Turva ARKTIKSEN VALTAPELI YKSITYISVAKUUTUKSET JA SOSIAALITURVA EROON ASEVELVOLLISUUDESTA? LAURA HORN. yhteiskunnallinen aikakauslehti #2/2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Turva ARKTIKSEN VALTAPELI YKSITYISVAKUUTUKSET JA SOSIAALITURVA EROON ASEVELVOLLISUUDESTA? LAURA HORN. yhteiskunnallinen aikakauslehti #2/2014"

Transkriptio

1 yhteiskunnallinen aikakauslehti #2/2014 Turva ARKTIKSEN VALTAPELI YKSITYISVAKUUTUKSET JA SOSIAALITURVA EROON ASEVELVOLLISUUDESTA? LAURA HORN

2 Tarkastelukulmani voi vaikuttaa pehmeältä siinä todellisuudessa, jossa on kyse pyssyistä ja pommeista. Nähdäkseni turvallisuuskäsitykset muodostuvat kuitenkin juuri tällä politiikan ja yhteisöllisyyden pehmeällä tunnetasolla. emma hutchison Peruste on voittoa tavoittelematon neljä kertaa vuodessa ilmestyvä yhteiskunnallinen aikakauslehti. Julkaisun voi tilata maksutta osoitteesta Päätoimittaja: Kuutti Koski Toimituskunta: Elina Aaltio, Rita Dahl, Teppo Eskelinen, Sakari Laurila, Johanna Perkiö & Elina Vainikainen Graafinen suunnittelu ja taitto: Anna Kalso Kannen kuva: Christelle Mas (Poire toxique N 1) Julkaisija: Vasemmistofoorumi Osoite: Peruste / Vasemmistofoorumi, Lintulahdenkatu 10, Helsinki Paino: Miktor/Vammalan Kirjapaino Oy ISSN X Peruste on Kulttuuri-, mieli pide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsen. Osuuskunta Tradeka-yhtymä on tukenut tämän julkaisun tuottamista. 2014

3 002 Kuutti Koski Turva haltuun pääkirjoitus TURVA 006 Jyri Liukko Yksityisvakuutukset ja sosiaaliturva mihin suuntaan olemme menossa? 012 Inari Juntumaa Turvan tunne ja muutokset ihmisten arvoissa 018 Elina Vainikainen kolumni Nettinamusedät ja turvateknologiat 022 Joona Mielonen / Tuuli Vuori debatti Tulisiko asevelvollisuus lakkauttaa? 032 Ashleigh Croucher Ilmastopolitiikka osana kansainvälistä turvallisuuspolitiikkaa: menestystarina vai puhallus? 036 Cameron Harrington Ympäristöturvallisuus arktisella alueella: valtapeli vs. kestävä turvallisuus 042 Suvi Auvinen Suomen Vastarintaliike terroristijärjestö vai joukko yksittäistapauksia? 050 Karla Malm Paperittomien terveydenhuoltopalvelut ja turva 056 Lucas Pardo Epäjärjestyksen hallinnointi avoimessa mahdollisuusyhteiskunnassa HAASTATTELU 062 Kuutti Koski Euroopan vasemmisto päätön kana? Haastattelussa Laura Horn KIRJOITUSKILPAILUN VOITTAJA 068 Jussi Ahokas Suomalaisen aluepolitiikan tulevaisuuden vaihtoehdot PERUSTELUJA 079 Rita Dahl Mineraalistrategia toimivaksi KIRJAT 083 John Quiggin: Zombitalous (Matti Ylönen) 085 Jussi Ahokas & Lauri Holappa: Rahatalous haltuun (Paavo Järvensivu) TAITEILIJA 088 Taiteilijan esittely: Christelle Mas

4 002 PÄÄKIRJOITUS Peruste # turva haltuun krainan kriisi sai alkunsa viime vuoden puolella ja se on kiihtynyt pitkin kevättä. Venäjän toimien myötä myös Suomessa leimahti puolustuspoliittinen keskustelu. Erityisesti Nato-jäsenyyden puuhaajat saivat lisää vettä myllyynsä. Myös itsenäisen puolustuksen vahvistamisen kannattajat ovat käyttäneet tilanteen hyväksi. Esimerkiksi puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö haikaili kansainvälisellä Ottawan sopimuksella kiellettyjä jalkaväkimiinoja takaisin. Kun on puhe turvallisuudesta, äänessä ovat yleensä ammattisotilaat, poliisivirkamiehet, poliitikot, diplomaatit, turvallisuuspolitiikkaan erikoistuneet toimittajat (useimmiten verrattain iäkkäät ja miespuoliset sellaiset) sekä erilaiset turvallisuusspesialistit. Yhteiskuntatieteissä turvallisuus on leimallisesti kansainvälisen politiikan tutkimusalaa. Uuden-Seelannin kansallisen rauhan- ja konfliktintutkimuskeskuksen johtajan Kevin Clementsin mukaan tämä on johtanut tilanteeseen, jossa kansalliset turvallisuuseliitit määrittävät, mitä turvallisuus on. Turvallisuus taipuukin varsin monen poliittisen pyrkimyksen perusteluksi. Sillä voidaan oikeuttaa vaikkapa ilmaisunvapauden rajoittamista (kuten Helsingin vappumarssilla) tai joka puolelle ulottuvaa valvontaa (esimerkiksi turvakameroita). Turvallisuus on äärimmäisen poliittinen asia. Ei ole mitenkään itsestään selvää, mistä puhutaan, kun puhutaan turvallisuudesta, tai kenen turvallisuudesta on kyse. Yhä uusista asioista onkin alettu puhua turvallisuuspoliittisina kysymyksinä. Politiikantutkimuksen termein ilmiöitä turvallistetaan. Poliitikot ja aktivistit ovat esimerkiksi tuoneet ilmastonmuutoksen turvallisuuspoliittiseen keskusteluun (ks. Ashleigh Croucherin artikkeli). Heidän ajatuksenaan on ollut, että kun aihe saadaan kovan politiikan piiriin, muutkin ottavat sen vakavasti. Croucher suhtautuu epäillen ilmastokysymysten turvallistamisen strategiaan. Hänen mukaansa aihe on päässyt tärkeisiin pöytiin, mutta se, kenen pitäisi turvata ketä ja miltä uhilta, on noiden pöytien äärellä varsin epäselvää. Cameron Harrington tarkastelee ilmastonmuutoksen ja turvallisuuspolitiikan suhdetta tekstissään konkreettisella tapauksella. Hän analysoi, kuinka ympäristöturvallisuus on jäänyt Arktiksella perinteisen turvallisuuslogiikan yliajamaksi. Arktisen alueen valtiot näkevät jään sulamisesta seuraavan tilanteen lähinnä kansainvälisenä valtapelinä ja kilpailuna uusista luonnonresursseista. Arktista militarisoidaan kaiken aikaa. Turvallistamisen ongelman ydin on

5 003 siinä, että turvallisuus on käsitteenä hyvin voimakkaasti kiinni sotastrategisessa puheessa ja kansallisten etujen politiikassa. Sitä on lähes mahdoton ottaa uudella tavalla haltuun. Turvan käsitteellä ei ole samaa sotastrategista painolastia. Tämän vuoksi Perusteen teemaosion aiheena onkin turva, eikä turvallisuus. Turvan voi ajatella viittaavan yleisesti vaarojen, uhkien ja riskien poissaoloon sekä turvallisuuden tunteeseen. Turva on suhteellinen käsite: täysin turvallista tilaa tuskin on olemassa. Numerossa käsitellään myös perinteistä turvallisuuspolitiikkaa (ks. asevelvollisuutta käsittelevä debatti), mutta olemme pyrkineet lähestymään turvan kannalta olennaisia yhteiskunnallisia kehityskulkuja huomattavasti laajemmalla skaalalla. Teemaosiossa käsitellään esimerkiksi turvakäsitysten ja turvan merkityksen muutoksia, lasten ja nuorten nettiturvallisuutta, sitä kenelle terveyspalvelujen turvan ajatellaan kuuluvan sekä vakuutusjärjestelmän luomaa turvaa. Julkinen sosiaalivakuutusjärjestelmä on ollut eritoten Pohjoismaissa keskeinen tekijä sekä turvan tunteen luomisessa että konkreettisen turvan takaamisessa. Yksityisvakuutusten lisääntyminen on kuitenkin ollut vallitseva kehityssuunta jo parin vuosikymmenen ajan (ks. Jyri Liukon artikkeli). Viime vuosina ovat yleistyneet erityisesti lasten yksityiset sairausvakuutukset. Yksityisen turvan merkitys on korostunut (ks. myös Lucas Pardon artikkeli). Arvotutkimusten perusteella turvallisuuden merkitys on yleisesti lisääntynyt Suomessa viime vuosina (ks. Inari Juntumaan artikkeli). Juntumaan mukaan turva on asia, jota ihmiset kaipaavat silloin, kun siitä on puutetta. Tämä on yksi syy siihen, miksi aihetta on syytä käsitellä. Kevin Clementsin mainitsemat kansalliset turvallisuuseliitit tuskin tulevat kriittisesti miettimään turvan muutosta nyky-yhteiskunnassa tai sitä, miten turva toteutuu tai on toteutumatta yhteiskunnan eri kerroksissa. Jonkun muun on otettava turva haltuun. Turvallisia lukuhetkiä! Kuutti Koski Päätoimittaja Ps. Perusteen julkaisija Vasemmistofoorumi järjesti tänä keväänä aluepolitiikka-aiheisen kirjoituskilpailun. Lue voittajateksti sivulta 68. KEVIN CLEMENTSIN MAINITSEMAT KANSALLISET TURVALLISUUSELIITIT TUSKIN TULEVAT KRIITTISESTI MIETTIMÄÄN TURVAN MUUTOSTA NYKY-YHTEISKUNNASSA TAI SITÄ, MITEN TURVA TOTEUTUU TAI ON TOTEUTUMATTA YHTEISKUNNAN ERI KERROKSISSA.

