Kirjailija ja tutkija Juhana Torkki (s. 1977) on väitellyt teologian tohtoriksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kirjailija ja tutkija Juhana Torkki (s. 1977) on väitellyt teologian tohtoriksi"

Transkriptio

1

2 Opi pitämään vakuuttava ja kiinnostava puhe, joka vetoaa sekä järkeen että syviin tunteisiin - sanalla sanoen taivuttaa kuulijat haluamaliesi kannalle! Miksi Björn Wahlroosin puheet päätyvät aina seuraavan päivän lehtiin? Miksi Kimi Räikkönen kelpaisi professoreille ja ministereille puhetaidon esikuvaksi? Millaisia antiikin retorisia keinoja Tony Halme käytti eduskunnassa huhtikuussa 2003? Nuori humanistitohtori Juhana Torkki antaa kirjassaan intoa ja oivallusta väittelemisen ja puhumisen opiskeluun. Hän ammentaa puhetaidon perusteita niin antiikin viisailta kuin tämän päivän mediailmiöistä. Runsaat tosielämän esimerkit ja helposti omaksuttavat puheen pitämisen ohjeet lisäävät kirjan käyttökelpoisuutta. Kirjailija ja tutkija Juhana Torkki (s. 1977) on väitellyt teologian tohtoriksi vuonna Hän on opiskellut myös matematiikkaa Helsingin yliopistossa ja musiikkia Sibelius-Akatemiassa sekä toiminut Etsijä-lehden päätoimittajana.

3 Puhevalta

4

5

6 "Vaikka ensin tuntuisi, että vastaavanlaisia kirjoja on jo yllin kyllin, tulette huomaamaan tämän kirjan ehdottoman edun: saatte nyt kaiken tarvitsemanne tiedon. Ette tarvitse muita kirjoja ollenkaan." - Ludvig XV n keittiömestari keittokirjansa esipuheessa vuonna 1767

7

8 SISÄLLYS Esipuhe9 Ensimmäinen pääluku: Mitä puhe on? 13 Suomalaisen puheen rappio 14 Esitelmöivä puhetapa 24 Retoriikan tajun puute 29 Kohti vakuuttavan puheen ideaa 36 Vakuuttavan puheen kaksi tehtävää 39 Puhe voimankäyttönä 42 Puheen kaksi polttopistettä 50 Päämäärän ja keinojen suhde 62 Puhe ja aika 66 Miksi puheita pidetään? 70 Toinen pääluku: Miten hyväpuhe rakennetaan? 77 Miten saan kuulijat kuuntelemaan? 82 Miten kuulijoiden huomiota hallitaan? 90 Miten teen kuuntelemisesta helppoa? 92 Milloin epäselvyys on paikallaan? 101 Miten herätän kuulijoiden mielenkiinnon? 106 Miten voitan kuulijoiden suosion? 119 Kuinka puheen intensiteettiä hallitaan? 137 Vakuuttavan puheen rakenne 143 Miten vakuuttava puhe aloitetaan? 148

9 Miten luon uskottavuuteni puhujana (ethos)? 161 Kuinka puheella luodaan vaikutelma vallasta? 166 Kuinka voitan luottamuksen? 174 Kuinka vetoan kuulijoiden järkeen (logos)? 185 Mitä kannattaa väittää? 189 Miten perustelen väitteeni? 191 Kuinka kuulijat pannaan tekemään viimeinen johtopäätös? 197 Hyökkäys ja puolustus puheessa 200 Miten puolustan väitettäni? 202 Miten ilmaisen argumenttini tehokkaasti? 206 Kuinka vetoan kuulijoiden tunteisiin (pathos)? 214 Keskustan puoluekokous 1994: Esko Ahon poliittinen huippuhetki 216 Kuinka kohtaan hankalan yleisön? 221 Kuinka jätän kuulijat tunnekuohun valtaan? 224 Miten lopetan puheeni? 229 Suomalainen esimerkki klassisesta vakuuttavasta puheesta: Tony Halme eduskunnassa 236 Kolmas pääluku: Puhetaidosta 240 Tarvitseeko puhetta valmistella? 241 Antiikin viisi työvaihetta 245 Miten puhe on esitettävä? 248 Miten puhetaitoa voi oppia? 253 Bill Clintenin puhe presidenttiehdokkaaksi nimitettäessä 266 Loppusanat 281 Asiahakemista 283 Henkilöhakemista 287

10 Esipuhe "Hän puhui niin kuin se, jolla on valta, eikä niin kuin kirjanoppineet " - Matteuksen evankeliumi Jeesuksesta Mihin valta perustuu? Millaisin eri keinoin ihminen voi hankkia sen itselleen? Kerrotaan, että kun neuvonantajat varoittivat diktaattori Josif Stalinia, että paavi voi loukkaantua hänen toimiinsa, Stalin kysyi: "Kuinka monta divisioonaa paavilla on?" Stalinin käsitys vallasta oli suppea, materialistinen. Hänen imperiumiaan ei enää ole, mutta paavius on yhä mahtitekijä maailmassa -sen osoitti viimeistään Johannes Paavali II:n kuolema keväällä Paavin poismenon noteerasi lähes jokainen maailman ihminen, ja hautajaisista tuli suuri mediatapahtuma. Paikalle saapui valtameren takaa kolme Yhdysvaltain presidenttiä: George Bush nuorempi ja vanhempi sekä Bill Clinton. Mitähän Stalin olisi sanonut Jeesuksesta? Jeesus kuului alhaiseen sosiaaliluokkaan, hänellä ei ollut sen enempää rahaa kuin divisioonia, mutta hänen vaikutuksensa maailmanhistoriaan on ollut suunnaton. Tämän kirjan tarkoituksena ei ole väittää, että divisioonilla ei olisi valtaa. George W. Bush on kiistämättä maapallon vaikutusvaltaisimpia ihmisiä. Tämän kirjan tarkoituksena ei ole väittää, että rahalla tai tiedolla ei olisi valtaa. Jorma Ollila ja Bill Gates muokkaavat maailman tapahtumia varmasti enemmän kuin ne, joilla ei ole heidän resurssejaan. 9

11 Mutta tämän kirjan tarkoituksena on tutkia sellaista vallan muotoa, joka ei perustu sotilaalliseen eikä fyysiseen voimaan, ei rahaan tai muihin aineellisiin resursseihin. Se on valtaa, jonka avulla noita resursseja voi kenties ohjailla ja hallita. Tho valta on periaatteessa jokaisen ulottuvilla. Se on puheen valtaa. Maailmanhistoriassa on runsaasti todistuksia sanojen voimasta. Ei ole selvää, kumpi piti Britanniaa pystyssä toisessa maailmansodassa: hauraan matemaatikon Alan Thringin työ kammiossaan Saksan laivaston salakielen selvittämiseksi, vai pääministeri Winston Churchillin radiopuheet, nuo toisen maailmansodan todelliset megapommit. Joka tapauksessa epäilyttävä on näkökanta, jonka mukaan yksin aseet olisivat sodan ratkaisseet. Sanoja käytettiin myös meren toisella puolella. Ikävä esimerkki puheen voimasta on itävaltalainen taidemaalari Adolf Hitler, Churchillin päävastus, joka sanojen voimalla suggeroi kokonaisen kansan kannattamaan mitä eriskummallisimpia oppeja. Sanoilla liikahtelevat suuret massat. Mutta niillä voi tehdä myös tarkkaa ja pientä työtä. Sanoilla ohjailemme hienovaraisesti lähirnmäisiämme, saamme heidät tekemään meille mieluisia ratkaisuja, ymmärtämään asiat haluamallamme tavalla. Maailmanhistorian suuret puhujat ovat käsittäneet, miten väkevä instrumentti heillä on käsissään. Näin kirjoittaa Winston Churchill, joka tunsi puhetaidon voiman omasta kokemuksestaan: "Kaikista ihmiselle annetuista lahjoista on puhetaito kaikkein arvokkain. Kenellä se on, hän on suurta kuningasta mahtavampi. Hän on itsenäinen voima maailmassa. Puolueensa hylkäämänä, ystäviensä pettämänä, virastaan erotettuna hän on yhä pelottava mahti, jos hänellä on tämä voima käsissään. " Ui 10 Entä mitä sanoo Gorgias Platonin dialogissa:

