Kaupunginjohtajan ehdotus

Transkriptio

1 Kaupunginjohtajan ehdotus Porin kaupungin talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma

2 SISÄLLYSLUETTELO YLEISPERUSTELUT JA KEHITYSNÄKYMÄT... 3 Yleinen taloudellinen kehitys... 3 Katsaus seudulliseen kehitykseen... 4 TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT... 5 Talousarvion valmistelu ja taloudelliset lähtökohdat... 5 Kaupunkistrategia ja strateginen johtamisjärjestelmä... 5 Henkilöstö... 6 Tavoitteiden asettaminen konsernijohdolle... 7 KAUPUNGINJOHTAJAN EHDOTUKSEEN SISÄLTYVÄT MUUTOKSET... 8 Tasapainottaminen... 8 Kaupunginjohtajan ehdotukseen SISÄLTYVÄT muut muutokset... 8 TALOUSARVION YHTEYDESSÄ VAHVISTETTAVAT ERILLISET TOIMENPITEET JA ERILLISVALTUUDET... 9 Talousarvion yhteydessä vahvistetaan toteutettavaksi seuraavat toimenpiteet vuoden 2014 aikana... 9 Talousarvion yhteydessä vahvistetaan seuraavat erillisvaltuudet... 9 Kaupungin myöntämät avustukset vuonna KÄYTTÖTALOUSOSA Käyttötalousosan esittely ja sitovuus Hallintokuntien ydinprosessien suoritteet Liikelaitosten ydinprosessien suoritteet KAUPUNGINVALTUUSTO TARKASTUSTOIMI KAUPUNGINHALLITUS YLEISHALLINTO HENKILÖSTÖHALLINTO TALOUSHALLINTO KEHITTÄMINEN PERUSTURVA, OMA TOIMINTA PERUSTURVA, OSTOPALVELUT PERUS- JA LUKIOKOULUTUS PALMGREN-KONSERVATORIO PORIN SEUDUN KANSALAISOPISTO PÄIVÄHOITO JA VARHAISKASVATUS , 46, 47, 48, 49 JA 50 KULTTUURITOIMI VAPAA-AIKA KAUPUNKISUUNNITTELU VÄÄNTIÖ OY / HALLINNOINTI ENERGIAN VÄLITYS YMPÄRISTÖTOIMI SATAKUNNAN PELASTUSLAITOS PORIN PELASTUSTOIMINNAN KUSTANNUKSET JOUKKOLIIKENNE TEKNINEN PALVELUKESKUS AJONEUVOKESKUS PYSÄKÖINNINVALVONTA TOIMITILAT TULOSLASKELMAOSA Toimintakate Vuosikate Tilikauden tulos Tilikauden ylijäämä/alijäämä Tuloslaskelmat INVESTOINTIOSA Investointiosan esittely ja sitovuus Suurimmat investointikohteet vuonna Irtain käyttöomaisuus ja muut investoinnit Teknisen Palvelukeskuksen investoinnit Talonrakennuksen Investoinnit RAHOITUSOSA Rahoituslaskelmat... 88

3 LIIKELAITOSTEN TALOUSARVIOT Liikelaitosten vaikutus kaupungin talouteen PORIN PALVELULIIKELAITOS PORIN SATAMA PORIN VESI PORIN JÄTEHUOLTO SATAKUNNAN TYÖTERVEYSPALVELUT Liikelaitosten investoinnit Liikelaitosten vaikutus kunnan tilikauden tuloksen muodostumiseen TALOUSARVION MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN YHTEENVETO LIITTEET Suunnitellut investointitulot ja menot Kaupunginjohtajan ehdotukseen sisältyvät suunnitelmavuosien karsinnat

4 Yleisperustelut ja kehitysnäkymät 3 YLEISPERUSTELUT JA KEHITYSNÄKYMÄT YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS Maailmantalouden kohtuullisesta kasvusta huolimatta euroalueen ja myöskin Suomen talouden ongelmat jatkuvat. Suomen Pankin arvioiden mukaan Suomen kokonaistuotanto supistuu 0,8 prosenttia vuonna 2013 ja kasvaa hitaasti, alle prosentin vauhtia vuonna Vasta vuoden 2015 osalta kasvun odotetaan olevan 1,4 prosenttia, joka vastaa pitkän aikavälin keskiarvoa. Työllisyyskehityksen odotetaan olevan heikkoa, kotitalouksien ostovoima heikkenee ja yksityisen kulutuksen ei odoteta juurikaan kasvavan ainakaan pariin vuoteen. Asuntotuotanto on vähentynyt kahden vuoden ajan samoin kuin tuotannolliset investoinnit. Investointien maltillista kasvua voidaan odottaa vuoden 2014 osalta, mikäli suhdannenäkymät paranevat ja maailmantalouden kasvu vauhdittuu. Vienti hidastui vuonna 2012 ja on edelleen heikkoa vuonna 2013, mutta sen odotetaan voimistuvan vuosina 2014 ja Vaihtotase säilyy kuitenkin alijäämäisenä. Inflaatio hidastuu 2,3 prosenttiin vuonna Vuosien 2014 ja 2015 sen odotetaan jäävän alle kahteen prosenttiin. BKT:n kasvun hidastumisen seurauksena julkinen talous kohenee vain hieman. Julkisen talouden alijäämä ei juuri parane ja julkinen velka vain kasvaa edelleen. Kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla valtio nauttii kuitenkin suurta luottamusta ja tämä näkyy sekä kuntien että valtion velanhoitokustannuksissa. Tähän liittyy myös keskeinen riski siitä, että markkinoiden käsitys Suomen kyvystä palauttaa velkaantuminen kestävälle uralle muuttuisi. Julkisen velan hoitokustannukset voisivat tässä tapauksessa nousta yllättävän nopeasti. Kuntatalouden kannalta näkymät ovat jatkuneet huonoina. Vuoden 2012 tilinpäätöstietojen mukaan kuntien yhteenlaskettu vuosikate aleni 800 miljoonaa euroa ja 241:ssä kunnassa vuosikate ei riittänyt poistoihin. Tuloksella mitattuna kuntien yhteenlaskettu tulos oli noin 360 miljoonaa euroa negatiivinen. Kuntaliiton arvioiden mukaan vuoden 2013 osalta kuntien yhteenlaskettu tulos olisi 430 miljoonaa euroa negatiivinen ja vuoden 2015 osalta jo yksi miljardia euroa negatiivinen. Kuntatalouden kustannustaso kohosi vuonna ,4 prosenttia. Vuoden 2013 kustannustason kasvu on hitaampaa eli noin 2,3 prosentin luokkaa. Viimeisimmät arviot yleisestä kustannuskehityksestä ja maltillinen palkkaratkaisu tukevat ajatusta siitä, että kuntien kustannuskehitys vuonna 2014 ei tule olemaan kuluvaa vuotta vauhdikkaampaa. Toisaalta kuntien tulokehitys tulee myös olemaan surkeaa. Vuoden 2013 verotulotilitykset tulevat olemaan vielä kohtuullisen hyvät. Ansiotulojen kasvun arvellaan olevan kolmen prosentin luokkaa. Lisäksi mm. tilitystekniset muutokset lisäävät vuoden 2013 tilityksiä. Vuoden 2014 osalta kehitys sitä vastoin kääntyykin heikommaksi. Positiivisina seikkoina kuntien verotulojen kannalta voidaan todeta mm. se, että yhteisöveroprosentin alennus kompensoidaan kunnille täysimääräisesti jako-osuutta muuttamalla. Lisäksi maan hallituksen linjaukset kiinteistöveron tuoton kasvattamiseksi vaikuttavat positiivisesti. Myös jäteveron tuotto kohdennetaan nyt kunnille valtionosuuksien kautta. Toisaalta taas juuri valtionosuuksia päätettiin vielä aiempien vuosien linjauksien lisäksi leikata lisää. Vuoden 2014 osalta oli aiemmin päätetty 125 miljoonan euron lisäleikkauksesta. Vuoden 2014 budjettipäätösten yhteydessä leikkaus päätettiin nostaa 362 miljoonaan euroon. Vertailun vuoksi mainittakoon, että jäteveron tuoton kohdentaminen kunnille tuo noin 70 miljoonaa euroa ja kiinteistöverouudistukset noin 100 miljoonaa euroa. Valtionosuuksia on vuodesta 2012 alkaen leikattu niin, että vuonna 2014 leikkausten vaikutus on vuositasolla yli 1,1 miljardia euroa. Koko hallituskaudella vuoteen 2015 mennessä leikkausten vaikutus tulee tämänhetkisten tietojen valossa olemaan noin 1,3 miljardia euroa. Se vastaa noin 1,4 prosenttiyksikön korotusta kunnallisverossa. Vastapainona tälle vuoden 2014 budjettiesityksen yhteydessä maan hallitus päätti käynnistää valmistelun, jossa kuntien tehtäviä tai niiden perusteella säädettyjä velvoitteita arvioidaan vuosina toimintaohjelmassa, jolla tavoitellaan yhden miljardin euron kokonaisvähennystä kuntien toimintamenoihin vuoden 2017 tasolla. Tätä valmistelua seuraavilla päätöksillä pitäisi olla keskeinen vaikutus kuntien ja yleensäkin julkisen talouden tervehdyttämisessä. (Lähteet: Kuntatalous 2/13, Kuntaliitto; Euro & Talous 3 /13, Suomen Pankki)