6 004 Peruste #2 2014

7 Yksityisvakuutukset ja sosiaaliturva mihin suuntaan olemme menossa? 005 Christelle Mas Toxic Pear II. Piirustus. (100 x 70 cm). 2013

8 006 Peruste # turva YKSITYIS- VAKUUTUKSET JA SOSIAALITURVA MIHIN SUUNTAAN OLEMME MENOSSA? Luottamus hyvinvointivaltioon perustavanlaatuisena takaajana on Suomessa vahva. Jos vapaaehtoisista vakuutuksista alkaa kuitenkin tulla yhä yleisempiä, niiden merkitys ihmisten toimeentulon turvaajana lisääntyy. Tämä nostaa esiin uudenlaisia kysymyksiä vakuutusten ehtojen ja vakuutusjärjestelmän oikeudenmukaisuudesta. jyri liukko

9 Yksityisvakuutukset ja sosiaaliturva mihin suuntaan olemme menossa? 007 uomalaisessa hyvinvointijärjestelmässä yksilöllisen vastuun merkitys on korostunut 1990-luvulta lähtien. Tämä näkyy monissa sosiaaliturvan uudistuksissa, esimerkiksi työttömyysturvan ja toimeentulotuen ehtojen tiukentamisessa tai siinä, miten työuraan liittyvät valinnat 18-vuotiaasta lähtien vaikuttavat aiempaa suoremmin eläketurvan tasoon. Kaiken kaikkiaan julkista hyvinvointivastuuta on pyritty rajoittamaan ja yksityiselle varautumiselle on annettu entistä suurempi painoarvo (ks. esim. Julkunen 2006) luvun näkökulmasta suomalaisen järjestelmän suunnanmuutos ei kuitenkaan näytä niin jyrkältä kuin usein on esitetty. Voidaan väittää, että sosiaalivakuutusjärjestelmän perusrakenteet eivät ole muuttuneet kovin radikaalisti. Vastaavasti vapaaehtoinen vakuuttaminen ei näytä saavuttaneen vakiintunutta asemaa sosiaaliturvan täydentäjänä tai korvaajana. Selkeä poikkeus tästä on erityisesti lasten yksityisen sairauskuluvakuuttamisen lisääntyminen: vuoden 2013 lopussa yhteensä yli suomalaisella oli vapaaehtoinen sairausvakuutus, joista lasten vakuutuksia oli lähes (Finanssialan Keskusliitto 2014). Pääkaupunkiseudulla jo yli puolella kaikista lapsista on yksityinen sairausvakuutus. Myös yritysten henkilöstölleen ottamat vapaaehtoiset sairausvakuutukset ovat yleistyneet nopeasti: vuonna 2009 niitä oli alle suomalaisella, mutta vuonna 2013 jo yli henkilöllä luvun laman jälkeen ja 2000-luvun alussa myös yksityiset eläkevakuutukset yleistyivät nopeasti (Ahonen 2008). Yksilöllisten eläkevakuutusten lukumäärä nelinkertaistui 1990-luvun puolivälin ja 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen lopun välisenä aikana. Vuonna 2010 yksilöllisiä eläkevakuutuksia oli jo noin henkilöllä (Finanssivalvonta 2012). Suotuisten veroetujen ohella yksityisen varautumisen lisääntymistä edistivät yleinen elintason nousu ja säästämismahdollisuuksien kasvu. Lisäksi huoli lakisääteisen eläketurvan riittävyydestä (ks. Kahma & Takala 2012; Tenhunen 2012) saattoi vaikuttaa asiaan luvun alussa tapahtui kuitenkin äkillinen käänne. Yksilöllisten eläkevakuutusten myynti tyrehtyi lähes kokonaan verotukien ja eläkkeen alkamiseen liittyvien ikärajojen muutosten myötä: kun vuonna 2003 yksilöllisiä eläkevakuutuksia otettiin noin kappaletta, vuonna 2013 uusien vakuutusten lukumäärä oli enää hieman yli 800. Uudet pitkäaikaissäästötilit eivät ole korvanneet yksilöllisen eläkevakuuttamisen romahdusta, sillä niitä koskevat samat tiukennetut ehdot. Samalla kun yksilölliset eläkevakuutukset menettävät merkitystään, on kuitenkin mahdollista, että työsuhteeseen liittyvien vapaaehtoisten eläkejärjestelyjen merkitys korostuu. Sosiaali-

10 008 Peruste # politiikan tutkijat Karl Hinrichs ja Olli Kangas (2003) ovat tuoneet esiin, että esimerkiksi eläke-etuuksien laskentaan vaikuttavien muutosten vuoksi aiempaa huonompaan asemaan joutuneiden henkilöiden työnantajat saattavat entistä useammin etsiä ratkaisuja kollektiivisten lisävakuutusten suunnalta. yksityisvakuutusten ehtojen oikeudenmukaisuus Kansainvälisessä keskustelussa yksityisvakuutusten kasvava merkitys on nostanut esiin uudenlaisia oikeudenmukaisuuskysymyksiä siitä, millä ehdoilla vakuutuksenhakija voi saada vakuutusturvaa. Tämä kysymys on noussut esiin erityisesti niissä maissa, joissa yksityisvakuutuksella on keskeinen merkitys osana toimeentuloturvaa. Vakuutusyhtiöiden oikeutta valikoida ja luokitella asiakkaitaan eri riskiluokkiin on alettu kyseenalaistaa aiempaa enemmän (Liukko 2010). Julkista keskustelua herättäneitä luokittelukriteereitä ovat olleet sukupuoli, vammaisuus, sairauksia ennustava geenitieto ja muut yksilölliset terveysriskit. Kyse on siis siitä, miten henkilöiden riskitaso, vakuutuskelpoisuus tai vakuutuksen hinta määritellään. Vakuutuksenottajiin kohdistuva riskiluokittelu on keskeinen markkinaehtoisen vakuutuksen heikkous, jos sitä arvioidaan kattavana toimeentuloturvan välineenä. Edellä mainituista riskitekijöistä eniten esillä on ollut sairauksia ennustava geenitieto. Suomessa vakuutusyhtiöt eivät ole nähneet tarpeelliseksi käyttää asiakasvalinnassaan ja hinnoittelussaan esimerkiksi henkilöille aiemmin tehtyjen geenitestien tuloksia, vaikka lainsäädäntö ei sitä estäkään. Mielenkiintoisinta tässä on kuitenkin se, että 1990-luvulla Euroopassa ja Yhdysvalloissa alkanut keskustelu niin sanotun geneettisen diskriminaation oikeudenmukaisuudesta on laajentunut koskemaan myös muunlaista vakuutusyhtiöiden harjoittamaa riskiluokittelua. Joissakin maissa alan asiantuntijat ovat alkaneet kyseenalaistaa vakuutettujen valikoinnin tarpeellisuutta ja välttämättömyyttä. Esimerkiksi Isossa-Britanniassa vakuutusmatemaatikkojen ammattijärjestö on todennut, että kiistely sairauksia ennustavan geenitiedon käytöstä vakuutustarkoituksiin on vain pienoismaailma paljon laajemmasta kysymyksestä: siitä, mitä on oikeudenmukaisuus suhteessa vakuutuksenottajien väliseen erotteluun vapailla vakuutusmarkkinoilla (UK Actuarial Profession 2001). Tämä keskustelu on politisoinut vakuutusyhtiöiden käytäntöjä ja samalla herättänyt henkiin kysymyksen solidaarisuudesta ja tasa-arvosta yksityisessä vakuutustoiminnassa. On huomattu, että nämä teemat voivat olla olennaisia julkisen sosiaaliturvan lisäksi myös markkinaehtoisessa toimeentuloturvassa (ks. Liukko 2013). Esimerkiksi vuonna 2012 voimaan tullut Euroopan unionin tuomioistuimen päätös, joka kieltää naisten ja miesten erilaisen hinnoittelun kaikessa vakuutustoiminnassa, on osa tätä moraalisen ja oikeudellisen ajattelutavan muutosta. Aiemmin pidettiin itsestäänselvyytenä, että yksityis- ja sosiaalivakuutus eroavat toisistaan siinä, että yksityisvakuutuksessa naisilta ja miehiltä voidaan periä eri vakuutusmaksu (sukupuolten erilaisen tilastollisen riskin perus-

