Kysymykset, ongelmat ja tutkivan toiminnan lähtöoletukset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kysymykset, ongelmat ja tutkivan toiminnan lähtöoletukset"

Transkriptio

1 Kysymykset, ongelmat ja tutkivan toiminnan lähtöoletukset 1

2 Tutkimustavoilla on monia nimiä Käytännön tutkimustoiminnassa pyritään antamaan nimi erilaisille tutkimushankkeille (-ohjelmille, projekteille, sovelluksille yms.), kuten esim. kuluttajatutkimus, käytettävyystutkimus, tulevaisuustutkimus, naistutkimus, ennustetutkimus, koulusaavutustutkimus jne. Kaikissa niissä käytetään erilaisia menetelmiä/metodeja sen mukaan, mikä on tutkimuksen tavoite ja miten kysymykset asetetaan ja mihin kulloinkin pyritään. Metodologisesti ottaen jokainen tutkimus voidaan redusoida tiettyyn määrään peruslähestymistapoja: määrällinen, laadullinen ja proseduraalinen (systeemianalyyttinen ja toiminnallinen) lähestyminen. Jokaisessa niissä on lukuisa määrä variaatioita, joista monet ovat saaneet oman nimensä (esim. monimuuttuja-analyyseistä faktori- tai regressioanalyysi, laadullisista, tulkinnallisista analyyseistä fenomenografinen tai diskurssianalyysi) 2

3 Riittääkö, että ilmaistaan tutkimuksen tavoite? Tutkimustehtävä analysoidaan huolellisesti ja ajatellaan, mihin pyritään. Usein esitetään ainoastaan tavoite, mihin pyritään, mutta jos asiaa ei mietitä sen pidemmälle, liian yleiselle tasolle jäänyt tavoite ei anna tukea käytännön toimille. Ilmeisesti jotakin jää puuttumaan, mutta mitä? 3

4 Aiheen problematisointi Tutkimusaiheen problematisointi eli kyseenalaistaminen sekä hankkeen rajaus merkitsevät tutkittavaan ilmiöön liittyvien keskeisten kysymysten tai ongelmien löytämistä ja niiden määrittämistä tutkittavaan muotoon. On parasta pyrkiä löytämään vain yksi tai vain muutama keskeinen kysymys, joissa tosin voi olla tarkentavia alakysymyksiä. Kyseenalaistaminen ei ole helppoa. Joskus päädytään esittämään vain tutkimuksen tavoite eikä siitä vielä ole suoraa yhteyttä esimerkiksi tutkimusmenetelmän valintaan 4

5 Kysyminen pohjustaa vastausta Kysymyksen asettaminen ei merkitse ainoastaan jonkin paljastamista, se merkitsee myös samalla jonkin keksimistä (invention). Jos jotakin paljastetaan kyseenalaistamalla, se tehdään näkyväksi; jotakin tiedetään olevan olemassa, joko todellisuudessa tai virtuaalisesti ja siksi se joka tapauksessa jossakin vaiheessa paljastuisi. Kysymällä keksiminen tuottaa jotakin, jota ei ennen ole ollut. Vastausta ei välttämättä koskaan saataisi ilman keksimisen prosessia. Keksinnöt liittyvät hyvin usein uusien kysymysten esittämiseen ja samalla sellaisten termien luomiseen, joihin ne voivat kiinnittyä. 5

6 Mihin erilaiset kysymykset johtavat? Kysymyksen luonne osoittaa sen aineiston ja sen menetelmän suuntaan, mistä vastaus saadaan. Jos kysytään määriä ja kertoja, silloin kootaan määrällistä aineistoa, joka näkyy numeroina ja joka analysoidaan määrällisin menetelmin. Jos kysytään laatuja, silloin kootaan sellaista aineistoa, josta laatuja voidaan määrittää. Jos kysytään ihmisten arvioita ja mielipiteitä jostakin, silloin haastatellaan tai kootaan lausunnot muulla tavoin. Jos halutaan tehdä havaintoja, miten jokin toimii, silloin observoidaan. Jos halutaan saada käsitys jostakin, silloin observoidaan muita tai kokeillaan itse, miten jokin asia toimii, jne. Jokainen eri tavoin tehty kysymys johtaa erilaiseen ratkaisuun siitä, missä kontekstissa ja millä tavoin analysoituna saadaan paras vastaus. 6

7 Kysymykset kohteen mukaan Tutkivan otteen lähtökohtana voi olla joko kohteeseen itseensä tai sen prosessointiin liittyvä ongelma tai jokin siihen selvästi liittyvä kysymys. > Prosessi vai produkti? Kumpi niistä kohoaa etusijalle, riippuu tutkijan omasta ajatteluja työskentelytavasta sekä yhteydestä tutkimuksen lähtökohtiin tai esimerkiksi yhteydestä teoreettiseen taustanäkemykseen. Jos on kyseessä jokin prosessi, jonka toteuttamiseen on haettava ratkaisua, se poikkeaa tutkimuksellisesti vastauksen etsimisestä selvään kysymykseen. 7

8 Voidaanko kysyä väärin? Jos todetaan, että esille nousee selkeästi erottuvia kysymyksiä, kannattaa miettiä tarkkaan niiden muotoa ja sisältöä. Niin estetään esimerkiksi se, ettei haeta vastauksia väärin asetettuihin kysymyksiin tai etteivät ne vahingossa vahvista olemassa olevia vääriä toimintatapoja tai ennakkoluuloja. Kysymykset muotoillaan niin, että niihin saadaan vastaus tutkimusmenetelmän avulla. Koska kysymykset tehdään yleensä sanallisesti, se tarkoittaa, että on muodostettava sellaisia kysymyslausekkeita, jotka toinen henkilö voi ymmärtää eli niiden on oltava kommunikoitavissa. Non-verbaalisin tavoin tehtävän problematisoinnin keinoja tulisi kuitenkin tutkia nykyistä paljon tarkemmin ja enemmän! 8

9 Kysymysten tekemisen tekniikkaa Kysymyslausekkeissa analysoidaan jokainen sana erikseen ja selvitetään tarvittavat tarkemmat määrittelyt ja mitä kukin termi täsmällisesti ottaen merkitsee: (Esimerkiksi Saadaanko korkeakoulujen yhdistämisellä aikaan tehokkuutta? Mitä tarkoitetaan käsitteillä korkeakoulu, yhdistäminen, tehokkuus?) Päällekkäisiä, liian laajoja ja monipolvisia kysymyksiä vältetään. Pyritään määrittämään ne niin yksinkertaisin ja selkein termein kuin mahdollista. Jos peräkkäin on useita kysymyksiä, ne puretaan omiksi kysymyksikseen ja jokainen kysymys esitetään erikseen. Viimeistään tässä vaiheessa havaitaan mahdolliset kysymyksenasettelun sisäiset ristiriidat. (Esimerkiksi: Mitkä ovat eri tyyppisten korkeakoulujen tehokkuuskriteerit? Mitä synergiaetuja saavutetaan korkeakouluja yhdistämällä? ) Usein kannattaa asettaa jokin pääkysymys ja sille tarkentavia alakysymyksiä. (Esimerkiksi: Mitä tehokkuuskriteerejä käytetään korkeakoulujen arvioinnissa? Mitkä ovat tiedekorkeakoulujen tehokkuuskriteerit? Mitkä ovat taidekorkeakoulujen tehokkuuskriteerit? Mitkä ovat ammattikorkeakoulujen tehokkuuskriteerit? ) 9

