ORIMATTILAN KAUPUNKI. Talousarvio 2014 Taloussuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ORIMATTILAN KAUPUNKI. Talousarvio 2014 Taloussuunnitelma 2014 2016"

Transkriptio

1 ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2014 Taloussuunnitelma Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

2 Sisällysluettelo sivu Kaupunginjohtajan katsaus 3 Strategia Taloudenhoidon keskeiset periaatteet 8 Taloudelliset lähtökohdat 12 Palvelukeskuksia koskevat yleiset tavoitteet 18 Omistajaohjaukseen liittyvät tavoitteet 19 Tuloslaskelma 20 Käyttötalous 21 - Käyttötalouden määrärahat 21 - Hallintopalvelukeskus 27 - Perusturvalautakunta - palvelusopimus Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta 55 - Tekninen lautakunta 61 - Tekninen lautakunta, vesilaitos 69 - Ympäristölautakunta 73 Tuloslaskelma 79 Investoinnit 81 Rahoituslaskelma 85 Liitteet 87 - henkilöstö 87 - vastuuhenkilöt 88 - Hennan kustannuslaskenta 90 - tytäryhtiöiden talousarviot 93 2

3 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Kaupungin vuoden 2014 talousarvion laadinta lähti vaikeammista lähtökohdista kuin mitä kuluvan vuoden talousarvion laadinta. Kaupungin tulopohjasta jäi pois yhteensä 1,3 miljoonan euroa. Samanaikaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon menot erikoissairaanhoidon osalta jatkavat kasvuaan. Yleinen taloudellinen tilanne ei myöskään tuo liikkumavaraa kuntatalouteen verotulojen kasvun avulla. Oma toiminta on käyty hyvin läpi. Silti myös jatkossa tulee löytää rakenteellisia ratkaisuja talouden parantamiseksi. Nyt syntynyt talousarvio on vain lievästi positiivinen. Se on tässä tilanteessa hyväksyttävissä oleva. Pitemmälle aikavälille olisi talous saatava selvästi ylijäämäisemmäksi velkaantumiskehityksen hillitsemiseksi. Monet ratkaisut, jotka ovat odotuttaneet itseään ovat kipeitä, mutta välttämättömiä. Palvelukeskukset ja lautakunnat ovat onnistuneet valmistelussaan erinomaisesti. Yhteistyö tältä osin on kehittynyt myönteiseen suuntaan. Vaikka syntynyt talousarvio on tiukka, on se realistinen. Lautakuntien kautta tulleet talousarvioesitykset pitävät sisällään myös tiettyjä reunaehtoja mm. opetustoimen osalta, joihin on välttämätöntä sitoutua. Kaupunkistrategiassa on linjattu tulevien vuosien kehittämisen painopisteet. Sivistystoimen ja teknisen toimen osalta on laadittu erilliset kehittämisohjelmat, jotka linjaavat tulevien vuosien kehittämistä. Sosiaali- ja terveydenhuollon osalta on määrätietoisesti pyrittävä kohden tavoitetta perusterveydenhuollon vahvistamisesta. Nyt kun toiminta on yhdessä muiden kuntien kanssa järjestettyä, ei vaikutusmahdollisuus ole samaa kuin, jos toiminta olisi itse järjestettyä. Vielä vuoden 2013 aikana käynnistyy jatkotyö NHG:n tekemien ehdotusten pohjalta siitä, miten raportin toimenpideehdotuksia viedään eteenpäin. Orimattilan toimintapolitiikka on aktiivinen, kasvuun ja kehittämiseen pyrkivä. Tästä on osoituksena selkeät tavoitteet elinkeinopoliittisesti kehittää niin keskustan, Pennalan kuin Hennan alueita. Hennan hanke siirtyy vuoden 2014 aikana uuteen vaiheeseen. Tähän mennessä Henna on ollut lähinnä suunnittelutyötä. Nyt hanke tulee vaatimaan merkittäviä alkuinvestointeja. Pelkästään tiestöön liittyvät tarpeet muodostuvat merkittäviksi. Nyt tehtävillä investointivarauksilla hanke saadaan uskottavasti liikkeelle. Hennan kehittäminen ja juna-aseman avautuminen tulevat kehittämään myös Orimattilan keskustan asemaa ja tuomaan sen lähemmäs pääkaupunkiseutua hyvän junayhteyden myötä. Osmo Pieski kaupunginjohtaja 3

4 KAUPUNKISTRATEGIA Johdanto Orimattilan ja Artjärven yhdistymissopimuksen mukaisesti laajentunut Orimattilan kaupunki on valmistellut uuden kaupunkistrategian vuoden 2011 aikana. Kaupunginhallituksen asettama työryhmä on johtanut työskentelyä; työhön ovat osallistuneet valtuuston ohella henkilökunta, lautakunnat ja kyläjohtokunnat sekä useat järjestöt ja kumppanit. Kaupunkistrategian hyväksymisen jälkeen aloitetaan strategian toimeenpano: tarkennetaan kaupungin suunnittelujärjestelmää, toiminnan ohjausta ja seurantaa sekä päivitetään toimialojen kehittämisohjelmat ja koko kaupungin yhteiset kehittämisohjelmat. 2. Kaupungin missio, visio 2020, arvot ja toimintaperiaatteet 2.1 Missio Kuntalain mukaan: Kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. Kunnan tehtävät: Kunta hoitaa itsehallinnon nojalla itselleen ottamansa ja sille laissa säädetyt tehtävät. Kunnille ei saa antaa uusia tehtäviä tai velvollisuuksia taikka ottaa pois tehtäviä tai oikeuksia muuten kuin säätämällä siitä lailla. Kunta hoitaa sille laissa säädetyt tehtävät itse tai yhteistoiminnassa muiden kuntien kanssa. Tehtävien hoidon edellyttämiä palveluja kunta voi hankkia myös muilta palvelujen tuottajilta. 2.2 Orimattilan visio 2020 Itsenäinen Orimattila on uudistumiskykyinen ja yhteisöllinen maaseutukaupunki metropolialueen vaikutusalueella, asukkaistaan huolehtiva kasvukeskus. 2.3 Arvot / toimintaperiaatteet Orimattilan kaupungin arvot: Ihmisen ja ympäristön hyvinvointi Avoimuus ja rohkeus Taloudellisuus ja laatu Uudistumiskyky 4

5 3. Strategiset päämäärät Strategiset päämäärät on määritelty neljän eri näkökulman avulla. 3.1 Kuntalainen ja hyvinvointi o Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Kriittiset menestystekijät Lasten, nuorten ja perheiden elämän laadun parantuminen Syrjäytymisen ja eriarvoistumisen ehkäiseminen Varhainen tukeminen ja ennalta ehkäisevä työ Terveysliikunnan edistäminen ja kroonisten sairauksien ehkäisy Ikäihmisten tarpeen mukaiset palvelut ja elämän laatu Työllisyyden edistäminen Ihmisen kasvun ja elinikäisen oppimisen tukeminen Kolmannen sektorin, palveluntuottajien ja kaupungin hallintokuntien aktiivinen yhteistyö o Talouden tasapaino hyvinvoinnin turvana Kriittiset menestystekijät Tuloihin sopeutettu menojen kasvu Ylijäämäinen talous, investointeihin riittävä vuosikate, velkapääoman hallittu taso Kustannustehokkaat ja toiminnallisesti tuottavat yksiköt Sosiaali- ja perusterveydenhuollon vahvistaminen Vaihtoehtoisten palvelumuotojen hyödyntäminen 3.2 Elinvoima ja kilpailukyky o Orimattila, asemaansa vahvistava asuin- ja ympäristökaupunki Kriittiset menestystekijät Edunvalvonta Sijainnin hyödyntäminen Nopeat, joustavat ja suunnitellut maankäyttö- ja lupakäytännöt Monipuoliset asumisvaihtoehdot Yhteistyö elinkeinoelämän kanssa Paikallisen elintarviketuotannon hyödyntäminen Energiatuotannon vaihtoehtojen hyödyntäminen o Omaleimainen ja vetovoimainen imago Kriittiset menestystekijät Maaseutukaupungin vahva yhteishenki Asiakaslähtöisyys; nopea ja joustava toiminta Vetovoimaiset kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-aikapalvelut Kilpailukykyiset maksut ja taksat, kohtuullinen veroprosentti Alueiden erityispiirteiden hyödyntäminen Paikallisten vahvuuksien rohkea ja monipuolinen esille tuominen 3.3 Kaupunkirakenne ja ympäristö o Monipuolisia vaihtoehtoja tarjoava kaupunkirakenne Kriittiset menestystekijät 5