11 Yksityisvakuutukset ja sosiaaliturva mihin suuntaan olemme menossa? 009 teella), kun taas sosiaalivakuutuksessa maksut tasataan. Yksityis- ja sosiaalivakuutus ovat joiltain osin lähentyneet toisiaan. Geenitiedon ja sukupuolen lisäksi kolmas kritiikkiä aiheuttanut riskiluokittelutekijä on ollut vammaisuus. Tällä hetkellä vammaisuuden käyttö vakuutuksen saamisen ehtona ja riskiluokittelukriteerinä on mahdollista sen vuoksi, että EU:n yhdenvertaisuusdirektiivi mahdollistaa direktiivistä poikkeamisen vakuutuspalveluissa. Vuoteen 2012 asti sukupuolella oli samanlainen poikkeusasema kuin vammaisuudella edelleen. Yleensä edellä kuvatun riskiluokittelun oikeudenmukaisuutta ovat kritisoineet poliitikot ja kansalaisjärjestöt. Siksi on mielenkiintoista, että myös vakuutusmatemaatikot ovat keskustelleet siitä, että riskiluokitteluun perustuvan diskriminaation oikeuttaminen vakuutustoiminnassa ei aina ole kovin vankalla pohjalla. Esimerkiksi brittiläisen vakuutusmatemaatikon Guy Thomasin mukaan vakuutuksen hinnan ja vakuutuskelpoisuuden määrittely riskiluokan mukaisesti ei ole niin välttämätöntä kuin vakuutusalalla yleensä ajatellaan: Jonkinasteisen diskriminaation välttämättömyys yksityisvakuutuksessa ei tarkoita, että julkisen vallan tulisi sallia tai hyväksyä mikä tahansa diskriminaatio, jota vakuutuksenantajat kaupallisista syistä haluavat. ( ) Yksityistä vakuutustoimintaa on vaikea harjoittaa ilman joitakin diskriminaation muotoja, esimerkiksi ilman iänmukaista diskriminaatiota. Mutta muut diskriminaation muodot eivät ole niin ratkaisevia. (Thomas 2001, 11; ks. myös Thomas 2008.) yksityisvakuutuksen sosiaalinen merkitys TÄLLÄ HETKELLÄ VAMMAISUUDEN KÄYTTÖ VAKUUTUKSEN SAAMISEN EHTONA JA RISKI- LUOKITTELUKRITEERINÄ ON MAHDOLLISTA SEN VUOKSI, ETTÄ EU:N YHDENVERTAISUUSDIREKTIIVI MAHDOLLISTAA DIREKTIIVISTÄ POIKKEAMISEN VAKUUTUS- PALVELUISSA. VUOTEEN 2012 ASTI SUKUPUOLELLA OLI SAMANLAINEN POIKKEUSASEMA KUIN VAMMAISUUDELLA EDELLEEN. Euroopan neuvoston asiantuntijaryhmä totesi vuosituhannen alussa julkaistussa raportissaan, että vakuutusyhtiön oikeus kerätä informaatiota vakuutusta hakevasta henkilöstä ei enää ole itsestään selvää (Euroopan neuvosto 2000, 31). Raportissa kysyttiin aivan uudenlainen kysymys suhteessa perinteiseen vakuutusajatteluun: milloin vakuutusyhtiön vapaus valita asiakkaansa voi ylittää vakuutuksenhakijan oikeuden saada vakuutusturvaa? Raportissa todettiin, että vakuutusalalla jännite markkinaehtoisen sopimusvapauden ja sosiaalisen vastuun välillä on voimistunut. Suomessa tällaiset kysymykset eivät kuitenkaan ole herättäneet keskustelua. Erityisesti lasten yksityisten sairausvakuutusten yleistyminen voi kuitenkin nostaa esiin vaatimuksia, että Suomessakin olisi käytävä enemmän julkista keskustelua siitä, pitäisikö vapaaehtoisen vakuutuksen olla joissain tilanteis-

12 010 Peruste # NE, JOILLA ON VARAA, VOIVAT HANKKIA ITSELLEEN KATTAVAMMAN, JOUSTAVAMMAN JA HENKILÖKOHTAISEMMIN RÄÄTÄLÖIDYN TURVAVERKON KUIN MUUT. SUUREMPI VALINNANVAPAUS OLISI KUITENKIN MAHDOLLISTA LIITTÄÄ MYÖS JULKISESTI RAHOITETTUUN TERVEYDENHUOLTOON, KUTEN ESIMERKIKSI RUOTSISSA ON TEHTY. sa yhdenvertaisesti saatavilla kaikille. Jos vapaaehtoisista vakuutuksista alkaa tulla yleisempiä, niiden sosiaalinen merkitys lisääntyy. Tällöin ne eivät ole enää harvojen luksusta, vaan niitä aletaan yhä useammin pitää välttämättöminä. Tämä puolestaan voi johtaa poliittisiin vaatimukseen yksityisvakuutuksen tiukemmasta sääntelystä lakiteitse. Toistaiseksi tällaisia vaatimuksia ei Suomessa ole esitetty. Vapaaehtoisen varautumisen lisääntymisestä huolimatta näyttää siltä, että luottamus hyvinvointivaltioon perustavanlaatuisen turvan takaajana on vahva. Erityisesti totutun elintason säilymiseen tähtäävä ansiosidonnainen sosiaalivakuutusjärjestelmä on pitänyt pintansa. Suurimmat ongelmat ovatkin tarveharkintaisessa perusturvassa sekä hoito- ja hoivapalveluiden yhdenvertaisessa saatavuudessa. Juuri tässä piilee tulevan kehityksen suurin haaste. Yksityisissä vakuutuksissa on monia hyviä puolia: ne vähentävät julkisen sektorin kustannuksia ja parantavat ihmisten toimeentuloturvaa elämän kolhuja vastaan. Kääntöpuolena on kuitenkin eriarvoisuuden lisääntyminen. Esimerkiksi yksityisiä sairausvakuutuksia hankkineet ihmiset, jotka usein kuuluvat melko hyvätuloiseen väestönosaan, voivat vakuutusten turvin ohittaa julkisen puolen jonot terveydenhoidossa ja valita itse lääkärinsä ja hoitotahonsa. Ne, joilla on varaa, voivat hankkia itselleen kattavamman, joustavamman ja henkilökohtaisemmin räätälöidyn turvaverkon kuin muut. Suurempi valinnanvapaus olisi kuitenkin mahdollista liittää myös julkisesti rahoitettuun terveydenhuoltoon, kuten esimerkiksi Ruotsissa on tehty. Kirjoittaja työskentelee erikoistutkijana Eläketurvakeskuksen tutkimusosastolla.

13 Yksityisvakuutukset ja sosiaaliturva mihin suuntaan olemme menossa? 011 lähteet: Ahonen, Kati (2008) Yksityinen eläkesäästäminen ilmiön yleistyminen ja sen syitä. Eläketurvakeskuksen keskustelualoitteita 2008:3. Euroopan neuvosto (2000) Medical Examinations Preceding Employment and/or Private Insurance: a Proposal for European Guidelines. Health and Society. Council of Europe Publishing. Hinrichs, Karl & Kangas, Olli (2003) When Is a Change Big Enough to Be a System Shift? Small System-shifting Changes in German and Finnish Pension Policies. Social Policy and Administration 37:6; Finanssialan Keskusliitto (2014). Sairauskuluvakuutus. Vakuutettujen lukumäärä pdf Finanssivalvonta (2012) Vakuutusyhtiöt. Henkivakuutus aspx. Julkunen, Raija (2006) Kuka vastaa? Hyvinvointivaltion rajat ja julkinen vastuu. Stakes, Helsinki. Kahma, Nina & Takala, Mervi (2012) Luottamus eläketurvaan. Eläketurvakeskuksen raportteja 1/2012. Liukko, Jyri (2010) Genetic Discrimination, insurance, and solidarity: an analysis of the argumentation for fair risk classification. New Genetics and Society 29:4, Liukko, Jyri (2013) Solidaarisuuskone. Elämän vakuuttaminen ja vastuuajattelun muutos. Gaudeamus, Helsinki. Tenhunen, Sanna (2012) Varautuminen eläkeaikaan vapaaehtoisen säästämisen laajuus. Eläketurvakeskuksen raportteja 5/2012. Thomas, R. Guy (2001) Genetics and Insurance: an actuarial perspective with a difference. Response to the Human Genetics Commission Public Consultation. pdf/hgc27feb.pdf. Thomas, R. Guy (2008) Loss Coverage as a Public Policy Objective for Risk Classification Schemes. The Journal of Risk and Insurance 75:4; UK Actuarial Profession (2001) Responses to the Whose hands on your genes? consultation.

