Turva ARKTIKSEN VALTAPELI YKSITYISVAKUUTUKSET JA SOSIAALITURVA EROON ASEVELVOLLISUUDESTA? LAURA HORN. yhteiskunnallinen aikakauslehti #2/2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Turva ARKTIKSEN VALTAPELI YKSITYISVAKUUTUKSET JA SOSIAALITURVA EROON ASEVELVOLLISUUDESTA? LAURA HORN. yhteiskunnallinen aikakauslehti #2/2014"

Transkriptio

1 yhteiskunnallinen aikakauslehti #2/2014 Turva ARKTIKSEN VALTAPELI YKSITYISVAKUUTUKSET JA SOSIAALITURVA EROON ASEVELVOLLISUUDESTA? LAURA HORN

2 Tarkastelukulmani voi vaikuttaa pehmeältä siinä todellisuudessa, jossa on kyse pyssyistä ja pommeista. Nähdäkseni turvallisuuskäsitykset muodostuvat kuitenkin juuri tällä politiikan ja yhteisöllisyyden pehmeällä tunnetasolla. emma hutchison Peruste on voittoa tavoittelematon neljä kertaa vuodessa ilmestyvä yhteiskunnallinen aikakauslehti. Julkaisun voi tilata maksutta osoitteesta Päätoimittaja: Kuutti Koski Toimituskunta: Elina Aaltio, Rita Dahl, Teppo Eskelinen, Sakari Laurila, Johanna Perkiö & Elina Vainikainen Graafinen suunnittelu ja taitto: Anna Kalso Kannen kuva: Christelle Mas (Poire toxique N 1) Julkaisija: Vasemmistofoorumi Osoite: Peruste / Vasemmistofoorumi, Lintulahdenkatu 10, Helsinki Paino: Miktor/Vammalan Kirjapaino Oy ISSN X Peruste on Kulttuuri-, mieli pide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsen. Osuuskunta Tradeka-yhtymä on tukenut tämän julkaisun tuottamista. 2014

3 002 Kuutti Koski Turva haltuun pääkirjoitus TURVA 006 Jyri Liukko Yksityisvakuutukset ja sosiaaliturva mihin suuntaan olemme menossa? 012 Inari Juntumaa Turvan tunne ja muutokset ihmisten arvoissa 018 Elina Vainikainen kolumni Nettinamusedät ja turvateknologiat 022 Joona Mielonen / Tuuli Vuori debatti Tulisiko asevelvollisuus lakkauttaa? 032 Ashleigh Croucher Ilmastopolitiikka osana kansainvälistä turvallisuuspolitiikkaa: menestystarina vai puhallus? 036 Cameron Harrington Ympäristöturvallisuus arktisella alueella: valtapeli vs. kestävä turvallisuus 042 Suvi Auvinen Suomen Vastarintaliike terroristijärjestö vai joukko yksittäistapauksia? 050 Karla Malm Paperittomien terveydenhuoltopalvelut ja turva 056 Lucas Pardo Epäjärjestyksen hallinnointi avoimessa mahdollisuusyhteiskunnassa HAASTATTELU 062 Kuutti Koski Euroopan vasemmisto päätön kana? Haastattelussa Laura Horn KIRJOITUSKILPAILUN VOITTAJA 068 Jussi Ahokas Suomalaisen aluepolitiikan tulevaisuuden vaihtoehdot PERUSTELUJA 079 Rita Dahl Mineraalistrategia toimivaksi KIRJAT 083 John Quiggin: Zombitalous (Matti Ylönen) 085 Jussi Ahokas & Lauri Holappa: Rahatalous haltuun (Paavo Järvensivu) TAITEILIJA 088 Taiteilijan esittely: Christelle Mas

4 002 PÄÄKIRJOITUS Peruste # turva haltuun krainan kriisi sai alkunsa viime vuoden puolella ja se on kiihtynyt pitkin kevättä. Venäjän toimien myötä myös Suomessa leimahti puolustuspoliittinen keskustelu. Erityisesti Nato-jäsenyyden puuhaajat saivat lisää vettä myllyynsä. Myös itsenäisen puolustuksen vahvistamisen kannattajat ovat käyttäneet tilanteen hyväksi. Esimerkiksi puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö haikaili kansainvälisellä Ottawan sopimuksella kiellettyjä jalkaväkimiinoja takaisin. Kun on puhe turvallisuudesta, äänessä ovat yleensä ammattisotilaat, poliisivirkamiehet, poliitikot, diplomaatit, turvallisuuspolitiikkaan erikoistuneet toimittajat (useimmiten verrattain iäkkäät ja miespuoliset sellaiset) sekä erilaiset turvallisuusspesialistit. Yhteiskuntatieteissä turvallisuus on leimallisesti kansainvälisen politiikan tutkimusalaa. Uuden-Seelannin kansallisen rauhan- ja konfliktintutkimuskeskuksen johtajan Kevin Clementsin mukaan tämä on johtanut tilanteeseen, jossa kansalliset turvallisuuseliitit määrittävät, mitä turvallisuus on. Turvallisuus taipuukin varsin monen poliittisen pyrkimyksen perusteluksi. Sillä voidaan oikeuttaa vaikkapa ilmaisunvapauden rajoittamista (kuten Helsingin vappumarssilla) tai joka puolelle ulottuvaa valvontaa (esimerkiksi turvakameroita). Turvallisuus on äärimmäisen poliittinen asia. Ei ole mitenkään itsestään selvää, mistä puhutaan, kun puhutaan turvallisuudesta, tai kenen turvallisuudesta on kyse. Yhä uusista asioista onkin alettu puhua turvallisuuspoliittisina kysymyksinä. Politiikantutkimuksen termein ilmiöitä turvallistetaan. Poliitikot ja aktivistit ovat esimerkiksi tuoneet ilmastonmuutoksen turvallisuuspoliittiseen keskusteluun (ks. Ashleigh Croucherin artikkeli). Heidän ajatuksenaan on ollut, että kun aihe saadaan kovan politiikan piiriin, muutkin ottavat sen vakavasti. Croucher suhtautuu epäillen ilmastokysymysten turvallistamisen strategiaan. Hänen mukaansa aihe on päässyt tärkeisiin pöytiin, mutta se, kenen pitäisi turvata ketä ja miltä uhilta, on noiden pöytien äärellä varsin epäselvää. Cameron Harrington tarkastelee ilmastonmuutoksen ja turvallisuuspolitiikan suhdetta tekstissään konkreettisella tapauksella. Hän analysoi, kuinka ympäristöturvallisuus on jäänyt Arktiksella perinteisen turvallisuuslogiikan yliajamaksi. Arktisen alueen valtiot näkevät jään sulamisesta seuraavan tilanteen lähinnä kansainvälisenä valtapelinä ja kilpailuna uusista luonnonresursseista. Arktista militarisoidaan kaiken aikaa. Turvallistamisen ongelman ydin on

5 003 siinä, että turvallisuus on käsitteenä hyvin voimakkaasti kiinni sotastrategisessa puheessa ja kansallisten etujen politiikassa. Sitä on lähes mahdoton ottaa uudella tavalla haltuun. Turvan käsitteellä ei ole samaa sotastrategista painolastia. Tämän vuoksi Perusteen teemaosion aiheena onkin turva, eikä turvallisuus. Turvan voi ajatella viittaavan yleisesti vaarojen, uhkien ja riskien poissaoloon sekä turvallisuuden tunteeseen. Turva on suhteellinen käsite: täysin turvallista tilaa tuskin on olemassa. Numerossa käsitellään myös perinteistä turvallisuuspolitiikkaa (ks. asevelvollisuutta käsittelevä debatti), mutta olemme pyrkineet lähestymään turvan kannalta olennaisia yhteiskunnallisia kehityskulkuja huomattavasti laajemmalla skaalalla. Teemaosiossa käsitellään esimerkiksi turvakäsitysten ja turvan merkityksen muutoksia, lasten ja nuorten nettiturvallisuutta, sitä kenelle terveyspalvelujen turvan ajatellaan kuuluvan sekä vakuutusjärjestelmän luomaa turvaa. Julkinen sosiaalivakuutusjärjestelmä on ollut eritoten Pohjoismaissa keskeinen tekijä sekä turvan tunteen luomisessa että konkreettisen turvan takaamisessa. Yksityisvakuutusten lisääntyminen on kuitenkin ollut vallitseva kehityssuunta jo parin vuosikymmenen ajan (ks. Jyri Liukon artikkeli). Viime vuosina ovat yleistyneet erityisesti lasten yksityiset sairausvakuutukset. Yksityisen turvan merkitys on korostunut (ks. myös Lucas Pardon artikkeli). Arvotutkimusten perusteella turvallisuuden merkitys on yleisesti lisääntynyt Suomessa viime vuosina (ks. Inari Juntumaan artikkeli). Juntumaan mukaan turva on asia, jota ihmiset kaipaavat silloin, kun siitä on puutetta. Tämä on yksi syy siihen, miksi aihetta on syytä käsitellä. Kevin Clementsin mainitsemat kansalliset turvallisuuseliitit tuskin tulevat kriittisesti miettimään turvan muutosta nyky-yhteiskunnassa tai sitä, miten turva toteutuu tai on toteutumatta yhteiskunnan eri kerroksissa. Jonkun muun on otettava turva haltuun. Turvallisia lukuhetkiä! Kuutti Koski Päätoimittaja Ps. Perusteen julkaisija Vasemmistofoorumi järjesti tänä keväänä aluepolitiikka-aiheisen kirjoituskilpailun. Lue voittajateksti sivulta 68. KEVIN CLEMENTSIN MAINITSEMAT KANSALLISET TURVALLISUUSELIITIT TUSKIN TULEVAT KRIITTISESTI MIETTIMÄÄN TURVAN MUUTOSTA NYKY-YHTEISKUNNASSA TAI SITÄ, MITEN TURVA TOTEUTUU TAI ON TOTEUTUMATTA YHTEISKUNNAN ERI KERROKSISSA.