5 4 Yleisperustelut ja kehitysnäkymät KATSAUS SEUDULLISEEN KEHITYKSEEN Porin kaupunkiseudun kehitys on ollut kaksijakoista vuonna Porin seudun kehitykseen liittyy sekä myönteisiä että huolestuttavia signaaleja. Myönteiset merkit liittyvät muun muassa mittavien kaupallisten investointien kohdistumiseen kaupunkirakenteeseen, väestölisäykseen ja Porin aseman vahvistumiseen alueiden välisessä työnjaossa ja kilpailussa. Lisäksi myönteisenä tulevaisuuslähtöisenä merkkinä voidaan pitää vapaaehtoisen kuntajakoselvityksen käynnistymistä asukkaan ja 10 kunnan muodostamalla Porin selvitysalueella. Huolestuttavat merkit kytkeytyvät ensisijaisesti julkisen talouden liikkumavaran heikkenemiseen ja sen kerrannaisvaikutuksiin alue- ja kuntatasolla. Porin seudun kilpailukyky on kohentunut alue- ja kuntatalouteen, työllisyyteen, osaamiseen ja muuttovetovoimaan liittyvien mittarien perusteella vuosien välisenä aikana. Myönteinen kehitys tulee parhaiten esiin Porissa. Tämä ilmenee esimerkiksi siinä, että Porin kaupungin asuin-, elin- ja palveluympäristöön on suunnitteilla kaikkiaan noin miljoonan euron investoinnit. Porin kaupunkiseudun houkuttelevuus on kohentunut potentiaalisena investointikohteena. Porin kaupunkiseutu on asukasluvultaan koko maan 7:nneksi suurin seutu. Porissa asui asukasta elokuun lopussa vuonna Porin kaupungin väkiluku on kasvanut yhtäjaksoisesti vuodesta 2005 alkaen. Kasvu-ura perustuu muuttovoittoon sekä maan sisäisestä muuttoliikkeestä että siirtolaisuudesta. Pori on ollut vuosittain eniten määrällistä muuttovoittoa saaneen kunnan (320) joukossa vuodesta 2007 alkaen. Kehitys jatkuu oletettavasti samansuuntaisena varsinkin kasvavan siirtolaisuuden ansiosta. Porin kaupunkiseudun väestökehitys on sen sijaan negatiivinen. Porin kaupunkiseudulla on väestöllisellä kasvu-uralla vain kolme kuntaa: Pori, Luvia ja Nakkila. Tilastokeskuksen viimeisen väestöennusteen mukaan maakunnan 20 kunnasta väestö kasvaa vain Porissa, Luvialla ja Nakkilassa luvuilla. Porin työllisyyskehitys on edennyt myönteiseen suuntaan koko 2000-luvun ajan. Aikaisempi myönteinen kehitys jatkui edelleen samansuuntaisena alkuvuonna 2013 verrattuna muihin suuriin kaupunkeihin, mutta lomautusten ja irtisanomisten määrä on vähitellen kasvanut syksyllä Porin työllisyyskehitys on edelleen hyvä verrattuna muihin suuriin kaupunkeihin Vaasaa, Seinäjokea, Kuopiota ja pääkaupunkiseutua lukuun ottamatta. Porin työttömyysasteen ero 20 suurimman kaupungin keskiarvoon on kutistunut noin 1 prosenttiyksikköön, kun ero oli vielä 2000-luvun alkupuoliskolla yli 5 prosenttiyksikköä. Työllisyyden keskeisimmät haasteet liittyvät nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden kasvuun sekä eräiden teollisuuden toimialojen heikentyneeseen kehitykseen. Porin seudun työllisyyden suojakilpenä toimii elinkeino- ja toimialarakenteen monipuolisuus ja hyvä yritysperustanta. Porin seudun teollisuusrakenne on ns. HHI-indeksillä mitattuna neljänneksi monipuolisin 70 seudun joukossa. Kaupunki- ja aluekehityksessä korostuu vahvasti uutena elementtinä sopimuksellisuus. Kuntien ja valtion sektoriviranomaisten kanssa tehdään sopimuksia, joiden puitteissa toteutetaan muun muassa maankäyttöön, asumiseen ja liikenteeseen, innovaatio-, elinkeino-, työllisyys- ja koulutuspolitiikkaan sekä sosiaaliseen eheyteen liittyviä ratkaisuja. Porin kaupunkiseutu valittiin syksyllä 2013 yhdeksi 12 suuresta kaupunkiseudusta, jonka kanssa valtio tekee kasvusopimuksen alueen pitkäjänteisen kehittämisen tueksi. Pori toimii lisäksi ohjelmatason kumppanina Vaasan ja Lappeenrannan kanssa Innovatiiviset kaupungit ohjelmassa. INKA-ohjelma on merkittävä uusi innovaatiopolitiikan väline, joka korvaa aikaisemmat osaamiskeskusohjelmat. Porin kaupunkiseutu on päässyt vuoden 2013 aikana mm. valtion asuinalueiden kehittämisohjelman, pitkäaikaistyöttömyyden kuntakokeilun, asunnottomuuden vähentämisohjelman, koulujen tasa-arvoohjelman kohdealueeksi. Valtion sektoriministeriöiden sopimuksellisten menettelyjen yhteisenä piirteenä on se, että niihin mukaan pääseminen perustuu aina kilpailuun muiden alueiden kanssa. Porin kuntajakoselvityksen tulokset realisoituvat vuoden 2014 aikana. Porin seudun toiminnallista eheyttä ja kiinteyttä korostaa se, että 30 kilometrin kehän sisällä asuu jo noin asukasta. Tulevan kehityksen kannalta on merkittävää, että Porin ja Rauman sekä Porin ja Harjavallan välisillä kehityskäytävillä asuu jo 70 % koko maakunnan väestöstä ja työllisestä työvoimasta. Kahden kehityskäytävän kasvavaa merkitystä korostaa edelleen se, että niiden alueella sijaitsee 64 % yrityksistä, 71 % työpaikoista, 79 % kaikkien toimialojen liikevaihdosta ja 81 % teollisuuden toimialojen liikevaihdosta. Toimintaympäristön globaalit (globalisaatio, ilmastomuutos ja muuttoliike) ja kansalliset (julkinen talous, kunta- ja sote -reformit, väestön ikääntyminen, palvelutarpeen kasvu) muutostrendit vaikuttavat aluerakenteeseen jatkossakin pikemmin keskittävästi kuin tasoittavasti. Käynnissä oleva muutos korostaa Porin kaltaisten suurten keskuskaupunkien roolia ja kaupunkivetoista kehittämistä. Kilpailukykyyn, elinvoimaan ja vetovoimaan liittyvät kysymykset nousevat jatkossa keskeiseen merkitykseen alueiden välisessä kilpailussa.