14 012 Peruste # turva TURVAN TUNNE JA MUUTOKSET IHMISTEN ARVOISSA Arvot ovat elämää ohjaavia päämääriä. Arvotutkimukset osoittavat, että turvallisuuden merkitys on kasvanut Suomessa. Tämä voidaan tulkita eräänlaiseksi vastareaktioksi turvallisuuden tunnetta horjuttaville yhteiskuntamuutoksille. inari juntumaa

15 Turvan tunne ja muutokset ihmisten arvoissa 013 urvallisuus tarkoittaa paitsi konkreettista turvassa oloa, myös turvassa olemisen tunnetta. Tällöin turvallisuus on abstraktimpaa ja liittyy esimerkiksi sosiaalisten suhteiden vastavuoroisuuteen: ihminen voi saada apua sitä tarvitessaan, muut käyttäytyvät jotenkin ennustettavasti voi luottaa. Luottamuksen ja turvallisuuden yhteys ei ole yksiselitteinen. Luottamus on osa sosiaalista pääomaa; ihmisten halua toimia aktiivisesti yhdessä ilman selkeää vastiketta. Ihmisten keskinäinen solidaarisuus ja avun antaminen vahvistavat yhteisöä tavoilla, joita ei voi saavuttaa pakolla tai ohjesäännöillä. Luottamus ja yhteisöllisyyden tuntu helpottavat kaikenlaista vaihdantaa ja myös kaupankäyntiä. Luottamuksen lisääntymistä voidaan kuvata taloudellisteknisesti esimerkiksi transaktiokustannusten alenemisena. arvot elämää ohjaavina periaatteina Sujuvuus ja ennakoitavuus pohjautuvat yhteisiin arvoihin. Turvallisuuskin voidaan määritellä arvoksi. Perimmäisinä elämää ohjaavina periaatteina arvot heijastelevat laajoja yhteiskunnallisia muutoksia, kuten taloudellista kehitystä, koulutustason nousua tai demokratiakehitystä. Arvot muuttuvat hitaasti. Yhteiset arvot (tai niiden muutokset) eivät niinkään tuota yhteiskunnallisia tai organisaatiomuutoksia vaan ovat pikemmin yhteisöjä koossapitävä voima. (Schwartz & Sagiv 1995, Schwartz & Sagie 2000.) Omien arvojen vastaisesti toimiminen on ihmisille aina hankalaa ja ikävää. Toisaalta omien arvojen mukaisesti toimiminen lisää hyvinvointia ja tyytyväisyyttä elämään. Henkilöt, joiden ympäristössä olevien henkilöiden arvopreferenssit muistuttavat heidän omia preferenssejään, ovat tyytyväisiä ja voivat paremmin. Täten arvot ovat yhteydessä myös hyvinvointiin. (Sortheix 2014.) Joidenkin tutkijoiden mukaan kaikki organisaatioiden sisäiset konfliktit voidaan palauttaa arvoristiriidoiksi. Esimerkiksi johdon arvot saattavat poiketa työntekijöiden arvoista, mikä heijastuu organisaatiokulttuuriin. Tällöin työntekijät saattavat kokea toimivansa omien arvojensa vastaisesti. universaali arvomalli Kun henkilöiden arvoja tutkitaan, heille annetaan lista erilaisia määreitä (esimerkiksi palvelusten vastavuoroisuus, maailmanrauha, jännitys). Vastaajia pyydetään merkitsemään, kuinka tärkeitä mainitut määreet ovat heidän elämäänsä ohjaavina periaatteina. Shalom Schwartzin (1992) universaali arvomalli edustaa tällä hetkellä arvotutkimuksen valtavirtaa. Schwartzin mallissa on kymmenen arvotyyppiä. Malli esitetään yleensä ympyrän muotoisena, mikä havainnollistaa sitä, että kyseessä on jatkumo.

16 014 Peruste # schwartz: arvot Lähde: Schwartz 1992 itsensä ylittäminen Universalismi yhteisiä päämääriä edistävät arvot avoimuus muutokselle yksilön päämääriä edistävät arvot Itseohjautuvuus Virikkeisyys Hedonismi Suoriutuminen Valta itsensä korostaminen Hyväntahtoisuus Yhdenmukaisuus Perinteet Turvallisuus säilyttäminen Mallissa toisiaan lähellä olevat arvot esiintyvät yleensä yhdessä, eli ovat samoille henkilöille tärkeitä ja mallissa vastakkaisessa osiossa olevat arvot eivät ole. Yksilötasolla arvot muuttuvat yleensä jonkin verran esimerkiksi iän mukana. Arvomallin kymmenen arvotyyppiä jakautuvat kahteen pääulottuvuuteen. Näistä turvallisuus on osa säilyttämisulottuvuutta, joka on vastakkainen muutosvalmiusarvoille. Tämä muutosvalmius-säilyttäminen ulottuvuus on toinen mallin pääulottuvuuksista. Turvallisuuden lisäksi säilyttämisarvoja ovat perinteet ja yhdenmukaisuus. Perinteet tarkoittavat kulttuuriperinteiden (ja uskonnon) välittämiin aatteisiin sitoutumista. Ne sisältävät esimerkiksi sellaisia määreitä kuin oman elämänosan hyväksyminen ja hartaus. Yhdenmukaisuus arvona puolestaan tarkoittaa pidättäytymistä sellaisesta toiminnasta, joka rikkoo sosiaalisia normeja. Yhdenmukaisuus sisältää esimerkiksi sellaisia määreitä kuin tottelevaisuus ja kohteliaisuus. Turvallisuus sisältää arvotutkimuksissa yksilötasoa lähellä olevia määreitä (kuten perheen turvallisuus, palvelusten vastavuoroisuus) ja toisaalta yhteiskunnallisempia määreitä (kuten yhteiskunnallinen järjestys, kansainvälinen turvallisuus). Schwartzin mukaan turvallisuus on puutearvo, mikä tarkoittaa, että sen tärkeys nousee, kun se on uhattuna. Näin on tapahtunutkin: turvallisuuden tärkeys on arvotutkimusten mukaan lisääntynyt Suomessa 2000-luvulla. On syytä huomata, että turvallisuuden tärkeyden nousu ei liity esimerkiksi

17 Turvan tunne ja muutokset ihmisten arvoissa 015 siihen, että aiempaa useampi kiinnittäisi huomiota käyttäytymiseen, joka on vastoin yhteisiä normeja; siis ihmisten erilaisuuteen. Jos näin olisi, se heijastuisi yhdenmukaisuusarvoon. Kun turvallisuuden tärkeys nousee arvotutkimuksissa, se tarkoittaa, että ihmissuhteisiin ja/tai yhteiskunnalliseen turvallisuuteen liittyy aiempaa enemmän epävarmuutta. Esimerkiksi Helsingin yliopiston sosiaalipsykologian oppiaineen tutkijat ovat keränneet eri vuosikymmeninä tutkimusaineistoa Pyhtäältä. Kunta valittiin 1970-luvulla tutkimuksen keruupaikaksi, sillä se oli tuolloin monella mittarilla keskimääräinen kunta Suomessa. Turvallisuuden / säilyttämisarvojen nousu on havaittavissa kerätyssä aineistossa jo 2000-luvun mittaan 1. Ilmiötä on luonnehdittu mm. uuskonservatiivisuuden nousuksi ja uusyhteisöllisyydeksi (vrt. esim. Puohiniemi 2006). Joissain tutkimuksissa tähän on liitetty yleinen sovinnaisuus, minkä perusteella on kritisoitu esimerkiksi väitteitä yleisen yksilökeskeisyyden korostumisesta. turvallisuus ja luottamus Euroopassa kerätään joka toinen vuosi laajaa kyselyaineistoa, jossa kartoitetaan muun muassa eri maiden kansalaisten arvoja, ajankäyttöä, yhteiskunnallista vaikuttamista ja työelämää. Tästä European Social Survey aineistosta on löytynyt tukea esimerkiksi turvallisuuden ja oikeusjärjestykseen kohdistuvan luottamuksen väliselle KUN TURVALLISUUDEN TUNTEELLA JA OIKEUS- JÄRJESTELMÄÄN KOHDISTUVALLA LUOTTA- MUKSELLA ON JONKINLAINEN YHTEYS, ON SYYTÄ KYSYÄ, MITEN ESIMERKIKSI VIIME VUOSIKYMMENIEN MITTAVAT YHTEISKUNTAJÄRJESTELMÄN MUUTOKSET VAIKUTTAVAT YLEISEEN TURVALLISUUDEN TUNTEESEEN. yhteydelle. On toki myös intuitiivisesti oletettavaa, että oikeusjärjestelmän vahvistaminen lisää turvallisuutta, kun taas sen heikkeneminen vähentää turvallisuutta. Kun turvallisuuden tunteella ja oikeusjärjestelmään kohdistuvalla luottamuksella on jonkinlainen yhteys, on syytä kysyä, miten esimerkiksi viime vuosikymmenien mittavat yhteiskuntajärjestelmän muutokset vaikuttavat yleiseen turvallisuuden tunteeseen. Esimerkiksi julkishallinnon universalismin periaatteeseen 1 pohjannut toiminta on käytännössä muutettu niin kutsuttujen uuden julkishallinnon johtamisen käytäntöjen mukaisesti yksityisen sektorin kaltaiseksi toiminnaksi. Toisin sanoen hyvinvointipalvelujen tuotantoa on jo pitkään yksityistet- 1 Samat oikeudet kaikille.

