INTERACTION-toimenpideselvitys. Samuel Tuovinen, WSP Finland

Transkriptio

1 INTERACTION-toimenpideselvitys Samuel Tuovinen, WSP Finland

2 Sisältö 1. Energiatehokkuuden parantaminen yleisesti 2. Kuljetustoiminnan seuranta 3. Ympäristöön ja energiatehokkuuteen liittyvät laatuvaatimukset 4. Hyvät toimintatavat 5. Kuljetussuunnittelu ja ohjelmat 6. Yhteiskuljetukset 7. Yhdyskuntajätekuljetusten keskitetty kilpailuttaminen 8. Yhteenveto 2

3 1. Energiatehokkuuden parantaminen yleisesti Energiatehokkuus = Kuljetettua tavarayksikköä kohden kulutettu energiamäärä [J/tonni] 3

4 Energiatehokkuuden parantuessa Kokonaisenergiankulutus laskee Kuljetuskustannukset laskevat Hiilidioksidipäästöt vähenevät Edellytyksenä on, ettei kuljetettavan tavaran määrä tai kuljetusmatka kasva. 4

5 Energiatehokkuuteen vaikuttavat tekijät Yrityksen, asiakkaiden ja alihankkijoiden sijainnit Tuotantokapasiteettipäätökset Kuljetuksille asetettavat vaatimukset Pakkaukset 5

6 Energiatehokkuuteen vaikuttavat tekijät Kuljetusmuoto Keskimääräisiin kuormitusasteisiin perustuva arvio eri kuljetusmuotojen elinkaaren ominaisenergiankulutuksesta Lähde: Mäkelä

7 Energiatehokkuuteen vaikuttavat tekijät Täyttöaste Täysperävaunulla varustetun maantieajossa olevan Euro III kuorma-auton polttoaineen kulutus ja ominaisenergiankulutus eri täyttöasteilla Polttoaineen kulutus (l/100km) % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Ominaisenergiankulutus (MJ/tkm) 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Täyttöaste Täyttöaste Lähde: VTT 2007a 7

8 Energiatehokkuuteen vaikuttavat tekijät Ajoneuvotyyppi Eri ajoneuvotyyppien likimääräisiä ominaisenergiakulutusarvoja eri kuormilla (Euro III) Maantieajossa 7 MJ/tonnikm PA (1,2t) KAIP (3,5t) KAIP (9t) KAPP (25t) KATP (40t) Tonni Lähde: VTT 2007a 8

9 Energiatehokkuuteen vaikuttavat tekijät Polttoaineen kulutukseen vaikuttavat tekijät 1. Ajoneuvotekniikka 2. Polttoaineen ominaisuudet 3. Kuljettajan ajotapa 4. Kuorma 5. Ulkoiset tekijät 9

10 Energiatehokkuuteen vaikuttavat tekijät Kuljetussuunnittelu: kuljetusmuoto ajoneuvotyyppi ajoreitit aikataulut kuormien yhdistely Toimitusketjunhallinta 10

11 Eri toimijoiden vaikutusmahdollisuudet 11

12 Ympäristövaikutukset Melu, tärinä, pakokaasupäästöt hiilimonoksidi (CO) hiilivedyt (HC) typen oksidit (NO X ) hiukkaset (PM) hiilidioksidi (CO 2 ) rikin oksidit (SO X ) Terveysvaikutukset Happamoituminen ja rehevöityminen Kasvihuoneilmiö 12

13 Suomen liikenteen hiilidioksidipäästöt Lähde: VTT 2007a 13

14 Toimenpiteiden vaikutusten arviointi 14

15 2. Kuljetustoiminnan seuranta Kuljetustoiminnan seurannan avulla voidaan: määrittää energiatehokkuuden nykytila, kohdistaa tehostamistoimenpiteet sinne, missä niistä on eniten hyötyä ja mitata toimenpiteiden vaikutukset. 15

16 Seurattavat suureet: Logistinen tehokkuus Täyttöaste (%) Käytetyn kuljetuskapasiteetin suhde ajoneuvon koko kuljetuskapasiteettiin Voidaan laskea massoilla, tilavuuksilla (max. 95%) tai esim. lavapaikoilla Tarkkuus asettaa rajat täyttöasteen parantamiselle Ajoneuvotyypin valinta Täyttöaste (%) 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % TAVOITE Vuosi 16