12 "Onko mitään sen suurempaa kuin sana, joka taivuttaa tuomarit oikeudessa, päättäjät valtiopäivillä, kansan kansankokouksessa tai ihmiset missä tahansa poliittisessa tilaisuudessa? Jos sin ulla on sanan mahti, teet lääkäristä orjasi, samoin urheiluvalmentajasta. Liikemiehen huomataan kokoavan omaisuutta ei itselleen vaan sinulle, joka osaat puhua ja saat kansanjoukot puolellesi. " Puhevalta on läsnä kaikkialla, mutta aivan erityisesti niissä tilanteissa, joissa joukko ihmisiä on luovuttanut huomionsa yhdelle, joka on heidän edessään ja puhuu. Tässä kirjassa keskitytään varsinkin tällaiseen klassiseen puhetilanteeseen. Tarkoitus on antaa lukijalle avaimet hyvän ja vakuuttavan puheen pitämiseen. Markkinoilla on heppoisia puheoppaita, jotka antavat vedenjuontiohjeita tai neuvovat kravatin valinnassa. Ne saattavat sisältää tukun hyvää tarkoittavia neuvoja, mutta lukijalle käy kuin tuhatjalkaiselle, joka alkoi miettiä, missä järjestyksessä liikuttelee jalkojaan. Vain harvassa teoksessa puheen ymmärtäminen on viety syvälle ja olennaiselle tasolle. Tämä kirja on kirjoitettu niille, jotka haluavat todella tietää, mistä puhetaidossa on kysymys. Kirja on johdatus dynaamiseen puheen ymmärtämiseen. (Sana dynamis on kreikkaa ja merkitsee voimaa. ) Kirjassa on kolme osaa. Ensimmäisessä osassa kuvaillaan suomalaisen puheen kriisi, puheanemia, josta kärsimme. Tosiasia on, että meillä ei osata pitää puheita. Puheet ovat kuivia ja elottomia, niissä ei ole voimaa, ei väriä, asia on yhteyttä tärkeämpi. Tässä kirjassa luodaan uudenlainen näkökulma puheeseen: puhe ei ole asiasta käsin nouseva esitelmä, vaan päämäärästä käsin rakennettu vaikutusyritys. Kirjan toinen ja kolmas osa sisältävät käytännöllisen johdatuksen hyvään puhumiseen. Niissä katsotaan askel askeleelta, kuinka hyvä puhe rakennetaan. 11

13 Otan runsaasti esimerkkejä pidetyistä puheista. Liikun ensi sijassa suomalaisen puhetaidon maisemissa, mutta joukossa on myös maailmanhistorian mestaripuheita sekä puheita kirjallisuudesta ja näytelmistä. Esitellessäni puheita joudun joskus antamaan kritiikkiä. Lukijan on hyvä huomata, että arvosteluni ei kohdistu ihmispersooniin vaan yksittäisiin puheisiin. Kriittisimmin tarkastelen niiden puheita, jotka ovat tärkeissä julkisissa viroissa. Ei ole kansakunnalle yhdentekevää, kuinka presidentti ja ministerit puhuvat. Heidän puhetaitonsa ansaitsee tulla arvioiduksi, aivan kuten arvostellaan konsertteja, teatteria tai taidenäyttelyitä. Thtkimalla pidettyjä puheita näemme havainnollisesti, mikä hyvissä puheissa on onnistumisen salaisuus. Monet niksit ovat yksinkertaisia. Pienillä eleillä voi saada aikaan suuria vaikutuksia. Samoja keinoja, jotka toimivat puheessa, voi käyttää myös neuvotteluissa, väittelyissä, missä tahansa tilanteissa, joissa sanoilla vaikutetaan. On kuitenkin harhaluulo, että mestaripuhuiaksi voisi tulla yhden kirjan lukemalla. Täydellinen suoritus vaatii paljon. On hallittava ihmismielen lait, tajuttava ne tuhannet tavat, joilla kuulijoihin vaikutetaan. Eräs antiikin puheoppaista muistuttaa: "Puheopista ei ole paljonkaan hyötyä ilman jatkuvaa harjoitusta. Ymmärrä siis, että teoria on välttämätöntä soveltaa käytäntöön. " Kun 89-vuotiaalta pianistilta Arthur Rubinsteinilta kysyttiin, vieläkö mestari harjoittelee, vastaus oli: "Kahdeksan tuntia päivässä. " 12

14

15 Suomalaisen puheen rappio 14 Tuskin kukaan ajatteleva ihminen väheksyy puheen voimaa. Arvostamme hyvää puhujaa, koska ajattelemme puhetaidon kuvastavan yleistä lahjakkuutta. Ihminen, joka oivaltaa asiat nopeasti ja ilmaisee itseään vakuuttavasti, menestyy varmaan muuallakin kuin puhujanlavoilla. Sitäkin hämmästyttävämpi on se alennustila, johon puhekulttuuri on Suomessa vajonnut. Istun Hanasaaren kulttuurikeskuksessa lounaspöydässä. Lounas on osa suomalais-ruotsalaista yritysseminaaria. Anjovisten ja kalakääryleen yli keskustelen vastapäätä istuvan ruotsalaisen johtajan kanssa. Kysyn lounaspuhetta odotellessa, ketkä ovat hänen mielestään parhaat suomalaiset puhujat. Vastaus on mietteliäs hiljaisuus. Sitten hän sanoo: "En oikein tiedä... " Ehdotan varovasti: onko itse asiassa niin, ettei Suomessa ole paljon hyviä puhujia? On kuin vieras olisi kiitollinen, ettei hänen tarvinnut sanoa tuota johtopäätöstä. Mutta hän tarttuu siihen ja sanoo: "Siinä se. Ehkä heitä ei ole niin paljon. " Alan kiinnostua. Kysyn, onko myös ruotsalaisen ja suomalaisen puhekulttuurin välillä ero. Vastaus tulee nopeasti: "Enorm"- valtava. Olisi houkuttelevaa kuitata kommentti ruotsalaisen ärsyttäväksi ylimielisyydeksi. Ikävä kyllä keskustelukumppanini oli kohtelias ja sivistynyt herra, jonka tarkoitus tuskin oli loukata. Ehkä meidän on katsottava peiliin. Sitä paitsi, saman vastauksen - pitkän hiljaisuuden- saa yhtä lailla, kun kysymyksen esittää suomalaisille. Missä ovat hyvät suomalaiset puhujat?

