Kasvavat hyvinvointierot. eduskuntavaalien asialistalle. sosiaalialan riippumaton ammattilehti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kasvavat hyvinvointierot. eduskuntavaalien asialistalle. sosiaalialan riippumaton ammattilehti www.sosiaalitieto.fi"

Transkriptio

1 sosiaalialan riippumaton ammattilehti irtonumero 7,50 e SosiaaliporrasRAI väline vanhuksen sosiaalisen toimintakyvyn arviointiin Luottamushenkilö Auli Pääkkönen, Maaninka Henkilökohtaistuvat palvelut Britanniassa Nykyajan huutolaiset? Markku Laatu: Holhousvaltiosta palveluköyhyyteen Marja-Leena Remes Uskonlahkot ja ehkäisevän lastensuojelun vaikeus Kasvavat hyvinvointierot Millaisia sosiaalipoliittisia VERKossa vaalitavoitteita Äänestä vuoden tarvitaan? valopilkkua! Kerro mielipiteesi! eduskuntavaalien asialistalle

2 π Huoltaja-säätiö π 1 11 Huoltaja-säätiö on sosiaalihuollon vaikuttaja. Säätiö toimii pitkäjänteisesti kunnallisen sosiaalipolitiikan kehittämiseksi. Tavoitteena on vahvistaa sosiaalialan ammattilaisten sekä päättäjien osaamis- ja tietopohjaa. isännistön puheenjohtaja Maija Perho varapuheenjohtaja Vuokko Niiranen Hallitus Alpo Komminaho, puheenjohtaja Päivi Ahonen, varapuheenjohtaja Marja Heikkilä Heikki Hiilamo Harri Jokiranta toiminnanjohtaja Ulla Salonen-Soulié puh. (09) Julkaisija Huoltaja-säätiö. Sosiaalitieto on sosiaalialan riippumaton ammattilehti. Perustettu 1912, 99. vuosikerta. Ilmestyy vuonna kertaa, joista kaksi on kaksoisnumeroa. Toinen linja 14, Helsinki puhelinvaihde faksi sähköposti: vastaava päätoimittaja Ulla Salonen-Soulié puh. (09) toimituspäällikkö Erja Saarinen puh. (09) toimituspäällikkö Lea Suoninen-Erhiö puh. (09) Toimitusneuvosto Inkeri Aalto, Petri Kinnunen, Leena Kivimäki, Marjut Lindberg, Päivi Nurmi, Ari Suominen Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten eikä kuvien säilytyksestä eikä palauttamisesta. Taitto Workshop Pälviä Oy Kannen kuva Heikki Pälviä Ilmoitukset, tilaukset ja osoitteenmuutokset Anne-Mari Salminen puh. (09) faksi (09) Tilaushinnat euroa/12 kk 60 euroa/kestotilaus 12 kk 30 euroa opiskelija- ja eläkeläistilaus 12 kk Irtonumerot 7,50 euroa kappale yli 10 kappaleen tilauksista alennus 25 % myytävänä toimituksessa Mediakortti osoitteessa Kirjapaino 3 pääkirjoitus Riskejä ja mahdollisuuksia Heikki Hiilamo 4 5 ajankohtaiset yhdyskuntatyö plussat ja miinukset luottamushenkilö vastaa napsittuja 6 7 teemapäiviä ja tapahtumia sosiaalialan vuodenvaihteen muutoksia 9 laina ja palaute uskonlahkon turvattomat lapset Marja-Leena Remes KÄRKITEEMA Kasvavat hyvinvointierot eduskuntavaalien asialistalle KÄRKITEEMA Kunnallisen sosiaalipolitiikan asiantuntijat odottavat seuraavalta eduskunnalta selviä säveliä tulevaan: säilytetäänkö, uudistetaanko vai ajetaanko hyvinvointiyhteiskunta alas? Lea Suoninen-Erhiö On hyvinvointipoliittisten linjausten aika Erja Saarinen gallup Ehdokkaiden lääkkeet näkökulma kolumni jos minulta kysytään pinnan alta asiantuntija-artikkeli onko teillä ystäviä ja kymmeniä muita kysymyksiä Minna Tarvainen asiantuntija-artikkeli palvelujen henkilökohtaistaminen luo uutta sosiaalipoliittista kulttuuria Britanniassa Briitta Koskiaho lain nimessä Nykyajan huutolaiset? Eva Gottberg Aikakauslehtien Liiton ja Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsen. ISSN-L ISSN Pirjo Tuusa Kokkolassa onnistui kuuden kimppa kuva: Heikki Pälviä 2 sosiaalitieto 1I11

3 Pääkirjoitus 20. tammikuuta 2011 Riskejä ja mahdollisuuksia Antiikin filosofi Protagoraan (481 eaa 420 eaa ) mukaan kaikkien arjen asioiden tarpeen mitta on ihminen, sellaisina kuin asiat ollessaan ovat, ja kun niitä ei ole, myös silloin. Perinteisessä sosiaalipolitiikassa ihmisen mitta on sosiaalinen riski. Tavoitteena on sairauden, työttömyyden tai vaikkapa eläkkeelle jäämisen jälkeen palauttaa normaali tai ainakin lähentyä sitä. Yhtä hyvin tai ehkä paremminkin ihmisen mittana voisi olla mahdollisuus. Jokaisen sosiaalisen riskin vastaparina on sosiaalinen mahdollisuus, joka on myönteinen muutos aiempaan, normaaliin nähden. Tästä sosiaalisten mahdollisuuksien politiikasta emme kuitenkaan tiedä juuri mitään. Heikki Hiilamo tutkimusprofessori, Kansaneläkelaitos Sosiaalitietoa julkaisevan Huoltaja-säätiön hallituksen jäsen Miksi toiset löytävät uusia mahdollisuuksia ja toiset eivät? Yksilön tai perheen voi suistaa köyhyyteen pieni palkka, työttömyys, tapaturma, sairaus tai vanhuus. Köyhyyden syynä voi olla myös koko perhettä kohtaava riski: työssäkäyvän puolison kuolema, perheen hajoaminen tai varallisuuden arvon menetys. Köyhyyteen ajaa aina joku henkilöä tai perhettä kohtaava kielteinen muutos. Kuolleen puolison jälkeen myönnetään leskeneläke, yksinhuoltaja saa erilaisia tukia ja vastaavasti omaisuuden menettänyttä saatetaan uuteen alkuun vaikkapa velkasaneerausjärjestelmällä. Tarina ei kuitenkaan pääty tähän. Lista myönteisistä muutoksista on yhtä pitkä: parempi palkka, työllistyminen, tervehtyminen, uusi ansaitsija perheessä, uuden parisuhteen solmiminen ja varallisuuden lisääntyminen. Politiikka ja tutkimus ovat seuranneet tiiviisti perinteistä riskiajattelua. Tiedämme paljon siitä, miten hyvin ihmiset tulevat turvatuiksi erilaisten sosiaalisten riskien varalta tai jäävät vaille turvaa. Monet laskelmat osoittavat sosiaalietuuksien tasoja ja kattavuutta suhteessa köyhyysrajaan. Tiedämme myös siitä, mikä aiheuttaa köyhyyttä. Sen sijaan tiedämme sangen vähän sosiaalisten mahdollisuuksien toteutumisesta eli esimerkiksi siitä, miksi toiset löytävät uusia mahdollisuuksia ja toiset eivät. seuraavassa numerossa 2 11 Kärki I Suomalaisella sosiaalipolitiikalla ei juuri ole systemaattista eikä pohdittua sanottavaa myönteisistä muutoksista eikä niihin liittyvästä sosiaalisten mahdollisuuksien politiikasta. Tähän päädymme Juho Saaren kanssa kirjassa Hyvinvoinnin uusi politiikka johdatus sosiaalisiin mahdollisuuksiin. Tämä johtuu ajattelutapojen luutumisesta, niin sanotuista vakiintuneista viisauksista, joita ei käytettävissä olevan politiikan kielessä ja mielessä osata järjestelmällisesti käsitellä. Sosiaalipolitiikan näkökulmasta on yhtä tärkeää tietää sekä kielteisten että myönteisten muutosten taustoista ja niihin kytkeytyvistä sosiaalisista mekanismeista. Tarvitsemme siis sekä sosiaalisten riskien että sosiaalisten mahdollisuuksien politiikkaa ja tutkimusta. Miten mieli sopeutuu maahanmuuttoon? Koska ihminen on kotoutunut? Levas Kovarskis analysoi maahanmuuttajana ja psykiatrina maahanmuuton ihmiselle aiheuttamaa kriisiä. Ajoissa apua lähisuhdeväkivaltaan Tietääkö asiakas, mitä hänestä kirjataan asiakirjoihin? Helsingin Maunulassa lastensuojelun asiakas tietää Sana on vapaa: Lukijasta kolumnistiksi Sosiaalitieto 2/11 postitetaan lukijoille 15. helmikuuta Siihen aiottujen työpaikka- ja koulutusilmoitusten on oltava toimituksessa viimeistään Ilmoitukset voi laittaa myös verkkosivuille sosiaalitieto 1I11 3

