Urheilu ja runsas liikunta kasvuiässä voivat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Urheilu ja runsas liikunta kasvuiässä voivat"

Transkriptio

1 Liikuntalääketiede Kasvuikäisen urheilijan ongelmat Olli J Heinonen ja Urho M Kujala Varhain omaksutulla liikunnallisella elämäntavalla on monia positiivisia vaikutuksia tulevaan terveydentilaan ja elämänlaatuun. Artikkelissa käsitellään nuoren liikunnanharrastajan kasvua ja kehitystä sekä kasvavan tuki- ja liikuntaelimistön ongelmia. Urheilijoiden syömishäiriöiden lisääntymisestä sekä lasten ja nuorten huonontuneesta kunnosta ei saada selkeää näyttöä. Urheiluharrastuksen positiiviset tai negatiiviset vaikutukset psyykkiseen kasvuun ja erilaisten muiden tottumusten omaksumiseen voivat olla myös erittäin tärkeitä. Vaikka tämä artikkeli käsittelee nuorta urheilijaa ongelmakeskeisesti, tulee muistaa, että liikunnallisen elämäntavan hyödyt ovat todennäköisesti haittoja ja ongelmia suuremmat. Valtaosa terveyshyödyistä tosin havaitaan vasta myöhemmällä iällä. Liikkumattomuus on yhteiskunnassamme huomattavasti suurempi ongelma kuin liiallinen liikkuminen. Urheilu ja runsas liikunta kasvuiässä voivat kehittää sekä fyysisesti että henkisesti mutta myös ylittää fyysisen tai psyykkisen sietokyvyn. Äkilliset tapaturmat ja rasitusvammat ovat yleisimpiä yksittäisiä ongelmia. Toisaalta jos nuori omaksuu liikunnallisen elämäntavan, johon yleensä kytkeytyy muita terveellisiä tapoja, sillä on hyödyllisiä vaikutuksia tulevaan terveydentilaan ja elämänlaatuun. Terveyshyödyistä osa tulee ilmi vasta useiden vuosien kuluessa. Nuoren urheilijan kasvu Pekkarisen (1986) tutkimuksessa nuorilla hiihtäjillä ei havaittu verrokeista poikkeavaa kasvua ja kehitystä. Tuloksen ovat vahvistaneet muiden lajien harrastajilla myös Wanne (1990) ja Österback (1991). Nuorten urheilijoiden harjoittelu ei siis haittaa kasvua ja kehitystä. Kasvutapa vaihtelee eri lajien harrastajilla, mikä johtunee lähinnä perintötekijöistä ja valikoitumisesta tiettyihin lajeihin. Erittäin runsaan liikunnan mahdollisesti aiheuttama kasvun lykkääntyminen hieman myöhemmälle iälle ei ole kliininen ongelma. Duodecim 2001;117: Kasvuikäisen urheilijan endokrinologiaa Puberteetin alku voi viivästyä rankan harjoittelun takia. Kuukautisten alkamisikä on kovasti harjoittelevilla urheilijoilla usein 1 2 vuotta myöhempi kuin urheilemattomilla. Rintojen kehitys saattaa myös viivästyä vähän, mutta karvoituksen kehitys on lähes normaalia. Kun puberteetti viivästyy, myös kasvupyrähdys ajoittuu myöhemmäksi (Hohtari 1986). Kuukautiskierron häiriöitä esiintyy naisurheilijoilla huomattavasti useammin kuin urheilemattomilla. Tavallisimpia muutoksia ovat lyhentynyt luteaalivaihe, anovulaatio, pidentynyt kierto ja kuukautisten poisjäänti. Amenorrea altistaa luun mineraalipitoisuuden pienenemiselle ja rasitusmurtumille. Kuukautishäiriöiden syy on epäselvä. Rasittavan liikunnan seurauksena gonadotropiinien pulsseittainen eritys voi vähentyä, minkä seurauksena naishormonien määrä vähenee. Energian liian vähäinen saanti saattaa altistaa häiriöille. Kuukautishäiriöiden tutkimuksissa tulisi edetä taulukon 1 mukaisesti (Hohtari, julkaisematon tiedonanto). Hoidon perusrunkona ovat sopivan harjoittelumäärän määrittäminen, oikeaoppinen (runsashiilihyd- 647

2 raattinen) ravinto sekä D-vitamiinin ja kalsiumin riittävä saanti. Liian hoikille urheilijoille painonlisäys on joskus tarpeen. Ellei näillä keinoilla saada vastetta, suositellaan usein hormonikorvaushoitoa. Ennuste. Kun liiallinen rasitus kevenee tai loppuu, kuukautiset palautuvat. Nuoruudessa harrastettu urheilu ei altista aikuisiän hormonihäiriöille, ja mikä tärkeintä, lapsettomuutta ei ole havaittu urheilijanaisilla enempää kuin muulla väestöllä (Hohtari 1999). Taulukko 1. Urheilijan kuukautishäiriöiden tutkimusperiaatteet. Ohjaa tutkimuksiin, kun kuukautiset eivät ole alkaneet 14 vuoden ikään mennessä, eikä alkavan puberteetin merkkejä ole havaittavissa kuukautiset eivät ole alkaneet vuoden ikään mennessä, puberteetin merkkejä on havaittavissa amenorrea on kestänyt kuusi kuukautta Mitä tutkitaan tarkka anamneesi gynekologinen status seerumin FSH, LH, TSH ja prolaktiini estrogeenitaso voidaan selvittää määrittämällä estradioli tai tekemällä progestiinikoe Nuoren urheilijan syömishäiriöt Kliinisiä syömishäiriöitä ovat anorexia nervosa ja bulimia nervosa, joiden yhteenlaskettu esiintyvyys lienee alle 3 %. Subkliiniset syömishäiriöt ovat selvästi yleisempiä. Usko urheiluharrastuksen aiheuttamasta syömishäiriöiden yleistymisestä on levinnyt erittäin laajalle, vaikka tieteelliset todisteet tästä puuttuvat. Huomattavasti lisääntynyt liikunta kuuluu osana kliinisten syömishäiriöiden taudinkuvaan, ja ehkä juuri tämän vuoksi runsaan liikunnan on uskottu altistavan syömishäiriölle. Laadukkaissa pohjoismaisissa tutkimuksissa tämä olettamus on kuitenkin osoitettu virheelliseksi (Sundgot-Borgen ja Larsen 1993, Fogelholm ja Hiilloskorpi 1999). Naisten ja tyttöjen ns. esteettisissä lajeissa (voimistelu, taitoluistelu, baletti) urheilijoiden riski sairastua syömishäiriöihin on yhtä suuri tai suurempi kuin verrokeilla; muissa urheilulajeissa riski on pienempi kuin verrokeilla. Miesurheilijoiden syömishäiriöriski on sama kuin verrokeilla ja pienempi kuin naisilla ja tytöillä (Fogelholm ja Hiilloskorpi 1998). Kehittyvän lapsen syömishäiriöltä suojaavia persoonallisuuden piirteitä, kuten autonomiaa ja hyvää itsetuntoa, tulisi tukea kasvatuksella ja harrastuksilla. Urheilu ja liikunta vaikuttavat yleensä positiivisesti nuoren minäkuvan kehittymiseen, joten itse asiassa liikunnan harrastus saattaakin suojata syömishäiriöiltä. Syömishäiriöiden syntyä edeltää lähes aina laihdutus tai ainakin sen yrittäminen. Tärkeimpiä ehkäisytoimenpiteitä onkin terveen ja luonnollisen painon ja ulkomuodon hyväksyminen sekä turhan laihduttamisen ja syömiseen liittyvän»niuhottamisen» estäminen. Ylenmääräinen huoli painosta, tiukan ruokavalion noudattaminen ja harjoitteleminen silloinkin, kun pitäisi toipua, ovat tyypillisiä merkkejä lisääntyneestä syömishäiriövaarasta. Syömishäiriön vaaraa voitaneen vähentää parantamalla urheilijoiden, valmentajien ja vanhempien tietoja ravitsemuksesta, painon seurannasta, laihduttamisesta sekä syömishäiriöiden tunnistamisesta ja kehittymisestä (taulukko 2). Kasvuikäisen luusto Luu mukautuu kestämään siihen kohdistuvaa kuormitusta, ja kun kuormitus lisääntyy, luun määrä kasvaa. Liikunta vahvistaa siis paikallisesti luuta. Suomalaisissa tutkimuksissa on todettu, että kasvuikäisenä aloitettu liikunta lisää luun huippumassaa, kokoa ja lujuutta huomattavasti tehokkaammin kuin vasta aikuisena aloitettu (Kannus ym. 1995, Lehtonen-Veromaa 2000). On myös arveltu, että kasvuiässä liikunnan avulla hankittu luulisä ei häviäisi täysin, vaikka liikunta vähenisi aikuisiässä (Kontulainen ym. 1999). Eri liikuntamuodoista luustoon vaikuttavat parhaiten impaktityyppiset kuormitukset eli nopeat kierrot, väännöt, iskut ja värähtelyt (Järvinen 1999, Heinonen ym. 2000). Kasvuikä on luuston kunnon parantamisen kannalta tärkeä aika, jota ei saisi missään tapauksessa menettää (Kannus ym. 1995, Haapasalo 1998). Kasvuikäisen ongelma onkin yleensä luun rasittamisen vähäisyys. 648 O. J. Heinonen ja U. M. Kujala