6 Taloudelliset lähtökohdat 5 TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT TALOUSARVION VALMISTELU JA TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT Kaikki valtuustoryhmät kristillisdemokraatteja lukuun ottamatta allekirjoittivat valtuustosopimuksen. Sen keskeisin tavoite on tasapainottaa kaupungin talous niin, että vuosien aikana kaupungin investointien ja toiminnan yhteenlaskettu kassavirta käännetään positiiviseksi ja velkaantuminen katkaistaan. Talousarviota 2014 ja taloussuunnitelmaa on valmisteltu valtuustosopimuksen linjausten mukaisesti. Valmistelu aloitettiin keväällä keräämällä kaikilta tulosalueilta toimenpide-ehdotukset niistä toiminnallisista muutoksista, joita valtuustosopimuksen tavoitteiden täyttäminen edellyttää. Esitykset käsiteltiin kahdessa kaupunginhallituksen suunnitteluseminaarissa ja ne antoivat suuntaviivoja kehyspäätöksen valmistelulle. sopimuksen mukaan toimintakate ei saa heikentyä yli kolmea prosenttia vuodessa. Ottaen huomioon vuoden 2012 talousarvioylitykset sekä vuodelle 2013 keväällä ennustetut ylitykset, voitiin jo talousarviokehyksen valmisteluvaiheessa arvioida, että toimintakatteen muutoksen osalta tavoite joudutaan asettamaan valtuustosopimuksen kolmen prosentin rajaa tiukemmaksi. Koska myös valtionosuuksien osalta oli tiedossa vielä aiempien päätösten lisäksi lisäleikkauksia ja verotulojen osalta arviot näyttivät odotettua huonommilta, kaupunginhallitus vahvisti tulosalueille erittäin tiukan kehyksen koko kolmen vuoden taloussuunnitelmakaudelle. Käytännössä laskennallinen vuoden 2013 toteuma-arvion päälle yhteenlaskettu toimintakatteen muutos rajattiin noin kahden prosentin luokkaan. Perusturvan oman toiminnan osalta vuonna 2014 kasvuksi sallittiin 3,6 prosenttia, mutta erikoissairaanhoidon osalta vain kaksi prosenttia. Suunnitelmavuosien 2015 ja 2016 osalta vastaavat kasvuprosentit asetettiin perusturvan oman toiminnan osalta kolmeen prosenttiin ja erikoissairaanhoidon osalta 2,5 prosenttiin. Muiden tulosalueiden osalta muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta kasvuprosentit olivat kehyspäätöksen mukaan vuonna ,5 prosenttia ja suunnitelmavuosien 2015 ja 2016 osalta vain 1 prosentti. Verotulojen osalta laskelmissa varauduttiin kunnallisveron 0,5 prosenttiyksikön korotukseen vuonna Myös investointien osalta kaupunginhallitus vahvisti koko suunnitelmakauden osalta valtuustosopimuksessa sovitun investointien alarajan mukaisen 30 miljoonan euron vuosittaisen kehyksen, jonka valmisteluvastuu annettiin tekniselle palvelukeskukselle. Kehyspäätöksen yhteydessä vahvistettiin myös kaupungin sisäisten vuokrien korotus sellaiselle tasolle, jolla vuokratuotot kattavat kaikki kiinteistöistä aiheutuvat kustannukset mukaan lukien investoinnit. Käytännössä sisäiset vuokrat lähes kaksinkertaistuivat. Menettelyä, jossa tulosalueet ja niistä vastaavat toimielimet laativat itse koko kolmen vuoden taloussuunnitelmansa kaupunginhallituksen vahvistaman kehyksen puitteissa, kokeiltiin nyt ensimmäistä kertaa. Menettelyllä pyritään tulosalueiden osalta pitkäjänteisempään suunnitteluun sekä vahvistamaan kaikkien talousarvion laadintaan osallistuvien tahojen tietämystä kaupungin talouden realiteeteista. Talousarvion laadinnan edetessä syksyllä erityisesti verotuloarviot heikentyivät vielä huomattavasti. Arvioidut vaikutukset kumuloituvat erityisesti suunnitelmavuosille 2015 ja 2016, joiden osalta kaupunginjohtajan ehdotuksessa jouduttiin vielä tekemään myös kaikkia tulosalueita koskeva karsinta. Koska karsintavaihetta ei aikataulullisista syistä voitu valmistella toimielimissä ja koska karsinta erityisesti vuoden 2016 osalta oli melko mittava, toiminnallisten muutosten valmistelu jatkuu välittömästi talousarvion ja taloussuunnitelman hyväksymisen jälkeen. Menettely on osa rullaavaa taloussuunnittelua, jota haasteellisissa ja melko vaikeasti ennustettavissa olosuhteissa joudutaan käyttämään jatkossakin. Talousarviokirjan uudistustyö Kuntaliiton suosituksen mukaiseksi aloitettiin vuoden 2013 talousarvion laadinnan yhteydessä. Nyt laadittu talousarviokirja vastaa pääosin suositusta. Vuoden 2013 talousarviouudistuksen lisäksi mm. investointien tavoiteosiot on nyt lisätty esityksiin. KAUPUNKISTRATEGIA JA STRATEGINEN JOHTAMISJÄRJESTELMÄ Kaupunkistrategia on kaupunginvaltuuston laatima ja hyväksymä pitkän aikavälin suunnitelma (KV ). Se osoittaa suunnan ja suuret linjat, joiden mukaan kaupunki toimii. Strategisen johtamisjärjestelmän mukaisesti kaupunkistrategia ohjaa kaupungin muuta suunnittelua. Lisäksi johtoryhmätyöskentely, tulos- ja kehityskeskustelut sekä erilaiset seurannan ja raportoinnin käytännöt ovat osa strategista johtamisjärjestelmää. asuin- ja elinympäristö Kaupunkistrategiassa on esitetty painopisteittäin kriittiset menestystekijät, joiden toteutumista kaupunginvaltuusto on seurannut vuosittain tuloskortiston avulla. Kaupunginjohtaja on antanut selonteon kaupunkistrategian toteutumisesta kaupunginvaltuustolle kunkin vuoden tilinpäätösvaiheessa. Selonteon pohjalta kaupunginvaltuusto on arvioinut, onko Porin kaupunki toiminut strategiansa mukaisesti. Pori 2016 kaupunkistrategian pitkän aikavälin painopisteitä ovat olleet uusiutuminen ja kilpailukyky, hyvinvointi, terveys ja turvallisuus sekä Strategia hyväksytään kahdeksi valtuustokaudeksi, mutta se päivitetään aina valtuustokauden alkaessa. Vuoden 2013 aikana laaditaan Pori 2020 strategia, mutta käsillä olevan talousarvion tavoitteet perustuvat vie-