6 Elävä ja tiivis kaupunkikeskusta Suunnitelmallisesti rakentuva Hennan alue Omien vahvuuksien pohjalta kehittyvät kylät Artjärven erityispiirteiden hyödyntäminen Matkailun ja virkistyskäytön edistäminen Joukkoliikenteen kehittäminen ja turvaaminen o Hallittu kasvu ja toimiva palvelutuotanto Kriittiset menestystekijät Ennakoiva investointien ja palvelujen suunnittelu Toimivaan kaupunkirakenteeseen tukeutuva asumisen ja palvelujen suunnittelu; palvelutuotannon ja maankäytön yhteen sovittaminen Asukasmäärän hallittu ja suunnitelmallinen kasvu 3.4 Sisäinen toiminta ja johtaminen o Asukaslähtöisesti ja tavoitteellisesti toimiva kaupunki Kriittiset menestystekijät Hyvä valmistelu- ja päätöksentekoilmapiiri Kaupungin strategian siirtäminen käytäntöön Vahva omistajaohjaus ja hyvin organisoitu toiminta Asiakkaat mukaan käyttäjien tarpeista lähtevään palvelujen kehittämiseen Alueelliset ja kansainväliset yhteistyöhankkeet o Motivoituneet ja palveluhenkiset työyhteisöt Kriittiset menestystekijät Osaava ja tehtäviinsä sitoutunut henkilöstö Henkilöstön työhyvinvoinnista huolehtiminen Oikein kohdistetut henkilöstöresurssit 4. Strategian toimeenpano / kehittämisohjelmat Strategian toimeenpano 1. Strategian toimeenpano ja jatkotyö sekä konkreettiset toimenpiteet toimialoittain Sivistystoimen kehittämisohjelman päivitys ja sen mukaiset toimenpiteet Teknisen ja ympäristötoimen kehittämisohjelman päivitys ja sen mukaiset toimenpiteet Peruspalvelujen kehittämistyö Kaupungin yhteisten tukipalvelujen kehittämistyö 6

7 2. Kaupungin johtamisjärjestelmän tarkennukset Suunnittelujärjestelmä ja sen periaatteet KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (n. 10 vuotta) - Tarkistetaan valtuustokausittain ensimmäisenä valtuustovuotena Toimialojen kehittämisohjelmat (n. 5 vuotta) - Esim. Sivistystoimen kehittämisohjelma Koko kaupungin yhteiset, keskeiset kehittämisohjelmat (n. 5 vuotta) - Esim. Lasten, nuorten ja perheiden kehittämisohjelma Toiminnan ja talouden suunnittelu (1 + 2 vuotta) - Esim. Sivistystoimen kehittämisohjelman etenemisen painopisteet, mittaus ja seuranta Kehittämisohjelman hankesuunnitelma ja resursointi (1 + 2 vuotta) - Hankkeen etenemisen mittaus ja seuranta Toiminnan johtaminen, ohjaus, koordinaatio vuositasolla - Osavuosiraportointi kolmannesvuosittain, jatkuva seuranta, johtoryhmätyöskentely, toimialojen johtoryhmätyöskentely ja ihmisten johtaminen 3. Talouden ja toiminnan suunnittelun ja ohjauksen tarkennukset Strategian toteuttamisen vuosiaskellus ja priorisointi suhteessa taloussuunnitelmaan ja talouden reunaehtoihin Strategian ja talousarvion tavoitteiden selkeän kytkennän ylläpito ja vahvistaminen 4. Koko kaupunkitason kehittämisohjelmat Valtuustosopimus Palvelustrategia Henkilöstöohjelma (päivitys) Elinkeino-ohjelma (päivitys) Kaupunkirakenne ja Henna Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma (päivitys) Maapoliittinen ohjelma (päivitys) Turvallisuussuunnitelma Asunto-ohjelma (päivitys) 7

8 Kaupunginvaltuusto TALOUDEN HOIDON KESKEISET PERIAATTEET 1. Aluksi Artjärven kunnan ja Orimattilan kaupungin kuntaliitos toteutui Orimattilan kaupungin vuoden 2010 positiivinen tulos kattoi sekä Orimattilan kaupungin että Artjärven kunnan taseissa olevat kattamattomat alijäämät, joten yhdistyneen kunnan aloittaessa toimintansa taseessa oli euroa ylijäämää. Vuoden 2011 yhdistyneen Orimattilan tulos oli 5,05 milj. ylijäämäinen, joten taseen ylijäämä oli vuoden 2011 päättyessä 5,2 milj. euroa. Vuoden 2012 tulos oli 0,887 milj. ylijäämäinen, jonka jälkeen taseen ylijäämä on 6,1 milj. euroa. Julkistalouden kiristyvässä taloustilanteessa tuottavuuden lisääminen ja palvelurakenteen tehokkuuden löytäminen ovat edelleen keskeisiä tavoitteita. Yhdistyneen kunnan pinta-ala on 785 km 2 ja väkiluku vuoden 2012 lopussa Rakenteellisesti Artjärven yhdistyminen ei tuonut uutta Orimattilan nykyiseen rakenteeseen, joka muodostuu keskustan lisäksi kylistä ja haja-asutusalueista. Kaupungin rakenne asettaa haasteen palvelujen järjestämiselle, mutta laaja maaseutu ja Artjärven alueen vesistöt luovat myös mahdollisuuksia vapaa-ajan asumiselle ja vapaa-ajan palveluille. Kuntaliitoksen yhdistymisavustus 2,8 Meur parantaa yhdistetyn kunnan taloudellista asemaa vuoteen 2013 asti. Oleellista kuitenkin on, että talous saadaan pidettyä tasapainossa myös vuoden 2013 jälkeen, jolloin yhdistymisavustusta ei tämän kuntaliitoksen osalta enää saada. 2. Orimattilan taloustilanne Orimattilan taloustilanne alkoi heikentyä vuonna 1998, mistä lähtien tulos oli alijäämäinen vuoteen 2007 asti lukuun ottamatta vuotta Kertynyttä alijäämää oli vuoden 2007 tilinpäätöksessä 6,7 miljoonaa euroa (454 euroa/asukas) Vuoden 2008 tilinpäätös oli noin kolme miljoonaa euroa ylijäämäinen, jolloin kattamaton alijäämä putosi noin 3,7 miljoonaan euroon (247 euroa/asukas) Vuoden 2009 tilinpäätös oli noin kaksi miljoonaa euroa ylijäämäinen, ja kertynyt alijäämä asukasta kohti putosi 109 euroon. Vuoden 2010 tilinpäätös on 2,6 milj. ylijäämäinen ja kertynyt ylijäämä asukasta kohti oli 92 euroa. Artjärven kunnan alijäämä 2009 oli 707 euroa asukasta kohti ja vuonna euroa/asukas. Yhdistyneen kunnan aloittavassa taseessa oli ylijäämää 13 euroa asukasta kohti eli yhteensä 0,216 milj. euroa. Vuoden 2011 lopussa taseen ylijäämä oli 5,2 milj. euroa vuoden ,05 milj. euron ylijäämäisen tilinpäätöksen ansiosta. Ylijäämää on 319 euroa/asukas. Vuosi 2012 toteutui 0,887 milj. ylijäämäisenä, jolloin taseen ylijäämä on yhteensä 6,1 milj. euroa. Lainamäärä asukasta kohden vuonna 2012 oli Orimattilassa euroa. Jos tytäryhtiöille välitetyt lainat eliminoidaan, lainaa asukasta kohti on 624 euroa. Vuonna 2011 lainamäärä oli asukasta kohti euroa. Jos tytäryhtiöille välitettyjä lainoja ei huomioida, lainamäärä asukasta kohti oli 790 euroa. Kummankin vuoden luvut ovat huomattavasti alle maan keskiarvon. Orimattilan kunnallisveroprosentti nostettiin vuodelle ,75 prosenttiin. Tuloveroprosentti on pystytty pitämään samana vuodet 2011, 2012 ja Artjärven kunnallisveroprosentti vuonna 2010 oli 20,50 prosenttia. Vaikka taloustilanne vuoden 2012 tilinpäätöksen mukaan on hyvä, tulevat vuodet ovat kuntatalouden kannalta hyvin haasteelliset. Valtion velan kasvu ja valtion talouden tasapainottamistavoitteet heijastuvat kuntatalouteen valtionosuuksien leikkauksina ja muina sopeutustoimina. Taantuman jälkeinen kasvu on ollut paljon ennakoitua maltillisempaa ja rahamarkkinoiden elvytystoimien vaikutukset alkavat loppua. 8

