Kysymykset, ongelmat ja tutkivan toiminnan lähtöoletukset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kysymykset, ongelmat ja tutkivan toiminnan lähtöoletukset"

Transkriptio

1 Kysymykset, ongelmat ja tutkivan toiminnan lähtöoletukset 1

2 Tutkimustavoilla on monia nimiä Käytännön tutkimustoiminnassa pyritään antamaan nimi erilaisille tutkimushankkeille (-ohjelmille, projekteille, sovelluksille yms.), kuten esim. kuluttajatutkimus, käytettävyystutkimus, tulevaisuustutkimus, naistutkimus, ennustetutkimus, koulusaavutustutkimus jne. Kaikissa niissä käytetään erilaisia menetelmiä/metodeja sen mukaan, mikä on tutkimuksen tavoite ja miten kysymykset asetetaan ja mihin kulloinkin pyritään. Metodologisesti ottaen jokainen tutkimus voidaan redusoida tiettyyn määrään peruslähestymistapoja: määrällinen, laadullinen ja proseduraalinen (systeemianalyyttinen ja toiminnallinen) lähestyminen. Jokaisessa niissä on lukuisa määrä variaatioita, joista monet ovat saaneet oman nimensä (esim. monimuuttuja-analyyseistä faktori- tai regressioanalyysi, laadullisista, tulkinnallisista analyyseistä fenomenografinen tai diskurssianalyysi) 2

3 Riittääkö, että ilmaistaan tutkimuksen tavoite? Tutkimustehtävä analysoidaan huolellisesti ja ajatellaan, mihin pyritään. Usein esitetään ainoastaan tavoite, mihin pyritään, mutta jos asiaa ei mietitä sen pidemmälle, liian yleiselle tasolle jäänyt tavoite ei anna tukea käytännön toimille. Ilmeisesti jotakin jää puuttumaan, mutta mitä? 3

4 Aiheen problematisointi Tutkimusaiheen problematisointi eli kyseenalaistaminen sekä hankkeen rajaus merkitsevät tutkittavaan ilmiöön liittyvien keskeisten kysymysten tai ongelmien löytämistä ja niiden määrittämistä tutkittavaan muotoon. On parasta pyrkiä löytämään vain yksi tai vain muutama keskeinen kysymys, joissa tosin voi olla tarkentavia alakysymyksiä. Kyseenalaistaminen ei ole helppoa. Joskus päädytään esittämään vain tutkimuksen tavoite eikä siitä vielä ole suoraa yhteyttä esimerkiksi tutkimusmenetelmän valintaan 4

5 Kysyminen pohjustaa vastausta Kysymyksen asettaminen ei merkitse ainoastaan jonkin paljastamista, se merkitsee myös samalla jonkin keksimistä (invention). Jos jotakin paljastetaan kyseenalaistamalla, se tehdään näkyväksi; jotakin tiedetään olevan olemassa, joko todellisuudessa tai virtuaalisesti ja siksi se joka tapauksessa jossakin vaiheessa paljastuisi. Kysymällä keksiminen tuottaa jotakin, jota ei ennen ole ollut. Vastausta ei välttämättä koskaan saataisi ilman keksimisen prosessia. Keksinnöt liittyvät hyvin usein uusien kysymysten esittämiseen ja samalla sellaisten termien luomiseen, joihin ne voivat kiinnittyä. 5

6 Mihin erilaiset kysymykset johtavat? Kysymyksen luonne osoittaa sen aineiston ja sen menetelmän suuntaan, mistä vastaus saadaan. Jos kysytään määriä ja kertoja, silloin kootaan määrällistä aineistoa, joka näkyy numeroina ja joka analysoidaan määrällisin menetelmin. Jos kysytään laatuja, silloin kootaan sellaista aineistoa, josta laatuja voidaan määrittää. Jos kysytään ihmisten arvioita ja mielipiteitä jostakin, silloin haastatellaan tai kootaan lausunnot muulla tavoin. Jos halutaan tehdä havaintoja, miten jokin toimii, silloin observoidaan. Jos halutaan saada käsitys jostakin, silloin observoidaan muita tai kokeillaan itse, miten jokin asia toimii, jne. Jokainen eri tavoin tehty kysymys johtaa erilaiseen ratkaisuun siitä, missä kontekstissa ja millä tavoin analysoituna saadaan paras vastaus. 6

7 Kysymykset kohteen mukaan Tutkivan otteen lähtökohtana voi olla joko kohteeseen itseensä tai sen prosessointiin liittyvä ongelma tai jokin siihen selvästi liittyvä kysymys. > Prosessi vai produkti? Kumpi niistä kohoaa etusijalle, riippuu tutkijan omasta ajatteluja työskentelytavasta sekä yhteydestä tutkimuksen lähtökohtiin tai esimerkiksi yhteydestä teoreettiseen taustanäkemykseen. Jos on kyseessä jokin prosessi, jonka toteuttamiseen on haettava ratkaisua, se poikkeaa tutkimuksellisesti vastauksen etsimisestä selvään kysymykseen. 7

8 Voidaanko kysyä väärin? Jos todetaan, että esille nousee selkeästi erottuvia kysymyksiä, kannattaa miettiä tarkkaan niiden muotoa ja sisältöä. Niin estetään esimerkiksi se, ettei haeta vastauksia väärin asetettuihin kysymyksiin tai etteivät ne vahingossa vahvista olemassa olevia vääriä toimintatapoja tai ennakkoluuloja. Kysymykset muotoillaan niin, että niihin saadaan vastaus tutkimusmenetelmän avulla. Koska kysymykset tehdään yleensä sanallisesti, se tarkoittaa, että on muodostettava sellaisia kysymyslausekkeita, jotka toinen henkilö voi ymmärtää eli niiden on oltava kommunikoitavissa. Non-verbaalisin tavoin tehtävän problematisoinnin keinoja tulisi kuitenkin tutkia nykyistä paljon tarkemmin ja enemmän! 8

9 Kysymysten tekemisen tekniikkaa Kysymyslausekkeissa analysoidaan jokainen sana erikseen ja selvitetään tarvittavat tarkemmat määrittelyt ja mitä kukin termi täsmällisesti ottaen merkitsee: (Esimerkiksi Saadaanko korkeakoulujen yhdistämisellä aikaan tehokkuutta? Mitä tarkoitetaan käsitteillä korkeakoulu, yhdistäminen, tehokkuus?) Päällekkäisiä, liian laajoja ja monipolvisia kysymyksiä vältetään. Pyritään määrittämään ne niin yksinkertaisin ja selkein termein kuin mahdollista. Jos peräkkäin on useita kysymyksiä, ne puretaan omiksi kysymyksikseen ja jokainen kysymys esitetään erikseen. Viimeistään tässä vaiheessa havaitaan mahdolliset kysymyksenasettelun sisäiset ristiriidat. (Esimerkiksi: Mitkä ovat eri tyyppisten korkeakoulujen tehokkuuskriteerit? Mitä synergiaetuja saavutetaan korkeakouluja yhdistämällä? ) Usein kannattaa asettaa jokin pääkysymys ja sille tarkentavia alakysymyksiä. (Esimerkiksi: Mitä tehokkuuskriteerejä käytetään korkeakoulujen arvioinnissa? Mitkä ovat tiedekorkeakoulujen tehokkuuskriteerit? Mitkä ovat taidekorkeakoulujen tehokkuuskriteerit? Mitkä ovat ammattikorkeakoulujen tehokkuuskriteerit? ) 9