7 6 Taloudelliset lähtökohdat lä Pori kaupunkistrategiaan. Jatkossa valtuustotason strategia antaa suuntaviivat, jotka konkretisoituvat hallintokuntien suunnitelmissa ja ohjelmissa. Strategian päivittämisen myötä on siirrytty yhtenäiseen seurantajärjestelmään, jossa kaupunginvaltuusto seuraa samojen tavoitteiden toteutumista kuin kaupungin eri hallintokunnat ja lautakunnat. Nämä keskeiset mittarit ovat eri hallintokuntien (käytännössä tulosalueiden) valtuustoon nähden sitovia tavoitteita talousarvion käyttötalousosassa. Näin vältetään päällekkäiset ja mahdollisesti toisistaan poikkeavat seurantamenettelyt. HUOMIO PALVELUOHJELMIIN sopimuksen ( ) mukaisesti palvelustrategiaa ei enää laadita erikseen valtuustotasolla. Tästä johtuen palvelujen suunnittelun rooli hallintokunnissa ja liikelaitoksissa sekä niiden luottamuselimissä korostuu entisestään. Palveluohjelmat ovat osa hallintokuntien ja liikelaitosten pitkän ja lyhyen aikavälin suunnittelua ja toimivat sekä viranhaltijoiden että luottamushenkilöiden työkaluina palvelujen tuottamisessa ja järjestämisessä. Palveluohjelmien avulla tarkastellaan palvelutarpeiden kehittymistä, palvelujen järjestämistapoja sekä palvelujen määrää ja laatua. Palveluohjelmat päivitetään vuosittain. HENKILÖSTÖ Henkilöstöön liittyvä ohjaus perustuu kaupunginvaltuuston hyväksymään henkilöstöstrategiaan. Henkilöstöstrategian painopisteet ovat henkilöstövoimavarojen hallinta, työhyvinvoinnin ja henkilöstön osaamisen johtaminen. sopimuksessa on sitouduttu tiukkaan talousraamiin. Yhtenä toimenpiteenä on nostettu esiin henkilöstöresurssien nykyistä tarkempi suunnittelu koko suunnitelmakaudeksi. Henkilöstövoimavarojen ennakoivan suunnittelun merkitys on korostunut haettaessa parempaa tasapainoa talouden, toiminnan ja henkilöstön välille. Talousarvioon sisältyy perustiedot henkilöstövoimavarojen kehityksestä hallintokunnittain. Lisäksi hallintokuntien tulee tehdä laaja henkilöstösuunnitelma oman hallintokunnan käsittelyyn. Tähän suunnitelmaan sisältyy mm. selvitys palvelutarpeen muutoksista, osaamisen ennakointia kartoittava osuus sekä selvitys sairauspoissaolojen vähentämiseen tähtäävistä toimista. Työhyvinvoinnin johtamisen keskeinen seurattava tekijä on sairauspoissaolot. Sairauspoissaolojen määrää ei ole saatu alennettua, vaikka muut työhyvinvointia kuvaavat tekijät ovatkin osoittaneet paranemista, mm. työkyvyttömyyseläkkeiden määrä ja oma kokemus työkuntoisuudesta. Sairauspoissaolot aiheuttavat suuret kustannukset vuosittain toiminnan laadun vaihteluina ja lisääntyneinä henkilöstökustannuksina. Porin kaupungin sairauspoissaolojen määrä on kuntien keskimääräisellä tasolla. Kustannusten alentamiseksi ja toiminnan sujuvuuden kannalta hallintokuntien tulee ponnistella sairauspoissaolojen vähentämiseksi. Johtamisella, esimiestyöllä ja erilaisilla työjärjestelyillä vaikutetaan sairauspoissaolojen määrään. Uutena menettelynä laajennetaan esimiesten oikeutta antaa työntekijälle oikeus olla sairauden takia pois työstä kolmesta päivästä viiteen päivään. Osaamisen ennakointi ja siihen liittyvä koulutussuunnittelu sisältyivät vuosien raamisopimukseen osana työelämän kehittämistä. Ammatillisen osaamisen kehittämiseen ja yhteistoimintasääntelyn uudistamiseen saatavaa taloudellista tukea koskevan lain on määrä tulla voimaan Koska taloudellisen tuen saamisen edellytyksenä on koulutussuunnitelman laatiminen, tullaan tätä osuutta osana henkilöstösuunnitelmaa korostamaan. Henkilöstökustannukset muodostavat talousarvion suurimman yksittäisen menoerän. Henkilöstökustannukset muodostuvat palkoista ja palkkojen sivukuluista. Kuntaalan uusi sopimuskausi alkaa Kunta-alan sopimusneuvottelut ovat kesken. Valtakunnallisen kokonaispalkkaratkaisun vaikutukset kunta-alalle ovat keskimäärin n. 0,7 % vuonna Kustannuksiin vaikuttavat aina edellisen vuoden korotukset ja henkilöstön rakenne. Palkkaperusteinen ja eläkemenoperusteinen eläkevakuutusmaksu ja nk. varhemaksu ovat yhteensä n. 25 % palkkakustannuksista. Kunnalliset sopimukset turvaavat henkilöstölle palkan, täyden tai osapalkan myös sairastamisen yhteydessä. Näistä syistä palvelussuhteessa olevan henkilöstön aiheuttamia kustannuksia ei juurikaan voida alentaa. Hallintokunnat voivat talousarviota toteuttaessaan ja haettaessa talouden tasapainoa ottaa käyttöön seuraavia henkilöstömenoihin vaikuttavia toimenpiteitä: - Vapautuvia virka- ja työsuhteita tarkastellaan kriittisesti, vain välttämättömät palvelussuhteet täytetään ja sen sijaan tehtäviä järjestellään uudelleen. Tehtävien uudelleenjärjestelyissä voidaan käyttää hyväksi uusia toimintatapoja, henkilöstön sisäistä liikkuvuutta, tehtäväkuvausten tarkistamista, työaikajärjestelyitä, työvuorosuunnittelua jne. - Henkilöstön määrän, rakenteen osaamisen ja kustannusten muutokset tulee ennakoida strategian mukaisesti. - Minimoidaan ylityöt. - Ei avata keskustelua harkinnanvaraisista palkantarkistuksista. - Suositaan palkattomia virka- ja työvapaita. - Vähennetään sijaisten ja muiden määräaikaisten käyttöä. - Vähennetään ostoja, koulutuskustannuksia, tarjoiluita, matkakustannuksia yms. - Vähennetään ostopalveluita.

8 Taloudelliset lähtökohdat 7 Vuosien 2015 ja 2016 osalta hallintokunnat valmistelevat yhteistoimintalain mukaisesti henkilöstönsä kanssa neuvotellen suunnitelmat toiminnallisista muutoksista, joilla karsitun taloussuunnitelman tavoitteet voidaan saavuttaa. Samassa yhteydessä laaditaan näitä suunnitelmia tukevat henkilöstösuunnitelmat. Tavoitteena on vähentää kaupungin henkilötyövuosien määrää. Hallintokuntien tulee varmistaa, että toimintasäännön valtuusmääritykset ovat ajan tasalla. VAKINAISEN HENKILÖSTÖN ELÄKKEELLE SIIRTYMINEN Eläkepoistuma Lähde: KEVA Työkyvyttömyyseläke Vanhuuseläke 200 Henkilömäärä Työkyvyttömyyseläke Vanhuuseläke TAVOITTEIDEN ASETTAMINEN KONSERNIJOHDOLLE Kaupunginvaltuusto vastaa kaupungin toiminnasta ja taloudesta (kuntalain 13 ). n tulee tässä tehtävässään päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä konserniohjauksen periaatteista. Konserniohjauksen periaatteet on määritelty valtuuston hyväksymässä konserniohjeessa. Kaupunginhallitus tai sen konsernijaosto nimeää kaupungin ehdokkaat tytäryhteisöjen toimielimiin ja tilintarkastajiksi. Yhtiökokous tai vastaava päätöksentekoelin valitsee toimielinten jäsenet ja tilintarkastajat. Kokousedustaja ohjeistetaan toimimaan kokouksessa kaupunginhallituksen tai konsernijaoston tekemän päätöksen mukaisesti. Kaupunginvaltuusto asettaa seitsemälle keskeiselle tytäryhtiölle toimintaa ja taloutta koskevat tavoitteet talousarviovuosittain. Tytäryhteisöjen tavoitteiden tulee olla kaupungin strategisten tavoitteiden mukaisia. Konsernijohdolle asetettavat tavoitteet on sisällytetty kaupunkitason toiminnallisiin ja taloudellisiin tavoitteisiin, jotka ovat valtuustosopimuksen linjausten mukaisia.