16 Puheita pidetään paljon; niitä pidetään seminaareissa, kirkoissa, poliittisissa kokouksissa, juhlissa, televisiossa ja radiossa. Vain harvoin kuulemme hyviä puheita. Useimmiten kokemuksemme on aivan toinen: puhe oli mitäänsanomaton, puhuja tuhlasi aikaamme. Olemme jopa alistuneet siihen, että puheet ovat huonoja. Eräs ystäväni tuli juhlasta. Kun kysyin, millainen juhlapuhe oli, hän vastasi: "Olihan se ihan hyvä. Mutta en minä kyllä jaksanut sitä kuunnella. " Hyvistä kirjoittajista meillä ei ole pulaa. Sen näkee vaikkapa sanomalehdistä. Pikkuruisten paikallislehtienkin jutut ovat usein huippuluokkaa. Puhetaidon laita on päinvastoin. Jopa valtakunnan pääpuhujat sortuvat surkeisiin suorituksiin. Mikä suomalaisia puheita vaivaa? Nyt tarvitaan diagnoosi. Esitän kaksi väitettä: 1) Emme osaa tehdä eroa puheen ja esitelmän välille. 2) Meiltä puuttuu retoriikan ta,jua. Thtkimme kohta tarkemmin, mitä näiden väitteiden taakse kätkeytyy. Sitä ennen pohdimme Suomen puhekulttuurin rappiota yleisemmällä tasolla. Mistä se johtuu? Miksi olemme niin huonoja puhumaan? (Lääkärit kutsuisivat tätä taudin etiologiaksi, syyopiksi. Se on eri asia kuin diagnoosi eli taudinkuvaus. ) Olisi houkuttelevaa vastata kysymyksiin jollakin selvällä syyllä, mutta sellaista tuskin on. Kyse on koko kulttuurista, monimutkaisesta ilmiökokonaisuudesta, jota ei voi pelkistää yksinkertaisiksi syyseuraussuhteiksi. Voimme kuitenkin osoittaa joitakin seikkoja, joilla näyttäisi olevan asiaan yhteys. Joku saattaa arvella, ettei voimakas retorinen puhuminen sovi Suomeen. Kulttuurimme on vaatimaton ja asiakeskeinen. Jos joku puhaltaa puheen lahjansa täyteen liekkiin ja esiintyy karismaattisena sanankäyttäjänä, sitä pidetään sopimattomana pröystäilynä. Tämä voi pitää paikkansa. Esimerkiksi Suomessa ja Yhdysvalloissa asenne yksilön menestykseen on hyvin erilainen. Suomessa yk- 15

17 16 V äinö Linna kirjoittaa Tuntemattomassa sotilaassa: "Vilho Koskela oli hämäläisen pienviljelijän hämäläinen poika. Tanakkaruumiinen, vaaleatukkainen, sinisilmäinen, lovileukainen ja niin vähäpuheinen, että oli saanut liikanimen Ville Vaitelias. Miehet olivat kuulleet huhuja hänen kunnostautumisestaan talvisodassa. Itse hän ei koskaan puhunut siitä sanaakaan." Kosketalainen ihanne elää vieläkin Suomessa. Ajatellaanpa urheilusankareitamme, vaikkapa mäkihyppääjä Janne Ahosta. Kun toimittaja kysyi nuorelta Janne Ahoselta, miksi hän ei hymyile, hän vastasi: "En ole tullut tänne hymyilemään vaan hyppäämään." van aseman. silön kukoistus sallitaan vain jos on varmaa, että hän ei aja vain omaa etuaan vaan palvelee toisia. Yhdysvalloissa saa ihailua myös se, joka on valjastanut lahjakkuutensa taitavasti omien etujensa palvelukseen. Sitä kadehditaan myönteisessä mielessä: minäkin voisin tehdä samoin. Myös poliitikkojen asema on Suomessa erilainen kuin Yhdysvalloissa. Yhdysvalloissa heitä arvostetaan mielipidejohtajina. Suomessa kansanedustajat, jopa ministerit, esiintyvät mielellään tavallisina kansalaisina, jotka eivät halua nostaa päätään muun väestön yläpuolelle. Tämä kulttuurin piirre voi heijastaa itseluottamuksen puutetta. Suomalainen ei uskalla avata suutaan, ennen kuin on saavuttanut todella ko- Kirja suomalaisesta puhetaidosta on samalla matka suomalaisuuteen: keitä me, suomalaiset, oikein olemme? Takavuosina saatoimme ajatella, että me olemme niitä normaaleja ja ulkomaalaisissa ovat omat omituiset piirteensä. Viime vuosina, erityisesti 1990-luvulta alkaen, olemme joutuneet tunnustamaan oman erikoislaatuisuutemme. Monelle ulkomaalaiselle juuri suomalaiset ovat kummajainen Euroopan kansojen joukossa, monien kulttuuristen omituisuuksiemme vuoksi. TUnnettu on esimerkiksi suomalaisten tuppisuisuus. Suomalainen ei arvosta sanoilla hehkuttelua, vaan näyttöjä teoilla.

18 Toinen suomalaisuuden piirre on, että olemme jonkin verran välinpitämättömiä toinen toisestamme. Meiltä puuttuu monille kulttuureille ominainen rehevä yhteisöllisyys, mieluiten hoidamme kukin omat asiamme. Siksi emme ole kiinnostuneita vaikuttamaan toisiin sanoillamme. Kukin löytäköön totuuden itse asioita tutkimalla. "Sanasta miestä, sarvista härkää." Kolmas piirre on, että suomalaiset ottavat sanat kovin vakavasti. Sanojen takana on seisottava. On sellaisiakin kulttuureita, joissa viestitään aivan toisin: sanoilla luodaan tunnelmaa, välitetään tunnetta, pidetään yllä ihanteita. Meidän on joskus vaikea ymmärtää tällaista "väljempää" kieltä. Silti suomalainen asiakeskeisyys ei välttämättä ole huono juttu. Moni ulkomaalainen arvostaa Suomessa juuri tätä piirrettä. Suomalainen on kriittinen ja ajattelee omilla aivoillaan. Hänen päätään ei noin vain käännetä. Ja jos joku yrittää liikaa, suomalainen käy epäluuloiseksi. uomalaista asennetta ilmentää S Timari Kiannon kuvaus "agitaattori Puntarpäästä" romaanissa Punainen viiva : "Näin hän pauhasi ja pilkkasi ja kiihotti ja kehui tuo köyhälistön vaaliagitaattori ja pehmitteli saloseudun jäykkäniskaista joukkoa, joka niin harvoin oli kuullut minkäänlaisia yhteiskunnallisia puheita. Hänen kissanvihreät silmänsä välkähtelivät oudosti päässä, jonka jokainen hiuspiikki näytti kirkuvan taivasta kohti, hiki tipahteli kirkkaina pisaroina rypistetyltä otsalta ja punainen rusetti letkahteli leuan alla... Hän oli uljas ja kunnioitettava kaikessa hullunkurisuudessaan... Ja kuta enemmän hän puhui, sitä rajummaksi hänen uskonvilleytensä paisui. Hänen sanansa syöksähtelivät kuin sulkunsa särkeneen kosken vedet ryöppyen kovien kallioiden välissä, huuhtoen tieltänsä esteet... " Ryöppyäväsanainen kansankiihottaja on varsin outo ilmestys keskellä "saloseudun jäykkäniskaista joukkoa". Radikaalit liikkeet, kuten äärioikeistolaisuus, eivät koskaan ole saaneet kunnon jalansijaa Suomessa. 17