10 Jos halutaan tietää tutkittavaan ilmiöön liittyviä määrällisiä ominaisuuksia, silloin kysytään: kuinka paljon? kuinka monta? kuinka usein? Tämä kysymyssarja lienee menetelmällisesti ottaen kaikkein yleisin. Nämä kysymykset selvitetään yleensä numerotiedoilla. Näin kysytään, jos ollaan kiinnostuneita asiakkaiden ja käyttäjien määristä, käyttöprofiileista, markkinoinnista, kohteiden määristä, tapahtumakerroista, tiheydestä ja muista numerotiedoilla selvitettävistä asioista. Numerotietoa tuottavat myös esimerkiksi kalusteiden rasitustestit, materiaalien repäisylujuus- ja hankauksenkestotestit sekä muut testaukset, jota saattavat edellyttää tuhansien kertojen toistoja. Joskus ergonomisten ominaisuuksien systemaattinen havainnointikin tuottaa numeroin analysoitavaa tietoa. Kysymykset esitetään kohteille esimerkiksi kyselylomakkeilla ja testaustulokset samoin kuin observointitulokset kootaan systemaattisesti taulukoimalla. Tutkimusaineistoista muodostetaan tilastollisin keinoin ns. muuttujia joista laskennallisesti käsittelemällä saadaan pelkistetyksi vastaukset tehtyihin kysymyksiin. 10

11 Jos halutaan tietää, mikä vaikuttaa tai mistä johtuu, että tai miten jokin vaihtelee ilmiön sisällä ja niiden välillä, on oltava erityisen tarkkana! Nämä kysymykset ovat hyvin vaativia vastattaviksi, koska ne edellyttävät sekä teoreettista että menetelmällistä erityisosaamista. Vastauksia saadaan analysoimalla numeromuotoon muutettua tietoa ja vertaamalla monimuuttujamenetelmien avulla aineistossa olevia muuttujia ja niiden välisiä suhteita. 11

12 Jos halutaan tietää, miten? Tehdään testauksia tai hankitaan muita numeroilla ilmaistuja tuloksia ja käsitellään ne määrällisin keinoin. Voidaan ryhtyä kokeilevaan toimintaan (vrt. eksperientalismi) ja hankkia tarvittava seuranta-aineistoa analysointia varten (esim. toimintatutkimus tai realistinen evaluaatio) Vastauksen voi saada myös laadullisen tutkimuksen avulla (esim. haastattelu- ja laadullinen observointi) 12

13 Ehkä ollaan kiinnostuneita ilmiöön kohdistuvista käsityksistä: Mitä mieltä ilmiöstä ollaan? Miten ilmiöön suhtaudutaan? Kannattaa pysähtyä miettimään, onko kyseessä laajoja ryhmiä ja joukkoja koskeva yleinen kiinnostus, jolloin suuntaudutaan numeroilla ilmaistaviin lukuihin tämän kiinnostuksen ja suhteen voimakkuudesta, vai ollaanko kiinnostuneita syvemmällä tasolla pienen henkilöryhmän tai aivan yksittäisten henkilöiden mielipiteistä, jolloin suuntaudutaan laadullisen tutkimuksen piiriin. 13

14 Jos ollaan kiinnostuneita esim. henkilöprofiileista, käyttäytymismalleista, tapahtumapaikoista jne., silloin kysytään: kuka? mitä? miten? missä? milloin? Nämä ovat sellaisia kysymyksiä, joista ei oikein tiedä, mistä suunnasta vastauksia ryhtyy etsimään. Niissä ei kysytä määriä, vaan toimijoita, tapahtumapaikkoja, keinoja ja menetelmiä, historiallisia taustoja yms. Niistä pääsee perille tekemällä havaintoja, observoimalla, haastattelemalla, testaamalla, tutkimalla erilaisia asiakirjoja, tekemällä muistiinpanoja yms. Vastauksen saaminen tämänkaltaisiin kysymyksiin ei ole kovin helppoa ja siksi kannattaa olla tarkkana, mitä haluaa tietää, miten hankkii aineistoa vastausta varten ja miten sitä tietoa sitten hyödyntää 14

15 Joskus kysytään, mikä ilmiö on? millaisena ilmiö esiintyy? mitä ilmiö tarkoittaa? Silloin halutaan tietää jotakin ilmiön laatuominaisuuksista, jolloin siirrytään sisällönanalyysien moniin erilaisiin menetelmiin. Mikä ilmiö on? Miten ilmiö ilmenee? Millainen ilmiö on? Mitä ominaisuuksia ilmiössä on? Mitä ilmiö merkitsee? Mitä ilmiöön sisältyy? Mikä on ilmiön kokonaisuus? Mitkä ovat ilmiön olennaiset piirteet? Mikä on toimeksiantajan/tilaajan näkemys ilmiöstä? Mikä on asiakkaan/kuluttajan näkemys ilmiöstä? Nämä kysymykset johtavat myös kohteen merkityssisältöjen tulkintaan ja sitä myöten esimerkiksi fenomenologian tai fenomenografian menetelmiin. 15

16 Jos halutaan kysyä: miksi? joudutaan kaikkein vaativimpien tehtävien eteen. Nämä kysymykset edellyttävät selitysmallien rakentamista ja syy seuraus -suhteiden selvittämistä. Määrällisen tutkimuksen avulla niihin voidaan saada selkeitäkin vastauksia mm. monimuuttujamenetelmillä, Laadullisen aineiston avulla asia tulee paljon konstikkaammaksi, koska joudutaan eräänlaisen salapoliisitehtävään, jossa arvoitus on ratkaistava vain päättelemällä, ellei selkeää näyttöä ole osoittaa. 16

17 Voidaan kysyä: miltä tuntuu se vaihe, jossa? tai miten jonkin ilmiön kokevat useat eri henkilöt? Tämänkaltaiset kysymykset kohdentuvat tekijän, subjektin, sisäisiin tuntemuksiin. antavat vastauksia ainoastaan sisäisen reflektoinnin, ääneenajattelun tms. kautta. Voidaan tarkastella myös mahdollisena diskurssina, jolloin vastaus saadaan diskurssianalyysin keinoin. Jos kysymys on eletyistä kokemuksista, saattaa vastauksen saada myös elämäkerta-analyysin tai narratiivin keinoin. 17

18 Jos kysytään: miten kohde x toimii, kun? tai mitä seuraa, jos? Silloin ollaan kiinnostuneita suunnittelusta, systeemien ja järjestelmien rakentumisista, prosesseista jne. ja niiden toimivuudesta. Näihin kysymyksiin ei saada vastauksia sen enempää määrällisin kuin laadullisin keinoin, vaan kysymys on prosessien tutkimisesta. Aineistot saadaan prosessien seurannalla, niihin kohdistuvien interventioiden (toimenpiteiden) tuloksia kokoamalla, reflektoivalla toiminnalla sekä niitä arvioimalla Kyseessä ovat pehmeän systeemimetodologian keinot, toimintatutkimus, kokeellinen työntutkimus tai realistinen evaluaatio. 18