6 004 Peruste #2 2014

7 Yksityisvakuutukset ja sosiaaliturva mihin suuntaan olemme menossa? 005 Christelle Mas Toxic Pear II. Piirustus. (100 x 70 cm). 2013

8 006 Peruste # turva YKSITYIS- VAKUUTUKSET JA SOSIAALITURVA MIHIN SUUNTAAN OLEMME MENOSSA? Luottamus hyvinvointivaltioon perustavanlaatuisena takaajana on Suomessa vahva. Jos vapaaehtoisista vakuutuksista alkaa kuitenkin tulla yhä yleisempiä, niiden merkitys ihmisten toimeentulon turvaajana lisääntyy. Tämä nostaa esiin uudenlaisia kysymyksiä vakuutusten ehtojen ja vakuutusjärjestelmän oikeudenmukaisuudesta. jyri liukko

9 Yksityisvakuutukset ja sosiaaliturva mihin suuntaan olemme menossa? 007 uomalaisessa hyvinvointijärjestelmässä yksilöllisen vastuun merkitys on korostunut 1990-luvulta lähtien. Tämä näkyy monissa sosiaaliturvan uudistuksissa, esimerkiksi työttömyysturvan ja toimeentulotuen ehtojen tiukentamisessa tai siinä, miten työuraan liittyvät valinnat 18-vuotiaasta lähtien vaikuttavat aiempaa suoremmin eläketurvan tasoon. Kaiken kaikkiaan julkista hyvinvointivastuuta on pyritty rajoittamaan ja yksityiselle varautumiselle on annettu entistä suurempi painoarvo (ks. esim. Julkunen 2006) luvun näkökulmasta suomalaisen järjestelmän suunnanmuutos ei kuitenkaan näytä niin jyrkältä kuin usein on esitetty. Voidaan väittää, että sosiaalivakuutusjärjestelmän perusrakenteet eivät ole muuttuneet kovin radikaalisti. Vastaavasti vapaaehtoinen vakuuttaminen ei näytä saavuttaneen vakiintunutta asemaa sosiaaliturvan täydentäjänä tai korvaajana. Selkeä poikkeus tästä on erityisesti lasten yksityisen sairauskuluvakuuttamisen lisääntyminen: vuoden 2013 lopussa yhteensä yli suomalaisella oli vapaaehtoinen sairausvakuutus, joista lasten vakuutuksia oli lähes (Finanssialan Keskusliitto 2014). Pääkaupunkiseudulla jo yli puolella kaikista lapsista on yksityinen sairausvakuutus. Myös yritysten henkilöstölleen ottamat vapaaehtoiset sairausvakuutukset ovat yleistyneet nopeasti: vuonna 2009 niitä oli alle suomalaisella, mutta vuonna 2013 jo yli henkilöllä luvun laman jälkeen ja 2000-luvun alussa myös yksityiset eläkevakuutukset yleistyivät nopeasti (Ahonen 2008). Yksilöllisten eläkevakuutusten lukumäärä nelinkertaistui 1990-luvun puolivälin ja 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen lopun välisenä aikana. Vuonna 2010 yksilöllisiä eläkevakuutuksia oli jo noin henkilöllä (Finanssivalvonta 2012). Suotuisten veroetujen ohella yksityisen varautumisen lisääntymistä edistivät yleinen elintason nousu ja säästämismahdollisuuksien kasvu. Lisäksi huoli lakisääteisen eläketurvan riittävyydestä (ks. Kahma & Takala 2012; Tenhunen 2012) saattoi vaikuttaa asiaan luvun alussa tapahtui kuitenkin äkillinen käänne. Yksilöllisten eläkevakuutusten myynti tyrehtyi lähes kokonaan verotukien ja eläkkeen alkamiseen liittyvien ikärajojen muutosten myötä: kun vuonna 2003 yksilöllisiä eläkevakuutuksia otettiin noin kappaletta, vuonna 2013 uusien vakuutusten lukumäärä oli enää hieman yli 800. Uudet pitkäaikaissäästötilit eivät ole korvanneet yksilöllisen eläkevakuuttamisen romahdusta, sillä niitä koskevat samat tiukennetut ehdot. Samalla kun yksilölliset eläkevakuutukset menettävät merkitystään, on kuitenkin mahdollista, että työsuhteeseen liittyvien vapaaehtoisten eläkejärjestelyjen merkitys korostuu. Sosiaali-

10 008 Peruste # politiikan tutkijat Karl Hinrichs ja Olli Kangas (2003) ovat tuoneet esiin, että esimerkiksi eläke-etuuksien laskentaan vaikuttavien muutosten vuoksi aiempaa huonompaan asemaan joutuneiden henkilöiden työnantajat saattavat entistä useammin etsiä ratkaisuja kollektiivisten lisävakuutusten suunnalta. yksityisvakuutusten ehtojen oikeudenmukaisuus Kansainvälisessä keskustelussa yksityisvakuutusten kasvava merkitys on nostanut esiin uudenlaisia oikeudenmukaisuuskysymyksiä siitä, millä ehdoilla vakuutuksenhakija voi saada vakuutusturvaa. Tämä kysymys on noussut esiin erityisesti niissä maissa, joissa yksityisvakuutuksella on keskeinen merkitys osana toimeentuloturvaa. Vakuutusyhtiöiden oikeutta valikoida ja luokitella asiakkaitaan eri riskiluokkiin on alettu kyseenalaistaa aiempaa enemmän (Liukko 2010). Julkista keskustelua herättäneitä luokittelukriteereitä ovat olleet sukupuoli, vammaisuus, sairauksia ennustava geenitieto ja muut yksilölliset terveysriskit. Kyse on siis siitä, miten henkilöiden riskitaso, vakuutuskelpoisuus tai vakuutuksen hinta määritellään. Vakuutuksenottajiin kohdistuva riskiluokittelu on keskeinen markkinaehtoisen vakuutuksen heikkous, jos sitä arvioidaan kattavana toimeentuloturvan välineenä. Edellä mainituista riskitekijöistä eniten esillä on ollut sairauksia ennustava geenitieto. Suomessa vakuutusyhtiöt eivät ole nähneet tarpeelliseksi käyttää asiakasvalinnassaan ja hinnoittelussaan esimerkiksi henkilöille aiemmin tehtyjen geenitestien tuloksia, vaikka lainsäädäntö ei sitä estäkään. Mielenkiintoisinta tässä on kuitenkin se, että 1990-luvulla Euroopassa ja Yhdysvalloissa alkanut keskustelu niin sanotun geneettisen diskriminaation oikeudenmukaisuudesta on laajentunut koskemaan myös muunlaista vakuutusyhtiöiden harjoittamaa riskiluokittelua. Joissakin maissa alan asiantuntijat ovat alkaneet kyseenalaistaa vakuutettujen valikoinnin tarpeellisuutta ja välttämättömyyttä. Esimerkiksi Isossa-Britanniassa vakuutusmatemaatikkojen ammattijärjestö on todennut, että kiistely sairauksia ennustavan geenitiedon käytöstä vakuutustarkoituksiin on vain pienoismaailma paljon laajemmasta kysymyksestä: siitä, mitä on oikeudenmukaisuus suhteessa vakuutuksenottajien väliseen erotteluun vapailla vakuutusmarkkinoilla (UK Actuarial Profession 2001). Tämä keskustelu on politisoinut vakuutusyhtiöiden käytäntöjä ja samalla herättänyt henkiin kysymyksen solidaarisuudesta ja tasa-arvosta yksityisessä vakuutustoiminnassa. On huomattu, että nämä teemat voivat olla olennaisia julkisen sosiaaliturvan lisäksi myös markkinaehtoisessa toimeentuloturvassa (ks. Liukko 2013). Esimerkiksi vuonna 2012 voimaan tullut Euroopan unionin tuomioistuimen päätös, joka kieltää naisten ja miesten erilaisen hinnoittelun kaikessa vakuutustoiminnassa, on osa tätä moraalisen ja oikeudellisen ajattelutavan muutosta. Aiemmin pidettiin itsestäänselvyytenä, että yksityis- ja sosiaalivakuutus eroavat toisistaan siinä, että yksityisvakuutuksessa naisilta ja miehiltä voidaan periä eri vakuutusmaksu (sukupuolten erilaisen tilastollisen riskin perus-