9 8 Taloudelliset lähtökohdat KAUPUNGINJOHTAJAN EHDOTUKSEEN SISÄLTYVÄT MUUTOKSET TASAPAINOTTAMINEN Tulosalueiden esitykset vastasivat pääosin kaupunginhallituksen keväällä vahvistamaa kehystä. Pieniä poikkeamia kevään kehysasetelmaan verrattuna oli tarkastustoimen, Porin pelastustoiminnan kustannusten ja Jätehuolto liikelaitoksen osalta. Nämä esitykset muutettiin kaupunginjohtajan ehdotuksessa kehyksen mukaisiksi pois lukien Porin pelastustoiminnan kustannukset, jonka alkuperäinen kehys ei muista tulosalueista poiketen sallinut toimintakatteen kasvua yhtään. Kaupunginjohtajan ehdotuksessa pelastustoiminnan kustannuksiin sallittiin 1,5 prosentin kasvu. Erityisesti verotuloennusteiden osalta tilanne kuitenkin huononi syksyllä huomattavasti. Myös valtionosuusarvio heikkeni. Rahoitustuottojen ja kulujen osalta tehtiin uudelleenarvioinnit, mutta siitä huolimatta valtuustosopimuksen mukaiseen kassavirtatavoitteeseen pääseminen edellytti tasapainottamistoimenpiteitä vuoden 2014 osalta yli 2 miljoonaa euroa, vuoden 2015 osalta yli 5 miljoonaa euroa ja vuoden 2016 osalta yli 12 miljoonaa euroa. Tasapainottaminen tehtiin seuraavasti: Käyttötalous - Vuosi 2014 Rahoitustuottojen määrää on kaupunginjohtajan ehdotuksessa nostettu 2,1 miljoonalla eurolla. Esitys perustuu Pori Energia Oy:n osinkotuottojen nousuun. Kevään kehysasetelmassa Pori Energian osinkotuotot oli arvioitu samalle tasolle kuin vuoden 2013 talousarviossa eli 1,5 miljoonaan euroon. Kaupunginjohtajan ehdotuksessa Pori Energian osinkotuottojen määrä nostettiin 3,6 miljoonaan euroon. Käyttötalous - Vuodet 2015 ja 2016 Kevään kehysasetelmassa oli varauduttu 0,5 prosenttiyksikön veronkorotukseen vuonna Sen vaikutuksen arvioitiin olevan noin 6 M. Taloussuunnitelman tasapainottamiseksi kaupunginjohtajan ehdotuksessa jouduttiin varautumaan 0,75 prosenttiyksikön veronkorotukseen vuonna Kehysasetelmaan verrattuna 0,25 prosenttiyksikön veronkorotuksen nosto kasvattaa vuosien 2015 ja 2016 verotulojen määrää noin kolmella miljoonalla eurolla. Veronkorotuksesta huolimatta valtuustosopimuksen mukaiseen kassavirtatavoitteeseen pääseminen edellytti toimintamenojen karsintaa. Karsintatarve jaettiin tulosalueille toimintakatteiden suhteessa talousarviokirjassa olevan liitteen mukaisesti. Vuodelta 2015 karsittiin 2,2 miljoonaa euroa ja vuodelta ,4 miljoonaa euroa. Koska erityisesti vuoden 2016 osalta karsinta merkitsee merkittäviä toiminnallisia muutoksia, talousarvion yhteydessä vahvistetaan menettely, jossa tulosalueilta edellytetään karsitun esityksen mukaisia toimenpide-ehdotuksia vuosille 2015 ja 2016 kevään 2014 aikana. Investoinnit Investointisuunnitelman tasapainottaminen jouduttiin tekemään lähinnä siitä syystä, että muutamien tulosalueiden esitykset eivät olleet täysin yhteneviä teknisen viraston laatiman kokonaisinvestointiesityksen kanssa. Tasapainottamisen yhteydessä Sataman investointisuunnitelmaa vuoden 2014 osalta karsittiin euroa ja Jätehuollon investointisuunnitelmaa samoin euroa. Vuosien 2015 ja 2016 osalta vapaaaikatoimen käyttöön suunnitelluista rakennusinvestoinneista karsittiin kummankin vuoden osalta euroa, joilla katettiin tulosalueen esittämiä irtaimen omaisuuden investointeja. Lisäksi vuodelta 2016 karsittiin euroa tulosalueelta T76 Toimitilat kiinteistöjen kunnossapidosta. Kouluverkkouudistuksen sekä sisäilmaselvityksen vaatimien toimenpiteiden toteuttamiseksi vuosien 2015 ja 2016 investointisuunnitelmiin lisättiin kumpaankin vuoteen 2 M :n määräraha. KAUPUNGINJOHTAJAN EHDOTUKSEEN SISÄLTYVÄT MUUT MUUTOKSET Käyttötalous Käyttötalouden osalta tulosalueelta T72 Tekninen palvelukeskus siirrettiin euroa tulosalueelle T16 Kehittäminen lentoliikenteen markkinointia varten. Tulosalueelle T16 siirrettiin euroa tulosalueelta T50 Taidekoulu määrärahan käyttötarkoitusta kuitenkaan muuttamatta. Investoinnit Investointien osalta Perusturvan käyttöön suunnitellun lastensuojelulaitoksen 1,1 miljoonan euron määräraha siirrettiin tulosalueelle T72 Porin sillan remontointiin. Lastensuojelulaitos toteutetaan Porin Erityiskiinteistöt Oy:n hankkeena. Kouluverkkouudistuksen vuoksi tulosalueella T76 Toimitilat Porin Suomalaisen Yhteislyseon peruskorjaukseen siirrettiin euroa Uudenkoiviston koulun julkisivukorjauksesta.

10 Erillistoimenpiteet ja -valtuudet 9 TALOUSARVION YHTEYDESSÄ VAHVISTETTAVAT ERILLISET TOIMENPITEET JA ERILLISVALTUUDET TALOUSARVION YHTEYDESSÄ VAHVIS- TETAAN TOTEUTETTAVAKSI SEURAAVAT TOIMENPITEET VUODEN 2014 AIKANA 1. Talousarvioehdotuksen laadinnan yhteydessä toteutettiin tulosaluekohtainen toimintamenojen karsinta suunnitelmavuosille 2015 ja Tulosalueiden tulee yhteistoimintalain mukaisesti, henkilöstön kanssa neuvotellen valmistella vuoden 2014 kevään aikana suunnitelmat toiminnallisista muutoksista, joilla karsitun taloussuunnitelman tavoitteet voidaan saavuttaa. Suunnitelmat käsitellään kaupunkitason yhteistyötoimikunnassa. Suunnitelmien tulee olla valmiita toukokuun loppuun mennessä niin, että ne voidaan ottaa huomioon vuoden 2015 talousarviokehyksen laadinnassa. 2. Vuoden 2014 kevään aikana toteutetaan työllisyyden hoidon osalta laaja arviointi, jolla pyritään varmistamaan työllisyyden hoidon mahdollisimman tuloksellinen toiminta sekä arvioidaan työllisyyden hoitoon osoitetun rahoituksen riittävyys. TALOUSARVION YHTEYDESSÄ VAHVIS- TETAAN SEURAAVAT ERILLISVALTUUDET 1. Kaupunginhallituksella on kaupungin taloudellisen tilanteen niin edellyttäessä oikeus antaa kaikille tulosalueille tarkempia ohjeita määrärahojen käytöstä ja tarvittaessa rajoittaa määrärahojen käyttöä. 2. Kaupunginhallituksella on oikeus päättää vuoden 2014 talousarviolainojen ottamisesta talousarvion rahoitusosassa esitetyn lainanottoon varatun summan puitteissa. Kaupunginhallituksella on myös oikeus käyttää tilapäisluottoja 50 M määrään asti. Lisäksi kaupunginhallituksella on oikeus tehdä tarvittaessa myös muita kaupungin rahoitusasemaa turvaavia päätöksiä. 3. Rahoitusjohtajalla ja taloussuunnittelupäälliköllä on oikeus siirtää määrärahoja käyttötalousosasta investointiosaan tai päinvastoin kirjanpidollisista syistä. Määrärahan käyttötarkoitus ei kuitenkaan saa muuttua. 4. Kaupunginhallituksella on oikeus myöntää enintään hissiavustuksiin vuonna Avustuksia vastaavat määrärahalisäykset katetaan Asuntotuotantorahastosta.

11 10 Erillistoimenpiteet ja -valtuudet KAUPUNGIN MYÖNTÄMÄT AVUSTUKSET VUONNA 2014 Kaupunginhallitus vahvisti vuonna 2010 kaupungin avustuksia koskevan ohjeistuksen. Sen mukaan avustukset jaetaan pääryhmiin, joiden tason kaupunginvaltuusto vahvistaa talousarvion yhteydessä. Avustukset sisältyvät tulosalueiden määrärahoihin ja tulosalueet vastaavat niiden oikeudenmukaisesta jaosta noudattaen avustuksia koskevaa ohjeistusta. Taulukossa mainittujen avustuskokonaisuuksien lisäksi kaupunki avustaa erikseen seuraavia toimijoita. Summat sisältyvät sulkeissa olevien tulosalueiden määrärahoihin: Pori Jazz: (T03) Porin Teatterisäätiö: (T03) Tanssin aluekeskustoiminta ja PDC: (T48) Lainsuojattomat festivaali ja Rakastajat Teatteri: (T48) Porin Ooppera: (T48) Satakunnan Elävän Kuvan Keskus: (T48) Harkinnanvaraiset avustukset TA 2014 Sisältyy talousarviossa tulosalueeseen Kulttuuriavustukset T48 Liikunnan ja nuorisotyön tukeminen T51 Yleissivistävä kansalaistoiminta ja perinnetyö T03 Hyvinvoinnin ja vertaistuen edistäminen T03 Asukas- ja aluetyö T03 Kansainvälinen toiminta T03 Määräaikaisten hankkeiden kuntaosuudet ja tuki T03 Vuokra-avustus kaupungilta vuokrattuihin tiloihin T03 Yhteensä