19 ryhmätilanteita kuten neuvottelua, keskustelua ja väittelyä. Varsio s:: P. z [zl [il z kuin tähdet taivaalla hyvällä puhetaidollaan. Englantilaisissa kouj < L ontoon erikoisuuksiin kuuluu Hyde Parkissa sijaitseva Speaker's corner, "Puhujan nurkkaus". Sinne saa kuka tahansa pystyttää korokkeen ja alkaa puhua valitsemastaan aiheesta. Paikalle kerääntyy yleisöä, joka haastaa puhujan, niin että syntyy kiihkeä väittely. Vaikka tunteet kuohuvat, kaikki on samalla suurta hupia. Britit nauttivat henkevästä väittelemisestä. Tunnettu on myös parlamentin alahuoneen värikäs keskustelukulttuuri. Ehkä suomalaisessa kansanluonteessa on moniakin piirteitä, jotka vaimentavat retorista kulttuuria. Thskin on silti niin, että tahallaan puhumme huonosti. On eri asia jättää jokin mahdollisuus käyttämättä tietoisena sen olemassaolosta kuin jättää se käyttämättä siksi, että ei tunne sitä. Väitän. että meiltä suomalaisilta puuttuu myös puheen pitämisen taitoja. Jos tunnet avuttomuutta puheen pitäjänä, älä syytä itseäsi. Kuinka voisit osata jotakin, josta et ole saanut oppia? Silmiinpistävä on puhekoulutuksen puute Suomessa. Monessa maassa se on osa kansalaiskasvatusta. Suomen tilannetta kuvaamaan yksi esimerkki: lukialaisten Äidin kielen käsikirja (Anne-Maria Mikkola, Lasse Koskela, WSOY 2004) on järkäle: siinä on yli viisisataa sivua. Kuitenkin puhumiselle on omistettu vain alle neljäkymmentä sivua. Niistä suuri osa käsittelee naisille puhe-esityksille on omistettu vain kymmenkunta sivua, ja vakuuttavaa, retorista puhumista käsitellään vain kahdella sivulla! Edellä on viitattu muutaman kerran Yhdysvaltoihin. Jos joku lukija vierastaa amerikkalaisuutta, niin hienoja puheen kulttuureita löytyy myös Euroopasta. Kansainvälisissä konferensseissa britit loistavat luissa on vahvat väittelyn perinteet, ja puhumisen taidolla on tärkeä paikkansa opetuksessa. Suomessa puhevalmennusta annetaan vain satunnaisesti. Siksi 18 moni meillä arkailee puheen pitämistä ja haluaisi torjua tarjotun pu-

20 hekutsun. Ei ole selvää kuvaa siitä, mitä puheella voi tehdä ja mihin sillä voi päästä. Käytössä olisi hyvä työkalu, mutta se lojuu unohtuneena varaston perällä. Tai paremmin sanoen: olemme hukanneet käyttöohjeet. Emme ole selvillä kaikista instrumenttimme ominaisuuksista tai mahdollisuuksista. Ajatellaanpa, että autolla voisi ajaa ilman ajotutkintoa ja ajokorttia. Nythän tilanne on puhumisen osalta tällainen. Kaikki pitävät puheita, ja monet ilman kunnon käsitystä siitä, mitä he tekevät. Entä päästäisimmekö vaikkapa kirurgin leikkaussaliin, jos hän ei tiedä, mitä siellä on tehtävä? Ja kuitenkin: sanalla tehdään paljon suurempia asioita kuin kirurgin veitsellä. Tämän kirjan tarkoitus on johdattaa lukija puhumisen maailmaan ja antaa perustaidot hyvän puheen pitämiseksi. Tavoite on, että tuntisimme instrumentin, joka meillä on, ja oppisimme käyttämään sitä oikein. Kirjassa viitataan tuon tuostakin antiikkiin: haen antiikin käsikirjoista oppia ja teoriaa nykypäivän tarpeisiin. Miksi niin kaukaa? Syy on yksinkertainen: antiikki kehitti puheen teorian hämmästyttävän pitkälle. Olen käynyt läpi amerikkalaisia puheoppaita. Ne ovat selvästi pinnallisempia ja tiedeiltaan köykäisempiä kuin antiikin oppaat. Se on yllättävää: voisi kuvitella, että lähes 300-miljoonaisen rikkaan kansan parhaat kyvyt tuottaisivat todella häikäiseviä esityksiä. Mutta ehkä syy heikkoon tasoon on siinä, että amerikkalaisten kirjojen lukijakunta ei ole yhtä vaativa ja hienostunut kuin se, jolle antiikin aikana kirjoitettiin. Lukijan ei pidä siksi oudoksua, jos tässä kirjassa vedotaan jatkuvasti antiikkiin. Käytän antiikin teorioita lähtökohtana, koska toistaiseksi parempaa ei ole saatavilla. Antiikin vanhat mestarit hioivat puhetaidon teorian kirkkaaksi ja teräväksi kuin timantti, unohtamatta silti, että elämä on aina monimutkaisempi ilmiö kuin paraskaan teoria. 19

21 Jos latinan- ja kreikankieliset termit uuvuttavat tässä kirjassa, niiden ylitse voi loikkia ja keskittyä itse asiaan. Mutta joka haluaa, saa niistä loistavia käsitteitä puheen ymmärtämiseen ja kuvaamiseen. Sotatieteilijä Carl von Clausewitz kirjoittaa: "Jokaisen teorian ensimmäinen tehtävä on sekaannusten ja sotkeutuneiden käsitteiden selvittäminen. Va sta sitten kun on sovittu nilljityksistä ja käsitteistä, voidaan toivoa, että pystytään etenemään asioiden selkeään ja helposti ymmärrettävään tarkasteluun. Jos joku pitää tätä kaikkea tyhjänpäiväisenä, hän joko ei hyväksy lainkaan teoreettista tarkastelua tai sitten hänen älynsä ei vielä ole joutunut tuskailemaan niiden sekoittuneiden ja sekoittavien, tyydyttävään päämäärään_ pääsemättömien, toisinaan latteiden, toisinaan mielikuvituksellisten käsitysten kanssa, joita me sangen usein saamme kuulla ja lukea, koska tieteellisen tutkimuksen henki on toistaiseksi vain harvoin levollisesti tarkkaillut näitä aiheita..." Meillä on taipumus ylimielisyyteen. Ajattelemme, että nykyinen kulttuurin ja tieteen tila on pitkän kehityksen huipentuma, emmekä hevillä usko, että menneisyyden ajattelijat olisivat saavuttaneet o jotakin kestävää ja lopullista, jotakin jonka ohi myöhempi kehitys ei 6:: olisi ajanut. : Miksi ei kuitenkin olisi mahdollista, että jossakin taidossa olisi jonkin 1&1 [;j vanhan kulttuurin piirissä saavutettu eräänlainen absoluuttinen taso? Väitän, että antiikin aikana puheopissa oltiin lähellä tuota absoz <...: < luuttista tasoa. Se oli mahdollista, koska puhetaito eli käytännön tilanteissa, sillä oli valtava merkitys julkisessa elämässä. Antiikin kulttuuri oli enem- män suullinen kuin kirjallinen. Puhetaidolla oli kaksi suurta areenaa, 20 joilla teoriaa testattiin: oikeusistunnot ja poliittiset kokoukset. Teo-