11 Yksityisvakuutukset ja sosiaaliturva mihin suuntaan olemme menossa? 009 teella), kun taas sosiaalivakuutuksessa maksut tasataan. Yksityis- ja sosiaalivakuutus ovat joiltain osin lähentyneet toisiaan. Geenitiedon ja sukupuolen lisäksi kolmas kritiikkiä aiheuttanut riskiluokittelutekijä on ollut vammaisuus. Tällä hetkellä vammaisuuden käyttö vakuutuksen saamisen ehtona ja riskiluokittelukriteerinä on mahdollista sen vuoksi, että EU:n yhdenvertaisuusdirektiivi mahdollistaa direktiivistä poikkeamisen vakuutuspalveluissa. Vuoteen 2012 asti sukupuolella oli samanlainen poikkeusasema kuin vammaisuudella edelleen. Yleensä edellä kuvatun riskiluokittelun oikeudenmukaisuutta ovat kritisoineet poliitikot ja kansalaisjärjestöt. Siksi on mielenkiintoista, että myös vakuutusmatemaatikot ovat keskustelleet siitä, että riskiluokitteluun perustuvan diskriminaation oikeuttaminen vakuutustoiminnassa ei aina ole kovin vankalla pohjalla. Esimerkiksi brittiläisen vakuutusmatemaatikon Guy Thomasin mukaan vakuutuksen hinnan ja vakuutuskelpoisuuden määrittely riskiluokan mukaisesti ei ole niin välttämätöntä kuin vakuutusalalla yleensä ajatellaan: Jonkinasteisen diskriminaation välttämättömyys yksityisvakuutuksessa ei tarkoita, että julkisen vallan tulisi sallia tai hyväksyä mikä tahansa diskriminaatio, jota vakuutuksenantajat kaupallisista syistä haluavat. ( ) Yksityistä vakuutustoimintaa on vaikea harjoittaa ilman joitakin diskriminaation muotoja, esimerkiksi ilman iänmukaista diskriminaatiota. Mutta muut diskriminaation muodot eivät ole niin ratkaisevia. (Thomas 2001, 11; ks. myös Thomas 2008.) yksityisvakuutuksen sosiaalinen merkitys TÄLLÄ HETKELLÄ VAMMAISUUDEN KÄYTTÖ VAKUUTUKSEN SAAMISEN EHTONA JA RISKI- LUOKITTELUKRITEERINÄ ON MAHDOLLISTA SEN VUOKSI, ETTÄ EU:N YHDENVERTAISUUSDIREKTIIVI MAHDOLLISTAA DIREKTIIVISTÄ POIKKEAMISEN VAKUUTUS- PALVELUISSA. VUOTEEN 2012 ASTI SUKUPUOLELLA OLI SAMANLAINEN POIKKEUSASEMA KUIN VAMMAISUUDELLA EDELLEEN. Euroopan neuvoston asiantuntijaryhmä totesi vuosituhannen alussa julkaistussa raportissaan, että vakuutusyhtiön oikeus kerätä informaatiota vakuutusta hakevasta henkilöstä ei enää ole itsestään selvää (Euroopan neuvosto 2000, 31). Raportissa kysyttiin aivan uudenlainen kysymys suhteessa perinteiseen vakuutusajatteluun: milloin vakuutusyhtiön vapaus valita asiakkaansa voi ylittää vakuutuksenhakijan oikeuden saada vakuutusturvaa? Raportissa todettiin, että vakuutusalalla jännite markkinaehtoisen sopimusvapauden ja sosiaalisen vastuun välillä on voimistunut. Suomessa tällaiset kysymykset eivät kuitenkaan ole herättäneet keskustelua. Erityisesti lasten yksityisten sairausvakuutusten yleistyminen voi kuitenkin nostaa esiin vaatimuksia, että Suomessakin olisi käytävä enemmän julkista keskustelua siitä, pitäisikö vapaaehtoisen vakuutuksen olla joissain tilanteis-

12 010 Peruste # NE, JOILLA ON VARAA, VOIVAT HANKKIA ITSELLEEN KATTAVAMMAN, JOUSTAVAMMAN JA HENKILÖKOHTAISEMMIN RÄÄTÄLÖIDYN TURVAVERKON KUIN MUUT. SUUREMPI VALINNANVAPAUS OLISI KUITENKIN MAHDOLLISTA LIITTÄÄ MYÖS JULKISESTI RAHOITETTUUN TERVEYDENHUOLTOON, KUTEN ESIMERKIKSI RUOTSISSA ON TEHTY. sa yhdenvertaisesti saatavilla kaikille. Jos vapaaehtoisista vakuutuksista alkaa tulla yleisempiä, niiden sosiaalinen merkitys lisääntyy. Tällöin ne eivät ole enää harvojen luksusta, vaan niitä aletaan yhä useammin pitää välttämättöminä. Tämä puolestaan voi johtaa poliittisiin vaatimukseen yksityisvakuutuksen tiukemmasta sääntelystä lakiteitse. Toistaiseksi tällaisia vaatimuksia ei Suomessa ole esitetty. Vapaaehtoisen varautumisen lisääntymisestä huolimatta näyttää siltä, että luottamus hyvinvointivaltioon perustavanlaatuisen turvan takaajana on vahva. Erityisesti totutun elintason säilymiseen tähtäävä ansiosidonnainen sosiaalivakuutusjärjestelmä on pitänyt pintansa. Suurimmat ongelmat ovatkin tarveharkintaisessa perusturvassa sekä hoito- ja hoivapalveluiden yhdenvertaisessa saatavuudessa. Juuri tässä piilee tulevan kehityksen suurin haaste. Yksityisissä vakuutuksissa on monia hyviä puolia: ne vähentävät julkisen sektorin kustannuksia ja parantavat ihmisten toimeentuloturvaa elämän kolhuja vastaan. Kääntöpuolena on kuitenkin eriarvoisuuden lisääntyminen. Esimerkiksi yksityisiä sairausvakuutuksia hankkineet ihmiset, jotka usein kuuluvat melko hyvätuloiseen väestönosaan, voivat vakuutusten turvin ohittaa julkisen puolen jonot terveydenhoidossa ja valita itse lääkärinsä ja hoitotahonsa. Ne, joilla on varaa, voivat hankkia itselleen kattavamman, joustavamman ja henkilökohtaisemmin räätälöidyn turvaverkon kuin muut. Suurempi valinnanvapaus olisi kuitenkin mahdollista liittää myös julkisesti rahoitettuun terveydenhuoltoon, kuten esimerkiksi Ruotsissa on tehty. Kirjoittaja työskentelee erikoistutkijana Eläketurvakeskuksen tutkimusosastolla.

13 Yksityisvakuutukset ja sosiaaliturva mihin suuntaan olemme menossa? 011 lähteet: Ahonen, Kati (2008) Yksityinen eläkesäästäminen ilmiön yleistyminen ja sen syitä. Eläketurvakeskuksen keskustelualoitteita 2008:3. Euroopan neuvosto (2000) Medical Examinations Preceding Employment and/or Private Insurance: a Proposal for European Guidelines. Health and Society. Council of Europe Publishing. Hinrichs, Karl & Kangas, Olli (2003) When Is a Change Big Enough to Be a System Shift? Small System-shifting Changes in German and Finnish Pension Policies. Social Policy and Administration 37:6; Finanssialan Keskusliitto (2014). Sairauskuluvakuutus. Vakuutettujen lukumäärä pdf Finanssivalvonta (2012) Vakuutusyhtiöt. Henkivakuutus aspx. Julkunen, Raija (2006) Kuka vastaa? Hyvinvointivaltion rajat ja julkinen vastuu. Stakes, Helsinki. Kahma, Nina & Takala, Mervi (2012) Luottamus eläketurvaan. Eläketurvakeskuksen raportteja 1/2012. Liukko, Jyri (2010) Genetic Discrimination, insurance, and solidarity: an analysis of the argumentation for fair risk classification. New Genetics and Society 29:4, Liukko, Jyri (2013) Solidaarisuuskone. Elämän vakuuttaminen ja vastuuajattelun muutos. Gaudeamus, Helsinki. Tenhunen, Sanna (2012) Varautuminen eläkeaikaan vapaaehtoisen säästämisen laajuus. Eläketurvakeskuksen raportteja 5/2012. Thomas, R. Guy (2001) Genetics and Insurance: an actuarial perspective with a difference. Response to the Human Genetics Commission Public Consultation. pdf/hgc27feb.pdf. Thomas, R. Guy (2008) Loss Coverage as a Public Policy Objective for Risk Classification Schemes. The Journal of Risk and Insurance 75:4; UK Actuarial Profession (2001) Responses to the Whose hands on your genes? consultation.