17 Seurattavat suureet: Logistinen tehokkuus Tyhjänä ajetut kilometrit (%) Kertoo paluukuormien hankinnan onnistumisesta Tiukat toimitusaikavaatimukset vaikeuttavat paluukuormien löytämistä Tyhjä voidaan määritellä eri tavoin 17

18 Seurattavat suureet: Logistinen tehokkuus Tonnikilometrit (tkm, tonnikm) Kuljetusmatkan ja tavaramäärän tulo Voitaisiin laskea tarkasti kuljetusväleittäin Tarkan tiedon saamien käytännössä vaikeaa Automaattinen kuormapainon tunnistinlaite koekäytössä Tonnikilometrit (1000tkm) Vuosi 18

19 Seurattavat suureet: Logistinen tehokkuus Muut logistisen tehokkuuden suureet Ajoneuvojen lukumäärä ajoneuvotyypeittäin Ajokilometrit Kuljetetut tonnit Lavakilometrit 19

20 Seurattavat suureet: Energiankäytön tehokkuus Polttoaineen kulutus (l/100km) Kuvaa kulutetun polttoaineen määrää sadalla kilometrillä keskimäärin Helppo ymmärtää Riippuu täyttöasteesta, kalustosta, ajotavasta, ulkoisista tekijöistä Saattaa johtaa harhaan 20

21 Seurattavat suureet: Energiankäytön tehokkuus Ominaisenergiankulutus (J/tkm) Kuvaa tietyn massan kuljettamiseen tarvittavaa energiamäärää kuljetusetäisyyden suhteen Joulen sijasta voidaan käyttää litraa, jos kuljetusmuotoja ja polttoainetyyppejä yksi. Ominaisenergiankulutus (J/tkm) Vuosi 21

22 Seurattavat suureet: Energiankäytön tehokkuus Energiatehokkuus (J/tonni) Kerää yhteen kaikki kuljetusten energiankäyttöön vaikuttavat tekijät Kulutettu polttoainemäärä (l) Auttaa arvioimaan kuljetuksissa syntyviä päästöjä Voidaan käyttää litran sijasta jouleja (kokonaisenergiankulutus) 22

23 Seurattavat suureet: Energiankäytön tehokkuus Muut energiankäytön tehokkuuden suureet Polttoainetehokkuus (l/tonni) Ominaispolttoaineenkulutus (l/tkm) 23

24 Seurattavat suureet: Päästöt ja ympäristö Päästömäärät Myös hiilidioksidipäästöt tonnikilometriä kohti Lähde: EMISTRA 2007a 24

25 Seurattavat suureet: Päästöt ja ympäristö Euro-päästöluokkajakauma Lähde: EMISTRA 2007a 25

26 Global Reporting Initiativen raportointiohje Standardimuotoisella raportoinnilla ja ulkoisella auditoinnilla voidaan lisätä toiminnan uskottavuutta. Alko, Fortum, Kesko, Metso, Nokia ja Valio. Pilotointivaiheessa oleva liikenne ja logistiikka - toimialaohje 26

27 Global Reporting Initiativen raportointiohje EN3 Välitön energiankulutus: käytettävät energiamuodot kokonaiskulutus yksikkökulutus (vaihtoehtoisia muotoja: J/kuutiokilometri, J/tkm, J/tonni ja J/tuote.) EN8 Kasvihuonekaasupäästöt: Kasvihuonekaasupäästöt ilmoitetaan tonneina ja hiilidioksidi-ekvivalenttina. (CO 2, CH 4 ja N 2 O.) 27

28 Global Reporting Initiativen raportointiohje EN10 Happamoituminen: NO X ja SO X EN35 Ympäristökustannukset: Ympäristökustannukset kuvaavat yrityksen toiminnan ympäristömyönteisyyttä. Kohta on vapaaehtoinen 28

29 Global Reporting Initiativen raportointiohje LT2 Kalusto: ajoneuvomäärät ajoneuvotyypeittäin ajoneuvojen ikä tiedot moottorista kuten Euro-päästöluokka mahdolliset jälkiasennetut puhdistuslaitteet kulutettujen polttoaineiden määrät ajokilometrit keskikulutus sekä ajoneuvojen omistussuhde (oma, vuokrattu vai ulkoistettu) 29