3 Taulukko 2. Toimenpiteet, joilla vähennetään liikunnan harrastajien laihduttamistarvetta ja syömishäiriöiden vaaraa (mukailtu Fogelholmin ja Hiilloskorven 1998 esityksestä). Urheilijoiden ravitsemustietoa tulee lisätä (vähennetään vääristä ruokailutottumuksista aiheutuvaa laihduttamisen tarvetta) Valmentajien tietoa kehon koostumuksen arvioimisesta, painon ja suorituskyvyn välisistä yhteyksistä sekä syömishäiriöistä tulee lisätä Painon tai kehon koostumuksen merkitystä urheiluvalmennuksessa ei saa liioitella (perusteetonta, usein toistuvaa painon tai kehon koostumuksen mittausta tulee rajoittaa) Päätelmät urheilijan laihdutustarpeesta tulee perustaa seurantamittausten tuloksiin (urheilijoiden vertaaminen toisiinsa tai»lajikohtaisiin ihannearvoihin» voi johtaa epärealistisiin laihdutusvaatimuksiin) Valmentajien, vanhempien ja lääkäreiden tulee harkita tarkkaan, miten ja milloin urheilijan kanssa aletaan keskustella laihduttamisesta (tarvittaessa suunnitellaan yhdessä asiantuntijan kanssa järkevä laihdutusvauhti ja -menetelmä) Laihdutusta ei saa»tehostaa» uhkauksilla, kuten kieltämällä osallistuminen kilpailuihin tms. ennen vaaditun painotavoitteen saavuttamista Jatkuvat ongelmat painon hallinnassa voivat viitata lajin huippusuorituksiin tarvittavan lahjakkuuden (perimän) puutteesta; tällöin tavoitteiden asettelua tulisi tarkistaa, eikä urheilijaa pidä pakottaa pyrkimään epärealistisiin painotavoitteisiin Kasvuikäisen selkä Kasvuiässä selkään ilmaantuvat anatomiset muutokset ovat yleisempiä urheilijoilla kuin urheilua harrastamattomilla (Kujala ym. 1996). Tavanomaisimpia pitkittyneitä selkäkipuja selittäviä löydöksiä ovat välilevyn ja nikaman päätelevyn muodostaman kompleksin muutokset sekä nikaman takakaaren rasitusmurtumat (Gerbino ja Micheli 1995, Kujala ym. 1999). Välilevyvauriot. Välilevyn pullistuman kliininen kuva on nuorella erilainen kuin aikuisella; säteilevää kipua ei aina esiinny. Oireena on usein vain rasituksesta ärtyvä kipu, johon voi liittyä skolioosi, alaselän liikkuvuuden rajoittuminen ja»hamstring»-lihasten kireys. Varhainen diskusdegeneraatio saattaa oireilla samaan tapaan. Raju urheilu provosoi oireita. Kivun syyn selvittäminen on vaikeaa. Voimakas taaksetaivutuskipu on yleensä merkki takakaaren rasitusreaktiosta, mutta se voi liittyä myös esimerkiksi tuoreeseen päätelevyvaurioon. Runsaat välilevy- ja päätelevymuutokset kasvuvaiheessa ennustavat, että iskiasoireen tai muun hankalan selkäkivun toistumisriski rajun kuormituksen yhteydessä on lisääntynyt. Sopivaa liikuntaa, joka ylläpitää lihasvoimaa ja liikkuvuutta, kannattaa pyrkiä jatkamaan selän tulevan toimintakyvyn vuoksi, vaikka selkäkipuisen kasvuikäisen urheilijan ei tule harrastaa liian rajua urheilua. Nikaman takakaaren rasitusmurtuma, spondylolyysi ja spondylolisteesi. Lanneselän toistuva voimakas taaksetaivutus, erityisesti yhdistettynä voimakkaaseen aksiaaliseen ja kiertokuormitukseen, saa aikaan rasitusmurtuman nikaman kaareen. Tämä voi aiheuttaa kasvuikäiselle urheilijalle vaikeasti diagnosoitavan pitkittyneen selkävaivan. Spondylolyysillä tarkoitetaan tavallisimmin lannenikamassa esiintyvää höltymää (kaaren rasitusmurtuman aiheuttamana), ja siihen voi liittyä nikaman siirtymä (spondylolisteesi). Monissa lajeissa, joissa taaksetaivutus- ja kiertokuormitukset ovat vallitsevia, esiintyy tavallista enemmän spondylolyysiä. Tällaisia lajeja ovat mm. voimistelu, taitoluistelu, tanssi ja baletti. Oireyhtymän yleisyys lisääntyy kasvukauden aikana, ja osalla lapsista spondylolisteesi etenee kasvuiässä. Valtaosalla vaiva on tuoreen rasitusmurtumavaiheen jälkeen oireeton, mutta syntyvaiheessa ja joskus myöhemmässä vaiheessa esiintyy rasitukseen liittyvä selkäkipu ja joskus radikulaarinen oire. Mikäli spondylolyysi-spondylolisteesi on todettu sivulöydöksenä muun röntgentutkimuksen yhteydessä, siihen ei tarvitse kiinnittää huomiota, ellei nikamasiirtymä ole suuri. Jos siirtymä on vähäinen ja oireet siedettäviä, valitaan konservatiivinen hoitolinja. Hoitoon kuuluu aluksi liiallisen rasituksen vähentäminen (etenkin taaksetaivutus ja aksiaalisuunta) ja myöhemmin vatsa- ja selkälihasten vahvistaminen sekä»hamstring»-lihasten venytys. Elastista tukiliiviä voidaan kokeilla. Luutumisalueen kiputilat, apofysiitit Kasvavassa tuki- ja liikuntaelimistössä jänteet ja nivelsiteet ovat suhteellisesti vahvempia ja elastisempia kuin luutumisalue. Tämän vuoksi luutumisalueen kiputilat ovat nuoren urheilijan tyyppivaivoja ne ovat yleisin kasvuikäisen liikuntaa rajoittava vaiva. Apofyysit ovat kehitty- Kasvuikäisen urheilijan ongelmat 649

4 vissä luissa olevia kasvualueita, jotka toimivat lihasten ja jänteiden kiinnityskohtina, ja siksi niihin kohdistuu voimakas vetorasitus. Mikäli toistuva vetorasitus aiheuttaa apofyysialueelle kipua, palpaatioaristusta ja usein turvotusta, on kyseessä luutumisalueen kiputila eli apofysiitti. Apofysiitit esiintyvät eri anatomisissa kohdissa eri ikävaiheissa (5 25 v), mikä johtuu eroista tukirangan eri alueiden luutumisaikataulussa (taulukko 3) (Orava ja Virtanen 1982). Apofysiitin diagnoosi on yleensä kliininen. Periaatteessa apofysiittejä esiintyy lajeissa, joissa johonkin apofyysiin kohdistuu toistuvia voimakkaita repäisyjä. Hoito perustuu kyseiseen apofyysiin kohdistuvan voimakkaan vetorasituksen vähentämiseen, eli kipua tuottavan urheilumuodon välttämiseen. Täysin kivuttomat liikuntamuodot tulisi sallia, kuten myös voimakkaita vetorasituspiikkejä sisältämättömät korvaavat harjoitteet. Apofysiitin kesto on yksilöllinen; se vaihtelee muutaman päivän lievistä kipuiluista jopa vuosiin. Apofysiiteistä yleisin, säärikyhmyn apofysiitti, on yleensä pitkäkestoisin. Lääkäriin hakeutuvilla selvät oireet kestävät yleensä yli kolme kuukautta ja lievempi haitta yli puoli vuotta. Varsinainen täydellinen apofyysin avulsio on harvinaisempi, mutta nuorilla urheilijoilla avulsioita esiintyy esimerkiksi istuinkyhmyn, suoliluun harjun ja sääriluun kyhmyn apofyyseissä (Karpakka ja Kujala 1999). Urheilutapaturmat Lasten ja nuorten liikunta- ja urheilutapaturmat ovat varsin tavallisia, ja niiden määrä on viimeisten kymmenen vuoden aikana lisääntynyt. Kun otetaan huomioon vähäisetkin vammat, noin 20 % vuotiaiden ja 35 % vuotiaiden vammoista syntyy urheilupaikoilla. Onneksi valtaosa tapaturmista on lieviä. Harrastustuntia kohden laskettu vammariski on kontaktilajeissa noin kolminkertainen muihin lajeihin verrattuna ja kilpailuissa noin 4 5-kertainen harjoituksiin verrattuna. Eri liikuntalajien tapaturmariskeissä on eroja, ja lasten organisoidussa urheilussa riski on pienempi kuin aikuisten urheilussa. Turvallista ääripäätä edustavat kestävyystyyppiset liikuntamuodot (kävely, hölkkä, hiihto) ja toista ääripäätä esimerkiksi motocross ja vastaavat moottoriurheilulajit. Tavanomaisiin joukkuelajeihin, kuten jalkapalloon, jääkiekkoon, lentopalloon ja koripalloon liittyvä vammariski on lähellä turvallista ääripäätä. Vakavat vammat ovat näissä lajeissa äärimmäisiä harvinaisuuksia (Kujala ym. 1995). Liikunnan harrastajan tapaturmariski kasvaa, kun vauhti, kaatumiset ja kontaktit muihin pelaajiin lisääntyvät. Esimerkiksi jalkapallossa syntyy enemmän vammoja kuin lentopallossa. Myös peliväline voi aiheuttaa vammoja. Lentopallossa pallon kova vauhti ja koripallossa pallon suuri paino ovat osasyitä yleisiin sormivammoihin. Jääkiekossa törmäykset ja kontaktit vastustajaan ja pelialueen laitoihin sekä kovaa lentävä kiekko aiheuttavat teoriassa suuren vammariskin, mutta huolellisella suojien käytöllä vaara on voitu pienentää lähes palloilulajien tasolle. Kaikki urheilumuodot eivät sovellu terveysliikunnaksi. Esimerkiksi moottoriurheilussa vammariski on suurempi kuin edellä mainituissa lii- Taulukko 3. Apofyysejä, joissa apofysiitin esiintyminen on yleistä, sekä niihin kiinnittyvät rakenteet ja apofysiittien keskimääräiset esiintymisiät. Apofyysi (apofysiitin nimi) Kiinnittyvät lihakset / jänteet Vamma-alttein ikävaihe (v) Säärikyhmy (Osgood-Schlatterin tauti) Polvijänne Polvilumpion alakärki (Sinding-Larsen-Johanssonin tauti) Polvijänne Istuinkyhmy»Hamstring»-lihakset Kantaluun takaosa (Severin tauti) Akillesjänne 7 13 Suoliluun anteriorinen harju Räätälinlihas, suora reisilihas Olkaluun sisäsivunasta Kyynärvarren koukistaja (»Nappulaliigalaisen kyynärpää») sisäänkiertäjälihakset Selkärangan nikamien rengasapofyysit Lannelihas, pitkittäissiteet O. J. Heinonen ja U. M. Kujala