9 3. Tasapainottamisohjelmat 2005, 2006, 2007, 2008, 2009, 2010 sekä talouden hoidon keskeiset periaatteet 2011 ja 2012 Orimattilan kaupunginvaltuusto on hyväksynyt vuosille 2005, 2006, 2007, 2008, 2009 ja 2010 talouden tasapainottamisohjelmat. Tasapainottamispaketit on valmisteltu kaupunginhallituksen nimittämässä työryhmässä, ja paketti on ollut pohja seuraavan vuoden talousarvion laadinnalle ja erillisille tasapainottamisohjelmille Artjärven kunnan tasapainottamisohjelman keskeisenä toimenpiteenä on ollut omaisuuden myynti. Vuoden 2010 tilinpäätöksen jälkeen taseessa ei enää ollut alijäämää, jolloin alijäämän kattamisvelvoite lakkasi. Vuonna 2011 kaupunginvaltuusto hyväksyi ensimmäiset Talouden hoidon keskeiset periaatteet, jotka linjaavat talouden hoitoa ja antavat viitekehyksen talousarvion laadintaohjeille. Vuonna 2012 talouden hoidon periaatteet hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa Talouden hoidon tavoitteet Artjärven ja Orimattilan yhdistymisavustus on 2,8 milj. euroa. Avustus on maksettu kolmessa erässä: vuonna ,1 milj. euroa (40 %) ja vuosina 2012 ja euroa kumpanakin vuonna. Avustus on parantanut ko. vuosien vuosikatetta ja tulosta. Vuoden 2013 toteuman tavoite on, että ylijäämää syntyy vähintään 0,9 miljoonaa euroa. Tulevien vuosien tavoitteena on samansuuruinen ylijäämäinen tulos. Näin mahdollistetaan selviäminen korkean investointitarpeen aiheuttamista rahoituskustannuksista sekä poistoista. Pidemmän tähtäimen tavoitteena on pitää menojen ja tulojen kasvu samalla kasvu-uralla. Talouden hoidon keskeiset periaatteet käsitellään vuosittain kaupunginvaltuustossa ennen seuraavan vuoden talousarvion laadinnan alkamista. 5. Keskeiset periaatteet Suurimmat haasteet talouden tasapainossa pitämiselle asettavat terveydenhuollon; erityisesti erikoissairaanhoidon menojen voimakkaan kasvun saattaminen 2 2,5 %:n kasvuuralle. Toisena haasteena on lasten, nuorten ja perheiden ongelmiin liittyvien palvelujen kehittäminen. Lastensuojelun menojen hallintaan etsitään keinoja ja työttömyyden kasvun hillintään ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Kolmantena haasteena on yli 65-vuotiaiden osuuden kasvaminen ja sen tuomat paineet terveydenhoitoon ja vanhustenhuoltoon. Vuoden 2011 aikana valmisteltiin kaupungin uusi strategia, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi helmikuussa Strategia päivitetään kesäkuussa Ohjelman keskeiset periaatteet ovat seuraavat: 1 Koko kaupungin talouden kantokyky mahdollistaa korkeintaan yhden prosentin käyttötalousmenojen (brutto) kasvun. Valtuustosopimuksen hengen mukaisesti talous pidetään kunnossa myös vaikeissa olosuhteissa. Hennan kehittämishankkeen kustannuksista laaditaan erillinen liite talousarvioon ja tilinpäätökseen. 2. Uusia strategian mukaisia palveluja ja hankkeita voidaan käynnistää, jos niiden vuosittaiseen toimintaan saadaan rahoitusta tai rahoittaminen voidaan hoitaa sisäisellä määrärahasiirrolla 3. Kiinteistöjen, kunnallistekniikan ja irtaimiston kunnossapitoon ja uusimiseen tarvittavat investointimenot (netto) ovat suunnittelukaudella keskimäärin kaksi miljoonaa euroa 9

10 vuodessa (poistojen tasolla). Poikkeuksena ovat ne investoinnit, jotka laskelmilla osoitettuna vähentävät käyttötalousmenoja. Korjausinvestointien ja uusinvestointien kokonaismäärä sidotaan vuosikatteen määrään. Maan oston määräraha ja konserniyhtiöiden investoinnit määritellään erikseen vuosittain. 4. Kuntayhteistyöllä etsitään uusia taloudellisempia tapoja tuottaa palveluja ja samalla pyritään edistämään koko alueen vetovoimaisuuden kehittämistä 5. Henkilöstömenoja pyritään vähentämään pääasiallisesti luonnollisen poistuman kautta. Avoimeksi tulevien virkojen ja toimien täyttämisestä päättää kaupunginhallitus. Poikkeuksena tästä ovat opettajien virat sekä ne päivähoidon virat ja työsuhteet, jotka liittyvät ryhmien mitoituksiin. Avoimeksi tulevia opettajan virkoja tarkastellaan sivistysja vapaa-aikalautakunnassa tammi/helmikuussa opetustoimen henkilöstö suunnittelun yhteydessä, jonka jälkeen virat voidaan täyttää lautakunnan päättämän mitoituksen mukaisesti. Päätös annetaan tiedoksi kaupunginhallitukselle. Opettajien virkojen osalta täyttölupa koskee koko vuotta ja yksittäisille mitoituksen piirissä oleville opettajien viroille ei tarvitse enää hakea erillistä täyttölupaa. Vuonna 2013 päivitetään vuoden 2012 talousarvion yhteydessä tehtyä henkilöstösuunnitelmaa, jossa määritellään henkilöstötarve tuleville vuosille. Taloussuunnitelman laatimisen yhteydessä tehdään esitykset kolmen vuoden henkilöstö-tarpeesta. Lisäksi tehdään vuosittainen selvitys työtehtävien jaosta. 6. Tuottavuutta lisätään toimintatapoja tarkastelemalla ja sisäistä rakennetta kehittämällä (yhtiöjärjestelyt, viranhaltija- luottamustoimielinjärjestelyt) 7. Maksut ja taksat yhtenäistetään vastaamaan alueen kuntien keskiarvoa 8. Aluekeittiömallin toteuttamistyötä jatketaan laaditun suunnitelman mukaisesti. Artjärvellä ruuanvalmistus keskitetään yhteen pisteeseen. 9. Työttömien aktivointitoimenpiteitä toteutetaan suunnitelmallisesti yhteistyössä TEtoimiston ja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän kanssa. Orimattilan ESR-rahoitteinen työllistämishanke jatkuu joulukuuhun 2014 asti. 10. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointisuunnitelman keinoin vähennetään sosiaalimenoihin kohdistuvaa kasvupainetta. Taloudelliset päätökset tehdään talousarviovalmistelun yhteydessä. 11. Kaupunkikonserniin kuuluvat yhtiöt tulouttavat kaupungille kohtuullisen tuoton, joka määritellään vuosittain ennen ko. talousarviovuotta. 12. Opetusryhmien kokoja tasataan koulujen välillä 13. Kiinteistöjen käyttöastetta nostetaan lisäämällä ulkopuolista käyttöä ja keskittämällä iltakäyttöä 14 Aktiivista elinkeinopolitiikkaa jatketaan ja pyritään yritysten / työpaikkojen määrän lisääntymiseen (Henna, Pennala). Elinkeinopolitiikalla vahvistetaan taloutta ja parannetaan imagoa ja tunnettavuutta. Orimattilan Yrityskiinteistöjen toiminnan linjaukset määritellään kantokyvyn mukaan. 15. Tonttitarjonnalla ja työpaikkojen lisääntymisellä pyritään hallittuun väestönkasvuun. 10

11 16. Maata hankitaan vuosittain siten, että monipuolinen tonttivaranto riittää noin omakotitalotontin myyntiin vuodessa. Artjärven alueen noin 30 kaavoitettua tonttia lisäävät tonttitarjontaa. 17. Kaupungin palvelutoiminnan kannalta tarpeettomat kiinteistöt ja irtain omaisuus myydään. 18. Hankinnat kilpailutetaan ja kilpailuttamisosaamista lisätään. 19. Sivistystoimen kehittämisohjelma päivitetään ja hyväksytyt toiminnalliset ja rakenteelliset muutokset toteutetaan. Muutosten taloudellisia vaikutuksia seurataan toimenpideohjelman avulla. 20. Yhteistyötä nk. kolmannen sektorin kanssa tiivistetään 21. Kaupungin strategia on hallintokunnissa otettava ohjeeksi kaikkeen taloutta koskevaan päätöksentekoon ja valmisteluun samalla konkretisoiden siinä olevia linjauksia (esim. talouden hoidon edellyttämien ja strategian näkökulmasta keskeisten mittareiden ja vertailulukujen esittämistä kehitetään päätöksenteon tueksi) Sosiaali- ja terveydenhuollon toimenpiteet: Kaupungin tulee yhteistyössä Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kunta-yhtymän kanssa panostaa niihin kehittämishankkeisiin, joiden avulla menojen kasvu-uraa voidaan tasapainottaa. Toimenpiteet perustuvat kuntayhtymän tuottavuusohjelmaan. 6. Oletukset Talouden tasapainoon vaikuttavat tekijät: i. käyttötalousmenot (brutto) nousevat vuodessa enintään yhden prosentin ii. verotulot nousevat keskimäärin vuodessa 3 %; oletus perustuu ennakoituun väestönkasvuun ja verotulojen kasvuun. iii. valtionosuudet pysyvät nyt tiedossa olevien päätösten mukaisina iv. korkojen kasvu on arvioitu vuosikatteen investointiohjelman perusteella v. kunnallisveroprosentti pidetään seudullisesti kilpailukykyisellä tasolla. Verotuksen tasoa tarkastellaan sen mukaan kuin päätetyn palvelutason ylläpitäminen vaatii. Ennen verotusta koskevia päätöksiä tarkastellaan muiden sopeuttamistoimien vaikutukset. vi. asukasmäärä kasvaa hallitusti ja on vuoden 2013 lopussa asukasta, vuoden 2014 lopussa ja vuoden 2015 lopussa Hennan osalta asukasmäärää tarkastellaan erikseen, kun hankkeen etenemisestä tehdään päätöksiä. vii. Orimattilaan sijoittuu uusia yrityksiä ja työllisyystilanne paranee Tavoitteena pidetään, että vuosina kaupungin talous pysyy tasapainossa, ja alijäämiä ei synny. Oletusarvojen toteutumista seurataan vuosittain. Oletuksena on, että valtio ei aseta kunnille uusia, menoja lisääviä tehtäviä eikä supista verorahoituksen osuutta. Mikäli oletettuun valtionosuuden ja menojen sopeuttamisen tasoon ei päästä, on verotuksen tasoa tarkasteltava uudelleen. 11