19 huomaa kuitenkin, että jos asetetaan kriittinen kysymys: mitä seuraa, jos? tullaan kokeilevan toiminnan ja ongelmanratkaisun problematiikan puolelle. Silloin joudutaan etsimään sellaista menetelmällistä lähestymistapaa, jonka avulla voidaan testata jonkin ratkaisun seurauksia tai mahdollisesti vertailla johonkin toiseen ratkaisumalliin. Tällöin joudutaan tavalla tai toisella aina kausaalisen (syyseuraus menetelmien) tai komparatiivisen (vertailevan) tutkimuksen puolelle, jolloin edellytetään syvempää kuin tavanomaista tutkimusmenetelmien hallintaa. 19

20 Joskus kysymys liittyy aikaan: Millainen ilmiö on ollut menneisyydessä? Millainen se on tänään? Mikä se voisi olla tulevaisuudessa? Näihin kysymyksiin antavat vastauksia mm. Aikasarja-analyysit Trendianalyysit Ennustetutkimukset (prognoosit) Tulevaisuudentutkimus 20

21 Kysymysten tekeminen non-verbaalein keinoin Joskus tulee vastaan tilanne, etteivät sanat ongelman ilmaisuun riitä. Silloin on otettava käyttöön muut keinot, joko fyysisesti näyttäen ja havainnollistaen tai esimerkiksi siirtymällä visuaaliseen ilmaisuun, jos on olemassa keinot siihen. On itsestään selvää, että visuaalisesti tai materiaalisin keinoin esille saatettuihin ongelmiin on vastaus haettava samoja kanavia käyttäen, ts. saadaan viitteet tutkimusaineiston käyttöön 21

22 Kysymysten tekemistä piirtämisen keinoin ja tehtävää luonnostelemalla: Miten ja mistä kohdista lepotuoli on paras taittaa kokoon? (Vesa Kervinen 1995) 22

23 Kysymysten tekemistä visualisointia hyväksi käyttäen Haluan selvittää voidaanko jollain korvaavalla rakenteella parantaa vartalon tukemista latinalaistanssipuvussa. Kehitän ideaani "rintaliivitopista", joka on erillinen pukuun liitettävä alusasu. Pyrin selvittämään voidaanko kyseisellä rakenteella paitsi parantaa käyttömukavuutta, myös helpottaa puvun pesua. 23

24 Hypoteesien asettaminen? 24

25 Milloin ja miksi hypoteeseja asetetaan? Hypoteesit kuuluvat empiirisen, positivistisen tieteentradition piiriin. Sen mukaisesti tieteellisen menetelmän avulla pyritään kumoamaan hypoteeseja eikä suinkaan pyrkiä osoittamaan niitä tosiksi. (Popper 1972) (Vahvistettujen) hypoteesien tarkoituksena on kehittää ja vahvistaa teoriaa. 25

26 Hypoteesi on sanallisesti perusteltu lauselma, joka tuo esiin jonkin tutkimusongelmaan liittyvän väitteen. Hypoteesi on rohkea yleistys. Se on väite, joka on periaatteessa helppo kumota (Popper 1972). Hyvän hypoteesin esittäminen on vaikeaa. Sen on oltava riittävän rohkea yleistys. Hypoteesi on olettamus, jonka tutkimus osoittaa todeksi eli verifioi tai kumoaa eli falsifioi. 26

27 Onko hypoteesi jokin pakollinen elementti? Hypoteesien tekemisen oletetaan olevan jokin kaikkeen tutkimustoimintaan kuuluva pakollinen elementti, jonka luonteesta ei kuitenkaan olla kovin hyvin perillä. Siinä esitetään kysymyksen pohjalta olettamuksia eli hypoteeseja, joiden tutkija arvelee pitävän paikkansa. Hypoteesien tekeminen liittyy kuitenkin ensisijaisesti deduktiivisen tutkimuslogiikan piiriin, jolloin idea on siinä, että niiden avulla testataan teoriaan perustuvia väitteitä. 27

28 Entä jos hypoteesi ei pidäkään paikkaansa? Usein vasta-alkajaa kannustaa into haluta todistaa jotakin, esimerkiksi hänen kauan uskomansa tai toivomansa asia todeksi. Vasta-alkaja pyrkii usein todistamaan olettamuksensa oikeiksi ja häntä saattaa pelottaa tai nolottaa se vaihtoehto, etteivät ne pitäisikään paikkaansa. 28

29 Hypoteesin erilaiset tehtävät Hypoteesien asema ja tehtävät poikkeavat toisistaan sen mukaan, onko kyseessä määrällinen vai laadullinen tutkimus vai onko kyseessä prosessin tulokseen liittyvä hypoteesi. Kvantitatiivisessa eli määrällisessä tutkimuksessa käsitteet ja hypoteesit määritellään ennen tutkimuksen empiiristä osaa ja niihin sitoudutaan lujasti eikä niitä ryhdytä mitenkään kesken kaiken muuttamaan. Kvalitatiivisessa eli laadullisessa tutkimuksessa hypoteesit ovat alunperinkin joustavia ja tutkimuksen kuluessa kehittyviä ja täsmentyviä. Ne voidaan hylätä, jos tutkimus alkaa osoittaa muuta suuntaa. Prosessien tuloksista voidaan esittää hypoteesi (toiminnallinen tai jokin muu oletus), jonka paikkansapitävyyttä, vaihtoehtoisia ratkaisuja, toteuttamiskeinoja, vaikuttavuutta tms. koetellaan, testataan, arvioidaan tms. ja vahvistetaan tai hylätään alkuoletus. 29

30 Starrinin omppu (Starrin & al. 1991) 30

31 Todistajana vai vainukoirana? Hypoteesien tekoa auttaa, jos niihin liittyvät käsitteet voidaan jo heti alkuvaiheessa operationalisoida eli antaa niille tietty ja varma todellisuutta vastaava sisältö. Havainnot tehdään ja aineisto kootaan näiden suuntaviivojen mukaisesti. Tosin tässä menettelyssä piilee se vaara, että käsite määritellään alun perin liian ahtaasti ja aineiston kokoaminen on kapea-alaista. Toinen tapa on menetellä vainukoiran tavoin : esittää ensin väljiä kysymyksiä, improvisoida ja edetä vaistonvaraisesti ja vasta sen jälkeen määrittää hypoteesit ja käsitteet täsmällisesti. Havaintoja kannattaa pitää johtolankoina ja yrittää päästä niiden taakse näkemään taustalla oleva todellisuus. (Alasuutari 1999, 78) 31

32 Saatiinko kysymyksiin vastaus? Tutkija ja kehittäjä tarkastelevat tuloksia yleensä aina mm. niiden luotettavuuden ja sovellettavuuden kannalta ja sen jälkeen toteavat, onko alussa määritelty ongelma ratkennut, onko kysymykseen saatu vastaus tai onko kokonaisuudesta saatu selvä, yleistettävissä tai sovellettavissa oleva tulos. Sovellettavuus merkitsee ammatillisessa työssä esimerkiksi sitä, että ratkaisu voidaan viedä tuotantoon tai markkinoille tai ainakin jatkokehittelyyn. Tieteellisen tutkimustyön sovellettavuus merkitsee tulosten käyttökelpoisuutta joissakin käytännön ratkaisuissa tai niiden generoitavuutta, uusien ratkaisujen ja ideoiden kehittämistä uusissa tutkimushankkeissa. 32

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös

Lisätiedot

Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena. Pirkko Anttila 2006

Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena. Pirkko Anttila 2006 Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena Pirkko Anttila 2006 Tutkimus vs. tutkiva toiminta? Research = careful search Sana recercher (ransk.) jaettuna osiinsa on: re = intensiivisesti,

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Laadullinen, verbaalinen, tulkinnallinen aineisto kootaan esimerkiksi haastattelemalla, videoimalla, ääneenpuhumalla nauhalle, yms. keinoin.