5 kuntamuodoissa, ja lähes kolmannekseen moottoriurheilussa sattuvista vammoista liittyy murtuma. Urheiluvammojen ehkäisyyn kuuluvat mm. turvallisen liikuntamuodon valinta, harjoittelun maltillinen aloitus, asianmukainen varustus ja suojukset sekä sääntöjen noudattaminen ja hermojen hillintä pelin tuoksinassa. Nautintoaineet Tupakka ei yleensä ole urheilevan nuoren ongelma, ja urheiluseuratoimintaan osallistuvat nuoret tupakoivat vähemmän kuin muut samanikäiset. Sen sijaan nuuskan käyttö on suosittua tiettyjen urheilulajien harrastajien joukossa. Eräitä lajeja harrastavat vuotiaat pojat käyttävät nuuskaa 2 3 kertaa muita nuoria useammin. Huumeiden käyttö näyttää olevan liikunnan harrastajilla vähäisempää kuin liikuntaa harrastamattomilla. Urheiluseuroihin kuuluvat nuoret käyttävät alkoholia eräillä mittareilla mitattuna yhtä usein kuin urheiluseuroihin kuulumattomat. Alkoholin käytössä on eroja eri lajien harrastajien kesken. Näiden nautintoaineiden käyttöön, samoin kuin nuorilla onneksi harvinaiseen dopingaineiden käyttöön tulisi pyrkiä puuttumaan. Lasten ja nuorten huono kunto ja passiivinen elämäntapa Viime aikoina on käyty vilkasta keskustelua siitä, onko lasten ja nuorten kunto huonontunut. Varsinaista näyttöä tästä ei ole. Mittausongelmia aiheuttaa se, että kunto on joukko erilaisia ominaisuuksia (Nupponen 1997). Lasten ja nuorten ohjattu liikunnanharrastus ja urheilu on WHO:n koululaistutkimuksen mukaan lisääntynyt viime vuosina (Kannas ja Tynjälä 1998). Enemmän huolestuttaakin se, että tavallisen arkiliikunnan määrä on yhteiskunnassamme varmasti huomattavasti vähentynyt. Täysin passiivisia on % ala-asteikäisistä ja % yläasteikäisistä (Nupponen ym. 1998). Tietokonepelit ja television katselu ovat entistä suositumpia (taulukko 4). Elämänmuodon muutosten fyysiseen kuntoon mahdollisesti aiheuttamasta muutoksesta tarvittaisiin tieteellisesti päteviä selvityksiä. Mallit, ihanteet ja nuorten arvomaailma Joskus valmentajien tai vanhempien toiveet ja tavoitteet ohjaavat liikaa nuoren urheiluharrastusta. Vaikka lapsia voidaan aktivoida terveellisten harrastusten pariin, tulisi nuoren itse saada päättää, mitä hän haluaa harrastaa ja millä tasolla. On myös tärkeää, minkälaisia ihanteita ja malleja urheilu nuorelle antaa. Joissakin lajeissa esimerkiksi aggressiivisuus korostuu. On kummallista, että nyrkkeilyn lisäksi on olemassa muitakin urheilulajeja, joissa vastustajan vahingoittaminen on yleistä. Jääkiekossa voidaan lyödä vastustajaa nyrkillä kasvoihin ja silti jatkaa pelaamista vielä samassa ottelussa. Tällainen olisi mahdollista lopettaa yksinkertaisilla sääntömuutoksilla, ja samalla lajin arvostus ja urheilullinen seurattavuus paranisi. Tällaisten yksinkertaisten sääntömuutosten vaikeus perus- Taulukko 4. Liikunnan harrastus, television katselu ja tietokonepelien pelaaminen suomalaisilla 11-, 13- ja 15-vuotiailla tytöillä ja pojilla vuosina WHO:n koululaistutkimuksen (Kannas ja Tynjälä 1998) mukaan. Harrastus Harrastajia (%) 11-vuotiaat 13-vuotiaat 15-vuotiaat Liikunta (yli 2 tuntia viikossa) tytöt 56 % 60 % 59 % pojat 70 % 76 % 72 % Television katselu (yli 4 tuntia päivässä) tytöt 25 % 25 % 15 % pojat 25 % 28 % 21 % Tietokonepelit (yli 4 tuntia viikossa) tytöt 9 % 9 % 4 % pojat 45 % 50 % 45 % Kasvuikäisen urheilijan ongelmat 651