22 reettisten oivallusten arvo punnittiin katsomalla, kuinka hyvin ne toimivat käytännössä. Monet ajattelijat olivat itsekin käytännön toimijoita. Sellainen oli roomalainen Marcus Thllius Cicero, joka oli syvällinen ja elegantti ajattelija, mutta myös taitava oikeuspuhuja ja ovela poliitikko. Cicerolta on säilynyt montakin puhetaitoa käsittelevää kirjaa, esimerkiksi Bru tus, Ora tor ja De Ora tore. Toinen suuri roomalainen retorikko oli Ouintilianus. Olen sitä mieltä, että Ouintilianuksen Puheopas, joka on kirjoitettu 90-luvulla jkr., on paras puhetaidon esitys, mitä koskaan on tehty. Se on kaunis ja henkevä, humaani ja tyylikäs. Se on myös laaja ja syvä. Thskin on puhetaidon kysymystä, jota Ouintilianus ei sivuaisi ja jota hän ei olisi ajatellut asian pohjiin saakka. Ouintilianuksen teosta sävyttää valoisa humanismi ja elämän usko. Näin hän kirjoittaa kasvatuksesta: "Ei ole perää siinä valituksessa, että vain harvoilla on kyky ottaa vastaan saamansa opetus ja että suurin osa ihmisistä on niin hidasälyisiä, että opetus on ajan ja voimien haaskausta. Päinvastoin tulet huomaamaan, että suurin osa ihmisistä tajuaa nopeasti ja on halukasta oppimaan. Se on luontaista ihmiselle, niin kuin lentäminen linnuille, juoksu hevosille tai saaliinhimo petoeläimille. Ihmismieli on varustettu niin suurilla kyvyillä ja lahjoilla, että sielun uskotaan olevan taivaasta peräisin. Tylsiä ja huono-oppisia ihmisiä syntyy yh tä vähän kuin epämuodostuneita lapsia, ei heitä paljon ole..." Samalla saimme näytteen Ouintilianuksen tyylistä. Hän kirjoittaa ajatonta tekstiä. Roomalaiset Cicero ja Ouintilianus olivat velassa kreikkalaiselle Aristoteleelle. Hän kirjoitti jo 300-luvulla ekr. Retoriikan, joka on ensimmäinen "tieteellinen" esitys puhetaidosta. 21

23 22 Antiikin retoriikan mestarit tekivät sujuvakielisiä retoriikan oppaita. Ne osoittavat, että vielä tuohon aikaan asiantuntijat osasivat kirjoittaa tavallisille ihmisille, ei vain toisilleen. Vaikka he tuottivat äärimmäisen hyvää teoriaa, teokset ovat sulavaa luettavaa; ne ovat käytännönläheisiä ja helposti omaksuttavia. Eikä niissä opeteta vain teoriaa, vaan myös kikkoja ja keinoja, joilla retorisissa tilanteissa menestyy. Antiikin ajattelu ja kulttuuri ovat valtava aarreaitta, jossa on ammennettavaa muullakin kuin puhetaidon alalla. Liikkumalla antiikin maisemissa tutustumme omiin henkisiin juuriimme. Ehkä olisi hyvä, jos pitkä ja hidas historia kulkisi aina mielessämme mukana. Opiskellessani vietin aikaa Roomassa. Roomalaisia voi kadehtia kaupungista, jossa he elävät: siellä voi tuskin kävellä kortteliakaan törmäämättä johonkin menneiltä vuosisadoilta olevaan monumenttiin. Eräs roomalainen sanoi minulle näin: "Ehkä me roomalaiset siksi suhtaudumme asioihin tietyllä rauhallisuudella, että ympärillämme on koko ajan tämä vuosituhantinen historian perspektiivi. Kävellessäni kaupungilla ohitan myös Forum Romanumin, muinaisen Rooman keskustorin. Näen Colosseumin, antiikin aikaisen kilpa-areenan. Se tuo ajatteluumme hitautta, pysyvyyden tajua. Ei päivässä mikään miksikään muutu. " Suomalaisen kulttuurin erityispiirre on nuoruus ja nopeus. Menestymme hyvin, teemme tulosta ja olemme tehokkaita - mutta tajuammeko vanhan sivistyksen arvon? Nokian puhelimeni sanakirja ei tunne sanaa "Cicero". Sieltä löytyvät kyllä "bileet" ja "chatata". Oireellista on, että monia Ciceron tärkeistä teoksista ei ole suomennettu, ei myöskään Ouintilianuksen puheopasta. Tässä kirjassa olevat katkelmat ovat omia suomennoksiani latinan kielestä. Kaikki tämä kuvaa kansamme sivistysvajetta. Se näkyy myös puheissa. Puheet ovat arkistuneet ja latistuneet, niissä ei ole syvyyttä, ei arvoja, ihmiskuvan henkiset elementit puuttuvat. Hallitsee raaka materialismi, talouselämä ja byrokratia värjäävät arvopohjan.

24 .... ERO ENTISAIKOIHIN NÄKYY, kun katsomme puhetta, jonka presidentti Urho Kekkonen piti vuonna 1961 palattuaan dramaattiselta Yhdysvaltain-matkalta. Sen aikana hän oli saanut tunnetun nootin Neuvostoliiton johdolta. Tämä puhe liittyi kuitenkin keräykseen, jolla koottiin rahaa Jean Sibeliuksen muistomerkkiä varten. Näin Kekkonen aloitti: "Kansalaiset. Joutuessani näin välittömästi Amerikan-matkan jälkeen mikrofonin ja tv-kameran eteen, olen iloinen siitä, että aiheena on monumentin pystyttäminen kulttuurielämämme nimekkäimmälle edustajalle Jean Sibeliukselle. Matkallani sain kuulla ja kokea, että Sibelius oli ja on kulttuurimme todellinen suurlähettiläs. Oli liikuttavaa kuulla, kun alkuasukaskuoro Havaijilla Kauain saarella esitti meille Finlandian kuoroosan suomen kielellä..." Tämä on hieno puheen aloitus. Kekkonen siirtyy pohtimaan kysymystä taiteesta, joka kulkee yli kansallisten rajojen: "Sibeliuksen elämänkaari oli pitkä. Se soi hänelle ilon nähdä taiteensa valloittava kulku toisiin maihin ja maanosiin. Moni hänen sävellyksistään on saattanut olla ensimmäinen suomalainen tuote jossakin maan äärellä, vieläpä niistä kaikkein arvokkain: luovan hengen tuote, joka kulumatta ja arvoaan menettämättä uhmaa aikaa." Jos kuulija odottaa, että Kekkonen jossakin vaiheessa siirtyy puhumaan "kansainvälisestä kilpailukyvystä", "työelämän rakenteellisista muutoksista" tai direktiiveistä, hän erehtyy. Puhe käsittelee taidetta, Sibeliuksen musiikin merkitystä, luovan työn olemusta, sitä kuinka taiteilijan on "taottava lakkaamatta, huolimatta epäilyksestä ja pelosta". Kekkonen lainaa eri maissa esitettyjä musiikkiarvosteluja Sibeliuksesta; hän viittaa Sibeliuksen päiväkirjoihin; hän etsii yhtymäkohtia Sibeliuksen musiikin ja Kalevalan myyttien välillä; hänen 23