14 012 Peruste # turva TURVAN TUNNE JA MUUTOKSET IHMISTEN ARVOISSA Arvot ovat elämää ohjaavia päämääriä. Arvotutkimukset osoittavat, että turvallisuuden merkitys on kasvanut Suomessa. Tämä voidaan tulkita eräänlaiseksi vastareaktioksi turvallisuuden tunnetta horjuttaville yhteiskuntamuutoksille. inari juntumaa

15 Turvan tunne ja muutokset ihmisten arvoissa 013 urvallisuus tarkoittaa paitsi konkreettista turvassa oloa, myös turvassa olemisen tunnetta. Tällöin turvallisuus on abstraktimpaa ja liittyy esimerkiksi sosiaalisten suhteiden vastavuoroisuuteen: ihminen voi saada apua sitä tarvitessaan, muut käyttäytyvät jotenkin ennustettavasti voi luottaa. Luottamuksen ja turvallisuuden yhteys ei ole yksiselitteinen. Luottamus on osa sosiaalista pääomaa; ihmisten halua toimia aktiivisesti yhdessä ilman selkeää vastiketta. Ihmisten keskinäinen solidaarisuus ja avun antaminen vahvistavat yhteisöä tavoilla, joita ei voi saavuttaa pakolla tai ohjesäännöillä. Luottamus ja yhteisöllisyyden tuntu helpottavat kaikenlaista vaihdantaa ja myös kaupankäyntiä. Luottamuksen lisääntymistä voidaan kuvata taloudellisteknisesti esimerkiksi transaktiokustannusten alenemisena. arvot elämää ohjaavina periaatteina Sujuvuus ja ennakoitavuus pohjautuvat yhteisiin arvoihin. Turvallisuuskin voidaan määritellä arvoksi. Perimmäisinä elämää ohjaavina periaatteina arvot heijastelevat laajoja yhteiskunnallisia muutoksia, kuten taloudellista kehitystä, koulutustason nousua tai demokratiakehitystä. Arvot muuttuvat hitaasti. Yhteiset arvot (tai niiden muutokset) eivät niinkään tuota yhteiskunnallisia tai organisaatiomuutoksia vaan ovat pikemmin yhteisöjä koossapitävä voima. (Schwartz & Sagiv 1995, Schwartz & Sagie 2000.) Omien arvojen vastaisesti toimiminen on ihmisille aina hankalaa ja ikävää. Toisaalta omien arvojen mukaisesti toimiminen lisää hyvinvointia ja tyytyväisyyttä elämään. Henkilöt, joiden ympäristössä olevien henkilöiden arvopreferenssit muistuttavat heidän omia preferenssejään, ovat tyytyväisiä ja voivat paremmin. Täten arvot ovat yhteydessä myös hyvinvointiin. (Sortheix 2014.) Joidenkin tutkijoiden mukaan kaikki organisaatioiden sisäiset konfliktit voidaan palauttaa arvoristiriidoiksi. Esimerkiksi johdon arvot saattavat poiketa työntekijöiden arvoista, mikä heijastuu organisaatiokulttuuriin. Tällöin työntekijät saattavat kokea toimivansa omien arvojensa vastaisesti. universaali arvomalli Kun henkilöiden arvoja tutkitaan, heille annetaan lista erilaisia määreitä (esimerkiksi palvelusten vastavuoroisuus, maailmanrauha, jännitys). Vastaajia pyydetään merkitsemään, kuinka tärkeitä mainitut määreet ovat heidän elämäänsä ohjaavina periaatteina. Shalom Schwartzin (1992) universaali arvomalli edustaa tällä hetkellä arvotutkimuksen valtavirtaa. Schwartzin mallissa on kymmenen arvotyyppiä. Malli esitetään yleensä ympyrän muotoisena, mikä havainnollistaa sitä, että kyseessä on jatkumo.

16 014 Peruste # schwartz: arvot Lähde: Schwartz 1992 itsensä ylittäminen Universalismi yhteisiä päämääriä edistävät arvot avoimuus muutokselle yksilön päämääriä edistävät arvot Itseohjautuvuus Virikkeisyys Hedonismi Suoriutuminen Valta itsensä korostaminen Hyväntahtoisuus Yhdenmukaisuus Perinteet Turvallisuus säilyttäminen Mallissa toisiaan lähellä olevat arvot esiintyvät yleensä yhdessä, eli ovat samoille henkilöille tärkeitä ja mallissa vastakkaisessa osiossa olevat arvot eivät ole. Yksilötasolla arvot muuttuvat yleensä jonkin verran esimerkiksi iän mukana. Arvomallin kymmenen arvotyyppiä jakautuvat kahteen pääulottuvuuteen. Näistä turvallisuus on osa säilyttämisulottuvuutta, joka on vastakkainen muutosvalmiusarvoille. Tämä muutosvalmius-säilyttäminen ulottuvuus on toinen mallin pääulottuvuuksista. Turvallisuuden lisäksi säilyttämisarvoja ovat perinteet ja yhdenmukaisuus. Perinteet tarkoittavat kulttuuriperinteiden (ja uskonnon) välittämiin aatteisiin sitoutumista. Ne sisältävät esimerkiksi sellaisia määreitä kuin oman elämänosan hyväksyminen ja hartaus. Yhdenmukaisuus arvona puolestaan tarkoittaa pidättäytymistä sellaisesta toiminnasta, joka rikkoo sosiaalisia normeja. Yhdenmukaisuus sisältää esimerkiksi sellaisia määreitä kuin tottelevaisuus ja kohteliaisuus. Turvallisuus sisältää arvotutkimuksissa yksilötasoa lähellä olevia määreitä (kuten perheen turvallisuus, palvelusten vastavuoroisuus) ja toisaalta yhteiskunnallisempia määreitä (kuten yhteiskunnallinen järjestys, kansainvälinen turvallisuus). Schwartzin mukaan turvallisuus on puutearvo, mikä tarkoittaa, että sen tärkeys nousee, kun se on uhattuna. Näin on tapahtunutkin: turvallisuuden tärkeys on arvotutkimusten mukaan lisääntynyt Suomessa 2000-luvulla. On syytä huomata, että turvallisuuden tärkeyden nousu ei liity esimerkiksi

17 Turvan tunne ja muutokset ihmisten arvoissa 015 siihen, että aiempaa useampi kiinnittäisi huomiota käyttäytymiseen, joka on vastoin yhteisiä normeja; siis ihmisten erilaisuuteen. Jos näin olisi, se heijastuisi yhdenmukaisuusarvoon. Kun turvallisuuden tärkeys nousee arvotutkimuksissa, se tarkoittaa, että ihmissuhteisiin ja/tai yhteiskunnalliseen turvallisuuteen liittyy aiempaa enemmän epävarmuutta. Esimerkiksi Helsingin yliopiston sosiaalipsykologian oppiaineen tutkijat ovat keränneet eri vuosikymmeninä tutkimusaineistoa Pyhtäältä. Kunta valittiin 1970-luvulla tutkimuksen keruupaikaksi, sillä se oli tuolloin monella mittarilla keskimääräinen kunta Suomessa. Turvallisuuden / säilyttämisarvojen nousu on havaittavissa kerätyssä aineistossa jo 2000-luvun mittaan 1. Ilmiötä on luonnehdittu mm. uuskonservatiivisuuden nousuksi ja uusyhteisöllisyydeksi (vrt. esim. Puohiniemi 2006). Joissain tutkimuksissa tähän on liitetty yleinen sovinnaisuus, minkä perusteella on kritisoitu esimerkiksi väitteitä yleisen yksilökeskeisyyden korostumisesta. turvallisuus ja luottamus Euroopassa kerätään joka toinen vuosi laajaa kyselyaineistoa, jossa kartoitetaan muun muassa eri maiden kansalaisten arvoja, ajankäyttöä, yhteiskunnallista vaikuttamista ja työelämää. Tästä European Social Survey aineistosta on löytynyt tukea esimerkiksi turvallisuuden ja oikeusjärjestykseen kohdistuvan luottamuksen väliselle KUN TURVALLISUUDEN TUNTEELLA JA OIKEUS- JÄRJESTELMÄÄN KOHDISTUVALLA LUOTTA- MUKSELLA ON JONKINLAINEN YHTEYS, ON SYYTÄ KYSYÄ, MITEN ESIMERKIKSI VIIME VUOSIKYMMENIEN MITTAVAT YHTEISKUNTAJÄRJESTELMÄN MUUTOKSET VAIKUTTAVAT YLEISEEN TURVALLISUUDEN TUNTEESEEN. yhteydelle. On toki myös intuitiivisesti oletettavaa, että oikeusjärjestelmän vahvistaminen lisää turvallisuutta, kun taas sen heikkeneminen vähentää turvallisuutta. Kun turvallisuuden tunteella ja oikeusjärjestelmään kohdistuvalla luottamuksella on jonkinlainen yhteys, on syytä kysyä, miten esimerkiksi viime vuosikymmenien mittavat yhteiskuntajärjestelmän muutokset vaikuttavat yleiseen turvallisuuden tunteeseen. Esimerkiksi julkishallinnon universalismin periaatteeseen 1 pohjannut toiminta on käytännössä muutettu niin kutsuttujen uuden julkishallinnon johtamisen käytäntöjen mukaisesti yksityisen sektorin kaltaiseksi toiminnaksi. Toisin sanoen hyvinvointipalvelujen tuotantoa on jo pitkään yksityistet- 1 Samat oikeudet kaikille.