6 tuu siihen, että monissa urheilumuodoissa on ajauduttu syvälle juurtuneisiin perinteisiin, joihin on vaikea puuttua. Myös lisääntynyt kaupallisuus on osaltaan vaikuttanut siihen, että urheilun vanha perussääntö rehdistä kilpailusta on välillä unohdettu. Kun nuorisourheilun tavoitteet leikki, hauskuus, ilo ja reilu peli pääsevät unohtumaan, myös kasvuikäistä urheilijaa uhkaavat ongelmat lisääntyvät. Urheiluseuratoiminnan uudet tuulet Suomessa toimii yli liikunta- ja urheiluseuraa ja niissä on yli 1.1 miljoonaa jäsentä. Urheiluseurat ovat suurin organisoitua liikuntaa järjestävä taho: lasta ja nuorta harrastaa liikuntaa ja urheilua seuroissa. Lasten ja nuorten liikuntaan erikoistunut Nuori Suomi ry. pyrkii edistämään hyvinvointia liikunnan avulla. Järjestön yhtenä tavoitteena on saada urheiluseuratoiminta vastaamaan paremmin lasten omia odotuksia. Lapset ovat erilaisia. Lasta tulee arvostaa urheiluseurassa hänen itsensä eikä osaamisen perusteella. Jokaisen ohjattuun liikuntaan hakeutuneen lapsen tulee tuntea olevansa tervetullut ja tärkeä. Jokaista lasta tulee kohdella tasavertaisesti. Näitä asioita pohtivaa keskustelua pyritään herättämään kampanjalla, jonka nimi on»operaatio Pelisäännöt». Seurojen, vanhempien ja lasten välisissä pelisääntökeskusteluissa päästään toivottavasti siihen, että lasten ohjatussa liikunnassa on vain yksi päähenkilö lapsi. Näin kasvuikäisten urheilutoiminnasta voitaisiin poistaa monta ongelmaa ja kasvuikäisten urheilu voisi olla edelleen kansanterveydellisesti tärkeää positiivista toimintaa. Kirjallisuus Fogelholm M, Hiilloskorpi H. Aiheuttaako liikunta syömishäiriöitä? Duodecim 1998;47: Fogelholm M, Hiilloskorpi H. Weight and diet concerns in Finnish female and male athletes. Med Sci Sports Exerc 1999;31: Gerbino PG, Micheli LJ. Back injuries in the young athlete. Clin Sports Med 1995;14: Haapasalo H. Physical activity and growing bone. Acta Universitatis Tamperensis 607. Väitöskirja, Tampereen yliopisto, 1998 Heinonen A, Sievänen H, Kannus P, Oja P, Pasanen M, Vuori I. Highimpact exercise and bones in growing girls. A 9-month controlled trial. Osteoporosis Int 2000;12: Hohtari H. Effects of endurance training and season on pituitary-ovarian, -thyroid, and -adrenocortical functions of female runners and joggers. Acta Universitatis Ouluensis 149, 1986 Hohtari H. Amenorrea. Kirjassa: Vuori I, Taimela S. Liikuntalääketiede. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 1999, s Hohtari H. Effects of endurance training and season on pituitary-ovarian, -thyroid, and -adrenocortical functions of female runners and joggers. Väitöskirja. Oulun yliopisto, Järvinen T. Mechanical loading, unloading and bone. Väitöskirja. Tampereen yliopisto ja UKK-Instituutti, Kannas L, Tynjälä J. WHO-koululaistutkimus : Liikunta myötätuulessa nuorten arjessa. Liikunta ja Tiede 1998; Kannus P, Haapasalo H, Sankalo M, ym. Effect of starting age of physical activity on bone mass in the dominant arm of tennis and squash players. Ann Intern Med 1995;123: Karpakka J, Kujala U. Rasitusvammat. Kirjassa: Liikuntalääketiede. Kustannus Oy Duodecim, 1999, s Kontulainen S, Kannus P, Haapasalo H, ym. Changes in bone mineral content with decreasing training in competitive young adult tennis players and controls: a prospective 4-yr follow-up. Med Sci Sports Exerc 1999;31: Kujala UM, Kinnunen J, Helenius P, Orava S, Taavitsainen M, Karaharju E. Prolonged low-back pain in young athletes: a prospective case series study of findings and prognosis. Eur Spine J 1999,8: Kujala UM, Taimela S, Antti-Poika I, Orava S, Tuominen R, Myllynen P. Acute injuries in soccer, ice-hockey, volleyball, basketball, judo, and karate: analysis of national registry data. BMJ 1995;311: Kujala UM, Taimela S, Erkintalo M, Salminen J, Kaprio J. Low-back pain in adolescent athletes. Med Sci Sports Exerc 1996;28: Lehtonen-Veromaa M. Physical activity, nutritional factors and bone in peripubertal girls with a special reference to gymnastics and running. Annales Universitatis Turkuensis 2000; ser D, 416. Väitöskirja, Turun yliopisto, 2000 Nupponen H vuotiaiden liikunnallinen kehittyminen. Väitöskirja, Jyväskylän yliopisto Nupponen H, Telama R, Laakso L. Koululaisten kunto ja liikunta-aktiivisuus jäitä hattuun. Liikunta ja Tiede 1998;4 7. Orava S, Virtanen K. Osteochondroses in athletes. Br J Sports Med 1982;16: Pekkarinen H. Urheilevan koululaisen kasvu-, kunto- ja terveys. Tutkimus vuotiaista kilpahiihtäjistä ja verrokkikoululaisista Pohjois-Savossa vuosina Väitöskirja. Kuopion yliopisto, Wanne O. Liikunnan vaikutus kasvuun, suorituskykyyn ja seerumin lipideihin kasvuiässä. Väitöskirja. Turun yliopisto, Österback L. Urheilevien lasten kasvu ja kehitys murrosiässä. Väitöskirja. Kuopion yliopisto, OLLI J HEINONEN, LT, ylilääkäri Turun yliopiston fysiologian laitos, Paavo Nurmi -keskus, Kiinamyllynkatu 10, Turku ja TYKS:n keskuslaboratorio URHO M KUJALA, dosentti, ylilääkäri Helsingin Urheilulääkäriasema ja Helsingin yliopiston liikuntalääketieteen yksikkö, Mannerheimintie 17, Helsinki 652 O. J. Heinonen ja U. M. Kujala

KEHITTYVÄN NUOREN RASITUSVAMMAT

KEHITTYVÄN NUOREN RASITUSVAMMAT KEHITTYVÄN NUOREN RASITUSVAMMAT TF klubi Hämeenlinnan Raatihuone 23.10.2010 Jouni Heikkilä Ortopedian dosentti Mehiläinen Turku ja Hämeenlinna Yleistä Lasten osallistuminen organisoituun kilpaurheiluun

Lisätiedot

URHEILUUN LIITTYVIEN VAMMOJEN TUNNISTAMINEN JA HARJOITTELUUN LIITTYVÄT RAJOITUSSUOSITUKSET

URHEILUUN LIITTYVIEN VAMMOJEN TUNNISTAMINEN JA HARJOITTELUUN LIITTYVÄT RAJOITUSSUOSITUKSET URHEILUUN LIITTYVIEN VAMMOJEN TUNNISTAMINEN JA HARJOITTELUUN LIITTYVÄT RAJOITUSSUOSITUKSET Aivotärähdys Aivotärähdys on suoran tai epäsuoran ulkoisen voiman aiheuttama aivotoiminnan häiriö, enemmän toiminnallinen

Lisätiedot

Kehitysiän vaikutus harjoitteluun. Nilkan ja polven vammat: säärikyhmy(osgood Schlatterin tauti) polvilumpion alakärki

Kehitysiän vaikutus harjoitteluun. Nilkan ja polven vammat: säärikyhmy(osgood Schlatterin tauti) polvilumpion alakärki Harri Hakkaraisen luento Nuoren jääkiekkoilijan rasitusvammoista Lisäksi tekstiaineistoa on muistakin asiaan liittyvistä valmennustietouden lähteistä Tekstin on koostanut Jouni Lipponen. Perusteet Uusimaalaisilla

Lisätiedot

Nuoren naisurheilijan ylikuormituksen erityispiirteitä Hannele Hohtari 23.10.2010 Ongelmia? Kuukautishäiriöt ja alipainoinen urheilija Rasitusmurtumat Naisurheilijoilla yleisiä, etenkin juoksijoilla Jos

Lisätiedot

Osteoporoosi (luukato)

Osteoporoosi (luukato) Osteoporoosi (luukato) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Osteoporoosi tarkoittaa, että luun kalkkimäärä on vähentynyt ja luun rakenne muuttunut. Silloin luu voi murtua

Lisätiedot

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Lihavuus laskuun seminaari 26.10.2012 Jukka Karvinen, Nuori Suomi ry www.nuorisuomi.fi Miksi liikuntaa? Liikkumaan oppiminen on

Lisätiedot

Kasvavien urheilijoiden rasitusvammat. Stefan von Knorring Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Helsingin Urheilulääkäriasema

Kasvavien urheilijoiden rasitusvammat. Stefan von Knorring Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Helsingin Urheilulääkäriasema Kasvavien urheilijoiden rasitusvammat Stefan von Knorring Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Helsingin Urheilulääkäriasema Yleistä Rasitusvamman tyypillisin oire on kipu Nuorilla lievät kivut hyvin yleisiä

Lisätiedot

suhteessa suosituksiin?

suhteessa suosituksiin? Nuori Suomi liikunnasta syrjäytyneet asiantuntijaryhmä tij - työkokous k 1.12.200912 2009 Vantaa Miten lapset ja nuoret liikkuvat suhteessa suosituksiin? Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS

LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS TAVOITE Lasten ja nuorten liikunnan asiantuntijaryhmä 2008 KOHTUULLISTA LIIKUNTAA REIPPAASTI LIIKKUVAT OPPILAAT RUUTUAIKAA? URHEILEVIEN NUORTEN RUUTUAIKA SUOMESSA

Lisätiedot

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011 Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.211 Pauliina Husu TtT, tutkija UKK-instituutti, Terveysliikuntayksikkö 16.5.211 1 Lasten ja nuorten vapaa-ajan liikunnan riittävyys. Suomalaisten

Lisätiedot

Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti

Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti Toiminnan painoalueet 2009 2013 Väestön liikkumisen ja fyysisen kunnon seuranta Liikkumisen turvallisuus Terveysliikunnan edistäminen Liikuntavammat Suomessa

Lisätiedot

RAVITSEMUS JA YLIKUNTO

RAVITSEMUS JA YLIKUNTO RAVITSEMUS JA YLIKUNTO Anna Ojala, ETM Ravitsemusasiantuntija Ravitsemuksellisia syitä ylikunnossa 1. Riittämätön kokonaisenergian ja HH- saanti 2. Epäsäännöllinen syöminen Energia ajoittain puutteellista

Lisätiedot

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 9 1 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Jalkapallo Pyöräily Uinti Juoksulenkkeily Hiihto 217 18 166 149 147 Muutoksia eri lajien harrastajien lukumäärissä

Lisätiedot

Lasten ja nuorten urheilu- ja rasitusvammat

Lasten ja nuorten urheilu- ja rasitusvammat Johanna Eriksson, Nina Lostedt Lasten ja nuorten urheilu- ja rasitusvammat Metropolia Ammattikorkeakoulu Fysioterapia Fysioterapeuttisen arvioinnin soveltaminen eri-ikäisille SF00AA12 Ryhmätyö 11.12.2013

Lisätiedot

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010 Liikunnan vapaaehtois- tai kansalaistoimintaan osallistuminen Liikunnan vapaaehtois- tai kansalaistoimintaan osallistuminen 19-65-vuotiaiden keskuudessa % Lkm. 1997-1998 14 435.000 2001-2002 16 509.000

Lisätiedot

Valmentaja- ja ohjaajakoulutus, 1. taso. Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

Valmentaja- ja ohjaajakoulutus, 1. taso. Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Valmentaja- ja ohjaajakoulutus, 1. taso Hermosto Taito Nopeus Sukuelimet Voima Tuki- ja liikuntaelimet Sisäelimet Aerobinen kestävyys Anaerobinen kestävyys Liikkuvuus 2 Fyysiset ominaisuudet Ikä Tasapaino