12 TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT Kokonaistaloudellinen kehitys VALTIOVARAINMINISTERIÖ BKT, määrän muutos, % -7,8 3,6 3,5 1,8-0,5 1,2 Työttömyysaste, % 8,2 8,4 7,9 7,6 8,3 8,3 Palkkasumman muutos, % -1,1 2,2 4,7 3,2 1,4 2,4 Yleinen ansiotaso, muutos % 4,0 2,6 2,7 3,2 2,1 2,1 Kuntien ansiotaso, muutos % 3,5 3,4 3,0 3,6 1,8 1,0 Inflaatio % 0,0 1,2 3,4 2,8 1,6 2,1 Kuntien kustannustason muutos % 2,3 2,0 2,5 3,4 2,0 2,0 Vuonna 2012 Suomen vientikysyntä ja investoinnit supistuivat ja kulutuksen kasvukin oli vaatimatonta. Heikon kehityksen taustalla oli Euroopan velkakriisin jatkuminen sekä investointitavaroihin ja elektroniikkaan painottuneen teollisuustuotantomme ajautuminen kriisiin; teollisuuden arvonlisäys väheni vuonna 2012 huomattavasti elektroniikkateollisuudessa. Palvelualoilla, rahoitustoiminnassa ja liikenteessä oli kuitenkin kasvua. Vuoden 2013 alkupuoliskolla tuotanto ei ole kasvanut odotetulla tavalla, ja tutkimuslaitokset ovat laskeneet ennusteita. Heikko kysyntä on kohdannut myös palvelusektoria, kun vähittäiskaupan myynti on laskenut. Vientisektorin ongelmat ovat edelleen jatkuneet. Kokonaistuotannon arvioidaan laskevan vuonna 2013 vuoden 2012 tasosta. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan vähennystä tapahtuisi 0,5 prosenttia. Euroalueella on nähtävissä pientä positiivista kehitystä. Ennusteissa oletetaankin, että talous pääsisi hitaalle kasvu-uralle vuoden 2013 lopulla. Vuodelle 2014 ennustetaan yleisesti hyvin vaatimatonta kasvua. Bruttokansantuotteen kasvun ennusteet ovat 1 2 prosentin luokkaa kaikilla tutkimuslaitoksilla. Kasvuoletus perustuu kotimaisen kulutuksen ja vientikysynnän lisääntymiseen. Työmarkkinajärjestöjen neuvottelema maltillinen palkkaratkaisu ja siihen liittyvät hallituksen tukitoimet vaikuttavat myönteisesti kasvuedellytyksiin. Suhdannetilanne ja rakenteellisen kasvun sekä julkisen talouden ongelmat ovat Suomessa suuria, joten edessä on todennäköisesti hitaan kasvun aika. Julkisen sektorin sopeutustoimet vähentävät kasvua, ja rakenteellisten uudistusten hyödyt tulevat vasta vuosien kuluttua. Kansainvälisillä markkinoilla tavaroiden ja palveluiden laadun lisäksi kustannustekijöillä on suuri merkitys, mikä edellyttää kustannusten hallintaa jatkossakin. Kuluttajahintojen nousun ennakoidaan hidastuvan vuonna Hintapaineet kansainvälisillä raaka-ainemarkkinoilla ovat jääneet vähäisiksi, ja vaimea kotimainen kysyntä on heijastunut hintatasoon. Valtiovarainministeriön arvion mukaan kuluttajahintaindeksi nousee vuonna kuluvana vuonna 1,6 prosenttia. Vuonna 2014 nousun ennakoidaan olevan 2,1 prosenttia. Inflaatioodotukset ovat maltilliset sekä Suomessa että muissa parhaan luottoluokituksen maissa. Inflaation odotetaan olevan 2,1 prosenttia. Valtiovarainministeriön arvion mukaan yleisen ansiotason kasvu vuonna 2013 on 2,1 prosenttia, mikä on edellisvuotta vähemmän. Työmarkkinajärjestöjen marraskuussa 2011 neuvotteleman raamisopimuksen vuoden 2013 korotus oli sopimuksen ensimmäisen vuoden korotusta pienempi. Vuosille neuvotellun palkkaratkaisun mukaan ansioiden nousu jää 1,5 prosentin tasolle vuonna

13 Työllisyystilanne pysyi Suomessa vakaana huolimatta eurokriisistä ja vaikeasta suhdannetilanteesta. Vuoden 2012 lopulla työttömyys alkoi lisääntyä, ja vuonna 2013 työttömyysasteen arvioidaan nousevan 8,3 prosenttiin. Työllisyys tulee vielä heikentymään jonkin verran, mutta talouskasvun odotetaan parantavan tilannetta. Työllisten määrä jää kuitenkin ennusteiden mukaan aikaisempaa matalammalle tasolle. Lähteet: Valtiovarainministeriö: Taloudellinen katsaus lokakuu 2013 Kuntataloustiedote 3/2013. Kuntatalouden kehitys vuosina Kunta-alan työ- ja virkaehtosopimukset ovat voimassa vuoden 2014 helmikuun loppuun asti. Vuonna 2013 kunta-alan ansiotasoindeksin arvioidaan nousevan 1,8 prosenttia. Työmarkkinajärjestöt pääsivät neuvottelutulokseen työllisyys- ja kasvusopimuksesta. Kunta-alan liitot hyväksyivät sopimuksen lokakuun lopulla. Kasvusopimuksen mukaiset korotukset nostavat kuntien ansiotasoindeksiä vain vajaan prosentin verran, joten ansiotason kasvu kunnissa hidastuu aikaisemmista vuosista selvästi. Kunta-alan kustannustaso kohosi vuonna 2012 peruspalvelujen hintaindeksillä mitattuna 3,4 prosenttia. Vuoden 2013 kustannustason arvioidaan jäävän noin kahden prosentin tuntumaan, ja vuoden 2014 kustannustalon arvioidaan olevan vuoden 2013 tasolla. Heikko talouskasvu vaikuttaa kuntatalouden verotulojen kertymiin. Ansiot kasvavat vuonna 2013 noin 2 prosenttia, mutta palkkasumman kasvu jää vain noin 1,4 prosenttiin ja yritysten tuloskehityksen ennakoidaan jäävän heikoksi. Verojen tilitysjärjestelmän kertaluonteisten muutosten vaikutuksesta verotulojen kasvun ennakoidaan vuonna 2013 olevan yli 5 prosenttia. Vuoden 2014 verotulojen kasvun arvioidaan olevan näiden kertaluonteisten erien vaikutuksesta vain noin prosentin edellisvuoteen verrattuna. Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti vuonna 2013 on 19,38, jossa on kasvua edellisvuoteen 0,14 prosenttia. Hallitusohjelmassa päätettiin jatkaa kuntien yhteisöveron jako-osuuden vuosina voimassa ollutta 5 prosentin korotusta edelleen vuosina Tuoreimmassa kehysriihessä hallitus päätti laskea yhteisöveroprosenttia 24,5 prosentista 20 prosenttiin. Yhteisöveroprosentin lasku kompensoidaan kunnille jako-osuutta korottamalla. Vuonna 2013 kuntien osuus yhteisöveron tuotosta on ollut 29,49 prosenttia. Peruspalvelubudjetin mukainen ennuste vuoden 2014 osuudeksi on 35,17 prosenttia. Kuntien yhteisöverotuottojen arvioidaan vuonna 2013 kasvavan 8 prosenttia vuoden 2012 tasosta. Vuoden 2014 yhteisöverotuottojen arvioidaan kasvavan 5 prosenttia vuoden 2013 tasosta. Hallituksen valtiontalouden sopeuttamistoimiin kuuluneiden valtionosuusleikkausten myötä valtionosuuksien kasvu on negatiivinen sekä vuoden 2013 että vuoden 2014 osalta. Valtionosuusleikkauksista on päätetty vuoteen 2017 asti. Valtionosuusleikkaukset yhdistettynä yleisen taloustilanteen aiheuttamaan heikkoon verotulokasvuun aiheuttavat kuntien tulopohjaan merkittävän heikennyksen. Tämä tarkoittaa kuntien kannalta hyvin haasteellista tilannetta; käytännössä verotus kiristyy ja palvelutasosta joudutaan tinkimään. Talouden tiukkeneminen aiheuttaa myös velkamäärän kasvua, koska palvelujen tuottamiseen tarvittavat investoinnit ovat välttämättömiä käyttöomaisuuden ylläpitämiseksi. Lähde: Kuntatalous 3/