10 Jos halutaan tietää tutkittavaan ilmiöön liittyviä määrällisiä ominaisuuksia, silloin kysytään: kuinka paljon? kuinka monta? kuinka usein? Tämä kysymyssarja lienee menetelmällisesti ottaen kaikkein yleisin. Nämä kysymykset selvitetään yleensä numerotiedoilla. Näin kysytään, jos ollaan kiinnostuneita asiakkaiden ja käyttäjien määristä, käyttöprofiileista, markkinoinnista, kohteiden määristä, tapahtumakerroista, tiheydestä ja muista numerotiedoilla selvitettävistä asioista. Numerotietoa tuottavat myös esimerkiksi kalusteiden rasitustestit, materiaalien repäisylujuus- ja hankauksenkestotestit sekä muut testaukset, jota saattavat edellyttää tuhansien kertojen toistoja. Joskus ergonomisten ominaisuuksien systemaattinen havainnointikin tuottaa numeroin analysoitavaa tietoa. Kysymykset esitetään kohteille esimerkiksi kyselylomakkeilla ja testaustulokset samoin kuin observointitulokset kootaan systemaattisesti taulukoimalla. Tutkimusaineistoista muodostetaan tilastollisin keinoin ns. muuttujia joista laskennallisesti käsittelemällä saadaan pelkistetyksi vastaukset tehtyihin kysymyksiin. 10

11 Jos halutaan tietää, mikä vaikuttaa tai mistä johtuu, että tai miten jokin vaihtelee ilmiön sisällä ja niiden välillä, on oltava erityisen tarkkana! Nämä kysymykset ovat hyvin vaativia vastattaviksi, koska ne edellyttävät sekä teoreettista että menetelmällistä erityisosaamista. Vastauksia saadaan analysoimalla numeromuotoon muutettua tietoa ja vertaamalla monimuuttujamenetelmien avulla aineistossa olevia muuttujia ja niiden välisiä suhteita. 11

12 Jos halutaan tietää, miten? Tehdään testauksia tai hankitaan muita numeroilla ilmaistuja tuloksia ja käsitellään ne määrällisin keinoin. Voidaan ryhtyä kokeilevaan toimintaan (vrt. eksperientalismi) ja hankkia tarvittava seuranta-aineistoa analysointia varten (esim. toimintatutkimus tai realistinen evaluaatio) Vastauksen voi saada myös laadullisen tutkimuksen avulla (esim. haastattelu- ja laadullinen observointi) 12

13 Ehkä ollaan kiinnostuneita ilmiöön kohdistuvista käsityksistä: Mitä mieltä ilmiöstä ollaan? Miten ilmiöön suhtaudutaan? Kannattaa pysähtyä miettimään, onko kyseessä laajoja ryhmiä ja joukkoja koskeva yleinen kiinnostus, jolloin suuntaudutaan numeroilla ilmaistaviin lukuihin tämän kiinnostuksen ja suhteen voimakkuudesta, vai ollaanko kiinnostuneita syvemmällä tasolla pienen henkilöryhmän tai aivan yksittäisten henkilöiden mielipiteistä, jolloin suuntaudutaan laadullisen tutkimuksen piiriin. 13

14 Jos ollaan kiinnostuneita esim. henkilöprofiileista, käyttäytymismalleista, tapahtumapaikoista jne., silloin kysytään: kuka? mitä? miten? missä? milloin? Nämä ovat sellaisia kysymyksiä, joista ei oikein tiedä, mistä suunnasta vastauksia ryhtyy etsimään. Niissä ei kysytä määriä, vaan toimijoita, tapahtumapaikkoja, keinoja ja menetelmiä, historiallisia taustoja yms. Niistä pääsee perille tekemällä havaintoja, observoimalla, haastattelemalla, testaamalla, tutkimalla erilaisia asiakirjoja, tekemällä muistiinpanoja yms. Vastauksen saaminen tämänkaltaisiin kysymyksiin ei ole kovin helppoa ja siksi kannattaa olla tarkkana, mitä haluaa tietää, miten hankkii aineistoa vastausta varten ja miten sitä tietoa sitten hyödyntää 14

15 Joskus kysytään, mikä ilmiö on? millaisena ilmiö esiintyy? mitä ilmiö tarkoittaa? Silloin halutaan tietää jotakin ilmiön laatuominaisuuksista, jolloin siirrytään sisällönanalyysien moniin erilaisiin menetelmiin. Mikä ilmiö on? Miten ilmiö ilmenee? Millainen ilmiö on? Mitä ominaisuuksia ilmiössä on? Mitä ilmiö merkitsee? Mitä ilmiöön sisältyy? Mikä on ilmiön kokonaisuus? Mitkä ovat ilmiön olennaiset piirteet? Mikä on toimeksiantajan/tilaajan näkemys ilmiöstä? Mikä on asiakkaan/kuluttajan näkemys ilmiöstä? Nämä kysymykset johtavat myös kohteen merkityssisältöjen tulkintaan ja sitä myöten esimerkiksi fenomenologian tai fenomenografian menetelmiin. 15

16 Jos halutaan kysyä: miksi? joudutaan kaikkein vaativimpien tehtävien eteen. Nämä kysymykset edellyttävät selitysmallien rakentamista ja syy seuraus -suhteiden selvittämistä. Määrällisen tutkimuksen avulla niihin voidaan saada selkeitäkin vastauksia mm. monimuuttujamenetelmillä, Laadullisen aineiston avulla asia tulee paljon konstikkaammaksi, koska joudutaan eräänlaisen salapoliisitehtävään, jossa arvoitus on ratkaistava vain päättelemällä, ellei selkeää näyttöä ole osoittaa. 16

17 Voidaan kysyä: miltä tuntuu se vaihe, jossa? tai miten jonkin ilmiön kokevat useat eri henkilöt? Tämänkaltaiset kysymykset kohdentuvat tekijän, subjektin, sisäisiin tuntemuksiin. antavat vastauksia ainoastaan sisäisen reflektoinnin, ääneenajattelun tms. kautta. Voidaan tarkastella myös mahdollisena diskurssina, jolloin vastaus saadaan diskurssianalyysin keinoin. Jos kysymys on eletyistä kokemuksista, saattaa vastauksen saada myös elämäkerta-analyysin tai narratiivin keinoin. 17