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Luuston viholliset: Luuston haurastuminen. Laihduttaminen ja syömishäiriöt Tupakka Alkoholi Huumeet Kofeiini Lääkkeet

SISÄLTÖ. Luuston viholliset: Luuston haurastuminen. Laihduttaminen ja syömishäiriöt Tupakka Alkoholi Huumeet Kofeiini Lääkkeet LUUSTO 17.11.2015 SISÄLTÖ Luuston viholliset: Laihduttaminen ja syömishäiriöt Tupakka Alkoholi Huumeet Kofeiini Lääkkeet Luuston haurastuminen 2 LUUSTON VIHOLLISET Nau+ntoaineista erityises+ alkoholilla,

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

Nuoren urheilijan voimaharjoittelu

Nuoren urheilijan voimaharjoittelu Tavoitteena terve ja menestyvä nuori urheilija Nuoren urheilijan voimaharjoittelu 20.10.2009 Varalan Urheiluopisto, Tampere TERVE URHEILIJA -ohjelma Taustalla: Liikuntavammojen Valtakunnallinen Ehkäisyohjelma

Lisätiedot

Nuori urheilija - tutkimus

Nuori urheilija - tutkimus Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Nuori urheilija - tutkimus Nuorisourheilun verkostotapaaminen 24.5.2012 Helsinki Outi Aarresola www.kihu.fi Esityksen kulku Tutkimusprojektin tausta

Lisätiedot

(N) 10.972 5.505 5.510. Prosenttitaulukon sarakesumma ylittää 100 prosenttia, koska liikunnanharrastusta voi toteuttaa useamman tahon kautta

(N) 10.972 5.505 5.510. Prosenttitaulukon sarakesumma ylittää 100 prosenttia, koska liikunnanharrastusta voi toteuttaa useamman tahon kautta TAUSTAMATERIAALI Kansallinen aikusten liikuntatutkimus 2006 Tahot, joiden kanssa tai järjestämänä kuntoilua, liikuntaa tai urheilua harrastetaan 19-65 - vuotiaiden keskuudessa. 1997-98 2001-02 2005-06

Lisätiedot

URHEILLEN TERVEYTTÄ EDISTÄMÄÄN - OPAS URHEILUTOIMIJOILLE

URHEILLEN TERVEYTTÄ EDISTÄMÄÄN - OPAS URHEILUTOIMIJOILLE URHEILLEN TERVEYTTÄ EDISTÄMÄÄN - OPAS URHEILUTOIMIJOILLE Hannu Itkonen, professori Sami Kokko, yliopistotutkija Liikuntatieteellinen tiedekunta, JY URHEILU TERVEYDEN EDISTÄJÄNÄ Miksi urheilu on hyvä kasvatuksen

Lisätiedot

KATSAUS. Aiheuttaako liikunta syömishäiriöitä? Mikael Fogelholm ja Hannele Hiilloskorpi

KATSAUS. Aiheuttaako liikunta syömishäiriöitä? Mikael Fogelholm ja Hannele Hiilloskorpi KATSAUS Aiheuttaako liikunta syömishäiriöitä? Mikael Fogelholm ja Hannele Hiilloskorpi Liikunnan on epäilty edistävän syömishäiriöiden syntyä. Yhdysvalloissa, Norjassa ja Suomessa tehdyt tutkimukset viittaavat

Lisätiedot

Nappulat kaakkoon mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta? Tommi Vasankari, Dos., LT; UKK-instituutti

Nappulat kaakkoon mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta? Tommi Vasankari, Dos., LT; UKK-instituutti Nappulat kaakkoon mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta? Tommi Vasankari, Dos., LT; UKK-instituutti Sisältö Faktaa lasten/nuorten liikkumisesta? Liikunta Entä liikkumattomuus Ylipaino

Lisätiedot

Ahkeran yhteisleiripäivä 24.3.2013. Tervetuloa

Ahkeran yhteisleiripäivä 24.3.2013. Tervetuloa Ahkeran yhteisleiripäivä 24.3.2013 Tervetuloa Sisältö Paikka klo 9:30-10:15 Valmentajien palaveri Urheiluhallin Auditorio klo 10:15-11:00 Kaikki paikalle - päivänavaus Urheiluhallin Auditorio klo 11:00-11:45

Lisätiedot

Hyvä liikehallinta suojaa vammoilta

Hyvä liikehallinta suojaa vammoilta Hyvä liikehallinta suojaa vammoilta Kuva: Mika Hilska Irja Lahtinen Tutkimuskoordinaattori Fysioterapeutti Tampereen Urheilulääkäriasema 350 000 liikuntavammaa / vuosi Parkkari et. al. 1 Miksi liikuntavammojen

Lisätiedot

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010 Tutkimusaineisto koottu puhelinhaastatteluina helmikuun 2009 ja tammikuun 2010 aikana Kohteena 3 18-vuotiaat (vanhemmat vastanneet 3 11-vuotiaiden puolesta ja 12 18- vuotiaat vastanneet itse kysymyksiin)

Lisätiedot

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Lassi-Pekka Risteelä & Virpi Louhela on PoP Liikkua POHJOIS-POHJANMAAN LIIKUNTA RY yksi Suomen 15:sta liikunnan aluejärjestöstä kouluttaa liikuttaa palvelee

Lisätiedot

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010 TUTKIMUS 2009-2010 Miten suomalaiset 19-65-vuotiaat liikkuvat, mitä lajeja he harrastavat, missä he liikkuvat? Liikunnan harrastuskertojen määrä Liikunnan ja kuntoilun luonne Suomalaisten jakaantuminen

Lisätiedot

URHEILIJOIDEN SYÖMISONGELMAT

URHEILIJOIDEN SYÖMISONGELMAT URHEILIJOIDEN SYÖMISONGELMAT Urheilijalle enemmän terveitä harjoituspäiviä www.terveurheilija.fi VARHAINEN TUNNISTAMINEN Osattava epäillä, koska harvoin kertovat itse! MILLOIN PITÄISI SEULOA Terveystarkastukset

Lisätiedot

Nuoren urheilijan alaraajan rasitus vammat. Panu Hirvinen, Ortopedi

Nuoren urheilijan alaraajan rasitus vammat. Panu Hirvinen, Ortopedi Nuoren urheilijan alaraajan rasitus vammat Panu Hirvinen, Ortopedi Varhaisen kasvuiän apofysiitit Apo = kärki Fyysi = liitos; kasvupiste Iitti = höpölöpö LUUN KASVUPISTE, JOHON JÄNNE KIINNITTYY Ainoastaan

Lisätiedot

Läheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri 25.2.2013 Reijo Ruokonen

Läheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri 25.2.2013 Reijo Ruokonen Läheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri 25.2.2013 Reijo Ruokonen 1. Pieni muistutus liikunnan merkityksestä ja nykytilanteesta 2. Arkiympäristö ratkaisee 1. Lapsille

Lisätiedot

SYÖMISONGELMIEN HOITO URHEILIJOILLA

SYÖMISONGELMIEN HOITO URHEILIJOILLA SYÖMISONGELMIEN HOITO URHEILIJOILLA Urheilijalle enemmän terveitä harjoituspäiviä www.terveurheilija.fi HOITO Erityisen tärkeää on varhainen puuttuminen ja aktiivisen hoito-otteen luominen MITÄ TEHDÄÄN

Lisätiedot

Unelma hyvästä urheilusta

Unelma hyvästä urheilusta Unelma hyvästä urheilusta Lasten ja nuorten urheilun eettiset linjaukset Kuva: Suomen Palloliitto Miksi tarvitaan eettisiä linjauksia? Yhteiskunnallinen huoli lapsista ja nuorista Urheilun lisääntyvät

Lisätiedot

Nuorten jalkapalloilijoiden alaselkävammojen yleisyys ja vammojen vaikutus harjoitteluun

Nuorten jalkapalloilijoiden alaselkävammojen yleisyys ja vammojen vaikutus harjoitteluun Nuorten jalkapalloilijoiden alaselkävammojen yleisyys ja vammojen vaikutus harjoitteluun Riku Karhu Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen laitos Tammikuu 2016 Tampereen

Lisätiedot

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS Nuoret Helsingissä 2011 -tutkimus on Helsingin kaupungin tietokeskuksen, opetusviraston ja nuorisoasiainkeskuksen yhteishanke. Tutkimuksella tuotetaan tietoa nuorten vapaa-ajasta

Lisätiedot

22.5.2015. Naprapaatti Petteri Koski; D.N. Haldeman -02 Käypä Hoito -15

22.5.2015. Naprapaatti Petteri Koski; D.N. Haldeman -02 Käypä Hoito -15 Naprapaatti Petteri Koski; D.N. Haldeman -02 Käypä Hoito -15 1 Selkäkivun esiintyminen lisääntyy lapsilla ja nuorilla iän myötä 9 v. 33% kokenut viimeisen vuoden aikana Taitekohta 13-14 v nopean kasvun

Lisätiedot

Huomio kokonaisvaltaiseen harjoitteluun - Suuntana pitävä keskivartalo. Liikuntavammojen ehkäisyohjelma

Huomio kokonaisvaltaiseen harjoitteluun - Suuntana pitävä keskivartalo. Liikuntavammojen ehkäisyohjelma Huomio kokonaisvaltaiseen harjoitteluun - Suuntana pitävä keskivartalo Without fit and healthy athletes there would not be any exciting Olympic Games. They are our most cherished assets. It is, therefore,

Lisätiedot

Liikuntavammat on suurin yksittäinen tapaturmaluokka Suomessa. Vuosittain maassamme tapahtuu noin 350 000 liikuntavammaa. Monet liikunnan ja urheilun

Liikuntavammat on suurin yksittäinen tapaturmaluokka Suomessa. Vuosittain maassamme tapahtuu noin 350 000 liikuntavammaa. Monet liikunnan ja urheilun Liikuntavammat on suurin yksittäinen tapaturmaluokka Suomessa. Vuosittain maassamme tapahtuu noin 350 000 liikuntavammaa. Monet liikunnan ja urheilun yhteydessä sattuvista vammoista olisivat ehkäistävissä,

Lisätiedot

Mitkä asiat ovat tärkeitä 11 15 vuotiaiden urheilussa?