18 016 Peruste # TURVALLISUUDEN TÄRKEYS ON SIIS NOUSSUT, MIKÄ ON MERKKI SIITÄ, ETTÄ SE ON UHATTUNA. SAMAAN AIKAAN MONIA YHTEISKUNNALLISIA TURVALLISUUSRAKENTEITA ON HEIKENNETTY. NÄIDEN ASIOIDEN VÄLINEN YHTEYS NÄYTTÄÄ ILMEISELTÄ. ty, ulkoistettu, kilpailutettu ja leikattu. Liiketaloudellisia mekanismeja ryhdyttiin soveltamaan julkisella sektorilla lukujen taitteessa. Sosiaalialalla on tehty paljon tutkimuksia (kts. esim. Vaarala 2011) ja selvityksiä (kts. esim. Lepoluoto & Soppela), jotka osoittavat kiistattomasti, että sosiaalipalvelut eivät kohdennu; käyttäjät eivät pääse palveluihin käsiksi. Samalla eriarvoisuus kasvaa. Muutokset näkyvät todennäköisesti turvallisuuden aiempaa suurempana arvostamisena. On kysyttävä myös sitä, kuinka nämä julkisen sektorin toimintatavan muutokset on toteutettu. Järjestelmän legitimiteetin kannalta esimerkiksi äänestysaktiivisuuden aste ei ole erityisen tärkeä. Sen sijaan legitimiteetti luodaan järjestelmän tuotospuolella eli sen kautta, miten poliittinen järjestelmä käyttää valtaansa. (Rothstein 2008.) Saman tyyppistä luottamus- ja legitimiteettikeskustelua käydään organisaatiotasolla oikeudenmukaisuuden kokemuksesta. Työntekijät/jäsenet ovat esimerkiksi silloin motivoituneimpia näkemään ylimääräistä vaivaa ja jakamaan hiljaista tietoa, kun päätöksiä tehdään oikeudenmukaisesti. Tämä niin sanottu menettelytapojen oikeudenmukaisuus sisältää esimerkiksi sen, että jokaisella, jota asia koskee, on mahdollisuus ilmaista mielipiteensä. Lisäksi päätöksenteon taustalla olevan tiedon tulisi olla riittävää ja oikeaa ja päätöksiä pitäisi voida tarvittaessa muuttaa. (Leventhal 1980.) Turvallisuuden tärkeys on siis noussut, mikä on merkki siitä, että se on uhattuna. Samaan aikaan monia yhteiskunnallisia turvallisuusrakenteita on heikennetty. Näiden asioiden välinen yhteys näyttää ilmeiseltä. Intuitiivisesti ajatellen onkin selvää, että turvallisuusrakenteiden purkaminen aiheuttaa epävarmuutta. Kiinnostavaa on, että tämä näkyy myös ihmisten arvojen muutoksissa. Kirjoittaja on sosiaalipsykologian jatkoopiskelija Helsingin yliopistossa.

19 Turvan tunne ja muutokset ihmisten arvoissa 017 lähteet: European Social Survey Lepoluoto, Suvi & Soppela Marja-Terttu (2012) Selvitys Helsingin kaupunginhallitukselle sosiaaliasiamiesten toiminnasta cdfe025999d11/sosiaaliasiamiestenselvitys_ pdf?mod=ajperes&cacheid=17a8f9004d16c e2d82ecdfe025999d Leventhal, G. S. (1980). What should be done with equity theory? New approaches to the study of fairness in social relationship. In K. Gergen, M. Greenberg, & R. Willis (Toim.), Social exchange: Advances in theory and research (pp ). Plenum Press, New York. Puohiniemi, M. (2006) Täsmäelämän ja uusyhteisöllisyyden aika. Limor, Vantaa Rothstein, Bo (2008) Creating Political Legitimacy. Electoral Democracy Versus Quality of Government. American Behavioral Scientist November : Schwartz, Shalom & Sagie, Galit (2000) Value consensus and importance. A Cross-national Study. Journal of cross-cultural psychology, Vol. 31 No. 4, Schwartz, Shalom & Sagiv, Lilah (1995) Identifying culture-specifics in the content and structure of values. Journa of cross-cultural psychology, Vol. 26 No. 1, Schwartz, Shalom (1992) Universals in the content and structure of values: Theoretical advances and empirical tests in 20 countries. Advances in Experimental Social Psychology, 25: Sortheix, Florencia (2014) Values and well-being in context: an analysis of country and group influences. Publications of the department of social research 2014:15. Unigrafia, Helsinki. Vaarama, Marja (2011) Sosiaalipolitiikan nykytila. Teoksessa Sosiaalipolitiikka, hukassa vai uuden jäljillä? Toim. Palola, Elina & Karjalainen, Vappu. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki.

20 018 KOLUMNI Peruste # turva nettinamusedät ja turvateknologiat elina vainikainen ääsin pari vuotta sitten Lontooseen asti kuuntelemaan kansainvälisten nettiturvallisuustoimijoiden näkemyksiä Insafe-verkoston konferenssiin. Minua oli varoitettu etukäteen, mutta silti leukani loksahtivat auki tämän tästä. Brittiläinen nettiturvallisuusasiantuntija käytti huomattavan paljon aikaa puheenvuorostaan hehkuttaakseen, miten hienoja sovelluksia hänen taustaorganisaationsa oli sitten viime näkemän kehittänyt. Asentamalla perheen tietokoneisiin ja älypuhelimiin erilaisia hienoja filttereitä voitaisiin estää alaikäisten pääsy sopimattomille sivustoille, tai vaikkapa blokata koko mobiilinetti. Valitettavasti nykyään vain on monissa paikoissa langattomia verkkoja, joita lapset sitten käyttävät, asiantuntija valitteli. En ollut niinkään yllättynyt siitä, miten suosittuja erilaiset parental control teknologiat olivat (ja ovat) angloamerikkalaisessa kulttuuripiirissä - huomattavasti suositumpia kuin Pohjoismaissa. Sen sijaan suorastaan jär- kytyin siitä, miten autuaaksitekevinä niitä pidettiin. Ilmeisesti brittiläisten asiantuntijoiden mielestä se, ettei yksikään Timmy tai Jennifer, 12 vuotta, näe vahingossa tissiä älypuhelimensa näytöltä, riittää suojaamaan heitä virtuaalitodellisuuden vaaroilta ja suurimmat ongelmat lasten nettiturvallisuudessa koskevat sopimattomille sisällöille altistumista. Olin hämmentynyt. Millaisessa maailmassa nämä ihmiset oikein elivät ja millaisessa he kuvittelivat lastensa elävän? Lasten ja nuorten vanhemmille suunnatut verkkoturvateknologiat ovat valtava bisnes. Teknologioiden avulla voidaan estää pääsy joko tietyille sivustoille, tietyntyyppisiin sisältöihin tai blokata tietyt sovellukset. Käytännössä kaikilla suurilla elektroniikkayrityksillä on omat virityksensä. En kiistä, etteikö filttereistä voisi joskus olla hyötyäkin. Ongelmalliseksi, ja suorastaan vaaralliseksi, asetelma muuttuu, kun teknologiaan luotetaan

YKSITYIS- VAKUUTUKSET JA SOSIAALITURVA MIHIN SUUNTAAN OLEMME MENOSSA?