12 Käyttötalousosa 11 KÄYTTÖTALOUSOSA KÄYTTÖTALOUSOSAN ESITTELY JA SITOVUUS Talousarvion käyttötalousosa koostuu kahdesta osiosta; yhteenveto kaupungin ydinprosesseista ja tulosaluekohtaiset esitykset. Tulosaluekohtaiset ydinprosessit sekä niistä johdetut suoritteet kustannusarvioineen on kerätty käyttötalousosan alussa olevaan yhteenvetotaulukkoon. Suoritehinnat perustuvat bruttomenoihin ja arvioituihin suoritemääriin. Suoritehinnat ovat tavoitteellisia. Niiden toteumia tullaan seuraaman raportoinnin yhteydessä, mutta suoritehinnat eivät ole valtuustoon nähden sitovia tavoitteita. Suoritehinnoittelun keskeinen tavoite on kuvata, mitä prosesseja kaupunkiorganisaatio tuottaa ja paljonko näistä prosesseista aiheutuu kustannuksia. Tuottavuuden näkökulmasta 12 kk keskimääräisiä suoritehintoja seuraamalla voidaan kuukausittain todeta, onko tuottavuus eri sektoreilla laskennallisesti parantunut tai heikentynyt. Tulosaluekohtaisissa esityksissä keskeisimpänä sisältönä ovat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Toiminnallisten tavoitteiden osalta käyttötalousosassa esitetyt toimenpiteet ja niiden tavoitetasot ovat valtuustoon nähden sitovia. Taloudellisten tavoitteiden osalta valtuustoon nähden sitova taloudellinen tavoite on tuloslaskelmissa esitetty vuosikate eli tulosalueen määräraha. Seuraavien kokonaisuuksien osalta on voimassa yhteissitovuus, joka käytännössä tarkoittaa sitä, että lautakunta tai kaupunginhallitus voi osoittaa alaisuuteensa kuuluvan tulosalueen määrärahaylitykselle katteen toiselta tulosalueeltaan, jossa määräraha vastaavasti alittuu. T01, T03, T05, T09, T10 ja T16: Kaupunginhallitus T20 ja T22: Perusturvalautakunta T25, T26, T27 ja T28: Kasvatus- ja opetuslautakunta T42, T46, T47, T48, T49 ja T50: Kulttuurilautakunta T72 ja T74: Tekninen lautakunta Tulosaluekohtaisiin esityksiin sisältyy lisäksi informatiivisena tietona tulosalueiden toiminta-ajatukset, kuvaukset niistä toiminnallisista muutoksista, joita taloudelliset tavoitteet edellyttävät, henkilöstöä koskevat tavoitteet ja arviot henkilötyövuosimääristä sekä tietyt tulosaluekohtaiset tunnusluvut. Käyttötalousosassa on esitetty myös investointien tavoitteet sekä niiden arvioidut vaikutukset käyttötalouteen. Talonrakennusinvestointien tavoitteet on esitetty rakennuksia käyttävien tulosalueiden esityksissä. Perusturvan toiminnan laajuudesta johtuen tulosalueen T20 esitykseen sisältyy informatiivisena tietona myös kaikkien viiden palvelualueen tuloslaskelmat. Käyttötalousosan rakenteessa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia vuoteen 2013 verrattuna. Logistiikkayksikön perustamisen seurauksena muutoksia tulee muutamien tulosalueiden talousarvioihin. Muutokset tuodaan käsittelyyn asian valmistelun edetessä. Vuoden 2014 tulosaluekohtaiset tuloslaskelmat eivät ole vertailukelpoisia vuoden 2013 tuloslaskelmien kanssa johtuen sisäisten vuokrien tasokorotuksesta.

13 12 Käyttötalousosa HALLINTOKUNTIEN YDINPROSESSIEN SUORITTEET Suorite Määrä Määrä Määrä Määrä Määrä / Suorite / Suorite / Suorite / Suorite / Suorite TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS Tarkastustoimi Tarkastuspäivät ,90 399,39 421,70 424,17 429,78 09 Henkilöstöhallinto Työllistämistoimenpiteissä olevat , , , , ,25 Koululaisten ja opiskelijoiden palkkaus ,97 769,73 774,52 774,97 775,43 Työmarkkinamaksu (yli 500pv) , , , , ,05 20 Perusturva Lastensuojelun hoitovuorokaudet ,21 133,43 132,50 139,35 147,70 Perheneuvolakäynnit ,57 66,74 66,96 67,28 66,97 Vammaispalveluiden toimintapäivät ,57 71,31 75,41 76,63 77,79 Vammaispalveluiden asumisvuorokaudet ,17 141,33 141,75 149,62 145,10 Vammaistuet ja avustukset tuen saajat , , , , ,11 Toimeentulotukea saavat ruokakunnat , , , , ,19 Perusterveydenhuollon käynnit ,36 65,45 69,40 70,82 72,22 Hammashoidon käynnit ,66 92,06 91,83 91,58 91,36 Psykososiaalisten avopalvelujen käynnit ,44 118,57 99,74 96,84 92,94 Psykososiaalisten palveluiden asumisvuor ,76 52,79 65,79 71,78 78,38 Psykososiaalisten palveluiden hoitovuoro ,25 277,89 289,42 295,49 301,58 Vuodeosastojen hoitovuorokaudet ,20 250,55 268,75 296,46 301,73 Kotisairaalan hoitovuorokaudet ,42 113,48 125,22 122,12 119,32 Kotisairaalan käynnit ,43 118,26 114,55 Poliklinikkakäynnit ,81 138,57 113,77 118,34 119,39 Fysiatriset käynnit ,30 36,91 36,56 35,67 35,31 Kotihoidon palvelukäynnit ,56 44,28 42,89 43,03 42,07 Omaishoidon tuki tuen saajat , , , , ,84 Ympärivuorokautinen hoito ,96 124,13 130,54 131,04 135,01 25 Perus- ja lukiokoulutus Peruskoulun oppilaat , , , , ,61 Lukiokoulutuksen oppilaat , , , , ,28 26 Palmgren-konservatorio Taiteen perusopetuksen opetustunnit ,88 86,46 84,64 85,32 86,01 Ammatillisen koulutuksen oppilaat , , , , ,25 27 Kansalaisopisto Kansalaisopiston opetustunnit ,37 88,67 93,73 94,98 96,36 28 Päivähoito Päivähoidon hoitopäivät ,25 60,47 56,92 57,52 58,13 42 Kirjasto Lainaukset ,83 0,86 0,94 0,95 0,96 Hankitut aineistoyksiköt ,38 54,25 62,24 63,02 63,81 Kirjastokäynnit ,11 2,87 2,38 2,41 2,44 46 Sinfonietta Orkesterin kuulijat (ei sis. radio/tv) ,13 119,13 120,83 121,99 123,16 47 Satakunnan Museo Museon ylläpitämät dokumentit ,83 2,24 2,69 2,71 2,75 Museon asiakaskontaktit ,12 18,51 22,78 23,11 23,56 48 Kulttuuritoimi Kulttuuritapahtumat ja tilaisuudet , , , , ,40 Avustukset , , , , ,58 49 Taidemuseo Taidemuseon asiakaskontaktit ,69 18,92 21,44 21,77 22,10 Asiakasryhmittäin kohdistetut palvelut ,77 35,48 40, ,45 Kulttuurivarallisuuden ylläpito ,11 113,55 124,28 125,16 126,07 50 Taidekoulu Taidekoulun opetustunnit ,91 229,44 254,74 254,60 263,67 Kuvataidekoulun opetustunnit ,64 107,73 122,10 124,75 127,46 Videotuen asiakastapahtumat ,90 40,90 40,54 41,44 42,36 51 Vapaa-aika Liikuntalaitosten (10) aukiolotunnit ,39 257,28 307,13 312,58 318,57 Liikunnanohjauksen osallistumiskerrat ,12 2,63 6,38 7,02 7,14 Nuorisotyön osallistumiskerrat ,73 17,04 20,41 20,73 21,00 65 Ympäristövirasto Rakennus- ja toimenpidelupapäätökset , , , , ,49 Analyysit (Porilab) ,57 27,31 28,00 28,00 28,00 Tark., päät., lausunnot ja todistukset ei verrattavissa 323,25 267,47 267,65 267,85 Eläinlääkintäkäynnit ,34 81,52 83,15 84,00 84,55 71 Joukkoliikenne Kokonaismatkamäärä (matkustajat) ,59 1,30 1,27 1,25 1,26 72 Tekninen Palvelukeskus Liikennealueiden kunnossapito (km) , , , , ,60 Viheralueet ja erityisalueet (ha) , , , , ,41 Satamat ja veneväylät Satamarakennus lakkautettu. Kustannukset siirretty muille vastuualueille. Vuokrasopimukset ,00 288,00 291,88 292,29 290,49 Tukipäätökset ,00 71,00 62,57 63,59 64,63 Kiinteistöjen rekisteröinnit , , , , ,27 Rakennuttamispalvelut (h) ,00 47,00 49,39 50,37 51,38 73 Ajoneuvokeskus Vuokratut raskaat ajoneuvot , , , , ,46 Vuokratut kevyet ajoneuvot , , , , ,37 Vuokratut muut koneet , , , , ,98 74 Pysäköinninvalvonta Pysäköinninvalvonnan virhemaksut ,20 21,01 21,60 22,02 22,45 Toripaikat m ,93 70,32 73,20 74,62 76,08 76 Toimitilat Tilamenot, kaupungin hallintokunnat m ,29 74,17 81,04 87,55 93,99 Tilamenot, ulkopuoliset vuokralaiset m ,91 80,00 55,56 58,25 60,79