Mitkä asiat ovat tärkeitä 11 15 vuotiaiden urheilussa? Mitkä asiat ovat tärkeitä 11 15 vuotiaiden urheilussa? Manu Kangaspunta, kehityspäällikkö 11 15 vuotiaiden kilpaurheilun kehittämistyö Urheilijaksi kasvamisen edellytykset Harjoitteleminen, liikkuminen

Lisätiedot

X kestävyysseminaari, Pajulahti 10.12.05 PAINANKO LIIKAA? Dosentti, ETT Mikael Fogelholm Johtaja, UKK-instituutti, Tampere

X kestävyysseminaari, Pajulahti 10.12.05 PAINANKO LIIKAA? Dosentti, ETT Mikael Fogelholm Johtaja, UKK-instituutti, Tampere X kestävyysseminaari, Pajulahti 10.12.05 PAINANKO LIIKAA? Dosentti, ETT Johtaja, UKK-instituutti, Tampere Miten paino, painoindeksi ja rasva-% eroavat eri lajien urheilijoilla? Onko kehon koostumuksella

Lisätiedot

Kasva monipuolisuuteen. Kotka 11.11.2014 Sami Kalaja Kasva urheilijaksi Jyväskylässä

Kasva monipuolisuuteen. Kotka 11.11.2014 Sami Kalaja Kasva urheilijaksi Jyväskylässä Kasva monipuolisuuteen Kotka 11.11.2014 Sami Kalaja Kasva urheilijaksi Jyväskylässä Monipuolisuus = monilajisuus? Norjassa keskimääräinen päälajin valitsemisikä 15,6 Saksassa 14,4 Gretzky kilpaili 14-

Lisätiedot

Nuoren urheilijan ylikuormittumisen toteaminen ja hoito lääkärin näkökulmasta

Nuoren urheilijan ylikuormittumisen toteaminen ja hoito lääkärin näkökulmasta Nuoren urheilijan ylikuormittumisen toteaminen ja hoito lääkärin näkökulmasta Lauri Alanko LT, Liikuntalääketieteen erikoislääkäri 20.3.15 Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Fc Honka, HIFK A-juniorit,

Lisätiedot

TerveysInfo. Haluatko isot lihakset tai pienemmän rasvaprosentin keinolla millä hyvänsä? Tietoa kuntoilijoiden dopingaineiden käytöstä.

TerveysInfo. Haluatko isot lihakset tai pienemmän rasvaprosentin keinolla millä hyvänsä? Tietoa kuntoilijoiden dopingaineiden käytöstä. TerveysInfo kuntoilijat Aitakävelykoulu Aitakävely on levinnyt yleisurheilusta monen muun urheilulajin käyttöön, kun on huomattu harjoitteiden mahdollisuudet erityisesti lantion seudun liikkuvuuden, yleisen

Lisätiedot

Laadukkaisiin verryttelyihin kannattaa satsata!

Laadukkaisiin verryttelyihin kannattaa satsata! Liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden terveyshyödyt tunnetaan hyvin. Liikunnalla voi olla myös terveydelle haitallisia puolia ja usein nämä ilmenevät tuki- ja liikuntaelimistön vammoina. Kolme yleisimmin

Lisätiedot

Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema

Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema LIIKUNNASTA ON SYNTYNYT NEGATIIVINEN RIIPPUVAISUUS, JOHON LIITYY TERVEYDELLISIÄ, USEIN SOSIAALISIA JA MAHDOLLISESTI MYÖS

Lisätiedot

Urheiluvammojen esiintyminen ja niiden hoito nuorisourheilussa - Kohderyhmänä 1995 syntyneet urheilijat

Urheiluvammojen esiintyminen ja niiden hoito nuorisourheilussa - Kohderyhmänä 1995 syntyneet urheilijat Urheiluvammojen esiintyminen ja niiden hoito nuorisourheilussa - Kohderyhmänä 1995 syntyneet urheilijat Niilo Konttinen 1, Kaisu Mononen 1, Tuomo Pihlaja 1, Tommi Sipari 1, Monna Arvinen-Barrow 2 ja Harri

Lisätiedot

Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Tietää mitä tarkoitetaan urheilullisella/ liikunnallisella elämäntavalla Valmentajan toiminnan vaikutus drop-out - ilmiöön Tuntee tunne- ja vuorovaikutustaitojen perusteita

Lisätiedot

Nuorten valmennuksen erityispiirteitä. 16.4.2011 Jaana Ronkainen

Nuorten valmennuksen erityispiirteitä. 16.4.2011 Jaana Ronkainen Nuorten valmennuksen erityispiirteitä 16.4.2011 Jaana Ronkainen Tähdätään aikuisurheilijaksi Judo on laji, jossa aikuisten arvokisoissa pääsääntöisesti pärjätään vasta kun on kypsytty fyysisesti aikuisiksi

Lisätiedot

Senioreiden liikunta ja fyysisen toimintakyvyn ylläpito 4.11.2014. Elina Karvinen, toimialapäällikkö Ikäinstituutti www.voimaavanhuuteen.

Senioreiden liikunta ja fyysisen toimintakyvyn ylläpito 4.11.2014. Elina Karvinen, toimialapäällikkö Ikäinstituutti www.voimaavanhuuteen. Senioreiden liikunta ja fyysisen toimintakyvyn ylläpito 4.11.2014 Elina Karvinen, toimialapäällikkö Ikäinstituutti www.voimaavanhuuteen.fi Ikääntymisen vaikutuksia kuntoon ja terveyteen Lihasten massa

Lisätiedot

Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella

Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Katse kolme -vuotiaisiin

Lisätiedot

Ryhti ja perusliikkuminen lähtökohtana

Ryhti ja perusliikkuminen lähtökohtana Ryhti ja perusliikkuminen lähtökohtana - pystyasennon hahmottaminen ja hallinta - kävely juoksu - kyykky - hyppääminen, heittäminen Juha Koskela Pystyasennon hahmottaminen ja hallinta Motorinen homunculus

Lisätiedot

Nivelrikkoisen liikunta

Nivelrikkoisen liikunta Nivelrikkoisen liikunta Jari Arokoski, dos. Nivelristeily Tukholmaan 17.-19.4.2016 Nivelen kuormitusta vaimentavat passiiviset rakenteet Kudos Vaimentuminen (%) Nivelkapseli / synovium Nivelneste 0 35

Lisätiedot

Terve koululainen turvallisen liikkumisen asialla Tampereen Urheilulääkäriasema, UKK-instituutti

Terve koululainen turvallisen liikkumisen asialla Tampereen Urheilulääkäriasema, UKK-instituutti Terve koululainen turvallisen liikkumisen asialla Tampereen Urheilulääkäriasema, UKK-instituutti Jari Parkkari, LT, dosentti, ylilääkäri Anne-Mari Jussila, LitM, palvelu- ja kehittämispäällikkö, tutkija

Lisätiedot

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!!

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!! PERHE JA PÄIHDEKASVATUS meille myös!!! Pohdinnan pohjaksi päihteistä Lapsen kanssa on hyvä keskustella päihteiden vaikutuksista niissä tilanteissa, joissa asia tulee luontevasti puheeksi. Tällainen tilanne

Lisätiedot

Polven liikkeissä esiintyy pienessä määrin kaikkia liikesuuntia. Ojennus-koukistussuunta on kuitenkin selkein ja suurin liikelaajuuksiltaan.

Polven liikkeissä esiintyy pienessä määrin kaikkia liikesuuntia. Ojennus-koukistussuunta on kuitenkin selkein ja suurin liikelaajuuksiltaan. 1 2 Lantio toimii liikkeiden lähtöpaikkana, etenkin kun toiminta tapahtuu alaraajojen varassa. Kävely, kyykkyliike, juoksu, heittäminen ja erilaiset hypyt tuotetaan ensisijaisesti lantiosta/lonkasta alkaen.

Lisätiedot

Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus

Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus yle.fi Psykiatria ja urheilu terve sielu terveessä ruumiissa mens sana in corpore sano TERVE MIELI TERVEESSÄ

Lisätiedot

Lasten ja nuorten urheilu. Vierumäki 9.2.2013 Jarkko Finni, Valo ry

Lasten ja nuorten urheilu. Vierumäki 9.2.2013 Jarkko Finni, Valo ry Lasten ja nuorten urheilu Vierumäki 9.2.2013 Jarkko Finni, Valo ry Urheilun harrastaminen Urheiluseurassa harrastaminen iän mukaan Lähde: kansallinen liikuntatutkimus 2009-2010 70 60 50 45 50 52 58 53

Lisätiedot

Lapsen ja nuoren hyvä päivä liikkuen ja urheillen

Lapsen ja nuoren hyvä päivä liikkuen ja urheillen Lapsen ja nuoren hyvä päivä liikkuen ja urheillen Selvityksen mukaan 5-12 vuotiaana 86 % urheilijoista harrasti 3-6 eri urheilulajia. Suomen Olympiakomitean Huippu-urheilun muutosryhmän kartoitus huippuurheilumenestykseen

Lisätiedot

277. Pelisääntökysely 26.3.2013

277. Pelisääntökysely 26.3.2013 277. Pelisääntökysely 26.3.2013 Kysely urheilevan lapsen vanhemmalle 1. Laji? Aikido Ammunta Autourheilu Hiihto ITF taekwondo Jääpallo Jousiammunta Karate Kaukalopallo Koripallo Lentopallo Lumilautailu

Lisätiedot

Kehon hallinta lajitaitojen perustana

Kehon hallinta lajitaitojen perustana Tavoitteena terve ja menestyvä nuori urheilija Kehon hallinta lajitaitojen perustana 21.4.2009 UKK-instituutti, Tampere Kehon hallinta Ohjelma Johdantoa 17:30 Tavoitteena terve ja menestyvä urheilija:

Lisätiedot

SUOMEN VOIMISTELULIITTO

SUOMEN VOIMISTELULIITTO NUOREN URHEILIJAN KASVU- JA KEHITYS RISKIT JA MAHDOLLISUUDET Harri Hakkarainen Urheilulääkäri- ja valmentaja Kasvun ja kehityksen jaomelua Rakenteellinen kasvu Koko, pituus, paino, raajojen suhteet jne.

Lisätiedot

LAJILIITTOJEN HUIPPU- URHEILUN PERUSTIEDOT. Timo Manninen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Valotalo 21.4.2015

LAJILIITTOJEN HUIPPU- URHEILUN PERUSTIEDOT. Timo Manninen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Valotalo 21.4.2015 LAJILIITTOJEN HUIPPU- URHEILUN PERUSTIEDOT Timo Manninen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Valotalo 21.4.2015 VASTANNEET LAJILIITOT KESÄLAJIT TALVILAJIT PALLOILULAJIT Ampumaurheiluliitto (Kivääri,

Lisätiedot

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? SEURA YHTEISÖLLISYYS JA YKSILÖLLISYYS RYHMÄ YKSILÖ HARJOITTELEMINEN JA KILPAILEMINEN Omien motiivien mukaista kasvua ja kehitystä tukevaa toimintaa VIESTINTÄ

Lisätiedot

Urheilijan polun vaiheet ja laatu- ja menestystekijät

Urheilijan polun vaiheet ja laatu- ja menestystekijät Urheilijan polun vaiheet ja laatu- ja menestystekijät Urheilijan polun lapsuusvaihe Tahtotila Mahdollisimman moni lapsi innostuu urheilusta ja mahdollisimman monelle innostuneelle lapselle syntyy edellytykset

Lisätiedot

Sisällys. 1. Johdanto... 11

Sisällys. 1. Johdanto... 11 Sisällys 1. Johdanto... 11 Lapsi- ja nuorisourheilu Suomessa... 13 2. Lasten ja nuorten urheilu yhteiskunnassa... 15 2.1. Keskeiset käsitteet ja urheilun merkitykset... 15 2.2. Urheilun kehitys aikuisista

Lisätiedot

OHJEISTUS PÄÄHÄN KOHDISTUNEEN ISKUN SAANEEN OTTELIJAN VALMENTAJILLE, HUOLTAJILLE SEKÄ OMAISILLE

OHJEISTUS PÄÄHÄN KOHDISTUNEEN ISKUN SAANEEN OTTELIJAN VALMENTAJILLE, HUOLTAJILLE SEKÄ OMAISILLE OHJEISTUS PÄÄHÄN KOHDISTUNEEN ISKUN SAANEEN OTTELIJAN VALMENTAJILLE, HUOLTAJILLE SEKÄ OMAISILLE Laatinut: Catarina Virta fysioterapeutti, palveluohjaaja Tarkistanut: Olli Tenovuo dosentti, neurologian

Lisätiedot

Urheilijan terveyskysely

Urheilijan terveyskysely Urheilijan terveyskysely Nimi: Sukupuoli: M N Sotu: Laji(t): Valmentaja(t): Osoite: Sähköpostiosoite: Puhelin: Omalääkäri ja toimipaikka: Lähiomainen + puhelinnumero: Mitkä ovat mielestäsi parhaat saavutuksesi

Lisätiedot

18.50) Avaus Kati Pasanen Näkökulmia palautumisesta Juha Koskela

18.50) Avaus Kati Pasanen Näkökulmia palautumisesta Juha Koskela Tavoitteena terve ja menestyvä urheilija Palaudu ja kehity 4.5.2010 UKK-instituutti, Tampere Palaudu ja kehity Ohjelma Johdantoa (klo 18.00-18.50) 18.50) Avaus Kati Pasanen Näkökulmia palautumisesta Juha

Lisätiedot

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN

Lisätiedot

Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä

Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä Hyvinvoiva kunta arkiliikunnan olosuhdeseminaari Helsinki 6.11.2014 Jouni Lahti Hjelt-instituutti, Kansanterveystieteen osasto Helsingin kaupungin henkilöstön

Lisätiedot

määrittelyä Fyysinen aktiivisuus kattaa kaiken lihasten tahdonalaisen energiankulutusta lisäävän toiminnan. Liikunta on osa fyysistä aktiivisuutta.

määrittelyä Fyysinen aktiivisuus kattaa kaiken lihasten tahdonalaisen energiankulutusta lisäävän toiminnan. Liikunta on osa fyysistä aktiivisuutta. Käsitteiden määrittelyä Aerobinen kunto tarkoittaa kestävyyskuntoa eli hengitys- ja verenkiertoelimistön kykyä kuljettaa energiaa ja happea pitkäkestoisen suorituksen aikana. Arkiliikunta tarkoittaa arkielämän

Lisätiedot

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? Pekka Puska Pääjohtaja THL Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? FTS - Tiedotustilaisuus 17.3.2011 THL suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys suomessa

Lisätiedot

Urheilijan sydän. Terve Urheilija -iltaseminaari. 5.3.2013 Varalan Urheiluopisto, Tampere. terveurheilija.fi 1. Polar Electro Oy

Urheilijan sydän. Terve Urheilija -iltaseminaari. 5.3.2013 Varalan Urheiluopisto, Tampere. terveurheilija.fi 1. Polar Electro Oy Urheilijan sydän Terve Urheilija -iltaseminaari Polar Electro Oy 5.3.2013 Varalan Urheiluopisto, Tampere terveurheilija.fi 1 Terve Urheilija -ohjelma Tavoitteena urheilijoiden laadukkaan ja terveyttä tukevan

Lisätiedot

Liikuntalääketieteen päivät 6.11.2013 URHEILIJAN VAMMOJEN EHKÄISY TULEVAISUUDESSA. Mika Hilska

Liikuntalääketieteen päivät 6.11.2013 URHEILIJAN VAMMOJEN EHKÄISY TULEVAISUUDESSA. Mika Hilska Liikuntalääketieteen päivät 6.11.2013 URHEILIJAN VAMMOJEN EHKÄISY TULEVAISUUDESSA Mika Hilska Kati Pasanen Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Filosofian tohtori, fysioterapeutti, valmentaja Tampereen Urheilulääkäriasema

Lisätiedot

Luuliikuntasuositus lapsille ja kasvaville nuorille. Hypi ja pompi, juokse ja pelaa! Usein ja vauhdikkaasti.

