Talousveden laatu maidontuotantotiloilla kuinka tunnistat ja ratkaiset ongelmat?

Transkriptio

1 Talousveden laatu maidontuotantotiloilla kuinka tunnistat ja ratkaiset ongelmat? Maidontuotantotilojen veden laatua on selvitetty eri puolilla Suomea v ja silloin todettiin, että veden laatu oli kemiallisilta ominaisuuksiltaan pääasiassa hyvää. Tuoreemmassa selvityksessä 2 todettiin, että maatilojen veden laadussa on vaihtelua. Osa kaivoveden laadullisista ongelmista on luonnollista alkuperää ja riippuu kaivon paikan maaperä- ja kallioperäominaisuuksista, osa on seurausta vettä likaavista toiminnoista kaivon ympäristössä. Maidontuotantorakennuksessa käytettävän veden on täytettävä alkutuotantoasetuksessa 134/2006 asetetut vaatimukset (mikrobiol. vaatimukset, haju, maku ja väri). Maidontuotantotiloilla lypsylaitteistojen ja tilasäiliöiden pesut asettavat kuitenkin erityisvaatimuksia veden laadulle. Veden heikko kemiallinen laatu voi aiheuttaa laitteistojen syöpymistä, lisääntynyttä maitokiven muodostumista ja pesutuloksen heikentymistä. Tässä tiedotteessa kerrotaan, kuinka veden laatua voidaan tarkkailla maidontuotantotiloilla ja mitä vaihtoehtoja tunnetaan ongelmien ratkaisemiseksi tai ainakin tilanteen parantamiseksi. Tiedotteen on yhteistyössä MTT:n Maitokoneet-yksikön kanssa laatinut vesiasiantuntija Simo Heininen, S & H Heininen Oy:stä. Jokioinen MTT Maitokoneet Maarit Mäki, Esa Manninen ja Kaj Nyman 1 Korkka-Niemi, K. Talousvesi haja-asutusalueella. Työtehoseuran maataloustiedote 7/2001 (536). 2 Sorvala, S., Puumala, M., Lehto, M Käyttöveden riittävyys ja laatu maatalouden suurissa tuotantoyksiköissä. MTT:n selvityksiä 108: 34 p.