4 ajankohtaista Plussat + Turun sosiaali- ja terveystoimen lääkärit määräävät vastaanotoillaan kulttuurireseptejä Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoden tapahtumiin. Resepteillä potilaat pääsevät ilmaiseksi joihinkin vuoden päätapahtumista. + Valtion koulukodit ovat pistäneet pojat räppäämään: Tunteita on helpompi käsitellä biiseissä kuin terapeutin pöydän ääressä. Tuloksena on Laitostuneet-levy. + Aikakauslehdet osoittavat yhteiskuntavastuuta: Annalla on kolmivuotinen kampanja, joka käsittelee lähisuhdeväkivaltaa ja tukee sen vastaista työtä. Suosikki vie kouluihin julkkiksia puhumaan koulukiusaamista vastaan. Miinukset Terveyden, toimeentulon ja hyvinvoinnin sosioekonomiset erot ovat edelleen kasvaneet, todetaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen julkaisemassa Suomalaisten hyvinvointi raportissa. Ammatillista koulutusta vailla olevan vuotiaan nuoren toimeentulotuen perusosaa voidaan alentaa, jos hän on kieltäytynyt koulutuksesta tai keskeyttänyt koulutuksen. Tuen pienentäminen tuskin auttaa vaikeassa asemassa olevaa nuorta. Pitkäaikaistyöttömien määrä on jatkanut kasvuaan. Yhtäjaksoisesti vähintään vuoden työttömänä työnhakijana olleita oli marraskuun lopussa , mikä on enemmän kuin vuotta aiemmin. YHDYSKUNTATYÖ Lontoon vuoden 2012 olympialaiset eivät ole vain urheilutapahtuma. Kilpailupaikat rakennetaan Itä- Lontooseen köyhälle ja huonomaineiselle alueelle. Rakentamisella ja kisojen järjestämisellä tarjotaan uusia mahdollisuuksia alueen huono-osaisille asukkaille. KAIKKIEN AIKOJEN ESTEETTÖMIMMÄT KISAT Olympiakisojen tilaajaorganisaation palveluksessa on pyörätuolia käyttävä esteettömyysasiantuntija, joka varmistaa, että kaikenlaiset ihmiset pystyvät osallistumaan kisoihin ja käyttämään puistoja ja rakennuksia myös kisojen jälkeen, John Hopkins kertoo. Lontoon olympialaisia varten urheilupuistoksi muutetaan suuri teollisuuden hylkäämä ja saastunut maa-alue. Valtaisaa puistonrakennusprojektia vetää marraskuussa Suomessa Projektipäivillä vieraillut John Hopkins Olympic Delivery Authority:sta, ODA:sta. Se on tilaajaorganisaatio, joka vastaa julkisten alueiden rakennuttamisesta. Alue valittiin olympialaisten tapahtumapaikaksi, koska sitä haluttiin kehittää ja sen sosiaalista statusta parantaa. Samaan aikaan kisasuunnitelmien kanssa tehtiin suunnitelma alueen ja tilojen käyttämisestä kisojen jälkeen: ei haluttu rakentaa Pekingin tapaan monumentteja, jotka jäisivät vähälle käytölle. Kisa-aluetta rakennetaan paitsi ympäristön kannalta kestävästi myös sosiaalisesti kestävästi. Hopkinsin mukaan koko yhteisö on otettu mukaan rakentamaan olympialaisia. Kisoja ei rakenneta ihmisille vaan yhdessä ihmisten kanssa. Alueen asukkaille on tarjolla muun muassa oppisopimuskoulutusta rakennusalan töihin. Monet pääsevät mukaan kymmenien tuhansien vapaaehtoisten joukkoon. Kisojen taide- ja kulttuuriohjelmassa taitelijat vierailevat muun muassa kouluissa ja alueella tehdään yhteisötaideprojekteja. Alue oli ennen rakentamisen alkua masentava. Sitä halkoivat rautatiet ja saastuneet joet. Yli 200:aa eri kieltä puhuvia, enimmäkseen köyhiä asukkaita asui 1970-luvulla rakennetuissa betonibunkkereissa. Julkiset palvelut, kuten koulut, terveyspalvelut ja julkinen liikenne, olivat heikkoja. Työttömyyttä ja rikollisuutta oli paljon ja asukkaiden terveys oli keskivertobrittiä huonompi. Yli 200 huonokuntoista rakennusta on purettu ja asukkaille on tarjottu uusia asuntoja. Kisakylän talot muuntuvat kisojen ja paralympialaisten jälkeen vuokraja omistusasunnoiksi. Alueen pienyrityksille, kuten kalan savustamoille, on tarjottu uusia tiloja hyviltä liikepaikoilta olympiapuistosta. Rakenteilla olevat sillat ja puistot kiinteyttävät yhteisöä, jota joet ja rautatiet ovat pirstoneet. Hopkins korostaa, ettei kukaan usko yksien kisojen ratkaisevan alueen ja asukkaiden ongelmia vaan niiden ratkominen vie kauan. Nyt laitetaan kuntoon fyysistä ympäristöä ja palveluita. Tärkeää on muuttaa elämänasennetta: ympäristön parantaminen lisää parhaimmillaan ihmisten ylpeyttä asuinalueestaan. Muutoksen siemen voi olla siinä, että pääsee tekemään jotain osana suurempaa kokonaisuutta yhdessä muiden kanssa. Alueen kehittämistä ja muuttumista seurataan tutkimushankkein. Britannian heikossa taloustilanteessa on kritisoitu rahan suoltamista olympialaisiin. Hopkinsin mukaan ainoa vastaus kritiikkiin on mahdollisimman suuri avoimuus. Kaikesta tekemisestä tiedotetaan eikä hankalistakaan asioista vaieta. Lontoon olympialaisten organisaatio on välttynyt kahdelta isolta arvostelun aiheelta, koska kisahanke etenee aikataulussa eikä budjetti ole ylittynyt. Erja Saarinen 4 sosiaalitieto 1I11