14 LIIKELAITOSTEN YDINPROSESSIEN SUORITTEET Käyttötalousosa 13 Suorite Määrä Määrä Määrä Määrä Määrä / Suorite / Suorite / Suorite / Suorite / Suorite TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS Porin Palveluliikelaitos Koulujen ym. puhtauspalvelut (h) ,91 20,55 21,34 22,83 23,07 Perusturvan ympärivrk. puhtauspalv. (h) ,81 22,87 23,54 24,25 24,72 Perusturvan muu puhtauspalvelu (h) ,48 21,91 22,45 22,90 23,36 Ateriasuoritteet, koulut ja päiväkodit ,16 3,26 3,37 3,54 3,68 Ateriasuor., kokopäivähoitolaitokset ,62 4,71 4,93 5,18 5,39 Kiinteistönhoitopalvelut m ,27 8,13 8,29 8,46 8,63 79 Porin Satama YHTIÖ YHTIÖ YHTIÖ YHTIÖ Aluskäynnit ** ** 1 695, , ,80 ** ** Satamalaitteiden palvelumyynti (tn) ** ** 1,55 1,14 1,21 ** ** Satamalaitteiden kunnossapito (h) ** ** 210,75 231,10 217,21 ** ** 80 Porin Vesi Laskutettu vesimäärä m ,20 1,17 1,21 1,25 1,28 Laskutettu jätevesimäärä m ,30 1,30 1,29 1,35 1,37 81 Jätehuolto Hangassuon yhdyskuntajätemäärä (tn) ,73 127,46 132,78 133,43 134,48 Hangassuon elinkeinotoiminnan jätemäär ,24 254,92 265,57 266,86 268,95 82 Satakunnan Työterveyspalvelut Työpaikkatoiminta ,91 186,89 195,23 198,15 212,39 Terveydentilan seuranta ,73 105,06 106,86 112,97 119,07 Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ,60 81,78 92,71 92,82 95,16 Sairaanhoito ,17 39,76 39,44 39,45 39,19

15 14 Käyttötalousosa 01 KAUPUNGINVALTUUSTO Kaupunginvaltuusto toteuttaa kaupungin ylimmän päätösvallan käyttäjänä voimassa olevan strategian toiminta-ajatusta. TOIMINNALLISET MUUTOKSET TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISEKSI 2014 Kaupunginvaltuusto siirtyy loppuvuoden 2013 aikana sähköiseen kokouskäytäntöön. Uutta toimintatapaa jatketaan vuonna TOIMINNALLISET MUUTOKSET TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISEKSI Kaupunginvaltuuston varsinaisten kokousten määrää vähennetään. MUUT TUNNUSLUVUT TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Valtuutettujen määrä Kokousten määrä TALOUSARVIO JA TOIMINTASUUNNITELMA Talousarvion tuloslaskelma Kaupunginvaltuusto TP 2012 TA 2013 TA 2014 KJ Esitys TA-muutos 2013/2014 TA-muutos % TS 2015 TS 2016 Toimintatuotot 0 Myyntituotot 0 Maksutuotot 0 Tuet ja avustukset 0 Muut toimintatuotot 0 Vuokratuotot 0 Muut tuotot 0 Valmistus omaan käyttöön 0 Toimintakulut ,10% Henkilöstökulut ,14% Palkat ja palkkiot ,49% Henkilösivukulut ,60% Henkilöstökorvaukset ja muut henkilöstömenojen korjauserät 0 Palvelujen ostot ,31% Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,43% Avustukset 0 Muut toimintakulut ,57% Vuokrat ,30% Muut kulut ,02% Toimintakate ,10% Rahoitustuotot ja -kulut 0 Vuosikate ,10% Poistot ja arvonalentumiset 0 Tilikauden tulos ,10% Tilikauden ylijäämä/alijäämä ,10%

16 Käyttötalousosa TARKASTUSTOIMI Tarkastustoimen tehtävänä on edistää hallinnon ja taloudenhoidon yleistä luotettavuutta sekä havainnoistaan raportoimalla palvella ylimpien ohjausyksiköiden tietotarpeita. KAUPUNGIN STRATEGIAOHJELMA VIRASTON TOIMINNASSA Taloudellisten toimintaedellytysten turvaaminen. Palvelujen laatu, tuottavuus ja alueellinen kattavuus. Ammattitaitoinen, uudistuva, tuloksellinen ja hyvinvoiva henkilöstö. VAIKUTTAVUUS 1. Ylimmillä päätöksentekijöillä on käytettävissä asianmukaiset tiedot ohjaustehtävää varten. 2. Kaupunkikonsernin toiminnan ja talouden valvonta on kaikilta osiltaan riittävällä tasolla. PROSESSIT 4. Tarkastustoimen arviointitoiminnon kehittäminen. 5. Pyrkimys vaikuttaa hallinto- ja palveluprosessien standardointiin ja yksinkertaistamiseen. TALOUS 3. Toimintojen taloudellinen ja tehokas järjestäminen. OSAAMINEN 6. Henkilöstön osaamisen kehittäminen ja erityisasiantuntemuksen syventäminen. TOIMENPITEET JA TAVOITETASOT 2014 ( ) TOIMENPIDE / MITTARI TAVOITETASO Tarkastustoimen arviointitoiminnon määrällinen ja laadullinen kehittäminen. - Arviointityön menetelmiä kehitetään. - Tutkimusyhteistyötä lisätään. TOIMINNALLISET MUUTOKSET TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISEKSI 2014 Toiminnallisia muutoksia ei ole. TOIMINNALLISET MUUTOKSET TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISEKSI Toiminnallisia muutoksia ei ole. HENKILÖSTÖ Suunnittelukaudelle ei ole näkyvissä merkittäviä muutoksia. Sairauspoissaoloissa tavoitteena 2 % lasku vuosittain. TA 2014 TS 2015 TS 2016 Suunnitellut henkilötyövuodet 5,25 5,25 5,25 Suunniteltujen henkilötyövuosien kustannus, M 0,33 0,33 0,34 Ostopalveluilla korvatut henkilötyövuodet 0,5 0,5 0,5 Ostopalveluilla korvattujen henkilötyövuosien kustannus, M 0,06 0,06 0,06 MUUT TUNNUSLUVUT TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Tarkastustoimen menot käyttömenoista % 0,06 0,07 0,07 0,07 0,07 Menot euroa / asukas 5,51 6,04 6,39 6,36 6,44