YKSITYIS- VAKUUTUKSET JA SOSIAALITURVA MIHIN SUUNTAAN OLEMME MENOSSA? 006 Peruste #2 2014 turva YKSITYIS- VAKUUTUKSET JA SOSIAALITURVA MIHIN SUUNTAAN OLEMME MENOSSA? Luottamus hyvinvointivaltioon perustavanlaatuisena takaajana on Suomessa vahva. Jos vapaaehtoisista vakuutuksista

Lisätiedot

tulisiko asevelvollisuus lakkauttaa?

tulisiko asevelvollisuus lakkauttaa? 022 DEBATTI Peruste #2 2014 turva tulisiko asevelvollisuus lakkauttaa? Kansalaisjärjestöjen ja poliittisten nuorisojärjestöjen ryhmä toteutti syksyn ja alkuvuoden aikana kansalaisaloitekampanjan asevelvollisuuden

Lisätiedot

Vakuutusyhteiskunta tänään julkisen ja yksityisen rajankäyntiä

Vakuutusyhteiskunta tänään julkisen ja yksityisen rajankäyntiä Jyri Liukko Vakuutusyhteiskunta tänään julkisen ja yksityisen rajankäyntiä Nykypäivänä melkein kaikki taloudellisesti arvokas omaisuus on vakuutettu, tavaraomaisuus enimmäkseen vapaaehtoisesti ja ihmisruumiiseen

Lisätiedot

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus Kuva Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus "Jos ajattelette nykyistä maailmantilaa kokonaisuutena, niin uskotteko Suomen ja suomalaisten elävän seuraavien viiden vuoden aikana turvallisemmassa vai

Lisätiedot

Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen. Arto Nokkala 21.3.2012

Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen. Arto Nokkala 21.3.2012 Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen Arto Nokkala 21.3.2012 Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen Asevelvollisuus ja muutoksen mahdollisuus: kolme näkökulmaa 1: Suomalaisen

Lisätiedot

Vakuutusajattelun muutos ja riskiluokittelun oikeudenmukaisuus

Vakuutusajattelun muutos ja riskiluokittelun oikeudenmukaisuus Vakuutusajattelun muutos ja riskiluokittelun oikeudenmukaisuus Jyri Liukko Helsingin yliopisto Suomen Aktuaariyhdistys ry 14.5.2013, Varma Vakuutusaate todellinen [vakuutus]asiamies työskentelee etupäässä

Lisätiedot

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA FI IKÄSYRJINNÄN TORJUMINEN EU:SSA JA KANSALLISESTI Ikäsyrjintä on koko yhteiskuntaa koskeva monitahoinen kysymys. Sen tehokas torjuminen on vaikea tehtävä. Ei ole yhtä ainoaa keinoa, jolla tasa-arvo eri

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

Yksityinen sektori on julkisen kumppani

Yksityinen sektori on julkisen kumppani Yksityinen sektori on julkisen kumppani FK FC Finansbranschens Centralförbund Sisältö Tutkimuksen taustaa 2 Vapaaehtoinen vakuutus julkisen turvan täydentäjänä 2 Vastuu lähiomaisen hoivasta koetaan usein

Lisätiedot

Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen

Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen "Pitäisikö Suomen mielestänne pysyä sotilaallisesti liittoutumattomana vai pyrkiä liittoutumaan sotilaallisesti?" Koko väestö Pysyä liittoutumattomana

Lisätiedot

Tulevaisuuden arvoperusta

Tulevaisuuden arvoperusta Tulevaisuuden arvoperusta Lea Pulkkinen Arvoseminaari, Seinäjoki 24.10.2012 Kulttuuriset arvo-orientaatiot (Schwartz, 2011) HARMONIA Islamilainen lähi-itä Länsi- Eurooppa Englantia puhuva alue TASA-ARVO

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa?

Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa? Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa? VTT Anneli Portman, Helsingin Yliopisto 3.6.2016 1 Mistä vaarat tulevat? Koemme itsemme uhatuksi joko henkilökohtaisesti tai ryhmätasolla Uhatuksi tulemisen kokemus

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

KANSAN ARVOT TUTKIMUKSEN TULOKSET JA TULKINTA

KANSAN ARVOT TUTKIMUKSEN TULOKSET JA TULKINTA 19.6.2013 ARVOPANEELI VAIKUTTAJA- HAASTATTELUT KVALITATIIVINEN ANALYYSI KYSELY- TUTKIMUKSEN HYPOTEESIT JA SUUNNITTELU MÄÄRÄLLINEN TUTKIMUS KVANTITATIIVINEN ANALYYSI KANSAN ARVOT TUTKIMUKSEN TULOKSET

Lisätiedot

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle Syyrian tilanne "Syyriassa on käyty sisällissotaa jo parin vuoden ajan. Miten kansainvälisen yhteisön ja Suomen tulisi mielestänne toimia tilanteen ratkaisemiseksi?" Kyllä Ei Kuva Suomen tulisi lisätä

Lisätiedot

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010 MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN TURVAA VAKUUTTAMALLA. Vakuutustutkimus 2012

TULEVAISUUDEN TURVAA VAKUUTTAMALLA. Vakuutustutkimus 2012 TULEVAISUUDEN TURVAA VAKUUTTAMALLA Vakuutustutkimus 2012 20.6.2012 1 Tulevaisuuden turvaa vakuuttamalla Sisällysluettelo 1 Tutkimuksen taustaa... 2 2 Vakuutusyhtiötä pidetään luotettavana sopimuskumppanina...

Lisätiedot

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Anu Muuri, VTT, dosentti THL 15.08.2013 Anu Muuri 1 Vammaispalvelulaki 1987 Lain tarkoitus, 1 : Edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa

Lisätiedot

Suomen puolustusjärjestelmä

Suomen puolustusjärjestelmä Suomen puolustusjärjestelmä "Millainen puolustusjärjestelmä Suomessa mielestäsi tulisi olla?" Kuva Yleinen asevelvollisuus miehille ja vapaaehtoinen varusmiespalvelus naisille Vapaaehtoinen varusmiespalvelus

Lisätiedot

DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015

DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015 DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015 Oikeusministeriö 3.12.2015, Helsinki Sami Borg Elina Kestilä-Kekkonen Jussi Westinen Demokratiaindikaattorit 2015 Kolmas oikeusministeriön demokratiaindikaattoriraportti (2006,

Lisätiedot

VEROILLA JA VAROILLA

VEROILLA JA VAROILLA VEROILLA JA VAROILLA LÄHITAPIOLAN SELVITYS TERVEYS- JA HYVINVOINTIPALVELUJEN TULEVAISUUDESTA SUOMESSA Melina Mäntylä & Juha Vekkilä 27.5.2015 TUTKIMUSKOKONAISUUDESTA YLEISESTI Tutkimuksella haluttiin tuoda

Lisätiedot

Ajankohtaista päihdepolitiikasta. Kristiina Hannula 24.3.2012

Ajankohtaista päihdepolitiikasta. Kristiina Hannula 24.3.2012 Ajankohtaista päihdepolitiikasta Kristiina Hannula 24.3.2012 2 Kansanterveysjärjestöjen ja alkoholielinkeinon suhde Terveyden edistämisen keskuksen Päihde-ja mielenterveysfoorumin nimeämä työryhmä pohti

Lisätiedot

Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen

Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana Suvi Tuominen Mikä KAVI? Kansallinen audiovisuaalinen arkisto ja Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus yhdistyivät 1.1.2014 Lakisääteisiä tehtäviä mm. audiovisuaalisen

Lisätiedot

Työsuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj

Työsuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj Työsuhdesairaanhoitotyönantajan velvollisuus vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj 1 2005 Nokia Työsuhdesairaanhoito.ppt / 2005-09-29 / JS Käsitteen määrittely Työsuhdesairaanhoito

Lisätiedot

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 ETTA PARTANEN MEIJU AHOMÄKI SAMU HÄMÄLÄINEN INNOLINK RESEARCH OY TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Reserviläisliiton 2013 tutkimusraportti. Tutkimuksella selvitettiin

Lisätiedot

HYVINVOINNIN RAHOITTAMINEN

HYVINVOINNIN RAHOITTAMINEN HYVINVOINNIN RAHOITTAMINEN Talous tutuksi -koulutus Syksy 2014 Piritta Poikonen Asiantuntija 1 HENKILÖRISKIT UHKAAVAT HYVINVOINTIA Tapaturma Työttömyys Työkyvyttömyys Sairastuminen Puolison tai huoltajan

Lisätiedot

MILLAINEN SOSIAALITURVA JA SEN RAHOITUS? Sinikka Näätsaari 6.6.2015

MILLAINEN SOSIAALITURVA JA SEN RAHOITUS? Sinikka Näätsaari 6.6.2015 MILLAINEN SOSIAALITURVA JA SEN RAHOITUS? Sinikka Näätsaari 6.6.2015 1 TIIVISTYS: TYÖHÖN PERUSTUVA MALLI Työ mahdollistaa hyvän sosiaaliturvan ja julkiset palvelut = hyvinvointiyhteiskunnan Pohjoismainen

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Hyvinvoiva kansalainen työelämässä

Hyvinvoiva kansalainen työelämässä Hyvinvoiva kansalainen työelämässä Tampereen yliopiston terveystieteen laitos Hyvinvoinnin tulkintoja 1. Ulkoisesti arvioitu vs. koettu Ulkoisesti (yhteisesti) arvioitu Tunnuslukuja: suhteellinen köyhyys

Lisätiedot

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille?