5 Luottamushenkilö vastaa Napsittuja Palstalla haastatellaan lautakuntien jäseniä sekä luottamushenkilöitä kunnissa ja uusissa sosiaalipalveluita tuottavissa organisaatioissa. Millainen hallintomalli yhteistoiminta-alueella on? Nilsiän, Siilinjärven ja Maaningan yhteinen väestöpohja on noin asukasta. Maaninka on kunnista pienin, vajaat asukasta. Nilsiän väkiluku on noin Siilinjärvi suurimpana noin asukkaan kuntana toimii isäntäkuntana. Nilsiällä ja Maaningalla on molemmilla kolme paikkaa perusturvalautakunnassa ja Siilinjärvellä kuusi. Perusturvalautakunta tilaa palvelut. Yhteistoiminta-alueen sosiaali-, terveys-, varhaiskasvatus- ja vanhuspalvelut tuottaa Siilinjärveen kuuluva liikelaitos Siiliset-peruspalvelukeskus. Se aloitti viime vuoden alusta ja samalla Maaningan ja Nilsiän kuntien työntekijät siirtyivät Siilinjärven kunnan palvelukseen. Liikelaitoksen johtokunnan jäsenet ovat talouden osaajia sekä sosiaali- ja terveysalan asiantuntijoita. Heitä ei ole valittu poliittisin perustein. Muuttuiko palveluiden organisointitapa? Joitain palveluita keskitettiin ja se on vähentänyt joitain maaninkalaisten ja nilsiäläisten palveluita. Esimerkiksi toimeentulotukiasiakkaille vastaanotto on näissä kunnissa nyt kahtena päivänä viikossa. Lastenvalvojapalvelut keskitettiin Siilinjärvelle, tosin lastenvalvoja liikkuu alueella tarpeen mukaan. Samoin lastensuojelun henkilöstö on Siilinjärvellä, mutta työhön kuuluu paljon kotikäyntejä. Lastensuojelussa erotettiin avohuoltoyksiköt ja sijaishuollon palvelut omiksi yksiköikseen. Uutena tuli hyvinvointineuvola, jonne keskitettiin terveydenhuollon palveluiden lisäksi kasvatus- ja perheneuvola. Palvelut järjestetään kaikille alueen asukkaille samoilla periaatteilla riippumatta siitä missä asuu. Esimerkiksi omaishoidon tuki on yhdenmukaistettu: joissakin kunnissa se nousi, missään ei pienentynyt. Maaningalla ja Nilsiässä on ollut sosiaalihuoltolain mukaisia kuljetuspalveluita ja nyt myös siilinjärveläiset ovat saamassa näitä palveluita. Onko kuntien sosiaalisissa oloissa eroja? Siilinjärvi sijaitsee vain 22 kilometrin päässä Kuopiosta ja sen väkiluku kasvaa koko ajan. Siellä lastensuojelun tarve Maaninkalainen Auli Pääkkönen (kesk.) toimii toista kautta kunnanvaltuutettuna. Viime valtuustokaudella hän oli Maaningan sosiaalilautakunnan puheenjohtaja. Nyt hän on Maaningan, Nilsiän ja Siilinjärven muodostaman Siiliset yhteistoiminta-alueen perusturvalautakunnan jäsen. Pääkkönen on työskennellyt sosiaalialan ammattilaisena lähes 25 vuotta. Hän on Kuopion kaupungin lapsiperhepalveluiden päällikkö. on suurinta. Huostaanottojen määrä on ollut kasvussa, tosin viimeisimmät tilastot osoittivat vähennystä. Siilisetiin jouduttiin rekrytoimaan lisää porukkaa käsittelemään lastensuojeluilmoituksia ja tekemään lastensuojelutarpeen selvityksiä. Kaikissa kolmessa kunnassa kasvaa vanhusväestön määrä. Maaninka on osannut varautua siihen ajoissa. Kunnassa on paljon palveluasumista ja tehostettua palveluasumista. Ketju erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon välillä toimii hyvin. Siilinjärveltä nämä rakenteet puuttuvat. Erikoissairaanhoidossa on jatkohoitopaikkaa odottavia siilinjärveläisiä ja siitä on tullut sakkomaksuja. On paineita rakentaa tai ostaa palveluasuntoja sekä rekrytoida henkilöstöä. Kun on selkeästi jonkin kunnan resursoinnista kysymys, kunta vastaa näistä kustannuksista. Nyt voidaan tosin kotiuttaa siilinjärveläinen vanhus erikoissairaanhoidosta vaikkapa Nilsiän vuodeosastolle, jossa toimitaan kuntouttavalla työotteella. Yhteistoiminta-alueella ei ole palveluiden järjestämisessä kuntarajoja. Maaninkalainen perhe saa halutessaan lapsensa päivähoitoon Siilinjärvelle. Onko yksityisten palveluiden ostamisesta tehty linjauksia? Siilisetin perustamisvaiheessa linjattiin, että ostopalveluita voidaan käyttää, jos niiden käyttö tulee halvemmaksi kuin oma tuotanto. Eli verrataan sitä, paljonko henkilön palkkaaminen Siilisetiin maksaisi verrattuna ostopalvelun hintaan. Myös palveluseteleitä ollaan ottamassa käyttöön. Syksyllä päätettiin jo muistihäiriöistä vanhusta hoitaville omaishoitajille myönnettävistä palveluseteleistä. Miten yhteistyö on sujunut perusturvalautakunnassa? Vaikka meidät on valittu poliittisin perustein ja ollaan eri kunnista, ei siellä oman kunnan asioita ajeta vaan katsotaan kokonaisuutta, kuten kuuluukin. Siinä suhteessa meillä on hyvä henki. Lea Suoninen-Erhiö Tanskalaisen vanhusten hoitokodin Lotten johtaja Thyra Frank Seura Synnymme yksilöinä, miksi meidän pitäisi kuolla kopioina? Vaadin henkilökunnaltani vain yhtä asiaa: heidän pitää pystyä tulemaan toimeen keskenään ja asukkaiden kanssa. Marika Ahlstén, Ketju 6/2010 Nykyisen järjestelmän heikkous on, että palvelujen antajat eivät useinkaan hakeudu palvelun saajien luo tai järjestäydy palveltavien tarpeiden mukaisesti. Sen sijaan palvelun käyttäjien on hakeuduttava organisaation sisään ja etsittävä palvelunsa sen sokkeloista. Markus Jäntti, Lapsen maailma 12/2010 Mitä ovat ne rikkaiden rikastumisesta koituneet hyvät seuraukset, joihin vedotaan, kun hyvätuloisten veronkevennyksiä perustellaan? Pelkät vakuuttelut eivät enää ritä. Kalle Isokallio, Motiivi 13/2010 Kansalaiset näkevät ihan oikein kunnat palvelujentuottajina. He odottavat, että juuri asiakaspinnassa olisi mahdollisimman paljon resursseja ja joustavuutta. Mutta mitä vielä. Kuntien organisaatiot ovat hierarkkisia, jäykkiä ja väliportaita riittää. Kuntien pitäisi tarkastella roolejaan, sillä nyt ne ovat vähän hakusessa. Minna Minkkinen, Kansan Uutisten Viikkolehti, viikko 50/2010 Monellakaan perheellä ei ole varaa laittaa lastaan liikuntaharrastuksiin niiden kalleuden vuoksi. Kaupungin tarjoamilla liikuntaseteleillä voisi lapsi ja nuori valita sen liikuntamuodon, minkä haluaa ja taas säästyy euroja terveydenhuollosta, mielenterveyspalveluista ja sosiaalihuollosta. Anneli Hujala ja Sari Rissanen, Premissi 6/2010 Uhkakuvana Suomessa on tällä hetkellä se, että kustannusten alentamisen paineissa kunnissa otetaan käyttöön jo aiemmin hylättyjä, epäsopiviksi havaittuja hoivatiloja. Esimerkiksi kilpailutuksen voittaneet yksityiset yritykset voivat sijoittua entisiin kunnan hylkäämiin tiloihin, koska ne saadaan käyttöön nopeammin kuin rakentamalla uutta. Tällöin käsitys tilan ja hyvinvoinnin välisestä suhteesta on erittäin rajoittunut. sosiaalitieto 1I11 5