17 16 Käyttötalousosa TALOUSARVIO JA TOIMINTASUUNNITELMA Talousarvion tuloslaskelma Tarkastustoimi TP 2012 TA 2013 TA 2014 KJ Esitys TA-muutos 2013/2014 TA-muutos % TS 2015 TS 2016 Toimintatuotot ,00% Myyntituotot ,00% Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Vuokratuotot 0 Muut tuotot Valmistus omaan käyttöön 0 Toimintakulut ,35% Henkilöstökulut ,11% Palkat ja palkkiot ,91% Henkilösivukulut ,26% Henkilöstökorvaukset ja muut henkilöstömenojen korjauserät Palvelujen ostot ,96% Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,18% Avustukset 0 Muut toimintakulut ,03% Vuokrat ,07% Muut kulut ,02% Toimintakate ,57% Rahoitustuotot ja -kulut 0 Vuosikate ,57% Poistot ja arvonalentumiset 0 Tilikauden tulos ,57% Tilikauden ylijäämä/alijäämä ,57%

18 Käyttötalousosa KAUPUNGINHALLITUS Kaupunginhallitus vastaa kaupunkikonsernin kehittämisestä ja johtamisesta kaupunginvaltuuston päättämän strategian ja suunnitelmien mukaisesti. TOIMINNALLISET MUUTOKSET TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISEKSI 2014 Kaupunginhallituksen ja alaisten jaostojen kokousten määrää vähennetään. TOIMINNALLISET MUUTOKSET TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISEKSI Sama kuin edellä. HENKILÖSTÖ TA 2014 TS 2015 TS 2016 Suunnitellut henkilötyövuodet Suunniteltujen henkilötyövuosien kustannus, M 0,6 0,6 0,6 TALOUSARVIO JA TOIMINTASUUNNITELMA Talousarvion tuloslaskelma Kaupunginhallitus TP 2012 TA 2013 TA 2014 KJ Esitys TA-muutos 2013/2014 TA-muutos % TS 2015 TS 2016 Toimintatuotot ,82% Myyntituotot ,64% Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot ,70% Vuokratuotot ,00% Muut tuotot ,62% Valmistus omaan käyttöön 0 Toimintakulut ,51% Henkilöstökulut ,44% Palkat ja palkkiot ,52% Henkilösivukulut ,75% Henkilöstökorvaukset ja muut henkilöstömenojen korjauserät Palvelujen ostot ,13% Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,75% Avustukset ,11% Muut toimintakulut ,17% Vuokrat ,96% Muut kulut ,75% Toimintakate ,53% Rahoitustuotot ja -kulut Vuosikate ,53% Poistot ja arvonalentumiset ,00% Tilikauden tulos ,53% Tilikauden ylijäämä/alijäämä ,53%

19 18 Käyttötalousosa 05 YLEISHALLINTO Yleishallinnon tulosalue sisältää konsernihallintoon kuuluvan yleishallinnon vastuualueen eli hallintopalveluiden, tietohallinnon ja hankintapalveluiden toimintaan osoitetut määrärahat. KAUPUNGIN STRATEGIAOHJELMA VIRASTON TOIMINNASSA Palvelujen laatu, tuottavuus ja alueellinen kattavuus. Ammattitaitoinen, uudistuva, tuloksellinen ja hyvinvoiva henkilöstö. Tietoliikenneyhteyksien monipuolisuus, toimivuus ja turvallisuus. Taloudellisten toimintaedellytysten turvaaminen. Porin kaupunkiseudun alueellinen, kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö. Elinkeinopolitiikan terävöittäminen. VAIKUTTAVUUS 1. Kaupungin johdon päätöksenteko perustuu laadukkaaseen valmisteluun. 2. Palveluiden ja hankintojen tuottavuuden nostaminen mahdollistetaan tieto- ja viestintätekniikalla. PROSESSIT 4. Asiakaslähtöiset ja kustannustehokkaat hallinto- ja palveluprosessit. TALOUS 3. Tuottavuuden parantaminen toimintatapojen koordinoinnilla ja yhteisillä käytännöillä. OSAAMINEN 5. Henkilöstön osaamisen turvaaminen jatkuvaan kouluttautumiseen ja vuorovaikutukseen kannustamalla. 6. Kumppanuuden ja verkostoitumisen avulla tietotaidon ylläpito. TOIMENPITEET JA TAVOITETASOT 2014 ( ) TOIMENPIDE / MITTARI TAVOITETASO 2014 Kaupunkitason asiakirjahallintoa (ml. kirjaaminen) kehitetään ja toimintatapoja yhtenäistetään. Määritellään kaupungin strategisten tavoitteiden saavuttamista tukevat ja hankintatoimintaa ohjaavat linjaukset ja luodaan siten yhtenäinen perusta kaupungin hankintatoiminnan johtamis- ja ohjaus- sekä kehittämistoimenpiteille. Tietohallintomallin (kokonaisarkkitehtuurin) mukainen kehittämis- ja koordinointiprosessin jalkauttaminen eli ictprojektisalkun ja sen hallintajärjestelmän käyttöönotto. Konesalitoimintojen käyttövarmuuden ja turvallisuuden parantaminen sekä samalla Antinkatu 6:ssa sijaitsevien tilojen käytön muuttaminen niin, että tilat voidaan luovuttaa tulevaisuudessa muuhun käyttöön. - Tiedonohjaussuunnitelmat on laadittu tuki- ja ylläpitotehtävien osalta. - Kaupunkitason hankintalinjaukset on valmisteltu ja hyväksytty. - Ict- projektisalkku on käytössä. - Pääpalomuuri on kahdennettu. - Tietoverkon uudistamisprojekti (mpls) on saatettu loppuun. - Verkkoliikenne on ohjattu pois Antikatu 6:sta. TOIMINNALLISET MUUTOKSET TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISEKSI 2014 Tietohallinnon alaisen painatuskeskuksen toiminta lakkautetaan ja painatuskeskuksen henkilöstön tehtävät järjestellään aiempaa tuottavammin. TOIMINNALLISET MUUTOKSET TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISEKSI Tietohallinnon kokonaisuus uudistetaan valittavan tietohallintojohtajan johdolla. INVESTOINTIEN TAVOITTEET INVESTOINTIKOHDE TAVOITELTAVA HYÖTY VAIKUTUS KÄYTTÖTALOUTEEN Sovellushankinnat Toiminnan kannalta tärkeiden järjestelmien ja toiminnallisuuksien uudistaminen ja kehittäminen (esim. HR- ja paikkatietojärjestelmät, sähköinen asiointi). Ylläpito- ja tukisopimusten mukaisesti, yleensä %-osuus hankintahinnoista.

20 Varusohjelmat + laitekapasiteetti Tietoverkko HENKILÖSTÖ Ympäristön standardisointi ja kehittäminen, uusien tarvittavien palvelinten hankinta (esim. KuntaPro, Perusturva/KanTA-hankkeet). Verkon ylläpito ja kehittäminen. Toimintavarmuuden kasvattaminen, hitaiden yhteyksien uusiminen. Käyttötalousosa 19 Ylläpito- ja tukisopimusten mukaisesti, yleensä %-osuus hankintahinnoista. Tukisopimusten mukaisesti, yhteyskapasiteettien mukaiset kuukausimaksut. TA 2014 TS 2015 TS 2016 Suunnitellut henkilötyövuodet Suunniteltujen henkilötyövuosien kustannus, M 4,0 3,7 3,8 TALOUSARVIO JA TOIMINTASUUNNITELMA Talousarvion tuloslaskelma Yleishallinto TP 2012 TA 2013 TA 2014 KJ Esitys TA-muutos 2013/2014 TA-muutos % TS 2015 TS 2016 Toimintatuotot ,43% Myyntituotot ,31% Maksutuotot ,21% Tuet ja avustukset ,06% Muut toimintatuotot ,87% Vuokratuotot ,74% Muut tuotot ,04% Valmistus omaan käyttöön 0 0 Toimintakulut ,84% Henkilöstökulut ,14% Palkat ja palkkiot ,75% Henkilösivukulut ,67% Henkilöstökorvaukset ja muut henkilöstömenojen korjauserät Palvelujen ostot ,59% Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,82% Avustukset ,35% Muut toimintakulut ,58% Vuokrat ,34% Muut kulut ,86% Toimintakate ,24% Rahoitustuotot ja -kulut Vuosikate ,24% Poistot ja arvonalentumiset ,00% Tilikauden tulos ,83% Tilikauden ylijäämä/alijäämä ,83%