14 Orimattilan kaupungin talous vuonna 2013 Orimattilan kaupungilla on vuoden 2012 päättävässä taseessa ylijäämää 6,11 milj. euroa, josta valtaosa kertyi vuoden 2011 hyvän tuloksen ansiosta. Vuoden 2012 tulos oli 0,8 milj. euroa positiivinen. Vuoden 2013 toimintakate on talousarvioon lokakuun loppuun mennessä tehtyjen muutosten jälkeen 80,8 milj. euroa. Syyskuun 30. päivän tilanteessa tehdyn ennusteen mukaan tulos jää lievästi positiiviseksi, jos loppuvuosi toteutuu ennusteiden mukaan. Perusturvalautakunnan menot tulevat ennusteen mukaan ylittymään 1,5 milj. euroa, josta 1,1 milj. euroa on erikoissairaanhoidon osuutta. Teknisen lautakunnan toiminnassa yhdyskuntatekniikan toimialalla menot ovat ylittymässä n. 180 teur. Verotulot ovat ylittymässä 1,1 milj. euroa arvioidusta. Ylitys johtuu verotilitysjärjestelmän muutoksesta; vuoden 2012 lopullisen verotuksen jäännösverojen ensimmäinen maksuerä tilitetään kunnille joulukuussa, kun se aikaisemmin on tilitetty vasta seuraavan vuoden tammikuussa. Uutta lainaa on nostettu 6 milj. euroa huhtikuussa. Loppuvuodesta kilpailutetaan vielä pitkäaikaista lainaa 4 milj. euroa. Lyhytaikaista lainaa on käytetty maksuvalmiuden ylläpitämiseen. Matalan korkotason vaikutuksesta korkomenot jäävät ennakoitua pienemmiksi. Vastaavasti matala korkotaso pienentää myös korkotuloja. Vanhoja lainoja lyhennetään vuoden 2013 aikana 4 milj. euroa ja konserniyhtiöille annetaan lainaa 3,8 milj. euroa. Kiinteistö Oy Orimattilan Vuokratalojen lainantarve on aiheutunut Artjärven palveluasumisyksikön rakentamisesta sekä Oloneuvos-vuokratalon ryhmäasuntojen muuttamisesta normaaleiksi vuokra-asunnoiksi. Orimattilan Lämpö Oy:n lainantarve on aiheutunut Artjärven lämpökeskuksen saneeraustöistä. TULOPOHJA JA MENOPERUSTEET Tulopohja Verotulot Kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan , että vuoden 2014 kunnallisvero-prosentiksi määrätään 20,5 prosenttia, jossa on nousua edelliseen vuoteen 0,75 prosenttia. Yleinen kiinteistöveroprosentti nousee 1,1 prosenttiin, jossa on nousua vuoteen 2013 verrattuna 0,1 prosenttia. Vakinaisen asuinrakennuksen veroprosentti nostettiin 0,50 prosenttiin ja muun asuinrakennuksen veroprosentti 1,10 prosenttiin. Näissä on nousua vuoteen 2013 verrattuna 0,10 prosenttia. Rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentti nousi 0,5 prosentilla ja on nyt 3,0 prosenttia. Verotulojen ennustekehikolla arvioidut Orimattilan kaupungin kunnallisverotulot vuonna 2014 ovat 46,5 milj. euroa ja kaikki verotulot 52,6 milj. euroa. Verotulojen arvioidaan kasvavan 6,74 prosenttia vuoden 2013 talousarvioon nähden ja 4,5 prosenttia vuoden 2013 toteutuma-arvioon nähden. Toteutuma-arvioon verrattaessa on kuitenkin huomattava, että arvioitua korkeampi toteutuma johtuu tilitysjärjestelmän muutoksesta. 14

15 VEROTULOT VUOSINA euroa Prosentit Orimattila TP 2011 TP 2012 TA2013 TAE 2014 Kunnallisveroprosentti 19,5 19,75 19,75 20,5 Kiinteistöveroprosentit Vakinaiset asuinkiint. 0,4 0,4 0,4 0,5 Muut asuinkiinteistöt 1,00 1,00 1,00 1,10 Yleinen 1,00 1,00 1,00 1,10 Rakentamattomat 2,5 2,5 2,5 3,0 Verotulot (1000 euroa) Tilitettävä kunnallisvero Osuus yhteisöveron tuotosta Kiinteistövero Verotulot yhteensä Valtionosuudet Toimintatuotot Verojen muutos-% Kunnallisvero 2,74 3,55 3,04 5,21 Osuus yhteisöveron tuotosta 64,4-30,72 5,02 1,93 Kiinteistövero 7,25 7,28 4,97 31,7 Verotulot yhteensä 5,86 1,73 3,24 6,74 TP 2012 TA 2013 TA Muutos % 1,09 1,07-0,44 Toimintatuotot on kuluvan vuoden talousarviossa arvioitu 9,6 milj. euroksi. Vuoden 2014 talousarviossa toimintatuotot vähentyvät 1,19 %. Vesilaitoksen taksat on arvioitu 2,5 % korotuksen mukaisina. Korko- ja muut rahoitustuotot (euroa) Korkotuotot ml. tytäryhtiöiden, lainojen korkotulot Muut rahoitustuotot - Kymenlaakson Sähkö Oy Orimattilan Lämpö Oy, osingot Orimattilan seudun terveydenhuollon kiinteistö ky verotilitysten korkoja, viivästyskorkoja, osinkoja sekä muita rahoitustuottoja Yhteensä

16 milj. eur Orimattilan kaupunki Talousarvio 2014 Tuloslaskelmaosan tuotot yhteensä Investointiosan tuotot yhteensä 97,2 milj. euroa 0,3 milj. euroa Lainanotto ja lainakannan kehitys Uuden lainanoton tarve on 10,0 milj. euroa vuonna Tähän summaan sisältyy Orimattilan Vuokrataloille lainanottovarausta 0,1 milj. euroa (Orionkuja 1 ja Kaurislahden sprinklaus), Orimattilan Vesi Oy:lle 0,8 milj. euroa ja Orimattilan Lämpö Oy:lle 0,4 milj. euroa. Vanhoja lainoja lyhennetään 4,0 milj. euroa, joten nettolainanotto on noin 6 milj. euroa. Uusien lainojen lisäyksestä 9,4 milj. euroa on kaupungin lainojen lyhennyksiin ja investointeihin. Tytäryhtiöille myönnettävien lainojen määrä on 1,3 milj. euroa, joka rahoituslaskelmassa on huomioitu antolainasaamisten lisäyksenä (antolainojen lyhennykset 650 teur, jolloin netto on 650 teur). Lisäksi todettakoon, että vuoden 2012 tilinpäätöksessä konsernitaseessa Orimattilan kaupungilla on lainavastuita 50,3 milj. euroa, johon sisältyy kaupungin oma lainakanta 26,5 milj. euroa (16,3 milj. on tytäryhtiöille suoraan lainattua, jolloin kaupungin oma lainakanta on 10,2 milj. euroa). Suhteellinen velkaantuneisuus on TA 2014 luvuilla laskettuna 48,7 % (tp 2012: 38,9 %) ja omavaraisuusaste 50,32 % (tp 2012: 56,3 %). PITKÄAIKAISET LAINAT eur Lainaa Lainaa/a s 0 15,15 20,27 20, ,5 24,9 26,5 31,5 37,5 44,1 51, TP 2008 TP 2009 TP 2010 TP 2011 TP 2012 TPE 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Lainaa 15,15 20,27 20, ,5 24,9 26,5 31,5 37,5 44,1 51,1 Lainaa/as Talousarvioesitykseen sisältyvät henkilöstölisäykset ja nimikemuutokset - esitykseen ei sisälly uusia vakinaisia virkoja ja toimia - tekniseen toimeen määräaikainen katusuunnittelija - sivistyslautakunnan erityisopetuksen johtajan virka muutetaan opetuspäällikön viraksi (sivistys- ja vapaa-aikalk:n esitys ) 16