6 teemapäiviä ja tapahtumia 2011 Sosiaalialan teemapäiviä ja tapahtumia vuonna 2011 tammikuu Educa-messut, Helsinki, OAJ yhteistyökumppaneineen helmikuu Mielipäivät, Vaasa, Suomen Mielenterveysseura 8.2. Senioreiden Studia generalia -luento Ikäsyrjintä mitä mahdollisuuksia ehkäistä, Turku, Suomen Senioriliike Taika-hankkeen (Taidelähtöisiä menetelmiä työyhteisöihin) kansainvälinen seminaari, Lahti, Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin Diakoniaopisto Väkivallan erityispiirteet ja auttamisen keinot monikulttuurisessa asiakastyössä, Helsinki, Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin Diakoniaopisto Sosiaalipedagogiikan pohjoismainen konferenssi, Solvalla Espoo, NUFS (Nordiska Utbildningsinstitutioner för socialpedagogik), Suomen Sosiaalipedagoginen Seura Ystävänpäivä, SPR Johdetaanko lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia kokonaisuutena keskiössä palvelujen saatavuus, yhteistyö ja johtaminen kunnissa, Helsinki, Kuntaliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, sosiaali- ja terveysministeriön Kaste-ohjelma jne Valtakunnalliset kohtaamispaikkapäivät, Joensuu, STKL, Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys, Soroppi jne Senioreiden Studia generalia -luento Vastuullisuus kunnan näkökulmasta, Helsinki, Suomen Senioriliike Sosiaali- ja terveydenhuollon vaikuttajien verkostotapaaminen, Helsinki, Kuntaliitto, Huoltaja-säätiö Kulttuuri takoo hyvinvointia, Hyvinvointikuntafoorumi, Helsinki, Kuntaliitto & Kuntalehti, Huoltaja-säätiö & Sosiaalitieto-lehti, Sosiaalialan osaamiskeskukset jne Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät, Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto, Kansalais yhteiskunnan tutkimuksen seura, Humak jne Valtakunnalliset sosiaalityön tutkimuksen päivät, Helsinki, Sosiaalityön tutkimuksen seura, Helsingin yliopiston sosiaalitieteiden laitos, sosiaalityön oppiaine Maailman sosiaalisen oikeudenmukaisuuden päivä, YK 6 sosiaalitieto 1I11 maaliskuu 8.3. RAY:n avustusstrategiakiertue, Helsinki Kansainvälisen sosiaalipolitiikan iltapäivä, Helsinki, Suomen ICSW, Sosiaalipoliittinen yhdistys Kansainvälinen sosiaalityönpäivä, Talentia Senioreiden Studia generalia -luento Taiteen merkitys iäkkäänä, Turku, Suomen Senioriliike RAY:n avustusstrategiakiertue, Turku Sosiaalialan asiantuntijapäivät, Helsinki, Talentia yhteistyökumppaneineen RAY:n avustusstrategiakiertue, Rovaniemi Rasisminvastainen päivä, SPR RAY:n avustusstrategiakiertue, Oulu Esteetön kylä ja kaupunki, Kotka, Invalidiliitto VATES-päivät vammaisten työllistymisestä, Helsinki, VATES-säätiö RAY:n avustusstrategiakiertue, Kuopio RAY:n avustusstrategiakiertue, Seinäjoki RAY:n avustusstrategiakiertue, Jyväskylä RAY:n avustusstrategiakiertue, Tampere Vanhustenhuollon johdon neuvottelupäivät, Tampere, FCG huhtikuu Työnetsintä ja yhteistyö työnantajien ja työyhteisöjen kanssa, Helsinki, Vates-säätiö Valtakunnalliset sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämispäivät, Helsinki, STKL Huumetyöläisten neuvottelupäivät, Helsinki, Diakonia-ammattikorkeakoulu Senioreiden Studia generalia -luento Jokaisen seniori-ikäisen oma vastuu oman toimintakykynsä ylläpitämisestä, Helsinki, Suomen Senioriliike Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät, Helsinki, Kuntoutussäätiö Valtakunnalliset kotihoitopäivät, Vantaa, FCG toukokuu Valtakunnalliset sosiaaliasiamiespäivät, Tampere, FCG Senioreiden Studia generalia -luento Iäkkäiden seksuaalisuus, Turku, Suomen Senioriliike Terve-Sos, Espoo, THL, Espoon kaupunki Community, Work and Family, the 4th International Conference, Tampere, Tampereen yliopisto, Suomen Akatemia Työllistä välittäen välitä työllistäen -projektin väliseminaari, Helsinki, Vates-säätiö kesäkuu Etniset vähemmistöt ja muut pienet asiakasryhmät lapsiperheiden palveluissa -seminaari, Mikkeli, Lastensuojelun Keskusliitto heinäkuu SuomiAreena 2011 Porissa, MTV3, Porin kaupunki, STM ESN:n (European Social Network, Euroopan sosiaalijohdon verkosto) eurooppalaisen sosiaalihuollon konferenssi, Varsova, Puola elokuu Sosiaali- ja terveysturvan päivät, Hämeenlinna, STKL syyskuu Valtakunnalliset sosiaalialan osaamiskeskuspäivät, Helsinki, Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Socca Lapin sosiaali- ja terveysturvan syyspäivät, Sodankylä, Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistys, Lapin aluehallintovirasto, STKL jne Kansainvälinen FASD-päivä, Kun äiti joi raskaana ollessaan -seminaari, Helsinki, Kehitysvammaliitto Itsemurhien ehkäisypäivä, Suomen Mielenterveysseura Kuntamarkkinat, Helsinki, Kuntaliitto Valtakunnalliset erityishuoltopäivät, Vantaa, FCG Operaatio Nälkäpäivä, SPR European Regional Conference on Child Abuse and Neglect, Tampere, ISPCAN (International Society for Prevention of Child Abuse and Neglect), NASPCAN (The Nordic Society for Prevention of Child Abuse and Neglect), Tampereen yliopisto

7 Kirjoita meille vapaaehtoistyöstä sosiaalialalla. Osallistu Sosiaalitiedon kirjoituskilpailuun. lokakuu Valtakunnalliset sijaishuollon päivät, Vaasa, Lastensuojelun Keskusliitto Kansainvälinen puhevammaisten päivä, Kehitysvammaliitto Maailman mielenterveyspäivä, Suomen Mielenterveysseura Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveyspäivät, Tampere, Terveyden edistämisen keskus Asunnottomien yö & kansainvälinen päivä köyhyyden poistamiseksi, Asunnottomien yö -kansalaisliike Erofoorumi, Helsinki, Lastensuojelun Keskusliitto/ Neuvokeskus Ihmisarvofoorumi, Helsinki, Työttömien Valtakunnallinen Yhteistoimintajärjestö TVY, Helsingin Diakonissalaitos marraskuu ISO-päivät, Mikkeli, Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Apuvälinemessut, Tampere, Invalidiliitto, Näkövammaisten Keskusliitto, Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU jne Kansainvälisen sosiaalipolitiikan iltapäivä, Helsinki, Suomen ICSW, Sosiaalipoliittinen yhdistys Pääkaupunkiseudun vapaaehtoistoiminnan MENU-messut, Helsinki, Kansalaisareena Lastenvalvojien koulutuspäivät, Tampere, FCG joulukuu Maailman aids-päivä, SPR Innomarkkinat, Helsinki, Innokylä-konsortio Vuosi 2011 on EU:n vapaaehtoistoiminnan vuosi. Sosiaalitiedon vuoden 2011 kirjoituskilpailun aiheena on Vapaaehtoinen sosiaalialan ammattilaisen rinnalla Miten sujuu ammattilaisen ja vapaaehtoisen yhteispeli? Toinen toistaan tukien vai toisiaan kyräillen? Onko sinulla sosiaalialan ammattilaisena kokemuksia voimien yhdistämisestä vapaaehtoisten kanssa tai teetkö myös itse vapaaehtoistyötä? Oletko havainnut, että vapaaehtoisten harteille sysätään liian vaativia tehtäviä? Toimitko vapaaehtoisena? Millaisena näet yhteistyön ammattilaisten kanssa? Euroopan vapaaehtoistyön teemavuosi 2011 Voit kirjoittaa nimelläsi tai nimimerkillä. Kirjoituksen pituus saa olla korkeintaan merkkiä eli noin kaksi A4-arkillista. Kirjoituksen voit otsikoida itse. palkinnot 1. palkinto 500 euroa 2. palkinto 400 euroa 3. palkinto 300 euroa Palkinnot ovat verollisia. Lähetä kirjoituksesi 1. kesäkuuta 2011 mennessä joko sähköpostitse tai postitse Sosiaalitiedon toimitus, Toinen linja 14, Helsinki. Lisätietoja Sosiaalitiedon toimituksesta: Erja Saarinen Lea Suoninen-Erhiö Palkitut kirjoitukset julkaistaan 16. elokuuta ilmestyvässä Sosiaalitiedossa 7 8/2011 ja kaikki kirjoitukset lehden verkkosivuilla Vapaaehtoistoiminta kunniaan EU on nimennyt vuoden 2011 vapaaehtoistoiminnan teemavuodeksi. Sen merkeissä järjestetään pitkin vuotta erilaisia tapahtumia ja tehdään vapaaehtoistoiminnan merkitystä näkyväksi. Teemavuoden aikana EU-kansalaisia haastetaan mukaan vapaaehtoistoimintaan. Tarjolla on koulutusta vapaaehtoistyön mahdollisuuksista, teemavuoden juhlaparaateja eri puolilla maata sekä Euroopan komission kiertue syksyllä. Vapaaehtoistoiminnan juhlaseminaari järjestetään 5. joulukuuta, joka on YK:n kansainvälisen vapaaehtoistoiminnan päivä. Euroopan vapaaehtoistyön teemavuosi sosiaalitieto 1I11 7