25 puheensa on sivistynyt ja oppinut. Tämä piirre on kadonnut poliitikkojen puheista. Ei ole rohkeutta siirtyä koskettavalle, universaalille alueelle, pohtimaan ihmisenä olemisen peruskysymyksiä. Tällainen latteus on ominaista varsinkin meillä Suomessa. Joka seurasi esimerkiksi Viron entisen presidentin Lennart Meren esiintymisiä, saattoi kadehtien ajatella: olisipa meilläkin noin sivistynyt presidentti! Mutta palatkaamme diagnoosiin. Väitin, että suomalaiset puheet kärsivät esitelmämäisyydestä ja retoriikan tajun puutteesta. Mitä tämä väite tarkoittaa? Esitelmöivä puhetapa Moni suomalainen pitää esitelmän, kun pitäisi pitää puhe. Esiteimilie on ominaista asiakeskeisyys. Esitelmän pitäjä ajattelee aihettaan, ei kuulijoita. Hänelle on annettu otsikko, ja hänen tehtävänsä on kerätä tietoa ja jäsentää se kokonaisuudeksi. Hän ajattelee, että asialla on absoluuttinen merkitys ja sisältö, tilanteesta ja kuulijoista riippumatta. Ei ole hänen tehtävänsä miettiä, mitä seurauksia tiedolla on kuulijoille. Niinpä hän puhuu kuin ei mitään yleisöä olisikaan, "jorisee itsekseen". Ja jos yleisö nukkuu, se saa nukkua rauhassa.... TYYPILLISEN SUOMALAISEN "PUHEEN" piti ulkoministeri 24 Erkki Tuomioja Suomen Ylioppilaskuntien Liiton liittokokouksessa

26 20. marraskuuta Se on merkitty ohjelmaan puheeksi, mutta siitä muodostuu esitelmä, joka ei missään kohdin osoita retoriikan keinojen tuntemusta. Kuulijoina on opiskelijoita, jotka ovat vaiveneet edellisiltana myöhään; he ovat valmiiksi väsyneitä. Kun Tuomioja aloittaa, he ovat istuneet tunkkaisessa auditoriossa jo monta tuntia. Eräs antiikin puheoppaista neuvoo: "Kun kuulijat ovat väsyneet kuuntelemaan, puhe pitää aloittaa jollain, joka saa heidät nauramaan." Tuomioja ei tee elettäkään kuulijoiden herättämiseksi. Puhe alkaa ilman pehmentävää aloitusta, menemällä suoraan asiaan: "Arvoisat kuulijat, globalisaatio on varmasti asia, josta jokaisella on hyvin selkeä oma mielipide ja käsitys, mitä se tarkoittaa..." Huomaamme, että puheen ensimmäinen sana on sivistyssana -antiikin puheoppaat varoittivat käyttämästä vaikeita sanoja puheen alussa. Puhe käsittelee globalisaatiota. Siinä on kauttaaltaan korkea abstraktiotaso. Teemoja on valtava määrä yhteen puheeseen. Esimerkiksi: -globaalit työmarkkinat -työttömyys -väestön vanheneminen -maahanmuuttajakysymys -ulkomailla opiskelu -osaaminen -yrittäjyys -hyvinvointivaltio -EU-jäsenyys -Helsinki-prosessi -rauhanturvaoperaatiot -väestönkasvu. Ja niin edelleen. 25

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Herra on Paimen. Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat.

Herra on Paimen. Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat. Herra on Paimen Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat. Joh. 10:11 Minä olen se hyvä paimen. Joh. 10:11 Minä olen

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää. Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia

Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää. Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia Tutkielmatyöskentely opettaa tieteellisen ja analyyttisen kirjoittamisen taitoja.

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein.

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein. Mark.12:28-34: Muuan lainopettaja oli seurannut heidän väittelyään ja huomannut, miten hyvän vastauksen Jeesus saddukeuksille antoi. Hän tuli nyt Jeesuksen luo ja kysyi: "Mikä käsky on kaikkein tärkein?"

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan

Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan Tämän sunnuntain teema on " kutsu Jumalan valtakuntaan ". Päivän tekstissä Jeesus itse asiassa esittää kutsun Jumalan valtakuntaan, vaikka tuo kutsu kuulostaakin

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN

JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka - pyhäkössä Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI

Lisätiedot

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Getsemane-niminen puutarha, yrttitarha Öljymäellä. b) Ajallinen yhteys

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa!

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! Löydät Internetistä kotibilekuvia, joissa esiinnyt. Mitä ajattelet kuvista? 1) SIISTII! 2) EVVK 3) En pidä siitä, että kuviani laitetaan nettiin ilman lupaani Internetiin laitettua kuvaa tai aineistoa

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

VERTAUKSIA KADONNEEN ETSIMISESTÄ

VERTAUKSIA KADONNEEN ETSIMISESTÄ Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VERTAUKSIA KADONNEEN ETSIMISESTÄ 1. Kertomuksen taustatietoja a) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Vertaus tuhlaajapojasta on Luukkaan evankeliumissa

Lisätiedot

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Tänään meillä on kaksi vertausta, jotka kertovat siitä, kuinka Jumala kutsuu kaikkia taivaan hääjuhliin. 1. Kertomuksen

Lisätiedot

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 Saarnaajan kirjasta (4:9-12) voidaan lukea Kristus-keskeisen kumppanuuden periaate: Kaksin on parempi kuin yksin, sillä

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast KUOLEMAN KUNNIAKSI Pekka Ervast Oskar Merikanto Teoksen taustaa Tukholman kongressi 1913 ja Oskar Merikanto. Kuten lukijamme tietävät, pidetään ensi kesänä Tukholmassa

Lisätiedot

Me lähdemme Herran huoneeseen

Me lähdemme Herran huoneeseen Me lähdemme l Herran huoneeseen "Jumalanpalvelus - seurakunnan elämän lähde Keminmaan seurakunnan ja Hengen uudistus kirkossamme ry:n talvitapahtuma 23.-25.1.2009 Reijo Telaranta Ilo valtasi minut, kun

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin

Lisätiedot

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 LUOMINEN 1) Raamattu kertoo kaiken olevaisen synnystä yksinkertaisen (entisajan) maailmankuvan puitteissa. 2) Raamatun

Lisätiedot

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ EI taipuu tekijän mukaan + VERBI NUKU/N EI NUKU (minä) EN NUKU (sinä) ET NUKU hän EI NUKU (me) EMME NUKU (te) ETTE NUKU he EIVÄT NUKU (tekijänä joku, jota

Lisätiedot

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään:

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään: Sisällysluettelo Esipuhe 2 1. Segmentointi nykymarkkinoinnissa 5 1.1. Segmentoinnin merkitys 6 1.2. Segmentoinnin toteutuksen ongelmat 8 1.3. Segmentin valintaan vaikuttavat tekijät 10 2. Segmentoinnin

Lisätiedot

Jeremia, kyynelten mies

Jeremia, kyynelten mies Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

TASAPAINOISET IHMISSUHTEET

TASAPAINOISET IHMISSUHTEET TASAPAINOISET IHMISSUHTEET Ihmissuhdeinventaario Jumalan suunnitelma ihmissuhteille Syntiinlankeemuksen seuraukset Terveet ihmissuhteet Riippuvuusjatkumo Epäterveet riippuvuudet Irti epäterveistä riippuvuuksista

Lisätiedot

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä.

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. 3. Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2. Kumpaan suuntaan sanomalehti repeää paremmin, alhaalta ylös vai sivulta sivulle? Laita rasti oikean

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet

Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet Henkinen valmennus -luento Annen Akatemia 27.7.2007 Eerikkilä Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet ITSE- TUNTEMUS ITSE- LUOTTAMUS INTOHIMO & PÄÄTTÄVÄISYYS KORKEAT TAVOITTEET KESKITTYMIS- KYKY SOPIVA

Lisätiedot

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle.

