys talouden tarkastelu Hausjärvi Loppi Riihimäki Hausjärven, Lopen ja Riihimäen kuntarakenneselvitys talouden tarkastelu 1.6.2015 Riitta Ekuri FCG Konsultointi 1.6.2015 Page 1 Tilinpäätös 2014 Taloudellisten laskelmien lähtötiedot

Lisätiedot

1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat. 1.2. Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo. 1.3. Kuntajaon muutoksen toteutustapa

1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat. 1.2. Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo. 1.3. Kuntajaon muutoksen toteutustapa 1 KAUHAJOEN KAUPUNKI TEUVAN KUNTA YHDISTYMISSOPIMUS 1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat 1.1. Sopimuksen tarkoitus Tämä sopimus on liitteineen kuntajakolain (1698/2009) 8 :n tarkoittama yhdistymissopimus,

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Leppävirta Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Leppävirta Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 27.5.2014 Tuomas Jalava Heinävesi Joroinen Keski-Savon selvitysalue Varkaus Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Outokumpu Olli Hokkanen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Outokumpu Olli Hokkanen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 23.5.2013 Olli Hokkanen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

KATSAUS LAPIN LIITON JÄSENKUNTIEN TALOUTEEN VUODEN 2008 TIETOJEN PERUSTEELLA

KATSAUS LAPIN LIITON JÄSENKUNTIEN TALOUTEEN VUODEN 2008 TIETOJEN PERUSTEELLA LAPIN LIITTO KATSAUS LAPIN LIITON JÄSENKUNTIEN TALOUTEEN VUODEN 2008 TIETOJEN PERUSTEELLA Käyttötalouden nettokustannukset Valtionosuudet Verotulot Toimintakatteen ja verorahoituksen suhde Vuosikate Lainakanta

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) prosenttia 12/ 1 (9) 31.12. Väestö Vuoden lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 89, josta Lieksassa 11 77, Nurmeksessa 7998 ja Valtimolla 2.321 asukasta. Juuan väkimäärä oli 536. Pielisen Karjalan

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja. Kaupunginhallitus 78 08.03.2016 Kaupunginhallitus 97 22.03.2016 Tarkastuslautakunta 60 23.05.2016 Valtuusto 31 21.06.2016 Tilinpäätös ja vastuuvapaus vuodelta 2015 960/02.55/2016 KH 08.03.2016 78 Kuntalain

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysosaston vuoden 2016 talousarvio ja vuosien 2017-2018 taloussuunnitelma

Sosiaali- ja terveysosaston vuoden 2016 talousarvio ja vuosien 2017-2018 taloussuunnitelma Sosiaali- ja terveyslautakunta 103 13.10.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 110 19.10.2015 Sosiaali- ja terveysosaston vuoden 2016 talousarvio ja vuosien 2017-2018 taloussuunnitelma Sosiaali- ja terveyslautakunta

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kehyslaskelmat. Taulukko 1:

ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kehyslaskelmat. Taulukko 1: ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus 25.8.2014 Kehyslaskelmat Taulukko 1: Espoon kaupunki: peruskaupunki, liikelaitokset ja erilliset taseyksiköt Vuosien 2015-2017 taloussuunnitelman kehys 14082014 1 000

Lisätiedot

Verotulojen toteutuminen ja ennuste

Verotulojen toteutuminen ja ennuste Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 316 Talousarvion toteutuminen 31.10.2015 Asianro 60/02.02.02/2015 Talousjohtaja Anna-Kristiina Järvi Liitteenä ovat koko kaupungin tuloslaskelma keskuksittain lokakuun

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI MAALISKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo 216 215 214 213 212 211 tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu

Lisätiedot

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta 1 (5) Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta Väestö Työllisyys Lokakuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 736 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 585,

Lisätiedot

TALOUSKATSAUS MARRASKUU 2012

TALOUSKATSAUS MARRASKUU 2012 TALOUSKATSAUS MARRASKUU 2012 Rahatoimisto 21.12.2012 Katsaus on laadittu 30.11.2012 tilanteesta. Katsaukseen sisältyvä ennuste poikkeaa elokuun osavuosikatsauksessa esitetystä ennusteesta toimintatulojen

Lisätiedot

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016 1 KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN Kauhavan kaupungin talousarvio vuodelle 2015 oli tarkistusten jälkeen lähes 0,6 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kaupunginhallitukselle 28.3.2016 esiteltävä vuoden

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Raahe Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Raahe Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Pyhäjoki Siikajoki n seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

TALOUSKATSAUS HEINÄKUU 2014

TALOUSKATSAUS HEINÄKUU 2014 TALOUSKATSAUS HEINÄKUU 2014 Rahatoimisto 28.8.2014 Katsaus on laadittu 31.7.2014 tilanteesta. Kaupungin toimintatulot- ja menot ovat edelleen toteutuneet jokseenkin suunnitellusti. Käyttötalouden toimintakatteen

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ja kuntatalouden ennakointi. Jämsä Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden ja kuntatalouden ennakointi. Jämsä Heikki Miettinen Asukkaiden palvelutarpeiden ja kuntatalouden ennakointi 17.11.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNTA. Osavuosikatsaus

ALAVIESKAN KUNTA. Osavuosikatsaus ALAVIESKAN KUNTA Osavuosikatsaus 31.03.2015 Kunnanhallitus 11.05.2015 ALAVIESKAN KUNNAN TULOSLASKELMAN TOTEUTUMINEN TAMMI-MAALISKUU 2015 (sisäiset ja ulkoiset erät mukana) Tammi-maaliskuu 2014 TA 2015

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ja kuntatalouden ennakointi. Jämsä-Kuhmoinen selvitysalue Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden ja kuntatalouden ennakointi. Jämsä-Kuhmoinen selvitysalue Heikki Miettinen Asukkaiden palvelutarpeiden ja kuntatalouden ennakointi selvitysalue 14.11.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana

Lisätiedot

Kuntien kestävyysvaje, taloudellisuus ja tuottavuusmittaus. Tuloksellisuuskampanjan asiantuntijaseminaari Kuntatalo 17.8.

Kuntien kestävyysvaje, taloudellisuus ja tuottavuusmittaus. Tuloksellisuuskampanjan asiantuntijaseminaari Kuntatalo 17.8. Kuntien kestävyysvaje, taloudellisuus ja tuottavuusmittaus Tuloksellisuuskampanjan Kuntatalo 17.8. Kestävyysvajeesta Kestävyysvaje vs. julkisen talouden alijäämä?» Alijäämä = euromäärä tai BKT osuus, jota

Lisätiedot