8 sosiaalialan vuodenvaihteen muutoksia Sosiaalialan muutoksia 2011 Vanhukset ja vammaiset voivat entistä vapaammin valita kotikuntansa. Kuntiin pitää perustaa nuorten ohjaus- ja palveluverkosto. Etuusmuutoksia Asumistuki nousi vuokrien nousua vastaavasti ja tu ensaajien tulorajoihin tehtiin inflaatiotarkistus. Keskimääräisen tuen arvioidaan nousevan viime vuoden lopun 260 eurosta 270 euroon vuoden loppuun mennessä. Elatustuki nousi noin kolme euroa ja on vuoden alusta 142,86 euroa kuussa lasta kohden. Elatusapu nousi yhtä monta, 2,38, prosenttia lasta kohden. Kansaneläke, perhe-eläke, rintamalisät, toimeentulotuki, sotilasavustus, työttömän peruspäiväraha, työmarkkinatuki ja vammaistuet nousivat kansaneläkeindeksikorotuksen, 0,4 prosentin, verran. Yksin asuvan ja yksinhuoltajan toimeentulotuen perusosa on 419,11 euroa. Viime vuonna se oli 417,45 euroa. Omaishoidon tuki nousi 1,79 prosenttia. Sen vähimmäismäärä on nyt 353,62 euroa kuukaudessa. Viime vuonna se oli 347, 41 euroa. Perhehoidon palkkiot nousivat 1,79 prosenttia. Hoitopalkkio on nyt vähintään 353,62 euroa perhehoidossa olevaa henkilöä kohti kuukaudessa. Kulukorvausten vähimmäismäärä on nyt 378,08 euroa kuukaudessa. Käynnistämiskorvaus on enintään 2 685,07 euroa perhehoidossa olevaa henkilöä kohti. Toimeentulotuen perusosaa voidaan vuoden alusta alentaa enintään 20 prosenttia ammatillista koulutusta vailla olevalta vuotiaalta nuorelta, jos häneltä on evätty työttömyysturva perusteettoman koulutuksesta kieltäytymisen tai sen keskeyttämisen vuoksi. Tuen vähentämisen tulee perustua yksilölliseen arvioon. Sosiaalityöntekijän ja työvoimaviranomaisen on tehtävä nuoren kanssa suunnitelma elämänhallinnan parantamiseksi. Toimeentulotukea saavilla on edelleen ansiotuloista etuoikeutettua tuloa 20 prosenttia, mutta enintään 150 euroa kuukaudessa. Sitä ei oteta huomioon toimeentulotukea myönnettäessä. Säädöksen voimassaoloa on jatkettu vuoden 2014 loppuun. Työmarkkinatuen määrään vaikuttavia tulorajoja on tarkistettu lukien. Niitä nostettiin noin 23 prosenttia. Työnhakijan puoliso voi nyt tienata euroa kuukaudessa ilman, että hänen tulonsa vaikuttavat työmarkkinatuen määrään. Aiemmin raja oli euroa. Tuloraja nousee 130 eurolla jokaisesta alle 18-vuotiaasta lapsesta. Aiemmin lapsi nosti rajaa 106 eurolla. 8 sosiaalitieto 1I11 Hallinnon muutoksia Elatusapujen kansainvälinen perintä on keskitetty ulkoministeriöstä oikeusministeriöön. Kuntien yhdistymisiä tapahtui kuusi: Karttula liittyi Kuopion kaupunkiin, Kuhmalahti Kangasalaan, Kylmäkoski Akaan kaupunkiin, Artjärvi Orimattilan kaupunkiin ja Varpaisjärvi Lapinlahteen. Oravaisten ja Vöyri-Maksamaan kunnat yhdistyivät uudeksi Vöyrin kunnaksi. Suomessa on nyt 336 kuntaa. Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisen tietohallinnon operatiivinen ohjaus on siirtynyt sosiaali- ja terveysministeriöstä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle. THL vastaa asiakastiedon sähköisen käsittelyn, siihen liittyvän tietohallinnon ja valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen käytön ja toteuttamisen suunnittelusta, ohjauksesta ja seurannasta. Valtion koulukoteja koskevat säännökset on siirretty asetuksesta lakiin. Valtiolla on kuusi koulukotia. Entisten koulukotikohtaisten johtokuntien sijaan koulukodeilla ja vankilan perheosastolla on nyt yksi yhteinen johtokunta, jonka THL asettaa neljän vuoden välein. Vankilan perheosaston lastensuojelutoiminnan yleinen ohjaus, johto ja valvonta kuuluvat vuoden alusta Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle. Perheosasto alkoi toimia keväällä Sinne voidaan sijoittaa lastensuojelupäätöksellä lapsia, joiden vanhempi on vankeudessa tai tutkintavankeudessa. Kokeiluja Kotihoidon kokeilu jatkuu 2014 loppuun. Kotipalvelun ja kotisairaanhoidon yhdistämisen mahdollistava kokeilu alkoi 2005 ja se on tarkoitus vakinaistaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, valvontaa ja rakenteita koskevassa lainsäädännössä. Kokeilulaki helpottaa sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyötä. Lapsiystävällinen huoltoriitojen sovittelu alkoi Espoon, Helsingin, Oulun ja Pohjois-Karjalan käräjäoikeuksissa. Tuomarin apuna on lapsipsykologi tai kokenut sosiaalityöntekijä. Kokeilu kestää 2012 loppuun. Lakimuutoksia Kotikuntalain ja sosiaalihuoltolain muutos parantaa vammaisten ja vanhusten mahdollisuuksia valita kotikuntansa. Laitoshoidossa oleva, asumispalveluja tai perhehoitoa tarvitseva voi valita uudeksi kotikunnaksi sen kunnan, jonka alueella olevassa yksikössä tai asunnossa hän asuu. Valintaoikeutta voi käyttää, jos hoidon tai asumisen arvioidaan kestävän tai se on kestänyt yli vuoden. Henkilö voi pyytää palvelutarpeen arviointia ja palvelujen järjestämistä myös muualta kuin kotikunnastaan ja muuttaa asumaan omaistensa lähelle. Palvelujen järjestämisvastuu siirtyy muuttopäivästä lukien uudelle kunnalle, mutta vastuu henkilön hoito- ja hoivapalvelujen kustannuksista säilyy hänen aiemmalla kotikunnallaan. Lastensuojelun asiakkaille on vuoden alusta järjestettävä lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän esittämät palvelut, jotka hän arvioi välttämättömiksi lapsen terveydelle ja kehitykselle. Lastensuojelulain muutoksen tavoitteena on parantaa etenkin kotipalvelun saatavuutta. Uudistus ei lisää asiakkaiden oikeuksia tai kunnan velvollisuuksia. Nuorisolain muutoksella säädetään paikallisen nuorisopolitiikan toimeenpanosta. Kunnissa tulee olla nuorten ohjaus- ja palveluverkosto, johon kuuluvat opetus-, nuoriso- ja sosiaali- ja terveystoimi sekä työhallinto ja poliisi. Sitä voidaan täydentää muilla viranomaisilla ja sen tulee toimia yhteistyössä nuorille palveluja tarjoavien yhteisöjen kanssa. Useampi kunta voi perustaa yhteisen verkoston. Verkosto ei käsittele yksittäisten nuorten asioita. Laissa säädetään myös etsivästä nuorisotyöstä, jolla tavoitetaan ja autetaan tuen tarpeessa olevia nuoria, esimerkiksi sellaisia nuoria, jotka eivät ole aloittaneet opiskelua peruskoulun jälkeen. Laissa on säännökset tilanteista, joissa salassapitosäännösten estämättä tiettyjen viranomaisten tulee luovuttaa etsivälle nuorisotyölle nuoren yksilöinti- ja yhteystiedot hänen tavoittamisekseen. Jos nuoresta on tehtävä lastensuojeluilmoitus, tietoja ei luovuteta etsivälle nuorisotyölle. Perhepäivähoitajien työhön sovelletaan nyt työaikalakia. Hoitajien säännöllinen työaika lyheni 43 tunnista 15 minuutista viikossa 40 tuntiin. Muutos lisää varahoitajien ja varahoitopaikkojen käyttöä. Perusturvan riittävyyttä arvioidaan vastaisuudessa joka neljäs vuosi. Arvion teettää sosiaali- ja terveysministeriö. Asiaa koskeva laki tuli voimaan 20. joulukuuta Ensimmäinen arviointi julkaistaan ennen tämän vuoden eduskuntavaaleja. Seuraamusselvitys pitää tehdä kaikille nuorille rikoksesta epäillyille, jos rikoksesta on odotettavissa ankarampi rangaistus kuin sakkoa. Rikosseuraamuslaitoksen on arvioitava, miten seuraamusvalinnalla ja seuraamuksen täytäntöönpanolla voidaan edistää nuoren sosiaalista selviytymistä ja estää hänen syyllistymistään rikoksiin. Tähän saakka henkilötutkinnan ovat vuotiaista tehneet sosiaaliviranomaiset ja yli 18-vuotiaista Rikosseuraamuslaitos.