30 Global Reporting Initiativen raportointiohje LT3 5 Ympäristöjohtaminen ja toimenpiteet: johtamiskäytännöt ympäristöstandardit tavoitteet toimenpiteet LT6 Ruuhkien huomiointi: yrityksen toimenpiteet ruuhkien huomioimisesta toiminnassa 30

31 31

32 32

33 33

34 34

35 35

36 Tiedonkeräys Käsin, tietojärjestelmät, tiedonkeräyslaitteet Lähde: Paetronics Lähde: Paetronics 36

37 3. Ympäristöön ja energiatehokkuuteen liittyvät laatuvaatimukset Laatuvaatimusten ja vertailukriteerien avulla kuljetuspalvelujen hankinnassa voidaan ottaa huomioon ympäristö- ja energiatehokkuusnäkökohdat. 37

38 Euro-päästöluokat Luokka Tyyppihyväksyntä EMISTRA NO X HC CO PM EURO I ,0 1,10 4,5 0,36-0,612 EURO II 10/1996 (10/1998) ,0 1,10 4,0 0,25 (0,15) EURO III 10/ ,0 0,66 2,1 0,10-0,13 EURO IV 10/ ,5 0,46 1,5 0,02 EURO V 10/2008 2,0 0,46 1,5 0,02 38

39 Euro-päästöluokat Luokka EMISTRAn vertailutieto Suomen Ajoneuvoja Jakauma autokanta Euro 0 5 1,4 % 24,2 % Euro I 16 4,6 % 11,8 % Euro II 19 5,5 % 17,0 % Euro III ,5 % 46,9 % Euro IV 0 0,0 % Euro V Vuosi

40 Euro-päästöluokat Lähde: Nylund 2006b 40

41 Taloudellisen ajotavan koulutus Lähde: Treatise 2006b 41

42 Toimintatavat Energia- ja ympäristöohjelma tavoitteet toimenpiteet (kuljettajakoulutus, kalustovalinnat, kulutusseuranta, tutkimustulokset ) ympäristöraportointi ISO sarja, EMAS 42

43 Laatuvaatimukset käytännössä Jätehuolto min. Euro III ajonohjaus- ja seurantalaitteet (kiinnostusta päästöjen selvittämiseen) (ajokilometrit, polttoaineen kulutus) Elintarviketeollisuus ja tukkukauppa (yhdellä vaatimus päästöluokasta ja ajotapakoulutuksesta) 43

44 4. Hyvät toimintatavat Muiden toimintatapoihin tutustuminen auttaa kehittämään omia toimintatapoja. 44

45 Kuljetusasiakkaan toimintatavat Kuljetusasiakkaan tiloissa toimivat ajojärjestelijät Jakeluremontti Energia- ja ympäristöasioiden järjestelmällinen seuranta Ympäristömyönteisyys 45

46 Kuljetusasiakkaan toimintatavat Ympäristöystävällisyyden tuotteistaminen Yhteistyö kalustohankinnoissa Päästöjen huomioiminen alihankinnassa Tiedonsiirron parantaminen Energiankäytön ja ympäristöasioiden vastuuhenkilö www 46

47 Hyvät toimintatavat jätehuollossa Ajo-opastusjärjestelmä POTTI-ajotavanohjausjärjestelmä Kaasukäyttöinen jäteauto Aluekeräyspisteiden täyttöasteen tunnistusmenetelmä Joustavat tyhjennysvälit huolellisesti lajitteleville ja kompostoiville kotitalouksille Siirtokuormaus 47

48 Kuljetusyrityksen toimintatavat Polttoaineen kulutuksen vastuuhenkilö Taloudellisen ajotavan palkitseminen Suorat kuljetukset Ruuhkien huomioon ottaminen toiminnassa 48

49 Kuljetusyrityksen toimintatavat Polttoaineen kulutuksen huomioon ottaminen kalustoja voiteluainevalinnoissa 49

50 5. Kuljetussuunnittelu ja ohjelmat Perinteisesti suunnittelun on suorittanut ihminen, mutta ongelman laajuuden kasvaessa avuksi tarvitaan tietokoneohjelmia. Reitinoptimoinnilla voidaan vähentää ajokilometrejä tapauksesta riippuen yli 10%. 50