18 016 Peruste # TURVALLISUUDEN TÄRKEYS ON SIIS NOUSSUT, MIKÄ ON MERKKI SIITÄ, ETTÄ SE ON UHATTUNA. SAMAAN AIKAAN MONIA YHTEISKUNNALLISIA TURVALLISUUSRAKENTEITA ON HEIKENNETTY. NÄIDEN ASIOIDEN VÄLINEN YHTEYS NÄYTTÄÄ ILMEISELTÄ. ty, ulkoistettu, kilpailutettu ja leikattu. Liiketaloudellisia mekanismeja ryhdyttiin soveltamaan julkisella sektorilla lukujen taitteessa. Sosiaalialalla on tehty paljon tutkimuksia (kts. esim. Vaarala 2011) ja selvityksiä (kts. esim. Lepoluoto & Soppela), jotka osoittavat kiistattomasti, että sosiaalipalvelut eivät kohdennu; käyttäjät eivät pääse palveluihin käsiksi. Samalla eriarvoisuus kasvaa. Muutokset näkyvät todennäköisesti turvallisuuden aiempaa suurempana arvostamisena. On kysyttävä myös sitä, kuinka nämä julkisen sektorin toimintatavan muutokset on toteutettu. Järjestelmän legitimiteetin kannalta esimerkiksi äänestysaktiivisuuden aste ei ole erityisen tärkeä. Sen sijaan legitimiteetti luodaan järjestelmän tuotospuolella eli sen kautta, miten poliittinen järjestelmä käyttää valtaansa. (Rothstein 2008.) Saman tyyppistä luottamus- ja legitimiteettikeskustelua käydään organisaatiotasolla oikeudenmukaisuuden kokemuksesta. Työntekijät/jäsenet ovat esimerkiksi silloin motivoituneimpia näkemään ylimääräistä vaivaa ja jakamaan hiljaista tietoa, kun päätöksiä tehdään oikeudenmukaisesti. Tämä niin sanottu menettelytapojen oikeudenmukaisuus sisältää esimerkiksi sen, että jokaisella, jota asia koskee, on mahdollisuus ilmaista mielipiteensä. Lisäksi päätöksenteon taustalla olevan tiedon tulisi olla riittävää ja oikeaa ja päätöksiä pitäisi voida tarvittaessa muuttaa. (Leventhal 1980.) Turvallisuuden tärkeys on siis noussut, mikä on merkki siitä, että se on uhattuna. Samaan aikaan monia yhteiskunnallisia turvallisuusrakenteita on heikennetty. Näiden asioiden välinen yhteys näyttää ilmeiseltä. Intuitiivisesti ajatellen onkin selvää, että turvallisuusrakenteiden purkaminen aiheuttaa epävarmuutta. Kiinnostavaa on, että tämä näkyy myös ihmisten arvojen muutoksissa. Kirjoittaja on sosiaalipsykologian jatkoopiskelija Helsingin yliopistossa.

19 Turvan tunne ja muutokset ihmisten arvoissa 017 lähteet: European Social Survey Lepoluoto, Suvi & Soppela Marja-Terttu (2012) Selvitys Helsingin kaupunginhallitukselle sosiaaliasiamiesten toiminnasta cdfe025999d11/sosiaaliasiamiestenselvitys_ pdf?mod=ajperes&cacheid=17a8f9004d16c e2d82ecdfe025999d Leventhal, G. S. (1980). What should be done with equity theory? New approaches to the study of fairness in social relationship. In K. Gergen, M. Greenberg, & R. Willis (Toim.), Social exchange: Advances in theory and research (pp ). Plenum Press, New York. Puohiniemi, M. (2006) Täsmäelämän ja uusyhteisöllisyyden aika. Limor, Vantaa Rothstein, Bo (2008) Creating Political Legitimacy. Electoral Democracy Versus Quality of Government. American Behavioral Scientist November : Schwartz, Shalom & Sagie, Galit (2000) Value consensus and importance. A Cross-national Study. Journal of cross-cultural psychology, Vol. 31 No. 4, Schwartz, Shalom & Sagiv, Lilah (1995) Identifying culture-specifics in the content and structure of values. Journa of cross-cultural psychology, Vol. 26 No. 1, Schwartz, Shalom (1992) Universals in the content and structure of values: Theoretical advances and empirical tests in 20 countries. Advances in Experimental Social Psychology, 25: Sortheix, Florencia (2014) Values and well-being in context: an analysis of country and group influences. Publications of the department of social research 2014:15. Unigrafia, Helsinki. Vaarama, Marja (2011) Sosiaalipolitiikan nykytila. Teoksessa Sosiaalipolitiikka, hukassa vai uuden jäljillä? Toim. Palola, Elina & Karjalainen, Vappu. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki.

20 018 KOLUMNI Peruste # turva nettinamusedät ja turvateknologiat elina vainikainen ääsin pari vuotta sitten Lontooseen asti kuuntelemaan kansainvälisten nettiturvallisuustoimijoiden näkemyksiä Insafe-verkoston konferenssiin. Minua oli varoitettu etukäteen, mutta silti leukani loksahtivat auki tämän tästä. Brittiläinen nettiturvallisuusasiantuntija käytti huomattavan paljon aikaa puheenvuorostaan hehkuttaakseen, miten hienoja sovelluksia hänen taustaorganisaationsa oli sitten viime näkemän kehittänyt. Asentamalla perheen tietokoneisiin ja älypuhelimiin erilaisia hienoja filttereitä voitaisiin estää alaikäisten pääsy sopimattomille sivustoille, tai vaikkapa blokata koko mobiilinetti. Valitettavasti nykyään vain on monissa paikoissa langattomia verkkoja, joita lapset sitten käyttävät, asiantuntija valitteli. En ollut niinkään yllättynyt siitä, miten suosittuja erilaiset parental control teknologiat olivat (ja ovat) angloamerikkalaisessa kulttuuripiirissä - huomattavasti suositumpia kuin Pohjoismaissa. Sen sijaan suorastaan jär- kytyin siitä, miten autuaaksitekevinä niitä pidettiin. Ilmeisesti brittiläisten asiantuntijoiden mielestä se, ettei yksikään Timmy tai Jennifer, 12 vuotta, näe vahingossa tissiä älypuhelimensa näytöltä, riittää suojaamaan heitä virtuaalitodellisuuden vaaroilta ja suurimmat ongelmat lasten nettiturvallisuudessa koskevat sopimattomille sisällöille altistumista. Olin hämmentynyt. Millaisessa maailmassa nämä ihmiset oikein elivät ja millaisessa he kuvittelivat lastensa elävän? Lasten ja nuorten vanhemmille suunnatut verkkoturvateknologiat ovat valtava bisnes. Teknologioiden avulla voidaan estää pääsy joko tietyille sivustoille, tietyntyyppisiin sisältöihin tai blokata tietyt sovellukset. Käytännössä kaikilla suurilla elektroniikkayrityksillä on omat virityksensä. En kiistä, etteikö filttereistä voisi joskus olla hyötyäkin. Ongelmalliseksi, ja suorastaan vaaralliseksi, asetelma muuttuu, kun teknologiaan luotetaan

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus Kuva Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus "Jos ajattelette nykyistä maailmantilaa kokonaisuutena, niin uskotteko Suomen ja suomalaisten elävän seuraavien viiden vuoden aikana turvallisemmassa vai

Lisätiedot

Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen. Arto Nokkala 21.3.2012

Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen. Arto Nokkala 21.3.2012 Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen Arto Nokkala 21.3.2012 Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen Asevelvollisuus ja muutoksen mahdollisuus: kolme näkökulmaa 1: Suomalaisen

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys merkitsee parhaimmillaan sitä, että meitä ympäröi ihmisten turvaverkko. Tarvittaessa se auttaa ja tukee

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 1.3.2017 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto 28.2.2017 1 Teemat EU:n

Lisätiedot

Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008

Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008 Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008 Otsikko Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa kuvaa Reserviläisliitosta, sekä jäsenten että ulkopuolisten silmin Esim. mitä toimintaa jäsenet pitävät

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Eduskunnan suuri valiokunta 28.9.2016 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa?

Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa? Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa? VTT Anneli Portman, Helsingin Yliopisto 3.6.2016 1 Mistä vaarat tulevat? Koemme itsemme uhatuksi joko henkilökohtaisesti tai ryhmätasolla Uhatuksi tulemisen kokemus

Lisätiedot

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus e Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus Suomen laki Suomen lainsäädännön perusperiaatteet kuuluvat kotoutuvan henkilön yleisinformaation tarpeeseen. Valitettavan usein informaatio

Lisätiedot

SOSIAALITURVA JA LUOTTAMUS. Heikki Ervasti Seminaarialustus Työeläkepäivä

SOSIAALITURVA JA LUOTTAMUS. Heikki Ervasti Seminaarialustus Työeläkepäivä SOSIAALITURVA JA LUOTTAMUS Heikki Ervasti Seminaarialustus Työeläkepäivä 20.10.2010 2 Mitä on luottamus? Sosiaalinen pääoma = yhdistystoiminta + luottamus Luottamus instituutioita kohtaan Luottamus toisia

Lisätiedot

Tulevaisuuden arvoperusta

Tulevaisuuden arvoperusta Tulevaisuuden arvoperusta Lea Pulkkinen Arvoseminaari, Seinäjoki 24.10.2012 Kulttuuriset arvo-orientaatiot (Schwartz, 2011) HARMONIA Islamilainen lähi-itä Länsi- Eurooppa Englantia puhuva alue TASA-ARVO

Lisätiedot

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle Syyrian tilanne "Syyriassa on käyty sisällissotaa jo parin vuoden ajan. Miten kansainvälisen yhteisön ja Suomen tulisi mielestänne toimia tilanteen ratkaisemiseksi?" Kyllä Ei Kuva Suomen tulisi lisätä

Lisätiedot

Vasemmistoliiton perustava kokous

Vasemmistoliiton perustava kokous VASEMMISTOLIITTO - VÄNSTERFÖRBUNDET Sturenkatu 4 00510 Helsinki Puh. (90) 77 081 Vasemmistoliiton perustava kokous 28. - 29.4.1990 - huhtikuun julistus - ohjelma - liittohallitus - liittovaltuusto Vasemmistoliiton

Lisätiedot

DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015

DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015 DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015 Oikeusministeriö 3.12.2015, Helsinki Sami Borg Elina Kestilä-Kekkonen Jussi Westinen Demokratiaindikaattorit 2015 Kolmas oikeusministeriön demokratiaindikaattoriraportti (2006,

Lisätiedot

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää?