Luuliikuntasuositus lapsille ja kasvaville nuorille. Hypi ja pompi, juokse ja pelaa! Usein ja vauhdikkaasti. lapsille ja kasvaville nuorille Hypi ja pompi, juokse ja pelaa! Usein ja vauhdikkaasti. lapsille ja kasvaville nuorille Liikuntamuodot Lapsilla ja kasvavilla nuorilla tavoitteena on luiden ja lihasten

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille- PuMa-Volley

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille- PuMa-Volley Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille- PuMa-Volley 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana - B-tytöt, speed - Replay - B-tytöt - f-juniorit - Puma Volley - D-pojat - Hobby - A 2 tytöt - E-pojat

Lisätiedot

Urheilevien lasten ja nuorten fyysis-motorinen harjoittelu

Urheilevien lasten ja nuorten fyysis-motorinen harjoittelu Hämeenlinna 25.4.2009 Tampere Urheilevien lasten ja nuorten fyysis-motorinen harjoittelu 1.Selvityksen tuloksia ja johtopäätöksiä 2.Mistä ongelmat ovat syntyneet? 3.Miten harjoittelua ja urheilua voisi

Lisätiedot

Liikunnan terveysvaikutukset jää monille vain unelmaksi? Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti Pikkuparlamentti 15.5.2013

Liikunnan terveysvaikutukset jää monille vain unelmaksi? Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti Pikkuparlamentti 15.5.2013 Liikunnan terveysvaikutukset jää monille vain unelmaksi? Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti Pikkuparlamentti 15.5.2013 Sisällöstä Kaksi riskitekijää: istuminen ja liikunnan puute Alkuun mitä tiesimmekään

Lisätiedot

LIIAN PALJON, LIIAN NOPEASTI Rasitusvammat ja niiden taustalla olevat tekijät Lapin urheiluakatemian nuorilla urheilijoilla

LIIAN PALJON, LIIAN NOPEASTI Rasitusvammat ja niiden taustalla olevat tekijät Lapin urheiluakatemian nuorilla urheilijoilla OPINNÄYTETYÖ Noora Rajamäki 2013 LIIAN PALJON, LIIAN NOPEASTI Rasitusvammat ja niiden taustalla olevat tekijät Lapin urheiluakatemian nuorilla urheilijoilla Fysioterapian koulutusohjelma ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Terve koululainen -hankkeen tärpit Liikkuville kouluille. Raija Oksanen, KM, suunnittelija UKK-instituutti, Tampereen Urheilulääkäriasema

Terve koululainen -hankkeen tärpit Liikkuville kouluille. Raija Oksanen, KM, suunnittelija UKK-instituutti, Tampereen Urheilulääkäriasema Terve koululainen -hankkeen tärpit Liikkuville kouluille Raija Oksanen, KM, suunnittelija UKK-instituutti, Tampereen Urheilulääkäriasema Faktoja tärppien taustaksi Liikunnan hyödyt tukee kasvua auttaa

Lisätiedot

TERVE URHEILIJA ILTASEMINAARI 18.11.2015. Miten terveystarkastus voi edistää valmennusta/voimaharjoittelua?

TERVE URHEILIJA ILTASEMINAARI 18.11.2015. Miten terveystarkastus voi edistää valmennusta/voimaharjoittelua? k 23.11.2015 TERVE URHEILIJA ILTASEMINAARI 18.11.2015 Miten terveystarkastus voi edistää valmennusta/voimaharjoittelua? Tanja Komulainen liikuntalääketieteeseen erikoistuva lääkäri Tampereen Urheilulääkäriasema

Lisätiedot

Lasten ja nuorten urheilun kustannukset tilaisuus 15.5. ylitarkastaja Sari Virta

Lasten ja nuorten urheilun kustannukset tilaisuus 15.5. ylitarkastaja Sari Virta Lasten ja nuorten urheilun kustannukset tilaisuus 15.5. ylitarkastaja Sari Virta Arviointituloksia (VLN 2013) Hallituskaudella (2007-2011) valtion liikuntatoimen resursointi kasvoi 100 milj. eurosta 140

Lisätiedot

Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit. 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit. 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1b Tietoa sairauden esiintyvyydestä Vuonna

Lisätiedot

Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori

Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori Lihavuus Suomessa Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori 28.12.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Lihavuus 70-80 % ylimääräisestä energiasta varastoituu rasvana. Loput varastoituu proteiineina ja niihin

Lisätiedot

Kuinka urheilevat lapset ja nuoret harjoittelevat ja liikkuvat?

Kuinka urheilevat lapset ja nuoret harjoittelevat ja liikkuvat? Kuinka urheilevat lapset ja nuoret harjoittelevat ja liikkuvat? Harri Hakkarainen LL, LitM, Valmentaja Esityksen sisältöä Fyysisten perusvalmiuksien muutoksesta meillä ja maailmalla Henkilökohtaisia valmentajakokemuksia

Lisätiedot

Fyysisen aktiivisuuden perussuositus kouluikäisille

Fyysisen aktiivisuuden perussuositus kouluikäisille Liikkuva koulu seminaari 5.-6.10.2011 Helsinki Liian istumisen vaarat Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus Fyysisen aktiivisuuden perussuositus kouluikäisille Kaikkien 7 18 vuotiaiden tulee

Lisätiedot

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos ERITYISLIIKUNNAN HISTORIA Ennen v. 1900: Lääketieteellinen voimistelu

Lisätiedot

SINETTISEURATOIMINNAN POHDINTAA 21.8.2014

SINETTISEURATOIMINNAN POHDINTAA 21.8.2014 SINETTISEURATIMINNAN PHDINTAA 21.8.2014 SINETTISEURATIMINNAN PHDINTAA Sinettiseurakriteerien vertaaminen lasten ja nuorten urheilun selvitystöihin Sinettiauditoinnit tarkastelussa Lajiliittojen ja Valon

Lisätiedot

LIHASHUOLTO URHEILIJAN OMAT TOIMENPITEET: - tasapainoinen elämänrytmi. Ø päiväjärjestys uni / valvominen, ruokailuajat

LIHASHUOLTO URHEILIJAN OMAT TOIMENPITEET: - tasapainoinen elämänrytmi. Ø päiväjärjestys uni / valvominen, ruokailuajat LIHASHUOLTO Lihashuolto tarkoittaa joukkoa toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on valmistaa urheilijaa suoritukseen ja edistää palautumista harjoituksesta tai kilpailusta. Palautumisella tarkoitetaan fyysisen

Lisätiedot

Suomen Selkäliitto Finlands Ryggförbund

Suomen Selkäliitto Finlands Ryggförbund Suomen Selkäliitto Finlands Ryggförbund MITEN TUPAKOINTI VAIKUTTAA SELKÄSI HYVINVOINTIIN Tupakointi on yksi selkäsairauksien riskitekijöistä. Tutkimusten mukaan siihen on useita eri syitä. Tupakointi vähentää

Lisätiedot

Lasten fyysinen aktiivisuus

Lasten fyysinen aktiivisuus Lasten fyysinen aktiivisuus - tutkimustaustoja kehittämistyölle Arto Laukkanen Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Lähteenä käytetyt

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä 29.1.2015. www.ttl.fi. E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 1

Hyvinvointia työstä 29.1.2015. www.ttl.fi. E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 1 Hyvinvointia työstä 29.1.2015 E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 1 Olkapään jännevaivojen kuntoutus Esa-Pekka Takala, ylilääkäri, Dos. E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 29.1.2015 2

Lisätiedot

URHEILIJAN TERVEYSKYSELY

URHEILIJAN TERVEYSKYSELY Sivu 1 / 6 URHEILIJAN TERVEYSKYSELY Nimi: Sotu: - Osoite: Puhelin: Lähiomainen ja puhelinnumero: Urheilulaji(t): Urheiluseura: Valmentaja: Mitkä ovat mielestäsi parhaat saavutuksesi urheilussa? Mitkä ovat

Lisätiedot

Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY

Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely Jaro Karppinen, professori, OY Mistä selkäkipu johtuu? Vakava tai spesifi Vakava tauti Spesifinen tauti välilevytyrä spondylartropatiat traumat ym. Epäspesifi

Lisätiedot

Liikuntatutkimus 2009 2010

Liikuntatutkimus 2009 2010 Liikuntatutkimus 2009 2010 Lapset ja nuoret Suomen Liikunta ja Urheilu SLU ry:n, Nuori Suomi ry:n, Suomen Kuntoliikuntaliiton, Suomen Olympiakomitean sekä Helsingin kaupungin teettämä liikuntatutkimus

Lisätiedot

SINETTISEURAKRITEERIT. versio 3.0

SINETTISEURAKRITEERIT. versio 3.0 SINETTISEURAKRITEERIT versio 3.0 Sinettikriteerien uudistaminen Työstetty työryhmällä: Henna Sivenius (hiihto), Maiju Kokkonen (taitoluistelu), Turkka Tervomaa (jääkiekko), Henri Alho (jalkapallo), Tiiu

Lisätiedot

ROKOTE VAI ELIKSIIRI? Lasten ja Nuorten liikuntaharrastusten merkityksistä. Jari Lämsä KIHU jari.lamsa@kihu.fi

ROKOTE VAI ELIKSIIRI? Lasten ja Nuorten liikuntaharrastusten merkityksistä. Jari Lämsä KIHU jari.lamsa@kihu.fi ROKOTE VAI ELIKSIIRI? Lasten ja Nuorten liikuntaharrastusten merkityksistä Jari Lämsä KIHU jari.lamsa@kihu.fi Lähtökohta Käsitys liikunnasta Perustelut, merkitykset, ideologiat Käytännön toiminta Rakenteet

Lisätiedot

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT Oikeat ruokailutottumukset Riittävä lepo Monipuolinen liikunta Miksi pitäisi liikkua? Liikunta pitää kuntoa yllä Liikkuminen on terveyden antaa mielihyvää ja toimintakyvyn kannalta ehkäisee sairauksia

Lisätiedot

KOKONAISVALTAINEN KEHITTYMISEN SEURANTA JALKAPALLOSSA

KOKONAISVALTAINEN KEHITTYMISEN SEURANTA JALKAPALLOSSA KOKONAISVALTAINEN KEHITTYMISEN SEURANTA JALKAPALLOSSA KUNTOTESTAUSPÄIVÄT 18.3.2016 Hannele Forsman, LitM Kehityspäällikkö, valmennuskeskus, EUO Jatko-opiskelija, JYU, KIHU 1 SISÄLTÖ 1. Uusinta uutta tiivistelmä

Lisätiedot