17 TALOUSARVION SITOVUUS JA SEURANTA Käyttötalousosan ulkoiset määrärahat (brutto) ja tuloarviot (brutto) ovat valtuustoon nähden sitovia toimielintasolla (kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus, perusturvalautakunta, sivistys- ja vapaaaikalautakunta, tekninen lautakunta ja ympäristölautakunta). Toimielinten talousarviossa esittämien sitovien tavoitteiden muuttamisesta päättää valtuusto. Toimielinten alaisten tulosalueiden välisistä määrärahojen siirroista päättää kaupunginhallitus. Vesilaitoksen tulosyksikön määrärahat ovat sitovia siten, että niillä ei voi kattaa minkään muun teknisen lautakunnan alaisen tulosalueen menoja. Henkilöstömenoihin varattuja määrärahoja ei tulosalueilla saa ylittää ilman kaupunginhallituksen päätöstä eikä mahdollisia säästöjä saa käyttää muuhun tarkoitukseen ilman kaupunginhallituksen lupaa. Päijät-Hämeen Pelastuslaitoksen maksuosuusmääräraha on sitova. Hennan alueen määrärahojen käyttöä seurataan vaiheittain muuttoliikkeen mukaisesti. Sisäiset erät ovat sitovia hallitukseen nähden toimielin- ja tulosaluetasolla. Sisäisen palvelutoiminnan määrärahat on esitetty erikseen palvelun käyttäjällä menona ja tuottajalla tulona. Jos sisäisten tai ulkoisten määrärahojen muutos on toimielintasolla nettona 0, määrärahamuutos tehdään kaupunginhallituksessa. Kustannuslaskennallisia eriä ei ole toimielinten / tulosalueiden / kustannuspaikkojen laskelmissa, vaan kustannuslaskennallisten erien jako esitetään vasta tilinpäätöksessä. Investointiosan määrärahat ja tuloarviot ovat valtuustoon nähden sitovia hankkeittain silloin, kun hankkeelle varattu talousarviovuoden määräraha ylittää 0,5 milj. euroa. Poikkeuksina ovat tilapalvelun kiinteistöjen teknistä tasoa ylläpitävä rakentamismääräraha ja yhdyskuntatekniikan maa- ja vesirakentamisen määräraha, jotka hyväksytään kokonaisuuksina. Määrärahojen käytöstä laaditaan työohjelma, joka tuodaan kaupunginhallitukselle tiedoksi. Alle 0,5 milj. euromääräiset hankkeet ovat valtuustoon nähden sitovia investointiryhmittäin toimielintasolla. Investointiryhmät ovat sivun 84 taulukossa. Hankkeiden väliset määrärahamuutokset tuodaan kuitenkin näiden hankkeiden osalta kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi. Tuloslaskelmassa esitetyissä verotulo- ja valtionosuusarvioissa sekä rahoitustuotoissa ja kuluissa tapahtuvat muutokset tuodaan kaupunginhallitukselle tiedoksi tilivuoden aikana talouskatsauksien yhteydessä. Talouskatsauksissa esitetään myös näissä erissä tapahtuvien muutosten vaikutus rahoituslaskelmaan. Avoimiksi tulevia virkoja ja työsuhteita ei saa täyttää ilman kaupunginhallituksen lupaa. Poikkeuksena tästä ovat opettajien virat sekä ne päivähoidon virat ja työsuhteet, jotka liittyvät ryhmien mitoituksiin. (Talouden hoidon keskeiset periaatteet; periaate 5) Aina kun virka- tai työsuhde tulee avoimeksi, tulee ko. työtehtävän uudelleen järjestelyn mahdollisuudet ilman uuden henkilön palkkaamista selvittää. Tällöin otetaan huomioon kuntien välinen yhteistyö, seudulliset ratkaisut ja ostopalvelut. Lautakuntien tulee täyttölupaa esittäessään selvittää em. asiat. Toimielinten tulee vähintään neljännesvuosittain raportoida kaupunginhallitukselle ja valtuustolle toiminnastaan ja taloudestaan. Tytäryhteisöjen raportointiohjeet ovat konserniohjeessa. Kaupungin yhteisö- ja yhtymäkokouksiin ja valtuustoihin sekä tytäryhtiöiden hallituksiin nimeämien edustajien tulee luottamustoimessaan noudattaa kaupunginhallituksen tai ao. lautakunnan antamia ohjeita. 17

18 PALVELUKESKUKSIA KOSKEVAT YLEISET TAVOITTEET: 1. Terveyden edistäminen Tavoite: Kaupungin tehtävänä on huolehtia kaupunkilaisten terveyttä edistävästä, terveyttä suojelevasta tai sairauksia ehkäisevästä toiminnasta. Terveyden edistämisessä on tarkoitus parantaa ihmisten mahdollisuuksia huolehtia omasta ja ympäristönsä terveydestä. Terveyden edistäminen merkitsee sitä, että terveysnäkökohdat otetaan huomioon kaikissa kunnan toiminnoissa ja kaikilla toimialoilla. 2. Kuntalaisten osallistuminen Tavoite: kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien esiintuominen, viestinnän kehittäminen, kyläjohtokuntien roolin kehittäminen ja keskustelutilaisuuksien järjestäminen 3. Asioiden viivytyksetön hoitaminen ja hyvä asiakaspalvelu Tavoite: kaupunkilaisten asiat hoidetaan viivytyksettä ja hyvin palvellen 4. Tavoitteellinen toiminta ja johtaminen Tavoite: jokainen kaupungin työntekijä tietää mitä häneltä odotetaan, palvelukeskukset kytkevät toimintansa kaupungin yleisiin tavoitteisiin 5. Kuntayhteistyö Tavoite: uusia yhteistyökohteita ja muotoja haetaan seudullisesti. Palvelukeskusten henkilökunta osallistuu aktiivisesti kuntayhteistyöhön. 6. Kumppanuus muiden toimijoiden kanssa Tavoite: Palvelukeskukset neuvottelevat yhteistyökumppaneiden (järjestöt, seurakunta ym.) kanssa yhteistyön mahdollisuuksista säännöllisesti. 18

19 OMISTAJAOHJAUKSEEN LIITTYVÄT TAVOITTEET TYTÄRYHTIÖT Yleiset tavoitteet: - konsernipankin käyttö lainoituksessa ja konsernitiliin siirtyminen - vakuutukset ja tilintarkastuspalvelut kaupungin kanssa yhtenevästi - olennaisten investointien ja linjausten tuominen kaupunginhallitukselle hyväksyttäväksi - yhtiökokouskutsut kaupungin edustajien lisäksi myös kaupunginhallitukselle - hallitusten kokouskutsut oikea-aikaisesti kaupunginjohtajalle KIINTEISTÖ OY ORIMATTILAN VUOKRATALOT - monipuolinen vuokra-asuntotarjonta - asuntojen täyttöaste 98 % - vuokra-asuminen turvallista ja kohtuuhintaista - asunnot energiatehokkaita ORIMATTILAN YRITYSKIINTEISTÖT OY - taseen vahvistaminen - vuokratason säilyttäminen alueellisesti käyvällä tasolla ORIMATTILAN LÄMPÖ OY - osinko kaupungille euroa ORIMATTILAN VESI OY - riittävä ja oikea-aikainen yhteistyö kaavoituksen ja yhdyskuntatekniikan kanssa 19

20 ORIMATTILAN KAUPUNKI TULOSLASKELMA KH EHD 2014 LTK 2014 TA 2013 Muutos 2013 TP 2012 Muutos 2012 LTK 2014 LTK 2014 Toimintatuotot , ,75 Myyntituotot , ,63 Maksutuotot , ,88 Tuet ja avustukset , ,33 Muut toimintatuotot , ,43 Toimintakulut , ,54 Henkilöstökulut , ,43 Palkat ja palkkiot Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot , ,53 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,03 Avustukset , ,21 Muut toimintakulut , ,19 Toimintakate , ,85 Verotulot , ,20 Valtionosuudet , ,51 Muut rahoitustuotot ja - kulut , ,75 Korkotuotot , ,37 Korkokulut , ,49 Muut rahoitustuotot , ,86 Muut rahoituskulut , ,05 Vuosikate , ,32 Poistot ja arvonalentumiset , ,55 Tilikauden tulos , ,28 Poistoeron muutos , ,56 Tilikauden ylijäämä , ,91 20

ORIMATTILA. Kaupunkistrategia

ORIMATTILA. Kaupunkistrategia ORIMATTILA Kaupunkistrategia 2020 Kaupunginvaltuusto 7.6.2011 Kaupunginvaltuusto 18. - 19.11.2011 Kaupunginvaltuusto 20.2.2012 Strategiatyöryhmä 20.5.2013 Kaupunginhallitus 27.5.2013 Kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

11.5.2015 Talous- ja konserniohjaustyöryhmä 1.6.2015 Kaupunginhallitus 8.6.2015 Kaupunginvaltuusto

11.5.2015 Talous- ja konserniohjaustyöryhmä 1.6.2015 Kaupunginhallitus 8.6.2015 Kaupunginvaltuusto ORIMATTILAN KAUPUNKI 11.5.2015 Talous- ja konserniohjaustyöryhmä 1.6.2015 Kaupunginhallitus 8.6.2015 Kaupunginvaltuusto TALOUDEN HOIDON KESKEISET PERIAATTEET Orimattilan kaupunkistrategian strategisena

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA TOIMINTA-AJATUS Sivistystoimen tuottamat laadukkaat perus- ja hyvinvointipalvelut vaikuttavat merkittävällä ja positiivisella tavalla maaseutukaupungin asukkaiden elämänhallintaan ja laatuun sekä viihtyvyyteen.