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Tiedosta hyvinvointia KansalaisenParas 17.4.2008 Anu Muuri 1 Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Anu Muuri Kehittämispäällikkö Stakes/Sosiaalipalvelut Tiedosta hyvinvointia KansalaisParas 17.4.2008

Lisätiedot

Yksityinen varautuminen hoivamenoihin

Yksityinen varautuminen hoivamenoihin Yksityinen varautuminen hoivamenoihin Kuopio 10.2.2011 Minna Kohmo 10.2.2011 1 Sisältö Ikärakenteen muutos Esimerkkejä eläkeaikaan varautumisen vaihtoehdoista Asiakkaiden tarpeet Public/private partnership

Lisätiedot

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! VAIKUTA VALINNOILLASI

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! VAIKUTA VALINNOILLASI VAIKUTA VALINNOILLASI Oletko kyllästynyt nykyiseen yltiökapitalistiseen ja keinotteluun perustuvaan talousjärjestelmäämme, joka perustuu aineellisen ja tarpeettoman kulutuksen kasvattamiseen ja kulutuksen

Lisätiedot

VEROILLA JA VAROILLA

VEROILLA JA VAROILLA VEROILLA JA VAROILLA LÄHITAPIOLAN SELVITYS TERVEYS- JA HYVINVOINTIPALVELUJEN TULEVAISUUDESTA SUOMESSA Melina Mäntylä & Juha Vekkilä 27.5.2015 TUTKIMUSKOKONAISUUDESTA YLEISESTI Tutkimuksella haluttiin tuoda

Lisätiedot

Asevelvollisuusseminaari Hans Hellén / puheenjohtaja / Aseistakieltäytyjäliitto ry (AKL)

Asevelvollisuusseminaari Hans Hellén / puheenjohtaja / Aseistakieltäytyjäliitto ry (AKL) Asevelvollisuusseminaari 25.11.-06 Hans Hellén / puheenjohtaja / Aseistakieltäytyjäliitto ry (AKL) * Perustettu 1974 nimellä Suomen siviilipalvelusmiesliitto * nimi vaihtui toiminnan laajentuessa Aseistakieltäytyjäliitoksi

Lisätiedot

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 ETTA PARTANEN MEIJU AHOMÄKI SAMU HÄMÄLÄINEN INNOLINK RESEARCH OY TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Reserviläisliiton 2013 tutkimusraportti. Tutkimuksella selvitettiin

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2521 Nuorisobarometri 1995 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU EUROOPAN UNIONI Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU INTEGRAATIO = Euroopan yhdentyminen ja EU-maiden tiivistyvä yhteistyö o o o taloudellista poliittista sotilaallista YHDENTYMISEN TAUSTALLA TOISEN MAAILMANSODAN

Lisätiedot

Miehittämättömät ilma-alukset vakuutusalan näkökulma. RPAS-seminaari

Miehittämättömät ilma-alukset vakuutusalan näkökulma. RPAS-seminaari Miehittämättömät ilma-alukset vakuutusalan näkökulma RPAS-seminaari 29.4.2016 Vakuutusala keskeinen sidosryhmä Trafi 2014 Trafi ja LVM 2015 Tekesin työpaja Vakuutustoiminta ja älylennokit 2015 EU-tasolla

Lisätiedot

KUNNALLISEN DEMOKRATIAN TOIMIVUUS JA LUOTTAMUS PÄÄTTÄJIIN

KUNNALLISEN DEMOKRATIAN TOIMIVUUS JA LUOTTAMUS PÄÄTTÄJIIN Julkaistavissa.. klo 00.0 KUNNALLISEN DEMOKRATIAN TOIMIVUUS JA LUOTTAMUS PÄÄTTÄJIIN Usko kansanäänestyksen järkevyyteen on vähentynyt Alhaisina pysyvät äänestysprosentit niin kunnallisissa kuin valtakunnallisissakin

Lisätiedot

Sanna Lepola tuli Esko Seppäsen parlamenttiavustajaksi kymmenen vuotta sitten. Niinä vuosina europarlamentti on muuttunut paljon.

Sanna Lepola tuli Esko Seppäsen parlamenttiavustajaksi kymmenen vuotta sitten. Niinä vuosina europarlamentti on muuttunut paljon. Sanna Lepola: GUE/NGL-ryhmä on konfederaalinen Sanna Lepola tuli Esko Seppäsen parlamenttiavustajaksi kymmenen vuotta sitten. Niinä vuosina europarlamentti on muuttunut paljon. Sanna omasta puolestaan

Lisätiedot

Maailmankansalaisen etiikka

Maailmankansalaisen etiikka Maailmankansalaisen etiikka Olli Hakala Maailmankansalaisena Suomessa -hankkeen avausseminaari Opetushallituksessa 4.2.2011 Maailmankansalaisen etiikka Peruskysymykset: Mitä on maailmankansalaisuus? Mitä

Lisätiedot

Osallisuuden olot, tilat ja suhteet

Osallisuuden olot, tilat ja suhteet Osallisuuden olot, tilat ja suhteet Anna-Maria Isola, Mariitta Vaara & Sokra-koordinaatio 26.09.2016 Osallisuuden olot Ihminen kokee olevansa merkityksellinen osa kokonaisuutta. Hän tulee kuulluksi itsenään

Lisätiedot

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ Juhlaseminaari 17.11.2009 eduskunta Jarna Pasanen Maan ystävät ry SDP:n ympäristöohjelma 1969: Luonnon käytön, hoidon ja suojelun suunnittelua estävät meillä ennen kaikkea perustuslain

Lisätiedot

***I MIETINTÖLUONNOS

***I MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 12.7.2010 2010/0137(COD) ***I MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luettelon

Lisätiedot

Älyvakuutukset. Mikä muuttuu vakuutustoiminnassa? Petri Vieraankivi, johtaja Liiketoiminnan kehitys Mandatum Life. Älyvakuutukset / Petri Vieraankivi

Älyvakuutukset. Mikä muuttuu vakuutustoiminnassa? Petri Vieraankivi, johtaja Liiketoiminnan kehitys Mandatum Life. Älyvakuutukset / Petri Vieraankivi Älyvakuutukset Mikä muuttuu vakuutustoiminnassa? Petri Vieraankivi, johtaja Liiketoiminnan kehitys Mandatum Life Vakuuttamisella yhteiskunnallinen tehtävä Vakuuttaminen on väylä riskin jakamiselle Vakuuttaminen

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä. Opettajan tukimateriaali

Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä. Opettajan tukimateriaali Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä Opettajan tukimateriaali Tasa-arvo -materiaalia Diasarjaan on koottu linkkejä ja Lapin Letkan laatimaa tasa-arvomateriaalia, joita opettaja voi hyödyntää tasa- arvoa

Lisätiedot

Reserviläisliiton varapuheenjohtajan Terhi Hakolan tervehdys Savonlinnan Reserviläiset ry:n 80-vuotisjuhlassa , Ravintola Paviljonki

Reserviläisliiton varapuheenjohtajan Terhi Hakolan tervehdys Savonlinnan Reserviläiset ry:n 80-vuotisjuhlassa , Ravintola Paviljonki Julkaisuvapaa 29.10.2016 kello 16.00 Reserviläisliiton varapuheenjohtajan Terhi Hakolan tervehdys Savonlinnan Reserviläiset ry:n 80-vuotisjuhlassa 29.10.2016, Ravintola Paviljonki Kunnioitetut sotiemme

Lisätiedot

Lähtökohtana ajattelutavan alkuasetukset

Lähtökohtana ajattelutavan alkuasetukset Ekososiaalinen kehitys ja tiedonmuodostus Marjatta Bardy, tutkimusprofessori YMPÄRISTÖ JA SOSIAALIPOLITIIKKA seminaari 1.12.2011 6.12.2011 Esityksen nimi / Tekijä Marjatta Bardy 1 Lähtökohtana ajattelutavan

Lisätiedot

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Osallisuus ja kumppanuus kuntoutuksen sosiaalisina mahdollisuuksina Janne Jalava & Ullamaija Seppälä 18. 19.3.2010 1 Johdanto 18. 19.3.2010 2 Kuntoutus on monitieteellinen

Lisätiedot

Maanpuolustusjärjestöjen jäsenkysely turvallisuus- ja puolustuspoliittisista kysymyksistä. Tulokset sukupuolittain

Maanpuolustusjärjestöjen jäsenkysely turvallisuus- ja puolustuspoliittisista kysymyksistä. Tulokset sukupuolittain Maanpuolustusjärjestöjen jäsenkysely turvallisuus- ja puolustuspoliittisista kysymyksistä Tulokset sukupuolittain Taustatiedot Ensisijainen jäsenjärjestösi Maanpuolustuskiltojen liitto 12,0 % 11,7 % 17,9

Lisätiedot

ZA4884 Flash Eurobarometer 248 (Towards a safer use of the Internet for children in the EU a parents' perspective)