Lisätiedot

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos

Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Mitä on tieteellinen tutkimus? Rationaalisuuteen pyrkivää havainnointia ja

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen piirteitä

Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisen aineiston luotettavuus Kasvatustieteiden laitos/ Erityispedagogiikan yksikkö Eeva Willberg 16.2.09 Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan ihmisten elämää, tarinoita,

Lisätiedot

Kvalitatiivinen tutkimustoiminta

Kvalitatiivinen tutkimustoiminta Kvalitatiivinen tutkimustoiminta Kvalitatiivinen tutkimustoiminta Laadullisen tutkimusmenetelmän määrittelyä ja taustaa Hypermedian jatko-opintoseminaari 28.1.2005 Katja Kaunismaa Luennon teemat: * Kvalitatiivinen

Lisätiedot

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 2. LAADULLISEN TUTKIMUKSEN KÄSITTEITÄ... 9 1.1 TUTKIMUKSEN TEKEMISEN TAUSTAFILOSOFIAT... 10 1.2 LAADULLINEN TUTKIMUS VS. MÄÄRÄLLINEN

Lisätiedot

Analyysi: päättely ja tulkinta. Hyvän tulkinnan piirteitä. Hyvän analyysin tulee olla. Miten analysoida laadullista aineistoa

Analyysi: päättely ja tulkinta. Hyvän tulkinnan piirteitä. Hyvän analyysin tulee olla. Miten analysoida laadullista aineistoa Analyysi: päättely ja tulkinta Analyysin - tai tulkinnan - pitää viedä tutkimus kuvailevan otteen ohi mielellään ohi ilmiselvyyksien KE 62 Ilpo Koskinen 20.11.05 Aineiston analyysi laadullisessa tutkimuksessa

Lisätiedot

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta

Lisätiedot

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon opinnäytetöissä Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 aiheita Tutkimuksen ja kehittämisen suhde Laatusuositukset ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöille

Lisätiedot

Tutkimuksen alkuasetelmat

Tutkimuksen alkuasetelmat Tutkimuksen alkuasetelmat Ihan alussa yleensä epämääräinen kiinnnostus laajaan aiheeseen ( muoti, kulutus, nuoriso, luovuus, värit, sukupuoli )... Kiinnostusta kohdennetaan (pilotit, kirjallisuuden haravointi)

Lisätiedot

ICF / VAT toimintakyvyn arviointi. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen

ICF / VAT toimintakyvyn arviointi. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen ICF / VAT toimintakyvyn arviointi ICF ICF on WHO:n tekemä toimintakykyluokitus Se ei ole mittari Se tarjoaa hyvän rakenteen toimintakyvyn kuvaamiseksi Se tarvitsee tuekseen välineen jolla toimintakyvyn

Lisätiedot

Sisällysluettelo ESIPUHE... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON... 5 SISÄLLYSLUETTELO... 6 1. JOHDANTO... 8

Sisällysluettelo ESIPUHE... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON... 5 SISÄLLYSLUETTELO... 6 1. JOHDANTO... 8 Sisällysluettelo ESIPUHE... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON... 5 SISÄLLYSLUETTELO... 6 1. JOHDANTO... 8 2. LAADULLISEN TUTKIMUKSEN KÄSITTEITÄ... 11 2.1 TUTKIMUKSEN TEKEMISEN TAUSTAFILOSOFIAT... 12 2.2 LAADULLINEN

Lisätiedot

Aineistoista. Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin

Aineistoista. Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin Aineistoista 11.2.09 IK Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin Muotoilussa kehittyneet menetelmät, lähinnä luotaimet Havainnointi:

Lisätiedot

Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö

Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö (Salonen 2013.) (Salonen (Salonen 2013.) Kajaanin ammattikorkeakoulun opinnäytetyön arviointi (opettaja, opiskelija ja toimeksiantaja) https://www.kamk.fi/opari/opinnaytetyopakki/lomakkeet

Lisätiedot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin

Lisätiedot

Kuvittele, että olet Jyväskylän yliopiston tutkija Suomen Akatemia on julkaissut tutkimusohjelman, jossa myönnetään rahaa koululaisten terveyden

Kuvittele, että olet Jyväskylän yliopiston tutkija Suomen Akatemia on julkaissut tutkimusohjelman, jossa myönnetään rahaa koululaisten terveyden Terve!3 s.16-25 Kuvittele, että olet Jyväskylän yliopiston tutkija Suomen Akatemia on julkaissut tutkimusohjelman, jossa myönnetään rahaa koululaisten terveyden tutkimiseen Valitse itseäsi kiinnostava

Lisätiedot

r = 0.221 n = 121 Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit.

r = 0.221 n = 121 Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit. A. r = 0. n = Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit. H 0 : Korrelaatiokerroin on nolla. H : Korrelaatiokerroin on nollasta poikkeava. Tarkastetaan oletukset: - Kirjoittavat väittävät

Lisätiedot

T&K- HANKKEISIIN ja OPINNÄYTETÖIHIN SOVELTUVIA ANALYYSIMENETELMIÄ

T&K- HANKKEISIIN ja OPINNÄYTETÖIHIN SOVELTUVIA ANALYYSIMENETELMIÄ T&K- HANKKEISIIN ja OPINNÄYTETÖIHIN SOVELTUVIA ANALYYSIMENETELMIÄ Mitä analyysilla tarkoitetaan? Analyysin tekemiseen tarvitaan analysoitava kohde ja siinä olevia analysoitavia yksiköitä. Ne voivat olla

Lisätiedot

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi Prosessikonsultaatio Lähtötilanteessa kumpikaan, ei tilaaja eikä konsultti, tiedä mikä organisaation tilanne oikeasti on. Konsultti ja toimeksiantaja yhdessä tutkivat organisaation tilannetta ja etsivät

Lisätiedot

Surveytutkimusksen Suunnittelu ja Teoreettisten Konstruktioiden Validointi. Seppo Pynnönen Vaasan yliopisto Menetelmätieteiden laitos

Surveytutkimusksen Suunnittelu ja Teoreettisten Konstruktioiden Validointi. Seppo Pynnönen Vaasan yliopisto Menetelmätieteiden laitos Surveytutkimusksen Suunnittelu ja Teoreettisten Konstruktioiden Validointi Seppo Pynnönen Vaasan yliopisto Menetelmätieteiden laitos Teoreettiset konstruktiot Todellisuus Teoria Todellisuuden jäsentely