2 1. Talousveden laatuvaatimukset haja-asutusalueella Sivu 2/6 Ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laatua yleisesti säätelee STM:n asetus talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista (STMp 461/2000), joka pohjautuu Euroopan Neuvoston direktiiviin (98/83/EY). Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut asetuksen (401/2001) pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista. Tällä nk. "pienellä juomavesiasetuksella" säädetään laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista sellaiselle terveydensuojelulain 16 :n mukaiselle talousvedelle, jota: - talousvettä toimittava laitos toimittaa käytettäväksi vähemmän kuin 10 m3 päivässä taikka alle 50 henkilön tarpeisiin; tai - käytetään elintarvikealan yrityksessä, johon talousveden laadunvalvonnassa ja valvontatutkimuksissa ei kunnan terveydensuojeluviranomaisen päätöksen nojalla sovelleta talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista annetun sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (461/2000) vaatimuksia; tai - yksittäiset taloudet käyttävät omaan vedenhankintaansa (talousvesikaivo). Vuonna 2006 annettu maa- ja metsätalousministeriön asetus (MMM 134 / 2006) säätää alkutuotannolle elintarviketurvallisuuden varmistamiseksi asetetuista veden laadunvaatimuksista. Asetuksessa annetaan tuotantoyksikölle vaatimukset vesilähteen käyttöönottotutkimuksesta, veden laadun valvonnasta ja vesinäytteiden tutkimustulosten säilyttämisestä. Tavoitteena voitaisiin pitää ajatusta, että kotieläintuotannon tarvitsema veden laatu tulisi olla pienten yksikköjen käyttöön annetun asetuksen laatuvaatimusten ja suositusten mukaista, vaikka alkutuotantoasetus ei sitä suoraan edellytäkään. Joissain tapauksissa tuotantoyksikön noudattamat laadunvarmistusohjelmat antavat vielä tarkempia ohjeita ja raja-arvoja eläinten käyttöön tarkoitetulle vedelle. 2 Miten tunnistan veden laadusta johtuvan ongelman Veden aiheuttamat ongelmat ovat yleensä: - korroosio-ongelmia (putkivuodot, vaurioituneet laitteiden osat, palaneet lämmitysvastukset) - sakkautumisongelmia (pesuaineiden ja muiden kemikaalien saostumat laitteisiin, tankkeihin ja putkistoihin) - lisääntyneet ylläpito- ja huoltotyöt (laitteiden, tankkien ja putkistojen lisääntynyt puhtaanapitotarve) - akuutista veden laadun vähyydestä tai likaantumisesta johtuva tuotantohäiriö (vesilähteen kuivuminen, vesilähteen saastuminen ulkoisen tekijän vaikutuksesta; yleensä mikrobiologinen saastuminen) Alkavan korroosion havaitsee yleensä metallipintojen värinmuutoksena. Syöpyvä metalli kulkeutuu veden mukana putkistossa ja voi aiheuttaa värjäytymiä myös LVI-kalusteisiin (pesualtaan, hanojen suihkusuuttimet, WC istuimet, jne.) Sakkautumisongelma syntyy yleensä silloin, kun käytettävässä vedessä on liuenneina suuria määriä sellaisia suoloja tai aineita, jotka saostuvat joutuessaan tekemisiin esimerkiksi monitoimisten yhdistelmäpesuaineiden kanssa. Likaantumat laitteiden pinnalla, värjäytymät tankkien nestepintojen rajassa ovat myös merkkejä mahdollisesta veden aiheuttamasta ongelmasta. Koneiden ja laitteiden käyttöikä lyhenee yleensä veden aiheuttamasta korroosiosta johtuen. Lypsyjärjestelmien pesujen epäonnistuminen (saostumaa, pesuainejäämiä, liiallista vaahtoamista, kaasun muodostusta, jne.) voivat myös indikoida epäsuorasti veden laadun ongelmista. Liian korkean suolapitoisuuden omaava talousvesi ei pysty liottamaan itseensä riittävästi pesuainetta tai epäpuhtautta. Tällöin pesutoiminta epäonnistunee, liian vähäisen veden puhdistus- ja huuhtelukyvyn takia. Porakaivojen ja vesirengaskaivojen vedet poikkeavat yleensä huomattavasti toisistaan, samoin myös poraja vesirengaskaivojen vesien aiheuttamat ongelmat. Porakaivojen ongelmat liittyvät yleensä korkeisiin suolaja mineraalipitoisuuksiin. (kloridi-, rauta-, mangaani- pitoisuudet, korkea kovuus, korkea hiilidioksidin määrä). Vesirengaskaivojen ongelmat ovat yleensä kaivoon päässeiden pintavesien aiheuttamia (bakteeriongelmat, humusaineet, haju-, maku- ja väriongelmat)