51 Kuljetussuunnittelu Strateginen taso toimipisteiden sijaintipaikka- ja lukumäärä Taktinen taso kuljetusongelma (minimoidaan kuljetuskustannuksia varaston suhteen) kapasiteettiongelmat kustannusten, ajan, palvelun suhteen kaluston valintaongelma (määrä, kapasiteetti) Operatiivinen taso jakeluongelma (minimoidaan kustannuksia jakelussa käytettävän kaluston ja kapasiteetin suhteen) reitinvalintaongelma jakelutoiminnan ongelmat (kuormien yhdistely, ajokerrat, työajat) 51

52 Kuljetussuunnittelu Parasta mahdollista ratkaisua voidaan etsiä monin eri keinoin Osaoptimi vai systeemioptimi? Kenellä on osaamista ja kenen vastuulle kuljetussuunnittelu annetaan? 52

53 Ohjelmien hyödyt Reitinoptimoinnilla ajokilometrit -10%...-30% Tarkkuus Kapasiteetista kokoajan tietoisia, täyttöasteen nostaminen Suunnittelun automatisoituminen nopeus reagointi poikkeustilanteisiin henkilöitä muihin tehtäviin Tiedonkulku parantuu Kuljetustoiminnan mittaaminen Työkaluja kuljetussuunnitteluun 53

54 Ohjelmien hyödyt Hyödyt toteutuvat vain riittävän suurilla yrityksillä, koska pienen ongelman ratkaisu helppoa ohjelmat hintavia Optimoinnin rajoitukset poistettava ainakin osittain 54

55 Ohjelmalle asetettavat vaatimukset Suunnitteluongelma Reitinoptimointi Aikataulutus ja kuormasuunnittelu Kuljetusten seuranta ja ohjaus Liiketoimintaprosessien integrointi Ohjelma tai järjestelmä Reitinoptimointiohjelma Kuljetussuunnitteluohjelma Logistiikan ohjausjärjestelmä Toiminnanohjausjärjestelmä 55

56 Ohjelmalle asetettavat vaatimukset Integrointi olemassa oleviin järjestelmiin varastonhallinta hankintatoimi kuljetusten hinnoittelu ja laskutus e-liiketoiminta Asiakkaiden ja alihankkijoiden järjestelmät Desktop-versio vai palvelinversio? 56

57 Toiminnanohjausjärjestelmät (ERP) ERP on tietojärjestelmä, joka yhdistää sähköisesti eri prosessit tilaus valmistus toimitus laskutus Vaihtoehdot kuljetusasiakkaan ERP-lisäosa kuljetusyrityksen ERP 57

58 ArcLogistics Route ESRI:n ohjelma 999 pysähdystä/ajoneuvo/päivä Virallinen SAP-yhteys Toteumatietojen analysointiin Network Analyst 58

59 TransGT Planner Affecton ohjelma TransGT Analyzer, TransGT Server, TransGT Mobile ja TransGT Web. 59

60 TCS-Opti Logistiikan ohjausjärjestelmä Jätehuollon alalla markkinajohtaja Ajoneuvopäätelaitteet Paikannus, työaikaseuranta ja asiakastietojen hallinta 60

61 Transport Planning System TietoEnatorin ERP-lisäosa Osa logistiikan tuoteperhettä Yrityskoko ajoneuvoissa satoja Ei sovellu yhteiskuljetuksiin Liitettävissä ISMO-järjestelmään paikannus työajanseuranta 61

62 6. Yhteiskuljetukset Kun kuljetusasiakas järjestää kuljetuksensa yksin, joudutaan usein tilanteeseen, jossa kuorma-auto ajaa vajaana tai jopa tyhjänä. Yhdistämällä tavaravirtoja voidaan saavuttaa hyötyjä. 62

63 Tausta Paluukuorma on kuorma, joka on hankittu muuten tyhjänä ajettavalle paluumatkalle. (Tyhjät pakkaukset ja tuotepalautukset) 63