Lisätiedot

Sisällysluettelo LUKU I METODOLOGIAN PERUSTEET IHMISTIETEISSÄ JARI METSÄMUURONEN. Metsämuuronen 2006 (toim). Laadullisen tutkimuksen käsikirja

Sisällysluettelo LUKU I METODOLOGIAN PERUSTEET IHMISTIETEISSÄ JARI METSÄMUURONEN. Metsämuuronen 2006 (toim). Laadullisen tutkimuksen käsikirja Sisällysluettelo ESIPUHE 1.LAITOKSEEN... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 8 LUKU I METODOLOGIAN PERUSTEET IHMISTIETEISSÄ JARI METSÄMUURONEN 1. JOHDANTO JA PÄÄMÄÄRÄT... 16 1.1 TIETEELLISEN TIEDON OMINAISPIIRTEITÄ...17

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Hyvin määritelty on puoliksi tehty kuinka vältetään turha tekeminen jo alussa

Hyvin määritelty on puoliksi tehty kuinka vältetään turha tekeminen jo alussa 1 Hyvin määritelty on puoliksi tehty kuinka vältetään turha tekeminen jo alussa Passion leads to design, design leads to performance, performance leads to SUCCESS! OLLI NIEMI Yoso Oy Mitä määrittelyltä

Lisätiedot

1) Ymmärrä - ja tule asiantuntijaksi askel askeleelta

1) Ymmärrä - ja tule asiantuntijaksi askel askeleelta Tarkkailuharjoitus 4..4. Tarkkailu- harjoitus Tarkkailuvihkotekniikka Alla on kuvattu askel askeleelta etenevät ohjeet siitä, kuinka kuluttajien tarpeita voidaan paljastaa. Tämä metodi auttaa sinua tekemään

Lisätiedot

Kyselytutkimus. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 1. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 2

Kyselytutkimus. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 1. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 2 Kyselytutkimus Graduryhmä kevät 2008 Leena Hiltunen 29.4.2008 Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 1 Kysymysten tekemisessä kannattaa olla huolellinen, sillä ne luovat perustan tutkimuksen

Lisätiedot

Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen

Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen Kääk!??? Idea! TUTKIMUSPÄIVÄKIRJA Empiirisessä tutkimuksessa tutkimustulokset saadaan tekemällä konkreettisia havaintoja tutkimuskohteesta ja analysoimalla

Lisätiedot

Analyysimenetelmien kuvaus

Analyysimenetelmien kuvaus Analyysimenetelmien kuvaus HAASTATTELUAINEISTON KVALITATIIVINEN JA KVANTITATIIVINEN ANALYYSI. Hypermedian jatko-opintoseminaari 15.4.2005 Maija Lakio-Haapio Yleisiä piirteitä kvantitatiivisessa ja kvalitatiivisessa

Lisätiedot

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Tuo ideasi Tuoteväylän asiantuntijoiden arvioitavaksi Onko sinulla uusi innovatiivinen idea, josta voisi

Lisätiedot

KPL 3 TERVEYSTOTTUMUS TEN TUTKIMINEN Terve!3 s. 26-35

KPL 3 TERVEYSTOTTUMUS TEN TUTKIMINEN Terve!3 s. 26-35 KPL 3 TERVEYSTOTTUMUS TEN TUTKIMINEN Terve!3 s. 26-35 Terveystutkimuksen aineistonkeruutapoja Testaaminen Kysely (avoin, strukturoitu) Haastattelu (avoin, strukturoitu) Havainnointi, osallistuva havainnointi

Lisätiedot

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO JA PÄÄMÄÄRÄT... 6 1.1 TIETEELLISEN TIEDON OMINAISPIIRTEITÄ... 7 1.2 IHMISTIETEELLISEN TUTKIMUKSEN PIIRTEITÄ... 8 1.3 TILASTOTIEDE IHMISTIETEIDEN

Lisätiedot

Tuulivoima-alueiden suunnittelu ja maisema. Satakunnan tuulet - tuulivoimaseminaari Maunu Häyrynen, Turun yliopisto 3.11.2010

Tuulivoima-alueiden suunnittelu ja maisema. Satakunnan tuulet - tuulivoimaseminaari Maunu Häyrynen, Turun yliopisto 3.11.2010 Tuulivoima-alueiden suunnittelu ja maisema Satakunnan tuulet - tuulivoimaseminaari Maunu Häyrynen, Turun yliopisto 3.11.2010 Tuulivoima ja maisema Energiantuotanto keskeinen maiseman muokkaaja lähitulevaisuudessa

Lisätiedot

Ammattikasvatuksen aikakauskirja 8 (1), 46-52/ISSN 1456-7989/ OKKA-säätiö 2006/www.okka-saatio.com. ja konstruktiivinen tutkimus

Ammattikasvatuksen aikakauskirja 8 (1), 46-52/ISSN 1456-7989/ OKKA-säätiö 2006/www.okka-saatio.com. ja konstruktiivinen tutkimus Konstruktiivinen tutkimusote Miten koulutus ja elinkeinoelämän odotukset kohtaavat ammattikorkeakoulun opinnäytetöissä Aila Virtanen Yliopettaja, dosentti, KTT Jyväskylän ammattikorkeakoulu / Liiketalous

Lisätiedot

TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas

TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI LTKY012 Timo Törmäkangas LUENNOT Luento Paikka Vko Päivä Pvm Klo 1 L 304 8 Pe 21.2. 08:15-10:00 2 L 304 9 To 27.2. 12:15-14:00 3 L 304 9 Pe 28.2. 08:15-10:00 4 L 304 10 Ke 5.3.

Lisätiedot

Lastensuojeluasiat hallinto-oikeudessa 20.5.2008 Tuleeko asiakkaasta vastapuoli? Todistelu?

Lastensuojeluasiat hallinto-oikeudessa 20.5.2008 Tuleeko asiakkaasta vastapuoli? Todistelu? 1 Lastensuojeluasiat hallinto-oikeudessa 20.5.2008 Tuleeko asiakkaasta vastapuoli? Todistelu? Hallintolakimies Jukka Lampén Oulun kaupunki OIKEUSKÄSITTELYN ERITYISPIIRTEET 2 Huostaanottoprosessissa ei

Lisätiedot

Elävä opetussuunnitelma Miten lapsen oppimissuunnitelma rakentuu varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen arjessa?