ZA4884 Flash Eurobarometer 248 (Towards a safer use of the Internet for children in the EU a parents' perspective) ZA4884 Flash Eurobarometer 248 (Towards a safer use of the Internet for children in the EU a parents' perspective) Country Specific Questionnaire Finland PARENTS OF CHILDREN BETWEEN 6 17 Q0. Onko taloudessanne

Lisätiedot

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro 30.1.09 Kari Laitinen Poliisiammattikorkeakoulu kari.m.laitinen@poliisi.fi 5.2.2009 sisällys Turvallisuuden luonne Strategian luonne Tutkimustyön

Lisätiedot

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Tiedosta hyvinvointia 1 Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Marita Sihto Stakes Tiedosta hyvinvointia 2 Esityksen sisältö! Terveyspolitiikan

Lisätiedot

Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma

Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma Ikärakenne Lähtökohtia Palvelujen tarve lisääntyy ja painopiste muuttuu Palveluja tuottavat työntekijät siirtyvät eläkkeelle Työvoimakilpailu

Lisätiedot

ISBN ISBN (sähkökirja) BALTO print Anna palautetta:

ISBN ISBN (sähkökirja) BALTO print Anna palautetta: TALENTUM HELSINKI 2013 Copyright Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Ea Söderberg Taitto: Maria Mitrunen ISBN 978-952-14-2036-8 ISBN 978-952-14-2037-5 (sähkökirja) BALTO

Lisätiedot

Yhteisöllinen tapa työskennellä

Yhteisöllinen tapa työskennellä Yhteisöllinen tapa työskennellä Pilvipalvelu mahdollistaa uudenlaisten työtapojen täysipainoisen hyödyntämisen yrityksissä Digitalisoituminen ei ainoastaan muuta tapaamme työskennellä. Se muuttaa meitä

Lisätiedot

Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa

Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa Jouko Karjalainen eapn-fin 29.11.2013 1 Tulkintakehikot Yksilön vastuu Yhteisöjen vastuu Yhteiskunnan vastuu 2 Mitä on köyhyys? vastentahtoinen tilanne, rajoittaa

Lisätiedot

Edustuksellisen demokratian uhat ja mahdollisuudet

Edustuksellisen demokratian uhat ja mahdollisuudet Edustuksellisen demokratian uhat ja mahdollisuudet Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman avausseminaari 16.3.2004 Heikki Paloheimo Valtio-opin laitos 20014 Turun yliopisto heikki.paloheimo@utu.fi Äänestysaktiivisuus

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä

Täyttä elämää eläkkeellä Täyttä elämää eläkkeellä Saija Ohtonen-Jones 5.2.2016 TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Punainen Risti kansainvälinen liike ja kotimainen järjestö auttaa katastrofien ja onnettomuuksien

Lisätiedot

Unohtuuko hiljainen asiakas?

Unohtuuko hiljainen asiakas? Unohtuuko hiljainen asiakas? - yhdenvertaisuuden pullonkaulat päihdepalveluissa Päihdetyön seminaari Kuopio 5.11.2015 Heidi Poikonen Sosiaalioikeuden yliopisto-opettaja Oikeustieteiden laitos Oikeudellinen

Lisätiedot

YHTEISKUNTAOPPI PERUSOPETUKSESSA

YHTEISKUNTAOPPI PERUSOPETUKSESSA YHTEISKUNTAOPPI PERUSOPETUKSESSA Katsaus 16.12 2009 OPH Tom Gullberg, akademilektor i historiens och samhällslärans didaktik (Åbo Akademi i Vasa) 16.12.2009 Åbo Akademi - Strandgatan 2-65101 Vasa 1 Yhteiskuntaoppi

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN YHTEISVALINTA VALINTAKOE

SOSIAALITYÖN YHTEISVALINTA VALINTAKOE SOSIAALITYÖN YHTEISVALINTA VALINTAKOE 2.6.2010 OSIO IA Kirjaan perustuva koe Valintakoe on yhteinen seuraaviin yliopistoihin sosiaalityön oppiaineeseen hakeville: Helsingin yliopisto Itä Suomen yliopisto,

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Talousvaliokunta,

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Talousvaliokunta, Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Talousvaliokunta, 30.9.2016 Jarno Limnéll Professori, kyberturvallisuus, Aalto-yliopisto Kyberturvallisuusjohtaja, Insta Group Oy.

Lisätiedot

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisi-illuusio Jussi Ahokas Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisin syövereissä Julkisen sektorin velkaantuminen nopeutunut kaikissa länsimaissa Julkinen velkaantuminen

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1 Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut 7.4.2011 Eva Storgårds 1 Visio Perustehtävä Kaupungin missio eli perustehtävä on palvelujen järjestäminen kansalaisille suomen ja ruotsin kielellä

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

HE 180/2002 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE 180/2002 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkelain 9 a :n kumoamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työntekijäin eläkelakia siten, että jatkossa Suomessa

Lisätiedot

Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan?

Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan? Johanna Lammintakanen FT Ma. professori Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan? Terveydenhuollon priorisointi Käsitteestä: Mistä on kyse? Muutama ajatus ilmiöstä Keskustelun,

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu

Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu ASU-vuosiseminaari, Lahti 23.-24.10.2014 Asuntopolitiikka muutoksessa konsortio Hanna Kettunen (sekä Tuula Laukkanen ja Christer Bengs) Konsortion hankkeiden

Lisätiedot

teemoihin PalKO hankkeessa

teemoihin PalKO hankkeessa Näkökulmia osallisuuden teemoihin PalKO hankkeessa Kati Närhi ja Tuomo Kokkonen Jyväskylän yliopisto / Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Aikuissosiaalityön päivät 2012 Rovaniemi PalKO: palvelut ja kansalaisosallistuminen

Lisätiedot

Kansalaisyhteiskunta, kehitys ja köyhyyden poistaminen - Ihmisoikeusneuvonantaja Rauno Merisaari UM/POL-40

Kansalaisyhteiskunta, kehitys ja köyhyyden poistaminen - Ihmisoikeusneuvonantaja Rauno Merisaari UM/POL-40 Kansalaisyhteiskunta, kehitys ja köyhyyden poistaminen - Ihmisoikeusneuvonantaja Rauno Merisaari UM/POL-40 Pääpointit Merkitseekö vahva kansalaisyhteiskunta demokratiaa ja vaurautta? Kansalaisyhteiskunnan

Lisätiedot

FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä

FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä Eduskunnan sivistysvaliokunnalle 29.2.2016/JM U-kirjelmä U 3/2016 vp FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto, FiCom ry kiittää mahdollisuudesta lausua

Lisätiedot

Tietoisemmin, vastuullisemmin, kestävämmin. Urheiluyhteisön Reilun Pelin ihanteet ja tavoitteet

Tietoisemmin, vastuullisemmin, kestävämmin. Urheiluyhteisön Reilun Pelin ihanteet ja tavoitteet Tietoisemmin, vastuullisemmin, kestävämmin Urheiluyhteisön Reilun Pelin ihanteet ja tavoitteet Jokaisen tasavertainen mahdollisuus liikuntaan ja urheiluun Liikunta ja urheilu ovat avoimia kaikille. Tasavertaisuus,

Lisätiedot

Juho Saari, johtaja KWRC, professori. UEF Hyvinvointitutkimuksen workshop, Pieksämäki 3/2011. SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN HYVINVONTI

Juho Saari, johtaja KWRC, professori. UEF Hyvinvointitutkimuksen workshop, Pieksämäki 3/2011. SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN HYVINVONTI Juho Saari, johtaja KWRC, professori. UEF Hyvinvointitutkimuksen workshop, Pieksämäki 3/2011. SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN HYVINVONTI KUKA Juho Saari, syntynyt Kalajoella1967. Väitellyt Turussa sosiaalipolitiikasta

Lisätiedot

OECD:n hallintoministerikokous Helsinki

OECD:n hallintoministerikokous Helsinki OECD:n hallintoministerikokous Helsinki 28.10.2015 Ensimmäinen Suomessa koskaan järjestetty OECD:n ministeritason kokous Suomi isännöi OECD:n hallintoministerien kokousta Helsingissä 28.10.2015. Kokouksen

Lisätiedot

KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ

KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ TARTU MAHDOLLISUUKSIIN TAI KUOLE TALENTUM PRO HELSINKI 2015 3 Copyright 2015 Talentum Media ja Kirsi Piha Kansi ja ulkoasu: Pertti Immonen, Ellun Kanat Taitto: Maria Mitrunen 978-952-14-2660-5

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan Teemaseminaari 3.12.2007 Aki Heiskanen Samanlaiset muutokset Huolimatta kunkin maan hyvinvointipalveluiden kansallisista erityispiirteistä eri maissa on

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Julkistalous, Taloudellinen valta ja Tulonjakauma (Public Economics, Economic Power and Distribution)

Julkistalous, Taloudellinen valta ja Tulonjakauma (Public Economics, Economic Power and Distribution) Julkistalous, Taloudellinen valta ja Tulonjakauma (Public Economics, Economic Power and Distribution) Marja Riihelä VATT Saikat Sarkar TAY Risto Sullström VATT Ilpo Suoniemi PT Hannu Tanninen ISY Matti

Lisätiedot

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland ZA4880 Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 239 YOUNG PEOPLE AND SCIENCE D1. Sukupuoli [ÄLÄ KYSY - MERKITSE SOPIVIN] Mies...1 Nainen...2 D2. Minkä

Lisätiedot

2/2002. Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä Tutkimus tieto SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ

2/2002. Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä Tutkimus tieto SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ Tutkimus tieto 2/2002 Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä 2002 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN USJÄRJESTÖ Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä 2002 Suomen Gallup tutki

Lisätiedot

Suomen suurin maanpuolustusjärjestö. Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta

Suomen suurin maanpuolustusjärjestö. Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta Suomen suurin maanpuolustusjärjestö Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta Jäsenkyselyn toteutus Reserviläisliiton jäsenkysely toteutettiin 19.-26.3. välisenä aikana webropol-kyselysovelluksella.