3 3 Miten toimia ongelmatilanteissa Sivu 3/6 3.1 Vesilähteen tarkastus ja kunnostus Jos epäilet veden aiheuttamaa toimintahäiriötä, niin aloita tarkastus vesilähteestä (vesirengaskaivo, porakaivo, lähde, jne.). Kuvassa 1 on esitetty eräs vesirengaskaivon toteuttamisvaihtoehto. Varmista, ettei kaivosi lähistöllä ole pohjavettä likaavia tekijöitä, kuten vuotavia viemäreitä, jätevesien käsittelylaitteita tai komposteja, eikä vesilähteeseen pääse pintavesiä. Kaivon ikä välttämättä ei ole ratkaiseva tekijä arvioitaessa kaivon käytettävyyttä. Vanha kaivo kannattaa kunnostaa, jos sen paikka on veden saannin ja veden laadun kannalta hyvä. Jos joudut rakentamaan uuden kaivon, valitse paikka huolella. Ota selvää myös yhteisen vedenhankinnan järjestämisestä naapureittesi kanssa tai yleiseen vesijohtoverkostoon liittymisestä. Kuvassa 2 on esitetty eräs suositus kaivon paikan valinnasta. Varmista vesilähteen tuottaman veden laatu riittävän laajalla käyttöönottotutkimuksella. Säilytä huolellisesti vesilähteen käyttöönottovaiheen tutkimustodistus ja vesihuoltolaitoksen liittymissopimus. Jos käyttövesi toimitetaan käyttöönne paikallisen vesihuoltolaitoksen tai vesiosuuskunnan toimesta, ota yhteyttä vettä toimittavaan yksikköön veden laadun varmistamiseksi. Muista sopia vesianalyysien analysointikustannuksista etukäteen vesihuoltolaitoksen kanssa. Asiantuntija-apua antaa kunnan terveystarkastaja. 3.2 Veden laadun ja määrän seuranta Alkutuotantoasetus edellyttää, että veden laatu tutkitaan vähintään kolmen vuoden välien. Olisi kuitenkin suositeltavaa tutkituttaa veden laatu vähintään kahden vuoden välein, vaikka haju- ja makuhaittoja ei olisikaan. Vesilähteen veden laatu voi muuttua nopeastikin, jos esimerkiksi alueen pohjavesien pinta laskee, esimerkiksi kuivuuden seurauksena. Neuvoja vesinäytteenotosta saat kuntasi terveystarkastajalta. Pyydä terveystarkastajalta vesinäytteenottoon soveltuvat näytepullot sekä kirjalliset ohjeet vesinäytteenottoa varten. Veden määrää kannattaa seurata myös mahdollisten vuotojen selvittelyn takia. Vesilinjoihin kannattaa asentaa huollettavissa olevat, tyyppihyväksytyt vesimittarit. Selittämättömät poikkeamat vedenkulutuksessa tulee selvittää viipymättä, jotta mahdollisilta kosteusvahingoilta vältyttäisiin. Vedenpuhdistuslaitteiden mitoitus perustuu käytettävissä olevan raakaveden laatuun ja tarvittavaan suodatustehoon (montako m3 puhdistettua vettä tarvitaan). Vedenpuhdistuslaitteiden suodatusteho määritetään yleensä käyttämällä seuraavia mitoitusarvoja: - hetkittäinen virtaushuippu (yksikkö: l/s) ja hetkittäisen virtauksen aikana, suurin sallittu painehäviö suodatinlaitteissa - puhdistetun veden tarve vuorokaudessa - vedenpuhdistuslaitteiden huuhteluihin tarvittava raakaveden tai puhdistetun veden virtaus (l/s), mitoitetulla paineella (bar) 3.3 Veden ja pesukemikaalin yhteensoveltuvuudesta Talousveteen voi olla liuenneena sellaisia aineita, jotka eivät sovellu käytettäväksi yhdistelmäpesuaineiden kanssa. Joissain yhdistelmäpesuaineissa on mukana jauhemaisena aineena esimerkiksi aktiivista klooria, joka kloridipitoiseen talousveteen liuotettuna aiheuttaa jopa ruostumattoman ja haponkestävän teräksen syöpymisen. Ongelmavesissä tulee käyttää sellaisia pesuaineita ja kemikaaleja, jotka eivät aiheuta syövyttäviä yhdisteitä raakaveteen liuenneiden suolojen kanssa. Joidenkin pesuaineiden käyttöohjeissa on mainittu selkeästi suositukset käytettävän talousveden laadusta. Näitä soveltuvuusohjeita tulee noudattaa. 3.4 Vedenpuhdistuslaitteiden hankinta Jos vedessä on liikaa esimerkiksi rautaa tai mangaania tai humusaineita eikä parempaa vettä ole saatavilla, harkitse vedenkäsittelylaitteiden hankkimista. Myös kloridia, radonia ja arseenia voidaan poistaa tehokkaasti pohjavedestä. Mikrobiologisesti pahoin likaantunutta vettä (korkea bakteerimäärä vesianalyysissä) ei kannata yleensä puhdistaa, mutta joissakin tapauksissa kaivo kannattaa desinfioida.