Elävä opetussuunnitelma Miten lapsen oppimissuunnitelma rakentuu varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen arjessa? Elävä opetussuunnitelma Miten lapsen oppimissuunnitelma rakentuu varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen arjessa? Mervi Hangasmaa Jyväskylän yliopisto Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Kasvatustieteen päivät

Lisätiedot

AKL 4.4.2014. Tiedolla johtaminen. Kenneth Ekström- Faros Group 050-5700605

AKL 4.4.2014. Tiedolla johtaminen. Kenneth Ekström- Faros Group 050-5700605 AKL 4.4.2014 Tiedolla johtaminen Kenneth Ekström- Faros Group 050-5700605 Hieman taustaa Itsestäni : Kenneth Ekström 050-5700605 Usean vuodan kokemus autoalasta Eri tehtäviä vähittäiskaupassa Eri organisaatioissa

Lisätiedot

KÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY 2014. Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu. Järjestelmän nimi. versio 1.0

KÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY 2014. Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu. Järjestelmän nimi. versio 1.0 KÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY 2014 Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu Järjestelmän nimi versio 1.0 Jakelu: Tulostettu: 201543 Samuli Hirvonen samuli.hirvonen@student.tut.fi

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Tutkimaan oppimassa - Tutkivaa Oppimista varhaiskasvatuksessa

Tutkimaan oppimassa - Tutkivaa Oppimista varhaiskasvatuksessa Tutkimaan oppimassa - Tutkivaa Oppimista varhaiskasvatuksessa Professori Lasse Lipponen Helsingin yliopisto opetttajankoulutuslaitos Educamessut 2012 Miksi aurinko on keltainen Miten tuuli voi heiluttaa

Lisätiedot

Johdatus tutkimustyöhön (811393A)

Johdatus tutkimustyöhön (811393A) Johdatus tutkimustyöhön (811393A) 5 op eli 128 h opiskelijan työtä Aloitusluento 1.9.2015 Esittäytyminen Opettaja Opinnot LuK, merkonomi, FM, FL, FT Dosentti JyU, Research Associate NUIG, Visiting Associate

Lisätiedot

Mitä kaikkea voit tutkia kun haluat tutkia yhteiskuntavastuuta 2000-luvun alussa?

Mitä kaikkea voit tutkia kun haluat tutkia yhteiskuntavastuuta 2000-luvun alussa? Mitä kaikkea voit tutkia kun haluat tutkia yhteiskuntavastuuta 2000-luvun alussa? Yritysten yhteiskuntavastuu: onko sitä ja missä se näkyy? -seminaari Suomen Akatemia 12.6.2007 Ville-Pekka Sorsa assistentti

Lisätiedot

Televisiossa jaetaan torstaisin rahaa julkkiksille Speden

Televisiossa jaetaan torstaisin rahaa julkkiksille Speden Kymppitonni Televisiossa jaetaan torstaisin rahaa julkkiksille Speden ideoimassa ohjelmassa Kymppitonni. Vastaamalla oikein muutamaan tyhmään kysymykseen voi rikastua useita tuhansia markkoja. Kyllä rahantulo

Lisätiedot

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 DUAALIMALLIHANKE Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 Taustaa Kiinnostuksen kohteena ovat ammatillisen ja tieteellisen korkeakoulutuksen tehtävät ja työnjako ylempien korkeakoulututkintojen osalta Keskeinen

Lisätiedot

Tilastotieteen jatkokurssi syksy 2003 Välikoe 2 11.12.2003

Tilastotieteen jatkokurssi syksy 2003 Välikoe 2 11.12.2003 Nimi Opiskelijanumero Tilastotieteen jatkokurssi syksy 2003 Välikoe 2 11.12.2003 Normaalisti jakautuneiden yhdistyksessä on useita tuhansia jäseniä. Yhdistyksen sääntöjen mukaan sääntöihin tehtävää muutosta

Lisätiedot

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää

Lisätiedot

8.1. Tuloperiaate. Antti (miettien):

8.1. Tuloperiaate. Antti (miettien): 8.1. Tuloperiaate Katseltaessa klassisen todennäköisyyden määritelmää selviää välittömästi, että sen soveltamiseksi on kyettävä määräämään erilaisten joukkojen alkioiden lukumääriä. Jo todettiin, ettei

Lisätiedot

EDUTOOL 2010 graduseminaari

EDUTOOL 2010 graduseminaari EDUTOOL 2010 graduseminaari tutkimussuunnitelma, kirjallisuus ja aiheen rajaaminen Sanna Järvelä Miksi tutkimussuunnitelma? Se on kartta, kompassi, aikataulu ja ajattelun jäsentäjä Tutkimussuunnitelma

Lisätiedot

Vaikuttavuusarvioinnin tutkimusmenetelmät

Vaikuttavuusarvioinnin tutkimusmenetelmät Vaikuttavuusarvioinnin tutkimusmenetelmät Kari Hämäläinen (VATT) Mittaaminen vaikuttavuusinvestoimisen kova ydin, Sitra, 26.1.2015 Perimmäinen kysymys Mitkä ovat toimenpiteen X seuraukset Y:ssä? Kolme

Lisätiedot

TOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

TOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN TOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Uudistuva korkeakoulujen aikuiskoulutus oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus ja erityispätevyydet Opetusministeriö 8.10.2009 Petri Haltia

Lisätiedot

OPINNÄYTETY YTETYÖN. Teemu Rantanen dos., yliopettaja, Laurea teemu.rantanen@laurea.fi 15.5.2008

OPINNÄYTETY YTETYÖN. Teemu Rantanen dos., yliopettaja, Laurea teemu.rantanen@laurea.fi 15.5.2008 TYÖEL ELÄMÄLÄHEISYYS OPINNÄYTETY YTETYÖN LÄHTÖKOHTANA Teemu Rantanen dos., yliopettaja, Laurea teemu.rantanen@laurea.fi 15.5.2008 alustavia kysymyksiä Millainen on ammattikorkeakoulun opinnäytety ytetyö

Lisätiedot

Koodaus. Koodaus ja memojen kirjoittaminen on kaiken laadullisen tutkimuksen perusta. Mutta miten koodaus oikein tapahtuu. Koodaus

Koodaus. Koodaus ja memojen kirjoittaminen on kaiken laadullisen tutkimuksen perusta. Mutta miten koodaus oikein tapahtuu. Koodaus Laadullisen aineiston analyysi ja memojen kirjoittaminen on kaiken laadullisen tutkimuksen perusta. Mutta miten koodaus oikein tapahtuu. 25. maaliskuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Page 1 Kvantitatiivisen

Lisätiedot

1. Millainen henkilö on asiantuntija?

1. Millainen henkilö on asiantuntija? Asiantuntijat YS-asioissa - käytännöistä ja mahdollisuuksista Yrityksen maksukyky ja strateginen johtaminen seminaari 24.- 25.5.2011 Asianajaja, varatuomari Juhani Viilo 1 1. Millainen henkilö on asiantuntija?

Lisätiedot

1.4 Funktion jatkuvuus

1.4 Funktion jatkuvuus 1.4 Funktion jatkuvuus Kun arkikielessä puhutaan jonkin asian jatkuvuudesta, mielletään asiassa olevan jonkinlaista yhtäjaksoisuutta, katkeamattomuutta. Tässä ei kuitenkaan käsitellä työasioita eikä ihmissuhteita,

Lisätiedot

Mitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos

Mitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Mitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Päätöksentekoa tukevien tutkimusten tavoitteita kullakin oma

Lisätiedot

Indikaattorit eli mittarit. Kepan verkkokurssi 2006. Jonna Haapanen ja Eija Mustonen

Indikaattorit eli mittarit. Kepan verkkokurssi 2006. Jonna Haapanen ja Eija Mustonen Indikaattorit eli mittarit Kepan verkkokurssi 2006 Jonna Haapanen ja Eija Mustonen Indikaattori on käsitteellinen tai numeerinen muuttuja, joka auttaa arvioimaan muutosta jossain asiantilassa, joko mittaamalla

Lisätiedot

STRATEGIATYÖ OSAKSI PK-YRITYKSEN ARKEA

STRATEGIATYÖ OSAKSI PK-YRITYKSEN ARKEA STRATEGIATYÖ OSAKSI PK-YRITYKSEN ARKEA Pysyykö yrityksesi muutoksessa mukana? Maailma ja yrityksen toimintaympäristö sen mukana muuttuvat vauhdilla. Mikä vielä viime vuonna tuntui itsestään selvältä, saattaa

Lisätiedot

Tehtävä 1. Hypoteesi: Liikuntaneuvonta on hyvä keino vaikuttaa terveydentilaan. Onko edellinen hypoteesi hyvä tutkimushypoteesi? Kyllä.