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Työ- ja elinkeinoministeriö Hallitusneuvos Päivi Kerminen Pitkäaikaistyöttömien ja muiden heikossa

Lisätiedot

SOTE-UUDISTUS Sosiaaliturvan uudistukset- 2020-luvun sosiaalipolitiikan kokonaiskuvaa hahmottelemassa Sosiaalipoliittinen yhdistys 3.2.

SOTE-UUDISTUS Sosiaaliturvan uudistukset- 2020-luvun sosiaalipolitiikan kokonaiskuvaa hahmottelemassa Sosiaalipoliittinen yhdistys 3.2. SOTE-UUDISTUS Sosiaaliturvan uudistukset- 2020-luvun sosiaalipolitiikan kokonaiskuvaa hahmottelemassa Sosiaalipoliittinen yhdistys 3.2.2015 Reijo Väärälä 1 Sote politiikkaprosessina Politiikan toimintatavan

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu Työllistymistä edistävällä monialaisella yhteispalvelulla

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

osaamisella? Eduskuntaseminaari 17.9.2014 Juha Luomala Johtaja, sosiaalialan osaamiskeskus Verso

osaamisella? Eduskuntaseminaari 17.9.2014 Juha Luomala Johtaja, sosiaalialan osaamiskeskus Verso Sosiaalipalvelut, mitä ja millä osaamisella? Eduskuntaseminaari 17.9.2014 Juha Luomala Johtaja, sosiaalialan osaamiskeskus Verso "sote uudistuksessa on kyse siitä kuinka nopeasti sinne omalle terveyskeskuslääkärille

Lisätiedot

Sosiaalibarometri 2015. Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen

Sosiaalibarometri 2015. Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen Sosiaalibarometri 2015 Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen Aineisto Kysely tehtiin marras-joulukuussa 2014 Kokonaistutkimus Kolme vastaajatahoa: - Sosiaali- ja terveysjohtajat

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 05.12.2014 Marita Rimpeläinen-Karvonen Taustalla olevat hallituksen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Pohjatietoa kuntavaaleihin Kaikki yhteen ääneen. 28.10.2012 Använd din röst. Kuntien järjestämisvastuu Kunnilla on vastuu palvelujen järjestämisestä

Lisätiedot

HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014

HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014 HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014 Lainsäädännön tavoitteet Pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen Kuntien ja valtion työnjaon selkeyttäminen ja yhteistyön kehittäminen

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3. Vanhuspalvelulain valvonta Sirkka Jakonen Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.2014 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi! Vanhuspalvelulailla pyritään turvaamaan

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Lakiuudistukset 1.4.2015 - Asiakkaiden oikeus palvelujen saantiin

Lakiuudistukset 1.4.2015 - Asiakkaiden oikeus palvelujen saantiin Lakiuudistukset 1.4.2015 - Asiakkaiden oikeus palvelujen saantiin Lapsilähtöisyys rikosseuraamusalalla Mikkeli 19.11.2015 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämispalvelut paivi.sinko@helsinki.fi

Lisätiedot

Työllisyydenhoidon lakimuutokset. 24.9.2014 Siuntio Työllisyyspalveluiden johtaja Anu Tirkkonen Vantaan kaupunki

Työllisyydenhoidon lakimuutokset. 24.9.2014 Siuntio Työllisyyspalveluiden johtaja Anu Tirkkonen Vantaan kaupunki Työllisyydenhoidon lakimuutokset 24.9.2014 Siuntio Työllisyyspalveluiden johtaja Anu Tirkkonen Vantaan kaupunki Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Sivistystoimen neuvottelupäivät 4.10.2012 Tarja Kahiluoto, neuvotteleva virkamies Esityksen aiheita Poimintoja hallitusohjelmasta

Lisätiedot

Siiliset-yhteistoiminta-alue

Siiliset-yhteistoiminta-alue Siiliset-yhteistoiminta-alue Yhteensä 31.350 asukasta -Maaningalla 3.850 -Nilsiässä 6.500 -Siilinjärvellä 21.000 22.2.2011 /Reijo Ruostila PERUSTURVA- LAUTAKUNTA -Kuntien yhteinen ltk -Tilaajaryhmä -Perusturvajohtaja

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät FSKC:n lastensuojelun kehittämisverkosto 11.2.2015 26-02-15 Esityksen nimi / Tiina Muukkonen 1 Asialista 1. Ajankohtaista

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu

Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu Rikosseuraamusasiakkaat yhteiskunnassa: Työ ja opiskelu -seminaari Pääsihteeri Erja Lindberg Hallitusohjelma Tavoite ja sisältö pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi

Lisätiedot

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Seinäjoki 5.4.2011 Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 14.4.2011 Omaishoito

Lisätiedot

Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012

Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012 Sosiaali- ja terveysministeriö aktiivisena kumppanina kokeilussa Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012 Kokeilun lähtökohdat päävastuun

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos 17.09.2014 Sivu 1 / 1 3684/05.17.00/2014 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos Valmistelijat / lisätiedot: Marja Dahl, puh. 050 306 2416 Mari Ahlström,

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

Avohoito, laitoshoito ja Kelan etuudet

Avohoito, laitoshoito ja Kelan etuudet Avohoito, laitoshoito ja Kelan etuudet Eija Puutinen Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. Luento Kaste-hankkeen teemapäivässä 14.1.2010 Julkisen laitoshoidon vaikutus Kelan etuuksiin sairaanhoidosta

Lisätiedot

Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016

Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016 Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016 Perusturvalautakunnan 28.1.2016 päätös Perusturvan palvelut Suurin osa perusturvan toimialan eli sosiaali- ja terveyden huollon palveluista ovat lakisääteisiä. Palvelut

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Järvenpään kaupunki Tanja Bergman 11.11.2014 - Työllistymisen palvelut Järvenpäässä & Aikuissosiaalityön rooli - Työikäisten sosiaalityö Järvenpäässä / muutossosiaalityö

Lisätiedot

Työeläkepäivät. Markku Lehto 17.11.09

Työeläkepäivät. Markku Lehto 17.11.09 Työeläkepäivät Markku Lehto 17.11.09 Mitä on perustoimeentulo Perustuslaki 19 Oikeus sosiaaliturvaan. Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää?

Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Kuka kuuntelee köyhää? - keskustelusarja Helsinki, 10.12.2008 Peruspalveluministeri Paula Risikko Tulevaisuuden haasteita, ongelmia Tuloerot Terveyserot Kulutuserot

Lisätiedot

OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET -LIITTO RY TAPAHTUMAKALENTERI 2011

OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET -LIITTO RY TAPAHTUMAKALENTERI 2011 OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET -LIITTO RY TAPAHTUMAKALENTERI 2011 Ajankohta Tilaisuus Paikka Ilmoitt. viim. Alueell./ valtak. kutsu TAMMIKUU 13.1. Työvaliokunta kokoontuu, eduskunta Helsinki 25.1. Hankepoliklinikka

Lisätiedot

Säännön nimi. Tetola 20.01.2009 Terveyden ja toimintakyvyn sekä Ikla 27.01.2009 ikäihmisten palveluiden toimintasääntö

Säännön nimi. Tetola 20.01.2009 Terveyden ja toimintakyvyn sekä Ikla 27.01.2009 ikäihmisten palveluiden toimintasääntö HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMISEN SEKÄ IKÄIHMISTEN PALVELUIDEN TOIMINTASÄÄNTÖ Säännön nimi Tetola 20.01.2009 Terveyden ja

Lisätiedot

Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko. Tulevaisuuden kunta -tilaisuus 10.12.2014 Kuopio

Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko. Tulevaisuuden kunta -tilaisuus 10.12.2014 Kuopio Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Tulevaisuuden kunta -tilaisuus 10.12.2014 Kuopio Kuntien toimintaympäristön jatkuva muutos Kuntien toimintaympäristön jatkuva muutos 1/3 Kuntatalouden paineet

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4 Palveluseteli ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1505-1 Painosmäärä: 10.000 kpl Taitto: AT-Julkaisutoimisto

Lisätiedot

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä osastopäällikkö Mika Pyykkö Lihastautien kehittyvä tutkimus ja hoito -konferenssi 16. 17.11.2011 Tampere Mika Pyykkö, 17.11.2011 1 Mika Pyykkö, 17.11.2011

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

AINEISTOKOKEEN AINEISTO

AINEISTOKOKEEN AINEISTO TAMPEREEN YLIOPISTO YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIEDEKUNTA Aineisto palautetaan vastauspapereiden kanssa. Aineistoon voi tehdä alleviivauksia ja muita merkintöjä tarpeen mukaan. Aineistopaperiin ei merkitä

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2014-15

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2014-15 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2014-15 KÄYTÄNNÖN OPISKELIJAKSI PORVOOSEEN? Oletko kiinnostunut suorittamaan sosiaalialan käytäntötutkimus- tai harjoittelujakson

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Sosiaalihuolto muutosten myllerryksessä

Sosiaalihuolto muutosten myllerryksessä Sosiaalihuolto muutosten myllerryksessä Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys Perustoimeentulotuen Kela-siirron kick off tilaisuus Kuntatalolla 20.5.2015 2 21.5.2015 Sosiaali- ja terveystoimen

Lisätiedot

Apulaiskaupunginjohtajan ehdotus: Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää vahvistaa toimeentulotuen myöntämiskäytännön ohjeistuksen 1.12.2009 alkaen.

Apulaiskaupunginjohtajan ehdotus: Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää vahvistaa toimeentulotuen myöntämiskäytännön ohjeistuksen 1.12.2009 alkaen. Toimeentulotukiohjeistuksen tarkistus Stlk 14.10.2009, 144 Toimeentulotuki on viimesijainen kuntalaisen taloudellinen tuki. Tukeen on oikeutettu silloin, kun henkilö on tuen tarpeessa eikä voi saada toimeentuloaan

Lisätiedot

Yhdessä enemmän hyvinvointia RAY:n strategiakiertue 8.3.-31.3.

Yhdessä enemmän hyvinvointia RAY:n strategiakiertue 8.3.-31.3. 1 (9) Yhdessä enemmän hyvinvointia RAY:n strategiakiertue Ohjelmat paikkakunnittain jäljempänä dokumentissa. PÄIVÄ AIKA KAUPUNKI PAIKKA tiistai 8. maaliskuuta 2011 klo 9.00-12.30/15.00 Helsinki Helsingin

Lisätiedot

Sosiaalibarometri 2010 - ajankohtaisia tuloksia. Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi Lahti 6.5.2010

Sosiaalibarometri 2010 - ajankohtaisia tuloksia. Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi Lahti 6.5.2010 Sosiaalibarometri 2010 - ajankohtaisia tuloksia Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi Lahti 6.5.2010 Sosiaalibarometrin toteutus 20. vuotuinen Sosiaalibarometri (1991 alkaen) Sosiaali- ja terveysturvan

Lisätiedot

Kaupunkien arviot lastensuojelun määrärahojen riittävyydestä, henkilöstöresursseista ja ehkäisevästä toiminnasta

Kaupunkien arviot lastensuojelun määrärahojen riittävyydestä, henkilöstöresursseista ja ehkäisevästä toiminnasta Tero Ristimäki Lastensuojelulain toimeenpanoon valmistautuminen Suurimpien kaupunkien suunnitelmat resurssien lisäämisestä lastensuojeluun vuodelle 2008 ja arviot lastensuojelulain velvoitteista selviytymisestä

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Kehitysvammahuollon ohjaus, valvonta ja luvat

Kehitysvammahuollon ohjaus, valvonta ja luvat Kehitysvammahuollon ohjaus, valvonta ja luvat Kehitysvammahuollon yhteistyökokous Sosiaalihuollon johtava ylitarkastaja Eija Hynninen-Joensivu 12.12.2011 1 Vammaispolitiikan uusi aika 1) YK:n yleissopimus

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityö

Rakenteellinen sosiaalityö Rakenteellinen sosiaalityö Seinäjoen pilotti Riitta Suojanen ja Anu Hirvelä 21.4.2015 Yhteistutkimusta ja tiedon tuotantoa Rakenteellinen sosiaalityö on vaikuttamista yhdessä asiakkaan kanssa Muodostettiin

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

TERVEYSSOSIAALITYÖN ASEMA MUUTTUVISSA ORGANISAATIOISSA 28.5.10 EILA SUNDMAN

TERVEYSSOSIAALITYÖN ASEMA MUUTTUVISSA ORGANISAATIOISSA 28.5.10 EILA SUNDMAN TERVEYSSOSIAALITYÖN ASEMA MUUTTUVISSA ORGANISAATIOISSA 28.5.10 EILA SUNDMAN Tein kierroksen internetissä otsikoilla Terveyssosiaalityön näkyminen organisaatiomuutoksissa, organisaatiomuutokset terveydenhuollossa,

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kirjallinen kannanotto ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta Viite: Kutsunne

Lisätiedot

Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke SOKRA. 8.5.2015 Sokra koordinaatiohanke kokoaa, tiivistää ja välittää tietoa

Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke SOKRA. 8.5.2015 Sokra koordinaatiohanke kokoaa, tiivistää ja välittää tietoa Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke SOKRA 2014 2017 8.5.2015 Sokra koordinaatiohanke kokoaa, tiivistää ja välittää tietoa 1 Sokra kokoaa, tiivistää ja välittää tietoa 8.5.2015 2 Miksi

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita

Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Ulla Kuittu selvityshenkilö Organisaatiotoimikunta 7.2.2011 Valmistelun lähtökohtia edistetään terveyttä ja

Lisätiedot

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Anu Muuri, VTT, dosentti THL 15.08.2013 Anu Muuri 1 Vammaispalvelulaki 1987 Lain tarkoitus, 1 : Edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa

Lisätiedot

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Varhaiskasvatus ja opetus Terhi Päivärinta Johtaja, opetus ja kulttuuri Kuntatalo 4.2.2015 Nykyinen yhteistyö Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta -asiantuntijakuuleminen 29.1.2015. Jukka T. Salminen Apulaiskaupunginjohtaja Vantaan kaupunki

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta -asiantuntijakuuleminen 29.1.2015. Jukka T. Salminen Apulaiskaupunginjohtaja Vantaan kaupunki Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta -asiantuntijakuuleminen 29.1.2015 Jukka T. Salminen Apulaiskaupunginjohtaja Vantaan kaupunki Yleistä sotehenkilöstön näkökulmasta /1 Sosiaali- ja terveydenhuolto

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu Pohjois-Karjalan kuntajohtajatilaisuus Pohjois-Karjalan TE toimisto 18.3.2015 TYP toiminnan organisointi: mitä on tehty ja miten tästä eteenpäin? Alustavat