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. Hän rakastaa minua. Tietenkin minä rakastan häntä. Kyllä minä uskon, että hän rakastaa minua... Hänhän on vaimoni! Joskus hän sanoo sen ääneenkin. Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. On hyvä

Lisätiedot

JUMALAN VALTAKUNTA ALKAA MURTAUTUA ESIIN Jeesus voitti kiusaukset erämaassa. Saarna 12.10.2008 Ari Puonti

JUMALAN VALTAKUNTA ALKAA MURTAUTUA ESIIN Jeesus voitti kiusaukset erämaassa. Saarna 12.10.2008 Ari Puonti JUMALAN VALTAKUNTA ALKAA MURTAUTUA ESIIN Jeesus voitti kiusaukset erämaassa Saarna 12.10.2008 Ari Puonti Herra Jumala asetti ihmisen Eedenin puutarhaan viljelemään (abad) ja varjelemaan (shamar) sitä.

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME

SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME Evankeliumi Matteuksen mukaan (Matt.12:33-37) Jeesus sanoi: Jos puu on hyvä, sen hedelmäkin on hyvä, mutta jos puu on huono, sen hedelmäkin on huono.

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Tavoitteet Kohderyhmät Käyttö Suomen kielen Osaamispyörän tavoitteena on tehdä näkyväksi maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden suomen kielen osaamista. Osaamispyörä

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa.

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Pieni neuvottelutaitojen työkirja naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Neuvottelutaidot ovat (työ)elämän ydintaitoja Neuvottelutaidot muodostuvat erilaisten taitojen, tietojen, toimintatapojen ja

Lisätiedot

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme.

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. Etsi lehdestä vastaukset seuraaviin kysymyksiin: a) Mikä on lehden nimi? b) Mikä on lehden ilmestymisnumero? c) Kuka on lehden päätoimittaja? d)

Lisätiedot

portfolion ohjeet ja arviointi

portfolion ohjeet ja arviointi 2015 portfolion ohjeet ja arviointi EIJA ARVOLA (5.10.2015) 2 Sisällysluettelo 1. TYÖPORTFOLIO (ei palauteta opettajalle)... 3 2. NÄYTEPORTFOLIO (palautetaan opettajalle)... 3 3. NÄYTEPORTFOLION SISÄLLÖN

Lisätiedot

Joka kaupungissa on oma presidentti

Joka kaupungissa on oma presidentti Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun

Lisätiedot

Lapsen osallistava opetus. = Lapsilähtöisyys = Toiminnallisuus/ Kokemuksellisuus

Lapsen osallistava opetus. = Lapsilähtöisyys = Toiminnallisuus/ Kokemuksellisuus Lapsen osallistava opetus = Lapsilähtöisyys = Toiminnallisuus/ Kokemuksellisuus Teemu Lappalainen 2008 Osallistavan opetuksen tavoite Lapsi ymmärtää Lapsi ymmärtää kokemusten kautta Ei toiminnallisuutta

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jesaja näkee tulevaisuuteen

Nettiraamattu lapsille. Jesaja näkee tulevaisuuteen Nettiraamattu lapsille Jesaja näkee tulevaisuuteen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Kimmo Koskinen, Rolf Malmelin, Ulla Laitinen ja Anni Salmela

Kimmo Koskinen, Rolf Malmelin, Ulla Laitinen ja Anni Salmela Olipa kerran köyhä maanviljelijä Kimmo Koskinen, Rolf Malmelin, Ulla Laitinen ja Anni Salmela 1 1 Johdanto Tässä raportissa esittelemme ratkaisukeinon ongelmalle, joka on suunnattu 7 12-vuotiaille oppilaille

Lisätiedot

TYÖ JA LEPO NÄKÖKULMA LUOMISKERTOMUKSEEN. raamattutunti 24.11.2014 kirkkoherra Pekka Tuovinen, Rautalammin seurakunta

TYÖ JA LEPO NÄKÖKULMA LUOMISKERTOMUKSEEN. raamattutunti 24.11.2014 kirkkoherra Pekka Tuovinen, Rautalammin seurakunta TYÖ JA LEPO NÄKÖKULMA LUOMISKERTOMUKSEEN raamattutunti 24.11.2014 kirkkoherra Pekka Tuovinen, Rautalammin seurakunta LUOMINEN / MAAILMANKAIKKEUDEN SYNTY RAAMATUN LUOMISKERTOMUKSEN (1.Moos.1.-2.) MUKAAN

Lisätiedot

Apologia-forum 25.-27.4.2014

Apologia-forum 25.-27.4.2014 Mikä on kristinuskolle luovuttamatonta? Kuvat: sxc.hu Apologia-forum 25.-27.4.2014 Ryttylän Kansanlähetysopisto Pääpuhujana prof. John Lennox (oxfordin yliopisto) Tiede usko luominen evoluutio www.kansanlahetysopisto.fi/apologiaforum

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET Selkokielen käyttö opetuksessa Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus Ihmisten viestinnän epätarkkuus johtaa usein virheellisiin tulkintoihin keskusteluissa!

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

RAPORTTI ISMMN KONFERENSSISTA 2014 ERI KANSAKUNNAT, YKSI KAIPAUS HENKEÄSALPAAVA AVAJAISSEREMONIA

RAPORTTI ISMMN KONFERENSSISTA 2014 ERI KANSAKUNNAT, YKSI KAIPAUS HENKEÄSALPAAVA AVAJAISSEREMONIA 2 RAPORTTI ISMMN KONFERENSSISTA 2014 ISMMN Johtajuuskonferenssi 2014 jumalan miehen, pastori Chrisin, kanssa oli historiallinen ja elämää muuttava. Se oli erityisen muutoksen ja Pyhän Hengen välittämisen

Lisätiedot

Heittäkää kaikki murheenne

Heittäkää kaikki murheenne 1 Heittäkää kaikki murheenne Otan lähtökohdaksi Pietarin 1 kirjeen 5-luvun 7 jakeen, jossa apostoli rohkaisee: "heittäkää kaikki murheenne hänen päällensä, sillä hän pitää teistä huolen." Eikö olekin inhimillisä,

Lisätiedot

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA? ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan

Lisätiedot

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Lapsen kuuleminen Minun ihannepäiväkodissani lasten ajatuksia kuullaan seuraavalla tavalla: Lapsi saisi kertoa omat toiveet, ne otettaisiin huomioon.