Lisätiedot

ZA5775. Flash Eurobarometer 340 (The Charter of Fundamental Rights of the European Union) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA5775. Flash Eurobarometer 340 (The Charter of Fundamental Rights of the European Union) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA77 Flash Eurobarometer 0 (The Charter of Fundamental Rights of the European Union) Country Questionnaire Finland (Finnish) EB FLASH 0 - The Europeans and the EU Charter of Fundamental Rights - FIF D

Lisätiedot

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA 012 Peruste #1 2 2015 väki ja valta PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA Puoluejäsenyyksien määrä vaihtelee suuresti Euroopan maissa. Vaihtelusta huolimatta luvut ovat

Lisätiedot

Viestinnän Keskusliitto ry esittää lausuntonaan televisiodirektiivin uudistamista koskevasta valtioneuvoston kirjelmästä U 14/2006 vp seuraavaa:

Viestinnän Keskusliitto ry esittää lausuntonaan televisiodirektiivin uudistamista koskevasta valtioneuvoston kirjelmästä U 14/2006 vp seuraavaa: 1 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnalle Helsinki 25.4.2006 Televisiodirektiivin uudistaminen Valtioneuvoston kirjelmä U 14/2006 vp Viestinnän Keskusliitto ry esittää lausuntonaan televisiodirektiivin

Lisätiedot

EUROJUSTIS-projekti: luottamus rikosoikeusjärjestelmään

EUROJUSTIS-projekti: luottamus rikosoikeusjärjestelmään EUROJUSTIS-projekti: luottamus rikosoikeusjärjestelmään Rikoksentorjuntaneuvosto 11.2.2011 Kauko Aromaa, Anniina Jokinen, Elina Ruuskanen YK:n yhteydessä toimiva Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS LAIKSI SUORAN LISÄELÄKEJÄRJESTELYN TURVAAMISESTA TYÖNANTAJAN MAKSUKYVYTTÖMYYDEN VARALTA

HALLITUKSEN ESITYS LAIKSI SUORAN LISÄELÄKEJÄRJESTELYN TURVAAMISESTA TYÖNANTAJAN MAKSUKYVYTTÖMYYDEN VARALTA Lausunto 1 (5) 11.8.2014 Työ- ja elinkeinoministeriö Lausuntopyyntö TEM/1886/03.01/2013 HALLITUKSEN ESITYS LAIKSI SUORAN LISÄELÄKEJÄRJESTELYN TURVAAMISESTA TYÖNANTAJAN MAKSUKYVYTTÖMYYDEN VARALTA Työ- ja

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto voi hyödyntää sosiaalista mediaa? Pekka Sauri Keva päivä

Miten julkinen hallinto voi hyödyntää sosiaalista mediaa? Pekka Sauri Keva päivä Miten julkinen hallinto voi hyödyntää sosiaalista mediaa? Pekka Sauri Keva päivä 17.3.2016 Maailman olennaiset muutokset 1: Tieto kaikkien saatavilla Jokaisella kansalaisella on taskussaan kaikki maailmassa

Lisätiedot

Sosiaalisten yritysten toimintaympäristön nykytila yritysten johtohenkilöiden kokemana. Elina Patana

Sosiaalisten yritysten toimintaympäristön nykytila yritysten johtohenkilöiden kokemana. Elina Patana Sosiaalisten yritysten toimintaympäristön nykytila yritysten johtohenkilöiden kokemana Elina Patana 16.11.2011 Tavoitteeni tänään Esitellä lyhyesti tutkielmani taustoja ja asiantuntijahaastatteluista koostuvaa

Lisätiedot

EUROOPPA - OIKEUS JA SISÄMARKKINAT. Juha Raitio

EUROOPPA - OIKEUS JA SISÄMARKKINAT. Juha Raitio EUROOPPA - OIKEUS JA SISÄMARKKINAT Juha Raitio TALENTUM Helsinki 2010 Joelille 2., uudistettu painos Copyright 2010 Juha Raitio ja Talentum Media Oy Kustantaja: Talentum Media Oy Kannen suunnittelu: Mika

Lisätiedot

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Tuotteita käyttävistä ihmisistä on tullut parempia mainoksia, kuin perinteisistä medioista Miksi näin on? 3

Lisätiedot

Osatyökykyiset ja työssäkäynti

Osatyökykyiset ja työssäkäynti Osatyökykyiset ja työssäkäynti Mikko Kautto, johtaja Tutkimus, tilastot ja suunnittelu 8.3.2016 Mikko_Kautto@etk.fi Esityksen aiheita Näkökulma osatyökyvyttömyyseläkkeiden suunnasta Työurien pidentämisen

Lisätiedot

Uraanikaivoskiistat ja suomalaisten käsitykset uraaniasioista Uraanikaivoksia vastustavan väen seminaari ja tapaaminen Kolilla

Uraanikaivoskiistat ja suomalaisten käsitykset uraaniasioista Uraanikaivoksia vastustavan väen seminaari ja tapaaminen Kolilla Uraanikaivoskiistat ja suomalaisten käsitykset uraaniasioista Uraanikaivoksia vastustavan väen seminaari ja tapaaminen Kolilla 3-5.8.2007 Tapio Litmanen Akatemian tutkijatohtori Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteen

Lisätiedot

ANTTI ISOKANGAS & RIKU VASSINEN

ANTTI ISOKANGAS & RIKU VASSINEN ANTTI ISOKANGAS & RIKU VASSINEN Me kirjoittajat tapasimme toisemme ensimmäisen kerran alkuvuodesta 2008 haastattelun merkeissä. Riku oli juuri aloittanut tuolloin maailman suosituimman verkkoyhteisön,

Lisätiedot

ZA6652. Flash Eurobarometer 430 (European Union Citizenship) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6652. Flash Eurobarometer 430 (European Union Citizenship) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA66 Flash Eurobarometer 0 (European Union Citizenship) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL0 European Union CitizenshipFIF D Minkä ikäinen olette? (KIRJOITA IKÄ JOS KIELTÄYTYI, KOODI ON '99') D

Lisätiedot

ZA5889. Flash Eurobarometer 373 (Europeans Engagement in Participatory Democracy) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA5889. Flash Eurobarometer 373 (Europeans Engagement in Participatory Democracy) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA889 Flash Eurobarometer 7 (Europeans Engagement in Participatory Democracy) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL 7 Participatory Democracy - FIF D Minkä ikäinen olette? (KIRJOITA IKÄ JOS KIELTÄYTYI,

Lisätiedot

Muutos, kasvu, kuntoutuminen

Muutos, kasvu, kuntoutuminen P Ä Ä K I R J O I T U S Asko Apukka ja Veijo Notkola Muutos, kasvu, kuntoutuminen Lähes kaikissa kokouksissa ja seminaareissa pidetyissä puheenvuoroissa kuntoutukselta odotetaan tuloksia ja vaikuttavuutta.

Lisätiedot

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland ZA5209 Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 269 Haluaisin kysyä muutaman kysymyksen, jotka liittyvät yhteiskuntamme muodostavien eri sukupolvien

Lisätiedot

Itsemurhasta on turvallista puhua

Itsemurhasta on turvallista puhua Itsemurhasta on turvallista puhua Vaikuttaako joku lähelläsi masentuneelta? Voisiko hän miettiä itsemurhaa? AINOA tapa tietää on kysyä asiasta suoraan. Usein ajatellaan: Ettei itsemurhia oikeasti tehdä.

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen lähtökohdat

Puolustusvoimauudistuksen lähtökohdat Asevelvollisuusjärjestelmän säilyttäminen nykyisellään Puolustusvoimauudistuksen lähtökohdat Asevelvollisuusjärjestelmä Valikoivuuden lisääminen varusmieskoulutuksessa Vapaaehtoiseen varusmiespalvelukseen

Lisätiedot

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen. Hanna Onwen-Huma

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen. Hanna Onwen-Huma Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen Hanna Onwen-Huma 7.6.2011 Ihmiset = naiset ja miehet Julkinen päätöksenteko vaikuttaa ihmisten elämään ja arkeen Ihmiset ovat naisia ja miehiä, tyttöjä ja poikia

Lisätiedot

Mitä kuva kertoo? Vastuullinen, osallistuva ja vaikuttava nuori

Mitä kuva kertoo? Vastuullinen, osallistuva ja vaikuttava nuori Mitä kuva kertoo? Luokat 5 9 Toinen aste Vastuullinen, osallistuva ja vaikuttava nuori 408 Tehtävä: Pohditaan, millaisia käsityksiä verkossa olevista kuvista saa tarkastelemalla muiden nuorten profiilikuvia.

Lisätiedot