18 Jos kysytään: miten kohde x toimii, kun? tai mitä seuraa, jos? Silloin ollaan kiinnostuneita suunnittelusta, systeemien ja järjestelmien rakentumisista, prosesseista jne. ja niiden toimivuudesta. Näihin kysymyksiin ei saada vastauksia sen enempää määrällisin kuin laadullisin keinoin, vaan kysymys on prosessien tutkimisesta. Aineistot saadaan prosessien seurannalla, niihin kohdistuvien interventioiden (toimenpiteiden) tuloksia kokoamalla, reflektoivalla toiminnalla sekä niitä arvioimalla Kyseessä ovat pehmeän systeemimetodologian keinot, toimintatutkimus, kokeellinen työntutkimus tai realistinen evaluaatio. 18

19 huomaa kuitenkin, että jos asetetaan kriittinen kysymys: mitä seuraa, jos? tullaan kokeilevan toiminnan ja ongelmanratkaisun problematiikan puolelle. Silloin joudutaan etsimään sellaista menetelmällistä lähestymistapaa, jonka avulla voidaan testata jonkin ratkaisun seurauksia tai mahdollisesti vertailla johonkin toiseen ratkaisumalliin. Tällöin joudutaan tavalla tai toisella aina kausaalisen (syyseuraus menetelmien) tai komparatiivisen (vertailevan) tutkimuksen puolelle, jolloin edellytetään syvempää kuin tavanomaista tutkimusmenetelmien hallintaa. 19

20 Joskus kysymys liittyy aikaan: Millainen ilmiö on ollut menneisyydessä? Millainen se on tänään? Mikä se voisi olla tulevaisuudessa? Näihin kysymyksiin antavat vastauksia mm. Aikasarja-analyysit Trendianalyysit Ennustetutkimukset (prognoosit) Tulevaisuudentutkimus 20

21 Kysymysten tekeminen non-verbaalein keinoin Joskus tulee vastaan tilanne, etteivät sanat ongelman ilmaisuun riitä. Silloin on otettava käyttöön muut keinot, joko fyysisesti näyttäen ja havainnollistaen tai esimerkiksi siirtymällä visuaaliseen ilmaisuun, jos on olemassa keinot siihen. On itsestään selvää, että visuaalisesti tai materiaalisin keinoin esille saatettuihin ongelmiin on vastaus haettava samoja kanavia käyttäen, ts. saadaan viitteet tutkimusaineiston käyttöön 21

22 Kysymysten tekemistä piirtämisen keinoin ja tehtävää luonnostelemalla: Miten ja mistä kohdista lepotuoli on paras taittaa kokoon? (Vesa Kervinen 1995) 22

23 Kysymysten tekemistä visualisointia hyväksi käyttäen Haluan selvittää voidaanko jollain korvaavalla rakenteella parantaa vartalon tukemista latinalaistanssipuvussa. Kehitän ideaani "rintaliivitopista", joka on erillinen pukuun liitettävä alusasu. Pyrin selvittämään voidaanko kyseisellä rakenteella paitsi parantaa käyttömukavuutta, myös helpottaa puvun pesua. 23

24 Hypoteesien asettaminen? 24

25 Milloin ja miksi hypoteeseja asetetaan? Hypoteesit kuuluvat empiirisen, positivistisen tieteentradition piiriin. Sen mukaisesti tieteellisen menetelmän avulla pyritään kumoamaan hypoteeseja eikä suinkaan pyrkiä osoittamaan niitä tosiksi. (Popper 1972) (Vahvistettujen) hypoteesien tarkoituksena on kehittää ja vahvistaa teoriaa. 25

26 Hypoteesi on sanallisesti perusteltu lauselma, joka tuo esiin jonkin tutkimusongelmaan liittyvän väitteen. Hypoteesi on rohkea yleistys. Se on väite, joka on periaatteessa helppo kumota (Popper 1972). Hyvän hypoteesin esittäminen on vaikeaa. Sen on oltava riittävän rohkea yleistys. Hypoteesi on olettamus, jonka tutkimus osoittaa todeksi eli verifioi tai kumoaa eli falsifioi. 26

27 Onko hypoteesi jokin pakollinen elementti? Hypoteesien tekemisen oletetaan olevan jokin kaikkeen tutkimustoimintaan kuuluva pakollinen elementti, jonka luonteesta ei kuitenkaan olla kovin hyvin perillä. Siinä esitetään kysymyksen pohjalta olettamuksia eli hypoteeseja, joiden tutkija arvelee pitävän paikkansa. Hypoteesien tekeminen liittyy kuitenkin ensisijaisesti deduktiivisen tutkimuslogiikan piiriin, jolloin idea on siinä, että niiden avulla testataan teoriaan perustuvia väitteitä. 27

28 Entä jos hypoteesi ei pidäkään paikkaansa? Usein vasta-alkajaa kannustaa into haluta todistaa jotakin, esimerkiksi hänen kauan uskomansa tai toivomansa asia todeksi. Vasta-alkaja pyrkii usein todistamaan olettamuksensa oikeiksi ja häntä saattaa pelottaa tai nolottaa se vaihtoehto, etteivät ne pitäisikään paikkaansa. 28

29 Hypoteesin erilaiset tehtävät Hypoteesien asema ja tehtävät poikkeavat toisistaan sen mukaan, onko kyseessä määrällinen vai laadullinen tutkimus vai onko kyseessä prosessin tulokseen liittyvä hypoteesi. Kvantitatiivisessa eli määrällisessä tutkimuksessa käsitteet ja hypoteesit määritellään ennen tutkimuksen empiiristä osaa ja niihin sitoudutaan lujasti eikä niitä ryhdytä mitenkään kesken kaiken muuttamaan. Kvalitatiivisessa eli laadullisessa tutkimuksessa hypoteesit ovat alunperinkin joustavia ja tutkimuksen kuluessa kehittyviä ja täsmentyviä. Ne voidaan hylätä, jos tutkimus alkaa osoittaa muuta suuntaa. Prosessien tuloksista voidaan esittää hypoteesi (toiminnallinen tai jokin muu oletus), jonka paikkansapitävyyttä, vaihtoehtoisia ratkaisuja, toteuttamiskeinoja, vaikuttavuutta tms. koetellaan, testataan, arvioidaan tms. ja vahvistetaan tai hylätään alkuoletus. 29

30 Starrinin omppu (Starrin & al. 1991) 30

31 Todistajana vai vainukoirana? Hypoteesien tekoa auttaa, jos niihin liittyvät käsitteet voidaan jo heti alkuvaiheessa operationalisoida eli antaa niille tietty ja varma todellisuutta vastaava sisältö. Havainnot tehdään ja aineisto kootaan näiden suuntaviivojen mukaisesti. Tosin tässä menettelyssä piilee se vaara, että käsite määritellään alun perin liian ahtaasti ja aineiston kokoaminen on kapea-alaista. Toinen tapa on menetellä vainukoiran tavoin : esittää ensin väljiä kysymyksiä, improvisoida ja edetä vaistonvaraisesti ja vasta sen jälkeen määrittää hypoteesit ja käsitteet täsmällisesti. Havaintoja kannattaa pitää johtolankoina ja yrittää päästä niiden taakse näkemään taustalla oleva todellisuus. (Alasuutari 1999, 78) 31