Lisätiedot

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 1 TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Kaupunginhallitus 22.9.2014 Kaupunginvaltuusto 29.9.2014 2 KÄYTTÖTALOUS JA TULOSLASKELMA HALLINTOPALVELUKESKUS Vastuualue Tulosta parantavat (-) ja tulosta heikentävät (+) Kaupunginhallitus

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 SIIKAJOEN KUNTA Kunnanhallitus 24.8.2015 TALOUSARVION 2016 SEKÄ VUOSIEN 2017 2018 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELU- JA KÄSITTELYAIKATAULU Yleistä Palkat Kunnanhallitus

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten Ohje 1 (6) Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten perusteet Valtionosuusjärjestelmän muutos koskettaa ensimmäisen kerran kuntia vuoden 2015 talousarvioiden osalta.

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP TALOUSARVION 2015 TOTEUTUMINEN AJALTA Koulutusyhtymä tilikauden 1-3/2015 jaksotettu tulos on 138.000 euroa negatiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet

Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet Kaupunginhallitus 161 08.06.2015 Ympäristölautakunta 74 16.09.2015 Ympäristölautakunta 82 21.10.2015 Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 Lehdistöinfo 1.4.2011 Elina Alajoki VUOSI 2010 Uuden organisaation ja toimintamallin vakiintuminen Käytäntöjen yhtenäistäminen Toimintaprosessien määrittely Palveluverkkomuutosten

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP TALOUSARVION 2014 TOTEUTUMINEN AJALTA Tilikauden 1-5/2013 jaksotettu tulos on 3.367 euroa positiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten jälkeen

Lisätiedot

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET Suunnittelun aikataulu Toimialat jättävät esityksensä kunnanhallitukselle 30.09.2014 mennessä. Sisäiset erät tulee

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

Joroisten kunta TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014. Käyttötalousosa Menot Tulot Netto Selitys

Joroisten kunta TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014. Käyttötalousosa Menot Tulot Netto Selitys Joroisten kunta TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Käyttötalousosa Menot Tulot Netto Selitys Keskushallinto Palkanlaskentapalvelut Tuotemäärä jää arvioidusta 3550 palkkatapahtumaa, totetuma-arvio 3272, alkuperäinen

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

TEKNINEN OSASTO TALOUSARVIO KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 TOHOLAMMIN KUNTA

TEKNINEN OSASTO TALOUSARVIO KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 TOHOLAMMIN KUNTA TEKNINEN OSASTO TALOUSARVIO KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 TOHOLAMMIN KUNTA Tekninen johtaja 11.2.2015 VASTUUALUE TEKNINEN OSASTO HALLINTO JA TOIMISTO ESEEN HALLINTO JA TOIMISTO KUULUVAT YKSIKÖT IT-YKSIKKÖ RUOKAHUOLTO

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI. Talousarvio 2015 Taloussuunnitelma 2015 2017

ORIMATTILAN KAUPUNKI. Talousarvio 2015 Taloussuunnitelma 2015 2017 ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2015 Taloussuunnitelma 2015 2017 Kaupunginhallitus 24.11.2014 Kaupunginvaltuusto 8.12.2014 Sisällysluettelo sivu Kaupunginjohtajan katsaus 3 Strategia 2020 4 Taloudenhoidon

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 TULOSLASKELMA, kaikki yhteensä TP12 TP13 TA14 TPE14 Ero TPE / TA TOIMINTATUOTOT 51 110 54 938 394 54 714 021 54 262 557-451 464 Myyntituotot

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Talousarvion laadinnan lähtökohdat Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Visio elämään Miehikkälä on yritysmyönteinen kansainvälinen E18 tien maaseutukunta,

Lisätiedot

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 Vakka-Suomen Veden johtokunta 2.10.2014 1 Sisällysluettelo Tuloslaskelma 2015-2017... 2 Myyntituotot 2015-2017... 3 Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013 KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset 31.12. Väkiluvun kehitys 54800 Mikkelin kaupungin väkilukuennakko kuukausittain 1.1. lukien (joulukuun 2012 luvussa on myös Ristiina ja Suomenniemi vertailun

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -16.363-12.018,66 73,5-13.391,54 1.372,88-3.933,38-17.325-15.952-15.610

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -16.363-12.018,66 73,5-13.391,54 1.372,88-3.933,38-17.325-15.952-15.610 00001000 TARKASTUSLAUTAKUNTA (02) 4001 Henkilöstökulut -3.060-1.318,92 43,1-1.487,56 168,64-738,33-2.226-2.057-2.660 4300 Palvelujen ostot -12.460-9.774,01 78,4-11.261,05 1.487,04-3.084,21-14.345-12.858-12.000

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET 1. TALOUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET JA SÄÄNNÖT Kaupungin taloudenhoitoa ja sen järjestämistä ohjaavat kuntalain 8. luku, kirjanpitolaki ja asetus, kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Talouspalvelut 1.6.2015 Palvelukeskuksille VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi

Lisätiedot

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016 1 KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN Kauhavan kaupungin talousarvio vuodelle 2015 oli tarkistusten jälkeen lähes 0,6 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kaupunginhallitukselle 28.3.2016 esiteltävä vuoden

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS TALOUSKAT SAUS i.i. - 31.i.ZOiS Khall 9.2.2015 T A LO UD EL L IN EN T I LANN E 1. 1. - 3 1.1.2015 Yleinen tilanne Kansainvälisen talous kasvoi vuonna 2014 hitaanlaisesti. Eu-alueella talous kasvoi vajaan

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015

LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 Liite Vuoden 2016 talousarvion ja vuosien 2017-2018 taloussuunnitelman laadintaohjeet Lapin liiton hallinnossa ja taloudenhoidossa noudatetaan kuntalain säännöksiä. Kuntalain

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvio 2013 ja taloussuunnitelma 2013-2016 Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvion 2013 valmistelusta Talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus Toimielimet SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA Yleinen taloudellinen tilanne Suomen bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Kunnan talouden mallipohjainen suunnittelu Kuntien tilinpäätöskortti Valtiovarainministeriö/Kunta- ja aluehallinto-osasto,5.12.213 KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Lehdistöinfo 4.11.2015 Antero Alenius Kunnanjohtaja

Lehdistöinfo 4.11.2015 Antero Alenius Kunnanjohtaja Lehdistöinfo 4.11.2015 Antero Alenius Kunnanjohtaja Kesäkuussa TA-kehys TP2014 taso 54,8 me Syyskuun lopussa esitykset ylittivät raamin 2 me. Menokasvu 3,7% Oltiin tasolla 56,8 me, alijäämää tulisi 4 me

Lisätiedot

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ Isonkyrön kunnan talous 2009-2010 tilannekatsaus 24.8.2009 ja 9.9.2009 Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ www.reinohintsa.com 1 Kuntataloudessa vaikeat ajat Laman johdosta työttömyys lisääntyy Kunnan

Lisätiedot

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 109 31.3.2014 Asianro 337/02.02.01/2014 52 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Lisätiedot

Valtuustoseminaari 11 10. 2011.

Valtuustoseminaari 11 10. 2011. Valtuustoseminaari 11.10.201110 Vuoden 2012 talousarvion lähtökohdat Talouden näkymät heikentyneet kesän jälkeen ja epävarmuus lisääntynyt. Valtion budjetti tehty tietyin t i kasvuodotuksin, k mutta silti

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI. Talousarvio 2012 Taloussuunnitelma 2012 2014

ORIMATTILAN KAUPUNKI. Talousarvio 2012 Taloussuunnitelma 2012 2014 ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2012 Taloussuunnitelma 2012 2014 Kaupunginhallitus 28.11.2011 Kaupunginvaltuusto 19.12.2011 Sisällysluettelo Kaupunginjohtajan katsaus 3 Taloudenhoidon keskeiset periaatteet

Lisätiedot

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 Kh:n käsittely 26.10.2015 SISÄLLYSLUETTELO Taloudellinen kehitys 1-3 Tuloslaskelman toteutumisvertailu 30.9.2015 4 Käyttötalousosan toteutumisvertailu

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten

Lisätiedot

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011 Talousarv io-osat ISONKYRÖN KUNTA Talousarvio-osat 2011 1000 euroa Osuus Menot Tulot Netto Käyttötalous 88 % 28 650 4 949-23701 Investoinnit 11 % 3 659 691-2968 Rahoitus

Lisätiedot

KUUKAUSIRAPORTTI 1.1.-31.5.2015

KUUKAUSIRAPORTTI 1.1.-31.5.2015 1 PERHON KUNTA KUUKAUSIRAPORTTI 1.1.-31.5.2015 Toukokuun lopussa vuosikate +1,222 milj. (41.700 ed. vuotta parempi) Lyhytaikainen laina 31.5.2015 oli Danske Bankilta 6,5 milj., korko % 0,09. PERHON KUNTA

Lisätiedot

Talouden seuranta. Toukokuu 2014

Talouden seuranta. Toukokuu 2014 Talouden seuranta Toukokuu 2014 Kuukausiseuranta - perinteinen kumulatiivinen kuukausitoteuma - lisäksi %-vertailu edelliseen vuoteen Rullaava 12 kk - sisältää 12 kuukauden toteutuneet eurot Koko kunta:

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014.