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Maailman Alzheimer -päivän muistiseminaari 20.9.2013 Seminaarin teema: Välitä Timo Järvensivu, KTT, tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu KESTÄVÄ

Lisätiedot

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1 Demokratiakehitys Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Helsinki, 12.11.2014 Juhana Aunesluoma Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies / Juhana Aunesluoma

Lisätiedot

Yksityinen varautuminen hoivamenoihin

Yksityinen varautuminen hoivamenoihin Yksityinen varautuminen hoivamenoihin Kuopio 10.2.2011 Minna Kohmo 10.2.2011 1 Sisältö Ikärakenteen muutos Esimerkkejä eläkeaikaan varautumisen vaihtoehdoista Asiakkaiden tarpeet Public/private partnership

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tavoitteet: Ymmärtää keskeinen lainsäädäntö sukupuolten välisestä tasa-arvosta organisaation näkökulmasta Ymmärtää sukupuolten välisen tasa-arvon

Lisätiedot

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa?

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Valtakunnallinen harvaan asuttujen alueiden turvallisuusseminaari Mikkeli 29.1.2013 Ari Evwaraye Sisäministeriö 29.1.2013 Sisäisen

Lisätiedot

NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE?

NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE? NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE? Anne Ilvonen innovointipäällikkö, OK-opintokeskus 1 ESITYKSEN RAKENNE 1. Järjestöt lähidemokratian tukena -hanke 2. Nuoret ja verkko(vaikuttaminen)

Lisätiedot

Kommentti Yksilön ääni -kirjaan. Timo Hämäläinen

Kommentti Yksilön ääni -kirjaan. Timo Hämäläinen Kommentti Yksilön ääni -kirjaan Timo Hämäläinen Maailmantalouden murros ja hyvinvointivaltion haasteet dominoivat yhteiskunnallista keskustelua - arkielämän hyvinvoinnin murros jäänyt huomiotta Talous

Lisätiedot

Omaehtoinen varautuminen vanhuuden varalle Suomessa

Omaehtoinen varautuminen vanhuuden varalle Suomessa Omaehtoinen varautuminen vanhuuden varalle Suomessa Kansalaisten ja poliittisten päättäjien näkemyksiä omaehtoisesta varautumisesta ja hyvinvointipalveluiden rahoituksesta Scandic Simonkenttä 21.1.2015

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Tiedosta hyvinvointia 1 Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Marita Sihto Stakes Tiedosta hyvinvointia 2 Esityksen sisältö! Terveyspolitiikan

Lisätiedot

Selvitys terveyspalvelujen tulevaisuudesta Suomessa

Selvitys terveyspalvelujen tulevaisuudesta Suomessa Selvitys terveyspalvelujen tulevaisuudesta Suomessa Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti terveyspolitiikan vaikuttajien parissa tutkimuksen

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Direktiivi tasa-arvosta tavaroiden ja palveluiden tarjonnassa

Direktiivi tasa-arvosta tavaroiden ja palveluiden tarjonnassa EU-tuomioistuimen tasa-arvotuomio ja sen vaikutukset Suomen aktuaariyhdistys 21.9.2011 Vakuutusasiantuntija Mari Pekonen-Ranta Direktiivi tasa-arvosta tavaroiden ja palveluiden tarjonnassa Miesten ja naisten

Lisätiedot

Omaisuus ja hoiva eri omaisuuslajit vanhushoivan rahoituksessa. 10.11.2011 Markus Lahtinen

Omaisuus ja hoiva eri omaisuuslajit vanhushoivan rahoituksessa. 10.11.2011 Markus Lahtinen Omaisuus ja hoiva eri omaisuuslajit vanhushoivan rahoituksessa 10.11.2011 Markus Lahtinen Teemat Sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja hoivan rahoitus: Mistä rahat vanhushoivan rahoitukseen tulevaisuudessa?

Lisätiedot

KANSAN ARVOT TUTKIMUKSEN TULOKSET JA TULKINTA

KANSAN ARVOT TUTKIMUKSEN TULOKSET JA TULKINTA ARVOPANEELI VAIKUTTAJA- HAASTATTELUT KVALITATIIVINEN ANALYYSI KYSELY- TUTKIMUKSEN HYPOTEESIT JA SUUNNITTELU MÄÄRÄLLINEN TUTKIMUS KVANTITATIIVINE N ANALYYSI KANSAN ARVOT TUTKIMUKSEN TULOKSET JA TULKINTA

Lisätiedot

Näkökulmia energiayhtiöiden sosiaalisen median strategiatyöhön

Näkökulmia energiayhtiöiden sosiaalisen median strategiatyöhön Näkökulmia energiayhtiöiden sosiaalisen median strategiatyöhön 1 Saatteeksi Sosiaalinen media on tullut jäädäkseen. Monissa yrityksissä parhaillaan pohditaankin, miten suhtautua ja osallistua tähän uuteen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen

Lasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen Lasten ja nuorten osallisuus Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen Semmonen pikkunen huoli tutkimus lastensuojelun arviointikeskusteluista (1996) Lasten? Kaste / Turku 2011 Mitä

Lisätiedot

Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella 2015-2019?

Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella 2015-2019? Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella -2019? KAKS - Kunnallisalan kehittämissäätiön tuoreimmassa vuoden Ilmapuntari-tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten näkemyksiä siitä,

Lisätiedot

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2010

SUOMI EUROOPASSA 2010 Haastattelu- ja tutkimuspalvelut Kohdenumero: SUOMI EUROOPASSA ITSETÄYTETTÄVÄ LOMAKE A H. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rengastakaa, kuinka paljon tai vähän

Lisätiedot

Eläkejärjestelmän luonne ja luottamus päätöksentekoon

Eläkejärjestelmän luonne ja luottamus päätöksentekoon Eläkejärjestelmän luonne ja luottamus päätöksentekoon Ville-Pekka Sorsa SoGE, University of Oxford Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, Helsingin yliopisto Esitelmä Työeläkepäivällä 2010 Helsingin

Lisätiedot

Kun mikään ei riitä vai riittäisikö jo?

Kun mikään ei riitä vai riittäisikö jo? Kun mikään ei riitä vai riittäisikö jo? Riikka Aro, Terhi-Anna Wilska riikka.aro@jyu.fi, terhi-anna.wilska@jyu.fi Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos PL 35, 40014 Jyväskylän yliopisto Tutkimuksen

Lisätiedot

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008 Haastattelu- ja tutkimuspalvelut A SUOMI EUROOPASSA 2008 ITSETÄYTETTÄVÄ LOMAKE GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rengastakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus

Lisätiedot

Turvallisempi huominen

Turvallisempi huominen lähiturvallisuus 3STO Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti 23.01.2013 Tulevaisuuden usko Minkälaisena näet tulevaisuuden? Uskotko, että saat tukea ja apua, jos sitä tarvitset? Sosiaalinen

Lisätiedot

oppimateriaali maailman kuvalehti kumppani nro 9/2010 hyvä yhteyshenkilö,

oppimateriaali maailman kuvalehti kumppani nro 9/2010 hyvä yhteyshenkilö, maailman kuvalehti kumppani nro 9/2010 oppimateriaali oppimateriaali sisältää kysymykset oppilaille tai opettajalle ideoinnin tueksi. hyvä yhteyshenkilö, Ohessa Maailman Kuvalehti Kumppaniin liittyviä

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Esityslista Kestävä kehitys

Esityslista Kestävä kehitys Esityslista Kestävä kehitys Tasa-arvo, Integraatio ja Moninaisuus Ympäristö Saamen kielen käyttö Yhteenveto Kestävä kehitys Kehitys, joka huolehtii meidän tarpeistamme vaarantamatta tulevien sukupolvien

Lisätiedot

Vakuutuksilla turvaa pahan päivän varalle Henkilövakuutukset antavat tärkeää turvaa elämän eri tilanteissa. Vakuutusyhtiö Turvan henkilövakuutusten avulla voit varautua esimerkiksi sairauden tai tapaturman

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009 EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009 1 KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 2 2 MITKÄ ASIAT HUOLESTUTTAVAT,

Lisätiedot

***I MIETINTÖLUONNOS

***I MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 12.7.2010 2010/0137(COD) ***I MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luettelon

Lisätiedot

Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II

Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II pj Tanja Matikainen, Janakkalan kunta siht. Reetta Sorjonen, Hämeen liitto Tehtävä 1. Valitkaa taulukosta

Lisätiedot

Maailmankansalaisen etiikka

Maailmankansalaisen etiikka Maailmankansalaisen etiikka Olli Hakala Maailmankansalaisena Suomessa -hankkeen avausseminaari Opetushallituksessa 4.2.2011 Maailmankansalaisen etiikka Peruskysymykset: Mitä on maailmankansalaisuus? Mitä

Lisätiedot

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta tärkeänä ja haluaa osallistua sen tuottamiseen ja ylläpitää

Lisätiedot

Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011

Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011 Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011 Lähtökohdat Briitta Koskiaho Kumppanuuden sosiaalipolitiikkaa Ilmestyy 2012 alussa

Lisätiedot

Osuva-kysely Timo Sinervo

Osuva-kysely Timo Sinervo Osuva-kysely Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Kunnat ja organisaatiot Kunta Vastaajat Jyväskylä 977 Eksote 1065 Länsi-Pohja 65 Akseli 59 Laihia-Vähäkyrö 52 Kaksineuvoinen 33 Terveystalo 31 Jyväskylän hoivapalv.