32 Saatiinko kysymyksiin vastaus? Tutkija ja kehittäjä tarkastelevat tuloksia yleensä aina mm. niiden luotettavuuden ja sovellettavuuden kannalta ja sen jälkeen toteavat, onko alussa määritelty ongelma ratkennut, onko kysymykseen saatu vastaus tai onko kokonaisuudesta saatu selvä, yleistettävissä tai sovellettavissa oleva tulos. Sovellettavuus merkitsee ammatillisessa työssä esimerkiksi sitä, että ratkaisu voidaan viedä tuotantoon tai markkinoille tai ainakin jatkokehittelyyn. Tieteellisen tutkimustyön sovellettavuus merkitsee tulosten käyttökelpoisuutta joissakin käytännön ratkaisuissa tai niiden generoitavuutta, uusien ratkaisujen ja ideoiden kehittämistä uusissa tutkimushankkeissa. 32

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä

Lisätiedot

TUTKIMUSOTTEITA TIEDONINTRESSIN NÄKÖKULMA

TUTKIMUSOTTEITA TIEDONINTRESSIN NÄKÖKULMA TUTKIMUSOTTEITA TIEDONINTRESSIN NÄKÖKULMA Hanna Vilkka KVANTITATIIVINEN ANALYYSI ESIMERKKINÄ TEKNISESTÄ TIEDONINTRESSISTÄ Tavoitteena tutkittavan ilmiön kuvaaminen systemaattisesti, edustavasti, objektiivisesti

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Laadullinen, verbaalinen, tulkinnallinen aineisto kootaan esimerkiksi haastattelemalla, videoimalla, ääneenpuhumalla nauhalle, yms. keinoin.

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena. Pirkko Anttila 2006

Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena. Pirkko Anttila 2006 Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena Pirkko Anttila 2006 Tutkimus vs. tutkiva toiminta? Research = careful search Sana recercher (ransk.) jaettuna osiinsa on: re = intensiivisesti,

Lisätiedot

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta

Lisätiedot

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 2. LAADULLISEN TUTKIMUKSEN KÄSITTEITÄ... 9 1.1 TUTKIMUKSEN TEKEMISEN TAUSTAFILOSOFIAT... 10 1.2 LAADULLINEN TUTKIMUS VS. MÄÄRÄLLINEN

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos

Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Mitä on tieteellinen tutkimus? Rationaalisuuteen pyrkivää havainnointia ja

Lisätiedot

ICF / VAT toimintakyvyn arviointi. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen

ICF / VAT toimintakyvyn arviointi. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen ICF / VAT toimintakyvyn arviointi ICF ICF on WHO:n tekemä toimintakykyluokitus Se ei ole mittari Se tarjoaa hyvän rakenteen toimintakyvyn kuvaamiseksi Se tarvitsee tuekseen välineen jolla toimintakyvyn

Lisätiedot

Mittariston laatiminen laatutyöhön

Mittariston laatiminen laatutyöhön Mittariston laatiminen laatutyöhön Perusopetuksen laatukriteerityö Vaasa 18.9.2012 Tommi Karjalainen Opetus- ja kulttuuriministeriö Millainen on hyvä mittaristo? Kyselylomaketutkimuksen vaiheet: Aiheen

Lisätiedot

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta

Lisätiedot

Tutkiva Oppiminen Varhaiskasvatuksessa. Professori Lasse Lipponen PED0031, VARHAISPEDAGOGIIKKA

Tutkiva Oppiminen Varhaiskasvatuksessa. Professori Lasse Lipponen PED0031, VARHAISPEDAGOGIIKKA Tutkiva Oppiminen Varhaiskasvatuksessa Professori Lasse Lipponen 09.10.2017 PED0031, VARHAISPEDAGOGIIKKA Hakkarainen K., Lonka K. & Lipponen L. (1999) Tutkiva oppiminen. Älykkään toiminnan rajat ja niiden

Lisätiedot

SP 11: METODOLOGIAN TYÖPAJA Kevät Yliopistonlehtori, dosentti Inga Jasinskaja-Lahti

SP 11: METODOLOGIAN TYÖPAJA Kevät Yliopistonlehtori, dosentti Inga Jasinskaja-Lahti SP 11: METODOLOGIAN TYÖPAJA Kevät 2010 Yliopistonlehtori, dosentti Inga Jasinskaja-Lahti Työpajan tavoitteet 1. Johdattaa sosiaalipsykologian metodologisiin peruskysymyksiin, niiden pohtimiseen ja niistä

Lisätiedot

Gradu-seminaari (2016/17)

Gradu-seminaari (2016/17) Gradu-seminaari (2016/17) Tavoitteet Syventää ja laajentaa opiskelijan tutkimusvalmiuksia niin, että hän pystyy itsenäisesti kirjoittamaan pro gradu -tutkielman sekä käymään tutkielmaa koskevaa tieteellistä

Lisätiedot

NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI. EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.

NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI. EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9. NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.2016 Näytön arvioinnista Monissa yksittäisissä tieteellisissä tutkimuksissa

Lisätiedot

Aineistoista. Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin

Aineistoista. Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin Aineistoista 11.2.09 IK Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin Muotoilussa kehittyneet menetelmät, lähinnä luotaimet Havainnointi:

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen piirteitä

Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisen aineiston luotettavuus Kasvatustieteiden laitos/ Erityispedagogiikan yksikkö Eeva Willberg 16.2.09 Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan ihmisten elämää, tarinoita,

Lisätiedot

ABHELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGY

ABHELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGY Tilastollinen testaus Tilastollinen testaus Tilastollisessa testauksessa tutkitaan tutkimuskohteita koskevien oletusten tai väitteiden paikkansapitävyyttä havaintojen avulla. Testattavat oletukset tai

Lisätiedot

Harjoitus 7: NCSS - Tilastollinen analyysi

Harjoitus 7: NCSS - Tilastollinen analyysi Harjoitus 7: NCSS - Tilastollinen analyysi Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt Syksy 2006 Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 1 Harjoituksen aiheita Tilastollinen testaus Testaukseen

Lisätiedot

Tutkimuksen alkuasetelmat

Tutkimuksen alkuasetelmat Tutkimuksen alkuasetelmat Ihan alussa yleensä epämääräinen kiinnnostus laajaan aiheeseen ( muoti, kulutus, nuoriso, luovuus, värit, sukupuoli )... Kiinnostusta kohdennetaan (pilotit, kirjallisuuden haravointi)