64 Keinot Omien kuljetusten järkeistäminen alihankkijat asiakastoimitukset molemmat yhdessä Yhteistyö kuljetusasiakkaiden kanssa Toimitusketju Ulkoistaminen logistiikkayritys kuorma- ja rahtitilapörssit Kuljetusyritykset Yhteislastauskeskukset 64

65 Edellytykset Maantieteellinen läheisyys lisäkustannukset (muuttuvat kust.) lisähinta (etäisyys, kuorma) Aikataulutekijät kuormien toimitusaikavaatimukset säännöllisyys myöhästymisen ketjureaktio Luottamus avoin kustannusten hinnoittelu 65

66 Edellytykset Asiakkaiden suhtautuminen Tiedonhallinta epäsäännöllisyys poikkeukset (telematiikka) ohjelmien integrointi tavaroiden massat ja tilavuudet odottamattomat paluukuormat Johtava osapuoli Lyhytaikainen varastointi Lisäinvestoinnit 66

67 Vaikutukset Täyttöaste nousee Tyhjänä ajo vähentyy Toimitusajat saattavat lyhentyä Asiakaspohjan laajentuminen +/- 67

68 7. Yhdyskuntajätekuljetusten keskitetty kilpailuttaminen Keskitetysti kilpailutettu jätteenkuljetus vähentää ajokilometrejä ja kulutettua polttoainemäärää suhteessa sopimusperusteiseen jätteenkuljetukseen. 68

69 Yhdyskuntajäte Tausta asumisessa syntyvä jäte sekä siihen ominaisuuksiltaan, koostumukseltaan ja määrältään rinnastettava kaupan, teollisuuden sekä palvelutoiminnan jäte rajaus: asumisessa syntyä jäte Jätteenkuljetus: kunnan oma kuljetus sopimusperusteinen kunnan alueellisesti kilpailuttama 69

70 Suuntaa antava vertailu Keräilyajon määrä vähentyy Kulutettu polttoainemäärä vähenee enemmän 70

71 Keskitetyn kilpailuttamisen hyödyt Vaikutuksia ei ole seurattu järjestelmällisesti. Kuljetuskustannusten arvioitiin laskeneen 13-25% Ajokilometrien arvioidaan vähentyneen (-28%) Osa arvioi kuormapainon nousseen Kaluston laatu parantunut 71

72 Keskitetyn kilpailuttamisen haitat Urakoitsijoiden vaihtuessa reitit ja aikataulut voivat muuttua Asiakasvalituksia Vuodenvaihde Kuljettajien paikallistuntemus Yksittäisillä alueilla kustannukset saattaneet nousta 72

73 Hyvin järjestetty kilpailuttaminen Urakka-alueiden koko pieni Eri keräystekniikat erikseen Urakan pituus riittävä, jotta hankinnat mahd. päästöluokkavaatimukset ja hankinta aika Uusia kilpailuja riittävän usein Siirtokuljetukset kaatopaikkojen lakkauttaminen rautateitse 73

74 Hyvin järjestetty kilpailuttaminen Riittävän kilpailun varmistaminen kustannukset riippuvat kilpailutilanteesta urakoiden vaihtuvuus kalustomäärät reitinoptimointi, kuljetuskaluston omistus, yksityiskohtaiset tiedot urakasta Reittisuunnittelun kootusti Keskustelutilaisuudet kuljetusurakoitsijoiden kanssa Kerrotaan, miksi urakka hävittiin 74

75 8. Yhteenveto Kun energiaa kuluu vähemmän, kuljetuskustannukset laskevat ja CO 2 -päästöt vähenevät. Kuljetustoiminnan seurantamenetelmien avulla tehostamistoimenpiteet voidaan kohdistaa sinne, missä niistä on eniten hyötyä. Laatuvaatimuksin ja vertailukriteerein kuljetuksissa voidaan ottaa huomioon ympäristö- ja energiatehokkuusnäkökohdat. Muiden toimintatapoihin tutustuminen auttaa kehittämään omia toimintatapoja. Kuljetussuunnittelu vaikuttaa energiatehokkuuteen paljon. Yhdistelemällä tavaravirtoja voidaan saavuttaa etuja. Keskitetysti kilpailutetussa jätteenkuljetuksessa kilpailun varmistaminen on tärkeää. 75