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja hyvinvointi: Länsimaisen arkielämän politiikka. Liisa Häikiö

Ilmastonmuutos ja hyvinvointi: Länsimaisen arkielämän politiikka. Liisa Häikiö Ilmastonmuutos ja hyvinvointi: Länsimaisen arkielämän politiikka Liisa Häikiö Idea: Ongelman määrittely: mistä on kysymys? Miten ongelma on mahdollista ratkaista? Hyvinvointi: Mitä se on? Sosiaalipolitiikka:

Lisätiedot

LAPSET JA BIOPANKIT. Valvira 25.11.2014. Jari Petäjä

LAPSET JA BIOPANKIT. Valvira 25.11.2014. Jari Petäjä LAPSET JA BIOPANKIT Valvira 25.11.2014 Jari Petäjä 1 Lasten elämänkaari sairaanhoidon näkökulmasta Aikuisten hoito kasvu ja kehitys perhe ja vanhemmuus raha, taudit potilaan hoitomyöntyvyys 0 ikä 16 25

Lisätiedot

Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita

Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita Kommentoitu esitysmateriaali: http://www.futurasociety.fi/2007/kesa2007/hamalainen.pdf

Lisätiedot

HE 180/2002 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE 180/2002 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkelain 9 a :n kumoamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työntekijäin eläkelakia siten, että jatkossa Suomessa

Lisätiedot

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2521 Nuorisobarometri 1995 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA? ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan

Lisätiedot

IKÄIHMISET YHTEISKUNNASSA: kohti arjen osallisuutta

IKÄIHMISET YHTEISKUNNASSA: kohti arjen osallisuutta AIJJOOS-HANKE Päätösseminaari 21.11.2012 IKÄIHMISET YHTEISKUNNASSA: kohti arjen osallisuutta Jyrki Jyrkämä Sosiaaligerontologia, sosiologia Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Henkivakuutussopimusten ehtojen muuttaminen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta

Henkivakuutussopimusten ehtojen muuttaminen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta Kannanotto 1/2013 1 (5) Henkivakuutussopimusten ehtojen muuttaminen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta 1 Yleistä 2 Säädöstausta Henkivakuutusyhtiöt solmivat asiakkaidensa kanssa pääsääntöisesti

Lisätiedot

Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa

Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Kun kulttuurit kohtaavat - opettajana monikulttuurisessa oppimisympäristössä - seminaari, SOOL, Helsinki 11.3.2011 Jari

Lisätiedot

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

MITEN VOISIMME VARAUTUA HYVINVOINTIMME RAHOITTAMISEEN ELÄMÄN EHTOOPUOLELLA? Piia-Noora Kauppi 10.4.2013

MITEN VOISIMME VARAUTUA HYVINVOINTIMME RAHOITTAMISEEN ELÄMÄN EHTOOPUOLELLA? Piia-Noora Kauppi 10.4.2013 MITEN VOISIMME VARAUTUA HYVINVOINTIMME RAHOITTAMISEEN ELÄMÄN EHTOOPUOLELLA? Piia-Noora Kauppi 10.4.2013 1 LUOTTAMUS ON HYVINVOINNIN YTIMESSÄ 2 FINANSSIALAN MALLI, JOKA HYLÄTTIIN Säästäminen verokannustettua

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Vaikeaa, niin vaikeaa

Vaikeaa, niin vaikeaa Vaikeaa, niin vaikeaa Alueellistaminen median silmin Alueellistaminen puolimatkan krouvissa -seminaari Helsingissä 13.5.2009 Alma Media Corporation / Presentation name / Author 14/05/2009 1 Termeillä politiikkaa

Lisätiedot

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 TAUSTATIEDOT TUTKIMUKSEN TOTEUTUS & TIETOA VASTAAJISTA! Sähköpostikutsu Päihteet työelämässä - tutkimukseen

Lisätiedot

Torjutaanko sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamisella syrjäytymistä

Torjutaanko sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamisella syrjäytymistä Torjutaanko sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamisella syrjäytymistä Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 6.5.2010 Reijo Väärälä 6.5.2010 Kokemukset muualta Britannia, Saksa, Hollanti, Ruotsi Kilpailu

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Yksilön ja yhteisön etu vastakkain? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Kliininen laitos, Turun yliopisto

Yksilön ja yhteisön etu vastakkain? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Kliininen laitos, Turun yliopisto Yksilön ja yhteisön etu vastakkain? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Kliininen laitos, Turun yliopisto EETTINEN LÄHTÖKOHTA HELSINGIN JULISTUS (Artikla 8): Vaikka lääketieteellisen tutkimuksen

Lisätiedot

Yliopistojen rahoitusjärjestelmän. - opiskelijoiden ideoita -

Yliopistojen rahoitusjärjestelmän. - opiskelijoiden ideoita - Yliopistojen rahoitusjärjestelmän kehittäminen - opiskelijoiden ideoita - Kysyttiin 1) Millaisia asioita yliopistoissa voisi ja pitäisi mitata? Miten nämä kriteerit voisivat vaikuttaa yliopistojen rahoitukseen?

Lisätiedot

Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina

Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina Lauri Korkeaoja Hallituksen puheenjohtaja Teemat 1) Järjestöt Suomessa 2) Sosiaali ja terveyssektorin erityispiirteitä suomalaisessa yhteiskunnassa 3) Sote järjestöt

Lisätiedot

Haittoja vähentävää työtä 15 vuotta Suomessa: mitä seuraavaksi?

Haittoja vähentävää työtä 15 vuotta Suomessa: mitä seuraavaksi? Haittoja vähentävää työtä 15 vuotta Suomessa: mitä seuraavaksi? Riikka Perälä Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos Center for Researchon Addiction, Control and Governance Terveysneuvontatyötä

Lisätiedot

Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko

Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko STETEn seminaari 20.2.2009 Erityisasiantuntija Karoliina Honkanen Puolustuspoliittinen osasto Esityksen sisältö Toimintaympäristö

Lisätiedot

Kansalaisyhteiskunta järjestöt mukaan. Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti

Kansalaisyhteiskunta järjestöt mukaan. Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti Kansalaisyhteiskunta järjestöt mukaan Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti Sisäisen turvallisuuden kehittäminen 06.09.2013 Järjestöillä erilaisia rooleja Kansalaisyhteiskunta on laajempi

Lisätiedot

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisi-illuusio Jussi Ahokas Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisin syövereissä Julkisen sektorin velkaantuminen nopeutunut kaikissa länsimaissa Julkinen velkaantuminen

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

SAATTEEKSI. Tutkimuksen virhemarginaali on 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa.

SAATTEEKSI. Tutkimuksen virhemarginaali on 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa. 1 SAATTEEKSI Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) haastattelututkimuksessa on selvitetty kansalaisten mielipiteitä Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta. Lisäksi kysyttiin Suomen

Lisätiedot

Reserviläisliiton kunniajäsenen, kansanedustaja Markku Pakkasen juhlapuhe Porvoon Reserviläiset ry:n 60-vuotisjuhlassa 30.4.2016, Café Cabriole

Reserviläisliiton kunniajäsenen, kansanedustaja Markku Pakkasen juhlapuhe Porvoon Reserviläiset ry:n 60-vuotisjuhlassa 30.4.2016, Café Cabriole Julkaisuvapaa 30.4.2016 kello 18.00 Reserviläisliiton kunniajäsenen, kansanedustaja Markku Pakkasen juhlapuhe Porvoon Reserviläiset ry:n 60-vuotisjuhlassa 30.4.2016, Café Cabriole Kunnioitetut sotiemme

Lisätiedot

ZA4884 Flash Eurobarometer 248 (Towards a safer use of the Internet for children in the EU a parents' perspective)

ZA4884 Flash Eurobarometer 248 (Towards a safer use of the Internet for children in the EU a parents' perspective) ZA4884 Flash Eurobarometer 248 (Towards a safer use of the Internet for children in the EU a parents' perspective) Country Specific Questionnaire Finland PARENTS OF CHILDREN BETWEEN 6 17 Q0. Onko taloudessanne

Lisätiedot