Tehtävä 1. Hypoteesi: Liikuntaneuvonta on hyvä keino vaikuttaa terveydentilaan. Onko edellinen hypoteesi hyvä tutkimushypoteesi? Kyllä. Tehtävä 1 Hypoteesi: Liikuntaneuvonta on hyvä keino vaikuttaa terveydentilaan. Onko edellinen hypoteesi hyvä tutkimushypoteesi? Kyllä Ei Hypoteesi ei ole hyvä tutkimushypoteesi, koska se on liian epämääräinen.

Lisätiedot

erisk-työpaja 5. "Yhteistoiminta" 14.9.2005

erisk-työpaja 5. Yhteistoiminta 14.9.2005 erisk-työpaja 5. "Yhteistoiminta" 14.9.2005 Oheisen arviointilomakkeen tarkoituksena on tuottaa päätöksentekoa tukevaa tietoa siitä, minkälaiset sisältöominaisuudet tulisi ensisijaisesti sisällyttää syksyn

Lisätiedot

AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN. Heli Koski, ETLA 15.1.2015

AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN. Heli Koski, ETLA 15.1.2015 1 AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN Heli Koski, ETLA 15.1.2015 2 Taustaa esitutkimuksesta Julkisen datan avaamisen potentiaaliset hyödyt on arvioitu ennakollisissa arvioinneissa

Lisätiedot

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka TUOTESEMANTIIKAN TEORIA kreik. semeion = merkki Tuotesemantiikka kiinnostaa tutkimusmielessä monia erilaisia tuotteiden kanssa tekemisiin joutuvia elämänalueita. Sellaisia ovat esimerkiksi Markkinointi,

Lisätiedot

Sosiaalisten verkostojen data

Sosiaalisten verkostojen data Sosiaalisten verkostojen data Hypermedian jatko-opintoseminaari 2008-09 2. luento - 17.10.2008 Antti Kortemaa, TTY/Hlab Wasserman, S. & Faust, K.: Social Network Analysis. Methods and Applications. 1 Mitä

Lisätiedot

Luovuus ja oppiminen. Juha Nieminen Opintopsykologi Yliopistopedagogiikan kouluttaja

Luovuus ja oppiminen. Juha Nieminen Opintopsykologi Yliopistopedagogiikan kouluttaja Luovuus ja oppiminen Juha Nieminen Opintopsykologi Yliopistopedagogiikan kouluttaja Helsingin yliopisto Yliopistopedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikkö Lääketieteellisen koulutuksen tuki- ja kehittämisyksikkö

Lisätiedot

STEP 1 Tilaa ajattelulle

STEP 1 Tilaa ajattelulle Työkalu, jonka avulla opettaja voi suunnitella ja toteuttaa systemaattista ajattelutaitojen opettamista STEP 1 Tilaa ajattelulle Susan Granlund Euran Kirkonkylän koulu ja Kirsi Urmson Rauman normaalikoulu

Lisätiedot

Sisällysluettelo ESIPUHE KIRJAN 1. PAINOKSEEN...3 ESIPUHE KIRJAN 2. PAINOKSEEN...3 SISÄLLYSLUETTELO...4

Sisällysluettelo ESIPUHE KIRJAN 1. PAINOKSEEN...3 ESIPUHE KIRJAN 2. PAINOKSEEN...3 SISÄLLYSLUETTELO...4 Sisällysluettelo ESIPUHE KIRJAN 1. PAINOKSEEN...3 ESIPUHE KIRJAN 2. PAINOKSEEN...3 SISÄLLYSLUETTELO...4 1. JOHDANTO TILASTOLLISEEN PÄÄTTELYYN...6 1.1 INDUKTIO JA DEDUKTIO...7 1.2 SYYT JA VAIKUTUKSET...9

Lisätiedot

Opinnäytteen aineiston hankinta

Opinnäytteen aineiston hankinta Opinnäytteen aineiston hankinta Leena Hiltunen Graduryhmä Aineiston hankinta Aineiston hankinta voidaan jakaa kahteen osaan 1) teoriataustan aineisto, ts. kirjallisuuden kartoittaminen 2) tutkimusaineisto,

Lisätiedot

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Tarja Nikula (Soveltavan kielentutkimuksen keskus) Anne Pitkänen-Huhta (Kielten laitos) Peppi Taalas (Kielikeskus) Esityksen rakenne Muuttuvan maailman seuraamuksia

Lisätiedot

Tutkimus, tiedon hankinta ja hyödyntäminen kehittämishankkeissa

Tutkimus, tiedon hankinta ja hyödyntäminen kehittämishankkeissa Tutkimus, tiedon hankinta ja hyödyntäminen kehittämishankkeissa OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUKSEN JA OSAAMISEN KEHITTÄMISEN MENESTYSTEKIJÄT 2012 Pirkko Anttila Kehittämishankkeeseen liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

Vaatiiko subjektius subjektin? Sosiaalinen konstruktionismi kielentutkimuksessa ja kielenhuollossa

Vaatiiko subjektius subjektin? Sosiaalinen konstruktionismi kielentutkimuksessa ja kielenhuollossa Vaatiiko subjektius subjektin? Sosiaalinen konstruktionismi kielentutkimuksessa ja kielenhuollossa Ulla Tiililä Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ulla.tiilila@kotus.fi Kielitieteen päivät Helsingissä

Lisätiedot

EFPP 5.2.2011 Olavi Lindfors. TUTKIELMAN JA TIETEELLISEN KIRJOITTAMISEN OHJAAMINEN koulutusyhteisöjen kokemuksia

EFPP 5.2.2011 Olavi Lindfors. TUTKIELMAN JA TIETEELLISEN KIRJOITTAMISEN OHJAAMINEN koulutusyhteisöjen kokemuksia EFPP 5.2.2011 Olavi Lindfors TUTKIELMAN JA TIETEELLISEN KIRJOITTAMISEN OHJAAMINEN koulutusyhteisöjen kokemuksia OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS JA TAVOITTEET OPM mietintö 2003 koulutukseen tulee sisältyä psykoterapian

Lisätiedot

KÄSIKIRJOITTAMINEN Rinna Härkönen / Yle

KÄSIKIRJOITTAMINEN Rinna Härkönen / Yle KÄSIKIRJOITTAMINEN Rinna Härkönen / Yle Idea ja rakenne Lähde: Jouko Aaltonen: Käsikirjoittajan työkalupakki (1993, Painatuskeskus Oy) 1. Valitse aihe joka todella kiinnostaa sinua. Päätä teema. Mikä on