Lisätiedot

Kvalitatiivinen tutkimustoiminta

Kvalitatiivinen tutkimustoiminta Kvalitatiivinen tutkimustoiminta Kvalitatiivinen tutkimustoiminta Laadullisen tutkimusmenetelmän määrittelyä ja taustaa Hypermedian jatko-opintoseminaari 28.1.2005 Katja Kaunismaa Luennon teemat: * Kvalitatiivinen

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

Analyysi: päättely ja tulkinta. Hyvän tulkinnan piirteitä. Hyvän analyysin tulee olla. Miten analysoida laadullista aineistoa

Analyysi: päättely ja tulkinta. Hyvän tulkinnan piirteitä. Hyvän analyysin tulee olla. Miten analysoida laadullista aineistoa Analyysi: päättely ja tulkinta Analyysin - tai tulkinnan - pitää viedä tutkimus kuvailevan otteen ohi mielellään ohi ilmiselvyyksien KE 62 Ilpo Koskinen 20.11.05 Aineiston analyysi laadullisessa tutkimuksessa

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon opinnäytetöissä Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 aiheita Tutkimuksen ja kehittämisen suhde Laatusuositukset ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöille

Lisätiedot

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi

Lisätiedot

Tutkimuksen logiikka ja strategiset valinnat

Tutkimuksen logiikka ja strategiset valinnat Tutkimuksen logiikka ja strategiset valinnat Päättelyn logiikat Tieteenfilosofian keskeinen käsite on päättely. On kolme erilaista päättelyn lajia: deduktiivinen päättely induktiivinen päättely abduktiivinen

Lisätiedot

Tekstianalyysi Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos

Tekstianalyysi Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos Viestinnän menetelmät I Tekstianalyysi 03.12. 2008 Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos Tekstintutkimuksen konstruktivistinen lähtl htökohta Sosiaalinen konstruktivismi -> > todellisuuden sosiaalinen rakentuminen.

Lisätiedot

Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö

Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö (Salonen 2013.) (Salonen (Salonen 2013.) Kajaanin ammattikorkeakoulun opinnäytetyön arviointi (opettaja, opiskelija ja toimeksiantaja) https://www.kamk.fi/opari/opinnaytetyopakki/lomakkeet

Lisätiedot

KVANTITATIIVINEN TUTKIMUS

KVANTITATIIVINEN TUTKIMUS KVANTITATIIVINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 MITÄ KASVATUSTIETEISSÄ HALUTAAN TIETÄÄ, JOS TUTKITAAN KVANTITATIIVISESTI? halutaan ennakoida tulevaa teknisesti ohjata tulevaa strategisesti ja välineellisesti

Lisätiedot

Mat Tilastollisen analyysin perusteet, kevät 2007

Mat Tilastollisen analyysin perusteet, kevät 2007 Mat-2.2104 Tilastollisen analyysin perusteet, kevät 2007 2. luento: Tilastolliset testit Kai Virtanen 1 Tilastollinen testaus Tutkimuksen kohteena olevasta perusjoukosta esitetään väitteitä oletuksia joita

Lisätiedot

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia

Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia VASTAVÄITTEET Tapio Joki Johdanto Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia K aupat syntyvät harvoin ilman vastaväitteitä. Myyjälle ratkaisevan tärkeää on ymmärtää,

Lisätiedot

Kuvittele, että olet Jyväskylän yliopiston tutkija Suomen Akatemia on julkaissut tutkimusohjelman, jossa myönnetään rahaa koululaisten terveyden

Kuvittele, että olet Jyväskylän yliopiston tutkija Suomen Akatemia on julkaissut tutkimusohjelman, jossa myönnetään rahaa koululaisten terveyden Terve!3 s.16-25 Kuvittele, että olet Jyväskylän yliopiston tutkija Suomen Akatemia on julkaissut tutkimusohjelman, jossa myönnetään rahaa koululaisten terveyden tutkimiseen Valitse itseäsi kiinnostava

Lisätiedot

Akateemisen ajattelun alkeiskurssi

Akateemisen ajattelun alkeiskurssi CHEM-A1600: Aalto-kurssi, 3 op Akateemisen ajattelun alkeiskurssi sami.franssila@aalto.fi 11.9-4.12.2015: 12 kertaa Mitä ajattelu on? Ajattelua on se hukka-aika, joka kuluu jonkun näkemisestä siihen kun

Lisätiedot

Sisällysluettelo ESIPUHE... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON... 5 SISÄLLYSLUETTELO... 6 1. JOHDANTO... 8

Sisällysluettelo ESIPUHE... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON... 5 SISÄLLYSLUETTELO... 6 1. JOHDANTO... 8 Sisällysluettelo ESIPUHE... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON... 5 SISÄLLYSLUETTELO... 6 1. JOHDANTO... 8 2. LAADULLISEN TUTKIMUKSEN KÄSITTEITÄ... 11 2.1 TUTKIMUKSEN TEKEMISEN TAUSTAFILOSOFIAT... 12 2.2 LAADULLINEN

Lisätiedot

Sovellettu todennäköisyyslaskenta B

Sovellettu todennäköisyyslaskenta B Sovellettu todennäköisyyslaskenta B Antti Rasila 8. marraskuuta 2007 Antti Rasila () TodB 8. marraskuuta 2007 1 / 18 1 Kertausta: momenttimenetelmä ja suurimman uskottavuuden menetelmä 2 Tilastollinen

Lisätiedot

Heilurin heilahdusaika (yläkoulun fysiikka) suunnitelma

Heilurin heilahdusaika (yläkoulun fysiikka) suunnitelma Pasi Nieminen, Markus Hähkiöniemi, Jouni Viiri sekä toteutukseen osallistuneet opettajat Heilurin heilahdusaika (yläkoulun fysiikka) suunnitelma Tässä perinteistä työtä lähestytään rohkaisten oppilaita

Lisätiedot

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12 TIEDONINTRESSI Hanna Vilkka JÜRGEN HABERMASIN TEORIA TIEDONINTRESSEISTÄ Kokemukset organisoituvat yhteiskunnalliseksi tiedoksi pysyvien ja luonnollisten maailmaa kohdistuvien tiedon intressien avulla.

Lisätiedot

r = 0.221 n = 121 Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit.

r = 0.221 n = 121 Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit. A. r = 0. n = Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit. H 0 : Korrelaatiokerroin on nolla. H : Korrelaatiokerroin on nollasta poikkeava. Tarkastetaan oletukset: - Kirjoittavat väittävät

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 2

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 2 Matematiikan tukikurssi kurssikerta 1 Relaatioista Oletetaan kaksi alkiota a ja b. Näistä kumpikin kuuluu johonkin tiettyyn joukkoon mahdollisesti ne kuuluvat eri joukkoihin; merkitään a A ja b B. Voidaan

Lisätiedot

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi Prosessikonsultaatio Lähtötilanteessa kumpikaan, ei tilaaja eikä konsultti, tiedä mikä organisaation tilanne oikeasti on. Konsultti ja toimeksiantaja yhdessä tutkivat organisaation tilannetta ja etsivät

Lisätiedot

Testaajan eettiset periaatteet

Testaajan eettiset periaatteet Testaajan eettiset periaatteet Eettiset periaatteet ovat nousseet esille monien ammattiryhmien toiminnan yhteydessä. Tämä kalvosarja esittelee 2010-luvun testaajan työssä sovellettavia eettisiä periaatteita.