Lisätiedot

ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET

ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET Jenni Weck-Näse LSL 25 C Ennen lapsen syntymää 25 :n 1 momentissa mainittujen henkilöiden on salassapitosäännösten estämättä tehtävä ennakollinen lastensuojeluilmoitus,

Lisätiedot

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. KANSANEDUSTAJA LENITA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Teen enkä meinaa! Jo ensimmäisellä kansanedustajakaudella olen kovalla työllä ja asioihin perehtymällä saavuttanut

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteet myllerryksessä entä palvelut? ARTTU -SOTEPA väliraportin 2011 tuloksia

Sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteet myllerryksessä entä palvelut? ARTTU -SOTEPA väliraportin 2011 tuloksia ARTTU-kuntaseminaari Helsinki 15.12.2011 Sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteet myllerryksessä entä palvelut? ARTTU -SOTEPA väliraportin 2011 tuloksia Vuokko Niiranen & Alisa Puustinen Itä-Suomen yliopisto

Lisätiedot

Sosiaalibarometri 2014. Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 23.4.2014, Säätytalo Anne Eronen

Sosiaalibarometri 2014. Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 23.4.2014, Säätytalo Anne Eronen Sosiaalibarometri 2014 Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 23.4.2014, Säätytalo Anne Eronen Ajankohtaista tietoa paikallistason asiantuntijoilta Valtakunnallisesti kattava kokonaistutkimus Tehty vuosittain

Lisätiedot

Jämsän sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosääntö

Jämsän sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosääntö 1 (13) Jämsän sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosääntö Sosiaali- ja terveyslautakunta 20.5.2015 2 (13) Sisällysluettelo Jämsän sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosääntö Organisaatio... 3 1. Toimiala...

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 ptltk 28.10.2015 PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 Toimintaympäristöanalyysi Suunnitelmakaudella perusturvapalvelujen toimintaan tulee voimakkaasti vaikuttamaan valtakunnan tason päätökset

Lisätiedot

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja KANSALLINEN OMAISHOIDON KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA 21.8.2014 1 Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja - Sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Marika Silvenius 5.2.2013 Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne 5.2.2013 1

Marika Silvenius 5.2.2013 Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne 5.2.2013 1 Marika Silvenius Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne 1 Selvityksessä mukana olevat 21 Lapin kuntaa 1. Enontekiö 12. Ranua 2. Inari 13. Rovaniemi 3. Kemi 14. Salla 4. Kemijärvi 15. Savukoski, 5. Keminmaa

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaali- ja terveystoimi huomenna seminaari 19.3.2010 Suomen Kuntaliitto Vesa Rantahalvari, valtiosihteeri Vesa Rantahalvari

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Hissillä kotiin Valtakunnallinen hissiseminaari, 8.5.2014, Lahti Ohjelmapäällikkö, FT Sari Hosionaho, ympäristöministeriö Ikääntyminen koskettaa yhteiskuntaa

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA Jussi Huttunen Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvityksen loppuseminaari 14.6.2011 SUOMEN

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ?

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? - Haasteista - Muutoksen tarpeesta 1 MISTÄ ASIANTUNTIJAT YHTÄ MIELTÄ?

Lisätiedot

Kuntauudistus sote kuntien tehtävät. Kari Prättälä 2.4.2013

Kuntauudistus sote kuntien tehtävät. Kari Prättälä 2.4.2013 Kuntauudistus sote kuntien tehtävät Kari Prättälä 2.4.2013 Kehysriihi + rakennelaki Kuntarakennelaki annetaan eduskunnalle huhtikuun alussa siten, että laki voi tulla voimaan 1.7.2013 alkaen. Kuntien tulee

Lisätiedot

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely 30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa. Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt

Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa. Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt Edellisen hallituskauden satoa - mikä kaikki on muuttumassa? Keskeisimmät meneillään

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 17.03.2015 Marita Rimpeläinen-Karvonen Taustalla olevat hallituksen

Lisätiedot

Omaehtoinen varautuminen vanhuuden varalle Suomessa

Omaehtoinen varautuminen vanhuuden varalle Suomessa Omaehtoinen varautuminen vanhuuden varalle Suomessa Kansalaisten ja poliittisten päättäjien näkemyksiä omaehtoisesta varautumisesta ja hyvinvointipalveluiden rahoituksesta Scandic Simonkenttä 21.1.2015

Lisätiedot

Suunto - projetin päätösseminaari Levillä 20-21.11.2014. Haasteita on paljon ja niihin on pakko tarttua - miten? Mirja Kangas

Suunto - projetin päätösseminaari Levillä 20-21.11.2014. Haasteita on paljon ja niihin on pakko tarttua - miten? Mirja Kangas Suunto - projetin päätösseminaari Levillä 20-21.11.2014. Haasteita on paljon ja niihin on pakko tarttua - miten? Mirja Kangas TYÖLLISYYDEN HOIDON UUDISTUS; haasteita on paljon ja niihin on pakko tarttua.

Lisätiedot

Hämeenlinnan vanhusneuvosto

Hämeenlinnan vanhusneuvosto Hämeenlinnan vanhusneuvosto 1 n toiminta lakisääteistä Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista, 28.12.2012/980 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Lähellä ja tukena 16.4.2015 Ylihärmä Aluevastaavat Sari Havela ja Pia Järnstedt

Lähellä ja tukena 16.4.2015 Ylihärmä Aluevastaavat Sari Havela ja Pia Järnstedt Lähellä ja tukena 16.4.2015 Ylihärmä Aluevastaavat Sari Havela ja Pia Järnstedt Omaishoito? Omaishoito ja vanhuspalvelulaki Omaishoitoa tuetaan pääasiassa omaishoitolain ja sosiaalihuoltolain perusteella

Lisätiedot

Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa

Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa Elina Uusitalo,ylitarkastaja Valvira 2.3.2011 Elina Uusitalo 1 Sosiaalihuolto Valvirassa Sosiaalihuollona valvonta ja ohjaus osaksi

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

Toiminta-ajatus Asiakkaat ja Palvelut

Toiminta-ajatus Asiakkaat ja Palvelut Toiminta-ajatus Asiakkaat ja Palvelut TOIMINTA-AJATUS Mäntän Palvelukoti tarjoaa kuntouttavaa palveluasumista ja tuettua asumista eriikäisille mielenterveys- ja päihdekuntoutujille sekä jatkokuntoutusta

Lisätiedot

RAJOITTUNUT TOIMINTAKYKY, HENKILÖKUNNAN JA ASUKKAIDEN ROOLI TURVALLISUUSTYÖSSÄ.

RAJOITTUNUT TOIMINTAKYKY, HENKILÖKUNNAN JA ASUKKAIDEN ROOLI TURVALLISUUSTYÖSSÄ. RAJOITTUNUT TOIMINTAKYKY, HENKILÖKUNNAN JA ASUKKAIDEN ROOLI TURVALLISUUSTYÖSSÄ. 10.12.2014 Seppo Tuominen 2 MEHILÄINEN Perustehtävä: Yhdessä luomme parempaa terveyttä ja hyvinvointia Visio: Sosiaali- ja

Lisätiedot

PERUSTURVALAUTAKUNNAN JA PERUSTURVAOSASTON JOHTOSÄÄNTÖ

PERUSTURVALAUTAKUNNAN JA PERUSTURVAOSASTON JOHTOSÄÄNTÖ Astuu voimaan 12.5.2014 PERUSTURVALAUTAKUNNAN JA PERUSTURVAOSASTON JOHTOSÄÄNTÖ I LUKU PERUSTURVALAUTAKUNTA 1 Perusturvalautakunta ja jaostot Perusturvan toimialalla on perusturvalautakunta. Perusturvalautakunnalla

Lisätiedot

Yhdessä enemmän hyvinvointia RAY:n strategiaseminaari, Turku 16.3.

Yhdessä enemmän hyvinvointia RAY:n strategiaseminaari, Turku 16.3. 3 (9) Yhdessä enemmän hyvinvointia RAY:n strategiaseminaari, Turku 16.3. Aika keskiviikkona 16.3. klo 9.00-12.00/14.30 Paikka Mauno Koivisto -keskus, BioCity, Tykistökatu 6 (Auditorio) Päivi Sillanaukee,

Lisätiedot