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain

SISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain Sanat SISÄLTÖ Puhuminen ja kuunteleminen tie läheisyyteen Mitä on viestintä? Puhumisen tasoja Miten puhun? Keskustelu itsensä kanssa Puhumisen esteitä Kuuntelemisen tasoja Tahdo kuunnella Kehitä kuuntelutaitojasi

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Yhteisöllisyys ja yksilön tuki riittääkö tavallisuus? Jyri Hakala

Yhteisöllisyys ja yksilön tuki riittääkö tavallisuus? Jyri Hakala Yhteisöllisyys ja yksilön tuki riittääkö tavallisuus? Jyri Hakala Urbaani syrjäytyminen Koskaan ei ole ollut näin paljon tietoa ja tarjontaa eri opiskeluvaihtoehdoista. Oppilashuollon palvelut ovat parantuneet

Lisätiedot

Tietoisku: lehtijuttu, tiedote ja toimittajan juttusilla

Tietoisku: lehtijuttu, tiedote ja toimittajan juttusilla Tietoisku: lehtijuttu, tiedote ja toimittajan juttusilla Tietoisku median kohtaamisesta Tässä tietoiskussa esitellään lyhyesti: Lehtijutun rakenne ja vinkkejä hyvään lehtijuttuun:» Mitä pitää mielessä,

Lisätiedot

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 3/14

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 3/14 KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14 Tervetuloa täyttämään kysely! Koulutunnus: Oppilaiden tilannekartoitussalasana: Kirjaudu kyselyyn KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14 Kukaan

Lisätiedot

IHMISTEN VÄLINEN VUOROVAIKUTUS

IHMISTEN VÄLINEN VUOROVAIKUTUS Lions Clubs International MD 107 Finland IHMISTEN VÄLINEN VUOROVAIKUTUS KOODIT, SIGNAALIT, JOTKA KUVAAVAT AIVOJEN SYNAPSIEN VÄLISET KYTKENNÄT 1 Lions Clubs International MD 107 Finland TUOTTEESI/PALVELUSI,

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) HESEKIEL

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) HESEKIEL Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) HESEKIEL 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Kaldean maassa (eli Babyloniassa) Kebar-joen varrella. b) Ajallinen yhteys muihin

Lisätiedot

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Kirsi Viitanen Palautteen merkitys oppijalle Oppimisen edistäminen Osaamisen tunnistaminen Ongelmanratkaisun kehittäminen Ryhmässä toimiminen vuorovaikutustaidot Itsetuntemuksen

Lisätiedot

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi 19.11.2013 Inspiroivat oppimisympäristöt Miten ne tehdään?

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi 19.11.2013 Inspiroivat oppimisympäristöt Miten ne tehdään? Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi Olli Niemi Dosentti, TkT Suomen Yliopistokiinteistöt Oy Tampereen teknillinen yliopisto 1 Ilkka Halavalta kysyttiin: Oletko Himasen ystävä? Olen vaikka en henkilökohtaisesti

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

...mutta saavat lahjaksi vanhurskauden Hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa. Room. 4:24

...mutta saavat lahjaksi vanhurskauden Hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa. Room. 4:24 ...mutta saavat lahjaksi vanhurskauden Hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa. Room. 4:24 Nyt ei siis ole mitään kadotustuomiota niille, jotka ovat Kristuksessa Jeesuksessa,

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

ANTIOKIAN SEURAKUNTA SYNTYY

ANTIOKIAN SEURAKUNTA SYNTYY Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) ANTIOKIAN SEURAKUNTA SYNTYY 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Ensin Pietari selostaa Jerusalemissa oleville veljille, että armo

Lisätiedot

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy Pesutilanteet Vastustelu pesutilanteissa on aika yleistä Voi johtua pelosta Alapesu voi pelottaa, jos ihmistä on käytetty hyväksi seksuaalisesti tai hän on

Lisätiedot

1. Uskon puolustus. Jyväskylän Vapaaseurakunta

1. Uskon puolustus. Jyväskylän Vapaaseurakunta 1. Uskon puolustus Jyväskylän Vapaaseurakunta 2. Sisältö Klo 12-13.30 Timo K: 1) Katsaus ateismiin ja uusateismiin 2) Mitä meiltä kysytään? Mitä vastamme kysymyksiin? *Miksi on kärsimystä, jos Jumala on

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella Sanomalehtiviikko KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. -luokkalaisille Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella MA Tänään katsomme ja kuuntelemme sanomalehteä. 1. Paljonko sanomalehti

Lisätiedot

Tapani Ahola. Lyhytterapiainstituutti Oy

Tapani Ahola. Lyhytterapiainstituutti Oy Tapani Ahola Lyhytterapiainstituutti Oy Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hanke 1.1.2008-31.3.2012, Loppuseminaari 9.12.2011 Tavoitteistaminen 1/5 Tavoitteistaminen tekee ongelmista puhumisen helpommaksi.

Lisätiedot

Kekkosen puhe 12.3.1964

Kekkosen puhe 12.3.1964 Kekkosen puhe 12.3.1964 Itämeren Historia -seminaari 23.7.2014 Itämeren historiapäivä 2014 Kekkosen latu Suomen sillalla Kuresaaren Kulttuurikeskus 9.45 Kokoontuminen 10.00 10.10 Avaussanat Kulttuuriministeri

Lisätiedot

Miten saan ystäviä, menestystä ja vaikutusvaltaa verkossa liikkuvin kuvin

Miten saan ystäviä, menestystä ja vaikutusvaltaa verkossa liikkuvin kuvin Miten saan ystäviä, menestystä ja vaikutusvaltaa verkossa liikkuvin kuvin 5.3.2009 Sanomatalossa Reidar Wasenius Prometium Oy ...eli mitä ihmisiin vaikuttajan kannattaa ajatella videoleikkeistä verkossa...?

Lisätiedot

Aineistoista. Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin

Aineistoista. Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin Aineistoista 11.2.09 IK Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin Muotoilussa kehittyneet menetelmät, lähinnä luotaimet Havainnointi:

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin

Lisätiedot

JEESUS PILATUKSEN JA HERODEKSEN EDESSÄ

JEESUS PILATUKSEN JA HERODEKSEN EDESSÄ Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS PILATUKSEN JA HERODEKSEN EDESSÄ 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Jeesus Herodeksen

Lisätiedot

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa.

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa. JOULUN TUNNELMA Nyt joulun kellot näin kaukaa soi, joulurauhaa julistaa. Äänet hiljentyvät kaupungin ja on kiire jäänyt taa. Nyt syttyy tähdet nuo miljoonat jokaiselle tuikkimaan. Jälleen kodeissa vain

Lisätiedot

Kokemuksia Unesco-projektista

Kokemuksia Unesco-projektista Kokemuksia Unesco-projektista Puheviestinnän harjoitusten tavoitteet Kuuden oppitunnin mittaisen jakson aikana asetin tavoitteiksi seuraavia oppimis- ja kasvatustavoitteita: Oppilas oppii esittämään omia

Lisätiedot

Herra, meidän Jumalamme, Herra on yksi

Herra, meidän Jumalamme, Herra on yksi Herra, meidän Jumalamme, Herra on yksi 1 2.oppituntti Isak Pensiev 14.4.2012 Ystävät, me jatkamme oppituntia, joka avaa meille juutalaisia käsitteitä ja juutalaista näkökulmaa sekä Uuteen- että Vanhaan

Lisätiedot

Miina ja Ville etiikkaa etsimässä

Miina ja Ville etiikkaa etsimässä Miina ja Ville etiikkaa etsimässä Elämänkatsomustieto Satu Honkala, Antti Tukonen ja Ritva Tuominen Sisällys Opettajalle...4 Oppilaalle...5 Työtavoista...6 Elämänkatsomustieto oppiaineena...6 1. HYVÄ ELÄMÄ...8

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Puheviestinnän arviointi -tehtävä

Puheviestinnän arviointi -tehtävä Turun yliopisto Taiteiden tutkimuksen laitos Mediatutkimus Puheviestinnän arviointi -tehtävä Puheviestinnän arviointi A4j 30.11.06 Vastaanottaja: Jukka-Pekka Puro Pauli Rekola 70181 pamire@utu.fi Pitäisikö

Lisätiedot