Lisätiedot

Tulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla

Tulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla 1 Tulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla Markus Pöllänen Lehtori, Tampereen teknillinen yliopisto Pirkanmaan ennakointiammattilaisten kokoontumisajot 28.5.2012 Tulevaisuudentutkimuksen lähtökohtana historian

Lisätiedot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin

Lisätiedot

Tieteenfilosofia 3/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia

Tieteenfilosofia 3/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia Tieteenfilosofia 3/4 Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia 1 Keskeisiä peruskäsitteitä Päättely on sellaista ajattelutoimintaa, joka etenee premisseistä eli oletuksista johtopäätökseen

Lisätiedot

Tutkimustavoitteiden, - ongelmien, -kysymysten ja tehtävien asettaminen sekä hypoteesit. Tutkimusasetelma. Tutkimustavoite. Graduryhmä Leena Hiltunen

Tutkimustavoitteiden, - ongelmien, -kysymysten ja tehtävien asettaminen sekä hypoteesit. Tutkimusasetelma. Tutkimustavoite. Graduryhmä Leena Hiltunen Tutkimustavoitteiden, - ongelmien, -kysymysten ja tehtävien asettaminen sekä hypoteesit Graduryhmä Leena Hiltunen Tutkimusasetelma Tutkimusasetelmalla viitataan tutkimuksen eri vaiheisiin, tutkimuksen

Lisätiedot

Taidekasvatuksen tutkimusmenetelmät

Taidekasvatuksen tutkimusmenetelmät Taidekasvatuksen tutkimusmenetelmät Tiina Pusa 12.9.2015 Aalto-yliopisto Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Kurssiohjelma 12.9. Orientaatio. Kurssin sisällöt, tavoitteet ja tehtävät. 19.9. Arkistotutkimuksen

Lisätiedot

Väliestimointi (jatkoa) Heliövaara 1

Väliestimointi (jatkoa) Heliövaara 1 Väliestimointi (jatkoa) Heliövaara 1 Bernoulli-jakauman odotusarvon luottamusväli 1/2 Olkoon havainnot X 1,..., X n yksinkertainen satunnaisotos Bernoulli-jakaumasta parametrilla p. Eli X Bernoulli(p).

Lisätiedot

Scientific Method Mistä on kysymys?

Scientific Method Mistä on kysymys? Scientific Method Mistä on kysymys? Janne Rautasuo 29.11.2016 Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Västra Nylands räddningsverk Länsi-Uusimaa Department for Rescue Services 29.11.2016 1 Palontutkinnasta kuultua

Lisätiedot

Tilastollinen testaus. Vilkkumaa / Kuusinen 1

Tilastollinen testaus. Vilkkumaa / Kuusinen 1 Tilastollinen testaus Vilkkumaa / Kuusinen 1 Motivointi Viime luennolla: havainnot generoineen jakauman muoto on usein tunnettu, mutta parametrit tulee estimoida Joskus parametreista on perusteltua esittää

Lisätiedot

EDUTOOL 2010 graduseminaari

EDUTOOL 2010 graduseminaari EDUTOOL 2010 graduseminaari tutkimussuunnitelma, kirjallisuus ja aiheen rajaaminen Sanna Järvelä Miksi tutkimussuunnitelma? Se on kartta, kompassi, aikataulu ja ajattelun jäsentäjä Tutkimussuunnitelma

Lisätiedot

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten?

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Olemme kaikki kuulleet sanottavan, että virheistä opitaan ja kantapää on hyvä opettaja. Tekevälle tapahtuu virheitä ja niiden salliminen on välttämätöntä,

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

6 TARKASTELU. 6.1 Vastaukset tutkimusongelmiin

6 TARKASTELU. 6.1 Vastaukset tutkimusongelmiin 173 6 TARKASTELU Hahmottavassa lähestymistavassa (H-ryhmä) käsitteen muodostamisen lähtökohtana ovat havainnot ja kokeet, mallintavassa (M-ryhmä) käsitteet, teoriat sekä teoreettiset mallit. Edellinen

Lisätiedot

1) Ymmärrä - ja tule asiantuntijaksi askel askeleelta

1) Ymmärrä - ja tule asiantuntijaksi askel askeleelta Tarkkailuharjoitus 4..4. Tarkkailu- harjoitus Tarkkailuvihkotekniikka Alla on kuvattu askel askeleelta etenevät ohjeet siitä, kuinka kuluttajien tarpeita voidaan paljastaa. Tämä metodi auttaa sinua tekemään

Lisätiedot

Tutkimaan oppimassa - Tutkivaa Oppimista varhaiskasvatuksessa

Tutkimaan oppimassa - Tutkivaa Oppimista varhaiskasvatuksessa Tutkimaan oppimassa - Tutkivaa Oppimista varhaiskasvatuksessa Professori Lasse Lipponen Helsingin yliopisto opetttajankoulutuslaitos Educamessut 2012 Miksi aurinko on keltainen Miten tuuli voi heiluttaa

Lisätiedot

T&K- HANKKEISIIN ja OPINNÄYTETÖIHIN SOVELTUVIA ANALYYSIMENETELMIÄ

T&K- HANKKEISIIN ja OPINNÄYTETÖIHIN SOVELTUVIA ANALYYSIMENETELMIÄ T&K- HANKKEISIIN ja OPINNÄYTETÖIHIN SOVELTUVIA ANALYYSIMENETELMIÄ Mitä analyysilla tarkoitetaan? Analyysin tekemiseen tarvitaan analysoitava kohde ja siinä olevia analysoitavia yksiköitä. Ne voivat olla

Lisätiedot

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Tutkimussuunnitelma. Miten se tehdään?