Lisätiedot

Poliisin menettely esitutkinnassa

Poliisin menettely esitutkinnassa ANONYMISOITU PÄÄTÖS 18.03.2015 Dnro OKV/1150/1/2014 1/5 ASIA Poliisin menettely esitutkinnassa KANTELU Kantelija on oikeuskanslerille 4.6.2014 osoittamassaan kantelussa arvostellut poliisilaitoksen menettelyä

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus (3 ov) 26.10. 23.11.2015

Työpaikkaohjaajakoulutus (3 ov) 26.10. 23.11.2015 Työpaikkaohjaajakoulutus (3 ov) 26.10. 23.11.2015 Työpaikkaohjaajan vuorovaikutustaidot dialogisia työkaluja ohjaustilanteisiin Nummela, 2.11.2015 Tuula Hapulahti 13.12.2015 2 Ohjaus on aikaa, huomiota

Lisätiedot

Testaajan eettiset periaatteet

Testaajan eettiset periaatteet Testaajan eettiset periaatteet Eettiset periaatteet ovat nousseet esille monien ammattiryhmien toiminnan yhteydessä. Tämä kalvosarja esittelee 2010-luvun testaajan työssä sovellettavia eettisiä periaatteita.

Lisätiedot

Matemaatikot ja tilastotieteilijät

Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matematiikka/tilastotiede ammattina Tilastotiede on matematiikan osa-alue, lähinnä todennäköisyyslaskentaa, mutta se on myös itsenäinen tieteenala. Tilastotieteen tutkijat

Lisätiedot

Vankien poistumislupakäytännöt ja niiden yhteneväisyys

Vankien poistumislupakäytännöt ja niiden yhteneväisyys Miten tutkimuskysymyksiin on etsitty vastausta? Kolme esimerkkiä kriminologisista tutkimuksista Vankien poistumislupakäytännöt ja niiden yhteneväisyys Tutkimuksen tavoite 1: Selvittää empiirisesti vankien

Lisätiedot

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen

MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen TILASTOLLISTEN MUUTTUJIEN TYYPIT 1 Mitta-asteikot Tilastolliset muuttujat voidaan jakaa kahteen päätyyppiin: kategorisiin ja numeerisiin muuttujiin. Tämän lisäksi

Lisätiedot

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään:

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään: Sisällysluettelo Esipuhe 2 1. Segmentointi nykymarkkinoinnissa 5 1.1. Segmentoinnin merkitys 6 1.2. Segmentoinnin toteutuksen ongelmat 8 1.3. Segmentin valintaan vaikuttavat tekijät 10 2. Segmentoinnin

Lisätiedot

Laadullinen tutkimus. Laadullisen tutkimuksen tausta-ajatuksia

Laadullinen tutkimus. Laadullisen tutkimuksen tausta-ajatuksia Laadullisen tutkimuksen tausta-ajatuksia 25. maaliskuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Sivu 1 Laadullista tutkimusta koskevan jakson sisältöä: Laadullisen tutkimuksen tausta-ajatuksia Aineiston hankinnan tapoja

Lisätiedot

Käyttäjän ääni Heti, nyt ja aina. Arto Puikkonen Johtava konsultti, UX-palvelut

Käyttäjän ääni Heti, nyt ja aina. Arto Puikkonen Johtava konsultti, UX-palvelut Käyttäjän ääni Heti, nyt ja aina Arto Puikkonen Johtava konsultti, UX-palvelut Arto Puikkonen Nyt: Johtava konsultti, UX-palvelut Ennen: Gofore Oy UX-suunnittelija, tiiminvetäjä Gofore Oy Palveluarkkitehti,

Lisätiedot

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään.

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään. 28.12.2007 HN Palvelun tuotteistaminen, palvelutuote Miksi on oltava tuote? Jotta olisi jotain myytävää! Voiko osaaminen olla tuote? Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Laulajan ilmaisu ja kuuntelijan kokemus

Laulajan ilmaisu ja kuuntelijan kokemus Esitelmä 29.3.2008 / Powerpoint -esityksen tekstit Musiikki ja tutkimus 2008 Esitys, kuulija ja musiikin välittyminen -symposium. Tampereen yliopisto, Musiikintutkimuksen laitos. Anne Tarvainen Tampereen

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Havainto ja sen kirjaaminen sekä Itsearvioinnin ja ulkopuolisen havainnoinnin sudenkuoppia. C: Tuomas Leinonen

Havainto ja sen kirjaaminen sekä Itsearvioinnin ja ulkopuolisen havainnoinnin sudenkuoppia. C: Tuomas Leinonen Havainto ja sen kirjaaminen sekä Itsearvioinnin ja ulkopuolisen havainnoinnin sudenkuoppia C: Tuomas Leinonen Havainto VAT:ssa havainnolla tarkoitetaan tunnetussa toimintaympäristössä tehtyä huomiota asiakkaan

Lisätiedot

Ensi vuonna monta uudistusta! Sen lisäksi, että järjestämislupia haettava ja laatua arvioitava

Ensi vuonna monta uudistusta! Sen lisäksi, että järjestämislupia haettava ja laatua arvioitava Ensi vuonna monta uudistusta! Sen lisäksi, että järjestämislupia haettava ja laatua arvioitava Lait ja asetukset ammatillisesta peruskoulutuksesta hyväksytty 3.10.2014 OPH:n määräykset julkistetaan 18.11.2014

Lisätiedot

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Miksipä Benchmarking?

Miksipä Benchmarking? Esityksen sisälmykset Miksipä Benchmarking? 1. yleistä (so. korkealentoista) benchmarkingista 2. kokemuksia yhdestä yritelmästä TieVie-asiantuntijakoulutus Turun lähiseminaari 18.3.2005 Markku Ihonen Benchmarking

Lisätiedot

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,

Lisätiedot

AHOT-menettely. OPISKELIJAN PORTFOLIO-OHJE päivitetty 31.5.2011, 7.2.2012, 30.5.2012 OSAAMISPORTFOLIO

AHOT-menettely. OPISKELIJAN PORTFOLIO-OHJE päivitetty 31.5.2011, 7.2.2012, 30.5.2012 OSAAMISPORTFOLIO OPISKELIJAN PORTFOLIO-OHJE päivitetty 31.5.2011, 7.2.2012, 30.5.2012 OSAAMISPORTFOLIO Aiemmin hankitun osaamisen hyväksymiseksi osaksi opintoja Opiskelijan nimi Vuosikurssi ja suuntautumisvaihtoehto/ Yamk

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

OSALLISUUSTUTKIMUKSEN SATOA TUULIKKI VENNINEN JA JONNA LEINONEN, VKK-Metro. Lapsen osallisuus pääkaupunkiseudun päiväkodeissa

OSALLISUUSTUTKIMUKSEN SATOA TUULIKKI VENNINEN JA JONNA LEINONEN, VKK-Metro. Lapsen osallisuus pääkaupunkiseudun päiväkodeissa OSALLISUUSTUTKIMUKSEN SATOA TUULIKKI VENNINEN JA JONNA LEINONEN, VKK-Metro Lapsen osallisuus pääkaupunkiseudun päiväkodeissa Tulosten pohjalta lasten osallisuus voidaan kuvata seuraavalla tavalla: Lapsella

Lisätiedot