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014. MYNÄMÄEN KUNTA Kh 19.1.2015 1 Vuoden 2015 talousarvion täytäntöönpano-ohjeet Talousarvio Talousarvion käsittelyä, hyväksymistä, velvoittavuutta, sisältöä ja rakennetta sekä talousarvioperiaatteita koskevat

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen Tilinpäätös 2006 Kaupunginhallitus Pormestari Timo P. Nieminen T A M P E R E E N K A U P U N K I T A L O U S J A S T R A T E G I A R Y H M Ä 1 Uuteen toimintamalliin Kaupungin johtamisjärjestelmä uudistui

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat RAHOITUSOSA RAHOITUSOSA n rahoitusosaan kootaan käyttötalous-tuloslaskelma- ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta). Lisäksi rahoitusosaan

Lisätiedot

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät 2014 Pori 28.8.2014 Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Riikka Moilanen

Kuntajohtajapäivät 2014 Pori 28.8.2014 Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Riikka Moilanen Kuntajohtajapäivät 2014 Pori 28.8.2014 Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Riikka Moilanen Lähtökohdat YHTEISÖVERON TUOTTO OULUSSA VUONNA 2001 115 M VUONNA 2013 30 M Lähtökohdat - viiden kunnan kuntaliitos

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 39 TULOSSUUNNITELMA 40 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat. 1.2. Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo. 1.3. Kuntajaon muutoksen toteutustapa

1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat. 1.2. Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo. 1.3. Kuntajaon muutoksen toteutustapa 1 KAUHAJOEN KAUPUNKI TEUVAN KUNTA YHDISTYMISSOPIMUS 1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat 1.1. Sopimuksen tarkoitus Tämä sopimus on liitteineen kuntajakolain (1698/2009) 8 :n tarkoittama yhdistymissopimus,

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2016

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2016 Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2016 19.10.2015 Talousjohtaja Patrik Marjamaa Väestönmuutos (ennakkotieto) suurimmissa kaupungeissa tammi-elokuussa 2015 Helsinki Espoo Vantaa Tampere Oulu Turku Jyväskylä

Lisätiedot

Talousjohtaja tulee esittelemään talousarvion laadintavaihetta ja keskeiset tunnusluvut.

Talousjohtaja tulee esittelemään talousarvion laadintavaihetta ja keskeiset tunnusluvut. Kaupunginhallitus 217 27.10.2014 Kaupunginvaltuusto 44 10.11.2014 Kaupunginhallitus 243 24.11.2014 Kaupunginhallitus 256 08.12.2014 Kaupunginvaltuusto 54 15.12.2014 Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015 Kaupunginhallitus 16.5.2016 Kaupunginvaltuusto 13.6.2016 2 JOHDANTO Tämä henkilöstöraportti on järjestyksessä seitsemästoista Orimattilan kaupungin henkilöstöraportti. Henkilöstöraportin

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 41 TULOSSUUNNITELMA 42 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA. Toimintakate

TULOSLASKELMAOSA. Toimintakate 115 TULOSLASKELMAOSA Toimintakate Toimintakate kuvaa toimintakulujen ja -tuottojen välistä erotusta, joka kunnallistaloudessa on aina miinusmerkkinen, koska verotulot ja valtionosuudet esitetään tuloslaskelmassa

Lisätiedot

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja Kunnanvaltuusto 8.12.2011 Talousarvio 2012 Tuomas Lohi Kunnanjohtaja YLEISET TALOUSNÄKYMÄT 2012 Kasvunäkymiä varjostavat erityisesti Euroopan velkakriisi ja epävarmat kansainväliset talouden näkymät Kuntatalouden

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2014

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2014 Osavuosikatsaus 1.1. 2014 Väestömäärä syyskuussa 75 024 Joensuun väestömäärä oli syyskuun lopussa 75 024. Vuodenvaihteen 2013-2014 tilanteeseen nähden väestömäärä kasvoi 553 henkilöllä ja edellisen vuoden

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 176. Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 176. Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1 176 Rakennuslautakunnan seurantaraportti 10/2013 (kh-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Nyyssönen, puh. (09) 816 24811 Veronica Rehn-Kivi, puh. 09 816 26600

Lisätiedot

aikaisemmat muutokset muutettu kv:n päätökset huomioitu -4495910 -1 402 780-213410 -16 694 930-1 059 510-1199 140-1 036 000-45 980-26 147 660

aikaisemmat muutokset muutettu kv:n päätökset huomioitu -4495910 -1 402 780-213410 -16 694 930-1 059 510-1199 140-1 036 000-45 980-26 147 660 // TULOSLASKELMAOSA Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Toimintatuotot yhteensä TA 2012 TA 2012 TA 2012 aikaisemmat muutokset muutettu kv:n päätökset

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA. Toimintakate

TULOSLASKELMAOSA. Toimintakate 130 TULOSLASKELMAOSA Toimintakate Toimintakate kuvaa toimintakulujen ja -tuottojen välistä erotusta, joka kunnallistaloudessa on aina miinusmerkkinen, koska verotulot ja valtionosuudet esitetään tuloslaskelmassa

Lisätiedot

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 Pyhäjoen kunta Talousarvion muutokset 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 PYHÄJOEN KUNTA (sitovuus) TALOUSARVION MUUTOKSET VUODELLE 2015 TULOSLASKELMA MUUTOKSET LOPULLINEN (Ulkoinen/Sisäinen)

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 45 TULOSSUUNNITELMA 46 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät 15.2.2012 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2012 Laitos Julkaisu- ajankohta BKT muutos

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSARVION JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISOHJELMAN TOTEUTUMINEN 30.9.2014

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSARVION JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISOHJELMAN TOTEUTUMINEN 30.9.2014 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSARVION JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISOHJELMAN TOTEUTUMINEN 30.9.2014 Kaupunginhallitus 4.11.2014 Kaupunginvaltuusto 10.11.2014 SISÄLLYSLUETTELO Asukasluvun kehitys 2 Työttömyysasteen

Lisätiedot

Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT. väliraporttien kooste huhtikuu 2013

Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT. väliraporttien kooste huhtikuu 2013 Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT väliraporttien kooste huhtikuu 2013 Salpausselän kuntajakoselvitys Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti, Nastola Pinta-ala 2191 km2

Lisätiedot

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT 1 TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT KVTES: Vaalit Tulot 40 592 0 0 20 000 20 000 Menot 60 455 0 0 20 000 20 000 Netto -19 863 0 0 0 0 Tilintarkastus Tulot 0 0 0 0 0 Menot 27 987 31

Lisätiedot

Konserniyhteisöjen tavoitteet 2015. 2.5 Tavoitteiden asettaminen konsernijohdolle ja kaupungin edustajille tytäryhteisöissä

Konserniyhteisöjen tavoitteet 2015. 2.5 Tavoitteiden asettaminen konsernijohdolle ja kaupungin edustajille tytäryhteisöissä Konserniyhteisöjen tavoitteet 2015 2.5 Tavoitteiden asettaminen konsernijohdolle ja kaupungin edustajille tytäryhteisöissä Valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä

Lisätiedot

Tilinpäätös 2013. 31.3.2014 Minna Uschanoff

Tilinpäätös 2013. 31.3.2014 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2013 31.3.2014 Minna Uschanoff Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku kääntyi laskuun. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2013 lopussa 21 129 eli 43 asukasta vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

10.6.2013 1. TALOUSSELONTEKO Kaupunginvaltuusto 10.6.2013 Kaupunginjohtaja Markku Andersson

10.6.2013 1. TALOUSSELONTEKO Kaupunginvaltuusto 10.6.2013 Kaupunginjohtaja Markku Andersson 10.6.2013 1 TALOUSSELONTEKO Kaupunginvaltuusto 10.6.2013 Kaupunginjohtaja Markku Andersson KUNTALEHTI 1993 Suomi ja kadonneet miljardit Uusilla valtuustoilla shokkialku Kunnanjohtajat vapaata riistaa Kuntaliitto

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2016 15.9.2015

TALOUSARVIO 2016 15.9.2015 TALOUSARVIO 2016 KANSANTALOUDEN KEHITYSENNUSTE (VM) BKT ja inflaatio BKT inflaatio 2012-1,4% 2,8% 2013-1,3 % 1,5 % Nordea 1.9. VM? 2014-0,1 % 1,0 % -0,3% -0,2 2015 0,3 % 0,1 % +0,5% 1,3 2016 1,4 % 1,2

Lisätiedot