4 Sivu 4/6 Markkinoilla on useita erityyppisiä ja merkkisiä vedenpuhdistuslaitteita. Laitehankinnan suunnittelu ja tarjousvertailun tekeminen voi olla joskus hankalaa. Suositeltavaa on, että hankintasopimukseen kirjataan käytettävissä olevan raakaveden laatu (raakavesinäytteen tutkimustodistus) sekä sovitaan siitä, minkä laatuiseksi puhdistettava talousvesi on sovittu puhdistettavaksi. Yleensä mikrobiologiseen ongelmaan ei kannata hankkia vedenpuhdistuslaitteita. Erittäin ongelmallisten raakavesien kohdalla on hyvä sopia esimerkiksi koekäyttöjaksosta, jonka aikana vedenpuhdistusjärjestelmää voidaan koekäyttää ja vesinäyttein todeta järjestelmän toimivuus. 3.5 Rahoitusmahdollisuudet talousveden laadun korjaamiseen Voit saada valtiolta, ja joidenkin kuntien alueella myös kunnalta, rahoitustukea kaivon rakentamiseen tai vanhan kaivon kunnostamiseen ja muihin vesihuoltohankkeisiin. Valtion avustusta haetaan alueellisilta ympäristökeskuksilta. Lisätietoja rahoitustuesta saat myös kunnista ja maaseutukeskuksista. Yksityiskohtaisia tietoja vesilähteen paikan valinnasta, rengaskaivon rakentamisesta sekä kaivon hoidosta ja kunnostamisesta on Suomen ympäristökeskuksen julkaisussa "Kaivo-opas" (Ympäristöopas 9, ilmestynyt 1996). Ruotsinkielinen painos on nimeltään "Brunnsguide". 4 Toimintahäiriöiden ennaltaehkäisy Talousveden laatua ja veden kulutusta kannattaa seurata säännöllisesti. Oman vesilähteen varassa olevien tulisi selvittää vastaukset ainakin seuraaviin kysymyksiin: - Onko yksikössäsi oma vesilähde (kaivo tai vastaava)? - Miten kontrolloit talousvetesi laatua? - Milloin olet viimeksi tarkistanut kaivon ja sen ympäristön kunnon? - Milloin otit viimeksi vesinäytteen? - Oliko vesianalyysitulos lausunnon mukaan hyväksyttävä? o Löytyikö huomautettavaa? - Puhdistatko vettäsi jollain vedenpuhdistuslaitteella? o Miten käytössä olevat vedenpuhdistuslaitteet toimivat? o Oletko varmistanut vedenpuhdistuslaitteiden toimivuuden vesinäytteillä (ennen ja jälkeen suodatinlaitteiden)? o Milloin olet huoltanut/huollatuttanut vedenpuhdistuslaitteet? - Oletko todennut korroosio- tai saostumisongelmia? o Mistä arvelet niiden johtuvan? o Oletko kokeillut erilaisia pesu- ja puhdistusaineita? Vaikuttiko kemikaalien vaihto? S & H Heininen Oy Peltokalliontie 18, FI Lemu Tel Fax simo.heininen@puhdasvesi.fi Vedenkäsittelyn asiantuntijapalvelut Water Treatment Services

5 Sivu 5/6 Kuva 1: Rengaskaivon rakenne Kuva 2: Kaivon oikea sijoitus

6 Sivu 6/6 Kuva 3: Happaman veden aiheuttama kupariputkikorroosio WC-istuimessa. Copyright S&H Heininen Oy, Kuva 4: Talousveden korkean suolapitoisuuden aiheuttamaa saostumaa. Copyright S&H Heininen Oy, Kuva 5: Kloridipitoisen talousveden ja yhdistelmäpesuaineen aiheuttama pesurivastuksen vaurio. Copyright S&H Heininen Oy,