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Tutkimussuunnitelma. Miten se tehdään? Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty Tutkimussuunnitelma Miten se tehdään? 2016 Tutkimussuunnitelma Tutkimussuunnitelma on käsikirjoitus, joka kuvaa tutkimuksen olennaisimmat asiat. Sitä seuraamalla tutkija

Lisätiedot

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Tekijät: Kristian Lehtiniittu, Linda Törnström, Julia Meritähti Esityspäivä: 5.2.2016 Psykologia kurssi 7 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 1.1

Lisätiedot

8.1. Tuloperiaate. Antti (miettien):

8.1. Tuloperiaate. Antti (miettien): 8.1. Tuloperiaate Katseltaessa klassisen todennäköisyyden määritelmää selviää välittömästi, että sen soveltamiseksi on kyettävä määräämään erilaisten joukkojen alkioiden lukumääriä. Jo todettiin, ettei

Lisätiedot

Psykologia tieteenä. tieteiden jaottelu: TIETEET. EMPIIRISET TIETEET tieteellisyys on havaintojen (kr. empeiria) tekemistä ja niiden koettelua

Psykologia tieteenä. tieteiden jaottelu: TIETEET. EMPIIRISET TIETEET tieteellisyys on havaintojen (kr. empeiria) tekemistä ja niiden koettelua Psykologia tieteenä tieteiden jaottelu: FORMAALIT TIETEET tieteellisyys on tietyn muodon (kr. forma) seuraamista (esim. logiikan säännöt) matematiikka logiikka TIETEET LUONNON- TIETEET fysiikka kemia biologia

Lisätiedot

Haastattelututkimus ja tekstianalyysi. Janne Matikainen Yliopistonlehtori

Haastattelututkimus ja tekstianalyysi. Janne Matikainen Yliopistonlehtori Haastattelututkimus ja tekstianalyysi Janne Matikainen Yliopistonlehtori Laadulliset aineistotyypit luonnollinen - kerätty aineisto puhe - kirjallinen - visuaalinen - havainto-aineisto yksilö - ryhmäaineisto

Lisätiedot

AKL 4.4.2014. Tiedolla johtaminen. Kenneth Ekström- Faros Group 050-5700605

AKL 4.4.2014. Tiedolla johtaminen. Kenneth Ekström- Faros Group 050-5700605 AKL 4.4.2014 Tiedolla johtaminen Kenneth Ekström- Faros Group 050-5700605 Hieman taustaa Itsestäni : Kenneth Ekström 050-5700605 Usean vuodan kokemus autoalasta Eri tehtäviä vähittäiskaupassa Eri organisaatioissa

Lisätiedot

KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto

KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto Tutkimuksellisia lähestymistapoja 15.2.2016 Timo Laine 1. Miksi kasvatusta tutkitaan ja miksi me opiskelemme sen tutkimista eikä vain tuloksia? 2. Tutkimisen filosofiset

Lisätiedot

Etiikan mahdollisuudesta tieteenä. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto

Etiikan mahdollisuudesta tieteenä. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto Etiikan mahdollisuudesta tieteenä Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto Etiikka tieteenä? Filosofit ja ei-filosofit eivät pidä etiikkaa tieteenä Tiede tutkii sitä, miten asiat ovat, ei miten asioiden tulisi

Lisätiedot

Käyttäjätarpeet prosessiteollisuuden käynnissäpidon yhteistoiminnan kehittämiseksi

Käyttäjätarpeet prosessiteollisuuden käynnissäpidon yhteistoiminnan kehittämiseksi Käyttäjätarpeet prosessiteollisuuden käynnissäpidon yhteistoiminnan kehittämiseksi Elina Jormanainen, Heini Korpilahti, Toni Koskinen, Marko Nieminen Teknillinen korkeakoulu T-121 Käyttöliittymät ja käytettävyys

Lisätiedot

Onko empiirinen käänne vain empirian kääntötakki?

Onko empiirinen käänne vain empirian kääntötakki? Onko empiirinen käänne vain empirian kääntötakki? Tommi Nieminen 40. Kielitieteen päivät, Tampere 2. 4.5.2013 Empiria (kielitieteessä)? lähtökohtaisesti hankala sana niin käsitteellisesti kuin käytöltään

Lisätiedot

Tilastotieteen jatkokurssi syksy 2003 Välikoe 2 11.12.2003

Tilastotieteen jatkokurssi syksy 2003 Välikoe 2 11.12.2003 Nimi Opiskelijanumero Tilastotieteen jatkokurssi syksy 2003 Välikoe 2 11.12.2003 Normaalisti jakautuneiden yhdistyksessä on useita tuhansia jäseniä. Yhdistyksen sääntöjen mukaan sääntöihin tehtävää muutosta

Lisätiedot

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen

Lisätiedot

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen 15.9.2014 I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS I NÄKÖKULMIA Hyvä tutkimussuunnitelma Antaa riittävästi tietoa, jotta ehdotettu tutkimus voidaan arvioida. Osoittaa,

Lisätiedot

Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen

Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen Kääk!??? Idea! TUTKIMUSPÄIVÄKIRJA Empiirisessä tutkimuksessa tutkimustulokset saadaan tekemällä konkreettisia havaintoja tutkimuskohteesta ja analysoimalla

Lisätiedot

Surveytutkimusksen Suunnittelu ja Teoreettisten Konstruktioiden Validointi. Seppo Pynnönen Vaasan yliopisto Menetelmätieteiden laitos

Surveytutkimusksen Suunnittelu ja Teoreettisten Konstruktioiden Validointi. Seppo Pynnönen Vaasan yliopisto Menetelmätieteiden laitos Surveytutkimusksen Suunnittelu ja Teoreettisten Konstruktioiden Validointi Seppo Pynnönen Vaasan yliopisto Menetelmätieteiden laitos Teoreettiset konstruktiot Todellisuus Teoria Todellisuuden jäsentely

Lisätiedot

Miksipä Benchmarking?

Miksipä Benchmarking? Esityksen sisälmykset Miksipä Benchmarking? 1. yleistä (so. korkealentoista) benchmarkingista 2. kokemuksia yhdestä yritelmästä TieVie-asiantuntijakoulutus Turun lähiseminaari 18.3.2005 Markku Ihonen Benchmarking

Lisätiedot

OYS:n Kuntoutusosaston terapiahenkilöstön työnkuva

OYS:n Kuntoutusosaston terapiahenkilöstön työnkuva OYS:n Kuntoutusosaston terapiahenkilöstön työnkuva Sairaanhoitajakoulutusta 120 vuotta Oulussa -juhlakonferenssi 22. 23.9.2016 Anne Pietikäinen skj15 Kehittämistyö Kehittämistyö on työ, jossa yhdistetään

Lisätiedot

Yhteistyöaineiden edustajan puheenvuoro

Yhteistyöaineiden edustajan puheenvuoro Yhteistyöaineiden edustajan puheenvuoro Professori Ilkka Virtanen Talousmatematiikka Johdatus laskentatoimen ja rahoituksen tutkielmatyöskentelyyn 21.10.2002 Vaasan yliopisto Johdatus laskentatoimen ja

Lisätiedot

Yleistä kanditutkielmista

Yleistä kanditutkielmista Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 21.1.2009 Yleistä kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle aiheelle Pääsääntöisesti

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Hyvin määritelty on puoliksi tehty kuinka vältetään turha tekeminen jo alussa

Hyvin määritelty on puoliksi tehty kuinka vältetään turha tekeminen jo alussa 1 Hyvin määritelty on puoliksi tehty kuinka vältetään turha tekeminen jo alussa Passion leads to design, design leads to performance, performance leads to SUCCESS! OLLI NIEMI Yoso Oy Mitä määrittelyltä

Lisätiedot

Oppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat.

Oppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat. Ympäristöoppi 4.lk Arvioinnin tuki Arvioitavat tavoitteet 5 6-7 6=osa toteutuu 7=kaikki toteutuu T1 synnyttää ja ylläpitää oppilaan kiinnostusta ympäristöön ja opiskeluun sekä auttaa oppilasta kokemaan

Lisätiedot

Perimmäinen kysymys. Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista. Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? Kari Hämäläinen (VATT)

Perimmäinen kysymys. Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista. Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? Kari Hämäläinen (VATT) Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista Kari Hämäläinen (VATT) VATES päivät, 5.5.2015 Perimmäinen kysymys Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? 1 Kolme ehtoa kausaaliselle syy seuraussuhteelle

Lisätiedot

Tieteenfilosofia 4/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia

Tieteenfilosofia 4/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia Tieteenfilosofia 4/4 Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia 1 Tieteellinen selittäminen Tieteellisen tutkimuksen perustehtävä on maailmaa koskevan uuden ja totuudenmukaisen

Lisätiedot

Aiheesta tutkimussuunnitelmaan

Aiheesta tutkimussuunnitelmaan Aiheesta tutkimussuunnitelmaan Aihepiiri Kiinnostaa, mutta ei ole liian tuttu oppii jotain uutta Mikä on se kysymys tai asia, jonka haluan selvittää? Miten jalostan pähkäilyni tieteellisesti tarkasteltavaksi

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Ilpo Halonen 2005 LISÄÄ KIRJALLISUUTTA. 11. Tieteenfilosofia ja argumentaatio LISÄÄ KIRJALLISUUTTA. Tieteenfilosofia.

Ilpo Halonen 2005 LISÄÄ KIRJALLISUUTTA. 11. Tieteenfilosofia ja argumentaatio LISÄÄ KIRJALLISUUTTA. Tieteenfilosofia. 11. Tieteenfilosofia ja argumentaatio KIRJALLISUUTTA: Aristoteles, Kategoriat. Tulkinnasta. Ensimmäinen analytiikka. Toinen analytiikka, Teokset I, Gaudeamus 1994. Aristoteles, Topiikka. Sofistiset kumoamiset.

Lisätiedot

Ammattikasvatuksen aikakauskirja 8 (1), 46-52/ISSN 1456-7989/ OKKA-säätiö 2006/www.okka-saatio.com. ja konstruktiivinen tutkimus

Ammattikasvatuksen aikakauskirja 8 (1), 46-52/ISSN 1456-7989/ OKKA-säätiö 2006/www.okka-saatio.com. ja konstruktiivinen tutkimus Konstruktiivinen tutkimusote Miten koulutus ja elinkeinoelämän odotukset kohtaavat ammattikorkeakoulun opinnäytetöissä Aila Virtanen Yliopettaja, dosentti, KTT Jyväskylän ammattikorkeakoulu / Liiketalous

Lisätiedot

Lapin sosiaalityön kehittämisyksikkö. 1) Tilannekatsaus 2) Tutkimussuunnitelma Ohjausryhmän kokous

Lapin sosiaalityön kehittämisyksikkö. 1) Tilannekatsaus 2) Tutkimussuunnitelma Ohjausryhmän kokous Lapin sosiaalityön kehittämisyksikkö 1) Tilannekatsaus 2) Tutkimussuunnitelma Lapin sosiaalityön kehittämisyksikön tavoite: 1) asiakastyön prosessien kehittäminen sekä 2) sosiaalityön vaikuttavuuden arvioinnin

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus (3 ov) 26.10. 23.11.2015

Työpaikkaohjaajakoulutus (3 ov) 26.10. 23.11.2015 Työpaikkaohjaajakoulutus (3 ov) 26.10. 23.11.2015 Työpaikkaohjaajan vuorovaikutustaidot dialogisia työkaluja ohjaustilanteisiin Nummela, 2.11.2015 Tuula Hapulahti 13.12.2015 2 Ohjaus on aikaa, huomiota

Lisätiedot

Mitä on tutkimus ja tutkijan työ? Luonnonvarakeskus

Mitä on tutkimus ja tutkijan työ? Luonnonvarakeskus Mitä on tutkimus ja tutkijan työ? Tutkiminen on jokapäiväinen asia Tutkit usein itse - esimerkiksi: Verkko ei toimi. Et kuitenkaan ajattele, että netti on noiduttu vaan että vika on tekninen. Vaihtoehtoisia

Lisätiedot

Analyysimenetelmien kuvaus

Analyysimenetelmien kuvaus Analyysimenetelmien kuvaus HAASTATTELUAINEISTON KVALITATIIVINEN JA KVANTITATIIVINEN ANALYYSI. Hypermedian jatko-opintoseminaari 15.4.2005 Maija Lakio-Haapio Yleisiä piirteitä kvantitatiivisessa ja kvalitatiivisessa

Lisätiedot

GAS-menetelmä Kurssityöntekijöiden koulutuspäivät

GAS-menetelmä Kurssityöntekijöiden koulutuspäivät GAS-menetelmä Kurssityöntekijöiden koulutuspäivät 18.-19.3.2017 Mikä on GAS? GAS = Goal Attainment Scaling = tavoitteiden saavuttamista mittaava asteikko Menetelmä on asiakkaan hoidon tai kuntoutuksen

Lisätiedot

Luento-osuusosuus. tilasto-ohjelmistoaohjelmistoa

Luento-osuusosuus. tilasto-ohjelmistoaohjelmistoa Kurssin suorittaminen Kvantitatiiviset menetelmät Sami Fredriksson/Hanna Wass Yleisen valtio-oppi oppi Kevät 2010 Luento-osuusosuus Tentti to 4.3. klo 10-12, 12, U40 P674 Uusintamahdollisuus laitoksen

Lisätiedot

HOITOTIETEEN VALINTAKOE KYSYMYKSET JA ARVIOINTIKRITEERIT

HOITOTIETEEN VALINTAKOE KYSYMYKSET JA ARVIOINTIKRITEERIT Itä-Suomen yliopisto, Kuopio HOITOTIETEEN VALINTAKOE 2012 - KYSYMYKSET JA ARVIOINTIKRITEERIT Pääsykoemateriaalit: 1) Eriksson K, Isola A, Kyngäs H, Leino-Kilpi H, Lindström U, Paavilainen E, Pietilä A-

Lisätiedot

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Tarja Nikula (Soveltavan kielentutkimuksen keskus) Anne Pitkänen-Huhta (Kielten laitos) Peppi Taalas (Kielikeskus) Esityksen rakenne Muuttuvan maailman seuraamuksia

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot