Urheilu ja runsas liikunta kasvuiässä voivat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Urheilu ja runsas liikunta kasvuiässä voivat"

Transkriptio

1 Liikuntalääketiede Kasvuikäisen urheilijan ongelmat Olli J Heinonen ja Urho M Kujala Varhain omaksutulla liikunnallisella elämäntavalla on monia positiivisia vaikutuksia tulevaan terveydentilaan ja elämänlaatuun. Artikkelissa käsitellään nuoren liikunnanharrastajan kasvua ja kehitystä sekä kasvavan tuki- ja liikuntaelimistön ongelmia. Urheilijoiden syömishäiriöiden lisääntymisestä sekä lasten ja nuorten huonontuneesta kunnosta ei saada selkeää näyttöä. Urheiluharrastuksen positiiviset tai negatiiviset vaikutukset psyykkiseen kasvuun ja erilaisten muiden tottumusten omaksumiseen voivat olla myös erittäin tärkeitä. Vaikka tämä artikkeli käsittelee nuorta urheilijaa ongelmakeskeisesti, tulee muistaa, että liikunnallisen elämäntavan hyödyt ovat todennäköisesti haittoja ja ongelmia suuremmat. Valtaosa terveyshyödyistä tosin havaitaan vasta myöhemmällä iällä. Liikkumattomuus on yhteiskunnassamme huomattavasti suurempi ongelma kuin liiallinen liikkuminen. Urheilu ja runsas liikunta kasvuiässä voivat kehittää sekä fyysisesti että henkisesti mutta myös ylittää fyysisen tai psyykkisen sietokyvyn. Äkilliset tapaturmat ja rasitusvammat ovat yleisimpiä yksittäisiä ongelmia. Toisaalta jos nuori omaksuu liikunnallisen elämäntavan, johon yleensä kytkeytyy muita terveellisiä tapoja, sillä on hyödyllisiä vaikutuksia tulevaan terveydentilaan ja elämänlaatuun. Terveyshyödyistä osa tulee ilmi vasta useiden vuosien kuluessa. Nuoren urheilijan kasvu Pekkarisen (1986) tutkimuksessa nuorilla hiihtäjillä ei havaittu verrokeista poikkeavaa kasvua ja kehitystä. Tuloksen ovat vahvistaneet muiden lajien harrastajilla myös Wanne (1990) ja Österback (1991). Nuorten urheilijoiden harjoittelu ei siis haittaa kasvua ja kehitystä. Kasvutapa vaihtelee eri lajien harrastajilla, mikä johtunee lähinnä perintötekijöistä ja valikoitumisesta tiettyihin lajeihin. Erittäin runsaan liikunnan mahdollisesti aiheuttama kasvun lykkääntyminen hieman myöhemmälle iälle ei ole kliininen ongelma. Duodecim 2001;117: Kasvuikäisen urheilijan endokrinologiaa Puberteetin alku voi viivästyä rankan harjoittelun takia. Kuukautisten alkamisikä on kovasti harjoittelevilla urheilijoilla usein 1 2 vuotta myöhempi kuin urheilemattomilla. Rintojen kehitys saattaa myös viivästyä vähän, mutta karvoituksen kehitys on lähes normaalia. Kun puberteetti viivästyy, myös kasvupyrähdys ajoittuu myöhemmäksi (Hohtari 1986). Kuukautiskierron häiriöitä esiintyy naisurheilijoilla huomattavasti useammin kuin urheilemattomilla. Tavallisimpia muutoksia ovat lyhentynyt luteaalivaihe, anovulaatio, pidentynyt kierto ja kuukautisten poisjäänti. Amenorrea altistaa luun mineraalipitoisuuden pienenemiselle ja rasitusmurtumille. Kuukautishäiriöiden syy on epäselvä. Rasittavan liikunnan seurauksena gonadotropiinien pulsseittainen eritys voi vähentyä, minkä seurauksena naishormonien määrä vähenee. Energian liian vähäinen saanti saattaa altistaa häiriöille. Kuukautishäiriöiden tutkimuksissa tulisi edetä taulukon 1 mukaisesti (Hohtari, julkaisematon tiedonanto). Hoidon perusrunkona ovat sopivan harjoittelumäärän määrittäminen, oikeaoppinen (runsashiilihyd- 647

2 raattinen) ravinto sekä D-vitamiinin ja kalsiumin riittävä saanti. Liian hoikille urheilijoille painonlisäys on joskus tarpeen. Ellei näillä keinoilla saada vastetta, suositellaan usein hormonikorvaushoitoa. Ennuste. Kun liiallinen rasitus kevenee tai loppuu, kuukautiset palautuvat. Nuoruudessa harrastettu urheilu ei altista aikuisiän hormonihäiriöille, ja mikä tärkeintä, lapsettomuutta ei ole havaittu urheilijanaisilla enempää kuin muulla väestöllä (Hohtari 1999). Taulukko 1. Urheilijan kuukautishäiriöiden tutkimusperiaatteet. Ohjaa tutkimuksiin, kun kuukautiset eivät ole alkaneet 14 vuoden ikään mennessä, eikä alkavan puberteetin merkkejä ole havaittavissa kuukautiset eivät ole alkaneet vuoden ikään mennessä, puberteetin merkkejä on havaittavissa amenorrea on kestänyt kuusi kuukautta Mitä tutkitaan tarkka anamneesi gynekologinen status seerumin FSH, LH, TSH ja prolaktiini estrogeenitaso voidaan selvittää määrittämällä estradioli tai tekemällä progestiinikoe Nuoren urheilijan syömishäiriöt Kliinisiä syömishäiriöitä ovat anorexia nervosa ja bulimia nervosa, joiden yhteenlaskettu esiintyvyys lienee alle 3 %. Subkliiniset syömishäiriöt ovat selvästi yleisempiä. Usko urheiluharrastuksen aiheuttamasta syömishäiriöiden yleistymisestä on levinnyt erittäin laajalle, vaikka tieteelliset todisteet tästä puuttuvat. Huomattavasti lisääntynyt liikunta kuuluu osana kliinisten syömishäiriöiden taudinkuvaan, ja ehkä juuri tämän vuoksi runsaan liikunnan on uskottu altistavan syömishäiriölle. Laadukkaissa pohjoismaisissa tutkimuksissa tämä olettamus on kuitenkin osoitettu virheelliseksi (Sundgot-Borgen ja Larsen 1993, Fogelholm ja Hiilloskorpi 1999). Naisten ja tyttöjen ns. esteettisissä lajeissa (voimistelu, taitoluistelu, baletti) urheilijoiden riski sairastua syömishäiriöihin on yhtä suuri tai suurempi kuin verrokeilla; muissa urheilulajeissa riski on pienempi kuin verrokeilla. Miesurheilijoiden syömishäiriöriski on sama kuin verrokeilla ja pienempi kuin naisilla ja tytöillä (Fogelholm ja Hiilloskorpi 1998). Kehittyvän lapsen syömishäiriöltä suojaavia persoonallisuuden piirteitä, kuten autonomiaa ja hyvää itsetuntoa, tulisi tukea kasvatuksella ja harrastuksilla. Urheilu ja liikunta vaikuttavat yleensä positiivisesti nuoren minäkuvan kehittymiseen, joten itse asiassa liikunnan harrastus saattaakin suojata syömishäiriöiltä. Syömishäiriöiden syntyä edeltää lähes aina laihdutus tai ainakin sen yrittäminen. Tärkeimpiä ehkäisytoimenpiteitä onkin terveen ja luonnollisen painon ja ulkomuodon hyväksyminen sekä turhan laihduttamisen ja syömiseen liittyvän»niuhottamisen» estäminen. Ylenmääräinen huoli painosta, tiukan ruokavalion noudattaminen ja harjoitteleminen silloinkin, kun pitäisi toipua, ovat tyypillisiä merkkejä lisääntyneestä syömishäiriövaarasta. Syömishäiriön vaaraa voitaneen vähentää parantamalla urheilijoiden, valmentajien ja vanhempien tietoja ravitsemuksesta, painon seurannasta, laihduttamisesta sekä syömishäiriöiden tunnistamisesta ja kehittymisestä (taulukko 2). Kasvuikäisen luusto Luu mukautuu kestämään siihen kohdistuvaa kuormitusta, ja kun kuormitus lisääntyy, luun määrä kasvaa. Liikunta vahvistaa siis paikallisesti luuta. Suomalaisissa tutkimuksissa on todettu, että kasvuikäisenä aloitettu liikunta lisää luun huippumassaa, kokoa ja lujuutta huomattavasti tehokkaammin kuin vasta aikuisena aloitettu (Kannus ym. 1995, Lehtonen-Veromaa 2000). On myös arveltu, että kasvuiässä liikunnan avulla hankittu luulisä ei häviäisi täysin, vaikka liikunta vähenisi aikuisiässä (Kontulainen ym. 1999). Eri liikuntamuodoista luustoon vaikuttavat parhaiten impaktityyppiset kuormitukset eli nopeat kierrot, väännöt, iskut ja värähtelyt (Järvinen 1999, Heinonen ym. 2000). Kasvuikä on luuston kunnon parantamisen kannalta tärkeä aika, jota ei saisi missään tapauksessa menettää (Kannus ym. 1995, Haapasalo 1998). Kasvuikäisen ongelma onkin yleensä luun rasittamisen vähäisyys. 648 O. J. Heinonen ja U. M. Kujala

3 Taulukko 2. Toimenpiteet, joilla vähennetään liikunnan harrastajien laihduttamistarvetta ja syömishäiriöiden vaaraa (mukailtu Fogelholmin ja Hiilloskorven 1998 esityksestä). Urheilijoiden ravitsemustietoa tulee lisätä (vähennetään vääristä ruokailutottumuksista aiheutuvaa laihduttamisen tarvetta) Valmentajien tietoa kehon koostumuksen arvioimisesta, painon ja suorituskyvyn välisistä yhteyksistä sekä syömishäiriöistä tulee lisätä Painon tai kehon koostumuksen merkitystä urheiluvalmennuksessa ei saa liioitella (perusteetonta, usein toistuvaa painon tai kehon koostumuksen mittausta tulee rajoittaa) Päätelmät urheilijan laihdutustarpeesta tulee perustaa seurantamittausten tuloksiin (urheilijoiden vertaaminen toisiinsa tai»lajikohtaisiin ihannearvoihin» voi johtaa epärealistisiin laihdutusvaatimuksiin) Valmentajien, vanhempien ja lääkäreiden tulee harkita tarkkaan, miten ja milloin urheilijan kanssa aletaan keskustella laihduttamisesta (tarvittaessa suunnitellaan yhdessä asiantuntijan kanssa järkevä laihdutusvauhti ja -menetelmä) Laihdutusta ei saa»tehostaa» uhkauksilla, kuten kieltämällä osallistuminen kilpailuihin tms. ennen vaaditun painotavoitteen saavuttamista Jatkuvat ongelmat painon hallinnassa voivat viitata lajin huippusuorituksiin tarvittavan lahjakkuuden (perimän) puutteesta; tällöin tavoitteiden asettelua tulisi tarkistaa, eikä urheilijaa pidä pakottaa pyrkimään epärealistisiin painotavoitteisiin Kasvuikäisen selkä Kasvuiässä selkään ilmaantuvat anatomiset muutokset ovat yleisempiä urheilijoilla kuin urheilua harrastamattomilla (Kujala ym. 1996). Tavanomaisimpia pitkittyneitä selkäkipuja selittäviä löydöksiä ovat välilevyn ja nikaman päätelevyn muodostaman kompleksin muutokset sekä nikaman takakaaren rasitusmurtumat (Gerbino ja Micheli 1995, Kujala ym. 1999). Välilevyvauriot. Välilevyn pullistuman kliininen kuva on nuorella erilainen kuin aikuisella; säteilevää kipua ei aina esiinny. Oireena on usein vain rasituksesta ärtyvä kipu, johon voi liittyä skolioosi, alaselän liikkuvuuden rajoittuminen ja»hamstring»-lihasten kireys. Varhainen diskusdegeneraatio saattaa oireilla samaan tapaan. Raju urheilu provosoi oireita. Kivun syyn selvittäminen on vaikeaa. Voimakas taaksetaivutuskipu on yleensä merkki takakaaren rasitusreaktiosta, mutta se voi liittyä myös esimerkiksi tuoreeseen päätelevyvaurioon. Runsaat välilevy- ja päätelevymuutokset kasvuvaiheessa ennustavat, että iskiasoireen tai muun hankalan selkäkivun toistumisriski rajun kuormituksen yhteydessä on lisääntynyt. Sopivaa liikuntaa, joka ylläpitää lihasvoimaa ja liikkuvuutta, kannattaa pyrkiä jatkamaan selän tulevan toimintakyvyn vuoksi, vaikka selkäkipuisen kasvuikäisen urheilijan ei tule harrastaa liian rajua urheilua. Nikaman takakaaren rasitusmurtuma, spondylolyysi ja spondylolisteesi. Lanneselän toistuva voimakas taaksetaivutus, erityisesti yhdistettynä voimakkaaseen aksiaaliseen ja kiertokuormitukseen, saa aikaan rasitusmurtuman nikaman kaareen. Tämä voi aiheuttaa kasvuikäiselle urheilijalle vaikeasti diagnosoitavan pitkittyneen selkävaivan. Spondylolyysillä tarkoitetaan tavallisimmin lannenikamassa esiintyvää höltymää (kaaren rasitusmurtuman aiheuttamana), ja siihen voi liittyä nikaman siirtymä (spondylolisteesi). Monissa lajeissa, joissa taaksetaivutus- ja kiertokuormitukset ovat vallitsevia, esiintyy tavallista enemmän spondylolyysiä. Tällaisia lajeja ovat mm. voimistelu, taitoluistelu, tanssi ja baletti. Oireyhtymän yleisyys lisääntyy kasvukauden aikana, ja osalla lapsista spondylolisteesi etenee kasvuiässä. Valtaosalla vaiva on tuoreen rasitusmurtumavaiheen jälkeen oireeton, mutta syntyvaiheessa ja joskus myöhemmässä vaiheessa esiintyy rasitukseen liittyvä selkäkipu ja joskus radikulaarinen oire. Mikäli spondylolyysi-spondylolisteesi on todettu sivulöydöksenä muun röntgentutkimuksen yhteydessä, siihen ei tarvitse kiinnittää huomiota, ellei nikamasiirtymä ole suuri. Jos siirtymä on vähäinen ja oireet siedettäviä, valitaan konservatiivinen hoitolinja. Hoitoon kuuluu aluksi liiallisen rasituksen vähentäminen (etenkin taaksetaivutus ja aksiaalisuunta) ja myöhemmin vatsa- ja selkälihasten vahvistaminen sekä»hamstring»-lihasten venytys. Elastista tukiliiviä voidaan kokeilla. Luutumisalueen kiputilat, apofysiitit Kasvavassa tuki- ja liikuntaelimistössä jänteet ja nivelsiteet ovat suhteellisesti vahvempia ja elastisempia kuin luutumisalue. Tämän vuoksi luutumisalueen kiputilat ovat nuoren urheilijan tyyppivaivoja ne ovat yleisin kasvuikäisen liikuntaa rajoittava vaiva. Apofyysit ovat kehitty- Kasvuikäisen urheilijan ongelmat 649

4 vissä luissa olevia kasvualueita, jotka toimivat lihasten ja jänteiden kiinnityskohtina, ja siksi niihin kohdistuu voimakas vetorasitus. Mikäli toistuva vetorasitus aiheuttaa apofyysialueelle kipua, palpaatioaristusta ja usein turvotusta, on kyseessä luutumisalueen kiputila eli apofysiitti. Apofysiitit esiintyvät eri anatomisissa kohdissa eri ikävaiheissa (5 25 v), mikä johtuu eroista tukirangan eri alueiden luutumisaikataulussa (taulukko 3) (Orava ja Virtanen 1982). Apofysiitin diagnoosi on yleensä kliininen. Periaatteessa apofysiittejä esiintyy lajeissa, joissa johonkin apofyysiin kohdistuu toistuvia voimakkaita repäisyjä. Hoito perustuu kyseiseen apofyysiin kohdistuvan voimakkaan vetorasituksen vähentämiseen, eli kipua tuottavan urheilumuodon välttämiseen. Täysin kivuttomat liikuntamuodot tulisi sallia, kuten myös voimakkaita vetorasituspiikkejä sisältämättömät korvaavat harjoitteet. Apofysiitin kesto on yksilöllinen; se vaihtelee muutaman päivän lievistä kipuiluista jopa vuosiin. Apofysiiteistä yleisin, säärikyhmyn apofysiitti, on yleensä pitkäkestoisin. Lääkäriin hakeutuvilla selvät oireet kestävät yleensä yli kolme kuukautta ja lievempi haitta yli puoli vuotta. Varsinainen täydellinen apofyysin avulsio on harvinaisempi, mutta nuorilla urheilijoilla avulsioita esiintyy esimerkiksi istuinkyhmyn, suoliluun harjun ja sääriluun kyhmyn apofyyseissä (Karpakka ja Kujala 1999). Urheilutapaturmat Lasten ja nuorten liikunta- ja urheilutapaturmat ovat varsin tavallisia, ja niiden määrä on viimeisten kymmenen vuoden aikana lisääntynyt. Kun otetaan huomioon vähäisetkin vammat, noin 20 % vuotiaiden ja 35 % vuotiaiden vammoista syntyy urheilupaikoilla. Onneksi valtaosa tapaturmista on lieviä. Harrastustuntia kohden laskettu vammariski on kontaktilajeissa noin kolminkertainen muihin lajeihin verrattuna ja kilpailuissa noin 4 5-kertainen harjoituksiin verrattuna. Eri liikuntalajien tapaturmariskeissä on eroja, ja lasten organisoidussa urheilussa riski on pienempi kuin aikuisten urheilussa. Turvallista ääripäätä edustavat kestävyystyyppiset liikuntamuodot (kävely, hölkkä, hiihto) ja toista ääripäätä esimerkiksi motocross ja vastaavat moottoriurheilulajit. Tavanomaisiin joukkuelajeihin, kuten jalkapalloon, jääkiekkoon, lentopalloon ja koripalloon liittyvä vammariski on lähellä turvallista ääripäätä. Vakavat vammat ovat näissä lajeissa äärimmäisiä harvinaisuuksia (Kujala ym. 1995). Liikunnan harrastajan tapaturmariski kasvaa, kun vauhti, kaatumiset ja kontaktit muihin pelaajiin lisääntyvät. Esimerkiksi jalkapallossa syntyy enemmän vammoja kuin lentopallossa. Myös peliväline voi aiheuttaa vammoja. Lentopallossa pallon kova vauhti ja koripallossa pallon suuri paino ovat osasyitä yleisiin sormivammoihin. Jääkiekossa törmäykset ja kontaktit vastustajaan ja pelialueen laitoihin sekä kovaa lentävä kiekko aiheuttavat teoriassa suuren vammariskin, mutta huolellisella suojien käytöllä vaara on voitu pienentää lähes palloilulajien tasolle. Kaikki urheilumuodot eivät sovellu terveysliikunnaksi. Esimerkiksi moottoriurheilussa vammariski on suurempi kuin edellä mainituissa lii- Taulukko 3. Apofyysejä, joissa apofysiitin esiintyminen on yleistä, sekä niihin kiinnittyvät rakenteet ja apofysiittien keskimääräiset esiintymisiät. Apofyysi (apofysiitin nimi) Kiinnittyvät lihakset / jänteet Vamma-alttein ikävaihe (v) Säärikyhmy (Osgood-Schlatterin tauti) Polvijänne Polvilumpion alakärki (Sinding-Larsen-Johanssonin tauti) Polvijänne Istuinkyhmy»Hamstring»-lihakset Kantaluun takaosa (Severin tauti) Akillesjänne 7 13 Suoliluun anteriorinen harju Räätälinlihas, suora reisilihas Olkaluun sisäsivunasta Kyynärvarren koukistaja (»Nappulaliigalaisen kyynärpää») sisäänkiertäjälihakset Selkärangan nikamien rengasapofyysit Lannelihas, pitkittäissiteet O. J. Heinonen ja U. M. Kujala

5 kuntamuodoissa, ja lähes kolmannekseen moottoriurheilussa sattuvista vammoista liittyy murtuma. Urheiluvammojen ehkäisyyn kuuluvat mm. turvallisen liikuntamuodon valinta, harjoittelun maltillinen aloitus, asianmukainen varustus ja suojukset sekä sääntöjen noudattaminen ja hermojen hillintä pelin tuoksinassa. Nautintoaineet Tupakka ei yleensä ole urheilevan nuoren ongelma, ja urheiluseuratoimintaan osallistuvat nuoret tupakoivat vähemmän kuin muut samanikäiset. Sen sijaan nuuskan käyttö on suosittua tiettyjen urheilulajien harrastajien joukossa. Eräitä lajeja harrastavat vuotiaat pojat käyttävät nuuskaa 2 3 kertaa muita nuoria useammin. Huumeiden käyttö näyttää olevan liikunnan harrastajilla vähäisempää kuin liikuntaa harrastamattomilla. Urheiluseuroihin kuuluvat nuoret käyttävät alkoholia eräillä mittareilla mitattuna yhtä usein kuin urheiluseuroihin kuulumattomat. Alkoholin käytössä on eroja eri lajien harrastajien kesken. Näiden nautintoaineiden käyttöön, samoin kuin nuorilla onneksi harvinaiseen dopingaineiden käyttöön tulisi pyrkiä puuttumaan. Lasten ja nuorten huono kunto ja passiivinen elämäntapa Viime aikoina on käyty vilkasta keskustelua siitä, onko lasten ja nuorten kunto huonontunut. Varsinaista näyttöä tästä ei ole. Mittausongelmia aiheuttaa se, että kunto on joukko erilaisia ominaisuuksia (Nupponen 1997). Lasten ja nuorten ohjattu liikunnanharrastus ja urheilu on WHO:n koululaistutkimuksen mukaan lisääntynyt viime vuosina (Kannas ja Tynjälä 1998). Enemmän huolestuttaakin se, että tavallisen arkiliikunnan määrä on yhteiskunnassamme varmasti huomattavasti vähentynyt. Täysin passiivisia on % ala-asteikäisistä ja % yläasteikäisistä (Nupponen ym. 1998). Tietokonepelit ja television katselu ovat entistä suositumpia (taulukko 4). Elämänmuodon muutosten fyysiseen kuntoon mahdollisesti aiheuttamasta muutoksesta tarvittaisiin tieteellisesti päteviä selvityksiä. Mallit, ihanteet ja nuorten arvomaailma Joskus valmentajien tai vanhempien toiveet ja tavoitteet ohjaavat liikaa nuoren urheiluharrastusta. Vaikka lapsia voidaan aktivoida terveellisten harrastusten pariin, tulisi nuoren itse saada päättää, mitä hän haluaa harrastaa ja millä tasolla. On myös tärkeää, minkälaisia ihanteita ja malleja urheilu nuorelle antaa. Joissakin lajeissa esimerkiksi aggressiivisuus korostuu. On kummallista, että nyrkkeilyn lisäksi on olemassa muitakin urheilulajeja, joissa vastustajan vahingoittaminen on yleistä. Jääkiekossa voidaan lyödä vastustajaa nyrkillä kasvoihin ja silti jatkaa pelaamista vielä samassa ottelussa. Tällainen olisi mahdollista lopettaa yksinkertaisilla sääntömuutoksilla, ja samalla lajin arvostus ja urheilullinen seurattavuus paranisi. Tällaisten yksinkertaisten sääntömuutosten vaikeus perus- Taulukko 4. Liikunnan harrastus, television katselu ja tietokonepelien pelaaminen suomalaisilla 11-, 13- ja 15-vuotiailla tytöillä ja pojilla vuosina WHO:n koululaistutkimuksen (Kannas ja Tynjälä 1998) mukaan. Harrastus Harrastajia (%) 11-vuotiaat 13-vuotiaat 15-vuotiaat Liikunta (yli 2 tuntia viikossa) tytöt 56 % 60 % 59 % pojat 70 % 76 % 72 % Television katselu (yli 4 tuntia päivässä) tytöt 25 % 25 % 15 % pojat 25 % 28 % 21 % Tietokonepelit (yli 4 tuntia viikossa) tytöt 9 % 9 % 4 % pojat 45 % 50 % 45 % Kasvuikäisen urheilijan ongelmat 651

6 tuu siihen, että monissa urheilumuodoissa on ajauduttu syvälle juurtuneisiin perinteisiin, joihin on vaikea puuttua. Myös lisääntynyt kaupallisuus on osaltaan vaikuttanut siihen, että urheilun vanha perussääntö rehdistä kilpailusta on välillä unohdettu. Kun nuorisourheilun tavoitteet leikki, hauskuus, ilo ja reilu peli pääsevät unohtumaan, myös kasvuikäistä urheilijaa uhkaavat ongelmat lisääntyvät. Urheiluseuratoiminnan uudet tuulet Suomessa toimii yli liikunta- ja urheiluseuraa ja niissä on yli 1.1 miljoonaa jäsentä. Urheiluseurat ovat suurin organisoitua liikuntaa järjestävä taho: lasta ja nuorta harrastaa liikuntaa ja urheilua seuroissa. Lasten ja nuorten liikuntaan erikoistunut Nuori Suomi ry. pyrkii edistämään hyvinvointia liikunnan avulla. Järjestön yhtenä tavoitteena on saada urheiluseuratoiminta vastaamaan paremmin lasten omia odotuksia. Lapset ovat erilaisia. Lasta tulee arvostaa urheiluseurassa hänen itsensä eikä osaamisen perusteella. Jokaisen ohjattuun liikuntaan hakeutuneen lapsen tulee tuntea olevansa tervetullut ja tärkeä. Jokaista lasta tulee kohdella tasavertaisesti. Näitä asioita pohtivaa keskustelua pyritään herättämään kampanjalla, jonka nimi on»operaatio Pelisäännöt». Seurojen, vanhempien ja lasten välisissä pelisääntökeskusteluissa päästään toivottavasti siihen, että lasten ohjatussa liikunnassa on vain yksi päähenkilö lapsi. Näin kasvuikäisten urheilutoiminnasta voitaisiin poistaa monta ongelmaa ja kasvuikäisten urheilu voisi olla edelleen kansanterveydellisesti tärkeää positiivista toimintaa. Kirjallisuus Fogelholm M, Hiilloskorpi H. Aiheuttaako liikunta syömishäiriöitä? Duodecim 1998;47: Fogelholm M, Hiilloskorpi H. Weight and diet concerns in Finnish female and male athletes. Med Sci Sports Exerc 1999;31: Gerbino PG, Micheli LJ. Back injuries in the young athlete. Clin Sports Med 1995;14: Haapasalo H. Physical activity and growing bone. Acta Universitatis Tamperensis 607. Väitöskirja, Tampereen yliopisto, 1998 Heinonen A, Sievänen H, Kannus P, Oja P, Pasanen M, Vuori I. Highimpact exercise and bones in growing girls. A 9-month controlled trial. Osteoporosis Int 2000;12: Hohtari H. Effects of endurance training and season on pituitary-ovarian, -thyroid, and -adrenocortical functions of female runners and joggers. Acta Universitatis Ouluensis 149, 1986 Hohtari H. Amenorrea. Kirjassa: Vuori I, Taimela S. Liikuntalääketiede. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 1999, s Hohtari H. Effects of endurance training and season on pituitary-ovarian, -thyroid, and -adrenocortical functions of female runners and joggers. Väitöskirja. Oulun yliopisto, Järvinen T. Mechanical loading, unloading and bone. Väitöskirja. Tampereen yliopisto ja UKK-Instituutti, Kannas L, Tynjälä J. WHO-koululaistutkimus : Liikunta myötätuulessa nuorten arjessa. Liikunta ja Tiede 1998; Kannus P, Haapasalo H, Sankalo M, ym. Effect of starting age of physical activity on bone mass in the dominant arm of tennis and squash players. Ann Intern Med 1995;123: Karpakka J, Kujala U. Rasitusvammat. Kirjassa: Liikuntalääketiede. Kustannus Oy Duodecim, 1999, s Kontulainen S, Kannus P, Haapasalo H, ym. Changes in bone mineral content with decreasing training in competitive young adult tennis players and controls: a prospective 4-yr follow-up. Med Sci Sports Exerc 1999;31: Kujala UM, Kinnunen J, Helenius P, Orava S, Taavitsainen M, Karaharju E. Prolonged low-back pain in young athletes: a prospective case series study of findings and prognosis. Eur Spine J 1999,8: Kujala UM, Taimela S, Antti-Poika I, Orava S, Tuominen R, Myllynen P. Acute injuries in soccer, ice-hockey, volleyball, basketball, judo, and karate: analysis of national registry data. BMJ 1995;311: Kujala UM, Taimela S, Erkintalo M, Salminen J, Kaprio J. Low-back pain in adolescent athletes. Med Sci Sports Exerc 1996;28: Lehtonen-Veromaa M. Physical activity, nutritional factors and bone in peripubertal girls with a special reference to gymnastics and running. Annales Universitatis Turkuensis 2000; ser D, 416. Väitöskirja, Turun yliopisto, 2000 Nupponen H vuotiaiden liikunnallinen kehittyminen. Väitöskirja, Jyväskylän yliopisto Nupponen H, Telama R, Laakso L. Koululaisten kunto ja liikunta-aktiivisuus jäitä hattuun. Liikunta ja Tiede 1998;4 7. Orava S, Virtanen K. Osteochondroses in athletes. Br J Sports Med 1982;16: Pekkarinen H. Urheilevan koululaisen kasvu-, kunto- ja terveys. Tutkimus vuotiaista kilpahiihtäjistä ja verrokkikoululaisista Pohjois-Savossa vuosina Väitöskirja. Kuopion yliopisto, Wanne O. Liikunnan vaikutus kasvuun, suorituskykyyn ja seerumin lipideihin kasvuiässä. Väitöskirja. Turun yliopisto, Österback L. Urheilevien lasten kasvu ja kehitys murrosiässä. Väitöskirja. Kuopion yliopisto, OLLI J HEINONEN, LT, ylilääkäri Turun yliopiston fysiologian laitos, Paavo Nurmi -keskus, Kiinamyllynkatu 10, Turku ja TYKS:n keskuslaboratorio URHO M KUJALA, dosentti, ylilääkäri Helsingin Urheilulääkäriasema ja Helsingin yliopiston liikuntalääketieteen yksikkö, Mannerheimintie 17, Helsinki 652 O. J. Heinonen ja U. M. Kujala

URHEILUUN LIITTYVIEN VAMMOJEN TUNNISTAMINEN JA HARJOITTELUUN LIITTYVÄT RAJOITUSSUOSITUKSET

URHEILUUN LIITTYVIEN VAMMOJEN TUNNISTAMINEN JA HARJOITTELUUN LIITTYVÄT RAJOITUSSUOSITUKSET URHEILUUN LIITTYVIEN VAMMOJEN TUNNISTAMINEN JA HARJOITTELUUN LIITTYVÄT RAJOITUSSUOSITUKSET Aivotärähdys Aivotärähdys on suoran tai epäsuoran ulkoisen voiman aiheuttama aivotoiminnan häiriö, enemmän toiminnallinen

Lisätiedot

Nuoren urheilijan voimaharjoittelu

Nuoren urheilijan voimaharjoittelu Tavoitteena terve ja menestyvä nuori urheilija Nuoren urheilijan voimaharjoittelu Varalan urheiluopisto 20.10.2009 Nuoren urheilijan valmiudet voimaharjoitteluun Biologinen ikä: Milloin vastuksena omakehon

Lisätiedot

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset 1981 2002 Päivi Berg Vuonna 2002 talvella vähintään kerran viikossa liikkui 87 %, kesällä 88 % väestöstä Nuorten kokonaan liikuntaa

Lisätiedot

RAVITSEMUS JA YLIKUNTO

RAVITSEMUS JA YLIKUNTO RAVITSEMUS JA YLIKUNTO Anna Ojala, ETM Ravitsemusasiantuntija Ravitsemuksellisia syitä ylikunnossa 1. Riittämätön kokonaisenergian ja HH- saanti 2. Epäsäännöllinen syöminen Energia ajoittain puutteellista

Lisätiedot

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010 Liikunnan vapaaehtois- tai kansalaistoimintaan osallistuminen Liikunnan vapaaehtois- tai kansalaistoimintaan osallistuminen 19-65-vuotiaiden keskuudessa % Lkm. 1997-1998 14 435.000 2001-2002 16 509.000

Lisätiedot

Nuoren urheilijan voimaharjoittelu

Nuoren urheilijan voimaharjoittelu Tavoitteena terve ja menestyvä nuori urheilija Nuoren urheilijan voimaharjoittelu 20.10.2009 Varalan Urheiluopisto, Tampere TERVE URHEILIJA -ohjelma Taustalla: Liikuntavammojen Valtakunnallinen Ehkäisyohjelma

Lisätiedot

SYÖMISONGELMIEN HOITO URHEILIJOILLA

SYÖMISONGELMIEN HOITO URHEILIJOILLA SYÖMISONGELMIEN HOITO URHEILIJOILLA Urheilijalle enemmän terveitä harjoituspäiviä www.terveurheilija.fi HOITO Erityisen tärkeää on varhainen puuttuminen ja aktiivisen hoito-otteen luominen MITÄ TEHDÄÄN

Lisätiedot

Mitkä asiat ovat tärkeitä 11 15 vuotiaiden urheilussa?

Mitkä asiat ovat tärkeitä 11 15 vuotiaiden urheilussa? Mitkä asiat ovat tärkeitä 11 15 vuotiaiden urheilussa? Manu Kangaspunta, kehityspäällikkö 11 15 vuotiaiden kilpaurheilun kehittämistyö Urheilijaksi kasvamisen edellytykset Harjoitteleminen, liikkuminen

Lisätiedot

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010 TUTKIMUS 2009-2010 Miten suomalaiset 19-65-vuotiaat liikkuvat, mitä lajeja he harrastavat, missä he liikkuvat? Liikunnan harrastuskertojen määrä Liikunnan ja kuntoilun luonne Suomalaisten jakaantuminen

Lisätiedot

Hyvä liikehallinta suojaa vammoilta

Hyvä liikehallinta suojaa vammoilta Hyvä liikehallinta suojaa vammoilta Kuva: Mika Hilska Irja Lahtinen Tutkimuskoordinaattori Fysioterapeutti Tampereen Urheilulääkäriasema 350 000 liikuntavammaa / vuosi Parkkari et. al. 1 Miksi liikuntavammojen

Lisätiedot

URHEILIJOIDEN SYÖMISONGELMAT

URHEILIJOIDEN SYÖMISONGELMAT URHEILIJOIDEN SYÖMISONGELMAT Urheilijalle enemmän terveitä harjoituspäiviä www.terveurheilija.fi VARHAINEN TUNNISTAMINEN Osattava epäillä, koska harvoin kertovat itse! MILLOIN PITÄISI SEULOA Terveystarkastukset

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat

Lisätiedot

TerveysInfo. Haluatko isot lihakset tai pienemmän rasvaprosentin keinolla millä hyvänsä? Tietoa kuntoilijoiden dopingaineiden käytöstä.

TerveysInfo. Haluatko isot lihakset tai pienemmän rasvaprosentin keinolla millä hyvänsä? Tietoa kuntoilijoiden dopingaineiden käytöstä. TerveysInfo kuntoilijat Aitakävelykoulu Aitakävely on levinnyt yleisurheilusta monen muun urheilulajin käyttöön, kun on huomattu harjoitteiden mahdollisuudet erityisesti lantion seudun liikkuvuuden, yleisen

Lisätiedot

Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa

Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Jyrki Kettunen Dosentti, ft Arcada Nykytila Liikunta on jäänyt riittämättömäksi keinoksi vaikuttaa terveyden ylläpitämiseen ja monien sairauksien

Lisätiedot

Ryhti ja perusliikkuminen lähtökohtana

Ryhti ja perusliikkuminen lähtökohtana Ryhti ja perusliikkuminen lähtökohtana - pystyasennon hahmottaminen ja hallinta - kävely juoksu - kyykky - hyppääminen, heittäminen Juha Koskela Pystyasennon hahmottaminen ja hallinta Motorinen homunculus

Lisätiedot

Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella

Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Katse kolme -vuotiaisiin

Lisätiedot

Nivelrikkoisen liikunta

Nivelrikkoisen liikunta Nivelrikkoisen liikunta Jari Arokoski, dos. Nivelristeily Tukholmaan 17.-19.4.2016 Nivelen kuormitusta vaimentavat passiiviset rakenteet Kudos Vaimentuminen (%) Nivelkapseli / synovium Nivelneste 0 35

Lisätiedot

Nuorten jalkapalloilijoiden alaselkävammojen yleisyys ja vammojen vaikutus harjoitteluun

Nuorten jalkapalloilijoiden alaselkävammojen yleisyys ja vammojen vaikutus harjoitteluun Nuorten jalkapalloilijoiden alaselkävammojen yleisyys ja vammojen vaikutus harjoitteluun Riku Karhu Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen laitos Tammikuu 2016 Tampereen

Lisätiedot

X kestävyysseminaari, Pajulahti 10.12.05 PAINANKO LIIKAA? Dosentti, ETT Mikael Fogelholm Johtaja, UKK-instituutti, Tampere

X kestävyysseminaari, Pajulahti 10.12.05 PAINANKO LIIKAA? Dosentti, ETT Mikael Fogelholm Johtaja, UKK-instituutti, Tampere X kestävyysseminaari, Pajulahti 10.12.05 PAINANKO LIIKAA? Dosentti, ETT Johtaja, UKK-instituutti, Tampere Miten paino, painoindeksi ja rasva-% eroavat eri lajien urheilijoilla? Onko kehon koostumuksella

Lisätiedot

SUOMEN VOIMISTELULIITTO

SUOMEN VOIMISTELULIITTO NUOREN URHEILIJAN KASVU- JA KEHITYS RISKIT JA MAHDOLLISUUDET Harri Hakkarainen Urheilulääkäri- ja valmentaja Kasvun ja kehityksen jaomelua Rakenteellinen kasvu Koko, pituus, paino, raajojen suhteet jne.

Lisätiedot

Kouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri

Kouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri Kouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri Esityksen sisältö Tuorein tieto lasten ja nuorten liikunnan tilasta Havaintoja lasten ja nuorten liikunnan

Lisätiedot

Urheilijan sydän. Terve Urheilija -iltaseminaari. 5.3.2013 Varalan Urheiluopisto, Tampere. terveurheilija.fi 1. Polar Electro Oy

Urheilijan sydän. Terve Urheilija -iltaseminaari. 5.3.2013 Varalan Urheiluopisto, Tampere. terveurheilija.fi 1. Polar Electro Oy Urheilijan sydän Terve Urheilija -iltaseminaari Polar Electro Oy 5.3.2013 Varalan Urheiluopisto, Tampere terveurheilija.fi 1 Terve Urheilija -ohjelma Tavoitteena urheilijoiden laadukkaan ja terveyttä tukevan

Lisätiedot

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 1 Lukuisista ikääntymisen myötä tapahtuvista muutoksista huolimatta ikääntyneet ovat terveempiä

Lisätiedot

OHJEISTUS PÄÄHÄN KOHDISTUNEEN ISKUN SAANEEN OTTELIJAN VALMENTAJILLE, HUOLTAJILLE SEKÄ OMAISILLE

OHJEISTUS PÄÄHÄN KOHDISTUNEEN ISKUN SAANEEN OTTELIJAN VALMENTAJILLE, HUOLTAJILLE SEKÄ OMAISILLE OHJEISTUS PÄÄHÄN KOHDISTUNEEN ISKUN SAANEEN OTTELIJAN VALMENTAJILLE, HUOLTAJILLE SEKÄ OMAISILLE Laatinut: Catarina Virta fysioterapeutti, palveluohjaaja Tarkistanut: Olli Tenovuo dosentti, neurologian

Lisätiedot

Muisti ja liikunta. Iiris Salomaa, ft YAMK

Muisti ja liikunta. Iiris Salomaa, ft YAMK Muisti ja liikunta Iiris Salomaa, ft YAMK 19.4.2016 3.11.2016 Liikunta toimintakykyisyyden edistäjänä Fyysisiä vaikutuksia mm: Selviytyminen päivittäisistä arjen askareista Liikuntakykyisyys: lihasvoima,

Lisätiedot

LAJILIITTOJEN HUIPPU- URHEILUN PERUSTIEDOT. Timo Manninen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Valotalo 21.4.2015

LAJILIITTOJEN HUIPPU- URHEILUN PERUSTIEDOT. Timo Manninen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Valotalo 21.4.2015 LAJILIITTOJEN HUIPPU- URHEILUN PERUSTIEDOT Timo Manninen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Valotalo 21.4.2015 VASTANNEET LAJILIITOT KESÄLAJIT TALVILAJIT PALLOILULAJIT Ampumaurheiluliitto (Kivääri,

Lisätiedot

Kyynärvarren ja ranteen vahvistaminen sekä vammojen ennaltaehkäisy

Kyynärvarren ja ranteen vahvistaminen sekä vammojen ennaltaehkäisy PS&V-MM 2011 Kyynärvarren ja ranteen vahvistaminen sekä vammojen ennaltaehkäisy Tärkein yksittäinen tekijä sulkapalloilijan kyynärvarren sekä ranteen vammojen ennaltaehkäisyssä on oikea mailaote. Muista

Lisätiedot

KOHTI TAVOITTEELLISTA KILPAURHEILUA

KOHTI TAVOITTEELLISTA KILPAURHEILUA MITÄ KILPAURHEILU ON? - SARJAKILPAILUT - KANSALLISET KILPAILUT - ALUEEN KILPAILUT - SM - KILPAILUT - MM - KILPAILUT MITEN SE MÄÄRITELLÄÄN? - TAVOITELÄHTÖISESTI - HARJOITTELUMÄÄRÄN SUHTEEN - MENESTYKSEN

Lisätiedot

Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit. 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit. 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1b Tietoa sairauden esiintyvyydestä Vuonna

Lisätiedot

KOULULAISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä

KOULULAISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä KOULULAISET Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Koululaiset saivat vastata sähköiseen kyselyyn vapaa-ajallaan tai tiettyjen luokkaasteiden kohdalla kouluajalla.

Lisätiedot

Lasten ja nuorten liikunnan kustannukset. Harrastamisen hinta seuran, kunnan vai harrastajan kukkarosta? ylitarkastaja Sari Virta

Lasten ja nuorten liikunnan kustannukset. Harrastamisen hinta seuran, kunnan vai harrastajan kukkarosta? ylitarkastaja Sari Virta Lasten ja nuorten liikunnan kustannukset Harrastamisen hinta seuran, kunnan vai harrastajan kukkarosta? ylitarkastaja Sari Virta Väestön liikkuminen Organisoitu liikunta Omatoiminen liikunta Harrastaminen

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

Kehon hallinta lajitaitojen perustana

Kehon hallinta lajitaitojen perustana Tavoitteena terve ja menestyvä nuori urheilija Kehon hallinta lajitaitojen perustana 21.4.2009 UKK-instituutti, Tampere Kehon hallinta Ohjelma Johdantoa 17:30 Tavoitteena terve ja menestyvä urheilija:

Lisätiedot

18.50) Avaus Kati Pasanen Näkökulmia palautumisesta Juha Koskela

18.50) Avaus Kati Pasanen Näkökulmia palautumisesta Juha Koskela Tavoitteena terve ja menestyvä urheilija Palaudu ja kehity 4.5.2010 UKK-instituutti, Tampere Palaudu ja kehity Ohjelma Johdantoa (klo 18.00-18.50) 18.50) Avaus Kati Pasanen Näkökulmia palautumisesta Juha

Lisätiedot

klo Raatti, Oulu. Merikoski klo Merikoski, Oulu

klo Raatti, Oulu. Merikoski klo Merikoski, Oulu 7.10.15 klo 18.30 Raatti, Oulu Merikoski 7.10.15 klo 20.30 Merikoski, Oulu Terve koululainen liikkeellä ilman kolhuja Liikkuva koulu -koulutus, Oulu 8.10.2015 Raija Oksanen, KM, suunnittelija UKK-instituutti,

Lisätiedot

Taustatietolomake. Liikuntahistoria v 21-30v 31-40v 41-50v 51-60v 61+ v.

Taustatietolomake. Liikuntahistoria v 21-30v 31-40v 41-50v 51-60v 61+ v. Taustatietolomake Yhteystiedot: Nimi Synt.aika Postiosoite Postinumero ja toimipaikka GSM Puh koti Puhelin työ Sähköposti Liikuntahistoria ❶ Arvioi yleinen liikunnan harjoittelun määrä asteikolla 1-7 (1=

Lisätiedot

Urheilijan terveyskysely

Urheilijan terveyskysely Urheilijan terveyskysely Nimi: Sukupuoli: M N Sotu: Laji(t): Valmentaja(t): Osoite: Sähköpostiosoite: Puhelin: Omalääkäri ja toimipaikka: Lähiomainen + puhelinnumero: Mitkä ovat mielestäsi parhaat saavutuksesi

Lisätiedot

Lasten fyysinen aktiivisuus

Lasten fyysinen aktiivisuus Lasten fyysinen aktiivisuus - tutkimustaustoja kehittämistyölle Arto Laukkanen Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Lähteenä käytetyt

Lisätiedot

Olkapään sairauksien kuntoutus

Olkapään sairauksien kuntoutus Hyvinvointia työstä Olkapään sairauksien kuntoutus Esa-Pekka Takala Dos., ylilääkäri 16.2.2016 Työterveyslaitos E-P Takala:Olkapään sairauksien kuntous www.ttl.fi 2 Esa-Pekka Takala Sidonnaisuudet LKT,

Lisätiedot

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY Hyvä vastaaja! Ole hyvä ja lue huolellisesti terveysseulan kysymykset ja vastaa niihin parhaan tietämyksesi mukaan. Nimi Sotu Päiväys

Lisätiedot

TERVE URHEILIJA ILTASEMINAARI 18.11.2015. Miten terveystarkastus voi edistää valmennusta/voimaharjoittelua?

TERVE URHEILIJA ILTASEMINAARI 18.11.2015. Miten terveystarkastus voi edistää valmennusta/voimaharjoittelua? k 23.11.2015 TERVE URHEILIJA ILTASEMINAARI 18.11.2015 Miten terveystarkastus voi edistää valmennusta/voimaharjoittelua? Tanja Komulainen liikuntalääketieteeseen erikoistuva lääkäri Tampereen Urheilulääkäriasema

Lisätiedot

Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet Koripallovalmennuksen tukitoimet

Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet Koripallovalmennuksen tukitoimet Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet 2.1. Koripallovalmennuksen tukitoimet Kehittymisen pyhä kolmiyhteys HARJOITTELU KEHITYS Kuormitus-kolmion pinta-alan kasvua eli harjoittelun lisääntymistä

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA HYVINVOINTI JA LIIKUNTA 20.5.2016 liikuntavastaava Antti Anttonen 1.Yleistä UKK-instituutti tuottaa tutkittuja ja vaikuttavia käytäntöjä liikkumattomuuden vähentämiseen ja terveysliikunnan edistämiseen.

Lisätiedot

Hyvä liikehallinta suojaa vammoilta

Hyvä liikehallinta suojaa vammoilta Hyvä liikehallinta suojaa vammoilta Kuva: Mika Hilska Irja Lahtinen Tutkimuskoordinaattori Fysioterapeutti Tampereen Urheilulääkäriasema 350 000 liikuntavammaa / vuosi Parkkari et. al. 1 Miksi liikuntavammojen

Lisätiedot

Foam roller. Tietoa ja ohjeita käyttöä varten. www.super-sets.com

Foam roller. Tietoa ja ohjeita käyttöä varten. www.super-sets.com Foam roller Tietoa ja ohjeita käyttöä varten. Mikä on foam roller? Vuosikymmen takaperin lähes kaikki valmentajat, fysioterapeutit, urheilijat ja muut salilla käyjät olisivat katsoneet tuota sylinterin

Lisätiedot

KOKONAISVALTAINEN KEHITTYMISEN SEURANTA JALKAPALLOSSA

KOKONAISVALTAINEN KEHITTYMISEN SEURANTA JALKAPALLOSSA KOKONAISVALTAINEN KEHITTYMISEN SEURANTA JALKAPALLOSSA KUNTOTESTAUSPÄIVÄT 18.3.2016 Hannele Forsman, LitM Kehityspäällikkö, valmennuskeskus, EUO Jatko-opiskelija, JYU, KIHU 1 SISÄLTÖ 1. Uusinta uutta tiivistelmä

Lisätiedot

VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1

VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 YHDEN HARJOITUSKERRAN KOKONAISUUS Ihmisen fyysinen kasvu Kasvu pituuden, painon ja kehon osien sekä elinjärjestelmien kasvua kasvu noudattaa 95%:lla tiettyä kaavaa, mutta

Lisätiedot

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti.

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti. 1 Lisäys Luostarivuoren koulun opetussuunnitelmaan lukuun 1.4 LIIKUNTA Painotettu opetus Painotetussa liikunnanopetuksessa tuetaan oppilaiden kehittymistä omassa lajissaan sekä kokonaisvaltaista kasvua

Lisätiedot

Vastustaja vai kilpakumppani? Ringeten Reilu Peli periaatteet Suomen Ringetteliiton syyskokous

Vastustaja vai kilpakumppani? Ringeten Reilu Peli periaatteet Suomen Ringetteliiton syyskokous Ringeten Reilu Peli periaatteet 12.11.2011 Suomen Ringetteliiton syyskokous Ringette on suurenmoinen peli. Se tarjoaa parhaimmillaan mukana oleville ympäristön, jossa opitaan voittamaan ja häviämään sekä

Lisätiedot

Harjoite 2: Psyykkinen lajianalyysi urheilijan tekemänä

Harjoite 2: Psyykkinen lajianalyysi urheilijan tekemänä Harjoite 2: Psyykkinen lajianalyysi urheilijan tekemänä 30-60 minuuttia ryhmätöinä tai yksin, Harjoituslomakkeet ja kynät voi suorittaa osissa Tavoitteet Pohtia, minkälaisia ominaisuuksia ja taitoja omassa

Lisätiedot

Aikuisiällä alkavan astman ennuste. Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala

Aikuisiällä alkavan astman ennuste. Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala Aikuisiällä alkavan astman ennuste Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala Astman ennusteen mittareita Paraneeko astma kehittyykö remissio? Tarvitaanko jatkuvaa lääkehoitoa?

Lisätiedot

SISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS

SISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS Sydänfysioterapeuttien koulutuspäivät Jyväskylä, K-S keskussairaala 27. Arto Hautala Dosentti, yliopistotutkija Oulun yliopisto

Lisätiedot

LIIKUNTATUTKIMUS SENIORILIIKUNTA. Seniori- 2007-2008. Liikuntatutkimus on ainoa säännöllinen liikunnan harrastamisen trenditutkimus Suomessa.

LIIKUNTATUTKIMUS SENIORILIIKUNTA. Seniori- 2007-2008. Liikuntatutkimus on ainoa säännöllinen liikunnan harrastamisen trenditutkimus Suomessa. Seniori- LIIKUNTATUTKIMUS 27-28 SENIORILIIKUNTA Liikuntatutkimus on ainoa säännöllinen liikunnan harrastamisen trenditutkimus Suomessa. Suomen Kuntoliikuntaliitto, Kunto ry Suomen Liikunta ja Urheilu TNS

Lisätiedot

Lisää liikuntaa vai vähemmän istumista? Tommi Vasankari, prof., LT UKK-instituutti & THL

Lisää liikuntaa vai vähemmän istumista? Tommi Vasankari, prof., LT UKK-instituutti & THL Lisää liikuntaa vai vähemmän istumista? Tommi Vasankari, prof., LT UKK-instituutti & THL Sisällöstä Riskitekijät istuminen ja liikunnan puute Kaksi erillistä riskitekijää tarvitsee kahdet erilaiset toimenpiteet

Lisätiedot

AIVOTÄRÄHDYS & URHEILU MUUTTAAKO TUORE KANSAINVÄLINEN KONSENSUSLAUSUMA KÄYTÄNTÖJÄ? Matti Vartiainen

AIVOTÄRÄHDYS & URHEILU MUUTTAAKO TUORE KANSAINVÄLINEN KONSENSUSLAUSUMA KÄYTÄNTÖJÄ? Matti Vartiainen AIVOTÄRÄHDYS & URHEILU MUUTTAAKO TUORE KANSAINVÄLINEN KONSENSUSLAUSUMA KÄYTÄNTÖJÄ? Matti Vartiainen 10.11.2016 m.vartiainen@kolumbus.fi Agenda Tunnistamisen jälkeinen RTP RTP= Return to play Paluu arkeen,

Lisätiedot

OLS Jalkapallo. OLS Kaupunkisarja

OLS Jalkapallo. OLS Kaupunkisarja OLS Jalkapallo OLS Kaupunkisarja OLS Kaupunkisarjassa lapsi pääsee aloittamaan jalkapalloharrastuksen lähellä kotia. Muut harrastukset vs. OLS Kaupunkisarja Kaupunkisarjatoiminnan lisäksi lapsilla pitää

Lisätiedot

Astmaatikon alkuverryttely

Astmaatikon alkuverryttely Astmaatikon alkuverryttely LT, dosentti Jari Parkkari Tampereen Urheilulääkäriasema Allergian ja astman esiintyvyys Allergia- ja astmadiagnoosit ovat yleistymässä. Lapsista ja nuorista 15 25 % saa siitepölyaikana

Lisätiedot

Joukkuelajit suurin liikuttaja?

Joukkuelajit suurin liikuttaja? Joukkuelajit suurin liikuttaja? Jari Lämsä Jukka Rautakorpi KIHU / OK HUY Tavoite Esittää perustietoja joukkuelajien kansallisesta tilanteesta: Lajien kans. + kv. Laajuus Lisenssiurheilijat Talous Menestys

Lisätiedot

ICC Europe Howzat Text Finnish Version

ICC Europe Howzat Text Finnish Version ICC Europe Howzat Text Finnish Version Welcome to Howzat Text... Tervetuloa Howzatiin! Englannin ja Walesin krikettiliitto ECB:n valmentajakoulutus ja Euroopan krikettiliitto ICC Europe haluavat tarjota

Lisätiedot

Steroidihormonimääritykset lapsettomuuden hoidossa ja diagnostiikassa

Steroidihormonimääritykset lapsettomuuden hoidossa ja diagnostiikassa Steroidihormonimääritykset lapsettomuuden hoidossa ja diagnostiikassa Helena Tinkanen LT Synnytys- ja naistentautien ja gynekologisen endokrinologian erikoislääkäri TAYS Raskauden alkamiseen tarvitaan

Lisätiedot

Ulvilan Voimistelu ja Liikunta ry TOIMINTALINJA

Ulvilan Voimistelu ja Liikunta ry TOIMINTALINJA Ulvilan Voimistelu ja Liikunta ry TOIMINTALINJA 2016-2017 UVL:n organisaatio Ohjaajat ja Valmentajat Valmentajatiimi Jumppakummit Nuorisoklubi Kilta Johtokunta UVL:n toiminta Nuorten liikunta Lasten harrastajaryhmät

Lisätiedot

Täyden kympin vapaa-aika

Täyden kympin vapaa-aika Täyden kympin vapaa-aika Miten kuvata hyvinvointia nuorilähtöisesti? Anna Anttila 18.1.2016 Muistele itseäsi noin 10- vuotiaana. Mitä useimmiten halusit tehdä, mikä toi sinulle eniten iloa? Tuottaako tekemisen

Lisätiedot

Joukkuelajit suurin liikuttaja?

Joukkuelajit suurin liikuttaja? Joukkuelajit suurin liikuttaja? Jari Lämsä KIHU Tavoite Esittää perustietoja joukkuelajien kansallisesta tilanteesta: Lajien kans. + kv. Laajuus Lisenssiurheilijat Talous Menestys Tietoja kerätty 6 joukkuelajilta

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Hyvä liikehallinta suojaa vammoilta

Hyvä liikehallinta suojaa vammoilta Vammat Veks Hyvä liikehallinta suojaa vammoilta Kuva: Mika Hilska Kati Pasanen Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Filosofian tohtori, fysioterapeutti, valmentaja Tampereen Urheilulääkäriasema Liikuntavammojen

Lisätiedot

BJR F2 (05) Vanhempainkokous 21.08.2013

BJR F2 (05) Vanhempainkokous 21.08.2013 BJR F2 (05) Vanhempainkokous 21.08.2013 Kausi 2013 2014 Vastuuvalmentaja Jan Wasastjerna Edelleen... Urheilua Lasten Ehdoilla! HAUSKAA ja HAASTEELLISTA Tehdään vanha paremmin ja opitaan uutta => KEHITYTÄÄN

Lisätiedot

Aktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena

Aktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena Aktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena Liikunta ja oppiminen, Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Helsinki Eero Haapala, FT Childhood Health & Active Living Reserach Group Biolääketieteen

Lisätiedot

Harrastamisen hinta tutkimuksen valossa. Itäsuomalaisten kuntien liikuntaviranhaltijoiden työkokous ylitarkastaja Sari Virta

Harrastamisen hinta tutkimuksen valossa. Itäsuomalaisten kuntien liikuntaviranhaltijoiden työkokous ylitarkastaja Sari Virta Harrastamisen hinta tutkimuksen valossa Itäsuomalaisten kuntien liikuntaviranhaltijoiden työkokous 9.-10.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Väestön liikkuminen Organisoitu liikunta Omatoiminen liikunta Harrastaminen

Lisätiedot

Rasitusvammat nuorilla urheilijoilla. 13.5.2015 Lotta-Sofia Kosonen

Rasitusvammat nuorilla urheilijoilla. 13.5.2015 Lotta-Sofia Kosonen Rasitusvammat nuorilla urheilijoilla 13.5.2015 Lotta-Sofia Kosonen Nuori urheilija kasvulinjat eivät vielä luutuneet kasvuiässä levon tarve suuri voi toipua rasituksesta ja vammoista jopa hitaammin kuin

Lisätiedot

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Urheilija- tai joukkuepalaverin yhteydessä. Pituus riippuu palaverin pituudesta. Joukkuepalaverin pituus on noin 20 60 minuuttia. Jos aika loppuu kesken, voi harjoituksia

Lisätiedot

Valintavaihe Asiantuntijatyö

Valintavaihe Asiantuntijatyö Urheilijanpolun Valintavaihe Asiantuntijatyö Valmennusosaamisen yhteistyöfoorumi 26.9.2013 Outi Aarresola outi.aarresola@kihu.fi Valintavaihe kenen hommia? Lapsuus Valinta Huippu Nuori Suomi (2011), toteutus

Lisätiedot

Taustatietolomake. Yhteystiedot: MUUTA HUOMIOITAVAA: NIMI: SYNT.AIKA: KATUOSOITE: POSTINRO JA PAIKKAKUNTA: PUHELIN TYÖ: PUHELIN KOTI: GSM: SÄHKÖPOSTI:

Taustatietolomake. Yhteystiedot: MUUTA HUOMIOITAVAA: NIMI: SYNT.AIKA: KATUOSOITE: POSTINRO JA PAIKKAKUNTA: PUHELIN TYÖ: PUHELIN KOTI: GSM: SÄHKÖPOSTI: Taustatietolomake Yhteystiedot: NIMI: SYNT.AIKA: KATUOSOITE: POSTINRO JA PAIKKAKUNTA: PUHELIN TYÖ: PUHELIN KOTI: GSM: SÄHKÖPOSTI: PITUUS/PAINO: MUUTA HUOMIOITAVAA: 1 Liikuntahistoria ❶ Arvioi yleinen liikunnan

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Uudistuneet. Sinettiseurakriteerit

Uudistuneet. Sinettiseurakriteerit Uudistuneet O Sinettiseurakriteerit Uudistetut Sinettiseurakriteerit pohjautuvat O Lasten ja nuorten urheilusta tehtyihin selvityksiin. O Selvitykset valmistuivat yhteistyössä Kilpa- ja huippu-urheilun

Lisätiedot

BLUES MK -01 Blue. Nimi Nro

BLUES MK -01 Blue. Nimi Nro BLUES MK -01 Blue Nimi Nro Harjoituspäiväkirja Kesä 2013 Hyvä Blues 01 Blue pelaaja, Olet päässyt edellisen kauden aikana hieman maistamaan sitä, miltä kilpakiekon pelaaminen tai jääkiekon treenaaminen

Lisätiedot

Tervetuloa Kisakallioon!

Tervetuloa Kisakallioon! Suomen Suunnistusliitto ry Tervetuloa Kisakallioon! Yhä useampi suunnistaa Suunnistus näkyy Suunnistus hyvinvoinnin keulakuva Suunnistus menestyy SUOMI SUUNNISTAA Suunnistusliiton strategia 2016 2020 Suunnistus

Lisätiedot

Mikäli vastasit Kyllä, selvitä vastauksesi kyselyn lopussa kohtaan tarkempi selvitys ja mainitse kysymyksen

Mikäli vastasit Kyllä, selvitä vastauksesi kyselyn lopussa kohtaan tarkempi selvitys ja mainitse kysymyksen ODL LIIKUNTAKLINIKKA URHEILIJAN TERVEYSKYSELY Nimi: Sukupuoli: M / N Sotu: - Osoite: Sähköpostiosoite: Puhelin: Omalääkäri ja toimipaikka: Lähiomainen + puhelinnumero: Laji: Valmentaja: Aikaisemmat lajit:

Lisätiedot

Aamupäivän teemat: Terve koululainen (TEKO) aineistotärpit verkkosivut tutuksi. Liikkumisen turvallisuus

Aamupäivän teemat: Terve koululainen (TEKO) aineistotärpit verkkosivut tutuksi. Liikkumisen turvallisuus Terve koululainen liikkeellä ilman kolhuja Varala 23.1.2016 Raija Oksanen, KM, suunnittelija UKK-instituutti, Tampereen Urheilulääkäriasema Aamupäivän teemat: Terve koululainen (TEKO) aineistotärpit verkkosivut

Lisätiedot

TAVOITTEENA terve ja menestyvä urheilija. Mikko Manner 3.10.2009

TAVOITTEENA terve ja menestyvä urheilija. Mikko Manner 3.10.2009 TAVOITTEENA terve ja menestyvä urheilija Mikko Manner 3.10.2009 Urheilija ei tervettä päivää näe KEHITYSKOLMIO Harjoittelu Ravinto KEHITYS Lepo Kehon huolto HEI VALKKU MIKS ME NÄIN TEHDÄÄN? Omat kokemukset

Lisätiedot

KERAVAN NAISVOIMISTELIJAT KNV ry:n ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN KOOSTE

KERAVAN NAISVOIMISTELIJAT KNV ry:n ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN KOOSTE KERAVAN NAISVOIMISTELIJAT KNV ry:n ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN KOOSTE Lasten ja nuorten harrasteryhmät Kyselyt oli suunnattu erikseen lapsille (alle 13v.), nuorille (yli 13v.) sekä vanhemmille. Eniten vastauksia

Lisätiedot

Miten tulkitsen urheilijan EKG:ta. Hannu Parikka

Miten tulkitsen urheilijan EKG:ta. Hannu Parikka Miten tulkitsen urheilijan EKG:ta Hannu Parikka EKG:n tulkinta EKG: HP 7.11.2015 2 URHEILU: SYDÄMEN SÄHKÖISET JA RAKENTEELLISET MUUTOKSET Adaptaatio kovaan rasitukseen urheilijansydän Ikä Koko Sukupuoli

Lisätiedot

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky

Lisätiedot

7. Oletko tuntenut sydämen rytmihäiriöitä (tiheälyöntisyys tai lyönnin väliin jääminen) harjoituksen tai kilpailun aikana

7. Oletko tuntenut sydämen rytmihäiriöitä (tiheälyöntisyys tai lyönnin väliin jääminen) harjoituksen tai kilpailun aikana 5. Onko sinulla esiintynyt lääkeaineallergiaa? 6. Oletko tuntenut rintakipua harjoituksen tai kilpailun aikana? 7. Oletko tuntenut sydämen rytmihäiriöitä (tiheälyöntisyys tai lyönnin väliin jääminen) harjoituksen

Lisätiedot

Kesäkausi, täältätullaan. Me kehitämme - Me menestymme

Kesäkausi, täältätullaan. Me kehitämme - Me menestymme Kesäkausi, täältätullaan Joukkuejako, alkuehdot Poikia 50 kpl Pelaajamäärä kasvanut talvikauden lopussa huomattavasti Röllin suositus pelaajamääräksi otteluun: 10 poikaa Talvikauden kokemus: ilmoittautuneet

Lisätiedot

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson LAPSET JA LIIKUNTA Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari 20.11.2007 Teemu Japisson Lasten ja nuorten osalta terveyttä edistävä liikunta kiteytyy päivittäisen liikunnan

Lisätiedot

LUUSTOTERVEYDEN KULMAKIVET

LUUSTOTERVEYDEN KULMAKIVET LUUSTOTERVEYDEN KULMAKIVET Ravitsemus ja liikunta Tähän oppaaseen on koottu perustietoa luustoterveyttä tukevista elintavoista. Terve ja vahva luusto on tuki- ja liikuntaelimistön peruspilareita, ja sen

Lisätiedot

Valmennuksen kehityskortit

Valmennuksen kehityskortit Valmennuksen kehityskortit Valmennuksen kehityskortit auttavat tutoria, kouluttajaa ja valmentajaa pohtimaan valmennuksen laatutekijöitä systemaattisemmin ja syvällisemmin. Korttien tavoitteena on virittää

Lisätiedot

Kodin, koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyömallin kehittäminen. Marjaana Soininen Didaktiikan professori Turun yliopisto, Rauman OKL

Kodin, koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyömallin kehittäminen. Marjaana Soininen Didaktiikan professori Turun yliopisto, Rauman OKL Kodin, koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyömallin kehittäminen Marjaana Soininen Didaktiikan professori Turun yliopisto, Rauman OKL Hankkeen lähtökohtia Aiemmin tutkimus on painottunut vanhempiin

Lisätiedot

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 SUOMALAISEN JÄÄKIEKON STRATEGIA 2014 2018 Strategian päämäärä: Jääkiekkoperheen monipuolinen kasvattaminen Toimintaa ohjaavat arvot: Kunnioitus Yhteisöllisyys

Lisätiedot

ÄLÄ VASTAA TÄHÄN VERSIOON

ÄLÄ VASTAA TÄHÄN VERSIOON ÄLÄ VASTAA TÄHÄN VERSIOON Opetus- ja kulttuuriministeriön koululaiskysely 2017 Hei, vuosi sitten lähetin kouluusi kyselyn, mitä sinä ja muut oppilaat haluaisitte harrastaa koulussa iltapäivisin. Kyselyyn

Lisätiedot

Visio Vision toteuttamiseksi seura on luonut toimintafilosofian, joka toimii pohjana kaikelle tekemiselle

Visio Vision toteuttamiseksi seura on luonut toimintafilosofian, joka toimii pohjana kaikelle tekemiselle Visio 2025 Rovaniemen Palloseuran juniorityön visiona kasvattaa systemaattisesti pelaajia omaan edustusjoukkueeseen ja kansainvälisille kentille alkaen vuodesta 2025 Vision toteuttamiseksi seura on luonut

Lisätiedot

Urheilijan polku. Joukkuekaavio cheer: Joukkuekaavio tanssi:

Urheilijan polku. Joukkuekaavio cheer: Joukkuekaavio tanssi: Urheilijan polku Joukkuekaavio cheer: Joukkuekaavio tanssi: Mikrot Epelit, Elves joukkuekoko max. 15-25 / 2-3 valmentajaa motoristen perustaitojen ja perusvalmiuksien opettelu (esim. juokseminen, hyppääminen,

Lisätiedot

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen Edellisen leirin Kotitehtävä Tarkkaile sokerin käyttöäsi kolmen päivän ajalta ja merkkaa kaikki sokeria ja piilosokeria sisältävät ruuat

Lisätiedot

TEHOKAS TAUKO - Taukoliikuntaopas päiväkodin työntekijöille

TEHOKAS TAUKO - Taukoliikuntaopas päiväkodin työntekijöille TEHOKAS TAUKO - Taukoliikuntaopas päiväkodin työntekijöille SISÄLTÖ LUKIJALLE 4 TEHOKAS TAUKO 5 Milloin taukoliikuntaa? 6 Virkistävä tauko 6 Rentouttava tauko 8 LUKIJALLE Lyhyt taukoliikuntahetki työn

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa.

TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa. Suomalaisten miesten aktivoimiseksi. TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa. Testitulosten yhteenveto Miten tulkitsen kuntoluokkia? Kuntoluokitus

Lisätiedot

Hyvä harjoittelu seminaarit 2009

Hyvä harjoittelu seminaarit 2009 Hyvä harjoittelu seminaarit 2009 Harri Hakkarainen Suomen Urheiluopisto Lääkäriaseman johtaja Asetelmaa Liikkuuko suomalainen lapsi riittävästi ja riittävän monipuolisesti? Ymmärretäänkö monipuolisuus

Lisätiedot

Nuoren urheilijan kokonaisvaltainen valmennus. Harri Hakkarainen LL, LitM Valmentaja

Nuoren urheilijan kokonaisvaltainen valmennus. Harri Hakkarainen LL, LitM Valmentaja Nuoren urheilijan kokonaisvaltainen valmennus Harri Hakkarainen LL, LitM Valmentaja Luennon sisältö kasvun ja kehityksen piirteiden hyödyntäminen monipuolinen harjoittelu eri lajiryhmissä alkulämmittelyn

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Koululaisten liikuntaja välituntitapaturmien ehkäiseminen

Koululaisten liikuntaja välituntitapaturmien ehkäiseminen Koululaisten liikuntaja välituntitapaturmien ehkäiseminen Anne-Mari Jussila, LitM, palvelu- ja kehityspäällikkö, tutkija UKK-instituutti, Tampereen Urheilulääkäriasema anne-mari.jussila@uta.fi 044 2882

Lisätiedot